• Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! BITMASTER Soita 050 511 4410 TIETOKONEHUOLTO Arja Oreschnikoff Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 RööperinL3ehti Viikot 39-40 ? Nro 16/2015 ? 11. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 99 KODIN PIKAREMONTIT - NOPEASTI - AMMATTITAIDOLLA Juustokauppa www.talomestarit.com Wanha kauppahalli 73-74m 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Soita suoraan tekijälle p. 020 7432 640 Parturiliike Raija Koso Tervetuloa! Punavuorenkatu 18 p. 09 LUKIN MAALAUKSIA 9. - 27.9.2015 Avoinna: ke-pe 13 -19, la-su 12-16 Bulevardi 32 / Albertinkatu 30, 00120 Helsinki www.galleriakajaste.fi 66 44 61 Katso ilmoituksemme keskiaukeamalta s.9 teoskuva: ?lokki? kuvaaja: teijo hildén AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Täyden palvelun autokorjaamo Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN RENKAIDEN VAIHTO alk. 370? 25? SOITA JA VARAA AIKA! Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi ? 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi 15
• Nro 16 ? Viikot 39-40 2 ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi
• 11. vuosikerta ? nro 16 Viikot 39-40 Pk-yritykset näkevät jatkon parempanana Ajankohtaista Linja-auto korvaa raitolinjat 4 ja 4T Katajannokalla Erityisesti Helsingissä odotukset muuta maata positiivisempia ??Näinä yt-uutisten aikoina pientä valoa näkyy pienten ja keskisuurten yritysten joukosta: yli 70 prosenttia pk-yrityksistä uskoo voivansa säilyttää työpaikat. Työllistämisnäkymät ovat sekä koko maassa, mutta erityisesti Helsingissä hieman paremmat kevään tilanteeseen verrattuna. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat muutenkin myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten. Helsingissä odotukset ovat muuta maata selvästi positiivisempia. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla.? ? Palveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa uskotaan siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Sen sijaan kaupassa näkymät ovat heikoimmat, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.?Kokoluokittain tarkasteltuna suurimmat paineet sopeuttaa henkilöstön määrää ovat suurimmissa pk-yrityksissä. Muissa kokoluokissa yritykset uskovat kykenevänsä pitämään huolta nykyisestä henkilökunnasta.? ? Vaikeaksi tilanteen tekee se, että tuotantokustannusten nousuarviot ovat aivan samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa, Malinen sanoo. Helsingin alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat selvästi myönteisemmät kuin koko maassa ja positiivisemmat kuin viime keväänä. Henkilöstön määrän kehitysodotuksia seuraavan vuoden aikana kuvaava saldoluku on nyt 12 prosenttia, kun se keväällä oli vain 6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistamasta Pk-yritysbarometrista. Siihen vastasi yli 6500 yrittäjää eri puolilta Suomea. Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. ??Satamakadulla Katajanokalla tehtävien ratatöiden vuoksi raitiolinjat 4 ja 4T ajavat poikkeusreittiä 19. - 27.9.  Raitiovaunut ajavat Kauppatorille, jolta liikennöi korvaava bussi 4X Merisotilaantorille ja 4TX Katajanokan terminaaliin. Raitiovaunusta bussiin vaihdetaan Kauppatorilla. Bussit lähtevät Eteläesplanadilla olevalta pysäkiltä numero 2004. Vaihtaminen bussista raitiovaunuun tapahtuu Aleksanterinkadulla. Bussit käyttävät matkustajien poistumispysäkkinä Senaatintori-pysäkkiä 0448, ja raitiovaunun kyytiin pääsee edempänä olevalta Senaatintori-pysäkiltä 0406. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % 4 Teollisuus 8 13 15 Rakentaminen 15 16 Kauppa 67 60 Palvelut 1 1 Muut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 ? Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin ? Koko maa Aallonpohja käsillä Pk-yritysten työllistämisodotusten lievä myönteinen vire johtunee siitä, että niiden odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä, ja talouskasvun odotetaan lähtevän käyntiin vähitellen. Suhdanneodotusten piristymisen syynä on usko viennin vetoon. Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia vastaajia oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän. Usko talouden käänteeseen on siis selkeä. ? Helsingissä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut viime keväästä selvästi (0 %:sta 15 %:iin) ja on korkeampi kuin maassa keskimäärin (9 %), kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Liikevaihto ja investoinnit odottavat kasvun kiihtymistä Yleisten suhdanneodotusten paraneminen näkyy myös odotuksissa liikevaihdon kehityksestä. Ne ovat kuitenkin edelleen selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuosina. Kotimarkkinoiden haasteista huolimatta rakennusalalla liikevaihto-odotuksen nousivat voimakkaimmin. Investointien osalta jo vuosia kestänyt negatiivinen trendi lie- veni hieman. Edelleen kuitenkin joka kolmas kaupan alan yritys ja rakennusyritys aikoo vähentää investointejaan. Teollisuudessa ja palveluissakin lähes joka neljäs vastaaja ilmoittaa vähentävänsä investointeja. Investoinneille on useita jarruja. Rahoituksen saatavuus on kiristynyt, kotimarkkinakysyntä ei ole elpynyt, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisiä yrityksiä on yli puolet enemmän kuin ennen finanssikriisiä- Sivu 7 Kampin metroaseman liukuportaiden peruskorjaus ??Kampin metroaseman kauppakeskuksen päädyn liukuportaiden toimintavarmuutta parannetaan koneiston peruskorjauksella syksyn aikana. Kolmesta liukuportaasta yksi on poissa käytöstä noin kuuden viikon ajan. Kahden muun liukuportaan koneistot on uusittu kevään ja kesän aikana. Peruskorjauksen aikana kaksi porrasta palvelee metroasemalla liikkuvia. Sivu 6 Turvapaikanhakijoille uusia hätämajoituspaikkoja Helsinki ottaa käyttöön uusia hätämajoituspaikkoja turvapaikanhakijoille Laajasalossa. Helsingillä on kolme pysyvää vastaanottokeskusta, joissa on yhteensä 446 paikkaa. Vastaanottokeskuksen vastuulla on tällä hetkellä noin 2 200 turvapaikanhakijaa. Helsinkiin saapuu ??Laajasalosta tilapäismajoitus- tällä hetkellä noin 50 turvapaita tarjotaan perheille, yhteensä kanhakijaa päivässä. Vastaanottokeskusten lisäksi noin 70 henkilölle. Kyseessä on väliaikainen rat- Helsinki on joutunut turvautukaisu. Pysyvää vastaanottokes- maan myös muihin majoituskusta Laajasaloon ei perusteta. ratkaisuihin. Osa turvapaikanTurvapaikanhakijaperheet ma- hakijoista on tilapäisesti majoijoittuvat Laajasaloon pikaisesti.  tettu vastaanottokeskusten lattiRoihuvuoren seurakunta, SPR alle patjamajoitukseen, osa koja Ensi- ja turvakotien liitto timajoitukseen, osa Helsingin avustavat Helsinkiä tilapäisten hostelleihin ja nyt myös hätäpalvelujen järjestämisessä ja va- majoituspaikkoihin. paaehtoistyön koordinoinnissa. Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kaartin Jääkärirykmentin komentaja Pekka Toveri ja Sotasurmat -tutkimushankkeen johtaja Jarmo Nieminen laskevat viranomaisseppeleen. Kuva: Lisse Tarnanen. Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu ??Yleinen 2000-luvun alussa käyty kansalaiskeskustelu Santahaminan joukkohaudan sijainnista ja vainajista käynnisti vuosien 1917?1918 tapahtumi- en tutkimuksen. Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 44 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua tekivät yhteisen valtuustoaloitteen 11.5.2005 Santahaminan joukkohaudan historian ja muistopaikan menneisyyden työstämisestä. Sivu 6
• Nro 16 ? Viikot 39-40 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 16 Yli 50-vuotiaat ovat kulutusvoimaisimpia E liniän pidentyessä ja yleisen terveydentilan kohentuessa ihmisen elämänkaareen on tullut uusi vaihe, kolmas ikä, jolloin lapsiperheen huolet ovat takanapäin ja aikuisilla on vihdoin aikaa sekä rahaa itsellensä. Valtaosa heistä kuitenkin kokee, että mainokset on suunnattu lähinnä nuoremmille ikäluokille. Jopa 80 prosenttia yli 50-vuotiaista aikuisista kokee, ettei mediamainontaa ole suunnattu heille. Pienemmistä talouksistaan huolimatta yli 50-vuotiaat tekevät jopa puolet kaikista elintarvikeostoksista, eli ostavat kalliimpia elintarvikkeita ja päivittäistavaroita kuin nuoremmat ikäryhmät. Matkailuun käytettävistä euroista joka toinen tulee yli 50-vuotiailta, hyvinvointi-, terveysja lääketuotteisiin käytettävistä eu- roista jopa kuusi euroa kymmenestä tulee heiltä. Mieluiten tämä kulutuskykyisin ikäryhmä hankkii palveluita, koska tavaroita heillä on jo koti täynnä. Yli 50-vuotiaat kuluttavat pelkästään lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa yhteensä 3,8 miljardia euroa vuodessa. Suomessa asui viime vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonaa yli 50-vuotiasta. Neljä kymmenestä yli 50-vuotiaasta on edelleen mukana työelämässä, reilun puolen viettäessä jo eläkepäiviään. Yli 50-vuotiaat kuuntelevat ostopäätöksiä tehdessään vähemmän muiden kokemuksia kuin nuoremmat ikäryhmät. M? aikuiset ?tutkimuksen kohderyhmä 50-79-vuotiaat ostavat tarpeeseen, eivät enää pelkästä shoppailunhalusta kuten nuoremmat ikäluokat. Yli 3 miljoonaa kuluja kiinteistöveron maksamisesta myöhässä ??Kiinteistöveron ensimmäisen erän eräpäivä on tänä vuonna maanantaina 7.9. Maksun tiedot löytyvät keväällä lähetetyistä kiinteistöveron tilisiirtolomakkeista. E-laskun voi tilata verkkopankissaan toista erää varten 16.10 mennessä. Viime vuonna kiinteistöveronsa jätti maksamatta ensimmäiseen ja toiseen eräpäivään mennessä yhteensä noin 620 000 asiakasta. Heille kertyi maksettavaksi viivästyskuluja yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. ??Kiinteistövero kan- nattaa maksaa eräpäivään mennessä viivästysseuraamusten välttämiseksi. Asiakkaiden lisäksi myös Verohallinnolle kertyy kuluja maksamatta jättämisestä. Viime vuonna postitettiin yli 600 000 maksumuistutusta, joka tuli kustantamaan valtiolle yhteensä lähes 200 000 euroa. Lisäksi kuluja syntyy tuhansista asiakaspuheluista, joissa kysellään hukkaan joutuneiden tilisiirtolomakkeiden tietoja. Myös veronsaajille eli tässä tapauksessa kunnille koituu harmia, kun kiinteistöveroa Kokoomuksen Jarmo Nieminen loikkasi vihreisiin ??Helsingin kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen on ilmoittanut eroavansa Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja loikkaavansa vihreisiin. ?Ero ryhmästä astuu voimaan välittömästi. ?Nieminen eroaa samalla kokoomuksessa valtuustotyön rinnalla hoitamistaan kaikista muista luottamustoimista.? ? Niemisen loikkaamiseen ei liity suurta dramatiikkaa eikä se käsittääk- seni kiinnity mihinkään yksittäiseen politiikan sisältökysymykseen tai asiaan. Jarmo Nieminen koki eduskuntavaalien jälkeen oman ajattelunsa ja katsomuksensa pohjalta näin. Tämä on harmillista, mutta jokaisella poliitikolla on tietenkin oikeus tällaiseen pohdintaan?, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö. ei pystytä tilittämään aikataulussa. Vuoden 2015 kiinteistöveron eräpäivät ovat 7.9. ja 2.11. Jos veron määrä on 170 euroa tai enemmän, maksu on jaettu kahteen erään. Maksun tiedot löytyvät keväällä lähetetyn kiinteistöverotuspäätöksen mukana tulleista tilisiirroista. Valo aina loistakoon! Kynttilä iltaan ikkunaan lämpimästi luo valoaan. Kuulen äänen viisaamman minua jälleen ohjaavan. ? Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan! Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä iltaan ikkunaan lämpimästi luo valoaan. Syksyn iltaan tummuvaan annoit lahjan arvokkaan. Saimme sillan yhteisen, jälki jääköön muistoihin. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä illoin ikkunaan katseet saa kääntymään. Näin hetket ohi kiitää, ei niitä voi saavuttaa. Jälleen yön myrskyisen aurinkoa kaipaa ihminen. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan! Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! HelMet -kirjallisuuspalkinto 2015 Mia Kankimäelle ??HelMet-kirjallisuuspalkinto 2015 on myönnetty Mia Kankimäelle teoksesta "Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin". Palkintoraati kuvailee teosta ?omaperäiseksi ja viehättäväksi tyylilajien yhdistelmäksi?. Yleisön suosikiksi HelMet-kirjastojen asiakkaat valitsivat Emmi Itärannan teoksen "Teemestarin kirja". HelMet-kirjastojen asiantuntijoista koostuva palkintoraati kuvasi voittajakirjaa seuraavasti: ?Teos on omaperäinen ja viehättävä tyylilajien yhdistelmä, rakenteeltaan näennäisen kepeä, mutta hallittu. Kankimäki matkustaa Japaniin tutkimaan tuhat vuotta sitten elänyttä runoilijaa ja hovinaista Sei Shõnagonia. Teos kuvaa kiinnostavasti Japanin nykyaikaa ja historiaa. Samalla se on itseironinen matka vittämän tilojen soveltuvuuden majoituskäyttöön, ja olemmekin jo olleet toisen kohteen osalta Maahanmuuttovirastoon yhteydessä. Virasto arvioi, ovatko tilat sellaiset, jotka täyttävät kriteerit, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen. Aimosen mukaan Ilmarisen vuokra-asunnot ovat lähes sataprosenttisesti vuokralla. omaan identiteettiin.? Teoksen on kustantanut Otava (2013). Palkintona on ?Kultainen kirjastokortti? ja 1000 euroa. HelMet-kirjastot järjestivät 18.-30.8. yleisöäänestyksen, jossa kirjaston asiakkaat saivat äänestää omaa suosikkiaan finalistien joukosta. Yleisön suosikin kunniakirjan sai Emmi Itäranta teoksesta Teemestarin kirja (Teos 2012). Teos sai 25.2 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Teemestarin kirjaa kuvailtiin ?yllättäväksi, koskettavaksi, vangitsevaksi ja kirjaksi, joka antaa vahvan lukukokemuksen?. HelMet-kirjallisuuspalkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. Kirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. HelMet-kirjallisuuspalkinto ilmaisee myös, että kirjastoissa työskentelee kirjallisuuden asiantuntijoita. Kirjallisuus on aina ollut ja on jatkossakin kirjastotoiminnan ydintä. HelMet-kirjallisuuspalkinnolla halutaan lisäksi nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Palkintoraati koostui HelMet-kirjastojen asiantuntijoista. Raadin puheenjohtajana toimi Töölön kirjaston johtaja Anne Ala-Honkola. Ensi vuoden HelMet-kirjallisuuspalkintofinalistit julkistetaan elokuussa 2016. Varsinainen palkinto jaetaan syyskuussa 2016. Palkintoraati julkistetaan keväällä 2016. Raadin puheenjohtajana jatkaa Anne Ala-Honkola. Ennakkotieto: Jäsen 360° -tutkii asenneilmaston ? Onko Helsinki toista maata? ??Helsinkiläisten arvomaailma, asenteet, hengellisyys ja maailmankuva eroavat merkittävästi muusta Suomesta. Tämä ilmenee sekä TNS Gallupin monista tutkimuksista että suomalaisarvoja kuvaavasta Jäsen 360° -segmentoinnista. Julkistamme lokakuussa tutkimuksen, joka antaa lisäva- loa helsinkiläisyyteen. Jäsen 360° julkistaa uuteen tutkimukseen perustuvan analyysin, joilla avaamme tuoretta tietoa ?helsinkiläissegmenteistä?. Tavoitteena on löytää Helsingin erikoispiirteet niin sanottujen irrallisten ryhmistä. Onko helsinkiläisten arvoja asenneilmaston taustalla Ilmarinen kartoitti tyhjät toimitilat ??Ilmarinen tutki, voisiko eri puolilla Suomea sijaitsevia yhtiön tyhjillään olevia kiinteistöjä tarjota vuokralle turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Tyhjillään olevien kiinteistöjen joukosta on toistaiseksi löytynyt kaksi mahdollista kohdetta. Molemmat selvityksen alla olevat kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. ? Olemme halukkaita sel- Toivo Levanko Helsinki jäsen 360 tutkimus - ihmisiä kadulla. nopeatempoinen kaupunkikulttuuri, Suomessa erikoislaatuinen hengellisyys vai uusi kuluttajakansalaisuus? Irralliset-segmenttiin kuuluu Helsingissä 60-70 prosenttia aikuisväestöstä. Muualla Suomessa osuus on puolet tästä. Tutkimuksen toteutetaan yhteistyössä Jäsen 360°:n ja TNS Gallupin kanssa. Siihen liittyvät haastattelut käynnistyivät elokuussa, ja tulokset julkistamme kuudentena päivänä lokakuuta. Jäsen 360° on Kotimaa oy:n omistama tiedolla johtamisen järjestelmä. Järjestelmän ydin on suomalaisten asenneilmastoa kuvaava big data -tieto.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 5 Huhti-kesäkuussa alkoi yli 2000 asunnon rakentaminen ??A s u i n r a k e n t a m i s e s sa huhti-kesäkuu oli tänä vuonna erityisen vilkas aloitettujen rakennustöiden osalta. Toisen neljänneksen aikana aloitettiin 2 013 asunnon rakentaminen uustuotantona ja laajennuksina, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna. Asuntoja myös valmistui viime vuotta enemmän. Huhti-kesäkuussa valmistui kaiken kaikkiaan 1 073 asuntoa, joista 972 uustuotantona ja laajennuksina ja 101 vanhoihin toimitiloihin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Edellisvuoden toiseen neljännekseen verrattuna asuntoja valmistui tänä vuonna 130 enemmän. Myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä puolestaan laski viime vuodesta. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa myönnettiin lupa 850 asunnon rakentamiselle uustuotantona tai laajennuksina, kun vuotta aikaisemmin niitä myönnettiin 1 188 asunnon rakentamiseen.?Toimitilarakentamisessa huhti-kesäkuu oli aikaisempia vuosia vilkkaampi. Sekä myönnettyjen rakennuslupien että aloitettujen rakennustöiden kerrosneliömetrimäärä kasvoi 41 prosenttia vuoden 2014 huhti-kesäkuusta. Toimitiloja valmistui toisen neljänneksen aikana 67 286 kerrosneliömetriä, kun vuotta aikaisemmin niitä valmistui noin 26 700 kerrosneliötä. Mahtava lajien kirjo Pallokenttä on nimensä mukaisesti ollut jo sata vuotta palloilun, erityisesti , jalkapallon areena Helsingissä niin tähtipelaajille kuin pikkunappuloillekin. Bollis-kirja valottaa kuitenkin ansiokkaasti kentän historiaa mui- Vertaa välityspalkkioita ! Huoneistot ja kiinteistöt: 1,99 % velattomasta kauppahinnasta. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi Kiskotyöt haittaavat Katajanokalla 19.-30.9. Myönnettyjen rakennuslupien määrä laski viime vuonna. Bollis ? kirja kulttuuriteko ??Töölön Pallokenttä, Bollis, on satavuotias urheilulaitos. Venäjän suuriruhtinaskunnan aikana syyskuun 12. päivänä 1915 lähti Henrikin puistosta nykyisen Lasipalatsin kohdalta ylimääräisiä raitiovaunuja Floratien,nykyisin Urheilukatu, varrella sijaitsevalle uudelle urheiluareenalle, Bollplanille, Pallokentälle, Bollikselle. Kentän arvokkaat vihkiäiset olivat valmiit alkamaan. Pääsylipun hintaan sisältyi erityinen sotavero, olihan menossa I maailmansota. Tästä alkaa Erkki Alajan kirjoittama lähes 400-sivuinen isokokoinen, erinomaisen viihdyttävä ja luettava kirja ?Bollis- Töölön Pallokentän 100 vuotta? ( Teos 2015 ). Erkki Alaja, jalkapallomies, ei ole historioitsija vaan on valinnut historiateoksen tekotavaksi tarinat, muistelut, kuvailut. Menettely ?Bollis? -teoksessa puoltaa hyvin paikkaansa, kirja on erittäin elävää kuvausta aina Pallokentän luojasta Erik von Frenckelistä monenlaisiin kentän väriläiskiin Kai Pahlmanista Atik Ismailiin. Ja melkoinen aikansa väriläiskähän se oli itse Erik von ? Kirjan henkilögalleria käsittää yli 800 nimeä, suomalaisen urheiluelämän vaikuttajia eri tasoilta. Taustahenkilöitä pikkupuurtajista suuriin johtajiin, heitä onneksi aika vähän. Jos jotain kirjasta kaipaa, niin taloudellista puolta. Bolliksen rahatalous ja eri aikoina vaihdelleet omistussuhteet olisivat ansainneet enemmän selvitystä, ei vähiten alueelle nousseiden Jäähallin ja Töölön jalkapallostadionin osalta. MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat välillä Kanavakatu-Satamakatu-Kruunuvuorenkatu 19.930.9.2015. Moottoriajoneuvot: Kanavakadulta keskustan suunnasta tultaessa kääntyminen Satamakadulle vasempaan estetty ja väistämisvelvollisuus risteyksessä muuttunut. Kiertoreitti Satamakadulle Ankkurikatu-Kauppiaankatu-Katajanokankatu -Luotsikatu kautta. Kiertotie on opastettu kiertotieviitoin. Satamasta keskustaan päin menevä liikenne kulkee Katajanokanlaiturin kautta.  Joukkoliikenne: Raitiolinja 4/T ajavat MunkkiniemiKauppatorin väliä. Kauppatorilta matkustajat jatkavat bussi pysäkiltä (2004) 4X:n kyydissä Katajanokan päätepysäkille ja takaisin Kauppatorille. Bussi 4TX kulkee reittiä Kauppatori - Laivaterminaali ja takaisin. Bussi 4X ja 4TX Kauppatorin suuntaan jättävät matkustajat pysäkille (0448), mistä matkustajat siirtyvät raitiovaunun kyytiin pysäkiltä (0406). Polkupyörät: Kanavakadulta keskustan suunnasta tultaessa kääntyminen Satamakadulle vasempaan estetty ja väistämisvelvollisuus risteyksessä muuttunut. Kiertoreitti Satamakadulle Ankkurikatu-Kauppiaankatu-KatajanokankatuLuotsikatu kautta. Kiertotie on opastettu kiertotien viitoin. Satamasta keskustaan päin menevä liikenne kulkee Katajanokanlaiturin kautta. Bussipysäkki: Pysäkit lisätty yllä mainituille raitioliikenteen pysäkkien kohdalle. Urakoitsija pahoittelee järjestelyistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. kello neljää, silloin tulivat kentälle jalkapalloilijat. Talvella 1932 Erik von kertoi kavereilleen ostaneensa kaukaa maalta Talin kartanon, jonka mailla kaverit voisivat golf-harrastustaan jatkaa. Talin nykyistäkin kenttää isännöivä Helsingin Golfklubi perustettiin 1932 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kukapa muukaan kuin Erik von Frenckell ! Tällä Talin golfkentällä, nyt keskellä Helsinkiä , pelataan vieläkin, niin päivällä kuin illallakin ! Alajan kirjan Bollis onkin paitsi kokonaisuudessaan kulttuuriteko, myös ansaittu kunnianosoitus Erik von Frenckellille, Suomen kaikkien aikojen merkittävimmälle urheilujohtajalle. Bollis-kirjan synnystä ansaitsee erikoiskiitokset myös Helsingin kaupun- gin liikuntavirasto, joka on syystäkin halunnut olla mukana taltioimassa merkittävää osaa kaupungin liikuntakehityksen vaiheista. Kirjan suuritöinen, erinomainen kuvitus lisää luettavuutta. Naisten maahockeyjoukkueiden peliasut vuodelta 1915 ansaitsevat muodikkaan huomionosoituksen vielä sata vuotta myöhemmin. Kustannusosakeyhtiö Teos,pomonaan Toukolan Teräksen jalkapalloilija-pikajuoksija Jussi Tiihonen , on kustantanut Helsingin kulttuurihistoriaa monipuolisesti täydentävän teoksen ?Bollis ?, joka avartaa helsinkiläistä, stadilaista , näkökulmaa urheilun myötä koko kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Lukekaa ihmeessä! Erik von Frenckell loi sata vuotta sitten 1915 Töölööseen Bollplanin, Pallokentän,Bolliksen. Myöhemmin Frenckell sai naapuriin aikaan Helsingin Stadionin, josta tuli 1952 Olympiastadion myös Frenckellin ponnistelujen ansiosta. Frenckell oli charmantti herrasmies, joka osasi arvostaa naiskauneutta... den urheilulajien näyttämönä vuosikymmenten aikana. Jalkapallo, jääpallo, maahockey olivat keskeiset lajit alkuaikoina, von Frenckell toivoi erityisesti maahockeyn leviämistä Suomessa. Naiset olivat aina Erik von Frenckellin sydäntä lähellä, niinpä jo talvella 1916 Bolliksen jäällä pelattiin naisten jääpallo-ottelu Helsingin Naishockeyseura vastaan Åbo Simklubin naiset ! Bolliksen urheilulajit eivät jääneet kolmeen vaan lajien kirjo historian saatossa on mahtava : painonnosto, amerikkalainen jalkapallo, jääkiekko,pikaluistelu,kau noluistelu, baseball, mäkihyppy, golf, tennis, jousiammunta, nyrkkeily, käsipallo, yleisurheilu, murtomaahiihto, rajapallo, voimistelu, pesäpallo, paini, ratsastus, rugby, cheerleading. Näiden eri lajien esiintymiset Bolliksella on Alaja kaivanut historian kätköistä ansiok- kaasti esille. Luonnollisesti Pallokenttä oli SVUL:n ja TUL:n suurten joukkojuhlien yhteisvoimisteluesitysten näyttämönä. Vieraana on ollut milloin Norjan kuningas, milloin maailman kaunein nainen . Suomen ensimmäinen Kirjan mielenkiintoisimman ja historiallisesti antoisimman osan muodostavat kuvaukset Bolliksen alkuvuosikymmenistä. Töölön Pallokenttä on 1915 Suomen ensimmäinen jalkapallon nurmikenttä. Toivottavasti pysyy myös viimeisenä luonnonnurmikenttänä Suomessa. Liikuntaviraston päällikkö Anssi Rauramo on luvannut säilyttää luonnonnurmen Bolliksella hänen virastopäällikköaikansa ajan ! Toivoa sopii,että Anssi omaksuu nykyhallituksen ajatuksen työurien pidentämisestä vaikka seiskavitoseen saakka ! Bolliksen ja suomalaisen jalkapal- lon onneksi. Bollis sijaitsee Töölön ?hienostokaupunginosassa?, joka leimasi kentän käyttäjäseuroja aikana jolloin jalkapallossa vahvat TUL:n työläisseurat pelasivat työläiskaupunginosien kentillä, Brahiksella ja Vallilan ?Kuntsilla?, jonne tosin ?naapuriliiton? HPS menestyksellä tunki toimintaansa. Kirjan moniin hauskoihin erikoisuuksiin kuuluu kuvaus Suomen ensimmäisestä golf-kentästä, joka sekin sijaitsi Bolliksella 1930. Tsaari Nikolai II oli golfmiehiä kuten kenraali Mannerheimkin ja nykyinen muotipeli rantautui Suomeenkin ja Bollikselle. Bolliksen haltija Erik von Frenckell antoi muutamille kavereilleen luvan kaivaa kuusi reikää Bollikselle, merkitä ne lipuilla ja näin peli saattoi alkaa. Peli ei ollut ihan työtätekevän luokan harrastus, sillä kaverit saivat pelata golfia vain päiväsaikaan ennen Pekka Hurme
• Nro 16 ? Viikot 39-40 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 39 Ma 21.9. Mervi Ti 22.9. Mauri Ke 23.9. Syyspäiväntasaus. Minja, Miisa, Mielikki To 24.9. Alvar, Auno Pe 25.9. Kullervo La 26.9. Kuisma Su 27.9. Vesa Viikko 40 Ma 28.9. Arja, Lenni Ti 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela Ke 30.9. Siru, Sirja, Sorja To 1.10. Rauno, Raine, Rainer, Raino Pe 2.10. Valio La 3.10. Raimo Su 4.10. Mikkelinpäivä. Saija, Saila, Frans Viikon mietelause: Työ on ihmiselle välttämättömyys. Ihminen keksi herätyskellon. Pablo Picasso (1881-1973) Sienet sekaisin: Suunnista Menestysromaani Nainen junassa sieninäyttelyyn Kaisaniemeen! Suomeksi Otavan julkaisemana Kirja-arvostelu ??Loppukesän mielenkiintoisimpiin uutuuskirjoihin kuuluu Paula Hawkinsin Nainen junassa teos, jossa hän kertoo arvoituksellisen trillerimäisen tarinan kolmen naisen kautta, joista pääkertojana ja romaanin tähtenä toimii Rachel Watson. Romaani on koukuttava heti alusta lähtien sen yllättävään loppuun saakka. ? Äidilläni oli tapana sanoa, että minulla on liian vilkas mielikuvitus, ja Tom sanoi ihan samaa. En voi sille mitään. Kun näen vilauksen tällaisista hylätyistä rievuista, likaisen T-paidan tai orvon kengän, en voi olla miettimättä, missä on kengän pari, tai jalat, jotka sopivat kenkiin. Juna nytkähtää taas liikkeelle? Rachel on menettänyt otetta elämästään. Hän on epäluotettava juovuksissa suurimman osan tarinasta ja hänen muistoihinsa ei voi luottaa - eikä hän ole myöskään itse ole varma muistaako hän mitään siitä mitä todella tapahtui? Mikä oli muistoa ja kuvitelmaa? Mikä sekoittui mihinkin? Hän on ehdottomasti mielenkiintoisin kirjan persoonista, psykologiselta ja monelta muultakin kannalta tarkasteltuna. Rachelin viinanhuuruinen käytös oli aiheuttanut hänelle potkut, mutta hän yhä takertuu epätoivovoisesti vanhaan työssäkäyntiaikatauluunsa. Watson matkustaa aamun illoin junalla Ashburyn ja Lontoon keskustan välillä. Juna hiljentää aina tietyn ratavaihteen kohdalla rautatien viereisellä kadulla. Tämä suo Rachelille mahdollisuuden tarkkailla junaan näkyvien talojen ja takapihojen elämää. Hänen erityisen mielenkiintonsa kohteena on talo, jossa asuu hänen ex-miehensä uuden vaimonsa Annan ja heidän pienen tyttärensä kanssa. Annan onkin kirjan toinen kertojanaisista. Hän ei pidä siitä, kun näkee ikkunastaan Rachelin kurkkivan heitä. Rachel kurkkii, soittaa puhelimella, kiusaa eikä seuraavana päivänä muista mitään mitä hän teki. Toisessa talossa hän näkee viehättävän, rakastuneen parin. Hän antaa heille lempinimet Jason ja Jessie. He elävät sitä onnellista elämää jonka Rachel on itse kadottanut. Näin aina kirjoitti kirjansa kovassa rahapulassaan. ? Se oli viimeinen nopanheittoni ja täysosuma, Hawkins on todennut. Nopanheitto kannatti, nyt hänen kustantajansa on ottanut teoksesta jo 10 uutta painosta ja kirja roikkuukin lähes kaikilla englanninkielisten kirjakauppojen best seller ?listoilla - Hawkinsin rahapulasta on enää kaukainen muisto vain. Teosta käännetään useilla eri kielillä ja nyt menestyskirja on ilmestynyt Suomessa Otavan julkaisemana. Mistä idea? siihen päivään saakka, kunnes Rachel näkee Jessien ilman Jasonia suutelmassa toista miestä. Jessie, joka on itse asiassa onkin Megan, kolmas Nainen junassa teoksen kertojanaisista, ei tietenkään sellainen, jonka Rachel kuvittelee hänen olevan. Jasonin oikea on Scott ja hänellä on suhde terapeuttiinsa. Eräänä päivänä Rachel näkee junan ikkunasta jotain ennakoimatonta, Megan myös katoaa - tapahtumat alkavat vyöryä eteenpäin. Rachel päättää kertoa tietonsa poliisille, ja joutuu mukaan yllättäviin sotkuihin, joista hän ei olisi voinut kuvitellakaan ja psykologisen trillerin juoni vain tiivistyy tiivistymistään. Helposti ja nopeasti luettava jännittävä teos, joka ei jätä ketään kylmäksi . Oona Timonen on tehnyt myös erinomaista työtä kääntäessä alkuperäisteoksen suomeksi. Kirjan loppu yllättää ? se ei ole ennalta arvattavissa. Tyttö junassa ?kirja on suuren ja innostuneen lukijakunnan maailmalla. Sopii hyvin lukuelämykseksi Suomessakin syksyn tummeneviin iltoihin. Idea kirjaan Hawkinsilla syntyi jo vuosia sitten, kun hän aamuisin töihin mennessä katseli junan ikkunasta usein ohikiitävien talojen pihoille ja ikkunoista sisälle. Samalla hän mietti tekevätkö ihmiset jotakin kauheaa, ja kuinka sitten myöhemmin voi ollakin kenties todistajana tuntemattomana kirjailijana - ja nousta sitten kuuluisuuteen! Paula Hawkins syntyi hieman yli neljäkymmentävuotta sitten Hararessa Simbabwessa. Hänen kotonaan kävi ulkomaalaisia kirjeenvaihtajia tapaamassa hänen isäänsä taloustieteen professoria ja taloustoimittajaa. Hän muutti perheensä kanssa Lontooseen, kun hän oli seitsemäntoista. Muutamia vuosia myöhemmin hänen vanhempansa palatessa Simbabween hän jäi Englantiin, opiskeli Oxfordissa taloutta, politiikka ja filosofiaa. Romaanin ja kirjailijan taustasta Brittiläinen Paula Hawkins työskenteli 15 vuotta toimittajana ennen kuin alkoi kirjoittaa fiktiota. Nainen junassa on hänen ensimmäinen trillerinsä. Hawkins Paula Hawkins ??Sienistä on moneksi, selviää Suomen Sieniseuran ja Luomuksen näyttelyssä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tutustu sienisatoon, kysy Suomen johtavilta asiantuntijoilta tai tuo tunnistettavaksi oman sieniretkesi saalista. Näyttely on avoinna sunnuntaina ja maanantaina 20.?21.9., kello 11?17. Vapaa pääsy! Sienikesä käynnistyi loistavasti, mutta elokuun kuivuus näivetti syksyn sienisatoa. Sieniasiantuntija Tea von Bonsdorff Luomuksesta ei kuitenkaan vielä huolestu. ? Sienikauden satovaihtelut kuuluvat asiaan. Monet lajit aloittavat kasvunsa vasta öiden viilennyttyä ja varsinaisen syksyn alkaessa. Vaikka kokonaissatotilanne olisikin huono, saamme varmasti mielenkiintoisia lajeja näytille ja näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös uusiin lajeihin. Olitpa aloitteleva sienestäjä tai kokenut saalistaja, näyttelyssä voit asiantuntijoiden avulla syventää paitsi sienitietouttasi, jäljittää jäkäliä ja avata sammalten saloja sekä kokeilla lajien tunnistamista mikroskoopilla. Samalla saat tietoa jäkälä- ja sammaltutkimuksesta ja etäsuojelusta. Omatoimista lajitunnistusta voit harjoittaa Tieto-Finlandialla Kuvassa kiehtova käpynastakka. Kuva: Seppo Taatila palkitun Suomen jäkäläoppaan ja sen kesällä julkaistun jatko-osan, Suomen rupijäkälät -teoksen avulla. Suomessa löydetään edelleen myös uusia lajeja, viimeisimpänä jauhekaarnahiippo (Mycena clavata), joka kasvaa lahopuiden kaarnalla. Suomen luonnon aarteita sieninäyttelyssä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa su?ma, 20.? 21.9. kello 11?17. Näyttely on maksuton, myös kasvihuoneisiin on vapaa pääsy. Kasvihuoneiden 2. kerroksen näyttelytiloihin on kulku portaikon kautta, kasvihuoneilla ei ole hissiä. Tiloissa saattaa olla ajoittain ruuhkaa, jolloin liikkuminen lastenvaunuilla tai apuvälineillä voi olla hieman hankalaa. Lähimmät parkkipaikat puutarhan lähistöltä löytyvät Kaisaniemenrannasta. Puutarhaan pääsee kätevästi myös julkisilla liikennevälineillä. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemenranta 2, Helsinki Kasvihuoneet ovat avoinna ti, ke ja pe?su klo 10? 16, to 10?18 (maanantaisin suljettu). Huom. näyttelyn aikana poikkeavat aukioloajat su ja ma klo 11?17. Ulkopuutarha avoinna päivittäin klo 9?20, vapaa pääsy. Pääsyliput (kasvihuoneet): 8/6/4 euroa. Sieninäyttelyyn on vapaa pääsy! Kampin metroaseman liukuportaiden peruskorjaus ??Uusi koneisto asennetaan laituritasolta katsottuna oikeanpuolimmaiseen liukuportaaseen. Liukuporras on poissa käytöstä 21.9.2015 alkaen lokakuun loppuun saakka. Liukuportaiden koneis- tojen uusiminen on ennakoivaa peruskorjaamista, jolla varmistetaan portaiden häiriötön toiminta. Kampin aseman liukuportaat ovat yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä paikoista, ja portaissa liik- kuu päivittäin useita tuhansia matkustajia. Liukuportaiden vikoja ennaltaehkäistään muun muassa säännöllisen huolto-ohjelman mukaisilla huolloilla sekä peruskorjaamalla kriittisimmät komponentit ennakoivasti. Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu ??? On tärkeää käydä läpi oman paikallishistorian vaikeatkin tapahtumat, jotta voimme eheytyä ja yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin. Näin toimimalla olemme esimerkkinä tämän ajan kriisimaille, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Helsingin kaupungin rahoitus, jota oli käytettävissä vuodesta 2009 alkaen, mahdollisti korkeatasoisen tutkimuksen. Punavankileirin historian selvittäminen kirjattiin syksyllä 2009 kaupungin seuraavan vuoden budjetin perusteluihin ja budjettiin si- sällytettiin ensi kertaa määräraha tähän tarkoitukseen. Helsingin kaupungin toimijat: historiatoimikunta, kaupunginarkisto ja kaupunginmuseo suunnittelivat Santahaminan hautausmaan ja vankileirin historian kartoittamisen yhdessä Santahamina-seuran kanssa. Tutkimuksen tekemiseen vaikuttivat myös inhimilliset perusteet, sillä vuosina 1917?1918 surmansa saaneiden henkilöiden jälkeläisillä ja muilla sukulaisilla on ollut tarve saada tietoa esivanhempiensa viimeisistä vaiheista ja hautapaikoista. Helsingin sotasurmat 1917?1918 -tutkimushankkeen eilen julkaistu loppuraportti on tulos useiden eri henkilöiden ja tahojen vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Julkistustilaisuuden jälkeen laskettiin punavankien haudoille ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungin muistoseppele yhdessä puolustusvoimien kanssa. Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa ? Sotasurmat 1917?1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 7 Uspenskin katedraalin korjaushankkeet käynnistyvät Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokaton, kryptan ja ikonostaasin korjaustyöt alkavat. Korjaushankkeet aloitetaan 15. syyskuuta. ??Keskuskupolin tähtikuviokaton korjaustyöt aloitetaan vauriokartoituksella ja väritystutkimuksella. Korjaustyön laajuus ja kokonaiskesto määräytyvät vauriokartoitustutkimuksen jälkeen. Tähtikuvio- katon korjaustyöt edellyttävät rakennustelineiden ja lattian suojalevyjen asentamista kirkkosaliin. Rakennustelineiden asentamisen aikana katedraali on suljettuna yleisöltä. Samassa yhteydessä käynnistyy kryptan lattian kor- Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokatto ja kattokruunu. Uspenskin katedraalin ikonostaasi. Pk-yritykset näkevät jatkon parempanana ??? Investoinnit vaativat vahvan uskon Suomen tulevaisuuteen. Sitä on pystyttävä luomaan. Hallituksen tulee toteuttaa ohjelmaansa nyt nopeasti ja kunnianhimoisesti, jotta luottamus tulevaan vahvistuu ja investoinnit käynnistyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Kasvua haetaan uusiutumalla ja kansainvälistymällä Kasvavat, innovatiivi- set yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Talouden haasteista huolimatta kahdeksan prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua ja 34 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Vaikka talous takkuaa, yrittäjät hakevat edelleen kasvua enemmän kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.?Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä 19 prosenttia (Helsingissä 26 %:a) harjoittavat vientiä ja liiketoimintaa ulkomailla. Barometrin mukaan viennin määrä kasvaa seuraan 12 kuukauden aikana selvästi nykyistä suuremmaksi. ? Pk-yrityksille kansainvälistyminen on iso askel. On tärkeää että pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus jatkuu kilpailukykyisellä tasolla ja se toteutetaan pk-yrityslähtöisesti, Järventaus sanoo. Anne-Mari Pahkala, Art of Fashion 14.10.-1.11.2015. Katso kotisivut. Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi jaustyöt ja korjaussuunnittelu, jonka myötä varmistuu lattian kunnostustöiden laajuus ja arvioitu kesto. Varsinaisten korjaustöiden aikana krypta on suljettuna yleisöltä. Korjaustyöt pyritään ajoittamaan niin, että ne eivät vaikuta kirkollisiin toimituksiin. Rakennustelineet ovat kuitenkin pystytettyinä kirkkosalissa koko korjaushankkeen ajan. ? Korjausvaiheen aikana kirkolliset toimitukset toimitetaan katedraalissa lähes normaalisti. Remontista johtuen seurakuntalaiset saattavat kokea miellyttävämmäksi tilata toimituksia muihin Helsingin keskustan kirkkoihin, vt. kirkkoherra Teo Merras kuvaa korjaushankkeen vaikutuksia toimintaan. Ikonostaasin konservointi suoritetaan vaiheittain. Konservointi on määrä aloittaa viimeistään lokakuussa vauriokartoituksella. Edellisiä Uspenskin katedraalin laajempia kunnostushankkeita ovat olleet kirkon kupoleiden kultaus ja kellojen virittäminen vuosina 2004-2007. Uspenskin katedraalin tähtikuviokaton ja ikonostaasin korjaushankkeet ovat osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan vuoden 2015 investointihankkeita.  Korjaustyöt pyritään saamaan päätökseen keväällä 2016. Uspenskin katedraalin on suunnitellut vuosina 18591860 arkkitehti A.M. Gornostajev ja se on vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Ikonostaasin ikonit on maalannut akateemikko P.S. ?iltsov. Kuvat: Katja Hagelstam
• Nro 16 ? Viikot 39-40 8 Töölönlahdessa voi uida ? veden laatu paranee tasaisesti Maan nousu ja ratapenger estävät veden vaihtumisen Töölönlahdessa. Pohjaan kertyneet ravinteet kuormittavat lahtea, lahden pohja täynnä roskia ostoskärryistä polkupyöriin ??Töölönlahteen on jo kymmenen vuoden ajan juoksutettu merivettä Helsinginniemen toiselta puolelta lahden veden huonon vaihtuvuuden takia. Meriveden juoksutaminen ylläpitää lahden kuntoa, ja kirkastaa sen vettä. Tutkija Emil Vahtera on tyytyväinen meriveden mukanaan tuomiin parannuksiin. ? Töölönlahden suhteen on paljon tavoitteita, joista kaikkia ei olla vielä saavutettu. Meriveden juoksutusprojekti aloitettiin vuonna 2005, ja sitä jatketaan yhä. On myös suunniteltu erilaisten kemikaalien käyttöä lahden sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi, mutta se ajatus on tuloksiin nähden melko hintava, Vahtera sanoo. Veden vaihtumisen puute on vakava ongelma. Veden pinnalle jää kellumaan likaa, jos vesi ei jatkuvasti liiku. Myös levää saattaa esiintyä seisovassa vedessä. ?  Noin sata vuotta sitten Töölönlahdessa oli sinilevää, mutta nyt pinnalla esiintyviä sinilevän kukintoja ei esiinny. Lahdes- ta saattaa löytyä kuitenkin pieniä määriä sinilevää, sekä pienisoluisia leviä. Sinilevä ei oikein viihdy tuollaisessa sameassa vedessä, Vahtera kertoo. Sateinen kesäkään ei ole muuttanut radikaalisti Töölönlahden veden laatua, sillä sade- ja hulevedet vaikuttavat veteen vain vähän. Veden laatu paranee koko ajan Töölönlahden veden laatu paranee tasaiseen tahtiin. Reilu sata vuotta sitten, kun lahti muokattiin nykyiseen uskoonsa, oli kunto rutkasti kehnompi. ? Töölönlahti on suunnilleen samassa kunnossa kuin viime vuonnakin. Jos mennään vuosikymmen taaksepäin, siitä lahti on kehittynyt hurjasti. Suhteessa muihin lähialueilla sijaitseviin lahtiin, Töölönlahti on huonossa kunnossa. Maan nouseminen ja ratapenger tuovat haasteita Töölönlahdelle, Vahtera toteaa. Töölönlahtea kiertää joka puolelta reilun kahden ki- lometrin mittainen jalankulku- ja pyörätie. Lahden ulkoinen kuormitus on Vahteran mukaan pientä. Helsingin kaupungin jätevesien ylijäämää juoksutetaan myös Töölönlahteen, mikä luo veteen erilaisia bakteereja. Myös hulevedet tuovat Syksyn uutuuskirjat -30 % -30 % Mikko Uola Alexander Suvorov Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939-1944 Voittamisen taito ? Venäläisen sotataidon klassikko Perusteellisen tarkka tietokirja paneutuu kiisteltyyn kysymykseen Suomen ja Saksan aseveljeydestä. VTT Mikko Uolan tutkimus nostaa keskusteluun keskieurooppalaiset yhteydet: mikä erotti Suomen muista Saksan rinnalla sotineista maista? Suomella oli sota-aikana valittavana vain huonoja vaihtoehtoja. Saksa oli niin suomalaisille kuin unkarilaisille ja romanialaisille pienempi paha kuin Neuvostoliitto, jonka maantieteellinen ja ideologinen levittäytyminen nähtiin todellisena vaarana. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään riippumattomuutensa muita asevelimaita tehokkaammin. Venäläisen sotataidon klassikko suomeksi! Suvorov (1729-1800) on venäläisen sotataidon perustaja. Hänen pääteoksensa kuuluu yhä Venäjän upseeriston lukemistoon, ja Venäjän sotavoimien hyökkäyksellisyys perustuu edelleen Suvorovin ajatuksille. FT Aimo Ruususen ja VTT Markku Salomaan kääntämässä ja toimittamassa teoksessa alun perin komentajille tarkoitettu teksti on pyritty saattamaan mahdollisimman yleistajuiseksi. Kuvitetun käsikirjoituksen lisäksi kirja sisältää myös osiot Suvorovin elämästä ja hänen merkityksestään venäläiselle sotataidolle Napoleonin sodista ydinaseiden aikakaudelle. 158 sivua, sh. 32,90 ?. 555 sivua, sh. 38,90 ?. Tilaa alennuskoodilla LUKIJAETU3 osoitteesta www.docendo.fi 30.9. mennessä. Tilaa kätevästi netistä osoitteesta www.docendo.fi. Hyödynnä 30 % etu käyttämällä alennuskoodia LUKIJAETU3. Etu on voimassa 30.9.2015 asti, ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Etu koskee kaikkia kirjoja. mukanaan omat haasteensa. Bakteerit pysyvät kuitenkin kurissa meriveden juoksuttamisen avulla. ? Kiertävät ravinteet, eli pohjaan kertyneet aineet ovat niitä, mitkä oikeasti kuormittavat lahtea. Poh- jassa olevat ravinteet ja aineet ovat syy, miksi lahden pohja on niin epämiellyttävä ja siihen uppoaa. Töölönlahden veden hygieninen laatu on hyvä, eli lahdessa voi uida. Pohja on kuitenkin ravinteiden li- säksi täynnä roskia ostoskärryistä polkupyöriin, eli suosittelen suurta varovaisuutta uimaan mentäessä, Vahtera muistuttaa. Töölönlahden veden laatua seurataan jatkuvasti, ja siitä tiedotetaan usein. -kl Kamppi ennen ja nyt ??N y k y i sen Narinkkatorin reunalla sijaitsi pari sataa vuotta sitten Turun kasarmin talousrakennus. Sata vuotta myöhemmin sama Kamppi ? IV kaupunginosa -näyttely Laiturilla. Kuva: Rosa Aamunkoi. rakennus palveto 17.9. Näyttelyn avali bussiasemana tuhansia kennusvaiheita voi tutkailmatkalaisia. Nyt samaises- la tarkemmin puisesta kau- jaiset ke 30.9. Kampin historisa rakennuksessa esitel- punkimallista. Näyttelykävijä voi helpos- aa, Tietokeskuksen erikoislään Kampin kaupunginosan monivaiheista histori- ti poimia näyttelystä itseään tutkija sekä näyttelyn käsiaa sekä tulevaisuutta näyt- kiinnostavia kohteita ? on- kirjoittaja Martti Helminen han Kamppi ollut monelle ke 7.10. Kampin nimistelyn muodossa. Kamppi ? IV kaupungin- helsinkiläiselle koti lukui- töilta, nimistönsuunnitteliosa -näyttelyssä luodaan sine kouluine, kivijalka- ja Johanna Lehtonen ke 21.10. Kampin musekatsaus Kampin rakennuk- kuppiloineen, elokuvateatsiin, historiaan ja tulevai- tereineen ja pyhättöineen. oilta, esittelyssä Amos Ansuuden suunnitelmiin aina Arkea ja juhlaa voi tunnel- dersonin museo ja HAM Baanalta Bulevardille. Ar- moida isoista aikalaisku- Helsingin taidemuseo ke 28.10. Kerroksia Kamvottoman joutomaan muu- vista. Ehkä osa kävijöistä tos Helsingin kaupalliseksi muistaa vielä Kampinto- pin kortteleissa ? arkkitehkeskukseksi on tapahtunut rin vanhan paloaseman tai tuuritarinoita edestä ja taviimeisen parin sadan vuo- Kampin kolmion kaasukel- kaa, arkkitehti Juha Ilonen lon. Näyttelyssä voi myös ke 4.11. Kampin kaupunden aikana. Kampin kaupunginosa on muistella, missä sijaitsivat- kisuunnittelun ja päätökollut luonteva suunta Hel- kaan aikoinaan Vladimirin- senteon vaiheita, Keskusta-projektin päällikkö, arksingin keskustan laajentu- tai Heikinkatu. Kampin alue on aina ol- kitehti Ilpo Forssén miselle. Muualla meri, puiske 18.11. Kampin Keskus tot ja korkeat mäet ovat lut myös liiketoiminnan ja rajanneet ruutukaavan jat- liikenteen keskittymä. Var- ? kasvavan kaupungin väkoa. Kaupunginosa on ra- sinaista Kampin kenttää ha- litilassa, Katja Raunio, pro kentunut hyvin urbaanik- viteltiin Helsingin liikekes- gradu -tutkimus ke 25.11. Kampin sotasi ? aluetta ovat muokan- kustan jatkeeksi satakunta neet vuoroin ruotsalaiset, vuotta. Sen olisivat raken- historia-ilta, majuri Marko venäläiset ja suomalaiset taneet tehokkaasti visiois- Maaluoto, Puolustusvoimat saan jo Bertel Jung sekä rakentajat. Kamppi ? IV kaupunKampin rajat piirtyivät Eliel Saarinen. TulevaisuuHelsingin asemakaavaan jo dessa alue kehittyy edel- ginosa -näyttely  18.9.? 31.12.2015 1830-luvulla, jolloin kau- leen, kun suunniteltu PiInfo- ja näyttelytila Laituri pungin keskusta levittäy- sararata ja Amos AndersoNarinkka 2, Kamppi tyi vanhan sotilaiden har- nin museohanke muokkaaavoinna ma?pe klo 10? joituskentän ympäristöön. vat Lasipalatsin ympäristöä. Tule jakamaan Kamppi19, la klo 12?16 Näyttelyssä Kampin kehihttp://laituri.hel.fi tystä voi seurata vanhoja muistosi syksyn luentoilkarttoja tarkastellen. Ra- loissa klo 17 alkaen:
• Viikot 39-40 ? Nro 16 9 Ykköspalvelu kotiisi. tilaa a j 0 11 69 4 7 0 iisi 2 t 0 o a k t i So alvelu sp Ykkö Mikä ilo on tulla hyvin siivottuun kotiin. Tuntuu hyvältä saada kotiin luotettavan ja kiirettömän ammattilaisen hoiva- ja kotisairaanhoitohoitopalvelut. Miten lämmittävää on seniorin saada henkilökohtainen avustaja arjen tueksi ja virkistäviin elämyksiin. Kuinka helpottavaa saada osaava lapsenhoitaja kotiin silloin kun tarvitset: päivällä, illalla, jopa yön ajaksi. Me Kotipalvelu Ykkösissä tunnemme nämä tarpeet, se kuuluu ammattitaitoomme. Meiltä saat kaikki kotisiivous-, kodinhoito-, hoiva-, kotisairaanhoito- ja henkilökohtaisen avustajan palvelut. Räätälöimme juuri sinulle tarvitsemasi palvelut, joiden laatuun voit luottaa. Henkilökuntamme koostuu työhönsä sitoutuneista ykkösluokan ammattilaisista, mistä saamme jatkuvasti kiittävää palautetta asiakkailtamme. Näistä syistä rohkenemme käyttää nimeä Kotipalvelu Ykköset. Palvelemme pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla yli kymmenen vuoden ammattikokemuksella. Palveluistamme saat kotitalousvähennyksen, katso www.kotipalvelu1.fi Soita 020 7411 690 ja tilaa maksuton palvelutarpeen kartoitus Ykköspalvelusta kotiisi! Tervetuloa tutustumaan Ykköspalveluumme 10.10. Vantaan Hyvinvointimessujen osastolle 14! Kotipalvelu Ykköset Oy 18.07.2015 KOKO PALVELU YHDELLÄ SOITOLLA Siivouspalvelut ? Perus-, viikko-, suur- ja remonttisiivoukset ? Pyykinpesu, silitys, mankelointi ? Muu vaatehuolto ? Mattojen pesu, tamppaus ja tuuletus ? Saunatilojen ja lauteiden pesu ? Vuodevaatteiden vaihto Kotisairaanhoitopalvelut ? Verenpaine- ja verensokerimittaus, verinäytteiden otto ? Lääkinnällinen kuntoutus, seuranta ja avustus ? Sosiaalinen ja henkinen kuntoutus ? Haavanhoito ja avanteiden hoito ? Korvien huuhtelu Hoiva- ja henkilökohtaisen avustajan palvelut ? Kauppa-, apteekki- ja muut asiointipalvelut ? Ruuanvalmistus, ulkoilu- ja peseytymisapu ? Seuranpito ja avustaminen harrastustoiminnassa ? Omaishoitajalomitukset ja saattajapalvelut ? Henkilökohtainen apu kotiin ja matkalle ? Tilapäinen lastenhoito rtti jako Lah Lahjavihje, jota arvostavat puolisosi, vanhempasi tai isovanhempasi. Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Puhelin 020 7411 690 www.kotipalvelu1.fi
• Nro 16 ? Viikot 39-40 10 Torpan Pojat nousi koripallossa Suomen mestariksi omin voimin Wa n h a n To P o : n tapaamisissa tärkeässä osassa on vanhojen valokuvien katselu. Tom Hynninen näytti Jussi Haanterälle pelikuvia 1960 -luvun alkupuolelta. ? Meitä oli vaikea horjuttaa, kun meillä oli henki päällä ??Mistä Munkkiniemi tunnetaan kaikkialla Suomessa? Kalastajatorpasta ja koripallosta, lienevät yleisimmät vastaukset. Torpan Pojat on saavuttanut koripallossa kaikkiaan koripallon miesten pääsarjassa yhdeksän Suomen mestaruutta, yhdeksän hopeaa ja seitsemän pronssia. Lisäksi ToPon saavutuksiin lukeutuvat neljä cup -voittoa. Kaikkiaan Munkkiniemen ylpeys on pelannut koripallon pääsarjassa 51 kautta. Torpan Pojat on nykyisestä edustuskoripallon alakulosta huolimatta yksi suomalaisen ?koriksen? suurista. Mutta miten koripallo ja vuonna 1932 perustettu Torpan Pojat löysivät toisensa? Ja miten ToPo:n nousu suomalaisen urheilun huipputasolle nimenomaan koripallossa oli mahdollista? Munkkiniemen yhteiskoulusta huipulle Ymmärtääkseen nykyisyyttä, pitää ymmärtää historiaa. Munkkiniemeläisen koripallon juuret ulottuvat sotien jälkeisiin vuosiin 1940 -luvun loppupuolelle. Tuolloin Munkkiniemessä puhkesi innostus koripalloon pitkälti Pentti Nohynekin innostamana. Koripallosta innostuivat Munkkiniemessä asuneet, vuosina 1932-1937 syntyneet pojat. Samaa koulua, Munkkiniemen yhteiskoulua, käyneet pojat pelasivat ensin Panttereiden riveissä koripalloa. ? Mutta Panttereiden toiminta ei miellyttänyt meitä. Lähestyimme silloin muita lajeja, kuten jalkapalloa ja maahockeytä, pelannutta Torpan Poikia. ToPo hyväksyi meidät mukaan toimintaansa olympiavuonna 1952 ja silloin varsinaisesti käynnistyi Torpan Poikien koripallotoiminta, muistelee mestaruussarjaan nousseessa ja ensimmäisen mestaruuden voittaneissa joukkueissa pelannut Veikko ?Pekkis? Parikka. Torpan Pojat mestaruussarjaan ja sittemmin ensimmäiseen Suomen mestaruuteen vuonna 1960 yltänyt joukko, Wanha ToPo, kokoontui elokuun loppupuolella muistelemaan menneitä Munkkiniemen yhteiskoululle. Paikalla oli pelaajia, valmentaja ja joukkueen taustoilla vaikuttaneita. Veikko Parikan lisäksi Wanhaan ToPoon kuuluvat valmentajat Jorma Laine ja Torpan Pojat nousi 1956 pääsarjaan ja voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden 1960. ?  Joukkue, jolla nousimme mestaruussarjaan ja voitimme ensimmäisen mestaruuden, oli oikeastaan kaveriporukka Munkkiniemestä. Olimme jotakuinkin samanikäisiä, asuimme samalla alueella ja kävimme samaa koulua. Me olimme yhtenäinen porukka, moni asia yhdisti meitä, sanoo Veikko ?Pekkis? Parikka. Felix Paasonen, ToPo:ssa monessa roolissa mukana ollut Tom Hynninen sekä pelaajat Matti Airas, Niki Krjukoff, Jussi Haanterä, Kyösti Rousti, Paavo Suhonen ja Matti Kaihovaara. Vankka yhteishenki Torpan Pojat nousi 1956 pääsarjaan ja voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden 1960. ? Joukkue, jolla nousimme mestaruussarjaan ja voitimme ensimmäisen mestaruuden, oli oikeastaan kaveriporukka Munkkiniemestä. Olimme jotakuinkin samanikäisiä, asuimme samalla alueella ja kävimme samaa koulua. Me olimme yhtenäinen porukka, moni asia yhdisti meitä, sanoo Veikko Parikka. Parikka huomauttaa, ettei tuohon aikaan joukkueessa ollut ?ostopelaajia?. ?  Me pelasimme kaveriporukalla. Ei ollut kovalla rahalla haalittuja pelaajia. ?  Yhteishenki ja yrittäminen olivat meidän valt- ? ToPo voitti ensimmäisen mestaruuden fiksuuttaan ??Torpan Poikien ensimmäinen miesten Suomen mestaruus saavutettiin vuonna 1960. Joukkuetta valmensi Kadetintien ja Perustien kulmatalossa asunut Felis Paasonen. ?  ToPo voitti ensimmäisen mestaruuden fiksuuttaan, hän korostaa. ? Meillä ei ollut lähimainkaan materiaaliltaan sarjan paras joukkue, pikemminkin materiaali oli heikko. Meillä oli varmaankin sarjan lyhyin joukkue. Mutta silti me pärjäsimme, me osasimme pelata fiksusti. ? Pelaajat tunsivat toisensa ja osasivat hyödyntää toistensa parhaimpia ominaisuuksia. Paasonen työskenteli pitkään lentoyhtiö Finnairilla johtajana ja asui yli 30 vuotta ulkomailla. Munkkivuoreen palannut Paasonen harmittelee, ettei Torpan Pojilla ole enää omaa Felix Paasonen toimi ToPo:n valmentajana seuran voittaessa ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 1960. ? Meillä ei ollut lähimainkaan materiaaliltaan sarjan paras joukkue, pikemminkin materiaali oli heikko. Meillä oli varmaankin sarjan lyhyin joukkue. Mutta silti me pärjäsimme, me osasimme pelata fiksusti, muistelee Paasonen. edustusjoukkuetta mestaruussarjassa. ?  Seagulls pelaa liigas- sa, mutta ei se ole Torpan Pojat. ? Jutut ovat yhtä hyviä kuin ennenkin ??Wanhan ToPo:n pelaajat, valmennus- sekä joukkueenjohto pitävät edelleen yhtä. Porukka kokoontuu yhteen kaksikolme kertaa vuodessa. ?  Vielä me tunnemme toisemme, naurahtaa pittejamme. Meitä oli vaikea horjuttaa, kun meillä oli henki päällä. Parikka muistuttaa, että ToPo:n joukkueessa oli monta Karjalasta kotoisin kään ToPo:n seuratyössä mukana ollut Tom Hynninen. ? Aina on kiva nähdä. Ja mikä parasta, jutut ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, sanoo hymyillen Veikko ?Pekkis? Parikka. olevaa pelaajaa, jotka olivat perheineen joutuneet jatkosodan jälkeen evakkotaipaleelle. ?  Minäkin olen Viipurista kotoisin. Se, että porukassamme oli monta evakkoa, merkitsisi vahvuutta. Me olimme tottuneet käsittelemään myös vastoinkäymisiä, ymmärsimme etteivät asiat aina mene kuten haluaa. Torpan Pojat olivat myös aikaansa edellä. Mestaruussarjaan noustua joukkue Kahden vuoden kuluttua 80 vuotta täyttävä Paavo Suhonen oli tärkeässä roolissa ToPo:n noustua mestaruussarjaan ja Suomen mestariksi. Maajoukkueessakin pelannut Suhonen pelaa yhä säännöllisesti koripalloa. piti taktiikkapalavereita aina ennen seuraavaa sarjaottelua. ?  Nousimme mestaruussarjaan Jorma Laineen valmennuksessa. Mestaruusjoukkuettamme valmensi Felix Paasonen. Ennen sarjaotteluita kokoonnuimme Felixin kotiin ja ruodimme tulevan vastustajamme pelaajat. Mietimme, millaisia pelaajia meitä vastaan oli tulossa. Jokainen pelaaja sai näissä kokoontumissa erityistehtävän seuraavaan otteluun. Pystyimme yhdistämään jokaisen pelaajan parhaat puolet joukkuetta hyödyttävään muotoon, kertoo Veikko Parikka. Ilkeä puolustus Veikko Parikan mukaan ToPo:n pelillinen vahvuus oli ilkeä puolustus. ?  Me ymmärsimme, että vain pallollinen pelaaja voi heittää. Sen vuoksi prässäsimme tiukasti pallollista pelaajaa. Parikka muistelee lämmöllä stadilaisen koripallon paikallisotteluita, Torpan Poikien ja Pantterien väliset yhteenotot olivat tapauksia. ? Kyllähän Pantterit -ottelut olivat kiihkeitä. Me todella halusimme aina voittaa ne matsit. -ew Muun muassa Paavo Suhonen, Veikko Parikka, Tom Hynninen ja Jussi Haanterä osallistuivat elokuun lopussa Munkkiniemen yhteiskoululla järjestettyyn Wanhan ToPo:n kokoontumiseen. On ainutlaatuista, että kaveriporukka muodosti mestaruussarjaan ja lopulta Suomen mestaruuden kautta Euroopan kentille asti yltäneen joukkueen. ? Yhteishenki ja yrittäminen olivat meidän valttejamme, sanoo Veikko Parikka.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 11 Torpan Poikien kasvatit Loimaan korisilmiön synnyttäjät Suomen rajamaille. ?  Menin kielten lehtoriksi Loimaalle. Nikin kanssa kysyimme Loimaan Palloseuran johtohahmoilta, voisiko seuran yhteydessä aloittaa koripallotoiminnan. Saimme kuitenkin kieltävän vastauksen. ?  Sitten päätin laittaa koulun ilmoitustaululle viestin koripalloharjoituksista, viestissä oli kuva Harlem Globetrottersin pelaajasta, muistelee Parikka. ?  Ajattelin, että olisi hyvä jos paikalle tulisi neljä-viisi junioria. Se olisi hyvä alku uudelle seuralle, Loimaan Korikonkareille, jonka perustin Nikin kanssa. No, ensimmäisiin harjoituksiin tuli 55 innokasta poikaa pelaamaan. Parikka käy katsomassa Loimaalla Bisonsien jokaisen ottelun. ? On ollut hienoa seurata, miten koripallotoiminta on kehittynyt Loimaalla. ? Koripallo siirtynyt Stadista landelle Torpan Poikien perustan luoneet surevat helsinkiläisen koripallon alennustilaa ??Vielä 1990 -luvun alussa helsinkiläinen koripallo oli voimissaan. Miesten mestaruussarjassa Torpan Pojat, HNMKY ja Pantterit olivat joka vuosi taistelemassa mestaruudestaSittemmin talousvaikeudet ovat johtaneet siihen, että sekä HNMKY että Pantterit pelaavat miesten koripalloa alemmilla sarjatasoilla. Omat vaikeutensa on ollut myös ToPo:lla. 1990-luvun lopussa ToPo voitti kolme perättäistä mestaruutta ja menestyi Euroopan kentällä, mutta ilo loppui edustusjoukkueen taustayhtiön konkurssiin. ToPo nousi kaudelle 2006-2007 takaisin mestaruussarjaan. Talousvaikeudet johtivat siihen, ettei ToPo saanut enää mestaruussarjapaikkaan oikeuttavaa liigalisenssiä enää kaudelle 2012-2013. Nyt ToPo:n sarjapaikalla pelaa pääsarjassa Helsinki Seagulls. Vanhat topolaiset ovat surullisia helsinkiläisen koripallon alennustilasta. ? Tilanne on hankala. Koripallo on siirtynyt Stadista landelle, kiteyttää ToPo:n pitkäaikainen taustavaikuttaja Tom Hynninen. Varustelukierre käynnistyi Tom Hynninen, Paavo Suhonen, Veikko Parikka ja Jussi Haanterä korostavat, että moni perinteikäs koripalloseura on ajautunut vaikeuksiin. ? Stadilaisten seurojen lisäksi Tapiolan Honka, Lahden NMKY, Turun NMKY, Hyvinkään Tahko, luettelee vaikeuksiin joutuneita perinneseuroja Paavo Suhonen. Tom Hynninen sanoo kotimaisen koripallon muuttuneen 1970 -luvulla ja tuolloin alkaneen muutoksen vaikuttavan yhä koripalloon. ?  Aikoinaan korista pelattiin pelaamisen ilosta. Kulut hoidettiin, mutta kukaan ei saanut rahaa pelaamisesta. 1970 -luvulla alettiin hankkia pelaajia Yh- dysvalloista ja pian alettiin myös maksamaan palkkoja suomalaisille pelaajille. ?  Ulkomaalaisten pelaajien palkkaaminen ja suomalaishuippujen värvääminen seuroista toisiin rapautti seurojen taloutta. Syntyi kalliiksi tullut varustelukierre, kun seurat unohtivat omat juniorit ja hankkivat ostopelaajia. Hyvvinen muistuttaa, että ToPo palasi vielä 1970 -luvun alussa divarista mestaruussarjaan oman juniorityön helmistä kootulla joukkueella. Blogikirjoitus yhteistyössä Groom.fi:n kanssa ??Eli moni varmaan pohtii millaisia ovat tämän kesän kuumimmat miesten hiustyylit? Kesät talvet miesten hiustyyleissä yhdistyy helppous sekä nopeus. Hiustyylin pitää sopia niin arkeen kuin juhlaan. Sen puhtaana pitäminen tulee olla helppoa ja tietysti muotoilun ja viimeistelyn nopeaa. Mies muotoilee hiuksensa mielellään yhdellä tuotteella, jonka pito ja ominaisuudet kestää menossa koko päivän. Usein miehille tahtoo käydä niin, että vaatteitakin jo päivitellään 2000-luvulle, mutta hiustyyli on sama kuin ylä-asteella. Mikäli olet harkinnut uutta hiustyyliä, mutta olet ihan pihalla mitkä ovat tämän hetken miesten ajankohtaisimmat hiustyylit, niin toivottavasti tästä kirjoituksesta on sinulle apua. Seuraavaksi näetkin, mitkä miesten hiustyylit on tällä hetkellä suosittuja GROOM Parturit liikkeissä. läin muotoilla ennen radalle lähtöä. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher 7 seconds vaha tai Reuzel Pink pomade. Päälle voi suihkauttaa Pusher 20XCAN lakkaa, jotta torttu pysyy pystyssä varmasti koko päivän. rary Bottle suolasuihke tai Reuzel Green Grease Medium hold pomade. 5. Top Knot hiustyyli 1. Klassinen hiustyyli Klassinen hiustyyli on aina miehekäs ja tyylikäs leikkaus, joka sopii joka tilanteeseen. Muotoilutuotteeksi tähän hiustenleikkaukseen sopii hyvin notkeat paste -tyyppiset vahat, jotka jättävät mattamaisen tai kiiltävän lopputuloksen. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Converge tai Redken Rough Clay 20 4. Pompadour hiustyyli (Elvis) Hyvin lähelle klassista hiustyyliä, mutta pidemmällä etuosalla. Yleensä etuosa viimeistellään voimakkaasti ylös ja sivut taaksepäin. Vaatii voimmakkaan pidon omaavan vahan ja ehkä näistä kaikista hiustyyleistä työ- Jos edellinen hiustyyli oli työläin muotoilla, niin Top Knot on sitten helpoin. Tarvitset vain ponnarin, pompulan, hiuslenksun vai mikä hemmetti se on? Tämän voit kätevästi varastaa vaikka tyttöystävältäsi.. Hyvä on hieman sipaista jotain kevyttä muotoilutuotetta, joka poistaa karvaisuutta ja pitää nekin hiukset kurissa, jotka eivät ylety ponnarille asti. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Converge tai Reuzel Red High Sheen Pomade Näillä hiustyyleillä varmasti erotut eduksesi tänä kesänä liikenteessä. Seurauskollisuus katosi ToPo:ssa ja maajoukkueessa aikoinaan pelannut Paavo Suhonen sanoo nykyisten mestaruussarjajoukkueissa olevan liikaa ulkomaalaisia pelaajia ja liikaa kotimaisia ostopelaajia. ?  Enää ei haluta perustaa joukkuetta omien kasvattien varaan. Minusta se on sääli. ? ToPo on erikoisseura Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 2. Häivytetty hiustyyli (Fade) Häivytetty (Fade) hiustyyli voi olla vain häivytetty rajoilta tai korkealle ylös asti. Erittäin miehekäs hiustenleikkaus, joka pysyy pitkään hyvänä, eli hiustenleikkausväli voi olla vähän pidempikin (4-5 viikkoa). Tähän hiustyyliin sopii erinomaisesti pomade tyyppiset, voimakkaasti kiiltoa antavat vahat. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher O.D. wax tai Suavecito Pomade 3. Undercut hiustyyli (Ananas) Torpan Poikien toiminnassa pitkään mukana ollut Kari Harjula keskusteli Wanhan ToPo:n tapaamisessa Koripalloliiton puheenjohtaja Antti Zittingin kanssa. Panttereissa itse pelannut Zitting kuvailee Torpan Poikia munkkalaisella tyylillä pelanneeksi erikoisseuraksi. Undercut eli tuttavallisemmin Ananas hiustyyliä näkeekin aika paljon kadulla varsinkin nuoremmilla miehillä. Hiustenleikkauksessa päälliosan hiukset eivät yhdisty lyhempiin sivuihin. Suosittelemme suhteellisen voimakasta vahaa tai muotoilutuotetta, joka jaksaa pitää hiukset kurissa, ettei ne tule koko ajan silmille :) Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Tempo- Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? ??Wanhan ToPo:n tapaamiseen tervehdyksen toi myös Koripalloliiton puheenjohtaja, peliurallaan ToPon päävastustaja Panttereita edustanut Antti Zitting. Millaisia muistoja hänellä on Torpan Pojista? ?  ToPo on suomalaisen koripallon erikoisseura, hän sanoo nauraen. Mitä erikoisseura tarkoittaa? ?  Torpan Pojat pelasi omalaatuisella, munkkalaisella pelityylillä. Räiskyvä pelityyli sytytti yleisön. Harva ToPo:n junioripelaajista tuntee seuran maineikasta historiaa. Antti Zitting toivoo, että koripalloseurat vaalisivat myös historiaa ja toisivat sitä eri tavoin esille nuorillekin pelaajille. ? Historian tunteminen lisää seurassa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Se rakentaa yhteisöllisyyttä. Miesten hiustyylit Top 5 040 56 44 433 Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? ? ??Viimeisen neljän kauden aikana kaksi Suomen mestaruutta voittanut sekä hopean ja pronssimitalin Loimaan Bisons on vahvasti munkkiniemeläisjuurinen seura. Loimaan Korikonkarit perustettiin vuonna 1964, sen edustusjoukkue pelaa nyt nimellä Loimaa Bisons. Torpan Pojat Veikko ?Pekkis? Parikka ja Niki Krjukoff muuttivat 1960 -luvun alkupuolella opettajan töiden perässä Lounais-Hämeen ja Varsinais- Teksti: Karpress & Groom.fi Tarjous voimassa 7.10.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta
• Nro 16 ? Viikot 39-40 12 Muistelmia elämästä Iso-Roobertinkadulla 1950-luvulla Osa 3 ??Roballa tapahtui päivittäin aina jotain, esimerkiksi katujen kulmissa kokoontui melko siististi pukeutuneita keski-ikäisiä miehiä. He juttelivat, pälyilivät, vähän viittilöivät, ja lapsikin sen huomasi, että jostain epämääräisestä oli kysymys. Poliisit olivat pukeutuneet jäykkiin sinimustiin univormuihin, koppalakkiin ja mustiin, nahkaisiin kurttusaappaisiin. Sanottiin, että suurin osa heistä oli tullut Helsinkiin Savosta. Stadilaiset vitsailivat, että olisi päästy monesta pahasta, jollei VR olisi rakentanut Pönttövuoren tunnelia. Jos jossain Roban kadunkulmassa oli kolme-neljä miestä tai suurempi miesjoukko, poliisi tuli kadunkulmaan ja huusi kovalla äänellä: ?Hajaantukaa!? Savolaispoliisi saattoi huutaa sen yhdellekin miehelle. Siinä joutuivat erilaiset viinatrokarit ja monenkirjavat sutenöörit ainakin hetkeksi eroon toisistaan ja puuhistaan. Kerran tuli kaksi tuntematonta miestä Mikin kodin ovelle. Vain mummo oli kotona. Miehet myivät edullisesti kangasta, kangaspakkoina. Sotien jälkeen kankaista oli puutetta, ja mummo osti. Illalla poliisit olivat ovella ja totesivat, että mummo oli ostanut varastettua tavaraa, ja että se oli palautettava tässä vaiheessa takavarikointina valtiolle eli poliisille. Tommy Steele on paras Naskalin portaassa asui myöskin kaksi hurriperheen tyttöä: Sammari ja Lillan Jansson. Sammari oli nuorempi ja poikamainen. Hän viihtyi hyvin Mikin, Naskalin ja Paven riennoissa ja oli joskus räväkämpi ja raisumpi kuin kukaan heistä. Hänellä oli aina farkut jalassa. Kerran oli ruotsalaisen kansakoulun kevätjuhla. Hän oli sinne menossa hame päällä ja hienot kengät ja sukat jaloissa. Sen näyn edessä Mikki, Naskali ja Pave olivat pudottaa silmät päästään: Sammari hame päällä! Yhteisissä leikeissä Sammari oli ollut ?hyvä jätkä?, jannu jannujen joukossa. Nyt kävi selväksi, että kyllä hän kuitenkin oli tyttö. Lillan oli vanhempi ja muodokas, rehevä ja suuririntainen. Naskalin isoveli Pisama viihtyi jostain syystä usein hänen kanssaan portaan alakerran pyöräkellarissa. Janssonin tytöt seurasivat kiinnostuneina Suomen kevyttä musiikkia: iskelmäja alkavaa rockmusiikkia. Heidän puheissaan vilahtivat Brita Koivunen, Annikki Tähti ja uusi ilmiö Lasse Liemola. Tytöt lauloivat duettona: ?Anna pois mun kitarain?? Mikki, Naskali ja Pave tykkäsivät aluksi Liemolasta, mutta Janssonin tyttöjen yletön ihailu sai aikaan vastareaktion: poikaporukka lauloi siskoksille takaisin: ?Anna pois jo viimeinkin, olethan sä antanut muillekin?!? Elvis Presley. Pojat olivat kuulleet Elviksen ensimmäisen ja toisen levyn radiosta. Sen jälkeen ei ollut epäselvää kenen puolella poikakolmikko oli. Sitten tuli Paul Anka. Janssonin siskosten kanssa käytiin kiivaita keskusteluja siitä, kumpi on parempi: Elvis vai Anka? Kun kiistaan ei tahtonut tulla ratkaisua, vetivät hurriperheen tytöt muka uuden valttikortin hihastaan ja julkesivat väittää, että joku englan- tilainen Tommy Steele on paras. Tämän härskin väitteen jälkeen jannukolmikko pani välit poikki hurrisiskosten kanssa eikä ottanut Sammaria moneen viikkoon mukaan riehakkaisiin leikkeihinsä. Lillan puolestaan kävi edelleenkin Naskalin isoveljen Pisaman kanssa alakerran pyöräkellarissa. Lillanilla oli jo siinä iässä muodokas vartalo ja muhkeat rinnat. Mitähän siellä tapahtui? Siis kellarissa. Mikki pääsi yläluokille Naskalin portaassa asui myöskin Hessu vanhempiensa kanssa. Hänen äitinsä oli pieni, söötti, vaalea nainen. Isä oli lyhyehkö, hoikka ja hyvinpukeutunut mies. Aina ?tiptop?. Hänellä oli aina hienot nahkakengät, puku, kamelinkarvaulsteri ja stetson päässä. Siitä huolimatta hänessä oli jotain filunkia tai luihua. Hän pyöri paljon näiden kadunkulmien äijien tuntumassa. Ja kumma kyllä, hän ei tuntunut tekevän mitään niin sanottua tavallista päivätyötä. Yllättäen hänet puukotettiin omassa kodissaan. Mistä oli kysymys? Lähinnä kai viinan trokaamisesta ja siihen liittyvistä kuvioista ja veloista. Mikki, Naskali ja Pave aavistivat, miltä Hessusta tuntui, mutta kun ei oikein tiedetty, miksi näin kävi, oli vaikeaa sanoa Hessulle mitään. Kolmikko vaikeni tapahtumasta, ja kun viikko pari oli mennyt, he tapasivat Hessun ja olivat niin kuin ennenkin, ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Ihan noin niin kuin Hessun suojelemiseksi. Se oli sellaista naapurinpoikien kömpelöä myötätuntoa. Kahden kansakoulun alaluokan jälkeen Mikki pääsi yläluokille. Siellä oli vain poikia. Hänen opettajakseen tuli hienostunut Kalevi Tykkyläinen. Hän oli puhdas, siisti ja hyvin pukeutunut. Hän oli filosofian maisteri, pääaineenaan suomen kieli. Hän taisi olla ainoa maisteri Snellmanin kansakoulussa, koska ainakin suurin osa opettajista oli käynyt opettajaseminaarin. Tykkyläinen oli vanhapoika, ja hänessä oli jotain erikoista. Kun hän vei luokkansa pojat uimaopetukseen Yrjönkadun uimahalliin, missä oppilaat olivat alasti, hänellä oli täysi harmaa puku, kauluspaita ja solmio päällä ? ja plankatut nahkakengät. Mutta hänen innostuessaan suomen kielen, kukkien ja kasvien opetuksessa tai uskonnon tunnilla hänen ympärilleen syttyi kuin näkymätön sädekehä, kun hän kertoi Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä. Hän kertoi hurmioituneesti kesälomistaan jossain maalla ja kesätunnelmista ja kesän tuoksuista ja ihanista kasveista, heinistä ja kukista. Kesällä hänen mielikukkansa oli niittyleinikki. Syksyllä hän opetti sen poikaoppilailleen kuvataulun avulla ja kirjoitti taululle suurin kirjaimin Niittyleinikki, ?Ranunculus ache? tai jotain sen tapaista latinaa. Tämä hienostunut miesopettaja piti myös paljon kaktuksista ? varsinkin vanhastapojasta, joka oli sellainen piikikäs pallukka. Mikin äidillä oli kotona joitakin kaktuksia ikkunanlaudan ruukuissa. Kun hän kuuli opettajan mieltymyksestä kaktuksiin, hän lähetti pojan mukana opettajal- le yhden kaktuksen uuden verson. Opettaja oli selvästi ilahtunut, ja Mikillä oli siitä hyvä mieli. Hän oli siinä vaiheessa pieni poika, eikä hän yrittänyt mielistellä tai kerätä pisteitä. Kun varhain aamulla Mikki meni reppu selässä kohti Fredrikinkatua, opettaja tuli joskus koulun suuntaan samaan aikaan. Vaikka oli aikainen aamu, ja juuri unet karistettu silmistä, Mikki tervehti reippaasti ja iloisesti opettajaansa ja taisi vielä heilauttaa kättä. Tämä siisti ja hienosti pukeutunut mies, jolla oli ruskeat nahkahansikkaat, otti Mikkiä kädestä, ja he kulkivat aamutuimaan käsi kädessä kouluun. Mummon hautajaiset Mikin mummo meni kerran viikonlopuksi Kauklahteen nuoremman tyttärensä eli mutsin siskon luo vierailemaan. Yllättäen hän kaatui keittiön lattialle ja jäi tajuttomana makaamaan. Tytär hälytti kunnanlääkärin paikalle. Tämä sai mummon hieman virkoamaan ja rupesi kävelyttämään häntä ympäri asuntoa. Se ei tehnyt mummolle hyvää, ja hänet jouduttiin kuljettamaan ambulanssilla sairaalaan Helsinkiin. Yhtenä iltapäivänä Mikin mutsi tuli kotiin kyyneleet silmissä ja huusi jo ovelta: ?Äiti on kuollut!? Kotiin laskeutui surullinen hiljaisuus, Mikki ei itkenyt, mutta hän oli monta päivää vaiti. Kun Naskali ja Pave kuulivat tapahtuneesta, hekin olivat hiljaa. Moneen päivään ei pelleilty eikä herjaa heitetty. Mummon siunaustilaisuus ja hautajaiset olivat Malmilla. Vaikka hän oli evakkomummo Äyräpäästä, saattojoukkoa oli ihmeen paljon. Pave ja Mikki lorvivat joskus koulun kesälomien aikaan siinä Paven pihalla ? tai oikeastaan se oli erikoinen piha, koska puolet kuului Naskalin talolle ja puolet Paven talolle. Oli siis yhteinen piha, mutta puoliksi jaettu kahdelle talolle. Mikin äidin naisystävän silloinen miesystävä oli Karjakunnalla töissä. Karjakunnan autot olivat samanlaisia kuin poliisien mustamaijat, mutta ruskeita ja niiden kyljissä kulki vaalealla maalattu nakkiketju. Ja isoilla kirjaimilla Karjakunta. Tämä tuttu oli Masa, hän piti kuljetusten välissä pientä taukoa ja istuskeli pihan rappusilla nakkeja mutustellen, ja koska muisti Mikin, hän tarjosi kuormasta pari nakkia. Pave katseli nälkäisenä, Masa heitti hänellekin pari nakkia. Oli se reilu mies! (Keneltä jäivät nakit uupumaan?) Nakkivälipalan jälkeen Masa pisti tupakaksi ja jutteli poikien kanssa kuin vertaisilleen. Sitten hän nousi, heilautti kättään ja kajautti reippaalla äänellä: ?Terve, Stadin kundit!?, hyppäsi ruskeaan pakettiautoon ja kaasutteli jatkamaan päivän töitä. Pave sanoi: ?Toi sun mutsin tuttu on saakelin reilu.? Mikki väänsi siihen omasta mielestään hyvän vitsin: ?Jos se on Karjakunnalla kielenkääntäjänä.? Mikin kotitalon pihassa oli Bollmanin kampaamo, siinä pihan vasemmalla laidalla, kun tultiin kadulta porttikonkia pitkin. Siellä kävivät kaikki viisikymmenluvun mallit, missit ja elokuvatähdet. Vaikka Mikki oli vielä nuori poika, hänellä oli joku erikoinen veto kauniiden naisten puoleen. Sitä hän joskus itsekin ihmetteli, koska sen aikaisten käsitysten mukaan hän ei ollut edes murrosikäinen. Hyvä antaa vähästäänkin Mikillä oli syntymälahjana kaunis lauluääni. Jo kolmannen kansakoululuokan laulukokeessa laulamalla Melartinin ?Leivon? hän sai kympin. Samoin kävi neljännellä luokalla. Laulunopettajana oli pohjalainen Jussi Hakola. Kansakoulun kevätjuhlassa esitettiin pieni laulunäytelmä, jossa oli oppilaiden kuoro ja Mikki, joka sai yksin esittää pienen sooloosuuden. Sen jälkeen jotkut oppilaat kutsuivat häntä ?solistiksi?. Kevään päättäjäiskirkossa hän myöskin lauloi urkuparvelta yksin solistina. Toki opettaja säesti. Kerran viikonlopulla ovikelloa soitettiin. Mikin äiti meni avaamaan, ja siellä oli reppuselkäinen laiha mies, joka pyysi apua, mitä tahansa, kun hänen perheensä oli nääntymässä nälkään. Äiti sanoi, että ei meillä ole varaa antaa rahaa, kun omallakin perheellä on tiukkaa toimeentulossa, mutta minä voin leikata leivästämme muutaman siivun, laittaa sen voipaperiin ja antaa sen perheellenne. Mies otti leivät vastaan ja työnsi ne reppuunsa. Lapset vähän ihmettelivät äidin tekoa, koska ruokaa oli kotona niukalti. Äiti sanoi: ?Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostaankaan!? Suomen turkkilaisilla oli useita liikkeitä Iso-Roballa ja heti nurkan takana sivukaduilla. Heillä oli turkisliikkeitä, kangas- ja mattokauppoja. Kaupankäynti oli heillä verissä ja he menestyivät hyvin tai ainakin kohtuullisesti. He olivat fiksuja maahanmuuttajia, pitivät oman uskontonsa ja kielensä, mutta muuten elivät ?maassa maan tavalla?. Vanhatkin ihmiset pyrkivät oppimaan suomen kielen, ja oli selvää, että lapset laitettiin suomalaiseen kansakouluun. Monet jatkoivat keskikouluun ja muutamat ylioppilaiksi. Mikin vanhemmat olivat tutustuneet yhteen tataariperheeseen, koska yhdessä vaiheessa perheiden mutsit olivat samassa työpaikassa. Perhe oli ollut ennen Suomeen tuloa Tallinnassa. Sodan aikana Neuvostoliitto hyökkäsi Viroon. Perhe lähti Tallinnasta pakoon ylittämällä Suomenlahden kalastajaveneellä. Myrsky pauhasi ja he olivat hukkua merimatkallaan, mutta onnen kaupalla pääsivät lopulta jonnekin Suomen rannikolle. Monen vuoden odottelun jälkeen he saivat Suomen kansalaisuuden ja saivat jatkaa tyytyväisinä asumistaan Roballa. Mikki tykkäsi tästä perheestä ja varsinkin heidän herkullisista ruoistaan. Roballa kaikki kaupat olivat erikseen ja erikoistuneet. Oli lihakauppa, leipäkauppa, maitokauppa, juustokauppa, kenkäkauppa, laukkukauppa, siirtomaatavarakauppa, lyhyt-tavarakauppa, kellokauppa, kultakauppa, miesten ja naisten vaatekaupat erikseen, turkiskaupat ja kangaskaupat ja sen päälle vielä suutariliikkeet ja vaatturiliikkeet, parturit ja kampaamot, osto- ja myyntiliikkeet, Roban halli ? ja Valion jäätelöbaari sekä paremmat tai nuhruisemmat ravintolat ja kapakat. Ravintola Gamla-Robert oli siihen aikaan Roban suurin ravintola. Siellä Mikinkin vanhem- mat kävivät joskus, kuitenkin aika harvoin, jos vaatekaupat olivat onnistuneet hyvin Suomen turkkilaisen perheen kanssa. Mikin taloa viistosti vastapäätä, siis kadun toisella puolella, oli miesten vaatetusliike. Se oli kai aika pieni liike, koska sillä oli kadulle päin vain kapea ikkuna, johon mahtui mallinukkien päälle vain pari pukua. Omistaja oli lyhyehkö, pieni, pyöreä juutalaismies. Jos hänellä ei ollut asiakasta myymälässä, hän seisoi harmaa puku päällä myymälän oven ylärappusella ja ilmein ja elein houkutteli asiakkaita myymäläänsä. Jos joku ohikulkija seisahtui myymälän ikkunan eteen, hän ilmestyi ikkunan taakse ja myymälän sisäpuolelta viittilöi katsojaa asiakkaakseen. Jos miesasiakas tuli sovittamaan pukua, joka oli takista jonkin verran väljä, hän ohjasi asiakkaan peilin eteen ja veti takin selästä sopivasti, jotta takki näyttäisi täysin istuvalta. Moni osti puvun ja huomasi kotona takin väljäksi, mutta ei siitä mitään numeroa tehty, koska kaikki ymmärsivät, että sotien jälkeen tekstiili oli tiukassa ja myyjienkin oli elettävä. Niin ? ja ainahan sen väljän takin pystyi endraamaan tiukemmaksi. Samassa talossa oli myöskin erikoinen talonmiespariskunta. Mies oli langanlaiha, jotkut nuhruiset tummat vaatteet päällä ja päässä musta, kulunut nahkalakki. Vaimo oli iso, lihava, pitempi kuin miehensä ja hänelläkin tummaksi värjäytynyt, nuhruinen pusero ja hame. Aika ajoin heidän talonsa eteen jalkakäytävälle kuorma-auto toi mahtavan pinon koksia tai klapeja. Myymäläkerroksen alapuolella oli vielä jalkakäytävän alimmassa pinnassa pieniä metalliluukkuja. Näistä luukuista oli suora yhteys pannuhuoneeseen. Nopeasti pariskunta heitteli yhdessä jalkakäytävällä törröttävän kasan luukuista alas pannuhuoneeseen. ?Sä olit eilen telkkarissa? Miehiä seisoi taas ryhmänä Iso-Roban ja Annankadun kulmauksessa. Mustamaija eli poliisien pakettiauto pölähti taas paikalle. Autosta tuli ulos kaksi mustasinisiin univormuihin pukeutunutta poliisia, jotka tarttuivat kahteen mieheen ja työnsivät heidät mustamaijaan. Pave näki tapahtuman ja kertoi siitä kavereilleen, mutta kukaan ei tiennyt, mistä oli kyse. Vielä ollessaan kansakoulun neljännellä luokalla, Mikki pääsi mukaan juuri Suomessa aloittaneen television ohjelmaan. Tehtiin Brittenin lapsiooppera ?Pieni nokipoika?. Sitä harjoiteltiin moneen kertaan ja lopuksi se esitettiin suorana lähetyksenä. Teija Sopanen laittoi studiossa, siinä Pasilan vanhassa, rusetin Mikin kaulaan, ja sitten kameroiden eteen. Esityksessä oli pari aikuista oopperalaulajaa mukana, muut olivat lapsia kuten Mikki. Esitys meni hyvin ? olihan sitä harjoiteltukin ahkerasti. Kun Mikki tuli seuraavana päivänä Snellmanin kansakouluun, välitunnilla koko oppilaiden joukko oli hänen ympärillään ja huusi: ?Sä olit eilen telkkarissa, sä olit telkkarissa!? Suomessa vasta aloittaneen television mahti oli maaginen. Mikki oli kuitenkin sisimmässään imarreltu saamastaan huomiosta. Kun Mikki lauloi viimeisen kansakoululuokkansa jälkeen kevätjuhlassa ja päättäjäiskirkossa solistina, paikalla oli myöskin naispuolinen koululääkäri, joka kuului Rannikkosotilaskotijärjestöön. Hän piti Mikin laulusta ja pyysi hänet laulamaan järjestönsä juhlatilaisuuteen. Esiintyminen meni hyvin ja sen jälkeen tohtori sanoi Mikin äidille: ?Pojalla on kaunis lauluääni, hänet pitää laittaa laulutunneille ? hänellä on lahjoja.? Mutsi vastasi: ?Hienoahan se olisi, mutta meillä on kolme lasta elätettävänä eikä meillä ole varaa maksaa laulutunteja.? Juhlatilaisuudessa oli ollut eräs ruustinna, jonka vanhempi sisko oli palannut parinkymmenen vuoden jälkeen takaisin Suomeen ja perustanut yksityisen laulukoulun. Mikki pyydettiin koelauluun, jonka jälkeen opettaja sanoi: ?Minä otan tämän pojan oppilaakseni, vapaaoppilaaksi, ja opetan häntä niin kauan kuin minä jaksan ja elän.? Mäkiauton rakennusta Kun kevät koitti ja kesä alkoi poikien ollessa yhdentoista, Mikki ja Pave päättivät rakentaa kesän iloksi mäkiauton. He luuhasivat usein Hernesaaren kaatopaikalla tonkimassa ja etsimässä materiaalia ja tarvikkeita mäkiautoon. Siihen tarvittiin tukevaa lautaa, neljä pyörää akseleineen ja ratti ja muuta tilpehööriä. Vaikka Pave ei ollut koulussa kovin välkky, kesäloma oli hänen osaamisensa aikaa. Hän oli käytännön askareissa kätevä ja nopea. Häntä innostivat kaikenlaiset kojeet, koneet ja niiden osat. Ei mennyt aikaakaan, kun hän tutki ne purkamalla, oivalsi samalla niiden rakenteen ja kokosi ne ennalleen. Puutavaraa löytyi kellareista ja roskiksista. Hernesaaren kaatopaikalta löytyi kaksi aarretta: oikea kuorma-auton musta ratti ja henkilöauton valolyhty. Oli tärkeää, että puinen mäkiauto saatiin muistuttamaan mahdollisimman paljon oikeaa autoa. Yhdessä pojat kuskasivat kamat Paven pihalle. Pave otti ohjat käsiinsä, Mikki toimi hanslankarina. Ensin Pave sahasi pitkän lankun auton rungoksi, sitten lyhyemmän lankun etuakseliksi ja vähän sitä lyhyemmän taka-akseliksi, joka hakattiin tiukasti kiinni takarunkoon. Sekä eturunkoon että etuakseliin porattiin reikä, akseli alimmaiseksi ja sitten molemmat yhdistettiin valtavalla pultilla ja mutterilla, mutta ei liian tiukkaan, sillä täytyihän etulaudan kääntyillä ohjattaessa. Pyörät oli saatu vanhasta lastenvaunusta ja irrotettu metalliakseleineen. Pyörät kiinnitettiin puiseen runkoon nauloilla ja naulat väännettiin niin mutkalle, että pyörien metalliakselit pysyivät varmasti kiinni. Seuraavana päivänä jatkettiin. Roballa vuosina 1949?61 asunut Seppo J. Nurmi kirjoitti tämän muistelman vuonna 2007. (Editointi: Jouni Nurmi) Jatkuu seuraavassa numerossa
• Viikot 39-40 ? Nro 16 13 Didrichsenin taidemuseo täytti 50 vuotta ??Juhlavastaanotto on avoin yleisölle ? ohjelmassa mukana mm. Sanni GrahnLaasonen ja Riki Sorsa, juhlavuoden syysohjelmassa konsertti ja luentosarja sekä Pro Arte -taidepalkinnon jako. Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo täyttää 50 vuotta keskiviikkona 16. syyskuuta 2015. Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin perustaman museon avajaisia vietettiin 16. syyskuuta 1965, jolloin paikalla olivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen. Tänä päivänä museonjohtajana toimii museon perustajien poika Peter Didrichsen. Museon veistospuistossa on esillä taiteilija Kaarina Kaikkosen lähes 2 000 paidasta koostuva 50-vuotisjuhlainstallaatio Valssi elämälle syyskuun loppuun asti. Kaikkonen kokoaa myös Gunnar Didrichsenin tavaroista henkilömuotokuvan, joka julkistetaan 50-vuotisjuhlapäivänä. Juhlavuoden kunniaksi Pro Arte -taidepalkinto jaetaan syksyllä nuorelle suomalaiselle kuvataiteilijalle kolmatta kertaa. Museon avajaiset vuonna 1965 Viljo Revell suunnitteli sekä kodin että museon taidetta huomioiden Didrichsenin taidemuseon avautuminen oli pääkaupunkiseudun 1960-luvun kulttuurikentässä merkittävä tapahtuma, sillä taidemuseoita oli Helsingissä vain muutamia. Didrichsenin näyttelyt perustuivat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin kokoelmaan, joka sisälsi maalausten ja veistosten lisäksi aasialaisia ja esikolumbiaanisia muinaisesi- Perhekuva vuodelta 1962 Villa Didrichsenin olohuoneessa. Kuvassa vasemmalta: Jon, MarieLouise, Peter (nykyinen museonjohtaja), Ann Marie, Gunnar ja Hans Didrichsen. neitä. Didrichsenit olivat keränneet taidetta aktiivisesti avioitumisestaan, vuodesta 1939 lähtien. Museossa nähtiin myös vaihtuvia näyttelyitä vuodesta 1968 alkaen. Arkkitehti Viljo Revell suunnitteli myös vuonna 1958 valmistuneen Didrichsenien kodin taiteen esittelyä huomioiden. Galleriasiiven valmistuttua kodin yhteyteen vuonna 1965 rakennus toimi sekä perheen kotina että taidemuseona. Vuonna 1997 museon aukioloajat laajenivat ja toiminta aktivoitui.? Didrichsenien perhe vuonna 1962. Jon, MarieLouise, Peter (nykyinen johtaja), Ann Marie, Gunnar ja Hans Didrichsen. Peruskorjattu museo saavutti kävijäennätyksensä vuonna 2014 Vuosina 2013-2014 toteutetun peruskorjauksen myötä museorakennus päi- laulu ja Douglas Pashley, vitettiin vastaamaan nykyi- piano. Lisäksi päivän aikasiä ja tulevia museoteknisiä na on opastuksia, tarjoilua haasteita. Tämä mahdollis- ja muuta erikoisohjelmaa. taa kansainvälisten huippu- Museo on avoinna klo 11? näyttelyiden ja taidelaino- 18 ja sinne on vapaa pääsy. jen saamisen myös jatkossa.   Juhlavastaanotolla julkisNykyään museossa vie- tetaan myös taiteilija Kaarirailee vuosittain 25 000- na Kaikkosen kokoama kol50 000 kävijää. Kaikki- laasiteos museon perustajan en aikojen suosituin näyt- Gunnar Didrichsenin hentely oli syyskuusta 2014 kilökohtaisista tavaroista. helmikuuhun 2015 nähty Aikataulu Edvard Munchin näyttely, joka rikkoi aiemmat ennätykset 70 000 kävijällään. 12.00 Opastus veistosMuita merkittäviä näyttelyi- puistoon tä ovat olleet muun muas13.00 Kulttuuriministeri sa Elin Danielson-Gambo- Sanni Grahn-Laasonen gi, Maya-näyttelyt vuosina 14.00 Riki Sorsa, laulu 1997, 2005 ja 2012, Kazi- ja Douglas Pashley, piano, mir Malevitsh, kuningatar esiintyvät Margrethe II:n taide, Hugo 15.00 Tietokirjailija Lenita Simberg, Reidar Särestönie- Airisto: Luovuus rikkoo rami sekä Rafael Wardi. joja ja murtaa esteitä Museon syntymäpäiviä 16.00 Riki Sorsa, laulu vietetään 16. syyskuuta, ja Douglas Pashley, piano, jolloin juhlapuhujina ovat esiintyvät kulttuuriministeri Sanni 17.00 Opastus juhlaGrahn-Laasonen ja kirjai- näyttelyyn Väri vapautuu lija Lenita Airisto. Musii- ? Suomen taiteen uudistakista vastaavat Riki Sorsa, jia 1908?1914 Vinkit Selkäkipu ??Selkäkipu on yleinen ongelma ja elämänsä aikana kahdeksan kymmenestä aikuisesta kokee selkäkipuja. Selkäkipu on myös hyvin yleinen sairauspoissaolojen syy. Selkäkipua voi esiintyä kaikenikäisillä. Se voi olla seurausta selän rakenteisiin, kuten lihaksiin, ligamentteihin, niveliin tai välilevyihin kohdistuneesta rasituksesta, revähdyksestä tai venähdyksestä. Myös nivelrikko tai kulumamuutokset voivat olla selkäkivun taustalla. Selkäkipu voi alkaa nostosta, hankalasta liikkeestä tai onnettomuudesta. Selkäkipu voi alkaa äkisti tai asteittain, ja aina kivulle ei löydy selkeää alkusyytä. Oireiden voimakkuus voi vaihdella lievästä kovaan. Stressi, masennus, asentoperäiset tottumukset, ylipaino, liikunnan puute tai huonot elämäntavat voivat olla merkittäviä tekijöitä. Selkäkipu saattaa olla hyvinkin kivulias, mutta useimmiten sen taustalla ei ole vakavaa syytä. Selkäkivun oireet saattavat vaihdella jäykkyydestä ja arkuudesta selän hermoihin kohdistuvan paineen aiheuttamiin ala- ja yläraajojen kiputuntemuksiin, pistelyyn ja puutumiseen. Selkäkiputapauksista 90 % luokitellaan epäspesifeiksi, jolloin kivun syytä ei kyetä määrittämään. Vain 5-10 % alaselkäkivuista johtuu jostain spesifistä selkäsairaudesta tai hermojuuriongelmasta. Selkäkipu ja osteopatia Tavallisimmin selkäkivun oireet lievittyvät itsestään muutamassa viikossa. Monet kuitenkin hakeutuvat osteopaattiseen hoitoon saadakseen kivun lievittymään nopeammin. Hoidon avulla voidaan myös ennaltaehkäistä kivun kroonistumista. Osteopaattinen hoito soveltuu hyvin selkäkivun hoitoon ja potilaat ovat usein tyytyväisiä hoidolla saavutettuihin tuloksiin. Tavallisimpia osteopaatiin hoitamia tiloja ovat akuutit ja krooniset selkäkivut, välilevyongelmat, iskias, selkärankareuma, nivelrikko tai mekaaninen, rasituksesta johtuva selkäkipu. Osteopatialla voidaan saavuttaa hyvä tuloksia myös pitkittyineissä selän kiputiloissa. Osteopaatilla on laaja valikoima keinoja käytössään ja niitä sovelletaan kunkin asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. Hoito voi sisältää esimerkiksi selän alueen pehmytkudoskäsittelyä, kevyttä, rytmistä liikettä rangan alueelle tai hellävaraista manipulaatiota (?naksauttelua?). Hoito voi kohdistua myös muille kehon alueille, kuten alaraajoihin tai niskaan. Osteopaatti voi myös antaa ohjausta, mikäli hoidon yhteydessä käy ilmi tekijöitä, jotka saattavat altistaa selkäkivulle. Emmi Kaasalainen (osteopaatti) Ravintoloiden verotarkastukset Postinjakelussa ajoittaisia paljastavat harmaata taloutta ja alueellisia häiriöitä ??Verohallinnon keväällä aloittamat tehostetut ravintola-alan verotarkastukset osoittavat, että useissa tarkastuksen kohteiksi valituissa ravintoloissa oli tulonsalausta. Ravintolaprojekti harmaan talouden torjumiseksi jatkuu ensi kevääseen. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennus- ja ravintolaaloilla. Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi kassanohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä. Tähän mennessä ravintolaprojektissa on tarkastettu satoja ravintoloita ympäri maata. Näistä noin kahdensadan tarkastus on valmiina. Uusia kohteita tarkastetaan koko ajan ensi kevääseen saakka. Jo saadut tulokset osoittavat, että ravintolaalalla ilmenee tulonsalausta ja että yritysten kirjanpidoissa on usein puutteita. ? Kirjanpitokäytännöissä on todettu puutteita erityisesti kassatapahtumien osalta. Puutteellinen kassakirjanpito vie pohjaa koko yrityksen kirjanpidon luotettavuudelta. Yrittäjille onkin annettu asiasta paljon ohjeistusta, jotta he osaisivat jatkossa toimia oikein, kertoo ylitarkastaja Pia Ansamäki Verohallinnon Yri- tysverotusyksiköstä. ? Toimialalla, jossa maksamista tapahtuu paljon käteisellä, ohimyynti on yleisempää kuin missä maksu tapahtuu ensisijaisesti kortilla. Tyyppihyväksytyt kassakoneet olisivat siksi tarpeen. Ne varmistavat, ettei rekisteröityneitä myyntitapahtumia voida jälkikäteen muuttaa. Tarkastuksen kohteeksi valituissa yrityksissä yli 60 prosentin osalta havaittiin eriasteisia veronmaksupuutteita, suuressa osassa myös tulonsalausta. Yleensä seurauksena on paitsi maksamattomien verojen maksaminen myös sanktiot. Joistakin tarkastuksen kohteista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen poliisille. Harmaa talous Harmaan talouden torjunnassa viranomaisyhteistyö on merkittävässä roolissa. Ravintola-alan tarkastuksissa Verohallinto tekee yhteistyötä varsinkin Aluehallintoviraston alkoholitarkastajien, sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontaviraston Valviran sekä poliisin kanssa. Viranomaisyhteistyö näkyy esimerkiksi tietojen vaihtona kohdevalinnan tueksi, ja tarkastuskäynteihin verotarkastajat saavat tarvittaessa apua poliisilta. Poliisin virka-apua voidaan pyytää myös kirjanpitoaineistojen saamiseksi verotarkastajien käyttöön. ? Tapauksissa, joissa kohteeksi valitun toiminnassa tulee esille rikosepäily, Verohallinto voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Niin kutsutuissa reaaliaikaisesti tutkittavissa rikosepäilyissä poliisi voi käynnistää viipymättä esitutkinnan, jota Verohallinnon tarkastustoiminta tukee, kertoo poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho Poliisihallituksesta. ? Poliisin reaaliaikaisesti ja viranomaisyhteistyössä tutkituilla rikosepäilyillä on todettu saavutettavan parhaimmat tulokset muun muassa vaikuttavuuden ja rikoshyödyn takaisinsaannin kannalta, hän jatkaa. Ravintolaprojekti kestää vuoden 2016 kevääseen, jolloin Verohallinto tiedottaa projektin lopullisista tuloksista. Koko projektin ajan kohdevalintaa kehitetään, jotta tarkastukset kohdentuvat tehokkaasti. Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla puututaan epäterveeseen kilpailuun ja helpotetaan rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta. Vastaavia tehotarkastuksia on aiemmin tehty esimerkiksi rakennusalalla. ??Postimäärien voimakas väheneminen vaatii Postilta lajittelu- ja jakelutyön uusiutumista. Postinjakelun järjestelyt voivat aiheuttaa ajoittaisia ja alueellisia häiriöitä syys-lokakuun aikana. Jakelun viivettä ovat aiheuttaneet myös konerikot ja sähkökatkokset. Valtakunnallisesti tarkasteltuna häiriöt ovat tämän viikon aikana koskettaneet keskimäärin alle 0,7 prosenttia kaikista postinsaajista.  Postin tavoitteena on hillitä postinkäsittelyyn liittyvää kustannuskehitystä. Mitä vähemmän jaettavaa postia on, sitä suuremmaksi nousevat yksittäisen lähetyksen käsittelyyn liittyvät kustannukset. Postin tavoitteena on pitää myös uusien järjestelyjen ai- kana palvelun laatu hyvällä tasolla, ja samalla varmistaa toiminnan tehokkuuden vaatimukset. Järjestelyillä ei ole vaikutusta Postin vakituisen, postityötä tekevän henkilöstön työsuhteisiin. ? Henkilöstömme on erittäin ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta. Ketterää ja palvelujen kysyntään tehokkaasti vastaavaa toimintaa valitettavasti hankaloittaa jäykkä työehtosopimuksessa määritelty työvuorosuunnittelu. Työvuorot ja resurssit lyödään lukkoon jopa kuusi viikkoa ennakkoon, mikä ei mahdollista riittävää joustoa myöskään äkillisissä sairaustapauksissa. Hyödynnämme kuitenkin kaikki muut käytössämme olevat keinot, Pos- tin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja sanoo. Uusien järjestelyjen käyttöönoton aikana postinjakelussa saattaa ilmetä ajoittaisia ja alueellisia häiriöitä, joista tiedotetaan asiakkaille Postin verkkosivuilla. Postin tavoitteena on, että mahdolliset häiriöt eivät kohdistu samoille aluille useampia kertoja ja jakelun mahdollinen viive on enintään vuorokauden mittainen. ? Olen pahoillani asiakkaillemme aiheutuneesta harmista. Ymmärrän hyvin, että postia odotetaan ja jos esimerkiksi aikakauslehti ei tule tuttuna päivänä, se harmittaa. Teemme kuitenkin kaikkemme, että tilanne normalisoituu mahdollisimman pian, Jarmo Ainasoja lupaa. Ajoneuvoja siirretty kaupungin varastoon ??Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteen otetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Kaasutintie 4.  Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu. Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä li- säksi Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, kuudenkymmenen (60) vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen.
• Nro 16 ? Viikot 39-40 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Autolasipalvelut Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Autonvuokraus autovuokraamo A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Vapaa-aika Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Työsuorituksia Ostetaan liiketila 10-150m 2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 n Saunatilat a& o la Pa Oy Sa un t Tilausravin 17.1.2014 Kirpputoreja FLEA - uusi lasten kirpputori, Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän vuokraus 30,-eur/viikko Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 12.31 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Halutaan vuokrata Tupakoimaton, raitis ja reipas Aalto-yliopiston miesopiskelija etsii edullista vuokra-asuntoa Helsingistä. Kaikki tarjoukset huomioidaan. Puh. 0401445742 Email. walter.gotsch@aalto.fi 17.1.2014 8.48 Myydään Kesämaja Lauttasaaressa Katso www.tori.fi, Lisätiedot p. 050 5847 303 Työsuorituksia Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Sekalaisia SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Kehyspalvelu Kampaamot Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Hyvinvointi Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Palveluja Koti- ja hoivapalvelua Lähihoitaja Jaana Villa Hilma 044-5201752 Luotettavaa ja kokenutta lastenhoitoapua iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteydet arkisin klo 18 jälkeen tai la-su mihin aikaan vain 050-5339325 Palveluja www.pasilansaunatilat.fi Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Palautukset joka päivä 7-23:00. sila HIERONTAA 90 min. 48? 0400-33 55 00 Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat Hieronta Autoalerent Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Autokorjaamoja saunatila.indd 1 Ostetaan Syyskuun pesutarjous Popliinitakit -15% RUNSKIN PESU- JA OMPELUPALVELUT Runeberginkatu 59, puh. 040 773 7798 Avoinna ma-pe 8-18, la 10-14 Meiltä myös napit, vetoketjut, ym. ompelutarvikkeet Terapia Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING, Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011, www.knowledgeb.fi Työsuorituksia Luotettavaa kotisiivousta edullisesti. p. 044 9535450. Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Ostetaan Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Terapia Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com RööperinLehti 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Ostetaan kaiken näköistä romua Lue lehti myös: lehtiluukku.fi myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Viikot 39-40 ? Nro 16 15 Kirja-arvostelu Tarkastelupisteessä Mikko Uolan Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939?1944 ??Dosentti, tietokirjailija Mikko Uola on tehnyt erinomaista työtä tarttuessaan mittavaan haasteeseen ja kirjoittaessaan teoksen Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939?1944. Uola toteaa kirjan tavoitteena olleen selvittää miten Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet lähtivät toiseen maailmansotaan Saksan rinnalle ja mikä näiden valtioiden sitoutumisen aste oli Saksaan nähden? Näitä maita teoksessa ovat Suomen lisäksi Romania, Unkari, Italia, Slovakia, Kroatia ja Bulgaria. Tämän lisäksi Uola käsittelee myös jossain määrin Englannin, Ranskan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toimia sodan aikana. Erillissota vai liittolaissota ? aseveljien vertailua Kirja alkaa sanoilla: ?Suomi kävi vuosina 1941?1944 erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan olematta Saksan liittolainen. Tämä väite on jakanut historiantutkijoita vuosikymmenien ajan toisten ollessa sitä mieltä, että väite pitää paikkansa, toisten taas väittäessä että Suomi oli täysin sitoutunut Saksaan ja ainakin osittain myös sen sodanpäämääriin, kenties osin jopa Saksassa vallassa olleeseen yhteiskuntajärjestelmään.? Kirjoittaja lähtee ensimmäisessä kappaleessa tarkastelemaan tätä kysymystä eri näkökulmista verraten sitä Saksan muihin aseveljiin ja kanssa sotineisiin. Tämä onkin uutta ja merkittävää antia kirjassa: ?Vaikka erillissotakysymystä on kirjallisuudessa käsitelty, sellaista tutkimusta ei juuri ole tehty, jossa verrattaisiin Suomen ja muiden Saksan rinnalla taistelleiden maiden vaikuttimia ja sitoutumisen astetta Saksaan. Kysymys on sikäli vaikeasta vertailusta, että Saksan rinnalla taistelleet maat olivat geopoliittisesti, historiallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti varsin erilaisia keskenään ja erilaisia varsinkin Suomeen verrattuina", Uola toteaa kirjassaan. Kiistelty aihe Suomen ja Saksan suhteesta toisiinsa toisen maailmansodan aikana on kiistelty ja esitetty erilaisia teorioita. Tehty heittoja sinne tänne alkaen aina siitä, että Suomi oli täysin tahdoton Saksan liittolainen ja toisena ääripäänä se, että Suomi taisteli täysin itsenäisesti toisessa maailmansodassa ja nimenomaan jatkosodassa. Teoksessaan Uola on pystynyt nousemaan erilaisten arvoasetelmien ?voittajat voitetut?, ?oikeassa olleet ja väärässä olleet? -arvoasetelmien yläpuolelle. ?Asiat pitää osata suhteuttaa toisiinsa ja muistaa se, että historiassa ei ole kovinkaan paljon absoluuttisia totuuksia?, Uola toteaa teoksen 4.9. pidetyssä julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Uolan mukaan tulkinnat Suomen sitoutumisen asteesta Saksaan toisen maailmansodan aikana ovat suurelta osin mielipiteitä sen sijaan, että ne ovat perustuneet tutkittuun tietoon. Tutkittuun tietoon paneutuvis- ta Uola nostaa kuitenkin esimerkkinä Mauno Jokipiin. ?Jos Suomen sodanaikaista asemaa arvioidaan mielikuvaperusteella, Suomesta on saatettu luoda kuvaa saksalaisten tahdottomana ja saksalaisille alisteisena juoksupoikana?, Uola toteaa. Eritahtiset aseveljet -teos tuo tutkitusti esiin sen tosiasian, että Saksalla ei ollut toisessa maailmansodassa yhtään todellista, aitoa liittolaista, joka olisi täysin jakanut sen sodanpäämäärät. Suomen juoksupoika -asetelmat saa heittää romukoppaan, että kolahtaa. Suomi onnistui säilyttämään riippumattomuutensa muita asevelimaita tehokkaammin. Eritahtiset aseveljet osoittaa, että Suomea arvostettiin suuresti niin Saksassa kuin muissakin asevelimaissa. Suomi toimi sodassa poliittisesti riippumattomampana kuin muut ja soti vain omilla rintamillaan sitomatta kohtaloaan Saksaan tai muihin kanssasotijoihin. Mistä teos sai alkunsa? Uola kertoo kirjan saaneen alkunsa tilaisuudesta, jossa akateemisella tasolla keskusteltiin siitä, miten Suomen asemaa toisessa maailmansodassa, ni- Mikko Uola menomaan suhteessa Saksan kanssasotijoihin, voitaisiin tutkia. Tuon keskustelun jälkeen Uolalle nousi mieleen verraton aarreaitta ? suomalaisten diplomaattien raportit sota-ajalta keskustelun kohteena olleista maista. Diplomaatit seurasivat virkansa puolesta tapahtumia ja raportoivat niistä säännöllisesti Suomen ulkoministeröille. Nämä lähteet edustavat hyvin luotettavaa sodan aikaista materiaalia ? Uola kopioi kirjaansa varten tuhansia sivuja, raportteja, salasähkeitä sodan ulkoasianministeriön arkistosta. Kirjan kokoamisessa hän kävi läpi muitakin arkistolähteitä kuin myös kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Kirjan ansioihin kuuluu myös tarkat viitemerkinnät, jotka suovat lisäinformaatiota sekä myös henkilöhakemisto, josta löytää nopeasti itseään erityisesti kiinnostavia henkilöitä ja heidän osuuttaan tapahtumien kulussa. Kirjan avattuaan, heti sen ensimmäiseltä sivulta löytyy kartta, joka selventää alueita ja valtioita. Kirjas- H A M PA I D E N TA R K A S T U S & HAMMASKIVEN POISTO 50 ? suorastaan syytettiin tietynlaisesta petturuudesta ? niin Lontoossa kuin Washingtonissa. Tämä oli omalla tavallaan ajamassa Suomea ?Saksan syliin?. ?Stalinin mukaan Suomi oli nöyryyttänyt Neuvostoliittoa, mielenkiintoinen arvio sinänsä. Pieni Suomi nöyryyttää Neuvostoliittoa?, Uola kertoo. VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Tukkanuottasilla ja juoksutusta sa on myös ennen julkaisematon, suurelta osin ulkomaisista lähteistä hankittu kuva-aineisto. Kirja on selkeästi ja sujuvasti kirjoitettu. Se on tiivistä, täyttä tekstiä. Vaikka teos on peräti 555-sivuinen, pitkäveteisyys ei pääse sitä riivaamaan, vaan lukijalle soluu kirjan sivujen välistä mielenkiintoista uutta informaatiota. Lähtökohdat ja kulttuuri erilaista Uola myös analysoi ja tarkastelee Saksan rinnalla taistelleiden eri maiden sisä- ja ulkopolitiikkaa ja osoittaa miten eri maiden toimintatavat ja poliittinen kulttuuri ovat keskenään hyvinkin erilaiset. Tarkastelun kohteena olevat maat ovat myös historiallisesti ja kulttuurisesti erilaisia, esimerkiksi Romania oli romaanisen kulttuurin maa, jolla oli ollut aina erittäin läheiset suhteet esimerkiksi Ranskaan. Unkari puolestaan oli entinen kaksoismonarkian osapuoli ja oli kärsinyt ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksessa suuria aluemenetyksiä. Romania taas päinvastoin, se oli saanut itselleen suuria maa-alueita, joita maa yritti nyt puolustaa Unkaria, Bulgariaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Italialaisilla ei sananvaltaa Asevelimaista Italialaiset eivät saksalaisia rakastaneet, eivätkä olisi välttämättä halunneet lähteä Saksan puolelle sotaan. Saksan ja Italian liitto ei ollut saksalaisten ja italialaisten liitto. Se todentuu Adolf Hitlerin itsensä lausumana: ?Oikeastaan ei ole mitään Saksan ja Italian välistä liittoa, vaan hänen [Hitlerin] ja Mussolinin välinen liitto. ?Kun olisi kysymys kahdesta diktatuurista, siinä ei kansalta kovin paljon mitään kyselty, ei tietenkään?, Uola toteaa julkistamistilaisuudessa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen valtion asema puolestaan määräytyi siitä, mikä oli meidän kokomme ja geopoliittinen asemamme. Suomi jäi talvisodan jälkeen eristyksiin, se oli jo kauppapoliittisesti asia, joka vaati täysin uutta orientoitumista ? yhteydet länteen katkesivat. Länsivallat olivat pahastuneet Suomen rauhanteosta maaliskuussa 1940, ja niiden mielenkiinto Suomea kohtaan väheni sen jälkeen merkittävällä tavalla. Uola toteaa, että Suomea Saksan liittolaiset Euroopassa olivat keskenään eripuraisia, esimerkkinä Unkari ja Romania. ?Liittolaiset pitivät keskinäisillä rajoillaan suuria sotaväenosastoja ja olisivat käyneet sodan kestäessäkin toisensa kimppuun, jollei Saksa olisi sitä järjestelmällisesti estänyt?, Uola nostaa esille ja jatkaa: ?Asevelimailla oli keskinäisiä kahnauksia, heillä oli raja- ja muita riitoja. Suomi oli ainoa, joka pysyi riitojen ulkopuolella. Suomea arvostettiin kaikissa asevelimaissa.? Yksi merkittävä ero muihin asevelimaihin oli myös se, että Suomen johtajia ei juoksutettu Berliinissä, kun puolestaan unkarilaisten ja romanialaisten ynnä muiden johtajat, valtionpäämiehet, pää- ja ulkoministerit juoksivat Berliinissä tavan takaa, jopa muutaman viikon välein, kysymässä neuvoja taikka saamassa käskyjä. Suomen presidentti ja pääministeri eivät käyneet kertaakaan Berliinissä. Ulkoministeri kävi kaksi kertaa Saksassa ja ylipäällikkö teki kohteliaisuusvierailun, jolla ei ollut mitään poliittista merkitystä. Saksa ja muut sen rinnalla taistelleet maat sitoutuivat hyökkäykseen syvälle Neuvostoliittoon Stalingradia ja Kaukasusta myöten ? Suomea lukuun ottamatta. Suomalaiset taistelivat vain omalla rintamallaan, joko omalla historiallisella maaperällään tai vain noin sata kilometriä valtiollisten rajojensa takana toisten armeijoitten taistellessa tuhansien kilometrien päässä kotiseudultaan. Ribbentrop ? uutta ja mielenkiintoista Yksittäisistä mielenkiintoisista seikoista voidaan tässä yhteydessä mainita Rytin sitoumus kesäkuulta 1944. Kun Ryti suostui Ribbentropin kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kirjoittamaan kirjeen Hitlerille, jossa hän sitoutui siiten, ettei hänen nimittämänsä hallitus tee rauhaa Saksan tietämättä, vastaava vaatimus esitettiin myös Romanian Antonesculle. Ryti suostui sitoumuksensa antamaan, mutta Hitlerin läheisimpänä liittolaisena pidetty Antonescu kieltäytyi. Ryti antoi sitoumuksensa hengen hädässä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ollessa käynnissä. Tämä suurhyökkäys antoi Saksalle mahdollisuuden kiristää Suomea. Antonescukin oli vaikeassa asemassa, mutta tilanne Romaniassa oli kuitenkin toinen kuin Suomessa. Uola nostaa esille kirjassaan, että sitoumusvaatimuksen esittäminen sekä Rytille että Antonesculle ? Otamme vastaan uusia potilaita kertoo siitä, ettei Saksassa nähty sitoumusta liittosopimuksen korvikkeeksi. Saksan ja Romanian välillähän jo oli liittosopimus (kolmen vallan sopimus). Sitoumusvaatimus oli vain eräänlainen epätoivoinen yritys pitää Suomi ja Romania Saksan rinnalla. Toisin kuin on väitetty, Rytin sitoumuksesta oli Suomelle kiistämätöntä hyötyä: Saksan elintarvike- ja asetoimitukset jatkuivat keskeytymättä aina syyskuun alkuun saakka. Uola toteaa, että olennaista toisen maailmansodan tapahtumien tulkinnassa on se, että ne kyetään suhteuttamaan toisiinsa. Suomea ei voida käsitellä erillisenä tapauksena muista, mutta Suomen sodanaikaisen toiminnan suhteuttaminen toisten maiden tekemisiin auttaa ymmärtämään Suomen asemaa ja Suomen johtomiesten sodanaikaisia päätöksiä. Yhtä lailla on kyettävä hahmottamaan eurooppalaisten arvojen muuttuminen reilun 70 vuoden aikana. Toisen maailmansodan aikaisille toimijoille tehdään vääryyttä, jos heidän tekemisiään arvotetaan nykyajan yhteiskunnallisten arvojen perusteella. Uolan mukaan, kaiken kaikkiaan väitteitä Suomen pitkälle menevästä liittoutumisesta ja Saksan tahdottomasta myötäilystä on pidettävä historiankirjoituksen tarkoitushakuisena ja totuutta kestämättömänä tulkintana. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia Kaiken tämän yllä olevan esittelyn lisäksi kirjassa on paljon muutakin, lukemattomia mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka piirtävät lukijan mielen maisemaan uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Kirja antaa myös vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet jo kauan Suomen suhteesta Saksaan ja samalla Suomen suhteesta muihin asevelimaihin ja näiden Suhteesta Saksaan. Kehä sulkeutuu. Kannattaa ehdottomasti tutustua. Kirjoittajasta: Mikko Uola (s. 1943) on valtiotieteiden tohtori ja dosentti sekä tietokirjailija, joka on tutkimuksissaan käsitellyt Suomen itsenäisyysajan historiaa vuosien 1917?1918 väkivallasta toisen maailmansodan jälkeisiin vaaran vuosiin. Mikko Uola: Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939-1944 (Docendo, 2015, 555 sivua). Ylimääräiset omenat Sorttiasemalle ??Jäikö omenasadosta yli käyttökelvottomia yksilöitä eikä kompostoriin mahdu enempää? Käyttökelvottomat omenat voi tuoda Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemille puutarhajätteen hinnalla, viidellä eurolla. Omenoiden täytyy olla lajiteltuina erilleen muusta puutarhajätteestä. HSY:llä on Sortti-asema jokaisessa pääkaupungin kaupungissa: kaksi Helsingissä sekä yksi Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella. Sorttiasemien aukioloajat ja sijainnit löytyvät HSY:n verkkosivuilta, www.hsy.fi/sorttiasemat. Sortti-asemille tuoduista omenoista tehdään biokaasua ja multaa HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella. Käyttökelpoisia ylimääräisiä omenoita voi tarjota naapureille, työtovereille tai vaikkapa ohikulkijoille portinpieleen sijoitettavasta laatikosta. Niistä voi ilmoittaa myös esimerkiksi Facebookin Stadin omenapörssi -sivulla. Osa syksyn omenasadosta voi päätyä kuitenkin jäteastioihin. Jotta jätteiden keräys sujuisi, astioihin tulee laittaa omenoita vain pieni erä kerrallaan. Ämpärillinen omenoita painaa noin viisi kiloa, joten jo muutama ämpärillinen tekee jäteastiasta liian painavan siirrettäväksi käsivoimin. Jäteauton kuljettaja saattaa työvuoronsa aikana tyhjentää yli kolmesataa jäteastiaa, jotka liian painavina aiheuttavat työturvallisuusriskin. Suojelusenkelikonsertti Vanhassa kirkossa ??Suojelusenkeli-konsertti mikkelinpäivänä su 4.10. kello 18 Helsingin Vanhassa kirkossa. Konsertissa esiintyvät laulajat Marika Krook, Reeta Viljamaa, Lydia Viljamaa, Aurora Marthens ja Juha Kotilainen, säveltäjä-kapellimestari Timo-Juhani Kyllönen, sellisti Iida-Vilhelmiina Laine, pianisti Juhana Mattila sekä urkuri Anna Pulli. Seurakunnan tervehdyksen konserttiin tuo pastori Hanna Vettenniemi. Ohjelmassa kuullaan mm. Bachin, Schubertin, O. Merikannon ja Kyllösen koskettavimpia säveliä. Ohjelmamaksu 10 - 20 ? omantunnon mukaan.
• Nro 16 ? Viikot 39-40 TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. MiljART 16 FRANZ LEHARIN OPERETTI SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen HELSINKI, Savoy-teatteri Su 18.10. klo 14 ja 19 Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila www.operart.fi ? ? ?? ? ? ? ?? ?? ? ? ?? ? ??? ??? ?   ?  ? ? ?  ?  ? ? ? ? ?