• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 51-2 ? Nro 22/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! SUSHIKIT 30? SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI
• Nro 22 ? Viikot 51-2 2 Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hietalahden kauppahalli HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HAKANIEMEN HALLI HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. TUOREEN LIHAN ERIKOISMYYMÄLÄ Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16 Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi www.avominne.fi Jou lu 115 0 1 lah jav ink ki! KYMPPIK ETUKORORTTI TTI ww w.v iht isk 2016-20 17 i.fi KYMPPIKORTTI 229? (etusi 91 ?) Kaikki alueet avoinna! Talvi parhaimmillaan! www.vihtiski.fi il k s B ar M hake Joulunajan tarjoukset Hot shakes Ginger Bread Shake 4,50? 6,00?
• 12. vuosikerta ? nro 22 Viikot 51-2 Ajankohtaista Pirkkolan tekonurmikentän valaistusta uusitaan Tommi Laitio: Kuva Maarit Hohteri. Helsinkiin valittiin neljä uutta toimialajohtajaa ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi sosiaali- ja terveystoi- mialan toimialajohtajaksi Juha Jolkkosen, koulutuksen ja kas- Joulun ajan liikenne Helsingin seudulla ??Jouluaattona 24.12. busseilla, metrolla ja raitiovaunuilla on lauantaiaikataulut, ja liikenne päättyy noin klo 16. Joulupäivänä 25.12. liikenne käynnistyy sunnuntaiaikataulujen mukaisesti noin klo 11, ja tapaninpäivänä 26.12. on sunnuntailiikenne. HSL:n bussit, metro ja raitiovaunut ajavat jouluaaton aattona 23.12. perjantaiaikataulujen mukaan eli myös yöliikenne ajetaan jouluaaton vastaisena yönä. Jouluaattona 24.12. busseilla, metrolla ja raitiovaunuilla on lauantaiaikataulut, ja liikenne päättyy noin klo 16. Bussiliikenteessä ajetaan lauantain aikataulujen mukaan klo 16.45 asti (lähtöaika päätepysäkiltä). Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon linjoilla jouluaaton liikenne päättyy kuitenkin aiemmin, noin klo 16 mennessä. U-bussilinjat liikennöivät lauantaiaikataulujen mukaan klo 13 asti, jonka jälkeen liikennöidään vain rajoitetusti. Lähijunilla on harvennettua liikennettä noin klo 17.30 asti, minkä jälkeen liikenne päättyy. Metroliikenne päättyy noin klo 16. Raitioliikenne päättyy noin klo 16. Linjalla 5 on lisälähtöjä Rautatieasemalta klo 12.3513.20 ja Katajanokan terminaalilta klo 12.50-13.05. Suomenlinnan lautta ajaa lauantaiaikataulujen mukaan koko päivän. Joulupäivänä 25.12. liikenne käynnistyy sunnuntaiaikataulujen mukaisesti noin klo 11. Bussiliikenteessä Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla noudatetaan joulupäi- vänä sunnuntaiaikatauluja klo 10.30 alkaen. Keravan suunnalla liikennöidään vain bussilinjaa 633N poikkeusaikataulun mukaan. Sipoon ja Kirkkonummen suunnan bussilinjoja ei liikennöidä. U-bussilinjoilla liikennöidään vain rajoitetusti. Lähijunat ajavat joulupäivän aamuna normaalia sunnuntaita harvemmin aikatauluin noin klo 11 asti, minkä jälkeen junat kulkevat sunnuntaiaikataulujen mukaan. Lisäksi lähijunien yöliikenne ajetaan tapaninpäivän vastaisena yönä. Metroliikenne alkaa noin klo 11. Raitioliikenne alkaa noin klo 11. Raitiolinjat 5 ja 9 ajavat jo aiemmin aamusta poikkeusaikataulujen mukaan. Suomenlinnan lautta liikennöi sunnuntaiaikataulun mukaan koko päivän. Tapaninpäivänä 26.12. on sunnuntailiikenne. Raitiolinjalla 5 on lisälähtöjä Rautatieasemalta klo 11.30-12.20 ja Katajanokan terminaalilta klo 11.30-12.30. Jouluaattona lisäliikennettä hautausmaille Hietaniemen hautausmaalle pääsee jouluaattona linjalla 24X Asema-aukio - Hietaniemi. Linjan 24 Merikatu - Erottaja - Seurasaari lähdöt ajetaan jouluaattona ilman Hietaniemen kierrosta. Kellonummen hautausmaalle pääsee linjoilla 226A ja 246K sekä Honkanummen hautausmaalle linjalla 722, jolla on lisälähtöjä. vatuksen toimialajohtajaksi Liisa Pohjolaisen, kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi Mikko Ahon ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajaksi Tommi Laition. Päätökset jokaisen toimialan johtajan valinnasta tehtiin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Toimialajohtajat johtavat toimialansa toimintaa ja hallintoa sekä toimivat hallintojohtajan Heidi Miettinen. ??Pirkkolan liikuntapuiston tekonurmikenttien valaistusta uusitaan. Tekonurmikenttäalueen länsipuolelle pystytetään yhteensä neljä uutta valaisinpylvästä, joista kolme suunnataan valaisemaan isoa kenttää, ja yksi pienempää kenttää. Tekonurmikenttäalueen itäpuolella on jo aiemmin asennettu vastaavat valaisinpylväät. Valaisinpylväsurakka aloitetaan viikolla 50, ja ensiksi asennetaan pylväiden jalustat ja maakaapelit, joiden jälkeen pystytetään pylväät ja asennetaan valonheittimet. Valaisinpylväiden asennuksen vuoksi tekonurmikentän läheisyydestä kaadetaan kymmenkunta jo osittain huonokuntoista koivua. Valaisinpylväät ovat toimintakunnossa alkuvuodesta, mutta koko urakka valmistuu arviolta toukokuussa. Tällöin istutetaan uusia koivuntaimia kaadettujen puiden tilalle, ja viheralueelle kylvetään uutta nurmikkoa. ja palvelukokonaisuuksien esimiehinä. He ovat myös toimialan lautakuntien, jaostojen ja apulaispormestarin esittelijöitä. Tavoitteena on, että toimialajohtajat tekisivät päätöksen tulevan toimialansa toimintasäännöstä vielä ennen vuoden loppua. Toimialajohtajien esimiehenä toimii kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Sivu 9 Jaajo Linnonmaa. Pekka Hyysalo. Vuoden nuoret menestyjät valittu ? Palkinnot Pekka Hyysalolle, Jaajo Linnonmaalle ja Heidi Miettiselle ??Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jo 27. kerran toteuttava Vuoden Nuori Menestyjä ?kilpailun nuoret menestyjät ovat tänä vuonna Pekka Hyysalo, Jaajo Linnonmaa ja Heidi Miettinen. Vuoden Nuori Menestyjä on maailmalla arvostettu palkinto, jonka Suomen Nuorkauppakamarit ry jakaa omalla alallaan ja omilla ansioillaan menestyneille 18?40-vuotiaille Suomen kansalaisille. Voittajat palkittiin Sanomatalon Mediatorilla perjantaina 9.12.2016. Sivu 7
• Nro 22 ? Viikot 51-2 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22 Vapaaehtoistyötä yhä enemmän V apaaehtoistoiminnassa on mukana ennätykselliset 1,4 miljoonaa suomalaista, ilmenee tutkimuksesta. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä, jota tehdään keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa, määrä on selvästi lisääntynyt. Vapaaehtoistyötä tehdään nykyisin lähes 170 000 henkilötyövuotta, kun lukema oli 146 000 vuonna 2010. Suurimmat toiminnan kentät ovat liikunta ja urheilu, 350 000 suomalaista, lasten ja nuorison parissa tehty vapaaehtoistyö, 343 000 sekä seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö, 344 000 suomalaista. Suurin osa vapaaehtoistyötä tekevistä tekee pitkäkestoista vapaaehtoistyötä. Puolet tehdystä vapaaehtoistyöstä tapahtuu järjestön tai yhteisön organisoimana. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi isosena lapsi-isovanhempi leirillä, tukihenkilönä sairaalassa, tapahtuman järjestäjänä tai jumalanpalveluksessa tekstin lukijana. Vapaaehtoistyötä kannattaa tehdä, sillä se antaa elämään sisältöä ja pidentää tutkimusten mukaan jopa elinaikaa. Vanhat kortit toimivat edelleen Yli puolet heistä, jotka eivät osallistu tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaan, olisivat halukkaita osallistumaan, jos heitä vain pyydettäisiin mukaan. Peräti kaksi kolmesta 25?49-vuotiaista osallistuisi vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin. Useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että lapsia ja nuoria pitäisi kasvattaa vapaaehtoistyöhön osana koulujärjestelmää. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on tutkitusti monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Se antaa konkreettisia osallisuuden ja tarpeellisuuden kokemuksia ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Niin sanotun kolmannen sektorin huolehtimat asiat yhteiskunnassamme eivät tänään ole enää vähäiset. Yhteiskunta on puoli huomaamatta siirtänyt vapaaehtoissektorille paljon hoidettavaa. Myös uusia tehtäviä on syntynyt. Mutta samalla kansalaisilla on mahdollisuus olla mukana vapaaehtoistyössä. RööperinLehti toivottaa lukijoileen ja ilmoittajilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, seuraava lehti ilmestyy viikolla 3, keskiviikona 18. tammikuuta. -j.a. Passit ja henkilökortit Matkahuollosta ??Passit ja henkilökortit noudetaan 1. tammikuuta 2017 alkaen Matkahuollon palvelupisteistä, kun Matkahuolto alkaa kuljettaa lupa-asiakirjoja. Passien suoratoimituksen muutoksen myötä tammikuun alussa Matkahuolto ryhtyy kuljettamaan passeja ja henkilökortteja, ja samalla noutopisteiden verkosto laajenee. Jatkossa Suomen jokaisessa kunnassa on vähintään yksi noutopiste. Erityisesti Pohjois-Suomessa asuvia passien ja henkilökorttien noutopisteet sijaitsevat entistä lähempänä. Palveluverkostoon kuuluu Matkahuollon omien toimipaikkojen ohella muun muassa Matkahuolto-asiamiespisteitä, K-Marketeja ja R-kioskeja. Useimpien palvelupisteiden aukioloajat ovat laajat, minkä ansiosta passin tai henkilökortin voi noutaa myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Passien ja henkilökorttien suoratoimitukset laajenevat tammikuussa aiemmasta, sillä myös pika- ja express-passit ja henkilökortit siirtyvät sen piiriin. Samalla pika- ja expresspassien noutopaikat muuttuvat nykyisistä paikoista. Valmis passi tai henkilökortti toimitetaan asiakkaan valitsemalle Matkahuollon palvelupisteelle. YIT aloitti työt Helsingin keskustakirjaston työmaalla ??YIT on päässyt aloittamaan projektinjohtourakkansa keskustakirjaston työmaalla perjantaina 18. marraskuuta. Maanrakennus- ja kellarin betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E.M. Pekkinen on luovuttanut työmaan YIT:lle, joka jatkaa rakennustöitä maanpäällisten osien parissa. Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, julkinen tila ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän. YIT aloittaa urakkansa rakennuksen rungon betonirakenteiden paikallavalutöillä ja teräsrakenteiden kokoamisella. Teräsrunkorakenteita on yhteensä yli kaksi miljoonaa kiloa, joista huomattavimmat ovat kaksi talon pituussuuntaan tu- levaa, noin 100 metriä pitkää teräskotelokaarta. Teräskaarien väliaikaiset tukirakenteet pystytetään vuoden vaihteessa ja pysyvät kaarirakenteet vuoden 2017 alussa. Rakenneratkaisu mahdollistaa kirjaston suuren ja avoimen sisätilan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pilareita. Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. ? Olemme innoissamme, kun pääsemme aloittamaan työt keskustakirjaston työmaalla. Hanke on mielenkiintoinen, mutta myös teknisesti haastava, joten se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta ja asiantuntevaa otetta työtehtävissään, hankkeen projektipäällikkö Jorma Kontturi kertoo. Uusi Helmet-kirjastokortti käyttöön ??Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot saavat uuden kirjastokortin käyttöön joulukuussa. Kortteja saa aluksi Helsingin kirjastoissa ja muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa myöhemmin. Vanhat, käytössä olevat kirjastokortit toimivat jatkossakin. Uuden kortin saa halutessaan käyttöön kolmella eurolla. Kirjastokortti on väline kaikkiin Helmet-kirjastojen palveluihin. Kirjastokortin ja siihen liittyvän tunnusluvun saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta esittämällä voimassaolevan henkilötodistuksen: passin, ajokortin tai henkilökortin. Kirjastokortilla ja tunnusluvulla voi muun muassa lainata, varata ja käyttää Helmet e-kirjastoa sekä kirjastojen asiakastietokoneita. Kirjastokortin voi saada jokainen, jolla on osoite Suomessa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Kirjastoa voi käyttää myös ilman kirjastokorttia. Ilman korttia voi muun muassa käydä kirjastoissa ja käyttää niiden eri tiloja, käydä lukemassa lehtiä, osallistua erilaisiin ta- pahtumiin, käyttää kirjastojen maksutonta langatonta verkkoa omalla laitteella tai vaikkapa opiskella ja työskennellä. Vanha kortti toimii edelleen Jos asiakkaalla on jo kirjastokortti, hänen ei tarvitse tehdä mitään: kaikki voimassa olevat ja aikaisemmin hankitut kirjastokortit toimivat edelleen. Jos asiakkaalla on jo oma kirjastokortti, mutta hän haluaisi uuden kortin käyttöönsä, hän voi hankkia sellaisen kirjastosta henkilötodistuksen kanssa 3 euron maksua vastaan. Uuden kortin voi ottaa myös silloin, jos kortti on kadonnut. Uusi asiakas saa kirjastokortin maksutta. Jos asiakkaan osoite- ja muut yhteystiedot ovat muuttuneet, hänen tulisi vaihtaa yhteystiedot Helmet.fi:n omiin tietoihin kirjautuneena. Tiedot voi päivittää myös kirjaston asiakaspalvelutiskillä. Jos kirjastokortti katoaa, siitä täytyy ilmoittaa heti kirjastoon. Kirjastojen ollessa kiinni asiakas voi soittaa numeroon 09 3108 5309. Kirjastokortin uusi ulkoasu liittyy Helmet-kirjastojen visuaalisen ilmeen uudistukseen. Ilmeen ja uuden kortin on suunnitellut graafinen suunnittelija Marja Hautala Muuks Creative:sta. Rekiajelulle Seurasaareen ??T a p a n i n p ä i v ä n ä 26.12. kannattaa lähteä ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on myös hevosajuri klo 11-16. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi, joka on myös Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan joko reellä tai kärryillä. Liikkeelle lähdetään Juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. Tapaninpäivänä voi kokeilla myös poniratsastusta, ratsastuksen hinta 5 ?. (Ajelulle on säävaraus ja pakkasraja -15 C!). Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ollut erityisesti hevosten ja he- Havainnekuva uuden kirjaston aulasta. vosmiesten päivä. Päivän hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun joulupäivänä käytiin kirkossa ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle.
• Viikot 51-2 ? Nro 22 5 Helsingin Talvipuutarha on joulua tulvillaan ??Joulu tekee taas tuloaan Helsingin kaupungin Talvipuutarhaan, joka talven viimoilta suojassa houkuttelee huomaansa väkeä läheltä ja kaukaa. Puutarhan tontut ovat valmistelleet vierailleen tunnelmallisen joulukeitaan, joka sopii koko perheelle ikään katsomatta. Joulukoristelu on esillä loppiaisviikonloppuun 8.1.2017 asti. Kuusi on ja kynttilät, tontut ja metsäneläimet piiloissaan ja osa pikkutontuista sirkustemppuja tehden saavat hymynkareen kävijän huulille. Isoin ?joulukukka?, kameliapuu avaa parahiksi nuppujaan ja joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, marras- ja joulukuun kaktukset ja jouluiset asetelmat antavat viime silauksen joulun odotukseen ja tunnelmointiin. Tietysti tontut ovat hiippailemassa ja ryhmässä aat- tosuunnitelmia punomassa. Jouluvaloa tuovat isot valkeat kynttilät ja kuusipuu. Kukkasitojat ovat tehneet taidokkaita jouluisia kukka-asetelmia. Talvipuutarhassa joulu on pääsiäisen ohella ehdotonta sesonkiaikaa. Päiväkodit, perheet, koululaiset ja varttuneemmat vierailevat puutarhassa mielellään ja miksipä ei, talvipuutarhassa tavoittaa vanhanajan joulun tunnelman. Kahviosta saa joulunpyhinä pullaa ja glögiä. Nukketeatteri Sytkyt esittää joulusadun Sampo Lappalaisen Joulu 26. ja 28. joulukuuta sekä 6. ja 7. tammikuuta. Esitykset *26.12. klo 13.00 ja 15.00 ja *28.12. klo 13.00. *6.1. ja *7.1.2017 klo 13.00 ja 15.00. Kesto noin 15 minuuttia. 18.12.2016 kello 14.00 ja 15.00 HYMSKK -kuoron joulukonsertti (Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro) Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille vie esimerkiksi raitiovaunu 8. Vapaa pääsy, myös kaikkiin konsertteihin ja nukketeatteriesityksiin. Joulun tienoon (1.12.2016?8.1.2017) aukioloajat 2016-17: Muutoin normaalisti paitsi seuraavat poikkeukset: su 18.12. klo 12?18 24.- 25.12. suljettu ma 26.12. klo 12?16 pe 6.1.2016 klo 12?16 la-su 7.?8.1.2017 klo 12? 16 Normaalit aukioloajat: Tiistaisin klo 9.00?15.00 Ke?pe klo 12.00?15.00 La?su klo 12.00?16.00 Maanantaisin suljettu (kasvien huoltopäivä) Linnanmäen Rinkeli valaisee Helsingin siluettia talven pimeydessä ??Linnanmäen Huvipuiston 34 metriä korkea maailmanpyörä Rinkeli loistaa juhlavaloissaan talven pimeydessä. Maailmanpyörän pitkän valoperinteen taustalla on Linnanmäen halu tuoda valoa helsinkiläisten joulun odotukseen. Huvipuiston yksi ikonisimmista elementeistä, maailmanpyöränäkin tunnettu Rinkeli loistaa valoaan joulun tähtenä helsinkiläisten iloksi ainakin loppiaiseen asti. Valaistu Rinkeli näkyy pitkälle ja siitä on tullut jo tärkeä elementti kaupunkilaisten keskuudessa jo vuosikymmenien ajan. ? Perinteiden mukaan Linnanmäen huvipuiston maailmanpyörässä on valot ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Tänäkin vuonna saimme jo useita kyselyitä Rinkelin valoista heti joulukuun alussa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Nykyinen Rinkeli on Linnanmäen historian kolmas maailmanpyörä. Se korvasi vuonna 2006 vanhan Helsinki-pyörän, joka oli pyörinyt Linnanmäellä jo vuodesta 1964 lähtien. ? Rinkelissä on noin 6 000 lamppua, joita ollaan vaihdettu pikkuhiljaa ledi- lampuiksi, jotka edistävät Linnanmäen arvojen mukaista kestävää kehitystä. Valot ovat nykyään päällä ajastetusti, aivan ensimmäisessä maailmanpyörässä tällaista mahdollisuutta ei ollut, joten valot käytiin tuolloin käsin laittamassa päälle ja pois, Linnanmäen käyttöpäällikkö Marko Tikkanen jatkaa. Linnanmäen Huvipuiston porttien takana käy kova kuhina, kun puistossa valmistaudutaan seuraavaan kauteen. Huvipuisto aukeaa kävijöille taas 28.4.2017. Jouluaamuna Valkoista lunta satoi, taivas oli valloillaan. Kylmät tuulet puhaltaa nousee tuuli pohjoinen. Ystävät aamuun herää Jouluaamuun hiljaiseen. Tähti meille loistaa, antaa juhlatunnelmaa. Joulumme on valkoinen kuin helmi kyynelten. Emme ole enää yksin, saamme turvan suuren. Nöyrät kirkkoon kulkee, toiset juhlapuvuissaan menee sanaa kuulemaan. Sinun käteesi tartun, oomme eessä Jumalan, laupeuden rakkauden. Valkoista lunta sataa, luonto on valkoinen. Jouluna yksin valvoin, muut meni nukkumaan. Jouluaamu on hiljainen, silloin rauhan saan. Toivo Levanko lyyrikko Puheenvuoro Mustan joutsenen voima ??Prunkkalan pappi kertoi saarnassaan kerran, että viikon päästä adventtisunnuntaina näytän teille miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Niinpä pappi vei Simolan sonnin kirkkonsa porstuaan odottamaan ratkaisevaa hetkeä. Hän oli päättänyt ratsastaa sonnilla kirkkonsa halki kesken jumalanpalveluksen, mutta seurakuntalaiset olivat saaneet vihiä tästä hurjasta ajatuksesta ja kävivät tuikkaamassa tulipakkulan sonnin hännän alle. Kun pappi sitten nousi ratsunsa selkään, alkoi tuli hännän alla poltella ja sonni säntäsi raivoisaan lentoon. Ei pappi kuitenkaan häkeltynyt vaan rauhoitteli kuulijoita: ?Hyvä seurakunta, ei Jeesus sonnin lailla laukannut vaan ratsastin aasilla palmunlehvin ja Hoosiannahuudoin suosiotaan osoittavan kansanjoukon halki kuninkaallisen arvokkaasti. Tämä tositarina kertoo härän voimasta ja härkäpäisyyden olemuksesta. Amerikka tärisee ja Venäjä uhittelee, maailma mylvii ja pelko kasvaa. Härkä on alusta lähtien kuulunut maailman voimapolitiikkaan. Kun Maria ja Joosef ratsastivat aasilla Nasaretista Betlehemiin he ottivat mukaansa härän. Joosef halusi myydä Betlehemin joulumarkkinoilla härän hyvään hintaan, sillä härkä oli uhrieläimenä arvossaan. Härkä on alusta lähtien kuulut jouluasetelmaan. Jo Vanhan Testamentin Jesaja ennusti: ?Härkä tuntee omistajan- sa ja aasi isäntänsä seimen.? Olen pannut merkille miten tarkasti joulun symbolit liittyvät maailmantapahtumiin. Sota ja rauha, usko ja raha ovat aina tapahtumien keskipisteessä. Piispa Mikko Heikka lausuukin kirjassaan ?Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?? miten paljon rahassa on taikavoimaa. Se tuo kunniaa, se korruptoi, se synnyttää omistamisen kiihkon. Kerrotaan että Aatamin kumppani Eevakin kiirehti Betlehemin seimelle heti paimenten ja tietäjien jälkeen lahjoittamaan Jeesukselle punaisen omenan hyväntuulisen jouluilon merkkinä. Omenat ja punaiset posket ovat erottamaton osa jouluiloa. Joulun henki, rakkauden ja rauhan lupaukset ovat punaposkisuutta parhaimmillaan. Joulupuu viittaa salaisesti Golgatan ristinpuuhun joka on ?hyvältä tuoksuva uhri Jumalalle.? Raamatussa paratiisin elämänpuulle tekevät seuraa LIbanonin setrit, palmut, oliivi- ja laakeripuut. Myös Kalevala nosti tähän sarjaan ?katalan? tammen joka peitti auringon ja kuun valon ja esti sateen tulon maan päälle. Väinämöisen kaadettua tammen maa pääsi jälleen kasvamaan. Joulupuu välittää viestin, että valheiden ja väkivallan maailmaan on tullut toivo. Veli-Matti Hynninen Vaikka me ihmiset ahneudessamme käymme sotaa maapallomme elämää vastaan lisäämällä hiiltä, vahvistamalla kapitalismia, antamalla väärille valinnoille ylivallan, sittenkin voimme pelastua. Lopulta me itse päätämme ilmastonmuutoksesta ja maailmanrauhasta. Elämäntapamme todistaa mihin toivomme nojaa. Helsingin Senaatintorin 20-metrinen, Mikko Säterin pihalta nostettu joulukuusi ja Vartioharjusta Hakaniemen torille tuotu hieman pienempi kuusi kertovat joulun tuomasta toivosta pelastuksen merkkinä. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Myrskyluodon Maijaan varattiin viikossa yli 22 000 lippua ??H e l s i n g i n Kaupunginteatterin juhlavuoden 2017 suurmusikaalin Myrskyluodon Maija kysyntä käy kiivaana. Ennakkomyynti käynnistyi viikko sitten, ja nyt lippuja on myyty ja varattu jo yli 22 000. Lasse Mårtensonin säveltämä, suomalaisten sieluun soimaan jäänyt musiikki kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä musikaaliteoksena. Helsingin Kaupunginteatteri juhlistaa uudella kotimaisella suurmusikaalilla 50 vuotta täyttävää, peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Myrskyluodon Maija saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä elokuussa 2017. Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla, keskellä merta Myrs- kyluoto-nimisellä saarella. Teos tuli tunnetuksi Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuvana tv-sarjana 1976, johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin. Musikaalin dramatisoi Seppo Parkkinen Anni Blomqvistin teosten pohjalta ja ohjaa Kari Rentola. Mårtensonin musiikin on sovittanut Arttu Takalo, ja mukana on Maija Vilkkumaan uusia sanoituksia. 17-henkisen orkesterin kapellimestari on Eeva Kon- tu. Koreografiat 30-henkiselle ensemblelle suunnittelee Jyrki Karttunen ja puvut Riitta Anttonen-Palo. Peruskorjatun Kaupunginteatterin uusinta näyttämötekniikkaa upeasti hyödyntävän lavastuksen on suunnitellut Katariina Kirjavainen ja valomaailman William Iles. Äänisuunnittelusta vastaa Sakke Kiiski. Myrskyluodon Maijan esiintyjät julkistetaan kevättalvella 2017.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 6 Kirkon keskusteluapu päivystää joulunpyhinä ??Kirkon keskusteluapua on tarjolla jouluna neljällä kanavalla, suomeksi ja ruotsiksi. Kuuntelija on paikalla puhelimen, chatin, nettikirjeen tai perinteisen kirjeen päässä. ? Joulustressin ja elämän haasteiden keskelle tahdomme Kirkon keskusteluavun päivystäjien joukolla toivottaa joulurauhaa. Kuuntelemme ja etsimme mielellämme ratkaisuvaihtoehtoja yhteydenottajien henkilökohtaisiin tilanteisiin, puhelin- ja verkkoauttamisen asiantuntija Titi Gävert muistuttaa. ? Raskaan elämäntilanteen tai murheiden kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä usein puhuminen toisen kanssa auttaa. Kirkon keskusteluavun koulutetut päivystäjät pyrkivät löytämään yhdessä yhteydenottajan kanssa helpotusta ja vastauksia ongelmatilanteisiin. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Kirkon keskusteluavun palvelut löytyvät sivustolta www.kirkonkeskusteluapua.fi ja www.samtalstjanst.fi, joista löytyvät myös keskusteluavun yhteystiedot ja aukioloajat. Verkossa keskusteluapua voi hakea ympäri vuorokauden. Palvelevassa chatissa voi keskustella reaaliaikaisesti päivystäjän kanssa. Keskustelut ovat luottamuksellisia eikä työntekijä näe käyttäjän henkilöllisyyttä. Palveleva netti on nettikirjepalvelu, jossa päivystäjät vastaavat viesteihin muutaman päivän kuluessa, myös jouluna. Jouluna keskusteluapu päivystää seuraavasti: ? Palveleva puhelin: p. 01019 0071 joka ilta klo 18?01 (Viikonloppuisin päivystys jatkuu yöllä klo 03:een saakka) ? Palveleva chat: viikoilla 51, 52 ja 1: ma-pe klo 12? 20, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 16?20 SPR:n avoimet joulukahvilat ??SPR:n avoimet joulukahvilat toivottavat kaikki tervetulleiksi pyhien aikana. Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella. Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämissä kahviloissa on tarjolla kahvin lisäksi jouluherkkuja. Tärkeintä on kuitenkin viettää pyhäpäiviä rennosti ja rauhallisesti rupattelun, musiikin tai vaikka lautapelien merkeissä. ? Tervetuloa joulupäivänä 25.12. SPR:n ilmaiseen ja avoimeen joulukahvilaan Kallio-Käpylän osaston Hämeentien toimitilalle! Ovet ovat avoinna kello 13?17, tarjolla on pientä purtavaa ja juttuseuraa. Kahvilan tarkoitus on toimia kaikille avoimena kohtaamispaikkana niille, jotka kaipaavat pyhäpäivien aikana iloista yhdessäoloa, kertoo KallioKäpylän osaston vapaaeh- toinen Oona Simolin. SPR Kallio-Käpylän toimitila sijaitsee Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksessä osoitteessa Hämeentie 8589. Kallio-Käpylän alueen paikallisosasto järjestää monipuolista toimintaa vuoden ympäri itäisen kantakaupungin alueella. Joulukahvila järjestetään toimitilalla tänä vuonna toisen kerran. Punaisen Ristin joulukahvilat pääkaupunkiseudulla Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Hämeentie 85?89, 00550, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Joulu ? enkeli taivaan ??Joulun asema on korostunut nyky-yhteiskunnassa. Tämä pääsiäisen jälkeen suurin kristikunnan juhla ei ole kuitenkaan vanhin eikä aina edes sijainnut nykyisellä paikallaan 25.12. Varhaisista teologeista toiset opettivat jopa, että vain synnintekijät juhlivat syntymäpäivää. Toisaalta jo 200-luvulla Egyptin eräät kirkkoisät määrittelivät Jeesuksen syntymäpäivää tarkemmin. Toiset sijoittivat sen 20. päivään toukokuuta, toiset taas 19. tai 20. huhtikuuta. Vuodelta 336 on tieto, että silloin joulua on vietetty 25.12. Joulun ilosanomasta kertovat jo joulujuhlan nimet eri kielillä. Espanjan-, italian- ja portugalinkieliset sanat juontavat latinan verbiin syntyä, ranskan sana viittaa ilosanomaan eli evankeliumiin, englanniksi puhutaan Kristusmessusta, saksalaiset sanovat pyhä yö ja suomen sana joulu muistuttaa siitä, että kyseessä on juhla. Raamatun kertomuksissa suuri ydin on siinä, että ensimmäiseksi tieto Messiaan syntymästä annettiin paimenille: tavallisille, tietämättömille, jopa halveksituille. Se jo todistaa joulujuhlan ilosanoman laajuutta. Kristus syntyi aivan kaikille. Valo lankeaa koko luomakunnan päälle. Kuvan kertomaa Zamoran katedraalin reliefissä enkeli ilmestyy taivaasta. Enkelin valo karkottaa tummat pilvet taivaalta. Kyse on ilmestyksestä ja Vanhan Testamentin ennustusten toteutumisesta, sen meille vahvistaa enkelin kädessä oleva kirja. Jotain suurta ja mullistavaa on tapahtumassa: rauhan kuningas on syntynyt. Se kerrotaan näyttämällä, kuinka lammaslaumaa ahdistelleet kaksi petoa vetäytyvät pois. Uhka on ohitse. Kolme paimenta ovat täysin yllättyneitä. Yhden valo herättää kesken makeimman unen. Toisella on hämmästyksen tähden pudonnut maahan jopa sauva ja eväskukkaro. Aivan reliefin edessä kuvattu vesileili on jo vihje kasteeseen ja Jumalan virvoittavaan lähteeseen. Koko teoksen tausta on hieman ajalleen vanhahtavaan tapaan saatettu lehtikullalla kultaiseksi. Länsimaisessa taiteessa taustat tehtiin usein jo 1300-luvulta lähtien sinisiksi, taivaan värisiksi. Toisaalta joulun ja Kristuksen arvokkaan syntymäjuhlan kuvaamiseen kulta käy hyvin. Käytetäänhän tätä vanhaa Jumalan valon symboliväriä yhä paljon joulukoristeissa. Reliefin reunoja kiertävät koristekuvioköynnökset dernia eurooppalaista suurkaupunkia, tiivistää kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka Relander. Viva Granlundin värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alikulkuihin, seiniin ja sillanalusiin muun muassa Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväylä Baanalla. Työt ovat enemmän kuin maalauksia, ne ovat sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua. Granlundin työskentelymuoto julkisessa tilassa on usein myös osallistava ja yhteisöllinen, kuten Malmin alikulkuun 2011 syntyneessä seinämaalauksessa. ovat symbolisia. Granaattiomena, jossa on valkea malto, paljon siemeniä ja verenpunainen sisus, kertoo neitseellisestä syntymästä, veriuhrista ja sen lupaamas- ta uudesta elämästä. Viinirypäle muistuttaa ehtoollisen viinistä. Joulupäivää vietetään 25.12. Helsingin Yrittäjien johdossa jatkaa Sarianne Reinikkala ??Helsingin Yrittäjien syyskokouksessa 24.11. valittiin järjestölle uusi hallitus ja puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala (Finncontainers Oy) jatkaa luottamustehtävässään yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2017. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäseniksi valittiin vuodelle 2017 Taneli Hakkarainen, Pentti Tiainen, Mika Tuominen, Timo Peltonen, Jari-Mik- ko Pajunen, Mari Laaksonen, Hanne Nuutinen, Henrik Keinonen, Taru Päivike, Merja Carlander, Milla Kissaniitty, Timo Kangas, Kari Ehari, Pauliina Visuri ja Kaj Eriksson. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä kahdesta ehdokkaasta jatkokaudelle Sarianne Reinikkala. Hän on tänä vuonna 20 vuotta täyttävän Finncontainers Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaomistaja. Kuvataiteilija Viva Granlundille Helsingin kulttuuripalkinto ??Helsingin kulttuuripalkinnon 2016 on saanut kuvataiteilija Viva Granlund. Taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapinnassa uraa uurtanut taiteilija tunnetaan ennen muuta julkiseen kaupunkitilaan tehdyistä vaikuttavista seinämaalauksistaan, jotka pysäyttävät ohikulkijansa ihailemaan ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä joka päivä. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. ? Viva Granlund on murtanut kaupunkitaiteen ja -byrokratian betonoiduksi luullun vastakkainasettelun. Hän on töillään ja aloitteellisuudellaan osoittanut, että kaupunkia voi ja pitää muuttaa. Taiteilija voi vaikuttaa arjen ympäristöön ja jopa kaupungin virkamieheen. Helsinki on Viva Granlundin ansiosta pykälän lähempänä mo- Paimenten ilmestys, Juan de Durana ja Alonso de Remesal 1586. Nuestra Seoñra de la Majestad reliefi, Zamoran katedraali, Zamora, Espanja. Valokuva: Marco Peretto. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaisteluista osaksi laillista nykykulttuuria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi pääkaupunkimme nähdyimpiä taideteoksia on luolamaalaus Opintoputki, joka syntyi Granlundin kokoaman taiteilijaryhmän yhteistyönä Kaisaniemen metroasemalle 2006. Siitä alkoi taiteilijan vuosi vuodelta tiivistynyt yhteistyö rakennusviraston kanssa. Taiteilija vastaa itse töidensä kunnosta ja siisteydestä, ja ennakkoluuloja on puolin ja toisin yhä vähemmän. Jo viitisen vuotta Granlund on saanut maalata työnsä suoraan betoniin, eikä erikseen seiniin pultattaville levyille, ku- ten aluksi. Taiteellisten projektiensa ohessa helsinkiläinen Viva Granlund on työskennellyt opettajana Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa vuodesta 2001 lähtien. Hän on opiskellut Vapaassa Taide- Reinikkala edustaa Helsingin Yrittäjiä myös keskusjärjestö Suomen Yrittäjät ry:n hallituksessa. ? Olen iloinen, että työni yrittäjyyden eteen jatkuu aluejärjestön puheenjohtajana. Vuonna 2016 keskityimme Helsingin Yrittäjissä muun muassa yksinyrittäjyyteen ja pk-yrittäjien kansainvälistymiseen. Perustimme vuoden alussa Helsinki Entrepreneurs International ?verkoston, joka sai innostuneen vastaanoton. Ensi vuonna painopisteemme ovat kaupungin elinkeinopolitiikassa, maakuntauudistuksessa ja kuntavaaleissa. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä, ja jatkamme Helsingin Yrittäjissä aktiivisesti tärkeää työtämme yrittäjyyden edistämiseksi, Reinikkala toteaa. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017. koulussa 1980-luvulla ja The Art Students League of New Yorkissa 1993?1998. Helsingin kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja sen myöntää Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Viime vuonna palkinnon sai näyttelijä Kati Outinen. Sarianne Reinikkala
• KALLIO LEHTI Viikot 51-2 ? Nro 22 7 Josa Jäntti Joulupukki ja tonttujen armeijakunta ??Nyt on sitten Joulukuu, siksi tulee mieleen jo Joulu, Joulupukki ja tonttujen armeijakunta kuten joululaulussa sanotaan. Siitäpä saa mainion vertauksen ja pakinamaisen blogin. Eläkeyhtiöt, ETK ja TELA = Joulupukki, tonttujen armeijakunta (ay - järjestöt ja niiden johtajat) ja täytyyhän mukana olla myös Petteri ?sini - ei punakuono?, joka vie viestejä eri työnantajaliitoilleen (EK). Joulupukin muori on tietysti KELA (kansan - ja takuueläkkeet). Joulupukki kertoo tontuille satuja ja ?kauhutarinoita? eläkepappojen - ja muorien (Senioriliike) keksimästä palkkaindeksistä. Se syö kaikki Korvatunturin riisipuurot ja sitä varten varatut sokerit ja kanelit (=työeläkerahastot ja sijoitustuotot). Kuuliaiset lapset (palkansaajat) ja heidän vanhempansa (työnantajat) ovat etukäteen säästäneet vuosikymmneniä vuodesta 1962 lähtien hyvässä uskossa lahjoja itsellleen (nuo rahastot) eläkkeitään varten ja luulivat saavansa ne eläkkeellä - kuten oli annettu ymmärtää - ihan sellaisina (=eläkkeet 60 % työpalkasta työaikana) loppuelämäksi. Motto: Työ - ja virkaeläkelainsäädän perusteisiin kuuluu henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan jo ansaitun eläkkeen koskemattomuus on peruslain 15 &:ssä kaikille perusoikeutena turvatun omaisuuden suojan piirissä = oikeuskanslerin päätös 535/1/01/8.7.2004. Kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta on perustuslakia rikottu ainakin kaksi kertaa eli Paavo Lipposen (sdp) hallituksen toimesta ja ns. raippaverolla silloisen valtiovarainministerin aloitteesta (Urpilainen, sdp). Nyt asiaan! Ammattiyhdistysten johtajat ovat omissa julkaisuissaan puhuneet niin paljon ?puppua?, että ihan hirvittää! He väittävät, että palkkaindeksi on huijausta, vaikka todellisuudessa taitetulla indeksillä on huijattu kaikkia vuoden 1996 jälkeen eläkkeelle jääneitä (ks. perustuslaki 15&). ? He haluavat ?epäitsekkäästi?, että taitettu indeksi syö heidänkin ja tulevien eläkeläisten eläkkeitä siten, että heidän elintasonsa laskee sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä. = ETK:n julkaisu: ?Työeläkkeiden indeksisuojakirja? kertoo graafisin kuvioin, että ?mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet (eläkkeelle jäätäessä 60 % palkasta = lisäykseni) jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkkatasosta. Edelleen: ?pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä (1,75 % vuodessa) eläkkkeen osuus keskipal- kasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa n. 45 prosenttiin alkaen vuodesta 1996. ? kun taitettu indeksi muutetaan palkkaindeksiksi, se seuraa aina palkkoja ja säilyttää alkuperäisen eläkkeen tason eläkkeellä - kuten oli luvattu. Eläkkeen on säilytettävä elintaso kohtuullisena eläkkeellä oltaessa. ? ?palkkaindeksi nostaa eläkemenoja n. 300 miljoonaa (= kokonaiseläkemenot n. 27 miljardia) edellyttäen palkkojen nousevan 1.6%. Tämä kertaituisi joka vuosi. Tällä pelotellaan! Kasvavathan kaikki muutkin kumulatiivisesti palkat, työeläkemaksut eläkeyhtiöille, eläkerahastot, bkt jne. Oletteko kuulleet sellaisesta yrityksestä, joka peruu nostaessaan palkkoja edellisen vuoden palkankorotukset? ? on totta, jatkuva huono talous - ja työllisyystilanne luo paineita rahoituksen kestävyydelle?. Juuri siinähän se on palkkaindeksin ?pihvi? - eläkkeet nousevat vain palkkojen verran. Eli ne eivät nouse, jos työllisyystilanne on huono. Sijoitusympäristön jatkuva epävakaus luo haasteita eläkesijoittajille . Tämä riippuu sijoittajien ammattitaidosta. Rahastojen sijoitustuotot ovat olleet 1997 - 2015 = 4%, lamavuosina 2008 - 2015 4.6 % ja 2015 5.1 % = rahassa yli 8 miljardia /2015. Jo 2 prosentin tuotto on nykyrahastoille n. 3.7 miljardia (palk- Vuoden nuoret menestyjät valittu ??Palkitsemistilaisuuden juonsi Radio Suomipopin juontaja Kimmo Sainio. Pekka Hyysalo Kategoria: henkilökohtainen kasvu Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, jonka ura päättyi vakavaan loukkaantumiseen. Nopean ja kaikki yllättäneen kuntoutumisen jälkeen hän on omistanut elämänsä muiden auttamiseen. Hän etsii jatkuvasti uusia tapoja, joilla hän voisi tukea muita vastaavassa tilanteessa olevia. Hänen asenteensa ja työnsä tulokset on huomattu myös muualla, sillä hänet on palkittu mm. vuoden positiivisimmaksi vuonna 2014. Hän kiertää ympäri Suomea motivoimassa muita, vaikka hänen oma kuntoutuksensa on vielä kesken. Pekka kokee asian siten, että mitä enemmän hän itse vahvistuu, sitä paremmin hän pystyy auttamaan muita. Lisäksi hänen valloittava persoonansa puree kaikenlaisiin ihmisiin ja hänen kohtaamisensa muuttaa kuulijan ajatus- ja arvomaailmaa. Jaajo Linnonmaa Kategoria: kulttuuri Jaajo Linnonmaa puhuu positiivisesti yrittämisestä ja työnteosta Suomessa, mikä on kannustanut muita ihmisiä omassa elämäs- sään eteenpäin ja antanut rohkeutta yrittää. Hän tapaa kuukausittain lukuisia nuoria startup?yrittäjiä. Hän auttaa ja kannustaa heitä eteenpäin toimien joko neuvonantajana tai ns. business-enkelinä. Hänen tavoitteenaan on edesauttaa omalta osaltaan yhteiskunnan positiivista kehitystä ja tehdä Suomesta parempi paikka elää, olla ja yrittää. Suomen suosituimman radio-ohjelman priimusmoottorina hän tuottaa joka arkiaamu iloa ja hyvää mieltä yli puolelle miljoonalle radion kuuntelijalle sekä välillisesti myös niille, keitä nämä kuuntelijat kohtaavat. Heidi Miettinen Kategoria: humanitaarinen työ ja vapaaehtoistoiminta Heidi Miettinen on perustanut Jouluapua-sivuston, jonka ansiosta joulunvietto on mahdollinen jokaiselle, myös vähävaraisille perheille. Sivuston ansiosta kanssaihmisten auttaminen on tehty helpoksi ja pyyteettömäksi. Se toimii linkkinä avunantajan ja avunsaajan välillä ja on helppoudellaan saanut huomattavan määrän ihmisiä lahjoittamaan ja auttamaan lähimmäisiä. Kilpailun päätuomaristo Kilpailun päätuomaristo valitsi finalistien joukosta kolme voittajaa. Päätuomariston jäsenet olivat päätoimittaja Päivi Anttikoski (Helsingin Sanomat), viime vuoden nuori menestyjä vapaa valokuvaaja, toimittaja Meeri Koutaniemi, aluepäällikkö Mirva Kurki (Kultajousi), johtaja Paula Laine (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra), vuoden 2006 TOYP ?voittaja Jyrki Linnankivi, vuoden 1996 nuori menestyjä filosofian tohtori, dosentti Pekka Mattsson, kaupallinen johtaja Petri Parviainen (Robert?s Coffee) ja vuoden 2016 kansallinen puheenjohtaja Mervi Vuorinen (Suomen Nuorkauppakamarit ry). Kilpailun suojelijana on päävalmentaja Jukka Jalonen. Tuomariston jäsenet ja kilpailun suojelija olivat paikalla palkitsemistilaisuudessa. Suomen Nuorkauppakamarit on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Kehitämme yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Varsinaisia jäseniä n. 2 500 ja yhdessä alumnien kanssa noin 5 000. Globaalisti JCI toimii 115 maassa, yli 200 000 jäsenen voimin. kaindeksin aiheuttama lisäys siis n. 300 miljoonaa). ? mainitsin jo aikaisemmin muka tulevien sukupolvien lupausten pettämisestä eli hekin joutuvat kärsimään elintasossaan taitetusta indeksistä. Sosiaalitukien määrä kasvaa, niin että kaikista eläkkeen saajista 430.000 ihmistä saa alle 1.100 ? eläkettä. Taitettu indeksi tulee lisäämään sosiaalitukien tarvitsijoita! Näin tekee taitettu indeksikin, se seuraa samoin 80 prosenttisesti kuluttajahintoja eläkkeitä korotettaessa - sekin jää silloin jälkeen? Juuri näissä tapauksissa palkkaindeksi on oikea tapa estää sostukien lisääntyminen pienissä eläkkeissä ? palkkaindeksissä korotukset otetaan osasta rahastojen tuotoista. Jälleen osoitus, miten ?tontut? kuuntelevat Joulupukkia perehtymättä kansalaisaloitteeseen! Ehkä kaikkien ay - johtajien (myös EK) pitäisi lukea: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti: ?Työeläkesektorilla ei ole kestävysvajetta?. Siinä todetaan mm. ?varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän?. Sen ovat laatineet: Kotamäki/VM + Vanne/ TELA + Vaittinen /ETK. ? Eläkeyhtiöt + ETK + TELA ottavat kaikki mahdollisest ETK:n esittämät palkkaindeksin negatiiviset tekijät esiin. Ei Joulupukki (eläkeyhtiöt + ETK) ole sanallakaan kertonut palkkaindeksin dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista?! Jo heti eka vuonna (n. 300 miljoonaa) eläkkeiden korotuksesta maksetaan veroja kunnille ja valtiolle + alv :n kautta. Samalla loput käytetään kulutukseen (tavarat + palvelut) ja se lisää työpaikkoja/ palkkoja + niistä verotuloja + työeläkemaksuja. Talous - ja työllisyystilanteen parantuessa (=palkkojen noustessa) myös eläkkeiden elvyttävät vaikutukset moninkertaantuvat sitä enemmän, mitä paremmin meillä menee! ? On hyvä tietää, että alle 1.550 ?/kk työeläkettä saavia on n. 30 % ja alle 2.500 ?/kk saavia on 60 % = 90 % ja isoja eläkkkeitä saa vain 10 %. Eiköhän se keskieläkettä saava nainen, jonka eläke on nyt n. 1.550 ?/ ja hän saisi palkkaindeksillä n. 2.170 ?/kk eli 620 ? / kk enemmän ja vuodessa n. 7.440 ? enemmän olisi tyytyväinen - sitä paitsi hän maksaa siitä vielä verot. Entä nuo alle 1.500?/ kk saavat? Heistä yhä useampi joutuu yhä enenevässä määrin turvautumaan sosiaalitukiin, jotka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa, joka jätetään lasten ja lastenlastemme maksettavaksi! Myös taitettu indeksikin korottaa eläkkeitä prosenteilla eli suuret eläkkeet saavat senkin mukaan suuremmat korotukset? ? sanotaan, että työssä käyvät rahoittavat nykyisten eläkeläisten eläkkeitä? - johtuu siitä, että se on käytännöllistä! Voitaisiin toimia myös oikeudenmukaisemmin eli eläkkeet maksetaan suoraan rahastoista (kerätty vuodesta 1962 alkaen) ja sitten uudet nykyisin maksetut lisätään rahastoihin, jolloin kukaan ei voisi sanoa, että me maksamme teidän eläkkeenne. Moni ei ehkä muista, kun väitetään, että ennen on maksettu pienempiä työeläkemaksuja. Silloin maksettiin työeläkemaksujen lisäksi KELA - maksua kaikille luvattua kansaneläkkeen pohjaosaa varten. Kun näin oli toimittu vuosikymmeniä (mietipä, jos tuo iso potti olisi rahastoitu?) , valtio nappasi ne keneltäkään kysymättä! Leppoisaa Joulua kaikille lukijoilleni! Josa Jäntti Osku Pajamäki jättää politiikan Paasitorni kutsuu 1.8. ??Osku Pajamäki (sd) jättää Helsingin kunnallispolitiikan. Pajamäki valittiin Paasitornin toimitusjohtajan toimeen ja sen lisäksi hän aikoo keskittyä myös opiskeluun. Politiikasta on Pajamäen mukaan tullut niin repivää, että sen hoitaminen vaatii ympärivuorokautista ja vuoden ympäri reagointia. Helsingin Työväenyhdis- tyksen valtuusto nimitti Pajamäen lokakuussa Paasitornin johtajaksi. Toimitusjohtajan työt alkavat 1. elokuuta 2017, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Jorma Bergholm (sd) jää eläkkeelle. Osku Pajamäki on toiminut sosialidemokraattisen ryhmän johtajana valtuustossa. Pajamäki on myös päättänyt, ettei hän ole ehdol- la valtuustoon ensi kevään kuntavaaleissa. Pajamäki on ollut 20 vuoden ajan valtuutettu Helsingissä. Vuonna 1996 alkaneen valtuustokautensa neljä viimeisintä kautta hän on ollut ryhmän puheenjohtaja. Hän on myös demarien kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja. Pajamäen suunnitelmista kertoi muun muassa Helsingin Sanomat. Pormestarien palkat jäivät pöydälle ??Helsingin tulevien päätoimisten luottamushenkilöiden, eli pormestarin ja apulaispormestareiden, palkan ja työajan määrittäminen päätettiin jättää pöydälle ja käsitellään kaupunginhallituksen johtamisen jaoston seuraavassa kokouksessa 19.12.2016. Organisaatioissa ei muutostarpeita Tänä aamuna pitämässään kokouksessa jaosto teki päätökset taloushallintopalvelu-liikelaitoksen, liikenneliikelaitoksen ja pelastuslaitoksen ylimmän tason organisaatioista. Päätökset liittyvät Helsingin johtamisjärjestelmän uudistamiseen. Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen ja liikennelaitos-liikelaitoksen tekemien arviointien mukaan organisaatioissa ei ole muutostarpeita. Pelastuslaitoksen ylintä organisaatiota ja niiden tehtäviä ei organisaatiouudistuksen yhteydessä tulla muuttamaan, vaan ne säilyvät ennallaan. Pelastuslaitoksen toiminta siirtyy osaksi maakuntahallintoa vuoden 2019 alusta. Päättäminen määrätty johtokuntien tehtäväksi Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi valtuuston kesäkuussa teke- män päätöksen mukaan tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen uuden hallintosäännön voimaantuloa. Hallintosäännössä liikelaitosten ylimmän organisaation päättäminen on määrätty johtokuntien tehtäväksi. Johtokunnat aloittavat työnsä 1.6.2017 jälkeen, josta syystä päätökset taloushallintopalvelu-liikelaitoksen, liikennelaitos-liikelaitoksen ja pelastuslaitoksen ylimmän tason organisaatiosta käsiteltiin johtamisen jaostossa.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 8 e m m a t ai e k m k a m i a s t a o v e i o m t m a j ä t Kii esta d o u v a t s e e n u kul a j a t s i l l a h Rau Joulua! a t s i o l I ja hyvää a t t o u utta V U StadiFit Health Center ja FysioProVita toivottaa Hyvää joulua! Parturiliike Raija Koso Tervetuloa! Punavuorenkatu 18 p. 09 HAKANIEMEN HALLI Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16 Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi ANNANKATU 24 00100 HELSINKI 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI Hietalahden kauppahalli il k s B ar M hake info@kittysmilkshakebar.fi 66 44 61
• Viikot 51-2 ? Nro 22 9 Helsinkiin valittiin neljä uutta toimialajohtajaa ??Toimialajohtajat valittiin seitsemän vuoden määräajaksi 12 000 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin, lukuunottamatta kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtajan virkaa, jonka kokonaiskuukausipalkka on 10 000 euroa. Juha Jolkkonen (s. 1969) on toiminut vuodesta 2016 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkönä ja sitä ennen sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutusja hoivapalveluiden osastopäällikkönä. Hän on toiminut myös Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden tulosalueen johtajana ja tulosyksikön päällikkönä sekä asiantuntijalääkärinä Novartis Finland Oy:ssä. Juha Jolkkonen suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1996. Hän on erikoistunut geriatriaan ja valmistui erikoislääkäriksi vuonna 2003. Lisäksi hän on suorittanut Aalto yliopiston executive MBA-tutkinnon vuonna 2014. Liisa Pohjolainen (s. 1956) on toiminut vuodesta 2015 Helsingin kaupungin opetustoimen johtajana. Aiemmin hän on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina, ESR-projektipäällikkönä opetushallituksessa sekä rehtorina Suomalais-venäläisessä koulussa. Hän on työskennellyt myös rehtorina, apulaisrehtorina, aikuiskoulutuspäällikkönä ja opettajana Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa. Liisa Pohjolainen valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1991 pääaineena venäjän kieli ja sivuaineina suomen kieli, ruotsin kieli, kirjallisuus ja kasvatustiede. Hän on suorittanut aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot ja lisäksi erityisopettajan tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2007. Hän on suorittanut Helsingin kaupungin Aalto-yliopiston executive MBA-tutkinnon vuonna 2015. Mikko Aho (s. 1955) on toiminut vuodesta 2013 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Sipoon kunnan kehitysjohtajana sekä teknisen johtajan ja kunnanjohtajan viransijaisena. Hän on toiminut myös Karkkilan teknisenä johtajana vastaten koko teknisen sektorin kokonaisuudesta. Juha Jolkkonen. Kuva: Kimmo Brandt. Mikko Aho valmistui arkkitehdiksi Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1986. Hän on lisäksi suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Keski-Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2005 sekä useita teknisen alan ammatillisia täydennyskoulutuksia ja kursseja. Tommi Laitio (s. 1977) on toiminut vuodesta 2012 Helsingin kaupungin nuori- sotoimenjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt tutkijana ja projektipäällikkönä ajatushautomo Demos Helsingissä sekä itsenäisenä yrittäjänä organisaatioiden kehittämisen parissa. Hän on toiminut myös ohjelmapäällikkönä European Cultural Foundationissa sekä vapaana toimittajana. Laitio on lisäksi toiminut vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa. Tommi Laitio on valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2005 pääaineenaan yleinen valtio-oppi ja sivuaineina viestintä, sosiaalipsykologia sekä organisaatiot ja johtaminen. Hän on lisäksi suorittanut Helsingin kaupungin Aalto-yliopiston executive MBA-tutkinnon vuonna 2015. Toimialajohtajien virat olivat julkisesti haettavana ja niihin saapui yhteensä 99 hakemusta. Mikko Aho. Kuva: Pertti Nisonen. RAY:n raha-automaattipeli Alkemian jackpot voi kohota jopa 100 000 euroon. Yli 54 000 euroa raha-automaatista ? Luulin olevani piilokamerassa ??Helsingin päärautatieasemalla koettiin keskiviikkona 14.12. yllättävä hetki, kun naisasiakas sai rahaautomaatista yli 54 000 euron suuruisen voiton. Suurvoitto tuli Alkemia-pelistä RAY:n Pelikioskissa. Voittaja hämmentyi tilanteesta ? Pelissä oli meneillään vapaapelit, kun voitto tuli. Luulin, että kone sekosi ja että olen piilokamerassa. En vielä tiedä, mitä rahoilla teen, mutta vien ainakin lapseni ulos syömään, peli- salista haastatteluun tavoitettu iloinen voittaja kertoo. Voittohetkellä pelisalissa oli runsaasti asiakkaita. ? Lähes jokaisella automaatilla oli pelaaja, mutta vain voittajaa lähinnä olleet 3?4 pelaajaa kerääntyivät ihmettelemään tapahtunutta. He eivät olleet uskoa, että täältäkin voi voittaa tällaisia summia, rautatieaseman Pelikioskilla voittohetkellä töissä ollut Mark Simanovskiy kertoo. Alkemia on RAY:n monilinjainen peli, jonka kasvava suurvoitto osui nyt onnekkaalle naispelaajal- le Helsingissä. Jackpot eli suurvoitto laukeaa, kun pelaaja saa arvontakiekoille yhteensä 8 Komeetta-kuviota. Jackpot lähtee kasvamaan 10 000 eurosta, ja se voi kasvaa jopa 100 000 euroon. Alkemian kasvavan jackpotin voi voittaa ainoastaan RAY:n omissa pelisaleissa ja peliklubeilla. Peli on pelattavissa myös esimerkiksi kaupoissa, huoltoasemilla ja ravintoloissa, joissa Alkemian päävoitto on liiketilasta riippuen joko 250 tai 500 euroa. Helsingin tekonurmien määrä kasvaa kolmella ? Vuonna 2017 yhteensä 45 tekonurmikenttää ??Liikuntalautakunta hyväksyi torstaina 8.12.2016 kahta uutta tekonurmikenttää koskevaa esitystä vietäväksi edelleen kaupunginhallitukseen. Esitysten mukaisesti Malmin Palloseura ry (perustettava yhtiö Mosan Jalkapalloareena Oy) rakentaa Tapanilan urheilukenttäalueelle (osoitteessa: Moisiontie 1, 00730 Helsinki) tekonurmipintaisen jalkapallokentän. Pohjois-Haagan Urheilijat ry (FC Pohu) rakentaa puolestaan Lassilan liikuntapuistossa sijaitsevan hiekkakentän maa-alueelle (osoitteessa Laurinniitynpolku 2, 00440 Helsinki) tekonurmikentän. Lisäksi Tehtaanpuistoon rakennetaan tekonurmikenttä liikuntaviraston toimesta. Jalkapallo on yksi suosituimmista urheilulajeista lasten ja nuorten keskuudessa. Helsingin alueen jal- kapallon kehitystä rajaavana tekijänä on ollut erityisesti talvikäyttöön soveltuvien liikuntapaikkojen vähäisyys. Tekonurmikenttien avulla lajia voidaan harrastaa ympäri vuoden ja parantaa erityisesti talviharjoitusolosuhteita. Helsingissä on nyt tekonurmipohjaisia isoja jalkapallokenttiä 10 kpl, pieniä tekonurmipohjaisia kenttiä 9 kpl, Talin ja Myllypuron (Pallomylly) jalkapallohallit sekä seurojen kanssa yhteistoimintakenttiä 21 kpl. Vuonna 2017 tekonurmikenttien määrä kasvaa kolmella, joten yhteensä tekonurmikenttiä on lähitulevaisuudessa 45 kpl. Jalkapallokenttien lisäksi Helsingissä on kolme pesäpallokenttää (Meilahti, Roihuvuori ja Myllypuro) ja kaksi amerikkalaiselle jalkapallolle soveltuvaa kenttää (Velodromi ja Käpylä). Malmin Palloseura ry ra- kennuttaa jalkapallon tekonurmikentän, joka tulisi pääasiallisesti palvelemaan seuran jäsenistöä sekä muita alueen urheiluseuroja ja liikuntapaikan käyttäjiä. 15 vuoden vuokrasopimukseen on kirjattu koululaisten maksuton käyttö arkipäivisin keväällä ja syksyllä klo 8.00-16.00 välisenä aikana sekä viiden ja puolen tunnin avoimien vuorojen tuntimäärä. Tällä halutaan taata avoimien vuorojen määrää lähialueella. Pohjois-Haagan Urheilijat ry:n kanssa liikuntavirasto on sopinut, että vuokrakohteena olevasta Lassilan liikuntapuiston kenttäalueesta puolet on liikuntaviraston käytössä vuosittain talvikaudella kolmen kuukauden ajan, jolloin kenttä sääolosuhteiden salliessa jäädytetään luistelukäyttöön. Muulloin kenttä on jalkapallokenttänä.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 10 Risto Kolanen Joulun ajan kulttuurikierros ??Juhlakalu tanssi pois vierauden pelkoa ja vihamielisyyttä katsojille, jotka kuljetettiin Stoasta vanhaan idylliseen huvilaan Kulosaaressa. Satu Tuomisto Companyn tanssiteos ?Juhlakalu? syntyi moniääniseltä työryhmältä esitystaiteen ammattilaisia sekä kokonaan muilla aloilla työskenteleviä, yhteiskunnallista keskustelua aktiivisesti seuraavia ihmisiä. Esitys sijoittui perinteisen teatterinäyttämön sijasta juhlatilaan, jotta kohtaamiset juhlan aikana olisivat sattumanvaraisia ja moninaisia. Juhlakalu tanssii vieraiden kanssa ja nostaa ventovieraalle maljan. Esityksessä tanssitaan ja puhutaan, esitetään ja ollaan esittämättä. Ollaan itsekseen ja yhdessä, kuunnellaan radiota tauotta. Kaikin soluin Viitaa ? Lauseissa, joita sepittelen, / elän lapsuuteni uudelleen, / ja aamu aamulta tuntuu, / kuin yhä jotakin alkaisi / ja minussa alati syntyisi / joku, joka jo oli ja eli. Näin sointui Lauri Viidan runo Temppeliaukion kirkon itsenäisyyspäiväin matineassa, jonka Suomen Lausujain liitto järjesti perinteen mukaan. Saara Aalto -kansa syttyi Senatintorin portailla kansainvälisen tähtemme loisteessa. Kuva: Raimo Granberg ?Kaikin soluin, sydämin? Lauri Viidan runoja tulkitsivat tamperelaiset Ahti Jokinen, Sanna Majanlahti, Antti Tiensuu ja Reeta Annala, Antti Heermannin viulumusiikin rytmittämänä. Dramaturgiasta ja ohjauksesta vastasi itsekin lausujana ansioitunut Emilia Pokkinen. Kuulemamme runot olivat teoksista Betonimylläri, Kukunor, Käppyräinen, Suutarikin, suuri viisas ja Ne runot jotka jäivät. Esiintyjistä majanlahti on tavattoman ilmeikäs, kokenut Jokinen ironinen papin kuoleman kuvauksessa, mutta sykähdyttävin oli v. 2014 nuori lausuja Tiensuu Betonimyllärissä. Itsenäisyys kuuluu kaikille Nuorten puheenvuoron esitti Vuosaaren lukion oppilas Pazilaiti Simayijiang erittäin mieleenpainuvasti. Kuva: Raimo Granberg Suomen itsenäisyyttä juhlittiin monella tavoin. Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisa on järjestänyt juhlan jo kymmenen kertaa, ensin omassa tilassa, ja sitten Kaupungintalon juhlasalissa. Mukana on myös maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyöelin Moniheli ry. Monimuotoisen Suomen kunnaiksi puhui opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Vieraita oli kaiken Sanna Majanlahti, Reeta Annala, Antti Tiensuu ja Ahti Jokinen lausuivat Lauri Viitaa sydämellään. Kuva: Ismo Suksi Tanssija Satu Elovaara taipuu Juhlakalussa Kulosaaren huvilalla. Kuva: Riitta Salasto kaikkiaan 350, pukeutuneina värikkäisiin, eri kulttuureja kuvastaviin asuihin, aina Karjalasta Latinalaiseen Amerikkaan. Ohjelma päättyi tanssiin salsaorkesterin lämpimien rytmien tahdissa. Tunnelma oli hieno, mutta lämmin ja rentoutunut. Vuosaaren lukion oppilas Pazilaiti Simayijiang ihmetteli kovasti, kun häntä pyydettiin puhumaan tänne. ? Kelasin, että ne otti seuraavan mamun kun ensimmäinen kieltäytyi? Mä koen, että mun kotiutuminen on koko ajan käynnissä eikä tule sellaista pistettä, jossa minä syön jotain mämmiä, ja oon silleen ?hei täähän on hyvää? ja silloin musta tulee suomalainen. Mä luulen, että mun tulevaisuus on sitä, että mä pyörin ja kierin identiteettikriisissä ja mä jopa pidän siitä. Kotona voin käydä saunassa, syödä tippaleipää ja puhua sujuvasti uiguuria siskon kanssa, jonka jälkeen soittaa kaverille ja puhua suomea, hän sanoi. Intiimiä parisuhdedraamaa Presidentti Tarja Halonen, professori Pentti Arajärvi ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (vas). Reunassa Moniheli ry:n puheenjohtaja Welat Nehri (oik). ?Ootsa? tulossa vai menossa??, kysyi Valtimonteatterin intiimille mustalle näyttämölle joulukuuksi sovitettu Anu Ollikaisen ohjaama ja pääosanäyttelemä pienoisnäytelmä ?Keltainen Gerbera?. Se on kahden avioliiton suhdevyyhti. Draama kuvaa illuusioiden rakentumista ja mita? tapahtuu sen ja?lkeen, kun ne sa?rkyva?t. Na?ytelma? yhdistelee puhe-
• Viikot 51-2 ? Nro 22 11 vun alusta, josta nämä daamit oppinsa ammensivat. Jazz ja tanssi yhtyvät Koko Jazz Clubin ohjelmistoon on noussut myös eri taiteenlajeja yhdistäviä konserttisarjoja kuten ?Koko kesä Kalliossa? ? sarja kesäisin ja talvisin Jazz&Dance -konserttisarja, joka yhdistää hienolla tavalla jazzmuusikin ja Suomen eturivin tanssitaiteilijat. Tanssitaiteilija Jyrki Karttunen sähköisti ilman joulukuun Jazz&Dance- illassa Kokoteatterissa. Hänen kanssaan improvisoi saksofonisti Jussi Kannasteen johtama nelikko. Iltaa emännöi jazztanssija Wilma-Emilia Kuosa myös muiden vieraiden kera. Ihan lopuksi yleisö yhtyi jazztanssin. Lumikuningattaren kotiinpaluu Senaatintorilla Saara Aalto antaa joulupusun kaikille lukjoille. Kuva: Raimo Granberg teatteria, pianomusiikkia, tanssia ja taustavideoita. Varsin puoleensa vetävä on teatterin puhe, laulut, joiden musiikista vastaa Perttu Pölönen. Ohjaaja kertookin, että hän teki ensin parisuhdelaulun sanat, sitten syntyivät laulut ja lopulta esitys. Psykiatrisena sairaanhoitajana tyo?skenteleva? ja sa?hko?mies, Tatu Siivosen vakuuttavana roolina, tapaavat lampunvaihdon yhteydessä. He rakastuvat ja syntyy avioliitto. Sitten tulee kolmas pyo?ra?, kansalaisopiston hurmaava maalausopettaja, jolla on oma avioliitto kriisissa? na?yttelija?vaimonsa kanssa. Jaakko Kiljunen ja Marja Salo esiintyvät vierasparina vain videolla. Kuulostaako siirappiselta? Näyttämöllä se ei sitä ollut. Anu Ollikainen on tavallisuudessaan uskomattoman taitava tunteiden ilmaisija. Parisuhteiden ka?a?nnekohdat ja vaikutukset menivät, kuten oikeassa elämässäkin usein tapahtuu. Titanic vajosi taas Liisa Pentti tekee pe- rusteellista 30v-juhlavuoden ohjelmaa. Keväällä oli ?postmoderni tanssi Suomessa?? -ohjelman ensimmäinen osa Suvilahdessa, joulukuulla toinen osa Stoassa. Ohjelma koostuu hänen tanssikoreografioista, luennoista ja vertaiskeskusteluista saman sukupolven uuden tanssin kollegojen kanssa. Nyt halusin nähdä uudestaan Musiikkitalossa kantaesitetyn Pentin hienoimman joukkokoreografian ?The Sinking of the Titanic? Gavin Bryarsin samannimiseen sävellykseen v. 1969. Pitkä tanssiesitys on tehty seitsemälle taitavalle tanssijalle. Soile Lahdenperä Teki ?Kierron? Teatterikorkeakoulun ensimmäisen vuoden tanssiopiskelijoille. Sen jälkeen oli yleisökeskustelu. Jälkikeskustelut ovat joskus pakkopullaa esityksestä väsyneiden tanssijoiden kanssa, mutta nämä keskustelut ovat Pentin tyyliin hyvin valaisevia ja perusteellisia. Kävimme läpi joka puolelta amerikkalaisten 1960-luvun ja Amsterdamin tanssikoulun opit 1080-lu- Britannian X Factor -finaaliin itsensä laulanut Saara Aalto teki pikavierailun Helsingissä kahden ja puolen kuukauden tiiviin kilpailurytmin loppusuoralla. Senaatintorilla oli myöhästymisestä huolimatta valtava määrä kansaa, kun Aalto tervehti fanejaan. Vaaleassa lumikuningatar-asussaan Saara Aalto oli tehnyt selvittämällä tiensä Britannian X Factor -finaaliin. Hän oli ylipäänsä ensimmäinen Britannian ulkopuolinen kilpailussa. Saara esitti neljä kappaletta ja piti tunteisiin vetoavia puheita. Lehti todisti valtavan kansansuosion. Wilma-Emilia Kuosa (oik) ja Jyrki Karttunen vauhdissa Koko Jazz&Dance-illassa. Kuva: Raimo Granberg Höyhentämö poikkeaa valtavirrasta Jouluna viemme kynttilöitä rakkaiden ihmistemme haudoille. Kaartinkaupungin vaihtoehtoesitystilassa Höyhentämö ?Kuolemisen taitoa? sai harjoitella jo ennen joulua. Kuoleman kokemus on meille kaikille yhteinen uskonnollisesta tai aatteellisesta vakaumuksesta riippumatta. ?Kuolemisen taito? oli eurooppalainen elämänhallintaa opastavan kirjallisuuden laji erityisesti myöhäiskeskiajalla. Mutta kuolemisen taitoa voi ajatella myös taitona käsitellä asioita kuoleman näkökulmasta. Parin tunnin saimme harjoitella viimeistä leposijaa, pimeässä puhumista, kuolleen saattoa ja mo- Anu Ollikainen on valloittava miessuhteissaan horjuvana naisena. Vastapäätä Jaakko Kiljunen. Kuva: Lauri Laukkanen Janne Aspvik ja Meeri Altmets eläytyvät musiikkiin Stoan salissa. Kuva: Esko Koivisto nia muita asioita. Lopuksi keskustelimme kokemastamme. Esityksestä vastasi Toisissa tiloissa -ryhmä. ?La Famiglia - I know I put it somewhere? sooloteoksessa Jonna Lehto sukelsi perheen ja lähimmäisyyden moniin merkityksiin ja tunnelmiin Höyhentämössä, jossa on ollut tanssia, teatteria ja musiikkia vuosien ajan entisessä liiketilassa maan alla. Lehdon esityskielessä yhdistyvät taitavasti nykytanssi, klovneria ja esineteatteri. Miten perheessä omaksuttujen arvojen kautta näemme maailman. Tai rikommeko niitä?, Lehto kysyi meiltä lattialla ja piilossa laati- koiden takana. Toisessa esityksessä Pia Lindy ja Heini Nukari improvisoivat kahden taitelijan sielunmatkassa liikkeeseen ja ääneen sen kokemuksen pohjalta, jossa he ovat vetäneet työpajoja kaksi vuotta. Teksti: Risto Kolanen Kuolemisen taito alkaa tyhjästä, katetusta pöydästä Höyhentämössä. Kuva: Jaakko Ruuska
• Nro 22 ? Viikot 51-2 12 Riemullista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kuntosaliharjoittelua yhteisöllisessä ympäristössä Bulevardilla! Uuden vuoden kampanjat! Fysioterapeutin kuntosaliohjaus 74? (norm. 88?) 6kk kuntosaliharjoittelun päiväkortti (klo.9-15) nyt 38?/kk (norm. 45?) Kampanjat voimassa 31.1.2017 saakka. Bulevardi 54 I 00120 Helsinki I 09 677177 info@stadifit.com - www.stadifit.fi Metro viivistyy jälleen Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Vuoden 2017 ensimmäinen RööperinLehti ilmestyy VIIKOLLA 3 (aineistot to 12.1.2017 mennessä) JOULUSIIVOUKSET a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa a. johon pukin on mukava tull Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi ??Länsimetro Oy kertoi 9.12. tiedotustilaisuudessaan, että metron rakennustyöt Matinkylään asti olisivat valmiina arvion mukaan kesäkuussa. Tapiolaan asti metro olisi Länsimetron mukaan liikennöitävissä mahdollisesti huhtikuussa. Aikataulu tarkentuu tammi-helmikuun vaihteessa testien edetessä. Tänään Länsimetro Oy:ltä saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että metroliikenne Matinkylään voisi alkaa kesäkuussa. HSL voi päättää metroliikenteen aloittamisesta ? ja sen mahdollisesta vaiheistuksesta Tapiolaan ? vasta, kun saadaan varmuus siitä, milloin metron rakennustyöt Matinkylään asti ovat valmiit. Luonteva ajankohta bussien liityntäliikenteeseen siirtymiselle olisi näin ollen kesäliikenteen alussa 19. kesäkuuta. Siihen asti bussiliikennettä ajetaan nykyisellä linjastolla Espoosta, Lauttasaaresta ja Kirkkonummelta Helsingin keskustaan saakka. HSL päättää länsimetron liikenteen aloittamisesta ja siihen liittyvistä bussiliikenteen muutoksista siten, että matkustajien palvelut turvataan muutostilanteessa ja liikenne toteutetaan kustannustehokkaasti.
• Viikot 51-2 ? Nro 22 13 Maaseutu ja suomalainen ruoka joulusesongin suosikkeja ??Maaseutujoululla on vahva brändi Suomessa. Joulun perinteet ja aitous sekä tasokkaat matkailupalvelut ovat joulumatkailun vetovoimatekijöitä. Loma- ja juhlajärjestelyjen helppous ja vaivattomuus tuovat kasvavia kotimaisia matkailijavirtoja maaseudulle. Kotimaisen ruoan merkitys ja arvostus perinteisissä jouluherkuissa tunnustetaan, arvioi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Myös joulunajan ruokalistojen uudet kotimaiset tuulahdukset ovat saaneet ansaitsemansa paikan joulupöydässä. Marttila puhuu MTK:n perinteisillä Tuomaanpäivillä 14.12.2016 Helsingissä. Maaseudun maukas ja monipuolinen ruokatarjonta vievät sydämen ja kielen mennessään. Talviaktiviteetit, hyvinvointimatkailu ja sauna tarjoavat virkistystä ja rentoutumista esimerkiksi lyhytlomilla läpi talven. ? Kotimaan matkailu ja maaseudun arvostus kasvavat koko ajan. Lähimatkailubuumi korostuu jouluna ja näkyy entistä enemmän tilojen suoramyyntinä sekä runsaslukuisina joulu- ja markkinatapahtumina maaseudulla, iloitsee Marttila. Maaseutumatkailu on saanut hyvin kasvua myös ulkomaan markkinoilta. Kansainvälisillä matkailumarkkinoilla Suomi on onnistunut hyvin profiloitumaan talveen ja erityisesti joulunajan matkailuun. ? Kasvussa olevan matkailun ja sen paikallistalouksille tuomien positiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on tärkeää, että osaamme ja pystymme hyödyntämään matkailualueidemme ja maakuntiemme kehittynyttä matkailutarjontaa. Esimerkiksi ulkomaisille matkailijoille löytyy koettavaa jokaisessa maakunnassamme alueellisin eri- koisuuksin ja painotuksin, toteaa Marttila. ? Suomeen suuntautuvat uudet lentovuorot ja -reitit on voitava hyödyntää valtakunnallisesti ja eri alueiden saavutettavuus on turvattava. Maaseutumatkailun vetovoimaa voidaan kasvattaa ja kävijämääriä lisätä entisestään hyödyntämällä esimerkiksi Lapin ja Helsingin vetovoima. Asiantuntija Kimmo Aallon mukaan näkymät useilla markkina-alueilla ovat maaseutumatkailun kasvulle suotuisat. Erityisesti mökkimatkailulle tärkeillä Venäjän markkinoilla on merkkejä paremmasta kahden edellisvuoden korpivaelluksen jälkeen. ? Saksalaiset ja sveitsiläiset ovat viime vuosien aikana löytäneet lomakohteikseen etenkin kesäisen järviseudun ja luontokohteet Suomessa. Uusien reitti- lentojen ansiosta saksalaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti myös talvikaudella. Lapin vetovoima ja laadukas palvelutarjonta ovat nostaneet brittimatkailijoiden määrän nousukiitoon joulusesonkina. Myös aasialaisten kiinnostus Suomen talvea ja kesää kohtaan on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi kiinalaismatkailijoiden määrä on ilahduttavassa nousussa maaseudun matkailukohteissa, kertoo Aalto. Maailman matkailujärjestö Lemmikit ja jouluruokien vaarat ??Jouluna on hyvä muistaa, että monet ihmisten herkut sekä kauniit kukat voivat olla lemmikeille haitallisia ja jopa myrkyllisiä. Yleisimpiä myrkytysoireita ovat oksentelu, kuolaaminen, kouristukset, heikkous, tiheä hengitys, kalpeat ikenet ja joko nopea tai hidas pulssi. Kun tiedetään eläimen syöneen jotakin myrkyllistä, ja jos siitä ei ole aikaa yli kahta tuntia, on ensiapuna oksetus: Ota pieni nokare suolaa, lisää siihen hieman vettä ja työnnä nokare eläimen nieluun. Jos oksetus ei tällä tavalla onnistu, älä yritä uudestaan, sillä myös suola on suurempina määrinä haitallista. Eläinlääkärissä lemmikki voidaan oksettaa turvallisesti antamalla oksetuspistos. Lääkehiiltä on hyvä pitää kaapissa varalla. Lääkehiilen annos myrkytystapauksissa on 1g/kg. Jos lemmikki saa voimakkaita oireita, on aina syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Suklaa Suklaassa on myrkyllistä sen sisältämä teoobromiini. Teobromiinia on eniten tummassa taloussuklaassa, kun taas maitosuklaassa sitä on vähiten. Teobromiini on myrkyllistä sekä koirille, että kissoille. Myrkyllinen annos on 100250mg/kg. Tavallisessa maitosuklaalevyssä teobromiinia on 125mg, eli myrkyllinen määrä maitosuklaata on yksi levy / kg. Tumman suklaan kohdalla myrkyllinen annos on 100g / kg. Taloussuklaan kohdalla taas myrkyllinen annos on 25g / kg, eli levy / 10kg. Viinirypäleet ja rusinat Viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa äkillisen munuaisten vajaatoiminnan ja ovat myrkyllisiä sekä koirille, että kissoille. Jopa 1 viinirypäle / kg, taikka 1131g rusinoita / kg voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Jotkut koirat ja kissat voivat kuitenkin sietää viinirypäleitä ja rusinoita, eivätkä tällöin saa oireita. Pähkinät Lähes kaikki pähkinät ovat haitallisia ainakin koirille. Macadamia-pähkinöistä voi tulla myrkytysoireita ja useista muista pähkinöistä voi tulla ainakin vatsaärsytystä. Yleissääntönä onkin hyvä pitää, että mitään pähkinöitä ei saa syöttää koiralle, eikä myöskään kissalle. Pullataikina Kohoamassa oleva pullataikina houkuttelee monia koiria. Jos koira pääsee syömään taikinaa, se kohoaa mahassa ja käymisen sivutuotteena syntyy etanoli-alkoholia. Koira on hyvä viedä viipymättä eläinlääkäriin, missä koira oksetetaan. Pahimmassa tapauksessa taikinaa voidaan joutua poistamaan leikkaamalla. Pidä siis taikina aina kohoamassa sel- laisessa paikassa, ettei koira ylety siihen! Joulukukkaset Joulun kukkasista myrkyllisiä ovat muun muassa amaryllis, hyasintti, tulppaani ja joulutähti Syötynä nämä kukat voivat aiheuttaa voimakastakin mahaärsytystä. Tällöin ensiavuksi kannattaa antaa juotavaa (vesi, piimä jos koira/kissa tottunut sitä juomaan), sekä Antepsinia mahaa suojaamaan. Antepsinia saa apteekista ilman reseptiä. Lisäksi joulutähti aiheuttaa myös limakalvoärsytystä, jolloin lemmikin suu ja huulet on hyvä huuhdella huolellisesti vedellä. Jos lemmikki saa voimakkaampia oireita, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin. Lähde: http://www.koirakissaklinikka.fi UNWTO:n ja Euroopan matkailukomissio ETC:n katsausten mukaan ensi vuoden näkymät globaalille matkailulle ovat erittäin hyvät. Euroopan ja koko maailman matkailulle arvioidaan 3,5?4,5 prosentin kasvua. Matkailun globaali kasvu on tällä hetkellä keskimääräistä talouskasvua nopeampaa ja kysyntä etenkin Pohjois-Euroopassa näyttää hyvältä. ? Suomen maaseudulla on kaikki edellytykset saada osansa kasvavan matkailun kakusta. Järvet, metsät, puhdas luonto ja hiljaisuus sekä maailman puhtain ruoka antavat Suomelle kilpailuedun, josta voidaan ottaa pitkiä matkailun ja siihen läheisesti liittyvien elinkeinojen kehitysloikkia ja uusia yhteistyöavauksia, tiivistää Marttila. Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna ??Jouluna syntyy helposti tavallista enemmän jätettä, eikä se kaikki kuulu sekajäteastiaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa joulunajan jätteiden oikeasta lajittelusta. ? Antamalla lahjaksi muuta kuin tavaraa voit vähentää jätettä ja myös viime hetken ostospaniikkia. Tällaisia lahjavinkkejä löytyy osoitteesta www.annajotainmuuta.fi, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. Joulukinkun paistorasvan voi käyttää ruoanlaitossa, laittaa tiiviiseen astiaan pakattuna sekajätteen joukkoon tai jähmettyneenä biojäteastiaan. Ruoantähteet ja kinkunrasva eivät kuulu viemäriin. Laatikkoruokien vuoat, tuikkukynttilöiden kuoret ja muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen. Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. Lahjapaperit ja -narut sekajäteastiaan Lahjapaperit ovat sekajätettä. Ne eivät kelpaa paperin- tai kartonginkeräyk- seen, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Sekajäte hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Uudelleenkäytettävät kankaiset lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää. Uudenvuodentinat ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Tinat kannattaa säästää ja valaa uudelleen seuraavana vuonna. Ne voi myös viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa litistää ennen keräysastiaan laittamista tilan säästämiseksi.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 14 Risto Kolanen Joulun ajan kuvataidetta ??Punavuoren, Erottajan, Kampin ja Hietalahden galleriat esittävät monipuolisen kattauksen joulun alla ja pyhien aikana. Osa gallerioista pitää joululomia, mutta monella on myös avajaisia vuodenvaihteessa. Terävät päässä Aulikki Kari (aiemmin Terävä) meni terveyskeskuslääkärille kipujen takia. Hän sai särkylääkkeitä, mutta kipu ei hellittänyt. Lopulta hän pääsi magneettikuvaukseen lannenikaman takia. Leikkausta suunniteltiin, mutta toinen lääkäri ohjasi elämään ilman lääkkeitä ja leikkauksia. Galleria 4-kuus , Uudenmaankatu 4-6, esittelee jouluun asti Aulikki Karin ?Terävät? -maalauksia tästä synkästä elämänvaiheesta, mutta silti myös huumoria ja iloa esiintuoden. Hän löysi vanhoja työkaluja, jotka teräksen kovuudella kuvasivat hyvin viiltämistä ja halkomista. Työskentely oli helppoa terin väkivallan ilmapiirissä. Energia siirtyy teristä maalauksiin. Keittiötyökaluissa muotikieli muuttuu jo huumorinsävyiseksi. Loiste sinussa TM?Galleria, Erottajankatu 9, tuo esille Saija Koposen vahvoja maalauksia 8.1.2017 asti. Taitelija kertoo, että päämääränä on tehdä teoksia, joista välittyy inhimillinen läsnäolo ja kehollisuus. ? En kuvaa mitään vain silmillä näkemääni, eikä maalaaminen tapahdu pelkkään näköaistimukseen tu- Aulikki Terä sarvineen ja veitsineen Galleria 4-kuudessa. Todellisuudessa sarvet ja veitset kuuluvat hänen teokseensa Veitsilakka. Kuva: Raimo Granberg keutuen. Maalaus tekee maailman näkyväksi, ja luo henkisen ja fyysisen yhteyden minä ja maailman välille. Se kaipaa kipinää aistivan ja aistitun välillä. Taidemaalariliiton galleria esittelee monipuolisesti pääsiassa uutta kotimaista nykytaidetta. Taiteilijoiden omassa galleriassa näyttelytarjonta on ennakkoluulotonta ja yllätyksellistä. Runomuotokuva Ninasta Pro Finlandia -palkittu Paola Suhonen (s. 1974) on muotisuunnittelija, taiteilija ja elokuvantekijä. Ivana Helsingin perustajana tunnettu Suhonen valmistui elokuvaajaksi Los Angele- sissa. Hän kuvasi kahdeksan vuoden ajan kokeellista dokumenttia ?Poem Portrait of Nina? yhdestä Hollywoodin tunnetuimmasta pornotähdestä, Nina Hartleystä (s. 1959). Runollisista tuokiokuvista ja haastatteluista koostuvassa monikanavaisessa videoteoksessa Hartley nähdään ensimmäistä kertaa taiteilijan linssin läpi. Hän pohtii elokuvallisessa muotokuvassa suhdettaan rakkauteen, seksiin ja elämään ylipäänsä. Taidehallissa, Nervanderinkatu 3 , nähtiin avajaisviikonloppuna myös Hartleyn esittämä performanssi ?Kisses?, jossa hän jakoi pitkiä suudelmia halukkaille näyttelyvieraille! Suhonen kuvasi suudelmat ja koostaa niistä uuden videoteoksen, joka lisätään näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä Suhosen ensimmäinen kokopitkä elokuvateos, 16 mm filmille kuvattu ?7 Heaven Love Ways?, Nashvillessä kuvattu teossarja ?Southern Boys, Southern Girls? sekä lukuisia valokuvia. Näyttely on auki 8.1.2017 asti. Saija Koponen keskellä hyvin vaikuttavaa teostaan Miracle Goodnight Galleria TM-Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg Hiljaisuus kokoaa Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, pitää vuoden loppuun asti esillä kolmen kuvataitelijan yhteisnäyttelyä. He tapasivat ?taiteilijoiden kuntoutuskurssilla? ja alkoivat pitää yhteisnäyttelyjä, vaikka eivät muodosta mitään taitelijaryhmää, vaan tekevät #omia juttuja?. Taidemaalari Tapio Nyyssönen teki elämäntyönsä Suomenkielisen työväenopiston johtavana kuvataideopettajana. Hän on pääs- Taiteilija Paola Suhonen (oik.) ja kohde Nina Hartley. Taustalla still-kuva Poem Portrait of Nina ?filmistä tehdystä valokuvasarjasta Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg Niillä on kuvattu maanista tai hysteeristä ihmistyyppiä, hänen kalloaan. Tunnelmaan vaikuttavat olennaisesti kuvien visuaaliset elementit, joita hän pohtii enemmän kuin kuvien tulkintaa. Kuvat ovat usein mykkiä, ja aivan kuin kaipaavat sanoja vierelleen. Valokuvan edessä katsoja kysyy: Mitä kuva esittää? Mistä se on peräisin? Miten tavarat ovat? Tapio Nyyssönen ja sekatekniikalla tekemänsä työ Salaisuus (2016) Galleria Pirkko-Liisa Topelius. Kuva: Raimo Granberg Kuvataiteilija Matti Rantanen seurassaan teoksensa Nimetön Taidesalongissa. Valokuvaaja Juha-Pekka Inkinen vieressään valokuva valokuvaaja Ismo Höltöstä Galleria G12:ssa.: Kuva: Raimo Granberg syt voitolle sairaudestaan ja elää eläkkeellä uutta luomiskauttaan. Nyyssönen sanoo: Töiden on puhuttava puolestaan. Tekijä vaietkoon. Töissään hän antaa väripinnan jatkua tai käyttää esittäviä elementtejä. Maalaus on osa ympäröivää tilaa; se on valmis, kun ei voi mitään lisätä. Johanna Turunen on vuosia tehnyt kuvausmatkoja eurooppalaisille hautausmaille; myös julkiset patsaat ovat usein kohteina. Kuvista on valmistunut monia kuvasarjoja, joista uusin on nyt esillä. Taiteellisessa työskentelyssä on kolme tärkeintä työtapaa: maalaus, valokuvaus ja serigrafia-tekniikka. Hän työskentelee yhdistäen useita tekniikoita tai hyödyntää vain yhtä. Graafikko Maija Kumpulainen-Sokka on ainoa suomalainen, joka on hyväksytty opiskelemaan Wienin taide- kouluun ja myös valmistunut sieltä. Aikanaan Hitler pyrki samaan kouluun, mutta ei päässyt. Maailma voisi olla ihan toisenlainen, jos Hitleristä olisi tullut taiteilija eikä diktaattori! Kumpunen-Sokka on lisäksi pitänyt noin sata yksityisnäyttelyä, mikä on paljon. Ryhmä puupiirroksia nimiltään Rusko, Kesä, Puut, Joki, Ilta ja Talvi tältä vuodelta ovat hyvin viehättäviä. Sairas vai terve? Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, avaa joulukuulla teemoja terveyden ympäriltä. Missä menee terveen ja sairaan raja? Miten sairauden määritelmät ovat muuttuneet eri aikoina? Yhtäällä elämme terveysbuumissa länsimaisessa yhteiskunnassa, toisaalla diagnostiikka on kasvanut valtavasti. Jokaisella on jokin sairaus ja haitta. Milja Laurila on visuaalinen taiteilija, joka käyttää teostensa lähteenä vanhoja valokuvia ja tekstejä. Häntä kiinnostaa erityisesti valokuvien käyttö lääketieteen ja psykiatrian historiassa. Galleria G12, Annankatu 16, näyttää jouluun asti Juha-Pekka Inkisen valokuvatöitä, jotka keskittyvät sisustamisen ja tavaroiden historiaan. Hän on pitkän linjan kuvaaja, kuvatoimittaja TV-uutisissa, opettaja ja kirjantekijä. Hän etsii kameransa eteen koteja, joissa sisustamsien moninaiset mahdollisuudet otetaan ilolla vastaan. ? Persoonallisen sisustamisen ihanne on johtanut merkilliseen yhdenmukaisuuteen. Minä olen kuvannut koteja, jotka ryöppyävät yksityiskohtia, joissa on paljon tavaraa, ja jotka ovat runsaudensarvia. Tällaisilla sisustuksen toisinajattelijoilla on pitkä etumatka makutuomareihin ja kauppamiehiin. Sellaista vapautta ei näe sisustusblogien, median ja markkinoiden maailmassa. Inkisen mielestä on arvo sinänsä, että hillittömyyksiä tapahtuu. ?Tällaiset saarekkeet ovat merkityksellistä, koska ne lisäävät monimuotoisuutta, ja ne ovat muistovarastoja, jotka luovat yhteyden menneisyyteen. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 51-2 ? Nro 22 15 Aattoiltana Suomessa lämpenee yli miljoona saunaa Ei joulua ilman joulusaunaa Linjan 55 uusi reitti ja lähtöpysäkki 14.12.2016 alkaen. Linjan 55 lähtölaituri muuttui Rautatientorilla ??Bussi 55 kulkee Rautatientorilla keskiviikosta 14.12. alkaen laiturista 13. Laituri sijaitsee Läntisellä Teatterikujalla Kansallisteatterin vieressä. Samalla bussin 55 reitti muuttuu Rautatientorille saavuttaessa kulkemaan Kaisaniemenrannan ja Kaisaniemen puistokujan kaut- ta, ja Kaisaniemenpuiston pysäkki Rautatientorin suuntaan jää pois käytöstä. Rautatientorilta Koskelan suuntaan bussi kulkee normaalia reittiään. Pysäkkimuutos johtuu sähköbussien latausaseman rakennustöistä Rautatientorilla. HUS valmistautuu ensi vuoteen ja soteen ??Toimitusjohtaja Aki Lindén esitteli HUS:n hallitukselle ajankohtaisia asioita tämän aamuisessa kokouksessa. Niistä tärkein ovat muutokset, joilla HUS valmistautuu tuleviin haasteisiin. ? Tällaisen suuren organisaation palvelutuotannossa virtaa valtava määrä suorittamista joka päivä. Se perustuu henkilöstön ammatilliseen osaamiseen, mutta se vaatii myös valvontaa, ohjauista ja seurantaa, Lindén sanoi kokouksessa. HUS:n johto seuraa jatkuvasti toimintaympäristöään, analysoi sitä ja muuttaa organisaatiotaan tulevien haasteiden mukaiseksi. Ensi vuoden alussa HUS aloittaa organisaatiolla, jossa Hyksissä on nykyisten 12 toimialan sijasta 14 toimialaa, kun HUSLABista ja HUS-Kuvantamisesta tulee Hyksin toimialoja. Ensi heinäkuussa HUSApteekista tulee tulosalue. Kolmen liikelaitoksen (HUS-Desiko, HUS-Servis ja Ravioli) yhdistämistä valmistellaan. HUS valmistelee oman organisaationsa muuttamista edelleen sote-ratkaisua silmällä pitäen. Kun sote-alueet aloittavat vuoden 2019 alussa, HUS:n pitää olla valmiina. ? Meidän tulee vaikuttaa sote-valmisteluihin niin, että valtakunnalliset ratkaisut olisivat järkeviä. Samalla meidän tulee osallistua Uudenmaan esivalmisteluihin, Lindén sanoi. Samalla kun valmistaudutaan soteen, HUS:lla on meneillään suuria investointeja, joista toimitusjohtaja nosti esiin Apotin, Sil- tasairaalan sekä uuden lastensairaalan. HUS Psykiatrian tulevaisuutta HUS Psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi esitteli hallitukselle psykiatrisen hoidon suunnitelmia Uudellamaalla. Tavoitteena on lisätä entisestään avohoitoa ja nettiterapioita sekä vähentää sairaansijoja. Hallitus päätti vuosi sitten, että Kellokosken sairaalasta luovutaan vuonna 2019. Silloin kaavailtiin, että Kellokosken toiminnot siirtyisivät Töölössä sijaitsevan Psykiatriakeskuksen vieressä olevaan Kivelän sairaalaan, josta remontoitaisiin niille tilat. ? Viime keväänä tapahtui kuitenkin käänne, joka muutti suunnitelmat. Silloin päätimme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa rakentaa kokonaan uuden Uudenmaan psykiatrisen sairaalan Laaksoon, Holi sanoi. Uuden sairaalan on määrä valmistua jo vuonna 2022 tai 2023. Pikaisen aikataulun vuoksi ei ole järkevää remontoida Kivelän sairaalaa lyhyeksi väliajaksi. Tämän vuoksi osa toiminnoista jää Kellokoskelle siihen saakka, kun uusi sairaala valmistuu. Myös Psykiatriakeskuksesta luovutaan, kun uusi sairaala valmistuu. Samalla tavalla Helsingin kaupunki siirtää psykiatriset toimintansa Auroran sairaalasta uuteen sairaalaan. Helsinki aikoo kaavoittaa sekä Auroran sairaalan että Psykiatriakeskuksen ja Kivelän sairaalan alueet asunnoiksi. ??Suomi saunoo jouluna. Tuoreen kyselyn mukaan yli 80 prosentilla suomalaisista saunominen kuuluu jouluperinteeseen. Lähes joka toinen sanoo, että aaton tunnelma menee suorastaan pilalle, jos saunominen jää väliin. Suosituin aika lämpimille löylyille on aattona ilta-aikaan. Seuraavaksi suosituin on iltapäivä. Tulokset ilmenevät saunayhtiö Harvian joulukuussa teettämästä kyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista. Jouluaattona suomalaisten kodeissa lämpenee kiukaat. Vain viidennes suomalaisista ei sauno aattona. Aaton iltaohjelmaan löylyttely kuuluu lähes 40 prosentilla. Lähes yhtä moni saunoo jo aikaisemmin iltapäivällä. Aamupäivällä saunaan kirmailee joka viides joulusaunoja. Joulupäivä ei ole yhtä suosittu saunapäivä. ? Joulu alkaa saunomal- la. Aattona saunominen on niin kiinteä osa suomalaista jouluperinnettä, että melkein joka toinen kertoo joulutunnelman olevan jopa katkolla ilman sihahtelevaa kiuasta. Saunomisen suosiosta kertoo myös se, että joka neljäs kyselyyn vastanneista saunoo joulunaikaan moneen kertaan, toteaa saunayhtiö Harvian markkinointijohtaja Timo Huhtamäki. Oma koti on paras Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin. ? Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Esimerkiksi Saksassa on 80 miljoonaa ihmistä ja saunoja saman verran kuin meillä. Eroja löytyy myös saunomisajassa. Kun suomalainen nautiskelee löylyistä tuntitolkulla, saksalainen viipyy lauteilla täsmällisesti vartin. Timo Huhtamäki kertoo. Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Joka kolmas nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan. Parhaat joululöylyt Muutamalla pienellä tarkistuksella varmistetaan parhaat joululöylyt. Puukiukaan arinan kunto kannattaa tarkistaa. Viimeisiään vetelevä, vääntynyt tai halkeillut arina pitää vaihtaa. Jos arina romahtaa kesken lämmityksen, jää joulusauna pelkäksi haaveeksi. Kiuaskivet ovat perusta hyville löylyille. Pikatarkistus kivien kunnosta on helppo tehdä. Lyömällä kiviä yhteen, selviää murenevatko ja lohkeilevatko ne. Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että vaihtamisen aika on käsillä. Saunayhtiö Harvian teettämä kansallinen joulusaunakysely toteutettiin joulukuun 2016 alussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495. Huippukapellimestari Daniel Barenboim ja West-Eastern Divan Orchestra juhlaviikoilla ??Daniel Barenboimin johtama West-Eastern Divan Orchestra saapuu ensi kertaa Suomeen ja konsertoi Musiikkitalossa torstaina 27.4.2017. Konsertti on 17.8.?3.9.2017 järjestettävän Helsingin juhlaviikkojen ennakko-ohjelmaa. Lipunmyynti käynnistyy torstaina 15.12.16. Juhlaviikkojen vuosi käynnistyy huhtikuussa maailmanluokan orkesterivierailulla, kun nuorista lahjakkuuksista Lähi-idästä ja maailmalta koostuva West-Eastern Divan Orchestra konsertoi Helsingin Musiikkitalossa huippukapellimestari Daniel Baren- boimin johdolla. Illan ohjelmassa soivat W.A. Mozartin Sinfonia nro 39 sekä Richard Straussin Don Quixote. Barenboimin ja akateemikko Edward Saidin vuonna 1999 perustama WestEastern Divan Orchestra toimii musiikillisena sillanrakentajana Lähi-idän konfliktin keskellä. Maineikas orkesteri pyrkii edistämään rauhanomaista yhteiseloa ja kulttuurien välistä dialogia tuomalla yhteen eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien edustajia. Kokoonpanossa soittaa yhtäläinen määrä israelilais- ja arabitaustaisia muusikoita. Merkittäviä orkesterivierailuita Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa tehnyt West-Eastern Divan Orchestra nimitettiin YK:n kulttuurisen ymmärryksen lähettilääksi helmikuussa 2016. Lukuisten muiden tunnustusten ohella YK:n rauhanlähettilääksi vuonna 2007 nimitetty Barenboim on WEDO:n lisäksi käynnistänyt useita musiikkikasvatushankkeita eri maissa. Argentiinalaissyntyinen Barenboim (s. 1942) tunnetaan kapellimestarin uransa lisäksi arvostettuna pianistina, ja hän esiintyi viimeksi Suomessa pianoresitaalissa keväällä 2016. Vuonna 2014 Barenboim johti Helsingin juhlaviikoilla Staatskapelle Berlin -orkesteria. Daniel Barenboim & West-Eastern Divan Orchestra Musiikkitalon Konserttisalissa to 27.4.2017 klo 19.30. Lipunmyynti konserttiin käynnistyy to 15.12.2016 klo 9 Ticketmaster Suomen kanavissa. Liput toimituskuluineen alk. 27,50?128,50 ? (ostorajoitus 6 lippua/asiakas). Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 17.8.?3.9.2017. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2017. Basso Mika Kares Helsingin Koomisen Oopperan taiteelliseksi neuvonantajaksi ??Elokuussa 2016 toimintansa aloittanut Helsingin Koominen Ooppera on kutsunut basso Mika Kareksen taiteelliseksi neuvonantajakseen. Kares aloittaa uudessa pestissään välittömästi. Mika Kares on arvostettu basso, joka on luonut jo vuosia menestyksekkääsi kansainvälistä uraa maailman oopperataloissa kuten Baijerin valtionoopperassa, Zürichin oopperassa ja Salzburgin festivaalilla sekä konserttisolistina. Kansainvälisesti menestynyt ja palkittu laulaja Mika Kares on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja yksityisesti professori Roland Hermannin johdolla. Kareksen repertuaari on laaja, mutta hän on erityisen menestyksekkäästi esittänyt Verdin, Wagnerin ja Mozartin musiikkia. Kares on vastaanottanut Der Goldene Fächer -palkinnon Badenin valtionoopperan parhaana laulajana 2009 ja hänet on nimetty Savonlinnan Oopperajuhlien Vuoden Taiteilijaksi 2008. Lisäksi hän on vuoden 2017 Rauma Festivon taiteellinen johtaja ja johtaa myös perustamaansa Eurajoki Bel Canto -festivaalia. Helsingin Koomisen Oopperan avajaisgaala järjestetään Finlandia-talossa perjantaina 16.12. klo 19.00. Gaalakonsertin johtaa Leif Segerstam. Helsingin Koominen Ooppera on tänä syksynä toimintansa aloittanut oop- pera-talo, jonka on saanut inspiraationsa maailmalta. Oopperajohtajana toimii 29-vuotias Laura Åkerlund, joka on lähes kymmenen vuoden ajan työskennellyt ooppera-alalla mm. Bayerische Staatsoperissa, Deutsche Oper Berlinissä ja Komische Oper Berlinissä. Helsingin Koominen Ooppera on Opera Europa ?verkoston jäsen, ja sen pääesiintymispaikkana toimii Finlandia-talo. HSL maksaa neljälle bussiyhtiölle ympäristöbonuksia ??HSL maksaa vuonna 2017 neljälle sopimusliikennöitsijälleen yhteensä 972 400 euroa (+ alv) ympäristöbonuksia. Bonukset maksetaan lokakuussa järjestetyn tarjouskilpailun perusteella. HSL pyysi bussi- yhtiöiltä toimenpiteitä hiilidioksidi- ja lähipäästöjen vähentämiseksi. Liikennöitsijät ehdottivat jäte- tai tähderaaka-aineesta valmistetun parafiinisen biodieselin käyttöä dieselbusseissa, jäte- tai tähderaa- ka-aineesta valmistetun bioetanolin käyttöä etanolibusseissa sekä biokaasun käyttöä kaasubusseissa. HSL arvioi ehdotusten yhteenlaskettua ympäristöhyötyä sekä yksittäisten tarjousten kustannustehokkuutta. HSL:n strategisena tavoitteena on vähentää lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 16 Joka kuudes suomalainen hankkii joululahjat viime tipassa ??Hong Kong -tavaratalojen tuoreen tutkimuksen mukaan miltei 70 prosenttia suomalaisista sanoo ostavansa joululahjat ennen pahimpia jouluruuhkia. Sen sijaan noin joka kuudes hankkii lahjat viime tipassa. Yli puolet naisista pitää lahjojen paketointia kivana joulupuuhana, mutta joka neljäs mies hermoja raastavana pakkopullana. Hong Kong -tavaratalojen marraskuussa toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aloittivat jouluvalmistelunsa keskimäärin toissa sunnuntaina 4.12. Noin 20 prosenttia vastaajista aloittaa jouluvalmistelut lahjojen hankkimisella. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 014 18?70-vuotiasta suomalaista. 40 prosenttia vastaajista sanoo ostavansa joululahjat joulukuussa, mutta ennen pahimpia jouluruuhkia. Seuraavaksi suosituinta on ostaa lahjat viime tipassa (18 prosenttia) ennen aattoa. ? Tutkimuksen mukaan erityisesti miehet ovat mattimyöhäisinä liikkeellä: heistä joka viides säntää lahjaostoksille viime hetkellä, sanoo Hong Kongin markkinointijohtaja Elina StandertskjöldNordenstam. Sen sijaan noin 15 prosenttia suomalaisista ennakoi joulun tulon varhain: he ostavat lahjat jo hyvissä ajoin syksyn mittaan. ? Lahjat on helppo hankkia syksyn mittaan myös verkkokaupoista. Osa käyttänee ennen joulua järjestettäviä tarjouspäiviä, kuten Black Fridayta ja Cyber Mondayta hyväkseen, Standertskjöld-Nordenstam jatkaa. Paketointi nuorten mieleen Useimmat suomalaiset käärivät lahjat pakettiin ja vain murto-osa (3 prosenttia) vastaajista jättää lahjat paketoimatta. Kaunis paketti ilahduttaa lahjan saajan lisäksi monesti myös sen antajaa: yli puolet naisista (53 prosenttia) ja miehistä noin 36 prosenttia pitää lahjojen paketointia kivana puuhana. Erityisesti nuorille paketointi on mielekästä puuhaa (57 prosenttia). Sen sijaan yli joka neljäs mies pitää sitä hermoja raastavana, kun naisista niin ajattelee vain alle joka viides. ? Perinteinen lahjapaperi on suosituin paketointivaihtoehto vuodesta toiseen. Erilaiset rasiat, laatikkot ja lahjapussit ovat helppoja vaihtoehtoja niille, jotka eivät pidä paketoinnista. Laadukkailla tekstiilinauhoilla ja -naruilla sekä koristeilla saa lahjasta näyttävän näköisen pienelläkin vaivalla, kertoo Hong Kongin tuoteryhmäpäällik- kö Maija Joenperä. Vihreät kuulat Moni käärii lahjapaperiin makeisia. Tutkimuksen vastaajien mielestä suosituin joulukarkki ovat konvehdit (29 prosenttia). Toiseksi suosituimpia ovat vihreät kuulat (14 prosenttia), jotka löivät täpärästi Fazerin sinisen (13 prosenttia). Miehet pitävät vihreistä kuulista selvästi naisia enemmän: ne ovat miehistä 18 ja naisista 10 prosentin suosikki. Liköörikonvehdit ovat eniten vanhempien vastaajien mieleen: ne ovat 56?70-vuotiaista 13 prosentin suosikki, kun 18?22-vuotiaista vain 1 prosentti valitsee ne suosikikseen. ? Joulumakeiset ovat kysyttyjä: niitä myydään paljon viimeisinä viikkoina ennen joulua ja vielä aattonakin, kertoo Standertskjöld-Nordenstam. Joulutunnelmaan jumppaamalla ??Helsingin kaupungin liikuntaviraston järjestämiä joulujumppia on tarjolla yhteensä 19 ja peräti 10 liikuntapaikassa vuodenvaihteen molemmin puolin. Joulutunnelmaan jumppaamalla Joulufiilikseen voi virittäytyä jumppaamalla. Helsingin kaupungin liikuntaviraston järjestämiä joulujumppia on tarjolla yhteensä 19 ja peräti 10 liikuntapaikassa vuodenvaihteen molemmin puolin. Kontulan kuntokellarin, Kampin liikuntakeskuksen, Latokartanon liikuntahallin, Maunulan liikuntahallin, Oulunkylän liikuntapuiston, Pirkkolan liikuntapuiston ja Töölön kisahallin jumpat ovat maksuttomia. Itäkeskuksen uimahallin ja Myllypuron Liikuntamyllyn jumppiin pääsee sisäänpääsymaksulla. ke 4.1. klo 14.00-14.50 joulujumppa Alla paikkakohtainen jumppatarjonta ??Kontulan kuntokellari Ostostie 4 ma 19.12. klo 13.00-13.50 joulujumppa ??Liikuntamylly Jauhokuja 3 ti 27.12. klo 10.00-10.50 joulujumppa ke 28.12. klo 17.00-17.50 joulujumppa ti 3.1. klo 10.00-10.50 joulujumppa ke 4.1. klo 17.00-17.50 joulujumppa ??Latokartanon halli ??Maunulan liikuntahalli Maunulanmäki 3-5 ??Itäkeskuksen uimahalli Olavinlinnantie 6 to 29.12. klo 14.00-14.50 joulujumppa ??Kampin liikuntakeskus Malminkatu 3 D ke 21.12. klo 12.00-12.50 syke ke 28.12. klo 12.00-12.50 rentoutus ke 4.1. klo 12.00-12.50 lattarit liikunta- Agronominkatu 26 ke 28.12. klo 10.30-11.20 joulujumppa to 29.12. klo 13.00-13.50 joulujumppa Joulukauppa siirtyy verkkoon ??Kansainväliset arviot kertovat, että synkkenevä taloustilanne ja uudet kuluttajaryhmät tekevät verkkokaupasta tämän joulun voittajan. Verkossa tavaravalikoima on helpommin ja nopeammin kuluttajien saatavilla ja vertailtavissa. Uutena kuluttajaryhmänä yli 40-vuotiaat ovat löytämässä verkkokaupan. Trendin odotetaan rantautuvan myös Suomeen. Kansainväliset arviot kertovat, että synkkenevä taloustilanne ja uudet kuluttajaryhmät tekevät verkkokaupasta tämän joulun voittajan. Verkossa tavaravalikoima on helpommin ja nopeammin kuluttajien saatavilla ja vertailtavissa. Uutena kuluttajaryhmänä yli 40-vuotiaat ovat löytämässä verkkokaupan. Trendin odotetaan rantautuvan myös Suomeen. Verkkokaupan edelläkävijämaassa Tanskassa julkaistava BizReport kertoo, että USA:n kuluttajista 63 prosenttia etsii halvempia joululahjoja. Yli puolet vastaajista kertoo käyttävänsä hakukoneita halvimman tuotteen etsimiseen ja kolmasosa käyttää hintavertailusivustoja. Lontoossa toimiva brittiläisten käyttäytymistä tutkinut IMRG puolestaan kertoo, että 60 prosenttia kuluttajista aikoo tehdä tänä vuonna jouluostoksia verkosta. Jopa 77 prosenttia kertoo keskittävänsä jouluostokset joko kokonaan tai vähintään puoliksi verkkokauppoihin. ? Suomessa verkkokaupan joulumyyntiä ei ole vielä erikseen tilastoitu, mutta joulun ajan verkkokauppa maassamme kasvaa samaa kansainvälistä vauhtia. Edellisenä vuonna Forrester Research -tutkimuslaitos arvioi joulukaupan verkko-ostamisen kasvavan 58 prosenttia ja suomalaisten ostavan joululahjoja keskimäärin 400 eurolla, kertoo Soprano Oyj:n verkkokaupppa-asiantuntija Riitta Auvinen. Hintatietoisuus vie nelikymppisen nettiin Suomalaisista 16-74-vuotiaista netin käyttäjistä joka kolmas on ostanut verkosta. Aktiivisinta verkko-ostaminen on 20-39-vuotiainen keskuudessa, joista puolet on tehnyt hankintoja verkkokaupasta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tänä jouluna verkkokauppoihin odotetaan ryntäystä yli 40-vuotiaiden ikäryhmästä. ? Nelikymppiset ja sitä vanhemmat ovat erityisen hintatietoisia ja muistavat hyvin viime laman vaikutukset. Nämä tekijät vah- vistavat verkkokauppojen mahdollisuutta kasvattaa osuuttaan joulumyynnistä, analysoi Auvinen. ? On mielenkiintoista nähdä vaikuttavatko myös ympäristötekijät ja polttoaineiden hinnat suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti Englannissa ja USA:ssa polttoaineen hinta ohjaa kuluttajia kääntymään verkkokaupan puoleen. Suomessa bensan hinta ei välttämättä ole ohjaava tekijä, mutta julkinen keskustelu etämarkettien ympäristövaikutuksista voi hyvinkin vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Suomalaisyritykset jälkijunassa Suomalaiset kulkevat vieläkin jälkijunassa verrattuna suomalaisten kuluttajien toi- yritykset veisiin tehdä nettiostoksia. Tänäkin jouluna suomalaiset ostavat suhteellisesti entistä enemmän tuotteita ja palveluja ulkomaisilta verkkokauppiailta kuin kotimaisista. ? Nyt jos koskaan pitäisi suomalaista tarjontaa olla verkossa enemmän. Arviolta neljännes suomalaisista euroista valuu ulkomaille. Talouden kasvun pysähtyessä suomalaisilla kuluttajilla olisi varmasti intoa ostaa kotimaisesta verkkokaupasta ulkomaisen toimijan sijaan. Nyt tarvitaan ripeää toimintaa, jotta saadaan joulukauppa vahvistamaan meidän kaikkien tulevaisuuden näkymiä, patistaa Riitta Auvinen. ti 20.12. klo 11.00-11.50 joulujumppa ??Oulunkylän liikuntapuisto Käskynhaltijantie 11 ti 20.12. klo 17.00-17.50 joulujumppa ??Pirkkolan liikuntapuiston uimahalli Pirkkolan metsätie 6 to 22.12. klo 11.30-12.20 joulujumppa ??Töölön kisahalli Paavo Nurmen kuja 1 D to 22.12. klo 10.00-10.50 kuntopiiri ti 27.12. klo 11.00-11.50 venyttely Yrjönkadun uimahalli Yrjönkatu 21 B ke 21.12. klo 11.10-12.00 venyttely ke 4.1. klo 16.30-17.20 hiit-treeni
• Viikot 51-2 ? Nro 22 17 Raide-Jokeriin allianssimallilla ??Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajat allekirjoittivat Raide-Jokerin johtoryhmän kokouksessa kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen Raide-Jokeripikaraitiolinjan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Samassa kokouksessa projektin johtoryhmä päätti, että Raide-Jokerin toteuttamiseen sovelletaan allianssimallia. Yhteistyösopimuksen lähtökohtana on, että RaideJokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon yhteishankkeena yhtenä ja yhteisenä raitioliikennejärjestelmänä. Hanketta varten ei siis perusteta erillistä toteuttajaorganisaatiota, esimerkiksi osakeyhtiötä. Vastuu Raide-Jokeri-linjan infrastruktuurin suunnittelusta ja toteutuksesta on yhteisellä projektiorganisaatiolla, joka toimii HKL:n yhteydessä. Helsingin puolelta hankkeeseen osallistuvat myös kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto. Espoon kaupungin osalta Raide-Jokerihankkeen projektivastuu on teknisen ja ympäristötoimen toimialalla. ? Raide-Jokeri avaa verkostomaisen raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämisen Helsingissä ja Espoossa. Hanke tulee noudattamaan vahvaa avoimuuden periaatetta. HKL osoittaa parhaan raideliikenneosaamisensa hankkeen onnistumiseksi kokonaisuutena niin Helsingissä kuin Espoossa, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. ? Raide-Jokeri on Espoon ensimmäinen raitioliikennehanke. Se on laadukas, nopea ja nykyaikainen pikaratikka, joka yhdistää mm. Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran alueet ja luo mahdollisuuksia kasvulle, toteaa Espoon teknisen toi- HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo löivät kättä päälle kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Palveluseteleissä suuret omavastuut ??Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on murroksessa. Perinteisesti kunnat ja julkishallinto ovat olleet ensisijaisia palveluiden tuottajia, mutta markkinalähtöinen toiminta on kasvussa. Eräs tapa lisätä yritysten osallisuutta palvelutuotannossa on kunnan myöntämä palveluseteli. Tuore tutkimus on selvittänyt palvelusetelikäytännön mahdollisia eriarvoistavia vaikutuksia. Eriarvoistuminen on moniulotteinen kysymys, jota on tutkimuksessa lähestytty vertaamalla, poikkeavatko palvelusetelin käyttäjät tuloiltaan tai sosioekonomiselta asemaltaan samaa palvelua kaupungin omana toimintana saaneista asiakkaista. Kaikilla kunnan asukkailla tulisi yhdenvertaisuuden toteutuessa olla taloudellisesta asemastaan riippumatta samat mahdollisuudet valita joko kunnan tai palveluseteliyksikön palvelu. Palvelusetelin eriarvoistavat vaikutukset riippuvat asiakkaan omavastuun suu- ruudesta ja muista ehdoista. Palveluseteliä käyttäneillä oli keskimäärin suuremmat tulot kuin kaupungin palveluiden asiakkailla. Tulojen vaikutus oli kuitenkin melko pieni paitsi niissä palveluissa, joissa oli suuri omavastuu. Oleellisia olivat myös henkilön muut resurssit ja toimintamahdollisuudet. Lain mukaan palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä alueella. Palveluseteli vakinaistettiin Helsingissä yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavaksi vuonna 2014. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluissa keskustelu on siirtynyt uudelle tasolle. Keskustelu on kääntynyt koko järjestelmän perustamiseen laajalle valinnanvapaudelle. Nykyisestä palvelusetelistä ehkä luovutaan ja tilalle suunnitellaan erilaista asiakasseteliä. Kuusi eri palvelua Tietokeskuksen uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta palvelua, joissa palveluseteli on käytössä. Niitä olivat suun terveydenhuolto, iäkkäiden palveluasuminen, iäkkäiden päivätoiminta, paksusuolen tähystystutkimus, vaikeavammaisten henkilökohtainen apu ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu. Osassa palveluista asiakkaan omavastuu oli sekä kunnan omassa että palveluseteliyksikössä saman suuruista, toisissa palveluseteli oli hieman kalliimpi ja kolmansissa huomattavasti kalliimpi kuin kaupungin palvelussa. Tutkimuksen aineistona olivat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekistereistä kaikki vuosina 2013?14 palveluseteliä käyttäneet ja vastaavaa kaupungin palvelua käyttäneet. Tilastokeskuksessa aineistoon yhdistettiin tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Uusi verokortti tulossa ??Viimeistään tammikuun puolessa välissä kotiin tuleva verokortti vuodelle 2017 on voimassa helmikuun alusta lähtien. Verohallinto lähettää ensi vuoden verokortin kaikille yli 15-vuotiaille. Vuoden 2016 verokortti on voimassa vielä tammikuun 2017, mutta tulojen laskenta alkaa alusta. Uuden muutosverokortin voi tarvittaessa tehdä helposti osoitteessa vero.fi/verokortti. Automaattisesti 4,6 miljoonalle asiakkaalle kotiin tuleva verokortti käy usein sellaisenaan, eikä siihen tarvitse tehdä muutoksia. Veroprosentin perusteena olevat tulot ja vähennykset kannattaa kuitenkin tarkistaa. Muutosverokortteja tehdään vuosittain noin 1,7 miljoonaa. ? Verokorttia muutetaan joskus turhaankin. Pienet vaihtelut esimerkiksi palkassa eivät yleensä juuri vaikuta veroprosenttiin, kertoo veroasiantuntija Pirjo Antinaho. Verokorttiin voi tehdä muutoksia läpi vuoden. Kiireettömät muutokset kannattaakin tehdä vasta myöhemmin. ? Muutosten todellinen tarve saattaa olla paremmin selvillä vuoden edettyä pidemmälle. Samalla välttää helmikuuhun asti kestävän ruuhkan palvelussa, Antinaho lisää. Muutosverokortin voi joko tulostaa itse tai tila- ta postitse kotiin tai suoraan työnantajalle. Tulostettu verokortti on heti käyttövalmis, postitse verokortin saamiseen menee viikon verran. ?Muutosverokortin tilaaminen verkosta on vaivatonta. Kannattaa kokeilla, Antinaho rohkaisee. Jo yli puolet verokorttiasiakkaista tekee muutokset verkossa. Ruuhka-aikana vuodenvaihteen molemmin puolin verkkopalvelun valitsee 60 prosenttia muutoksen tekijöistä. Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu 29.12.2016? 2.1.2017. Palvelukatkon aikana voi tilata vain vuoden 2017 verokortteja verkosta. Vuoden 2016 verokortteja ei enää tehdä. men johtaja Olli Isotalo. Kaupunkien välisessä yhteistyösopimuksessa sovitaan mm., että projektin johtoryhmä päättää RaideJokeri-linjan infrastruktuurin toteutusmallista. Johtoryhmä päätti, että Raide-Jokeri toteutetaan soveltaen allianssimallia, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen. Päätöksen perustana on Helsingin ja Espoon keväällä 2016 tekemä toteutusmalliselvitys, jossa arvioidaan erilaisten toteuttamismuotojen, projektinjohto-, allianssi- ja st-urakkamallien vahvuuksia ja heikkouksia Raide-Jokerin toteutuksessa. Selvitystyön perusteella allianssimalli soveltuu parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen. Allianssimallissa tilaaja muodostaa valittujen suun- nittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa allianssin ja suunnittelee ja toteuttaa hankkeen yhdessä näiden kanssa. ? Allianssiosapuolet jakavat niin projektin riskit kuin siitä saatavat hyödyt. Allianssin edut perustuvat erityisesti siihen, että eri osapuolet integroidaan projektin eri vaiheisiin ja tehtäviin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tukee ratkaisujen löytämistä, nopeuttaa toteutusta ja vähentää riskitekijöitä. Merkittävänä etuna on myös parempi mahdollisuus kustannusohjaukseen. Hankkeen kaikki osapuolet saadaan sitoutumaan hankesuunnitelmaa tarkempaan kustannusennusteeseen jo ennen rakentamistöiden aloittamista, sanoo RaideJokerin projektijohtaja Juha Saarikoski. Allianssin hankinta-asiantuntijoiden kilpailutus alkaa joulukuussa, ja allianssiosapuolten kilpailutus tehdään ensi vuoden aikana. Rakennusprojektin kokonaiskuva tullaan suunnittelemaan allianssin toimesta valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista, jolloin saadaan myös tarkempi rakentamisaikataulu. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokeri lisää poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta. Se tuo myös mahdollisuuksia rakentaa uusia asuntoja nopean raideyhteyden varteen. Linja tulee korvamaan nykyisen runkobussilinjan, 550:n, 2020-luvun alussa. Musiikkiteatteriteos Tango Alakulo tuo estradille taidetta ja muotoilua ??Juhlavuoden käynnistää tammikuun 13. päivä Savoy-teatterissa kantaesitettävä musiikkiteatteriteos Tango Alakulo, jossa voimansa yhdistävät kansainvälistä huippua edustavat taiteilijat ja suunnittelijat. Tango Alakulo toimii estradina suomalaiselle taiteelle ja muotoilulle. Muotimaailmasta tuttu visuaalinen kuvasto yhdistetään jazz- ja konserttimusiikkiin, nykytanssiin ja näyttämötaiteeseen. Esitys sijoittuu hotellin aulaan, jossa vanha pikkolo kertoo meille tarinan. Satavuotias hotelli suljetaan, käsillä on viimeinen ilta, eikä kukaan tiedä tulevaisuudesta. Teoksen tunnelma ja sävymaailma on kuin suoraan 60-luvulta ja hotellin vieraat esittävät kukin omaa rooliaan ? tulevaisuuden arvaamattomuutta, glamouria, ulkopuolisuutta, arjen filosofiaa tai anarkiaa. Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi luotu visuaalisesti vaikuttava musiikkiteatteriteos heijastaa mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa. Tango Alakulo Ensemble Musiikki nivoutuu osaksi tarinaa, jonka käsikirjoituksesta ja esittämisestä vastaa niin Suomessa kuin Ranskassa työskennellyt, muun muassa Mika Kaurismäen kanssa yhteistyötä tehnyt näyttelijä-ohjaaja Timo Torikka. Esityksen visuaalisena ja taiteellisena dramaturgina toimii Lontoossa omaa design-merkkiä johtava, palkittu suunnittelija Klaus Haapaniemi. Puvustuksen toteuttaa kansainvälisen uran tehnyt muotisuunnittelija Heikki Salonen. Esityksen koreografiasta vastaa tanssija-koreografi Heidi Suur-Hamari ja hänen lisäkseen lavalla tanssii Justus Pienmunne. Muusikoiden joukossa on eri musiikkityylien saralla mainetta saavuttaneita ammattilaisia. Musiikin rajoja ylittävä, tangon kuin rapin tyylilajeja hallitseva, laulaja Yona esiintyy Alakulo Ensemblen solistina. Yhdeksi maailman parhaista jazz-viulisteista tituleerattu Christian Garrick, muun muassa BBC Promsilla esiintynyt pianisti David Gordon, musiikin moniottelija, kitaristi Jarmo Julkunen ja London Symphony Orchestran kontrabasisti Jani Pensola esittävät teosta varten sovittamaansa ja säveltämäänsä musiikkia. Teoksessa kuultava musiikki perustuu muun muassa Sibeliuksen, Chydeniuksen ja Kärjen sävellyksiin. Musiikissa on tangollisia elementtejä, mutta ennen kaikkea se on aikamme musiikkia, jossa modernin konsertti- ja populaarimusiikin tehokeinot fuusioituvat jazziin ja improvisoituun musiikkiin. Illan aikana koet tarinan meistä suomalaisista ? uudella ja raikkaalla tavalla. Tango Alakulon ensi-ilta ja kevään ainoa Helsingin esitys on Savoy-teatterissa 13. tammikuuta 2017. Teos esitetään Helsingissä kevätkaudella vain kerran, ja seuraavan kerran Berliinissä. Liput www.lippu.fi tai Savoy-teatterista.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 18 Didrichsen juhlii 100-vuotiasta Suomea kolmen suomalaistaiteilijan näyttelyillä Luvassa on kansankuvauksia, muotia ja rauskuja ??Didrichsenin taidemuseossa nähdään ensi vuonna Juho Rissasen, Jukka Rintalan ja Osmo Rauhalan näyttelyt. Monipuolinen näyttelykattaus esittelee kolme eri näkökulmaa suomalaiseen taiteeseen, varhaisesta 1900-luvun alun kuvataiteesta muotiin ja viime vuosien nykytaiteeseen. Viime vuonna alkaneet suositut lauantairisteilyt jatkuvat jälleen ensi kesänä. Juho Rissanen ? Lapsuuden muisto Itsenäisen Suomen juhlavuoden aloittaa helmikuussa Juho Rissasen (1873? 1950) näyttely Lapsuuden muisto, joka keskittyy Rissasen henkilöön ja tuotannon ytimeen 1900-luvun alkuvuosina. Lapsuuden muisto -aihe käsittelee Rissasen isän kuolemaa: tämä paleltui juovuksissa jäälle, kun taiteilija oli vielä poikanen. Kansankuvauksistaan tunnettua, vaatimattomista oloista lähtöisin ollutta Rissasta on kutsuttu sukupolvensa ?suomalaisimmaksi? taiteilijaksi. Näyttely pyrkii esittämään Rissasen taiteellisia lähtökohtia ja ainutlaatuista, viivan käyttöön perustunutta maalaustapaa. Näyttely tarkaste- lee myös suomalaisuuden myyttiä ja osoittaa Rissasen taiteen ajattomuuden. Näyttelyn teokset on saatu lainaan kotimaisista museo- ja yksityisistä kokoelmista. Pääteos, Lapsuuden muisto, lainataan Budapestin taidemuseosta, jonne se myytiin 1900-luvun alussa. Teos on viimeksi ollut Suomessa Ateneumin näyttelyssä 1998. Juho Rissasen näyttelyssä Didrichsenin taidemuseo tarjoaa kävijöille uusia pedatuotantoja, joiden avulla entistä useammat erilaiset yleisöt voivat tavoittaa taiteen. Perinteisen näyttelyopastuksen lisäksi Lapsuuden muiston yhteydessä näyttelyvieras voi tilata kuvailutulkkaus-, koululaistai moniaistisen opastuksen. Kävijä voi myös rikastaa omaa näyttelykäyntiään itsenäisellä mobiiliopastuksella oman älypuhelimensa avulla. Jukka Rintala ? muotitaiteilija Kesäkuussa avautuu muotitaiteilija Jukka Rintalan (1952?) 40-vuotista taiteilijauraa esittelevä retrospektiivinen näyttely. Rintala tunnetaan Suomessa ja ulkomailla ennen kaikkea hienostuneista ja upeista uniikki-iltapuvuista. Vahva viiva ja siveltimenveto ja toisaalla kepeä ja herkkä kädenjälki ovat tunnusomaisia piirteitä hänen taiteilijakuvassaan. Didrichsenin näyttelyssä nähdään Rintalan tuotannosta mm. pukuja, luonnoksia, maalauksia, tekstiilejä, valokuvia ja koruja. Näyttely pyrkii esittämään muodin uudenlaisessa kontekstissa ja synnyttämään vuoropuhelua muodin ja taiteen välillä. Näyttelyn suojelija on yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen. Osmo Rauhala ? 60-vuotisjuhlanäyttely Juhlavuosi huipentuu syksyllä Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Osmo Rauhalan (1957?) 60-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttely jatkaa taiteilijan tutkimusmatkaa luonnon, tieteen ja taiteen parissa. Rauhalaa kiinnostaa erityisesti numeroiden, mittojen ja kielen rooli evoluutiossa. ? Kielestä ja matematiikasta on muodostunut evoluutiossamme ylivoimaisen tehokas työkalu palvelemaan niin käytännön tarpeitamme kuin haluamme ymmärtää todellisuutta ym- Juho Rissanen: Lapsuuden muisto pärillämme, Rauhala selittää näyttelynsä lähtökohtia. Esille tulee taiteilijan uusia, Didrichsenin näyttelyä varten toteuttamia maalauksia ja videoinstallaatioita. Rauhalaa kiehtovat Pythagoraan opit ja rauskut, joiden tiedetään olevan poikkeuksellisen älykkäitä ja tietoisuudeltaan kehittyneitä eläimiä. Didrichsenin kesä ja lauantairisteilyt Viime vuonna alkanut säännöllinen lauttayhteys Kauppatorilta Kuusisaareen saa jatkoa ensi kesänä. Vuoroja ajetaan jälleen kesälauantaisin 10.6. ja 26.8. välisenä aikana. Vesibussit kulkevat myös erikoispäivinä, kuten Helsinki-päivänä, juhannuspäivänä ja Taiteiden yönä. Reittiä liikennöi Aava Lines. Jukka Rintala: Luonnos uniikkijuhlapukuun Tilaa omaksi iloksi tai lahjaksi ystävälle! ASE JA ERÄ 6,50 uusimmassa lehdessä mm. 8 ? 2016 ? HIRVIJAHDIT ovat pääosin jo takana. Luonnonvarakeskuksen ja metsästäjien välit tulehtuneet 7,50 Aseesittelyt: ? VILLISIAT saattavat tuhota hetkessä juurikaspellon Käytetyt venäläiset: ? Sharps ? Tikka T3x Makarov ? Margo ? Margolin ? Hirven kivekset laadukasta riistaruokaa ? ASEUUTUUKSISTA esittelyssä puhvelikiväärinä tunnettu Sharps ja Tikka T3x. 67,00 Luonnonsuojelijat vaativat koiria pois metsältä Villisikatuhoista ei korvauksia Yli 13 000 kilometrin matka ei ole mitään Etelä-Afrikkaan antilooppijahtiin 8 numeroa vuodessa. Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaan Antiikki ja Taide Ase ja Erä Ekoelo Hevosmaailma Kiinteistö ja Isännöitsijä Kissafani 40,00 67,00 47,00 49,00 67,00 45,00 Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 1. luokan postimerkki Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari SIELUNPEILI uusimmassa lehdessä mm. ? TIETOINEN hengittäminen on ihmeellinen lääke! ? LAULAJA Ailamari Vehviläisellä on ollut haastava syksy. ? KLAUS Rahikainen uskoo ikivanhaan tunne itsesi -mottoon. ? PSYKODRAAMA antaa mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman minkäänlaista kritiikkiä. 63,00 8 numeroa vuodessa. HEVOSMAAILMA Sielunpeili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Koskettavia elämäntarinoita 8/2016 7,30 Marika Borg neuvoo rakastumaan elämään: Kiitollisuus on mielen hygieniaa Iloa ja väriä hedelmistä Jos kaamosmasennuksesi onkin vain luuloteltua? Tietoinen hengittäminen ihmeellinen lääke Erikoishaastattelu Sielunpeilissä Tangokuningatarfinalisti Ailamari Vehviläiselle laulaminen on henkinen harjoitus Mentalisti Uri Geller lusikan taivuttelijasta myönteisyyden lähettilääksi KASVIT SOITTAVAT hoitavaa musiikkia Suuri koulutusnumero uusimmassa lehdessä mm. 6/16 6,40 ? ENSIMMÄINEN naisratsastaja Wienin Espanjalaiseen ratsastuskouluun. ? WELSHPONIT ihastuttavat ominaisuuksillaan. ? HAMPPUKUIVIKE on melko uusi tuttavuus hevostalleilla. ? JERE KIVEINEN vuoden 2016 Salamakypärä. ? HEVOSALAN oppilaitokset ja ratsastuslukiot esittelevät toimintaansa. 49,00 6 numeroa vuodessa. Tunnetila säätelee hevosen käytöstä ja oppimista Kolmen vuoden hevosopinnot eivät tuoneet Roosalle työtä WELSHPONIT ihastuttavat ominaisuuksillaan Portugalilainen huippuratsastaja ihastui suomalaisten tapaan kohdella hevosiaan Hevosalan ammattilaiset asialla: Hevostalouden koulutusta halutaan nykyaikaistaa Wienin Espanjalaiseen ratsastuskouluun naisratsastaja Hissu on harvinaisen helppo ori
• Viikot 51-2 ? Nro 22 19 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE Meiltä joululahjat ? korut, kellot, hopeat Etelä-Suomen edullisimmat hinnat. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Pinnotec Maalauspalvelut Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Palveluja Vanhaa hopeaa: lusikoita, astioita, koruja, kaikkea valtavasti Hienot spektroliittikorut suuresta valikoimastamme jouluhintaan Hyvät valikoimat vintage ja uusia rannekelloja Hyvän ammattitaitoisen palvelun saa meiltä samaan hintaan Paristonvaihto vain 6.00? / kpl ODOTTAESSA!! ? Maalaustyöt ? Tasoitetyöt ? Tapetointi ? Huoneistoremontit www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Autolasipalvelut Yhteistyössä 044 589 0761/Tomi Vi betjänar även på svenska. Ser v AutoGlaspsarasta palvelua LVI Lämpö- ja vesijohtoliike nen ö k k y n e i s a Autol ice gin Pääkaupun ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Töölön Putkiliike Oy Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Rööperin Lehti Meidän ES TU Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Tutustu lisää osoitteessa www.pinnotec.fi Tai soita/ring 050 572 1186/Mikael Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: RO Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Sähkötyöt Eltamatic Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Miksi maksaa liikaa kun meiltä saa halvalla, säästät paljon rahaa!! 50% alennuksella erä timanttisormuksia ? tule lahjakaupoille innoite pintoihin Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. OGGI ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Maalauspalveluja Timanttisormukset: laajat valikoimat huippuedulliseen hintaan HOITOA ALKOHOLISMIIN LLD Hammaslääkärit Terveyspalvelut IT T BU Autokorjaamoja E LY S S Ä R A N S K AN Itäsiperianlai ERIKOISHINTA 5,90 KOIRA 6/2016 6,50 6/2016 6,60 ka päiväkausia a, kallionkolossti kaveri pelas Talven riemuja OT ? VINKIT ? UUTUUDET ? NEUV HOITO ? RAVINTO * Koirahiihtoäily * Lumikenk Jade auton alle, lantio murtui t ra oi ik ja Sankar Heankiparantaen an Toimistokiss ita lk Suuri koul pa utusinumer SEPPO PENA auttaa koiri a iss o Top lm hti ge Instagram-tämieltä kehrää käytöson jakaa hyvää stressin pois Nette ja Alice rally-tokon suomenmestarit Vieno muutti naapuriin ? miksi kissa lähtee kotoa? n Sankoin joukoi Kille hoitaa dittomien huolella ko ksi 6/16 sairasta koirien hy vä 6,40 isäntäänsä Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Tunnetila säätelee hevosen käytöstä ja oppimista WELSHP ihastutta ONIT t ominaisuva uksillaan Portugalila inen huipp ihastu ura SAMSON on maailman isoin kissa! Kolmen vu en hevosopiod ot eivät tuonnn eet Roosalle työtä Rotuesittelyssä karvaton sfinx
• Nro 22 ? Viikot 51-2 20 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in etu an nn osan u t v kä ar Oy se ulu us n o im o k k t . tu jä va n ur ma ttä lous rat aim väli Ta k h o a Vu par uokr ä v t t t e u an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI