• Asuntosi arvoinen välittäjä. BITMASTER Minulla on 10 vuoden kokemus Helsingin asuntokaupoista. Pyydä ilmainen arvio kodistasi, saat samalla markkinakatsauksen ja välitystarjoukseni! Syksyllä asuntokauppa taas käy. Anna minun hoitaa kodinvaihtoasiasi! TIETOKONEHUOLTO TINNA SARASALO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Soita TI! A HE VAIKK Tällä kupongilla 1hlö osallistumismaksu veloituksetta! Max. 1 kuponki / ryhmä. Voimassa 1.3.2014 asti. Osakas, KED p. 044 090 0035 tinna.sarasalo@huom.fi HUOM!® ? Suomen Asuntopalvelut Oy ? Hitsaajankatu 24, 00810 Helsinki ? Y-tunnus 2044327-1 RööperinLehti Viikot 47-48 ? Nro 20/2013 ? 9. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 19,90 (ovh.27,73) 60 tabl. 34,90 (ovh.52,14) 120 kaps. 29,90 (ovh.42,60) 160 kaps. TerveTuloa uudISTuNeelle ärrälle Kauppias Matti Muikku toivottaa kaikki tervetulleeksi avajaisiin 22.11. Tehtaankadun omalle Ärrälle. 2 kpl 2 00 2 kpl 2 00 Tarjolla via ah ilmaista kllaa. ja pu R-kioski tehtaankatu TEHTAANKATU 11, 00140 AUKioloAjAT mA?pE 7.00?21.30 | lA 8?21.30 | sU 9?21.30 Kauppias Matti Muikku
• Viikot 47-48 2 Kun tarvitse luotettavaa asiantuntijaa oikeudellisten asioiden hoitamiseen ja etujesi valvontaan, kysy lisää palveluistamme. Vastaamme mielellämme tiedusteluihin. Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia. Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät. Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun kannattaa jatkossa toimia. Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin aikavälillä kullanarvoinen. Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja MOOTTORIPARKKI.FI Helsinginkatu 20 (Kallio, Sörnäinen), 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta Turvallinen, lämmin ja vaivaton kausisäilytys, sekä sopimuspysäköinti ajoneuvollesi vuodesta 2007. Tommi Raitio 040 56 44 433 ? Hoitosarjat 3x30min 50 ?, 3x45 min 100? ? Tällä kupongilla 10? alennus hoitosarjasta tai -10% hinnastosta Tarjous voimassa 30.11.2013 asti Hinnasto: ? 30 min 20 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Aleksanterinkatu 17 (WTC), Helsinki p. 321 8821 www.johannakarkia.com JK LAKIASIAINTOIMISTO JOHANNA KARKIA A D V C E YRITYSPAIKOITUS ASUKASPYSÄKÖINTI YKSITYISHENKILÖT Helsinki: Pitäjänmäki, Herttoniemi 010-322 8000 www.moottoriparkki.fi Varaa aikasi jo tänään! Huom! Tiedustele yrityskäynti mahdollisuutta HAKUKONEOPTIMOINTIA Yrittäjä! Haluatko että yrityksesi sivut löytyvät google-haulla parhaalla mahdollisella tavalla? Haluat parantaa sivustosi vuorovaikutusta sekä käyttäjien että hakukoneiden kanssa? Jos vastasit kyllä, soita 0466 833 436 ja pyydä tarjous nettisivujen optimoinnista. Parhain terveisin, JTS D&D -tiimi. Alamäkiluistelussa on hurja vauhti ja kilpailutilanteessa samaan aikaan radalla 4 kilpailijaa. Serena isännöi alamäkiluistelun MMosakilpailua 2014 La Cure Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet ® HYVIÄ TULOKSIA ERILAISTEN IHO-ONGELMIEN HOIDOSSA Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! Myynnissä useissa terveyskaupoissa ja nettikaupassamme. www.lacure.fi Lisätietoja: La Cure D.S.P Finland puh: 041-446 5593 ja 09-3285 9840 sähköposti: info@lacure.fi ??Kauden 2014 Red Bull Crashed Ice kiertue alkaa Suomesta, Espoon Serenasta 1.2.14. Serena on osa maailman laajuista pysyvien alamäkiluisteluratojen verkostoa, joka laajenee jatkuvasti lajin suosion kasvaessa. Red Bull Crashed Ice palaa Suomeen ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007 kunnianosoituksena hurjapäisille suomalaisille. Serenan rata, 320- metrin alamäkisyöksy, oli tapahtumapaikkana myös alamäkiluistelun Pohjoismaiden vuoden 2013 mestaruuskilpailuille. Viime kaudella Red Bull Crashed Icen Top 10:n ylsi kaksi suomalaislaskijaa: Miikka Jouhkimainen ja Paavo Klintrup. Mitä on alamäkiluistelu? Luistelijat kiitävät alas jäärataa haastaen matkalla olevia kurveja, kaarteita ja hyppyjä. Kilpailutilanteessa radalla kiitää yhtä aikaa neljä luistelijaa. Vauhti saattaa kiihtyä alamäkiluisteluammattilaisilla jopa yli 50 km/h luistelijoiden kiitäessä alas jääränniä. Alamäkiluistelu (Ice Cross Downhill) lajina muistuttaa eniten ski crossia. Serena Ice Cross Downhill Rata Serenan ICDH-rata on Suomen ensimmäinen ja ainoa alamäkiluistelurata. Uusitun radan yhteispituus on 320 metriä, josta viimeiset 120 metriä on aloittelijoiden käytössä. Rata avataan sääolosuhteiden mukaan. Rata on avoinna varauksesta niin kaveri-, yritys-, kuin ammattilaisryhmille. Voimme huolehtia kaikesta tarvittavasta: saatte käyttöönne radan ja varusteet, majoituksen, ajanottojärjestelmän ja ruokailut. Ota yhteyttä sähköpostitse sales.serena@puuhagroup.com ja järjestämme teille mielellämme toiveidenne mukaisen matkapaketin.
• 9. vuosikerta ? nro 20 Viikot 47-48 Ajankohtaista Kalevankadulle uudet led-valot ??Helsingin katuvalaistusta uu- Joogastudio Urban Mandalan tiloihin mahtuu yhtä aikaa jopa 100 joogan harrastajaa. Kesäkuussa järjestetyissä avajaisissa paikalla oli jopa pari sataa joogia. Tilat jopa 100 joogan harrastajalle yhtä aikaa Joogastudio Urban Mandala on toiminut entisissä Wärtsilän telakkarakennuksissa kesäkuusta lähtien ??Punavuoren Telakkakadulla, Wärtsilän kunnostetuissa telakkarakennuksissa sijaitsee joogastudio Urban Mandala, joka avasi ovensa virallisesti elokuun lopussa. Avajaisia studio ehti viettää jo kesäkuussa, jolloin paikalla oli noin 200 joogan harrastajaa. Tuolloin viimeistään tuli selväksi, että Punavuoressa riittää asiakkaita, vaikka alueella on luultavasti enemmän jooga- studiota neliökilometriä kohden, kuin missään muualla Suomessa. ? Harrastajien määrä on kasvanut aika räjähdysmäisesti. En ole koskaan nähnyt Suomessa vastaavaa, että olisi parisataa joogia yhtä aikaa samassa tilassa. Normaaleilla tunneilla on ollut 10-20 henkeä joka kerta, mistä olen iloinen sillä täällä on viisi salia tosi pienellä alueella. Kertoo varmasti siitä, että alueella on paljon joogan harrastajia, Mandalan sisältöjohtaja ja yksi joogaopettajista Mia Jokiniva. Stressinhallinta kattoteemana Jokinivan mukaan asiakkaita kaikille joogastudioille riittää myös, koska jokainen markkinoi itseään hieman erimuotoisella joogalla. Uusi lastensairaala suunnitellaan lasten ehdoilla Ramboll on valittu Uuden lastensairaalan rakenne- ja geosuunnittelijaksi. Sairaalan suunnittelussa korostuvat lasten näkökulman lisäksi Terve Talo -periaatteet, joissa tärkeänä osana ovat kosteudenhallinta sekä tietomallinnus ja elinkaariajattelu. ??Uuden lastensairaalan arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtiryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Uusi lastensairaala rakennetaan Meilahteen, ja se on kooltaan noin 45 000 brutto-m2 ja maksaa 160 miljoonaa euroa. Jättihankkeen aikataulu on äärimmäisen tiukka, sillä luonnossuunnittelu alkaa keväällä 2014 ja rakentaminen alkuvuodesta 2015. Sairaalan arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopussa. Suunnittelutyön tilaaja on KOY Uusi lastensairaala, joka valitsi suunnittelijan vahvasti laatuperustein; laadun osuus oli 70 % ja hinnan 30 %. Sairaalan rakennuttaa Säätiö Uuden lastensairaalan tuki. Terveellisyys ja turvallisuus tärkeässä roolissa Rambollin tarjous tehtiin aidosti lapsia kuunnellen. Varsi- nainen suunnittelutyö toteutetaan niin ikään lasten ja heidän auttajiensa näkökulmasta, jotta sairaalasta saadaan mahdollisimman terveellinen ja turvallinen. Suunnittelussa Ramboll hyödyntää sairaalarakentamisen laajaa ja kansainvälistä suunnitteluosaamistaan. ? Meillä on loistava osaaminen talossa. Teimme hurjan, tiiviin, intohimoisen ja ennennäkemättömän tarjoustyön porukalla, jolla oli halu voittaa. Nyt hoidamme sitten varsinaisen suunnittelutyön samanlaisella intohimolla, huippuosaamisella ja terävällä projektin johtamisella, sanoo toimialajohtaja Juha Valtari Rambollista. ? Huolellisesti mietityn ja kattavan työohjelman pohjalta on erinomaiset lähtökohdat aloittaa varsinainen suunnittelutyö, iloitsee tarjousprosessia koordinoinut yksikönpäällikkö Aki Vuolio Rambollista. ? Tietomallinnus on hankkeessa myös erittäin merkittä- vässä roolissa. Sen avulla tilojen ja toimintojen tarkoituksenmukaisuus sekä lapsen positiivinen sairaalakokemus voidaan ottaa huomioon jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Hankkeessa tullaan hyödyntämään myös virtuaalisen todellisuuden työkaluja, lisää yksikönpäällikkö Juha-Pekka Smolander Rambollista. Rambollilla vahvaa sairaalaosaamista Ramboll on saanut parin kuukauden sisällä hoidettavakseen jo toisen merkittävän suomalaisen sairaalahankkeen suunnittelun, sillä syyskuussa Ramboll allekirjoitti sopimuksen KeskiSuomen uuden sairaalan suunnittelusta. Uuden lastensairaalan suunnittelutiimissä ovat mukana mm. projektipäällikkö Esa Ikäheimonen, tietomallinnuksen ekspertti Max Levander, Terve talo -asiantuntija Timo Turunen, sisäilma-asiantuntija Kiia Miettunen sekä geosuunnittelun asiantuntija Eero Timonen. Koko suunnitteluprojektia vetää Tapio Aho. ? Asiakkaat löytävät oman juttunsa kokeilemalla, kävijöitä riittää varmasti kaikille studioille. Meillä stressin hallinta on ikään kuin kattoteemana, Jokiniva kertoo. Sivu 5 sitaan vaiheittain energiatehokkaammaksi. Kalevankadulla uudistus tehtiin perinteitä kunnioittaen, kun historiallisiin, vanhanmallisiin 1930-luvun ripustusvalaisimiin asennettiin räätälöidyt led-valonlähteet. Kun katuvalaistusta uusitaan, huomioidaan valaistuksen suunnittelussa energiatehokkuuden lisäksi historiallinen, kaupunkikuvallinen näkökulma. Kalevankadulle, Mannerheimintien ja Yrjönkadun välillä, led-valot vaihdettiin vanhoihin 1930-luvun valaisimiin. Alkuperäiset, niin kutsutut pienet Y-valaisimet korvattiin saman valaisinperheen isommalla mallilla, joita löytyi kierrätysvarastosta. Näin valaisimeen saatiin mahdutettua uusi elektroniikka sekä sen vaatima jäähdytys. ? Kalevankadun vanhat valaisimet ovat Helsingin Energian omaa mallistoa, kertoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin Energiasta. ? Valoja uudistettaessa haluttiin kunnioittaa valaisinten alkuperäistä ideaa eli katualueen lisäksi valo säteilee myös rakennusten julkisivuihin. Led-teknologian murros antaa mahdollisuuden säästää energiaa, mutta myös mahdollisuuden säilyttää vanhoja historiallisia valaisimia. Kalevankadun lisäksi samoja ledvalaisimia vaihdettiin Eerikinkatu 1 kohdalle. Vanhojen valaisimien led-testit aloitettiin Välikadulla jo vuonna 2010. Saatujen kokemuksien perusteella voidaan pohtia, kannattaako ledejä vaihtaa historiallisiin valaisimiin myös jatkossa. Helsingissä valaistaan kulkuväylien, puistojen ja aukioiden lisäksi myös kaupungin keskeisiä rakennuksia, siltoja, patsaita ja puistoja. Kaupungin katuvalaistusverkko käsittää noin 86 000 valaisinta ja 1600 katuvalokeskusta. Valtuusto vahvisti Helsingin veroprosentiksi 18,5 ??Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti ensi vuoden tuloveroprosentiksi 18,5 prosenttia. Veroprosentti säilyy siis entisellään. Lokakuun ennusteen mukaan kuluvan vuoden tuloveron ker- tymäksi arvioidaan 409 miljoonaa euroa, eli 50 miljoonaa talousarviota enemmän. Vuoden 2012 kunnallisveron tuottoon verrattuna lisäystä on 4,4 prosenttia, eli noin 13 miljoonaa euroa. Metroliikennettä jatketaan viikonloppuisin kahdella tunnilla ??Metro alkaa ajaa kaksi tuntia pidempään perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä perjantaista 15.11. alkaen. Metro kulkee klo 23.30?1.30 Ruoholahden ja Itäkeskuksen välillä 10 minuutin välein. Itäkeskuksesta Vuosaareen ja Mellunmäkeen vuoroväli on 20 minuuttia. Pidennetyn metroliikenteen aikana klo 23.30?1.30 ei järjestetä erillistä liityntäliikennettä. Jos on menossa pidemmälle kuin kävelyetäisyydelle metroasemalta, kannattaa nousta Nbussiin jo Rautatientorilta kuten nytkin. Metron liikennöintiaikojen pidentämisen yhteydessä Itä-Helsingin N-busseilta 90N, 92N, 94N, 96N ja 97N jää joitakin lähtöjä pois perjantai- ja lauantaiöisin klo 23.30?1.20. Kyseessä on 7 kuukauden kokeilu, joka kestää kesäkuun 2014 puoliväliin saakka. Kokeilun aikana kerätään palautetta matkustajilta ja tilastoidaan matkustajamäärät, jotta saadaan taustatietoa jatkosta päättämisen tueksi. Koska kokeilu alkaa marraskuun puolivälissä, saadaan kokemuksia myös pikkujoulukauden liikenteestä. Matkustajien turvallisuuden takaamiseksi viikonlopun yömetroissa on tehostettu vartiointi ja niissä kiertää matkalippujen tarkastuspartio.
• Viikot 47-48 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20 Finavian uudistus vähentää koneiden melua Itsemurhan tehneiden omaiset tarvitsevat parempaa tukea Y ksikin itsemurha on liikaa. Oman käden kautta kuoli 912 ihmistä vuonna 2011. Vuoden 2012 tilastot eivät ole vielä valmistuneet. Keskimäärin itsemurhia tehdään kolme päivässä. Kaikki menehtyneet ovat jollekin läheisiä: äitejä, isiä, lapsia, sisaruksia, rakastettuja, läheisiä tai ystäviä. Mielenterveyden keskusliitto jäsenyhdistyksineen ja yhteistyökumppaneineen viettää perinteisesti itsemurhan uhrien muistopäivää sunnuntaina 17.11. järjestäen kynttilätapahtumia eri paikkakunnilla. Läheisen itsemurha aiheuttaa usein vakavan kriisin, jolloin voi olla vaikeaa suoriutua edes arjen vaatimista perustoiminnoista. Järkytyksen, surun, häpeän, jälkiviisauden ja toivottomuuden ajatukset myllertävät mielessä. Läheiset syyttävät tapahtuneesta itseään, usein myös toisiaan, ja mahdollisuus ammattiapuun, jopa kriisituen saamiseen vaihtelee paikkakunnittain. Itsemurhan tehneiden läheisille tulisi olla valtakunnallinen tuki- ja toimintamalli, joka varmistaisi tehokkaasti tuen saamisen akuutin kriisin keskellä ja ohjaisi tarvittaessa jatkohoidon piiriin. Tutkimusten mukaan itsemurha lähi- piirissä jopa moninkertaistaa läheisen oman itsemurhariskin. Siksi oikeaan aikaan saatu tuki parhaimmillaan estää lisää itsemurhia Itsemurha on edelleen asia, josta ei aina haluta, uskalleta tai osata puhua. Vertaistukiryhmä, jossa on samaa surua kokeneita ihmisiä toimii usein uuden alun ja voimaantumisen paikkana. Surunauha ry ? itsemurhaan kuolleiden läheisten tukemiseen vertaistuen kautta keskittyvä yhdistys ? antaa lisätietoa eri paikkakunnilla toimivista vertaistukiryhmistä. Surunauhasta löytää lisätietoa osoitteesta www.surunauha.net. Mielenterveysviikkoa vietetään 18.? 24.11.2013. Viikon aikana järjestetään lukuisia tapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumista kootaan tietoja Mielenterveyden keskusliiton nettisivuille www.mtkl.fi Mielenterveysviikko. Viikon päätapahtuma on Helsingin Wanhassa Satamassa järjestettävät Mielenterveysmessut 19.-20.11. Se on Suomen suurin mielenterveysalan näyttely- ja koulutustapahtuma. Messuille odotetaan 5 000 kävijää. Ohjelmassa on näyttelyn ohella seminaareja, tietoiskuja sekä monipuolista muuta ohjelmaa. Keskusarkiston uudisrakennus suunnitteilla Mikkeliin ??Arkistolaitos ja Senaattikiinteistöt valmistelevat yhteistyössä Mikkeliin tulevan arkistolaitoksen keskusarkiston uudisrakennushankkeen toteuttamista. Hankesuunnittelu käynnistettiin kesällä 2011, ja sen on määrä valmistua kuluvan vuoden lopulla. Keskusarkistohanke käsittää useita rakennusvaiheita, joista ensimmäisen on suunniteltu valmistuvan loppuvuodesta 2017. Se on suuruudeltaan noin 5 000 m2. Tavoitteena on saada rakennukseen sijoitettua 70 000 hyllymetriä arkistoaineistoja ja lisäksi kartta-aineistoja arkistolaitoksen eri yksiköistä. Suurin yksittäinen siirto tehdään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (entinen Sotaarkisto), josta luovutaan kokonaan keskusarkiston valmistuttua. Siirtojen ansiosta arkistolaitoksen muissa toimipisteissä vapautuu arkistotiloja uusien arkistosiirtojen vastaanottamiseksi. Uusi keskusarkisto ratkaisee arkistolaitoksen akuutin tilanpuutteen 2020-luvulle saakka. Ilman lisärakentamista arkistolaitoksen käytössä olevat arkistotilat täyttyisivät kuluvan vuosikymmenen lopulla, eikä uusia arkistosiirtoja voitaisi ottaa vastaan. Arkistolaitoksella on tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla hallussaan noin 200 000 hyllymetriä pysyvästi säilytettäviä arkistoaineistoja. Keskusarkisto ja Mikkelin maakunta-arkisto tulevat muodostamaan yhden toiminnallisen kokonaisuuden, jonka toiminnan organisointi tukeutuu paljolti maakunta-arkistoon. Keskusarkistossa ei tule olemaan tutkijapalvelua paikan päällä, vaan se hoidetaan maakunta-arkiston tiloissa. Muu tietopalvelu hoidetaan kuitenkin sähköisin välinein keskusarkistosta käsin. Keskusarkistossa tarvitaan henkilökuntaa pääasiassa juuri tietopalveluun. Arkiston kokonaishenkilöstötarve tulee riippumaan arkistoon sijoitettavista muista toiminnoista. Keskusarkisto palvelee koko arkistolaitoksen tarpeita ja pohdittavana on, mitä koko laitoksen yhteisiä toimintoja keskusarkis- tossa tullaan hoitamaan. Keskusarkiston rakennuspaikka sijaitsee Mikkelin kaupungin Kalevankankaan kaupunginosassa. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että rakennuspaikan kaavalliset ja hallinnanoikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja että eduskunta hyväksyy esitetyn vuokravaltuuden arkistolaitokselle vuoden 2014 talousarviossa. Myös rahaasiainvaliokunnan puolto sekä sen jälkeen vielä opetus- ja kulttuuriministeriön lopullinen hyväksyntä hankkeelle tarvitaan. Tavoitteena on arkistointijärjestelmältään ja energiataloudeltaan mahdollisimman tehokas rakennus, joka juurtuu rakennuspaikkaansa ja kestää aikaa niin rakennusteknisesti kuin arkkitehtuurinsa puolesta. Arkkitehtina toimii Yrjö Rossi Arkkitehtityöhuone APRT:sta ja energia-asiantuntijana DI Erja Reinikainen Energia ja Ympäristö Granlund Oy:sta. Puccinin Turandot -ooppera tuo itämaisia sävyjä juhlakauteen ??Johanna Rusanen-Kartano on ensimmäinen suomalainen Turandot Anita Välkin jälkeen. Giacomo Puccinin viimeiseksi jäänyt mestariteos, romanttinen ooppera Turandot tuo itämaisia sävyjä alkavaan juhlakauteen. Tarunhohtoiseen Pekingiin sijoittuva tarina nähdään Kansallisoopperan joulunajan ohjelmistossa yli kahdeksan vuoden tauon jäl- keen. Turandot esitetään kahdeksan kertaa 23.11. alkaen, viimeinen esitys on uudenvuodenaattona 31.12. Esitysten johdossa vuorottelevat uusi ylikapellimestari Michael Güttler ja Alberto Hold-Garrido. Nimiosassa prinsessa Turandotina laulavat ruotsalainen AnnLouice Lögdlund ja Johanna Rusanen-Kartano, prinssi Calafina Avgust Amonov ja Mika Pohjonen ja Liùn roolissa Anna-Kristiina Kaappola ja Reetta Haavisto. Johanna Rusanen-Kartanon esityksissä tehdään kotimaista historiaa: Hän on ensimmäinen suomalainen Turandot sitten Anita Välkin. Aikansa huippusopraano Anita Välkki (1926?2001) esiintyi tässä roolissa Kansallisoopperan näyttämöllä viimeisen kerran vuonna 1969. Oopperassa prinsessa Tu- ??Finavia uudistaa osaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuvien lentokoneiden lähestymismenetelmistä 14. marraskuuta 2013 alkaen. Idän suunnasta laskeutuvat koneet lähestyvät lentoasemaa aiempaa korkeammalla, mikä vähentää melua Keravalla ja Sipoossa. Uudistuksessa kiitotien 1 välilähestymiskorkeutta nostetaan 330 metriä. Kiitotien 3 välilähestymiskorkeutta puolestaan pienennetään 270 metriä. Muutos parantaa melunhallintaa erityisesti ykköskiitotiellä, jolle ohjataan noin kolmasosa kaikista Helsinki-Vantaan laskeutumisista. ? Muutoksen tavoitteena on vähentää lähestyvien lentokoneiden melua ja pienentää päästöjä etenkin kiiretuntien aikana sekä öisin, kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen. Iltapäivien kiireisimpien tuntien aikana Keravan suunnalta laskeutuu koneita sekä ykkös- että kol- moskiitotielle. Muuna aikana Keravan suunnalta laskeuduttaessa käytetään pelkästään kiitotietä 1. Uudistuksen myötä kiitotietä 1 lähestyvät koneet ovat vilkkaan liikenteen aikaan ja öisin aiempaa korkeammalla Keravalta koilliseen sijaitsevalla alueella noin 10?25 kilometriä kiitotiestä. Kiitotien 3 kohdalla melunhallinta hieman heikkenee, mutta se tarkoittaa vain noin kolmea prosenttia kaikista laskeutumisista. Lähestymismenetelmien muutos 14. marraskuuta alkaen sisältyy lentoaseman ympäristöluvan mukaisiin melunhallintasuunnitelmiin. Lentomelualue on pienentynyt huomattavasti Lentokonemelun alue on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, vaikka liikenne on kasvanut. Vuonna 1990 pääkaupunkiseudun lentomelualueella asui 97000 ihmistä, kun vuonna 2011 melualueen asukasmäärä oli 14000. Melualueen pienentyminen on seurausta muun muassa lentokoneiden tekniikan sekä lennonjohdon toimintatapojen kehittymisestä. ? Lisäksi Finavia on sitoutunut pitkäjänteiseen lentoreittien kehittämiseen, jotta lentoonlähtevät lentokoneet väistävät mahdollisimman tehokkaasti tiheimmät asutuskeskittymät. Laskeutumisreittien sijainti määräytyy kiitoteiden suunnan mukaan ja mahdollisuudet uusien lähestymisreittien kehittämisessä ovat vähäiset, Viinikainen sanoo. ? Tästä syystä Finavia kehittää lähestymismenetelmiä, joita käyttämällä lentoyhtiöt voivat lentää tuottaen vähemmän melua. Melunhallinnassa tärkeää on muun muassa kiitoteiden käytön optimointi ja yörajoitukset, tehokas ja pitkäjänteinen lentoreittien suunnittelu sekä meluisimpien koneiden rajoitukset. Juho Milonoffista ja Lauri Maijalasta KOM-teatterin taiteelliset vastaavat ??KOM-teatterin henkilökunta on valinnut uudeksi teatterinjohtajaksi näyttelijä Juho Milonoffin ja tämän työpariksi ohjaaja Lauri Maijalan. Milonoff ja Maijala jakavat KOM-teatterin taiteellisen vastuun elokuun alusta 2014. KOM-teatterin perustajajäseniin kuuluva ohjaaja Pekka Milonoff on johtanut teatteria 34 vuotta. Juho Milonoff (s.1974) TeM, valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1998. Hän on näytellyt mm. Kansallisteatterissa, Ryhmäteatterissa ja KOM-teatteris- sa, jossa vakituisesti kiinnitettynä vuodesta 2008. Milonoff on tehnyt lukuisia tv- ja elokuvarooleja mm. Hannu Salaman roolin tvelokuvassa Katso ihmistä. Hänet tunnetaan myös tvsarjoista Uutishuone ja Pasila sekä radion kuunnelmasarjoista Kärkisen perhe ja Karhukirjeitä Karvoselle. Lauri Maijala (s.1986) TeK, on valmistumassa ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta. Hän ohjasi KOM-teatterissa keväällä 2013 paljon kiitosta saaneen Anton T?ehovin Kolme sisarta. Maijalan edellisiin töihin kuuluvat mm. Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho ? oopperanohjaus (Kapsäkki, UMO, AVANTI! ja Helsingin Juhlaviikot 2011), Ylihuomenna hän tulee -näytelmän käsikirjoitus (Ryhmäteatteri 2012) sekä Där vi en gång flått, käsikirjoitus ja ohjaus (Viirus 2013). Juoppohullun päiväkirja -elokuva (Dictator films 2012) on Maijalan ensimmäinen elokuvaohjaus ja -käsikirjoitus. Tiedustelut KOM-teatteri / Jaana Jyrkänne  p. 040 55 39022 jaana.jyrkanne@ kom-teatteri.fi Vallan kasvot ? Muotokuvia Helsingin kaupungin kokoelmista Virka Galleriassa ??Virka Galleria muuttuu marraskuussa näyttäväksi muotokuvagalleriaksi! Ainutkertai- sessa näyttelyssä 20.11.-12.2. esitellään laaja valikoima kaupunginjohtajien ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvia kokoelman ensimmäisistä töistä 1900-luvun alusta viime vuosien keskustelua herättäneisiin teoksiin. Valikoidut 41 teosta ovat nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti yleisön nähtävissä. Normaalisti muotokuvat ovat esillä kaupungin- talon käytävillä ja kokoushuoneissa suljettujen ovien takana. Vallan kasvot - Muotokuvia Helsingin kaupun- gin kokoelmista -näyttelyn kuraattori Oscar OrtizNieminen toteaa seuraavaa: ?Näyttelyssä yhdistyvät suomalainen muotokuvataide ja Helsingin kau- pungin hallintohistoria moniilmeiseksi kokonaisuudeksi. Kaupungintalon muotokuvakokoelmassa esiintyy kasvoja, jotka muistetaan niin pääkaupungin kuin koko valtakunnankin keskeisinä vaikuttaji- na. Muotokuvista vanhimmat on toteutettu klassisella eleganssilla ja uusimmissa löytyy jopa taideko- hun ainesta! Samalla kun näyttely nostaa esiin yksittäisiä muotokuvia malleineen ja tekijöineen, Val- lan kasvot randot surmauttaa kaikki kosijansa: vain vastaamalla oikein julman Turandotin kolmeen kysymykseen voi kosija selvitä hengissä. Rakastunut prinssi Calaf päättää uhmata vaaraa. Puccinin väkevän värikäs musiikki on saanut rinnalleen vahvan näyttämötoteutuksen Sonja Frisellin ohjauksessa. Kaksi esitystä 27.11. ja 13.12. tulkataan viittomakielelle. Tulkit sijoittuvat näyttämön vasempaan laitaan ja he keskittyvät tulkkauksessaan sekä tarinaan että musiikin kuvailuun. Turandot on jo viides viittomakielelle tulkattu teos Kansallisoopperassa, tulkkaukset aloitettiin syksyllä 2011. -näyttely pyrkii myös pohtimaan, mitä tällainen edustusmuotokuvakokoelma ja sen kartut- taminen oikeastaan merkitsevät. Muotokuva on linkki menneen, nykyisen ja tulevan välillä.? Näyttelyn taiteilijakaartiin kuuluvat mm. Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Kimmo Kaivanto ja Elina Brotherus. Näiden rinnalla on töitä tuntemattomimmilta tekijöiltä. Kokoelman erikoisuuksiin lukeu- tuvat useat kopiomuotokuvat sekä mallin kuoleman jälkeen ja valokuvien avulla toteutetut teokset. Muotokuvien lisäksi näyttelyssä on esillä filmivälähdyksiä valittujen taiteilijoiden työskentelystä sekä poliitikkojen ? teosten mallien ? erilaisista työtehtävistä. Näyttelyn yhteydessä julkaistava katalogi ?Vallan kasvot? esittelee kaikki kaupungintalon muotokuvat, ja julkaisu on näyttelyssä yleisön luetta- vissa. Huom.! Taiteilija Jorma Heleniuksen muotokuva apulaiskaupunginjohtaja Paula Kok- kosesta paljastetaan näyttelyn avajaistilaisuudessa ti 19.11. klo 16.30.
• Viikot 47-48 5 Vähäiset ansiot ja avustukset eivät saa vähentää toimeentulotukea ??Toimeentulotukilain mukaan vähäiset avustukset tai ansiotulot eivät saa vähentää toimeentulotukea saavan henkilön tai perheen tuen määrää. Koska toimeentulotukilaissa ei ole määritelty vähäisten ansioiden ja avustusten euromäärää, on tukea myöntävän kunnan harkintavallassa, missä määrin asiakkaan erilaisia avustuksia, stipendejä tai ansioita voidaan pitää vähäisinä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa kuntia ohjeistetaan toimeentulotuen käytännöistä ja ratkaisuista. Esimerkiksi perheen lasten satunnaiset ansiot kesäisin, loma-aikoina ja viikonloppuisin ovat ohjeistuksen mukaan sellaisia tuloja, joita ei pitäisi ottaa huomioon tukea määriteltäessä. Vähäisiksi tuloiksi voidaan katsoa myös avustukset, joita yksin asuvat ja lapsiperheet ovat perinteisesti saaneet joulun aikaan kansalaisjärjestöiltä, yrityksiltä ja säätiöiltä. Toimeentulotukea saava perhe voi myös ansaita tietyn määrän suurempia ansiotuloja ilman, että se pienentää tukea. Lain mukaan asiakas saa hyväkseen vähintään 20 prosenttia saadusta palkasta, mutta enintään 150 euroa kuukaudessa. Mikäli ansiotulo ylittää kyseisen määrän, tukea vähennetään tältä osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo kuntien kiinnittävän huomiotaan siihen, että asiakkaat saavat aitoa hyötyä yritteliäisyydestään. Toimeentulotuen tarkoitus on rohkaista ja tukea työtöntä työnhakijaa myös tällä tavoin. Itse hankitut tulot parantavat asiakkaan edellytyksiä päästä tai palata työmarkkinoille. A v a a o v i H a a g a n H e la n d e r -k o t i i n Vapaana paikka Haagan dementiakoti Helmissä. Helmi-koti on kodinomainen 12 ?paikkainen aktiivisesti toimiva muistisairaiden ryhmäkoti puutarhalla. Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen. tiedustelut arkisin klo 9-15 p. 040-5627704 www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi Tilat jopa 100 joogan harrastajalle yhtä aikaa ??? Flow- jooga sisältää keskittymistä, dynaamisen treenin ja pitkät loppurentoutukset, ihmiset kokevat että se rentouttaa. Eräskin alkeiskurssin kävijämme kertoi olleensa joogassa vasta kolme kertaa elämänsä aikana, ja hämmästelee aina kuinka siitä voi tulla niin onnellinen olo. ? Joogassa ollaan tavallaan treffeillä oman kehonsa kanssa, ja tullaan sinuiksi itselleen, Jokiniva kuvailee. ??Kaupunginvaltuutettu Björn Månsson (rkp) jätti valtuuston kokouksessa kuudes päivä marraskuuta aloitteen, jossa hän yhdessä muiden aloitteen allekirjoittajien kanssa toivoo kaupungin selvittävän mahdollisuuksia toritilojen perustamiseksi Ruoholahteen. ? Ruoholahti on viime vuosien aikana laajentunut voimakkaasti sekä asun- noilla että toimistoilla. Kaupunginosasta puuttuu kuitenkin toritilat vihannesten, kukkien, leivän ja muiden vastaavien tuotteiden myymistä varten. Torilla voisi toimia myös kirpputori. Sopivia paikkoja voisi varmasti löytyä metroaseman lähettyviltä, kunhan vain voidaan tarjota sosiaalitiloja, Månssonin aloitteessa todetaan. ?mko Uggla on Punavuoren uusin baari ja yökerho Tilaisuuksia yrityksille Mandalassa toimii tällä hetkellä neljä joogan opettajaa, ensi kaudella määrä nousee seitsemään. Flowjooga ei ole keskittynyt yhden gurun ympärille, joten tunnit voivat olla hyvinkin erilaisia opettajasta riippuen. ? Flowssa jooga-asentoja laitetaan virtaavasti yhteen, tuntiteema voi keskittyä esimerkiksi tasapainoihin, rangan kiertoihin tai lonkkien avaamiseen. Flowlle onkin tyypillistä, että tunnilla on jokin teema, Jokiniva kertoo. Joogassa pidetään muutenkin tärkeänä kehon kuuntelua ja sitä, että hyvä olo säilyy jatkuvasti. ? Verenmaku suussa repimistä ei tehdä, Jokiniva naurahtaa. Mandala on järjestänyt myös joitakin paikallisil- Aloite torin saamiseksi Ruoholahteen ? Punavuoressa on pienellä alueella viisi joogastudiota, mutta kävijöitä riittää kaikille. Joogan harrastajia tällä alueella on paljon, Urban Mandalan sisältöjohtaja ja joogaopettaja Mia Jokiniva kertoo. Päivisin Telakkakadun rakennuksessa pyörii neljän hengen valokuvastudio TK8. Joogastudio sijaitsee Telakkakadulla, Wärtsilän kunnostetuissa telakkarakennuksissa. le yrityksille suunnattuja virkistystapahtumia, joissa työntekijät kuulevat luennon stressinhallinnasta ja pääsevät rentoutumaan harjoituksen muodossa matolla. Tammi-helmikuussa studio järjestää tiloissaan perjantai-aamuisin stressinhallintaan räätälöityä Hengähdyshetkiä-kurssia, joka pohjaa Jokinivan uuteen samannimiseen kirjaan. ? Työn tuottavuuskin paranee varmasti, kun aivot ja keho on saatu nollattua aamulla ennen töihin ryhtymistä, Jokiniva toteaa. Myös joitakin päivätapah- tumia on tulossa. Tiloissa myös valokuvaajia Wärtsilän vanhoissa telakkarakennuksissa toimii joogastudion lisäksi myös neljän valokuuvajaan ryhmä. Valokuvaajat käyttävät tilaa päivisin, joogan harrastajat lähinnä iltaisin. ? Hienoa, että saadaan kaikki irti näistä upeista tiloista. Vanha puuverstas oikein huokuu historiaa, tietää heti että kyseessä on vanha rakennus, Jokiniva innostuu. ?mko ? ? Ravintola Uggla avaa ovensa Annankadun ja Uudenmaankadun kulmaan perjantaina 22. marraskuuta. Annankatu kymppiin levittäytyvä uusi baari ja yökerho hakee asiakkaikseen kultturelleja kaupunkilaisia ja lyö kiilaa punavuorelaiseen baariskeneen monipuolisella ohjelmistollaan. Uggla bar & yökerho tarjoaa viihtyisän ja erottuvan miljöön, jossa voi nauttia mielenkiintoisesta live-ohjelmasta, kaupungin tunnetuimmista DJ:stä ja trendikkäästä musiikista tai vain rentoutua lasillisen äärellä inspiroivassa ympäristössä työviikon päätteeksi. Uggla tulee myös tarjoilemaan lounasta vuodenvaihteen jälkeen. ? Haluamme palvella monipuolisesti asiakkaitamme. Uskon vakaasti, että läsnäolo ihmisten kiireen keskellä niin lounas-, drinkkikuin illanviettohetkinä takaa toimintamme kehityksen siihen, mihin asiakkaillamme on todellinen tarve, summaa Boby D Gazo. Ugglaan luo kodikasta tunnelmaa sisustuksessa käytetty puu, mutta joukkoon on siroteltu myös patinoitua rosoa roikkulampuin ja ruostein. Hyvän menon takaa kokenut henkilökunta, joka pitää huolta Ugglan tasosta niin siisteyden kuin palvelunkin puolesta. Asiakaspaikkoja on noin 400. Nimensä uusi ravintola on saanut kotikortteliltaan: paikka sijaitsee Annankadulla Pöllön korttelissa. Bändejä, DJ-keikkoja ja teatteria Ravintola levittäytyy kahteen kerrokseen. Katutason bar muuntuu alkuillan illanviettopaikasta DJ- ja artis- tipainotteiseksi yöklubiksi, jonka keikoilla kuullaan sekä kotimaisia että ulkomaisia artisteja. Ensimmäisten joukossa lauteille nousee mm. Gracias 23. marraskuuta, Reino Nordin 28. marraskuuta ja rap-artisti Coolio 29. marraskuuta. Klubi ylpeilee kaupungin parhaisiin lukeutuvalla äänentoistollaan. Alakerrasta löytyy Uggla yökerho, joka muuntautuu moneksi ja on sekoitus uutta ja vanhaa niin sisustuksen, musiikin kuin teemojen puolesta. Varattavissa on mm. ylellinen Champagne Nicolas Feuillatte -looshi takkoineen ja kristallilaseineen. Ugglasta löytyy myös ?lennosta shotti? -baari kiireisille pistäytyjille. Ohjelmaan luvataan bändi- ja DJ-iltoja sekä muusikkojen soolokeikkoja. Yllättäen konseptiin mahtuu myös ennenkokematonta teatteria: koko yläkerta muuntautuu kerran kuukaudessa teatterinäyttämöksi. Lavalla nähdään mm. Jaana Saarela, Piitu Uski ja Lorenz Backman, ensiesitys 2. helmikuuta 2014. Helsingin yöelämä on palannut Punavuoreen Ugglan omistaja on viihteen moniosaaja *Boby D Gazo* taustavaikuttajinaan toinen osakas sekä joukko kokeneita ravintola- ja media-alan osaajia. Gazo lupaa paperitöiden ohessa toimia isäntänä Ugglan illoissa. ? Punavuoresta on puuttunut sielukas ja monipuolista ohjelmaa tarjoava paikka. Oiva tilaisuus pitkäaikaisen unelman toteuttamiseen tarjoutui paraatipaikalta. Sijainti kivenheiton päässä Ruttopuistosta on erinomainen.
• Viikot 47-48 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 47 Ma 18.11. Tenho, Max, Jousia Ti 19.11. Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise Ke 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari To 21.11. Hilma Pe 22.11. Silja, Selja La 23.11. Ismo Su 24.11. Lempi, Lemmikki, Sivi Viikko 48 Ma 25.11. Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina Ti 26.11. Sisko Ke 27.11. Hilkka To 28.11. Heini, Kaisla Pe 29.11. Aimo La 30.11. Antti, Antero, Atte Su 1.12. Oskari Päivän mietelause: Seisovasta vedestä odota myrkkyä. William Blake (1757-1827) Työympäristön kehittämisen erityisansiomitalit jaettiin ??Työympäristötyön erityisansiomitalit myönnettiin tänään kolmelle ansioituneelle työelämän kehittäjälle: Irmeli Vuoriluodolle, Kaarina Kuismalle ja Kari Häkkiselle. Mitalit luovutti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. ? Hallitus ja kaikki keskeiset työympäristötyön sidosryhmät ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi, että Suomen työelämä on Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Siksi on entistäkin tärkeämpää huolehtia työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työntekijöiden työhyvinvoinnista. Palkittujen toiminta on erityisen ansiokas osoitus - ja meille muille oivallinen esimerkki - siitä, kuinka tätä työtä käytännössä tehdään?, sanoi ministeri Risikko mitalien jakotilaisuudessa 14. marraskuuta. Irmeli Vuoriluoto on toiminut vuosikymmeniä terveyden- ja sosiaalihuoltoalalla työympäristö- ja työturvallisuustyössä. Vuoriluoto on ollut luomassa terveydenhuoltoalan potilassiirtojen ergonomiaasiantuntijoiden tiedonvä- litysverkostoa, joka kattaa laajasti terveydenhuolto- ja sosiaalialaa. Kansallisoopperan pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö Kaarina Kuisma on kehittänyt merkittävästi näyttämöiden turvallisuusratkaisuja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kuisma on ollut mukana useissa ooppera-, baletti- ja teatterialan työsuojelun kehittämishankkeissa, kuten kuulonsuojelu- ja meluntorjuntaohjelmissa. Kari Häkkinen on yksi Suomen tunnetuimpia työturvallisuuden, riskienhallinnan ja tapaturmien torjunnan asiantuntijoita. Hän on toiminut tutkijana, tutkimusten ohjaajana ja soveltanut tutkimusten tuloksia erityisesti suuryritysten riskienhallintaan ja tapaturmien torjuntaan. Sosiaali- ja terveysministeri myöntää erityisansiomitalit Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä vuosittain. Mitalit myönnetään erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työstä työympäristön kehittämiseksi. Nuorten yhteistaideteos tuo väriä Lasipalatsin aukion seinälle ??Nuorten yhteistaideprojekti Watts On the Wall (W.O.W 2013) heijastetaan Lasipalatsin aukion seinälle marraskuussa. Watts On the Wall (suomeksi Watit seinällä tai Mitä on seinällä?) on ylä- ja ammattikouluissa toteutettu taideprojekti, jonka tarkoituksena on saada nuorten ääni näkymään ja kuulumaan taiteen kautta laajalle yleisölle Helsingin keskustassa. Projektiin on osallistunut tänä vuonna kahdeksankymmentä nuorta neljästä oppilaitoksesta. Näyttelyn virallisia avajaisia vietetään Lapsen oikeuksien päivänä *20.11. klo 17?19* Laiturissa. Tarjolla on naposteltavaa ja live-musiikkia. Kimppakuvitusteos jatkaa tämän jälkeen elämäänsä marraskuun loppuun asti ja on nähtävissä päivittäin klo 17?01. Bloggaajapaneeli pui Kiseleffissä ajankohtaisia aiheita 21.11. ??Suomen eturivin bloggarit kokoontuvat torstaina 21.11. Kiseleffin kauppiastaloon puhumaan ajankohtaisista bloggaamiseen liittyvistä aiheista. Pöydällä ovat blogimaailmaa pitkin syksyä puhuttaneet aiheet, kuten sisältömarkkinointi blogeissa, markkinointimurroksen vaikutus blogeihin, kaupallisuus blogeissa ja bloggarin rooli mediasisällön tuottajana. Blogipaneelissa ovat puhumassa trashionista Outi Pyy, Gloria Blog Awards 2013 -äänestyksessä Vuoden tyyliblogi -palkittu Stella Harasek sekä Pro- ject Mama ?bloggari, kolumnisti Katja Lahti. Heidän lisäkseen paneelissa keskustelevat Also Sprach Jussi ?blogin Jussi Mäntysaari, terveellisen ja hyvän elämän puolestapuhuja Emmi-Liia Sjöholm ja Lähiömutsi-blogin Hanne Valtari. ? Bloggaaminen on muiden medioiden tapaan murroksessa samalla, kun bloggaamisesta on tullut varteenotettava vaihtoehto ja uskottava mediakanava. Kaupallisissa blogiyhteisöissä mukana olevat kirjoittajat tekevät pioneerityötä kuluttajien medialu- kutaidon parantamiseksi sekä totuttavat heitä uudenlaisiin markkinoinnin tapoihin, kertoo paneelikeskustelun vetäjä, Kotolivingin Anu Harkki. Ilta jatkuu paneelin jälkeen Kiseleffin liikkeissä, joissa on mahdollisuus tutustua yritysten tarjontaan rennon illanvieton merkeissä ja tavata bloggaajia henkilökohtaisesti. Liikkeissä on tarjolla bloggarien suosikkituotteita, erikoistarjouksia, avoimia ovia ja virvoitusjuomia. Musiikista vastaa Dj Jouko. Tarkempi lista liikkeiden ohjelmasta päivittyy tapahtuman Facebook-sivulle viikon aikana: https:// www.facebook.com/ events/679719512047905 Illan tarjoavat Kiseleffin kauppiastalon yrittäjät. Bloggarit Kiseleffissä 21.11. klo 17.30-21.00. Ovet avautuvat klo 17.30. Paneelikeskustelu alkaa klo 18.00. Illanvietto liikkeissä klo 19.00-21.00. Kiseleff sulkee ovensa klo 21.00/ Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kiseleffin kauppiastalo, Aleksanterinkatu 28, Unioninkatu 27, Helsinki. KOM-ravintolan ohjelmalliset illat loppusyksyllä 2013   ??Aikaisemmasta tiedosta poiketen Zarkus Poussa esiintyy KOM-ravintolassa to 21.11. (ei 14.11.) Liput ohjelmailtoihin 15 euroa, KOM-lipputoimistosta, Kapteeninkatu 26, p. (09) 6841 841 avoinna ma 11-18, ti-pe 11-16. Ohjelmat alkavat klo 20 ellei toisin mainita. Tiedustelut KOM-teatteri /leena.manninen p. (09) 6841 841 leena.manninen@ kom-teatteri.fi ma 11.11. Ahti Paunu: Haaveita ja särkyneitä unelmia  -Levynjulkistamiskonsertti! Lauluyhtye Rajattoman Ahti Paunu palaa KOM-ravintolaan esittämään makupaloja uunituoreelta soololevyltään. ?Haaveita ja särkyneitä unelmia? ?konsertti ja ?levy pitävät sisällään mm. Kaj Chydeniuksen, Anna-Mari Kähärän ja Maija Ruuskasen lauluja. Näiden lisäksi tarjolla on myös pari ranskankielistä makupalaa Edith Piafin ja Lara Fabianin tuotannosta. Ahti Paunu, laulu, Hanna Kangasniemi, piano ja nokkahuilut, Matti Paatelma, piano ja haitari, Tuomas Wäinölä, kitara. To 14.11. Aikaisemmasta tiedosta poiketen  EI OHJELMAILTAA (Zarkus Poussa vasta 21.11.) Ma 18.11. Pikku Kukka Pikku Kukka on laulajakosketinsoittajien Emilian ja Lotan perustama popbändi. Vastapainona musiikki-ilottelulle Pikku Kukan sanoitukset ovat usein melankolisia, runollisia ja jopa surullisia. Elokuussa 2013 Pikku Kukka julkaisi kolmannen pitkäsoittonsa Merelle, joka on jatkanut edellisten levyjen viitoittamaa tietä niin kriitikoiden kuin yleisönkin suosikkina. Livetilanteessa Pikku Kukan kaihoisan romanttinen popiskelmä kaappaa yleisön omakseen ja mukaan tempautuu niin ruumis kuin sielukin. To 21.11. Zarkus Poussa Zarkus Poussa esittää KOM-ravintolan intiimillä lavalla tulevan levynsä kappaleita. Lokakuun 25. päivä julkaistavan levyn laulut kääntyvät olohuonemaisen, rytmikkään tuuheiksi versioiksi torstai-illan tunnelmallisessa KOM-ravintolassa. Ma 25.11. Sanna Majuri ja Verneri Pohjola: Oskar Merikanto -ilta Näyttelijä-laulaja Sanna Majurin ja trumpetisti Ver- neri Pohjolan uusi ohjelma on nimeltään ?Majuri-Pohjola-Merikanto?. Kaksikko työstää Oskar Merikannon yksinlauluista uusia sovituksia riisuen niistä perinteisen klassisen klangin ja asettamalla tilalle herkullista nykyjazzillista sointimaailmaa. Esitettävät kappaleet on valittu pääpiirteittäin tekstinsä takia ja on mahdollista, että kokonaisuudessa on myös tekstejä luetussa muodossa. Sanna Majuria säestävät Verneri Pohjola, trumpetti, Antti Kujanpää, piano ja Petri Keskitalo, tuuba. To 28.11. Käheät kurkut - Essi Hellén, Emmi Parviainen ja Joel Mäkinen: Paluu tulevaisuuteen - uusinta Käheät Kurkut iskee jälleen KOM-ravintolaan ja tarjoaa nautittavaksi tuhdin annoksen vauhdikasta kähinää! Ohjelmisto on täydennetty parin vuoden takaisilla hiteillä, unohtamatta tietenkään upouusia suomennoksia. Mukana edelleen yleisön suosikit Lady Gaga, Kaija Koo, Madonna, Katri Helena ja muutama miesartistikin! Kähikset palaavat, oletko valmis? Kovaa ja korkealta ja matalalta! Ma 2.12. Irma Agiashvili Georgiansuomalaisen laulaja-lauluntekijä Irma Agiashvilin (s. 1984) esikoisalbumi ?Sing The Unspoken? keräsi kiitosta kriitikoilta ilmestyessään huhtikuussa 2013. Patti Smithiin ja Tanita Tikaramiin rinnastettu Agiashvili kokosi levyn julkaisun myötä taustalleen vahvan live-kokoonpanon. Lavalla Irman kanssa nähdään Santeri Saksala (rummut), Jarkko Toivanen (basso), Karl Sinkkonen (kosketinsoittimet) sekä levyn tuottaja - Johnny Lee Michaels (kitarat ja melodion). Ennen debyyttinsä julkaisua, Agiashvili oli jo tullut tutuksi monista akustisista ?nainen ja kitara? klubikeikoistaan ympäri Helsingin yöelämää. Ensiaskeleensa artistiurallaan Irma otti vuonna 2008 julkaisemalla ensimmäisen demon netissä. Askel oli kannattava, sillä se käynnisti puskaradion ja kuukauden päästä demon julkaisusta laulajaa pyydettiin esiintymään Libertén liveklubille. Illan myötä keikkapyyntöjä alkoi sadella tasaisin aikavälein erinäisiltä Helsingin klubeilta. Soittokokemusta kertyi mukavas- ti, samoin uusia biisejä. Irman englanniksi kirjoitetut kappaleet kantautuivat myös Johnny Lee Michaelsin korviin. Aikansa biisejä fiilisteltyään kaksikko päätti viimein kesällä 2011 tarttua toimeen, ja levyn äänitykset saivat alkaa. www. irmaagiashvili.com Pe 6.12. klo 17 Huom aika! Pekka Valkeejärvi: Hovimarsalkka - Mies myytin takana Pekka Valkeejärvi jalkauttaa monologissaan Mannerheimin kansakunnan kaapin päältä ja antaa tarinassa päähenkilön itse kertoa, miten kaikki kävi. Mannerheim kertoo vuolaasti vaiheistaan tsaarin upseerina, valkoisen Suomen puolijumalana, talvi- ja jatkosodista, presidenttikaudesta ja vanhuudenpäivistään Sveitsissä. Ilkikurisen hauskassa tarinassa Valkeejärvi piirtää kuvan miehestä, joka kaipaa vapaa-aikaa, naisten ja hevosten luo. Ma 9.12.2013 klo 20 Eeva-Kirsti Komulainen ja Mikko Perkola: Aina joskus sattuu Elämänhalua hellivä lämminhenkinen esitys alle 110-vuotiaille. Lahden kaupunginteatteri tuottama ?Aina joskus sattuu? on Sirkka Turkan runolliseen proosaan perustuva soiton ja laulujen siivittämä esitys. Luonto, rakkaat ihmiset ja eläimet ovat voimakkaasti läsnä sen rikkaassa kerronnassa. Muistoja herättävän esityksen musiikkina kuullaan mm. Kesäpäivä Kangasalla, Pieni hetki, Pennitön uneksija, Rakastan elämää ja Suvivirsi. To 12.12.2013 klo 20 Minja Koski ja Kaj Chydenius: Myrskylinnut, uusinta L. Onervan runo Myrskylinnut on antanut nimensä Minja Kosken ja Kaj Chydeniuksen kolmannelle lauluohjelmalle. Konsertti sai ensi-iltansa lahtelaisessa Teatteri Vanhassa Jukossa, Minja Kosken kotiteatterissa. Sävellykset ovat Kajn, yksi teksteistä, Kova kuin kivi, on Minjan. Onerva on uuden ohjelman keskeisiä runoilijanimiä, muita ovat esim. varhain kuollut, Haapamäellä vaikuttanut Kimmo Koskimaa (1925-1954) ja Kotkassa eläkepäiviään viettävä Jaakko Raittila (s. 1948), kumpikin omaperäisiä vakavia humoristeja, elämän sivustakatsojia. Luokkasota Suomessa 1918, Latinalaisen Amerikan va- paustaistelu, Lapsosen ongelmat tulevaisuuden korvessa - siinä ohjelman teemoja. Ma 16.12.2013 klo 20 Oona Airola ja Kaj Chydenius: Ole rohkea, sydän -levyjulkkarikonsertti ?Oona Airola on 24-vuotias teatteritaiteen opiskelija Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalta. Opintojen ohessa oman musiikin tekeminen, tekstien kirjoittaminen, säveltäminen ja laulaminen ovat hänen luontevaa elämäänsä. Hänellä on myös oma bändi: Lada Nuevo. Oona on kotoisin Kokkolan Ykspihlajasta. Kasvuympäristö on tulvillaan rikasta työväenkulttuurin perintöä: Ykspihlajan Työväentalo on keskus. Geeniperimä on lupaava, isä ansioitunut sellisti, äiti laulava toimittaja, kulttuuriperinteen muistiinmerkitsijä ja organisaattori. Kun Oona Airola muutti Helsinkiin opiskelemaan hän osasi jo hyvän joukon minunkin laulujani. Pian niitä esiteltiin yleisölle, ja ahneesti harjoiteltiin uusia lauluja. ?Tuletko kanssani korkealle? -ohjelmaa esitettiin Helsingin lisäksi Jyväskylässä, Padasjoella ja tietenkin kotona Kokkolassa. Ei kun levyä tekemään! Ensimmäiselle yhteiselle CD:llemme olen koonnut valikoiman materiaalia Oonan kauniille äänelle ja vahvoille tulkinnoille: vanhoja tuttuja (Laulu rakastamisen vaikeudesta, Pajupilli, Kisällitärlaulu) ja runsaasti uusia lauluja esim. Aale Tynnin, Aila Meriluodon ja Veijo Meren teksteihin. Nimiruno on Jukka Siirosen ?Ole rohkea, sydän? uuden vuosituhannen alusta. Nyt on Oona Airolan aika.?- Kaj Chydenius.
• Viikot 47-48 7 Rasvaletti vie 1950-luvun Helsinkiin ??Helsingin kaupunginmuseon valokuvanäyttely Rasvaletti avautuu 13.11.2013 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Sen koskettavat valokuvat herättävät henkiin 1950-luvun Helsingin, jossa sodan varjot väistyivät uuden ajan optimismin tieltä. Vuoden kestävän Rasvaletti-näyttelyn kuvat tulvivat muistoja ja nostalgiaa: maitokaupat ja nailonsukat, Brylcreem ja nahkatakit, olympialaiset ja Armi Kuusela, Kilta-astiat ja kodinkoneuutuudet, rock, rillumarei ja Monrepos. Näyttelyyn on vapaa pääsy kuten kaupun- ginmuseoon aina. Suomessa 1950-luku merkitsi siirtymistä sodanjälkeisestä ajasta normaalioloihin. Uusi poliittinen tilanne oli jännitteinen: suuren itänaapurin kanssa opeteltiin elämään rinnan ja kotimaassakin oli paljon ristiriitoja, lakkoja ja levottomuuksia. Silti Suomi käänsi katseensa länteen, kansainväliset suhteet vilkastuivat vuosikymmenen puolivälissä ja länsikauppa helpottui. Helsinki kasvoi nopeasti, kun maaseudun nuoret muuttivat kaupunkiin paremman toimeentulon toivossa. Vuonna 1946 Helsin- kiin liitetyille alueille kohosi kerrostalolähiöitä, joilla vilisi lapsia. Keskustassa uusi aika näkyi moderneina rakennuksina ja uudenlaisina muoteina. Autot lisääntyivät nopeasti kaduilla, mutta vastaan tuli vielä hevoskärryjäkin. Jälleenrakentaminen vaati paljon raskasta teollisuustyötä, mutta sen rinnalla kehittyivät kauppa ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Vuosikymmenen aikana elintaso nousi ja toi ihmisten ulottuville uusia kulutustavaroita, jotka tarjosivat arkeen iloa ja jopa pientä ylellisyyttä. Vapaaajan viettoon omaksuttiin uusia tapoja ja nuorisokulttuuri nousi näkyväksi ilmiöksi. Rasvaletti-näyttelyn valokuvat on valikoitu kaupunginmuseon ehtymättömästä kuva-arkistosta. Sijansa saavat myös helsinkiläisten muistot ja albumikuvat, joita on koottu näyttelyä varten. Näyttelyä täydentää muhkea Rasvaletti-kirja, joka jatkaa kaupunginmuseon suosittujen valokuvateosten sarjaa. Se tarjoaa näyttelyä laajemman valikoiman kuvia 1950-luvun Helsingistä sekä samalla katsauksen aikakauden oloihin ja elämänmenoon. Nostalgisilla näkymillä voi myös täydentää sisustustaan, koska kuvia on saatavilla seinäkalenterinakin. Kuvia ja muistoja karttuu vuoden mittaan myös Rasvaletti-näyttelyn Facebooksivulle. Ruokatauko Herttoniemen leikkipuistossa 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Niilo Kienanen. Kampaamo 1950-luvun tyyliin ja nostalginen Brylcreem Uusien muotitanssien pyörteissä 1958. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Yksi Hakasalmen huvilan huoneista on sisustettu 1950-luvun kampaamoksi aidoin kalustein. Siellä voi istahtaa kampaajan tuoliin, selata aikakauslehtiä, sipaista tukkaansa aitoa Brylcreem-hiusrasvaa ja pohtia peilin ääressä, millainen 50-luvun look itselle sopisi. Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisia luokkaretkellä Ahvenanmaalla 1956. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Jääpallojoukkue Väinämöisen urheilukentällä 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Väinö Kannisto Pojat brennaavat polttolaseilla, Pengerkatu 9. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Kari Hakli 1958.
• Viikot 47-48 8 Koti ja Sisustus Vintage ja retro innostavat tapetoimaan Kun halutaan sisustaa koti menneiden vuosikymmenten tyyliin, tapettivalinta on ratkaisevassa osassa. Helsingin Fleminginkadun Tapettitalo on toimittanut suomalaisiin koteihin retrokuoseja vuodesta 1974 lähtien. Suoritan kuolinpesien, varastojen, vinttien ym. tilojen tyhjennyksiä. Tulen paikan päälle arvioimaan. Jan Lindroos / 050 432 9013 Korkeavuorenkatu 5 HELSINKI secondhand t i t n o m e r a t Pin 6122 Puh 045 8t5in8en Knuu Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 ??Tapettitalon kolminaisinen henkilökunta on maanantaiaamuna työn touhussa. Vaikka asiakkaita ei vielä ole, tehtaalta on tullut pahvilaatikoittain myytävää. Tavallisesti vuodesta 1974 toimineessa kivijalkakaupassa ei ole ihan näin hiljaista. Tapettitalon värikkäät, rohkeat, ilmaisuvoimaiset ja taiteellisesti korkealentoiset tapetit ovat piristäneet koteja erityisen paljon vuosituhannen vaihteen jälkeen. Retro, vintage ja 1960?70-lukujen rohkeammin irroitteleva värimaailma ovat jälleen in. Liikkeessä osa-aikaisena myyjänä muutaman vuoden ajan työskennellyt Veera Kankainen tosin sanoo aivan viime vuosina esiin astuneen myös hillitympiä, vaaleamman ja jopa harmaan sävyisiä tapetteja, toki kestosuosikkien rinnalle. ? Birger Kaipaisen suunnittelema Kiurujen yö on yksi pitkäaikaisista suosikeista. Oranssi versio Kaipaisen tapetista Ken kiuruista kaunein taas on hiukan erikoisempi, mutta yhtä lailla suosittu. Ritva Kronlundin käsialaa oleva Kirsikkapuu kuuluu sekin yleisön suosikeihin. Uudemmista malleista Lukko, varsinkin juuri näissä vaaleimmissa malleissa menee hyvin kaupaksi. ? Kaiken kaikkiaan 1940?50-luvun design-mallit ovat erityisen suosittuja. Muodin aaltoliikettä Retrokuvioissakin tyylit tulevat ja menevät, tosin tunnusomaisesti usein aaltoliikkeenä. Kun kysyntä lisääntyy, Tapettitalossa otetaan parikin vuosikymmentä hyllyllä ollut vanha malli tarvittaessa uudestaan tuotantoon, ehkä väritystä muuttaen tai varioiden. ? Muodin mukaan tapettisuosikit vaihtelevat, vahvistaa liikkeessä niin ikään myyjänä työskentelevä Tuija Kuukasjärvi. ? Vakiosuosikkeja ovat Tapettimalli Apolloperhonen on keramiikkataiteilija Rut Brykin 1950-luvun lopun tuotantoa. Tapettikilpailun hedelmä ??Pihlgren ja Ritola Oy julisti keväällä 1956 kilpailun uusista tapettimalleista. Kilpailuun osallistui suuri joukko suomalaisia eturivin taiteilijoita, muun muassa Birger Kaipiainen, Tapio Wirkkala, Rut Bryk, Ritva Kronlund, Björn Rajalin, Vuokko ja Antti Nurmesniemi, Ilmari ja Annikki Tapiovaara, Olof Ottelin, Bertel Gardberg, Erik Bruun, Lisa Johansson-Pape, Eino Kauria, Yki Nummi, Jukka Pellinen, Eero Rislakki, Juhani Konttinen, Antti Roikonen ja nuorimpana muutaman vuoden ikäinen Maaria Wirkkala Enkeli-tapetillaan. Tuloksena syntyi useita ainutlaatui- sia tapetteja. Ehkä tunnetuimmaksi näistä on noussut Birger Kaipiaisen Kiurujen yö, jota on sanottu kauneimmaksi suomalaiseksi tapetiksi. Tapetissa esiintyy ensimmäisen kerran useita yksityiskohtia, jotka ovat myöhemmin nousseet loistoonsa Birger Kaipiaisen keramiikkatöissä. ? Näihin on nyt ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Espoossa Emman näyttelyssä, kertoo Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapettia esittelevä Tapettitalon toimitusjohtaja Marjatta Tanskanen (kuvassa). Birger Kaipiainen käytti samoja motiiveja kuin Kiurujen yö -tapetissa myös Arabian Paratiisi-astiastossa. kuitenkin hyvin voimakkaatkin tehostetapetit, joita varsinkin nuoriso rohkeasti ostaa. Muoti vaihtuu yleensä pikkuhiljaa. Tosin sisustuslehtien kuvasto vaikuttaa nopeasti. Suomalaisen tapetin puolesta Aina Tapettitalo ei ole ollut yhtä ilmeinen hitti. ? Liikkeen perustamisvaiheessa 1970-luvulla koko ala oli murrosvaiheessa, Tapettitalon toimitusjohtaja Marjatta Tanskanen (os. Ritola) muistelee. Kaikki Tapettitalon tapetit painetaan yhdessä ja samassa tehtaassa, Toijalassa sijaitsevassa Matti Ritolan perustamassa Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:ssä. Vuonna 1930 aloittaneen tehtaan tapetit painetaan alkuperäisellä, yli 160 vuotta vanhalla rotaatiopainomenetelmällä, joka aikanaan syrjäytti nopeassa tahdissa vanhemmat käsinpainomenetelmät, laatta- ja sablonipainon. ? Käytettyä menetelmää voi luonnehtia myös nimityksellä liimapainomenetelmä, Marjatta Tanskanen kertoo. ? Vuosien kuluessa painokoneet ovat kehittyneet, mutta painomenetelmä on pysynyt samana. Ekologinen vaihtoehto Pihlgren Ritola- eli Pr-tapeteissa raaka-aineet ovat yhä suurelta osin samoja kuin 160 vuotta sitten, mutta raaka-aineiden laatu on valikoidumpaa ja tasaaineisempaa kuin ennen. Pr-tapettien paperi on suomalaista M-Realin Kyröskoskella valmistamaa tapettipaperia. Väriaineina käytetään pääasiassa maavärejä eli okraa, sienaa ja muita rautaoksidivärejä. ? Väripigmentit sekoitetaan liitu- tai litoponijauheeseen veden kanssa, johon lisätään perunajauholiima sideaineeksi. Tällä tavoin tapettiin saadaan kaunein mahdollinen väripinta, joka on myös kädelle hyvin miellyttävä. Valo tekee liidun karkeaan pintaan kevyitä varjoja, ja tapettiin saadaan sametti- Kun kysyntä lisääntyy, Tapettitalossa otetaan parikin vuosikymmentä hyllyllä ollut vanha malli tarvittaessa uudestaan tuotantoon, ehkä väritystä muuttaen tai varioiden. ? Muodin mukaan tapettisuosikit vaihtelevat, kertoo liikkeessä myyjänä työskentelevä Tuija Kuukasjärvi. maisen pehmeä ulkonäkö. ? Jo kädellä tuntee, miten miellyttävä paperitapetin pinta on, Marjatta Tanskanen kuvailee. ? Tapetti tuntuu paperilta, ei miltään muovikelmulta, mutta tämähän selviää vain kokeilemalla. Silti tapetti kestää hyvin pyyhkimistä ja valoa. Paitsi nostalgisen kauneutensa ja värikkyytensä vuoksi, Tapettitalon tapetit ovat osaltaan suosiossa varmasti myös ekologisuutensa vuoksi. Kotimaisesta paperista tehtyjen tapettien pinta on joko pellavaöljyä tai sitten ne ovat kokonaan pinnoittamattomia. Pinnoittamattomissa malleissa pinta on väripinnan liitu-perunajauholiimaseosta. Asiakkaissa nuorta ja vanhaa Ketkä Tapettitalon tuotteita ostavat? Liikkeen henkilökunta kertoo, että asiakkaissa on paljon rohkeasti ja kokeilunhaluisesti sisustavaa nuorisoa, mutta ikähaitari on kaiken kaikkiaan laaja. ? Aika kaikenikäistä asiakasta meillä tosiaan on, Veera Kankainen sanoo. ? Ihmisiä, jotka remontoivat vanhempia taloja, on asiakkaissa paljon. Varsinkin viime aikoina meiltä on haettu tapetteja rinta- mamies- ja maalaistaloihin ja jopa kartanoihin. Kaiken kaikkiaan asiakkaista moni on kiinnostunut joko perinteisestä suomalaisesta kulttuurista tai vintage-esineistä, tai molemmista. ? Ekologisuus on yksi suuri tekijä, joka houkuttaa monia liikkeseemme. Tapeteissamme on vinyylitapettiin verrattuna toisenlainen tunnelma. Monelle viehätyksen syynä voi olla henkilökohtainen nostalgia, esimerkiksi että on mummolasta tai lapsuuden mökiltä muistoja vanhoista tapeteista, Veera Kankainen sanoo. Värin paluu tapetteihin Tuija Kuukasjärvi huomauttaa, että 20?30 vuotta sitten elettiin vaihetta, jolloin Suomessa ei juuri haluttu käyttää värejä. Nykynuoret taas käyttävät sisustamisessaan värejä hyvinkin vapautuneesti. ? Värikkyys tuli suomalaiseen sisustamiseen 1960- ja 70-luvuilla, mutta 1980-luku oli harmaamman värimaiseman aikaa, ja 1990-luku taas oli laman takia vähän huono. Kun ei remontoitu asuntoja, niin ei oikein mennyt tapettejakaan. 2000-luvulla on taas ruvennut olemaan paluuta värikkäämpään sisustamiseen. Vintagekulttuuri on noussut viime vuosina isommaksi buumiksi kuin aikoihin. Osittain vanhan ja hiukan kummallis-hauskankin muotokielen suosio on heijastunut myös Fleminginkadulle. ? On se varmaankin sen verran näkynyt, että saattaa tulla eri tavalla kiinnostusta muotibloggaajilta, ja ulkomailtakin asti on tultu kirjoittamaan liikkestämme, Kankainen kertoo. ? Japanista meillä käy jonkin verran asiakkaita, toki sikäläisiä turisteja kiinnostaa suomalainen design muutenkin. Mutta Ruotsistakin käytiin juuri kirjoittamassa juttua Helsingin suositeltavista vintagekaupoista. Teksti: Manu Haapalainen
• Viikot 47-48 9 Avuksi hyvät välineet Viihtyvyyttä viikkosiivouksella Siivouksesta saa myös hyötyliikuntaa ja sen voi tehdä iloiten. Kotisiivouksessa työasennot saattavat rasittaa selkää, hartioita, niskaa ja jalkoja. Onkin hyvä kiinnittää huomiota työasentoihin ja sopiviin työvälineisiin. ?? Säännöllisestä viikkosiivouksesta on hyvä pitää huolta, sillä ulkoa kantautuu kotiin likaa, ja ihmisistä, vaatteista ja tekstiileistä irtoaa pölyä. ? Puhtaus lisää viihtyvyyttä ja esteettistä nautintoa. Toki siivouksen tarve riippuu myös kotitaloudesta, lapsiperheessä on toisenlaiset siivoustarpeet kuin yhden ihmisen taloudessa, toteaa TTS-Työtehoseuran tutkija Arja Rytkönen. Viikkosiivouksella vaikutetaan myös siihen, että eri materiaalit pysyvät kunnossa, kun vältytään voimakkailta puhdistusaineilta. Ylläpitosiivouksella jatketaan myös rakenteiden ja materiaalien elinaikaa. Näin säästetään kustannuksia. Turvallisuutta välineistä Sujuvan siivouksen edellytys ovat asianmukaiset ja puhtaat siivousvälineet. Arja Rytkönen kehottaa satsaamaan hyviin työvälineisiin monestakin syystä. Kotisiivoukseen liittyy monia toimintoja, joiden rasittavuus korostuu yhtäjaksoisissa ja usein toistuvissa työtehtävissä. ? Esimerkiksi ikkunan ja parvekelasien pesussa on ongelmallisia tilanteita, joissa pesijä joutuu kurkottelemaan erilaisissa työasennoissa. ? Usein on tarve myös nousta joko jakkaralle tai käyttää tikkaita, jolloin siihen liittyy myös turvallisuusriski. Askeleen ei tarvitse paljon mennä sivuun, kun seurauksena on kaatuminen. Kurkottelua voidaan vähentää pitkävartisilla ja säädettävillä työvälineillä, neuvoo Rytkönen. Pitkäjaksoinen imurointi on raskasta, kun siivotessa joutuu usein kumartelemaan ja kurkottelemaan matalien huonekalujen alle. ? Imurointi ei ole aina välttämätöntä. Imurit ovat usein myös äänekkäitä, mikä lisää työn rasittavuutta. Imuroinnin sijasta kannattaa kokeilla laajempien sileiden lattioiden moppaamista pölyä sitovalla kuituliinalla. Lika tarttuu usein pinnoille, joihin kosketaan paljon käsin. ? Tällaisia ovat valokatkasijat ja kädensijat sekä jääkaapin oven kahva. Ruokapöydän alapintaakaan ei aina huomata pyyhkiä riittävän usein. Siivouksen yhteydessä on hyvä käydä läpi ovien kä- densijat. ? Pikasiivouksessa se onnistuu hyvin siten, että laittaa suihkupulloon vettä ja vähän pesuainetta, esimerkiksi astianpesuainetta tai neutraalia yleispuhdistusainetta. Pintaa suihkautetaan ja se pyyhitään. Kun tehdään viikkosiivousta, nesteen voi laittaa yhtä hyvin ämpäriin. Kuraeteinen tarvitse usein lakaisua, jotta sisälle tullut hiekka ei kantaudu muihin huoneisiin. Jos lika pääsee pinttymään, se voi olla vaikeammin puhdistettava. ? Eteisen siivousta helpottavat kenkätelineet. Kun kengät ovat järjestyksessä, siivouskin helpottuu. Arkipöly pois Viikkosiivoukseen kuuluu irtopölyjen pyyhkiminen, joka onnistuu kätevästi kuivahkolla mikrokuituliinalla. ? Kuivalla mikrokuituliinalla voidaan pyyhkiä irtopöly kirjahyllystä ja monenlaisilta muilta tasoilta ? kohteista, joissa ei ole rasvaa tai muuta likaa. Jos pinnat ovat rasvaisia tai likaisia, tarvitaan nihkeäpyyhintää. ? Mikrokuituliina ottaa myös lyhytnukkaisesta huonekalukankaasta pölyjä pois, Rytkönen toteaa. Pölyjen pyyhkiminen ei aina onnistu pyyhkeellä pinnan muodon tai sijainnin vuoksi. Tätä varten on erikoisvälineitä, kuten esimerkiksi strutsinsulista tai lampaanvillasta valmistettu pölyhuiska, joka sopii myös aroille pinnoille. ? Strutsinsulasta valmistetulla huiskalla puhdistuvat muun muassa sälekaihtimet, viherkasvit, pienet koriste-esineet, tietokoneen näyttö ja näppäimistö. ? Laajemmat pinnat hoituvat lampaanvillasta tehdyllä, teleskooppivarrella varustetulla mopilla. Sillä pääsee korkeillekin pinnoille, kuten ikkunoiden sälekaihtimia, ilmastoventtiilejä tai lamppuja puhdistamaan, selvittää Rytkönen. Kirjahyllyjen ja muiden avohyllyjen yläosatkin on hyvä muistaa pyyhkiä silloin tällöin. Lattiat puhtaiksi Lattioiden puhdistus riippuu materiaalista. ? Parkettien, kuten myös muiden puulattioiden ylläpitosiivoukseen sopii niiden pyyhkiminen kuivalla tai nihkeällä mopilla tai imurointi. Parketeille on olemassa myös erilai- Kuninkaallista hommaa! ??Eräs nainen kertoo laittavansa aina askarteluliikkeestä ostamansa kruunun päähänsä, kun aloittaa viikkosiivousten teon. ? Siivotessa on hieno tuntea olevansa kuin kuningatar! Näin työ ei tunnu yhtään arkiselta. Eräs toinen nainen taas kertoo, että siivoamisen yhteydessä kohottaa itselleen pari lasillista kuohuviiniä. www.rakennusgrahn.com jani.gran@rakennusgrahn.com p. 0400-515 937 Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Ostamme lasit, posliinit, huonekalut, soittimet, harrastusvälineet, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, kirjat, antiikkia ym. ym. Heti käteisellä nopea nouto! Puh. 0400 - 461 070 Seppo/Sari Hyvät työvälineet helpottavat ja nopeuttavat siivousta. Säädettävät varret helpottavat pääsyä korkeille pinnoille. Välineiden valinnassa on hyvä ottaa huomioon toimivuus, puhdistuskyky, kuivaaminen ja säilytys. sia puhdistusaineita, mutta yleensä riittää yleispuhdistusaine. Muovilattiat kestävät kosteutta, ja niitä voi hyvin pestä kosteilla pyyhkeillä. Pesuaineena voi käyttää neutraalia tai heikosti emäksistä pesuainetta. ? Muovilattiallekaan en käyttäisi hankaavia puhdistusvälineitä, jotta niiden pinta ei vaurioidu, Rytkönen sanoo. Lattioiden puhdistukseen soveltuu imuri sekä kuituliina. ? Laajojen lattiapintojen pyyhkimiseen voi käyttää lattiakuivaimeen tai moppiin kiinnitettyä kuitukangaspyyhettä, joka on käsitelty pölynsidonta-aineella. 50 senttiä leveällä, matalalla välineellä pääsee hyvin sohvan ja kalusteiden alle, johon imurin suutin ei aina pääse. Imurin suutin on myös kapeampi, noin 30 senttiä. Mopin käyttö voi nopeuttaakin siivousta. ? Jos imuroi lattioita ja mattoja, voi samalla imuroida myös huonekalut tekstiilisuuttimella. Rasvan puhdistusta keittiössä Keittiössä siivoustarvetta lisää ruoanlaiton yhteydessä kerääntyvä rasva, joka jää useimmiten liesiin, tiskialtaaseen, astioihin ja muihin pöytäpintoihin. Astianpesuaine poistaa rasvaa, joten se käy keittiön pesuaineeksi monipuolisesti. Toisinaan keittiössäkin tarvitaan kalkinpoistoainetta, esimerkiksi hanan ympärille kerääntyneen saostuman poistoon tai pinttyneen pesualtaan puhdistukseen. Lattiakaivoon voi asettaa suodattimen keräämään ylimääräiset hiukset. Näin siivous helpottuu. Lieden puhdistaminen riippuu lieden tyypistä. Keraamisen lieden pinnan päivittäiseen puhdistukseen voi käyttää astianpesuaineliuosta. ? Kovempaan likaan voi käyttää tarkoitukseen suunniteltua terävää raaputinta, jos esimerkiksi liedelle on kiehunut ruokaa yli. Puhdistukseen voi hankkia myös lieden puhdistamiseen kehitettyjä aineita, joilla lähtevät esimerkiksi kattilan pohjasta jääneet jäljet. ? Valurautapintaan voi käyttää kovan lian puhdistukseen teräsvillaakin, mutta emalipintaa sillä ei tulisi hangata. Pinnan naarmuunnuttua lika tarttuu siihen entistä helpommin. Emalipinta lähtee useimmiten tavallisella kostealla pyyhkeellä ja astianpesuaineella. Tarvittaessa lian voi antaa liota jonkin aikaa. ? Yleensä ottaen, jos haluaa kokeilla erilaisia aineita ja välineitä, kannattaa tehdä se ensin huomaamattomaan paikkaan. Puhdistusaineiden käyttöohjeet kannattaa myös lukea, Arja Rytkönen huomauttaa. Harvemmin puhdistettavia kohteita Joka kodissa on erilaisia hyllyjä ja säilytystiloja, joihin kertyy kaikenlaista tavaraa. ? On hyvä pitää silloin tällöin pientä inventaarioita siitä, mitä todella tarvitsee ja mitä ei. Näin järjestyskin säilyy paremmin. Siivouskomerosta tulee toisinaan pieni kaatopaikka, jossa kannattaa myös tehdä inventaariota, Rytkönen sanoo. Sama koskee vaatehuoneita. Harvemmin puhdistettavia kohteita ovat esimerkiksi kristallikruunut ja erilaiset kattokruunut. Niitä varten on olemassa myös puhdistusaineita, mutta astianpesuainekin yleensä soveltuu niiden puhdistukseen. ? Itse olen laittanut kristallikruunua puhdistaessani alle pehmusteen, jotta osia ei mene rikki, jos joku niistä sattuisi putoamaan. Olen irrotellut erilaisia osia ja pessyt ne astianpesuainetta sisältävässä vesiliuokses- VERHOOMO ? SECOND HAND HUONEKALUJA Verhoilemme kodin huonekalut antiikista nykypäivään. Jokainen työ arvioidaan yksilökohtaisesti ja sinun tarpeittesi mukaan. Kankaan voi valita laajasta valikoimastamme.  Tervetuloa! Mäkelänkatu 15 Helsinki info@ tuoligalleria.fi / puh. 040-5080084 / tuoligalleria.fi Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Lattiapintojen pyyhkimiseen voi käyttää imurin sijasta lattiakuivaimeen kiinnitettyä pyyhettä. Sillä pääsee myös kätevästi huonekalujen alle. sa ja huuhtonut hyvin, Rytkönen kertoo. Ikkunat kirkkaaksi Välineiden merkitys korostuu erityisesti ikkunoidenpesussa. Työtehoseurassa on asiaa myös testattu. ? Ikkunanpesuvälineissä on paljon eroja. Hyvä lasta on sellainen, joka kuivaa ikkunan jopa yhdellä vedolla, Arja Rytkönen sanoo. Välineitä hankkiessa voi käydä vaikkapa siivousliikkeissä saamassa vinkkejä. Vanhojen ikkunoiden avaaminen saattaa olla erityisen hankalaa. Avautumissuuntakin vaihtelee. Ikkuna voi olla saranoitu myös yläosastaan, joten pesutilanteessa kannatteluun tarvitaan usein toinen ihminen. Tehokkailla välineillä ikkunalasin saa puhdistettua nopeasti. ? Sisäikkunoiden kohdalla itse puhdistan ensin sälekaihtimet. Sälekaihtimet voivat puhdistua pölystä kuivallakin liinalla tai lampaanvillasta tehdyllä pölyhuiskalla, mutta toisinaan tarvitaan nihkeäpyyhintää ? näin etenkin silloin, jos ikkunoita pidetään auki ja sisään tulee kaupunkipölyä. Seuraavaksi Arja Rytkönen puhdistaa ikkunan pokat. Mahdolliset maalitahrat lähtevät esimerkiksi samalla teräraapalla kuin keraamisen liedenkin pinta. ? Pokien puhdistukseen kelpaa lampaanvillasta tehty moppi sekä pesuliuokseen kostutettu liina. Sen jälkeen pestään lasi normaaliin tapaan. ? Hyvin likaiset ikkunat, esimerkiksi parvekelasit, kannattaa pyyhkiä ensin suhteellisen märällä pyyhkeellä tai erityisellä mikrokuituisella ikkunanpesimellä, jonka jälkeen vedetään kuivaimella. Jos näyttää, että lasi jäi likaiseksi, voi pesun toistaa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Työtehoseura/Arja Rytkönen
• Viikot 47-48 10 Koti ja Tapettitalo Sisustus Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu Verhoilu Kulunut? Mutta niin mukava! Tuo se meille ja nauti lempihuonekalustasi vielä pitkään! OSTAN IKONEITA Antiikkiliike Bo & Co p. 0400 424 397 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Uniikki puukellot ja puulautaset lahjaksi tai ravintolaan. Saunatilat Pasilassa Polttarit, merkkipäivät tai saunaillat Lisää tietoa saunatiloistamme löydät kotisivuiltamme. www.pasilansaunatilat.fi Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 sila p. 050-32 89 266 YRJÖNKATU 14 (Uudenmaankadun kulma, Helsinki) Puh. (09) 640 772 NAHKA- JA MOKKAPUSEROT Laadukas valikoima naisille ja miehille un Sa A&G Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Tapettien alennusmyynti koko marraskuun! n Saunatilat Oy Eläkeläisinsinööri laatii rakennuspiirustuksia. P. 0400 847 262 Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) a& to la ART-BARON OY LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Pa SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Tilausravin Esterinportti 2, 7 krs. Puh. 0400-582106 95 % asiakkaistamme suosittelee! (4/2013 tutkimus N=2134) 40x50mm.indd 1 31.1.2013 20.28 Ostamme kultaa ja hopeaa Tervetuloa Helsingin ostopisteellemme. Fredrikinkatu 59 Ma-Pe klo 9-17 Ma-pe 11-18, la 11-15 Ota yhteyttä: 050 3814 147 agverhoilu@live.com www.agverhoilu.com KultaRahak s voitti Helsin i gin Sanomien Hintaverta ilun! Ota tämä mainos mukaan! Saat 10 ? lisää, kun myyt yli 100 ? arvosta kultaa. Uusi lehti! 5 vinkkiä kaukolämpötaloon ??Syksyn edetessä kaukolämmitetyssä talossa on hyvä tarkistaa lämmitykseen liittyvät säädöt. Lämmitysenergian säästöpotentiaali kiinteistössä on jopa 5- 15 %. Oikeilla säädöillä varmistetaan sekä asumismukavuus että kiinteistön energiatehokkuus. Kaukolämpötaloissa on hyvä huolehtia seuraavista asioista: 1) Lämpötilaero kertoo laitteiden oikeasta toiminnasta Kaukolämmön meno- ja paluuveden lämpötilaeroa on syytä seurata. Se kertoo, kuinka tehokkaasti rakennus hyödyntää kaukolämpöenergiaa. ? Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi ja taide www.antiikkijataide.fi 2) Miellyttävät asumisolot Huoneistojen sisälämpötilaksi suositellaan 20?23 celsiusastetta, eivätkä asuntojen väliset erot saisi olla kovin mittavia. Myös sisäilman on oltava raikas, ja huoneiston pitäisi tuntua vedottomalta. Lämmintä käyttövettä tulee olla aina riittävästi, eikä se saa olla asetusarvoihin nähden liian kuumaa tai kylmää. 3) Sävel Plus tehokkaaseen käyttöön Energiatehokkuuden jatkuva seuranta on erityisen tärkeätä, ja lämmityskaudella raportointipalvelun muistiinpanosivuille kannattaa kirjata ulkolämpötilat sekä patteriverkoston meno- ja paluulämpötilat. sen varoventtiileistä valuva vesi ja muutokset pumppujen käyntiäänissä. Lämmönjakohuoneen siisteys ja valaistus lisäävät turvallisuutta. 5) Patteriverkostoon sopiva paine On hyvä tarkistaa ajoittain, että patteriverkostossa on painetta ? jos sitä ei ole, kaikki ei ole kunnossa. Seurantaan käytetään mittaria, jossa on ylä- ja alapainemerkinnät. Patteriverkostoon kannattaa asentaa myös täyttöveden määrämittari. Esimerkiksi jatkuva patteriveden täyttötarve on merkki vuodosta, joka on korjattava. 4) Lämmönjakohuone kuntoon Seurattavia asioita ovat muun muassa lämmityk- Sunnuntaiaamujen tunnelmaa ??Vallilan herkkä kaktuskukka-kuosi on Tanja Orsjoen käsialaa. Vuonna 2005 suunniteltu kuosi on saanut nyt uuden ilmeen. Lisäksi kuosi on painettu uudelle LinenLookmateriaalille, joka näyttää ja tuntuu pellavamaiselta. Rauhoittava kuosi tuo kotiin kiireettömyyden tuntua. 47 % puuvillaa, 38 % polyesteriä, 15 % viskoosia. 27,00 ? /metri.
• Viikot 47-48 11 Suomen Laulu Jouluoratorion lumoissa ??Suomen Laulu esittää Johan Sebastian Bachin Jouluoratorion kantaatit I-III kahdessa konsertissaan. Ensimmäinen konsertti on Agricolan kirkossa torstaina 5.12. ja toinen Lauttasaaren kirkossa lauantaina 7.12. Bachin Jouluoratoriota pidetään yhtenä säveltäjän hienoimmista kirkkomusiikkiteoksista. Bach kokosi sen pääasiassa aiemmista maallisista kantaateistaan, jotka hän oli kirjoittanut Dresdenin kuninkaallisen perheen kunniaksi vuosina 1733-1734. Jouluoratorio kantaesitettiin vuosina 1734-1735 Leipzigissa yksitellen kolmena ensimmäisenä joulupäivänä(25., 26. ja 27. joulukuuta), Jeesuksen ympärileikkaamisen juhlana (uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta), uudenvuodenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (2. tammikuuta) sekä loppiaisena (6. tammikuuta). Jouluoratorio koostuu kuudesta kantaatista ja nykyään tavallisimmin kolme ensimmäistä (joulupäivien) kantaattia esitetään yhdessä konsertissa ja mahdollisesti kantaatit IV-VI toisessa. Jouluoratorioon Bach lisäsi lukuisia resitatiivejä ja turba-kuoroja sekä koraaleja, joista muutamat olivat Bachin aikana jo vanhastaan tunnettuja. Evankelista kuljettaa juonta eteenpäin resitatiiveissään. Resitatiivien tekstit on lainattu Luukkaan evankeliumista (Luukas 2:1-), kahdessa viimeisessä kantaatissa kuitenkin Matteuksen evankeliumista (Matt. 2:1-). Aarioissa pysähdytään kuuntelemaan ja tarkentamaan eri näkökulmia ja asioita. Kuoron koraaleissa kommentoidaan tapahtunutta tai tarkennetaan asioiden luonteita. Vuosina 2006-2008 Suomen Laulu esitti osia Jouluoratorion kaikista kantaateista ja juonta kuljetti lukija. Tänä vuonna Suomen Laulu esittää Jouluoratorion kantaatit I-III. Ensimmäinen kantaatti käsittelee ajanjaksoa ennen ja jälkeen Jeesuksen syntymän, toinen paimenille il- moitettua ilosanomaa Jeesuksen syntymästä ja kolmas päättää jouluyön kertomuksen. Suomen Laulun syksy on ollut työntäyteinen: Jouluoratoriota alettiin harjoitella syyskuussa, mutta sen lisäksi on ehditty tehdä kuoron Demo-levyn nauhoitukset sekä harjoitella jo kevään ohjelmistoa, johon kuuluu mm. Einar Englundin Hymnus sepulcralis, Bachin motetti Fürchte dich nicht. Monelle laulajalle Jouluoratorion kuoro-osat ovat enimmäkseen tuttuja aiemmilta vuosilta, mutta joukossamme on monia, joille koko teos on aivan uusi. Kysyin kahdelta Suomen Laulun jäseneltä, mitä musiikki ja Jouluoratorio heille merkitsevät. Millainen on musiikillinen taustasi? ? Olen laulanut ruotsinkielisessä ortodoksikuoro Mariamissa, se on kamarikuorotyyppinen. Tällaisen suuren kuoron soundi kiehtoo, on paljon ääntä. Olen soittanut trumpettia 19-vuotiaasta ja isäni on rockmuusikko, joten musiikki on ollut läsnä elämässäni aina. Lisäksi laulan ja myös sepitän laulelmia, ?visor?, kuten ruotsiksi sanotaan. Mitä teet työksesi? ? Olen vapaa kulttuuritoimittaja radio Vegassa. Perheeseeni kuuluu vaimo ja 3-vuotiaat kaksostytöt, joten haastetta riittää perheelämän ja harrastuksen yhteensovittamisessa, mutta laulaminen on hyvin antoisaa ja oivallinen vastapaino arjessa. Keskiviikkoillat kyllä pystyn järjestämään laululle, mutta kuoron matkoille en tässä elämänvaiheessa pääse. Täyden palvelun autokorjaamo. Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit | Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset TARJOUKSET Renkaiden vaihto alk. 25 ? (rengashotelli) Ilmastointihuolto alk. 85 ? Miltä tämänkertainen jouluoratorioharjoittelu on tuntunut? ? Uutta on se, että tänä syksynä kuorossa on ollut stemmaharjoittelua aiempaa enemmän. Suhtaudun siihen kaksijakoisesti: joidenkin laulajien mielestä se on hyvä asia, toisaalta stemmoja voi harjoitella omaehtoisestikin, esim. tietokoneella on tähän hyviä apuvälineitä. Niitä taiteellinen johtajamme Esko Kallio onkin auliisti suositellut. Osien I-III esittäminen nyt yhtenäisenä on hieno asia, sillä joulun sanoma tulee näin ehjästi kerrotuksi. Mielestäni hyvä idea olisi jakaa esitykset kahden kuoron kesken: osat I-III laulaisi eri kuoro kuin osat IV-VI. Säestävässä Storia-orkesterissa soittaa Suomalaisen barokkiorkesterin jäseniä yhdessä barokkimusiikkia opiskelevien nuorten soittajien ja barokkimusiikista kiinnostuneiden musiikin ammattilaisten kanssa. Teksti: Irja Arpiainen Kuvat: Erkki Pöyhönen Ykköstenori Viktor Granö on aloittanut tänä syksynä Suomen Laulussa. Mikä sai Sinut innostumaan juuri Suomen Laulusta? ? Suomen Laulu on tuttu minulle nimenomaan Matteus-passiosta ja sitä halusin tulla laulamaan. Tämän kuoron riveissä halusin oppia klassista laulua ja Bach tuli vastaan heti. Jouluoratorio on tuttu kuunneltuna, se on laulullisesti haastava teos. Suomen Laulun ohjelmisto vaikuttaa mielenkiintoiselta ja haasteelliselta: on monipuolista musiikkia, vanhaa ja uudempaa, Victor Granö sanoo. AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Ykkösbasso Fred Stoddard on laulanut Suomen Laulussa kuusi vuotta. Kanadasta lähtöisin oleva Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen lehtori on löytänyt tiensä Iso Britannian ja Australian kautta Suomeen. Kaikissa asumissaan maissa hän on laulanut kuorossa. Tämänvuotinen Jouluoratorioesitys on Fredille kolmas. Aiemmin hän on Suomen Laulun riveissä esittänyt sitä vuosina 2007 ja 2008. ??Suomen Laulu esittää J.S. Bachin Jouluoratorion kolme ensimmäistä kantaattia kahdessa joulukonsertissaan: torstaina 5.12. Agricolan kirkossa klo 19 ja lauantaina 7.12. Lauttasaaren kirkossa klo 17. Solisteina ovat Hedvig Paulig, sopraano, Essi Luttinen, altto, Niall Chorell, tenori ja evankelista, Markus Nieminen, basso. Storia-orkesteria johtaa Suomen Laulun taiteellinen johtaja Esko Kallio. Liput 35/25/15? kuorolta (www. suomenlaulu.fi), Lippupisteestä (+ palvelumaksu alk. 2.50?), ovelta tuntia ennen konserttia. Lisäliikennettä pikkujoulukauden aikaan ??HSL vahvistaa pikkujoulukauden bussiliikennettä lisäämällä linjoille lähtöjä myöhäisiltaan. Busseilla on lisälähtöjä 15.11.?14.12. perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Lisälähtöjä on Helsingin linjoilla 20N, 39N, 43, 67N, 68, 71, 72N, 76N, 85N, 90N, 92N, 94N, 96N ja 97N sekä seutulinjoilla 132NT, 231, 270N, 400N, 452, 453, 633N ja 700N. Lisälähdöt ajetaan myös itsenäisyyspäivän aaton, torstain 5.12. jälkeisenä yönä. Luettelo lisälähdöistä on HSL:n sivuilla www.hsl.fi. Yötaksa voimassa klo 2 alkaen HSL-alueen joukkoliikenteessä on voimassa yötak- sa kaikkina viikonpäivinä klo 2.00 - 4.30. Yötaksan aikana matkustajilta peritään lipun kelpoisuusalueen mukaan samansuuruinen maksu. Kaikki kausiliput ovat voimassa yötaksan aikana. SOITA JA VARAA AIKA! Henry Fordin katu 5 D ? 0500 504 390 00150 HELSINKI ? 09-626 412 www.jarrupoljin.fi ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi SYYSTARJOUS Erä Gardeurin housuja nyt tarjoushinnoin! Colour Cotton 79,90? Denim farkkuja 79,90? Villakangas housuja 99-119? SIMONKATU 12 / Simonkenttä / www.belixo.fi Mechelininkadun pyöräkaistat ajoradan tasolle ??Mechelininkadun pyöräkaistat tullaan sijoittamaan ajoradan tasolle. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asiasta marraskuun alun kokouksessaan. Äänestyksessä hävinneessä ehdotuksessa pyörät olisi koko matkalta sijoitettu jalankulkijoiden tasolle. Vihreiden Osmo Soininvaaran vastaehdotus voitti äänestyksen äänin 7-2. Polkupyöräilijät on edelleen tarkoitus sijoittaa ja- lankulkijoiden tasolle Pohjoisen Hesperiankadun pohjoispuolella. Pysäköintipaikat kadunvarresta aiotaan poistaa Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun väliltä. Huoltoliikennettä varten varataan kuitenkin kahdeksan paikkaa, johon autot voivat pysähtyä lastin purkua varten. Suunnitelman kustannusarvio on 5,7 miljoonaa eroa. ?mko Moottoriparkki.fi ? Konseptin syventämää yhteistyötä Prätkäpajan kanssa ??Moottoripyörien, autojen, veneiden ja vaikkapa moottorikelkkojen kausisäilytyspalveluita tuottava Alastaron Moottoriparkki Oy panostaa tasokkaisiin säilytystiloihin sekä asioinnin sujuvuuteen. Palvelusivusto on www.moottoriparkki.fi. ? Olemme sopineet yhteistyön aloittamisesta helsinkiläisen Prätkäpajan ( www.pratkapaja.fi ) kanssa. Sopimus sisältää moottoripyörien, mönkijöiden, vesijettien, ja moottorikelkkojen huollot ja kuljetukset, kertoo Moottoriparkin perustanut ja palveluita kehittänyt Anssi Ennevaara. ? Prätkäpajan kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa synergian, helpottaa moottoripyöräilijän kauden rajapintojen logistiikkaa ja ennen kaikkea tarjoaa kokonaisvaltaista käytännön palvelua läpi koko säilytysketjun, valaisee Moottoriparkin perustanut ja palveluita kehittänyt Anssi Ennevaara. Kausisäilytys ja palvelukonseptin kehittäminen al- koi jo vuonna 2007, kun Loimaalla kunnostettiin Huonekalutehdas Alastek ajoneuvojen säilytystä varten. ? Se kunnostettiin alun perin ajoneuvojen säilytystä varten. Kyseessä on useisiin eri osastoihin rakennettu halli, jonka rakenteissa on mm. läpiajosuojat. Ideana oli ja on yhä tarjota oheispalveluita, kuten huoltojen tekeminen esimerkiksi Alastarossa toimivia tai testaavia tiimejä varten, kertoo Moottoriparkin perustanut ja palveluita kehittänyt Anssi Ennevaara. Loimaalle rakennettiin myös sosiaalisia tiloja, joten saunapalaverikin järjestyy tarvittaessa. Hyvin vastaan otettu palvelu sai Ennevaaran kehittämään ideaa edelleen. ? Nyt kun toimintamme laajeni Helsingin Pitäjänmäelle, myöhemmin valmistuu tiloja esimerkiksi asiakkaidemme merkkiyhdistyksien käyttöön. Silloin on helppoa tulla vilkaisemaan ajopeliään ja tavata samalla reissulla kavereita, kiteyttää Anssi Ennevaara.
• Viikot 47-48 12 www.rakennusgrahn.com jani.gran@rakennusgrahn.com p. 0400-515 937
• Viikot 47-48 13 Hernesaaren asuntojen rakentaminen saattaa viivästyä Säveltäjä Kari Tikalle tunnustus luterilaisen kulttuurin edistämisestä ??Säveltäjä, kapellimestari Kari Tikka (s. 1946) on saanut tunnustuspalkinnon elämäntyöstään luterilaisen kulttuurin hyväksi. Luterilaisen kulttuurin säätiön puheenjohtaja, piispa Jari Jolkkonen jakoi palkinnon 10.11.2013 Martinpäivän kirkkojuhlassa Kuopion tuomiokirkossa. Palkitsemisperusteluissa Tikka mainitaan laajaalaisena kirkkomusiikin ja muun hengellisen musiikin vaikuttajana. Hänen sävellystuotantonsa on keskittynyt vahvasti kirkko-ooppe- roihin ja suuren suosion saavuttaneisiin hengellisiin lauluihin, joista monet ovat saaneet innoituksensa Raamatun teksteistä. Tikan sävellyksiä on esitetty useissa sävellyskonserteissa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja USA:ssa, useissa yksinlaulu- ja kuorokonserteissa sekä kirkkokonserteissa ja jumalanpalveluksissa. Tikan hengellisistä lauluista tunnetuimpia ovat Viisi laulua Raamatun sanoihin, joista Armolaulu on käännetty ainakin kah- deksalle kielelle. Tikka on myös sovittanut 35 virttä sinfoniaorkesterille, säveltänyt laajamuotoisen oopperan Frieda (1995), oratorion Tuhlaajapoika (1984) sekä Luther-oopperan (2000). Tikka opiskeli SibeliusAkatemiassa orkesterinjohtoa Jorma Panulan kapellimestariluokalla ja sävellystä Joonas Kokkosen ja Einojuhani Rautavaaran johdolla. Tikka toimi Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina vuosina 1970?2011. ??Hietalahden telakan siirtyminen Venäjän valtion telakkayhtiön OSK:n omistukseen saattaa viivästyttää tuhansien Hernesaareen suunniteltujen asuntojen rakentamista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomien haastattelema apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. Penttilän mukaan asuntojen rakentaminen voi viivästyä pitkälle 2020-luvulle tai vielä pidemmälle, mikäli telakan toiminta vilkastuu. Kaupunki haluaa turvata teollisten työpaikkojen säilymisen, mikäli telakan vilkastuminen sellaisen mahdollistaa. Hernesaareen on suunniteltu venesatamia ja tuhansia asuntoja. Kaupunginhallitus palautti alueen osayleiskaavan valmisteluun viimeksi toukokuussa. Kiistelyä ovat aiheuttaneet esimerkiksi helikopterikenttä sekä meritäyttö. kaikissa toimipaikoissa. Samoin paikalliset vahvuudet hyödynnetään kaikkien parhaaksi, toteaa Niemistö vielä. Laadustaan palkittu Dextra on monessa asiassa oman alansa edelläkävijä. Dextralle on myönnetty laatusertifikaatti ISO 9001:n lisäksi ympäristösertifikaatti ISO 14001, työterveys- ja työturvallisuus OHSAS 18001-sertifikaatti, Investors in People (IIP)sertifikaatti sekä tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäsertifikaatti. Vuonna 2009 tasavallan presidentti ojensi Suomen laatupalkinnon toimitusjohtaja Leena Niemistölle ja laatujohtaja Liisa Pajarille. Dextra oli ensimmäinen terveydenhuoltopalveluiden edustaja, jolle palkinto myönnettiin. Monet muutkin Dextran saamat tunnustukset ovat olleet alan ensimmäisiä Suomessa. Taloustutkimus Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan Dextra Munkkivuori on pääkaupunkiseudun tunnetuin ja asioiduin lääkärikeskus. Dextra sai parhaan yleisarvosanan ja oli lääkärille pääsyn nopeudessa paras. Asiakkaat arvostivat lisäksi Dextran henkilökunnan ammattitaitoa, aikataulujen pitävyyttä ja aukioloaikoja. Dextran sairaalassa mitataan asiakastyytyväisyyttä Net Promoter Scoren -mit- tarilla (NPS), joka arvioi asiakkaan halua suositella palvelua läheisilleen. Dextran tulos on kansainvälisestikin mitattuna huipputulos. Dextralle on myönnetty lupa Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen käyttöön vuonna 2009. Pihlajalinna-konserni on yksi Suomen suurimmista kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja kunnille ja erittäin korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa ja Sairaaloissa. Pihlajalinnan liikevaihtoarvio vuodelle 2013 on noin 120 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskentelee yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista. lahjaksi VÄLITÄ OMASTA SEKÄ YSTÄVÄSI TERVEYDESTÄ nyt tarjous KIPUKOUKKU VÄRIKKÄÄSTÄ LUONNONKUITU MATERIAALISTA Tilaa kätevästi nettikaupastamme avajaistarjoushintaan: Puukoukku 33?, Luonnonkuitukomposiitti 29?. Tilaa kotiin, ilman postikuluja! video-opastus WWW.KIPUKOUKKU.INFO Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Hietalahden kauppahalli 00180 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Pikkujoulusesonki alkamassa! Tilaa välimerenherkut meiltä! Pieni halli kauppahallin sisällä! Laaja valikoima oliiveja, tahnoja, aitoa fetajuustoa, juustotäytetyt paprikat, pavut, dolmadekset, falafelit, ym). Valtaosa tuotteistamme ovat kotitekoisia ja tahnat sekä oliivimarinaadit tehdään paikan päällä. Monipuoliset catering-palvelut, isotkin tilaukset. Lääkärikeskus Dextra laajentuu valtakunnalliseksi ??Kotimainen lääkärikeskus Dextra on perustettu vuonna 1964 Helsingissä. Nyt Dextra laajentaa toimintansa valtakunnalliseksi, ja maassamme on yhteensä 20 Dextraa Helsingistä Leville. Dextran palveluihin kuuluu 15 lääkärikeskusta, kolme sairaalaa ja kaksi hammasklinikkaa. Uusina palveluina ovat Plastiikkakirurginen Sairaala ja Lapsettomuusklinikka Helsingissä. ? Dextra on ollut osa Pihlajalinna-konsernia viime vuoden joulukuusta. Dextran vahva osaaminen terveydenhuollon yksityispalveluista ja Pihlajalinnan kokemus kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täydentävät toisiaan, kertoo Leena Niemistö, Pihlajalinna Oy:n varatoimitusjohtaja ja Dextra Oy:n toimitusjohtaja. Kaikki konsernin yksityisille asiakkaille suunnatut palvelut toimivat nyt Dextran nimissä. Näitä ovat entiset Pihlajalinnan toimipisteet Akaalla, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Nokialla, Pieksämäellä, Tampereella ja Ylöjärvellä sekä tänä vuonna konserniin liitetyt Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Kankaanpäässä, Labeho Oy Lappeenrannassa, Medilappi Oy Levillä, Tammerkosken Hammasklinikka Tampereella sekä Visita Oy Jyväskylässä. ? Kaikissa toimipaikoissa jatkavat paikalliset, asiakkaille tutut ammattilaiset, Niemistö toteaa. Dextra vahvistaa palveluja omilla järjestelmillään, muun muassa OmaDextra -palvelulla, valtakunnallisella ajanvarausjärjestelmällä sekä yhteisillä verkkosivuilla. ? Dextran tietotaito ja käytössä olevat järjestelmät otetaan asteittain käyttöön 29? 33? Kauppahallin puh. 041 510 5823 StadinHerkut Avoinna ark. 8-18, la 8-17 Matkalaukkukirjakauppias kirjoineen Helsinginkadun suljetulla lippakioskilla. Matkalaukkukirjakauppias ??Karhupuistossa ja Helsinginkadulla, välillä Vaasankadulla, ehkä monissa muissa paikoissa, kulkee tyylikäs herrasmies, luultavasti kirjailija itsekin. Ainakin hän ilmestyy puistojen reunoille, Helsinginkadulla sijaitsevan suljetun lippakioskin edustalle satoi tai paistoi. Mies levittää pienen otoksen kirjoja, juttelee ihmisten kanssa. Joku ehkä ostaakin tai jopa tilaa häneltä puuttuvan kirjan. Joskus hän ottaa saksofonin tai huilun esille. Viihdyttää sillä ohikulkijoita tai ainakin itseään, jos meinaa olla hiljaista. Olkoon tämä kuva-artikkeli kunnianosoitus ja ilmainen mainos hänelle, jonka nimeä en nyt muista, enkä koskaan ole kehdannut mennä kysymään. Ihaillut vain olen syrjemmältä miehen kirjallista ja musiikillista esillä oloa ja ammatinharjoitusta. Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski Matkalaukkukirjakauppias ottaa repustaan saksofonin, välillä huilun. Soittaako yleisön ohella itselleen, en ole kehdannut mennä kysymään. Ihaillen olen vain katsellut ja kuunnellut.
• Viikot 47-48 14 Vapaaehtoistoiminta on erittäin monipuolista Helsingissä ??Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunta jakoi tänä vuonna kannustepalkinnot yhdistyksille ja ryhmille, jotka on valittu saapuneiden ehdotusten joukosta. Neuvottelukunta jakaa kannustepalkinnon kahdennentoista kerran. Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunta koostuu 22 jäsenestä, jotka edustavat eri järjestöjä, poliittisia päättäjiä sekä kaupungin viranomaisia. Sen tehtävä on kannustaa vapaaehtoistoimijoita, tukea kaupungin omaa palvelutoimintaa täydentävää vapaaehtoistoimintaa ja edistää yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden välillä. KILPIKONNAkiertopalkinto Neuvottelukunta on päättänyt jakaa palkinnon Kalliolan nuorten Itä-Pasilan sosiaaliselle nuorisotyölle. Kyseessä on lapsiin ja nuoriin keskittyvä liikuntapainotteinen monikulttuurinen kaupunginosatoiminta, joka tapahtuu pääosin Itä-Pasilan asukastalolla. Toiminnassa on mukana 8 vapaaehtoista ja runsas kuusikymmentä tyttöä ja poikaa. Sosiaalinen nuorisotyö kaupunginosatoimintana on arvokasta ja ennaltaehkäisevää työtä monikulttuuristen lasten ja nuorten parissa. Palkinnon on määrä kannustaa sekä aikuisia että nuoria toimimaan vapaaehtoistoiminnan kentällä ja haastaa nuoria vaikuttamaan myös vapaaehtoistoiminnan kautta. KELPO ESIMERKKI -kannuste Enter ry - Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys arvokkaasta työstä vanhenevan väestön tietotekniikkataitojen edistämisestä sekä Uudenmaan keliakiayhdistys ry arvokkaasta yhdistystyöstä eri-ikäisten helsinkiläisten ryhmien parissa. KUNNIAMAININTA -kannuste Uudenmaan keliakiayhdistys ry Vapaaehtoistoiminnan alue: kaupunginosatoimintaa, sosiaalisektoritoimintaa, lapsi-nuorisotoimintaa, vanhustoimintaa. Tarkempi esittely palkinnon saajista: Kalliolan nuoret Ve- toiminnan alue: kaupunginosatoimintaa, lapsi-ja nuorisotoimintaa, monikulttuurisuustoimintaa, liikuntatoimintaaToiminnan vaikuttavuus: Lasten ja nuorten lapsiryhmätoimintaa on ennaltaehkäisevää. Vapaaehtoiset auttavat ohjaavat heitä selviytymään paremmin koulukäynnistä ja parantamaan oppimistuloksia. Rikastuttaa arkea ja lapset saa turvallisen aikuiskontaktin. Syntyy ystävyys/ kaveruussuhteita. Lisää tasavertaisuutta. Toiminta on monikulttuurista. Toiminnan näkyvyys: Lapset ja nuoret tulevat lähinnä Itä-pasilan alueelta. Liikuntaryhmissä jalkapallo käy nuoria ItäHelsingin alueelta, Malmilta ja Kannelmäestä. Poikien liikuntaryhmä yhteistyössä eläintarhan ala-aste.Toiminnan suunnitelmallisuus: ryhmien toiminnat suunnitellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Sovitaan yhdessä ns. ?pelisäännöt? Toiminta lukukausittain tapahtuvaa ja rahoittajalle tehdään suunnitelmat. Osallistujien aktiivisuus: Kaikissa ryhmissä sitoutuneisuus ja aktiivisuus on ollut hyvä. lapset ja nuoret tulevat ryhmiin oman tarpeensa mukaan mutta käyvät säännöllisesti. Toiminta Helsingissä: Ryhmät toimivat pääasiallisesti Itä- Pasilan asukastalolla. Ryhmätoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten lukumäärät: Itä- Pasilassa asukastalolla, Topparikuja 2 toimivassa läksyryhmässä käy viikoittain noin 10 nuorta,eniten työttöjä mutta myös poikia aika ajoin. Poikien jalkapalloryhmiä on kaksi eri ryhmää: 12 - 13 vuotiaitten ryhmässä on 18 poikaa -pienempien poikien ryhmässä 10 - 15 kävijää viikottain tyttöryhmissä on yhteensä 25 - 30 tyttöä toiminnan piirissäyläkouluikäisten poikaryhmissä yhteensä 12 poikaa Vapaaehtoisten määrä:8 Palkattua henkilökuntaa: pääsääntöisesti 2 ja lisäksi tuntiohjaaja Lisähuomio: Lasten ja nuorten vanhemmat ovat kiittäneet lasten koulumenestyksen paranemista. yhteyshenkilö Markus Tammivuori,puh. 040 5046869. ENTER ry ? Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Ve- toiminnan alue: Vanhustoimintaa Toiminnan vaikuttavuus: ENTER ry:n tavoite on sen viidentoista toimintavuoden ajan ollut auttaa ikääntyviä pysymään mukana teknistyvässä yhteiskunnassa ja opastaa käyttämään tietoteknisiä välineitä. Keskeisin tavoite on ylläpitää ja kasvattaa ilmaista matalan kynnyksen vertaisopastustoimintaa, lisätä opastuspaikkojen määrää ja järjestää aiheeseen liittyviä tietoiskuja, mitä kautta on mahdollista estää senioreiden syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta. Lisäksi yhdistyksen noin 300 jäsentä saavat mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön opastajina, tilaisuuksien järjestelijöinä ja yhdistyksen toiminnansuunnittelun, ohjauksen ja hallinnon tehtävissä. Toiminnan näkyvyys: Enterillä ei ole omia opastustiloja, vaan yhdistys toimii ympäri Helsinkiä yhteistyössä Helmet-kirjastojen ja kaupungin palvelukeskusverkoston kanssa. Yhdistys on siis yksi näkyvä yhteistyökumppani Helsingin kirjastoille ja palvelukeskuksille. Opastuspaikkojen sijoittuminen ympäri kaupunkin mahdollistaa myös yhdistyksen toiminnan paremman näkyvyyden kaupungissa. Yhdistys toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja pyrkii saamaan äänensä kuuluviin muissakin medioissa. Yhdistys tekee aktiivisesti yhteistyötä monenlaisten valtakunnallistenkin toimijoiden kanssa mm. VTKL:n ja FKL:n. Toiminnan suunnitelmallisuus Toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa neljä tahoa: yhdistyksen hallitus ja toimintaryhmät, toimin- nan koordinaattori sekä vapaaehtoiset vertaisopastajat. Yhdistyksen hallitus päättää asioista ja hoitaa yhdistyksen hallinnon. Yhdistyksen neljä toimintaryhmää (Opastajat, Koulutus, Jäsentoiminta ja Viestintä) valmistelevat käytännössä toiminnan pyörittämistä ja tekevät esitykset toiminnasta hallitukselle. Palkattu toiminnan koordinaattori vastaa vertaisopastustoiminnan koordinoimisesta, toimii hallituksen apuna sekä edustaa yhdistystä. Raha-automaattiyhdistykseltä ja Helsingin kaupungilta saadut avustukset mahdollistavat toiminnan pyörittämisen. Osallistujien aktiivisuus Enterin toimintaan osallistuu vuosittain valtava määrä henkilöitä. Suositussa vertaisopastuksessa voi käydä vaikkei olisi yhdistyksen jäsen. Vuosittain yhdistyksen vertaisopastajat toteuttavat lähes 2500 henkilökohtaista opastuskertaa. Lisäksi yhdistyksen järjestämät tietoiskut tavoittavat noin 1500 henkilöä vuosittain. Jäseniä yhdistyksellä on 300. Toiminta Helsingissä Yhdistys toimii pääasiassa Helsingin alueella. Enterin opastuspisteitä on kaupungin kirjastoissa yli kymmenen ja uusia perustetaan parhaillaan. Lisäksi opastusta on neljässä kaupungin palvelutalossa/keskuksessa sekä neljässä muiden omistamassa palvelutalossa Helsingin alueella. Myös lähes kaikki Enterin tietoiskut pidetään kaupungin tiloissa. Vapaaehtoisten määrä n. 70 Palkattuja henkilöitä yksi. Uudenmaan keliakiayhdistys ry Ve- toiminnan alue: kaupunginosatoimintaa, sosiaalisektoritoimintaa, lapsinuorisotoimintaa, vanhustoimintaa Toiminnan vaikuttavuus: Yhdistys on perustettu vuonna 1991 ja on Keliakialiitto ry:n paikallisyhdistys. Toiminta-alue on entinen Uudenmaan lääni. Jäsenmäärä on reilut 4500, joista helsinkiläisiä on 1537 (syyskuu 2013). Yhdistyksellä on 10 vertaistukihenkilöä, joista kolme on helsinkiläisiä. Kaikki vertaistukihenkilöt auttavat ja tukevat jäseniä asuinkunnasta riippumatta. Toiminta perustuu Keliakialiiton varmentamaan tutkittuun tietoon Toiminnan näkyvyys: Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kannelmäessä, johon on hyvät kulkuyhteydet; M-juna, bussit nro 43 ja 41. Toimistolla on tilaa järjestää useimmat jäsentapahtumat. Joka kuukauden 1. maanantai pidetään jäsenilta vaihtelevin teemoin. Uusien jäsenten päivä järjestetään kerran vuodessa Helsingin keskustassa. Vertaistukihenkilöt auttavat ja tukevat jäseniä keliakiaan ja gluteenittoman ruokavaliohoitoon liittyvissä kysymyksissä. Vertaistukihenkilöt ovat korvaamaton apu erityisesti uudelle keliaakikolle. Vertaistoimintaa kehittää vertaistoimintavastaava. Jäsenkirje lähetetään 1-2 kertaa vuodessa. Toimistolla on puhelinvastaaja 09-43196490. Yhdistyksen tapahtumatiedot ovat 5 kertaa vuodessa ilmestyvässä Keliakia-lehden yhdistyspalstaosiossa. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.uusimaa.keliakiayhdistys.fi Keliakiaviikolla järjestämme erilaisia tapahtumia jäsenille ja kansalaisille valtakunnallisesti yhteisesti sovitulla teemalla. Materiaali on keskusliiton tuottama ja arvioima. Teemme yhteistyötä Eduskunnan Keliakiaverkoston kanssa Keliakialiiton Etelä-Suomen aluevastaavan kautta. Toiminnan suunnitelmallisuus: Päätösvalta on sääntömääräisellä vuosikokouksella, joka kokoontuu maalis- ja marraskuussa. Toimeenpanovalta on 14-jäsenisellä hallituksella. Yhteistyö tuotevalmistajien ja -myyjien kanssa Säännölliset asiantuntijaluennot jäsenille Leivonta- ja ruoanvalmistuskurssit Yhteistyö terveydenhuollon, ravitsemussektorin, vähittäiskaupan ja viranomaisten kanssa. Vertaistukihenkilöiden palvelut Virkistystoiminta jäsenil- le (retket, teatterit, messut) Toiminta on ennakkoon suunniteltua ja kalenteroitu jäsenille tiedoksi. Toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu asiantuntijaosioita lukuun ottamatta vapaaehtoiseen kansalaistoimintaamme. Toivoisimme erityisesti lapsiperheiden, yksinäisten ikäihmisten ja maahanmuuttajien tavoittavan yhdistyksen tarjonnan. Toiminta Helsingissä: Toimistomme sijaitsee Helsingissä Kannelmäessä, jonne helsinkiläisten on helppo tulla jäseniltaan, vuosikokouksiin ja Keliakiaviikon tapahtumiin. Tämän vuoden Keliakiaviikon (vk 36) teema oli ?Kun lapsella on keliakia?. Järjestimme mm. lasten lettukestit ja useita satutunteja toiminta-alueen kirjastoissa. Yhdistyksen vakiintuneisiin toimintatapoihin kuuluu myös asiantuntijaluentojen ja kauppakierrosten järjestäminen. Yhdistyksen tilaisuuksissa on usein gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Syksyllä 2013 yhdistys pitää keliakia-teemapäivää Terveyspysäkillä Itäkeskuksessa. Suunnitelmissa on järjestää vastaava päivä myös Meilahden sairaalan potilastukipiste OLKASSA. Marraskuussa yhdistyksellä on yhteinen jäsentapahtuma Atopiayhdistyksen kanssa Rikhardinkadun kirjastossa. Vapaaehtoistoimijoiden määrä: 20 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä (15?30 h/kk) Osallistujien aktiivisuus: Jokainen aktiivinen toimija hallituksen jäsenenä ja vertaistukihenkilönä on tärkeä ja tarpeellinen toimija. Toimimme vastuullisesti ja keskustelemme avoimesti. Noudatamme aikatauluja ja sovittua työnjakoa. Vertaistukihenkilöiden (10) koulutus on jatkuva. Heidän tietotaitonsa päivitetään säännöllisesti. Panostamme erityisesti juuri keliakiadiagnoosin saaneisiin henkilöihin. Elämänhallintansa jo vakiinnuttaneet jäsenet osallistuvat vuosien varrella vaihtelevasti. kansantanssia. Finlandiaehdokas Riikka Pelo keskustelee runoilija Marina Tsvetajevasta Suomen Pietarin instituutin johtajan Elina Kahlan ja toimituspäällikkö Hanna Ruudun kanssa, Kauko Röyhkä tarinoi Venäjän tunnetuimman suomalaisen Ville Haapasalon seikkailusta Venäjällä, ja toimittajat Susanna Niinivaara ja Leena Liukkonen pohtivat, minne Venäjä on matkalla. Viipuri- lainen kansanmusiikkiryhmä Veresk esiintyy useampaan otteeseen. Kahvilassa tarjoillaan Pokrovan borssia ja lämpimiä piirakoita. Joulujarmarka eli venäläiset markkinat 23.-24.11. Venäjän Tiede- ja kulttuurikeskuksessa, Nordenskiöldinkatu 1 Koko ohjelma osoitteessa: www.venajaseura.com/ jarmarka. Marraskuun värikkäät venäläismarkkinat ??Tuuli vihmoo ulkotulet sammuksiin marraskuisena viikonloppuna, mutta sisällä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingin Töölössä on lämmintä ja tila täyttyy iloisesta puheensorinasta. Täällä keskustellaan venäjäk- si, suomeksi, englanniksi ja elekielellä, kun helsinkiläiset asiakkaat ja venäläiset käsityöläiset kohtaavat. 23.-24.11. on jokavuotiseksi perinteeksi muodostuneen Joulujarmarkan eli venäläisten markkinoiden aika. Pöydät notkuvat monen- moisista käsitöistä: on lapasia, sukkia, neuleita, huopa-, nahka- ja puutöitä, on käsin tehtyjä leluja, koruja helmistä ja meripihkasta, pellavaa, erilaisia koriste-esineitä ja rouheita saippuapaloja. Värikkäitä huopatuotteita kauppaava pietarilainen Olga Solovei on tulossa markkinoille jo neljättä kertaa. Kysyimme Olgalta, mikä saa hänet palaamaan: ? Rakastan Helsinkiä, ja käytän hyväkseni kaikki mahdollisuudet matkustaa tänne! Minulle on muodostunut kanta-asiakkaita, jotka tulevat etsimään huopatöitäni markkinoilta. Jarmarkan ajoitus on mainio ? joulunaluskiireet ovat vielä edessä päin. On myös mukavaa tutustua toisiin venäläisiin käsityöläisiin, Pietarissa emme kohtaa toisiamme. Olga työskentelee Pietarin Design-yliopistossa dosenttina, ja esittelee töitään Venäjällä lähinnä taidenäyt- telyissä. Helsingin markkinoille hän on kuitenkin valmistanut käyttötavaraa: värikkäistä villoista huovutettuja koruja, huiveja, päähineitä ja käsineitä. Kiinnostus luonnonmukaisiin ja lämpimiin huopatuotteisiin on hänen mukaansa suurta niin Venäjällä kuin Suomessakin, ja yksilöllisiä, käsintehtyjä tuotteita arvostetaan. Toisessa pöydässä Komin tasavallan koriste- ja käyttötaiteen mestarien liiton Vasili Popov esittelee hienonhienoksi hiottuja puuveistoksia. Kämmenelle mahtuvan puisen sammakon veistämiseen ja viimeistelyyn on käsityömestarilta mennyt useampi viikko. Komilaiset ovat Joulujarmarkan kaukaisimpia vieraita, suurin osa noin 60 käsityöläisestä tulee Venäjän lähialueilta kuten Pietarista, Viipurista ja Petroskoista Kulttuuriohjelmassa on keskusteluja, musiikkia ja Teksti: Kaari Artemjeff
• Viikot 47-48 15 Petri Nevalainen Kollaanjoen sankaritarina päivitettynä ??Laatokan pohjoispuolella, Kollaanjoella Suistamon pitäjässä käytiin koko talvisodan ajan kiivaita taisteluita. Suomalaiset onnistuivat pitämään asemansa neuvostojoukkojen huimaa miesja materiaaliylivoimaa vastaan. Petri Nevalaisen Kollaanjoen taistelut (Paasilinna) päivittää myöhemmin talvisodan ihmeen symboliksi muodostuneen taistelun sankaritarinan. Kenraalimajuri Hägglund kysyi luutnantti Aarne Juutilaiselta: ?Kestääkö Kollaa?? Tähän Juutilainen oli vastannut: ?Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan.? Talvisodassa, Kollaanjoella Suistamon pitäjässä Laatokan Karjalassa käydyt taistelut alkoivat pian sodan alussa, 7. joulukuuta 1939 ja jatkuivat aina talvisodan loppuun asti. ?Pojat ovat tapelleet ensimmäisestä tappelupäivästä lähtien, ja minä olen näihin syntisiin täysin tyytyväinen?, luonnehti Kollaan suomalaistaistelijoita Aarne ?Marokon kauhu? Juutilainen haastattelussa, kolme viikkoa talvisodan alkamisen jälkeen. Lisänimensä Juutilainen oli saanut palveltuaan viisi vuotta Ranskan muukalaislegioonassa. ?Koneki- Petri Nevalainen (s. 1962) tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut toistakymmentä tietoteosta, viimeisimpänä Marskin tiedustelija ? Eversti Aladár Paasosen tarina.   vääritulesta päätellen vihollinen keskitti päähyökkäyksensä kuudennen komppanian lohkolle. Olin rauhallinen, sillä tiesin, että siellä Kollaanjoen sillankorvassa seisoi vartiopaikallaan Marokon Kauhu eikä ?päästäisi yli perhanaa?. Panssarintorjuntatykkimme tiuskivat äkäisesti ja kylvivät hävitystä ja kuolemaa vihollisten hyökkäysvaunujen  jouk- koon. ? Carl von Haartman,  II pataljoonan (II/JR 34) komentaja Kollaa kesti. Suomalaiset torjuivat toistuvasti suurella miesylivoimalla hyökänneet venäläiset. Suomen legendaarisin tarkka-ampuja Simo Häyhä taisteli myös Kollaan rintamalla. Nevalainen kertoo sankarillisen taistelun tarinan uusimman sotahistoriatutkimuksen valossa ja esittelee taistelun tunnetuimmat hahmot. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: SA-Kuva   HYY:llä 145-vuotisjuhlat 26.11. Tapahtumia koko viikon ??Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää 145-vuotisjuhlaansa Vanhalla ylioppilastalolla 26.11. Vuosijuhla huipentaa 20.26.11 vietettävän vuosijuhlaviikon, jonka aikana opiskelijoille järjestetään päivittäin monenlaisia kulttuuritapahtumia. Vuosijuhla alkaa uudella ylioppilastalolla kello 16.30 tervehdysten vastaanotolla. Kello 18.30 alkaen Vanhalla ylioppilastalolla nautitaan akateemisten perinteiden mukaisella juhlaillallisella puheista, laulusta ja esityksistä. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Jörn Donner. Juhlassa jaetaan myös HYYn hallituksen myöntämiä huomionosoituksia, muun muassa Magister Bo- nus - Hyvä opettaja -palkinto hyvälle ja opiskelijamyönteiselle opettajalle Helsingin yliopistosta. Vuosijuhlaviikon tapahtumat järjestetään yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Museoiden, teattereiden ja muiden toimijoiden ansiosta opiskelijat pääsevät viikon ajan nauttimaan kulttuurista edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Ohjelmaan kuuluu muun muassa tapahtumapäivä Ateneumissa, kaksi ilmaista elokuvanäytöstä Kino Engelissä, ilmainen sisäänpääsy Amos Andersonin taidemuseoon ja Kansallismuseoon sekä ilmaisnäytös Ylioppilasteatterissa. ? Tällainen yhteistyö on äärimmäisen hieno asia, sil- lä suurimmalla osalla opiskelijoista on hyvin pienet tulot, eikä siksi aina varaa harrastaa kulttuuria. Kulttuuri parantaa tutkitusti hyvinvointia, joten on upeaa, että myös opiskelijat saavat nauttia siitä, sanoo HYYn hallituksen kulttuurivastaava Elina Tyynelä. Esimerkiksi Ateneumin Taidetta meille! ?teemapäivä opiskelijoille järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa. Myös Kino Engelin elokuvanäytöksistä on tullut jo perinne vuosijuhlaviikolle. Tänä vuonna entistä useampi organisaatio tarjoaa opiskelijoille joko ilmaisen tai erityisen edullisen mahdollisuuden kulttuurista nauttimiseen. Kunnat ottivat kantaa soteuudistuksen linjauksiin ??Yhteensä 383 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin. Lausuntopyynnössä vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-alueen ja perustason alueen kriteereitä, järjestämisvastuun jakautumista sote-alueen ja perustason alueen välillä, erityisvastuualueen asemaa ja toimivaltaa, vastuukuntamallia, alueiden rahoitusta sekä uudistuksen toimeenpanoa ja aikataulua. Lausujista noin 60 prosenttia kaipaa joustoa soteja perustason alueiden kriteereihin. Tarkasti määriteltyä asukaslukua ei pidetä välttämättä tarkoituksenmukaisimpana kantokyvyn mittarina. Toisaalta monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sote-alueen vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja on liian vähäinen erikoissairaanhoidon järjestämiselle. Useiden lausuntojen mukaan toimivat yhteistoiminta-alueet halutaan säilyttää. Monet toivovat vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää. Puolet vastaajista arvioi, ettei järjestämisvastuun jakautumisesta alueiden kesken ole tarpeen säätää väliraportissa esitettyä tarkemmin. Vastaajien toisen puolen mukaan sote-alueen järjestämisvastuun alaisiksi olisi tarpeen säätää esitettyä enemmän palveluja. Sote-alueen vastuulle voisi määritellä etenkin lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammapalvelut sekä päihdehuollon. Nämä palvelut ovat kalliita ja vaativat erityisosaamista. Noin 60 prosenttia lausujista antaisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueille sitovaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä. Erva-alue voisi kieltää sote-aluetta tuottamasta palveluja, jotka on tärkeää keskittää esim. potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain jollekin tai joillekin sote-alueille. Lisäksi linjaus erityisvastuualueista kilpavarustelun estäjänä sai lausujilta kannatusta. Pienet ja suuret eri mieltä äänivallasta päätöksenteossa Vastuukuntamallia koskevissa kysymyksissä oli huomattavan paljon hajontaa kuntakoon mukaan. Suuri osa alle 20 000 asukkaan kunnista pitää tärkeänä, että näillä kunnilla on mahdollisuus kuulua suoraan sote-alueen päättävään toimielimeen, eikä vain välillisesti perustason alueen jäsenyyden kautta. Erityisesti pienten kuntien lausunnoissa suhtaudutaan kielteisesti siihen, että kuntien äänimäärä päätöksenteossa sidottaisiin kuntien asukaslukuun ilman äänileikkuria. Yli 50 000 asukkaan kunnat taas kannattavat, että kunnan asu- kasluku on äänivallan peruste. Pienet kunnat eivät myöskään halua, että sotealueen vastuukunnalla olisi otto-oikeus sote-alueen yhteisen toimielimen päätöksiin. Suurista kunnista hieman yli puolet oli samaa mieltä. Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että päätökset kuntien rahoituksesta tulisi tehdä kuntien määräenemmistöllä yksinkertaisen enemmistön sijasta. Monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus olisi tärkeää uudistaa yksikanavaiseksi. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista piti uudistuksen aikataulua itselleen sopivana. Loput vastaajista kokivat, että aikataulu saattaa olla liian kiireinen esimerkiksi huolellisen valmistelun ja nykyisten kuntayhtymien omaisuuden uudelleen järjestelyn kannalta. Väliraportista annetut lausunnot ja niissä esitetyt kannanotot otetaan huomioon järjestämislain valmistelussa. Lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä ja lausuntoyhteenveto stm:n nettisivulla. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi valmistuu joulukuussa, ja se lähtee kuntiin lausunnolle. Lakiesitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014. Nokkoskeitto piti helsinkiläisiä hengissä vuonna 1918 ??Samu Nyströmin tietokirja kuvaa helsinkiläisten henkiinjäämiskamppailua ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen vuosina 1914-1918. Talvella 1917-1918 helsinkiläiset joutuivat käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja jokapäiväisen ravinnon saamiseksi. Sisällissodan runteleman maan säännöstelytoimet eivät enää riittäneet, sillä jaettavaa ruokaa ei ollut tarpeeksi. Nälkä oli tullut kaupunkiin. Samu Nyström on kirjoittanut sotakirjan, joka ei kuitenkaan ole tyypillinen sellainen. Kun sotakirjat kuvaavat yleensä sotatapahtumia, keskittyy Nyström kuvamaan kuinka selviytyivät arkisessa elämässä sodan jaloissa. Helsinki 1914-1918, Toivon, pelon ja sekasorron vuodet -teos kertoo Helsingin ja asukkaiden kohtalon vuosista ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan keskellä. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikana helsinkiläiset joutuivat kohtaamaan monenlaisia sota-ajan ongelmia elintarvikepulasta ja taloudellisista vaikeuksista aina katutaisteluihin saakka. Kansallisessa historiankirjoituksessa kaupunkilaisten jokapäiväisen elämän ongelmat ja siitä kummunnut tyytymättömyys ovat jääneet historian suurten poliittisten linjojen jalkoihin, jolloin myös aikalaisten tie sisällissotaan on saanut poliittisen tai kansalliseen itsenäistymiseen liittyvän selityskehyksen. Vuoden 1918 joulupäivänä tuli pelastus mereltä, kun höyrylaiva Dolly saapui satamaan, mukanaan 280 000 kiloa vehnäjauhoa ja helsinkiläiset saivat pitkästä aikaa ?puhdasta vaaleaa vehnäleipää?. Vielä ke- sällä helsinkiläiset olivat keränneet nokkosia ja keittäneet siitä ruokaa. Tutkija Samu Nyström saapuu Teatteri Kallion kirjailijavieraaksi 20.11.Tilaisuudessa Nyström kertoo kirjansa Helsinki 19141918 -teemoista, keskittyen työläiskaupunginosien kaupunkilaisten arkipäivään historian suurten tapahtumien taustalla. Tilaisuudessa mietitään mm. mitä kaupunkilaiset tekivät, kun elintarvikkeet katosivat kaupoista tai miten Pitkän Sillan pohjoispuolella varauduttiin sisällissodan katutaisteluihin. 20.11.2013 klo 19:00 Leipäjonoja, mellakoita ja katutaisteluja Helsingin työväenkaupunginosat 19141918. Tutkija Samu Nyström kertoo kirjansa Helsinki 1914-1918 teemoista. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Ruokajonot olivat arkipäivää Helsingissä vuosina 1914-1918 (Kuva: Minerva.kustannus).
• Viikot 47-48 16 Terveisiä Etelä-Koreasta, kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksesta ??Kirkkojen maailmanneuvoston, ?kirkkojen YK:n?,10. yleiskokous pidettiin Busanissa, EteläKoreassa 30.10-8.11.2013. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 345 jäsenkirkkoa, jotka nimittävät omat kokousedustajansa. Edustuksessa pyritään varmistamaan tunnustuksellinen, maantieteellinen, kulttuurinen ja sukupuolien tasapuolisuus. Suomen evlut. kirkon ryhmää Etelä-Koreassa johti Lapuan piispa Simo Peura. Myös Suomen ortodoksisella kirkolla oli edustus kokouksessa. Yleiskokouksen teemana oli ?Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan?. Kokoukseen osallistui asiantuntijana Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksesta dosentti, TT Risto Jukko. Tapasin Risto Jukon ennen hänen Etelä-Korean matkaansa ja hän kertoi, millainen järjestö on kirkkojen ?YK?. ? Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) perustettiin Amsterdamissa v.1948. Mukana oli tuolloin 147 kirkkoa. Suomen ev.-lut. kirkko on yksi sen perustajajäseniä. KMN:n perustajakirkot olivat lähinnä eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia kirkkoja, mutta SIIRTOMAATAVARALIIKE OY PARHIALA AB P. 09-7533 900 Hietalahden kauppahalli tänä päivänä valtaosa jäsenkirkoista on afrikkalaisia, Karibianmeren alueelta, Latinalaisesta Amerikasta, Lähi-Idästä ja Tyynenmeren alueelta. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluvat suuret, perinteiset protestanttiset kirkot sekä lähes kaikki ortodoksiset kirkot. Se edustaa n. 25%:a maailman kristityistä, muun muassa ortodokseja, anglikaaneja, baptisteja, luterilaisia, metodisteja, reformoituja ja useita yhdistyneitä sekä riippumattomia kirkkokuntia. Maailman suurin kristillinen kirkko, yli miljardin jäsenen roomalais-katolinen kirkko, ei ole sen jäsen, mutta se tekee yhteistyötä KMN:n kanssa. Lisäksi ulkopuolella on suuri joukko helluntalais-karismaattisia sekä evankelikaalisia kirkkoja. KMN ei ole ?ylikirkko? eikä se halua tulla sellaiseksi. Se on sen sijaan tärkein kansainvälinen ekumeeninen järjestö. Se toimii kristittyjen ykseyden edistämiseksi kirkkojen käytännön toiminnan ja teologisen työskentelyn avulla. KMN tekee käytännön työtä muun muassa oikeudenmukaisuuden, sovinnon ja rauhan, ihmisoikeuksien, kasvatuksen ja lähetyksen osa-alueilla. KMN:n ylin päättävä elin on sen yleiskokous, joka on kokoontunut tähän mennessä yhdeksän kertaa. Näitä kokouksia pidetään yleisesti kirkkojen välisten suhteiden merkkipaaluina. KMN:n yleiskokous on itse asiassa kaikkein suurin monimuotoisin kristillinen kokous maailmassa. Busanissa tullaan mm. käsittelemään kahta tärkeää ekumeenista asiakirjaa: lähetys- ja kirkkoasiakirjaa. Sen lisäksi siellä valitaan KMN:n keskuskomitea sekä eksekutiivikomi- Oletko jo tutustunut italialaisiin tuotteisiimme? Pestot, tomaattikastikkeet, italialaiset käsin tehdyt pastat. T:mi Merja Valo p. 040-500 1750 Hietalahden kauppahalli KMN:n yleiskokous vuonna 2006 Porto Alegresta, Kuva Johannes Ijäs. tea, jotka ohjaavat järjeston toimintaa tulevat seitsemän vuotta seuraavaan yleiskokoukseen asti. Lauantaina 23.11.2013 kello 16.00 alkavassa seurakuntaillassa Munkkinie- men kirkossa, Tiilipolku 6, Helsinki, Risto Jukko kertoo tuoreita terveisiä EteläKoreasta KMN:n 10. yleiskokouksesta. Hän puhuu myös yleisesti Kirkkojen maailmanneuvostosta ja sen historiasta ja mm. esittelee yleiskokouksessa käsiteltyä uutta ekumeenista lähetysasiakirjaa, jolla tulee olemaan merkitystä Munkkiniemen ja muidenkin seurakuntien toiminnalle. Tervetuloa mukaan Helena Leinonen Torikortteleista Helsingin uusi joulukaupunki Helsingin Torikortteleista on muodostumassa pala palalta jouluisen Helsingin keskus, kun perinteiset Tuomaan markkinat siirtyvät ensi vuonna osaksi Torikortteleiden aluetta. ??Tänä vuonna askel kohti eurooppalaista joulutorin tunnelmaa otetaan Bockin talon Joulupihalla, jossa idylliin kuuluvat joulusauna ja hehkuviinikioski. ?Kohta ei enää tarvitse tehdä fiilistelymatkaa Berliiniin, Dresdeniin tai Prahaan, vaan sen saman tunnelman voi saada täällä meidän kaduilla, sisäpihoilla ja toreilla?, iloitsee ?Toripäällikkö? Peggy Bauer. Toinen uusi Torikortteleiden jouluperinne on Kiseleffin joulukonsertti. Lisäksi tunnelmallisen Katariinankadun kauppiastalot Govinius ja Bock järjestävät omat joulunavauksensa. Kiseleffin joulukonsertti: Color Dolor ja ystävät Kiseleff tarjoaa kaupunkilaisille uuden jouluperinteen! Tämän vuoden kokoonpanon on yhdessä To- rikortteleiden kanssa kuratoinut musiikkitaivaan nouseva tähti Color Dolor. Yhtyeen kanssa lavalle nousee joukko muita upeita muusikoita: Olavi Uusivirta, Yona, Verneri Pohjola, Teho Majamäki, Eeva Louhivuori, Linda Fredriksson ja Anni Elif Egecioglu. 5.12. järjestettävään konserttiin on vapaa pääsy, mutta paikkoja rajoitetusti. Ainutlaatuisen musiikkinautinnon voi varmistaa noutamalla lipun ennakkoon 25.11. alkaen mistä tahansa Kiseleffin talon liikkeestä. Konsertti-iltana ovet avautuvat klo 18 ja ensimmäisenä sisään pääsevät ennakkolipun haltijat. Kiseleffin joulukonsertti: Color Dolor ja Ystävät torstaina 5.12. klo 19 Kiseleffin talossa, Aleksanterinkatu 28 / Unioninkatu 27. Vapaa pääsy. Ovet avautuvat klo 18. Torikortteleiden joulupiha Bockin talon sisäpihalle, kaupungintalon taakse, rakentuu joulukuussa kaupungin taatusti erityisin joulutunnelma. Suojaisalla pihalla, vallan linnakkeen ytimessä, lämpiää kahtena pitkänä viikonloppuna joulusauna. Sen vieressä palvelee Sokerileipuri Suomisen joulukioski, josta saa hehkuviiniä ja jouluherkkuja. Viereisessä Bockin talossa voi ihailla ja hankkia jouluisia koristeita ja lahjoja. Torikortteleiden Joulupiha Bockin sisäpihalla 12.15.12 ja 19.-22.12. Käynti Katariinankadulta ja Sofiankadulta. Joulun ajan muita tapahtumia 9.11. järjestetään Goviniuksen ja Bockin talojen yhteinen joulunavaus, jolloin kauppiastalojen yrittäjät järjestävät liikkeissään ohjelmaa. Tuomaan markkinat järjestetään totuttuun tapaan Senaatintorin alueella 7.?22.12.2013. Bloggarit kokoontuvat Kiseleffiin puhumaan 21.11. ajankohtaisista bloggaamiseen liittyvistä aiheista. Blogipaneelissa ovat puhumassa mm. Kotoliving-bloggaja Anu Harkki, trashio- nista Outi Pyy, bloggaajapioneeri Stella Harasek sekä Project Mama ?blogisti Katja Lahti. Illanvietto jatkuu liikkeissä paneelin jälkeen. Kiseleffin yrityksissä on tarjolla myös bloggarien suosikkituotteita, tarjouksia, avoimia ovia ja work shopeja. Bockin talo ja muut alueen uudet yrittäjät Torikorttelit on saanut syksyn mittaan uusia toimijoita. Bockin talon vanhemmasta osasta löytyy nyt Koco Shop, Mai Niemi Finnish Fairytale Shop, Käsityöläisten OMA -kauppa ja Suomen Muotoilukasvatusseura, vetäjänään Mari Savio. Kiseleffin talon alakerran uusia yrityksiä ovat urbaaneja miestenvaatteita myyvä Frenn sekä lastenvaateliike Vimma (16.11. alkaen). Yläkerrasta löytyy muotoilutoimisto &Bros, PR-toimisto Sugar Helsinki ja Nopsan Vaatelainaamo. Helenankatua puolestaan piristää nykyisin tasokas ja viihtyisä konditoria Sokerileipuri Suominen. Luonto kukoistaa Helsingin jugend-porrashuoneissa ??Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalin, Sofiankatu 4, esillä olevaa kansainvälistä Art nouveaun luonto -näyttelyä täydentää samassa talossa pidettävä luentosarja, joka tarjoaa uutta tietoa Helsingin jugendista. Torstaina 14.11.2013 klo 18 tutkija Sari Saresto kertoo luontoaiheista ja luonnonmateriaaleista Helsingin jugendporrashuoneissa. Luennolle on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Luonto oli jugendarkkitehtien innoittaja. Porrashuoneissa luontoteemat näkyvät käsin kosketeltavalla tavalla. Sisustukset ovat usein omaperäisiä kokonaisuuksia, joiden koristeaiheissa yhdistyvät sulassa sovussa suomalainen luonto, kansallinen historia ja kansainväliset ihanteet. Käsityötä ihailtiin, mutta samalla otettiin käyttöön uudenaikaista tekniikkaa. Lisätietoja tutkija Sari Saresto, puh. 09 3103 6483 tai sari.saresto@hel.fi Luentosarja Helsingin jugendista Kaikki luennot ovat Helsingin kaupunginmuseossa, Sofiankatu 4, torstaisin klo 18?19. Vapaa pääsy to 28.11. Suvi Leukumaavaara: Herman Gesellius (1874?1916) ? tunnetun arkkitehtitoimiston vähiten tunnettu jäsen Art nouveaun luonto Lyhtysali, Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4 Auki 5.10.2013?16.2.2014 ma?pe klo 9?17, to klo 9?19, la?su klo 11?17. Vapaa
• Viikot 47-48 17 Suomalaiskuvauksen mestari: Pentti Haanpää kansakunnan kaapin päälle ???Vain kaksi kirjailijaa tässä maassa ansaitsee muistopatsaat: Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää ? Näin määrittelee kirjailija Pentti Haanpään aseman suomalaisessa kirjallisuudessa kirjailija, runoilija, kulttuuripersoona Paavo Haavikko. Kun lukee Matti Salmisen vastailmestyneen erinomaisen teoksen ?Pentti Haanpään tarina? (Into 2013) ei ihmettele yhtään Haavikon näkemystä. Niin väkevä, laaja, laadukas, ainutlaatuinen oli piippolalaisen Pentti Haanpään (19051955) kirjailijatyö. Tavallista suomalaista ihmistä eivät ole kuvanneet niin rehellisesti, oikein ketkään muut kuin Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää. Kivellä on patsas Rautatientorilla, Haanpäällä ei missään. Monilla Haanpäätä paljon heikommilla kynäilijöillä on patsaita, Helsingissäkin. Kaikki merkkimiehethän eivät ole merkkimiehiä... Koko ikänsä Pohjois-Pohjanmaan Piippolassa asunut Pentti Haanpää oli kirjailijasukua, isä ja isoisäkin olivat kirjallisesti lahjakkaita. Pentti oli yhdeksästä lapsesta vanhin, kävi kansakoulun läpi, mutta joutui jo nuorena auttamaan isäänsä maataloustöissä. Isä oli myös kauppias, jolla oli kaupassaan laaja kirjavalikoima. Pentti oli jo nuorena innokas kirjallisuuden lukija, mikä pienessä maaseutukylässä oli harvinaista. Isä Mikko Haanpään antamat virikkkeet olivat Pentin kirjailijakehitykselle nuorena poikana aivan ratkaisevia. ta. Noitaympyrä kelpaisi oppikirjaksi nyt, 2013, globalisaatiosta, ihmisen osasta tuotantokoneiston osana. Haanpää oli suomalaisen kirjallisuuden suuri näkijä! Novelleja män itseltään?. Nämä nuorena naulaamansa teesit Pentti Haanpää piti kirjallisessa työssään koko elämänsä. Hän ei mennyt valtavirtojen mukana, hän on kulki omia teitään, ajatteli itse. Se ei ollut hänen kirjailijauran kannalta menestyksen tae, mutta tinkimättömyys itseään kohtaan tuotti loistavaa kirjallista jälkeä. Julkaisukieltooon! Suomessa oli 1920-luvulla ja on osittain edelleen kaksi pyhää instituutiota, joita ei saa arvostella: armeija ja kirkko. Kirkkolaitosta ja papistoa voidaan nykyään jo pikkusen kritisoidakin, armeijaa ei vieläkään. Pentti Haanpää oli kaikkien kehuma nuori kirjallinen lupaus 1920-luvulla, kunnes hän 23-vuotiaana kirjoitti omien armeijakokemusten innoittamana vuonna 1928 novellikokoelman ?Kenttä ja kasarmi?. Suomen isänmaallisille piireille moinen ?armeijanvastaisuus?, ?tarpeeton realismi?, ?brutaalisuus? oli liikaa. Suuret kustantamot WSOY ja Otava asettivat Haanpään täydelliseen boikottiin. Mitään hänen teoksiaan ei kustannettu vuosikymmeniin. Loistavin teos ?Noitaympyrä? vuodelta 1931 saatiin kustannettua vasta kirjailijan kuolemaan jälkeen vuonna 1956. Noitaympyrä kuvaa 1930-luvun pula-aikaa, kapitalismia, sosialismia, kansallista ja kansainvälistä kauppaa metsätyömies Pate Teikan näkökulmas- Haanpää kirjoitti kaikkiaan kahdeksan romaania, häneltä on julkaistu 11 novellikokoelmaa ja yksi matkakirja. Kaikkein parhammillaan Haanpää on novelleissaan, joita on noin 350. Osa niistä, nelisenkymmentä on vieläkin julkaisematta missään kirjoissa. Matti Salminen on kirjaansa varten tehnyt suurtyön hakemalla ei lehdistä, joista suurin osa ei enää ilmesty, Haanpää novelleja, kertomuksia. Kirjo ulottuu varhaisista 1920-luvun Tulenkantajat, Nuori Voima lehdistä Suomen Kuvalehteen, Seuraan, Uuteen Suomeen, Talonpojan Jouluun, TUL:n Jouluun, Elämä-lehteen, Urheilijan Jouluun, Kevätmyrsky-lehteen jne. Kun isojen kustantajien julkaisukielto oli päällä, leipä oli hankittava pikku palasista, ?senttaamalla? joka puolelle. Haanpään novellien aiheet ovat mitä moninaisimmat, mutta pohjavireena on aina pienen, köyhemmän ihmisen puolustaminen. Haanpään kieli on ainutlaatuisen värikästä, kukaan muu suomalainen kirjailija ei pääse kielellisessä taituruudessa, omaleimaisuudessa lähellekään Haanpään kieltä. Hyväksyntää Kerro meille mitä tarvitset, me kerromme miten ne edullisemmin ja luotettavammin saat. Toisen maailmansodan jälkeen poliittinen tilanne oli Suomessakin muuttunut. Natsi-Saksaa sympatisoineet kirjallisuuselämän vaikuttajat, Haanpään teilaajat , Koskenniemi ja Waltari saivat rinnalleen uuden kirjailijjapolven, Haanpääkin sai hymistystä. Otava ?katui syntejään? , alkoi kustantaa Haanpäätä, tosin Eino Kauppisen johdolla hyvin valikoiden ja laajaa aineistoa ymmärtämättömästi käsitellen, ositttain pimittäen. Haanpään ja Otavan välit eivät koskaan korjaantuneet normaaleiksi. Otava lahjoitti Haanpään kotitalolle ?rauhanteoksi? kolme tammentainta, mutta kirjailija ja hänen kaverinsa käyttivät taimia pihalla kusitolppina... Pentti Haanpää oli paitsi itsenäinen, myös tavattoman itsepäinen. Niinpä hän välttämättä syksyllä 1955 lähti kotijärvellä kalastamaan, kaveri ja viinaa oli mukana veneessä, nousevasta tuulesta, myrskystä, eivät miehet välittäneet. Kyllähän suomalainen mies aina pärjää! Pentti Haanpää hukkui kalareissulla 49-vuotiaana. Soita ja kysy tarjoustamme! Mutta tuotanto elää! Ei auktoteetteja Pentti Haanpään kirjailijatyölle ja koko elämälle oli leimaa-antavaa erilaisten valmiina ylhäältä annettujen auktoriteettien kyseenalalstaminen, vastustaminen. 19-vuotiaana poikasena Pentti Haanpää julisti ?Eikö olisi jo aika ryhtyä ajattelemaan, arvostelemaan, seulomaan ja miettimään.Eikö olisi jo aika heittää tuo puiseva oppiaika ja saada siihen henkeä oman ajatustyön avulla. Eikö olisi uskottava vähemmän, opittava vähemmän muilta, mutta enem- Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: ? osaavaa ? asiakasläheistä ? nopeaa kirjapainopalvelua - Esitteitä, luetteloita, julkaisuja, lehtiä, kirjoja, kalentereita Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 03150 Huhmari Patsasta ei Piippolan suurella pojalla vielä ole. Ehkä toinen Piippolan suuri poika, juoksijasankari Juha Väätäinen, ottaa asiakseen Pentti Haanpään patsashankkeen. Ei yhtään liian aikaisin. Pekka Hurme Syksyn herkullisen hauska lukunautinto ??IRINA ja TATJANA Romaani Ilmestyi keväällä 2013. Nyt toinen painos jo myynnissä! Aapo Tissala ja Pekka Kotamäki eivät osanneet aavistaa mihin päänsä pistivät, kun vuokrasivat sattuman kaupalla syliinsä tipahtanutta omistamaansa teollisuushallia normaalia liiketoimintaa varten. Vuokratoiminta ei ollutkaan niin normaalia, kuin se miehistä tuntui, se selvisi heille karmealla tavalla myöhemmin. Yksi kiinteistöhallin vuokraajista oli organisoinut toimintansa jopa niin pitkälle, että oli saanut Keran eli valtion avustusta tuotantolinjansa rakentamiseen. Avustuksilla hän oli raken- tanut kiinteistöhalliin mittavan ja tehok- kaan pontikkatehtaan. Lisäksi hän perusti läheiseen omakotitaloon ilotalon. Heti kerralla kaksi panimoa! Vuokralainen palkkasi ammattilaiset eteläisestä naapurimaasta ja Irina ja Tatjana asettuivat taloksi. Siitä alkoi erikoinen tapahtuma- ketju, joka osoitti jälleen kerran, että suomalaisen ihmisen mielikuvitus on käsittämätön ja sillä ei tunnu olevan rajoja. Aarne Pilto kuvaa verevästi ja mukaansa tempaavasti mitä kaikkea yhden teollisuushallin sisällä ehti tapahtua, ennen kuin Tissalalle ja Kotamäelle selvisi koko kuvio. Mutta mitä sen jäl- Kirjailija Aarne Pilton romaani keen vielä tapahtui, on jo oma uskomaton juttunsa. Kirjaa saa tilata kirjailijalta kappalehintaan 19,50 ? email: akipilto@gmail.com GSM 0400 859342 Ennätysmäinen kirjasato ja esiintyjäkaarti Helsingin kirjamessuilla ??Helsingin kirjamessuilla vieraili tänä vuonna 79 600 kirjan ystävää. Uutta olivat lukupiirit, Tiedetori ja Tarinalaakso sekä teemamaana Saksa. Avajaisissa jaettavan Rakkaudesta kirjaan ?tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna lukukoira Börje ja terapiakoiran ohjaaja, erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri. Palkinnolla tahdotaan herättää keskustelua merkityksellisestä lukukoiratoiminnasta, jolla rohkaistaan lapsia lukemaan. Kirjan lukeminen rauhoittaa, ja lukukoira rauhoittaa lasta lukemaan. Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinto on Suomen Messusäätiön 5000 euron vuosittainen palkinto, joka jaetaan Helsingin Kirjamessujen yhteydessä nyt 13. kerran. Palkinnon saajan päätti yksimielisesti palkintoraati, johon kuuluivat Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja  Pasi Vainio, kirjailija Sofi Oksanen, toimittajat Suvi Ahola, Sanna Nikula ja Philip Teir, tiedottaja Reetta Ravi ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen. Messuilla olivat mukana Suomen tärkeimmät kirjailijat, politiikkoja, vaikuttajia, tiedemiehiä ja taiteilijoita.  Esiintyjiä oli 1000 ja heistä yli 40 on kansainvälisiä kirjailijavieraita 9 eri maasta.  Teemamaa Saksa toi messuille 21 kirjailijavierasta. Avajaispuheen piti professori Jörn Donner. Painokkaaseen tapaansa hän arvosteli valtiovaltaa ja kuntia kulttuurin, lähinnä kirjasto- Avajaispuheen piti vakavan humoristisesti, professori Jörn Donner . Toimitusjohtaja Petteri Paasilinna haastattelemassa Kallion yhtä kuuluisinta kirjailijaa, Hannu Mäkelää, jolta ilmestyi runoteos Musta on meri ja Huhuu herra Huu sopivasti kirjamessuille. Kirjailija Sofi Oksanen, Sörkästäkin tuttu, oli yksi kirjamessujen vetonauloista. Yleisöä riitti seinänvieruksia myöten, missä Sofi esiintyi. jen sulkemisilla. Itsenäisyyden juhlavuoden Vuoden 2017 kirjastohanke Helsinkiin taitaa jäädä tekemättä, Donner arveli. Kallion lukion opiskelijat pyörittivät jälleen Louhi-lavaa, jossa ilmaisutaidossa harjaantuneet lukiolaiset haastattelivat tämän hetken mielenkiintoisimpia nuortenkirjailijoita. Haastatteluiden lisäksi lukiolaiset esittivät kirjailijoiden teoksista kumpuavaa puhetaidetta sekä johtivat paneelikeskusteluja kirjojen teemoista. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Hannu Hirvikoski ja Paasilinna
• Viikot 47-48 18 Tervetuloa perinteisiin Snellun Joulumyyjäisiin lauantaina 30.11.2013 kello 11:00-14:00 Snellmanin ala-aste, Punavuorenkatu 8-10 Kahvio, grilli, kirpputori, leivonnaisia, arpajaiset, onnenpyörä ja kaupunginosafiilistä. Järjestäjä Snellmanin ala-asteen vanhempainyhdistys ry., oppilaiden hyväksi. TURVALLISTA ? HELPPOA ? EDULLISTA KUKA VAIHTAIS MUN RENKAAT? Me vaihdamme, pesemme ja varastoimme odottaessa! Hinnat henkilöautolle: Vaihto 25 ? Renkaiden pesu  25 ? Kausisäilytys 70 ? Vaihto, pesu ja säilytys 110 ? San-Matik Oy Vilhonvuorenkatu 7-9, 00500 Helsinki Ajanvaraukset puh. 040 153 2302 Avoinna arkisin 7-17 tai sopimuksen mukaan Löydät meidät myös Facebookista! VAIHTO ? PESU ? VARASTOINTI Surkea jäätilanne vaikeuttaa HIFK Bandyn valmistautumista kauteen Uudistunut joukkue ei ole asettanut itselleen tavoitteita tulevalle kaudelle ??Bandyliigan viime kaudella ennätyksellisesti 17. kerran voittanut HIFK Bandy on viime vuosien tapaan uudistunut kesän aikana melkoisesti. Joitakin mestarijoukkueen avainpelaajia on lähtenyt, mutta tilalle myös saatu uusia vahvistuksia. Kauteen valmistautumista on vaikeuttanut lämmin syksy, joka on estänyt ulkojäille pääsemisen. Vastuuvalmentaja Juha Laitisen mukaan jääpallohallien puuttuminen uhkaa jo Suomen jääpalloa verrattuna kansainväliseen tasoon. ? Voi sanoa että katastrofin aineksia on ilmassa. Olosuhteet ovat todella huolestuttavat. Esimerkiksi Ruotsissa joukkueet pääsevät halleihin pelaamaan kuukausia ennen kun meillä on ulkojäitä, Laitinen sanoo. ? Hallissa pelaaminen on myös täysin eri asia kuin ulkojäällä. Sitä ei moni osaa ajatellakaan, kuinka vaikea ulkojäällä on pelata, jos on satanut vettä tai lunta. Tuulikin vaikuttaa, ja tekee pelistä hitaampaa, Laitinen tuumailee. Uudistunut joukkue Kuten viime vuosina on ollut tapana, HIFK:n joukkue on kesän aikana uudistunut paljon. Lähteneiden avainpelaajien tilalle on kuitenkin saatu vahvistuksia, eikä joukkue kokonaisuutena ole heikentynyt. Uusista nimistä voi mainita ainakin hyvänä luistelijana tunnetun Joni Vuopion, naapuriseura Botniasta tullut, uutta nostetta uralleen hakevan Jussi Hyryn ja reservijoukkueessa viime kauden pelanneen Jopi Hauskan. ? Koossa on nyt sellaisia pelaajia, joiden kanssa olen halunnut tehdä töitä, Laitinen toteaa. Joukkueen tavoitteista ei Laitinen halua puhua, eikä hän ymmärrä ylipäätään, miksi tavoitteista aina kysellään. ? Tavoitteista puhuminen hämmentää aina. Olen itse sitä mieltä, että jos teemme oikeita asioita ja oikeita valintoja, niin se johtaa väistämättä mestaruuteen. Oli se sitten tänä Stadin Kingit on yksi IFK Bandyn menestyksen salaisuuksista. Äänekäs kannattajajoukko kannustaa omiaan tilanteessa kuin tilanteessa. Viime kauden mestaruudesta huolimatta IFK Bandyllä ei ole sijoitustavoitteita tälle kaudelle, päävalmentaja Juha Laitinen sanoo. vuonna tai jonakin seuraavana, Laitinen sanoo. ? Idea on siinä, että ei luoda mitään pakkoa. Pelaajat saavat keskittyä vain omaan ja joukkueen tekemiseen. Toisten seurojen tekemisiäkään ei kannata paljon seurata, paitsi taktisessa mielessä tietenkin ennen ottelua. Stadin Kingit Laitinen haluaa antaa ison kiitoksen HIFK:n menestyksestä seuran faneille. Stadin Kingit on totuttu vuodesta toiseen näkemään kannustamassa omiaan Bragun kentällä, ja kannatusjoukot ovatkin seuralle voimavara, josta kannattaa olla ylpeä. ? IFK on perinteikäs monen lajin seura, fanikulttuurikin on ehtinyt kehittymään oli kyseessä mikä tahansa laji. Oli hieno seurata miten fanit olivat mu- kana jalkapallojoukkueen nousussa, Laitinen sanoo. ? Merkitys korostuu varsinkin ratkaisupeleissä kun väkeä alkaa olla enemmän mukana. Hienompaa tunnetta ei olekaan, kuin pelata finaalia kotiyleisön edessä ja voittaa se peli. Se on sellainen tunneankkuri, mitä kohti pitäisi taas tällä kaudella pyrkiä, Laitinen kertoo. Laitisen mukaan Stadin Kingien esimerkki on alkanut näkyä myös muiden seurojen katsomoissa, ja jääpallon fanikulttuuri on alkanut pikkuhiljaa elpymään. ? Erityisen hienoa on huomata, kuinka omia jaksetaan kannustaa myös tappiotilanteessa. Omia oikeasti kannustetaan, eikä aleta ilkkumaan. Siitähän kannattamisessa on kyse, Laitinen toteaa. Tiimityötä Vuodesta 1992 IFK:ssa eri rooleissa vaikuttanut Laitinen kantaa päävalmentajana vastuun joukkueen tuloksista, mutta hyvistä tuloksista hän ei suostu ottamaan kunniaa itselleen. ? Menestys on useamman tekijän summa. Kyllä tämä on enemmänkin tiimityötä, Laitinen toteaa. ?mko Annankatu 20 Annankatu 24 00120 Helsinki, Finland Puh. 622 5553 ma-pe 10-18, la 10-15 Puh./Tel +358-9-622 5553 www.tokyokan.fi Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Stadin Kingit on esimerkillään nostanut kannattajakulttuuria myös muiden jääpalloseurojen katsomoissa.
• Viikot 47-48 19 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Sekalaista Ostetaan Tarjoamme muuttopalvelut ja muut kuljetukset. Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 ART-BARON OY Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN www.nygardinautokoulu.fi Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 toimisto@nygardinautokoulu.fi RööperinLehti Hieronta HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Terapia Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-866 55 Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 v. 1932 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2013 Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Saunatilat Pasilassa Taikuri Riku Issakainen p. 040-5604019 Polttarit, merkkipäivät tai saunaillat Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Lisää tietoa saunatiloistamme löydät kotisivuiltamme. www.pasilansaunatilat.fi sila Pintaremontit Puh 045 8586122 Knuutinen n Saunatilat un a& Tilausravin to Esterinportti 2, 7 krs. Puh. 0400-582106 Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Uniikki puukellot ja puulautaset lahjaksi tai ravintolaan. p. 050-32 89 266 Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi 40x50mm.indd 1 Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 ssa ajoi nat! a a u l Ti arisa tt pol A UTOLASIPOJAT Töölön Putkiliike Oy Kirpputorit 31.1.2013 20.28 Autonvuokraus Palvelut 50 ? autovuokraamo Autoalerent OA ! 2 VIIKK 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 Vietä pikkujoulut saunoen! Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 A&G Verhoilu Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Työsuorituksia Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta KOTIHARJUN SAUNA Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Ilmoitushinnat: Etusivu 1,27 ? Takasivu 1,16 ? Teksti 1,06 ? Erikoisliikepalsta 0,93 ? Parturi-kampaamo Raija Koso LVI Palvelut Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Painos: 30 000 kpl Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! www.hietsumarket.fi 9. vuosikerta 2013 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy www.pirkkojaakkola.fi Fredrikinkatu 22, p. 09-171452 0700-95550 Näkijä ? auttaja Tuire Lähde Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Antiikkiliike Bo & Co p. 0400 424 397 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 LAAKSTEN Oy Oy Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Seppo/Sari Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Jane&Tarzan Sa Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Puh. 0400 - 461 070 OSTAN IKONEITA Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja la SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Ostamme lasit, posliinit, huonekalut, soittimet, harrastusvälineet, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, kirjat, antiikkia ym. ym. Heti käteisellä nopea nouto! Autolasipalvelut Parturi-kampaamo Pa Tutustu joustavaan, iloiseen ja edulliseen palveluumme osoitteessa www.pakujakuski.com Kampaamot Kulunut? Mutta niin mukava! Tuo se meille ja nauti lempihuonekalustasi vielä pitkään! Ota yhteyttä: 050 3814 147 agverhoilu@live.com www.agverhoilu.com Olisiko tässä sinun yrityksesi paikka? 09-413 97 332 Palautukset joka päivä 7-23:00. Eläkeläisinsinööri laatii rakennuspiirustuksia. P. 0400 847 262 Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Pursimiehenkatu 16 ravintola Old Anchor Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 12 Aitokauppa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Viiskulman terveysasema
• Viikot 47-48 20 OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. m e ta l l i ki lo en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! 190-290? Myymälässämme on runsas valikoima erilaisia kannettavia tietokoneita. ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meiltä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi GLOBALGRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna Arkisin 09:00 ? 18:00 Helsinginkatu 14 | (09) 736522 | www.globalg.net | globalg@sci.? Joulujarmarka VENÄLÄISET MARKKINAT HELSINGISSÄ LA 23.1 KLO 11- 1. 18 SU 24.1 KLO 11- 1. autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Economy Venäjän tiede- ja kulttuurikes kuksessa 17 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Henkilöautojen vuokraukset: 50 ? / vrk, sis. 300 km/vrk. Economy Nordenskiöldinkatu 1 ka .com/jarmar venajaseura Tarjoukset: 120 ? / 3 vrk 240 ? / 1 viikko, 340 ? / 2 viikkoa. Sisältää vakuutukset (400? omavastuu) ja 300 km/vrk. Henkilöautojen vuokraukset: 35 ? / vrk + vakuutus, sis. 300 km/vrk SHOKKITARJOUS!!! s m ro aB Id nnäytteitä ja uutta Venäläisten käsityöläisten perinteisiä taido designia, työpajoja, kulttuuriohjelmaa Minne Venäjä on matkalla, Susanna Niinivaara? Runoilijan kohtalo: Marina Tsvetajeva Kauko Röyhkä ja Venäjän ihmeet Pidemmät vuokraukset sopimuksen mukaan. Kahvilassa borssia ja piirakoita Tanssiyhtye Veresk Auton toimitus suoraan kotiovelle. Soita meille ja sovi auton toimitusaika. Kaikki eri maksutavat. Economy Auto kuukaudeksi 550 ? !!! Sisältää vakuutukset ja 300 km/vrk. TARJOUS VOIMASSA NIIN KAUAN KUIN AUTOJA RIITTÄÄ!! Economy Pakettiautojen vuokraukset: 60 ? / vrk SHOKKITARJOUS!!! Pakettiauto kuukaudeksi 890 ? !!! Sisältää verot,vakuutukset ja 300 km/vrk.TARJOUS VOIMASSA NIIN KAUAN KUIN AUTOJA RIITTÄÄ!! Isojen muuttopakettiautojen vuokraukset: 80 ? / vrk, sis. 300 km/vrk. Nyt 17 kuution isot muuttopakut (Bkortilla) 120? /vrk, sis. 800km Premium Kuorma-autojen vuokraukset 7 hengen tila-autot ja 9-hengen bussit 30 kuution umpikoppi 7 hengen Opel safira 60? /vrk kuorma-auto perälauta7 hengen Chrysler Grand Voyager 80?/vrk nostimella: 150 ? 9 hengen Ford Transit, pitkä korkea luxusbussi / vrk, sis. 800km 120? /vrk, (myös B-kortilla) 300 km/vrk tai sop. muk.! AutoAlerent - puh. 0400-335500 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Puhelinvaraukset MA-PE 8:00-19:00, LA-SU 8:00-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9:00-12:00 tai sopimuksen mukaan. Palautukset joka päivä 7.00-23.00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia.