• Tilaa ruokaostoksesi vaivattomasti 040 7177 343 (9-16) BITMASTER Suuren marketin valikoima, lähikaupan hinnat! Yli 7000 tuotetta. TIETOKONEHUOLTO Ilmainen ensimmäinen kotiinkuljetus Rööperin Lehden lukijoille 2.12.2014 asti. Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Toimitukset arkipäivisin 9-16. Tilaukset ja tiedustelut myös myynti@kauppakassi.com. Myös yrityksien palaveritarjoilut kätevästi suoraan paikan päälle. Ystävällinen palvelu ja ripeät kuljetukset. Toimitusmaksu ilman kampanjaa 8,90? sisältäen keräilyn ja toimituksen. com kauppakassi RööperinLehti Viikot 47-48 ? Nro 20/2014 ? 10. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Perinteiset Tiesitkö, että ikäihmisenä Sinulla on mahdollisuus saada kodinhoitopalvelut ilman arvonlisäveroa! Soita numeroon 020 JOULUMARKKiNA T Perinteiset 23.11.2014 klo 11-15 7411 690 ja kysy lisääsunnuntaina JOULUMARKKiNAT sunnuntaina 23.11.2014 klo 11-15 Kodinhoitopalveluihimme kuuluvat mm. ? perus- ja suursiivoukset ? pyykinpesu ja silitys ? ikkunanpesut ? mattojen tamppaus ? vuodevaatteiden vaihto ? asiointipalvelu ha vanasto var KORJAUKSET EDULLISESTI omi vaihstajan dos - LOPPUUNMYYNTI Timanttisormukset alk. 99? 0,01ct 199? Hopeakorvikset 2? 39? Rannekellot alkaen 19? esim. OSTAMME ROMUKULTAA Perinteiset Kodinhoitopalveluiden lisäksi tarjoamme yksityistä hoiva- ja kotisairaanhoitopalvelua luottamuksella ja turvallisesti! JOULUMARKKiNAT sunnuntaina 23.11.2014 klo 11-15 Tarjolla KALUSTENEUVOS OY Sisustajan aarreaitta -KALUSTENEUVOS HuonekalujaOY antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ - HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme! Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16 www.kalusteneuvos.fi Synttäriviikot, kaikki -30% Tarjous on meillä voimassa 23.11.asti. jouluisia herkkuja ? luomutuotteita lasten esityksiä ? käsitöitä ? kahvio puffetti ? arvontaa ? ongintaa arpajaiset ? kirpputori sekä runsaasti hyvän olon hoitoja Varaa hoitosi osoitteessa http://urly.fi/3Fg Tervetuloa löytämään käsintehtyjä joululahjoja pukinkonttiin! ota käteistä mukaan! Tarjoustuotteita 1kpl/asiakas NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ Illilän tila yhteistyössä Elias-koulun Joulumarkkinoilla Iso Roobertinkatu 17-19 Helsinki www.korugalleriaroba.fi Tarjolla taljoja, villaa, lankoja, karitsan lihaa, kaalia, punakaalia, sipulia, savojinkaalia. KAALIMAAN KARITSA 0942892802 Tilattavissa loppuvuoden juhlapöytään karitsan lihalajitelmia! Joulusiivoukset! Lakeuden Emännät siivoaa kodissasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Toinen linja 29, 00530 Helsinki ? puh. (09) 350 6202 Avoinna: ark. 11-19, la 11-15, su 12-16 Ehrensvärdintie 31-35, Eirassa Bussit 14 ja 18 sekä raitiovaunut 2 ja 3 | Järjestäjä Elias-koulun kouluyhdistys ry | www.eliaskoulu.fi www.facebook.com/Eliaskoulunmarkkinat
• Nro 20 ? Viikot 47-48 2 CLASSIC BIKE KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! ALKAEN 170? Myymälässämme on runsas valikoima erilaisia kannettavia tietokoneita. ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Nyt on paras aika huollattaa polkupyörä! Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-la 8-18 Meiltä saat kattavat ja monipuoliset pyörän huollot ja noudamme ja palautamme polkupyöräsi tarvittaessa. Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Otamme pyöriä talvisäilytykseen, huoltopaketilla tai ilman. ? Life Sörnäinen ? huolto@classicbike.fi www.classicbike.fi puhelin 050-5207525 tai 050-514 8660 Classic Bike: Mechelininkatu 15, 00100 Helsinki, Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi Joulu lähenee, ajoharjoittelu on loistava joululahja! Uudet kurssimme alkavat 1. ja 15. joulukuuta klo 17 Harjoittelua myös kortin omaaville! Tervetuloa! Christmas is approaching, driver training is a great Christmas gift! New course in ENGLISH start on December 8th at 17 o clock Welcome! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• 10. vuosikerta ? nro 20 Viikot 47-48 Ääni & Vimma -bändivoiton vei Bastu ??Ääni & Vimma -bändiareenan voiton vei vantaalainen indie pop/rock -yhtye Bastu. Toiseksi sijoittui punkrockvaikutteinen Retards on the Run Kuopiosta ja kolmanneksi tuli hardcore punk -bändi Harvey Dent Hämeenlinnasta. Energinen Bastu on perustettu Vaskivuoren lukiossa syksyllä 2011. Finaali käytiin lauantaina 8.11. Kulttuuriareena Gloriassa. Huiman finaali-illan aikana nähtiin kahdeksan hyvin erilaista bändiä ja siirryttiin tunnelmasta toiseen. Ääni & Vimma tarjoaa 15?25-vuotiaille nuorille muusikoille mahdollisuuden nousta parrasvaloihin ja näyttää kykynsä. Tänä vuonna katselmukseen osallistui yli 50 bändiä ympäri Suomea. Tapahtuman juonsivat The Voice of Kidsistä tuttu Tea Khalifa ja Hedu Korvenoja, yksi tapahtuman musaneuvoston jäsenistä. Finaalin raadissa vaikuttivat muusikko ja agentti Janne Joutsenniemi, Turisasyhtyeen laulaja ja Ääni & Vimma -finalisti vuodelta 2001, Mathias Nygård, toimittaja ja käsikirjoittaja Harri Hakanen ja Kari Hynninen (KHY Suomen Musiikki Oy). Hynninen tiivisti raadin palautteessa, että ilta tarjosi todella kovatasoisen ja hyvän kattauksen. Kärkikolmikko saa lahjakortit musiikkiliikkeeseen, musiikkilehden vuosikerran ja artisti premium -paketin Music Kickupista. Lisäksi luvassa on keikkoja nuorisoasiainkeskuksen järjestämissä tapahtumissa sekä esimerkiksi Gloriassa, Nosturissa, Vernissassa ja Kannusalissa. Ääni & Vimma -bändiareenan semifinalistibändit saavat muun muassa studioaikaa Munkkiniemen MD- studioon ja Harjun studioon. Bändikatselmuksessa esiintyvillä bändeillä on myös mahdollisuus päästä mukaan vuonna 2015 toteutettavaan RockAcademy-projektiin, jonka järjestävät Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten nuorisotoimet ja Turku RockAcademy. Projektin tavoitteena on nostaa esille ja tukea nuorten bändejä ja tarjota nuorille muusikoille mahdollisuus osallistua erilaisiin koulutuksiin. Ääni & Vimma -tapahtuma alkoi neljällä pääkaupunkiseudulla järjestetyllä katselmusareenal- Pisararadan kaava päätöksentekoon ??Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Pisararadan asemakaavaa kokouksessaan 18. marraskuuta. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien tunnelirata. Toteutuessaan se tarkoittaa Helsingin seudun lähijunien siirtymistä omalle pisaranmalliselle raideosuudelleen Pasilan eteläpuolella. Asemakaavalla varataan tila Pisararadan maanalaisille ja maanpäällisille rakenteille, kuten ratatunneleille, asemille ja niiden sisäänkäynneille, pelastus- ja huoltotunneleille sekä ilmanvaihtokuiluille. Kaavassa määritetään myös Vauhtitien ja Alppipuiston ympäristöön tulevien tunnelien suuaukkojen paikat sekä Vauhtitielle rakennettavan ratasillan sijainti. Pisararadan maanalaisia asemia suunnitellaan Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen. Keskustan asema sijoittuisi Mannerheimintien ja Narinkkatorin väliin. Sisäänkäynnit sijaitsisivat Lasipalatsinaukiolla, Kampin keskuksen ja Simonkentän hotellin välissä, Asematunnelissa, Forumin kauppakeskukses- sa, Stockmannin tavaratalossa ja Rautatientorin metroaseman länsipäässä. Töölön asema on suunniteltu rakennettavaksi Töölöntorin ja Mannerheimintien välille. Sisäänkäynnit sijoittuisivat Töölöntorin ympäristöön sekä Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksen tuntumaan. Hakaniemen asema rakennettaisiin metroaseman viereen, mikä mahdollistaa sujuvan vaihtoyhteyden lähijunista metroon. Pohjoiset sisäänkäynnit olisivat metron kanssa yhteisiä, ja eteläiset sisäänkäynnit tulisivat Hakaniemen tavaratalon katutasoon. Rakennustöiden aikana tarvitaan työmaan käyttöön kullekin asemalle johtava työtunneli. Niiden kautta mm. kuljetetaan louhittu kiviaines ulos. Töölön aseman työtunneliin ajettaisiin Vauhtitieltä. Hakaniemen aseman työtunnelissa hyödynnettäisiin Diakoniapuistossa olevaa väestönsuojan tunnelia. Keskustan asemaa varten rakennettaisiin työtunneli Siltavuorenrantaan. Se sijoittuu aiemmin kaavoitetun liikennetunnelin alueelle. Sivu 15 Helsingin sataman vienti kasvoi ??Helsingin sataman vienti kasvoi lokakuussa 7 % viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Kasvuvauhti on ollut sama koko vuoden. Lokakuussa vietiin 480 000 tonnia tavaraa, ja tammi-lokakuussa 4,4 miljoonaa tonnia. Tammi-lokakuun keskimääräinen kasvu on kuitenkin pysynyt 2 %:ssa. Tuonti oli lokakuussa runsas 400 000 tonnia, ja tammi-lokakuussa 4,1 miljoonaa tonnia. Kokonaisuudessaan yksiköidyn tavaraliikenteen määrä kohosi 5 % tammi-lokakuussa eli 8,5 miljoonaan tonniin. Helsingin kaukolämmön talvihinta laskee jälleen Voiton vei Bastu. Toiseksi sijoittui Retards on the Run. Ajankohtaista la. Semifinaalit käytiin lokakuun loppupuolella Nosturissa. Tänä vuonna yleisöllä oli mahdollisuus äänestää bändejä jatkoon semifinaaliin, ja yleisötekstariääniä tuli yli 700. Yleisöäänestyksen voitti post-rock-vivahteilla maustettu alternative pop -bändi Volta. Bändi pääsi myös jatkoon semifinaaleista finaaliin. Finaalitaltiointia voi katsoa Äänen & Vimman nettisivuilta. Tapahtuman järjestivät Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuoriso- ja kulttuuritoimet. ??Helsingin kaukolämpöenergian hinnan kilpailukyky säilyy vahvana. Kaukolämpö on alkavalla talvikaudella entistä edullisempaa. Talvikauden energian hinta laskee 1.11.2014 edelliskevään talvihinnasta 1,7 prosenttia, ja verollinen energian hinta on alennuksen jälkeen 51,05 ?/ MWh. Talvihinta on laskenut myös kahtena edellisenä talvikautena. Kaukolämmön hinnan kehitys on Helsingissä vakaata, ja myös vuoden 2015 energiahinta tulee ennusteen mukaan säilymään kilpailukykyisenä. Aleksin joulukadun avajaisissa pukin odottajia viihdyttää Lauri Tähkä ??Helsingin Aleksanterinkatu saa juhlavalaistuksensa 66. kerran, kun perinteiset joulukadun avajaiset järjestetään sunnuntaina 23. marraskuuta alkaen kello 14.30 Senaatintorilla. Ylipormestari Jussi Pajunen sytyttää joulukadun valot kello 16. ? Suomen vanhimpiin joulutraditioihin kuuluva Aleksin joulukatu tuo valoa ja tunnelmaa ydinkeskustaan. Avajaistapahtuma tarjoaa iloisella ohjelmallaan hyvää mieltä koko perheelle, Pajunen sanoo. Aleksanterinkadun jouluvalot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. HyvänTahdon tori avautuu kello 14.30. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kojuista Senaatintorilla saa ostaa jouluisia herkkuja, kuten riisipuuroa, glögiä ja leivonnaisia sekä joululahjoja. Myyntitulot menevät kokonaan hyväntekeväisyyteen. Joulupukin odottajia viihdyttää joulushow Tuomiokirkon portailla alkaen kello 15 Yli 100 Sibelius-lukion laulajaa ja Lauri Tähkä esittävät kapellimestari Hannu Sorsan johdolla tuttuja suomalaisia joululauluja. Lisäksi kuullaan muutamia kappaleita Snowball-joulumusikaalista, jonka Suomen ensi-ilta on tulossa Rovaniemelle. Virallinen avajaisohjelma alkaa kello 16. Joulupukki saapuu Senaatintorille museoraitiovaunulla tuo- maan terveisensä Korvatunturilta. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdyksen esittää seurakuntapastori Hannu Varkki, minkä jälkeen ylipormestari Jussi Pajunen julistaa joulukadun avatuksi, ja jouluvalot syttyvät Aleksanterinkadulla ja sen poikkikaduilla. Kello 16.10 joulukulkue lähtee Aleksanterinkadulle, Mannerheimintielle ja palaa Pohjoisesplanadin kautta Senaatintorille kello 17 mennessä. Aleksanterinkadun kauppiaat koristelivat Aleksin havuköynnöksin ja jouluvaloin ensimmäisen kerran vuonna 1949. Avajaisten yleisömäärä on vaihdellut viime vuosina kelistä riippuen 25 000 ja 45 000 välillä. Avajaistapahtuman järjestää Helsinki City Markkinointi ry (HCM) yhteistyössä Helsingin Energian kanssa. HCM on Helsingin ydinkeskustan kauppiaiden, kiinteistönomistajien ja kaupungin yhdistys, jonka tavoitteena on elävöittää kaupungin keskustaa ja lisätä sen vetovoimaa. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastaa mbym production Oy.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20 Koko yhteiskunnalle vastuu nuorten työllistymisestä K oko yhteiskunnan pitää kantaa vastuuta myös korkeakoulutettujen nuorten työllistymisestä. Yritysten on uskallettava katsoa kvartaalia kauemmas tulevaisuuteen ja palkata nuoria, sanoi valtiosihteeri emeritus Raimo Sailas Helsingissä pidetyssä Suomen Mentorien Teonpaikkatilaisuudessa. Korkeakoulutettujen nuorten työttömyys on kasvanut hälyttävästi. Vuoden 2011 lopussa vastavalmistuneita korkeakoulutettuja nuoria oli työttömänä 2700, vuotta myöhemmin lähes 700 enemmän. Vuoden 2013 tammikuussa vastavalmistuneita korkeakoulutettuja työttömiä oli 3800, mutta tämän vuoden alussa heitä oli jo lähes tuhat enemmän.(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot.) Tärkein tehtävämme on ylläpitää toivoa, tukea nuorta työnhakutilanteessa. Tutkimusten mukaan jo muutaman kuukauden tulokseton työnhaku lannistaa. Siksi tukea tarvitaan, sanoi puolestaan Suomen Mentorit ry:n puheenjohtaja ja perustajajäsen Raija Kemiläinen. Suomen Mentorit ry on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen tavoite on tukea korkeakouluopintojen loppupuolella olevien ja vastavalmistuneiden nuorien pääsyä työelämään mentoroinnin avulla. Mentoroinnissa työelämän ansioituneet konkarit jakavat osaamistaan ja kokemustaan nuorille, joilta he puolestaan saavat tuoretta tietoa paitsi nuorista itsestään myös uudesta akateemisesta tutkimuksesta. Suomen Mentorit ry:n iskulause kuuluu: Pidennetään työuria alkupäästä! Marraskuun 2014 tilannekatsaus kertoo, että yhdistyksen kahden toimintavuoden aikana mentorointipareja on ollut jo yli 160. Mentorointiin osallistuneista nuorista peräti 85 prosenttia on saanut työpaikan. Yrittäjät veivät viestinsä eduskuntaan Sopiminen, verotus ja sääntely kärjessä ??Mahdollisuus sopia työehdoista työpaikalla, kannustava verotus ja tolkkua sääntelyyn. Siinä yleisimmät yrittäjien viestit, joita Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen luovutti tänään eduskunnassa eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Yrittäjän ääni -kampanjalla on kerätty jo noin 400 yrittäjän toiveet kansanedustajille. ? Pitää purkaa tupopöytä ja antaa yritysten siirtyä paikalliseen sopimiseen. ? Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa selkeyttämällä verotuskäytäntöjä ja purkamalla turha byrokratia pois. Nyt byrokratiaa on vain lisätty. ? Otettava käyttöön Viron veromalli, jolla yhteisöverotus jaksotetaan hetkeen, jolloin yrityksen tuloksesta nostetaan osinkoa. ? Toiminimien verotusta on kevennettävä tasavertaisesti osakeyhtiöiden verotuksen kevennykseen nähden. Osakeyhtiöiden verotusta kevennettiin, mutta toiminimien verotus on kasvanut rajusti pääomaverotuksen tiukentumisen myötä. ? Koko ajan kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset viranomaisten puolelta menevät useammin järjettömyyden puolelle. EU määrittää suunnan, mutta käytännön järki pitää ottaa mukaan. Siinä esimerkkejä viesteistä, joita Suomen Yrittäjät puheenjohtaja Jyrki Mäkysen johdolla toimitti eduskuntaryhmien puheenjohtajille tänään. Suomen Yrittäjät avasi kaksi viikkoa sitten osoitteessa www.yrittäjänääni.fi kampanjan, jolla kerätään yrittäjien viestejä päättäjille. Viestejä on kertynyt jo yli 400, ja kampanja jatkuu. Lähes 40 prosenttia vastaajista piti tärkeimpänä asiana verotuksen saamista kannustavaksi niin, että yrittäjät voisivat kasvattaa firmojaan, luoda työpaikkoja ja investoida. Myös vaatimus sääntelyn järkeistämisestä ja tarve paikalliseen sopimiseen korostuivat. Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. ? Onneksi aika laajasti jo ymmärretään, että Suomi tarvitsee yrittäjiä, jotta taantumasta noustaan. Teot kuitenkin puuttuvat vielä, Jyrki Mäkynen sanoo ja toivoo, että yrittäjien viesteillä on vaikutusta. Kotitalousjätteen määrä laskussa ??Pääkaupunkiseudulla jätteen määrä asukasta kohden oli 318 kiloa vuoden 2013 tilaston mukaan. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yhteensä seudun kotitalouksissa syntyi jätteitä 356 000 tonnia. Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteen kierrätysaste oli 45 prosenttia vuonna 2013. Kierrätysaste on pysynyt likimain samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kotitalousjätteisiin luetaan mu- kaan kaikki kotitalouksien tuottama jäte kuten esimerkiksi biojäte, paperi, kartonki, lasi, metalli, puutarhajäte, vaaralliset jätteet ja sekajäte. Jätteen koostumus vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin Kotitalousjätteiden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 50 prosenttia kaikista seudun jätteiden tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteen koostumus vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin. Pääkaupunkiseudulla kotitalousjätteet aiheuttavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä verratessa julkisten palveluiden, yksityisten palveluiden, talonrakentamisen, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, maa- ja vesirakentamisen sekä teollisuuden tuottamiin jätteisiin. Tämä johtuu suuresta asukasmäärästä ja siitä, että suuri osa kotitalousjätteestä on sekajätettä. Muutoksia pysäköintiin ??Talviaikana kaduilla oleva lumi aiheuttaa asukkaille monenlaista haittaa. Lumen runsas määrä ja lumivallien vuoksi kaventunut katu vaikeuttavat joukkoliikenteen kulkua, heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta ja vaikeuttavat pysäköintiä. Kaduille pysäköidyt autot vaikeuttavat aurauksesta johtuvien lumivallien poistoa ja kaventavat käytettävissä olevaa tilaa. Jotta liikenne olisi talvellakin mahdollisimman sujuvaa ja jalankulkijoiden liikkuminen turvallista, otetaan Helsingissä käyttöön erilaisia talviaikaisia pysäköintijärjestelyitä. Osalla kaduista pysäköinti siirtyy jalkakäytävän vierestä kadun toiselle puolelle, jolloin jalkakäytävä saadaan aurattua helpommin. Vuoropysäköinnissä pysäköinti on sallittua vain kadun toisella puolella, ja pysäköinti vaihtuu eri puolelle katua joka tiistai ja sunnuntai. Joillain kaduilla talviaikana pysäköinti ei ole sallittua lainkaan. Kaikki py- säköintirajoitukset osoitetaan kaduille asetettavilla liikennemerkeillä. Näiden järjestelyiden lisäksi käytetään aiemminkin käytössä olleita siirtokehotusmerkkejä. Siirtokehotusmerkkien voimassaollessa kadulla on pysäköintikielto, jotta kadun puhdistus etenee nopeasti ja tehokkaasti. Voimassa olevat siirtokehotukset löytyvät internetistä osoitteesta www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki. Alueen talviaikaiset pysäköintijärjestelyt koskevat seuraavia katuja: Hiihtomäentie, Susitie, Majavatie, Mäyrätie, Portimopolku, Tammisalontie ja Svinhufvudintie. Lisäksi pysäköintijärjestelyitä harkitaan Vanhaväylälle ja Väylärinteelle. Kaduille kohdistuvat järjestelyt on merkitty oheiseen karttaan (liitteenä). Rakennusvirasto järjestää talviaikaisia pysäköintijärjestelyitä koskevan asukastilaisuuden Herttoniemen yhteiskoululla (Kettutie 6) keskiviikkona 26.11.2014 klo 18.00. Merivesi hiukan keskimääräistä lämpimämpää ??Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Jääpalvelun päätehtävä talvikaudella on ajantasaisen jäätiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Tällä hetkellä Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihtelee Perämeren pohjoisosan rannikkovesien noin kahdesta asteesta varsinaisen Itämeren altaan noin kymmeneen asteeseen. Verrattuna pitkäaikaisiin keskiarvoihin, on meriveden pintalämpötila Suomea ympäröivillä meri- alueilla noin asteen verran keskiarvojen yläpuolella. Jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa veneilykauden loppuessa. Marraskuun alusta lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun Sue lopettaa toimintansa ??Sue-lehti lopettaa toimintansa. Lehden kustantajan Suezine Oy:n mukaan syyt ratkaisuun ovat yleinen talouden alavire sekä printtimedian hankaluudet muuttuneessa mediaympäristössä. Sue perustettiin vuonna 1994 Auran panimo -yhdistyksen julkaisuksi. Vuosituhannen taitteessa maksullinen fanzine muutettiin ilmaisjakelulehdeksi, jota julkaisi Kustannusosakeyhtiö Kärki. Vuoden 2010 lopulla Suen julkaisijaksi vaihtui Suezine Oy. Sue ilmestyi kaksitoista kertaa vuodessa. Sen kuu- kausittainen painosmäärä oli parhaimmillaan 60 000. Sillä oli yli 600 jakelupistettä yli 80 paikkakunnalla. Suen ja OMD:n toteuttaman lukijatutkimuksen mukaan lehden lukijamäärä oli 115 000 ? 127 000. Suen ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1994. Viimeinen Sue julkaistiin syksyllä 2014. Sue kiittää kaikkia vuosien varrella lehden ilmestymisen mahdollistaneita tekijöitä, yhteistyökumppaneita ja ennen kaikkea lukijoita kahdestakymmenestä hienosta yhteisestä vuodesta. Vuonna 2013 sekajätteen osuus kotitalousjätteestä oli kaikkiaan 49 prosenttia. Tuolloin sekajäte sijoitettiin vielä kaatopaikalle ja kaatopaikalla hajotessaan sekajäte muodostaa metaania ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä pystytään tehokkaasti pienentämään kaatopaikkakaasujen keräyksellä ja hyödyntämisellä. Kiitos kun lajittelet ja hillitset ilmaston lämpenemistä! Sekajätteen osuus kotitalousjätteistä on saatava pie- nemmäksi kierrätysastetta parantamalla. Näin mahdollisimman suuri osuus kierrätyskelpoisista materiaaleista voidaan hyödyntää. Samalla neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. Materiaalitehokkuutta älykkäästi ja kestävällä tavalla parantamalla saadaan aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä. Samalla hillitään ilmastonmuutosta. Pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja kootaan HSY:n ylläpitämään Pää- Punainen lanka Sua katselen kuuntelen, löydän langan punaisen. Miten sulle sanoisin, avaisin oman sydämen? Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Tiemme on toiveiden, saamme onnen rakkauden. Katsoin kedon kukkasiin ja ruusuun valkoiseen. Ken kaiken arvaiskaan, sain jäädä oottamaan? Kun sinun äänen kuulin, iloisen soinnin pehmeän. Leivon laulavan luulin, laulun onnen rakkauden. Sua katselen kuuntelen, löydän langan punaisen. Kaunis olet tänäänkin kuin joutsen valkoinen. Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Tiemme on toiveiden, saamme onnen rakkauden. Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Tiemme on toiveiden, saamme onnen rakkauden. Toivo Levanko lyyrikko Sanoitus on säveltäjän aiheesta. loppupuolella. ? Tässä vaiheessa syksyä on hyvin vaikeata meriveden lämpötilojen perusteella ennustaa millainen jäätalvi on edessä. Ilmatieteen laitoksella on tosin aloitettu kokeilu, jossa pyritään ennustamaan tulevan talven jääoloja jo syystalvella. Lokakuun alussa tehdyn ennusteen mukaan talvesta näyttäisi tulevan leudon keskinkertainen?, jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo. Jääpalvelu kaipaa jäähavaitsijoita Suomen rannikkoseuduilta. ?Havaitsija seuraa alueensa jäätilannetta viikoittain ja toimittaa tiedot alkuviikosta jääpalveluun. Havaintoihin kuuluu jään paksuuden mittaus sovitulta paikalta ja alueen yleisen jäätilanteen kuvailu. Eniten kaipaamme havaitsijoita Kalajoen, Tahkoluodon ja Porkkalan tienoilta?, sanoo jääasiantuntija Patrick Eriksson. Uunisaareen ponttoonisiltaa pitkin ??Uunisaarensalmi suljetaan veneliikenteeltä kävelyponttonisillalla 14.11. Siltaa pitkin Uunisaareen pääsee ulkoilemaan ensi kevääseen 15.4.2015 asti. Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välinen Uunisaarensalmi on suljettu veneliikenteeltä 14.11.2014 15.4.2015 välisenä aikana kävelyponttonisillalla. Vain kivenheiton päässä Kaivopuiston rannasta sijaitseva Uunisaari palvelee sillan avulla ulkoilijoita myös talvisin. Saaressa on yksi Helsingin 14 talviuintipaikasta. kaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tiedot lähes kaikista pääkaupunkiseudulla syntyneistä jätteistä, niiden vastaanotosta sekä käsittelytavoista vuodesta 2004 lähtien.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 5 Opiskelijat äänestivät aktiivisesti ennakkoon HYYn edustajistovaaleissa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistovaalien ennakkoäänestys sujui vilkkaasti. ??Ennakkoon äänesti vain hiukan pienempi määrä opiskelijoista kuin kaksi vuotta sitten, jolloin tehtiin ennätys ennakkoäänestyksen äänestysmäärässä. Edustajistovaalien kaksipäiväinen ennakkoäänestys, päättyi tänään torstaina 30.10. klo 17.00. 2470 opiskelijaa eli noin 9,1% äänioikeutetuista äänesti ennakkoon. Äänioikeutettuja ovat kaikki läsnä olevaksi kirjoittautuneet HYYn jäsenet eli noin 27 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistovaaleissa 4.?5.11.2014 valitaan ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. Uuden edustajiston toimikausi alkaa 1.12.2014 ja kestää kaksi vuotta. HYYn edellisissä vaaleissa vuonna 2012 ennakkoon äänesti 2319 henkilöä, ja ennakkoäänestysprosentti oli 9,5. Tämänvuotinen 9,1 % on toisiksi suurin äänestysprosentti koskaan HYYn edustajistovaalien ennakkoäänestyksessä. Tavallisesti opiskelijat käyvät vaaliuurnilla innokkaammin vasta varsinaisina vaalipäivinä. Varsinaisina vaalipäivinä 4.?5.10. opiskelijat voivat äänestää Helsingin yliopiston neljällä kampuksella yhteensä 12 äänestyspaikassa ja lisäksi Helsingin yliopiston toimipaikoissa Lahdessa ja Vaasassa. HYYn edustajistovaaleissa on ehdolla yhteensä 626 opiskelijaa. Ehdokkaita on hieman enemmän kuin edellisissä edustajistovaaleissa vuonna 2012, jolloin ehdokkaita oli 622. Ehdokkaita asetti 11 ryhmittymää, joista osa tulee edustajistossa toimimaan useampana ryhmänä. Vaalirenkaiden ja -liittojen tarkkoihin ehdokasmääriin voi tutustua ylioppilaskunnan vaalisivuilla hyy.fi/vaalit. Vaalipäivinä kampanjointi näkyy kampusten läheisyydessä ympäri kaupunkia ja vaalit huipentuvat vaalivalvojaisiin Virgin oil -ravintolassa keskiviikkoiltana 5.11. Vaalivalvojaisiin ovat kaikki tervetulleita. Edustajistovaalien äänestysprosentti HYYn vaaleissa on 2000-luvulla ollut valtakunnallista äänestysprosenttia korkeampi. HYY tiedottaa oman edustajistovaalinsa tuloksista heti keskiviikkoiltana 5.11. alustavan vaalitulok- sen selvittyä. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen tarkastuslaskentalautakunnan laskennan valmistuttua 15.11.2014. Edustajistovaali järjestetään lähes kaikissa Suomen ylioppilaskunnissa joka toinen syksy. HYYssä vaalit järjestetään kuitenkin eri rytmissä kuin muissa ylioppilaskunnissa ? HYYn lisäksi vain Svenska Handelshögskolans Studentkår järjesti vaalinsa tänä vuonna. HYYn vaalit käydään aina parillisina vuosina kun muiden ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään parittomina vuosina. HYYn edustajistovaalit (äänestysprosentti) 2001: 28,92 2003: 31,56 2005: 34,88 2007: 33,2 2009: 35,2 2011: 34,2 2012: 32,3 Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti 2001: 27,5 2003: 29,7 2005: 26,1 2007: 27,6 2009: 28,4 2011: 29,6 2013: 24,96 ÂPuheenvuoro Taide ta(i)koo elämää ??Kirjailija Olavi Paavolainen nimesi ?hienon miehen? mieheksi , ?joka pystyy seurustelemaan kolme tuntia harmaahapsisen rouvan kanssa siten, että tällä koko ajan on hauskaa.? Olavi Paavolainen osasi olla hauska. Kirjailijana hän katsoi olevansa ?puhtaaksiviljellyin suomalainen `high brow`? Termi tarkoitta sivistynyttä älykköä,intellektuellia. Paavolaista kutsuttiin nimillä ?Loistava?, ?Loistava Apollo?, ?keulakuva?, ?modernismin impressaario?, ?synkkä yksinpuhelija?, ja jopa ?uusi Alkibiades?. Tulenkantaja, tiedotusupseeri ja Radioteatterin johtaja oli epäilemättä 1900-luvun merkittävä kulttuurivaikuttaja. Ketä nykysuomalaista hän muistuttaisi? Olen näkevinäni hänessä ripauksen surutonta Jörn Donneria, muotitietoista Carl Haglundia tai jyrkkälinjaista Antti Nyleniä. Kun Olavi Paavolainen 19.7. 2014 kuoli Helsingissä, olin sinä kesänä pääkaupungissa upseerikokelaan opissa kouluttautumassa varusmiespapiksi. Teoriassa olisin voinut siis tavata Olavi Paavolaisen, mutta millä ihmeen syyllä olisin keksinyt päästä hänen puheilleen. Hänen kuolinuutisensa voin kuitenkin hyvin muistaa. Kirjallisuustieteen professori H.K. Riikonen ja kirjailija-professori Panu Rajala ovat kumpikin julkaisseet tänä vuonna oman kirjansa Paavolaisesta. Oma arkkipiispamme Kari Mäkinen tuntee tutkijana Olavi Paavolaisen. Paavolaisesta väitellyt Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala ja professori Kerttu Saarenheimo todistavat miten monia eri teitä Paavolaista on lähestytty. Jo yksistään Paavolaisen naissuhteet, Hertta Kuusisen kirjeet ja Ville Laamasen väitöskirjassaan kaivamat yksityiskohdat paljastavat miten hulmuten laukkaavan sirkusratsun selässä tämä villi poeetta ehti ratsastaa. Tutkailemalla kulttuuripersoonien omakuvia voi yllättävästi löytää uusia piirteitä kulloisestakin aikakaudesta. Paavolainen itse tunnusti miten hän aina on ?ollut kuin jakaantunut kahtaalle? ja ?miten vain äärimmäisyydet häntä viehättävät?. Lukiessani kulttuurikuvauksia 1900-luvulta säpsähdin ihmettelemään oman aikamme, 2000-luvun taidepolitiikan latteutta. Äskettäinen Suomen Taidepoliittinen Huippukokous oli koonnut poliitikot ja taiteentekijät nuottasille. YLE Areenastakin saattoi seurata miten tämä taiteelle palava joukko vimmatusti veti taiteen asemaa ja rahoitusta kotiin päin. Huippukokous nosti esiin kulttuurin omat pelikortit. Mitäpä jos kulttuurimenoja katettaisiinkin veikkausvoittovarojen sijasta enemmän valtion budjetista. (Tällä hetkellä budjetissa vain 0,8%) Ehdotettiin kulttuuriseteleitä lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministe- Veli-Matti Hynninen riön (OKM) ylijohtaja Riitta Kaivosoja puolestaan kantoi huolta miten Suomen erilaistumisen haasteisiin kyettäisiin taidepuolella paremmin vastaamaan. Hyvinvointi ja rahatalous jakavat kansaa eri kasteihin, mutta voiko taide estää eriarvoistumista? Taide vahvistaa ihmisen itsenäisyyttä ja vapautta. Tarvitsemme kirjoja, lehtiä, elokuvia, teatteria, kuvataidetta, musiikkia - taidetta reunasta reunaan. Tarvitsemme taidetta maailmamme ymmärtämiseen. Taiteeton elämä johtaa siis ymmärtämättömyyteen. Ymmärtämättömyys vie terveydeltä, sosiaalisuudelta, palvelemiselta ja rakkaudelta jalat alta Minua viehättää Olavi Paavolaisen tapa järjestellä elämän peruspalikoita uusiin asemiin. On tärkeää että kravatti on suorassa ja korkokengissä sopiva sointi. Mutta riittääkö se? Tarvittaisiinko ritarillisuutta, jalostavaa asennetta, kultivoitunutta rohkeutta? Miten vahvistaa taiteen asemaa? Taidetta tarvitaan maailmamme ja itsemme tähden. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Suomalaisille postimerkeille kolme palkintoa ulkomailla Lens Politica tuo Helsinkiin kansainvälisiä vieraita ??Asiantuntijaraadit ovat palkinneet kolme suomalaista postimerkkiä alan kansainvälisissä kilpailuissa syys- ja lokakuussa 2014. Palkitut postimerkit ovat Sanna Manderin suunnittelema kanteletta esittävä Kansallissoittimet sekä Ari Lakaniemen ja Susanna Rummun suunnittelemat kaksi merkkiä Jouluhalaus ja Orkidea. Sanna Manderin kantelemerkki valittiin syyskuussa vuoden 2014 toiseksi kauneimmaksi EUROPA-sarjan postimerkiksi. PostEuropin järjestämään kilpailuun oli ilmoitettu 59 postimerkkiä, joiden teemana oli kansallissoittimet. Yhdeksänhenkisen asiantuntijaraadin mukaan kantelemerkin moderni ja persoonallinen piirrostyyli erottui selvästi edukseen muista kilpailuun ilmoitetuista postimerkeistä, jotka perustuivat enimmäkseen valokuviin. Ensimmäiset postimerkkinsä suunnitellut Mander pitää itse kansanmusiikkia jatkumona, joka linkittää menneen ja tulevan. ? Kuvasin postimerkkeihin soittajia hetkessä, jossa soitto ja ympäröivä luonto muuttuvat yhdeksi. Kanteletta soittaa nuori nainen nuottien peittämällä niityllä, sanoo Mander 5.5.2014 ilmestyneiden Kansallissoittimet-postimerkkien erikoisuus on kuvaan piilotettu tunniste, jonka avulla älypuhelimella ja tabletilla pääsee katsomaan Sibelius Folk Big Bandin musiikkivideo- ta. Postimerkeissä käytetty CEE App -sovellus toimii kaikilla Android-, iPhoneja Windows 8 -puhelimilla ja tablettilaitteilla. Ari Lakaniemen ja Susanna Rummun suunnittelema Jouluhalaus äänestettiin syyskuussa toiseksi kauneimmaksi nuorisoaiheiseksi postimerkiksi perinteisen Grands Prix de l?Art Philatélique Belge et Européen -kilpailun nuorisomerkkien sarjassa. 30-henkinen filateliaan ja visuaaliseen suunnitteluun erikoistunut asiantuntijaraati ihastui 4.11.2013 ilmestyneen joulupostimerkin nostalgiseen toteutukseen. Kilpai- luun osallistui kaikkiaan 22 Euroopan unionin maata. Jouluhalaus on saanut innoituksensa kiiltokuvien maailmasta. ? Postimerkin lapsihahmot on piirretty alunperin vanhaan postikorttiin. Lämpimän kullanhohtoinen tausta luo merkkiin kynttilänvalon tunnelmaa, kuvailevat Lakaniemi ja Rumpu suunnittelemaansa postimerkkiä. Asiantuntijoiden lisäksi Jouluhalaus on miellyttänyt suurta yleisöä, sillä suomalaiset valitsivat sen Postin internet-sivujen ja asiakaslehden äänestyksessä vuoden 2013 kauneimmaksi postimerkiksi. Suunnittelijakaksikko Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu teki myös Orkidea-postimerkin, joka palkittiin lokakuussa parhaana merkkinä espanjalaisen NexoFil: The World?s Best Stamp 2013 -kilpailun painotekniikkasarjassa. Kilpailun monikansallinen asiantuntijaraati arvosti merkissä käytettyä 6/1 värillä toteutettua web-offset -painatusta, jonka kruunasi iridion-lakkauksella tehty kimaltava helmiäisefekti. Merkissä esiintyvän orkidean on valokuvannut floristiikkaan erikoistunut Jouni Seppänen. 23.8.2013 ilmestynyttä Orkidea-postimerkkiä on käytetty arvokkaan ulkoasunsa vuoksi paljon muun muassa adresseissa ja onnitteluissa. Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali Lens Politica järjestetään 20.-23.11. yhdeksännen kerran. Festivaalin tavoitteena on tarjota foorumi yleisön, taiteentekijöiden ja asiantuntijoiden ajatusten vaihdolle yhteiskunnallisista ilmiöistä. ??Festivaalin ulkomaisena vieraana on itävaltalainen Eva Eckert. Eckertin dokumentti Debts Inc. on karu tutkielma Itävallan velkajärjestelmästä. Aihe on valitettavan ajankohtainen myös Suomessa, jossa on tällä hetkellä noin 368 000 luottotiedotonta. Elokuva esitetään lauantaina 22.11. klo 18, jonka jälkeen tutkija Eetu Viren haastattelee Eckertiä. Debts Inc. kuvaa, kuinka maassa, jossa yli seitsemälläkymmenellä prosentilla kansalaisista on yksityistä velkaa, ei sääliä tunneta. Velan problematiikkaa lähestytään tutustumalla tahoihin, jotka ansaitsevat elantonsa sillä: ulosottomiehet, perintätoimistot, yksityisetsivät, velkaneuvojat ja huutokauppiaat. Kansainvälisiä festivaalivieraita nähdään myös sunnuntaina 23.11. klo 17 esitettävän A People Without A Land -elokuvan näytöksessä, kun elokuvan ohjaaja Eliyahu Ungar-Sargon ja tuottaja Pennie Ungar-Sargon kertovat elokuvastaan ja Palestiinan tilanteesta ICAHD Finlandin Syksy Räsäsen haastattelussa. IsraelPalestiina -konflikti on pohjimmiltaan konflikti niiden välillä, jotka uskovat demokratiaan, ja niiden, jotka uskovat etnokratiaan, väittää Eliyahu Ungar-Sargonin ohjaama dokumenttielokuva. Johanna Hamiltonin ohjaama ja Edward Snowdenia avittaneen Laura Poitraksen tuottama dokumenttielokuva 1971 kertoo yhdysvaltalaisten poliittisten aktivistien murtautumisesta FBI:n pieneen paikallistoimistoon vuonna 1971. Saaliiksi he saivat tuhansia dokumentteja, jotka todistivat FBI:n syyllistyneen lukemattomiin laittomuuksiin niin sanotun COINTELPROohjelman varjolla. 1971 la 22.11. klo 14 Andorrassa ja su 23.11. klo 16 Dubrovnikissa. Intian Delhin maisemissa liikkuva dokumenttielokuva Tomorrow We Disappear puolestaan esittelee Kathputlin slummin ihmisiä. Slummi on saanut ni- mensä samannimisestä perinteikkäästä intialaisesta nukketaiteesta. Köyhistä asuinoloista huolimatta taitavimmat slummin asukkaat ovat matkustaneet kymmenissä eri maissa edustamassa Intiaa virallisissa seremonioissa. Intian talousbuumin vuoksi Delhiin nousee toinen toistaan korkeampia taloja, joista uusimmat ovat suunnitteilla Kathputlin asukkaiden maille. Dokumentissa Tomorrow We Disappear seurataan katutaiteilijoiden taistelua viranomaisten kanssa oikeuksistaan asuntoon ja kulttuurin merkityksestä kapitalismin ylikuumentamassa kaupungissa. Tomorrow We Disappear la 22.11. klo 16 Andorrassa. Festivaalin päätöselokuvana nähdään Lionel Baierin komedia Longwave. Screwball-komedioiden perinteelle vinkkaava Longwave on lennokas ja aikakauden estetiikalle uskollinen tarina Portugalin Neilikkavallankumouksen tunnelmista. Elokuva esitetään sunnuntaina 23.11. klo 21. Elokuvien esityspaikat Andorra ja Dubrovnik sijaitsevat kummatkin osoitteessa Eerikinkatu 11. Katso koko ohjelma osoitteesta www.lenspolitica.net
• Nro 20 ? Viikot 47-48 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 47 Ma 17.11. Eino, Einari Ti 18.11. Tenho, Max, Jousia Ke 19.11. Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi To 20.11. Jari, Jalmari Pe 21.11. Hilma La 22.11. Silja, Selja Su 23.11. Ismo Viikko 48 Ma 24.11. Lempi, Lemmikki Ti 25.11. Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati Ke 26.11. Sisko To 27.11. Hilkka Pe 28.11. Heini, Kaisla La 29.11. Aimo Su 30.11. Antti, Antero, Atte Mietelause: Autuas se joka nuoruudessaan oli nuori. Ivan Turgenjev (1818-83) Vuoden sotakirja 2014 -äänestys on käynnissä ??Perinteinen Vuoden sotakirja 2014 ?äänestys on jälleen käynnissä. Lukijat voivat äänestää haluamaansa sota ja sotahistoriaan liittyvää tietokirjaa tai sotilashenkilön muistelmia ja elämäkertoja. Kriteerinä on, että teos perustuu todellisuuteen eli on luokiteltu tietokirjaksi. Sotakirjat kiinnostavat yhä nuorempia lukijoita. Sotakirjojen suosio tuntuu kestävän. Äänestyksen järjestäjänä on riippumaton Sotasankari-sivusto. Äänestys tapahtuu sähköpostilla osoitteeseen sotasankari@ sotasankari.fi. Viime vuonna ykköseksi nousi jo toisen kerran sotakirjailija Robert Branberg teoksellaan Everstiluutnantti Arnold Majewski, Rukajärven legenda. Robert Branbergilta on tänä vuonna ilmestynyt kaksi teosta Tiedustelueversti Hallamaa (Revontuli) ja Mannerheimin sodat (Readmia). Vuoden sotakirja ?voittajat ovat olleet poikkeuksetta myös kaupallisesti menestyneitä kirjoja. Vuosittain äänestykseen osallistuu yli tuhat sotakirjojen ystävää, äänestys päättyy itsenäisyyspäivänä 6.12.2014. Alle viidennes nuorista työllistyi TE -toimiston kautta ??Työttömistä nuorista 75 prosenttia toimii aktiivisesti tai melko aktiivisesti työnhaun eteen. Nuoret kokevat TE-toimiston yhdeksi tärkeimmistä työnhaun tietolähteistä. Yli kolmannes työttömistä nuorista kuitenkin kokee, ettei saa tarpeeksi apua työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Tulokset selviävät RAY:n Paikka auki -avustusohjelman teettämästä valtakunnallisesta tutkimuksesta*, johon vastasi 200 työtöntä 18?29-vuotiasta nuorta aikuista ympäri Suomen. Työttömistä nuorista 34 prosenttia ei koe saavansa tarpeeksi apua työllistymiseensä työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Vain alle viidennes (18 %) tutkimukseen vastanneista työttömistä nuorista on joskus työllistynyt TEkeskuksen kautta. Pitkittyvä työttömyys vie uskoa TE-toimistoon: pitkäaikaisesta työttömyydestä (yli 22 kk) kärsivistä nuorista keskimääräistä useampi (14 %) kokee, ettei TE-toimistolla ole mitään merkitystä työnhaun tukena (kaikista vastaajista näin ajattelee vain 4 %). Paikka auki -avustusohjelman Nuorten Johtoryhmän vetäjä, sosiaalialan ammattilainen J-P Hietsilta kommentoi työttömien nuorten ajatuksia ja kokemuksia peilaavia tutkimustuloksia näin: ? Tulokset kuvaavat, kuinka aliresursoidut ja vanhentuneet palvelurakenteet Suomessa on. TEtoimistot antavat nykymuodossaan lähinnä lausuntoja siitä, onko henkilö hyväksyttävästi ilmoittautu- nut työttömäksi työnhakijaksi ja onko hänellä oikeus tiettyihin etuuksiin. Varsinkin vaikeammin työllistyville nuorille tulee harvoin TE-toimiston kautta osoituksia työpaikkoihin.Yleinen kuva vaikuttaa kuitenkin edelleen olevan se, että ?työkkäri tarjoaa työpaikkoja?. Käytännön työssäni olen huomannut, että edes minä sosiaalialan ammattilaisena en osaa tulkita TEtoimiston ohjeita oikein. Uudenmaan TE-toimiston johtajan Jarmo Ukkosen mukaan eniten työtarjouksia saavat ne työnhakijat, jotka parhaiten täyttävät työnantajien vaatimukset. Näihin kuuluvat osaaminen, koulutus, ammattitaito sekä työkokemus. Uudellamaalla nuorten työnhakijoiden ryhmässä vajaalla 60 prosentilla on ainoastaan perus- tai keskiasteen koulutus, ja varsinainen ammatillinen koulutus puuttuu. ? Ammattitaidoton tai kouluttamaton nuori ei valitettavasti useinkaan täytä työvoimatilausten vaatimuksia. Etenkin vaikeammin työllistyvät nuoret tarvitsevat räätälöityjä henkilökohtaisia palveluja. Aliresursointi onkin suurin uhka nuorten työllistämisessä. Jatkuva TE-toimiston asiantuntijoiden määrän vähentäminen valtion tuottavuusohjelman nimissä vaikuttaa siten, ettei tarpeeksi tehokkaaseen työllistymisen tukemiseen ole varaa. Sen sijaan on kyllä varaa maksaa jatkuvasti kasvavia työttömyysturvasta ja syrjäytymisestä aiheutuvia menoja. Tämä tuntuu hölmöläisten hommalta, Uk- konen toteaa. Nuoremmat työttömät saavat tietoa verkosta 75 prosenttia työttömistä nuorista toimii aktiivisesti tai melko aktiivisesti työnhaun eteen. Pelkästään peruskoulun suorittaneet työttömät nuoret ovat keskimääräistä passiivisempia töiden haussa. Lähes kolmannes (30 %) heistä ei hae töitä kovin aktiivisesti. Työttömien nuorten tärkeimpiin tiedonsaantikanaviin työpaikan etsimisessä kuuluvat työlähtöiset verkostot, TE-toimiston palvelut (te-palvelut.fi ja muut palvelut) sekä internetin työpaikkapalvelut (esim. Oikotie, Monster). Erittäin tärkeinä tai tärkeinä näitä kanavia piti vajaa 70 prosenttia (65? 69 %) kyselyyn vastanneista. Internetissä toimivien työpaikkamedioiden tärkeys korostuu 18?20-vuotiaiden ryhmässä. Työverkostojen merkitys puolestaan korostuu vanhemmassa, 27?29-vuotiaiden työttömien ikäryhmässä. ? On positiivista, että nuoret kokevat TE-toimiston yhdeksi tärkeimmistä työnhaun tietolähteistä. Uudenmaan TE-toimistossa 99 % kaikista avoimista työpaikoista laitetaan verkkopalveluun, jotta mahdollisimman moni pääsee niitä selaamaan. Nuoret käyttävät palveluamme ahkerasti ja hakevat sieltä kaikenlaisia työpaikkoja, kesätöistä alkaen, Ukkonen sanoo. Lähipiiriä sekä kaverija opiskeluverkostoja piti työnhaussa tärkeimpinä tietolähteinä hieman alle puo- let (48 %) vastaajista. Perinteistä työpaikkailmoittelua sanomalehdissä piti tärkeänä kanavana ainoastaan 27 prosenttia vastaajista, ja sosiaalisen median työnhakupalveluita 21 prosenttia vastaajista. Työttömiä 18­?29-vuotiaita nuoria valtakunnallisesti edustavan Työttömien nuorten ääni -barometrin ja tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta. Tutkimuksen tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla IROResearch Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa 20.2.? 6.3.2014 välisenä aikana. Haastatteluun vastasi 200 työtöntä nuorta. RAY:n Paikka auki -avustusohjelman tavoitteena on auttaa erityisesti vaikeasti työllistyviä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria löytämään työpaikka sosiaali- ja terveysalan järjestöistä sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia tukemalla työllistymiseen tarvittavia taitoja. Ohjelman tukemat työpaikat on suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille aikuisille. Vuoden 2014 aikana järjestöihin on työllistynyt noin sata nuorta. Avustusohjelman tukemat uudet työpaikat avautuvat helmikuussa 2015. RAY:n Paikka auki -avustusohjelman Nuorten Johtoryhmä haluaa antaa työttömille nuorille äänen. Ryhmä kannustaa eri tahoja toimimaan nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Klezmer -yhdistys Huoli nuoresta? Romeo vs. Julian Helsingin Suomen Ota yhteyttä Luotsi -toimintaan ensi-ilta kom-teatterissa 10 vuotta juhlakonsertti ??Runsaasti kiitosta keränneen Juha Siltasen kirjoittaman ja Lauri Maijalan ohjaaman Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä -näytelmän viimeiset esitykset nähdään KOM-teatterissa tammikuussa 2015. Syksyn 2014 esityskausi jatkuu KOM-teatterissa 20.12. saakka ja tammikuussa Vallankumouksesta nähdään vielä seitsemän esitystä, joista viimeinen on lauantaina 17.1.2015 klo 14. Tammikuun 2015 esitysten lipunmyynti alkaa KOMteatterissa ja Lippupalvelussa torstaina 6.11.2014 klo 11.00. ?Vallankumous on valtava, vallankumouksellinen saavutus KOM-teatterilta, yhteiskunnallisesti kantaaottavan teatterin tymäkkä päivitys ja terävän aikalaisanalyysin, hersyvän näyttelijäntyön ja musiikkiteatterin juhlaa.? - Maria Säkö / Skenet.fi, 29.10.2014 Lue lisää esityksestä: http://www.kom-teatteri. fi/vallankumous.html Vallankumous - esitysajat tammikuu 2015: TAMMIKUU 2015: to 8.1., pe 9.1., la 10.1., ti 13.1., ke 14.1., pe 16.1., la 17.1. (klo 14, viimeinen esitys) Esitykset KOM-teatterissa, Kapteeninkatu 26, alkavat klo 19, paitsi la 17.1. klo 14. KOM-teatterin syksyn 2014 kiertuenäytelmä, Lauri Siparin ja Liisa Urpelaisen kirjoittama Romeo vs. Julia, saa Helsingin ensi-iltansa KOM-teatterissa lauantaina 24.1.2015. Romeo vs. Julia on myös MarjaLeena Koukin 50-vuotistaiteilijajuhlaesitys, ja varsinainen taiteilijajuhla on KOM-teatterissa lauantaina 31.1.2015. Laura Jäntin ohjaama Romeo vs. Julia on yhdistelmä William Shakespearen ajatonta Romeo ja Julia - näytelmää ja uutta kotimaista draamaa. Siparin ja Urpelaisen tekstin väliin lomittuvat katkelmat Shakespearen näytelmästä, ja nuorten Romeon ja Julian rakkaustarina kietoutuu ikääntyneiden Romeon ja Giulettan elämäntarinaan ja -kokemuksiin. ?Näyttämöllä ovat KOMteatterilta 1970- ja 1980-luvuilta tutut näyttelijälahjakkuudet Marja-Leena Kouki ja Erkki Saarela. Onnellista on hyvä käymisprosessi esiintyjien välillä. Pirskahtelu syntyy parisuhteen ydinmehujen puristelusta. - - Nyt ei etäännytetä vaan lähennytetään. Rypyt saavat näkyä.? - Eeva Kauppinen / Kaleva, 29.10.2014 ??Klezmer on mukaansatempaavaa juutalaista musiikkia, joka tarjoaa koko tunneskaalan kirjon: lämpöä, intohimoa, huumoria, temperamenttia, iloa, surua ja rakkautta. Klezmer-musiikki juontaa juurensa keskiaikaiseen Itä-Eurooppaan, jossa juutalaiset muusikot kiersivät kaupungista toiseen soittamassa häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Suomen Klezmer-yhdistys on perustettu edistämään klezmer-musiikin tuntemusta ja harrastusta Suomessa. Yhdistys järjestää klezmerkonsertteja ja muita musiikkitilaisuuksia, hankkii yhdistyksen käyttöön sopivaa ohjelmistoa sekä järjestää koulutustilaisuuksia, tanssi- ja mestarikursseja. Vuonna 2013 Suomen Klezmer -yhdistys järjesti jo seitsemännen kerran Helsinki Klezmer Festival -tapahtuman, jonne saapui esiintymään 14 huippumuusikkoa 8 eri maasta. Nyt on aika juhlia 10-vuotiasta yhdistystä! Suomen Klezmer -yhdistys ry:n 10-vuotisjuhlakonsertti järjestetään Helsingin synagogassa lauantaina 22.11.2014 klo 19. Juhlakonsertissa esiintyy kotimainen ja ulkomainen klezmer-musiikin parhaimmisto mm. Aija Puurtinen (laulu) sekä Helsinki Klezmer -festivaaleil- ta tutut maailmanluokan muusikot Alan Bern (piano, pianoharmonikka), Christian Dawid (klarinetti, saksofoni), Stas Rayko (viulu) ja Guy Schalom (percussion). Konsertin jälkeen juhla jatkuu illanvietolla, jossa esiintyy klezmer-muusikoiden lisäksi vierailevia artisteja. Suomen Klezmer -yhdistys ry:n 10-vuotisjuhlakonsertti lauantaina 22.11.2014 klo 19 Helsingin synagogassa, Malminkatu 26, Helsinki (Kamppi) Liput 29 ? (Klezmer-yhdistyksen jäsenet ja opiskelijat 25 ?) Liput ostetaan maksamalla Suomen Klezmer -yhdistyksen tilille konserttilipun/-lippujen hinta. Paikat ovat numeroimattomat. Lippuvarauksia ei oteta vastaan. Maksun viestikenttään merkitään sähköpostiosoite ja osallistujien nimet. Pankkiyhteys: Suomen Klezmer -yhdistys ry., Handelsbanken FI72 3131 3001 2197 81 Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle viimeistään klo 17.45 ja todistamaan henkilöllisyytensä portilla. ??Luotsi on nuorisotyön malli, jossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjotaan tukea nuorelle ennen kuin vaikeudet kasaantuvat ja tarvitaan vahvempia tukimuotoja. Luotsi-toimintaan on päässyt lähetteellä esimerkiksi koulukuraattorin, nuoriso-ohjaajan tai muun nuoren kanssa työskentelevän tahon kautta, mutta nyt myös vanhemmat, ystävät tai muut henkilöt, jotka ovat huolissaan nuoren hyvinvoinnista, voivat ottaa suoraan yhteyttä Luotsin henkilökuntaan. Luotsi-toiminta on suunnattu tukea tarvitseville 12?15-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen Koillis-, Länsi- ja Itä-Helsingissä. Luotsi-toiminnassa käyte- tään työmenetelmiä, joissa huomioidaan nuoren omat mielenkiinnon kohteet ja tavoitteet. Yksi tavoite on, että nuori sitoutuu Luotsin toimintaan ja kokee sen mielekkääksi. Samalla nuoren kasvua ja kehitystä ohjataan myönteiseen suuntaan. Toimintaan mukaan tulevalle nuorelle suunnitellaan yksilöllinen tukiohjelma, jossa sovitaan tavoitteista ja huomioidaan nuoren elämä kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Luotsissa nuorta auttavat tarpeen mukaan nuoriso-ohjaaja, sosiaaliohjaaja sekä terveydenhoitaja. Toiminnasta vastaavat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto. Tervehdys Rikhardinkadun kirjastosta! ??Enter ry:n ikäihmisille suunnatut tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät luennot Rikhardinkadun kirjastossa jatkuvat! Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa! to 20.11.2014 klo 13-15 Asiointi verkossa: vero.fi sekä junalipun ostaminen Verohallinnon edustaja esittelee tilaisuudessa vero. fi -verkkosivustoa. Tilaisuuden toisella puoliskolla tutustutaan junalipun ostamiseen VR:n verkkosivustolta sekä mobiilisovelluksesta. Paikka: Rikhardinkadun kirjasto, lukusali 3. krs. Rikhardinkatu 3,
• Viikot 47-48 ? Nro 20 7 ÂPuheenvuoro Valtuusto hyväksyi talousAlkoholiverosta arvion selvin luvuin väännetään taas ??Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti ensi vuoden talousarvioon tehdyistä palautus- ja vastaehdotuksista, ja kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Valtuusto hyväksyi kunnalliseksi tuloveroksi 18,5 prosenttia eli se säilyy ennallaan. Valtuustoryhmistä kokoomus, vihreät, Sdp, vasem- mistoliitto, perussuomalaiset, Rkp ja keskusta olivat kaupunginhallituksen hyväksymän ehdotuksen kannalla. Kaupungin toimintamenot ovat talousarviossa lähes 4,7 miljardia euroa. Melkein puolet siitä menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiseksi suurin toimiala on opetustoimi, johon osoitetaan 666 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat 3 miljardia euroa. Kunnallisvero tuottaa lähes 2,5 miljardia, yhteisövero 308 miljoonaa ja kiinteistövero 219 miljoonaa euroa. Inspiroiva ja innostava johtaminen palkittiin ??Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, 34, on voittanut Vuoden Nuori Johtaja 2014 -kilpailun. Mikko Kuitunen on ollut perustamassa 8 yritystä. Näistä yrityksistä ensimmäinen ja toistaiseksi suurin on Vincit Oy. Vincit Oy työllistää nykyisin yli 100 henkeä. Kuitusen tapa johtaa omalla esimerkillään ennakkoluulottomasti ja osallistavasti vakuutti tuomariston. ? Arvostimme erityisesti Kuitusen kykyä osallistaa ja motivoida työntekijöitään kohti menestystä. Johtajuus punnitaan, kun yritystoiminnassa on haasteita ja ollaan vaikeissa tilanteissa. Mikko on esimerkillisellä ja vastuullisella toimintatavallaan nostanut yrityksensä useamman notkahduksen jälkeen määrätietoiseen kasvuun, toteaa tuomariston varapuheenjohtaja Mervi Vuorinen. Vincit on tänä vuonna Suomen paras työpaikka ja Euroopassa kahdeksanneksi paras. Lisäksi yritys on valittu Työelämä 2020 ?hankkeen mallioppilaaksi. Sisäistä luottamusta mittaava Trust Index on Vincitissä huippuluokkaa. Vincit palkittiin myös 2013 Vuoden Yrityksenä. Palkinto jaetaan taloudellisen menestyksen ansiosta. ? Vincit on tällä hetkellä huippukunnossa, muttei taival ole ollut helppo. Takana on konkurs- sin partaalle ajautuminen vuosi perustamisen jälkeen, liikevaihdon merkittävä pudotus suurimman asiakkaan lähtemisen myötä sekä merkittävien tappioiden hetkiä. Yritystä kehitetään kuitenkin pitkäjänteisesti sitoutuneesti ja isommatkin notkahdukset hoidetaan ja niissä tilanteissa ei hätäillä, Mikko Kuitunen toteaa. Johtajana Kuitunen uskoo ihmisten haluun tehdä työnsä hyvin ja olla tekemisistään ylpeitä. Hän kannustaa vastuunkantoon ja fail fast ?filosofiaan. Kuitusen moton mukaan anteeksi saa helpommin kuin luvan. Hän pyrkii rohkaisemaan työntekijöitään tekemään päätöksiä niin uusien asioiden ennakkoluulottoman kokeilun kuin vanhojen käytäntöjen lopettamisen suhteen. Kuitunen ei pidä kynttilää vakan alla vaan jakaa osaamistaan ja oppimaansa laaja-alaisesti erilaisissa tilaisuuksissa, oppilaitoksissa ja muissa yhtiöissä osakkaana sekä hallituksen jäsenenä. ? Olen ollut viimeisen kolmen vuoden aikana perustamassa seitsemää muuta yritystä ja lisäksi sijoittanut useisiin startup-yrityksiin. Nämä yritykset työllistävät tällä hetkellä 150 henkilöä ja muutamilla on todella kova kasvuvauhti. Tästä porukasta nousee tule- vaisuudessa Vincitin tasoisia, hienompiakin yritystarinoita. Vuoden Nuori Johtajan ?kunniamaininnat myönnettiin Heikki Haasmaalle, Tero Saksmanille ja Oskari Tuhkaselle. Samassa tilaisuudessa palkittiin Teknologiateollisuuden Vuoden Nuori Johtaja 2014, jonka pokkasi Kone Hissit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Haasmaa. Suomen Nuorkauppakamari myöntää Vuoden Nuori Johtaja ?palkinnon kahdeksannen kerran Nuori Johtajuus ?seminaarissa. Palkinnolla halutaan korostaa kehittyvää ja kestävää johtajuut Palkinto myönnettiin Nuori Johtajuus -seminaarissa tänään. Seminaarissa pitävät puheenvuoron mm. Vuoden Nuori Johtaja ?kilpailun suojelija ja hallitusammattilainen Anne Brunila sekä Normet Groupin ja Affecto Groupin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell. Kilpailun pääyhteistyökumppanina on Teknologiateollisuus ry. Muita kumppaneita ovat Experis, CxO Mentor, FIBS Yritysvastuuverkosto, Taloudellinen Tietotoimisto TAT, Suomen Ekonomiliitto ja Tekes. ??Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt välitöntä alkoholiveron korotusta. Esitys annettiin vastauksena pääministerin ja valtiovarainministerin pyyntöön tehdä täydentäviä ehdotuksia kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Alkoholiveron korotuksella olisi nykytilanteessa pelkästään haitallisia vaikutuksia. Se hävittäisi työpaikkoja erityisesti matkailu- ja ravintola-alalta mutta myös vähittäiskaupasta. Se ei vähennä kokonaiskulutusta vaan ajaa ihmiset ostamaan juomansa Virosta tai tilaamaan ne netistä. Se ei myöskään vahvista valtiontalouden tasapainoa vaan heikentää sitä siirtämällä verotulot ulkomaille. Esimerkiksi vuonna 2013 alkoholijuomaveron tuotto jäi 93 miljoonaa euroa alkuperäisen budjetin tuottoarviosta. Matkustajatuonti ja uudempana ilmiönä verkkotilaaminen ovat jo nyt ajaneet matkailu- ja ravintolaalan ahtaalle. Anniskelumyynnin osuus on enää n. 10 % suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Kulutus siirtyy koteihin ja kaduille, pois valvotuista olosuhteista, missä kuntoa ei seurata eikä tappeluita keskeytetä. Nykyinen alkoholipolitiikka vain pahentaa niitä on- gelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Nykyisen alkoholipolitiikan takia menetämme työpaikkoja. Matkustajatuonti on lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna; veroeuroja valuu Viroon satoja miljoonia vuodessa, mutta haitat kuitenkin hoidetaan ja maksetaan Suomessa. Yksityistä maahantuontia ei hillitä muutoin kuin kaventamalla hintakuilua Suomen ja Viron välillä. Niin toimii markkinatalous. Matkailu on maailmalla merkittävä kasvuala, jolla olisi Suomessakin runsaasti potentiaalia, mikäli alan kasvuedellytyksiä ei tietoisella politiikalla tuhota. Matkailu- ja ravintolaala työllistää runsaasti nuoria aikuisia. Aivan erityisen tärkeää tämä on syrjäseuduilla, mistä monien muiden alojen työpaikat ovat jo kadonneet. Ehdotan alkoholipolitiikan kokonaisuudistusta, joka pysäyttää viinarallin, luo uutta työtä ja luo edellytykset terveemmälle suhtautumiselle alkoholiin. Seurauksena on lisää työtä, lisää kasvua ja lisää tulovirtaa myös valtion kassaan. Tähän suuntaan voidaan lähteä aluksi seuraavien yksinkertaisten toimenpiteiden kautta: - Anniskelun arvonlisäve- Pohjanmaalla. Itäisestä Suomesta joutsenia löydettiin selvästi viime vuotta vähemmän. Lapista (2 600 yksilöä) joutsenet ovat suureksi osaksi jo lähteneet ja toisaalta esimerkiksi Uudellemaalle (3 200) lajin pääjoukot saapuvat vasta myöhemmin syksyllä. Suomen kunnista Hämeenlinnassa ja Uudessakaarlepyyssä havaittiin vähintään 1 500 joutsenta. Tuhannen linnun raja ylitettiin myös Alavudella, Kouvolassa, Kokkolassa, Lumijoella, Oulussa, Sastamalassa ja Torniossa. Suurimmat yksittäiset ke- rääntymät havaittiin Oulun Oulunsalossa (noin 1 000 yksilöä), Vaasan Söderfjärdenillä (799) ja Uudenkaarlepyyn Munsalassa (726). BirdLife Suomi arvioi tulosten perusteella, että laulujoutsenen syyskanta kasvaa edelleen ja lienee nyt noin 70 000 yksilöä. Syyskanta muodostuu meillä pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista. Tänä vuonna laulujoutsen on BirdLifen vuoden lintu, jonka pesimäkannan suuruus pyritään selvittämään tarkasti. ron alentaminen - Ravintoloiden aukiolosääntelyn keventäminen, ensiksi jatkoaikaluvista luopumalla. Samalla saadaan säästöjä, kun jatkoaikalupien käsittelystä ja niiden noudattamisen valvonnasta voidaan luopua. - Viinien vapauttaminen myytäväksi muiden elintarvikkeiden kanssa päivittäistavarakaupassa - Ravintoloille oikeus alkoholin ulosmyyntiin. Suomessa on silti todellisia alkoholiongelmia, joita ei pidä vähätellä. Sosiaali- ja terveysministeriön pitää keskittyä alkoholiasioissa olennaiseen kuten ongelmakäytön kitkemiseen. Vaikka esimerkiksi nuorten juominen on vähentynyt, pieni osa aikuisista käyttää alkoholia liikaa. Tarvitaan tehokasta valistusta ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Sitä kautta tulee myös oikeita säästöjä. Jaana Pelkonen Kansanedustaja Kokoomus Paviljonkipäiväkoti Myllynratas avaa ovensa tammikuussa Pienten lasten määrä kasvaa Myllypurossa uusien asuinalueiden ja täydennysrakentamisen myötä. Valmiista tilaelementeistä rakentuva päiväkoti Myllynratas tulee tarjoamaan hoitopaikan lähes sadalle lapselle. ??Päiväkoti Myllynratas aloittaa toimintansa tammikuun 2015 alussa osoitteessa Tuulimyllyntie 5 A. Kahdesta rakennuksesta koostuvassa, noin 700-ne- liöisessä paviljonkipäiväkodissa, on tilapaikkoja noin 90 lapselle. Paviljonkipäiväkoti sijoitetaan hiekkakentälle, joka yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa arvioitiin parhaaksi sijoituspaikaksi Myllypuron ympäristön säilymisen, infrastruktuurin ja päiväkodin saavutettavuuden kannalta. Paviljonkipäiväkoti sijoitetaan alueelle noin kymmeneksi vuodeksi. Korvaavan yleisen pelikentän paikka on löytynyt viereisen asunto-osakeyhtiön tontilta osoitteesta Tuulimyllyntie 9. Kivituhkakenttä tulee olemaan alku- Laulujoutsenia laskettiin ennätysmäärä - 52 200 ??BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämässä Joutsenbongauksessa havaittiin yhteensä noin 57 600 laulujoutsenta. Joutsenhavaintoja kertyi yhteensä 3 300, ja niitä saatiin koko maasta Ahvenanmaalta Enontekiölle. Syksyinen joutsenkantamme selvitettiin nyt kolmannen kerran. Viime syksynä Joutsenbongauksessa havaittiin noin 52 200 laulujoutsenta ja edellisenä syksynä 46 700 yksilöä. Pohjois-Pohjanmaalla laskettiin noin 8 400 laulujoutsenta ja yli 5 000 yksilön päästiin myös Pirkanmaalla, Suomenselällä ja Keski- Jaana Pelkonen Laulujoutsenia. Kuva: Pekka Komi peräistä kenttää pienempi. Valaistavan kentän laidoille rakennetaan korkeat suojaaidat. Talvella kenttä jäädytetään ja sinne tuodaan luistinkoppi ja jääkiekkomaalit. Rakennusvirasto ylläpitää kenttää, kunnes toiminta siirtyy alkuperäiselle paikalleen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Päiväkoti Myllyrattaan paviljonkirakennus on ollut aiemmin päiväkoti Kulosaaren käytössä. Kulosaaren korttelitalon valmistumisen johdosta paviljonkirakennus voidaan nyt siirtää Myllypuroon.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 8 Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäseniksi valittiin seuraavat henkilöt: Tulkaa Kaikki - Kirkon Uudistajat Ehdokaslista Juha-Pekka Hippi Anna-Maria Soininvaara Viivi Ali-Löytty Laaksonen Petri Lari Ahokas Riitta Niinivaara Jorma Hentilä Anna Mäkituomas Neljännes Helsingin kirkkovaltuutetuista Tulkaa kaikki -liikkeestä ??Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston suurin ryhmä on Tulkaa kaikki 24 edustajallaan. Valtuuston 91 jäsenestä noin neljännes valituista on Tulkaa kaikki -ryhmästä. Helsingin kirkkovaltuusto sai myös 43 uutta valtuutettua. Avoimen poliittisista ryhmistä kokoomustaustaisia valtuutettuja on kuusi ja sosialidemokraatteja neljä. Vihreiden omilta listoilta tulee yksi valtuutettu, joskin Tulkaa kaikki -liikkeen edustajissa on useita vihreitä valtuutettuja. Vaalikonevastausten perusteel- la valtaosa uusista valtuutetuista on poliittisesti sitoutumattomia. Kokoomuslaisiksi itsensä ilmoittaa noin 16, vihreiksi noin 14 ja sosialidemokraateiksi yhdeksän prosenttia. Vaalikonevastausten perusteella millään herätysliikkeellä ei ole suurta painoarvoa Helsingin uudessa yhteisessä kirkkovaltuustossa. Valituista lähes 60 prosenttia ilmoitti, ettei hänen taustansa ole missään kirkon herätysliikkeessä tai yksittäisessä hengellisessä yhteisössä. Taustayhteisöistä yleisimmiksi mainit- tiin herännäisyys, evankelisuus ja Tuomas-yhteisö. Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen jakaa Helsingin luottamushenkilöitä. Seurakuntaneuvostoista selvästi homomyönteisimpiä ovat vaalikonevastausten perusteella Tuomiokirkkoseurakunta, Paavalin seurakunta ja ruotsinkielinen Johannes församling. Naispappeus ei näyttäisi olevan enää kysymys Helsingissä: kaikki seurakuntaneuvostot suhtautuvat myönteisesti naispap- peuteen. Luottamushenkilöt ovat varsin yksimielisiä siitä, kuinka niukkenevassa taloudellisessa tilanteessa tulee toimia. Suosituin keino saada talous tasapainoon on kiinteistöjen myynti. Kaikkein vähinten kannatusta saa kirkollisveron nosto nykyisestä yhdestä prosentista. Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä oli 11,3 (2010/ 13,9), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan 34 000 seurakuntalaista. Kantava Voima Kari Peitsamo, teol. yo, muusikko, 182 ääntä. Uusi Miikka Hietaranta, lääkäri, 165 ääntä. Kaija Salmela Leena Kontula Juhana Pulli Maaria Ahlström Tuomiokirkonseurakunnan Toivo Seurakuntavaalien äänestysprosentti 15,7 ??Seurakuntavaalien vahvistamaton valtakunnallinen äänestysprosentti on 15,7, kun seurakunnista noin kolme neljäsosaa on julkaissut tietonsa. Tarkennetut tiedot valituista saadaan maanantaiaamuna. Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2010 äänestysprosentti oli 17. Helsin- gin piispa Irja Askola harmittelee äänestysprosentin laskemista. ? Toki on ikävää, että näin harva käyttää sitä äänivaltaa, minkä kirkon jäsenyys heille antaa. Seurakuntaneuvosto ja kirkkovaltuusto vaikuttavat asioihimme kotikortteleissa ja myös globaalisti, Askola sanoo. Yhtenä selityksenä alhaiseen äänestysintoon on Askolan mukaan se, että kirkkokin on siirtynyt kansalaisyhteiskunnan aikaan. Vaikuttaminen ja päätöksenteko toteutuvat myös muuta kautta. ? Iloitsen siitä, että kansalaisyhteiskunnassa erityisesti kirkon nuoret jäsenet ovat löytäneet myös uudenlaisia vaikuttamisen kanavia, kuten sosiaalisen median. Sen avulla nuoret ovat toteuttaneet monia merkittäviä tempauksia, joissa toteutuu lähimmäisenrakkaus eli kirkon ydinbisnes, Askola sanoo. Innokkaimmin äänestettiin viime vaalien tavoin Kinnulan seurakunnassa. Liisa Elovainio Antti Leino Uurnilla kävi peräti 43,4 prosenttia äänioikeutetuista. Laiskimmin äänestettiin Vantaan Tikkurilassa, jossa uurnilla kävi 6,0 prosenttia äänioikeutetuista. Helsingissä äänestyprosentti oli 11,2. Espoossa äänestysprosentti oli 12,5. ? Valitut luottamushenkilöt kirkkovaltuustoon Tulkaa Kaikki - Kirkon Uudistajat Ehdokaslista Anna-Maria Soininvaara, 247 ääntä Juha-Pekka Hippi, asianajaja, Setan puheenjohtaja, 209 ääntä. Uusi Viivi Ali-Löytty, FM, viestintäkonsultti, 118 ääntä. Uusi Jorma Hentilä, toimittaja, 75 ääntä. Uusi Kantava Voima Kari Peitsamo, teol. yo, muusikko, 182 ääntä. Uusi Miikka Hietaranta, lääkäri, 165 ääntä.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 9 Jarmo Leppiniemi srk-vaalien ääniharava Helsingissä ??Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi eli yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoihin vuosiksi 2015?2018 valittujen keski-ikä on 50 vuotta. Luottamushenkilöitä on yhteensä 387, joista 60 prosenttia on naisia, noin kolmannes alle 39-vuotiaita. Nuorimmat luottamushenkilöt löytyvät Kallion ja Paavalin seurakunnista, joista yli puolet on alle 40-vuotiaita. Helsingin kirkkovaltuustoon valitaan 91 valtuutettua ja vaalissa saivat eniten ääniä professori Jarmo Leppiniemi Töölöstä, 341 ja projektityöntekijä Sini Suomalainen Munkkiniemestä 283, lääkintöneuvos Liisa Elovainio Tuomiokirkkoseurakunnasta, 282. Valtuustoon valittiin myös muita laajemmin- kin tunnettuja nimiä kuten muusikko, teol.yo Kari Peitsamo, FM Anna-Maria Soininvaara, Setan pj. Juha-Pekka Hippi sekä toimittaja Jorma Hentilä Tuomiokirkkoseurakunnasta. Politiikan saralta tunnettuja ovat muun muassa professori Sirpa Asko-Seljavaara Lauttasaaresta, kaupunginvaltuutettu, eversti evp Pekka Majuri Vartiokylästä, tutkija Ville Jalovaara Vuosaaresta, eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen Töölöstä, Master of Arts Jukka Relander Oulunkylästä sekä erityisavustaja Tarja Kantola ja Vihreän liiton nuorten pj. Maria Ohisalo Paavalista. Lapsiperheille tuttu, muusikko Satu Sopanen valittiin uutena valtuutettuna Vuosaaresta. Kannel- Vantaalla äänestysprosentti oli 8,3. Tampereella äänestysprosentti oli 11,7. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä äänestysprosentti oli 13. Kouvolassa äänestysprosentti oli 11,7. Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksen keskiviikkona 12.11. Kirkon tiedotuskeskus tiedottaa vahvistetun tuloksen torstaina 13.11. Ehdokkaista kolmannes tuli valituiksi puoluelistoilta Luottamushenkilöistä puolet uusia Alustavien tietojen mukaan seurakuntavaaleissa valituista luottamushenkilöistä puolet on uusia, ja enemmistö eli 55 prosenttia naisia. Valittujen luotamushenkilöiden keski-ikä on 54 vuotta. Keski-ikä nousi viime vaaleista, jolloin se oli 51,7 vuotta. Nuorten, alle 30-vuotiaiden määrä laski seurakuntien luottamuselimissä. Valituista luottamushenkilöistä 18-29-vuotiaita on seitsemän prosenttia, kun edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten määrä oli 8,7 prosenttia. Vuoden 2010 vaaleissa nuoret olivat yksi vaalien painopiste, sillä vaalit olivat ensimmäiset seurakuntavaalit, joissa 16-vuotiaat saivat äänestää. Vaaleissa valittiin noin 9000 luottamushenkilöä 413 seurakuntaan. Ehdokkaita oli noin 19 300. Tuomiokirkonseurakunnan Toivo ??Noin joka kolmas seurakuntavaaleissa valituksi tulleista oli mukana puolueen ehdokaslistalla. Seurakuntavaalien ehdokaslistoissa 45 prosentissa näkyi avoimesti puoluetunnukset. Puoluetunnuksin nimetyistä ehdokaslistoista eniten paikkoja (44,8 %) sai Keskusta. Seuraavana, lähes yhtä suurina puolueina ovat Kokoomus (25,5 %) ja SDP (23,6 %). SDP:llä oli puolueista eniten ehdokaslistoja vaaleissa. Seuraavaksi suurimpina ryhminä puoluelistoilta valituissa olivat Vihreät (2,5 %) ja Perussuomalaiset (2,5 %). Perussuomalaiset olivat seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa näkyvästi mukana, noin 120 listalla. Puolueista vähiten edustajiaan sai läpi Vasemmistoliitto (1,1 %). Seurakuntavaalien neljänneksi suurin valtakunnallisesti tunnettu ryhmä ovat vanhoillislestadiolaiset, joka ainoana herätysliikkeenä kokosi eri paikkakunnilla omia listoja. Oulussa ja Rovaniemellä voitti kristillisten perusarvojen puolesta -liike, joka edus- Lue netissä ? Liisa Elovainio, lääkintäneuvos, 282 ääntä. Uusi www.lehtiluukku.fi mäen seurakunnasta jatkaa dosentti, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi ja uutena valtuustoon nousee lakimies, koulutuspäällikkö Salla Korhonen. Nykyinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, toimittaja Kaisa Raittila valittiin Malmilta. Sen sijaan runsaasti ääniä kerännyt Sara Paavolainen ei tullut valituksi yhteiseen kirkkovaltuustoon, mutta hänet valittiin Pakilan seurakuntaneuvostoon. Kansanedustaja Juha Väätäinen Herttoniemen seurakunnasta jäi tällä kertaa rannalle. Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä oli 11,3 (2010/ 13,9), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan 34 000 seurakuntalaista. seurakuntavaalit.fi helsinginseurakunnat.fi/vaalit taa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä. Kirkon uudistusta ajava Tulkaa kaikki -liike kasvatti osuuttaan erityisesti Helsingissä. Liike sai ensimmäistä kertaa edustajia myös muun muassa Rovaniemelle ja Joensuuhun. Kaksi kolmasosaa valituista valitiin esimerkiksi partiolistalta, eri herätysliikkeiden yhteislistoilta sekä paikallisista ryhmittymistä. Seurakuntavaaleissa valittiin luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle 413 seurakuntaan. Tiedot perustuvat alustaviin vaalituloksiin. Seurakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona 12.11. Vaalitulos osoittaa, että Helsingissä vaalit ovat voittaneet liberaalit, mutta muualla Suomessa konservatiivit ovat enemmistössä. Helsingissä seurakuntavaaleissa läpimenneissä on poikkeuksellisen paljon naisia niin sanotusta eroherkimmästä, irrallisten, segmentistä. Helsingin valituista 92 % kuuluu liberaaleihin. Espoossa liberaali-konservatiivi-suhde on 64 % liberaa- leja ja 36 % konservatiiveja. Vantaalla puolestaan suhde on 42 % liberaaleja ja 58 % konservatiiveja. Helsinki ja Espoo poikkeavat siis koko muun Suomen kirkollisesta kentästä. Analyysi perustuu Kotimaa Oy:n toteuttamaan Jäsen 360° -tutkimukseen, joka kertoo suomalaisten seurakunta- ja kirkkosuhteesta. Segmentoinnissa väestö on ryhmitelty erilaisten asenteiden ja elämäntapojen mukaisiin ryhmiin. Segmentoinnin perusteella suomalaiset ja siten myös seurakuntavaalin ehdokkaat voidaan jakaa neljään kategoriaan, joista irralliset (40 %) edustavat suurinta joukkoa, seuraavana uskolliset (30 %), maltilliset (20 %) ja avomieliset (10 %). Pääsegmentit on edelleen jaettavissa 10 alasegmenttiin, joita analyysissä on myös hyödynnetty. Vaalitulosten mukaan valitut luottamushenkilöt edustavat koko maan tasolla 20 % irrallisia, 25 % maltillisia, 14 % avomielisiä ja 41 % uskollisia. Himaturva Uusi tehokas myyntitapa, kun haluat itse myydä asuntoasi. Nyt voit siis itse toimia asuntosi välittäjänä ilman kalliita välityspalkkiokuluja Lue lisää www.himaturva.fi Gigantille myymälä Helsingin keskustaan ??Gigantti avasi uuden myymälän Helsingin keskustassa kauppakeskus Forumissa viime torstaina. ? Forumin myymälän avaaminen on meille suuri juttu, jota on odotettu ja valmisteltu monta vuotta, sanoo Gigantin toimitusjohtaja Irmeli Rytkönen. Myymälän avaaminen Helsingin ydinkeskustaan tuo Gigantin palvelut täysin uuden asiakaskunnan ulottuville. ? Haluamme tuoda tuotevalikoimamme ja palvelumme kaikkien suomalaisten saataville, myös niiden, jotka esimerkiksi käyttävät vain julkista liikennettä. Fo- rumin myymälän ansiosta tulemme tavoittamaan myös ne ihmiset, jotka eivät halua lähteä keskustaa kauemmas ja haluavat poiketa Gigantissa esimerkiksi työpäivän jälkeen tai lounastauolla, Rytkönen sanoo. Koska suurten tuotteiden, kuten pesukoneiden, kuljettaminen voi ilman omaa autoa olla haastavaa, voi tuotteet tilata kotiinsa kotiinkuljetuksella ja valmiiksi asennettuina. Autolla saapuvat asiakkaat voivat käyttää Forumin parkkihallia. Keskustasijainnistaan huolimatta 2-kerroksinen Forumin Gigantti tarjoaa asiakkaille muista myymä- löistä tutun laajan valikoiman kodinelektroniikkaa. Lisäksi myymälästä löytyy oma osasto Epoq-keittiöille. ? Keskustasta on puuttunut kauppa, joka tarjoaisi kodinkoneet, viihde-elektroniikan, palvelut ja keittiöt kaikki samasta paikasta. Gigantti on täyden palvelun talo aivan ydinkeskustassa, Rytkönen sanoo. Forumiin avattava Gigantti on kodinelektroniikkaketjun toinen Helsinginmyymälä Itäkeskuksessa kauppakeskus Itiksessä sijaitsevan Gigantin lisäksi. Gigantilla on 38 myymälää ympäri Suomea aina Tammisaaresta Rovaniemel- le. Yrityksemme palveluksessa työskentelee liki 1 000 henkilöä myymälöissä, yritysmyynnissä, verkkokaupassa sekä asiakaspalvelussa. Tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme halvimmat hinnat ja asiantuntevaa palvelua kautta maan. Gigantti on osa Norjassa toimivaa Elkjøp-konsernia, joka kuuluu englantilaisen kodinelektroniikkajätin, Dixons Carphone plc:n, omistukseen.
• 10 Nro 20 ? Viikot 47-48
• Viikot 47-48 ? Nro 20 11 Artic Würzburgin kaupunkiliikenteessä. Vaunu on saanut ulkopintaansa uuden värityksen lisäksi kyytiä kokeilemaan kannustavat tekstiteippaukset. Työväenopiston tapahtumia ja yleisöluentoja ??100 vuotiaan Helsingin Työväenopiston lähiviikkojen runsaasta tapahtumatarjonnasta viikoille 4748 (17.11.?29.11.2014) kannattaa poimia esille vaikkapa Helsinginkadun Filharmonikoiden syyskonsertit 20.11.(Opistotalo) ja 22.11. (Temppelinaukion kirkko), Opistoteatterin 100-vuotisjuhlaesitys: Mielenmuutoksia, Kallion korttelidraaman teatterikierros: Oikeutta ja totuutta etsin, Teatteri Mellarin komedia Anopin yösoitto sekä Teatteri K-60:n Huonosti käyttäytyviä naisia. Maanantaina 17.11. Nojatuolimatkoja Tunisiaan: Siirtomaa-ajasta nykyaikaan Työväenopiston luentosarjan viimeinen luento klo 13?14.30 Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14, luokka 3). Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88528. Evakot kaunokirjallisuudessa Työväenopiston luento Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa (Salomonkatu 21 B) klo 14?15.30. Luennolla esitellään seuraavat teokset: Iiris Kähäri: Viipurilaisen iltapäivä ja Elämän koko kuva; Paavo Rintalan: Nahkapeitturien linjalla ja Velkani Karjalalle; Anu Kaipainen: Kaihoja kukkuvat käet ja Vihreiksi poltetut puut. Luennoitsija FM Lea Toivola. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88510. Ennen elokuvaa: Nykyaika Työväenopiston luennolla kuullaan FT Harri Kilven alustus illan elokuvasta, joka on Charles Chaplinin Nykyaika (1936). Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 17?17.45. Luennon jälkeen klo 18 näytetään Kulttuurikeskuksen järjestämänä elokuvan ilmaisnäytäntö Kanneltalon konserttisalissa. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. Jerzy Kosinski Työväenopiston Kanneltalon kirjallisuus -sarja jatkuu klo 18.30?20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo, Klaneettitie 5). Luennoitsija FM Tapani Kärkkäinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. Työelämä Suomessa Työväenopiston venäjänkielinen luentosarja: Tutustutaan Suomeen. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 15? 16.30. Luennoitsija Nikolai Jääskeläinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Yrityksen perustaminen Työväenopiston luentosarja: Suomesta ja suomalaisuudesta selkosuomella. Maahanmuuttajille tarkoitetuilla luennoilla kerrotaan selkokielellä Suomen historiasta, yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta. Luentosarja edellyttää A2- tason kielitaidon. Opistotalo, Helsinginsali /423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija Karina Nirman. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Sveitsiläisiä juhlia, traditioita ja kansanmusiikkia Työväenopiston luentosarja: Pieni monimuotoinen Sveitsi. Mitä tarkoittavat kantonit ja suora demokratia? Mitä juustonvalmistuk- sesta ja pankeista tunnettu puolueeton Sveitsi tarjoaa matkailijalle? Yhteistyössä Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kanssa. Opistotalo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija HuK Mia Lanz. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530 Morisot ? Modernin naisen maalari ja Cassett ? Amerikkalaisen impressionismin äidit ja lapset Työväenopisto luentosarja: 10 impressionistia ? valon ja värit mestarit, Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 18.30?20. Luennoitsija FM Emmi Jäkkö. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Mielenmuutoksia. Otteita A. Järnefeltin Vanhempieni romaanin kertomuksista näyttämöllä. Opistoteatterin juhlaesitys (ennakko) Järnefeltin Vanhempieni romaani (ilm. 1928-30) on yhtä aikaa sukutarina ja kulttuurihistoriallinen kertomus itsenäisen Suomen synnystä 1850-luvulta 1920-luvulle. se on kertomus fennomanian noususta, voitosta ja hajoamisesta, sekä Tolstoin opista ja työväenliikkeestä, idealisteista ja realisteista, poliittisesta taistelusta ja sen keinoista, anarkisteista ja pasifisteista. Vanhempieni romaani on myös erään avioliiton ja perhehistorian kuvaus; kertomus kulttuurisesta törmäyksestä, toiseudesta, vieraudesta. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 19. Ohjaus Harri Liuksiala. Vapaa pääsy. Tiistaina 18.11. Onko talouskasvun vastustaminen poliittisesti epäkorrektia viherpiiperrystä? Työväenopiston luentosarja: Ekoelämän autuus ja kurjuus. Arjen huolten keskellä ympäristöongelmia ei helposti huomaa. Rutiinien avulla elämä sujuu, mutta turtumus pitää poissa tietoisuudesta rutiinien takana mahdollisesti piilevät ongelmat. Opistotalo, Blomstedt /401 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FM, DI Ilkka Vartiainen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. 1970- ja 1980-luku: Kiusauksista kaukaisuuteen; suomalaisen oopperan nousu I Työväenopiston luentosarja: Suomalaisen taidemusiikin 100 vuotta. Opistotalo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija MuM Ilkka von Boehm. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Punainen pääkaupunki ja väkivallan viikot ? sisällissodan kaupunkielämää 1918 Työväenopiston luentosarja: Elintarvikejonoja, kiinalaisia ja veljessotaa ? Helsinki ja ensimmäinen maailmansota. Käymme läpi sotatalouden kultaiset vuodet, elintarvikehuollon romahtamisen, vallankumouksien ja sisällissodan ajan sekä saksalaisen Helsingin viimeiset kuukaudet vuosina 19141918. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija Samu Nyström. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Kysynnänsäätelypolitiikka 2010-luvulla Työväenopiston luento- sarja: Rahatalous haltuun ? irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Tarkastellaan kapitalistisen rahatalousjärjestelmän historiallista kehitystä ja sen keskeisimpiä instituutioita sekä esitetään ratkaisuja kapitalistisen maailmantalouden kriisiin. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 18.30?20. Luennoitsija VTM Lauri Holappa ja YTM Jussi Ahokas. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Urartun valtakunnasta Armenian Bagratidien aikaan Työväenopiston luentosarjassa Lähi-idästä Armeniaan käsitellään foinikialaisten, heettiläisten, antiikin ja Bysantin taiteen saavutuksia historian dramaattisia tapahtumia vasten peilattuna. Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1 C, 3. krs) klo 17.30?19. Luennoitsija FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88510. Elämäntapaa 1800-luvulla Työväenopiston luennolla tarkastellaan taulujen kautta perheen ja suvun, naisen, miehen ja lasten roolia 1800-luvun Suomessa. Millainen oli koti, mitä maalaukset ja valokuvat kertovat elämästä. Luennoitsija FM Katja Weiland-Särmälä. Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 17.15?18.45. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. Jalkapallo ja politiikka Etelä-Amerikassa Työväenopiston luentosarja Jalkapallo ja politiikka. Miten jalkapallo ja politiikka liittyvät toisiinsa? Miksi asia on tärkeä? Luennoilla puhutaan maailman suosituimman urheilulajin yhteyksistä politiikan likaiseen maailmaan. Malmitalo, isoluokka (Ala-Malmin tori 1 B) klo 18?19.30. Luennoitsija kirjailija, VTM Esa Mäkijärvi. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 31080887. Keskiviikkona 19.11. Tove Jansson ? Tinkimätön monilahjakkuus Työväenopiston luento klo 11?12.30 Pitäjänmäen?Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4). Luennoitsija FM Leena Reinilä. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. 1917 ? Venäjän vallankumoukset ja uusi uljas (?) yhteiskunta Työväenopiston luentosarja: Aksiaalinen vuosikymmen 1910. Moderni aika alkoi 1910-luvun tienoilla, jolle sattui paitsi maailmansota myös monta yhteiskunnallista, kulttuurista ja teknologista murrosta, joita luentosarjalla käsitellään vuosi kerrallaan. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FM Jussi Tuovinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Katuruokaa italialaisittain Työväenopiston havaintoesitykset: Katuruokaa ympäri maailman. Helppo ja laadukas katuruoka on nyt trendikästä ja värittää ruokakulttuuriamme! Tutustutaan katuruoan parhaisiin paloihin maailman eri kolkilta. Materiaalimaksu 7 euroa, joka kerätään ovella, kattaa opetuksen, monisteen ja maistiaisen. Opettajina opetusharjoittelijat. Opistotalon opetus- Artic-raitiovaunu palaa takaisin Helsinkiin ??Helsingin uusi raitiovaunu Transtech Artic on ollut näyttävästi esillä Euroopassa viime viikot. Syyskuussa järjestettyjen kiskoliikennealan InnoTrans-messujen jälkeen raitiovaunu on ollut kahden viikon ajan testiajossa Saksassa Würzburgin kaupungissa. Vaunu on Saksassa matkustajaliikenteessä vielä tänään torstaina, jonka jälkeen se kuljetetaan takaisin Helsinkiin HKL:n käyttöön. Tarvittavien muutostöiden jälkeen vaunu palaa takaisin Helsingin linjaliikenteeseen marraskuun lopulla. Vaunuun mm. asennettiin Saksan syväuraisten ristikkojen vaatimat leveämmät pyörät, jotka nyt vaihdetaan takaisin Helsingin rataverkkoon sopiviksi. Myös vaunun vaaleansävyinen ulkoteippaus poistetaan ja vaunu palautetaan Helsingin raitiovaunuille tuttuun vihreä-keltaiseen väritykseen. HKL-Raitioliikenteen yksikön johtaja Pekka Sirviö sanoo, että kun vaunu on testattu Helsingin haastavissa sääolosuhteissa ja vaihtelevaprofiilisessa rataverkossa, se pärjää missä vain. ? HKL:llä on uudesta raitiovaunusta toistaiseksi erittäin hyvät kokemukset. Jotain kertoo myös se, että Artic sai Saksan viranomaisten tyyppihyväksynkeittiö (Helsinginkatu 26) klo 17.30?19. Tiedustelut 09 310 88530. Naisnäkökulmia museoihin Tutustumme museoiden tarjontaan ja toimintaan. Kenen kodit toimivat museoina? Millaisia erikoismuseoita pääkaupunkiseudulla on? Mitä tarinoita ja tietoa naisista on tarjolla museoissamme? Opistotalo, Blomstedt/401 (Helsinginkatu 26) klo 18.30?20. Luennoitsija FM Soili Poikonen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Esittelyssä vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaat Työväenopiston luentosarja: Kirjallisuuden yleisluennot, joilla käsitellään sekä ajankohtaista nykykirjallisuutta että vanhempaa kirjallisuutta. Uuden kotimaisen proosan maailmaan. Opistotalo, Viipurinsali /205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FK Riitta Vaismaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Mielenmuutoksia. Otteita A. Järnefeltin Vanhempieni romaanin kertomuksista näyttämöllä. Opistoteatterin juhlaesitys (ensi-ilta) Järnefeltin Vanhempieni romaani (ilm. 1928-30) on yhtä aikaa sukutarina ja kulttuurihistoriallinen ker- nän testiajoon matkustajaliikenteessä ennätyksellisen nopeasti, kertoo Sirviö. Esittelykierros Euroopassa oli vaunuvalmistaja Transtechin järjestämä ja osa sen ponnisteluja saada vaunumallia myydyksi Helsingin lisäksi myös muihin Euroopan kaupunkeihin. ? Kaikkiaan koeajojakso Saksassa sujui loistavasti: tyyppihyväksyntä saatiin ennätysajassa, uusi vaunu sai runsaasti kiittävää palautetta ja mediahuomiota Euroopassa, sanoo Transtech Oy:n toimitusjohtaja Markku Blomberg. HKL-Raitioliikenteen kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä näkee Articin myyntiponnistelut kannatettavana Helsingin näkökulmasta. ? Näkisimme mielellämme, että meillä olisi yhteistyökaupunki, jonka kanssa voisimme yhteistyössä kehittää esimerkiksi Articin n y s k y S huolto- ja kunnossapitotoimintaa, sanoo Heikkilä. Würzburgin raitioliikenteestä vastaavan WVV:n (Würzburger Versorgungsund Verkehrs-GmbH) toimitusjohtaja Thomas Schäfer kertoi vaunun esittelytilaisuudessa, että kerätyn matkustajapalautteen kommentit ovat olleet kiittäviä. ? Vaunu on saanut matkustajien joukossa hyvin positiivisen vastaanoton. Sen hiljaisuutta, pehmeää kulkua ja hyvää näkyvyyttä vaunusta ulos on kehuttu. Palautteissa on jopa ehdotettu, että jos mahdollista, vaunun voisi jättää saman tien Würzburgiin, sanoi Schäfer. Vaunu on sopinut Würzburgin kaupungin rataverkkoon ja toiminut siellä ongelmitta, lukuun ottamatta muutamaa eroavaisuutta varikon sähkönsyöttöverkossa. Hyvinvointiin EFAMOL 120 + 30 kaps.s. 24,85 ? VSL #3 10 annospussia 224,85 ? VIVISCAL 120 tabl. VIVISCAL STRONG 120 tabl. 57,85 ? 59,85 ? FOSFOSER MEMORY 90 kaps. 33,85 ? Matti Lantto TARJOUKSET VOIMASSA 29.11.2014 ASTI Lönnrotinkatu 4, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 10-18, la 10-16
• Nro 20 ? Viikot 47-48 12 Kirsti Doukasista Kalevala Korun muotoilujohtaja Annankatu 20 Annankatu 24 00120 Helsinki, Finland Puh. 622 5553 ma-pe la 10-15 Puh./Tel10-18, +358-9-622 5553 www.tokyokan.fi Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 KOHTI SYKSYÄ JA UUTTA KOTIA ! Kysy tarjous! Rakennusviraston some-työ palkittiin ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto sai eilen Some Awards 2014 -gaalassa palkinnon parhaana julkisyhteisönä. Tuomaristo perusteli valintaa sillä, että rakennusvirasto on tuottanut erinomaista sisältöä ja toiminut esimerkillisesti sosiaalisessa mediassa. Lisäksi rakennusvirasto on ravistellut käsityksiä siitä, millä tavalla julkisyhteisö voi toimia sosiaalisessa mediassa. ? Huomiota olemme herättäneet, ja aivan tietoisesti, virastoperinteistä poikkeavalla viestintätyylillämme. Merkittävämpää on silti se, että Twitterin myötä meistä on ehkä tullut kaupunkilaiselle helpommin lähestyttävä, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen. Aller Median järjestämä Some Awards on Suomen johtava sosiaalisen median tapahtuma, joka tuo yhteen tunnetuimmat mediaja mainosalan asiantuntijat sekä sosiaalisen median vaikuttajat. Vuoden 2014 Gaala järjestettiin Helsingin BioRexissä tiistaina 11.11. Palkintoja jaettiin 12 eri kategoriassa. Julkisyhteisö-kategoriassa rakennusviraston kilpakumppanit loppusuoralla olivat Suomen Poliisi, Suomen ev.lut. kirkko ja Liikenneturva. ? Moni kaltaisemme toimija pelkää, että some vie liikaa aikaa. Neuvomme on, että somessa toimimisella pitää olla sellainen järkevä tarkoitus, että lopputuloksena someen käytetty aika säästyy muualta?, Lauri Hänninen sanoo. ??Kalevala Koru linjaa muotoilustrategiaansa ja on uutta strategiaa toteuttamaan kutsunut muotoilujohtajaksi Kirsti Doukasin. Doukas on taiteen maisteri ja kultaseppä, ja hänet on palkittu mm. muotoilun valtionpalkinnolla. Kalevala Koru profiloi jatkossa kaksi erityyppistä korumallistokokonaisuutta ? perinteiset ja tutut klassikot sekä nykymuotoilijoiden suunnittelun. Modernin muotokielen kehittäjäksi yhtiö on kutsunut Kirsti Doukasin, joka joitain vuosia sitten toimi Kalevala Korun pääsuunnittelijana ennen freelancerin uraansa. ? Kirsti Doukas oli luonteva valinta muotoilujohtajaksemme, onhan hän nainen tunnetuimpien nykykorujen kuten Vanamon ja Naisen äänen takana. Kirsti Doukas on lahjakas, näkemyksellinen ja tinkimä- Dekadenz, Kirsti Doukasin oma kokeellinen 3D-korumallisto. tön muotoilun ammattilainen, joka 1990-luvulla lähti rohkeasti uudistamaan siihen asti varsin perinteisenä pidettyä Kalevala Koru -mallistoa, toteaa Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen. Muotoilujohtajan tehtävä on Kalevala Korussa uusi. Yritys on solminut Kirsti Doukasin kanssa yhteistyösopimuksen ja hän jatkaa edelleen myös itsenäisenä yrittäjänä ja korumuotoilijana. ? Kalevala Korun vahvuus ja kilpailutekijä on aina ollut rohkea ja omaleimainen muotoilu. Nyt haluamme entisestään vahvistaa sitä. Kirsti Doukasin huomattavat ansiot korusuunnittelijana osoittavat, että hän on meille oikea henkilö visioimaan sitä, mihin suuntaan Kalevala Korun muotoilua kehitetään seuraavaksi siten, että se puhuttelee myös uusia sukupolvia ja korunystäviä, jatkaa Huuhtanen. Kirsti Doukas on yksi Suomen tunnetuimpia korumuotoilijoita. Vuonna 1999 hänelle myönnettiin Vuoden Kultaseppä-nimitys ja vuonna 2006 hän vastaanotti muotoilun valtionpalkinnon huomattavista ansioistaan korumuotoilijana. ? Minulle hyvä muotoilu on korkeatasoista, tunnistettavaa ja yksityiskohdissaankin hyvin perusteltua. Kalevala Korun mallistotyössä tärkeää on myös tarinoiden tekeminen näkyviksi. Brändilupaus ? astu Muotoilujohtaja Kirsti Doukas. tarinaan ? tarkoittaa muodon lisäksi korun kantamaa syvempää merkitystä. Odotan innolla uutta muotoilujohtajan tehtävää Kalevala Korussa, toteaa Kirsti Doukas. Uusi muotoilujohtaja kehittää suunnittelutyötä yhteistyössä muiden Kalevala Korulle suunnittelevien korumuotoilijoiden kanssa. Valtio vetäytyy Malmin lentokentältä 2016 Valtio vetäytyy toimintoineen HelsinkiMalmin lentoasemalta syyskuussa 2016. Alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Helsingin kaupunki on suunnitellut ottavansa Helsinki-Malmin lentoaseman alueen asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. ??Hallitus teki päätöksen toimintojen lakkauttamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla maaliskuussa 2014 sopiessaan budjettikehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta. Valtion ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Neuvottelu- tulokseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentoasemalla vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut hallituksen tekemää päätöstä ja selvittänyt Helsinki-Malmin käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista. Rajavartiolaitoksen tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. Koulutusyritykset siirtyvät arvion mukaan pois Helsinki-Malmilta syyskuussa 2016 ja hakeutuvat niille kentille, joiden olosuhteet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoiminnan. sä käyttöoikeussopimukset Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin tarkoituksena on myös ostaa Finavian Malmilla omistamat maaalueet ja alueella sijaitsevat valtion rakennukset. Kaupungin, Finavian ja valtion valmistelemien kauppojen arvo on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Noin 18 hehtaarin maa- ja kiinteistökaupat vaativat vielä Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Sitä ennen asiaa käsittelee kiinteistölautakunta torstaina 30. lokakuuta. Helsingin kaupungin alustavan arvion mukaan Malmin lentokentän alueelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Työpaikkoja sinne tulisi 2000?3000. Lentoaseman alueelle suunnitellaan asuinalue Harrasteilmailijat useammalle kentälle Lentoaseman toiminnasta vastaava Finavia päättää Helsinki-Malmilla tekemän- Harrasteilmailijat voivat jatkaa toimintaa HelsinkiMalmin lentoasemalla elokuuhun 2016 asti. Tämän HelMet avataan venäjäksi ??Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet.fi-palvelusivustoa on tähän asti julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 18.11. sivustosta avataan myös venäjänkielinen versio. Venäjänkielisestä sivustoalueesta löytyvät kaikki palvelusivuston keskeiset sisällöt ja siellä julkaistaan myös ajankohtaista aineistoa. HelMet. fi:stä löytyy kaikki oleellinen HelMet-kirjastoista: kirjastouutiset, kirjastojen tapahtumat, vanhat ja uudet kirjastopalvelut sekä asiakkaiden käytössä olevat tilat ja laitteet. Venäjänkielisessä HelMet. fi:ssä kerrotaan kirjastopalveluista venäjäksi, ilmoitellaan venäjänkielisistä tai venäläisestä kulttuuris- ? Tehtäväni muotoilujohtajana on tehdä mallistolinjaukset ja vahvistaa entisestään muotoilun strategista roolia Kalevala Korussa. Muotoilijayhteistyö on keskeinen osa työtäni. Näen muotoilijan alansa asiantuntijana ja tiimityöskentelijänä osana Kalevala Koru-yhteisöä. ta kertovista tapahtumista, sekä esitellään venäjänkielistä aineistoa. Yhtenä sivuston tavoitteena on saada venäjänkieliset tutustumaan myös verkossa oleviin kirjastopalveluihin, mikä ei ole ollut heille erityisen tuttua aikaisemmin. Sivusto on hyödyllinen myös heille, jotka puhuvat toisena kielenään venäjää. Yksi sivustoa käyttävä ryhmä on venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijat ja harrastajat. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 30 000 venäjänkielistä. Koko maassa venäjänkieliset ovat huomattava ryhmä, yli 66 000 henkeä. Sellon kirjastossa Espoossa on toiminut vuodesta 2013 alkaen Venäjänkieli- nen kirjasto, joka palvelee kaikkia pääkaupunkiseudulla asuvia. Venäjänkielinen kirjasto toimittaa venäjänkielistä aineistoa kaukolainoina myös muualla Suomessa asuville venäjänkielisille. jälkeen Helsinki-Malmilla ei ole enää tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Ministeriö pyytää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia tekemään marraskuun loppuun mennessä riskianalyysin siitä, voisiko harrasteilmailua jatkaa HelsinkiMalmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun asti ja millaisin edellytyksin ja rajoituksin se tapahtuisi. Harrasteilmailijat siirtynevät jatkossa nykyistä laajemmalle joukolle lentoasemia. Ministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin lentoasemalla toimivan harrasteilmailun sijoittumismahdollisuuksia Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Nämä kentät ovat aktiivisessa harrasteilmailun käytössä ja sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Selvityksen mukaan harrasteilmailulla on kohtuulliset toimintamahdollisuudet näillä lentokentillä. Harrasteilmailun siirtyminen nykyisessä laajuudessaan joko Nummelaan tai Hyvinkäälle ei kuitenkaan ympäristösyistä ole mahdollista. Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo tavata harrasteilmailijoita kuluvan syksyn aikana. Tarkoitus on yhdessä harrasteilmailijoiden kanssa pohtia jatkotoimia ja keskustella siitä miten valtio voisi omalta osaltaan helpottaa ilmailuharrastuksen jatkamista muilla kentillä Helsinki-Malmin sulkemisen jälkeen.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 13 Marraskuun valossa yhteisnäyttely Rööperin taidesalongissa ??Marraskuu tuo hämäryyden - harmaus täyttää maiseman ja mielen. Koleus, kosteus ja viima tunkeutuu katukuvaan. Marraskuussa valoisa aika lyhenee konk- reettisesti ja jokainen kokee marraskuisen vuodenajan omalla tavallaan. Rööperin Taidesalonki kutsui akvarellisteja kuvaamaan teoksillaan marraskuun valon tunnelmia. Yhteisnäyttelyyn osallistuvat AnnaMilana, Briitta Kotilainen, Susanna Pesonen, Valentina Näsi, Carita Savolainen ja Anja Snell. Taiteilijat luonnehtivat näyttelyteoksiaan seuraavasti: AnnaMilana Maalauksissani kuvaan sisäistä rauhan tunnetilaa nuorten naisten kautta. Useimmat masentuvat syksyisin pimeyden lisääntyessä. Olen yksi heistä. Maalauksissani käsittelen tai etsin sitä tunnetilaa, jolla saisi piristettyä mielialaa, valoa alkavaan kaamokseen. Nuoruus ja kauneus symbolisoi uutta, jo itseltä unohtunutta taakatonta mieltä. Jotta voit ottaa vastaa tulevan marraskuun ja oppia nauttimaan sen kylmyydestä, viimasta ja kauneudesta nautittavina (Gabriela), palautat itsesi onnellisiin hetkiin: Jätät kaiken taakse aloitat alusta. Heittäydyt elämänvirtaan ja annat sen viedä tai nautit lämpimästä tuulesta joka lämmittää mieltäsi, sieluasi, ihoasi ja vartaloasi. (The Wave ja Soft Autum Wind). Briitta Kotilainen ?Ensilumi?, syntyi tämän vuoden puolella, 2014, viime syksyhän oli täysin lumeton. Asun Klaukkalassa ja lähellä on Isoniitun maalaismaisemat, joista olen tehnyt monet maalaukset. Isoniitulla on kävelytie, jonka varrella on maalauksellinen silta. Käytin maalauksessa vain kolmea vä- Elävän musiikin yhdistys ELMU ry sai uuden ohjelmapäällikön: Mika ?Nixon? Nikula Teostosta Elmuun ??Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n uudeksi ohjelmapäällikösi on noin sadan hakijan joukosta nimitetty Mika Nikula. Mika siirtyy tehtävään Teosto ry:stä, jossa hän on viimeiset 5 vuotta toiminut aktiivisessa roolissa livemusiikin parissa, kehittäen ennen kaikkea musiikkitapahtumien toimintaedellytyksiä Suomessa. Nikula tunnetaan vahvana livetapahtumien puolestapuhujana ja uusien mahdollisuuksien ja yhteistyötahojen löytäjänä, mikä realisoitui lokakuussa Tampereella järjestetyn Industry Awards ?gaalan ehdokkuutena vuoden järjestövaikuttajaksi. Aiemmin Nikula on toiminut mm. Pop Median (Rumba, Rytmi, Inferno) julkaisujohtajana ja ollut perustamassa kolmea Inferno-baaria. Hän on myös ollut perustamassa keikkamyyntiin keskittynyttä Rocktoimisto Sini- siä Sieniä ja järjestänyt Jyväskylässä erilaisia tapahtumia vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi Nikula on toiminut ELMU ry:ssä aktiivisesti ? ELMU ja koko livekenttä on tällä hetkellä var- sin haastavassa tilanteessa. Toivon omalta osaltani voivani tuoda lisää keinoja ja monipuolisuutta Nosturin ohjelmistoon. Haluan myös vahvistaa entisestään alan sisäistä vuoropuhelua ja yhteistoimintaa alan toimintaedellytysten parantamiseksi. Vanhana moukarinheittäjänä haluan pitää kiinni Nosturin sen kuuluisasta moukarihäkin menosta, Nikula toteaa. ? ELMU tarjoaa tällä hetkellä mielenkiintoisen työpaikan ja antaa mahdollisuuden olla rakentamassa Helsinkiin pitkään kaivattua 3000 hengen klubia. Näen Konepajahallin hienona haasteena ja isona mahdollisuutena koko livekentän toimintaedellytysten parantamiselle. Uskonkin, että hyvällä vuoropuhelulle Helsingin kaupungin ja eri toimijoiden kanssa se saadaan toteutumaan. Nikula aloittaa työssään 8.12. 2014. riä, seepiaa, okraa ja ultramariinia. ?Rankkasade? 2014. Olin syksyn alkupuolla ystäväni kanssa haltialassa, kävelimme siellä katsemassa maisemia. Synkkä, tumma sadepilvi alkoi lähstyä. Satoi ja lammaslauma juoksi niityltä pihansa suojiin. Pihan lätäköstä heijastuivat lampaiden kuvajaiset, ja oli pakko ottaa lampaista valokuva. Kotona maalasin tämän tapahtuman. ?Ruska-aika? 2013. Isoniitulla on myös minulle rakas maalauskohde, lehmät. Olen tehnyt lehmistä useita maalauksia. Tässä ne lepäilevät leppoisasti ja ruska koristaa maisemia. ?Syyskimppu? 2012. Keräsin tämän kimpullisen vielä lokakuussa kukkivia kukkia Isoniitulta. Laitoin ne valkoisen kannuun ja maalasin niistä herkän asetelman. Susanna Pesonen Ihmiskuvissa haluan keskittyä ilmeisiin ja eleisiin, jotka paljastavat tunteita, mielialoja ja niiden yleismaailmallisuutta. Varmasti jokainen on joskus herännyt yllättäen kesken uniensa. Äkillinen herääminen on epämiellyttävää ja ärtymys kuvastuu kasvoilta enemmän tai vähemmän, vaikka vastaanotto unen tällä puolen olisi kuinka ystävällinen. Sellaista hetkeä äidin sylissä kuvaa ?Äsken herännyt?. Kun elämässäni on vaikeuksia, syntyy kuvia luonnosta. Luonto ikään kuin kuvastaa niitä tunteita, joita sisälläni myllertää. Kun tein ?Huurretta kivillä?, tuntui, että olin itse muuttunut yhdeksi noista kivistä, jotka makasivat voimattomana kivikossa ja olivat kuor- ruttuneet huurteella. Jokainen kivi on kuitenkin yksilö, sillä on oma muotonsa ja värinsä. Jokaisen sisällä elää värien kuoro, tunteiden kirjo. Samaan tapaan voi sanoa ?Myrskyn saaren edustalla? syntyneen. Siinä saari on kovin kaukana, mutta saaren valot antavat toivoa, kun myrsky jyllää ympärillä. Saari on olemassa, vaikka sen valot kajastavat vain kaukaisuudessa. Myrsky itsessään voi olla kaunis, aallot arvokkaita, vaikka niiden armoilla olisi kuinka tuskallista keinua. ?Karhun lento? on yhdistelmä edellisistä. Siinä kuvaan puuta, joka katkeaa karhun kiivetessä siihen. Karhun naamalta on luettavissa epäuskon ja hämmennyksen ilmeitä, kenties jopa pelkoa tilanteen vakavuudesta. Talvella karhut ovat talviunilla, mutta keväinen tai syksyinen räntäsade voi toki yllättää otson. Samaan tapaan kuvassa myös puunrunko yllättää kontion ja antaa elämälle äkillisen suunnanvaihdoksen. Näin tapahtuu varsin usein ihmisillekin: elämä vaihtaa yllättäen suuntaa. Tulee räntäsade kesken poutakauden ja turvallinen puu eli totuttu rutiini pettää. Toivottavasti karhu selviää lennostaan ehjänä ja yhtä kokemusta rikkaampana! Lisää töitäni ja lyhyitä kirjoituksia niihin liittyen löydät nettisivuiltani www. susapeso.com Valentina Näsi Lainaten Kari Engvistin tekstiä ?Ruskea - väri, jota ei ole?. ?Taivaan ja meren väri sininen rajaa elämänpiirimme, vihreä viestittää siitä mikä kasvaa ja on elossa , mutta ruskea symboloi elämän kiertokulkua. Se näkyy rapautuvana kalliona rannan märässä sannassa yhtä hyvin kuin orgaanisessa aineksessa, kaikessa mikä on käytettävissä ruuaksi tai mikä jo on käytetty ja mikä luonnon kasvun ja kuoleman syklissä asettuu sen keskivaiheille. Se on männyn kuoren ja Auringossa työtä tehneen ihmisen väri. Kuihtuneet lehdet muuttuvat ruskeiksi kuin palava paperi ennen hiiltymistään; ja kaikkialla missä luonto polttaa joko näkyvällä liekillä tai hiljaa hapettamalla, rautaa ruostuttaen, kaikkialla missä Auringon energian vaivoin rakentamat kemialliset sidokset menettävät pitävyytensä, siellä ruskea on läsnä lannan hajuisena. Se on ennen vihreää ja sen jälkeen, niin kuin tammen ruskea terho on ennen puuta ja sen jälkeen.? Carita Savolainen Carita Savolainen käyttää teoksissaan useita visuaalisia keinoja ja painottaa erityisesti suhdettamme luontoon, sosiaaliseen ja maantieteelliseen ympäristöömme sekä tutkii niiden vaikutusta identiteettiimme. Akvarellisarjan teokset ovat mielikuvia maisemasta. Niiden pyrkimyksenä on ilmaista tilan syvyyttä ja tutkia sen eri ulottuvuuksia kuten mahdollisuutta samastua kuvaan. Anja Snell osallistuu teoksilla Töölönlahden rantamaisema, Kohti tunturia ja Aamu. Rööperin Taidesalonki Iso Roobertinkatu 29 A 2 00120 Helsinki Avoinna ke-pe 13-18 ; lasu 13-16 Alkoholin ravintolahinnat laskevat ??Alkoholin korkeat ravintolahinnat ovat muuttaneet ravintola-asiakkaiden juomakäyttäytymistä tavalla, joka ei paitsi tyydytä ravintoloitisijoita eikä myöskään ravintolan asiakkaita. Korkeiden ravintolahintojen takana on korkean alkoholiveron lisäksi myös lukuisat alkoholikaupan välikädet. Suppilog Oy:n kehittämä ja pilvipalveluna toimiva Suppilo Alkoholikanava yhdistää alkoholin tuottajat ja maahantuojat sekä ravintolat suoraan tilausputkeen ilman välikäsiä. Kanava on käynnistyessään ensimmäinen laatuaan maailmassa ja sen soveltuvuus Suomen al- koholikaupan rakenteeseen on täydellinen. Alkoholikanava mahdollistaa ravintoloille noin 10 ? 25% edullisemmat ostohinnat ja tämä on erittäin tervetullut piristysruiske niin pikkujoulusesonkiin valmistuville ravintoloitsijoille kuin koko alkoholiliiketoiminnalle. Kanavan lainmukaisuus on hienosäädetty yhteistyössä Valviran lupaviranomaisten kanssa ja tuotteiden jakelulogistiikassa Suppilog Oy luottaa alan suurimpiin toimijoihin tarjoten jokaiselle logistiikkaosaajalle näytön paikan. Alkoholin maahantuojien mukaan Suppilon Alkoholi- kanava tuo erittäin tervetulleen korjausliikkeen markkinoille, joissa on tyypillisesti pelattu tukkureiden ehdoilla, epäterveillä maksuehdoilla ja korkeilla välimyynnin katteilla. Alkoholikanavan vetäjän Pekka Tyllilän mukaan kanava aukeaa viikolla 46 ja se on puhdas ammattilaiskanava, jonka käyttäjäksi pääsevät ainoastaan Valviran alkoholiluvilla toimivat yritykset. Kanavan käyttöoikeuksia ovat jo hakeneet sadat ravintoloitsijat ja maahantuojien ja tuottajien joukko kasvaa nyt nopeasti.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 14 Caius Martius Coriolanus (Tuukka Rantanen) ja Coriolanuksen vaimo Virgilia (Jenna Pyykkö) Shakespeare-juhlavuosi Teatteri Kultsassa Uusi Coriolanus-sovitus tutkii valtaa ja ammentaa kiroiluperinteestä ??Teatteri Kultsa tuo perjantaina 21. marraskuuta ensi-iltaan William Shakespearen näytelmän Coriolanus ja osallistuu näin Shakespearen syntymän 450-vuotisjuhlintaan. Teatteri Kultsassa näytelmästä nähdään uusi sovitus, jonka on kirjoittanut ja ohjannut Matti Rasilainen. Coriolanus on yksi Shakespearen harvimmin Suomessa esitettyjä teoksia. Se kertoo juhlitun roomalaisen sotasankarin muuttumisesta luopioksi, hänen epäonnistuneesta paluuyrityksestään ja jäämisestään lopulta kahden leirin ulko- puolelle. ? Valitsin Coriolanuksen, koska se on Shakespearen teksteistä vastenmielisin, ohjaaja Matti Rasilainen kertoo. - Se puolustaa julmaa yksinvaltiutta, ja halusin kyseenalaistaa Shakespearen tekstiä ohjauksessani. Myös Teatteri Kultsassa nähtävä sovitus tapahtuu Roomassa ja menneisyydessä, ja pohjana on Shakespearen perustarina. ? Sovitukseni toimii kuitenkin Shakespearen tekstiä vastaan, Rasilainen luonnehtii. ? Olen välttänyt Shakespeare-kliseitä, erityisesti sankaruutta. Pyrkimykseni on tutkia väkivallan ja vallankäytön syntyä ja uusintamista. Brechtin sovitus virikkeenä Matti Rasilainen tutustui sovitustaan varten Bertolt Brechtin 1950-luvulla tekemään Coriolanus-sovitukseen, jonka englanninkielisen käännöksen hän löysi Lundin yliopiston kirjastosta. ? Olen häikäilemättä runnellut kieltä ja sisältöä. Brechtin sovitus toimi lopullisena rohkaisuna sille, Mäyräkoira Leevi on Letkein Laihduttaja 2014 ??Ylipaino altistaa lemmikin terveysriskeille, kuten tuki- ja liikuntaelinongelmille, sokeritaudille ja sydän- ja hengitystiesairauksille. Ylipainon aiheuttamat ongelmat johtavat lemmikin elämänlaadun heikkenemiseen ja elinajanodotteen lyhenemiseen. Tutkimusten mukaan vähäinenkin painonpudotus voi auttaa vähentämään vaivoja ja kohentamaan selvästi lemmikin hyvinvointia. Lisätäkseen kissojen ja koirien omistajien tietoisuutta ylipainosta ja sen mukanaan tuomista ongelmista käynnisti Royal Canin syksyllä 2013 lemmikkien laihdutukseen ja painonhallintaan kannustavan Letkein Laihduttaja 2014 ? kilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli kannustaa kissan ja koiranomistajia havaitsemaan lemmikkinsä mahdolliset paino-ongelmat sekä tarjota opastusta ja vinkkejä onnistuneen laihdutuksen tueksi. Kilpailu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä eläinlääkäriasemien kanssa, joiden henkilökunta huolehti potilaiden hoidosta ja seurannasta laihdutusurakan aikana. Kilpailun suuri suosio ylitti kaikki odotukset. Syyskuun lopussa päätty- neeseen kilvoitteluun osallistui yli 700 kissaa ja koiraa 78 eläinlääkäriasemalla. Lemmikin omistajien ja klinikoiden omistautuminen laihdutusurakalle oli ihailtavaa ja onnistumistarinoita kuultiin läpi vuoden. Royal Canin -raati valitsi lokakuun lopussa kilpailun voittajaksi mäyräkoira Leevin Raisiosta. Voittajan valinta ei perustunut pudotettuihin kiloihin, vaan Leevin tarina oli hyvä esimerkki kaiken kaikkiaan onnistu- neesta painonpudotusurakasta, jonka lopputulos ja hyöty ovat selvästi havaittavissa sekä omistajan että koiran elämässä. Tavoitteemme mukaisesti sadat lemmikinomistajat kiinnittivät kilpailun myötä huomiota kissansa tai koiransa paino-ongelmiin ja aloittivat toimet lemmikin elämänlaadun parantamiseksi. Onnistunut kilpailu ansaitsee ehdottomasti jatkoa tulevina vuosina. Tribuuni Junius Brutus (Teemu Kutvonen) maanittelee kansalaisia (Mari Kostamo, Lari Ylönen, Rebecca Rautiainen) Caius Martius Coriolanus (Tuukka Rantanen) ja senaattori Menenius (Vesa Salmi) että Shakespearen tekstille voi tehdä ihan mitä huvittaa! Rasilainen on jättänyt jopa 90 prosenttia alkutekstistä pois ja vastaavasti lisännyt uusia kohtauksia. Hän on kirjoittanut myös uusia hahmoja, jotka perustuvat muun muassa näyttelijöiden tekemiin improvisaatioharjoituksiin. Härskiä kieltä ja kiroiluperinnettä Rasilainen sanoo miettineensä, millainen kokemus alkuperäisen näytelmän kieli oli Shakespearen ajan katsojille: ? Kuinka härskiä se heille oli? Teksti on nyt viritetty puhekielelle, ja siinä on ammennettu suomen kielen hienosta kiroiluperinteestä. Hän kertoo, että on rohkaissut näyttelijöitä löytämään mielenkiintoisia kiroilu- ja haukkumatermejä. ? Erityisen suotavia ovat olleet seksuaalisuuden poikkeaviin muotoihin liittyvät ilmaukset, hän tarkentaa. Ei kliseitä vaan aitoja tunteita Rasilainen pyrkii siihen, että jokainen hänen ohjauksensa luo oman estetiikkansa. ? Ohjaukseni on näyttelijälähtöistä. Tärkeää on se, millaista potentiaalia näen näyttelijöissä. Teatteri Kultsan Coriolanuksessa näyttelijäntyö on pelkistettyä ja ihminen näytetään paljaana. Esityksessä ei myöskään huidota puumiekalla, vaan väkivalta ja taistelukohtaukset ovat tyyliteltyjä. ? Alkuun olin suunnitellut Coriolanukseen groteskeja, liioiteltuja, vastenmielisiä hahmoja, Rasilainen kertoo. - Näyttelijöitten myötä ohjaukseni kuitenkin lähestyi realismia ja roolit ihmisiä myönteisine ja huonoine puolineen. Olen siksi ohjatessani yrittänyt löytää näyttelijöistä aitoja tunteita ja aitoja reaktioita ja poistaa teatterillisuutta ja maneereja. ? On ollut hienoa, että Coriolanuksen äiti Volumnia (Tiina Eteläaho) ja senaattori Menenius (Vesa Salmi) ohjaaja on tosiaan satsannut meidän näyttelijöiden ohjaamiseen, kehuu Teatteri Kultsan näyttelijä Tiina Eteläaho. ? Tunneharjoitusten lisäksi rooleja on haettu fyysisen ilmaisun ja liikkeiden avulla. Isänmaallisen sotahullun roolissa Tiina Eteläaho näyttelee Teatteri Kultsassa Coriolanuksen äitiä. ? Äiti on väkivaltaa ihannoiva ja yltiöisänmaallinen, ja hän on kasvattanut pojastaan hirviön, Eteläaho kertoo roolistaan. Eteläahon mukaan roolityöhön vaikuttaa, että roomalaisajan maailmankuva erosi nykyisestä. Yhteiskunta jakautui selvästi ylimyksiin, köyhälistöön ja orjiin. ? On ollut vaikea mennä isänmaallisen sotahullun rooliin, koska rooli eroaa niin paljon omasta itsestä. Toisaalta tämän roolihahmon maailmankuva on sel- keä. Rooli myös muodostuu suhteessa toisiin rooleihin. Harjoitukset ovat Eteläaholle olleet vastapainoa arkityölle. ? Esityksissä tärkeintä on välittää yleisölle se viesti, minkä haluamme: sodan kauheus ja ihmiselämän merkityksettömyys sodassa, hän sanoo. Ohjaaja Rasilainen arvelee, että eniten nyt nähtävästä Coriolanus-tulkinnasta nauttivat ennakkoluulottomat ja uteliaat katsojat. William Shakespeare: Coriolanus. Sovitus ja ohjaus Matti Rasilainen. Ensi-ilta perjantaina 21.11.2014 klo 19. Muut esitykset ti 25.11., to 27.11., pe 28.11., la 29.11., ti 2.12., to 4.12., pe 5.12., la 6.12., ti 9.12., to 11.12., pe 12.12., la 13.12. aina klo 19. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6?8, Helsinki. Lisätiedot ja varaukset: www.teatterikultsa.fi, puh. 09 774 1277. Shakespearen Coriolanus Teatteri Kultsalla, ensi-ilta 21.11.2014 Ohjaus: Matti Rasilainen (040 540 7022, matti.rasilainen@luukku.com) Tuottaja: Mikko Raskinen (050 3740 951, mraskinen@yahoo.com) Valokuvat: Mikko Raskinen
• Viikot 47-48 ? Nro 20 15 Postiin 3 300 jouluapulaista ??Itella Posti varautuu jouluruuhkaan työllistämällä 3 300 kausiapulaista eri puolilla maata. Kausiapulaisten määrä on sama kuin viime vuonna. Eniten lisätyövoimaa tarvitaan joulutervehdysten ja pakettien lajitteluun sekä postinjakeluun. Joulun työpaikoista on vielä noin puolet täyttämättä. Kausiapulaiset aloittavat työskentelyn tyypillisesti joulukuun alun jälkeen. Joulun ruuhkahuippu ajoittuu parille joulunalusviikolle, jolloin joulutervehdysten viimeiset lähetyspäivät ovat käsillä ja pakettien määrä suurimmillaan. ? Suuri osa joulutyöntekijöistämme on opiskelijoita, joista monet tulevat meille yhä uudestaan. Työ joulupostin käsittelyssä on myös sadoille nuorille heidän elämänsä ensimmäinen työpaikka. Olen iloinen, että pystymme tarjoamaan työtä joustavasti kaikenikäisille, eri elämäntilanteissa oleville ihmisille, henkilöstöpäällikkö Helena Haukisalmi sanoo. Itellan käsittelemien pakettien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi marraskuun viimeisellä viikolla, sillä yhä useampi tekee jouluhankintoja verkkokaupoista. Viime vuonna Posti kuljetti joulusesongin kiireisimpinä päivinä yli 250 000 pakettia. Normaalisti paketteja kulkee noin 125 000 päivässä. Viime joulun alla Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 71 % koki, että jouluostosten tekeminen verk- kokaupasta vähentää joulustressiä. Jouluhankinnat verkkokaupoista kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Postin maksuttomalla paketinohjauspalvelulla verkkokauppaostoksia voi ohjata itselle sopivimpaan noutopaikkaan, esimerkiksi pakettiautomaattiin. Postin pakettiautomaattiverkosto on kasvanut ja tänä jouluna pakettiasioissa palvelee 460 pakettiautomaattia. Postin palvelupisteverkostoon kuuluu yli 1 400 palvelupistettä. Joulun alla Postin myymälät palvelevat pidennetyin aukioloajoin. Pakettien noudossa posteista kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rauhallisempia ilta- ja viikonlopputunteja. Talvisodan ?Valon tuoja? nousee Helsingin Kasarmintorille v. 2017 Suurtyö siirtyy vaativaan valuvaiheeseen ??Kuvaveistäjä Pekka Kauhasen kaikkiaan viisivuotinen suurprojekti, Valon tuoja -veistos lähenee ajallisesti puolta väliä. Kauhasen ateljeen lattialle on nyt noussut yli 10-metrinen kipsimalli Talvisodan kansallisesta Valon tuojamuistomerkistä. Teräsinen muistomerkki pystytetään Helsingin Kasarmintorille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Valon tuoja-veistos valmistetaan ruostumattomasta haponkestävästä teräksestä. Patsaan noin 30 neliön pinta-alaan tehdään viidesosan alalta tarkkaan mietitysti valoreikiä. Muistomerkki valmistuu noin 250 palasesta keraamisella kuorivalumenetelmällä. Lohkotekniikka on periaatteessa samanlaista kuin millä laivoja tehdään. ?Kyse on fyysisestikin isosta työstä. Työssä tarvitaan sekä talonpoikaisinsinööriajattelua että laivanrakennustekniikkaa?, Kauhanen kuvailee pitkää ja vaativaa valmistusprosessia. Styroksrunko on päällystetty kipsillä Tällä hetkellä Talvisodan hahmo on Kauhasen työhuoneessa kolmessa osassa. Kipsillä päällystetty runko on styroksista. Malli on tehty valamista varten. Työssä Kauhasella on neljä avustajaa, joista jokaisella on kuvanveistäjäkoulutus. ?Siitä, että yhdellä heistä on myös kondiittorin pätevyys, on ollut paljon hyötyä?, Kauhanen rykäisee. Teos kuvaa lumessa seisovaa lumipukuista, kypäräpäistä vartiomiestä. Se on valaistu sisältä. Valo suuntautuu ylös ja ulos patsaassa olevista aukoista. Se, kuinka paljon patsas lopulta valaisee itse toria, jää nähtäväksi. Kauhanen sai valaistusidean tarkasteltuaan pienoismallia taskulampulla. Teräksisen muistomerkin valoratkaisu on sen verran harvinainen, ettei Kauhanen muista maailmalta vastaavaa. Valon väriä ei ole vielä päätetty, mutta Kauhanen sanoo pitävänsä valkoisesta valosta. Pallon halkaisija on neljä metriä Erikoisuus on myös teräspallo, jonka päällä sotilaan hahmo seisoo. Pallon sisään rakennetaan Talvisodan kuvamaailma. Pallon pintaan tulee pieniä ?ikkunoita?, joista voi katsoa pallon sisällä olevia kuvia. ?Perspektiivillä voidaan pelata paljon, koska katsoja näkee kuvat pallon halkaisijan eli neljän metrin etäisyydeltä.? kertoo taiteilija Kauhanen. Se on varmaa, että Talvisodan muistomerkki saa aikaan keskustelua. Kauhanen toivottaa sen tervetulleeksi, varsinkin sen jälkeen, kun sitä oli kehut- Jatkoa sivulta 3 ??Lautakunnan puoltama kaavaehdotus asetetaan myöhemmin nähtäville. Lautakunta käsittelee ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, minkä jälkeen kaava etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi. Liikennevirasto valmistelee hankkeen ratasuunnitelmaa. Eläintarhan ja Alppipuiston alueeseen liittyvien katu- ja puistosuunnitelmien laatiminen on alkamassa. Suunnittelusta järjestetään seuraava asukastilaisuus tammikuussa. Päätöstä Pisararadan rakentamisesta ei ole vielä tehty. Päätöksen rakentamisesta tekee Eduskunta. Pisararata sujuvoittaa koko maan rautatieliikennettä. Muistomitalin myynnillä kerätään rahaa Talvisodan muistomerkin aktiivisena alkuun panevana kansalaisjärjestönä on Talvisotayhdistys ry. Sen puheenjohtaja Ossi Kettunen myhäili tyytyväisenä Pekka Kauhasen esitellessä mallinnosta. Peruskiven muuraus järjestetään Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta 2015 ja itse muistomerkin paljastustilaisuus tullaan järjestämään itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlatilaisuuksiin liittyen. Muistomerkin kokonaiskustannus on 1,35 miljoonaa euroa, jonka valtio, Helsingin kaupunki ja Talvisotayhdistys rahoittavat yhtä suurin osuuksin, 450 000 euroa kukin. Talvisotayhdistys kerää omaa osuuttaan muun muassa lahjoitussivuillaan www.talvisodanmuisto.fi ja talvisodan muistomitalin myynnillä, joka alkaa R-kioskeissa 30.11.2014 ja kestää 105 päivää 13.3.2015 saakka. Lue netissä ? Pisararadan kaava päätöksentekoon tu ?lähes näköiseksi? taiteilijan himoharrastuksen parissa Vermon raveissa. Kauhasen tuotanto joutui reippaan julkisen keskustelun kohteeksi ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa, kun hänen tekemänsä UKK-muistomerkki pystytettiin Kajaaniin. www.lehtiluukku.fi Syöpäsäätiö jakoi 5,3 miljoonaa tutkimukseen ??Syöpäsäätiö jakoi tänä vuonna syöpätutkimukseen apurahoina yli 3,8 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tutkimusta tuetaan 5,3 miljoonalla eurolla. Suurin osa apurahoista on kaksivuotisia. Säätiön tarkoituksena on turvata lupaavimpiin tutkimushankkeisiin entistä pitkäkestoisempi tutkimusrahoitus. Tänä vuonna jaettiin kaksi suurapurahaa, joista kumpikin on suuruudeltaan 200 000 euroa. Syöpäsäätiön suurapurahan sai professori Päivi Peltomäki ja hänen tutkimusryhmänsä Helsingin yliopistosta. Ryhmä tutkii uuden paksusuolisyöpäoireyhtymän (FCCX) alttiusgeenejä. Erään suomalaisen suvun tutkimuksessa on löydetty uusi paksu- ja peräsuolisyövän alttiusgeeni, joka liittää syövän synnyn solun valkuaistuotannosta vastaavan koneiston häiriöön. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa, että perinnöllinen alttius paksusuolisyöpään voi johtua ribosomin toimintahäiriöstä. Havainnon perusteella on mahdollista tutkia muut samankaltaiset paksusuolisyöpäsuvut maailmanlaajuisesti RPS20-geenin mutaatioiden yleisyyden selvittämiseksi. ? Noin kolmannekseen paksusuolisyövistä liittyy jonkinasteinen sukukertymä ja noin viisi prosenttia on selkeästi perinnöllisiä, Peltomäki kuvailee. ? Perinnöllisen alttiuden tunnistamisesta on hyötyä, koska suuren riskin sukuihin kuuluvat henkilöt kutsutaan paksusuolen tähystyksiin 2?3 vuoden välein. Tähystyksessä syövän esiasteet voidaan poistaa, ennen kuin ne kehittyvät syöväksi. Toinen suurapuraha jaettiin Movember-keräyksen tuotoista. Sen sai professori Anssi Auvinen tutkimusryhmineen Tampereelta. Tutkimuksessa jatketaan hanketta, jossa on aiemmin osoitettu eturauhassyövän seulonnan alentavan kuolleisuutta. Kuolleisuus ei ole kuitenkaan vähentynyt niin paljon, että seulonta kannattaisi ulottaa koko väestöön. Ongelmana on erityisesti se, että seulonnassa löydetään paljon sellaisia syöpiä, jotka eivät olisi aiheuttaneet mitään haittaa miehille. Näitä ei pystytä erottamaan nopeasti etenevistä syövistä, joten monia miehiä on hoidettu turhaan. ? Seuraavaksi tavoitteenamme on löytää miesryhmiä, jotka voisivat hyötyä seulonnasta, Auvinen kertoo. Oletuksena on, että miehet voidaan jakaa eturauhassyövän riskin ja elinajan odotteen suhteen niihin, joille seulonnasta olisi suurin hyöty, ja niihin, joille hyöty jäisi vähäiseksi. Riskiä ja seulonnan vaikutuksia arvioidaan muun muassa seerumin PSA-pitoisuuden, perinnöllisten riskitekijöiden ja lääkkeiden käyttöä koskevien tie- tojen avulla. Yhä useampi apuraha kaksivuotinen Vuonna 2014 apurahoja jaettiin yhteensä 175. Apurahojen turvin tutkitaan useita rintasyöpään liittyviä aiheita, kuten rintasyövän leviämisen taustalla olevia mekanismeja ja geneettisiä tekijöitä, lääkehoidon mahdollisuuksia estää syövän leviäminen sekä perinnöllistä alttiutta sairastua rintasyöpään. Muut tutkimusaiheet liittyvät muun muassa uusien biomarkkereiden löytämiseen ja arviointiin, proteiinihomeostaasiin syöpäsolujen eloonjäämisen säätelijänä, ihmisen onkofuusioihin, eturauhassyövän täsmähoitoihin ja yksilölliseen munasarjasyövän hoitoon. Syöpäsäätiö tukee lisäksi Suomen Syöpärekisterin tutkimustyötä 750 000 eurolla ja rekisterin osana toimivan Joukkotarkastusrekisterin tutkimusta 400 000 eurolla. Suomen Syöpäinstituutin Säätiö saa tukea 290 000 euroa ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahasto tänä vuonna 67 676 euroa. Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja kotimaassa. Vuonna 1948 perustettu säätiö toimii lahjoitusvaroin. Syöpäsäätiön tunnetuin keräys on vuosittain lokakuussa järjestettävä Roosa nauha -kampanja. HSL:n matkakortti on nyt myös kanta-asiakaskortti kivijalkaliikkeisiin ??HSL on aloittanut yhteistyön kivijalkaliikkeille ja ravintoloille kantaasiakaspalvelun kehittäneen Kliento Oy:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa HSL:n matkakortin käyttämisen kanta-asiakaskorttina Klienton kanta-asiakaspalveluun liittyneissä jäsenyrityksissä. Yhteistyö on osa HSL:n ensi keväänä avattavaa asiakasohjelmaa. ? Yhteistyö Klienton kanssa on hyvä lisä tulevaan asiakasohjelmaamme, koska pystymme tarjoamaan matkakorttiasiakkaillemme uusia lisäpalveluita HSL:n omien palveluiden lisäksi, toteaa HSL:n asiakkuusmarkkinointipäällikkö Sami Jokivirta. HSL:n matkakorttiasiakkaalle on etua myös siitä, että hänen ei tarvitse hankkia erillistä kantaasiakaskorttia hyödyntääkseen Klienton asiakasyritysten tarjoamia etuja. ? Odotankin mielenkiinnolla, kuinka matkakorttiasiakkaamme ottavat matkakortin tarjoaman uuden ominaisuuden vastaan, sanoo Jokivirta. Kivijalkaliikkeiden kanta-asiakaspalvelu Kliento on uudenlainen pääkaupunkiseudun kivijalkayrityksille ja heidän asiakkailleen suunnattu kan- ta-asiakaspalvelu. Mukana olevat jäsenyritykset tarjoavat asiakkailleen omanlaisiaan kanta-asiakasetuja: asiakkaat voivat esimerkiksi kerätä suosikkiyrityksissään leimoja lounaspasseihin, lunastaa vaihtuvia kanta-asiakasetuja tai kerätä palkintoihin oikeuttavia pisteitä. Nyt myös matkakorttia voi käyttää kanta-asiakaskorttina kaikissa Klientopalvelussa mukana olevissa yrityksissä. Matkakortin näyttäminen ostosten yhteydessä riittää, mutta asiakkaat voivat myös käydä rekisteröimässä matkakorttinsa Kliento-palveluun osoitteessa www.kliento. net. Rekisteröitymisen jälkeen asiakas pystyy seuraamaan omien palkintojensa kertymistä ja antamaan yrityksille palautetta palvelun kautta. Kortin rekisteröiminen takaa myös sen, että kerätyt palkinnot eivät katoa vaikka kortti katoaisi. Klienton nettisivulle syötettävän rekisteröitymiskoodin saa ensimmäisen matkakortin kanssa tehdyn ostoksen yhteydessä. ? Monipuolisen ja hauskan kanta-asiakaspalvelun rakentaminen paikallisille yrityksille ja heidän asiakkailleen on alusta asti ollut Klienton päämäärä. Yhteistyössä HSL:n kanssa voimme tarjota sen kokemuksen nyt kaikille pääkaupunki- seudun matkakorttiasiakkaille. Nyt matkakortti on myös jokaisen kaupunkilaisen oma kanta-asiakaskortti lukuisiin paikallisiin kivijalkaliikkeisiin ja ravintoloihin, toteaa Klienton toimitusjohtaja Jukka Meklin. Kliento-palveluun kuuluvat tällä hetkellä muun muassa Cafe Ursula, Ciao! Caffé, Wrong Asian Kitchen, Funky Burger sekä 4Runners, ja uusia yrityksiä liittyy mukaan jatkuvasti. ? Klienton kanta-asiakaspalvelu on suunnattu erityisesti paikallisille kivijalkaliikkeille ja ravintoloille. Tavoitteena on, että palvelun kautta kaupunkilaiset pystyvät luomaan helposti kanta-asiakassuhteen omiin suosikkiyrityksiinsä, mutta samalla myös löytämään uusia mielenkiintoisia yrityksiä ympäri pääkaupunkiseutua, Meklin toteaa. Yhteistyö Kliento Oy:n kanssa on osa HSL:n ensi keväänä lanseerattavaa asiakasohjelmaa. HSL haluaa tarjota asiakkailleen kumppanuusetuja, jotka ovat saatavissa matkakortilla tai Oma HSL -palvelussa. Matkakortin käyttöä muun muassa kirjastokorttina ollaan suunnittelemassa. HSL:n ja Kliento Oy:n yhteistyö on käynnistynyt osana Forum Virium Helsingin Kaupunkilaisen kanta-asiakaskortti -hanketta.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 16 Muutto, remontti, kesäkalusteet, venetarvikkeet, urheiluvälineet, arkistot, välivarasto, sesonkituotteet, messutarvikkeet, lisätilaa yritykselle... Arkeen ja juhlaan Palauta tämä myymäläämme. Saat lukon kaupan päälle vuokrauksen yhteydessä. www.kultasuklaa.fi sly t y Säi laa t i l e. . . el ka i k Kova paketti, pehmeä maku! 4 kuukauden ajan* *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. Vanhassa kauppahallissa 20 vuotta Uutuutena mm. Sibelius-suklaat Nettiajanvaraus, kuukauden kampanja ja paljon muuta: Tervetuloa ostoksille. Kultasuklaa Vanhassa kauppahallissa 20 vuotta Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan! Ajanvaraus 075 759 0061* Ma-pe 7-20 *11,18 snt/min + mpm. Telakkakatu 3, 00150 Helsinki ke, pe klo 8-16, ti ja to 12-20 Klinikka avoinna: Ma, Avoinna ma-la klo 10-18, verkkokauppamme www.kultasuklaa.fi avoinna 24h. Nouda/tilaapikkujouluherkut meiltä! Stadin Herkut Matka makujen maailmaan. Stadin Herkuista löytyy kotimaisia sekä Välimeren ja Lähi-idän herkkuja Pilvi Torsti Helsingin sosialidemokraattien johtoon ??Helsingin sosialidemokraattien kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Pilvi Torsti on valittu Helsingin sosialidemokraattisen piirijärjestön, Stadin demarien, uudeksi puheenjohtajaksi. Torsti valittiin puheenjohtajaksi äänin 85?35. Puheenjohtajavaalissa ääniä annettiin yhteensä 120. Torstin vastaehdokkaana oli tilitoimistoyrittäjä Kaisa Koskinen. Torsti on SDP:n kaupunginvaltuutettu ja valtiotieteiden tohtori. Hän on toiminut muun muassa opetusministeri Krista Kiurun (sd.) valtiosihteerinä ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) erityisavustajana. Torsti on ollut ehdolla myös eduskunta- ja eurovaaleissa. Hän on historian tutkija, jonka viimeisin julkaisu Suomalaiset ja historia (Gaudeamus 2012) nosti keskusteluun koulutuksen roolin Suomen historian merkittävimpänä kehityksenä. Huomiota on saanut myös ?Pelastuskirja. Nyt!? -pamfletti, jonka Torsti laati yhdessä Matias Möttölän kanssa. Pilvi Torsti korosti puheessa kahta asiaa, ulospäin suuntautuvaa toimintaa ja tulevaisuusotetta. Hän muistutti Sdp:n olevan framtidspartiet, jonka on keskityttävä visioon tulevasta, johon kuuluu koulutuksen ja työllisyyden painottaminen. ? Sosialidemokratia lähtee vapauden ja tasa-arvon ihanteista, jossa kansalaisilla on tasavertaiset lähtökohdat rakentaa omaa elämäänsä ja sitä kautta kestävää ja eheää kaupunkia, maata ja maailmaa. Tätä eheyden tavoitetta pidän tässä ajassa erittäin keskeisenä. Kuusi vuotta Helsingin demaripiirin puheenjohtajana toiminut Risto Kolanen ilmoitti syyskuussa vetäytyvänsä tehtävästään. a hasslissa Vana l p hhaden hallissa p u a k tala s Hie myö Valikoimassamme mm: salaateista, tuoreista ? Oliiveja, tahnoja, aitoa fetajuustoa, täytettyjä täytetyistä patongeista ja paprikoita, falafeleja yms. sämpylöistä, täytetyistä lihapiirakoista sekä pizza? Annosvalikoima koostuu paloista. erilaisista Välimeren meze-annoksista, ? Suussa sulavan baklavan kebab- ja falafel- jälkiruoaksi voi ottaa mukaan tai nauttia paikan annoksista, kotitekoisesta italialaisesta lasagnesta päällä. ja kotitekoisesta kreikkalaisesta Tilauksia voi tehdä mousakasta, raikkaista myös puhelimitse. Avoinna ma-la klo 8?18 041-5105823 www.stadinherkut.fi
• Viikot 47-48 ? Nro 20 17 ÂKirjaesittely Sosiaalineuvos Mauri Akkanen kirjoitti isänsä talvisodan muistelmat ???Isäni pyynnöstä kirjoitin tämän kirjan?, Munkkiniemessä asuva sosiaalineuvos Mauri Akkanen kuvaa kirjansa ?Isäni ? Taipaleen taistelija? taustoja. ?Halusin kunnioittaa itsenäisyyttämme henkensä menetyksen uhalla puolustaneita miehiä ja kertoa meille kaikille isäni talvisodassa tekemiin muistiinpanoihin perustuvan kuvauksen Taipaleenjoen taisteluista talvisodassa.? Pari vuotta ennen kuolemaansa Mauri Akkasen isä oli antanut pojalleen talvisodan aikaisia lähes päivittäisiä muistiinpanoja sisältäviä vihkoja. Akkanen löysi vihkot eläkkeelle siirryttyään, ja äitinsä ja vaimonsa kannustamana hän kirjoitti kirjan niiden perusteella. Mauri Akkasen isä Väinö Akkanen syntyi Kuolemajärvellä vuonna 1907 ja muutti perheineen pari vuotta ennen talvisodan alkua Äänekoskelle, josta hän lähti sodan varusteluihin. Karjalaisena miehenä hän kirjoitti muistiinpanoihinsa katkelmia Karjalan luonnosta ja karjalaisten elämästä. Näiden kaut- ta kirjan alussa luodaan kuva kauniista ja aktiivisesta Karjalasta. Saamme lukea kulttuurista, jonka menetimme. Kirjan alkuosassa kerrotaan myös elämästä sodan pelossa. Varustelujen ja rajaloukkausten kautta meidät havahdutetaan niihin mustiin pilviin, jotka varjostivat elämää ja toivat esille sodan uhkan. Akkasen isä taisteli konekivääriampujana monissa kovissa taisteluissa. Vuoden 1940 helmikuussa hän haavoittui vaikeasti. Kirjan haavoittumista, komentopaikalle raahautumista, matkaa sidontapaikalle ja kenttäsairaalan hoitoa koskeva osa on erinomainen historiallinen kuvaus ihmisiä murskaavista kranaattitulituksista, haavoittuneiden huolenpidosta ja sodan aikaisesta hoidosta. Otteita kirjasta: Ruoka oli yksipuolista ja niukkaa. Nälkä oli yleinen seuralainen. Eräs aseveli puraisi palan vanerikappaleesta, pureskeli sen hienoksi, otti pakin haarojensa välistä, vei sen huulilleen ja kallisti, mutta siel- Aarne Pilto: ??Hamppi Pusikossa kirja kertoo, että ensin tuli nyrkkiä turpaan, sitten neuvoteltiin filmisopimuksista. Hamppi Pusikossa on hersyttävä kuvaus Lapista, josta kirjan päähenkilö innostuu ostamaan tontin ja rakentamaan lomahuvilan. Muuten kiireinen liikemies ei pääse viettämään edes yhtä pienijaksoista lomaa vaimonsa kanssa. Aaretti ei parhaissa mielikuvituksissakaan osaa arvata mihin päänsä pisti, kun Lapin lumoista hetken toivuttuaan tutustui paremmin tontin omistajaan Oulaan. Erikoinen mies oli aivan oikeasti oli yksi pääosan esittäjä Rauli Mollbergin Timo K. Mukan kirjasta tehtyyn elokuvaan, Maa on syntinen laulu. Ensin pamahti nyrkki turpaan, ja kun tarpeeksi rumasti osattiin katsoa, alettiin latomaan seteleitä avoimeen käteen, jolloin vihdoin filmisopimuskin syntyi. Aarne Piltolla on kyky kuvata mainiosti omintakeisella satiirillaan Lapin oloja ja erikoisen värikkäitä ihmisiä. Kirja tulee sopivasti annettavaksi joululahjaksi. Mutta miten syntyi Lapin hulluus? Aaretti Peltoniemi pysäytti autonsa lähelle Napapiirin rajaa. Hän kömpi ulos kuskin paikalta ja oikaisi vartalonsa suoraksi. Vaimo näkyi tekevän samoin auton toisella puolella ja sitten Aaretti katsoi ensimmäisen kerran elämässään, kun Lapin taivaankansi syttyi valtavaksi tulimereksi kaikissa väreissään, sammuen melkein kokonaan ja syttyen ja leiskuen yhä uudelleen ympäri taivaankantta. Oli vähällä ettei Aaretti huutanut ääneen, niin hämmentynyt ja lumoissaan hän oli. Siinä paikassa Aarettiin iski Lapin hul- luus, josta ei ole tänä päivänäkään parantunut. Hän sai kokea Pohjoisen revontulet samanaikaisesti maaja lehtiruskan kanssa, jotka hehkuivat silmin kantamattomiin tuntureiden kupeessa ja rinteillä. Matkan seurauksena Peltoniemen pariskunta osti lomapaikan Lapista, jonne rakensivat mökkinsä ja tulivat siellä kokemaan elämänsä parhaat lomat. Keksijänerona ja rakentamisesta lähes kaiken tietävänä Aaretti sai itselleen erikoisista tekosistaan myös vihamiehiä, mutta ystävyys paikkakunnan kuuluisuuteen, elokuvatähti Oula Vuomajärveen, laittoi ?rattaat pyörimään?. Tutkailtuaan Aaretin varpaista päälakeen, Oula antoi Aaretille puhuttelunimeksi, ?Hamppi?, jolla hänet tunnettiin paikallisissa piireissä parhaiten. Siitä alkoi uskomaton tarina Pusikossa, jonne näkyi Ylläksen tunturin rinteet. Lähes naapurina sattuivat asustamaan myös Suomessa ja maailmalla kuuluisuutta saaneet ?elämäntapaintiaanit?. Julkaistaan marraskuun aikana, ovh 21,50 ? Kirjan kansi: Mikko Sallinen tä ei valunut mitään suuhun. Eihän siellä valumista ollutkaan, liemihän valui kankaalle jo tuotaessa. Pakissa oli vain pelkkiä herneitä ja ehkäpä lihankappale tai hyvässä tuurissa parikin. Kranaatit pirstoivat lautat kappaleiksi ja veneet päreiksi pudottaen lastinsa armotta veden kylmään syleilyyn. Arvaamaton tykistökeskitys sai kaameaa tuhoa aikaan. Sitä kauhua, tuskaa ja kuolemaa, jonka isku aiheutti, on sivustakatsojan mahdoton kuvata. Kun savu- ja höyryverho oli joen yltä kohonnut ylös ja siellä hajonnut, näimme joen vellovassa vedessä jos jonkinlaista tavaraa uiskentelevan virran mukana kohti Laatokkaa. Oli hirrenkappaleita, joiden varassa jotkut miehet yrittivät pysyä veden pinnalla. Muutamia miehiä uida räpiköi kohti tulorantaansa, päät painuivat veden alle, nousivat vielä hetkeksi, sitten painuivat taas alas eivätkä enää nousseet. Oli haavoittuneita ja viimeisiä vetojaan vetäviä, tuskissa ja kärsimyksissä kiemurte- levia ihmisiä. Näin traagisesti päättyi vihollisen hyvin valmisteltu hyökkäys Taipaleenjoen yli. Tumma yö peitti kaiken kätköönsä. Taipaleenjoen vesi velloi kohti Laatokkaa, niin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan. Sosiaalineuvos Mauri Akkasen vuonna 1999 ilmestynyt kirja ?Isäni ? Taipaleen taistelija (Omakustanne, Gummerus, 1999) perustuu Akkasen isän sodassa tekemiin muistiinpanoihin. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt, talvisodan alkamisen 75-vuotismuistovuonna. Kirja on painettu suurikokoisilla kirjaimilla, mikä helpottaa lukemista. Kappaleet ovat melko lyhyitä, joten kirjaa voidaan käyttää muisteluryhmissä. Sosiaalineuvos Akkasen teksti on mukaansatempaavaa. Sodan tapahtumat etenevät nopealla tahdilla, eikä lukeminen kyllästytä. Päinvastoin ? kirjan historiallisia tapahtumia suorastaan ahmii tieto- ja kokemusvarastoonsa. Vahvalla kerronnallaan kirja tuo mieleen toisen Taipaleessa taistelleen mie- hen kuvaukset talvisodasta. Runoilija Yrjö Jylhä kuvasi sodan kauhuja voimakkaissa runoissaan Kiirastuli ? kokoelmassa. Taipaleenjoki, Tuonelanjoki ? se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki, niin tyynnä vyöryi, mut kiihtyi, kiehui, kun viha rannoilla riehui. (Yrjö Jylhä. Laulu joesta. Kokoelmassa Kiirastuli, Otava, Helsinki 1951) Yhteiskunnan nopea kehitys heijastuu kotiseututyöhön ??Yhteiskunnan nopea muutos näkyy kotiseututyössä varsinkin kaupungeissa, joissa kotiseututyöstä on tullut monenkirjavaa ja usein projektiluontoista katufestivaalien ja fasilitoitujen työpajojen järjestämistä ja vaikkapa kaupunkiviljelyä. Digitalisoitumisen myötä kotiseututyö tarkoittaa yhä useammin Facebook-ryhmää tai vanhojen kuvien ja lehtien skannaamista nettiin kaikkien saataville. Lisätyssä todellisuudessa purettu tai rappeutunut kulttuuriperintökohde loihditaan virtuaalisesti esiin, esimerkiksi tabletille tai virtuaalilasien näkymään. Metallinilmaisimien yleistyminen on tehnyt muinaisjäännösten aarrejahdista poleemisen jokamiehen viikonloppuharrastuksen. Uudentyyppisen toiminnan rinnalla jatkaa hyvissä voimissa perinteinen kotiseututoiminta kotiseutumies Esko Aaltosen hengessä. Perinteinenkin toiminta on moninaista ja sekoittuu moderniin: nykyaikaisessa kansanperinteen keruussa materiaali julkaistaan usein digitaalisessa muodossa. Kotiseututyön uusista ja vanhoista muodoista kerrotaan Suomen Kotiseutuliiton juuri ilmestyneessä vuosikirjassa Kotiseutu. Kotiseutuliitto herätti vuonna 1909 perustetun aikakausjulkaisun henkiin viime vuonna lähes kahdenkymmen vuoden tauon jälkeen. Kirja koostuu 25 pienestä ja suuresta artikkelista. Kotiseututoiminnan lisäksi artikkeleissa käsitellään mm. Karjalan Kannaksen paluumuuttajia, saunoja ja seurantaloja. Teoksen päätoimittaja on Riitta Vanhatalo. Toimituskuntaan kuuluvat Anna- Maija Halme, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Harri Turunen. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö, jonka jäseninä on 689 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, kaikki maakuntien liitot, yli sata Suomen kuntaa, lukuisia alueellisia kotiseutujärjestöjä sekä valtakunnallisia järjestöjä. Mauri Akkanen on itse kustantanut kirjan painatuksen. Talvisodan muistovuoden kunniaksi hänen kirjaa myydään hintaan 15 euroa + 5 euroa postituskuluihin. Kirjaa voi tilata osoitteella Gerocon Oy/ Mauri Akkanen ja SirkkaLiisa Kivelä, Perustie 13 A 9, 00330 Helsinki tai puhelimitse 040 ? 7244604. Kuittivalvontaa jälleen marraskuussa ??Verohallinto, Poliisi ja Aluehallintoviranomainen jalkautuvat jälleen marraskuun aikana yrityksiin valvomaan kuitin tarjoamista. Käynneillä kiinnitetään huomiota erityisesti kuitin tietosisältöön sekä ohjataan yrittäjiä kuitintarjoamislakiin liittyvissä kysymyksissä. Puuttuvista tai puutteellisista kuiteista voidaan määrätä 300 - 1 000 euron laiminlyöntimaksu. ? Laki on ollut voimassa jo tämän vuoden alusta, joten toivomme kuittiasioiden olevan yrityksissä kunnossa. Viime kevään valvontakäynneillä havaittiin melko paljon puutteita kuittien tietosisällöissä. Kuiteista puuttuivat esimerkiksi yrityksen nimi, y-tunnus, yhteystiedot tai arvonlisäveron määrä. Joissakin yrityksissä maksukuitit tulostettiin pelkästään korttimaksupäätteestä, jonka tuloste ei sellaisenaan täyttänyt kuitille asettuja sisältövaatimuksia, kertoo ylitarkastaja Liisi Peltokorpi Verohallinnosta. Elinkeinoharjoittajan on vuoden 2014 alusta alkaen pitänyt tarjota tavaran tai palvelun ostajalle kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettu laki koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinoharjoittajia, joiden liikevaihto ylittää 8 500 euroa tilikaudella. Lakia ei kuitenkaan sovelleta yleishyödylliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan eikä maa- ja metsätalouden harjoittajiin.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 18 ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi
• Viikot 47-48 ? Nro 20 19 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 ÂLVI Lämpö- ja vesijohtoliike ÂAutolasipalvelut ÂOstetaan ? Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ÂAutonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ÂAutokorjaamot Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! ÂOstetaan Ostetaan kaiken näköistä romua Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. ÂPalvelut v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE t a l i at ssa ä n Sauasila n yll P toje kat P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com a& to la Pa Oy Sa un Tilausravin Kehyspalvelu Parturi-kampaamo Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 www.maalausva.fi 0400-996 647 www.nygardinautokoulu.fi Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 toimisto@nygardinautokoulu.fi Mind Bar Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 ÂPalveluja SELVÄNÄKIJÄ VILMA INGEL 0700- 96020 2,64?/min PARANTAJA JOUNI 0700- 93345 www.vilmaingel.fi ? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Havupuuuutejuoma 10 pulloa RööperinLehti 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Life Sörnäinen Myydään hyväkuntoinen jääkaappipakastin tarjouksen perusteella. Nouto Punavuoresta. Soitot 0407201821. Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 Hyvän Olon Harmoniaa Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 HIERONTAA 90 min. 48? Myydään Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com ÂTyösuorituksia Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) ÂTerapia Parturi-Kampaamo Robertina ÂHieronta 17.1.2014 12.31 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa (ei jaeta 17.10-14.11.) Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com ÂKampaamot Jane&Tarzan SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 n Saunatilat Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: saunatila.indd 1 Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO sila www.pasilansaunatilat.fi Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming ÂOstetaan myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 ÂVapaa-aika ÂTyösuorituksia ÂSekalaisia 59 95 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 17.1.2014 8.48 Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA Mukaan pääsee 10? per rivi + alv (yritykset) ja 5? yksityiset sis alv. Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• 20 Nro 20 ? Viikot 47-48