• Nyt välityspalkkiot: BITMASTER yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi 1 KAUTTAALTAAN PEHMUSTETUT NAHAT 2 SOFT-AIR TEKNOLOGIA 3 COMFORTEMP-VÄLIVUORI 4 VAIHDETTAVAT POHJALLISET Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 MEPHISTO SHOP HELSINKI www.mephistoshophki.com Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI | Palvelemme Ark. 10-18, la 10-16 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 15-16 ? Nro 7/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ME TUNNEMME ARVOASUNNOT JA NIIDEN OSTAJAT. Kutsuthan meidät käymään, kun asunnonvaihto on ajankohtainen. KRUUNUNHAKA, KT, 6 h, k 213 m2 Arvokiinteistössä erinomainen asunto. Runsaasti kattomaalauksia korkeissa huoneissa, joista puistonäkymät etelään. Kauttaaltaan parkettilattia. Sauna. Hissi keittiöportaassa. Vapautuu sopimuksen mukaan. G 2007. Mh. 1.238.200,21 e. Vh. 1.250.000 e. Liisankatu 27. Tied Gripenberg p. 050 568 8438. 7111346 KRUUNUNHAKA, KT 3 h, k, s, p ja 1 h, k 195 m2 Merellinen ylimmän kerroksen maisemakoti! Huikeat merinäköalat itään ja valoisat näkymät Kanavarannan suuntaan etelään. Huoneisto on palautettu takaisin asuinkäyttöön hyödyntäen paras mahdollinen nykytekniikka ja laatutaso. Mh. 1.607.827,44 e. Vh. 1.750.000 e. Pohjoisranta 4. 7127948 KAARTINKAUPUNKI, KT 3 h, k, s, p 121 m2 Ydinkekustan näköalapaikka. Ylin kerros Kaartinkaupungin korkeimmalla paikalla. Suurin osa Eteläsatamasta näkyy aina Suomenlinnaan ja Laajasaloon asti. Asunto on kaunis kuin koru. Avotakka, sauna ja avoparveke kruunaa kaiken. Kauttaaltaan peruskorjattu yhtiö. Esittelemme sopimuksen mukaan. Mh. 1.212.709,77 e. Vh. 1.220.000 e. Korkeavuorenkatu 31-33. Tied Gripenberg p. 050 568 8438 7159417 PUNAVUORI, KT, 5h, k 117,5 m2 Valoisa perheasunto. Näkymät Johanneksen kirkolle isoista ikkunoista. Makuuhuoneet puistopihan puolella. Talossa sauna. Kadunpuoleiset ikkunat uusitaan marraskuun alussa -15. Pieni kodikas yhtiö. Perusyhtymän aikoinaan itselleen ja johtajilleen rakentama talo. Esteetön kulku hissille. Ostajalle järjestyy autopaikka, mahdollisesti jopa tallipaikka. E 2007. Mh. 741.166,22 e. Vh. 765.000 e. Ratakatu 21. 7175515 ULLANLINNA, KT, 3 h, k 110 m2 Rauhallinen ja valoisa koti jossa on kodikas tunnelma. Upea sijainti lähellä Eteläsatamaa lehmusten vierustamalla katuosuudella. Muuttamaan pääsee nopeasti. E 2007. Mh. 796.500 e. Vuorimiehenkatu 15. 7100697 MUNKKINIEMI, KT 4 h, k, erill. wc, p 101 m2 Parvekkeellinen toiseksi yli (7/8) kerros erinomaisin näkymin. 3-4 makuuhuonetta. Avotakka. Tumma paksu parketti. Vesisaneeraus alkaa kesäkuuss ja viemärisaneeraus valmistuu huhtikuussa, joten ostajalla voi vaikuttaa materiaalivalintaan 12.5 asti. Pitkä loppukauppamaksuaika järjestettävissä. Näin ollen ostajalla on aikaa myydä oma asuntonsa. Talossa sauna. C 2007. Mh. 578.000 e. Riihitie 3. 7153601 EIRA, KT, 3 h, k 94 m2 Aito Eiralainen ylimmän kerroksen huoneisto lähellä Engelin aukiota, jossa kaikki ikkunat katsovat valoisiin ilmansuuntiin. Rauhallinen koti jossa on viihdytty pitkään. F 2007. Mh. 843.087,44 e. Vh. 845.000 e. Rehbinderintie 13-15.7150287 ETU-TÖÖLÖ, KT, 2-3 h, avok 88 m2 Ravintola Troikan talosta hyväkuntoinen koti, jonka saa helposti muokattua kolmioksi. Sopii hyvin nyt pariskunnille, paljon avaraa tilaa. Kadunpuolelta avara näkymä Lemminkäisenkujalle päin. Hyvä yhtiö, jossa mm. putkiremontti on v. 2013 tehty. Yhtiö omistaa autohallin ja vuokratuloja yhtiöllä on yhteensä 48.000? vuodessa. C 2007. Mh. 442.397,46 e. Vh. 499.000 e. Caloniuksenkatu 3. 7192741 PUNAVUORI, KT 3 h, avok, erill wc, p 78,5 m2 KRUUNUNHAKA, KT, 2 h, k 57,5 m2 Valoisa, korkeatasoinen 4. krs:n päätyhuoneisto. Lasitettu etelä/lounas parveke. Puistot joka puolella. Täysin peruskorjattu 2014, jolloin tehty Valantin avokeittiö, jossa Mielen koneet, kaikki sähkövedot uusittu, kylpyhuone ja erillinen wc uusittu, joten on muuttovalmis mieluiten kesän kynnyksellä. Tarvittaessa nopeamminkin. Talossa on sauna. G 2007. Mh. 472.360,46 e. Vh. 495.000 e. Punavuorenkatu 21. 7123400 Tyylikäs asunto erittäin hyvästä yhtiöstä, jossa suuret remontit tehty, mahdollisuus autohallipaikkaan. Kaunis vaaleasävyinen koti, valkoiset lautalattiat ja ruoanlaitosta pitäville suosittu kaasuliesi. Avarat näkymät sisäpihalle. Rauhaa ja hiljaisuutta arvostavalle Kulmakatu luo hyvät puitteet. Täällä on hyvä tunnelma, mikä kannattaa tulla kokemaan. E 2007. Mh. 389.000 e. Kulmakatu 7. 7111748 ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Soita jo tänään! EIRA, KT, 5 h, k, erill. wc 162 m2 Erinomainen kulmahuoneisto merinäkymin ja parvekkeella. Melior-niminen yhtiö on peruskorjattu eikä näköpiirissä ole saneerauksia. Asunnossa eteläparveke, sauna ja kaksi toimivaa kaakeliuunia. Kolmas makuuhuone helposti järjestettävissä. Hyvät kolminkertaiset ikkunat. Uimarannalle n.200m. Tämä Unique asunto vapautuu sopimuksen mukaan. D 2007. Mh. 1.343.941,46 e. Vh. 1.397.300 e. Speranskintie 3. Tied Gripenberg p. 050 568 8438. 7128496 KRUUNUNHAKA, KT 3-4 h, k, s, p 117 m2 Häikäisevän kaunis kokonaisuus, josta panoraamanäkymät yhdeksästä ikkunasta Liisanpuistikkoon sekä merelle Tervasaaren suuntaan. Omasta saunasta voit mennä vilvoittelemaan parvekkeelle, ja jos tarkkaan illalla kuuntelet, kuulet Korkeasaaren leijonien karjuntaa. Tässä kohtaa ylin krs., hissi. E 2007. Mh. 927.788,33 e. Vh. 929.000 e. Maurinkatu 4.Tied. Gerstenmaier p. 0503180132. 7179702 KATAJANOKKA, KT, 3 h, k 97 m2 Tyrmäävän kaunis, valossa kylpevä arvohuoneisto upeassa 1906 valmistuneessa Jugend-linnassa. Korkeat (n.3,20) ja ilmavat huoneet, 2 kaunista kakluunia sekä upea kuusi ikkunainen erkkeri olohuoneessa luovat tähän kotiin aivan poikkeuksellisen upean tunnelman. Taloyhtiössä raskaat remontit tehty. Mh. 599.472,89 e. Vh. 649.000 e. Kauppiaankatu 12. Tiedustelut Gerstenmaier p. 0503180132. 7141200 KRUUNUNHAKA, KT, 3 h, k, ha 82 m2 Kaunis, läpitalon huoneisto, jossa olohuoneesta avautuu huikean kaunis näkymä merelle. Yhtiössä putkiremontti tehty. Pihasiiven talossa putkiremontin yhteydessä kunnostetut tilavat saunatilat sekä pesutupa. Asunnossa varaus toiseen wc:n. C 2007. Mh. 564.516,19 e. Vh. 598.000 e. Pohjoisranta 16. 7189718 ULLANLINNA | Tehtaankatu 11, 00140 Helsinki puh. 020 780 3200 JAAKKO AHTILUOTO Myyntineuvottelija, KTM puh. 020 780 3317 gsm 050 511 1324 SUSANNE GERSTENMAIER Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3344 gsm 050 318 0132 SEBASTIAN GRIPENBERG Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3315 gsm 050 5688 438 KURT GRÖNHOLM Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3208 gsm 040 668 3405 MARIA HOIKKALA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3308 gsm 040 661 0015 PAULA KEIJONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT puh. 020 780 3568 gsm 040 507 3552 JUHA KOIRANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3655 gsm 0500 506 508 MARIA LEHTO Myyntineuvottelija puh. 020 780 3714 gsm 040 630 3010 JAANA LÅNGSTRÖM Myyntineuvottelija puh. 020 780 2225 gsm 040 774 9563 NOONA PÖLKKI Myyntineuvottelija puh. 020 780 3887 gsm 040 661 6570 SAMI RAUTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3313 gsm 0500 559 589 NICOLAI SLOTTE Myyntineuvottelija puh. 020 780 2674 gsm 040 672 0690 EEVA VALORI Kiinteistönvälittäjä LKV, KTM puh. 020 780 3639 gsm 040 679 1600 AULIKKI YRJÖLÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3318 gsm 0500 408 661 JANNE PAASIMIES Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3382 gsm 0400 394 074 NIINA LAINE Myyntisihteeri puh. 020 780 3797 gsm 0500 408 688 TOMMI LINDSTRÖM Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3011 gsm 040 653 3044 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• Nro 7 ? Viikot 15-16 2 Helli, elä ja harrasta! Ekoelo Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti 2/2016 6,90 l Kotoillen 5,90 Ekokosmetologeilta hoidot luonnonaineilla Hävikkiruuasta gourmet-annoksia Aloita säästö hehku- ja halogeenilampuista Viidennes suomalaisen hiili jalanjäljestä syntyy ruuasta Auton voi jakaa muiden kanssa Alpakan villa  on kuusi kertaa lampaanvillaa  lämpimämpää Oma maa ahomansikka! ? ERIKOIS ERIKOISHINTA HINTA 2/2016 6,60 Meidän SI E Meidän Koira on erinomainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. TU 2/16 6,40 Meidän Koira RO Hevosmaailma on hevosen 5,5 5,900 omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista Harjun opiskelijat luettavaa kaikille hevosista messutöissä kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviHEVOSNAISET radoilta, ratsastuskisoista ja traktorimarssilla hevostaloudesta. Hevosten Selkeys ja jatkuvuus ruokinta ja terveydenhoito tärkeää varsan ruokinnassa ovat keskeisiä teemoja Etelä-Afrikan ja ne kiinnostavat aina VILLIHEVOSET turistinähtävyys lukijoita. Lisäksi lehti antaa Rehuanalyysi neuvoja mm. varusteiden ainakin kerran vuodessa hankinnasta ja talliturvalRatsastusjousiammunta lisuudesta. Hevosmaailma SUSIKAMMO jäi päälle vaatii nopeutta ja tarkkuutta ilmestyy lämminveriravuri Kizulle 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Tilaushinnat: Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 49? Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET sammumaton, mutta kai? NEUVOT ? VINKIT killa ei ole mahdollisuutta Kissafani Virossa omaan kissaan. Kissafani ? Löytökissat ? Kissamummi on siihen pieni korvike. ? Kattiradio Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja katKissan kanssa Äänestä ? bussissa tavasti. Lehti esittelee ? junassa söpöin ? laivassa myös erilaisia kissoja ja ? lentokoneessa kissa! kissarotuja ja on muKarvaton don sfinx Tshernobylin ydinRotuesittelyssä kana kissanäyttelyissä. onnettomuus syynä? ihmisrakas Kissafani ilmestyy 6 siperiankissa kertaa vuodessa aina yhtä Monet temput Kissa suukottaa odotettuna lukijoidensa ja osaa vilkuttaa iloksi. Tilaushinnat: Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 45? Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 41?, määräaikainen tilaus 47? Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Hevosmaailma Kissafani SI Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssi- ja koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. TT OP Ekoelo E LY S SÄ ILOIN EN M Huskyajelulla Lapissa KOIRA Rekikoira juoksee 240 km päivässä 2/2016 6,50 ERIKOISHINTA 4,90 Agilit yn leikkikoulussa lupa myös riehua Colliet osaavat sirkustemppuja Tilaushinnat: Kestotilaus 38?, määräaikainen tilaus 40? Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Tilaa ja nauti! Koulukoira Leevi rauhoittaa ja antaa lohtua Tuolta tulee karhu! Koirat petotestissä Venäjänbolonka ? pieni ja vikkelä
• 12. vuosikerta ? nro 7 Viikot 15-16 Ajankohtaista Kansallisoopperan ja -baletin uusi hallitus Mäntymäenkentältä pohjoiseen katsottaessa, tulee näkymä kenties olemaan tämä, jos Helsinki Garden sijoittuu Mäntymäen alueelle. Puretaanko Helsingin jäähalli Gardenin tieltä? Hankkeella kaksi aluevarausta ??Helsinki Garden -hanke painii edelleen vaihtoehtojen kanssa. Helsingin kaupunginhallitus varasi hankkeelle viime toukokuussa kaksi aluetta, joiden mahdollisuutta toimia Helsinki Gardenina lähdettiin tutkimaan. Helsinki Gardenista on tulossa moderni tapahtuma-areena, joka tulee tekemään Helsingin kaupungin kanssa paljon yhteistyötä. Helsinki Gardenin suunnitellaan palvelevan taiteista ja urheilusta kiinnostuneita ihmisiä Helsingin Töölössä ympäri vuoden. Paikallinen kulttuuritarjonta monipuolistuisi ja kasvaisi Gardenin myötä. Sivu 14 Suomen ensimmäiset pikaratikat aloittavat uuden aikakauden ??Helsingin seudulle suunniteltu Raide-Jokeri ja Tampereen pikaraitiotie saivat viime viikon tiistaina valtion tuen kehysriihessä. Järkevät joukkoliikenneinvestoinnit tiivistävät myös kaupunkirakennetta ja parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa. ? Nyt tehdyt kehyspäätökset Helsingin seudun ja Tampereen pikaraitioteistä edesauttavat osaltaan valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen syntymistä, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. MAL-sopimus solmitaan valtion ja kuntien tai kaupunkiseutujen välillä, ja se koskee maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Raide-Jokeri ja Tampereen raitiotie ovat toteutuessaan Suomen ensimmäiset pikaraitiotiet. Raide-Jokeri korvaa Helsingin seudun eniten käytetyn bussilinjan 550. HSL:n johdolla laaditussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide-Jokeri on sijoitettu yhdeksi seudun tärkeimmistä joukkoliikennehankkeista. Tampereen pikaratikan ensimmäisen vaiheen taas arvioi- daan valmistuvan vuonna 2021. Pikaraitioteillä liikennöidään perinteisiä kaupunkiraitioteitä nopeammin, ja suurten vaunujen vuoksi pikaraitioteillä voidaan kuljettaa enemmän matkustajia kuin bussiliikenteessä. Pikaratikan etuihin kuuluu myös täsmällisyys, sillä ne kulkevat tyypillisesti omalla, muusta liikenteestä erotetulla kaistallaan. ? Meille tämä on erityisen tärkeää, sillä bussilinja 550 on jo nyt ruuhka-aikoina kapasiteettinsa ylärajoilla, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila. Kaupunginosien keskustoissa pikaraitiotien linjaus voidaan sovittaa mainiosti tiiviiseen kaupunkiympäristöön, ja kaupunginosien välillä matkanopeutta voidaan kasvattaa suoraviivaisella radalla ja harvemmalla pysäkinvälillä. Helsingin seudulla Raide-Jokeri kulkisi Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Valtio myönsi Raide-Jokerille avustusta 84 miljoonaa euroa ja Tampereen pikaratikalle 71 miljoonaa euroa. ??Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:lle on nimetty uusi hallitus huhtikuussa alkavalle kolmivuotiselle toimikaudelle. Jäsenistä opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, Helsingin kaupunki kaksi jäsentä, ja Espoon ja Vantaan kaupungit molemmat yhden jäsenen. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt toimitusjohtaja Leena Niemistön ja jäseniksi johtaja Leif Jakobssonin, talousjohtaja Pekka Pajamon, henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomaksen sekä kansanedustaja Jutta Urpilaisen. Helsingin kaupungin nimeämät jäsenet ovat DI Matti Hirvikallio ja johtaja Mari Puoskari, Espoon kaupungin nimeämä jäsen on toimitusjohtaja Jaana Jalonen ja Vantaan kaupungin nimeämä jäsen on Senior Advisor Tapani Mäkinen. Hallituksen uusia jäseniä ovat puheenjohtajan lisäksi Leif Jakobsson, Kerttu Tuomas sekä Matti Hirvikallio. Hallituksen työhön osallistuvat lisäksi esittelijänä Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Päivi Kärkkäinen sekä henkilökunnan nimeäminä jäseninä näytäntötyöntekijä Kalle Rannikko, orkesterimuusikko Timo Pulakka ja balettitanssija Jouka Valkama. Hallituksen sihteerinä toimii Suomen kansallisoopperan ja -baletin päälakimies Anita Prusila. Kansallismuseon torni korjataan kivi kiveltä ??Eduskuntatalon huputetun työmaan viereen kohoaa vielä korkeampi huppu, kun Kansallismuseon tornin ympärille aletaan huhtikuussa pystyttää rakennustelineitä. Kansallismuseon torni on odottanut korjausta jo vuosia. Luonnonkiviverhouksen takana oleva tiilimuuri on läpimärkä ja pääsisäänkäynnin yläpuoliset vuolukivikoristeet on jouduttu turvallisuussyistä suojaamaan verkolla. Vuonna 2013 toteutettu Museoviraston kiinteistöjen hallinnansiirto Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille on nyt mahdollistanut rahoituksen tälle pitkään kaivatulle korjaukselle yhdessä Suomen merkittävimmistä arvorakennuksista. Kansallismuseon torni korjataan samalla menetelmällä kuten jo aikaisemmin korjatut aikalaisrakennukset: Kallion kirkon torni, Turun taidemuseo, Tampereen tuomiokirkko ja viimeksi Helsingin rautatieaseman torni. Kivet numeroidaan työn alussa huolellisesti ja irrotetaan sekä kuljetetaan varastoon odottamaan takaisinmuurausta. Tiiliseinästä poistetaan hapertunutta pintaa ja siihen tehdään tuuletuskanavisto rappausverkosta ja laastista muotoilemalla. Sivu 13
• Nro 7 ? Viikot 15-16 4 Pääkirjoitus Yleisönosasto Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7 Toimeentulotuet siirtyvät hoidettaviksi Kelaan P erustoimeentulotukeen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hoidettaviksi. Pääkaupunkiseudun kunnissa muutos näkyy jo nyt niin, että etuuskäsittelijät ovat alkaneet hakeutua uusiin tehtäviin. Kyseessä ei ole kuntien kannalta liikkeenluovutus, joten tehtäviä nyt hoitava henkilöstö ei siirry tehtävien mukana kunnista Kelaan. Kela hoitaa tehtävät pääosin nykyisellä työvoimallaan ja käynnistää kevään aikana tarvittavat lisärekrytoinnit. Koska työ kunnissa loppuu, työnantajalla on oikeus ja velvollisuus tarjota etuuskäsittelijöille irtisanomisen vaihtoehtona myös muunlaista työtä sekä tähän tarvittavaa koulutusta. Kunnat varautuvat toimeentulotukilain muutokseen hyvissä ajoin ja yhteistyössä. Henkilöstön uudelleensijoittamisjärjestelyt on jo käynnistetty. Lähtökohtana on, että mahdol- lisimman moni etuuskäsittelijä sijoittuisi joko Kelan palvelukseen tai kunnan muihin tehtäviin. Vuonna 2013 täysi perustoimeentulotuen perusosa on yksin asuvalle henkilölle 477,26 euroa kuukaudessa. Tällä summalla on katettava ravintomenot, vaatetuskustannukset, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, myös lehtitilaukset, puhelimen käyttökustannukset ja harrastus- sekä virkistystoiminnasta koituvat kulut. Perustoimeentulotukea myönnetään myös asumismenojen, yleensä vuokran ja vastikkeen sekä vesimaksun, lämmitysmaksun, sähkölaskun ja kotivakuutusmaksun kattamiseen. Kaikki tämäntyyppisten tukien myöntäminen siirtyy siis vastaisuudessa pois kunnallisesta organisaatiosta valtiovallan vastuulle ja hoitoon Kelaan.-j.a. Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi Marina Meinander ??Helsingin teatterisäätiön hallitus on valinnut Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi teatteritaiteen maisteri Marina Meinanderin (s. 1967). Uuden johtajan on määrä aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta 2017. Sopimus on määräaikainen ja jatkuu 31. heinäkuuta 2020 saakka. Lilla Teatern on Helsingin Kaupunginteatterin ruotsinkielinen näyttämö, jonka taiteellisen johtajuuden lisäksi Meinander osallistuu HKT:n yleiseen ohjelmistosuunnitteluun. Marina Meinander on dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Useiden freelance-töiden ohessa hän on työskennellyt 13 vuotta kiinnitettynä dramaturgina Svenska Teaternissa ja kolme vuotta Yle Draamalla Kotikatu-tv-sarjan vas- taavana tuottajana. Tämän jälkeen hän on toiminut mm. Ylen pitkien tv-sarjojen, kuten Syke ja Kynsin hampain, lukijana ja kehittäjänä. Meinanderin yhdessä Kirsi Porkan kanssa kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Paha äitipuoli esitetään parhaillaan Suomen Kansallisteatterissa. Meinander on tehnyt 17 ohjausta sekä näyttämölle että radioon, kirjoittanut 15 näytelmää ja työskennellyt dramaturgina, kääntäjänä ja tuottajana. ? On jännittävä ja mahtava haaste saada tulla Lilla Teaterniin ja jatkaa teatterin vahvaa perinnettä, johon kuuluvat hieno näyttelijäntyö, suora yleisökontakti ja hauska, älykäs, ajankohtainen teatteri. Meidän yhä virtuaalisemmassa maailmassamme mikään ei voita kohtaamista teatterisalissa. Toivon, että Lilla Teaternissa tämä kohtaaminen olisi kohottava, mielellään myös vähän ravisteleva, enkä tässä tarkoita vain naurulihaksia!, sanoo Marina Meinander. Helsingin Kaupunginteatteri on Helsingin teatterisäätiön ylläpitämä moderni kansanteatteri, joka tarjoaa mahdollisimman hyvää ja monipuolista teatteria mahdollisimman laajalle katsojakunnalle. Helsingin Kaupunginteatterin toiminnan keskeisiä osia ovat kaksikielisyys, laaja perheteatteritarjonta, oman tanssiryhmän (Helsinki Dance Company) tuotannot sekä koko muu muonipuolinen teatteritarjonta käsittäen ulkomaisia ja kotimaisia puhenäytelmiä, komediota ja musiikkiteatteria. Puolet?helsinkiläisistä ansaitsi yli?26900 euroa?toissa vuonna ??Helsinkiläisten mediaanitulo oli 26 900 euroa vuonna 2014. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäisen tulonsaajan tuloja, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Kasvua mediaanitulossa oli edellisestä vuo- desta prosentti. Helsingin mediaanitulo oli vuonna 2014 pääkaupunkiseudun kaupungeista alhaisin, sillä Vantaalla mediaanitulo oli 27  600 euroa, Espoossa 30 000 ja Kauniaisissa 34 100 euroa.? Kun tarkastellaan tulojen keskiarvoa, niin helsinkiläisten tulot olivat vuonna 2014 keskimäärin 34 200 euroa. Miesten vuositulo- jen keskiarvo oli 39 500 ja naisten 29 600 euroa. Miesten keskitulo oli noussut edellisestä vuodesta puoli prosenttia ja naisten 1,3 prosenttia. Pääomatulojen osuus veronalaisista tuloista oli Helsingissä 9 prosenttia vuonna 2014, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin edellisenä vuonna. Pieniä hetkiä tarvitaan Oomme saarella satujen, kuulen lauluja lintujen. Kauan tiesin aavistin, Sinä tulisit jostakin. Ootin elämääni parempaa, mikä tietäin tasoittaa. Elämä on niin antoisaa, pieniä hetkiä tarvitaan! Emme riitele ollenkaan, vaan taitoamme testataan. Kiitollinen olla saan, huono päivä taakse jää. Tukekaamme aina toisiamme, siitä sitä voimaa saamme! Elämä on niin antoisaa, pieniä hetkiä tarvitaan! Muistan sen vieläkin kuin päivän elisen. Olit rinteessä kukkulan luona tuomen valkoisen. Sua kesäkeijuksi luulin, tulithan kevein askelin. Vahvuuden toit elämään, olethan muusa mukavin. Muistan sen vieläkin kuin päivän elisen. Sä tulit sieltä jostakin, tulit luoksein hymyillen. Sulle maljan kohotan, olethan muusa mukavin. Toivo Levanko lyyrikko Uudellamaalla kesänopeusrajoitukset ??Kauden 2015 - 2016 talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 31.3. - 1.4.2016. Muuttuneet nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti kun nopeusrajoitusmerkki on vaihdettu. Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan 120 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta tieosuuksia, joilla on pysyvä alempi rajoitus.Tieosilla, joilla on vaihtuvat nopeusrajoitukset, kesänopeuksia on voitu siirtyä käyttämään valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti. Muilla pääteillä talven ajaksi 80 kilometriin tunnissa alennetut nopeusrajoitukset palautetaan 100 kilometriin tunnissa. Talviajan 80 km/h nopeusrajoitus jää toistaiseksi voimaan eräillä tiejaksoilla päällysteen huonon kunnon takia.   Maantiellä 413 Hartolassa ja Sysmässä välillä Ylemmäistentie - Liikolantie jätetään tilapäinen 80 km/h rajoitus voimaan tien huonon kunnon takia. Kesäajan rajoitukset tulevat tällä jaksolla voimaan vasta uudelleen päällystyksen jälkeen.  Ajokelit tiestöllä saattavat vaihdella vielä paljonkin tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Vaikka alennetut nopeusrajoitukset nyt poistuvatkin, on autoilijoiden syytä tarkkailla kelejä ja sovittaa ajonopeutensa muuttuvien olosuhteiden mukaisiksi. Esimerkiksi yöpakkaset tai lumi- ja räntäsateet saattavat heikentää ajo-olosuhteita merkittävästi. Turvallinen ajo saattaa edellyttää huomattavasti alempaa nopeutta. Ylintä sallittua nopeutta säätelevät liikennemerkkien ohella myös liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa ottamaan huomioon muun muassa tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet sekä pitämään nopeuden sellaisena, että ajoneuvo voidaan pysäyttää aina näkyvissä olevalla ajoradan osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Kevät tuo myös lisää kevyttä liikennettä maanteille. Jalankulkijoita, pyöräilijöiltä ja mopoilijoita on syytä varoa ja jättää heille riittävä tila kohdattaessa tai ohitettaessa sekä välttää lian ja soran roiskuttamista. Keväällä olosuhteet tien reunassa voivat olla pitkään huonommat kuin itse ajoradalla. Talviajan tiekohtaiset nopeusrajoitukset perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen, jonka mukaan talvi- ja pimeän ajan  nopeusrajoitukset päättyvät huhtikuun loppuun mennessä vallitsevan kelitilanteen mukaisesti. Viime vuosina vaihtoajankohta on ajoittunut eteläisessä Suomessa maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun. Aalto-yliopisto sijoittaa kaikki ydintoimintonsa Otaniemeen ??Aalto-yliopiston kansallinen erityistehtävä on tukea innovatiivisen yhteiskunnan kehitystä panostamalla ensiluokkaiseen tutkimukseen ja taiteeseen, kouluttamalla tulevaisuuden osaajia ja tekemällä monialaista yhteistyötä avainosaamisalueillaan. Luodakseen parhaat mahdolliset edellytykset sekä Aalto-yliopiston onnistumiselle tässä tehtävässä että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun menestykselle, Aalto-yliopiston hallitus on päättänyt sijoittaa kaikki yliopiston ydintoiminnot Otaniemen kampukselle, jonka keskusta valmistuu vuoteen 2021 mennessä. Aiempien päätösten nojalla Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus siirtyi Otaniemeen syksyllä 2015 ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu siirtyy yliopiston pääkampukselle vuonna 2018. Hallituksen uuden päätöksen myötä Kauppakorkeakoulun Töölössä sijaitsevat toiminnot sekä opettajat, tutkijat ja opiskelijat muuttavat Otaniemen pääkampuk- selle uuteen, tätä tarkoitusta varten suunniteltavaan rakennukseen. Kauppakorkeakoulun yhteisöllä tulee olemaan keskeinen rooli uudisrakennuksen suunnitteluprosessissa. Uudisrakennuksen tarkoituksena on tarjota huippuluokan oppimis- ja tutkimusympäristö sekä vahvistaa Kauppakorkeakoulun asemaa kansainvälisesti johtavien kauppakorkeakoulujen joukossa. Päätös Kauppakorkeakoulun sijainnista Otaniemessä tehdään kesäkuussa 2016. Kansainvälinen kandidaattiohjelma jatkaa toimintaansa Mikkelissä. Kauppakorkeakoulun historiallisen, Töölössä sijaitsevan päärakennuksen tulevaisuuden käyttöä suunnitellaan osana kampusohjelmaa koko yliopiston hyväksi. ? Yhtenäinen kampus tukee ihanteellisesti Aalto-yliopiston kansallista tehtävää Suomen innovatiivisen kapasiteetin vahvistamiseksi edistämällä opiskelijoiden, tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien monialaista yh- teistyötä ja vuorovaikutusta. Yhtenäinen kampus vahvistaa Kauppakorkeakoulun korvaamatonta panosta Aalto-yliopiston mission toteuttamisessa: Tulevaisuuden tekijät ? tiede ja taide yhdessä tekniikan ja talouden kanssa, sanoo Anne Brunila, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Kauppakorkeakoulun uusi rakennus rahoitetaan myymällä ja vuokraamalla sellaisia yliopiston omistamia kiinteistöjä, joita ei käytetä yliopiston ydintoimintaan. Pitkällä tähtäimellä uusien, modernien tilojen käyttötehokkuus ja mahdollisuus yhdistää palvelutoiminnat samalle kampukselle tuottavat yliopistolle kustannussäästöjä. Ennen tämän päätöksen tekemistä Aalto-yliopiston hallitus harkitsi useita vaihtoehtoja ottaen huomioon Kauppakorkeakoulun yhteisön tekemät selvitykset kampusvaihtoehdoistaan. Näiden selvitysten tulokset ovat suureksi avuksi yhtenäistä kampusta suunniteltaessa.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 5 Musakärry lähtee kiertämään päiväkoteja ? Musiikkikasvatuksesta välineitä varhaiskasvatukseen ??Musiikkitalon Tanssistudiossa otetaan juhlavin menoin käyttöön upouudet Musakärryt ensi torstaina. Musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö lähettää Musakärryt liikkeelle ja työryhmän jäsenet kertovat hankkeesta. Musakärry on lapsiryhmille suunniteltu ksylofoneja ja rytmisoittimia sisältävä soitinkokoelma, jonka päiväkoti voi varata käyttöönsä noin neljän viikon ajaksi. Henkilökunta saa koulutusta soittimien käyttöön. Musakärryhankkeen tavoitteena on antaa päiväkodeille mahdollisuus laadukkaiden soittimien käyttöön musiikkikasvatustyössä ja juurruttaa musiikkikasvatusosaamista päiväkotien arkeen. Musakärry-hanke alkaa keskisen varhaiskasvatusalueen päiväkodeissa kahden kärryn voimin. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa musakärrytoimintaa sekä laajentaa soittimiston valikoimaa. Musakärryhankkeen kummina toimii Taideyliopisto Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö ja yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginorkesteri. Päiväkotien musiikkikasvatuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja yhteisöllisten työtapojen lisääminen. Musiikkikasvatuksen keinoin voidaan tukea lapsen oppimisvalmiuksia. Laulamisella, soittamisella, tanssimisella ja loruttelemisella on merkittävä vaikutus lapsen kokonaiskehitykseen. Musiikilliset toimintatavat ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY saneeraa viemäreitä Mechelininkadulla Helsingissä. Saneerattava osuus sijoittuu Eteläisen Hesperiankadun ja Leppäsuonkadun väliselle alueelle. Urakoitsija Putkistosaneeraus Eerola Oy aloittaa noin kaksi kuukautta kestävän työn huhtikuussa. Putkien saneeraus toteutetaan sujuttamalla, joten kaivutyöt pystytään minimoimaan. Sekavesiviemäreistä saneerataan tutkimuksissa huonokuntoisiksi havaitut osuudet. Töiden aikana kiinteistöjen vedenjakelu ja viemäröinti toimivat normaalisti. Saneeraukseen liittyvät tilapäisjärjestelyt kuten esimerkiksi viemäreiden ohipumppaukset saattavat rajoittaa liikennettä ja pysäköintiä lyhytaikaisesti. Pahoittelemme saneeraustyöstä aiheutuvaa tilapäistä häiriötä. Tavaravienti kasvoi 6 prosenttia satamissa ??Helsingin satamien tavaravienti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Tuonnin määrä oli 3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tavaraliikennettä oli viime vuoden aikana yhteensä 11 miljoona tonnia, joka jakautui melko tasaisesti tuonnin ja viennin kesken. Viennin määrä kään- tyi nousuun jo vuonna 2013 ja tuonnin viime vuonna. Loka?joulukuussa Helsingin satamien tavaraliikennettä oli 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vientiä oli 7 prosenttia ja tuontia 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä. Musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö lähettää Musakärryt liikkeelle. harjaannuttavat monipuolisesti sekä kielellisiä että motorisia taitoja. Musakärryhanke vahvistaa toiminnallista ja kokonaisvaltaista musiikkikasvatusta laadukkaalla soittimistolla ja Koskelan vastaanottokeskus lakkautetaan Maahanmuuttoviraston mukaan toukokuun loppuun mennessä ??Maahanmuuttoviraston 29.3. tiedote kertoo, että tänä vuonna lakkautetaan 33 vastaanottokeskusta, joiden määrää sovitetaan ajankohtaisen tarpeen mukaan. Yksi lakkautettavista on Helsingin kaupungin tilapäinen vastaanottokeskus Koskelassa. Tiedotteen mukaan turvapaikan hakijoita on saapunut tänä vuonna maltillisesti.      Helsingin kaupunki ryhtyy valmistelemaan Koskelan vastaanottokeskuksen sulkemista yhdessä henkilöstön kanssa hyviä yhteis- toiminnan periaatteita noudattaen. Helsingin periaatteisiin mm. kuuluu, että se ei irtisano vakituista henkilöstöään.   Helsingissä suljetaan myös SPR:n ylläpitämät Sturenkadun ja Vuorannan vastaanottokeskukset. koulutuksella. Tervetuloa myös päiväko- teihin seuraamaan käytännön musiikkikasvatustyötä! Valtuusto hylkäsi aloitteen Malmin lentokentästä ??Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi selvin luvuin kunnan asukkaan aloitteen, jossa ehdotettiin Malmin lentokenttäalueen säilyttämistä lentotoiminnassa. Aloitteen oli allekirjoittanut yli kaksi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista, minkä takia se otettiin kuntalain edellyttämällä tavalla valtuuston käsiteltäväksi. Keskustelussa käytettiin 89 puheenvuoroa. Valtuutettu Björn Månsson ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että muun mu- assa tutkittaisiin ns. hybridimalli, jossa säilytettäisiin toinen kiitorata ja osa alueesta otettaisiin asuntorakentamiseen. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänin 55 ? 29. Selvin luvuin hylättiin myös ehdotus neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä lentokentän kohtalosta. Malmin lentokenttäalueelle on määrä rakentaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Alueen kaavoitus on lähdössä liikkeelle. Valtio on päättänyt lopettaa lentotoiminnan Malmilla. HUSLABin näytteenotossa Helsingin Kampissa virhe ? mahdollisuus altistua tarttuville taudeille ??Helsingin Kampissa sijaitsevassa HUSLABin toimipisteessä tapahtui keskiviikkona 30.3.2016 virhe. Verinäytteen otossa käytettiin vahingossa jo kertaalleen käytettyjä neuloja. Enintään 19 potilasta on mahdollisesti altistunut tarttuville taudeille. Tartuntariski on kuitenkin äärimmäisen pieni.   HUSLABin toimitusjohtaja Piia Aarnisalo on erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja myöntää että edes mahdollisuutta tällaiseen virheeseen ei saisi olla. ? Virhe on kuitenkin tapahtunut  ja teemme kaikkemme näiden altistuneiden potilaiden terveyden turvaamiseksi. Näiden mah- dollisesti altistuneiden potilaiden henkilöllisyys on tiedossa ja henkilökohtaiset yhteydenotot tapahtuman selvittämiseksi ovat jo käynnissä. Virheestä kärsineille korvataan kaikki jatkotoimenpiteiden aiheuttamat kustannukset. Mahdollisuus, että joku heistä olisi kertaalleen käytetyn neulan kautta todella saanut tautitartunnan, on onneksi kuitenkin äärimmäisen pieni, Aarnisalo sanoo. Virhe tapahtui keskiviikkona 30.3.2016 kello 08.45 ? 12.45 välisenä aikana HUSLABin Kampin laboratoriossa ja siellä yhdessä näytteenottohuoneessa. Näytteenottaja käytti vahingossa edellisenä päivänä käytettyjä ja poistettavaksi HSY saneeraa viemäreitä Mechelininkadulla tarkoitettuja turvaneuloja. Heti huomattuaan virheen työntekijä toimi vastuullisesti ja ilmoitti tapahtuneesta esimiehelleen. ? Todennäköisyys, että edes neulan edellisellä näytteenantajalla olisi ollut tartuttava tauti on varsin vähäinen. Lisäksi neulaan mahdollisesti jäänyt veri oli kuivunut jo yli 12 tuntia mikä vähentää tätä epätodennäköistä tartuntariskiä entisestään, Piia Aarnisalo kertoo. Riskeinä HIV ja virusperäinen maksatulehdus ? Taudit, joiden tartunnalle nämä 19 henkilöä ovat teoriassa altistuneet, ovat HIV, HBV (B-hepatiitti) ja HCV (C-hepatiitti). Tartuntariski on kuitenkin käytännössä äärimmäisen pieni, sillä nämä virukset, etenkin HIV ja C-hepatiitti, menettävät tartuntakykynsä elimistön ulkopuolella varsin nopeasti. Tässä tapauksessa neulaan mahdollisesti jäänyt veri oli lisäksi kuivunut yli 12 tuntia ennen kosketusta seuraavaan potilaaseen. Julkisista tiloista tavataan paljon niin sanottuja löytöneuloja, mutta edes niihin liittyneistä pistosvahingoista ei ole maailmalla kuvattu yhtään HIVtartuntaa, kertoo HYKS Infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen. Vaikka tartuntariski tässä tapauksessa on siis pieni, suhtautuu HUS kuitenkin vakavasti jokaiseen veritapaturmaan. Siksi altistuneista henkilöistä otetaan seurantanäytteet, jotta voidaan varmistua, että he eivät ole saaneet edellä mainittuja tauteja. Lisäksi heille tarjotaan ilmainen B-hepatiitti-rokotesarja, joka antaa elinikäisen immuniteetin tätä sairautta vastaan. Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo kertoo, että HUSLAB on ilmoittanut tapahtuneesta myös Valviralle. HUSLAB on myös jo muuttanut käytäntöjään vastaavan tapahtuman estämiseksi. Tähän virhetapahtumaan johtaneista käytännöistä keskustellaan myös viranomaisten ja laboratorioalan toimijoiden kanssa. Lonkkamurtumapotilaiden hoito paranee ??Helsingin lonkkamurtumapotilaiden hoito uudistuu, kun huhtikuun alussa Laakson sairaalassa avataan 30-paikkainen ortogeriatrinen osasto. Tavoitteena on, että lonkkamurtumasta toipuvat potilaat kuntoutuvat nopeammin ja kotiutuvat aikaisemmin. Helsingissä tapahtuu noin 750 lonkkamurtumaa vuosittain. Potilaat leikataan pääsääntöisesti Töölön sairaalassa, josta sairaalahoitoa tarvitsevat siirretään leikkauksesta noin kahden vuorokauden kuluttua jatkohoitoon Laakson sairaalaan. Lonkkamurtumapotilaan keskimääräinen hoitoaika tällä hetkellä on 23 vuorokautta. Tavoitteena on, että uuden osaston myötä lonkkamurtumapotilaiden keskimääräinen hoitoaika lyhenee. Ajoissa annettu hyvä kuntouttava hoito on potilaan hyvinvoinnin, liikuntakyvyn ja toimintakyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää. Se mahdollistaa usein itsenäisen elämän kotona. Näin saadaan myös taloudellisia säästöjä, kun yhä useamman potilaan kohdalla vältetään pitkäaikainen laitoshoito. Ortogeriatrinen osasto tukee kaupungin linjauksia ikääntyneiden palveluissa. Helsinkiläisten kotona asumista tuetaan ja sairaalatoiminnassa pyritään lyhyempiin hoitojaksoihin. Uusi osasto on myös osa Helsingin kaupunginsairaalan pitkäjänteistä kehitystyötä, johon liittyen osastoja profiloidaan entistä enemmän tiettyjen potilasryhmien hoitoon. Profiiliosastoja on esimerkiksi haavojen ja infektioiden hoidossa sekä saattohoidossa. Uuden ortogeriatrisen osaston myötä Laakson sairaalan potilaspaikkojen määrä vähenee 22 paikalla, kun kaksi osastoa lopettaa toimintansa. Pääosa näiden osastojen henkilöstöstä on sijoittunut uusiin tehtäviin kaupunginsairaalassa tai sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin linjausten mukaisesti vakinaista henkilöstöä ei irtisanota.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 6 Päivyri Viikon mietelause: Asuu kaikissa puissa, kauneus hiljainen. Helvi Juvonen (1919-59) Nimipäivät: Viikko 15 Ma 11.4. Minea, Verna Ti 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana Ke 13.4. Tellervo To 14.4. Taito Pe 15.4. Linda, Tuomi La 16.4. Patrik, Jalo Su 17.4. Otto Viikko 16 Ma 18.4. Valto, Valdemar Ti 19.4. Pilvi, Pälvi Ke 20.4. Nella, Lauha To 21.4. Anssi, Anselmi Pe 22.4. Alina La 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä Su 24.4. Pertti, Albert, Altti Menovinkit Käy käsiksi kompostointiin! -kompostointikurssi ??Rikhardinkadun kirjasto, kokoushuone 1. krs, Rikhardinkatu 3, tiistaina 19.4.2016 klo 17.30-19.30 HSY:n ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyllä kurssilla käydään läpi kompostoinnin perusperiaatteet, ratkotaan yhdessä ongelmia, jaetaan kokemuksia ja neuvotaan, miten kompostissa syntyvää humusta käytetään. Kurssin painotus on käytännön tekemisessä. Kurssille on vapaa pääsy, tervetuloa!   Kompostointi on jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta. Valmis komposti on erinomainen lannoitus- ja maanparannusaine puutarhaan! Tykkää meistä Facebookissa Facebook/Rööperinlehti Yli 5000 allekirjoitusta Keskuspuiston puolesta ??Yleiskaavaehdotuksen mukaiset rakennussuunnitelmat Keskuspuiston alueelle herättävät tiukkaa vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Keskuspuistokarnevaaleilla 24.4. Keskuspuiston maastoon vedetään 10 km huomionauhaa osoittamaan, mit- kä alueet ovat jäämässä rakennusten alle. Helsinkiläiset ovat aktivoituneet kaupungin tärkeän virkistysalueen puolesta. Keskuspuistoa ei saa supistaa -adressissa on saavutettu 5000 allekirjoituksen raja. ? Ihmiset ovat vahvasti Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenteri 2016 on ilmestynyt ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n kaupungit ovat järjestäneet kuntalaisille ilmaisia, opastettuja luontoretkiä jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tänä vuonna järjestetään 142 retkeä eri puolille pääkaupunkiseutua. Retkien tiedot on koottu luontoretkikalenteriin. Uunituore kalenteri on nyt jaossa. Pääkaupunkiseudun urbaanista mosaiikista löytyy hienoja kulttuuri- ja luonnonmaisemia. Näissä ympäristöissä on usein rikas lajisto, ja maisemiin liittyy kiinnostavia tarinoita. Luonnossa liikkuminen on myös eheyttävää ja hyvää vastapainoa urbaanille hektisyydelle. Kalenteriin on koottu retkitiedot aikajärjestyksessä. Retkillä tutustutaan muun muassa lintujen kevätmuuttoon, taimenien kutuun ja kosteikkoihin. Ohjelma on monipuolinen; tänä vuonna voi osallistua vaellukselle keväiseen Sipoonkorpeen, koko perheen luonnonkukkien päivän tapahtumaan Villa Elfvikissä ja kierrokselle Sörnäisten vankilan ympäristön ruderaateilla. Vallisaari avautuu yleisölle Valittavana on kahden tunnin retkistä aina viiden tunnin mittaisiin vaelluksiin. Helsinki ja Vantaa järjestävät suosittuja puistokävelyjä, ja vihervuoden kunniaksi on myös tapahtumia Helsingin puistoissa. Harakan saaressa ja Villa Elfvikissä järjestetään lapsiperheille suunnattuja seikkailuretkiä. Tämän kesän merkkitapaus on Vallisaaren avautuminen yleisölle. Tähän luonnon aarreaittaan pääsee tutustumaan kahdella opastetulla retkellä. Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, mutta osalla retkistä on myös ruot- sinkielinen opastus ja yksi on täysin englanninkielinen. Retket ovat pääasiassa maksuttomia, mutta lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy. Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin. Kalenterit jaossa Luontoretkikalenteri on saatavana1.4. alkaen Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien asiakaspalvelupisteistä, luontotaloista, Virka-infosta (Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11?13), ja 4.4. alkaen pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kevätkatselmus turvallisen ja siistin kaupungin puolesta ??Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat lähtevät yhteiselle kevätkatselmukselle keskiviikkona 20.4.2016 turvallisen, viihtyisän ja siistin kaupungin puolesta. Risuja jaetaan huonoon kuntoon päästetyille ja jopa vaaraa aiheuttaville rakennuksille sekä epäsiisteydellään ympäristöä rumentaville tonteille. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valvojat aloittavat katselmuskierroksen kolmen kunnan yhteiseltä rajalta. Helsingissä kierretään tänä vuonna Hermannin kaupunginosan asuin- ja teollisuusalueilla. Espoossa ja Kauniaisissa kierretään tutkimassa kaupunkilaisten ilmoittamia kohteita pientaloalueilla. Vantaalla tarkastetaan Itä- ja Länsi-Vantaan pientaloalueita pistokokein. Tonteilla tarkastajat kiinnittävät huomiota mm. rakennusten, aitojen, vajojen ja piharakennusten turvallisuuteen, kuntoon ja luvallisuuteen sekä yleiseen siisteyteen. Tavoitteena on, että rakennukset ja pihamaat saadaan siisteiksi ja tavaroita säilytetään niin, että ne eivät vaaranna tai rumenna ympäristöä. Paikat kuntoon määräajassa Jos tontilla on liian huonokuntoinen tai sotkuinen kohde, omistajalle voidaan antaa suullinen huomautus tai kirjallinen kehotus hoitaa asia kuntoon. Kehotukseen liittyy määräaika, johon mennessä kohde on kunnostettava. Tontille tehdään seurantakäynti myöhemmin. Jos kehotusta ei noudateta määräajas- sa, voidaan kehotusta tehostaa uhkasakolla. Enemmistö kaupunkilaisista huolehtii hyvin rakennuksistaan ja tonteistaan. Keskustelu riittää useimmille, joiden tonteilla on jotain parannettavaa. Kirjallisia siivous- ja kunnostuskehotuksia annetaan Helsingissä vuosittain noin 130 ja Vantaalla noin 50. Yhteinen valvontakierros pidetään nyt yhdeksättä kertaa. Se on osa pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen monipuolista yhteistyötä. HSY järjestää suositun risunkeräyksen toukokuussa Helsingissä ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää jälleen toukokuussa risuja ja oksia kiinteistöiltä. Keräys on tarkoitettu ensisijaisesti helsinkiläisille alle 10 asuinhuoneiston kiinteistöille, jotka ovat saaneet HSY:ltä keräystä koskevan kirjeen huhtikuun alussa. Myös muut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kiinteistöt voivat tiedustella HSY:ltä mahdollisuutta osallistua keräykseen. Uuden yleiskaavan myötä Keskuspuistosta aiotaan leikata kymmeniä hehtaareja uudisrakentamiselle. Risunkeräys järjestetään 9.?29.5.2016 arkipäivisin klo 7?21, ja mukaan pääsee 1200 ensimmäisenä keräyksen tilannutta kiinteistöä. Tilauksia otetaan vastaan 25. huhtikuuta asti. Tilausohjeet löytyvät HSY:n lähettämästä kirjeestä. Lisätietoa keräyksestä löytyy verkosta, hsy.fi/risunkerays. Keräyksen hinta on 60 euroa per noutopaikka. HSY noutaa risuja ja ok- sia sovitulta keräyspaikalta enintään kuorma-autolavallisen verran. Ne on koottava yhteen kasaan tontin reunaan korkeintaan viiden metrin päähän tiestä. Risukasan on voitava olla paikallaan kirjeessä ilmoitetun kahden viikon keräysajan. HSY hakettaa risut hyötykäyttöön Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Naapurit voivat sopia keskenään yhteisen risukasan kasaamisesta. Täl- löin HSY laskuttaa vain tilauksen tehnyttä kiinteistöä yhdestä noudosta. Naapurit sopivat itse kustannusten jaosta. Asukkaat voivat myös itse viedä risuja maksua vastaan HSY:n Sortti-asemille Kivikkoon, Konalaan, Ruskeasantaan, Ämmässuolle ja Munkinmäkeen ympäri vuoden. Risuja ei saa polttaa taajama-alueilla eikä viedä metsiin tai yleisille viheralueille. aktivoituneet Keskuspuiston puolesta. Netissä adressin on allekirjoittanut yli 3600 henkeä ja paperilla yli 1400, kertoo yksi Keskuspuistoryhmän aktiiveista, Veli-Pekka Kantanen. Adressi on ollut adressit. comin suosituimpia adresseja. Nimien keruuta jatketaan lähes vappuun asti ja 3.5. adressi luovutetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille Annantalossa. Karnevaalipäivänä Keskuspuistossa piknikkejä, tapahtumia ja huomionauhaa Sunnuntaina 24.4. ryhmä järjestää Keskuspuis- tokarnevaalit. Karnevaalipäivänä ihmiset kutsutaan piknikille Keskuspuistoon nauttimaan kevätpäivästä ja osoittamaan samalla tukensa puiston säilyttämiselle. Karnevaalipäivänä puisto on täynnä erilaisia aktiviteetteja: Lukuisat helsinkiläisjärjestöt ovat ilmoittautuneet mukaan omilla tapahtumapisteillään. Tiedossa on muun muassa linnunpöntön nikkarointia, lapsille elämyskurkistuksia metsään, makkaranpaistoa, PopUp-kahvila ja niin edelleen. ? Toivomme että ihmiset tulevat iloisin mielin viettämään päivää, mutta on erittäin tärkeää että jokainen voi konkreettisesti nähdä, mitkä alueet ovat uhattuina. Linjaamme uudisrakentamisalueet huomionauhalla, jotta on helppo hahmottaa esimerkiksi mitkä kulkureitit ja maastot jäisivät rakennusten alle, Veli-Pekka Kantanen korostaa. Karnevaali on myös osa Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien ohjelmistoa. Keskuspuiston puolesta on tehty myös oma lähes 4 kilometrin mittainen geokätkökävely pitkin rakennettavia alueita. Tapahtuman ohjelmasta tiedotetaan Keskuspuiston puolesta ?facebookryhmässä.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 7 Matkalle mukaan VATS AS I PA RH AA KS I Ù?ò®Äãʽ®Ý? òçÊ??Ýã? 1961 ? -10% N?ãçÙ? ZÊÄ? M®»ÊÄ»?ãç 11 LçÊÄã?®ÝãçÄ㮹? FÊÙçà M?ÄÄ?Ù«?®Ã®Äã®? 20 A www.healthy.fi Rakentajien työllisyys parani Kirkko soikoon -konserteissa yli 8000 kävijää ??Kirkko soikoon 20 vuotta. Tuomiokirkon juhlakonsertissa esiintyivät Erica Back, Jaakko Kortekangas, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri sekä Key Ensemble, kapellimestarina Teemu Honkanen. Kuva: Hessu Heikurinen Kirkko soikoon -konsertteissa yli 8000 kävijää Kirkko HelsingissäJulkaistu 24.03.2016 11:24 Tänä keväänä 20. juhlavuottaan viettäneen Kirkko soikoon -festivaali keräsi yli 8 000 kävijää konsertteihin ja muihin tilaisuuksiin. Kävijämäärä on kutakuinkin sama kuin aikaisempina vuosina. Säveltäjä Eero Hämeenniemen teos Lux et Tenebrae oli Kirkko soikoon -festivaalin juhlakonsertin tilausteos.  Tuomiokirkossa lähes 400 kuulijalle esitetty teos  kuullaan Radio Yle 1:ssä pääsiäislauantaina 26.3. kello 19.03.  Hä- meenniemen teoksen lisäksi konserttiohjelmassa oli J.S. Bachin Brandenburgilaiset konsertot nro 4 ja 5 sekä Franz Biberin sonaatteja. Esiintyjinä olivat  mezzosopraano Erica Back, baritoni Jaakko Kortekangas, Key Ensemble ja Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, johtajana Teemu Honkanen. Kirkko soikoon 20 vuotta -juhlakonsertti toteutettiin yhteistyössä Taideyliopiston kanssa. Konsertti tarjosi musiikin lisäksi kaikkia aisteja hivelevän valotaideteoksen, jonka oli  suunnitellut Otso Vartiainen opinnäytetyönään. Kuvataideopiskelijoiden Valo ja pimeys -näyttely Tuomiokirkon kryptassa kuului myös festivaalin ohjelmaan. Musiikkitalossa, Helsingin kaupunginorkesterin kahdessa konsertissa, lä- hes kolme tuhatta klassisen musiikin ystävää kuuli Alexander Raskatovin Bysanttimessun ja Franz Lisztin Dante-sinfonian. Orkesteria ja Latvian valtionkuoroa johti monilla Kirkko soikoon -festivaaleilla vieraillut Andres Mustonen. Raskatovin vuonna 2013 Istanbulissa kantaesitetty teos  kuultiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Petrus församlingin kanttori Peter Hillin sävellyskonsertti Kallion kirkossa tallennettiin ja se lähetetään Radio Vegassa kiirastorstaina 24.3. kello 22.15. J.S. Bachin intensiivinen pääsiäiskertomus Johannespassio keräsi Kirkko Soikoon -festivaalin päätöskonserttiin Johanneksen kirkkoon 700 hengen yleisön. Helsingin barokkiorkesteria johti Aapo Häkkinen. Vanhoista bussilipuista ja julisteista syntyi museolle ilme ??Museo sai vanhojen joukkoliikennelippujen, ilmoitusten ja julisteiden väreillä ja kirjasimilla leikittelevän visuaalisen identiteetin, jonka suunnitteli Werklig. Senaatintorin kulmalla avautuu 13.5.2016 uusi museo, joka tarjoaa näyttelyitä, tapahtumia ja avointa tilaa kaupunkilaisille. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki. Rakenteilla on helposti lähestyttävä ja tunteita herättävä vapaan pääsyn museo, joten sitä haluttiin korostaa myös museon visuaalisessa identiteetissä. Helsingin kaupunginmuseo löi hynttyyt yhteen suunnittelutoimisto Werkligin kanssa kesällä 2015. Uutta visuaalista identiteettiä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä koko syksyn ajan. Werkligin suunnittelijat inspiroituivat museon kokoelmien aarteista, esimerkiksi vanhoista joukkoliikennelipuista, iltamien ohjelmalehtisistä, sadan vuoden takaisista tanssiaislipuista ja eräästäkin painiottelun mainoksesta, samoin kuin museon ainutlaatuisesta valokuvako- koelmasta. Syntyi ajatus leikitellä Helsingin menneisyydestä ammennetuilla aineksilla ja ottaa mukaan monenlaisia sävyjä ja kerrostumia. Uusi ilme pohjautuu helsinkiläisten menneisyyteen Uuden identiteetin värit ja typografia pohjautuvat todellisiin historiallisiin fragmentteihin. Värejä on runsaasti, mutta kuten esikuvana käytetyissä vanhoissa painotuotteissa, sovelluksissa suositaan kahden värin yhdistelmiä. Vanhaa valokuvaa käytetään paljon. Werklig loi museolle kolme omaa otsikkofonttia. Falkman, Signe ja Govinius huokuvat kukin omalla tyylillään tarkkoja aikamääreitä pakenevaa, elävää helsinkiläistä historiaa. Myös museon sisustussuunnittelussa sovelletaan identiteetin värejä ja kirjasimia. Falkman-fontin perustalle rakennetut ikonit esimerkiksi ohjaavat vessaan, hissiin ja kahvilaan. Werkligin luoma tunnus ? H-kirjain jonka sisällä sykkii sydän ? kiteyttää museon visionJokaisella on mah- dollisuus rakastua Helsinkiin ja onnistuu samalla korostamaan tärkeintä, eli Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Kirkko soikoon 20 vuotta. Tuomiokirkon juhlakonsertissa esiintyivät Erica Back, Jaakko Kortekangas, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri sekä Key Ensemble, kapellimestarina Teemu Honkanen. Kuva: Hessu Heikurinen. Festivaalin suosituimmiksi konserteiksi muodostuivat myös kaikki isommat virsikonsertit. Tulevana adventtina käyttöön otettavan virsikirjan lisävihko on innoittanut muusikot  tulkitsemaan kiinnostavasti kirkollista virsiperinnettä. Uusia virsiä  esitettiin  Sirkku Rintamäen jatkotutkintokonsertissa Villivirsiä sekä Tapiola Big Bandin ja Gospel Helsingin kahdessa tilaisuudessa. Kapellimestari Esko Heikkisen säveltämä Big band -messu, keräsi Temppeliaukion kirkkoon nelisen sataa kuulijaa. Juuri ennen pääsiäistä järjestetty festivaali tarjosi lähes 50 konserttia Helsingin kirkoissa sekä kaksi konserttia Musiikkitalossa. Suurin osa konserteista oli yleisölle ilmaisia. Tapahtuman pääjärjestäjä on Helsingin seurakuntayhtymä. www.kirkkosoikoon. fi?Facebook.com/kirkkosoikoon?Twitter.com/kirkkosoikoon Yhteyshenkilöt Erja Piipponentiedottaja, Kirkko Helsingissä+358 50 565 2450erja.piipponen@ evl.fi Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, sirpa.patronen@ evl.fi, p. 09 2340 2609www. kirkkohelsingissä.fi Liitteet ??Rakennusalan työllisyystilanne on parantunut selvästi viime vuotiseen verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan mukaan maaliskuun työttömyys oli rakennusalalla 22,8 %, mikä on 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Ansiosidonnaista päivärahaa sai sen mukaan 1774 rakentajaa vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan maaliskuussa oli kuitenkin työttömänä edelleen 12 413 rakentajaa. Työttömyys väheni Kymeä ja Itä-Suomea lukuun ottamatta varsin tasaisesti kautta maan. Kymessä rakentajien työttömyys lisääntyi maaliskuussa 1,6 % kivuten 25,8 prosenttiin. Itä-Suomessa nousu oli vähäisempää (0,3 %), mutta työttömyysprosentti vastaavasti hieman korkeampi eli 28,8. ?Suurin pudottaja? oli maaliskuussa Keski-Suomi, jossa työttömyys tipahti 5,2 prosenttiyksikköä eli 23,8 prosenttiin. Oulussa päästiin lähelle Keski-Suomen lukuja 4,6 prosentin tipautuksella. Oulun alueen työttömyys oli maaliskuussa 24,8 %. Alhaisin rakentajien työttömyysprosentti löytyy jälleen Uudeltamaalta, jossa 14,4 % rakentajista sai ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä on vähennystä edelliskuukauteen 2,3 prosenttiyksikköä. Ponnistuksen reilu futiskoulu kesäkuussa ??Helsingin Ponnistus järjestää jälleen perinteiseksi tulleen Reilun futiskoulun kesäkuussa. Paikka on oma kenttä Haapis Sörkan ja Kallion rajalla ja aika heti tyttöjen Stadi Cupin jälkeen viikko 24 maanantaista 13.6 torstaihin 16.6. Peruskoulu Kuningaslajiin tutustuvat tulevana kesänä vuosina 2010-2008 syntyneet pojat ja tytöt. Koulu on nimetty Peruskouluksi ja sen opettajina toimivat Ponnistuksen omat, nuoret valmentajat. Koululaiset saavat opetuksen lisäksi kevyen lounaan, reilun pallon, t-paidan ja koulun lopuksi diplomin. Futisharrastusta voi koulun jälkeen jatkaa Ponnistuksen joukkueissa. Koulun hinta on 100 euroa ja lisätietoja saa sähköpostilla osoitteesta info@helsinginponnistus.fi ja Ponnistuksen kotisivuilta www.helsinginponnistus.fi. Taito- ja taktiikkakoulut Peruskoulun lisäksi järjestetään jo enemmän pelanneille Taitokoulu ja Taktiikkakoulu, joiden valmentajina toimivat huippuvalmentajat Pro Skills-jalkapallokoulusta. Omien pelaajien lisäksi kouluihin on varattu kiintiöt myös muista seuroista tuleville. Vaikeat käsivammat yleistyvät keväällä Käsikirurgit kannustavat klapikoneiden käyttäjiä turvallisiin työtapoihin ??HUS:n Töölön sairaalan tapaturma-aseman kautta on lähiviikkoina otettu hoitoon lukuisia potilaita, joilla on todettu eri asteisia käden alueen murskavammoja. Lievimmillään esiintyy nivelsidevammoja, ruhjeita ja murtumia ? pahimmillaan sormen tai sormien irtoamisia. Vaikeiden käsien murskavammojen yleisimpiä aiheuttajia ovat sirkkelin ohella klapikoneet. ? Käden klapikonevammoja hoidetaan meillä lähinnä kevät- ja kesäaikaan, esiintyvyyshuippu on juuri nyt eli huhti-toukokuussa, kertoo käsikirurgian ylilääkäri Eero Waris HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksiköstä. Leikkaushoitoa vaativien käsivammojen hoito koko HUS-alueelta on keskitetty Hyksin käsikirurgian yksikköön Töölön sairaalaan. Hyksillä on ympärivuorokautinen käsikirurginen päivystysvastuu myös valtakunnallisesti. Turvalliset työtavat ehkäisevät vammoja Klapikonevammoja sattuu tietynlaisissa olosuhteissa. Usein syynä ovat vääränko- koiset työhanskat, itse rakennetut ja viritetyt klapikoneet sekä turvaohjeiden laiminlyönti. ? Monesti klapikoneen ympärillä hyörii myös useampi puuhamies yhtä aikaa, mikä sekin lisää vammautumisriskiä. Lapset tulisi pitää klapikoneiden läheltä kaukana, muistuttaa Waris. Hyksin käsikirurgian asiantuntijat kehottavatkin suomalaisia varovaisuuteen klapikoneiden käytössä. Tulisi käyttää vain turvallisia ja virallisten standardien mukaisia laitteita, noudattaa turvaohjeita ja huolehtia siitä, että koneen äärellä on vain yksi ihminen kerrallaan. Hoito ja kuntoutus vaativaa Käden murskavammojen kirurginen hoito on vaativaa. Leikkaukset ovat pitkiä, ja vaativat usein erityisesti kokonaan irronneiden ruuminosien takaisin istutuksen yhteydessä mikroskoopin käyttöä. Myös kuntoutus on pitkällinen prosessi. Harvoin saavutetaan alkuperäistä käden toimintakykyä vaikeiden murskavammojen jälkeen.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 8 ous Tilaa nyt kevätsiiv ja ikkunanpesu! Kohti kesää! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Risto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros ???Kun maailma sai tarpeekseen tavarasta...? Circus Helsingin nuoret esittivät pääsiäisenä Suvilahden Voimalan Kattilahallissa suositun ?Tomusta? -esityksen. Sirkusnumeroista, tanssista ja teatterista koostuva esitys on vahvasti kulutuskriittinen tarina maailmanlopun jälkeisestä maailmassa hahmoineen ja enkeleineen. Vaikka sanoma on vakava, lapset viihtyivät hauskan ja taitavan kertomuksen parissa. Saga Kolehmaisen ohjaamassa esityksessä lavastus ja puvut ovat parasta antia. Vertikaaliköydellä tehtiin vaikuttavimmat numerot. Lava oli täytetty krääsällä. Esitys alkoi kahviosta, jossa esiintyjät olivat häkissä. Elämää kokeneita lauluja ? Tänne saakka on tultu Pääkallolipun alla ja vasta sun luona löysin sataman / Mä oon maistanut kaipuun suolaa ja merten hopeaa / Mä oon vetänyt kaikkee krääsää, no hidasta nopeaa, Tiina Weckstöm avaaa Arto Mellerin runolaulua Anna-Mari Kähärän säveleen Teatteri Jurkan illassa ?Tähän on tultu?. Näyttelijä yhdisti voimansa painisti-säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa. Tuloksena on elämää kokeneiden runoilijoiden tekstejä ulkomailta ja Suomesta karheina laulutulkintoina. Melleriä eniten, mutta myös Aulikki Oksasta, Pirkko Saisiota ja Arvo Tur- tiaista. Kaikkein persoonallisin on Weckstömin versio Jacques Brelin klassikkoon; jo Liisa Ryömän suomentamat sanat puhuttelevat: ?Ala vetää vaan?. Dylan uutena ja vanhana Bar Kapsäkiksi nimensä muuttanut Allotria-ravintola Hämeentiellä on järjestänyt Bob Dylan-iltoja kerran kuukaudessa samalla kokoonpanolla: Maria Hänninen laulu, kitara, viulu, Jukka Gustafsson, laulu ja koskettimet, Jan Noponen rummut, Pekka Nylund soolokitara ja Tero Siitonen bassokitara ja stemmalaulut. Joukko on kokenutta ja ansioitunutta monella musiikin saralla. Viidestä muusikosta neljä on usein ollut Stadin Juhlaorkesterissa. Kuulimme lankalauantaina jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen vastasi herkemmistä Dylanin lauluista, kuten ?Trying to Get to Heaven?, ?One More Cup of Coffee? ja ?Mr Tambourine Man?. Wigwam-muusikko Jukka Gustafsson yllätti nuoremman yleisön karhean intensiivisillä tulkinnoillaan klassikoista ?Senor? ?Knockin´ on the Heaven´s Door? ja ?Like a Rolling Stone?. Kapsäkin kevääseen koottu muusikkoryhmä löysi todella hyvin uusia kulmia amerikkalaisen lauluntekijän rockballadeihin. Seuraavat illat ovat perjantai- Maria Hänninen laulaa, soittaa kitaraa ja viulua Kuva: Katja Karjalainen na 8.4. ja lauantaina 7.5., aina klo 21. Muskettisoturit valtaavat Suvilahden Klockrike-teatteri muuttui liikkuvaksi paimentolaiseksi talven aikana. Sen ?3 Musketeers ? East of Vienna? sai juuri ensi-iltansa ja on nähtävillä 11 kertaa Suvilahden Mad Housessa. Athos, Portos ja Aramis kohtaavat nykypäivän Wienissä. Heillä on missio, joka johtaa seikkailuihin ?Wienistä itään? Euroopan itärajoilla. ? Nomadielämä on tuntunut erittäin mukavalta! Alkuvuosi meni niin nopeasti Salonen johtaa ja Heiskanen ohjaa ??Richard Wagnerin oopperatetralogia Der Ring des Nibelungen eli Nibelungin sormus toteutetaan Suomen kansallisoopperassa vuosina 2019?2021. Uuden tuotannon kapellimestarina on Esa-Pekka Salonen ja ohjaajana Kari Heiskanen. Wotanin roolin laulaa Tommi Hakala ja Brünnhilden Johanna Rusanen-Kartano. Muusta työryhmästä ja muista solisteista kerrotaan myöhemmin. Sarjan oopperat tuotetaan kahden teoksen vuosivauhdilla. Ensimmäisenä tulee ensi-iltaan Reininkulta syksyllä 2019. Sitä seuraavat Valkyyria keväällä 2020, Siegfried syksyllä 2020 ja Jumalten tuho keväällä 2021. Esitykset tulevat kuulumaan kausikorttisarjoihin. Tetralogia nähdään myöhemmässä vaiheessa myös kokonaisuutena. ? Aika on nyt kypsä tuoda Kansallisoopperaan suomalaisin voimin tehty Ring, sanoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. ? Teoksen taiteellinen työryhmä tulee olemaan täysin suomalainen. Meillä on tällä hetkellä kasvamassa upea sukupolvi Wagnerlaulajia, ja pyrkimyksenä onkin miehittää teokset pitkälti kotimaisilla laulajilla. ? Ring on suuri voiman- näyte oopperatalolle sekä taiteellisesti että tuotannollisesti. Kansallisooppera tulee 2019?2021 valjastamaan koko osaamisensa tämän huikean tarinan kerrontaan. Erityisen iloinen olen siitä, että Esa-Pekka Salonen tulee tekemään ensimmäisen Ring-produktionsa juuri Helsingissä! Ensimmäinen kokonainen Ring-tetralogia toteutettiin Kansallisoopperassa vuodesta 1996 alkaen. Silloin teokset saivat ensi-iltansa vuoden välein, ja kokonaisuus esitettiin vuosina 2000, 2001, 2004 ja 2011. Sarja nähtiin yhtenäisenä sarjana kahdeksan kertaa. Götz Friedrichin ohjaama tuotanto myytiin sittemmin Tokioon, jossa se on parhaillaan New National Theatren ohjelmistossa. Ring-sarjan osia nähtiin jo vanhassa oopperatalossa 1930-luvulta alkaen, mutta ei koskaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Esa-Pekka Salonen vierailee Kansallisoopperassa jo ennen Ring-sarjaa Richard Straussin Elektran kapellimestarina syksyllä 2016. Kari Heiskasen ohjauksia on Kansallisoopperassa nähty kaikkiaan kolme: Aulis Sallisen Kuningas Lear vuonna 2000, Leo? Janá?ekin Katja Kabanová 2003 ja Jukka Linkolan Robin Hood 2011. Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan Jurkka-ilta sai suosiota. Kuva: Saku Kaukiainen Muskettisoturien harjoitusten parissa, että muutosta on tuskin ehtinyt huomata. Harjoitus- ja esiintymistiloja on tarjolla tarpeeksi, samoin sopivia yhteistyötahoja löytyy monenlaisiin erilaisiin projekteihin, Eeva Bergroth kertoo lehdelle ja jatkaa: ? Suvilahden alue soveltuu mainiosti kulttuurikäyttöön, ja tämän kaltaisille tiloille ja toimijoille on paljon tarvetta Helsingin kulttuurikentällä. Maailman monet kasvot Ruplassa Kallion Rupla-kahvilla on samalla Vintage-myymälä ja tapahtumapaikka. Se lahjoitti tilansa pääsiäisen lopuksi Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden käyttöön. Osana opintojaa he järjestivät virkeä pop up -näyttelyn, johon kutsuivat tuntemiaan nuoria kuvataitelijoita ja valokuvaajia mukaan teemalla ?Maailman monet kasvot?. Emilia Kannosto on visuaalinen taitelija ja kuvittaja, jonka tyyliin kuuluvat runsaat yksityiskohdat ja tilanteet. Häntä kiinnostavat ihmisten tunnetilat. Emilia tekee työnsä käsin ja skannaa ne sitten koneelle. Pidin paljon hänen työstään ?Wake me up!? (=Herätä minut). Sanni Sirén haluaa nähdä ihmiset muuna kuin tilastoina ja politiikkana. Hän tekee leikkimielisiä akvarellitöitä, esimerkiksi ihmisistä bussipysäkillä. ? Vaikka naapurisi rukoilisi eri tavalla kuin sinä, hänen arkipäiväiset ongelmansa ovat aivan samoja kuin sinunkin. Kirkkojen kauneus ja kauheus Musketöörit Carl Alm, Noora Dadu ja Matti Raita kiertävät toukokuussa Latviassa ja Virossa. Kuva: Dan Henriksson Pääsiäisajan mielenkiintoisin teema oli Tiina Vainion Pro Fide -näyttely TMgalleriassa Erottajanmäellä. Taitelija pohtii politiikan ja uskonnon liittoa ja niiden sekoittamista tarkoitushakuisesti sekä uskontojen ytimien samankaltaisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta.  ? Aihe on erittäin ajankohtainen tälläkin hetkellä eri uskonnollisten suuntausten asettuessa toisiaan vastaan ja aiheuttaen mm. kasvavia pakolaisvirtoja.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 9 Viisi muusikkoa esittää Dylania uudella tavalla. Kuva: Katja Karjalainen Sanni Sirén tekee humoristia akvarelleja ihmisten arkipäivästä. Bussipysäkkinäkymä puhuttelee. Kuva: Jenni-Mari Viljanen Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat esittäneet Näyttelijätärtä kolmatta vuotta. Kuva: Tommi Kantanen Valomatkassa kävellään taivaalla Kuva: Ainu Palmu Emilia Kannosto työskentelee kuvataitelijana. Wake me up! Kannustaa heräämään Taitelijakuva: Jenni-Mari Viljanen Salla Hakanpää etsii valoa Kuva: Ainu Palmu simmäinen kotimainen kantaesitys. Teoksen konsepti ja kuva-animaatiot ovat valosuunnittelija Ainu Palmun käsialaa. Ikärajasuositus oli yli 6-vuotiaille. Omassa rivissäni istui nuorempia tai sen ikäisiä, joista osalla mielenkiinto harhaili muualla, vaikka esitys on visuaalisesti todella kaunis. Lapsitekopalkinto musiikin kera Mimmit on todella energinen ja monipuolinen sisarpari. Kuva: Teppo Suontakanen Taitelija Tiina Vainio Hagia-Sofia -työnsä äärellä kertoo purjekankaan koosta. Kuva: Jukka Juhola Taitelija oli paikalla ja esitteli suurikokoisia akryyli- ja tuhkamaalauksiaan, jotka on toteutettu kuluneille valkoisille purjeille. Niissä eteemme aukeaa kirkkojen, synagogien ja moskeijoiden sisätilat purjekankaan kohotessa ylös monen metrin korkeuteen ja valuessa alhaalla osittain lattialle kasaan. Olimme ikään kuin maalausten sisällä. Tabletin kokoisella näytöllä oli punasävyinen videoteos, jonka aiheena on tuhottuja pyhiä rakennuksia, kirkkoja viime vuosilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on tuhottuja rakennuksia mm. Ukrainasta, Bosniasta, Kroatiasta, Moskovasta ja Norjasta. Viivapiirustus muuntuu videon aikana maalauksenomaiseksi valööripiirustukseksi. Vanhin tuhottu pyhättö oli Gdanskin synagooga v. 1939 hyökkäyksessä, tuorein Aleppon pyhättö v. 2013 Syyrian sisällissodassa. Työläisädistä näyttämödiivaksi Ihailtu näyttelijätär Ritva Oksanen on kiertänyt taiteilijajuhlanäytelmänsä kanssa jo kohta kolme vuotta. Hän päästää katsojan kurkistamaan näyttelijäntyön kulisseihin. ?Näyttelijätär? pureutuu muistiin ja kertaa esiin roolitöitä 50 vuoden ajalta. Helsinkiläisten kulttuuritalojen täydet katsomot saivat kokea katkelmia ?Elämänmenon? Eilaan sodanjälkeisestä työläisnaisesta miessuhteineen ?Pesärikon? Lainaan ja lopulta Suuriin Diivoihin, kuten Marlene Dietrich. Ironisia spiikkejä ja kauniita lauluja. Lopuksi hiljennyimme Niskavuoren äärellä. Neljän pienen tytön äiti aloitti Radioteatterissa ja ihaili Brigitte Bardot´n tukkamuotia. Hän löi läpi laulajana Syksyn Sävelen vaikuttavalla esityksellä ?Tuli mies?, jonka myös kuulla lavalla. Oksasen repertuaari on valtavan monipuolinen: Katkeroitunut eteläpohjalainen. Ylpeä hämäläinen. Elämään pettyvä karjalainen. Valomatka uudistaa nykysirkuksen Huippuosaava Salla Hakanpää tekee sirkukselle saman kuin Susanna Lei- Palkinto kannustaa työhön lasten parhaaksi, Tuomas Kurttila sanoo. Kuva: Teppo Suontakanen nonen aiemmin tanssille. Tähän asti Hakanpää on keskittynyt vertikaaliköyden taituruuteen aikuiselle yleisölle. Nyt hän laajentaa ?Valomatkassa? ilmaisuaan varjoteatteriin kokeellisilla kuva-animaatioilla ja ottaa kohteekseen lapsiyleisön.. Lapsille kerrotaan kaupungista, jonka varjot al- kavat kasvaa, kunnes niistä tuli aivan liian suuria. Tyttö nimeltä Sisko saa eräänä aamuna kaupungin hämäryydestä tarpeekseen ja lähtee etsimään valoa. Esitys paljastaa valon ja varjon salaisuudet tavalla, jota ei ole juuri nähty. Valomatka on Bravo! -festivaalin kautta aikojen en- Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä. Kiitospuheessaan Kurttila viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä. ? Lapsiystävällinen yhteiskunta on mahdollinen, mutta huoleni eriarvoistumisesta on suuri. Kestävä yhteiskunta perustuu huolenpitoon jokaisesta lapsesta. Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa. Näimme hienot pandalasit ja Peppi-tanssin. Teksti: Risto Kolanen
• Nro 7 ? Viikot 15-16 10 Terveys, kauneus ja hyvinvointi 040 575 1165, Albertinkatu 13 www.hieros.fi Feet & Soul Experience on korkeatasoinen kauneushoitola, joka on tunnettu erityisesti tehokkaista ja hyvinvointia lisäävistä jalkahoidoista, tuloksellisista kasvohoidoista sekä rentouttavista hieronnoista. Tällä etusetelillä pääset nauttimaan meidän ylellisestä jalka- tai kasvohoidosta ja asiantuntevasta palvelusta uniikissa tiloissa Tarkk?ampujankadulla. www. feetandsoul.fi | puh: 0405881394 Tarkk?ampujankatu 11, 00120 Helsinki -15% alennus Tarjous voimassa 8.6.2016 asti. Tarjous myydään myös lahjakortille. Leikkaa kuponki irti ja tuo mukaan hoitolaan. Fysioterapia OMT ?fysioterapia LPG-terapia Voice Massage CrossFit pienryhmäliikunta Personal Training Kuntosali 100% yksilölliset dynaamiset tukipohjalliset Bulevardi 54, 00120 Helsinki ? 09 677 177 www.fysioprovita.fi ? www.stadifit.com Monipuolisia terveyspalveluita Punavuoren ytimessä ??Hieros Oy on tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin keskittynyt moniammatillinen yritys, joka toimii Punavuoren ytimessä. Uutuuttaan hohtavissa toimitiloissa työskentelee eri terveysalojen ammattilaisista muodostuva etevä porukka, jonka tiivis yhteispeli hyödyttää ennen kaikkea asiakasta. Hieroksen porukan ajatuksissa häämötti kokonaisvaltainen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin keskittynyt yritys, jossa toimisi useiden eri terveysalojen ammattilaisia samoissa tiloissa. Jotta laaja terveyspalveluiden tarjonta saatiin saman katon alle, Hieroksella päätettiin keväällä 2015 yhteistuumin isomman toimitilan vuokraamisesta. Toimitila löytyi pienen etsimisen jälkeen Albertinkadulta. Remonttikiiireiden jälkeen toiminta sai heti vauhdikkaan startin. Hieroksella keskitytään tuki-ja liikuntaelinvaivojen moniammatilliseen erikoisosaamiseen. Hieroksen palveluvalikoima koostuu korkealaatuisista ja kohtuuhintaisista osteopatia-, fysioterapia-, jalkaterapia ja hierontapalveluista. Hoitoaikoja on tarjolla joustavasti eri viikonpäivinä ja kellonaikoina, ja hoito on mahdollista päästä lyhyelläkin varoitusajalla. Vaivoja voidaan tarkastella usealta eri kannalta, eri ammattikuntien näkökulmasta ja tarvittessa pyytää näkemystä viereisestä huoneesta. Jokaisella Hieroksen ammattilaisella on oma erikoisosaamisensa, joten asiakkaalla on mahdollisuus valita juuri hänelle sopiva hoito ja hoitaja. Fysioterapia auttaa asiakasta ylläpitämään ja parantamaan toimintakykyään sekä lievittää tuki-ja liikuntaelinvaivoista johtuvia kiputiloja. Fysioterapeutin työvälineitä ovat neuvonta ja ohjaus, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen terapia. Osteopatialla voidaan lievittää ja ennaltaehkäistä erilaisia kiputiloja sekä edistää kehon toimintaa. Osteopatia perustuu laajaan anatomian ja fysiologian tietämykseen, jotka yhdistyvät harjaantuneisiin kädentaitoihin. Käsin tehtävin osteopaattisin tekniikoin pystytään parantamaan liikkuvuutta, aineenvaihduntaa, vapauttamaan kudosten kiristyksiä sekä tasapainottamaan hermoston toimintaa. Jalkaterapeutti hoitaa ihoja kynsimuutoksia. Näitä ovat kovettumat, känsät, syylät ja sieni-infektiot, sekä kynsien ongelmat. Jalkaterapeutti voi lievittää myös muita alaraajojen kiputiloja manuaalisella tai fysikaalisella hoidolla, harjoitteilla, teippauksilla tai valmistamalla yksilölliset tukipohjalliset. Hieronta on lihashuoltoa, joka soveltuu lähes kaikille. Lihasten jännittyneisyys voi olla seurausta kovasta harjoittelusta, staattisista työasennoista tai stressistä. Hieronta lievittää lihasten kiristystä, kipua tai väsymystä. Hieroksen henkilökuntaan kuuluu kolme osteopaattia, jalkaterapeutti sekä kaksi fysioterapeuttia. Fy- Hieroksen koko porukka: Sanni (vas.), Mats, Tuomas, Emmi, Heikki ja Mirella. sioterapeutteina toimivat Sanni ja Tuomas. Tuomaksen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat työperäiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, liikekontrollihäiriöt sekä leikkausten jälkeinen kuntoutus. Tuomas on toiminut useiden eri lajien valmentajana sekä kuntoja terveysliikunnanohjaajana. Hän tarjoaa Hieroksella myös personal trainingpalveluita. Sanni on urheiluhieroja, fysioterapeutti ja aktiivinen voimanoston harrastaja. Monipuolinen lajitausta antaa näkemystä monenlaisten vaivojen hoitoon. Fysioterapiassa Sanni on erikoistunut manuaaliseen terapiaan sekä tuki- ja liikuntaelimistön vammojen hoitoon. Lähitulevaisuudessa Sanni erikoistuu myös lantionpohjan fysioterapiaan. Hieroksen osteopaatit ovat Heikki, Mirella ja Emmi. Heikki on Hieroksen perustaja, joka aloitti urheiluhierojana. Työskenneltyään alalla muutaman vuoden hän huomasi, että ihmisen kokonaisvaltainen kuntoutukseen on hyvä olla monipuolisempia menetelmiä. Heikki opiskeli hetken fysioterapiaa ennen osteopatiaan siirtymistä. Heikin vahvuudet ovat urheilijoiden ja kuntoilijoiden kehonhuollossa. Mirella on entinen kilpa-aerobiccaaja. Hän kouluttautui urheiluhierojaksi Espanjassa, jonka jälkeen opiskeli hetken aikaa fysioterapiaa, mutta siirtyi näistä opinnoista osteopatiaan. Mirella on hankkinut erityisosaamista vauvojen, lasten, raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden hoitoon. Emmi kiinnostui hoitamisesta omien terveydellisten haasteiden seurauksena ja ehti työskennellä tovin tutkimuksen parissa ennen siirtymistään manuaalisten terapioiden pariin. Hänen mielenkiintonsa kohteena monimuotoiset kiputilat ja selittämättömät terveysongelmat. Hieroksen hoitajia yhdistää halu kehittyä entistäkin paremmiksi terapeuteiksi. Jatkuvan ammattitaidon kehittämisen ja jatkokouluttautumisen tavoitteena on kyetä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin yhä monipuolisimmin työvälinein. Hieroksen asiakaskunnassa on edustettuna kaikenikäisiä ja monenkuntoisia ihmisiä, jotka ovat saaneet apua vaivoihinsa. Kasvavaa asiakaskuntaa palvellemaan tarkoitetulla hieros.fi -sivustolla on panostettu hyödylliseen sisältöön, kuten helppoon ajanvaraukseen monipuolisiin blogikirjoituksiin ja ammattiryhmien kuvauksiin. JALKAHOITOLA ONNEN JALAT Perus - ja parafiinijalkahoidot, liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, laitossekä yrityskäynnit. Lahjakortit, tuotemyynti. Jalkahoitola Onnen jalat Tmi Hämeentie 34 00530 Helsinki | Puh. 0400-823 923 Pakilantie 61 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi Kuponkitarjoukset: ? Parafiinijalkahoito 55? ? Perusjalkahoito hoitolassa 40?
• Viikot 15-16 ? Nro 7 11 Mind & Body Energy Retreats 5 Day Retreat 9th-13th of August 2016 - Loviisa, Finland ?250 Deposit to book your spot - limited places Rööperin price ?995 (includes ?250 deposit). Offer valid until April 30th. Includes: ? 5 nights accommodation in Villa Mandala Stress Free Rooms ? Specially designed healthy breakfast, lunch and dinner each day ? A complimentary deep relaxation massage ? More than 3 hours each day of specialty movement, nutrition and wellness coaching. Full details go to www.mbretreats.com Näin jaksat pirteänä kesälomaan ? lääkärin viisi vinkkiä ??Näillä pohjoisilla leveysasteilla jopa joka viides kärsii talviväsymyksestä. Kun kevät alkaa ottaa voittoa talvesta, lisääntyvä valo piristää mieltä kummasti. Omasta hyvinvoinnista kannattaa kuitenkin huolehtia edelleen, sillä esimerkiksi D-vitamiinia ei vielä saa tarpeeksi kevätauringosta. Viiden simppelin vinkin avulla olo pysyy pirteänä koko kevään. 1. Syö hyviä hiilihydraatteja Talvella kiinnitetään usein erityistä huomiota ruokavalioon ja pyritään sekä liikkumaan että lepäämään riittävästi. Joko näistä poppakonsteista voisi kevään tullen luopua? ? En kyllä sanoisi näitä poppakonsteiksi, sillä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä asia ympäri vuoden, toppuuttelee asiantuntijalääkäri Eeva Kari. Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kevään tullen lautaselle valitaan hitaita hiilihydraatteja esimerkiksi kasviksista ja täysjyvätuotteista. Niiden avulla verensokeri heilahtelee vähemmän. ? Lisäksi nyt on hyvä aika kaivella pakastimesta viime kesän marjasatoa ja syödä värikkäitä, C-vitamiinipitoisia sitruksia. 2. Muista D-vitamiini auringosta huolimatta Paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Viime kesänä kerätty varasto ei kuitenkaan riitä koko pitkän talven yli, eikä kevätaurinko paista vielä riittävän hyvin. Lisäksi iho on tähän aikaan keväästä vielä pitkien lahkeiden ja hihojen peitossa. ? D-vitamiinilisän ottamista ei kannata ihan vielä lopettaa etenkään, jos Dvitamiinia ei saa tarpeeksi vitaminoiduista maitovalmisteista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten pitäisi käyttää päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää, Kari sanoo. ? Päivittäisten D-vitamiinilisien kanssa voi jarrutella sitten, kun kesäaurinko pääsee paistamaan ihan kunnolla, ja ulkona oleskellaan lyhyissä hihoissa ja lahkeissa. 3. Anna hyviä rasvoja aivoille Siinä missä kehoa ruokitaan vitamiineilla, aivoille tarjoillaan hyviä rasvoja eli omega-3-rasvahappoja. Niitä tarvitaan erityisesti aivojen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi muistamiseen ja oppimiseen. Lisäksi ne tukevat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja vaikuttavat immuunipuolustukseen. ? Elimistö ei itse valmista omega-3-rasvahappoja, joten niitä pitää saada muuten. Hyviä rasvoja on etenkin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi lohessa, sekä ruokaöljyissä. Niiden lisäksi on hyvä käyttää myös omega3-ravintolisiä, sillä pelkän ruoan varassa rasvahappojen saanti jää helposti puutteelliseksi. 4. Laita ruokarytmi kuntoon Kun ruokavalio on suunniteltu riittävän monipuoliseksi ja herkulliseksi, siitä pitää myös nauttia riittävän usein. Useimmille hyvä rytmi on 5-6 ateriaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja kaksi tai kolme välipalaa. Silloin ei ehdi tulla kova nälkä aterioiden välillä, ateriakoot pysyvät maltillisina ja elimistöllä on polttoainetta koko ajan. ? Tärkeintä olisi löytää itselle sopiva ateriarytmi. Esimerkiksi kunnon aamupalaa suositellaan, mutta jos ruoka ei maistu heti aamulla, aamiaisen voi syödä vaikkapa aamupäivän kahvitauolla, asiantuntijalääkäri Eeva Kari vinkkaa. ? Jos kiireiden vuoksi ateriat uhkaavat jäädä väliin, voi laukkuun pakata vaikkapa välipalapatukan tai nopean ateriankorvikkeen verensokeria tasaamaan. 5. Ylös, ulos ja liikkumaan! Valoisat päivät ja keväinen sää houkuttelevat viettämään aikaa ulkona, käymään kävelyllä, pyöräilemään työmatkat tai kunnostamaan pihaa talven jäljiltä. Riittävä liikunnan määrä riippuu siitä, mitä liikunnalla halutaan saada aikaan. ? Halutaanko liikkumalla ylläpitää kuntoa, parantaa sitä, pudottaa painoa tai jotain muuta? Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen asia samoin kuin se, mitä se liikunta on. Tärkeintä on, että liikkuu, Kari muistuttaa. ? Liikunta auttaa kehon kuntoon, mutta myös mielen kuntoon. Helsinki työllistää nuoria Helsinki Cup -tapahtumaan ??Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä Helsinki Cup -tapahtuman kanssa nuorten työllistämiseksi. 13 nuorta aloitti hankkeessa räätälöidyn työkokeilun 29. maaliskuuta. Työkokeilutehtäviä on laidasta laitaan: liikuntapaikanhoitajasta toimistosihteeriin ja tuotantoassistentista näyttelynvalvojaan. Tehtäviä tarjoavat liikuntavirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuurikeskus, varhaiskasvatusvirasto ja taide- Kioskimyyntiä Helsinki Cupissa vuonna 2015. museo. Hanke tarjoaa nuorille työskentely vahvistaa nuo- tukee heidän jatkosijoitmonipuolisen työllistymis- ren itseluottamusta, antaa tumistaan avoimilla työpaketin. Tapahtuman yhdis- onnistumisen kokemuksia markkinoilla tai opiskeluistäminen osaksi työkokeilua ja ymmärrystä ison tapahtu- sa hankkeen jälkeen. tekee kokemuksesta nuo- makoneiston toimimisesta. Työllistämisrelle ainutlaatuisen. KauNuorille koulutusta pungin työllistämishankhankkeiden lisäksi keissa on mietitty myös tapahtumatuotantoon kesätöitä noin koulutusnäkökulmaa. HelMetropolian kanssa 4 000 nuorelle sinki Cupin kanssa toteutettavassa hankkeessa nuoret Kaupunki tekee tänä käyvät lyhytkursseja, kuten vuonna yhteistyötä myös Helsingin kaupunginjärjestyksenvalvonta-kurssi, Metropolia ammattikorkea- kanslian maahanmuuttoensiapu-kurssi, työturvalli- koulun kanssa. Nuorille on ja työllisyyspalvelut on aisuus-kurssi sekä hygienia- räätälöity mielenkiintoinen emminkin tehnyt nuorten passikoulutus. Näiden li- viiden opintoviikon koulu- työllistämiseen liittyvää yhsäksi hanke käynnistyi kou- tuspaketti tapahtumatuo- teistyötä suurten tapahtumilutuspäivällä, jossa käytiin tannosta. en, kuten Jääkiekon MM-kiläpi muun muassa työeläRäätälöidyllä koulutuk- sojen sekä The Tall Ships mätaitoja, omaa osaamis- sella lisätään nuorten ym- Races 2013 kanssa. Viime ta ja asiakaspalvelutaitoja. märrystä suurten yleisöta- vuonna tehtiin yhteistyöNuorten työtehtävät Hel- pahtumien järjestämisestä. tä Gymnaestrada 2015 ja sinki Cup -tapahtumassa Kaikilla hankkeeseen liite- Helsinki Cup -tapahtumiovat monipuolisia. Heillä tyillä koulutuksilla vahvis- en kanssa. on mahdollisuus työsken- tetaan nuorten osaamista Työllistymishankkeet on nellä oman osaamisensa kaupungin työkokeilupai- tarkoitettu alle 30-vuotiaille mukaan esimerkiksi kioski- koilla ja Helsinki Cup-ta- työttömille helsinkiläisille. työntekijänä, lapsiparkissa, pahtumassa, mutta myös Varsinaisia kesätyöpaikkoturnausoppaana tai kenttä- laajennetaan nuorten am- ja kaupunki tarjoaa nuorille vastaavana. Tapahtumassa matillista osaamista, joka kaiken kaikkiaan yli 4 000. Polttoainekustannusten lasku toi HSL:n ylijäämäisen tuloksen ??Vuonna 2015 joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi jonkin verran ennakoitua enemmän ja joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Helsingin seudun liikenteen kokonaismatkustajamäärät vuonna 2015 kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia 358,6 miljoonaan matkaan. HSL:n ennuste vuoden 2015 matkustajamäärän kasvuksi oli yksi prosenttia. Tuntuvinta kasvu oli junaliikenteessä (+8,9 %) Kehäradan käyttöönoton myötä. Raitioliikenteen matkustajamäärät puolestaan laskivat hieman (-0,5 %) mm. kävelyn ja pyöräilyn kasvun sekä kiskotöiden aiheuttamien muutosten vuoksi. Metroliikenteessä edellisvuoden notkahdus taittui ja matkustajamäärät kasvoivat 1,2 prosenttia. Bussiliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä matkustajamäärämuutoksia. ? HSL on hyötynyt raakaöljyn hinnan laskusta. Sen sijaan Kehäradasta ja Länsimetrosta aiheutuva infrakustannusten nousu lisää painetta lippujen hintojen korotuksille. Mittavat panostukset joukkoliikenneinfran kehittämiseen ovat välttämättömiä, koska Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu yli yhden prosentin vuosivauhdilla, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ?Kehäradan menestys ensimmäisen puolen vuoden ajalta on myönteinen signaali. Matkojen keskittäminen raideliikenteeseen lisää joukkoliikenteen kysyntää. Raitioliikenteen matkustajamäärän pieneneminen kertoo kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymisestä kantakaupungissa, mikä on HSL:n näkökulmasta suotuisaa kehitystä kestäviä kulkutapoja?, Rihtniemi sanoo. Tälle vuodelle ja lähivuosiksi HSL ennustaa joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvuksi yhtä prosenttia. Lähivuosien ennusteet täsmentyvät talous- ja toimintasuunnitelmassa, jonka hallitus hyväksyy vuosille 2017-2019 ensi syksynä. HSL:n ennätyslukemissa oleva asiakastyytyväisyys nousi edelleen. Asiakkaista 89 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä Helsingin seudun joukkoliikenteen palveluihin(2013: 87,5 %, 2014: 88 % tyytyväisiä). HSL selvittää asiakastyytyväisyyttä tutkimuksella, johon osallistuu noin 50 000 matkustajaa eri liikennevälineistä. HSL:n asiakastyytyväisyys on kansainvälisestikin vertailtuna erittäin korkealla tasolla. Matkustajamäärässä edellisvuotta parempi kehitys HSL teki vuonna 2015 vahvan tuloksen. Tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen oli 21,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 9,9 miljoonan euron alijäämään. HSL:n lipputulot kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia 307,0 miljoonaan euroon. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui yhden prosentin matkustajamäärän nousuun, kun toteutunut matkustamäärien kasvu oli 1,5 prosenttia. Lippujen hintoja nostettiin vuoden 2015 alussa keskimäärin 3,8 prosenttia. HSL:n kaikki toimintatulot kasvoivat vuonna 2015 1,3 prosenttia 622,9 miljoonaan euroon. Toimintatuloista 49,3 prosenttia oli lipputuloja ja 48,0 prosenttia kuntaosuuksia. Muut toimintatulot, yhteensä 16,9 miljoonaa euroa, koostuivat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. HSL:n toimintamenot vuonna 2015 olivat 593,2 miljoonaa euroa, jotka jäivät 3,5 prosenttia alle talousarvion. Menoista suurin yksittäinen erä on joukkoliikenteen hankintakustannukset, jotka muodostivat 470,6 miljoonaa euroa eli 79,3 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Kustannussäästöt syntyivät erityisesti poltto- ja voiteluaineiden hintatason laskusta.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 12 Maunula-talossa vietettiin harjannostajaisia ??Joulukuussa 2016 valmistuvan Maunula-talon rakennustyöt ovat edenneet kattokorkeuteensa. Keskiviikkona 6. huhtikuuta vietettiin Maunula-talon harjan- Näyttelijä Ville Myllyrinne Maunula-talon harjannostajaisissa. nostajaisia. Maunula-talosta tulee maunulalaisten yhteinen tiedon, taidon, oppimisen ja kulttuurin kohtaamispaikka, jossa toimivat Helsingin kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus ja työväenopisto. Maunula-talon ?harjakaisia? vietettiin keskiviikkona 6.huhtikuuta 2016. Tilaisuuden avasi päärakennuttaja, YIT Rakennus Oy:n yksikönjohtaja Kalle Isometsä sekä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja Jasmin Hamid, joka välitti kaupungin viralliset kiitokset kaikille Maunula-talon syntyyn vaikuttaneille tahoille. Talon tulevat toimijat pitivät yhteisen juhlapuheen: Helsingin työväenopiston rehtori Taina Saarinen arvioi Maunula-taloon tulevan jo ensi vuonna yli 200 työväenopiston kurssia, joista osa on Maunulan asukkaiden itsensä ideoimia. Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kuvasi Maunula-talon toimintamallia paitsi uudenlaisen Helsingin pilotiksi, myös jopa ?uudenlaisen kansanvallan maja- Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, Maunulan demokratiahankkeen aktiivi Emilia Palonen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki ja työväenopiston rehtori Taina Saarinen. kaksi?. Lisäksi hän kertoi, että Maunula-taloon on tulossa koko yön kestäviä yönutia eli yöpymisiä Maunula-talossa sekä esimerkiksi nuorten toivomia musiikkiteknologian kursseja. Kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki iloitsi Maunula-talon kirjaston välittömästä läheisyydestä osana kaupunkilaisten arkea. ?Missään muualla Helsingissä ei kirjasto ole näin lähellä kaupunkilais- HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä käyttöön 2016 ??Helsingin seudun joukkoliikenteen uuden lippuja informaatiojärjestelmän käyttöönotto on alkanut. Uusi myyntijärjestelmä otettiin käyttöön palvelupisteissä maaliskuun lopussa. Matkakortinlukijat ja lippuautomaatit uudistuvat kevään ja kesän aikana, ja uusi informaatiojärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä. Uudistus tuo merkittävää helpotusta matkustajien arkeen: ajantasaista matkustajainformaatiota sekä helppokäyttöiset laitteet. Koekäyttö alkaa huhtikuun alussa Uudet laitteet esittäytyvät matkustajille huhtikuun alussa, kun koekäyttö Åbergin Linjan busseissa alkaa. Koekäyttö laajenee huhtikuun aikana Espoon linjoille 16, 16 A ja 16 B sekä seutulinjoille 105 ja 565. Huhtikuussa uusia laitteita koekäytetään myös muutamassa raitiovaunussa ja junassa. Koekäytön aikana järjestelmän toimivuutta testataan ja siihen tehdään vielä korjauksia ja tarvittavia muutoksia ennen laajamittaisten asennusten aloittamista toukokuussa. Busseihin asennetaan uusien matkakortinlukijoiden lisäksi kuljettajan laitteet, seuraavan pysäkin näytöt sekä myöhemmin tänä vuonna turvanappi. Laitteisto asennetaan yhteensä 1 500 HSL-alueen bussiin, raitiovaunuun ja junaan. Asennukset kestävät vuoden 2016 loppuun saakka. ? Jatkossa matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa liikennevälineiden kulusta ennen matkaa ja matkan aikana. Tietoa on tarjolla pysäkki-, asema- ja terminaalinäytöillä sekä syksyllä 2016 käyttöön otettavassa uu- dessa Reittioppaassa. Koko HSL-liikenne saadaan reaaliaikaisen kulkutiedon piiriin, Suvi Rihtniemi summaa uudistuksen hyötyjä. Matkustajat saavat tiedon seuraavasta pysäkistä kuulutuksien ja busseihin asennettavien näyttöjen kautta. Myöhemmin niissä voidaan esittää myös tietoa poikkeusreiteistä sekä muita matkustajatiedotteita. Lisäksi bussien ja varikoiden välille tulee viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa hätäviestit ja ajanta- saisen tiedon välittämisen kuljettajille. Uuden järjestelmän ansiosta joukkoliikenteen luotettavuus ja sujuvuus paranevat, kun koko HSL:n bussi- ja raitiovaunuliikenne siirtyy liikennevaloetuuksien piiriin. Uudistus mahdollistaa myös kauan toivotun nettimyynnin eli arvon ja kauden lataamisen matkakortille verkossa. Nettimyynti voidaan aloittaa kaikkien laitteiden uusimisen ja korttien vaihdon jälkeen vuonna 2017. ten arkitoimia. Meillä on jopa sama sisääntuloaula Smarketin kanssa. Kaupungin palveluiden tulisikin aina olla kaupunkilaisten arkisten reittien varrella. Rakennus tulee antamaan meille toimintaohjeet toimimaan yhdessä! Esimerkkinä hän mainitsi talon toimijoiden yhteisen kahvihuoneen, joka ohjaa automaattisesti toimimaan yhdessä. Maunulan demokratiahankkeen asukasaktiivi Emilia Palonen muisteli demokratiapilotin alkua vuonna 2012, ja muistutti ettei rahoitusta talolle ol- taisi saatu, ainakaan niin helposti, ilman asukkaiden ja kaupunginvaltuuston jäsenten aktiivisuutta. Puheiden ja hernekeittotarjoilun jälkeen harjannostajaisissa intoa herätti myös näyttelijä Ville Myllyrinteen imitaatio- ja stand up -esitys sekä viulisti-pianisti Duo Säihkeen tyylikkäät musiikkinumerot. Maunula-talo valmistuu joulukuussa 2016 osoitteeseen Metsäpurontie 4. Talon huoneistoala tulee olemaan noin 2200 htm2. Arkkitehtuurisesti haastavan muotoiseen Maunula- taloon tulee limittäin kolme kerrosta ja esimerkiksi huippuvarusteltu monitoimisali, jossa voi pitää liikuntatunteja, konsertteja, teatteriesityksiä ja tapahtumia. Yksi salin erikoisuuksista tulee olemaan tilan nouseva ja laskeva näyttämö. Lisäksi taloon on tulossa muun muassa erikoisluokkia kuten akustoitu musiikkiluokka, bänditila sekä taide- ja käsityöluokka, jossa on huomioitu erityisesti kankaanpainannan sekä tekstiili- ja ompelutyön käyttövaatimukset. Maunula-talon ?harjakaisia? vietettiin 6.4.2016. Kirjaesittely Sloboa Stadissa - stadin slangin etymologiaa Tuhti tietoteos kertoo kiinnostavasti stadin slangisanojen alkuperää ja historiaa ??Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana. Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvat?uikka päässä. Osa sanoista, kuten t?ubu, t?aikkari ja t?iringa, on jo kadonnut kielestä. Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa. Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat dro?kineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi t?aijuksi ja t?aikaksi. Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mu- kana on myös muista kielistä tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta. M a t k a n v a r r e l l a monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle. Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen. Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat TietoFinlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 13 Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla ??Vuoden olutravintolaksikin valittu panimoravintola Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin kanssa. Aiemmin maakaasua oluttuotannossaan hyödyntänyt Bryggeri Helsinki on siirtynyt käyttämään kokonaan kotimaista biokaasua. Bryggeri Helsingin käyttämä biokaasu syntyy suurimmaksi osaksi panimotoiminnan sivuvirrasta, jolloin oluen tuottamisesta syntyvä jäte päästään hyödyntämään tuotannossa uudelleen. Bryggeri Helsinki pyrkii toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi panimoravintolan raaka-aineissa panostetaan kotimaisuuteen ja lähiruoan suosimiseen. Kotimainen biokaasu lisää yhtälöön vielä uusiutuvan energian. ? Biokaasuun siirtyminen on Bryggeri Helsingille selkeä ratkaisu jätteestä syntyvään ongelmaan. Saimme ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme, 4,5 % IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. Biokaasua toki hyödynnetään muidenkin oluidemme valmistuksessa ja keittiömme puolella kaasuliesissä. Lisäksi ympärivuotisella terassillamme nautitaan tarvittaessa biokaasun tuottamasta lämmöstä terassilämmittimien avulla, Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen sanoo. Bryggeri Helsinki tuottaa vuosittain noin 100 000 litraa olutta, ja tuotannon sivuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Aiemmin pääasiassa eläinten rehuksi päätynyt mäski lähetetään nyt Lassila & Tikanojan toimesta Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin Bryggeri Helsingin käyttöön. Liki kaikki panimon tarvitsemasta vuosittaisesta 130 MWh:n kaasumäärästä syntyy Bryggeri Helsingin omasta jätevirrasta. Kyseessä on siis niin sanottu suljettu kierto ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta. ? Bryggeri Helsingin oluiden fanina olen erittäin tyytyväinen siihen, että yritys on alkanut hyödyntämään Gasumin tarjoamaa biokaasua. Myös se, että yrityksen biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Rii- Tilapioneerit -kurssi avaa Marian sairaalan alueen ??Opiskelijat suunnittelevat tilapäiskäyttöä toimintansa lopettaneeseen sairaalaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkitapahtumaan on vapaa pääsy lauantaina 7.5.2016. Juuri käynnistymässä oleva Tilapioneerit-projektikurssi kokoaa 30 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta monitieteiseksi työryhmäksi ideoimaan tulevaisuuden käyttöjä vastikään vapautuneeseen sairaalarakennukseen Kampissa. Sairaalassa tutkitaan ja kokeillaan kuukauden ajan kulttuurin ja tilapäiskäyttöjen hyödyntämistä alueiden kehittämisessä. - Tilapäiskäytöt antavat kaupunkielämälle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia historiallisesti arvok- kaassa sairaalamiljöössä, sanoo kurssia johtava kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopistosta. Opiskelijat kehittelevät tilojen mahdollisia käyttöjä tulevaisuudessa asukkaiden, kaupungin edustajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Ideoissa hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä ja alueella kerättävää tutkimustietoa. Kurssilla etsitään ideoita, joita kokeillaan kurssin järjestämässä kaupunkitapahtumassa 7.5.2016. Tilapäiskäytön muodoista kurssilla ovat esillä muun muassa kaupunkiaktivismi, hallinnon uudet roolit ja start-upit kaupunkikehityksen vauhdittajina. Case-esimerkit vaihtelevat The Quest -kaupunkiseikkailusta tilapäiskäyttöjen koealueeseen Tampereen Hiedanrannassa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja elinkeino-osaston kanssa. Virastojen lisäksi mukana on laaja monialainen joukko kaupunkikulttuurin asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, yrityksiä ja kansalaistoimijoita. Tilapäiskäyttöjä pilotoiva ja aluekehittämistä tutkiva kurssi järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2014 Jätkäsaaren L3-makasiinissa järjestetty Piilopuisto-kaupunkitapahtuma keräsi noin 1000 kävijää. Länsisatamankadun parannuksilla sujuvuutta sataman liikenteeseen ??Länsisatamankadulle ja Salmisaarenkadulle suunnitellaan muutoksia Länsiterminaalin liikenneyhteyksien parantamiseksi. Alustavassa suunnitelmassa Länsisatamankadulle on kaavailtu satamasta tulevalle autoliikenteelle lisäkaistaa Kellosaarenkadun ja Itämerenkadun väliselle osuudelle. Ajokaistoja lisättäisiin myös Salmisaarenkadun eteläpäähän. Lisäkaistat nopeuttaisivat satamasta purkautuvan autoliikenteen pääsyä Porkkalankadun ja Länsiväylän suuntaan. Suunnitelmaan liittyy tavoite, että sataman rekkaliikenne ohjattaisiin ulos Tyynenmerenkadun kautta ja raskaan liikenteen läpiajo Länsisatamankadun kautta kiellettäisiin. Näin rekkaliikennettä saataisiin vähennettyä asuinkaduilla, joilla on myös paljon jalankulkua. Kaistajärjestelyt edellyttävät Länsisatamankadun raitiotiekiskojen siirtämis- tä. Lisäksi Länsisatamankadulla olevaa bussipysäkkiä saatetaan joutua siirtämään. Uusien ajokaistojen alta poistuisi viitisentoista lyhytaikaista pysäköintipaikkaa. Muutostöiden yhteydessä parannettaisiin myös pyöräliikenteen yhteyksiä. Luonnos kommentoitavana verkossa Länsisatamankadun alustavaa liikennesuunnitelmaa voi kommentoida 10. huhtikuuta asti kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel. fi/keskustelut. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää liikennesuunnitelmasta kesäkuussa.   Myöhemmin kaista- ja suojatiejärjestelyjä on tarkoitus suunnitella muillekin Länsisatamaan johtaville kaduille. Vetoapua sataman yhteyksien parantami- seen saadaan loppukesästä myös Länsimetrosta. Kun metro aloittaa liikennöinnin elokuussa, Porkkalankadulta poistuu suuri määrä busseja, jolloin Porkkalankadun ja Mechelininkadun liikennevaloja voidaan säätää niin, että satamasta tuleva liikenne saa nykyistä enemmän vihreää valoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti marraskuussa 2015, että Länsiterminaalin liikenneyhteyksiä parannetaan pienillä toimenpiteillä. Vaihtoehtoina tutkittiin myös Ruoholahden sillan purkamista ja sillan tai tunnelin rakentamista Mechelininkadulta Porkkalankadulle. Silta- ja tunnelivaihtoehtojen kustannukset olisivat olleet arviolta 10?20-kertaiset nyt tehtäviin toimenpiteisiin verrattuna. Pienilläkin toimenpiteillä voidaan varmistaa sataman liikenteen kohtuullinen sujuminen pitkäksi aikaa. himäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Biokaasumerkki takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Sen käyttöoikeus myönnetään biokaasulla valmistetuille tuotteille ja tuoteryhmille tai palveluille, joiden tuottamisessa on hyödynnetty biokaasua. Tuotteen valmistajan hankkiman biokaasun määrän on vastattava tuotteen tai tuoteryhmän valmistuksessa käytetyn kaasun määrää. Bryggeri Helsinki. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla. Helsingin seudun kesätyömarkkinoilla kysyntä jatkuu vahvana ??Tulevana kesänä pääkaupunkiseudun yrityksistä lähes 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna, ja joka viides yritys viimevuotista enemmän. Yrityksissä uskotaan kysynnän jatkuvan vahvana tulevinakin vuosina. Helsingin seudun kauppakamarin kyselyssä jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo, että talouden epävarmat näkymät vaikuttavat vain vähän tai eivät lainkaan kesätyöntekijöiden rekrytointitarpeisiin. ? Myönteistä on sekin, että joka viides yritys uskoo tarvitsevansa nykyistä enemmän kesätyöntekijöitä seuraavan viiden vuoden aikana, Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen kertoo. Kesätyöntekijän osaaminen ja asenne ratkaisevat, ei kansalaisuus Kyselyyn vastasi 365 Helsingin seudun kauppaka- marin jäsen- ja asiakasyrityksen päättäjää ja HRasiantuntijaa Uudenmaan alueella. Kauppakamarin kyselyssä selvitettiin myös yritysten näkemyksiä Uudenmaan vieraskielisen väestön määrän kasvun vaikutuksista kesätyömarkkinoihin. Kesätyöntekijöidenkin rekrytoinnissa yksi keskeinen taito on soveltuva kielitaito, jolla voidaan palvella asiakkaita ja toimia työyhteisön jäsenenä. ? Vastausten perusviesti on, että kesätyöntekijän kansalaisuudella ei ole merkitystä. Pääasia, että hakijalla on tehtävään vaadittava osaaminen, taidot ja asenne kohdillaan, Lahtinen toteaa. Eniten yritykset haluavat palkata kesätyötekijöitä, joilla on ammatillinen koulutus (70 %). Korkeakouluopiskelijoiden osuus on 53 %, lukiolaisia etsii 35 % ja peruskoululaisille on tarjolla töitä joka kuudennessa yrityksessä. Rekrytointipäätöksiä tehdään eniten maaliskuussa, mutta vielä ehtii hakea kesätöitä, sillä noin puolet paikoista on täyttämättä. Kustannukset ja ajanpuute rajoittavat palkkaamista Alueen yrityksistä kuudesosa aikoo vähentää kesätyöntekijöiden palkkaamista. Viime vuoteen verrattuna yritykset korostavat rekrytointia rajoittavina tekijöinä aiempaa enemmän palkkauskustannuksia (30 %) sekä ajanpuutetta rekrytointiin ja perehdyttämiseen (27 %). Kesätyöntekijöiden päärekrytointikanavat ovat siirtyneet digitaalisiin palveluihin, jonne yritys laittaa ilmoituksen tai hakija ottaa suoraan yhteyttä internetin, sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Suhteet auttavat paikan löytämisessä, sillä henkilöstön verkostoja hyödyntää yli puolet yrityksistä, ja joka kolmas tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työja elinkeinotoimiston apua tarvitsee vain 7 prosenttia yrityksistä. Kansallismuseon torni korjataan kivi kiveltä Jatkoa sivulta 3 ??Lopuksi graniittikivet kiinnitetään takaisin täsmälleen alkuperäisille paikoilleen. Pääurakoitsijana tornin peruskorjauksessa toimii IKJ Rakennus Oy. Julkisivujen lisäksi kunnostetaan tornin ikkunat, luukut, pellitykset ja välipohjat. Pääsisäänkäynnin vuolukivikoristeet ja pääovi konservoidaan. Graniittijulkisivuja arvostettiin erityisesti 1900-luvun alun kansallisromanttisessa tyylissä. Massiiviset julkisivut toteutettiin päällystämällä paksu tiilimuuri n. 20 cm paksuilla graniit- tikappaleilla. Rakenne ei kuitenkaan ole mahdollistanut kaikissa tapauksissa seinän riittävää kuivumista. Vaurioituneista kivisaumoista rakenteeseen päässyt vesi on kastellut massiivisen tiilimuurin. Etenkin kylmissä rakennuksissa kuten torneissa, on tiiliseinä joissain tapauksissa murentunut pinnaltaan. Tällöin on vaarana, että julkisivukivet voivat irrota taustastaan ja työntyä ulospäin. Ei vaikutusta avoinna oloon Museon sisäänkäynnit ovat käytössä koko kor- jauksen ajan eikä työmaa vaikuta museon avoinna oloon. Meluisat piikkaustyöt pyritään ajoittamaan niin, ettei museon kävijöille aiheudu häiriötä. Tornin työmaan rakennustelineiden suojakankaita tullaan hyödyntämään museon tapahtumien ja näyttelyiden tiedottamisessa. Korjaustyön on arvioitu valmistuvan ennen Suomen 100-vuotisjuhlapäivää. Korjaustyötä ja sen taustoja esitellään työmaa-aitaan tehtävässä kuvaesityksessä.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 14 Puretaanko Helsingin jäähalli Gardenin tieltä? Hankkeella kaksi aluevarausta Jatkoa sivulta 3 ??Hankkeen rahoitus hoidetaan suomalaisten kiinteistosijoitusinstituutioiden kautta. Hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008. Molempien tonttien suunnitteluvaraus on voimassa kesäkuuhun saakka. Helsinki Garden valmistuisi noin kahdessa vuodessa kaavojen hyväksymisen jälkeen. Hankkeen rakennustyöt synnyttäisivät 700 työpaikkaa. Säilyykö jäähalli vai puistoalue? Helsingin IFK on kaavaillut monitoimiareenaa Töölönlahden kupeeseen, mutta kaupunki on pistänyt kapuloita rattaisiin. Toistaiseksi hankkeelle on varattu alueet Nordenskiöldinkadun varrelta, sekä Mäntymäestä. ? Kaupunkisuunnitteluvirasto on koko ajan arvioinut ja valvonut hanketta. Helsinki Gardenissa on pal- jon rakennettavaa. Jos hanke rakennetaan Nordenskiöldinkadulle, tarkoittaa se sitä, että Helsingin Jäähalli täytyy purkaa pois. Jos rakentaminen sijoittuu Mäntymäen alueelle, tarkoittaa se sitä, että puistokukkula pitää poistaa, ja myös osa puistoa kaavoitettaisiin rakennuksille. Kummassakin tapauksessa tulemme menettämään jotain, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Martin Bunders kertoo. Helsinki Gardenin hajauttaminen sekä Nordenskiöldinkadulle, että Mäntymäen alueelle ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. Perinpohjaiset selvitykset Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa maaliskuun kahdeksantena päivänä on eräs aiheista Helsinki Garden. Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa lausunnon Helsingin kaupunginhallitukselle, joka ottaa asian myöhemmin käsittelyynsä. Molemmista varatuista alueista on tehty selvitykset, miten Helsinki Garden tulisi vaikuttamaan. ? Selvityksissä on arvioitu esimerkiksi se, miten hanke vaikuttaisi kummankin alueen kohdalla liikenteeseen, asumiseen ja kaupunkikuvaan. Hanke tulee olemaan aikaavievä. Kun rakennuksille saadaan valittua tontti, järjestetään kenties vielä suunnittelukilpailu, Bunders pohtii. Mäntymäen alueelle Helsinki Garden sopisi paremmin siksi, ettei se aiheuta haittaa muiden kohteiden saatavuudelle, tai toiminnalle. Myös palveluiden määrä alueella on suppeaa, joten hanke toisi alueelle lisää kaupankäyntiä. Nordenskiöldinkadun vahvoja puolia ovat kulkuyhteyksien parantuminen, sekä omaleimaisen imagon luominen. Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymän. Kaukolämpötyöt haittaavat Sörnäisten rantatiellä ja Kaikukadulla   ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Sörnäisten rantatiellä Kaikukadun risteyksen kohdalla 21.3.- 6.5.2016 klo 20 -06. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslait- teiden ja liikenteenohjaajien avulla. Moottoriajoneuvot: Klo 20.00-06.00 ajokaistoja yhdistetään. Päivisin kaikki kaistat liikenteen käytössä. Polkupyörät: ohjataan liikenteenohjauslaitteiden avulla työmaan ohi. Jalankulkijat: ohjataan liikenteenohjauslaitteiden avulla työmaan ohi. Joukkoliikenne: normaalisti. Ei mikään pikku juttu Valtimonteatterissa ??Valtimonteatterin seuraava ensi-ilta on Anja Erämajan käsikirjoittama ja Minna Koskelan ohjaama Ei mikään pikku juttu. Näytelmän kantaesitys on 31.3.2016. Näytelmä kertoo keskiikäisestä naisesta ja hänen elämästään. Se on lämminhenkinen ajan kuvaus elämästä tilanteessa, jossa viisikymppisiä pitäisi jo juhlia, vaikka elämä tuntuu olevan vasta alussa. Nainen, poika, ystävätär ja robottiimuri kuoleman pelon ja rakkauden kaipuun syöve- reissä. Vai olisiko sittenkin kyse rakkauden pelosta ja kuoleman kaipuusta? Ei mikään pikku juttu. Näytelmän on kirjoittanut proosarunoilija Anja Erämaja. Hänen uusin runoteoksensa Ehkä liioittelen vähän on julkaistu maaliskuussa. Samaan aikaan runoteoksen kanssa hän kirjoitti samoista teemoista nyt kantaesityksensä saavan esikoisnäytelmän. Näytelmästä löytää samoja sävyjä ja säkeitä kuin tuoreesta runoteoksesta. Näytelmän ohjaa näytte- Demis Russo ja Nainen: Pyry Äikää ja Niina Hosiasluoma. Kuva: Helena Knutas. lijä/ohjaaja ja näytelmäkirjailija Minna Koskela. Suurelle yleisölle hän on tuttu mm. Kumman kaa -tv-sarjasta, jota hän käsikirjoitti Heli Sutelan kanssa ja jossa hän itse myös näytteli toisen pääosan. Minna Koskelan viimeisin työ on Teatteri Jurkassa  esityksessä ollut  ja kiitetty Das Ria, Diivan kuolema -näytelmä, jonka hän käsikirjoitti ja ohjasi. Ei mikään pikku juttu -näytelmässä nähdään lavalla kolme upeaa näyttelijää: Komedienne vailla vertaa Niina Hosiasluoma, Tupa ryskyi, parret paukkui, Suomen kansan rivot runot -runokokoelman kokoamiseen osallistunut ja esityksellä ympäri maata kiertävä lahjakas Pinja Hahtola sekä uunituore näyttelijä, hurmaava Pyry Äikää. Näytelmän musiikin on säveltänyt muusikko Petra Lampinen, joka on säveltänyt Anja Erämajan runoja aiemminkin sekä Erämajan itsensä esitettäväksi, että Kaupungin Naiset -kuorol- Niina Hosiasluoma ja Pyry Äikää. Kuva: Milla Martikainen. le. Petra Lampinen on myös suunnitellut näytelmän valo - ja äänimaailman. Kantaesitys/ensi-ilta to 31.3.2016 klo 19.00. Muut esitykset 3.4. klo 15.00, 5.4., 8.4., 9.4, 10.4. klo 19.00, 16.4. klo 19.00, 17.4. klo 15.00, 26.4., 29.4. klo 19.0, 30.4. klo 15.00, Imurikauppias ja robotti-imuri, Pyry Äikää ja Pinja Hahtola. Kuva: Helena Knutas. 10.5., 12.5., 13.5., 14.5. klo 19.00 ja 15.5. klo 15.00. Liput 16,50 ? ? 22 ? (edullisemmin Tiketistä). Lipunmyynti: www.tiketti.fi Valtimonteatteri on Helsingin Harjun osakaupunginosassa toimiva kantaesityksiin keskittyvä ryhmämuotoinen ammattiteatteri, joka tarjoaa katsojilleen taiteellisesti kunnianhimoisia  pienproduktioita. Valtimonteatteri järjestää omia Bar Laskimo klubi-iltoja ja muita tapahtumia sekä toimii vierailunäyttämönä ja kohtaamispaikkana erilaisille taideryhmille. Valtimonteatterin oma tunnelmallinen ja intiimi Bar Laskimo on avoinna aina esitysiltoina klo 18.00  ? 22.00 Ei mikään pikku juttu -esitysten yhteydessä on myynnissä Anja Erämajan uusinta runoteosta Ehkä liioittelen vähän. 
• Viikot 15-16 ? Nro 7 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Lämpö- ja vesijohtoliike LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Työsuorituksia Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. Autonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy LVI Sekalaisia LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostetaan ? Palveluja vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Ostetaan autoja. p. 0400-408 098 Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ilmoita palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 tai lähetä sähköpostia kristiina.estama-saarinen@karprint.fi 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston ??Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin. ? Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yh- Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 R Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. Kuva: Joni Sundström. teenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016. Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari. ? Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet VeliMatti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä, Ellermaa kertoo. Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27. ? Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena, Ellermaa arvioi. Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Kirjastoon verkossa kuunneltavia äänikirjoja ??Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen e-kirjastosta saa huhtikuusta alkaen äänikirjoja verkon kautta kuunneltavaksi. HelMetkirjastot, Ellibs ja Otava aloittavat 1.4.2016 kokeilun, joka tuo tunnetut kotimaiset e-äänikirjat kirjastoasiakkaiden lainattaviksi. Kokoelmassa on aluksi Otavan äänikirjoja lastenkirjallisuudesta jännitysromaaneihin. ? Asiakkaat ovat kovasti toivoneet äänikirjoja e- kirjastoon, ja uskommekin, että aineisto tulee olemaan hyvin suosittua. Toivomme, että valikoima laajenee jatkossa, kertoo e-informaatikko Laura Kärpijoki Helsingin kaupunginkirjastosta. ? Kokeilemme e-äänikirjoja vuoden loppuun saakka. Tarkoituksena on kuitenkin saada e-äänikirjakokoelma pysyväksi osaksi sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen että koko Suomen yleisten kirjastojen kokoelmia, Kärpijoki jatkaa. Konemusiikki kohtaa sinfoniaorkesterin Helsingin juhlaviikoilla ??Miltä kuulostavat konemusiikin energia ja euforia sinfoniaorkesterin tulkitsemina? Helsingin juhlaviikoilla perjantaina 26. elokuuta kuultava Classical Trancelations in Concert yhdistää klassisen musiikin konsertin sekä ravetapahtumien teknisen tuotannon ja visuaalisuuden. Musiikkitalossa Helsingin kaupunginorkesteria johtaa 20-vuotias kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä. Loppuunmyytyjä klassisen ja tanssimusiikin kohtaamisia on viimeisen vuoden aikana nähty mm. Lontoon Royal Albert Hallissa ja Sydneyn Oopperatalossa. Nyt ensi kertaa Suomessa koettavassa konsertissa kuullaan Lowlandin orkesterisovituksia tanssimusiikkiklassikoista. Ohjelmistossa saavat ensiesityksensä mm. versiot Daruden Sandstormista, Faithlessin Insomniasta sekä Eric Prydzin Opuksesta. Tapahtuman taustalta löytyy joukko suomalaisia musiikkivaikuttajia. Musiikkitalossa myös esiintyvä säveltäjä-tuottaja Lowland eli Petri Alanko on julkaissut kaksi Classical Trance- Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. Kuva: Matti Koivula. Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi. Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen. ? Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy lations -albumia hollantilaisen tähti-DJ Armin van Buurenin Armada-levymerkille. Pessi Levanto on elokuvasäveltäjä, pianisti ja orkesterisovitusten tekijä. Kansainvälisestikin tunnettu DJ Orkidea eli Tapio Hakanen juhlii tänä vuonna 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Konsertti on samalla Suomen pitkäikäisimpiin kuuluvan tanssimusiikkiklubi Club Unityn 20-vuotisjuhla. ? Tämä on iso merkkivuosi niin Unitylle kuin minullekin, ja on hienoa, että saamme juhlistaa sitä näin uniikilla tapahtumalla, kertoo Hakanen. ? Vuosien suunnittelun jälkeen on innostavaa lähteä toteuttamaan projektia yhdessä Juhlaviikkojen, Kaupunginorkesterin ja Musiikkitalon kanssa. Uskon, että kaikki löytävät konsertin kautta uusia yleisöjä. Classical Trancelations in Concert Musiikkitalon Konserttisalissa pe 26.8. klo 20. Liput toimituskuluineen alk. 17,50?82,50 ?. Helsingin juhlaviikkojen ohjelmisto julkistetaan kokonaisuudessaan 19.4. Lipunmyynti alkaa 20.4. Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34. Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maaja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha). Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko?kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 16 KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys Uutta! Kuorma-autokurssi englannin kielellä. Moottoripyöräkurssi A tai A2 englannin kielellä alkaa 29.4. klo 15. Kysy lisää! Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! ­ ?  ?  ?? ? ­ ? ? ???