• OSTAMME KULTAA BITMASTER yksiöt kaksiot ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi TIETOKONEHUOLTO = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 15-16 ? Nro 7/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA Etelä-Helsingin kansalaisopisto DIVARI Kesä tulee ? meillä on etkot! ANTIKVARIAATTI Perinteisillä tiiviskursseilla 2.5.?21.6. on tarjolla HIITiä, pilatesta, lavista, matkailukieliä, tempera- ja akvarellimaalausta, kesätyylin tai parvekkeen suunnittelua sekä monta muuta inspiroivaa arki- ja viikonloppukurssia. Kummisetä Uudenmaankatu 26 ? P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net ? kummiseta@wmail.? Tällä kupongilla! Ilmoittaudu www.etko.fi (09) 622 9580 Seuraavasta ostoksestasi alennus ! Soita 10 68 7 09 6 -25% Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. Iso Roobertinkatu 20?22 Asunnon myynti ajankohtaista? Asiakkaamme etsivät! 1-2 h kantakaupungin alueelta. Remonttia kaipaava huono- tai tyydyttäväkuntoinen asunto, jonka voi laittaa mieleisekseen. 3-4 h etelä-helsingistä. erityisesti eira, ullanlinna, punavuori, kaartinkaupunki. hyväkuntoinen tai vain vähän laittoa vaativa koti perheelle. KOHTEISta on ostotoimeksianto, asiakkaamme maksaa välityspalkkion. jos harkitset myyntiä, mutta asuntosi ei sovi edellä esitettyyn hakuun, pyydä maksuton arvio ja myyntisuunnitelma soittamalla tai Info@crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi
• Nro 7 ? Viikot 15-16 2 HAMMASPROTEESIT ?HYMYSSÄ SUIN? JO 40-VUOTTA Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. EHT Ossi 050-5533 OssiVallemaa Vallemaa 10v.050 SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Iloista pääsiäistä! Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA NYT 7,90 2/2017 ? 8,60 ? JARMO MÄKILÄ Mysteeriset maalaukset LEO TYKKYLÄINEN Alkuperäiset muumifigurit PEKKA HALONEN Lumikuvien mestari Mestaritalossa jo 10 vuotta! LENIN-MUSEOSSA ESILLÄ Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen historia Kauklahden lasitehtaan nostalgiset esineet Antiikki ja Taide -leh den ensimmäinen numero il mest yi kesällä 20 13. Lehti o n saanut loistavan v astaanoton niin tilaus- kuin ir tonumero my ynnissäkin. A ntiikki kok o laajaalaisuudes saa keskeisintä n on lehden sisältöä ja runsaas- Meiltä löytyy 10 biljardipöytää sekä 3 snookerpöytää ja pöytäcurling, 2 tikkataulua sekä pokeripöytä. Varauksia otamme vastaan sähköpostitse sekä puhelimitse. Tervetuloa viettämään aikaa kavereiden tai työporukan seurassa. Voit tilata sähköpostilla tilaukset@karprint.fi, internetissä www.antiikkijataide.fi tai oheisella tilauskupongilla. TILAUSKUPONKI A-oikeudet ja mukava ilmapiiri. Antiikki ja Taide hintaan Tervetuloa! kestotilaus Baribal biljardisali Perämiehenkatu 6-8,00150 Helsinki Puh: 09 673 525 aukioloajat: ti-la kello 12.00-02.00 su-ma 12.00-00.00 www.baribal.fi, sähköposti: baribal@elisanet.fi ti palstatila a saavat su omalaiset taidea ar teet, taid ekeräilijät ja mes enaatit. A n ti ik taide avau tuu myös jo ki ja kaiselle Suomen h istoriasta k iinnostuneelle. määräaikainen tilaus Vastaanottaja maksaa postimaksun 41? 36? Karprint Oy info AT Lehden tilaaja Sopimus 5003505 Sukunimi Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Allekirjoitus (huoltaja, mikäli tilaaja alle 18-vuotias) Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa 2017
• 13. vuosikerta ? nro 7 Viikot 15-16 Ajankohtaista Tasa-arvoiseen avioliittoon 857 paria maaliskuussa 2017 Suunnitelman tarkoitus on tutkia alueen kehityspotentiaalia sekä esittää ehdotus siitä, miten aluetta voisi kehittää ja täydentää rakentamisella. Elielinaukion ympäristön kehittämistä ideoidaan ??Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan 1.3.2017 ja mahdollisti samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen avioliittoon. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan maistraateissa muutettiin maaliskuun 2017 aikana 770 aiemmin rekisteröityä parisuhdetta avioliitoksi ja solmittiin 87 uutta samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Maaliskuussa samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi eniten Uudenmaan ja Hämeen alueella (yht. 56 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Vähiten samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin alueilla (yht. 16 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Maistraatissa lakimuutos ei ole näkynyt vihkivaraustilanteessa. Muutamia kyselyjä ja varauksia on tullut koskien samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Elielinaukion ja asema-aukion ympäristön kiinteistönomistajat haluavat käynnistää ideasuunnittelun alueen kehittämiseksi Kiinteistölautakunta käsitteli alueen varaamista suunnittelua varten. ??Kaupungin omistama osuus alueesta esitetään varattavaksi suunnittelua varten vuoden 2019 loppuun saakka ryhmälle, johon kuuluvat Ilmarinen, OPVuokratuotto, VR, SOK ja Evata Partners. Laajuudeltaan noin 23 000 neliön suuruisen alueen sisällä ovat varauksensaajien omistamat tontit, joilla sijaitsevat Sokos-tavaratalo, Postitalo ja Vltava-ravintola. Varauksensaajat laativat yhteistyössä kaupungin kanssa alueelle ideasuunnitelman. Suunnitelman tarkoitus on tutkia alueen kehityspotentiaalia sekä esittää ehdotus siitä, miten aluetta voisi kehittää ja täydentää rakentamisella. Alueen lopulliset varaukset voidaan valmistella sen jälkeen, kun edellytetyt suunnitelmat ja selvitykset on tehty. Toimitiloja, vapaaajan palveluja Kiinteistönomistajien käynnistämä hanke jakaantuu kolmeen osaan. Osahankkeissa tarkastellaan mahdollisuuksia laajentaa Sokos-tavarataloa Kaivokadun ja Asema-aukion alueella, kehittää Postitaloa ja lisärakentaa sen itäpuolella sekä täydennysrakentaa Elielinaukiolla ja uudistaa aukion kävely- ja liiken- nejärjestelyjä. Varausesityksen mukaan alueelle tulee suunnitella toimitilarakentamista ja vapaa-ajan palveluja. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuuksia vähentää liikennettä Töölönlahdenkadulla, jotta Töölönlahden alueen käytettävyys paranisi. Lisäksi tulee kehittää julkisia tiloja sekä jalankulun alueita ja ratkaista nykyisten ja uusien toimintojen saatto- ja huoltoliikenteen järjestelyt. Elielin bussiterminaali Suunnittelun osana selvitetään, miten Elielinaukion ympäristön rakentaminen vaikuttaisi bussiterminaalin toimintaan. Varauksensaajan on selvitettävä yhteistyössä kaupungin ja HSL:n kanssa Elielin bussiterminaalin mahdollisen lopettamisen edellytykset tai terminaalitoimintojen uudelleenjärjestelyn mahdollisuudet. Kaupungilla tai HSL:llä ei ole asiasta suunnitelmia tai rahoituspäätöstä. Varauksesta päättää kaupunginhallitus kiinteistölautakunnan esityksestä. Jos varauspäätös tehdään ja suunnittelu etenee joutuisasti, päätöksiä alueen kehittämisestä voidaan tehdä vaiheittain vuodesta 2019 eteenpäin. Helsingin Kaupunginteatteri, Peppi Pitkätossu. Kuvassa Anna-Riikka Rajanen Kuva © Mirka Kleemola Kaupunginteatteri palaa kotiin ja avaa ovensa ??Helsingin Kaupunginteatteri aloittaa syyskauden komeasti vastaremontoidussa, 50 vuotta täyttävässä teatteritalossa. Syksyn ensi-iltoja ovat Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija, yleisön pyynnöstä ohjelmistoon palaava Peppi Pitkätossu ja Juha Vakkurin lähihistoriaa luotaava Mannerheim ja saksalainen suudelma suurella näyttämöllä. Pienellä näyttämöllä ovat luvassa Maria Jotunin Kultainen vasikka ja näyttämöilottelu Hansu ja Pirre ? Mieleni minun tekevi. Farssikomedia Palkkamurhaajan painajainen avaa kauden Arena-näyttämöllä ja viiden teatterin yhteistyönä syntyvä Arvoituksellisia muunnelmia studio Pasilassa. Sivu 7
• Nro 7 ? Viikot 15-16 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 7 Pääkaupunkimme kutsuu eurooppalaisia H elsinki on sijoittunut kuudenneksi eurooppalaisten suurkaupunkien sarjassa Financial Timesin tulevaisuuden kaupunkeja vertailevassa tutkimuksessa. Global Cities of the Future -tutkimuksessa mitataan kaupunkien ja seutujen kilpailukykyä ulkomaisista investoinneista. Tutkimus julkaistaan joka toinen vuosi. Helsinki sai myös erityismaininnan pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta. Kaupunkien houkuttelevuutta arvioitiin kymmenien kriteerien perusteella. Näitä olivat muun muassa ulkomaisten investointien määrä, bruttokansantuote, koulutustaso, työvoiman osuus väestöstä, palkkataso, verkkoyhteyksien nopeudet ja yrityksen perustamisen helppous. Parhaaksi kohteeksi ulkomaisille sijoituksille tutkimuksessa arvioitiin Euroopan maista Lontoo, toiseksi tuli Pariisi. Kaikkien maailman kaupunkien sarjassa voiton vei Singapore. Tarja Halonen Helsingin yliopiston hallitukseen ??Helsingin yliopiston kollegio vahvisti kokouksessaan 28.3. yliopiston hallituksen uudet ulkopuoliset jäsenet kaudelle 1.1.2018?31.12.2021. Ulkopuoliset jäsenet ovat Tarja Halonen, Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen, Ilona Riipinen sekä Teija Tiilikainen. Yliopistokollegio päätti joulukuussa 2016 jatkaa nelivuotisia hallituksen toimikausia. Yliopiston seuraavan hallituksen toimikausi on 1.1.2018?31.12.2021 ja hallituksen jäsenten lukumäärä on 13, joista kuusi on yliTarja Halonen. opiston ulkopuolisia jäseniä. Nyt valittujen kuuden ulIlona Herlin on Cargokopuolisen jäsenen lisäk- tec Oy:n omistaja yhdessä si syksyllä 2017 yliopiston veljiensä Ilkka Herlinin ja henkilökunta valitsee vaa- Niklas Herlinin kanssa. Hän leilla kolme professoriedus- on väitellyt tohtoriksi Heltajaa ja muu henkilökunta singin yliopistossa ja toimii kaksi edustajaa hallituk- akateemisella uralla. Ilona seen. Näistä toinen on ope- Herlin työskentelee Heltus- ja tutkimushenkilöstös- singin yliopistossa suomen tä ja toinen tukihenkilöstös- kielen laitoksen tutkijana ja tä. Ylioppilaskunnan edus- dosenttina. Hänen väitöstajisto valitsee kaksi opiske- kirjansa koski alistuskonlijaedustajaa. Vuoden 2017 junktioita, ja hän on jullopussa tai 2018 alussa hal- kaissut 2010-luvulla mm. litus järjestäytyy ja valitsee tutkimuksen ?alkaa tekepuheenjohtajan ja varapu- mään? -rakenteesta. heenjohtajan ulkopuolisten ? Tommi Laitio (s. 1977) jäsenten keskuudesta. Tommi Laitio on Helsingin kaupungin nuorisotoiHelsingin yliopiston menjohtaja lokakuusta 2012 lähtien. Laitio on valmishallituksen ulkoiset tunut valtiotieteen maistejäsenet 2018-2021 riksi Helsingin yliopistos? Tarja Halonen (s. 1943) ta 2005 pääaineenaan yleiTarja Halonen toimi Suo- nen valtio-oppi. Opiskelumen tasavallan presidentti- aikanaan hän toimi Helnä vuosina 2000-2012. Sitä singin yliopiston ylioppiennen hän toimi kansan- laskunnan hallituksen puedustajana 1979-2000 ja heenjohtajana vuonna 2002 tuona aikana ulkoasiain- sekä Suomen ylioppilasministerinä, oikeusminis- kuntien liiton puheenjohterinä, pohjoismaisena yh- tajana vuonna 2003. Ennen teistyöministerinä sekä mi- valintaa Helsingin nuorisonisterinä sosiaali- ja ter- toimenjohtajaksi Laitio on veysministeriössä. Presi- työskennellyt muun muasdenttikautensa aikana ja sa tutkijana ajatushautomo sen jälkeen hän on toimi- Demos Helsingissä sekä nut lukuisissa luottamus- toimittajana Helsingin Satehtävissä Suomessa ja kan- nomien Nyt-liitteessä.Vuosainvälisesti muun muassa desta 2005 vuoteen 2008 Maailmanpankissa, Euroo- hän työskenteli European pan neuvostossa, YK:ssä ja Cultural Foundationin palUNESCO:ssa. Halonen on veluksessa Amsterdamissa. valmistunut oikeustieteen ? Ilona Riipinen (s. 1982) kandidaatiksi Helsingin yliIlona Riipinen on apulaisopistosta vuonna 1968. professori ja yksikön joh? Ilona Herlin (s. 1965) taja Tukholman yliopiston sovellettujen ympäristötieteiden laitoksella sekä fysiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Riipinen on ilmakehätutkija ja hän on toiminut post-doc tutkijana Helsingin yliopistossa 2009-2010 ja Carnegie Mellon Universityssä Yhdysvalloissa 2009-2011. Riipinen on väitellyt tohtoriksi vuonna 2008. ? Jussi Pajunen (s.1954) Ylipormestari Jussi Pajunen on vuodesta 2005 toiminut Helsingin kaupunginjohtajana. Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1997-2005 sekä kaupunginhallituksen jäsen 1999-2003, jolloin hän toimi 2003-2005 kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pajunen on tehnyt liike-elämässä uraansa erityisesti Edvard Pajunen Oy:ssä, jossa hänen viimeisin tehtävänsä oli toimia hallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut monissa luottamustehtävissä kunnallisten lautakuntien ja työryhmien lisäksi muun muassa Helsingin yliopistossa, Olympiakomiteassa ja Keskuskauppakamarissa. Koulutukseltaan Pajunen on kauppatieteiden maisteri ja MBA. ? Teija Tiilikainen (s. 1964) Teija Tiilikainen on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja Ulkopolitiikkalehden vastaava päätoimittaja. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään tammikuussa 2010. Tiilikainen väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1997 Åbo Akademissa. Hän oli EU:n perustuslakikonventin jäsen vuonna 2003. Vuonna 2007 hänet nimitettiin ulkoministeri Ilkka Kanervan poliittiseksi valtiosihteeriksi, ja hän jatkoi tehtävässä jonkin aikaa Alexander Stubbin aikana. Kokoomuksen siirrettyä kiintiöönsä kuuluvan valtiosihteerin vakanssin vuoden 2009 alussa sisäasiainministeriöön Tiilikainen palasi entiseen tehtäväänsä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtajaksi. Ota kantaa ? kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Vanhukset ovat Suomelle suuri voimavara ??Nykyvanhukset, joita ovat 40-luvulla ja aiemmin syntyneet. He ovat kantaneet raskaan taakan sotaveteraaneina, sotaorpoina, sotalapsina ja ns.suurina ikäluokkina. He tietävät, mitä työnteko on, ilman tukia, ei edes opintotukea, vain satunnaisten pätkätöiden ansioilla. Silloin oli talkoohenkeä, jonka avulla rintamiestalot rakennettiin ja naapuriapua annettiin. Eikä kenelläkään ollut vapaa-ajanongelmia, sillä lapsetkin olivat kykyjensä mukaan, askareissa mukana. Lapsena parasta viihdettä oli kuunnella mummolassa sitä, millaista oli ennen vanhaan ja siinä ohessa saimme oppia elämän perusasioita. Nyt on surullista kuun- nella, että vanhukset olisivat ikäänkuin taakka tälle yhteiskunnalle. Tämä on aivan väärä käsitys. Olen aivan varma siitä, että jokainen vanhus, joka työnteollaan ja säästämisellään on nostanut tämän maan hyvinvointivaltioiden joukkoon ei ole jättänyt työntekoa, jos terveys sen sallii. He jälleen tekevät ilmaista työtä hoitaen kotiaan, puolisoaan, lapsenlapsiaan. Lisäksi he tekevät valtavasti vapaaehtoistyötä erilaisissa yhteisössä ja yhdistyksissä. Ja mikä tärkeintä, he ovat monien palveluiden käyttäjiä ja siten myös työpaikkojen luojia ja ylläpitäjiä. Monet tuhannet, jopa kymmenettuhannet työpaikat ka- toaisivat pian, jos vanhukset eivät niitä käyttäisi. Nykyisten terveyden -ja hyvinvointipalvelujen kysyntä vähenisi ja lisäksi teattereissa, musiikkitaloissa, museoissa, matkatoimistoissa, ravintoloissa, kahviloissa, seurakunnissa ja monissa harrastuspiireissä olisi paljon tyhjää tilaa ilman vanhuksia. Arvostan valtavasti vanhuksia ja kaikkea sitä, mitä he ovat tehneet ja tekevät. Vuosikausia vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden hyväksi vapaaehtoistyötä tehneenä pyydän, antakaamme heille paras hoito ja hoiva, silloin kun he sitä tarvitsevat. Anneli Louneva Länsi-Pasila Länsimetro lisää myös yömetron saavutettavuutta ??Helsingin joukkoliikenteen käyttäjillä oli vuonna 2014 hieno mahdollisuus käyttää metroa myös yöaikaan. Erittäin monien matkustajien riemuksi metro kulki perjantaisin ja lauantaisin noin puoli kahteen asti. Kuitenkin syksyllä 2014 HSL:n hallitus päätti lopettaa pidennetyn viikonloppuliikennöinnin. Perusteluissa viitattiin kustannusten kalleuteen ja Helsingin kantakaupungin sisällä tapahtuvien matkojen suureen osuuteen. Samalla HSL:n hallitus kuitenkin päätti, että selvitetään ?onko metron yöliikenteessä päällekkäisyyttä bussilinjojen kanssa?. Juuri tätä olivat esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus edellyttäneet omissa yömetroa koskevissa lausunnoissaan. Kunnollista selvitystä ei koskaan tehty, vaikka yömetrokokeilun yhteispeli bussiliikenteen kanssa olisi voitu toteuttaa paljon tehokkaammin. Kun juuri metron käyttäjät ovat vuodesta toiseen tyytyväisimpiä joukkoliikenteen matkustajia, on kummallista, että HSL ei aktiivisesti etsi tapoja lisätä sen käyttöä. Lisäksi länsimetron alkava liikennöinti tulee muuttamaan Helsingin ja Es- poon välistä bussiliikennettä sekä metron saavutettavuutta merkittävästi. Tämä antaa oleellisen lisäsyyn tutkia tilanne uudelleen. Yömetro palvelisi niin vapaa-ajan matkustajia kuin työssäkäyviä kaupunkilaisia. Metron myöhäisvuorojen tarve myös arkisin on todennäköisesti kasvanut, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on lisännyt myöhäisiltaan asti työskentelevien määrää. Yömetron palauttamisen mahdollisuus onkin nyt selvitettävä pikaisesti. Laura Nordström Antti Möller Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat ??Helsingin seudun joukkoliikenteessä tehtiin viime vuonna yli 367 miljoonaa matkaa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,4 prosenttia. Matkustajamäärät kasvoivat etenkin junissa ja raitiovaunuissa. ? Kehärata on lisännyt junien käyttöä ja varsinkin Lentokentän aseman matkustajamäärät ovat kasvaneet. Raitioliikenteen suosiota kasvatti muun muassa linjaston laajeneminen Jätkäsaaressa, HSL:n toi- mitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Helsingin seudun liikenteen tulo viime vuodelta muodostui lähes 19 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, kun talousarviossa oli varauduttu 17,5 miljoonan alijäämään. Taustalla olivat etenkin toimintakulut, jotka 613,7 miljoonan euron suuruisina olivat 40,5 miljoona euroa talousarviota pienemmät. Toimintakulujen ylivoimaisesti suurin erä olivat joukkoliikenteen operointikustannukset, joita kertyi lähes 477 miljoonaa euroa. Matkustajamäärien kasvu nosti HSL:n toimintatuotot yhteensä 641,7 miljoonaan ja ne ylittivät talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla. Asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikenteeseen säilyi hyvällä tasolla, sillä 88 prosenttia matkustajista oli HSL:n tutkimusten mukaan liikenteen palveluihin tyytyväisiä. Tietoa HePosta ??Helsingin polkupyöräilijät ry on perustettu vuonna 1981 ajamaan pääkaupunkiseudun pyöräilijöiden etua sekä toimimaan turvallisen, sujuvan ja viihtyisän pyöräilyn puolesta. HePo pyrkii vaikuttamaan lainsää- däntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti HePo on sitoutumaton. HePo on Suomen suurin ja vanhin edelleen toimiva pyöräilijöiden liikennepo- liittinen paikallisyhdistys. Kuka tahansa pyöräilijä tai pyöräilyn edistämistä kannattava henkilö tai yhteisö voi liittyä HePon jäseneksi. HePolla on yli 1800 jäsentä. HePo on valtakunnallisen Pyöräliiton jäsen.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 5 Kaupunkipyöräkauteen valmistautuminen alkoi ??Viime aikoina Helsingin katukuvaan ilmestyneet keltaiset kaupunkipyöräasemat ovat olleet varma kevään merkki ja herättäneet myös ihmetystä aikaisella ilmestymisellään. Vaikka kaupunkipyöräkausi starttaa vasta 2.5., asemia on jo asennettu kaduille. Aikaistettu asennustyö johtuu kaupunkipyöräverkoston laajenemisesta: asennustyöhön on varattu tänä keväänä lisäaikaa, kun kaupunkipyöräjärjestelmä laajenee kolminkertaiseksi. Helsingin lisäksi kesällä kaupunkipyörillä poljetaan kokeiluluontoisesti myös Espoon eteläosissa, Matinkylän ja Olarin alueella. Järjestelmän laajentamisen vuoksi kauden alkua ei tänä vuonna ole mahdollista aikaistaa suunnitellusta. Tulevien kausien osalta tilannetta selvitetään. Asemien sijainnit harkittu asiakaspalautetta kuunnellen Laajentuvan kaupunkipyöräjärjestelmän asemien sijainnit on suunniteltu huolella. Asemien paikkoja määriteltäessä on otettu huomioon ihmisten liikkuminen, pyöräväylät, julkisen liikenteen solmukohdat ja asentojen sekä työpaikkojen sijoittuminen. Kaupunkipyöräpalvelun piiriin saadaan tulevana kesänä useita alueita, joille palvelua on asiakaspalautteissa erityisesti toivottu. Espooseen lainattavat pyöräasemat palautuvat Helsinkiin kaudeksi 2018. Lainattavien asemien sijainnit on valittu niin, että useimpia ei muutenkaan olisi tälle kaudelle pystytty suunnitelluille paikoil- le rakentamaan esimerkiksi tietöiden vuoksi. HSL:n kaupunkipyörien asemakartassa on säilytetty juokseva numerointi 1-150, vaikka asemia todellisuudessa on 140. Espooseen lainatut asemat siis puuttuvat numeroinnin välistä. Uudelle kaudelle rekisteröityminen alkaa 18.4. Viime kesänä koko kaupunkipyöräkauden lunastaneiden kausi uusitaan automaattisesti, jos käyttäjä kirjautuu omalle kaupunkipyöräsivulleen osoitteessa www.hsl.fi/kaupunkipyörät ja hyväksyy käyttöoikeuden uusimisen. Tämä tulee tehdä viimeistään 23.4. Kausimaksu 25 euroa veloitetaan uusinnan hyväksyneiltä huhtikuun viimeisellä viikolla 17 ja he saavat tästä henkilökohtaisen viestin. Viime kesänä kaupunkipyörät saivat suursuosion. Kuva: HKL/Jesse Ukkonen Käytäntöä muutettiin ensimmäisen asiakaskirjeen jälkeen saadun asiakaspalautteen vuoksi. Ensimmäisestä asiakaskirjeestä poiketen kausimaksua ei siis veloiteta viime kaudelle rekisteröityneiltä automaattisesti, vaikka käyttöehdois- sa niin oli todettu. Tämän osalta kaupunkipyörien käyttöehtoja tullaan päivittämään. Muutoksista kerrotaan uudessa asiakaskirjeessä. Uudet käyttäjät voivat rekisteröityä kaupunkipyöräpalveluun 18.4. alkaen osoitteessa https://www. hsl.fi/kaupunkipyorat. Kauden käynnistyttyä pyöräasemien sijainnit ja pyörien saatavuustiedot löytyvät ajantasaisesti HSL:n Reittioppaasta. Nuorten on vaikea saada apua Silta otetaan käyttöön loppuvuodesta 2017. Välimerenkadun ylittävä silta nousee paikalleen ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto teettää parhaillaan Jätkäsaaressa sijaitsevan Hyväntoivonpuiston muuriurakkaa. Urakkaan kuuluu Välimerenkadun ylittävän sillan rakentaminen. Silta nostetaan paikalleen 21.4.2017. Alueella tulee varautua liikennehäiriöihin 21.4.2017 klo 22.00 ? 22.4.2017 klo 6.00 välisenä aikana. Silta siirretään Saukonlaiturista laveteilla Välimerenkadulle, jossa nosto tapahtuu. Nostotyö kestää arviolta 1-2 tuntia. Noston aikana autoliikennettä ei ohjata Välimerenkadulle. Liikenne alueella ohjataan Länsisatamankadun ja Tyynenmerenkadun kautta. Noston aikana liikenne Rokkipark- kiin ja Airut-parkkiin on keskeytetty. Myös raitioliikenteessä on odotettavissa häiriöitä. Noston jälkeen sillan rakentaminen jatkuu siltakannen valutöillä ja kaiteiden sekä valaistuksen asentamisella. Silta otetaan käyttöön loppuvuodesta 2017. Käyttöönotosta tiedotetaan erikseen. Helsingin Länsisataman liikenneyhteyksiä parannettava nopeasti ??Varustamot Eckerö Line ja Tallink Silja sekä Helsingin seudun kauppakamari kiirehtivät Länsisatamaan johtavan katuverkon kehittämistä. Länsiterminaalia käyttää 6,6 miljoonaa matkustajaa ja 1,3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Liikenne ruuhkautuu ajoittain pahasti. ? Kun Jätkäsaareen muuttaa uusia asukkaita ja matkustajaliikenne kasvaa, on edessä entistä pahempia ongelmia. Katuverkon liikennejärjestelyjä on parannettava nopeasti, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Helsingin kaupungin valtuustostrategiaohjelman 2013?2016 mukaan Länsisatamaan johtavan liikenteen kehittämisvaihtoehdot on pitänyt selvittää. Käytännön toimenpiteitä ei kuitenkaan ole havaittavissa. ? Liikenneyhteyksien kehittäminen on edennyt hyvin verkkaisesti. Raitioliikenne Jätkäsaareen on toteutunut erinomaisesti, mutta muita parannuksia ei ole tapahtunut, vaikka tarve on suuri, Perälä sanoo. Länsisatamaan investoitu yli puoli miljardia euroa Varustamot ovat investoineet tällä vuosikymmenellä noin 500 miljoonaa ??Liian moni lapsi ja nuori kokee, ettei tule kohdatuksi eikä autetuksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottaneiden nuorten kokemukset hyvinvointipalveluista pysäyttävät. Nuoret toivovat kuuntelemista ja välittämistä, mutta kohtaavat kiireisiä ja väsyneitä ammattilaisia. Lasten ja nuorten puhelimen vuoden 2016 raportin teema on lapsen ja ammattilaisten kohtaaminen. Puhelimen, chatin ja nettikirjepalvelun kautta käydyistä keskusteluista on kertynyt tärkeää tietoa palveluja käyttäneiden nuorten ajatuksista, peloista ja toiveista. Yhteydenottojen perusteella ammattiavun saamisessa sekä kohtaamisten laadussa on paljon parannettavaa. Vaikka nuorille suunnatut tukipalvelut ovat monesti ruuhkautuneet, osa nuorista jää niiden ulkopuolelle, koska palveluja ei tunneta riittävästi tai niitä ei osata käyttää. ? Lapsilta vaaditaan liikaa oma-aloitteisuutta avun hakemisessa, ja moni jää sen vuoksi ilman tarvitsemaansa tukea. Huonosti voivilta ja palveluja ennen käyttämättömiltä nuorilta puuttuu perustietoa ja toimintaohjeita siitä, missä, milloin ja kehen voi olla yhteydessä, kun omassa elämässä tapahtuu vaikeita asioita tai olo on ahdistunut, MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo. Apua hakeneet lapset ja nuoret myös kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Pahimmillaan saman nuoren ympärillä työskentelee monta työntekijää, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä nuoren elämäntilanteesta. ? Kokonaiskäsitys aukeaa vain rauhassa rakennetussa luottamussuhteessa. Lapsen näkökulmasta olennaista on, että on yksi ihminen, joka ottaa tilanteesta kokonaisvastuun. Nuoret toivovat kiireettömyyttä, joustavuutta ja henkilökohtaista kohtaamista, mutta kokevat ammattilaiset usein kiireisiksi, välinpitämättömiksi, kyllästyneiksi ja väsyneiksi, Pajanmäki kertoo. Nuoret kaipaavat myös yksilöllisempiä kohtaamistapoja, mahdollisuutta vaikuttaa tapaamisaikoihin sekä tilaisuuksia purkaa huoliaan myös muilla keinoilla kuin puhumalla, esimerkiksi piirtämällä tai kirjoittamalla. Lasten ja nuorten toiveiden pohjalta MLL on yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa työstänyt ammattilaisten työn tueksi listan siitä, miten lasten ja ammattilaisten kohtaamisia voitaisiin parantaa. Listassa korostuvat lapsen ikätason mukainen kuunteleminen sekä kiireettömyys ja luottamuksen rakentaminen. euroa Länsisataman käyttöön liittyvän liiketoimintaan. Tämän lisäksi Helsingin Satama on investoinut noin 100 miljoonaa euroa uuteen Länsiterminaaliin. Ennen investointien käynnistämistä yhtiöt selvittivät tahoillaan, miltä tulevien vuosien toimintaedellytykset näyttävät. Yhdeksi keskeisimmistä asioista nousi Länsisatamaan johtavien liikenneyhteyksien kehittäminen. ? Vain siten voidaan estää elinkeinoelämälle, varustamoiden asiakkaille ja alueen asukkaille aiheutuvat kasvavat ongelmat ja vaaratilanteet. Samalla rakennetaan hyvää Helsinkiä, jossa asukkaat viihtyvät ja vahva matkailuelinkeino voi kukoistaa, Perälä sanoo. Länsisataman liikenneongelmia voidaan helpottaa muutamaksi vuodeksi varsin pienillä ja nopeilla toimenpiteillä. Puhelut pitenivät Vuoden 2016 aikana Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepal- velussa otettiin vastaan 26 0000 yhteydenottoa. Puhelin on edelleen suosituin kanava: puheluiden osuus oli 85 prosenttia. Merkittävää on, että puheluiden kestot pitenivät. Yli puoli tuntia kestävien keskustelujen määrä kasvoi vuoden 2015 raportissa tilastoituun nähden kolminkertaiseksi. ? Lapsille ja nuorille kiireetön keskusteluhetki aikuisen kanssa rakentaa luottamusta ja auttaa avautumaan vaikeimmistakin asioista, usein ensimmäistä kertaa, auttavien puhelinten suunnittelija Heidi Holappa kertoo. Suurin osa puhelimitse yhteyttä ottaneista oli 9?14-vuotiaita. Poikia kaikista soittajista oli yli puolet. Yleisin keskusteluaihe oli arjessa koettu yksinäisyys, toiseksi yleisin puheenaihe oli seksuaalisuus. Nettikirjeen ja chatin kautta yhteyttä otti eniten 15?17-vuotiaat ja tytöt. Kirjeissä ja chatissa yleisin aihe on jo pitkään ollut masennus tai ahdistuneisuus. Netin kautta tuli kaikkiaan noin 4 000 yhteydenottoa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Arkisin yhteydenottoihin vastataan kello 14?20 ja viikonloppuisin kello 17?20. Nettikirjepalvelu ja chat toimivat Nuortennetissä. Chatissa päivystetään maanantaista keskiviikkoon. Yhteydenotot ovat maksuttomia, kiireettömiä, nimettömiä ja luottamuksellisia, ja niihin vastaa MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset. ? Ne eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, sillä liikenneyhteyksiä uhkaavat yleiskaavaan piirretyt kaupunkibulevardit. Niiden ruuhkautuminen viivästyttäisi niin henkilö- kuin tavaraliikennettäkin ja heikentäisi matka-aikojen ennakoitavuutta, Perälä muistuttaa.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 6 Päivyri Kolumni Runopalsta Rakastetuin ja ihailluin nainen Ruusuja ja romantikkaa VIIKKO 15 MA 10.4. Tero TI 11.4. Minea, Verna KE 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana TO 13.4. Tellervo PE 14.4. Pitkäperjantai Taito LA 15.4. Linda, Tuomi SU 16.4. Pääsiäispäivä Patrik, Jalo VIIKKO 16 MA 17.4. 2. pääsiäispäivä Otto Reunassa keväisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Kunnaalle koivuun valkeaan linnut saapuu laulamaan. Latva tuuleen taipuu, katkea ei kuitenkaan. Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Reunassa keväisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Sävel kauniisti soinnahtaa, tuulet laivaa keinuttaa. Ruusut täyttää maan, lempi käy kukkimaan. Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Huomaan äänet vaienneet, linnunlaulut päättyneet. Tänään sä et unta saa, täysikuu sua valvottaa. Sinun käteesi tartun, tämä tie on ruusujen. Sulle poimin kukkasen, ruusun kauniin valkoisen. Ruusut täyttää maan, lempi käy kukkimaan. Rakkaus on kuoleman, saat ruusun valkoisen. Toivo Levanko lyyrikko Sunnuntaiksi Pääsiäispäivä 1. Kor. 15:12-22 ??There ain't no grave can hold my body down. Näin lauletaan Claude Elyn alkuperäiskappaleessa, joka on monelle tutumpi Johnny Cashin versiona. Tarinan mukaan tämä oli viimeinen Cashin äänittämä kappale. Kappale on kuin pitkän uran tehneen laulajan jälkikirjoitus, sillä se julkaistiin Cashin kuoleman jälkeen ilmestyneellä ?America IV Ain't No Grave? -albumilla. There ain't no grave can hold my body down. Siinä on samaa uhmaa ja varmuutta kuin Paavalin julistuksessa. Paavalille Kristuksen ylösnousemus on luovuttamaton ja aivan uskon ytimessä oleva asia. Ilman Kristuksen ylösnousemusta usko on turhaa. Tässä Paavali tosin on väärässä. Usko voi olla merkityksellistä myös ilman ajatusta tuonpuoleises- ta. Aadamin velka koskettaa meistä jokaista, se yhdistää sinut ja minut, koko luomakunnan. Pääsiäisen kertomus osoittaa, että se oli tuttua myös Jumalalle. There ain't no grave can hold my body down. Ylösnousemuksen ajatteleminen voi nyrjäyttää aivot. Silti sitä pitää ajatella, pohtia ja miettiä. Miten vaikea sitä onkaan uskoa ja kuitenkin sen toivoisi olevan totta, vielä kerran myös omalla kohdalla. Toivoo, että kaikki ei olisi vielä tässä. Pitäisi muistaa elää tätä elämää ja toivoa seuraavaa. Ylösnousemuksen mysteeriä kuvastaa sekin, että sitä ei kuvata Raamatussa. Varhaisin kuvaus siitä löytyy Pietarin evankeliumista, joka ei Raamatun kirjoituskokoelmaan ehtinyt. Raamatun evankeliumeiden kertomuksissa on vain tyhjä hauta, ihmettelevä opetuslapsi, epäilevä Tuomas ja miettivä Pietari. Nämä hahmot löydän myös itsestäni. Haluan ymmärtää tätä salaisuutta, tunnistan vaikeuden uskoa siihen, samoin kuin sen että pääsiäisen viesti ei voi olla minuun vaikuttamatta. There ain't no grave can hold my body down. Palaan vielä Paavaliin. Puolustaessaan uskoa ylösnousemukseen hän muistuttaa vapauttavasta asiasta. Ratkaisevaa ei ole se, mitä minä uskon vaan se, mitä Jumala on tehnyt. Uskon määrää ei voi mitata ja silloinkin kun sitä ei ole lainkaan, Kristus on herätetty kuolleista. Kristus kuoli. Mekin kuolemme. Kristus herätettiin kuolleista. Myös meidät tullaan kerran herättämään ikuiseen elämään. Play it, Johnny. Heikki Hesso Kirjoittaja on Keski-Porin seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori TI 18.4. Valto, Valdemar KE 19.4. Pilvi, Pälvi TO 20.4. Nella, Lauha PE 21.4. Anssi, Anselmi LA 22.4. Alina SU 23.4. Jyrki, Jyri, Kori, Jiri, Yrjö, Yrjänä Politiikassa täytyy oppia nousemaan periaatteiden yläpuolelle. Amerikkalainen sanonta Maria Ylipää nähdään Jeesuksena tämän vuoden Via Cruciksessa. Tunnetut naisnäyttelijät tulkitsevat Via Cruciksen Laulaja-näyttelijä Maria Ylipää nähdään Jeesuksena tämän vuoden Via Cruciksessa. ??Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman teoksen muissakin keskeisissä rooleissa on tunnettuja näytte- lijöitä kuten Jaana Saarinen Neitsyt Mariana, Petriikka Pohjanheimo Juudaksena, Meri Nenonen Pietarina ja Minna Koskela Herodeksena.Mukana on myös Tulen morsian -elokuvassa pääroolin tehnyt Tuulia Eloranta Pilatuksena. Veli-Pekka Hänninen mukaan käsikirjoituksen roo- lit eivät ole sukupuolisidonnaisia ? Tärkeintä on, että pääsiäiskertomuksen ydin tulee esiin. Roolihahmon sukupuolella ei ole merkitystä. Olen myös halunnut jättää ohjaajan tulkinnalle tilaa, kertoo Hänninen. Tänä vuonna tekstiin on tehty vain pieniä muutok- ??Marian ilmestyspäivä nostaa mieleeni unohtumattoman hetken ikuisessa Roomassa. Olin toimittanut Rooman Saksalaisessa kirkossa Suomen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen (6.12.). Samalla osallistuin roomalaisille tärkeään Maria-juhlaan (8.12.) . Aamulla varhain suunnistin Espanjalaisportaiden vieressä sijaitsevalla Colonna dell Immaculata-aukiolle, jonne 1854 pystytetyn korkean Maria-pylvään eteen tuli juuri sillä hetkellä nosturiauto tuomaan kukkaseppelettä Marian kaulaan ripustettavaksi.. Vähän myöhemmin paikalle lipui paavin turva-auto, Johannes Paavali II piti puheen ja kansa tungeksi laskiessaan hartaasti kukkia pylvään jalustalle rakkaalle Äiti-Marialleen. Hänen perisynnittömän sikiämisensä päivä (immaculata conceptio) on roomalaisille juhlaja vapaapäivä. Annoin suoran radioraportin Suomeen tuosta huippuhetkestä. Juhlahetki kosketti myös luterilaista pappia. Luterilainen reformaatio tunnustaa Marian ikuisen neitsyyden, mutta ei ole yhtynyt kirkon mariologiseen oppiin tahrattomasta sikiämisestä ja taivaaseen ottamisesta (assumptio). Mutta luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan uskomme, että Maria yhä rukoilee kirkkonsa ja meidän puolestamme. Maria ei ole vain katolisten tai ortodoksien Pyhä Äiti, vaan hän kuuluu erotuksetta kaikille kristityille. Maria on osa pelastushistoriaa, hän kuuluu evankeliumiin. Myös meillä Suomessa Marialla on omat juhlapäivänsä. Joulukuun kahdeksannesta seuraa, että tasan yhdeksän kuukauden kuluttua syyskuun kahdeksantena on Marian syntymäpäivä. Marialla on niin runsaasti juhlimisen aiheita ja ansioita, että olen vuosikymmenien mittaan saanut saarnoissani nostaa hänestä joka vuosi aivan uusia puolia esiin. Niin nytkin. Marian päivänä saarnaan Vantaan Hämeenkylän kiinnostavassa ?kuvakirkossa?. Sen neljätoista pysähdyspaikkaa kertovat havainnollisesti pääsiäisen ylivertaisesta salaisuudesta. Taidemaalari Silja Rantanen ja kuvanveistäjä Martti Aiha ovat teoksillaan luoneet kokonaisuuden, joka ohjaa ajatuksen juhlien juhlaan, pääsiäiseen. Maria rinnastetaan Laulujen laulun morsiameen ja hänelle annettiin nimitykset Norsunluinen torni, Libano- sia, mutta teoksen äänimaailmassa on huomioitu reformaation juhlavuosi. Lutherin Jumala ompi linnamme -virrestä kuullaan Helsingin filharmonisen kuoron ja Maria Ylipään tulkinnat. Via Cruciksen ohjaa Ville Saukkonen. Via Crucis alkaa pitkäperjantaina 14.4. klo 21.30 Kaisaniemen puistossa. Kärsimystien reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis esitetään Helsingin ydinkeskustassa Veli-Matti Hynninen nin torni ja Daavidin torni. Hämmentääkö, kun Jumalan äiti rinnastetaan torniin tai vanhurskauden ja pelastuksen peiliin? Heijastaviin pintoihin katsomalla ihminen voi saada elinvoimaa ja sielun kauneutta. Kirkkotaiteessa Maria usein istuu kulta-punaisen sädekehänsä alla Viisauden valtaistuimella. Taustalla häämöttävä lukupulpetti viittaa hänen oppinaisuuteensa. Marian päähän taiteilija on usein asettanutjalokivin koristellun kruunun muistuttamaa Marian puhtaudesta, viisaudesta, kauneudesta, voimasta, kirkkaudesta, ilosta ja suloisuudesta. Marian ilmestykset ovat synnyttäneet pyhiinvaellusintoa ihmeiden tapahtumapaikoille Italian ja Itävallan lisäksi Ranskaa, Portugaliin ja Irlantiin. Itäsuomalaiset vaellukset pyhillä poluilla Enonkoskelle ovat oma lukunsa. Tuska on Marian alinomainen seuralainen. Se täytti Marian ja hänen perheensä elämän alusta lähtien. Maria on lempeä, rukoileva lohduttajamme elämän tappioissa. Jo vanha Simeon ennusti, että Marian sydämen läpi oli miekka lyövä. Anna-Maija Raittila liitti virteensä kärsivän Marian: ?Maria Herran äiti, jäi yksin pimeyteen.? Kynttilät, kukat, ikonit, virret ja koko madonnakultti kuvastavat kuvataiteen ja musiikin keinoin, miten tuskan miekka tunki, myös äidin sydämeen. Kristus on uusi Adam ja Maria uusi Eeva. Riikinkukkokin vahvistettiin Marian symboliksi muistuttamaan elämän väreistä ja värähtelyistä. Ei ole mikään julkinen salaisuus, että Neitsyt Marian sädekehän tähdet ovat siirtyneet Euroopan unionin lippuun, jonka sininen väri on peräisin Marian viitasta. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info jo 22. kerran. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen. Viime vuonna esitystä seurasi noin 15 000 ihmistä. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis ? Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 7 Jukka Puotila ja Jukka-Pekka Palo Kuolema Venetsiassa ??Thomas Mannin nerokas novelliklassikko lukeutuu 1900-luvun merkkiteoksiin, ja nähdään nyt ensi kertaa Kansallisteatterissa. Lumoavan kaunista musiikkia esittää näyttämöllä sellisti Artturi Aalto. Ensi-ilta on Pienellä näyttämöllä 5. huhtikuuta. Maineensa huipulla oleva kirjailija Gustav von Aschenbach lähtee etsimään kadonnutta inspiraatiota tarunhohtoisesta Venetsiasta. Siellä hän odottamatta rakastuu samassa hotellissa asuvan puolalaisperheen kuvankauniiseen teinipoikaan. Intohimojensa, pelkojensa ja totuudenkaipuunsa kiihkeästi ajamana vanheneva mies seuraa ja jumaloi etäältä ihastustaan Venetsian sokkeloisilla kujilla ja lämpöä hehkuvilla hiekkarannoilla. Koko ajan ankarammin paahtavan auringon alla hän kohtaa kauneutta ja rumuutta, ylhäistä ja alhaista, valheita ja totuuksia. Pian hän alkaa aavistaa astuneensa vieraalle ja vaaralliselle tielle, joka viettelee häntä kohti jotakin tuntematonta, salattua ja lopullista. 1900-luvun keskeisimpiin kirjailijoihin lukeutuvan, Nobel-palkitun Thomas Mannin (1875?1955) monitulkintainen teos kertoo taiteen ja elämän yhteensovittamisen vaikeudesta, kielletystä rakkaudesta, porvarillisen kunnollisuuden ja individualistisen vastuuttomuuden välisestä ikuisesta ristiriidasta, luovuudesta ja rappiosta sekä niin usein itsellemmekin tuntemattomaksi jäävästä alueesta sisällämme. Sen hienostuneiden, täydellisyyteen asti viimeisteltyjen lauseiden alta avautuu hengästyttävä näköala koko vuosituhantisen sivilisaation elämän ja kuoleman kysymyksiin. Jukka Puotila juhlistaa 35-vuotistaiteilijauraansa Kuolema Venetsiassa -esityksellä syyskaudella 2017. Koko kansan rakastama Puotila kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen näyttelijäkaartiin. Keväällä 2017 hän näyttelee esityksessä Canth Kansallisteatterin perustaja Kaarlo Bergbomia. Hänet on nähty huippume- nestyksekkään Kuningas kuolee -esityksen pääroolissa ja muiden muassa esityksissä Maaseudun tulevaisuus ja Neljäs tie. Puotilan joka ilta uudistuva yhdenmiehenshow on jatkanut Kansallisteatterin ohjelmistossa jo seitsemän vuotta täysille katsomoille. Puotila tunnetaan myös lukuisista elokuva- ja televisiorooleistaan. Jukka-Pekka Palo on kuulunut Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen vuodesta 1991. Tällä hetkellä hän näyttelee Juha Jokelan Sumu-esityksessä ja pääroolia huippusuositussa Molièren Luulosairaassa. Kuolema Venetsiassa. Kuva: Tuomo Manninen. Palon aiempiin lukuisiin kiitettyihin töihin lukeutuvat mm. Mr. kennellyt Kansallisteatteris- ja elokuvakäsikirjoituksia, Vertigo, Kun kyyhkyset ka- sa dramaturgina, näytel- kuunnelmia, laulunsanoja tosivat sekä Pohjalla. Hänet mäkirjailijana ja ohjaajana ja radiofonian sekä sovittunnetaan myös loistavana vuodesta 1992. Näytelmi- tanut ja suomentanut kymlaulajana. en lisäksi hän on kirjoitta- meniä näytelmiä. Ohjaajana Michael Baran on työs- nut oopperalibrettoja, tv- hän on työskennellyt useissa produktiossa teatterin, oopperan ja musiikkiteatterin parissa. Kansallisteatterissa hänen viime vuosien töitään ovat olleet kiitetyt Aamu 2015, Persona 2014 ja Aie 2012. Muusikko Artturi Aalto opiskelee sellonsoittoa Tai- Kaupunginteatteri palaa kotiin ja avaa ovensa Jatkoa sivulta 3 ??Lilla Teaternin uutuudet ovat revyy-genreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens! ja taikashow Robert Jägerhorn ? På riktigt?. Remontoidun teatteritalon avajaisjuhlia vietetään Myrskyluodon Maijan merkeissä 24. elokuuta. Lasse Mårtensonin säveltämä suurmusikaali juhlistaa paitsi 50-vuotiasta teatteritaloa myös Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä sekä 110 vuotta täyttävää Kaupunginteatteria. Anni Blomqvistin romaanisarjan pohjalta Seppo Parkkisen dramatisoiman, Maija Vilkkumaan sanoittaman ja Kari Rentolan ohjaaman musikaalin pääparina nähdään Laura Alajääski ja Aaro Wichmann. Teatterin peruskorjausta edeltävän kevään 2015 hitti, koko perheen suursuosikki Peppi Pitkätossu palaa yleisön pyynnöstä suurelle näyttämölle 13. syyskuuta alkaen. Pepin roolissa vuorottelevat tuttuun tapaan Anna-Riikka Rajanen ja Maija Koivisto. Juha Vakkurin intensiivinen historiallinen näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma avaa uusia näkökulmia Suomen historian todellisiin vaaran vuosiin ja maan pysyviin riippuvuussuhteisiin kahdesta suurvallasta. Samalla näytelmä piirtää tuoreen ja inhimillisen kokovartalokuvan Suomen ensimmäisestä suurmiehestä, Carl Gustaf Emil Mannerheimista, joka pelasti maansa kahdesti. Suurella näyttämöllä 25. lokakuuta ensi-iltansa saavan, tiivistunnelmaisen näytelmän ohjaa Kari Heiskanen. Mannerheimin roolissa nähdään Helsingin Kaupunginteatterin pitkäaikai- nen teatterinjohtaja, vuoden alusta eläkkeelle siirtynyt näyttelijä Asko Sarkola. Muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Kirsi Karlenius, Kari Mattila, Unto Nuora, Matti Olavi Ranin, Tommi Rantamäki, Matti Rasila, Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti Timonen ja Kaisa Torkkel. Moraalin ja kukkaron asiat ovat aiheena Maria Jotunin ajattomassa komediaklassikossa Kultainen vasikka, joka saa ensi-iltansa Heidi Räsäsen ohjaamana pienellä näyttämöllä 31. elokuuta. Näytelmä kertoo ensimmäisen maailmansodan epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä, jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen kahdesta tyttärestä Lahja on vielä naimaton ja Eedit elää avioliitossa rehellisen liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksista ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha vai rakkaus? Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo. 1980-luvun suosikkisarja Fakta hommasta ja sittemmin keikkapaikoilta ympäri Suomea tutut Loimaan likat, komedian reipasotteiset rotunaiset Hansu ja Pirre, nähdään ensi syksynä myös teatterin lavalla. Kansalliseeppinen näyttämöteos Hansu ja Pirre ? Mieleni minun tekevi kantaesitetään 21. syyskuuta pienel- lä näyttämöllä. Tapahtumapaikkana on tietysti Loimaa ja lähtökohtana entiselle ruumishuoneelle perustettavan uuden taidemuseon perustamisjuhla. Teos käy Hansun (Riitta Havukainen) ja Pirren (Eija Vilpas) omien kokemusten ja kipupisteiden kautta läpi arkisia asioita, maailman syntyä, rakkautta, luontoa ja kosmosta. Arena-näyttämön kauden avaa Mika Eirtovaaran ohjaama Palkkamurhaajan painajainen 6. syyskuuta. Ranskalaisen Francis Veberin huippuunsa viritetty farssikomedia kertoo kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin. Toinen on ammattitappaja ja toinen itsetuhoinen, vaimonsa hylkäämä valokuvaaja. Murha-ammattilaisen työntekoa häiritsee paitsi naapurihuoneen itsemurhaa hautova asukas myös kirjava joukko hotellin henkilökuntaa, lääkäriä, ex-vaimoa ja poliisia, jotka kiihdyttävät tapahtumia kohti äärimmäisen viihdyttävän farssin hillittömiä loppuhuipennuksia. Rooleissa nähdään mm. Iikka Forss, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Antti Peltola ja Sanna Saarijärvi. Kahden miehen kohtaamisesta on kyse myös studio Pasilassa 30. elokuuta ensi-iltansa saavassa EricEmmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia -näytelmässä. Hämeenlinnan Teatterin, Kuopion kaupunginteatterin, Logomo-teatterin ja Riihimäen Teatterin kanssa yhteistyössä toteutettavan näytelmän ohjaa Sakari Kirjavainen, ja sen rooleissa nähdään Kaupunginteatterin näyttämölle palaavat Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen. Vastahakoinen Nobel-kirjailija kohtaa sinnikkään toimittajan ja menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua yllättävällä tavalla. Itsetietoinen nobelisti ja pelokas toimittaja ovat päältä katsoen epätasa-arvoinen pari, mutta illan edetessä käy ilmi, että molemmat ovat rakastaneet samaa naista. Miesten käsitykset valheesta, totuudesta, rakkaudesta ja kuolemasta törmäävät, ja salaperäinen nainen yhdistää ja erottaa heidät. Lilla Teaternin syksyyn on luvassa revyytä ja taikuutta. Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan kirjoittama ja ohjaama revyygenreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens! saa ensiiltansa 14. syyskuuta. Säveltäjänä on Sofia Finnilä ja laulutekstit kirjoittaa Henrik Huldén. Rooleissa nähdään Sanna Majuri, Pia Runnakko, Sampo Sarkola, Christoffer Strandberg, Joachim Wigelius ja Linda Zilliacus. Kansainvälisestikin arvostettu huipputaikuri Robert Jägerhorn palaa Lillaniin upouudella esityksellä Robert Jägerhorn ? på riktigt? , joka saa ensi-iltansa 5. lokakuuta Lilla Teaternissa. Virtuoosimaista taikuutta, tarinallisuutta ja tilannekomiikkaa yhdistävän esityksen ohjaa Markus Zink. HKT:n syyskauden ohjelmistossa jatkavat studio Pasilassa ikisuosikki Kiviä taskussa, perinteikäs stand up -klubi Club act!one ja Arena-näyttämöltä Pasilaan siirtyvä Kari Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama Palvelija. Lilla Teaternin ohjelmistossa jatkavat parisuhdekomedia Mieletön metodi ja Jeanette Björkqvistin Mammas flicka. deyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän soitti syksyllä 2016 Radion Sinfoniaorkesterin solistina Nuorten solistien konsertissa Hannu Linnun johdolla. Vuonna 2015 hän sai Janne-solistikykykilpailussa neljän muusikon kesken jaetun Nuori kulttuuri -säätiön palkinnon. Artturi Aallolle on myönnetty Pro Musica -apuraha vuonna 2014. Ensi-ilta Pienellä näyttämöllä 5. huhtikuuta Talvipuutarhan pääsiäiskoristelu Helsingin Talvipuutarhan pääsiäinen 2017 ??Helsingin kaupungin Talvipuutarhan pääsiäiskoristelu on valmis palmusunnuntaiksi 9.4.2017. Viherkasvien joukossa värikylläisyyttä tilaan antavat mm. kukkivat hyasintit, begoniat, vihmat, narsissit ja pääsiäiskranssit ja kaikkialla liihottavat pikkuruiset noita-akat. Ohjelma Palmusunnuntaina 9.4. lauluyhtye iHMeTys esittää suomalaisia lauluja 1800-luvulta nykypäivään. Kello 14.00 alkaen. Nukketeatteri Sytkyt esittää sadun ?Kukko kiekuu?, lankalauantaina 15.4., sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä 16.4. ja 17.4. kello 13.00 ja 15.00. Esityksen kesto on noin 15 minuuttia. Kaikkiin näihin tapahtumiin on vapaa sisäänpääsy. Kahvio palvelee Talvipuutarhan sisällä 14.?17.4, aukioloaikoina.? Talvipuutarhan aukioloajat pääsiäisen aikaan: ti 11.4. klo 9.00?15.00 ke?to 12.?13.4. klo 12.00? 15.00 pitkäperjantaina 14.4. ja la?ma 15.?17.4. avoinna klo 12.00?16.00 Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille pääsee parhaiten raitiovaunulla 8. Vapaa pääsy.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 8 Toukokuun ja kesän liikuntakurssit Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa kesälläkin monipuolisen kattauksen liikunnallista toimintaa helsinkiläisille. ??Liikuntavirasto tarjoaa kesälläkin monipuolisen kattauksen liikunnallista toimintaa helsinkiläisille. Kurssi-ilmoittautumisen voi tehdä internetissä https:// asiointi.hel.fi maanantaina 10.4.2017 klo 16.30 alkaen tai soittamalla maanantaina 10.4.2017 klo 16.30-19.30 numeroon 09 310 28858. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella 11.4. alkaen arkisin klo 9.00-15.00 puh. 09 310 87501, 09 310 87815, 09 310 87205, 09 310 87913 tai 09 310 87858. Kurssitarjonta, aikataulut, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.hel.fi/liikuntakurssit. Suuri osa tarjonnasta ei kuitenkaan vaadi ennakkoilmoittautumista. Lapsille ja nuorille Lapsille ja nuorille järjestetään mm. liikuntaleirejä. Kuva: liikuntavirasto Toukokuussa lasten uimakouluihin voi pulahtaa Itäkeskuksen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleissa sekä kesäkuusta alkaen myös Kumpulan maauimalassa ja Uimastadionilla. Alakouluikäisten EasySport-toiminnasta löy- Kalliokiipeilykin kuuluu lasten ja nuorten kesän tarjontaan. Kuva: liikuntavirasto tyy kesällä mm. liikuntaleirejä, melontaa, purjehdusta, rantalentopalloa, sulkapalloa, tennistä ja yleisurheilua. Yläkouluikäisille suunnatussa FunAction-toiminnassa on tarjolla mm. sisätreeniä, kesäpelailua sekä seikkailuliikuntaa. 18?29-vuotiaille nuorille Ulkokuntosaleilla tarjotaan kesällä laiteopastusta. Kuva: liikuntavirasto suunnatun NYT-liikunnan kesän tarjonnassa on puolestaan mm. jalkapalloa, kiipeilyä, kuntosalia, minigolfia ja tennistä. Työikäisille, senioreille ja erityisryhmille Työikäisille järjestetään alkeisuimakoulu Pirkkolan uimahallissa toukokuussa ja tekniikkauimakoulu Uimastadionilla kesäkuussa. Aikuisille ja senioreille on tarjolla kertamaksulla hallivesijumppaa Itäkeskuksen uimahallissa, syvän veden vesijumppaa Uimastadionilla, Kumpulan maauimalassa ja Itäkeskuksen uimahallissa sekä uintitekniikan opetusta Uimastadionilla. Myös erityisryhmille on tarjolla muun muassa kesäkunto- Puistojumppia järjestetään kesällä tutusti ympäri Helsinkiä. Kuva: liik Helsinkiläiset lapset kasvavat monimuotoisissa perheissä ??Neljäsosa helsinkiläisistä lapsista asuu yhden huoltajan tai vuorohoitoperheessä ja neljänneksellä lapsista ainakin toinen vanhempi on vieraskielinen. Helsinkiläiset vanhemmat ovat koko maahan verrattuna korkeammin koulutettuja, parempituloisia ja heillä on vähemmän lapsia perheessä. Lapsiperheiden hyvinvoinnissa on näkyvissä polarisaatiota ja myös alueellista erilaistumista. Työllisyyden ja toimeentulon haasteet kasaantuvat erityisesti yhden huoltajan perheisiin, monilapsisiin perheisiin sekä maahanmuuttajaperheisiin. Helsingin kaupungin eri virastot ovat yhteistyönä keränneet lasten hyvinvoinnista kertovia indikaattoritietoja ja koostaneet niistä katsauksen. Katsaus on ensimmäinen laatuaan. Tietoja löytyy esimerkiksi helsinkiläislasten ylipainosta ja karieksesta, koululaisten myönteisistä ja korjaavista Wilma-merkinnöistä, urheiluseuroissa liikkuvista ja taiteen perusopetukseen osallistuvista lapsista sekä 4-vuotiaiden kokemuksia kiusaamisesta ja kavereista. Joka kymmenes yläkoulua aloittava helsinkiläislapsi on ylipainoinen ja 12 ikävuoden jälkeen las- ten karies alkaa lisääntyä. Karieksen esiintyvyydessä sekä ylipainossa on myös jonkun verran alueellisia eroja. Pojat erottuvat Pojat erottuvat kouluikäisten joukossa useilla indikaattoreilla. 7?15-vuotiailla pojilla on tyttöjä enemmän koulupoissaoloja ja he saavat enemmän oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Po- jat käyvät tyttöjä vähemmän taideharrastuksissa sekä kirjastoissa mutta he harrastavat tyttöjä enemmän liikuntaa. Pojat käyttävät useammin korvausoikeudellisia lääkkeitä, ja poikien psykiatrisen avohoidon käynnit ja potilasmäärät ovat lisääntyneet tyttöjä huomattavasti enemmän. Katsaukseen perustuu rakenteilla olevan lasten hyvinvoinnin tilastotietokannan sisältöihin ja antaa yleiskuvan käytössä olevista tilas- totiedoista lasten palvelujen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Katsaus on kuvaus niistä hyvinvointitiedoista, joita maaliskuussa 2017 on käytettävissä. Tilastotietokanta on avoin tietolähde kaikille, jotka haluavat tarkemmin tutustua helsinkiläislasten hyvinvointiin. Tilastotietokanta on rakennettu määriteltyjen hyvinvoinnin osa-alueiden mukaan. Tilastotietokannasta voi etsiä numeerista tietoa esimerkiksi sukupuolen, kielen tai asuinalueen mukaan. Tilastotietokannassa on myös nuorten hyvinvointikertomukseen liitetyt indikaattoritiedot.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 9 Suomen suurin pellettikattila saapui Salmisaareen ??Suomen suurin pellettikattila saapui Salmisaaren voimalaitosalueelle toissa viikolla. Suuret kattilan osat nostettiin nosturilla paikoilleen rakenteilla olevaan kattilahalliin. Pellettikattila tuotiin Helsingin Salmisaareen isoissa osissa rekalla Turun satamasta, jonne se saapui aiemmin proomulla Puolasta. Kattilan osat otetiin nosturin kyytiin Tallber- ginkadulta. Osat ovat noin 14 metriä pitkiä ja 4-8 metriä leveitä, ja ne nostettiin nosturilla paikoilleen rakenteilla olevaan pellettilämpölaitosrakennukseen. Uusiutuvaa kaukolämpöä Salmisaaren pellettilämpölaitos valmistuu vuoden 2018 alussa. Valmistuttu- Faktoja pellettilämpölaitoksesta: ? Polttoaineteho on hieman alle 100 MW. ? Täydellä pellettiteholla kattilan hyötysuhde on noin 92 %. ? Kattila varustetaan typenoksidien vähennysjärjestelmän mahdollisuudella. ? Kattila varustetaan savukaasun kierrätysmahdollisuudella. ? Savukaasujen pudistus toteutetaan letkusuodattimella. kursseja. Maksuttomia puistojumppia on tänä suvena jälleen ympäri Helsinkiä. Toukokuusta alkaen useilla lähiliikuntapaikoilla järjestetään maksuttomia LIV-ulkotreenejä, joissa liikunnanohjaajan opastuksella tutustutaan kunkin paikan liikuntalaitteisiin. Havainnekuva pellettikattilasta Salmisaaren pellettilämpölaitoksessa. Kuvalähde: Valmet aan se tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä noin 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Puupelletillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa. Pellettilämpölaitoksen valmistumisen myötä pelletin käyttö polttoaineena Helenin energiantuotannossa kasvaa merkittävästi. Pellettiä on poltettu kivihiilen joukossa Salmisaaressa vuodesta 2014 ja Hanasaaressa vuodesta 2015 lähtien. Kun uusi lämpölaitos käy täydellä teholla, Helenin käyttämän pelletin määrä yli kolminkertaistuu tämän hetken tilanteeseen nähden. Tavallisuuden aave palaa Q-teatterin ohjelmistoon Saara Turusen kirjoittama ja ohjaama Tavallisuuden aave palaa yleisön pyynnöstä Q-teatterin ohjelmistoon syyskuussa. ??Tavallisuuden aave -esitys on saanut innoituksensa Luis Buñuelin elokuvasta Vapauden aave. Siinä missä Buñuelin elokuva tarkastelee vapautta, pureutuu Tavallisuuden aave nimensä mukaisesti tavallisuuteen. Esitys on kuvasarja erilaisista ihmiselämän hetkistä ja tilanteista, joissa näkymättömyyttä ja hiljaisuutta arvostavan suomalaiskulttuurin outoudet ovat läsnä. Arki ja juhla vaihtelevat kun tavallisuutta tavoitellaan ja joukosta erottumista kartellaan eri tavoin. Hauskojen ja murheellisten kohtaustensa avulla esitys tutkii totuttuja tapoja, perinteitä ja normeja. Tavallisuuden aave on kollaasinomainen kokonai- Vas: Antti Heikkinen, Laura Birn, Pyry Nikkilä, Elina Knihtilä ja Ylermi Rajamaa. Kuva: Pate Pesonius suus ja soiva kuvasarja. Se on absurdi ja melankolinen matka kotimaamme mykkiin syövereihin. Esitys sai ensi-iltansa Q- teatterissa helmikuussa 2016, ja sitä esitettiin loppuunmyydyille katsomoille 54 kertaa. Tavallisuuden aave vieraili myös kutsut- kuntavirasto tuna Tampereen Teatterikesässä. Syysnäytäntökaudella Tavallisuuden aaveesta on 35 esitystä. Esitykset ajalla 14.9.-18.11.2017. Tavallisuuden aave on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lipunmyynti on alkanut Q:ssa ja Tiketissä. Tavallisuuden aave ?kuvia kotimaasta Menovinkki Rooleissa: Elina Knihtilä, Laura Birn, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen. ??11.4.2017 klo 19.00 Espanjalaista pianomusiikkia. Eeva Havulehto, piano Musiikkitalo, Camerata-sali, liput: 15/10/5 ? Ticketmaster tai Musiikkitalon lipunmyynti Pianotaiteilija Eeva Havulehto esittää Federico Mompoun sävellyksiä, juhlavuottaan viettävän Enrique Granadosin Espanjalaisia tansseja, ja kokoelman Isaac Albénizin sarjasta Iberia. Albénizin musiikin myötä Andalusian maisema muuttuu soivaksi todellisuudeksi. Konsertin aluksi kuullaan lukuisiin espanjalaisiin säveltäjiin vaikuttaneen Domenico Scarlattin sonaatteja. Äänisuunnittelu: Tuuli Kyttälä Lavastus: Milja Aho Valosuunnittelu: Erno Aaltonen Pukusuunnittelu: Laura Haapakangas Maskeeraussuunnittelu: Riikka Virtanen Vas: Antti Heikkinen, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Laura Birn. Kuva: Pate Pesonius Koreografia: Janina Rajakangas
• Nro 7 ? Viikot 15-16 10 Kulttuuri Risto Kolanen Tanssija/koreografi Carolina Morales on virtuoottisen lumoava esiintyjä. Kuva: Jorma Airola Keskikevään kulttuurikierros ??? Jokainen päivä on aprillipäivä, toimittaja-kirjeenvaihtaja Tuomas Murajakin varoittaa uudessa faktantarkistuksen käsikirjassaan ?Faktat tiskiin!?. Se hälventää väärän informaatio sumuverhoa ja kertoo Faktabaarin tarinan. Murajakin väittää, että on vaarallista puhua, että eläisimme nyt totuuden jälkeistä aikaa. Löysä puhe ?faktanjälkeisestä ajasta? antaa vain siimaa valheille ja ryhtyy toteuttamaan itseään, hän sanoi pirteästi toimiva epävirallisen keskusteluryhmän ?Kulttuuriklubia ei huijata!? -illassa Manhattanin Dandysalissa Erottajan kupeessa. Sali on suureellinen ilmaus aina suosion takia tupatäydestä ylänurkkahuoneesta, jossa tunnelma tiivistyy. Nouseva burleskikabareeta Suomalainen burleskitähti Armi Von Vep ja Suomen ainoa kabareeyhtye Café de Abejas esiintyvät huhtikuulla Savoy-teatterissa. Yhdistelmä on elävää musiikkia, burleskia, performanssia, tarinankerrontaa ja taikuutta solmiva kabaree-esitys, joka lähestyy runoutta, rakkautta ja rappiota lempeän mustan huumorin kautta. Armi Von Vep ja Café de Abejas ovat esiintyneet yhdessä vuodesta 2013, ja heidän ensimmäinen yhteinen iltansa Savoy-teatterin lavalla, ?Kammerkabarett?, sai myönteiset arviot. Kulttuurikiertäjä ja -kuvaaja saivat esimakua mainion, taitavan ryhmän esityksestä Kallion TenhoRestobaarissa kaksi viikkoa aiemmin. Settilistan kappaleet ?One Man?s Sweetheart?, ?Strawberry Gin? ja ?Captain and the Widow? kertovat tyylisanomasta, jota kuultiin monella kielellä. Yhtyeeseen kuuluvat Laura Reunanen, laulu, J.W. Ralli, kitara, Saara Viika, sello ja Ilari Launonen, perkussiot. Tenhossa oli myös vieraileva mies laulussa. Armi Von Vep on suomalainen burleski- ja esitystaiteilija, jonka voimakas, energinen ilmaisu on noteerattu myös ulkomailla. Vuosi sitten kansainvälisen burleskidebyyttinsä tehnyt esiintyjä on kutsuttu Saksaan Berlin Burlesque Weekin suureen päätöstapahtumaan toukokuussa 2017. Hän työskentelee esiintyjän lisäksi myös taidemallina ja kätilönä! Musiikissa elää filmnoir, Weimar-ajan kabaree ja chansonin haavoittuva tarinankerronta. Yhtye on julkaissut kaksi levyä, ?Mascot Moth? (2013) ja ?Is This Casablanca?? (2015). Savoyn lavalla kuullaan myös uutta materiaalia yhtyeen tulevalta albumilta, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017. Flamencoa monilla aisteilla Sampo Soikoon! ? illassa yleisön täysin hurmanneella tavalla Granadan flamenco-tähtikaartiin kuuluvat tanssija/koreografi Carolina Morales ja kitaristi/säveltäjä David Heredia toivat lavalle uuden espanjalais-suomalaisen kokoonpanonsa Flamenco Nordicon. Yhdessä suomalaisten muusikoiden kanssa he luovat perinteistä ja uutta ? flamencoa ja jazzia, vapaata ja kurinalaista ? musiikkia ja tanssia. Taiteilijapariskunta varttui Andaluciassa ja mais- Alma Rajala tanssii hyytävästi luurankopään kanssa Räähkän luvussa. Kuva: Jussi Virkkumaa toi flamencon äidinmaidossaan mustalaiskortteleissa. Kitaristi Davidin viehtymys pohjoismaiseen, kuulaaseen jazz-sointiin, sai heidät lopulta helmikuussa 2016 tulemaan kuukaudeksi Suomeen, jossa syntyi ajatus sovittaa pohjoismaiset sävyt espanjalaisen flamencon sävelkieleen. Ryhmä ja sen musiikki syntyi vierailun aikana. Flamenco Nordico on kiehtova ja moniaistillinen kollaasi espanjalaista tulisieluisen flamencon herkkyyttä ja virtuoottisuutta, suomalaista kansanperinnettä ja mielenmaisemaa sekä pohjoismaista improvisoidun musiikin estetiikkaa. Suomalaisina muusikkoina ryhmään kuuluvat Mirella Pendolin-Katz, laulu, Kalle Katz, piano ja Pekka Saarikorpi, lyömäsoittimet ja body percussion. Loppujamit olivat vauhdikkaat. Kyllä, Kalle Katz on muusikkosukua, isän serkkuja olivat Herbert ja Ville Katz. Tero Pajunen lämmitti illan kuulaalla äänellään ja omilla lauluillaan. ?Universum? kosketti. Sampo soikoon! hakee uutta yleisöä nukketeatterin äärelle, ja onnistuu siinä hyvin. Nukketeatterikauhua Suvilahdessa Jouni Bäckström on mainio parrakas vauva, Emmi Hatjasalo on mukana arjen seikkailussa. Kuva: Tero Vihavainen Tuomas Muraja alustaa, kriitikot Jukka Mallinen, Ville Hänninen ja Seppo Niiranen oikealla kuuntelevat. Kuva: Hannele Salminen ? Kun on ristimätön ja papin siunaamaton ihminen, se ottaa vanhemman itsensä ruummiin pääluun, etupuolen vaan. Menee pyhäaamuna ennen aurinkon nousua metsään ja sen tulen läpi tulee alasti ja sen ruummiin pääluun painaa kasvoisa aivan kiini ja asettaa silmän reijät silmäisä kohtaan? Kannatti kokea Suvilahdessa hyytävää ?nukkekauhumystikaalia? alan erikoisimman verkostoryhmän, turkulaisen Aura of Puppets esittämänä. Minifestivaali oli Cirkon Maneesissa. Klo 22 aikaan yön syrjässä alkoi ?Räähkän luku?. Pekka Käppi soittaa shamanistista kansanperinnemusiikkia, jouhikolla ja metalliesineillä. Välillä hän polttaa lastuja tulessa, mikä luo sumuista tunnelmaa. Jonkinlaisen ison kaivonkannen päällä esineet liikkuvat. Sitten Heidi Maarasen luoma hyisen kalmainen (luuranko)nukkemorsian nostaa päätään, tanssii tai taistelee välillä Alma Rajalan intensiivisesti esittämän naisen kanssa. Lopussa Käppi asettelee kaulaansa hirttosilmukkaa. Emme näe ratkaisua, kun valot sammuvat. En suosittele esitystä lapsille; tämä Nadja Räikän ohjaama esitys on nukketeatteria ja äänitaidetta aikuisille, roisia rituaalia ja elektronista loitsintaa. ? Visuaalinen ja lähes sanaton esitys kiertyy kahden pakanallisen välineen, nuken ja jouhikon, ympärille. Niukoista elementeistä syntyy tiivis taikapiiri, joka ammentaa vanhojen uskomusten kouriintuntuvuudesta, tekijät sanovat. Aura of Puppets on uuden nukketeatterin verkosto, yhteenliittymä ja sateenvarjo. Siihen kuuluu 44 jäsentä, jotka toimivat ammattilaisina nukketeatteritaiteen moninaisissa tehtävissä. Arabia kohtaa Suomen Visuaalisesti ja musiikillisesti tavattoman kaunis, eleginen on Ali & Alpo -tanssiesitys ud-luuttusoittimen säestykseen. Näin sen iltapäivällä melko täydessä Caisan juhlasalin katsomossa. Pitkän linjan tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski tutustui Ninni Poijärven opastama Suomeen syksyllä 2015 tulleen pakolaisen irakilaisen Ali Alawadiin, joka esiintyi jo hänen taitelijajuhlassaan toukokuulla 2016. He ryhtyivät kehittämään länsimaisen ja arabialaisen musiikin, laulujen ja tanssin vuoropuhelua. Sävelet ovat surumielisiä, kotikaihoisia. Aaltokoski tanssii paljon ylävartalollaan, kuin viritettynä. Lopussa on hieno jalkatyösarja. Koska muusikko karkotettiin paperittomana Suomesta esitys tapahtuu elävänä tanssina; soitto kuuluu musiikkina ja heijastetaan välillä 3D-ulottuvuudella kuvana. Yhteistyö on niin tahdistettua, että loppukumarruksetkin menivät yhteen. Lämmintunnelmaisen yleisökeskustelun lopuksi kiitin Caisan hallinnoijan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puolesta taiteilijoita todella ajankohtaisesta esityksestä. Pakolaisuus, paperiton siirtolaisuus yleistyy Eurooppaan ja Euroopassa. Irakilaiselta muusikolta esiintyminen kiellettiin , koska soitto sinänsä on muka vaarallista. Taiteilija on turvassa Euroopassa, mutta ei voi ilman papereita työllistyä missään, Alpo kertoo. He ovat yhteistyössä paljon, ja lähettävät videoita. Tanssielokuva loikkaa eteenpäin Loikka10Pre ?pienfestivaali pidettiin tiiviinä lauantai-iltana WHS-ryhmän Teatteri Unionissa Pitkänsillan kupeessa, vanhassa perinteisessä nonstop-leffapaikassa, joka on kunnostettu visuaaliselle teatterille, elokuville, musiikille ja sirkukselle. Tanssielokuviin keskittyvä Loikka-festivaali on virkistänyt helsinkiläistä elokuvatarjontaa keväisin. Se on keskittynyt useampipäiväisenä Orionin, Andorran ja Dubrovnikin teattereihin Kampissa. Ensi vuonna on 10. festivaali. Tänä vuonna oli yhden päivän ja illan esityksiin ja keskusteluihin paneutunut ennakko-otto ensi vuoteen. Ilmeisesti säästösyistä. Ehdin nähdä monta mainiota tanssielokuvaa, joiden pituus on sopivan iskevä. Huumoria oli tarjolla Ann-Maria JoakimsdottirHutrin ohjaama ?Through the Storage in Five Easy Pieces?, joka kertoo siitä, millainen jännitysnäytelmä supermarketissa käynti viimeisen aukiolovartin aikana voi olla viiden hengen lapsiperheelle. Thomas Freundlichin ja Valtteri Raekallion ?Gold Storage? käytti myös huumoria mainiosti. Raekallio on jäämeren kalastaja, joka löytää jäätyneen miehen veden alta, Eero Vesterinen. Teltan lämmössä jäämies sulaa, ja alkaa vauhdikkaat miestenbileet suomalais-venäläiseen juomatapaan. Johanna Nuutinen on Länsimaisen tanssin ja arabialaisen musiikin kaunista vuoropuhelua Ali&Alpo ?esityksessä. Kuva: Tanja Ahola
• Viikot 15-16 ? Nro 7 11 Hurraa! ? Lastenteatterin juhlaa Lupsakalla savolaisella lääkärillä on keskisormi veikeästi Tommi Erosen eturauhasessa kiinni. Kuva: Marko Mäkinen Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla Elina Lajusen Pikku prinssin luo. Kuva: Joona Pettersson aina tavattoman esteettinen ja visuaalinen ?Me...? -leffassa, joka taisi olla japanilaista tekoa. WHS-ilta ennakoi ainoan tanssielokuvafestivaalimme tulevaa juhlavuotta ja nosti Suomi 100 -hengessä alan osaamista valokeilaan. Kotimaisen tanssielokuvan laadun ja määrän kasvu viime vuosina on Loikan taiteellisen johtajan Kati Kallion mielestä osoitus siitä, että sen työ alan edistäjänä on ollut tärkeää. Arvioon on helppo yhtyä. Ihminen on aivan auki Katso ihmistä! Olkaa ihmisiksi. Ihminen on ihmiselle susi. Mietin erilaisia sanontoja puhekielessämme ja kulttuurissamme, kun vietin antoisan kaksi tuntia Teatteri Jurkan huoneessa Vironkadulla. Tommi Eronen on huoneessa ?Mensch?, erityisen jalo luonne, kuten juutalaisessa kulttuuriperinnössä ylistetään. Suomalaisten uuden aallon elokuvien kovanaama tai päähenkilön sidekick, joka esittää yhtä pääosaa aika pönöttävässä ?Presidentissä? TV 1:llä, on täysin auki ja hauras huoneteatterissa katsojien keskellä. ?Ihminen!? ? monologi käy läpi taitelijan tai esityk- Alun akvaariotanssi on komea AnnaBerthaCecilia -esityksessä Annatalolla. Kuva: Krepsko sen päähenkilön puhumattoman isäsuhteen, ex-vaimosuhteen ja suhteen lapsiin. Varsinkin saunakohtaus vanhimman pojan kanssa on vaikuttava. Näyttelijän silmät kostuivat, niin varmaan monet silmät katsomossa. Kun keski-ikäinen näyttelijä kirjoittaa itselleen monologin kahdeksi tunniksi, epäonnistumisen uhka voi olla lähellä. Tuleeko näytelmästä liian sisäsiittoinen? Kosto lähimmäiselle. Ilari Johansson ohjauksessa Erosen teksti ja tulkinta pysyvät hienosti kasassa. Ohjaaja sanoo Jurkan verkkosivulla, jotenkin näin: Ollaan aura edellä avoimuuteen. Ollaan myös niin Kuo- piota. Kalakukko, Kimmo Timonen, Martti Ahtisaari, Puijo, Paavo Lipponen kuuluvat kuvaan ja puheenparteen. Jurkalla on vahva kevät, usean esityksen kera. Kati Outinen teki edellisen herkän muistisairausnäytelmän, joka jatkui helmikuulle. Erosen edellinen monologi Jurkassa oli ?Isä?, sen kokemuksen ympärillä, jota hän nytkin käsittelee. Visuaalinen Pikku prinssi Hurjaruuthin pitkän linjan tekijä ja johtaja Arja Pettersson ohjasi keväälle 2014 hyvin kauniin, vi- Jenny-Elina von Bagh, Andrius Katinas ja lapset tanssivat perheen arkikauhunhetkissä supermarketin läpi. Kuva: Paula Kesäläinen suaalisen ja pohdiskelevan tulkinnan ranskalaisen kirjailijan Antoine de SaintExupéryn satuklassikosta ?Pikku prinssi?. Erityisen kiitoksen ansaitsi Joona Pettersson värikkäästä videolavastuksesta ja Kirsi Manninen lumoavasta pukusuunnittelusta. Loistava, jännittävä ja humoristinenkin menestysteos on uusittu monta kertaa Kaapelin tanssiteatterilavalla. Esiintyjistä huipputason saavuttaa Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla ja köydellä. Kirjailijan satutarinan Ruusu-osuus oli erityisen vaikuttava. Hänet näkee usein sirkusesityksissä Suvilahden Cirkossa. ??Pimeähkössä Annantalon salissa on aivan hiirenhiljaista, vaikka menossa on lastenteatteri. Yleensä lapset nauravat, kommentoivat, joskus pelkäävät sitä, mitä näyttämöllä tapahtuu. Istun siellä Herttoniemenrannan ala-astelaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Tsekkiläis-suomalaisen Krepsko-ryhmän ?AnnaBerthaCecilia? on mainio ja monipuolinen lastenteatteriesitys, joka hyödyntää perinteistä (käsi)nukkeateatteria, miimiä ja esineteatteria sanattomasti, taustamusiikkia hyödyntäen. Aakkosten järjestys käydään opettavaisesti läpi. Linnea Happonen ja Jiri Zeman tekevät hyvää yhteistyötä. Alun akvaariotanssi on komea. Erityisen taitava on mielikuvitusrikas lavasteiden vaihto, joka sujuu rytmikkäästi. Lapset jaksavat seurata hiljaista kaunista esitystä rauhallisesti. Toista oli äänekäs meno ?Into, Parrakas Oskari Turpeinen on aina luotettavan toimelias lentäjä. Elina Lajunen itse Pikku prinssinä kantaa tunnelmaa eteenpäin, mutta hieman totisesti, mikä lienee myös tietoinen valinta. Siirtymät yhdeltä tähdeltä toiselle katkeilevat toisinaan. Muutamalle lapselle käärmeet ja ketut ym. ovat liian pelottavia, vaikka lapset ovat yli ikäsuositusrajan kolme vuotta. Kun len- vauva? -satumusikaalissa, joka villitsi skidit hurmokseen samassa paikassa. Jouni Bäckström on vauva, Emmi Hatjasalo toisessa roolissa. Heidän arkensa muuttuu seikkailuksi ruoholahtelaisen päiväkoti Troolarin lapsille. Esitys sai lastenteatterin vuoden ITU2016 palkinnon. Kanneltalolla meni ?Herttakuninkaat?, joka on hyvin opettavainen lastenteatteria sirkuksen, jongleerauksen suuntaan vievä juttu. Lapset tykkäsivät ja kommentoivat kovasti. Minusta tuntui, että informatiivinen puhe upposi enemmän aikuisiin kuin lapsiin ?Nykytanssin suuntauksia? esitellessään. Satu Tuomiston ?VauvaVau? on tavattoman viehättävä ja rauhallinen äidin tai isän ja vauvan yhteinen kokemus Annantalon pehmustetussa huoneessa. Hurraa! -festivaalin esitykset kiersivät Helsingin ja naapurikuntien kulttuuri- ja aluetaloissa. Uutena oli mukana Mad House Suvilahdessa. täjän kone alkoi pörrätä, yksi lapsi karkasi vierestäni aika alussa riviltä vanhemmat perässä. Lastenteatterin tekijältä vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, koska tällainen katsojapalaute tulee välittömästi vasten kasvoja. On vain purtava hammasta ja jatkettava esitystä. Se palkitsee. Teksti: Risto Kolanen Pitkäperjantaista pääsiäiseen Kärsimystarina päättyy ylösnousemukseen ??Jeesuksen kärsimystarina saa pääsiäisenä päätöksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen myötä. Pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat alun perin yhden juhlan, mutta 300-luvulta lähtien pitkäperjantaita on vietetty erillisenä juhlapäivänä. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Pitkäperjantai ajoittuu pääsiäistä edeltävälle perjantaille. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia. Jeesus ristiinnaulitaan ja hän kuolee. Jeesuksen kärsimystie päättyy. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovin- toa toistemme kanssa. Kirkossa ei ole pitkäperjantaina ehtoollista, vaan vietetään sanajumalanpalvelus. Kellot ja urut vaikenevat. Alttari on vähäeleinen ja liturginen väri on musta. Riisutulla alttarilla on ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kynttilät on sammutettu ja usein kokonaan poissa. Kukkia ei käytetä lukuun ottamatta viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Useissa kirkoissa on myös klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Tänä vuonna pitkäperjantai on 14.4. Lutherin kynästä Luther kirjoittaa pitkäperjantaista tekstissä, jossa hän viittaa Vanhan testamentin lukukappaleeseen. Me harhailimme eksynei- nä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. (Jes. 53:5) ?Nämä sanat on lausuttu painokkaasti, että omatuntomme pysyisi varmana ja vakuuttuneena eikä kuormittaisi itseään millään synnin kuvalla. Jumalan armelias tahto on, että arka omatuntosi ei kauhistuisi eikä antaisi kiduttaa itseään. Jumalahan tahtoo sinulle samaa hyvää kuin Herramme Kristus. Eihän hän halua tappaa sinua syntiesi tähden, jotka Kristus on jo ottanut kantaakseen. Rakas omatunto, voit luottaa siihen, että Herra ja Isä taivaasta, sinun Jumalasi, on yhtä ystävällinen, armollinen ja hyväsydäminen sinua kohtaan kuin hänen Poikansa Kristus vapauttaa sinut kaikista synneistä.? (Lainaus teoksesta: Martti Luther. Yksi armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 226227).
• Nro 7 ? Viikot 15-16 12 Kirja-arvostelu Diplomatiaa viidakon kätköissä ??Mitä tekee diplomaatti? Nostaa coctail -lasiaan, hymyilee sinne tänne ihmisille, joita inhoaa ja puhuu jonkun aikaa puuta heinää rientääkseen sitten seuraavaan ?kokkari-tilaisuuteen? näyttäytymään ja tärkeilemään! Täysin toisenlaisen kuvan ,ehkä oikeamman, diplomaatin työstä antaa suurlähettiläs Mikko Pyhälän erinomaisen valaiseva teos ?Valtaa ja vastarintaa? (Siltala 2016). Pyhälä toimi Suomen ulkoministeriön palveluksessa vuodet 19722013. Näistä ajoista Pyhälä on koonnut eräitä uransa merkkipaaluja, erityisajanjaksoja, joita hän elävästi ja tarkasti kuvailee palauttaen lukijan mieleen monia tuttuja ja tuntemattomia historian vaiheita eri puolilla maapalloa. Pyhälän kirja on erinomaisen omakohtainen kokemuksien kirjo, henkilöitä vilisee ympäri maailmaa, henkilöhakemistossa on yli 1000 nimeä, pienemmistä hahmoista suurten valtioiden johtajiin. Vietnamista se alkoi Mikko Pyhälän kirja alkaa Vietnamin sodasta, kuinkas muuten. Tuo sotahan oli ensimmäinen ?TV-sota? 1960- ja 1970-luvuilla,toi sodan suomalaisiinkin koteihin. Sotaa ja USA:ta vastaan marssittiin kaikkialla maailmassa, Suomessakin. Nuori virkailijakin sai osansa suomalaispoliisin pampusta! Pyhälä kertoo kirjassaan Vietnamin lisäksi Intiasta ja sen naapurista Sri Lankasta, jossa tamilien tappaminen oli kansanmurhan veroinen toimi. Sri Lankan valtiomalliin haettiin apua Suomen ja Ahvenanmaan erityisestä sopuisasta yhteiselosta! Tappamiseen Pyhälä ?perehtyi? myös Portugalin alusmaan Guinea-Bissaun ja Kap Verden itsenäistymispyrkimyksissä Afrikassa. Ilman vaikeuksia ei tämäkään kolkka itsenäistynyt. Tiibet ja Dalai Lama oli ja on edelleen kansainvälisen politiiikan hankala asia. Kirjassa kuvataan hyvin hauskastikin, kuinka Tiibetin johtajaa Dalai Lamaa eivät suomalaispoliitikot Kiina-pelossaan uskaltaneet tavata kuin salaa puolihämärien kiertoteiden kautta. Naiset ja lapset Kansainvälissä ristiriidoissa, sisällissodissa erityisesti, väkivallan ja terrorin uhrei- na ovat kaikkein heikoimmat, naiset, lapset, vanhukset. Pyhälä kuvaa erityisen hyvin sitä monimutkaista poliittista sotkua, jonka keskellä Afganistan on ollut jo vuosikausia. Pakistan ja USA ovat voimakkaasti vaikuttaneet maan oloihin, vahvaa Taleban-liikettä unohtamatta. Naisten asema näissä myllerryksissä on ollut alati vaihteleva pukeutumissäännöistä ja ulkonaliikkumisluvista lähtien. Praha 1968 Pyhälä näki läheltä Tshekkoslovakian yrityksen luoda ?ihmiskasvoista sosialismia? vuonna 1968. 1970-luvulla Pyhälä Prahassa joutui ?taiteilemaan? uuden Moskova-mielisen hallinnon kanssa kuten myös itse tshekit ja slovakit. Pyhälä marssittaa eteemme valtavan joukon tshekkoslovakilaisia kulttuurielämän edustajia kertoen miten heidän kävi ?Moskovan puristuksessa?. Satapäisestä henkilögalleriasta puuttuu kuitenkin se suomalaisille ylivoimaisesti kaikkein tärkein ja tunnetuin tshekkoslovakilainen pariskunta: Emil Zatopek ja Dana Zatopkova. Helsingin Olympiakisojen 1952 kultamitalivoittajat! Heillekään ei käynyt hyvin vuoden 1968 jälkeen! Kirjan lopussa Mikko Pyhälä palaa toimintaansa nuorena virkamiehenä ETYK-kokouksen valmistelijana Helsingissä 1975. Ihan kommelluksitta siitäkään ei selvitty. Kokonaisuutena Mikko Pyhälän kirja virkamiesvuosista ulkoministeriön palveluksessa on positiivisen virkistävä omakohtainen kuvaus kansainvälisen diplomatian arjesta, jossa Guinea-Bissaun viidakossa coctail-kutsujen ja kristallikruunujen kimmellys on tosi kaukana. Pekka Hurme Kakofonia by Heteka13 ??Heteka13 on Vallilan teollisuussalueen sydämessä, Helsingissä, sykkivän taiteilijavetoisen kulttuurikehdon synnyttämä taiteilijaryhmä. Näyttelykokonaisuutena Kakofonia esittelee nykytaidetta monimuotoisuudessaan. Se sisältää urbaanista hektisyydestä ammentavaa maalaustaidetta, installaatiota, videotaidetta, performansseja sekä tekstiilitaidetta. Kaikki näyttelyyn osal- listuvat ovat taiteentekijöitä; vain mediat vaihtuvat ja muuttavat muotoaan. Taiteilijoiden välinen keskustelu ei jää pelkkiin kahvituokioihin vaan käsittelee maanalaisia ja ?päällisiä kulttuureja. Ne sekoittuvat onnelliseksi kakofoniaksi vanhan Hetekantehtaan suojissa. Korkeataiteen ja undergroundin rajamaasto on vain halkeama vanhan tehtaan betonilattiassa. Helsingin yliopiston tuotot ja kulut 2015-2016 Helsingin yliopisto onnistui taloutensa sopeuttamisessa ??Yliopiston kokonaisrahoitus väheni lähes 60 miljoonaa euroa vuonna 2016. Talous saatiin kuitenkin tasapainoon laajan muutosohjelman avulla. Vuotta varjostivat yt-neuvottelut, jotka johtivat irtisanomisiin. Yliopisto uudisti voimakkaasti rakenteitaan ja koulutusohjelmiaan. Helsingin yliopiston talous heikkeni merkittävästi vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui valtion perusrahoituksen ja muiden rahoitusten vähenemisestä sekä yliopistoindeksin poistumisesta. Lisäksi Helsingin yliopisto menetti yli 30 miljoonan euron apteekkikompensaation ja -veron, mikä kaksinkertaisti leikkaukset. Yhteensä yliopiston kokonaisrahoitus laski lähes 60 miljoonaa euroa. Yliopisto käynnisti syksyllä 2015 laajan muutosohjelman taloutensa sopeuttamiseksi. Osana muutosohjelmaa käydyt yhteistoimintaneuvottelut johtivat 372 työntekijän irtisanomiseen. Yliopiston tavoitteena on vähentää käytössä olevia tilojaan. Vuonna 2016 tilat vähenivät 3 000 htm2. Tilavähennyksillä haetaan merkittäviä säästöjä tulevina vuosina. Yliopisto organisoi hallinnolliset palvelunsa uudeksi palveluorganisaatioksi ja yhtiöitti koulutus- ja kehittämispalvelut HY+-yhtiöön. Tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittämistä valmisteltiin vuonna 2016 ja päätös yhtiöittämisestä tehtiin kuluvan vuoden tammikuussa. jäämä oli neljä miljoonaa euroa. Arvopapereiden myynneistä ja osingoista kertyi kahdeksan miljoonaa euroa, joten yliopiston toiminnan ylijäämä oli yhteensä neljä miljoonaa euroa. Ylijäämä vastaa noin yhtä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toiminnan kahden päivän ajan. Yliopiston toiminnallinen tulos miinuksella Helsingin yliopiston henkilöstökulut olivat 411 miljoonaa euroa vuonna 2016. Henkilöstökulut vähenivät 30 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 yliopistossa tehtiin edelliseen vuoteen verrattuna 571 henkilötyövuotta vähemmän. Opetusja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet laskivat 2,5 prosenttia ja muun henkilöstön henkilötyövuodet 13,5 prosenttia. Aiemmin käynnistettyä Vuonna 2016 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 692 miljoonaa euroa (2015: 750 milj. e), josta 412 miljoonaa euroa oli valtion perusrahoitusta. Kokonaiskulut olivat 687 miljoonaa euroa (2015: 704 milj. e). Henkilöstökulujen osuus oli 60 prosenttia ja tilakulujen osuus 14 prosenttia. Yliopiston toiminnan ali- Henkilöstökulut laskivat 30 miljoonaa euroa koulutusuudistusta jatkettiin. Vuoden aikana uudistettiin kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmat: syksyllä 2017 käynnistyy 32 laaja-alaista kandiohjelmaa ja 60 maisteriohjelmaa. Vuonna 2014 perustetut 32 tohtoriohjelmaa jatkavat toimintaansa. Vuoden 2016 aikana yliopisto tarkasteli myös tiedekunta- ja koulutusrakenteitaan. Tiedekunnat muuttuvat laitoksettomiksi 1.1.2018 alkaen. Pitkäjänteisyys palkitaan Rehtori Jukka Kola on tyytyväinen, että pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ tuotti edelleen hyvän tuloksen sekä akateemisesti että taloudellisesti. ? Onnistumisten takana on erittäin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä erinomaiset opiskelijat, rehtori Kola sanoo. Skanska aloittaa työt Olympiastadionilla ??Skanska käynnistää työmaansa Olympiastadionilla huhtikuun alussa. Skanskan siniset työmaatilat ovat valmiina Paavo Nurmen patsaan läheisyydessä. ? Rakentaminen käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa Stadionin eteläisten ja läntisten osien peruskorjaustöillä. Maanalaisten tilojen uudisrakentamisen osalta työt käynnistyvät Stadionin pohjoispäässä, kertoo aluejohtaja Vesa Tähti Skanskasta. ? Meille skanskalaisille on erityisen tärkeää, että työmaam­ me on turvallinen ja hyvä naapuri työmaan ympäristössä asuville ja liikkuville. Teemme parhaamme, jotta rakennus­ töistä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen, sanoo aluejohtaja Vesa Tähti. Skanska tiedottaa merkittävistä tapahtumista ja mahdollisista reittimuutoksista koko työmaan ajan. Ajankohtaiset asiat löytyvät osoitteesta www.stadion.fi sekä Stadionin uutiskirjeestä. Stadionin uudistushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Skanska valittiin Olympiastadionin mittavan uudistushankkeen pääurakoitsijaksi helmikuussa. Hanke on suurin Skanskan Suomessa koskaan toteuttama talonrakennusurakka, jossa Skanska on yksin päätoteuttajana. Sopimuksen arvo Skanskalle on 156 miljoonaa euroa. Olympiastadionilla on menossa Lemminkäisen suorittamia maanrakennus-, louhinta- ja perustuksien vahvistustöitä, jotka jatkuvat syksyyn 2017. Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille rakentuu hankkeessa 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Stadionin katsomot katetaan ja ravintola- ja WC-tilojen määrä kaksinkertaistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä. Arvioitu aikataulu on, että perusparannus ja uudistamishanke valmistuvat vuoden 2019 aikana. Muutos mahdollistaa Olympiastadionin kehittämisen monipuoliseksi kansainväliset vaatimukset täyttäväksi tapahtumakeskukseksi. Uudistetulla Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan tulevaisuudessa vuosittain noin miljoona kävijää.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 13 Helsinkiläisten tunne turvallisuudesta ei ole järkkynyt ??Helsinkiläisten turvallisuuden tunne ei ole järkkynyt arjessa. Asia käy ilmi Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksista, jonka aineisto on kerätty vuodenvaihteessa 2015/2016. Oman asuinalueen ja Helsingin keskustan koettu turvallisuus koheni Helsingissä systemaattisesti ajanjaksona 2003-2012. Tämän jälkeen tilanne on pysynyt ennallaan. Helsingin sisällä peruspiirien väliset erot turvattomuuden kokemisessa erityisesti viikonloppuiltoina ovat kuitenkin suuria. Tutkimuksen mukaan Helsinkiä voidaan kuitenkin perustellusti markkinoida yhä turvallisena matkailuja konferenssikaupunkina. Vaikka kokemus oman asuinalueen ja kaupungin keskustan turvallisuudesta on pysynyt ennallaan, on kaupunkilaisten arvio Helsingin yleisestä turvallisuustilanteesta heikentynyt. Turvallisuustutkimuksen vastauksissa turvattomuus liitetään usein etenkin julkisen liikenteen asemiin. Samaan aikaan joukkoliikennevälineet koettiin vuonna 2015 turvallisempina kuin kolme vuotta aiemmin. Kaupunkilaisten arvio turvallisuustilanteesta perustuu paitsi kokemukseen, myös niin sanottuun toisen käden tietoon. Rikosuutisointi ja muu turvallisuuteen liittyvä uutisointi voivat lisätä huolta, vaikka omat kokemukset kertoisivat muuta. Seksuaalirikokset pelottavat nuoria naisia aiempaa enemmän Vuonna 2015 helsinkiläiset joutuivat hieman aiempaa useammin omaisuus­ rikosten, kuten pyörävarkauksien kohteeksi. Aiempaa useammalta on myös varastettu jotakin muuta henkilökohtaista omaisuutta kuin pyörä tai ajoneuvo. Asuntomurrot ovat sen sijaan harvinaisia. Helsinkiläiset ovat kuitenkin aiempaa vähemmän huolissaan varkauden tai vahingonteon kohteeksi joutumisesta. Väkivalta ja väkivallalla uhkailu eivät kokonaisuutena ole yleistyneet Helsingissä. Systemaattista kasvua on kuitenkin tapahtunut naisten työssään kohtaamassa väkivallassa ja uhkailussa. Huolestuneiden osuus väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi joutumisesta pysyi samana kuin vuonna 2012. Merkillepantavaa kuitenkin on, että nuorten naisten pelko seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaisesta. Aiempaa harvempi helsinkiläinen näkee omalla asuinalueellaan väkivaltaa Samaan aikaan väkival- Aiempaa useammalta on myös varastettu jotakin muuta henkilökohtaista omaisuutta kuin pyörä tai ajoneuvo. lan kuten tappeluiden ja pahoinpitelyiden näkeminen omalla asuinalueella on muuttunut aiempaa harvinaisemmaksi. Nähty väkivalta on aluetta kuvaavaa tieto, jota voidaan pitää turvallisuuden tunnetta objektiivisempana mittarina. Toisaalta vaikka kehitys on ollut positiivista, ovat erot väkivallan näkemisessä Helsingin peruspiirien välillä edelleen suuria. Huolta kieli- ja väestöryhmien välisistä suhteista Asuinalueellaan helsinkiläisiä huolestuttaa eniten työttömyyden lisääntyminen ja syrjäytyminen, joskin kokonaisuudessaan huolestuneisuus kysytyistä asioista on vähentynyt. Vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana eniten oli kasvanut huoli eri kieli- ja väestöryhmien välisistä suhteista omalla asuinalueella. Useimmat kokivat myös sekavasti käyttäytyvät ihmiset katukuvassa häiritsevinä tai turvattomuutta aiheuttavina. Samaan aikaan etenkin päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisäämisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti Helsingin turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Vieraskieliset mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Vuonna 2015 kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös muut kuin Helsingin suomen- ja ruotsinkieliset. Vieraskieliset kokivat omalla asuinalueellaan hieman enemmän turvattomuutta kuin ns. kantaväestöön kuuluvat. Sen sijaan kaupungin keskustassa ja julkisissa liikennevälineissä vieraskieliset uskaltavat liikkua siinä missä muutkin. Vieraskieliset ovat lähes yhtä tyytyväisiä asuinalueeseensa kuin kantaväestö. Vieraskielisten keskuudessa turvallisuuteen liittyvät huolet olivat silti yleisempiä kuin kantaväestöllä. Miehet ja seniorit ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä ??Helsingin seudun liikenteen HSL:n asiakkaista naisia on 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Eniten matkakortit ovat yleistyneet 12 vuoden aikana miehillä ja senioreilla. Kasvavan suosion arvellaan HSL:ssä johtuvan matkakorttikampanjoista, jotka on kohdistettu miehille ja senioreille. Matkakortit ovat levinneet tiheimmin opiskelijavaltaisille alueille ja kantakaupunkiin, jossa on myös parhaat joukkoliikenneyhteydet. Parhaita alueita ovat muun muassa Sörnäinen ja sen lähellä Verkkosaari sekä Kruunuvuorenrannan Kaitalahti. Espoossa matkakortit peittävät parhaiten Otaniemen aluetta. Matkakortillisten osuus väestöstä on pienin HSL-alueen itäja länsiosassa eli Sipoossa ja Kirkkonummella. Paljon julkista liikennettä käyttäville kauden lataaminen on selvästi halvin tapa liikkua. Kausilippu antaa rajoittamattoman matkustusoikeuden lipun kelpoisuusalueella. Kausiasiakkaista 60 prosenttia on naisia. Eniten matkakortin kaudella matkustetaan keskustassa ja eniten kaudella matkustavia asuu Sörnäisissä ja Suomenlinnassa. Vähiten kautta ladataan matkakorteille Sipoossa ja Kirkkonummella. Suurin osa asiakkaista matkustaa kuitenkin kertalipuilla kuten HSL:n mo- biililipulla ja matkakortilla ostettavalla arvolipulla. Eniten rahaa lippuihin ja kausilippuihin käyttävät aikuiset ja opiskelijat. ? Haluamme parantaa jatkossa erityisesti säännöllisesti joukkoliikennettä käyttävien asiakkaiden asiakas- ja ostokokemusta. Tuomme muun muassa sekä mobiili- että nettimyyntiin kestotilausmahdollisuuden. HSL:n tehtävänä on tehdä joukkoliikenteen ostamisesta ja käyttämisestä niin helppoa ja vaivatonta, että liikkuminen muuttuu palveluksi, jota ei tarvitse ajatella, sanoo HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink. Naisten pelko seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaisesta. He tunsivat selvästi enemmän huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta, terrorismista ja ilmastonmuutoksesta kuin kantaväestö. Vieraskieliset olivat myös huolestuneempia asuinalueensa tilanteesta kuin muut. Vieraskieliset kertoivat kantaväestöä useammin perheenjäsenensä joutuneen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi julkisella paikalla. Lisäksi huolestuneisuus rikoksen, onnet- tomuuden tai tapaturman kohteeksi joutumisesta on yleisempää. Helsingissä on tehty asukkaille suunnattuja turvallisuuskyselyjä kolmen vuoden välein vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2015 tutkimuksen aineiston keruu ajoittui poikkeukselliseen aikaan, sillä Pariisissa tapahtuneet terrori-iskut järkyttivät ja huolestuttivat. Lisäksi Suomeen tuli lyhyessä ajassa suuri määrä tur- vapaikanhakijoita ja ympäristön reaktiot vastaanottokeskuksiin olivat paikoin voimakkaita. Vihapuheen lisääntyminen ja katupartiot puhuttivat ihmisiä. Vuoden 2015 tutkimukseen vastasi yli 4 000 iältään 15?74-vuotiasta helsinkiläistä. Tuoreen tutkimusraportin artikkeleista suuri osa on julkaistu artikkelimuotoisina Kvartti-verkkolehdessä. Taste of Helsinki tarjoaa jälleen makujen ilotulitusta ??Suomen paras piknik valtaa jälleen Helsingin Kansalaistorin puiston 15.-18. kesäkuuta. Hyvään ruokaan ja juomiin erikoistuva Taste of Helsinki kutsuu tutustumaan korkeatasoiseen ravintolakattaukseen kohtuuhinnalla keskellä kesäistä pääkaupunkia. Taste of Helsingin ruoan ja juoman ilotulituksessa on mukana kymmenen ravintolaa. Tuttuja ravintoloita aiemmilta vuosilta ovat Bistro O Mat, Grön, Pastor ja Toca. Uusina tulokkaina nähdään Helsingin ravintolat Passio, Savoy ja Shelter, turkulainen Ludu, tallinnalainen Noa sekä pop up -ravintola TuOHi. Jokainen ravintola tarjoaa tapahtumassa alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja nimikkoannoksen, joista vieraat saavat koota mieleisensä menun. Suurin osa annoksista maksaa 5?6 euroa. TuOHi -pop up restaurant Taste of Helsinki tuo neljä huippukokkia yhteen. TuOHi on keittiömestari Sasu Laukkosen kokoama ainutlaatuinen pop up -ravintola, joka hakee inspiraationsa ja raaka-aineensa ympäröivästä luonnosta. TuOHi-projektista kuulemme lisää lähempänä tapahtumaa. Suomalaisten suursuosikki Noa Viron ravintolatarjonnan terävimpään kärkeen kuuluva Noa on tämän vuoden ulkomainen vieras. Noa jatkaa siitä, mihin tallinnalaisravintola Ö jäi viime vuonna. Noa on tullut lukuisille suomalaisille tunnetuksi. Kansainvälistä menestystä ravintola on viimeksi saanut sijoittumalla White Guiden vuoden 2017 listalla kirkkaasti kärkeen. Loistava juomakattaus Ruoan seuraksi on tarjolla tänä vuonna entistäkin laajempi valikoima viinejä, samppanjaa ja olutta. Yhteistyökumppani Sinebrychoffin House of Beer tuo jälleen laajan valikoiman maukkaita erikoisoluita ja siidereitä. Tapahtumavieraat pääsevät maistamaan festivaaliravintoloiden annosten ja oluiden muodostamia herkullisia makupareja. Tuttuun tapaan mukana on yhteistyökumppani André Clouet?n Champagne Bar, jonka valikoimissa on kymmenisen eri samppanjaa. Kaikkia samppanjoita saa myös laseittain. Joukossa on useita harvinaisuuksia. Kesän uutuus Taste Spirit Pavilion ylpeänä esittelee neljä Suomen ja koko pohjoisen Euroopan kärkeen kuuluvaa tislaamoa. Helsinki Distilling Company, Kyrö Distillery Company, Lignell & Piispanen sekä Ägräs Distillery tarjoavat upean kattauksen palkittuja tisleitä ja teräviä makuja. Viinipaviljonki Taste Wine Pavilion tarjoaa jälleen viiden viinimaahantuojan voimin valikoiman laadukkaita viinejä, jotka sopivat ravintoloiden menuihin. Tänä vuonna mukana ovat AMKA, Arvid Nordquist, Collaboratorio, Tampereen Viinitukku sekä Vindirekt. Ruokaa on tarjolla iltaisin kello 22:een asti. Sen jälkeen juomatarjoilu ja musiikki viihdyttävät vielä klo 23:een. Tänä vuonna tapahtuman musiikista vastaa G Livelab, joka kuratoi eri soittolistat jokaiseen jaksoon. Pääyhteistyökumppanina jatkaa Electrolux Jättisuosion saanut Elect- rolux Chef?s Secrets -kokkikoulu nähdään taas Taste of Helsingissä. Neljän päivän aikana peräti 600 vieraalla on mahdollisuus kokata itse annoksensa Suomen kokkimaajoukkueen jäsenten opastamana. Lisäksi löydät tuoreimmat smoothie-trendit uudessa Electrolux Smoothie Academyssä, jossa voit valmistaa itsellesi juomat omalla twistillä. ? Electrolux on ollut jo vuosikymmeniä luotettava yhteistyökumppani huippuravintoloiden keittiölaitteiden toimittajana ympäri maailman. Ammattikeittiöissä käytetty teknologia on valjastettu myöskin Electroluxin kodinkoneisiin, jolloin jokainen meistä voi helpommin loihtia kotonaan ennen kokemattomia makuelämyksiä, kertoo Electroluxin markkinointijohtaja Arto Arhipoff. ? Konkreettisena esimerkkinä Taste Of Helsingissä ovat Chef?s Secrets -teltan kokkaussessiot, joissa on mahdollisuus itse päästä valmistamaan ruokaa Electroluxin kodinkoneilla Suomen Kokkimaajoukkueen opastamana, Arhipoff jatkaa. Muut yhteistyökumppanit ovat American Express, Stopteltat, Jubilee ja Viisi Tähteä. Vuonna 2012 ensimmäisen kerran järjestetty nelipäiväinen festivaali on Pohjoismaiden ensimmäinen Taste Of -tapahtuma. Taste Of -kaupunkeja on yhteensä jo 20. Irlantilainen Barry MacNamara on vaimonsa Miran kanssa tuonut maahan kansainvälisen konseptin, jonka tuloksena Suomen parhaat ravintolat tekevät loistavaa yhteistyötä. Taste Of Helsinki 15.?18. kesäkuuta 2017 Kansalaistorin puistossa Töölönlahdella Helsingissä.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 14 Kuvataide Risto Kolanen: Keskikevään kuvataide Kuvataiteilija ja lääkäri Jorma Wartiovaara kera työnsä Mme Etnan kutsuvat kunnaat (akvarelli ja tussi) Galleria Mondossa. Kuva: Raimo Granberg ??Punavuoren, Kruununhaan ja Töölön alueen galleriat avautuvat keväälle. Uusina tiloina esitellään galleriat Maria Kruununhaassa Mondo Töölössä. Rööperin Taidesalonki palaa sarjaan ennen kuin sen vuokrasopimus Iso Roballa päättyy. Pään päällä paljon Osuuskuntamuotoinen Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, esittelee 16.4. asti ?Pään päällä? akryyli- ja öljy kankaalle ?töitä ryhmänäyttelyssä. Teema on ymmärretty monipuolisesti.; teokset kertovat asioista, jotka askarruttavat meitä, ovat pään päällä konkreettisesti. Mitä tapahtuu? Mikä herättää huolta, ihmetystä tai iloa? Erja Kärkkäisen öljy kankaalle ?teos ?Paimen? on rauhoittavan tunnelman hyvin tavoittava. Hanne Vartiainen on kovasti ajankohtainen Artikan studion ?Vaihtoehtoisia tosiasioita? ?sarjassaan. Takaseinällä on huvittavan pilaileva ?Tru(th)mp? öljy kankaalle?teos, jossa Amerikan presidentillä ei ole kasvoja! Kuvataiteilija Maarit Blomroos-Heininen on harrastanut luonnonhiusmateriaaliam jo vuodesta 2009. Hänen tuoreet teoksensa ?Oikosulku? ja ?Kadotettu?? ovat molemmat installaatioita, esinekoosteita, joissa on käsitelty luonnonhiuksia ongelmajätteinä. Ilmastomuutos on kovasti taiteilijan pään päällä. Nina Hackmanilla on valokuvakollaaseja pitkältä aikaväliltä. Suomalainen mytologia innoittaa Silja-Riikka Seppälä on 22-vuotias suomalainen Wienissä asuva valokuvataiteilija. Rööperin Taidesalonki, Iso Robertinkatu 29 A2, esittelee hänen kuudennen yksityisnäyttelynsä ?Itse?. Taiteilija herättää suomenuskon ja suomalaisen mytologian hahmoja henkiin unenomaisen symboliikan avulla. meidät on luotu olemaan täällä toinen toisiamme varten, hän haluaa kertoo hyvin mystillisillä ja tunnelmallisilla kuvillaan. Kuvataiteilija Maarit Blomroos-Heininen vieressään Ilmastonmuutos ?teos (installaatio, käsitelty luonnonhiusmateriaali, 2017) Artikassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Pasi-Pekka Pajamäki ja valokuva Connected (Silisec-taulu, 2016) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg ? Valokuvissani yhdistän tieteellisiä opintojani taiteeseen ammentamalla psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, ontologiasta sekä teosofiasta. Minua kiinnostaa ihmismielen haavoittuvuuden ja psyykeen monimuotoisuuden lisäksi luonnon ja ihmisen välinen suhde. Varsinkin suomalaisessa mytologiassa luonto on ollut suuri osa ihmisen arkea ja siten myös ihmismieltä. Luonto heijastaa hänen mielestään ihmisen syvimpää olemusta pyyteettömyydellään. Ihminen ohjautuu siellä eniten itsensä mukaan, vailla ärsykkeitä ja ohjausta. Siksi luonto on hyvä peili ihmismielestämme. ? Jokaisen elämä on haavoittuvaista ja hyvin pienistä asioista kiinni, mutta kääntääksemme vastoinkäymisemme voitoksemme Alussa oli Pimeys Galleria Mariassa, Mariankatu 14, Kruununhaassa on esillä kuvataiteilija Ulla Kajavan maalauksia ?Sirpaleita auringosta? Pitkän linjan taidekoulutuksen saanut Alfa-Art taidekoulusta 2012 valmistunut Kajava korostaa: ? Alussa oli Pimeys. Mutta sen takana oli Valo, Aurinko. Ja Aurinko katsoi maata, syntyi muotoja, uusia värejä. Kaikissa muodoissa on miljoonia eri värejä. Ja Aurinko panee ne hehkumaan. Myös pimeydessä on valoa ja väriä, sen tajuamme alitajunnassamme, silmän rajoittamatta. Kaikki aistit avoinna taiteilija kokee näkyvän todellisuuden tunnelmat, värit, tuoksut sekä äänet, ihmiset ja eläimet, maisemat sekä esineet ja valot. Teokset ovat hyvin värikylläitä, runsaita. Kajava on innostunut mulperipaperista. ? Käytän sitä revittynä akryylin, tussin tai vesivärin kanssa. Toisinaan yhdistän töihini ruokokynällä ja tussilla vedettyjä viivoja. Maalaan näennäisen ei-esittäviä töitä. Toivon, että katsoja pysähtyy ja löytää oman mielikuvituksensa kautta niistä itseään kiehtovia asioita. Galleria Maria on toiminut Kruununhaassa 18 vuotta. Galleristi Marja Haavisto haluaa tarjota kävijälle elämyksiä ja antoisia hetkiä: ? Toivon, että jätät kiireen gallerian kynnykselle ja annat taiteen vaikuttaa sieluusi. Kosketus yhdistää Taiteilija Ulla Kajava ja hänen tussilla mulperipaperille tekemänsä työ Aurinko katsoi maata Mariassa. Kuva: Raimo Granberg Galleria Mondo, Museokatu 25, Töölön ytimessä esittelee kaksi tohtoria, jotka siviilityönsä ohella tai jälkeen ovat virittyneet taiteeseen. Yhteisnäyttelyn nimi on ?Kosketus?. Anja Hillevi Oasmaa on aina piirtänyt ja maalannut, hän oppi kirjoittamaankin piirtämisen kautta. Akvarelli on hänen tekniikkansa. Näyttelyyn Oasmaa tuo tarinoita, taidetta, joka on syntynyt vaikeuksista, ihmisten välisistä kosketuksista ja kosketuksista luontoon. Lähes 80-vuotias Jorma Wartiovaara on tehnyt työuransa lääkärinä ja Helsingin yliopistossa solubiologian ja vertailevan anatomian opettajana sekä Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana. Miksi maalaan niin kuin maalaan? ? tunnustuksessaan hän kertoo, että visuaalinen lähestymistapa, kuva ja kuvantaminen ovat aina olleet keskeises- Kuvataiteilija Maija Santala vierellään teos kuin maapallo (Pyöreä sininen, öljy levylle, 2017) Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg. sä osassa ammattia. ? Kuvan syntyprosessi haastaa tekijän. Ajan myötä tutkiva silmä harjaantuu, kohteen luonne hahmottuu paremmin, oleellinen nousee nopeammin esiin. Viivan dynamiikka, pintojen suhde, tummuusasteet, värien kontrastit ja vuorovaikutus, ne kaikki luovat kokonaisuuden, joka alkaa elää omaa elämäänsä, tiedemies määrittelee taidettaan, joka on paljon akvarellia ja tussia. Wartiovaara arvioi, että on töissäään usein päätynyt monitulkintaisen aiheen tai rakenteeltaan muuntuvaan ratkaisuun. ? Seurauksena on, että eri elementit ja motiivit eivät heti hahmotu. Työ voi aueta hitaasti ja erilaisena eri vilkaisuilla. Luontoon kätkeytyvä kauneus Pasi-Pekka Pajamäki on itseoppinut valokuvataiteilija Tampereelta, jonka taidevalokuvia on esillä 9.4. asti Galleria Kajasteessa, Albertinkatu 25. Hänen SUBCONSCIOUSLY -näyttelynsä valokuvateoksista voi löytää mielleyhtymiä maalaustaiteeseen, etenkin muotokuvamaalaukseen. Yleisemmällä tasolla hänen teoksensa nostavat arvostavasti esille suomalaiseen luontoon kätkeytyneen estetiikan. Näyttelyn teokset ovat Suomen kesässä otettuja luontokuvia. Taiteilijaa ovat inspiroineet järvien rannat, silokalliot, tuulen ja veden jättämät jäljet, sekä itsessään pelkkä vesi, hiekka, valot ja varjot. Pajamäki kertoo töiden synnystä: ? Kuvaustilannetta rikastuttaa veden rauhoittava ääni. Se inspiroi mieltä. Samalla koen rohkaisevasti, että ihminen on osa luontoa, kaikki on yhtä. Siten on luonnollista myös kokea erilaisia tunteita. Ne hiovat ja muovaavat meitä veden ja tuulen lailla tietoisiksi itsestämme ja toisistamme. Konservaattorin taide Taidesalonki, Bulevardi 3 B 4 krs, esittelee 12.4. asti Vanhan taidemuseon vanahan taiteen konservaattorina yli 30 vuotta toimineen Maija Santalan maalauksia. Hän tuli esille Nuorten taidenäyttelyssä 1970?luvulla, mutta ajautui yliopisto-opintojensa myötä ?sattumalta? Ateneumin Konservointilaitokselle harjoiottelijaksi. Alalle ei ollut Suomessa vielä koulutusta. Valtion taidemuseon konservointilaitos on jakautunut kolmeen museoon: Ateneumiin, Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon. Värien vuorovaikutus ja merkitys on Santalan maalausten keskeinen kiinnostuksen kohde. ? Maalaukset syntyvät intuitiivisen työskentelyn tuloksena. Tavoitteena on väriteho, joka antaa katsojalle kokemuksen. Käsittelen joitakin väri-ideoita sarjamaisesti. Samoja teemoja varioidaan sekä pienissä että isokokoisissa maalauksissa, hän kuvaa tarkoitukiaan. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 15-16 ? Nro 7 15 Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja nen ö k k y n e i s a Autol ice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! LVI Ser v AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut Hammaslääkärit Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! 09-41397332 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Tehtaankatu 1 Wanha Kauppahalli K-market Kaivopuisto Hietalahti Kirjapainot Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: ? osaavaa ? asiakasläheistä ? nopeaa kirjapainopalvelua - Esitteitä, luetteloita, julkaisuja, lehtiä, kirjoja, kalentereita Kerro meille mitä tarvitset, me kerromme miten ne edullisemmin ja luotettavammin saat. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Kaikki alan työt ammattitaidolla Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema SOITA RööperinLehti JEWELRY - WATCH STORE Kirja-arvostelu Vahva kirja vahvasta kolmikosta! ??Yhdysvaltain Donald Trump, Venäjän Vladimir Putin ja Saksan Angela Merkel muodostavat maailmanpolitiikassa ehdottoman kärkitrion. Heidän politiikastaan ja henkilöstään voidaan olla montaa mieltä, ja ollaankin, mutta heidän vaikutusvaltaansa koko maailman asioihin, myös meidän Suomeen, ei kukaan voi kiistää. Mutta millaisia nämä nykymaailman valtiaat oikein ovat? Mihin he toimissaan pyrkivät? Tähän kolmikkoon meidät yrittää ansiokkaasti perehdyttää toinen vahva kolmikko, maailmanpolitiikan ja diplomatian ehdottomat asiantuntijat Jaakko Iloniemi, Rene Nyberg ja Petri Hakkarainen uudessa yhteisessä kirjassaan ?Trump, Putin,Merkel ja Suomi? (Otava 2017 ). Mikä mies on Trump? Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Jaakko Iloniemi kirjoittaa Trumpista, Nyberg Putinista ja Hakkarainen Merkelistä. Tekijät ovat toki yhteis- työssäkin olleet, erinomaiset esseet ovat kuitenkin aina yhden tekijän lopullisesti kirjoittamia, henkilökohtaisia, mielenkiintoisia näkemyksiä. Iloniemellä on ollut kaikkein vaikein kohde, Trumpistahan ei kukaan osaa vielä sanoa ja kirjoittaa varmasti oikein mitään varmaa. Trumpin taustat ja valituksi tulemisen syyt Iloniemi selvittää kyllä hyvin, mutta vasta ajan kanssa selviää mikä mies Trump oikein Yhdysvaltain presidenttinä on. Vahva Putin Itänaapurimme Venäjän johtaja Putin on ollut vallassa jo pitkään. Rene Nyberg kuvailee Putinia asiantuntevasti, kylmän viileästi ja kylmän viileäksi johtajaksi. Nyberg peilaa Putinin toimia Venäjän vanhaan historiaan hakien sieltä perusteita, selityksiä Putinin voimapolitiikalle, joka taas on aina heijaste USA:n voimapolitiikan siirroista. Aiheuttaako Trump tässä politiikassa muutoksia, jää nähtäväksi. Merkel- Euroopan pelastaja Saksan itäisellä puolella, DDR:ssä, kasvanut Angela Merkel , liittokansleri, on selvästi vahva eurooppalaisuuden , EU:n, rakentaja. Vahva Eurooppa, jota Saksa johtaa, on ollut Merkelin tavoite ja hän on siinä onnistunut, useimmiten. Kirjan paras osa on Petri Hakkaraisen essee Angela Merkelistä, erinomaisen laadukas, monipuolinen kuvaus tästä kylmän harkitsevasta valtiojohtajasta, joka uskaltaa ottaa riskejä, uskaltaa sanoa asioista suoraan. Kirjassa kuvataan hyvin Merkelin nuivaa suhtautumista Trumpin valintaan. Samoin välit Putiniin kuvataan asiallisen viileiksi, lämpöä ei ole edes keskusteluissa, vaikka Merkel osaa venäjää ja Putin Saksaa. Merkelhän vieraili jo nuorena FDJ-tyttönä palkintomatkalla Neuvostoliitossa ja Putin taas työskenteli KGB-hommissa DDR:n Dresdenissä ! Maailmanpolitiikan tilanteet muuttuvat nopeasti ja tällä hetkellä maailma elää hyvin levotonta aikaa. Euroopan Unioni on suurissa vaikeuksissa, yhtenäisyyttä on hyvin vähän, päinvastoin kansallismieliset liikkeet elämöivät eri puolilla Eurooppaa ja muuallakin. Suurten maiden johtajilla, meille tutuilla tv-naamoilla, on suuri vastuu edes jonkinlaisen rauhan säilymisestä. Siksi on hyvä edes vähän tuntea maailman johtajia henkilöinä, vaikkapa erinomaisen kirjan ?Trump, Putin, Merkel? avittamana. Pekka Hurme
• Nro 7 ? Viikot 15-16 16 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI