• Oho. BITMASTER Mikä ammattilainen! TIETOKONEHUOLTO Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki RTapettitalo ööperinLehti Viikot 7-8 ? Nro 3/2015 ? 11. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Juustokauppa Tuula Paalanen Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Runsaasti alennustapetteja. 197 4 Avoinna ma-la 8-18 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! ALKAEN 170? Myymälässämme on runsas valikoima erilaisia kannettavia tietokoneita. ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
• Nro 3 ? Viikot 7-8 2 Lähijunien väri muuttuu violetiksi ??HSL-alueen lähijunaliikenteessä liikennöivien Flirt-junien eli Sm5-kaluston kyljet muuttuvat violeteiksi. Värinvaihdos johtuu siitä, että HSL ottaa tilaajavärityksen käyttöön nyt myös lähijunaliikenteessä sinisten bussien, vihreiden ratikoiden ja oranssin metron rinnalle. Violetti väri auttaa erottamaan lähijunaliikenteen VR:n vihreistä kaukojunista. Violetit junat tulevat raiteille vähitellen, HSL:n arvion mukaan kahden kolmen vuoden kuluessa. ? Reilut viisi vuotta toimineen HSL:n brändi rakentuu liikennevälineiden väreistä. Sinisiin busseihin, vihreisiin ratikoihin ja oranssiin metroon liittyy voimakkaita mielikuvia, joita ei ole järkevää yrittää pyyhkiä pois, vaan pikemminkin vahvistaa mielikuvia entisestään. Tavoitteena on, että lähijunaliikenteen violetista tulee yhtä lailla vahva lähijunien mielikuvaväri HSL-alueen joukkoliikenteestä puhuttaessa, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Miksi violetti? Vaatimukset värille lähtevät käyttötarkoituksesta. Flirt-junien värityksen lisäksi violetti otetaan käyttöön HSL:n matkustajainformaatiossa eli muun muassa lähijunaliikenteen linjakartoissa. Violetti soveltuu sekä junien väriksi että informaatiokäyttöön tarpeeksi erottuvana värinä. Violetti on väriympyrän vapaa alue, joka ei ole vielä teen ja VR:n kaukoliikenteen aiempaa selkeämmin toisistaan. Tilaajaväritys pysyy yhdenmukaisena, vaikka operaattorit vaihtuisivat kilpailutusten myötä. Joukkoliikenteen sininen, vihreä ja oranssi HSL:n käytössä. Nykyisin käytössä ollut vaaleanvihreä erottuu huonosti raitioliikenteen tummemmasta vihreästä. Flirtjunien vihreä väri valittiin Junakalusto Oy:n tilaamiin juniin 2007 ennen HSL:n perustamista. Vaaleanvihreä on myös näkyvästi käytössä VR:n kaukojunissa ja se on VR:n brändiväri. HSL haluaakin erottaa HSL-alueen lähijunaliiken- Vaikka sinisillä busseilla on vahvat juuret helsinkiläisten mielikuvissa, käytännössä vasta HSL:n sininen tilaajaväritys on yhdenmukaistanut bussikaluston väritystä. Vielä 1950-luvulla bussiyhtiöt ottivat sen värisen auton, mikä koriteh- taalta ulos tuli. Myös myöhemmin värikirjoa riitti, sillä kullakin bussiyhtiöllä oli oman värisensä autot. Sininen väri on todennäköisesti saanut kaupunkilaisten mielissä niin vankan sijan, koska HKL:n sinisiä busseja on ollut määrällisesti kaikista eniten. Raitiovaunut ovat olleet vihreitä ensimmäisistä raitiovaunuista lähtien. Keltainen väri on ehkä tullut lisävärinä mukaan vuosisadan vaihteen ikkunoiden puukehyksistä, jotka olivat keltaisia ja väri sitten ?levisi? muuallekin vaunuun. 1980-luvulla tehty oranssi- harmaa värikokeilu jäi lyhytaikaiseksi. Väri herätti helsinkiläisissä niin suurta vastustusta, että vaunut maalattiin uudelleen vihreiksi. Metron oranssin synty on tarkemmin tiedossa, koska väritys on peräisin 1970-luvulla. Metrokonseptin suunnitelleiden Antti Nurmesniemen ja Börje Rajalinin tavoitteena oli esteettisesti korkeatasoinen metro, joka miellyttäisi matkustajien silmää vuosikymmeniä. He olivat yhteydessä myös asemien suunnittelijoihin niin, että metrosta ja asemista tuli kokonaisuus. Kevät lähenee, nyt on aika aloittaa autokoulu Kurssimme alkaa 16.2. klo 17. Tervetuloa! Spring is coming, NOW it?s time to start driving. Next courses in ENGLISH Feb 9th and 23rd at 5 pm. Welcome! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• 11. vuosikerta ? nro 3 Viikot 7-8 Rautatieaseman mainosvalot kunnioittavat perinteitä Neonputkien tilalle led-tekniikkaa ??Monilla valomainoksilla on historiallista arvoa, sillä ne ovat kuuluneet kaupunkikuvaan ehkä 1930- tai 1950-luvulta saakka. Nyt ne voidaan rakentaa uudella tekniikalla niin, ettei eroa huomaa katutasosta. Helsingin päärautatieasema näyttää mallia. Helsingin päärautatieaseman sisäänkäyntien päällä olevat tekstit toteutettiin Helsingin olympialaisten alla neonputkilla. Perinteisellä tekniikalla on omat heikkoutensa. Kun neonmainosten putkia uusitaan niiden pimennyttyä, uudet osat loistavat kirkkaampina kuin vanhat, jolloin lopputulos näyttää huonolta. Valodiodit eli ledit tarjoavat lukuisia etuja neonputkiin verrattuna. Keravalainen Beta Neon Oy on nyt kehittänyt työtavan, jonka avulla saavutetaan ulkonäöllisesti vanhaa vastaava lopputulos. Sivu 5 Keskustakirjaston rakentaminen varmistui valtuustossa Ajankohtaista Seppälä siirtyy kotimaiseen perheomistukseen ??Stockmann on allekirjoittanut aiesopimuksen tytäryhtiönsä Seppälä Oy:n myynnistä Seppälän nykyiselle toimitusjohtajalle Eveliina Melentjeffille ja hänen miehelleen Timo Melentjeffille. Suomen laajimman muotiketjun liiketoimintaa kehitetään jatkossa kotimaisin voimin. Tavoitteena on kääntää Seppälä uuteen nousuun uudistamalla tarjontaa ja keskittymällä kotimarkkinoihin. Yksi Suomen perinteikkäimmistä vaateliikkeistä kääntää historiassaan jälleen uuden sivun. Sivu 5 Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto riemuitsee päätöksestä. ?Suomalaiset saavat todella hienon 100-vuotislahjan! Harvassa maassa juuri kirjasto sopii itsenäisyyden ja 100-vuotisjuhlan symboliksi yhtä hyvin kuin Suomessa?, Tuula Haavisto sanoo. ??Kirjastotoimenjohtaja näkee kirjaston yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan tukipilareista. ? Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjastolla on tärkeä rooli myös ajankohtaisessa sananvapauden turvaa- misessa, koska se takaa tiedon saatavuuden. Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija.  ? Suomalaiset ovat äänestäneet jaloillaan: aikoinaan perustettua kirjastoverkkoa on käytetty maailmanennätystahtiin, Tuula Haavisto kertoo. Keskustakirjasto on merkkipaalu suomalaiselle kirjastolle. Sofiankatu 4:n kunnostus tuo kauppiastavaratalon takaisin Helsingin Torikortteleiden kunnostaminen on etenemässä loppusuoralle. Sofiankatu 4:ssä ensi vuonna alkava remontti päättää peruskorjausten sarjan, jonka tavoitteena on ollut Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristön elävöittäminen ja avaaminen kaupunkilaisille. Sofiankatu 4 helmikuussa 2015. ??Torikortteleissa toimii nykyisin noin viisikymmentä yrittäjää. Valmistuttuaan kortteleissa on tilaa arviolta sadalle yrittäjälle, ja vuokrattavia liiketiloja on 13 000?15 000 m². Torikortteleiden ja jatkossa erityisesti Sofiankatu 4:n tarjonnassa korostuvat sisustaminen, design, kotimaiset tuotteet sekä ravitsemuspalvelut ja tapahtumat. Sofiankatu 4:ssä toimivat ny- kyisin Helsingin kaupunginmuseo, ravintola Nuevo ja Kino Engel. Rakennustyöt päästään aloittamaan, kun museo muuttaa uusiin tiloihinsa Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan keväällä 2016. Muut nykyiset toimijat lopettavat toimintansa remontin ajaksi, mutta neuvotteluja jatkosta käydään parhaillaan. Korjatut tilat voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2017. Sofiankadulta yhteys Kiseleffin taloon Sofiankatu 4 on asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on kuntotutkimusten perusteella kattavan peruskorjauksen tarpeessa. Kiinteistölautakunta käsittelee muutos- ja peruskorjaustyön hankesuunnitelmaa torstaina 5. helmikuuta. Suunnitelma vaatii hyväksynnän myös kaupunginhallitukselta ja -val- tuustolta. Hankkeen aikana kunnostetaan nykyiset elokuvateatterija ravintolatilat. Alimpiin kerroksiin on suunniteltu liiketilaa ja ylempiin kerroksiin toimistohotellia, josta voi vuokrata työpisteitä ja kokoustiloja. Uusi toimintakonsepti on lähellä rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Sofiankatu 4 valmistui vuonna 1913 osaksi Stockmannin tavarataloa, joka toimi Kiseleffin talossa. Peruskorjauksen yhteydessä avataan rakennusten alimpien kerrosten väliset alkuperäiset kulkuyhteydet. Talot muodostavat tämän jälkeen toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asiakkaiden on helppo liikkua. Myös tilojen alkuperäinen luonne ? valoisuus, avaruus ja hienot salit kattoikkunoineen ? pääsee paremmin esiin, kun myöhemmin toteutettuja rakenteita voidaan purkaa. Sivu 5
• Nro 3 ? Viikot 7-8 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3 S -ryhmän myynnissä lievä lasku edellisvuodesta S -ryhmän vuoden 2014 vähittäismyynti ylsi lähes edellisvuoden tasolle, vaikka yleinen taloudellinen tilanne on ollut heikko. Muun muassa SOK:n autokaupan loppumisen takia myynti laski 1,4 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna, mutta vertailukelpoinen myynti väheni vain 0,9 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 2014 veroton vähittäismyynti oli 11 182 miljoonaa euroa. Viime vuosi oli kaupan alalle poikkeuksellisen vaikea johtuen kuluttajien ostovoiman heikkoudesta. Tämä huomioon ottaen olemme varovaisen tyytyväisiä viime vuoden yhden prosentin laskuun myynnissä, toteaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti oli 7 018 miljoonaa euroa eli kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Käyttötavarakaupan myynti laski 4,3 prosenttia ollen noin 1 364 miljoonaa. Liiketoiminta-alueittain tarkasteltuna marketkaupan myynti kasvoi hieman edellisvuodesta. Reilu 7,8 miljardin myynti tarkoitti 0,4 prosentin kasvua. Marketkaupan myynteihin lasketaan mukaan S-ryhmän päivittäis- ja käyttöta- varaa myyvät ketjut, lukuun ottamatta Sokosta, Emotionia ja muita erikoisliikekaupan myymälöitä. Tavaratalo- ja erikoisliikekaupan myynnissä oli reilu neljän prosentin lasku. Yhteensä sen myynti oli reilut 323 miljoonaa euroa. Muilla liiketoiminta-alueilla myynnit olivat hieman laskevia. ABC-ketjun myynti laski 2,3 prosenttia ja oli lähes 1 774 miljoonaa euroa. Myynnin lasku johtui pääasiassa polttonesteiden maailmanmarkkinahintojen romahduksesta. Matkailu- ja ravitsemiskaupan myynti oli lähes 798 miljoonaa euroa eli laskua edellisvuoteen verrattuna oli kaksi prosenttia. Auto- ja autotarvikekauppaa ja maatalouskauppaa harjoitetaan osassa S-ryhmän osuuskaupoista. SOK luopui omasta autokaupastaan vuoden 2013 aikana, jolloin kuusi Automaa-autotaloa myytiin Veljekset Laakkonen Oy:lle. Osuuskauppojen harjoittamien autokauppojen vuoden 2014 myynti nousi 2,5 prosenttia yltäen lähes 302 miljoonaan euroon. Kolmen osuuskaupan alueella toimineen maatalouskaupan myynti laski 6,8 prosenttia ja oli noin 150 miljoonaa euroa. Helsinki tarvitsee matkailun kansainvälisen vetonaulan ??Guggenheim Helsinki -museo antaisi tuntuvan piristysruiskeen koko Suomen rakennusalalle sekä matkailu- ja ravintolaelinkeinoille. Helsingissä olisi korkea aika investoida kansainvälisesti merkittävään matkailun vetonaulaan, jollainen meiltä kokonaan puuttuu. Suomen kehnona laahaavassa taloustilanteessa kaivataan kipeästi uusia ja rohkeita avauksia, joilla vahvistetaan kasvua ja työllisyyttä. Vuosia jatkuneen epävarmuuden aikana on käynyt selväksi, että valttikorttimme ovat tämän suhteen harvassa. ?Guggenheim Helsinki -museon myötä Helsingille on tarjolla tilaisuus kansainvälisesti merkittävään investointiin, joka antaisi tuntuvan piristysruiskeen koko Suomen rakennusalalle sekä matkailu- ja ravintolaelinkeinoille. Nykyisessä ilmapiirissä keskustelu ehdotetusta museosta on kuitenkin keskittynyt rakentamisen hintalappuun?, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kertoo. Suhdanteista huolimatta nyt tulisi olla malttia keskustella myös siitä, kuinka paljon pääkaupunkiseutu ja koko Suomi voisivat hyötyä Guggenheim-hankkeesta ? sekä heti rakennusvaiheessa että myöhemmin museon toimiessa. Jo museon rakentamisvaihe olisi yhteiskunnalle kannattava, sillä rakentamiseen sijoitetuista euroista palautuu yhteiskunnan käyttöön 40 prosenttia erilaisina ve- Eläviä kuvia entisajan Helsingistä ??Ohjelma 2.2.?8.3.2015 Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Lisätietoja Helsingin kaupunginmuseon elokuvaohjelmasta antaa museolehtori Marjukka Sihvola puh. 09 3103 6639 tai marjukka.sihvola@hel.fi. Ohjelmanmuutokset mahdollisia/Programförändringar möjliga La/Lör/?Su/Sön 21.? 22.2.. 12.00 Kadonneet korttelit I: Keskustan puretut arvotalot 12.15 Kadonneet korttelit II: Puutaloja kantakaupungissa 12.35 Kadonneet korttelit III: Kaupunki liikkeessä 13.00 Kadonneet korttelit IV: Pukinmäki ja Malmi 13.30 1950-luvun Helsinki 14.05 Pasila 1960 14.30 Maalta kaupunkiin 15.00 Menolippu Helsinkiin 15.30 Lauantai Helsingissä 1966 Ma/Mån?Pe/Fre 23.? 27.2. 10.00 1950-luvun Helsinki 10.35 Kaupungin kasvu (osittain mykkä) 11.00 Helsingistä itään 11.10 Helsingin puukau- punginosien tulevaisuus 11.25 Pasila 1960 11.50 Käpylä ? Hymykuoppa Helsingin poskessa 12.00 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari 12.25 Muistojeni Helsinki 12.50 Vanha kunnon Stadini 14.05 Helsinki, ikuisesti 15.20 Helsinkiä ? rakkaudella La/Lör?Su/Sön 28.2.?1.3. 12.00 Mitä on Suomifilmi? 12.20 Juurakon Hulda 13.55 Yö on pitkä 15.45 Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki Ma/Mån?Pe/Fre 2.?6.3. 10.00 Helsinki 400-vuotias 10.25 Helsinkiä ? rakkaudella 11.05 Kuvien ja laulujen Helsinki 11.30 Kuvia Helsingistä 1921?30 11.45 Kaupungin kasvu (osittain mykkä) 12.10 Meren Helsinki 12.45 Saapuvien laivojen satama 13.00 Helsingin aika 13.30 Helsinki sodassa 14.20 Kuninkaiden Helsinki 14.40 Pula-ajan elämää 15.05 Herra Elanto (mykkä) La/Lör?Su/Sön 7.?8.3. 12.00 Kuka on helsinkiläinen 12.25 Muistojeni Helsinki 12.50 Tuure A. Korhonen: Espa (1978) 13.20 Ruutsalo: Havis Amanda ? Helsingin kaunotar 14.05 Ruutsalo: Sinisilmäinen Helsinki 14.25 Ruutsalo: Vanhaa ja uutta Helsinkiä 14.35 Ruutsalo: Empire Helsingissä 14.50 Helsinki, ikuisesti Lapsia hiihtämässä Mechelininkadun varrella 1920?30-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Kalle Havas. roina ja maksuina. Miljoonan euron sijoitus rakennushankkeessa työllistää 17 henkilöä rakentamisen ketjussa: näin laskettuna Guggenheim-museon rakentaminen loisi arviolta 2 200 uutta henkilötyövuotta. Rakennusalan resursseja olisi nyt vapaana vaativaa hanketta varten. Guggenheim lisäisi tuntuvasti Helsingin matkailijamääriä. Museovieraat toisivat palvelualoille vuosittain arviolta kymmenen miljoonan euron lisäpotin nykyiseen verrattuna. Valtion verotuottoja valmiin museon arvioidaan kasvattavan yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla vuodessa. ?Helsingissä olisi korkea aika investoida kansainvälisesti merkittävään matkailun vetonaulaan, jollainen meiltä kokonaan puuttuu. On kuvaavaa, että matkai- lun näkökulmasta Guggenheim olisi 1950-luvulla valmistuneen Linnanmäen jälkeen ensimmäinen suuri investointi, jonka Helsinki tekee kasvattaakseen kaupungin vetovoimaa matkailijoiden silmissä. Helsingin kanssa kilpailevat Itämeren pääkaupungit ovat sen sijaan määrätietoisesti panostaneet vetovoimaansa matkailukohteena?, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo. Pipatti ja Lappi korostavat, että Guggenheimhanketta ei pitäisi tyrmätä keskustelematta ja ennakkoluuloihin perustuen. Kun katsotaan Helsingillä ja Suomella tällä hetkellä olevaa keinovalikoimaa talouden ja työllisyyden piristämiseen, Guggenheim-kortin käyttämättä jättäminen olisi lyhytnäköistä. Musiikki palaa Vanhaan ylioppilastaloon ??Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalia koskevan kiistan musiikkijärjestöjen jäsenten eduksi. Oikeus totesi järjestöt häätäneen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) rikkoneen sekä omia sääntöjään että lakia. Päätöksen myötä musiikkijärjestöt pääsevät palaamaan kotisaliinsa. Hallinto-oikeus totesi 28.1. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) toimineen omien sääntöjensä ja lain vastaisesti, kun se tammikuussa 2014 vuokrasi koko Vanhan ylioppilastalon tilausravintolaksi turvaamatta Vanhalla toimivien ylioppilasjärjestöjen asemaa. Hallinto-oikeuden mukaan ylioppilaskunnan musiikkijärjestöjen häätäminen ylioppilastalosta rikkoo ylioppilaskunnan sääntöjen pykälää, jossa velvoitetaan kiinnittämään ?erityistä huomiota Vanhan ylioppilastalon perinteiden säilyttämiseen sekä siellä tapahtuvan ylioppilaskunnan ja eri ylioppilasjärjestöjen toiminnan turvaamiseen? (sääntöjen § 59). Tämän lisäksi hallintooikeus totesi, että ?asiassa on riidatonta, että musiikkikorporaatiot ovat osa sitä kulttuurihistoriallista ja perinteikästä ylioppilastoimintaa, josta HYY ja Vanha ylioppilastalo ovat laajalti tunnettuja?. Vanhaa ylioppilastaloa ei siis voida vuokrata kokonaisuudessaan liiketoiminnalle ottamatta huomioon Vanhan musiikkijärjestöjen toimintaedellytyksiä ja perinteitä. Päätös on lainvoimainen eikä siihen voi hakea muutosta valittamalla. Bisneksen ja kulttuurin ei tarvitse olla ristiriidassa Oikeuden päätös tarkoittaa käytännössä musiikkijärjestöjen pikaista paluuta kotiinsa Vanhan Musiikkisaliin jatkamaan toimintaansa entiseen tapaan. Hallinto-oikeuden mukaan HYY ei olisi koskaan saanut vuokrata Vanhaa ravintolatoiminnalle toteutuneessa laajuudessa. ?Odotimme tätä päätöstä. Haluamme olla rakentamassa sitä Vanhaa ylioppilastaloa ja ylioppilaskuntaa, jonka on tunnettu arvokkaasta historiastaan mutta etenkin elävästä kulttuurista. Ravintolabisneksen ja kulttuuriarvojen ei tarvitse olla ristiriidassa. Nyt on aika rakentaa tulevaisuutta yhdessä HYY:n ja ravintoloitsijan kanssa?, Ylioppilaskunnan Laulajien puheenjohtaja Aleksi Haapanen sanoo. ?Tämä on sydäntä lämmittävä päätös. On hienoa, että oikeusistuin vahvistaa sen, minkä olemme oikeudenmukaiseksi tunteneet ja minkä puolesta olemme taistelleet. Näin Sibeliuksen juhlavuoden konsertteihin valmistautuessa tämä paluu tuntuu erityisen hienolta?, sanoo Sofia Kosonen, Lyranin puheenjohtaja. 28.1.2015 tekemällään päätöksellä hallinto-oikeus kumosi HYY:n edustajiston 28.8.2013 tekemän päätöksen, jolla se käytännössä lopetti musiikkijärjestöjen Akademiska Sångföreningen, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilaskunnan Soittajat ja Akademiska Damkören Lyran mahdollisuudet jatkaa toimintaansa talon Musiikkisalissa 145-vuotisten perinteiden mukaisesti. Samassa asiassa HYY:n vireille nostaman häätökanteen käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on vielä kesken. Lyhyt kertaus kiistasta HYY päätti häätää Vanhan alkuperäiset musiikkijärjestöt Akademiska Sångföreningenin (AS), Ylioppilaskunnan Laulajat (YL), Ylioppilaskunnan Soittajat (YS) ja Akademiska Damkören Lyranin kotisalistaan vuoden 2014 alussa. Häädön avulla HYY tavoitteli parempia mahdollisuuksia vuokrata Vanhan perinteikkäitä tiloja Royal Ravintolat Oy:lle. Lukuisat kulttuurielämän edustajat, presidentti Ahtisaari, ministerit, kansanedustajat sekä elinkeinoelämän nimekkäät vaikuttajat, musiikki- ja kulttuuriperintöalan toimijat, sekä ylioppilaskunnan entiset vaikuttajat ovat prosessin edetessä ottaneet kantaa Vanhan kulttuuriperinteiden ja musiikkikorporaatioiden puolesta. Myös tuhannet yksityishenkilöt ovat vedonneet Vanhan ylioppilasmusiikkitoiminnan jatkamisen puolesta.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 5 Seppälä siirtyy kotimaiseen perheomistukseen Toimitusjohtaja Eveliina Melentjeffistä omistaja ÂJatkoa sivulta 3 ??Seppälän omistava Stockmann on allekirjoittanut aiesopimuksen tytäryhtiönsä myynnistä management buyout -kauppana Seppälän nykyiselle toimitusjohtajalle Eveliina Melentjeffille ja hänen miehelleen Timo Melentjeffille. Kauppa tapahtuu 1.4.2015 ja se kattaa Seppälän 82 myymälää Suomessa ja 20 myymälää Virossa. Yrityskaupalla varmistetaan, että Seppälällä on sitoutunut omistaja, jonka on mahdollista keskittyä täysin Seppälän toiminnan kehittämiseen. Eveliina Melentjeff on toiminut Seppälän toimitusjohtajana joulukuusta 2013 lähtien. Hänellä on 20 vuoden kokemus johtotason tehtävistä Stockmannilla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Melentjeffin johdolla yli 80-vuotiaan Seppälän tarjontaa uudistetaan ja toiminnan keskiöön nostetaan suomalainen asiakas. Muotiketju siirtyy kaupan myötä perheomistukseen, sillä Eveliina Melent- Kauppakeskus Jumbo, Vantaa. Kuva: Kenneth Luoto. jeff ostaa yrityksen yhdessä rahoitusalalla toimivan miehensä Timo Melentjeffin kanssa. ? Olen vakuuttunut, että Seppälä on mahdollista kääntää nousuun ja teen kaikkeni sen eteen. Nyt pystymme täysin keskittymään ketjun kehittämiseen kotimarkkinoilla. Kotimaisuudessa on Seppälän voima: tarjoamme suomalaisten suunnittelijoiden tekemää muotia, joka näyttää ja tuntuu hyvältä päällä, Seppälän toimitusjohtaja Evelii- Eveliina Melentjeff, Seppälän toimitusjohtaja. Kuva: Seppälä / Otto Turunen. na Melentjeff toteaa. ?82 myymälää Suomessa? ja 20 Virossa Joulukuussa 2014 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen Seppälä päätti 41 myymälän sulkemisesta Suomessa vuoden 2015 aikana. Myymälöiden henkilöstömäärä vähenee noin 200 työntekijällä. Lisäksi Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä sijaitsevat myymälät suljetaan. Sofiankatu 4:n kunnostus tuo kauppiastavaratalon takaisin Edessä laaja korjaustyö ÂJatkoa sivulta 3 ??Muutos- ja peruskorjaushankkeessa parannetaan niin tilojen turvallisuutta, viihtyisyyttä kuin toimivuutta. Muun muassa LVIja paloturvallisuusjärjestelmät uusitaan ja rakennukseen asennetaan nykyaikaiset sähkönjakelu-, tieto- Kaupunki suunnittelee lumensulatuskokeilua sulamisvedestä hiekan ja roskat. Sulamisvesi voidaan johtaa joko hulevesiviemäriin tai avo-ojaan. Kokeilun toteutuminen varmistuu yleisten töiden lautakunnan kokouksessa Ystävän-päivää? Kansallismuseossa ??Y s t ä v ä n p ä i v ä p u u h a a koko perheelle Kansallismuseossa la 14.2.2015 klo 11-15. ?Ystävänpäivää vietetään lauantaina 14. helmikuuta 2015 Kansallismuseossa sydämellisissä tunnelmissa! ?Luvassa on koko perheelle sopivaa ystävyysteemaista puuhaa klo 1115.?Klo 11-14  Ystävyydellä -työpaja?Työpajassa valmistetaan värikkäitä ystävyysnauhoja sekä suloisia sorminukkekavereita. ?Klo 12, 13 ja 14 ?Opastetut kierrokset rakkauden ja ystävyyden historiaan. Kierroksen kesto n. 45 min. ?Ohjelma sisältyy museon sisäänpääsymaksuun 9 / 7 euroa, alle 18-v. vapaa pääsy. verkko- ja turvajärjestelmät. Kiinteistöstä on löydetty jonkin verran mikrobivaurioita sekä PAH-yhdisteitä ja öljyä sisältäviä rakenteita, jotka korjataan. Liikkumista helpotetaan uusilla kulkuyhteyksillä ja hissillä. Suunnitellun muutos- ja peruskorjaushankkeen kustannusarvio on 11,3 miljoo- naa euroa. Kunnostettavaa huonealaa noin 4000 m². Sofiankatu 4:n kunnostushankkeesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Tilojen tulevasta vuokrauksesta ja torikortteleiden kehittämisestä huolehtii Helsingin Leijona Oy. Rautatieaseman mainosvalot kunnioittavat perinteitä Kauppakeskus Jumbo, Vantaa. Kuva: Kenneth Luoto. ??Helsingissä suunnitellaan lumensulatuslaitteen testaamista helmikuussa. Kyseessä olisi dieselmoottorilla varustettu siirrettävä laite, joka sulattaa lumen lämmön avulla. Laite erottaa ? Henkilöstön ja myymälöiden vähentäminen oli raskas päätös, mutta se oli edellytys sille, että voimme turvata Seppälän toiminnan jatkamisen. Meillä on Suomessa ja Virossa yli 100 myymälää ja työllistämme näissä kahdessa maassa 600 henkilöä. Yhdessä näiden työlleen sitoutuneiden muodin ja suomalaisen tyylin asiantuntijoiden kanssa viemme Seppälää eteenpäin, toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff sanoo. 10. helmikuuta. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten lumensulatuslaite soveltuu kaupunkiympäristöön ja mitkä ovat palvelun kokonaiskustannukset sekä ympäristövaikutukset. Kokeilun aikana mitataan sulatetun lumen määrä, polttoaineen kulutus, sulamisveden määrä, melu ja päästöt. Laitteesta poistuvan sulamisveden ja hiekotushiekan koostumus analysoidaan laboratoriossa. Kokemuksia kartoitetaan myös haastattelemalla testipaikkojen lähiympäristön asukkaita. Kokeilun tulokset valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä. ÂJatkoa sivulta 3 ??Rautatieaseman tapauksessa se kelpasi myös Museovirastolle, jonka tehtävänä on valvoa arvorakennusten ilmiasun säilymistä. Ratkaisussa käytetään eräänlaista muoviputkea, jota käsitellään samaan tapaan kuin neonvalojen lasiputkea ? sillä voidaan tehdä myös ?luraus?, jossa putki taivutetaan paluukierrokselle itsensä taakse. Järjestelmällä voidaan toistaa kaikki neonputkien tuottamat värit. Moninkertaisen kestoikänsä ansiosta led-valojen huoltokustannukset ovat murto-osa neonvalojen vastaavista, samoin energiankulutus. Etujen ansiosta led-valoille voidaan laskea suhteellisen nopea takaisinmaksuaika, mainoksesta riippuen 2?3 vuotta. Sijoitetun pääoman tuotoksi tulee useita kymmeniä prosentteja. Lisäksi valot kestävät melkoisesti ilkivaltaa, muovi on iskunkestävää päinvastoin kuin neonvalojen lasiputki. Rautatieaseman neonvalot korvasi uudella led-tekniikalla Beta Neon Oy. Yritys tekee sekä perinteisiä valo- mainoksia että led-pohjaisia modernisointeja ja kokonaan uusia led-valomainoksia.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 7 Ma 9.2. Raija, Raisa Ti 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna Ke 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki To 12.2. Elma, Elmi Pe 13.2. Sulo, Sulho La 14.2. Ystävänpäivä. Tino, Voitto Su 15.2. Sipi, Sippo Viikko 8 Ma 16.2. Kai Ti 17.2. Laskiaistiistai. Väinö Ke 18.2. Kaino To 19.2. Eija Pe 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely La 21.2. Keijo Su 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda ÂMenovinkki vat muistot ja hauskat jutut liikkeelle. Ensimmäisellä kerralla laukusta pengotaan kapineita, joita tarvittiin ennen vanhaan koulunkäyntiin. Kaikki muisteluhaluiset ovat tervetulleita. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09 3103 6489 tai paivi.makkonen@hel.fi. to 26.2. Yleisöopastus ruotsiksi Hulluna Helsinkiin -näyttelyssä klo 17 Sofiankatu 4:ssä. Vapaa pääsy. Sibeliuksen Kullervo herää uuteen elämään ??Suomen Kansallisbaletin kevään 2015 ensimmäisenä ensi-iltana nähtiin perjantaina 13. helmikuuta Tero Saarisen luoma tanssiteos Kullervo. Nuoren Jean Sibeliuksen säveltämä Kullervo herää uuteen elämään, kun koreografi Tero Saarinen tarttuu ristiriitojen repimän miehen kohtaloon. Teoksen visuaalisuudesta vastaavat Saarisen luottokumppanit, pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Orkesteria ensi-illassa johtaa Jukka-Pekka Saraste, ensimmäistä kertaa nykyisessä Oopperatalossa. Kalevalan ajattomassa kertomuksessa Kullervo viettelee sisarensa, surmaa vihamiehensä ja kääntää lopuksi miekan itseään vastaan. ?Pääteemoiksi hahmottuivat yksilön suhde yhteisöön ja vainottuna oleminen sekä myös läheisyyden tarve ja kommunikaation katkeaminen. Miksi ihmi- nen eristäytyy ja on yksin? Miksi elämä rakentuu ylitsepääsemättömän mustan pilven alla näköalattomuudeksi, joka ei anna tilaa asioiden positiivisille kehittymiselle?? pohtii Saarinen. Hänen käsissään orkesterin, kuoron, solistien ja tanssijoiden kohtaamisesta syntyy ainutkertainen kokemus. Näyttämöllä Kansallisoopperan kuoron miesten lisäksi nähdään Helsingin Filharmonisen kuoron miehet ja Kansallisbaletin tanssijoita täydentävät Tero Saarinen Companyn tanssijat. Kullervon roolissa esiintyivät laulusolistit Jaakko Kortekangas ja Ville Rusanen sekä Kansallisbaletin tanssija Samuli Poutanen ja Tero Saarinen Companyn Pekka Louhio. Kullervon sisaren roolissa laulavat Lilli Paasikivi ja AnnMarie Heino ja tanssivat Terhi Räsänen ja Johanna Nuutinen. Kimmon roolis- sa nähdään Tero Saarinen Companyn tanssija David Scarantino ja Kansallisbaletin Johan Pakkanen. Kullervo on Suomen Kansallisoopperan merkittävä panos Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan. Se esitetään suorana lähetyksenä myös YLE Teema -kanavalla 27.2.2015. Television kuvausryhmille järjestetään erillinen mahdollisuus kuvata teoksen näyttämöharjoituksia uutisointiaan varten maanantaina 9.2. ja keskiviikkona 11.2. Pyydämme tvryhmiä ottamaan ennakkoon yhteyttä Kansallisoopperan tiedotukseen kuvausajan sopimiseksi. Esitykset 25.2., 27.2., 3.3., 5.3. ja 14.3 klo 19 sekä 7.3. klo 14 Teosesittelyt 27.2. ja 5.3. klo 18.15, vieraana koreografi Tero Saarinen Taiteen pyhiinvaeltajat ??Nikolai Roerich ja Akseli Gallen-Kallela 7.2. ? 19.4.2015. Gallen-Kallelan juhlavuosi tuo esiin tuttuja ja tuntemattomaksi jääneitä puolia taiteilijasta. Taiteen pyhiinvaeltajat -näyttely esittelee ensi kertaa tässä laajuudessaan venäläisen Nikolai Roerichin (1874 ? 1947) ja Akseli Gallen-Kallelan (1865 ? 1931) toveruutta, taidetta ja ajatusmaailmaa. Maailmankuulu Roerich oli monipuolinen taiteilija, kulttuurivaikuttaja ja kulttuurientutkija. Roerich ja Gallen-Kallela jakoivat kiinnostuksen luontoon, kansanperinteisiin ja myytteihin. Suomessakin asunut Roerich ihaili Gallen-Kallelan Kalevala-maalauksia ja työsti itsekin väreiltään ja linjoiltaan voimakkaita teoksia, joissa tarut ja menneisyys ovat keskeisessä roolissa. Gallen-Kallelan tavoin, hän halusi tehdä luonnon pyhyyden näkyväksi taiteen keinoin. Kansallisromant- ??Oi, Jumalan kiitos??, huokaisi poikanen, ??minä olen niin ruma, ettei koirakaan viitsi purra minua.?? H.C. Andersen (1805-75) In memoriam Helsingin kaupunginmuseon tapahtumat helmikuussa 2015 ??TAPAHTUMIIN ON VAPAA PÄÄSY. ke 18.2. Muistojen matkalaukku: Koulumuistoja klo 13?14.30 kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy. Muistojen matkalaukusta nousee monenlaisia nostalgisia esineitä, jotka saa- Viikon mietelause: tisten piirteiden ohella molempien taiteessa vahvistui kansakunnat ylittävä humanismi ja ihmisen henkisyyden arvostus. Roerich vaikutti venäläistä taidetta uudistavassa Mir Iskusstva -taideyhdistyksessä. Hän suunnitteli vuonna 1913 kohua herättäneen Igor Stravinskyn Kevätuhribaletin puvustuksen ja lavasteet. Idän mystiikkaan ja buddhalaisuuteen perehtynyt Roerich perusti vuonna 1928 Himalajalle antropologisen tutkimusaseman ja asettui asumaan Intiaan. Roerich oli kaksi kertaa ehdolla rauhan Nobel-palkinnon saajaksi kulttuuriperinnön suojelutyöstään. Näyttelyä varten GallenKallelan Museo on tehnyt yhteistyötä Moskovan Valtiollisen idän museon ja Valtiollisen A. A. Bahrushinin teatterimuseon sekä New Yorkin Nikolai Roerich-museon kanssa. Näyttelyssä nähdään kummaltakin taiteilijalta kymmeniä maalauksia sekä valokuvia ja ar- kistomateriaaleja. Gallen-Kallelan Museo julkaisee näyttelyn yhteydessä kirjan Taiteen pyhiinvaeltajat ? Nikolai Roerich ja Akseli Gallen-Kallela. Kirjailija ja toimittaja Hannu Hirvikoski ??Kirjailija Hannu Hirvikoski kuoli sunnuntaiyönä 21.12.2014 pitkäaikaiseen sairauteen. Hän oli 72-vuotias. Hirvikoski syntyi Toholammilla Hirvikosken kylässä v. 1942. Hän oli perheen kahdeksasta lapsesta keskimmäinen. Hirvikoski sairastui nuorena tuberkuloosiin ja vietti nuoruutensa hoidossa Satalinnan tuberkuloosiparantolassa Harjavallassa. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli vielä parantolassa hoidossa, isä viitisen vuotta myöhemmin. Hirvikoski lähti maailmalle mukanaan öljyväritarvikkeet ja vähän vaatteita. Hän kiersi Suomea parisenkymmentä vuotta etsien paikkaansa maailmasta. Noiden vuosien aikana hän maalasi tauluja, joita hän myi matkallaan, ja perusti oman mainostoimiston, joka epäonnistui. Hän työskenteli limonaditehtaalla juoksupoikana, somistajana Stockmannilla ja Tempolla, ja myöhemmin valtiolla toimistoapulaisena. Töiden ohessa hän opiskeli Hannu Hirvikoski 1942 - 2014 lan kanssa. Hannun ovi oli aina avoinna, ja hän kutsui taloon vieraita ja ryhmiä, mm. koululaisryhmiä, joille hän esitteli talon historiaa. Hirvikoski tunnettiin talon säätiön keskuudessa talon historian asiantuntijana, ja hän kirjoittikin talon ja alueen historiasta Linnunlaulun tarina -kirjan. Viimeiset kymmenen vuotta Hirvikoski toimi kustannustoimittajana, toteuttaen monen unelman kirjailijan uralle pääsystä. Ulla Hirvikoski Kansallismuseon museoissa hyvä vuosi ??Kansallismuseon museokohteissa, yhdeksässä museossa ja kahdessa linnassa, kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää. Lukuun on laskettu niin näyttelykävijät, tapahtumiin osallistuneet kuin kokousvieraatkin. Kansallismuseon museokohteiden kokonaiskävijämäärä vuonna 2014 oli 517 000 kävijää. Kävijämäärä kasvoi eri- Yli sata penkkariautoa liikenteessä ??Abiturienttien perinteiset penkkariajot järjestetään Helsingin keskustassa torstaina 12. helmikuuta. Autot kokoontuvat Merisatamanrantaan kello 12.30 alkaen. Autoletka lähtee liikkeelle noin kello 13.00. Letkan kärki ohittaa Kauppahallin pian lähdön jälkeen. Mukana kulkueessa on noin 100 kuorma-autoa ja noin 3900 lukiolaista. Autot ajavat reittiä Ehrenströmintie ? Laivasil- varastonhoitajaksi, maatutkimuslaborantiksi, työnjohtajaksi ja kirjuriksi. Solmimansa avioliiton kariuduttua kuuden vuoden päästä Hannu jatkoi vaeltelua ympäri Suomea, ajautuen Lappiin uittomieheksi ja sieltä Ouluun, jossa hän uneksi kirjailijan urasta. Hirvikosken kirjailijan ura alkoi v. 1986, kun hänen esikoisteoksensa Satalinna julkaistiin. Elämänsä aikana hän kirjoitti, toimitti ja haamukirjoitti useita teoksia, ja kirjoitti jatkuvasti artikkeleita eri lehtiin kymmenien vuosien ajan. Kalliolehti julkaisi hänen artikkeleitaan hänen kuolemaansa asti. Hän oli myös mukana aktiivisesti useissa eri kirjailija- ja kulttuurijärjestöissä sekä yhdistyksissä, kuten Kirjalijaliitossa, Helsingin Kirjailijat ry:ssä ja Arto Paasilinnan -seurassa. Hirvikoskella oli pitkään työhuone kirjailijatalo Villa Kivessä. Kirjojen kirjoittamisen ohella hän toimi ja piti aktiivisesti lukupiiriä ja runoklubia toimittajakirjailija Hannes Markku- lankatu ? Eteläranta ? Pohjoisesplanadi ? Lönnrotinkatu ? Hietalahdentori ? Bulevardi ? Yrjönkatu ? Uudenmaankatu ? Erottajankatu ? Eteläesplanadi ? Eteläranta. Reitti kierretään kahdesti. Penkkariautojen reitti löytyy opetusviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.hel.fi/www/ opev/fi/esittely/penkkarireitti tyisesti Kansallismuseossa, yli 160 000 kävijään vetovoimaisten näyttelyiden ja yleisötapahtumien ansiosta. Kävijöitä kiinnostivat Spirit of Bud - Soturin Tie, japanilaisten taistelulajien historiaa ja Aleksanteri III ja Suomi - Keisarillista kesälomaa -näyttelyt sekä syksyllä avattu Kulttuurien museon näyttely Uskontojen maailma. Marraskuussa avattu Finnskogar ? Metsäsuomalaiset -näyttely jatkuu kesän 2015 loppuun. Venäläisten matkailijoiden väheneminen näkyi monissa kohteissa, mutta erityisesti Olavinlinnassa ja Hämeen linnassa. Jotta uusia kävijöitä tavoitetaan, on museon pystyttävä avaamaan ovia entistä enemmän, aktivoimaan yleisöjä ja välittämään tutustakin aiheesta uusia näkökulmia. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila korostaa Kansallismuseon laaja-alaista tehtävää ja sen eteen tehtävää työtä: ?Uskon, että jokaisen näyttelyidean perusteellisella harkinnalla, testaamisella ja aktiivisella viestinnällä ja markkinoinnilla sekä vilkkaalla tapahtumatoiminnalla onnistutaan avaamaan museota uusille kävijöille. Kansallismuseon kohteiden on päästävä sille tasolle, että niissä viihdytään ja museokäyntiin on muitakin syitä kuin näyttely. Se voi olla kiinnostava tapahtuma, loistava museokauppa tai hyvä kahvila, mainio lounaspaikka ja ikimuistoinen kokouspaikka. Tämän eteen teemme töitä tällä hetkellä?. Kansallismuseossa eletään uudistumisen vaihetta. Päivitetyn strategian pohjalta aloitettiin brändiuudistus, näyttelytoiminnan uudistaminen ja Kansallismuseon tilojen suunnittelu siten, että museo pystyisi välittämään kokonaisvaltaista museokokemusta parhaalla mahdollisella tavalla. Kansallismuseon tavoitteena on puhutella kaikkia suomalaisia, mutta sisältöjä kohdennetaan entistä tarkemmalla korvalla myös nuorille kohderyhmille. Tavoitteena on myös lisätä tapahtumallisuutta, vahvistaa museokohteiden profiilia ja kertoa, että Kansallismuseon kohteet ovat kaikki eräänlaisia kansallisaarteita, korvaamattomia, kiehtovia ja uusia näkemyksiä herättäviä.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 7 Järjestöjen jakama ruoka- Ledilamput nousivat lamppumyynnin kakkoseksi apu vähentää hävikkiä ??Kaupat ja teollisuus antavat ruoka-apuun miljoonia kiloja päiväysvanhenevia ja ylijääneitä elintarvikkeita, jotka muuten menisivät roskiin. Suomessa ruoan jakelua tuhansille tarvitsijoille hoitavat erityisesti järjestöt. Luonnonvarakeskus Luke ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistuivat yhteispohjoismaiseen selvitykseen, jossa kartoitettiin lahjoitetun ruoan jakamista, järjestöjen ja ruokapankkien toimintaa sekä lainsäädäntöä. Tulokset osoittivat, että Pohjoismaissa ruoka-avun tarve ja määrä ovat kasvussa ? niin myös Suomessa. Kauppojen ja teollisuuden lahjoittamaa ruokaa jakavat pääosin erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt. Luken tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan on tärkeää, että teollisuudesta ja kaupoilta ylijäävä ruoka saadaan jaettua vähätuloisille ja ruoka-apua tarvitseville. Samalla vähennetään ruokahävikkiä. ? Potentiaalia lisätä ruoan lahjoittamista on sekä teollisuudessa että kaupan alalla. Myös ylijäävää ravintolaruokaa esimerkiksi laitoskeittiöistä voisi hyödyntää ruoanjakelussa. Lahjoitetusta ruoasta ei Suomessa vielä valmisteta ruoka-annoksia samaan tapaan kuin muissa pohjoismaissa, joissa ylijäämäruoka käytetään ruokaloissa ja kanttiineissa. Pohjoismaissa lahjoituksiin perustuvia ruoka-annoksia jaetaan yli kolme miljoonaa vuodessa. ? Suomessa ruokalahjoitukset jaetaan yleisimmin kotiin vietävissä kasseissa, jotka sisältävät aina leipää sekä lisäksi vaihtelevasti maitotuotteita, vihanneksia ja eineksiä, Silvennoinen listaa. Jaksavatko vapaaehtoiset? Ruoan jakaminen on Suomessa melko tehokasta ja hyvin organisoitua. Järjestöt jakavat ruokaa jopa tuhansille tarvitsijoille useamman kerran viikossa. Selvitys keskittyi erityisesti pääkaupunkiseudun ja Turun alueelle, jossa ruokaa jaetaan noin 2?3 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä vastaa karkeasti noin 10?15 prosenttia alueen kauppojen ruokahävikistä. Kirsi Silvennoinen laskee, että numeroiden valossa lahjoituksia voisi tehdä nykyistä enemmän, mutta käytännön olosuhteet voivat estää sen. Ruoan kuljettaminen, pakkaaminen, kylmäautojen järjestäminen ja varastointi ovat haastavaa työtä. Myös kustannukset voivat ylittää saatavan hyödyn. ? Haastatteluihin osallistuneiden järjestöjen edustajat olivat huolestuneita työntekijöidensä ja vapaaehtoisten jaksamisesta ruokajonojen kasvaessa, toteaa tutkija. Monet järjestöt haluaisivat jakaa tuotteita monipuolisesti kaikille tarvitsijoille, jolloin esimerkiksi leipää voi olla liikaa tarjolla suhteessa muihin ruokiin. Kaikkien elintarvikkeiden pitää olla turvallisia, joten viimeinen käyttöpäivä saattaa rajoittaa joidenkin elintarvikkeiden hyödyntämistä. Ohjeet ja ruokapankit avuksi Kansallinen lainsäädäntö on helpottanut ruoan jakamista Suomessa. Ylivalmistettua tai päiväysvanhenevaa ruokaa voidaan lahjoittaa suhteellisen helposti. Eviran tekemä ruoka-apuohje on selkiyttänyt ruoan lahjoittamiseen liittyviä vastuita ja auttanut toimijoita. Tavoitteena on ollut ohjeistaa toimintaa siten, että ruokahävikin määrää saadaan vähennettyä. Euroopassa on 257 rekisteröityä ruokapankkia, joiden kautta ruoka kulkee yrityksiltä hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka puolestaan jakavat ruoan aterioina tarvitseville. Suomessa varsinaisia ruokapankkeja ei vielä ole, vaikka järjestöt tekevätkin yhteistyötä ja jakavat suuria eriä saadessaan ruokaa myös muille järjestöille samalla alueella. ? Ruokapankit voisivat helpottaa erityisesti kuljetuksia, varastointia ja suuremman ruokamäärän käsittelyä sekä jakelua. Ruokaerät säilyisivät paremmin pakastetiloissa, ja hävikki pienenisi sitäkin kautta, Silvennoinen visioi. Suomalaisuus löi kaupassa läpi 2014 ??Suomalaisuuden merkitys tuotteiden ja palveluiden kilpailuetuna vahvistui viime vuonna. Ilmiö näkyy erityisesti ruokakaupassa, jossa alan toimijat ovat laajalti panostaneet suomalaisten tuotteiden valikoimaan ja esillepanoon. Suomalaisen työn arvostuksesta kertoo tuore tutkimustulos, jonka mukaan suomalaisista noin 70 prosenttia olisi valmis maksamaan enemmän suomalaisesta tuotteesta tai palvelusta. ? Suomalaisuuden merkitys löi vahvasti läpi kuluttajien mielissä viime vuonna. Viime vuonna muun muassa Venäjä-pakotteet, kiristyvä taloustilanne ja kotimaisuuskampanjat herättivät laajalti keskustelua ja vahvistivat yleistä ilmapiiriä suomalaisen työn ja työllisyyden vahvistamiseksi, arvioi Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Innolink Researchin Suomalaisen Työn Liitolle toteuttaman tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen näkee kotimaisuuden hintaakin tärkeämpänä valintakriteerinä: 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan vähintään 10 prosenttia enemmän suomalaisesta tuotteesta tai palvelusta. Joka neljäs suomalainen olisi valmis maksamaan jopa 20 prosenttia enemmän. Lausalan mukaan tulos kertoo erityisesti siitä, kuinka paljon suomalaiset arvostavat suomalaista työtä. ? Kotimaisuuden merkitys kuluttajien mielissä on kasvanut jo muutaman vuoden ajan, mutta viime vuonna suomalaiset heräsivät laajalti pohtimaan omien kulutusvalintojensa vaikutuksia suomalaisten työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Asian ympärille on syntynyt jo kansanliike, joka näkyy erityisesti ruokakaupassa. Kuluttajilla on paljon mahdollisuuksia omassa arjessaan tehdä valintoja, jotka luovat Suomeen työtä, Lausala sanoo. Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan Suomeen syntyisi vuositasolla 10 000 työpaikkaa, jos suomalaiset käyttäisivät kuukausittain 10 euroa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Ostopäätös ratkaisee Suomalaisuuden vahvistumisesta kertoo myös joulukuussa Taloustutkimuksen toteuttama kysely, jonka mukaan 71 prosenttia suo- ??Kotitalouksissa tyypillisesti käytettäviä lamppuja ostettiin viime vuonna 13,6 miljoonaa kappaletta. Suomen suosituimmaksi valonlähteeksi on noussut verkkojännitteellä toimiva halogeenilamppu. Sen osuus oli noin 48 % viime vuoden koko lamppumyynnistä. Uusi tulokas ledilamppu nousi viime vuonna kakkospaikalle ohi energiansäästölampun, ja otti jo 24 % osuuden myynnistä. Ledilamppu on vähintään kaksinkertaistanut suosionsa toistuvasti jo usean vuoden ajan, ja sen ennakoidaan ottavan johtopaikan haltuunsa jo lähivuosina. ? Kierrekantaan sopivien ledilamppujen hinta on ollut laskemaan päin ja ominaisuudet riittävät jo perinteisten valaisimien valonlähteeksi. Uskon ledilamppujen suosion jatkavan kasvuaan ja lamppujen kehittyvän samaan aikaan entistäkin paremmiksi, Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) toimitusjohtaja Tarja Hailikari ennakoi. Tasaista kiinnostusta kohtaavat vuodesta toiseen nyt kolmostilalle jäänyt energiansäästölamppu (14 %) sekä pienjännitteinen halogeenilamppu (7 %), jotka molemmat kokivat myyntihuippunsa jo vuosia sitten. Lampputilasto ei sisällä ledivalaisimia tai ledinauhoja. Halogeenilamput on eroteltu tilastossa kahteen ryhmään: verkkojännitteiset (230 V) sekä pienoisjännitteiset (6 V, 12 V, 24 V, tarvitsevat muuntajan tai liitäntälaitteen). Energiansäästölamppu on pienikokoinen loistelamppu, jossa liitäntälaite on yleensä sisällytettynä valonlähteeseen. Lähde: Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Sipulista kuoriutuu rouhea klassikko useimmiten Suomessa valmistetun elintarvikkeen. Vuoden alussa toteutetussa tutkimuksessa sama luku oli 62 prosenttia. ? Tutkimustulosten pohjalta on selvää, että suomalaiset haluavat omilla kulutusvalinnoillaan tukea vahvasti suomalaista työtä ja olla mukana luomassa uusia työpaikkoja. Käytännön valintatilanne kaupassa on kuitenkin se, mikä lopulta ratkaisee. Tämä meidän jokaisen on hyvä muistaa omalla kauppareissulla, Lausala toteaa. Viime vuoden aikana lukuisat huonot talousuutiset ja suomalaisten kulutusvalintojen merkityksestä muistuttavat kampanjat kuten Sinivalkoinen jalajälki ja Nyt jos koskaan nostivat monien kuluttajien mielissä kysymyksen, miten omilla valinnoilla voisi vaikuttaa taloustilanteen kohentamiseen. Innolink Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1004 suomalaista joulukuussa. Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi 1952 suomalaista joulukuussa. Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan suomalaisesta tuotteesta tai palvelusta? (N=1004) 10 % = 44,4 % vastaajista 20 % = 23,3 % vastaajista 30 % = 3,1 % vastajista yli 30 % = 1,5 % En olisi valmis maksamaan yhtään enempää = 27,7 % malaisista valitsee aina tai Hehkulamput ovat poistumassa yleisvalaistuksesta ja niitä myydään lähinnä erikoistarkoituksiin, kuten esimerkiksi uunien valonlähteeksi. ? Muutos toi tarjolle laajan valikoiman energiatehokkaita valonlähteitä, mikä on puolittanut valaistuksen osuuden alle 8 %:iin asuntojen sähkönkäytöstä. Ledilamppuihin ja ledivalaisimiin siirtyminen onkin yksi merkittävimpiä tekoja, joilla jokainen suomalainen voi säästää energiaa ja edistää kestävää kehitystä, Hailikari kannustaa. ??Katajannokan perinteikäs fine dining -legenda on päättänyt, että rento on uusi musta. Sipuli kuoriutuu helmikuussa ylimääräisestä kimalluksestaan ja esittää 30-vuotisen uransa parhaat hitit uusina, rouheampina versioina. Kasinotalouden vauhdin, laman lieveilmiöt, internetin sekä sen vauhdittaman uuden nousun ja laskun kokenut Sipuli on todellinen ravintolaklassikko. Uspenskin katedraalin kultaisen sipulin alla sijaitsevan pääsalin pöydissä on 30 vuodessa nähty ja koettu niin paljon värikkäitä hetkiä, että ravintolatoimenjohtaja Pertti Huhtilaisen muistelmat olisivat valmistuessaan helsinkiläisen juppiravintolakulttuurin merkkiteos. Niiden sijaan Sipuli keskittyy hyvään ruokaan, mutta tekee sen helpommin lähestyttäväksi. Pönötys saa väistyä rennon tieltä, kun Sipuli kuoriutuu lähemmäs modernin urbaanin kuluttajan ajatusmaailmaa. ? Emme hylkää hienoa historiaamme, mutta päivitämme tarjontamme nykyaikaan. Sillä klassikonkin pitää kuoriutua. Fine diningin aikakausi on meidän osaltamme nyt ohi ja tilalle tulee good dining. Pitkiä rentoja illallisia tai yhden ruokalajin nauttimisia ympäristössä, joka ei jätä ketään kylmäksi?, kertoo yhtiössä jo yli 25 vuotta pal- vellut Pertti Huhtilainen ja taustoittaa, miten kasinotalouden ytimestä kasvetaan kaupunginosan helposti lähestyttäväksi ravintolaksi: ?Tuomme Sipuliin rouheat klassikot, eli annoksia, joista olemme vuosikymmenten aikana tulleet tutuiksi. Näitä ovat muiden muassa sipulipiiras, härkätartar, vasikanmaksa ja Coeur de filet. Ruokatuotteen lisäksi Sipulin uutuus vuonna 2015 on viinien noutopöytä. Se on pääsaliin, kultaisen sipulin alle katettu viinisaareke, josta asiakas saa itse käydä maistelemassa ja valitsemassa illallisviininsä talon sommelierin opastuksella. ? Koska viinillä on hen- Ravintola Sipuli, Kanavaranta 7, Helsinki kensä, niin halusimme antaa saman myös viinilistalle. Herätämme sen henkiin viinipöydän muodossa. Uskomme, että näin viineistä saa entistä helpommin puheenaiheen ja nautinnon ohella asiakas saa samalla kenties uusia oppeja gastronomiasta, jossa viineillä on merkittävä roolinsa, lupaa Huhtilainen. Konsepti- ja ruokalistamuutoksen myötä Sipulin hintataso tulee laskemaan totutusta. Talon muut toiminnot jatkavat entisellään ja Sipulin talvipuutarha pysyy edelleen yhtenä kaupungin halutuimmista tapahtumatiloista. Ravintola Sipuli, Kanavaranta 7, 00160 Helsinki.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 8 Annantalo on täynnä nuorten taidejuttuja Annantalossa on paljon toimintaa nuorille ? ja mikä parasta, nuoret ovat itse sitä järjestämässä! ??Vuonna 2013 perustettu avoin nuorten ryhmä Kulttuurisissit ideoi nuorten näköisiä tapahtumia. Nuoret ovat nyt saaneet Annantaloon myös oman tilan, Valtakunnan, jossa voi vapaasti oleilla keskustassa käydessään. Tänä keväänä käynnistyy Kino Valtakunta, joka esittää tiistaisin leffoja nuorille. Näytökset alkavat 24.2.  Kulttuurisissien klubi-illoissa taas on ohjelmaa improsta elokuviin, kauhusokkelosta open miciin ja rap-battlesta keikkoihin ja työpajoihin. Kiinalaisen uudenvuoden juhliin (ke 18.2.) saapuu vieraaksi pekingiläisiä nuoria. Yhteis- ohjelmassa on mm. leijantekonäytöksiä, teeseremonia, diabolon valmistusta ja kiinalaista paperinleikkausta. Toukokuussa on luvassa toinen klubi-ilta International Night (pe 8.5.). Annantalossa voi keväisin ja syksyisin osallistua nuorten taidekursseille (esim. valokuvaus, teatteri, keramiikka, kuvataide), joilla tapaa muita samanhenkisiä nuoria. Talossa järjestetään myös nuorille räätälöityjä talviloma- ja kesälomakursseja.  Pian alkavalla talvilomalla Annantalo järjestää nuorille toimintaa Reaktorissa (ke 18.2.pe 20.2.) Reaktori on Suomen suurin nuorten talvi- lomatapahtuma, jossa on mittava kattaus tekemistä urheilusta taiteisiin. Maaliskuu tuo Annantaloon tanssin ja musiikin yhteisillan MadSadGlad (la 7.3.). Lavalla nähdään teokset Rytmikäyrä ja Too Close For Comfort sekä vieraileva artisti SannaMaria. Tiesitkö, että yli 13-vuotiaat voivat myös varata Annantalosta tiloja? Ja täysin ilmaiseksi! Tiloja voi käyttää omien tapahtumien tai näyttelyiden järjestämiseen, tai varata niitä vaikka kerhojen ja ryhmien harjoittelu- ja tapaamispaikaksi. Nähdään Annantalossa!   Kulttuurisissit ??Annantalon nuorten vaikuttajaryhmä, yli 13-vuotiaille, Valtakunta/Studio Anna Kulttuurisissit on syksyllä 2013 perustettu kaikille noin 15?23-vuotiaille avoin nuorten ryhmä. Ryhmä ideoi ja toteuttaa oman näköisiään taide- ja kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja muita projekteja Annantalon tiloissa. Sisseillä on oma budjetti, jonka käytöstä he päättävät itse. Sissit ovat etusijalla silloin, kun Annantalo palkkaa aputyövoimaa esimerkiksi tapahtumiin tai näyttelyvalvontaan. Tällä hetkellä mukana on 17 kaikenkarvaista koululaista ja opiskelijaa, joita yhdistää kiinnostus taiteeseen ja yhdessä tekemiseen. Joukossa on myös nuoria, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi. Puhumme yhdessä siis myös englantia. Toiminnan ytimessä on hyvä fiilis: kokoukset ovat rentoja hengailuhetkiä ja tärkeintä on saada tehtyä siisteistä ideoista oikeita tapahtumia. Valtakunta ? nuorten oma olkkari ma?pe klo 15?20, la?su klo 12?16 (suljettu juhlapyhinä), yli 13-vuotiaille, vapaa pääsy, Studio Anna Valtakunta on leppoisa ja kodikas nuorten oma olohuone keskellä Kamppia. Tule kupposelle kuumaa, tekemään läksyjä, hengailemaan kavereiden kanssa, tuijottamaan seinää, soittamaan kitaraa tai vaikka tekemään taidetta. Tilassa voit järjestää myös oman tapahtuman tai taidenäyttelyn! Valtakunnassa on käytössä kone, langaton netti, lautapelejä, mikro ja jääkaappi omia eväitä varten sekä valkokangas. Nuorten olkkaria pyörittävät Annantalon Kulttuurisissit. Paikalla oleva sissi huolehtii kahvi- ja teemyynnistä. Jos kahvi ei vielä porise kun tulet paikalle, nykäise sissiä hihasta!  Kino Valtakunta Valtakunnan tiloissa käynnistyy keväällä myös leffasarja nuorille. Elokuvia katsotaan tiistaisin klo alkaen. Vapaa pääsy ? 30 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tässä kevään ohjelma: 24.2. Naapurini Totoro 3.3. Amelie 10.3. Kino Valtakunta Kanneltalossa: Walker 17.3. Exit Through the Gift Shop 24.3. Kaunis mieli 31.3. Frances Ha 7.4. Billy Elliot 14.4. Brokeback Mountain 21.4. Hair 28.4. Pahatar Kulttuurisissien klubi-illat: Kiinalainen uusivuosi pekingiläisten nuorten kanssa ke 18.2. klo 16?20 Kiinalainen uusivuosi Lasipalat- sin Laiturilla, yli 13-vuotiaille, vapaa pääsy Kulttuurisissien suosituilla klubeilla nuoret tekevät kulttuuria nuorille. Klubi-illoissa on ollut ohjelmaa improsta elokuviin, kauhusokkelosta open miciin ja rap-battlesta keikkoihin ja työpajoihin. Keväällä 2015 Kiinalaisen uudenvuoden juhlaan saapuu pekingiläinen nuorten ryhmä ja luvassa on mm. leijantekonäytöksiä, teeseremonia, diabolon tekoa ja kiinalaista paperinleikkausta. Huom! Työpajat järjestetään Lasipalatsin näyttelytila Laiturissa osana muuta Kiinalaisen uudenvuoden juhlaa! Ilta päättyy säihkyvään ilotulitukseen Töölönlahdella klo 20. Tulossa toukokuussa myös toinen klubi-ilta: International Night pe 8.5.2015 klo 18-21. Siitä lisätietoja lähempänä tapahtumaa mm. Annantalon nettisivuilta. Lomatoimintaa nuorille ? talvilomatoimintaa Reaktorissa talvi- ja kesälomakurssit, yli 13-vuotiaille, vapaa pääsy Annantalossa tapahtuu myös lomalla! Loma-aikaan on tarjolla erilaisia nuorten itse toivomia lyhytkursseja ja tapahtumia. Nuoret voivat myös itse ehdottaa ja toivoa tulevia lyhytkursseja. Tämän vuoden talvilomalla Annantalo järjestää kursseja ja toimintaa Reaktorissa (ke 18.2.-pe 20.1. klo 1320). Reaktori on Suomen suurin nuorten talvilomatapahtuma, joka tarjoaa laajan kattauksen tekemistä urheilusta taiteisiin.  Tanssin ja musiikin yhteisilta: MadSadGlad la 7.3. klo 14, liput 6/10 ?, yli 13-vuotiaille, Annantalon juhlasali Yhteisillassa nähdään teokset Rytmikäyrä ja Too Close For Comfort. Vierailevana artistina esiintyy laulaja SannaMaria. Mukana covereita ja laulajan omaa soul- ja pop-tuotantoa. Lavalla myös kitaristi JussiPekka Mustalahti. Lisätiedot: Terhi Pursiainen, 040 867 5262 tai hyppykollektiivi@gmail.com Nuorten taidekurssit 12?18-vuotiaille Kursseilla voit syventää omaa osaamistasi esimerkiksi valokuvauksen, teatterin, keramiikan, kuvataiteen ja öljyvärimaalauksen saralla tai opetella ihan uusia taitoja. Ammattitaitoiset opettajat antavat vink- kejä oman jutun löytämiseen. Ryhmässä voi tutustua myös muihin samanhenkisiin nuoriin. Kevään vapaita paikkoja voi tiedustella kurssisihteeriltä: kaisa.rihtniemi@hel.fi, 09 310 37173. Nuorille vuokrattavat tilat Yli 13-vuotiaat voivat varata maksutta Annantalosta vapaana olevia tiloja tapahtumia tai näyttelyitä varten. Tiloja voi käyttää myös kerhojen ja ryhmien harjoittelu- ja tapaamispaikkana. Ota yhteyttä ja kysy lisää: jaana.kokkonen@hel. fi, 040 334 1835
• Viikot 7-8 ? Nro 3 9 Annantalossa tapahtuu 20.2. Kaupunki ja koneet 27.2. Eläimet 6.3. Luonto ja vuodenajat 13.3. Hellyys, rakkaus, sairastaminen ja huolenpito 20.3. Seikkailu, retki ja matka 27.3. Kekseliäisyys, sinnikkyys, rohkeus ja yhteistyö 10.4. Leikit, pelit, puuhat ja ammatit 17.4. Kodin askareet ja ruoka 0-3-vuotiaille paikka: Studio Anna vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista ??Ke 18.2. klo 16-20 Kulttuurisissien klubi-ilta Kiinalainen uusivuosi pekingiläisten nuorten kanssa Annantalon kulttuurisissien suosituilla klubeilla nuoret tekevät kulttuuria nuorille. Tällä kertaa Kiinalaisen uudenvuoden juhlaan saapuu vieraaksi pekingiläinen nuorten ryhmä. Luvassa on mm. leijantekonäytöksiä, teeseremonia, diabolon valmistusta ja kiinalaista paperinleikkausta. Huom! Työpajat järjestetään osana muuta Kiinalaisen uudenvuoden juhlaa, jota vietetään Lasipalatsin aukiolla. Ilta päättyy säihkyvään ilotulitukseen Töölönlahdella klo 20. yli 13-vuotiaille huom. paikka: Lasipalatsin näyttelytila Laituri vapaa pääsy Näyttelyt 13.2.-12.4. Annantalon galleriassa,1. krs Kun yö värittää ? värinauttien moniaistinen näyttely yön maailmasta Kurkkaa, avaa, kurota ja katsele. Piiloudu, kuuntele, kosketa ja väritä. Kun alkaa hämärtää, ilta taittuu yöksi ja pimeässä väreillekin tapahtuu jotain. Kun yö värittää -näyttely avaa oven yön maailmaan. Pimeässä etsitään kadonneita värejä mörköjen, varjojen ja yön äänien keskellä. Sana-, kuva- ja käsityötaidetta yhdistävässä näyttelyssä pääosassa ovat lasten kokemukset. Näyttelyn ovat toteuttaneet luokanopettajat Mona Paalanen ja Anni Pöyhönen, jotka ovat toimineet Värinautteina vuodesta 2010. Näyttely on rakennettu pääosin kierrätys- ja lahjoitusmateriaaleista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään sunnuntaisin perhetyöpajoja, jois- sa lapsi ja aikuinen työskentelevät pareina: 22.2. Lasten filosofiakahvila, 15.3. Öisiä otuksia ja muita kuvitelmia, 29.3. Oma unikaveri & 12.4. Värinauttien mörkötreffit. Työpajojen tarkemmat tiedot Annantalon nettisivuilla. lisätietoja: www.varinautit.blogspot.com, www.kunyovarittaa. blogspot.com tiedustelut: erja.mehto@hel.fi, 09 31037176 tai varinautit@gmail.com huom. viikoilla 9 ja 10 klo 9?12 näyttely on varattu helsinkiläisille päiväkoti- ja kouluryhmille ??13.2.-12.4. Annantalon aulateatterissa, 1. krs Johanna Lecklin Huominen Samaan aikaan Kun yö värittää -näyttelyn kanssa esitetään kuvataiteilija Johanna Lecklinin Huominen-videoteosta (2007). Se kertoo pienestä tytöstä, joka yrittää selvittää mikä huominen on. Tarina perustuu ranskalaisen Jeannen kertomaan lapsuudenmuistoon, joka on nauhoitettu Galleria Huudon Story Caféssa. Yhteistyössä: AV-arkki. ??28.2. asti kirjakahvila Haitulassa, 1. krs Malin Kivelä ? Linda Bondestam ? Kaisa Penttilä Mainio herra Iloinen Herra Iloinen on aina iloinen. Eräänä päivänä joku muuttaa asumaan samaan kerrostaloon. Uusi asukas, neiti Sitruuna, on kovin tuima ja äreä? Malin Kivelän lastenkirjan kuvituksesta koostuva näyttely. Yhteistyössä Schildts & Söderströms ja kustannusosakeyhtiö Teos. lisätiedot liisa.paatsalo@hel.fi, 050 529 2141 Näyttelytilat avoinna ma-pe 9-20, la-su 10-16 (tarkista poikkeuspäivien aukioloajat: www. annantalo.fi) Teatterisovitus Juoksuhaudantiestä kiertueella kulttuurikeskuksissa ??Kaksi klovnia (näyttelijät Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen) käy läpi Kari Hotakaisen Finlandia-palkitun romaanin teatterilavalla kahdessa tunnissa. Pääkaupunkiseudun asukkaille avautuu tänä keväänä mahdollisuus nähdä tämä klovniteatteriversio Helsingin alueellisissa kulttuurikeskuksissa. Kiertue alkaa Kanneltalosta 11.2. Juoksuhaudantien tarinaa rytmittävät klovnien tulkinnat rock-klassikoista: Neil Youngista U2:seen ja Johnny Cashiin. Tarina lähtee liikkeelle, kun Matti Virtanen on menettänyt perheensä. Kotirintamalla ? ruoanlaitossa ja lastenhoidossa ? kunnostautunut mies tippuu tyhjän päälle. Matti oivaltaa, että hankkimalla talon hän voisi saada vaimonsa pyörtämään eropäätöksen. Päämääränsä saavuttaakseen Matti on valmis äärimmäisiin tekoihin. Alkaa mielipuolisuutta hipova saalistus esikaupunkialueen lenkkipoluilla ja pientaloidyllissä. Tekijäryhmä lupaakin, että esitys sopii kaikille, jotka unelmoivat omakotitalosta Helsingin laitamilla - tai ovat joskus olleet rakastuneita. RedNoseClub on punaisen nenän ympärille rakentunut helsinkiläinen teatteriryhmä, jonka erikoisuutena on improvisoitu verbaali- ja tilannekomiikka. Ryhmän työskentely perustuu ranskalaisen Philip Boulayn oppeihin. Niiden pohjalta ryhmä on kehittänyt oman teatteri-improvisaation tyylinsä, jossa keskeistä on komiikan ja tragedian vuoropuhelu sekä totuuden etsintä, arvostus ja pilkka. Ohjaaja Otso Kautto on kansainvälisesti tunnustetun Teatteri Quo Vadis -ryhmän perustaja, jonka taidokkaita ohjauksia on nähty mm. Kansallisteatterissa ja Lahden Kaupun- ginteatterissa. Yleisöt ja kriitikot hurmannut Juoksuhaudantie on nähty eri puolilla Suomea jo yli neljäkymmentä kertaa. RedNoseClub & Teatteri Quo Vadis: Juoksuhaudantie Teksti: Kari Hotakainen ja työryhmä Näyttelijät: Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen) Ohjaus: Otso Kautto Kesto: 120 min, väliaika Ikäsuositus: yli 15-vuotiaille Kiertueaikataulu: ke 11.2. klo 19 ja to 12.2. klo 14 Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi la 7.3. klo 19 Vuotalo, Mosaiikkitori 2, vuotalo.fi pe 13.3. klo 19 Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, malmitalo.fi to 30.4. klo 14 Stoa, Turunlinnantie 1, stoa.fi Liput iltaesitys alk. 13/9 ?, päiväesitys alk. 5 ? Varaukset 09 310 12000 (ark. 12?18) sekä Lippupalvelu Kuvat: Jouko Siro Aino Belt Oulusta on Vuoden kotitalousopettaja ??Vuoden kotitalousopettajan valinta julkistettiin la 24.1. klo 10.15 Educamessuilla Helsingin messukeskuksessa, Opettajan olohuoneessa. Vuoden kotitalousopettaja on oululainen Aino Belt. Aino Belt on 54-vuotias kotitalouden ja terveystiedon lehtori Oulun Pohjankartanon koulusta. Aiemmin hän toimi pitkään Valiolla tuotetiedottajana ja on ollut myös Kotitalousopettajien liiton liittohallituksessa. Hän toimii aktiivisesti Oulun kotitalousopet- tajien paikallisyhdistyksessä ja puuhaa tällä hetkellä ahkerasti Kotitalousopettajien liiton kevätkoulutuspäiviä, jotka pidetään Oulussa 18.4.2015. Belt väitteli tohtoriksi vuonna 2013 aiheesta ?Kun työrauha horjuu ? kotitalousopettajien käsityksiä työrauhasta ja niiden taustatekijöistä?. Hän on lisäksi keittokirjailija ja erittäin pidetty opettaja ja työtoveri työyhteisössään. ? Kotitalousopettajan koulutuksen saaneet arjen asiantuntijat ovat jo vuo- sikymmeniä vaikuttaneet suomalaiseen perhepolitiikkaan sekä arjen taitojen jalkauttamiseen koteihin ja yhteiskuntaan. Kotitalousopettajat tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten parissa opettaen ruoan ja ravitsemuksen, asumisen ja kuluttajuuden keskeisiä asioita sekä käytännön taitoja, totesi opetusneuvos Marjaana Manninen palkitsemistilaisuudessa. ? Kotitalousopettajat tekevät ansiokasta työtä eri tahoilla, kuten järjestöissä, yliopistolla, neuvonnassa ja viestinnässä. Erityisesti haluan kuitenkin nostaa esiin peruskoulun kotitalousopettajien työn. Itse olen perehtynyt erityisesti työrauhakysymyksiin, joku muu kotitalousopettaja johonkin toiseen alueeseen ja niin edelleen. Kun yhdistämme osaamisemme ja tietämyksemme, ja jaamme sitä Kotitalousopettajien liitossa sekä paikallisyhdistyksissä, voimme kaikki kehittää omalta osaltamme niin kotitalousalaa kuin opetustakin sekä lisätä ymmärrystä, sanoi Aino Belt.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 10 Ensimmäinen Helsingin uusista metrojunista ??Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on valmistunut. Metrojuna numero 301 esiteltiin tilaajalle eli HKL:lle kisk okal u s t oval m is ta j a CAF:n tehtaalla Espanjan Zaragozassa tällä viikolla. Junalle tehdään vielä testejä ennen sen kuljettamista Suomeen. Metrojuna pakataan kuljetusta varten helmikuun alussa ja sen odotetaan saapuvan laivalla Bilbaosta Vuosaaren satamaan maaliskuun alussa. Satamasta metrojuna kuljetetaan HKL:n metrovarikolle Roihupeltoon, jossa se kootaan ja valmistellaan testiajoihin. - Helsingissä on tutkitusti yksi Euroopan parhaista Ravintola Meripaviljonki valmistuu joukkoliikennejärjestelmistä ja metro puolestaan Helsingin joukkoliikennemuotojen vertailussa ykkönen muun muassa luotettavuutensa vuoksi. Tätä haluamme ylläpitää myös uusilla metrojunilla, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Uudella junalla ajetaan ensin koeajoja ilman matkustajia, aluksi metrovarikon testiraiteella ja myöhemmin linjaraiteella metron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat päässevät kyytiin loppukeväästä. Metrojuna M300 on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunupa- Matkustamo on kokonaan yhtenäistä tilaa. rin mittainen. Metro on kokonaan läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä tilaa. Junissa on myös ilmastointi. Junia on tilattu kaikkiaan 20. Sarjan seuraavat junat toimitetaan Helsinkiin niin, että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron liikenteen alkaessa. Uuden junan väri on vanhemmista M100-sarjan junista tuttu punaoranssi. ??Kelluvan panoraamaravintoIa Meripaviljongin rakennustyöt ovat edenneet loppusuoralle. Keskellä merellistä Helsinkiä sijaitseva Meripaviljonki avataan asiakkaille kevään kynnyksellä, 8. huhtikuuta 2015. Meripaviljongin à la carte -ruokalista kutsuu erityisesti kalan ja äyriäisten ystävät herkuttelemaan. Pöytävarauksia on mahdollisuus tehdä 28. tammikuuta alkaen. Modernista ja valoisasta Meripaviljongista avautuu ainutlaatuiset vuodenaikojen mukaan vaihtuvat panoraamanäkymät Eläintarhanlahdelle. Graniittiravintolat Oy:n keittiötoimenjohtaja Marko Helenius luotsaa Meripaviljongin kala- ja äyriäispainotteista keittiötä. Ravintolan ulkoisissa puitteissa aistittava keveys on otettu huomioon raaka-aineissa. ? Meiltä saa tuoretta kalaa ja äyriäisiä joka päivä, ja huomioimme Meripaviljongin tarjonnassa vaihtuvat sesongit. Kesäkaudella panostamme mm. raikkaisiin tuoreisiin kasviksiin, marjoihin sekä klassisiin kala- ja rapuherkkuihin, Helenius linjaa. ? Keittiömestarin suositusannoksilla tarjoamme asiakkaillemme päivittäin vaihtuvia ruokaelämyksiä. Meripaviljonki on ravintola, joka edustaa suomalaisen keittiön huippuosaamista. Keittiössä suositaan kotimaisia raaka-aineita, minkä lisäksi tarjolla on pohjoismaisia makuja. ? Annokset ovat keveydestään huolimatta runsaat ? emme harrasta piperrystä. Haluamme tarjota Meripaviljongin herkkuja niin yksityis- kuin yritysasiakkaille ? hintatasomme sopii kaikille, Marko Helenius korostaa. Ravintola Meripaviljonki on avoinna ympäri vuoden, seitsemän päivää viikossa, lounaasta iltaan. Asiakaspaikkoja on à la carte -ravintolana 170. Meripaviljongissa on lisäksi erinomaiset mahdollisuudet järjestää yksityistilaisuuksia enimmillään 200 hengelle (cocktail-tilaisuudet 290). Ravintola on osa Paasitornin täyden palvelun kokous- ja kongressikeskuksen muodostamaa kokonaisuutta ja tarjoaa runsaasti uusia vaihtoehtoja myös kokousjärjestäjille. Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja pääurakoinnista Europlan Engineering Oy. Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry. Meripaviljongin ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmioryhmän Graniittiravintolat Oy, joka vastaa myös Paasitornin yhteydessä toimivan neljän muun ravintolan (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja Paasin Kellari) toiminnasta. Meripaviljongin myötä Ravintolakolmioryhmä kasvaa 18 ravintolan kokonaisuudeksi, joka työllistää Helsingissä yli 250 henkilöä. Taidelainaamo 20 vuotta ??Rikhardinkadun kirjaston yhteydessä toimiva Taidelainaamon juhlii koko vuoden. Syntymäpäiväjuhlaa vietetään 8.2. koko Rikhardinkadun kirjastossa. Taidelainaamo toimii sekä galleriana että tärkeänä taideteosten välittäjänä. ? Taidelainauksen kiinnostavuutta epäiltiin aluksi, mutta uusi konsepti osoittautui nopeasti hyvin menestyksekkääksi ja sen suosio on vuosien varrella vain vahvistunut, sanoo Taidelainaamon näyttelyvastaava Eeva Muona. Taidelainaamosta voi yksityishenkilö tai yritys vuokrata aitoa nykytaidetta kohtuullisella kuukau- simaksulla, joka toimii samalla osamaksueränä, jolloin asiakas voi halutessaan ostaa teoksen omakseen vuokraa maksamalla. Taidelainaamosta voi myös suoraan ostaa taidetta. ? Valikoimista löytyy yli 500 taiteilijan teoksia. Kokoelma on monipuolinen otos ajankohtaista nykytaidetta, maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia, Eeva Muona kertoo. Taideteokset ovat esillä myös taidelainaamo.fi -verkkosivuilla. Suuri syntymäpäiväjuhla sunnuntaina 8.2. klo 12?16 Taidelainaamossa juhlaripustus Tunteen paloa. Helsingin Taiteilijaseuran pu- heenjohtaja Mika Vesalahden tervehdys klo 12.30. Taidelainaamossa on esillä monenlaista taidetta. Kuva: Chris Gurney Kotiin sopivaa maalausta voi helposti kokeilla lainaamalla sen. Kuva: Chris Gurney Taiteilijoita paikalla ja lahjakorttiarvonta kävijöiden kesken. Näyttelytila Arthurissa Niina Putkosen piirroksia ja Galleria Rikhardissa Bambu Hellstedtin tussimaalauksia. Taiteilijat paikalla esittelemässä näyttelyitään. Kirjatornissa (2.krs) performanssia klo 13?14, mm. Sanna Karlsson-Sutisnan balilainen tanssiesitys klo 13 Kirjaston kokoushuoneessa taidekahvila klo 12?15, jossa RikArt-taiteilijakirjakokoelman esittely, kokoelman perustaja Emmi Martin paikalla klo 13?15 (1.krs). Juhlavuonna taide jalkautuu myös kirjastoihin Useissa kirjastoissa ympäri Helsinkiä nähdään kevään aikana taidelainaamokonsulentti, joka saapuu muutamaksi tunniksi pienen teosvalikoiman kanssa esittelemään taidelainaamotoimintaa. Myös 2000-luvun lopulla suuren suosion saanut Taidebussi lähtee kiertämään kaupunkia juhlavuoden kunniaksi äitienpäiväviikolla 8.-9.5.2015.   Rikhardinkadun kirjasto on perinteikäs, taidepainot- teinen kirjasto Rikhardinkadun kirjasto toimii edelleen Pohjoismaiden ensimmäisessä kirjastoksi valmistuneessa rakennuksessa. Talo valmistui vuonna 1881 ja kirjastotoiminta alkoi seuraavana vuonna. Kirjastosta löytyy runsas taidekirjakokoelma sekä taiteilijakirjakokoelma RikArt. Taiteilijakirja on käsin tehty taideteos, joka on yleensä kirjaa muistuttava esine. RikArt löytyy myös verkosta osoitteesta www. rikart.fi
• Viikot 7-8 ? Nro 3 11 Vuoden 2014 käyntitilastot: Festivaalien käyntimäärät edelleen kasvussa Sonera Stadiumin tekonurmi uusiokäyttöön Itä-Helsinkiin ??Helsingin kaupungin liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 22.1., että Sonera Stadiumin käytöstä 2015 keväällä vapautuva kumirouhetekonurmimatto siirretään Tapulin liikuntapuiston kivituhkapintaiselle kentälle. Kaupungin omaisuutta oleva kumirouhetekonurmimatto on uusittu vuonna 2010 ja uusiokäytössä se tulee jatkossakin edistämään Helsingin jalkapalloolosuhteita, nyt Itä-Helsingissä. Alueella on aiemmin ollut vain yksi jalkapallolle soveltuva tekonurmipintainen kenttä. Edellinen kumirouhematto siirrettiin uusiokäyttöön Talin liikuntapuistoon ja se on siellä käytössä edelleen jalkapallokentän alustana. Presidentti K. J. Ståhlberg -taidemitali julkaistaan tänään Eläköön tasavalta -tilaisuudessa Helsingissä Tänä vuonna on kulunut tasan 150 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymästä (1865-1952). ??Merkkivuoden kunniaksi Suomen Moneta julkaisee yhteistyössä Ståhlberg -säätiön kanssa uuden K. J. Ståhlberg -taidemitalin, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Mitali julkaistaan tänään kello 15.00 Sanomatalon mediatorin Eläköön tasavalta! K.J. Ståhlberg 150 vuotta -tilaisuudessa Helsingissä. Tuolloin Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen ja K.J. Ståhlbergin säätiön asiamies Jari P. Havia luovuttavat ensim- mäiset mitalit Ståhlberg -suvun edustajalle, varatuomari Lauri Ståhlbergille, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemelle. ? Ståhlberg-mitali on tavallista kookkaampi pronssinen taidemitali, joka kunnioittaa Suomen ensimmäistä presidenttiä juuri oikealla tavalla. Siitä kuuluu kiitos kokeneelle suunnittelijalle. Kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen taiteellisuus ja syvä osaaminen näkyvät hienosti tässä mitalissa, sanoo Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen. Mitalin etusivulle on kuvattu K.J. Ståhlberg. K. J. Ståhlberg -taidemitali, etu ja taka. Muotokuvan vasemmalla puolella näkyy symbolinen paperiarkki lehväkuvioineen: uusi sivu on juuri kääntymässä tasavallan saadessa oman presidenttinsä. Oikeaan reunaan sijoitettu lakikirja LEX viittaa Ståhlbergiin lakimiehenä ja valtaapitävänä presidenttinä. Mitalin takasivulle kuvattu kookas roomalainen järjestysnumero I symboloi Suomen ensimmäistä presidenttiä. Pylväsmäisen numeron pystyraidat viittaavat Ståhlbergin kuuteen presidenttivuoteen 1919-1925. Latinankielinen teksti ?spes nostratium et decus? tarkoittaa suomeksi ?meikäläisten toivo ja kaunistus?. Näillä sanoilla rehtori kuvaili nuorta Ståhlbergiä koulun matrikkelissa. Tekniset tiedot, K. J. Ståhlberg -taidemitali: Metalli: pronssi Halkaisija: 100 mm Paksuus: 12 mm Paino: 700 g (yksittäisten mitalien painot saattavat vaihdella +/- 5g) Lyöntimäärä: 800 kpl Suunnittelija: Reijo Paavilainen Perustoimeentulotuen myöntäminen halutaan siirtää Kelalle ??Perustoimeentulotuen myöntäminen halutaan siirtää Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta alkaen. Tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta tuen saamisessa, tehostaa toimintaa ja vähentää kuntien tehtäviä tiukassa taloustilanteessa. Uudistuksen myötä toimeentulotuen taso pysyisi entisellään. Lisäksi tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa tukeen liittyvää harkin- taa siten, että kuntakohtaiset erot vähenisivät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranisi. Toimeentulotuki säilyisi hakemuksen perusteella myönnettävänä, ei tulojen perusteella automaattisesti suoritettavana etuutena. Laajaa harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyisivät jatkossakin kunnissa sosiaalitoimen tehtävänä. Kelan etuuskäsittelyssä varmistettaisiin asiakkaiden ohjaus tarvittaessa sosiaalityöhön. Kunnissa syntyisi kustannussäästöä henkilöstön vähentämisen ja hallintokustannusten pienenemisen johdosta arviolta enimmillään 69 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen kustannuksia vuosittain arviolta 75-100 miljoonaa euroa. ??Finland Festivals (FF) on jälleen koonnut käyntitilastot kaikilta niiltä festivaaleilta, jotka olivat FF:n jäseniä vuoden 2014 aikana. Talouden taantumasta huolimatta festivaaleilla menee edelleen varsin hyvin ja kokonaisluvuissa mitattiin selkeää kasvua. Myytyjen lippujen osalta tarkka tilastoluku on 724 685 kappaletta, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna on kolme prosenttiyksikköä. Festivaalien arvioitu kokonaiskäyntimäärä, johon on koottu arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, on reilusti yli kaksi miljoonaa, tarkka tilastoluku on 2 165 454. Koko- naiskäyntimäärissä kasvua vuoteen 2013 verrattuna on peräti yhdeksän prosenttia. Tarkat käyntitilastot Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista 2014 löytyvät tästä linkistä. Tilastoinnin pohjana on toista kertaa käytetty uutta tarkempaa ohjeistusta. Uusi ohjeistus pyrkii parempaan vertailtavuuteen erityyppisten festivaalien välillä, ja laskentaperusteet ovat selkeät ja johdonmukaiset sen suhteen, miten erilaiset päivä- ja sarjaliput sekä muut lipputyypit otetaan huomioon. Käyntimäärien laskennan kriteerit löytyvät tästä linkistä. Kuten jokaisena vuonna, festivaalikohtaiset erot olivat suuria. Lukuja arvioitaessa on hyvä pitää mielessä järjestettyjen konserttien ja tilaisuuksien määrä. Jos tilaisuuksia on päätetty järjestää aiempaa vähemmän, myydään lippujakin luonnollisesti vähemmän. Festivaalien tavoitteet ovat myös joka vuosi erilaiset, joten lukuja pitää verrata festivaalin itselleen asettamiin tavoitteisiin. Tilastoja analysoidessa on hyvä myös muistaa, että yleisömäärä ei ole mikään itseisarvo. Suomessa on lukuisia pieniä festivaaleja, jotka haluavatkin pysyä pieninä. Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2014 myytyjen lippujen perusteella: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Helsingin juhlaviikot Pori Jazz Savonlinnan Oopperajuhlat Seinäjoen Tangomarkkinat Kuhmon Kamarimusiikki Oriveden Suvi Tampereen Teatterikesä Taidekeskus Salmela Down By The Laituri Sodankylän elokuvajuhlat 85 667 61 774 53 007 43 874 32 197 29 827 29 172 28 000 21 703 21 631 Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2014 kokonaiskäyntimäärän perusteella: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Pori Jazz Helsingin juhlaviikot Kotkan Meripäivät Seinäjoen Tangomarkkinat Down By The Laituri Puistoblues Maailma kylässä -festivaali Tampereen Teatterikesä Savonlinnan Oopperajuhlat Mäntän kuvataideviikot 305 264 271 858 238 593 116 000 112 240 105 000 80 370 74 256 71 973 57 795 Perusparannuksia käynnissä Helsingissä 12 koulussa ??Kevätlukukauden alkaessa monessa kaupungin koulussa tehdään perusparannuksia. Osa kouluista toimii väistötiloissa joko toisessa koulurakennuksessa tai väistötilapaviljongeissa koulun pihalla. Korjaukset tehdään yleensä vaiheittain, osa oppilaista opiskelee koulussa korjauksen aikana. Kaikkiaan perusparannustöitä on tällä hetkellä meneillään 12 koulussa. Suurempien perusparannusten ajan koulut toimivat väistötiloissa joko väistötilapaviljongeissa koulun pihalla tai toisessa koulurakennuksessa. Haaga ja Kaisaniemi Brändö lågstadieskolan ja Brändö gymnasiumin rakennuksessa alkoi kesällä peruskorjaus. Ala-asteen koulun toiminta jatkuu remontoitavassa tilassa. Lukio on muuttanut peruskorjauksen ajaksi Haagaan Mäkipellontielle, jossa on pysyvät väistötilat lukioiden käyttöön. Mäkipellontien tiloihin ovat muuttaneett peruskorjaustensa ajaksi myös Gymnasiet Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Svenska normallyceum. Kronohagens lågstadieskola toimii peruskorjauksen ajan Kaisaniemen puistoon rakennetuissa paviljongeissa. Koulun peruskorjaus valmistuu tänä kesänä. Tämän jälkeen väistötiloja tulevat käyttämään tulevien peruskorjaustensa aikana päiväkoti Virkkula, Kaisaniemen ala-asteen koulu ja Kruununhaan yläasteen koulu. Vesalan yläasteen koulun peruskorjaus on juuri valmistumassa. Kesäksi ovat valmistumassa myös Metsolan ala-asteen koulun Itä-Pakilan toimipisteen ja Munkkiniemen ala-asteen koulun peruskorjaukset. Isoja peruskorjauksia on käynnissä lisäksi Roihuvuoren ala-asteen koulussa ja Vuosaaren ala-asteen koulussa. Vuosaaressa toimitaan väistötiloissa pihapaviljongeissa. Roihuvuoren ala-asteen koulu on muuttanut jo aiemmin Porolahden peruskoulun pihalla sijaitseviin väistötiloihin. Meneillään on myös useita pienempiä perusparannustöitä. Kiinteistöviraston tilakeskus ja opetusvirasto tiedottavat korjauksista tarkemmin koteihin koulujen kautta. Teollisuuskatu ja Roihuvuori Stadin ammattiopiston toimipaikassa Roihuvuoressa on alkamassa kevään aikana perusparannustyö. Toiminnot siirtyvät remontin ajaksi väistötiloihin yläpihalle ja vaatetusala siirtyy pysyvästi uusiin tiloihin Meritalon toimipaikkaan. Perusparannuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Kesäkuussa alkavassa perusparannuksessa Stadin aikuisopistolle ja opetusviraston virastohallinnolle perusparannetaan toimitilat Teollisuuskadulle. Virastohallinto muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2017 alusta ja Stadin aikuisopisto kesällä 2017.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 12 ÂKirja-arvio Jack Nicholson (Like, 2014) ??Syksyllä 2013 Jack Nicholson ilmoitti lopettavansa näyttelemisen. Syynä olivat terveydelliset ongelmat, erityisesti näkökyvyn heikkeneminen. Moni elokuvafani huokasi haikeasti syvään kaivaten jo valmiiksi tähden valkokangassäteilyä. Vuosien varrella Nicholsonista on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja, mutta suomenkielellä hänen urastaan ei ole aiemmin saanut lukea. Joten odotukset kirjaa kohtaan olivat korkealla. Saatavilla olevista kirjoista Like oli valinnut käännettäväksi Marc Eliotin teoksen Jack Nicholson. Kirja lupasi paljon ? käydään läpi Nicholsonin filmiuraa (yli 60 elokuvaa) ja henkilökohtaista elämää. Johdannossa keskityttiin hänen lapsuutensa salailtuun perhedraamaan, joka selvisi hänelle vasta 70-luvun alussa: äitinään pitämänsä Ethel May olikin hänen isoäitinsä ja siskon roolia ?näytellyt? June olikin hänen oikea äitinsä. Tämän tiedon julkitulon piti johdannon mukaan vaikuttaa dramaattisesti Nicholsonin näyttelemiseen. Kun kirjassa päästiin tähän pisteeseen, ei sen käsittelyyn käytetty kuin muutamia lauseita. Asia ei saanutkaan Jack Nicholsonia romahtamaan henkisesti saati vaikuttanut millään tavoin hänen näyttelijäntyöhönsä. Eliot käy tähden elämää läpi filmien lomassa. Tyyli on kuin suoraan iltapäivälehdistä eikä Nicholsonin elämän tärkeimpiä henkilöitä olla haastateltu lainkaan saati itse tähteä. Teksti on kuin leikekirja ? lainataan Nicholsonin kommentteja sieltä täältä ja haastatellaan ihmisiä, joiden mielipiteitä Eliot pitää kuin Nicholsonin itsensä lausumina. Pääosassa kirjassa ovat huumeet ja lukuisat naisseikkailut, ja yllättäen vasta kolmantena tulevat elokuvat. Jack Nicholson teki elokuvia viidellä eri vuosikymmenellä alkaen 50-luvun lopulta. Hän aloitti uransa nuorisoelokuvissa, joihin hän ikänsä puolesta hienosti sopikin. Jo ensielokuvassa Cry Baby Killer (1958) Jack antoi loistavan näytteen luontaisista lahjoistaan valkokankaalla. Seuraava elokuva the Wild Ride (1960) esitteli puolestaan Nicholsonille tyypilliset eleet, ilmeet ja asenteen, jotka vain jalostuivat hänen vanhetessaan. Kirjailija Eliot on toista mieltä. Hän pitää kaikkia ennen Easy Rideriä (1969) tehtyjä roolisuorituksia surkeina. Tähän puhkipuhuttuun leffaan keskitytään kirjan sivuilla perusteellisesti. Läpi käydään kaikkien tuottajien, käsikirjoittajien ja näyttelijöiden ongelmat ja keskinäiset erimielisyydet. Toinen elokuva, joka saa runsaasti sivutilaa, on Yksi lensi yli käenpesän (1975). Tuntuukin siltä, että lukijat saavat kirjasta enemmän tietoa muista ihmisistä kuin Jack Nicholsonista. Hänen viimeiset elokuvansa melkeinpä vain mainitaan nimeltä. Marc Eliotin kirjoissa on tunnetusti paljon virheitä. Niiltä ei ole tämäkään teos välttynyt. Hänen tulkintansa elokuvateollisuuden tilasta varsinkin 1950-luvulla on puutteellinen ja myös filmografiasta löytyy virheitä, joita ei voi laittaa suomentajan piikkiin. Esimerkiksi Psych-Out (1968) leffan naistähdeksi on laitettu Susan Strasbergin sijaan Susan Sarandon, joka teki filmidebyyttinsä vasta 1970 elokuvassa Joe ? armoton. Olisin toivonut, että Like olisi valinnut suomennettavaksi laadukkaamman teoksen Jack Nicholsonista. Kyseessä on kuitenkin yksi aikamme merkittävimmistä miesnäyttelijöistä, joka on tehnyt monia ikimuistoisia roolisuorituksia pitkän ja värikkään uransa aikana. Suuri näyttämö 10.3. Ti 19.00 Miten menestyä vaivatta liike-elämässä 56 -61? 2 t 45 min 11.3. Ke 19.00 Miten menestyä vaivatta liike-elämässä 56 -61? 2 t 45 min 12.3. To 18.30 Peppi pitkätossu aikuiset 42 -47? permanto 37-42? Parveke, lapset 21-26? permanto 2 7 15 min 13.3. Pe 19.00 Ladykillers ?sarjahurmaajat 42 -47? 2 t 20 min 14.3. La 13.00 Peppi pitkätossu aikuiset 42 -47? permanto 37-42?, parveke lapset 21-26?, permanto 16-21?, parveke 2 t 15 min ??Elokuvan intohimoiset harrastajat Olli Aaltonen ja Jussi Nenonen seurasivat huolestuneena 1980-luvulla kun Helsingin korttelikinot alkoivat sulkea oviaan. Aaltonen ja Nenonen olivat myös valokuvauksen harrastajia, niinpä miehet päättivät valokuvat  Helsingin 1980-luvun elokuvateatterit vielä kun se oli mahdollista.  Miehet tekivät myös kuvausretkiä Tampereelle, Turkuun ja Kotkaan. Elokuvateattereiden vaikeudet olivat alkaneet jo 1960-luvulla television myötä. Vuosina 1962-1969 lopetti  Suomessa 260 teatteria. 1980-luvulla elokuvateatterit saivat kilpailijakseen videot ja se oli kohtalokasta ennen kaikkea Helsingin yksisalisille korttelikinolle.  Helsinkiä pidettiin aikoinaan jopa yhtenä Euroopan parhaimmista elokuvateatteri kaupungeista. Vielä 1980-luvun alussa Helsingin elokuvatarjonnasta huolehti lähes 40 elokuvateatteria.  Esimerkiksi Töölössä oli vielä vuonna 1985 seitsemän teatteria. Kalliossa eläviä kuvia tarjosivat kahdeksankymmentä luvulla vielä Kino Helsinki, Kruunua, Elysèe ja maineikas Arena, jonka valkokangas pimeni lopullisesti vuonna 1993. Kun Yrjönkadun Diana lopetti, nimellä Lasten Cinema loppuvuodesta 2011, päättyi myös Punavuoren komea elokuvateatteriperinne.Yksi Helsingin keskeisimpiä elokuvateatterikatuja oli 1900-luvulla Iso-Roobertinkatu, jonka varrella ehti tuikkia viime vuositu- Glorian (1929-1986) konehuoneessa 1980-luvulla. hannella peräti seitsemän elokuvateatterin neonkyltit. Dianan jälkeen, jättimäisten salikeskittymien puristuksessa, sinnittelee enää kuin kolme elokuvateatteria. Näistäkin Maxim-teatteri on tällä hetkellä lakkautusuhan alla. Muita teattereita ovat Helsingin kaupunginmuseon tiloissa toimiva Kino-Engel sekä elokuva-arkiston (KAVI) esitysteatterina toimiva Orion Eerikinkadulla. Aaltosen ja Nenosen valokuvat odottivat julkaisua 35 vuotta Kun Aaltonen ja Nenonen Töölön Ritz toimi vuosina 1938-1986. Sari Tirronen Helsingin kaupunginteatteri ??Näytännöt viikolla 11 Harrastevalokuvaajat ikuistivat Helsingin korttelikinot 19.00 Ladykillers ?sarjahurm aajat 42 -47? 2 t 20 min, 16-21? Parveke 2 t 15 min 15.3. Su 12.00 Peppi pitkätossu aikuiset 42 -47?, permanto 37-42?, parveke lapset 21-26?, permanto 16-21? parveke 2t 15 min 15.30 Peppi pitkätossu aikuiset 42 -47? permanto 37-42? Parveke, lapset 2126? permanto 16-21? Parveke 2 t 15 min Syrjähyppy, vaihtoehtoinen kulissikierros, liput 15 euroa / kpl. Ei sovi heikkohermoisille eikä liikuntarajoitteisille. Vetäjänä helsinki dance companyn johtaja jyrki karttunen / harjoittaja johanna elovaara. Lähtö suuren näyttämön marmo- Helsinginkadun ja Harjukadun kulmassa toimi Kruunu vuosina 1955-1977. Kun teatteri lopetti vuonna 1982 sen nimi oli tuolloin Riviera. riaulasta. Ti 10.3. Klo 15.30 To 12.3. Klo 15.30 To 19.3. Klo 15.30 Pieni näyttämö 10.3.Ti 19.00 Vanja-eno 39-44? 2 t 35 min 11.3. Ke 19.00 Einsteinin rikos 31-36? 1 t 30 min 13.3. Pe 19.00 Vanja-eno 39-44? 2 t 35 min 14.3. La 19.00 Vanja-eno 39-44? 2 t 35 min Pienen näyttämön lämpiö 10.3. Ti 10.00 Siiri ja sotkuinen kerttu 8? 30 min 11.3. Ke 10.00 Siiri ja sotkuinen kerttu 8? 30 min 14.3. La 11.00 Siiri ja sotkuinen kerttu 8? 30 min Studio Elsa 11.3. Ke 19.00 Juicy ? tuli vaan mieleen 24-29? 1 t Helsinki dance company 13.3. Pe 19.00 Juicy ? tuli vaan mieleen 24-29? 1t Arena-näyttämö 9.3. Ma 19.00 Otetaas toiset! 35-40? 2 T 25 min 10.3. Ti 19.00 Flirttikurssi 55+ 23-40? 2 t 25 min 11.3. Ke 19.00 Flirttikurssi 55+ 23-40? 2 t 25 min kuvasivat 1980-luvun  Helsingin elokuvateatterit, oli miehillä tarkoitus julkaista kuvista kirja. Elokuvateatteri-kirja ei kuitenkaan herättänyt kustantajissa mielenkiintoa tuolloin.  Niinpä valokuvat jäivät pöytälaatikkoon. Kirjahanke heräsi uudelleen henkiin, kun Kallion Kulttuuriverkosto ja Kustantaja Laaksonen suunnittelivat kirjaa Helsingin elokuvateattereista. Kuvamateriaalia kirjan etsittäessä työryhmä päätyi Olli Aaltosen www-sivuille, jossa oli julkaistu muutamia kuvia heidän 1980-luvun kuvaprojektistaan. Näin Kulttuuriverkoston ja Laaksosen  alkuperäinen suunnitelma kirjasta 1900-luvun Helsingin elokuvate- attereista muuttui teokseksi, joka esittelee Helsingin rikkaan elokuvateatteriperinteen viimeisiä hetkiä 1980-luvulla. Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan  -kirja esittelee noin 40 elokuvateatterin interiööriä, kuin myös arkista työtä konehuoneissa. Valokuvat teoksessa ovat suurimmilta osin ennen julkaisemattomia. Kirja esittelee myös Tampereella toimineet, jo niin ikään lopettaneet, elokuvateatterit Kino-Palatsin ja Olympian. (Olli Aaltonen, Jussi Nenonen, Juhani Styrman: Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan. Kustantaja Laaksonen.) 12.3. To 19.00 Otetaas toiset! 35-40? 2 T 25 min 13.3. Pe 19.00 Otetaas toiset! 35-40? 2 T 25 min 14.3. La 19.00 Club act! One 24-29 ? 2 t ko 25-36 ? avoinna 12.3. To 19.00 Avoin liitto ? ihan levällään, ensi-ilta 25-36 ? avoinna 13.3.Pe 19.00 Pikavoitto 33-38 ? 1 t 45 min 14.3. La 19.00 Pikavoitto 33-38 ? 1 t 45 min Pengerkadun näyttämö 11.3. Ke 19.00 Ihanat naisemme 25-36 ? avoinna 13.3. Pe 19.00 Ihanat naisemme 25-36 ? avoinna 14.3. La 19.00 Ihanat naisemme 25-36 ? avoinna Studio Pasila 11.3. Ke 19.00 Avoin liitto ? ihan levällään, ennak- Lilla teatern 13.3. Pe 19.00 Lainavaimo 26-37 ? 2 t 15 min 14.3.La 18.00 Lainavaimo 26-37 ? 2 t 15 min Lisätietoja ohjelmistosta osoitteessa hyperlink ?http://www.Hkt.Fi/? www. Hkt.Fi /ohjelmisto
• Viikot 7-8 ? Nro 3 13 Ääni-installaatio *folding cosmos -näyttelyn yhteydessä. Kuva: Kirsi Ihalainen. Annantalon näyttelyssä ja tapahtumapäivässä eläydyt japanilaiseen teetarjoiluun sekä muistojen maisemiin ??*folding cosmos HELSINKI tuo maisteltavaksi myös puhtaita luontoelämyksiä. Japanilainen teemaailma on innoittanut suomalaisia yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät vierailunäyttelyä mökkimuistoilla ja metsän huminalla. *folding cosmos koostuu japanilaisten nykytaiteilijoiden teoksista ja teen tarjoilutilasta. Näyttely on kiertänyt Japania vuodesta 2011 ja ollut esillä myös New Yorkissa sekä Euroopassa Bathissa ja Berliinissä. Innoituksensa se on saanut pienestä yhden tatamimaton (180 X 90 cm) huonetilasta, jonka japanilainen tutkimusmatkailija Takeshiro Matsuura (1818?1888) viimeisinä elinvuosinaan rakensi Tokiossa itselleen.  Matsuuran henkilökohtaisen muistojen tilan rakentamisessa käytettiin 89 erilaista, temppeleiden ja pyhättöjen puista yksityiskohtaa. Esineet oli saatu lahjoituksina ystäviltä eri puolilta Japania, ja niihin liittyi muistoja Matsuuran tutkimusmatkailijavuosilta. *folding cosmos HELSINKI -projektin tuo Annantaloon hankkeen johtaja Miwako Kurashima. Näytteillä on teoksia kuvanveistäjä Kineta Kunimatsulta, kuvataiteilija Tomita Tetsushilta, kuvittaja Hiroko Shimborilta, kuvataiteilija Ai Kitaha- lu, Chinami Shibata, MillaMari Vastavuo ja Katja Kortelainen. Ohjaajat: projektituottaja Daishi Sakaguchi ja prof. Pentti Kareoja. Samaan aikaan *folding cosmos -näyttelyn kanssa on Annantalon tiloissa esillä myös nuorten teemaljanäyttely Kello viiden tee (26.1.-8.2.). Teen maailma -teemaa jatkaa myöhemmin keväällä myös näyttely Afganistanilainen vierashuone (23.2.-8.3.) *folding cosmos HELSINKI 26.1.-1.2.2015 (huomaa: näyttely on esillä vain yhden viikon!) Avoinna: ma?pe klo 9-20, Näyttely Annantalossa 26.1.-1.2.Tapahtumapäivä 1.2. klo 13la?su klo 10-16 15. Kuvassa: lumihiutaleheijastuksia työpajassa. Näyttelyn avajaiset maanantaina 26.1. klo 17-19. ralta, kuvataiteilija Tatsuo opiskelijoiden kanssa. Hei- Tervetuloa myös avajaisiin. Kawaguchilta ja keraamik- dän työnsä lähtökohtana *folding cosmos TAPAHko Koichi Uchidalta. Teok- ovat olleet suomalaiseen TUMAPÄIVÄ sunnuntaina set liittyvät suomalaiseen ja luontoon liittyvät lapsuu- 1.2. klo 13 ? 15 japanilaiseen luontoon, ja den muistot. Vapaa-ajan Ohjelmassa teetarjoilua niiden teemana on muisto- mökki on suomalaisille rau- sekä Tomita Tetsushin ja jen maisema. han tyyssija sekä linkki Kineta Kunimatsun vetämät Esillä on myös suoma- luonnon ja ihmisen välil- työpajat, joissa tehdään lulaisen äänitaiteilijan Kirsi lä. Opiskelijat ovat suunni- mihiutaleheijastuksia pimeIhalaisen ääni-installaatio telleet ja toteuttaneet näyt- ään tilaan ja maalataan maiFinnish Forest Frequencies, telyyn Mökki-installaation, semia vanerilevylle. Mahjonka soivat kelopuut luo- joka tekee teetilasta intii- dollisuus origamien tekoon. vat tilaan suomalaisen met- min. Materiaalina on käy- Näyttelyn japanilaiset taiteisän huminoineen ja eläi- tetty suomalaista puuta ja lijat ovat paikalla. Maksutnäänineen. paperia. Valkoinen metsä tomat pajat sopivat kaikilNäyttelyä on suunniteltu ja puunrungot ovat inspi- le yli 7-vuotiaille ja myös yhteistyössä Aalto-yliopis- roineet tekijöitä ja vaikutta- aikuisille. Vapaa pääsy, ei ton Taiteiden ja suunnitte- neet materiaalivalintoihin.  ennakkoilmoittautumista. lun korkeakoulun ja Kemi- Toteutus: Elisa Luoto, Heian tekniikan korkeakoulun di Huovinen, Erin Turkog- Helsingin kaupungintalolla ennätysmäärä kävijöitä ??Helsingin kaupungintalossa vieraili viime vuonna runsaat 346 000 kävijää. Luku kasvoi edellisvuodesta noin sadallatuhannella ja se ylittää monet Helsingin suositut käyntikohteet. Kävijät käyvät tutustumassa Virka Gallerian vaihtuviin näyttelyihin, osallistuvat talossa järjestettyihin tilaisuuksiin ja konsertteihin, saavat opastusta ja neuvontaa Virka Infossa, lukevat päivän lehtiä ja esitteitä sekä käyttävät tietokoneita. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesä-, heinä- ja elokuu. Kävijälukujen huippu koettiin Helsinki-päivänä 12.6., jolloin kaupungintalossa vieraili 19 435 kävijää. Myös elokuussa oli vilkkaita päiviä ja mm. Taiteiden yön ohjelmaa seurasi lähes 4 000 vierasta.  Kesän vetonaula oli 1950-luvun osuuskauppajulisteita esittelevä nostalginen Pullasta puhtia! Kävijämäärä ei vähentynyt syksylläkään, vaan marras- ja joulukuulle kirjattiin molemmille lähes 20 000 käyntiä. Yleisömagneettina toimivat työpajoja ja esityksiä sisältäneet Ilo oppia ? Helsingin työväenopisto ja Helsingfors Arbis 100 vuotta. Erityisesti lapsia on kiinnostanut lastenkirjallisuutta ja niiden kuvituksia esittelevä Tarinoiden puisto. Virka Galleria tuottaa vuosittain keskimäärin kymmenen vaihtuvaa näyttelyä. Niiden ohella ala-aulassa järjestetään erilaisia yleisötapahtumia kuten esitelmiä, työpajoja, konsertteja ja elokuvia. Tällä hetkellä esillä olevat Tarinoiden puisto ja Suomen Nukketaiteilijoi- den taidenukkeinstallaatioista koostuva Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla ovat avoinna 1.2.2015 asti. Seuraavaksi avataan näyttely Perintö, jossa kahdeksan nykytaiteilijaa rakentaa sukunsa perinnön uudelleen. Samaan aikaan, 20.2.2015., avautuu aulan Kulma-näyttelytilassa valokuvaaja Aino Vuokolan näyttely Kaksi äitiä. Virka Info neuvoo ja opastaa Virka Infon palvelutiskillä saa vastauksia Helsinkiä ja kaupungin palveluja kysymyksiin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi runsaalla 10 kielellä. Palveluneuvojat vastaavat kysymyksiin myös puhelimitse sekä chatin välityksellä. Kaupungintalon ala-aula Juhlaa ja arkea -taidenukkeinstallaatio. Kuva: Paula Katajamäki. avattiin näyttely- ja neuvontakäyttöön vuonna 2008 ja sen kävijämäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Kaupungintalo on avoinna  yleisölle arkisin kello 9-19 ja viikonloppuisin kello 10?16.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 14 Helsinki edistämään älykkään meriteollisuuden yritystoimintaa Suomenlinna kiehtoo matkailijoita ja kaupunkilaisia kaikkina vuodenaikoina ??Helsingin kaupunki on käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella Merit-hankkeen, jossa pyritään yhdistämään suomalaista tietotekniikkaosaamista meriteknologiaan ja luomaan näin uutta kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin vastaavaa liiketoimintaa. Projektin ensi vaiheessa Oxford Research Oy kartoittaa Helsingin kaupungin toimeksiannosta markkinoita, yrityksiä ja osaamistarpeita. Seuraavaksi kootaan toimintaohjelma älykkään meriteollisuuden yritystoiminnan rakentamiseksi.?? Alalla suuret kasvumahdollisuudet??Suomessa on valtava määrä eri toimialoilla hyödynnettävää tietotekniikkaosaamista sekä kansainvälisiä markkinajohtajia meriteollisuudessa aina laivanrakennuksesta ja -operoinnista arktiseen tekno- ??Suomenlinna houkutteli vuonna 2014 jälleen ennätysmäärän kävijöitä. Linnoituksessa vieraili vuoden aikana yhteensä 858 000 kävijää. Kokonaiskävijämäärä kasvoi 30 000:lla edellisestä ennätysvuodesta 2013. Noin puolet vierailijoista on ulkomaalaisia. Kävijöistä yhä useampi tulee Suomenlinnaan myös logiaan. Näiden alojen risteyskohdasta löytyy potentiaalia. ? Vasta nyt ovat näkyvissä ne mahdollisuudet, joita tietoliikenne, ohjausjärjestelmät, kehittyneet suunnittelutekniikat ja teollinen internet antavat merenkulkuun, Merit-hankkeen projektipäällikkö Ulla Tapaninen Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta kertoo.?? Meriteollisuuden liikevaihto on yli 5 miljardia euroa eli reilusti kaksinkertainen esimerkiksi peliteollisuuteen verrattuna. ? Tarkoitus on, että suomalainen Meri-IT-osaaminen löytää markkinansa ja on jonain päivänä kansainvälinen brändi mobiili- tai pelialan tapaan, Tapaninen jatkaa. ?? Älykkään meriteollisuuden yritystoimintaa tukeva kartoitustyö käynnistyy tammikuussa 2015. Kartoituksen tulokset sekä toimintaohjelma esitellään  huhtikuussa 2015 Merit-klusterin aloitusseminaarissa. ?? Merit-hanke on osa työja elinkeinoministeriön rahoittamaa vuosina 2014? 2016 toteutettavaa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmaa, jossa on kaikkiaan kymmenen meriteollisuuden kilpailukykyä vahvistavaa hanketta. Suomalaiset eivät tunne oluen terveysvaikutuksia ??Panimoliiton tutkimus paljastaa, että neljä viidestä oluenjuojasta ei tiedä oluen hyödyttävän verenkiertoelimistöä eikä 90 prosenttia vastaajista ollut tietoisia sen luukatoa ehkäisevästä vaikutuksesta. Oluen kohtuukäytön katsotaan tutkimustiedon valossa vähentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Olut ehkäisee myös luukatoa ja lisää hyvän HDLkolesterolin määrää veressä. Suomalaisista miehistä 73 % ja naisista puolet kertoo juovansa olutta. Panimoliiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan oluen terveyshyödyistä ei juoman suosiosta huolimatta kuitenkaan tiedetä. ? Neljä viidestä vastaajasta ei ollut tietoinen kohtuullisen oluenjuonnin positiivisista vaikutuksista verenkiertoelimistöön. Kakkostyypin diabetestä ehkäisevästä vaikutuksesta taas tiesi vieläkin harvempi, sanoo Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Oluen hyvää HDL-kolesterolia lisäävästä vaikutuksesta ei tiennyt 85 prosenttia vastaajista. Sen sijaan oluen korkeasta b-vi- tamiinipitoisuudesta tiesi hyvin joka kolmas vastaaja. Lähes 90 prosenttia vastanneista kertoi, ettei ole tietoinen myöskään oluen luukatoa eli osteoporoosia ehkäisevästä vaikutuksesta. Suomessa yli 50-vuotiaista naisista jopa neljäsosa kärsii osteoporoosista. Osteoporoosi haurastuttaa luut niin, että murtuman riski on olemassa myös ilman erityistä vahinkoa tai vammaa. ? Vaikka vaiva onkin yleisempi naisilla, on luumassan hupeneminen edessä ennen pitkää myös miehillä, muistuttaa Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen professori ja tutkija Christel Lamberg-Allardt. Oluen pii lujittaa luita ? apua erityisesti naisille? Yksi välttämättömistä tekijöistä luiden hyvinvoinnissa on pii. Koska piin muodostuminen kehossa vähenee iän myötä, nousee sen saantitarve vuosien karttuessa. Piitä löytyy kasviperäisistä tuotteista, mutta erityisen hyvänä piin lähteenä pidetään olutta. ? Alkoholijuomista nimenomaan oluella on hyvä vaikutus luuston kuntoon ja juuri pii muodostaa yhteyden terveiden luiden ja oluen välille, sanoo Lamberg-Allardt. Eniten piitä löytyy ohraja maissioluista. Alkoholittomat ja vehnäoluet taas ovat piipitoisuudeltaan heikompia. ? On tärkeää muistaa, että hyödyt saavutetaan nimenomaan kohtuukäytöllä, muistuttaa Elina Ussa Panimoliitosta. Taloustutkimus toteutti suomalaisten kuluttajien mietojen alkoholi- ja virvoitusjuomien osto- ja kulutuskäyttäytymistä selvittäneen tutkimuksen maaliskuussa 2014. Tutkimuksen tilaajana oli Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto. Tutkimukseen vastasi 1023 henkilöä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan Suomen aikuisväestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan. Valokuvaaja: Skyline Foto talvikaudella. Etenkin ulkomaalaiset haluavat sisällyttää Helsingin-vierailuunsa käynnin Unescon maailmanperintökohteessa vuodenajasta riippumatta. Ulkomaalaisten ohella ovat pääkaupunkiseutulaisetkin alkaneet löytää Suomenlinnan myös kesäsesongin ulkopuolella. Kävijämäärät kasvoivat etenkin sydäntalvella tammi- ja joulukuussa sekä huhtikuussa. ? Talvikauden palvelumme paranivat viime vuonna huomattavasti, kun linnoitukseen avattiin kaksi uutta ympäri vuoden avoinna olevaa kahvilaa, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämiskoordinaattori Milla Öystilä. ? Syksyn ja talven hitti etenkin kaupunkilaisten keskuudessa on ollut Eh- rensvärd-seuran uusi ?Kurja Viapori? ?kierros,  joka tutustuttaa Suomenlinnan historian synkimpiin tarinoihin illan pimeydessä. Kierrokset ovat olleet lähes joka kerta loppuunmyytyjä. Suomenlinnassa riittää nähtävää historian ja kulttuurin ystäville. Opastettujen kierrosten lisäksi linnoituksessa on myös kuusi museota ja taidegalleria. Lähes kaikkien kävijämäärät ovat olleet nousussa. Yksi vuoden 2014 uutuuksista oli Suomenlinnaan kuuluva Lonnan saari, joka avattiin toukokuussa yleisölle. Lonnassa vieraili touko-syyskuun aikana lähes 20 000 kävijää. Suomenlinnan hoitokunnan kunnostustyöt saarella jatkuvat edelleen, ja tavoitteena on, että ne saadaan kokonaan valmiiksi vuonna 2016. Suomenlinnassa asuu pysyvästi 800 asukasta. ? Loppuvuodesta 2014 tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asukkaat ovat kokeneet kävijöistä aiheutuneen vähemmän häiriötä kuin aiemmin, vaikka kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, Öystilä kertoo. ? On tärkeää, että kävijät ja asukkaat tulevat hyvin toimeen keskenään. Yksi Suomenlinnan ainutlaatuisista ja monia ulkomaalaisia hämmästyttävistä piirteistä on se, että linnoitus ei ole museo, vaan vireä Helsingin kaupunginosa, jossa asutaan ja käydään töissä vuoden ympäri, Öystilä toteaa. Valokuvaaja: Santeri Laamanen Uudet taajuudet ??4G-käyttöön siirtyvä 700 MHz:n taajuusalue on Suomen kilpailukyvyn vuoksi välttämätöntä jakaa kansalaisten etua parhaiten edistävästi. Operaattoreiden välistä kilpailua ylläpitävä jakotapa varmistaa edullisen hintatason ja hyvät yhteydet koko maahan. DNA:n riippumattomalla asiantuntijalla teettämän selvityksen mukaan uusi taajuusalue hyödyttää kansalaisia ja yhteiskuntaa eniten, jos taajuusparit jaetaan niille operaattoreille, jotka rakentavat 4G-verkkoa myös 800 MHz:n taajuudella. VALOR Partners -konsulttitoimiston selvitys ?Kasvua digitalisaatiosta, uusien taajuusalueiden mahdollisuudet? toteaa, että Suomen kilpailukyky edellyttää entistä tehokkaampaa ja kattavampaa mobiililaajakaistaa. Tulevaisuuden digitaaliset palvelut kuten etäterveydenhoito ja virtuaaliset oppimisympäristöt ovat Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvattamisen ytimessä.   ? VALORin perusteellisen selvityksen mukaan 4G-verkon suorituskyky paranee harvaan asutuilla alueilla tehokkaimmin, kun verk- koa tarjoava operaattori pystyy hyödyntämään 4Glaajentamisessaan sekä 700 että 800 megahertsin taajuusalueita, toteaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen. Taajuuksien tasajako kolmen toimijan kesken varmistaa nykyisen terveen kilpailutilanteen jatkumisen. VALORin selvitys pitää toimivaa kilpailua yhtenä tärkeimmistä syistä Suomen kansainvälisesti verrattuna erinomaisille mobiiliverkoille, hyvälle palvelutasolle ja edullisille käyttäjähinnoille.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 ÂLVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ÂAutonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ÂAutokorjaamoja Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! ÂVapaa-aika Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 n Saunatilat a& to la Pa Oy un Tilausravin Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu ÂKampaamot Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 KORJAUS ASENNUS - HUOLTO 17.1.2014 12.31 Myydään hyväkuntoinen jääkaappipakastin tarjouksen perusteella. Nouto Punavuoresta. Soitot 0407201821. Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa (ei jaeta 17.10-14.11.) Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 ÂHieronta HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Hyvinvointi Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 SELVÄNÄKIJÄ VILMA INGEL 0700- 96020 ÂTyösuorituksia Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 Mind Bar Hyvän Olon Harmoniaa Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 2,64?/min PARANTAJA JOUNI 0700- 93345 www.vilmaingel.fi Siivouspalveluja kotitalouksille & yrityksille Helsinki ja Uusimaa Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen! Meiltä saat kotitalousvähennyksen. p. 046 5516099 17.1.2014 8.48 Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com ÂOstetaan P. JUUTILAINEN LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) ÂTerapia Parturi-Kampaamo Robertina LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 v. 1932 Sa Myydään Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming ÂPalveluja sila www.pasilansaunatilat.fi Palautukset joka päivä 7-23:00. ÂPalvelut lat i t na assa llä u a S asil n y P toje kat saunatila.indd 1 ÂTyösuorituksia ÂSekalaisia ÂAutolasipalvelut ÂOstetaan ÂOstetaan Ostetaan kaiken näköistä romua myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA Mukaan pääsee 10? per rivi + alv (yritykset) ja 5? yksityiset sis alv. Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini RööperinLehti 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Nro 3 ? Viikot 7-8 16 Hakaniemi Tervetuloa hyvän mielen kuntosalille! HUIKEA TARJOUS! 29? ! A O K 4 VIIK Helmikuun aikana ostettuihin salikortteihin 3 ensimmäistä kuukautta nyt vain 29?, joka jälkeen sopimus jatkuu 44?/4 viikkoa. SOLALANA FITNESS PERSONAL TRAINING Oletko kiinnostunut pidempiaikaisista valmennussuhteista? Kokeneet ja ammattitaitoiset personal training -valmentajamme huolehtivat, että saat takuuvarmasti laadukkaat ja tavoitteesi mukaiset liikuntasuunnitelmat. HYVIÄ SYITÄ VALITA PERSONAL TRAINING: ? Saat vain ja ainoastaan sinulle sopivia ohjelmia ? Saat tietoa oikeanlaisesta ruokavaliosta ? Saat valmentajan, joka kannustaa ja motivoi ? Fitness, bodyfitness, bikini ja kehonrakennuskilpaulu valmennus ? Saat vinkkejä alan ammattilaiselta ? Tavoitteesi saavuttaminen onnistuu varmemmin Fitness Shop ? Lisäravinteet ? Kuntosali ? Hieronta ? Solarium ? Infrapunasauna Hyvinvointia ammattitaidolla jo 26 vuotta! SOLANA FITNESS CENTER Solana Fitness Center Viherniemenkatu 9, 00530 Helsinki (Hakaniemen torin laidassa) Puh. 09 - 701 5944 Sami Maaniemi 040 - 740 2802 www.solanafitness.com VASTAANOTTO JA SOLARlUM AVOINNA: ma - pe 10.00 - 20.30 la - su 12.00 - 18.00 Avainkortilla pääset treenaamaan Joka päivä klo. 04.00 - 23.00