• yksiöt kaksiot BITMASTER OSTAMME KULTAA, = 2.480 ? = 3.720 ? hopeaa, platinaa ja palladiumia. Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso muut tuotteet ja hinnat www.rasmussen.fi Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 45-46 ? Nro 19/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Puulelut, pelit, askartelu ja lahjat Yrjönkatu 34 - Helsinki 044 031 1336 Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus 22,30 750/18K 20.10 22.30 ?/g 16,70 585/14K 15,50 17.20 ?/g Hinnat 3.11.2016 Hinnat 10.12.2015 20.05.2015 Isom m hyvitatkin ku etää ltae n het rät i! Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* * sisältää lennot ja hotellin. Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! R www.intiakeskus.fi Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 20 19 vuotta! Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista
• Nro 19 ? Viikot 45-46 2 Helli, elä ja harrasta! Ekoelo l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5/2016 6,90 400-500 Helsingin jätelajittelu Euroopan huippua miljoonaa kiloa ruokaa hukkaan Suomessa Espoo on Euroopan kestävin kaupunki Naapurilaina ? vaihtoehto ostamiselle Härkäpavusta vegaaninen vaihtoehto jauhelihalle Eläimet syövät yli puolet metsämarjoista Tarvittaisiin 3,4 maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat kuten me Janina Glad ravilukiossa Ruotsissa ERIKOISHINTA 5,90 HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET ? NEUVOT ? VINKIT Rotuesittelyssä hännätön manx Neulo ihanat kissakuvioiset villasukat! Henkiparantaja auttaa kissojen käytösongelmissa Minttu pelasti masentuneen emäntänsä Maatiaiskissan arvostus vielä pohjalukemissa Koulutuksesta varsalle hyvä mieli ja halu jatkaa ELOKUVAHEVOSEN tärkein ominaisuus rauhallisuus Amatöörien EM-ohjastaja ei mieli ammattilaiseksi Lajin vaihto montéen voi saada hevosen syttymään KAVIOKUUME ? vähän toivoa ja paljon työtä Tilaushinnat: Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 49? Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Kissa löysi oman kotinsa kahdeksan vuoden jälkeen Meidän SI UE 5/16 6,40 Islanninhevonen hurmaa matkailijan 5/2016 6,60 ROT Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Tilaushinnat: Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 45? Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 41?, määräaikainen tilaus 4? Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Hevosmaailma Kissafani RI Luonnonmukaisesti TE Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssi- ja koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. TT E LY ET Ekoelo S SÄ IRL ANN IN S Mäyräkoira luontokuvaajan reissukaverina KOIRA Pieni Maikki autistipojan paras kaveri 5/2016 6,50 ERIKOISHINTA 4,90 Espanjan löytökoirat sulattivat laulajien sydämet Facebookista löytyy koiria lenkkiseuraksi Käytösongelmat kuriin lempeillä luontaishoidoilla Tilaushinnat: Kestotilaus 38?, määräaikainen tilaus 40? Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Tilaa ja nauti! Asiantuntija: Pidä koira koirana, älä inhimillistä!
• 12. vuosikerta ? nro 19 Viikot 45-46 Ajankohtaista Kaivutyöt haittaavat liikennettä Kasarmikadulla Kuva: Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab Uutta mallia Guggenheimmuseon perustamiseksi Helsingin kaupunginhallitus sai maanantaina käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheimmuseon perustamiseksi Helsinkiin. ??Ehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa. Kaupungin puolelta valmistelua on johtanut sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia. ? Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, toteaa Viljanen. ? Nyt on löydetty museon toteuttamismalli, joka mahdollistaa asian esittelyn kaupungin päättäjille. Kaupungin investointi rakentamiseen 80 miljoonaa euroa Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla. Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten. Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle mak- settavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen. Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa. Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, sisäiset tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset. Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella. Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina. Kaupungin rooli selkeämpi ja kustannukset pienemmät Aiempiin ehdotuksiin verrattuna Helsingin kaupungin rooli on nyt selkeämpi ja kaupungin kustannukset pienemmät. Uudessa esityksessä kaupungin omistusosuus museorakennuksesta olisi myös olennaisesti suurempi kuin valtion kanssa neuvotellussa mallissa, vaikka investoinnin rahallinen määrä olisi sama. Sivu 8 ??Kaivutyöt haittaavat liikennettä Helsingin keskustassa Kasarmikadulla 31.10. alkaen Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Kasarmikadulla välillä Eteläinen Makasiinikatu ? Rikhardinkatu ajalla 31.10.?18.11. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Moottoriajoneuvot: Kasarmikatu välillä Pohjoinen Makasiinikatu ? Rikhardinkatu on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä. Kiertotienä toimii Rikhardinkatu ? Korkeavuorenkatu ? Pieni Roobertinkatu, jolle liikenne ohjataan opastein. Polkupyörät: Samoin, kuten moottoriajoneuvot Jalankulkijat: Kulku on sallittu jalkakäytävällä ja ohjattu liikenteenohjauslaitteiden avulla. Syksyn 2016 kausi-influenssarokotukset ??Kausi-influenssarokotukset alkavat Helsingin terveysasemilla ja neuvoloissa marraskuun lopussa. Terveysasemilla rokotetaan kausi-influenssaa vastaan ilman ajanvarausta ? ma 21.11.-pe 25.11. klo 9.30-11.30 ja 13.30-15.30 ? ke 7.12. ja ke 14.12. klo 9.30-11.30 ja 13.30-15.30. Influenssarokotusajan terveysasemalle voi myös varata sähköisesti koko influenssarokotuskauden ajan marraskuusta 2016 helmikuuhun 2017 asti osoitteessa asiointi.hel.fi. Sivu 6 Kauppakeskus Forum Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi ??Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus Forum on valittu Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi pohjoismaisen kauppakeskusyhdistyksen NCSC:n toimesta. Voiton myötä Forum kilpailee keväällä 2017 pohjoismaiden parhaan kauppakeskuksen tittelistä. Kauppakeskus Forumin omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj. Kilpailun tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että kauppakeskuksen monivuotinen uudistustyö on onnistuttu viemään läpi menestyksekkäästi rohkealla näkemyksellä, innovatiivisuudella sekä eri tahoja sitouttavalla ammattimaisella ja käytännönläheisellä johtamistyylillä. Uudistuneen Forumin kuvailtiin olevan omassa ympäristössään merkittävä toimija, joka on paitsi taloudellisesti kannattava myös kohderyhmäänsä puhutteleva. Sivu 7 Kauppakeskus Forum on vuodesta 1985 alkaen Helsingin Mannerheimintiellä sijainnut yli 140 liikkeen kaupunkikortteli, joka tarjoaa laajalti erilaisia palveluja viidessä kerroksessa.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Puheenvuoro Nro 19 Veden käyttö kallistuu ensi vuonna edelleen H elsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Nostolla kustannetaan investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa veden käyttömaksua 4 senttiä kuutiota kohden, joka tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 70 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa 0,3 prosenttia. Maksujen 1,2 prosentin reaalikorotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Veden arvonlisäverollinen (24 %) käyttömaksu nousee nykyisestä 3,08 eurosta 3,12 euroon kuutiometriltä. Käyttö- ja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan, samoin kuin kiinteistöjen jätehuoltomaksut. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. HSY:n jätehuoltomaksut ovat alle Suomen keskitason. Jätelaitosyhdistys ry:n vertailuaineiston perusteella 40 asunnon ja 75 asukkaan tyyppikerrostalon jätehuoltokustannukset olivat vuonna 2015 HSY:n alueella asukasta kohden noin 59 euroa ja koko Suomessa keskimäärin 73 euroa vuodessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. -j.a. Kaupunki muuttuu ja niin myös raitiovaunut ??Raitiovaunut ovat jo yli sadan vuoden ajan olleet olennainen osa Helsingin kuin myös Kallion kaupunkikuvaa. Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustannus Laaksosen uutuuskirja tarkastelee kaupunkikuvan muutosta Kalliossa ja Helsingissä; kuinka raitiovaunut ovat muuttuneet yhdessä kaupunkinäkymien myötä. Teoksen toimitustyön on tehnyt Jari Auvinen. Teos on Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustantaja Laaksosen Kalliota esittelevän kirjasarjan kolmas osa. Kirjasarjan kaksi aikaisempaa osaa esitteli Kalliota puutalojen aikakautena. Raitiotieliikenne alkoi Helsingissä 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset raitiotievaunut olivat hevosvetoisia vaunuja. Kallio oli alusta lähtien mukana raitiovaunuliikenteen kehityk- sessä. Ensimmäisinä raitiotievaunulinjoina valmistuivat vuonna 1890 Sörnäi- Porthaninkadun mäki on yksi jyrkimpiä raitiotieverkostossa. Kuva keväältä 1970 (Kuva Hkm). nen-Kauppatori-Lapinlahti. sekä Töölö KauppatoriKaivopuisto. Sähkö korvasi hevoset kuljetusvoimana lopullisesti syksyllä 1901. 1900-luvun alussa Helsingin sähköinen raitiotievaunukalusto käsitti 35 saksalaista Kummer-merkistä vaunua. Liikenteestä vastasi Helsingin raitiotie- ja Omnbus Oy (HRO). Raitiotievaunu verkoston tarvitseman sähkön tuotti HRO:n oma voimalaitos, joka sijaitsi Hakaniemessä nykyisen Arena-talon paikalla. Voimalaitos tuotti sähköä raitiovaunuverkostoon vuoteen 1914 saakka, jonka jälkeen sähkö tuli kaupungin voimalaitoksesta vaunujen ajojohtoihin. Kallion ensimmäiset raitiolinjat kulkivat Itäistä viertotietä, nykyinen Hämeentie, pitkin Sörnäisiin. Reitti Kallion halki Silta- Parhaiden valehtelijoiden maa ??Marraskuun kolmantena 1992 Bill Clinton valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Marraskuun kolmantena hänen puolisonsa Hillary Clinton kamppailee samasta, maailman ehkä halutuimmasta tuolista. Oho sano savolainen kun säikähti. No, vähemmästäkin. Amerikkalaiset käyvät jo muutenkin ylikierroksilla. Jos Clinton voittaa vaalit, oikeisto pillastuu. Jos Donald Trump voittaa, puolet valtakunnasta repeää. Käynnissä on suuren luokan spektaakkeli, joka ei katkea kuin seinään äänestyksen päätyttyä. Kun Bill Clintonin skandaalit leijuivat ilmassa 1990-luvun lopulla, muistan kerran miten professori Ole Wasz-Höckert heti Loviisaan tultuaan tokaisi minulle: ?Miten ihmeessä nuo amerikkalaiset ovat noin lapsellisia?? Sama jauhanta jatkuu yhä. Kähmintää, sähköposteja, valehtelua. Kilvan uskotellaan ettei se suinkaan ole satua että sika sukeltaa. Amerikka näyttää tietä uudelle ajalle jonka nimi kuuluu ytimekkäästi: ?Toituuden jälkeinen aika.?Nyt palkitaan ne jotka osaavat parhaiten valehdella. Kansoilla on eroja. Kuulemma kannattaisi opiskella Italiassa, pukeutua Sak- Raitiotievaunu 9 1960-luvun alussa Hakaniemen pysäkillä (Kuva: Hkm). sassa, flirttailla Ranskassa ja juhlia Puolassa. Saunojako sitten Suomessa olisi hyvä olla? Espanjassa kannattaisi olla asianajaja, Italiassa lääkäri, Ranskassa rakastaja, Saksassa käsityöläinen, Englannissa kauppias, Balkanilla varas, Turkissa sotilas, Puolassa virkamies ja Amerikassa valehtelija. Ennen sanottiin että Moskovassa elävät parhaat valehtelijat, mutta Trumpin ja Clintonin sota pakottaa muuttamaan käsityksiä. Irtoaisiko Putiniltakaan sellainen määrä valhetta ja lokapuhetta kuin amerikkalaisilta presidenttiehdokkailta? Amerikkalaiset osaavat keksiä myös uusia kaupallisia valheita. Jotkut Suomessakin ovat hullaantuneita amerikkalaisesta Halloween-kurpitsajuhlasta. Irlantilainen Jack O. Lantern vei alkujaan Irlannista kurpitsajuhlan sinne ja hetkessä hän hullaannutti suuren Amerikan kansan. Nyt kurpitsat soittavat presidenttivaalien areenoilla onttoa säveltään. Karkkia, kepposia, bileitä ja huimia valheita. Trumpin vaalivoitto olisi vastakohtien voitto. Hänet valitaan silloin oman puolueensa vastustelusta huolimatta. Clintonin sähköpostimysteeri saattaa näet vaikuttaa sen että Trump Juhani Styrman valloittaa suurista osavaltioista Texasin ja Floridan. Vaalien valheet haittaavat kumpaakin, ehkä enemmän Clintonia. Epäilysten ruokkima hämmennys voi johtaa äänestyshaluttomuuteen. Jättääkö yhä useampi äänestämättä? Eikä kumpikaan ehdokas oikein nauti suuren kansan suosiosta? Putinin kerrottiin närkästyneen kun hän kuuli Tarja Haloselta, että Suomessa kirkonkellot soittavat rauhaa Aleppoon ja Syyriaan. Jos amerikkalaiset äänestäjät vaikuttavat lapsellisilta, niin ovatko venäläiset vastaavasti liian herkkänahkaisia? Venäjä itse ja Syyria kantavat suurimman vastuun Aleppon siviilien kärsimyksistä Suomi tunnustaa myös sen, että Naton läsnäolo Baltiassa vahvistaisi vakautta. Ei Suomi ole murheellisten laulujen maa eikä täällä turhanpäiten kelloja soitella. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Finnish Sauna Festival Maailman suurin saunafestivaalikiertue juhlistaa Suomi 100- juhlavuotta. saarenkadulta Porthaninkadun kautta, Helsinginkadulle valmistui vuonna 1913 ja sieltä jatkoyhteys Töölöön valmistui 1930. Raitioliikenne oli Helsingin katukuvassa 1900-luvun alussa ainut julkisen liikenteen muoto. Linja-autot ilmestyivät liikenteeseen 1920-luvun alkupuolella. Helsingissä ajetaan nykyään, laskentatavasta riippuen, kolmeatoista raitiolinjaa ja linjojen yhteispituus on lähes 100 kilometriä. Vaunujen kelta-vihreästä värisävystä on tullut puolestaan pysyvä symboli Helsingin raitiovaunuille, joita ilman Helsinkiä ei voisi edes kuvitellakaan. Raitiovaunulla Kallioon, Jari Auvinen / Kallion Kulttuuriverkosto (Kustantaja Laaksonen). Veli-Matti Hynninen ??Saunat ovat kuumana Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä, kun Finnish Sauna Festival -kiertue tuo suomalaista saunakulttuuria keskelle kaupunkia tulevana kesänä. Tapahtumissa yleisölle on tarjolla yli 40 erilaista saunaa, 250 hengen jättisauna, saunajoogaa ja -pilatesta sekä laaja kattaus grillaamiseen ja kesään liittyvää ruokatarjontaa. Lisäksi festivaalin ohjelmassa on kotimaisia kärkiartisteja, oheistoimintaa ja esittelyjä. ? Suomessa on arvion mukaan enemmän saunoja kuin autoja, joten saunominen koskettaa läheisesti lähes kaikkia suomalaisia, kertoo tapahtuman tuottaja, Sander Mosel. ? Niin paljon kuin on saunoja, on myös saunomistapoja. Toisinaan sauna on paikka rentoutumiselle ja hiljentymiselle, toisinaan saunaan kokoonnutaan juhlimaan tai vahvistamaan merkittävämpiäkin sopimuksia. Jokainen saunoo omalla tavallaan. Finnish Sauna Festival eroaa muista tapahtumista ideallaan ja oheistoiminnoillaan. Yleisö pääsee heittämään löylyä yli 40:ssä saunassa, välillä ulkona vilvoitellen ja nauttien suomalaisesta musiikista. VIPvieraille tapahtuma tarjoaa jotain, mitä kesän tapahtumissa ei ole aiemmin koettu. Viihtyisällä VIP-alueella vieraat seuraavat esiin- tymislavan artisteja omilta saunaterasseilta, nauttivat tunnettujen grilli- ja keittiömestarien kesäisestä illallistarjonnasta sekä VIPravintolan virvokkeista kiireettömästi hyvässä seurassa. Koko VIP-alue saunoineen on anniskelualuetta, joten vieraat pääsevät mukavasti hyödyntämään koko alueen palveluita kaikissa kaupungeissa. Saunoja voi vuokrata koko tapahtuma-alueella rajatun määrän omaan käyttöön terasseineen koko illaksi. ? Mitään vastaavaa ei ole aikaisemmin Suomessa eikä maailmassa toteutettu. Tavoitteenamme on tuottaa korkeatasoinen, turvallinen ja monivuotinen kaupunkikulttuuritapahtuma Suomi 100- juhlavuoden kunniaksi suomalaisille että kansainvälisille saunan ystäville. Mielestämme suomalainen saunaperinne on ehdottomasti ansainnut tämän mittaluokan tapahtuman, mainitsee Sander Mosel. Finnish Sauna Festival -tapahtuman ikäraja on, sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta, kaikissa kaupungeissa K18. Sunnuntaipäivien ohjelmisto on suunniteltu vastaamaan nuorimpien saunaystävien toiveita. Artistipaljastuksia ja lisätietoa voi käydä katsomassa sivuiltamme sekä Facebookista. Finnish Sauna Festival on osa virallista Suomi 100- juhlaohjelmistoa. Tapahtuman ajankohdat Helsinki 8.-11.6.2017 Turku 15.-18.6.2017 Jyväskylä 10.-13.8.2017 www.saunafestival.fi
• Viikot 45-46 ? Nro 19 5 Kaupunkipyörät talviteloille ? uusi kausi starttaa toukokuussa ??Kaupunkipyörien ensimmäinen kausi on päättynyt 31.10., jonka jälkeen pyörät ja asemat korjattiin varastoon odottamaan seuraavan kauden starttia toukokuussa 2017. Kaupunkipyörien käyttöönotto sujui ensimmäisenä vuonna hienosti: pyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. HKL, HSL ja kumppanit haluavat kiittää kaikkia kaupunkipyöräasiakkaita ja toivottaa heidät tervetulleeksi käyttämään entistä laajempaa kaupunkipyöräpalvelua ensi vuonna. Rekisteröinti aukeaa huhtikuussa 2017. Nykyisiin kausitilaajiin ollaan yhteydessä keväällä ja heille tarjotaan uutta kautta myös ensi vuodelle. ? Kaupunkipyörä-hankkeessa on ollut välillä mutkia matkassa, mutta Helsingin kaupungilla on ollut vahva tahto saada pyörät kaupunkiin. Hanke on osoitus myös siitä, miten monen toimijan tiiviillä yhteistyöllä on saatu yhteistä hyvää aikaan kaupunkilaisten ja kaupungissa liikkujien iloksi. Kävely, pyörä- ja joukkoliikenne ovat parhaita tapoja kaupungissa kulkemiseen, HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen kertoo. Kaupunkipyörän käyttäjäksi rekisteröidytään etukäteen osoitteessa hsl.fi/ kaupunkipyörät. Lisäksi viidellä asemalla on maksupääte, jolla voi rekisteröityä paikan päällä. Koko kaudeksi on tällä kaudella rekisteröitynyt yli 10 000 polkijaa. Päiväksi rekisteröityneitä on reilut 10 000 ja viikoksi yli 2 000. Suosituimmat asemat ovat olleet Itämerentori, Töölönlahdenkatu, Kampin metroasema, Ooppera ja Baana. Pyörien käyttöaste on ollut korkealla tasolla, kullakin pyörällä on tehty viidestä kuuteen matkaa päivittäin. Kaikkiin kausiin, niin päivään, viikkoon kuin koko kauteen, sisältyy korkeintaan puoli tuntia maksutonta pyöräilyaikaa kerrallaan. Jos se ylittyy, käyttäjältä peritään pieni lisämaksu, joka kasvaa puolen tunnin välein. Käyttöaikarajoituksissa on ilmennyt jonkin verran epäselvyyttä erityisesti päiväkäyttäjien kohdalla. Käyttöajoista ja maksuista kerrotaan palvelun nettisivuilla ja käyttöehdoissa. Niihin liittyvää viestintää tullaan tarkentamaan jatkossa. Syys-lokakuussa loppukaudeksi sai rekisteröityä normaalia edullisempaan hintaan, 15 eurolla. Aiemmin koko kausi maksoi 25 euroa. Rekisteröitymismaksu päiväksi on ollut 5 euroa ja viikoksi 10 euroa. Rekisteröitymis- ja käyttömaksuista on kertynyt HKL:lle yli 400 000 euroa. HKL:n johtokunta päättää seuraavan kauden maksuista talven aikana. Lokakuun puolivälissä otettiin koekäyttöön uusi toiminto, jossa kaupunkipyörän voi palauttaa täydelle asemalle. Jos pyöräasema on täynnä, pyörän voi palauttaa sen välittömään läheisyyteen vaijerilla lukittuna. Palautuksen kanssa tulee olla tarkkana, että se tapahtuu oikein eli näyttöön tulee valittavaksi Palautus, ettei pyörä jää vahingossa taukolukitukseen. HKL toteutti kesän aikana asiakastutkimuksen, jonka mukaan kaupunkipyörät ovat osa arjen liik- kumista ja helpottavat ja nopeuttavat matkantekoa. Useimmat vastaajista kertoivat käyttävänsä pyöriä vapaa-ajan matkoilla, yli puolet myös työmatkoilla. 60 prosenttia käyttäjistä yhdisti matkallaan säännöllisesti kaupunkipyörät muuhun joukkoliikenteeseen. Myös muut joukkoliikennevälineet ovat kaupunkipyörien avulla nopeammin saavutettavissa, ilman omaa polkupyörää. Suurin osa käyttäjistä kertoi ajavansa kaupunkipyörällä yhdestä viiteen kertaan viikossa. Useimmat antoivat kaupunkipyöräpalvelun eri osille arvosanaksi neljä, kun käytössä oli viisiportainen arvosana-asteikko, jossa viisi oli paras arvosana. Ensi kesän laajentumisvaiheen suunnittelu on käynnissä. Asukkaat saivat kesän aikana ottaa kantaa tulevien pyöräasemien paikkoihin karttakyselyssä. Vastauksia tuli yli 1 100. Erityisesti juna-asemat kuten Pasila ja Käpylä sekä niille vievien oikoreittien hyödyntäminen nousivat esiin kyselyssä. Suosittuja asemanpaikkoja oli erityisesti Hernesaaren rannassa, Punavuoressa ja Merihaassa. Kaupunkipyöräasemien sekä pyörien määrä kolminkertaistuu ja palvelu tulee useampien saataville ja hyödyksi. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja saavutettavuutta. ? Palvelun käyttäjämäärien odotetaan nousevan entisestään merkittävästi, kun käyttöalue ulottuu uudenlaisille alueille ja mahdollistaa pidemmätkin matkat, Helsingissä kaikki koulut ovat nyt Liikkuvia kouluja ??Kaikki Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut ovat nyt Liikkuvia kouluja. Se tarkoittaa, että jokaisessa 117 koulussa on otettu käyttöön uudenlaisia, aktiivista oppimista tukevia toimintatapoja: kouluissa esimerkiksi istutaan vähemmän, oppimisessa käytetään toiminnallisia menetelmiä, välitunneilla liikutaan tai koulumatkoja kuljetaan omin lihasvoimin. Helsingissä saavutettiin lokakuussa opetus- ja liikuntaviraston yhteiset Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteet. ? Meillä on nyt komeasti 100 prosenttia kouluistamme mukana tässä, kun valtakunnallisesti Liikkuvia kouluja on noin 70 prosenttia. Olemme onnistuneet hyvällä ja määrätietoisella virastojen ja liikuntaseurojen yhteistyöllä. Viihtyisämpiä koulupäiviä ja uutta toimintakulttuuria syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan, kertoo erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto opetusvirastosta. Helsingin Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin vuonna 2012. Kaupunki sai vuonna 2014 opetusja kulttuuriministeriöltä ja Opetushallitukselta Liikkuva koulu -palkinnon. Se myönnettiin tunnustuksena toiminnasta, jolla rohkeasti ja pitkäjänteisesti on muutettu koulupäivän rutiineja liikunnallisemmiksi. Olosuhteiden parantamista Liikkuva koulu -toiminnassa yksi tärkeä osa on ollut liikuntaviraston tuottama matalan kynnyksen EasySport-liikuntatoiminta eri puolilla kaupunkia. ? EasySportia on kehitetty yhdessä koulujen ja liikuntaseurojen kanssa. Lisäksi FC Kontuun palkattiin liikunnanohjaajia, jotka ovat olleet tukemassa opettajia ja edistämässä toimintakulttuurin muutosta koulujen arjessa, kertoo liikunnansuunnittelija Tytti Soini liikuntavirastosta. Helsingissä on kehitetty oma kolmiportainen Liikkuva koulu -malli, jonka avulla koulut ovat itse voineet valita omat tavoitteensa. 1. tasolla fyysistä aktiivisuutta lisätään välitunteihin. 2. tasolla fyysistä aktiivi- suutta edistetään myös ennen ja jälkeen koulupäivän. 3. tasolla fyysistä aktiivisuutta lisätään edellisten lisäksi myös oppitunneilla. Kuluvana lukuvuonna Helsingissä järjestetään opettajille Liikkuva koulu -täydennyskoulutusta ja kouluihin on ideoitu yhdessä oppilaiden kanssa uusia toiminnallisen oppimisen tiloja. Ruoholahden ala-asteen koulussa liikutaan läpi koulupäivän. Pitkän, puolen tunnin mittaisen välitunnin aikana puretaan aamupäivän aikana kertynyttä energiaa liikkumalla. Neljäsluokkalaiset pyörittävät välituntilainaamoa, josta oppilaat saavat välitunnin ajaksi käyttöönsä esimerkiksi koripalloja ja hulavanteita. ? Välineet kannustavat oppilaita osallistumaan, leikkimään ja sopimaan pelien säännöistä. Tällä hetkellä meillä kuudesluokkalaiset suunnittelevat koko koulun yhteistä futsal-ottelua, kertoo Liikkuva koulu -vastuuopettaja Paavo Laitinen. Tärkeä yhteistyökumppani on ollut koulun vanhempainyhdistys. Sen tuella koulu on voinut muun muassa hankkia liikuntavälineitä välituntilainaamoon. HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen toteaa. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu avattiin toukokuussa 2016. Tänä vuonna käytössä on ollut 500 pyörää ja 49 pyöräasemaa. Ensi vuonna palvelu kasvaa 1 500 pyörän ja 150 aseman laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua tukien kestävää Kaupunkipyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. Kuva: Lauri Eriksson HSL liikkumista. Kaupunkipyöräpalvelusta vastaa HKL. Palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa Clear Channel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK Elanto. Joka neljäs ysiluokkalainen sai töitä kesäsetelillä ??Kaikille Helsingin yhdeksäsluokkalaisille, yhteensä 5266 nuorelle, jaettiin Kesäseteli kesäksi 2016. Kesäsetelin avulla 1295 nuorta eli 25 % ikäluokasta sai kesätöitä. Kesäsetelin tarkoituksena on helpottaa nuorten työllistymistä palauttamalla työnantajalle palkkakuluista 300 euroa. Kesäseteli mahdollisti nuorille yli 800 uutta työpaikkaa. Liki 60 % työnantajista ilmoitti, että ei olisi palkannut nuorta ilman Kesäseteliä. Osa työnantajista palkkasi Kesäsetelin avulla useamman nuoren. Kesäseteli myös motivoi monet työnantajat palkkaamaan juuri nuoren kesätyöntekijän. Eniten nuoria työllistyi toimisto- ja mediatyöhön, liikunta- ja vapaa-ajan alalle sekä kaupan alalle. Työnantajista 907 oli yrityksiä, 255 yhdistyksiä ja loput säätiöitä, seurakuntia ja muita työtä tarjoavia tahoja. ? Meillä on Kesäsetelinuorista pelkästään hyviä kokemuksia. He oppivat nopeasti ja heistä on paljon hyötyä, Teatteri Helsingin henkilöstöasioita hoitava Krista O´Brien kertoo. Nuorista 93 % työllistyi pääkaupunkiseudulle. Muihin kuntiin Pohjois-Suomea myöten työllistyi 87 nuorta. Työtehtäviä tarjottiin nuorille laidasta laitaan suklaan valmistuksesta ja merikonttien pesusta lampaiden hoitoon ja maton suunnitteluun. Työt olivat usein sellaisia, jotka muuten jäävät tekemättä, kuten flyereiden jakoa, rikkaruohojen kitkentää ja verkkosivujen esteettömyysarviointia. Monilla nuorilla ei ollut aiempaa työkokemusta, joten Kesätyöseteli tarjosi heille mahdollisuuden ensimmäiseen työpaikkaan. Kesäsetelit haluttiin jakaa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille, sillä päättäessään peruskoulua he ovat elämässään vaiheessa, jossa työkokemuksen kartuttaminen on erityisen tärkeää. ? Kyllä tästä Kesäsetelistä oli paljon hyötyä, sillä työnantajat uskaltaa palkata herkemmin nuoria kuin ilman seteliä, valokuvausprojektissa kesätöissä ollut Maija kiteyttää. Kesäseteli on Helsingin yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Kesäseteli syntyi nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän aloitteesta. Ruudin ydinryhmä teki kannanoton Helsingin kaupungin talousarvioehdotukseen vuonna 2015., Helsingin kaupunki ja yrittäjät vastasivat nuorten aloitteeseen mahdollistamalla kesätyökokemuksen, ja hanke on todistanut kaupungin ja yrittäjien sitoutumisen nuorten työllistämiseen. Kaupan liikevaihto laski Helsingissä lähes kuudenneksen vuodessa ??Vuonna 2014 Helsingissä toimi 44 898 liikeyritystä. Yritysten helsinkiläisten toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli lähes 250 000 ja liikevaihdon määrä oli noin 75 miljardia euroa. Pääkaupungin osuus koko maan yritysten henkilöstöstä oli 17 prosenttia sekä liikevaihdosta 20 prosenttia. Aloista eniten työllistävät kauppa, informaatio ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Vaikka kaupan alan tunnusluvut ovat olleet laskussa - sen liikevaihto laski 16 % vuonna 2014 - työskentelee sen piirissä Helsingissä määrällisesti eniten henkilöitä. Tukkukaupasta on vähentynyt suhteellises- ti vähittäiskauppaa enemmän työpaikkoja. Yrityksistä 1 660 eli vajaat neljä prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa. Näiden yritysten palveluksessa työskenteli noin 54 100 henkeä ja niiden liikevaihdon arvo oli yli 17 miljardia euroa. Lukemat vastaavat reilua viidesosaa helsinkiläisyritysten henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovatkin henkilöstömäärältään huomattavasti suomalaisomisteisia suurempia. Maantieteellisesti Suomen ulkomaalaisomisteisista yrityksistä kaksi kolmesta toimii pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistivät Helsingis- sä eniten henkilöstöä elektroniikkateollisuudessa, turvallisuuspalveluissa ja ilmaliikenteessä. Pienyritysten määrä suuri Lähes kaikki Helsingissä toimivat yritykset lukeutuvat pienyrityksiin, joilla henkilöstömäärä jää alle 50:n. Niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli kuitenkin hieman pienempi kuin kaupungin suuryritysten (henkilöstömäärä vähintään 250), joita vuonna 2014 oli 318.  Alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä eli niin sanottuja mikroyrityksiä oli yrityskannasta lähes 85 prosenttia.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 6 Päivyri Viikon mietelause: Vilpittömiä rakastetaan, mutta huijataan. Nimipäivät: Baltasar Gracián (1601-58) Viikko 45 Ma 7.11. Taisto Ti 8.11. Aatos Ke 9.11. Teuvo To 10.11. Martti Pe 11.11. Panu La 12.11. Virpi Su 13.11. Isänpäivä. Kristian, Ano Viikko 46 Ma 14.11. Iiris Ti 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita Ke 16.11. Aarni, Aarne, Aarno To 17.11. Eino, Einari Pe 18.11. Max, Tenho, Jousia La 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Su 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari Jouluinen Taidekuja ??N u o r t e n taide- ja käsityömyyjäiset la 19.11.2016 klo 10-16, Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 1214, Helsinki. Ilmainen sisäänpääsy Jouluinen Taidekuja esittelee nuorten, lahjakkaiden taiteilijoiden teoksia ja tarjoaa luoville tekijöille työpajoja sekä taidetta käsittelevää puheohjelmaa.   Tapahtuma järjestetään jo kolmatta kertaa vapaaehtoisten järjestäjien toimesta. Paikalle on tulossa tuotoksia yli neljältäkymmeneltä taitavalta tekijältä. Tapahtuman tarkoitus on tukea aloittelevia taiteilijoita ja käsityöläisiä heidän urallaan tarjoamalla edullisen ja turvallisen paikan esitellä teoksiaan suurelle yleisölle. Myynnissä on itse tehtyjä tuotteita sarjakuvalehdistä ja upeista printeistä uniikkeihin koruihin ja muihin käsitöihin. Myyntipöytien ohella tapahtumassa on työpajoja, puheohjelmaa ja Another Castle -naisnörttikuoron esiintyminen! Supersuositun Valitsen sinut   Pokémon-musikaalin puvustuksen suunnitellut Linda Seppälä tulee kertomaan, miten asut luotiin musikaalia varten. Viivi Rintanen (Mielisairaalan kesätyttö) ja Apila Pepita Miettinen (RIKKIlehden päätoimittaja) pohtivat, miten sarjakuvat voivat auttaa lukijaa heidän mielenterveyksellissä ongelmissaan. Kaikenikäisille sopivissa työpajoissa pääsee tekemään sarjakuvapienlehtiä, piirtämään croquista ja sitomaan oman kirjan japanilaisten kirjansidontaperinteiden mukaan. Työpa- joihin osallistuminen on maksutonta. Talvisirkuksessa jongleerataan muistoilla Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan ja Punahilkan ja sudenkin harmaan... Mutta muistatko mihin taskuun panit avaimet? ??Talvisirkus Muisti vilisee viittauksia tunnistettaviin yhteismuistoihin - ja se on huikeaa tulevaisuuden sirkusta, jota ei tarvitse pelätä heti unohtavansa. Visuaalisesti upea ja sielultaan lämminhenkinen koko perheen Talvisirkus Helsingin Kaapelitehtaalla on joulunajan ehdoton ykköskohde. Tänä vuonna Tanssiteatteri Hurjaruuthin tekijätiimi on hypännyt muistin mysteerin kimppuun. Esityksen ohjaa muun muassa Talvisirkus Unen ja lukuisia muita rakastettuja Talvisirkuksia ohjannut Arja Pettersson. Sirkuskoreografiasta vastaa Sanna Silvennoinen. Esiintyjät tulevat Suomesta, Espanjasta, Belgiasta, Ranskasta, Islannista ja Argentiinasta. Mukana artistikaartissa ovat Cirque du Soleilin matkassa kolme vuot- ta esiintynyt suomalainen nuorallatanssija Veera Kaijanen, jalkapallojongleerauksen viiden Guinnessin ennätyksen haltija argentiinalainen Victor Rubilar sekä useita huikean ilmaakrobatian, tasapainopyöräilyn ja muiden sirkuslajien taitajia. Suomessa harvinainen sirkuslaji korealainen kehto heittää esiintyjät ilmaan päätähuimaavasti. Näyttämöllä nähdään myös kaksi sydämellistä klovnihahmoa (espanjalaiset Guillermo Aranzana ja Roi Borrallas). Talvisirkus muistuttaa meitä siitä, että aito klovneria ammentaa inhimillisyydestä ja vuorovaikutuksesta yleisön kanssa. No onkos tullut kesä nyt Talvisirkuksen keskelle? Muisti aiheena näkyy myös esityksen visuaalisessa ilmeessä. Kyse ei ole nostalgiseen retrokuplaan sukeltamisesta vaan muistamisen, unohtamisen, kollektiivisen muistin ja monitulkintaisten muistojen tutkailussa. Menneiden vuosi- kymmenten huippusuunnittelijoiden kuosit saavat kyllä näkyä esiintyjien puvuissa. Kukkakuviot ja mehukkaat printtikankaat ovat isossa osassa visuaalista ilmettä.   ? Puvustus on toteutettu 95-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, kertoo Talvisirkuksen pukusuunnittelija ja vaatemerkki Tauko Designin perustaja Kaisa Rissanen. Videolavastuksessa tuodaan esiin muistin muotoja, muun muassa keräilijöiden kummia kokoelmia, muistoesineitä, sammaloituneita sirkusvaunuja ja kukkamuistoja kesästä. Videosuunnittelusta vastaa Joona Pettersson, lavastuksesta Reija Hirvikoski ja valosuunnittelu on Riku Virtasen. Musiikin säveltää ja esittää sirkusorkesteri Unohtumaton eli useissa kokoonpanoissa vaikuttaneet loistavat muusikot Pentti Luomakangas, Niko Votkin, Eero Tikkanen ja Otto Eskelinen. Esitys soveltuu kaiken ikäisille. Joka vuosi myös monet aikuisryhmät löytä- vät Talvisirkuksen pariin. Ikäsuositus 3+. TALVISIRKUS MUISTI Kaapelitehtaan Pannuhallissa 3.11.2016 ? 8.1.2017 Ohjaus: Arja Pettersson Koreografia: Sanna Silvennoinen Musiikin sävellys ja esitys: Pentti Luomakangas, Otto Eskelinen, Eero Tikkanen, Niko Votkin Lavastus: Reija Hirvikoski Videosuunnittelu: Joona Pettersson Pukusuunnittelu: Kaisa Rissanen / Tauko Design Valosuunnittelu: Riku Virtanen Esiintyjät: Guillermo Aranzana (ESP), Birta Benonysdottir (ISL), Raphaël Gacon (FRA), Roi Borrallas (ESP), Yldor Llach (ESP), Arce López Gutiérrez (ESP), Veera Kaijanen, Stina Kopra, Sophie Mandoux (BEL), Lotta Paavilainen, Justus Pienmunne, Victor Rubilar (ARG), Matilda Anttila, Chris Hills (UK), Nicolas Cautain (FRA) Kuvat: Joona Pettersson Syksyn 2016 kausi-influenssarokotukset Jatkoa sivulta 3 ??Neuvoloissa rokotetaan kausi-influenssaa vastaan neuvolakäyntien yhteydessä. Avoimissa neuvoloissa rokotetaan neuvolan asiakkaita ilman ajanvarausta ? ma 21.11.?pe 2.12.16 klo 8.30-10.30. Avoin vastaanotto ? maanantaina Töölön, Oulunkylän, Viiskulman ja Vuosaaren neuvoloissa ? tiistaina Kontulan, Lauttasaaren, Malminkartanon ja Pihlajamäen neuvoloissa ? keskiviikkona Herttoniemen, Kallion, Laakson, Maunulan, Paloheinän, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen neuvoloissa ? torstaina Kivikon, Myllypuron, Vallilan, Pitäjänmäen ja Malmin neuvoloissa ? perjantaina Haagan, Laajasalon ja Munkkinie- men neuvoloissa. Maksuton influenssarokotus tarjotaan ? raskaana oleville ? 6-35 kuukauden ikäisille lapsille ? sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville ? 65 vuotta täyttäneille ? potilas- ja hoivatyötä tekevälle terveys- ja sosiaalialan henkilöstölle ja alan opiskelijoille ? varusmiespalvelukseen astuville miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuville naisille ? vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille. Riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta sydänja verisuonitauteja, keuhkosairauksia, diabetesta ja maksa- ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt. Mikä merkitys on jokasyksyisillä influenssarokotuksilla? Kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Hannele Kotilaisen mukaan influenssarokotuksen antama suoja kestää vuoden, minkä takia rokote on hyvä ottaa vuosittain. ? Influenssarokotuksen tarjoaa Suomen valtio osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokote on riskiryhmiin kuuluville asiakkaille maksuton. Influenssarokotteet jaetaan THL:n kautta jokaiseen kuntaan ja kunta järjestää jokavuotisen rokotuskampanjan. ? Influenssarokotuskausi kestää marraskuusta helmikuun loppuun asti. Rokottamalla riskiryhmät suojataan heitä sairastumasta vakavaan, jopa kuolemaan johtavaan influenssaan ja samalla ennaltaehkäistään sairaalahoidon tarvetta. Miksi rokotus kannattaa ottaa? ? Influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta. Influenssaviruslääkkeet pystyvät parhaimmillaankin vain lyhentämään influenssan sairastamispäiviä ja lievittämään oireita. ? Kausi-influenssarokote on valmistettu samalla menetelmällä jo 40 vuoden ajan. Rokotetta on käytetty miljoonia annoksia ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Rokote on siis turvallinen, ja se voidaan antaa myös raskaana oleville kaikissa raskauden vaiheissa. Kenen kannattaa erityisesti ottaa rokotus? ? Influenssarokotus suojaa perusterveitä, mutta ennen kaikkea ihmisiä, jotka sairastavat diabetesta, sydänsairautta, keuhkosairautta, kroonista maksa- tai munuaissairautta tai kroo- nista neurologista sairautta sekä syöpäpotilaita. Rokotus suojaa potilaita, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Influenssa voi aiheuttaa näille ryhmille vakavan sairaalahoitoa vaativan keuhkokuumeen. ? Lisäksi rokotusta suositellaan hoitohenkilökunnalle, raskaana oleville, alle 3-vuotiaille lapsille (6-35 kk), yli 65-vuotiaille ja varusmiehille. Jos perheessä on esimerkiksi vastasyntynyt, syöpäpotilas, ikääntynyt tai perussairas, myös hänen lähipiirinsä, esimerkiksi perheenjäsenet saavat maksuttoman influenssarokotteen, Hannele Kotilainen kertoo. Lisätietoa Helsingin rokotuksista saa omalta terveysasemalta ja neuvolasta, verkkosivuilta www.hel.fi/ sote ja terveysneuvonnasta, p. 09 310 10023 (24 h). Tietoa rokotteesta löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta www.thl.fi
• Viikot 45-46 ? Nro 19 7 Akademiska Sångföreningen laulaa 1880-luvulla Kaisainiemen ravintolan portailla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Tuntemattomat tutut laulut ??Miltä vanhat kotimaiset laulusuosikit kuulostavat alkukielellä ? ruotsiksi? Svenska dagenin lähestyessä torstaina 3.11.2016 klo 18?20 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, tutustutaan laulaen suosittujen kotimaisten laulujen ruotsinkielisiin alkuteksteihin, jotka ovat useimmille suomenkielisille tuntemattomia. Tutut laulut avautuvat kaksikielisessä lauluillassa aivan toisenlaisi- na. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Monet tutut ja tärkeät suomalaiset laulut Maamme-laulua ja Suvivirttä myöten on alun perin kirjoitettu ja sävelletty ruotsiksi. Kesäpäivä Kangasalla ja Sylvian joululaulu ovat rakkaita lauluja, mutta mitä Topelius niissä alun perin runoilikaan? Joskus laulun sisältö on muuttunut käännöksessä paljonkin. Kuinka moni suomenkielinen tietää, että On neidolla pu- napaula -laulu päättyy oikeasti ammuskeluun? Joskus käännös on alkutekstiä parempi ja laulu on jäänyt elämään suomeksi kuten Kulkuri ja joutsen. Kaksikielinen lauluilta tarjoaa yllätyksiä ja hauskoja hetkiä sekä paljon tuttuja yhteislauluja laidasta laitaan. Museolehtori Anna Finnilä kertoo laulujen tarinoita suomeksi. Tunnelmaan voi virittäytyä juuri ennen lauluiltaa klo 17 ruotsinkielisellä ylei- söopastuksella Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä. Vapaa pääsy. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti? su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY Hernesaaren lumenvastaanottopaikka poissa käytöstä ??Hernesaaressa käytössä ollut merivastaanottopaikka on poissa käytöstä talvikaudella 2016?2017 risteilijälaiturin rakennustöiden vuoksi. Vastaanottopaikka on ollut etenkin kantakaupungin kiinteistöjen käytössä. Rakennamme parhaillaan uutta laituria lumenvastaanoton jatkamiseksi Hernesaaressa. Laituri valmistuu alkuvuodesta 2017. Kantakaupunkia lähim- mät vastaanottopaikat sijaitsevat nyt Kyläsaaressa ja Maununnevalla. Lisäksi loppuvuodesta pyritään avaamaan väliaikainen maavastaanottopaikka Hernesaareen lähelle entistä kippauspaikkaa. Avoinna olevat vastaanottopaikat on lueteltu tällä verkkosivulla. Lisäksi lumenkuljettajille on saatavilla reaaliaikainen tekstiviestipalvelu käytössä olevista vastaanottopaikoista. Kaivattua maailmanmusiikkia Afrojazz Clubilla ? syksyn teemoina rauha, ystävyys ja yhdenvertaisuus ??Afrojazz Club Storyvillessä Helsingissä tarjoaa tanssiystävällistä afrobeatia ja maailmanmusiikkia kerran kuussa torstaisin syksyllä 2016. Tapahtumasarja tuo esiin myös asiapuheenvuoroja aktiivisten kansalaisten toimesta. Afrojazz Clubin ensimmäinen jamisessio 24.11. kutsuu eritaustaiset artistit yhteen. Marraskuisena torstai-iltana 24.11. on Es-Ow and Ridial Band luvassa vilskettä ja vipinää, kun Afrojazz Clubin täyttää Es-Ow and ansa osaavat muusikot terthe Ridial Bandin (Senegal, vetulleita lavalle. AfrorytmiKongo, Suomi, Espanja, Ka- en flow, improvisointia ja merun) positiivista energi- irrottelua. Uusia soundeja aa pursuavat kappaleet, jot- ja sointujen sulautumista, ka tempaavat tanssimaan. kaikki on mahdollista. Yhtyeen musiikissa kuuluu Ennen keikkoja klo 21.00 kaikuja länsiafrikkalaisesta kuullaan ajankohtaisia pumusiikista, funkista, regga- heenvuoroja aiheina mm. esta, afrobeatista, hip ho- monikulttuurisuus, humapista ja jazzista. Kokoonpa- nitaarisuus, ympäristö, sono perustettiin Helsingissä siaaliset, henkiset ja muut vuonna 2012. Afrojazz clu- kysymykset Afrojazz Clubin billa julkistetaan yhtyeen arvojen mukaisesti. Marensimmäinen pitkäsoitto Ce- raskuun asiapuheenvuoroslebration. sa on World Visionin toiYhtyeen jäsenet: Es-ow minnanjohtaja Tiina AntDiato (laulu), Toni Tas- turi. Suomen World Visikinen (sähkökitara), Ma- on on voittoa tavoittelecoumba Ndiaye (perkussi- maton yhdistys, yksi Suoot), Eleonora Lundell (taus- men suurimmista kehitystalaulu), Elina Mäkilä (taus- yhteistyöjärjestöistä ja itsetalaulu), Gaff Alex (kos- näinen osa maailman suukettimet), Viviane Bossi- rinta kummilapsijärjestöä, na (taustalaulu), Armando World Visionia. Mokulu (rummut), Jonás Joulukuussa 15.12. AfroRoldán Bernal (basso) jazz Clubin pikkujouluissa Keikan jälkeen lavalla viihdyttää talon orkesteri järjestetään Afrojazz Clu- Afrojazz Quintet (Suomi, bin ensimmäinen jamises- Benin) ja asiapuheenvuoro sio. Tyyli on vapaa ja asi- kuullaan Seta ry:ltä. Forumin valoisat ja avarat tilat sisältävät monia eri alan liikkeitä. Kauppakeskus Forum Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi Lähes 14 miljoonaa kävijää Afrojazz Club -konseptin kuraattorina toimii muusikko-taiteilija Alvar Gullichsen, jonka maalustaide myös toimii lavasteina. Hanketta on tukenut Musiikinedistämissätiö MES ja Taiteen edistämiskeskus. Yhteistyöpartnerina on Kulttuurikameleontit ry. Loppusyksyn 2016 ohjelma http://storyville.fi/ ohjelma/ 24.11. Es-Ow & Ridial Band + Open Stage Jamsession 15.12. Afrojazz Quintet, Dj Borzin (pikkujoulut) Asiapuheenvuorot: 24.11. World Vision, toiminnanjohtaja Tiina Antturi 15.12. Seta ry  Afrojazz Club Storyville Museokatu 8, Helsinki, 19-02. Showtime 22. Liput 10? / Tiketti ja ovelta (+narikka 3 ?) . https:// www.facebook.com/AFROJAZZCLUB/ Jatkoa sivulta 3 ??Forum on yksi Suomen suurimpia ja vilkkaimpia kauppakeskuksia ja siellä vierailee vuosittain lähes 14 miljoonaa kävijää. Kauppakeskuksessa on yhteensä noin 140 liikettä, joiden yhteenlaskettu vuosimyynti on noin 200 miljoonaa euroa. ? Olemme iloisia ja ylpeitä siitä että oman alamme asiantuntijat arvostavat Forumissa viime vuosina tehtyjä muutoksia ja valitsivat Forumin vuoden kauppakeskukseksi 2016, kertoo Forumin kauppakeskusjohtaja Lars Eklundh. Suomen ensimmäisiä kauppakeskuksia olevan Forumin kulmakivet muodostavat muoti, urheilu ja vapaa-aika, kahvila- ja ravintolatoiminta sekä elektroniikka- ja kodinkonekauppa. Kauppakeskus Forumin suurimpia liikkeitä ovat muun muassa H&M, Gigantti ja Stadium. ? 30 vuotta toimineen kauppakeskuksen kolmen vuoden uudistusprojekti saatiin valmiiksi syksyllä 2015. Uudistus on kaikin puolin ollut onnistunut. Rakennuskustannukset alittuivat, myynti ja asiakasmäärät kasvoivat ja kauppakeskus on täyteen vuokrattu, Eklundh jatkaa. Kokonaisen korttelin Helsingin sydämessä kattavassa Forumissa toteutettiin vuosina 2012-2015 mittava laajennus- ja parannusprojekti, johon investoitiin yli 50 miljoonaa euroa. Tuolloin modernisoitiin tiloja, parannettiin energiatehokkuutta sekä kasvatettiin myyntipinta-alaa noin 8 000 neliömetrillä. Kauppakeskus Forum Kauppakeskus Forum on vuodesta 1985 alkaen Helsingin Mannerheimintiellä sijainnut yli 140 liikkeen kaupunkikortteli, joka tarjoaa laajalti erilaisia palveluja viidessä kerroksessa. Forumissa on kattava valikoima ravintoloita, vaateliikkeitä, erikoismyymälöitä, urheilun ja vapaa-ajan, kauneudenhoidon ja kodinelektroniikan ja - sisustuksen liikkeitä sekä Amos Andersonin museo, lääkäripalveluita ja toimistotiloja. Sponda Oyj Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia toimintaympäristöiksi, jotka luovat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,7 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 8 Uutta mallia Guggenheimmuseon perustamiseksi Jatkoa sivulta 3 ??Guggenheim Helsingin Tukisäätiön keräämää yksityistä rahoitusta on huomattavasti aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa. Viljanen kiittää yksityisiä tahoja näiden vahvasta tuesta museohankkeelle. ? Kyseessä on poikkeuksellinen hanke: mikään muu Helsingin kulttuurikohde ei ole saanut taakseen näin paljon yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahalla maksettaisiin investoinnista vähintään 66,4 miljoonaa euroa. Lämpimät kiitokseni museoon sitoutuneille yksityisille, jotka mahdollistavat sen, että Helsinki voi nyt viedä asiaa eteenpäin. Uusi arvio korostaa museon positiivisia vaikutuksia talouteen Helsingin kaupungin laatiman arvion mukaan mu- Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen seo toisi Helsinkiin lisää matkailijoita ja vaikuttaisi matkailijoiden kulutukseen varovaistenkin arvioiden mukaan 16 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamisvaiheessa museon vaikutus verotuloihin olisi 24 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen noin 1 200 henkilötyövuotta. Museon toiminnan ja matkailun kautta syntyvä vaikutus verotuloihin olisi yhteensä 7 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen 400 henkilötyövuotta. ? On tärkeää, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina tehdään investointeja, jotka tuovat tuloja ja matkailijoita kaupunkiin, apulaiskaupunginjohtaja Viljanen painottaa. ? Kaupungin laatima arvio museon vaikutuksista todistaa, kuinka kulttuurinen investointi on hyvä tapa lisätä työpaikkoja ja kaupungin tuloja. Tutkimusten mukaan Helsinki on jäänyt matkailun kasvussa selvästi jälkeen muista pohjoismaisista pääkaupungeista esimerkiksi hotelliyöpymisten määrällä mitattuna. ? Guggenheim-museo vahvistaisi Suomen ja Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja parantaisi meidän asemaamme matkakohteena. Museo olisi tärkeä lisä pääkaupunkiseudun taidetarjontaan. Tänne muodostuisi kansainvälisestikin tarkasteltuna poikke- uksellisen laaja nykytaidekeskus, joka nostaisi Helsinkiä entistä paremmin esiin taide- ja designkaupunkina, Viljanen sanoo. Valmisteluryhmä toteaa, että museo olisi investointina kannattava ja siitä koituisi taloudellista hyötyä pääkaupunkiseudulle ja laajemminkin. Yhteistyötä muiden museoiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa Valmistelun aikana Helsingin kaupunki on pitänyt tärkeänä, että museo on kaupunkilaisten käytössä Runsauden Helmi ??Utsjoelta Hankoon saakka on kiirinyt viesti putiikista, jossa palvellaan ilolla ja ammattitaidolla kaikkia meitä, jotka rakastamme naisellisia vaatteita. Muotiputiikki Helmi on Somerolla sijaitseva vaateliike, mutta nykyään jo enemmänkin ilmiö. Omistaja Anita Hallapelto on pitkän linjan yrittäjä, joka aloitti ranskalaisten alusasujen maahantuojana 23-vuotiaana. Nyt Anita asuu Somerolla ja pitää Muotiputiikki Helmeä Joensuuntiellä. Vastikään on solmittu pitkä liitto pankin kanssa, ja Anita saa pitkän, vaaleanpunaisen Cadillacin- Kuva: Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab julkisena tilana. ? Museon edustalla on avoin julkinen ranta. Myös rakennuksen sisällä oleva bulevardi ja sisäpiha on määritelty sopimusehdotuksessa avoimeksi ja ilmaiseksi kaupunkitilaksi, Viljanen korostaa. ? Museon tulee ylläpitää ns. vapaan taiteen galleriaa ja tuoda näinkin uutta taiteen toimijoille Helsingissä. Guggenheim Helsinki toimisi tiiviissä yhteistyössä muiden Helsingin museoiden kanssa, osana Helsingin taidemuseokenttää. Yhteistyötä olisi myös muiden taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Helsingin kaupungin osalta valmistelu etenee siten, että kaupunginhallitus käsittelee uutta ehdotusta ja sen liitteenä olevaa sopimusta hankkeen toteuttamisesta kokouksessaan maanantaina 7. marraskuuta. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto, jonne sopimusehdotus on asian merkittävyyden vuoksi tarkoitus viedä päätettäväksi. Mikäli valtuusto hyväksyy museohankkeen, vuosina 2017?2019 käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019. Rööperin Taidesalongissa ??Rööperin Taidesalongissa avautuu 9.11. kaikkiaan 19 taiteilijan yhteisnäyttely teemalla Oranssi. Alkusysäys näyttelyyn syntyi kesällä Italiassa Taidesalongin aktiivien ihaillessa Christon taideteosta Lago d?Iseolla. Oranssin auringon kadottua lumipilvien taakse, tuovat kuvataiteilijoiden teokset valoa syksyn pimeyteen. Taiteilijat ovat lähestyneet valon ja värin merkitystä on monelta eri kantilta ? kukin omalla jäljittelemättömällä tavallaan. Akvarellien hempeys, öljyvärimaalausten voimakkuus ja valokuvien dokumentaarinen tallennus lähestyvät sa, Lyydian, omaan talliin. Muotiputiikki Helmi on kaikkea, mitä fiftarityyliin hurahtanut voi elämältään toivoa. Kellomekkoja, kynähameita, tyllialushameita, ihania kenkiä ja laukkuja, talvitakkeja, sisustutuotteita ja vaikka mitä. Uutuutena nyt myös miesten paidat ja housut sekä asusteet, - kokoja löytyy sekä naisille ja miehille aina xs-6X saakka. Myös lastenvaatteita. ?Jokainen hymyilevä nainen on kaunis? kuuluu liikkeen motto, ja se on helppo allekirjoittaa vieraillessaan Helmessä. Anitalla on vankka ammattitaito ja-tieto myymiensä vaatteiden oranssia väriä tunnelmoiden, tutkien ja tallentaen. Mukana ovat taiteilijat: Victor Amoussou, Leena Golnik, Maija Helin-Åvall, Hanna Holma, Jari Järnström, Päivi Kinnunen, Sirkka Laakkonen, Erja Muru, Auli Muurinen-Kitula, Piippa Mutikainen, Hannamari Mäkelä, Päivyt Niemeläinen, Asta Niemistö, Kari Nyrhinen, Ulla Paakkulainen, Marja Paasio, Leea Pienimäki, Marjut Takanen ja Eija Öhrnberg. Näyttely on avoinna 9.11.-27.11.2016 ke-pe klo 13-18, la-su klo 13-16 Anita Hallapelto ja Lyydia. Anita Hallapelto, Jorma Kääriäinen ja Lyydia. ominaisuuksista, sekä todella hyvä silmä katsomaan, mikä kenenkin vartalolle olisi se parhain malli. Kurvit kaivetaan esiin, vaikka asiakas on on ollut siinä uskossa että hukassa on, ei niitä enää löydy. Kaikenkokoisten muotojen ylistys ja kunnioitus on johtavana ajatuksena, ja se huokuu niin liikkeen omistajasta kuin asiakkaista, jotka ovat tulleet ympäri Suomen palveltaviksi ja löytämään sen ihanimman mekon itselleen. Tanssikansa löysi Muotiputiikki Helmen ensin, ja sitä kautta myös monet esiintyjät ovat ottaneet liikkeen vakiopaikakseen. Maalaisromantikkojen, fiftareitten, tanssinharrastajien (joita Anita itsekin on) ja monen muun tie käy yhä useammin Someron suuntaan, koska siellä uskotaan iloon, naisellisuuteen ja että jokaiselle löytyy syy hymyillä. Muotiputiikki Helmi Joensuuntie 28, 31400 Somero p. 02 748 9209 Löydät meidät myös Facebookista RööperinLehti www.rooperinlehti.fi
• Viikot 45-46 ? Nro 19 9 YRJÖNKATU Yrjönkatu (ruots. Georgsgatan) on vajaan kilometrin mittainen kaakkoisluoteissuuntainen katu Helsingin keskustassa. Sen varrella sijaitsee muun muassa historiallisesti merkittävä Hotelli Torni. Katu on saanut nimensä venäläisen Pyhän Yrjön ritarikunnan mukaan. Alun perin (1820) kadun nimi oli Sankt Georgs Gatan, mutta jo vuonna 1836 sana Sankt (pyhä) poistettiin kadun nimestä. Suomenkielinen nimi Yrjönkatu vahvistettiin vuonna 1909. ??Yrjönkadun kaakkoisin osa (Yrjönkatu 2a) sijaitsee Ullanlinnan kaupunginosassa, muutoin kadun alkupään parillinen puoli (Yrjönkatu 2b?Yrjönkatu 12-14) on Punavuoren alueella ja pariton puoli (Yrjönkatu 1 ja Yrjönkatu 3) Kaartinkaupungissa. Uudenmaankadun risteyksestä luoteeseen Yrjönkatu sijaitsee Kampin alueella. Yrjönkadun vanhin rakennus on Sebastian Gripenbergin käsialaa vuodelta 1884 osoitteessa Yrjönkatu 18?Bulevardi 8 ja uusin vastaavasti Hänninen & Hansion suunnittelema talo vuodelta 1980 kadun luoteisosassa. Korkeavuorenkatu? Bulevardi Yrjönkatu haarautuu Kor- keavuorenkadusta luoteeseen hieman Johanneksenkirkon pohjoispuolella. Sen alkupää sijaitsee usean eri kaupunginosan alueella. Erottajankadun, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun muodostamassa kolmiossa sijaitsee Dianapuisto, viralliselta nimeltään Kolmikulman puisto. Puisto peruskorjattiin vuosina 2006 ja 2007. Suihkulähteet otettiin jälleen käyttöön, kalusteet ja valaistus uusittiin. Valtaosa Yrjönkadun alkupään arkkitehtuurista on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Yrjönkadun kaakkoisimmassa osassa kulkee raitiolinja 10. Bulevardi? Kalevankatu Bulevardin ja Lönnrotinkadun välisellä osuudella Yrjönkadun parillinen puoli rajoittuu Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon. Yrjönkatu 9:ssä toimii muun muassa Suomen Hypoteekkiyhdistys. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arkkitehtuurin lisäksi Bulevardin ja Kalevankadun välisellä osuudella on pelkistetympää 1930-luvun arkkitehtuuria. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimi osoitteessa Yrjönkatu 24 vuodesta 1890 vuoteen 1937. Bulevardia pitkin Yrjönkadun poikki kulkevat raitiolinjat 3 ja 6. Kalevankatu? Simonkatu Yrjönkadun luoteinen osa on molemmin puolin tiiviisti rakennettu. Katu tekee tällä kohdalla kaksi noin 90 asteen mutkaa. Osuudella sijaitsee muun muassa kolme arkkitehti Heikki Kaartisen suunnittelemaa taloa. Arkkitehtonista yleisilmettä hallitsee noin 70-metrinen Hotelli Torni. Osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsee 4. kesäkuuta 1928 avattu Yrjönkadun uimahalli, joka oli vuosikymmeniä Suomen ainoa julkinen uimahalli. Parittomalla puolella on myös Amos Andersonin taidemuseo. Se sijaitsee Forumin kauppakeskuksen korttelissa, ja rakennuksen porttikäytävän kautta Yrjönkadulta on kulkuyhteys kauppakeskuksen sisäpihalle. Vastakkaisella puolella katua Yrjönkatu 30:ssä sijaitsee Lilla Teatern. Lähde: Wikipedia Kolmikulma Koulupojat uimassa 1920-luvulla Yrjönkadun uimahallissa. Yrjönkadun Uimahalli ??Yrjönkadun Uimahalli otettiin käyttöön 4.6. 1928, rakennuttajana toimi yksityinen Uimahalli Oy. Uimahallin suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka kuului myös uimahallin johtokuntaan. Avautuessaan Yrjönkadun uimahalli oli uimahalli, jossa oli paljon myös kylpylämäisiä piirteitä ja viittauksia antiikin Roomaan, - kävijät saivat päälleen roomalaiset kylpykaavut ja siellä oli myös roomalaisia saunoja. Arkkitehtuurissa allashuoneissa hallitsivat arkadit eli pylväiden kannattelemat holvikaarten sarjat ja klassiset ornamentit. Ajan ihanteiden mukaisesti Yrjönkadun uimahalli edusti suomalaisuutta, perinteitä ja antiikkia. Yrjönkadun Uimahallilla oli alun perinkin moninaisia oheispalveluita, mikä teki siitä kaupunkilaisten virkistyskeitaan. Tavoitteena oli myös parantaa kaupunkilaisten uimataitoa ja hygieniaa sekä antaa harjoitustilaa uimaharrastajille. Vuonna 1954 uimahalli siirtyi SVUL:n omistukseen, kunnes se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1967. Uimahallissa tehtiin mittava peruskorjaus vuo- sina 1997-1999. Alusta saakka uimahallissa ainoa sallittu uintitapa oli uida ilman uimapukua, - suomalaisen saunaperinteen mukaisesti mutta myös hygieniasyistä. Tämä kielto oli voimassa aina vuoteen 2001 saakka. Elokuussa 2013 Yrjönkadun uimahallissa otettiin käyttöön uusi puukiuas, jonka arvellaan olevan Suomen suurimpia. Iso-Britannian Yleisradioyhtiö BBC on rankannut Yrjönkadun uimahallin maailman kymmenen kauneimman uimahallin listalle. Yrjönkadun Uimahalli. Katutaidetta Kallion HSY:n ilmanlaadun mittausasemalle ??Katutaide on verhonnut ilmanlaadun mittausaseman Kalliossa Helsingissä. Kuvittaja Laura Lehtisen teos koristaa Brahenkentällä seisovaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausasemaa. Teoksessa puut, kasvit ja vihreys parantavat ilmanlaatua ja elämänlaatua keskellä kaupunkia. ? Teos itsessään kertoo ilmanlaadusta. Sadunomainen kuvitus sopii leikkipuiston yhteyteen ja kuvittaa hauskasti ilmaa, jota hengitämme, kertoo ilman- suojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalo. Mittausasema sijaitsee Kallion urheilukentän laidassa ja näkyy parhaiten leikkipuiston suunnasta ja Helsinginkadulta. Teos on kuvittaja Laura Lehtisen tekemä. Se on osa katutaideryhmä G-REX:n Brahen taidekenttä -hanketta, jossa Brahenkentän ympäristöstä tehdään viihtyisämpi, värikkäämpi ja hauskempi paikka katutaiteen avulla. Kallion urheilukentän mittaukset tuottavat tietoa ilmanlaadusta asuinalueil- la, jotka ovat etäällä vilkkaista teistä ja päästölähteistä. HSY:n mittausasemalla Kalliossa seurataan muun muassa erikokoisten hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin, otsonin ja mustan hiilen pitoisuuksia sekä hiukkasten lukumäärää. HSY seuraa Helsingin ilmanlaatua myös osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä vuoden 2016 ajan Puistolassa ja Vuosaaren satamassa. Lisäksi HSY mittaa ilmanlaatua myös Espoossa ja Vantaalla. Laura Lehtisen raikas teos HSY:n ilmanlaatuaseman seinässä Kalliossa.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 10 Risto Kolanen Lokakuun kulttuurikierros ??? Tanssi meni kainaloon (?) Hyppäsi nivusiin. / Pyörähti lantiolle. Ravisteli reisille. / Potkaisi polvelta varpaan päähän. / ?Tää varvas on mun nenän pää?, sano mun sormen pää. Tanssitaiteilija Nina Viitamäki kantaesitti Valtimonteatterin mustanpuhuvalla lavalla lihallisen ja meluisan omaelämäkerran soolokoreografiana, jossa liike, ääni (elävänä tai nauhalta) ja puhe ovat yhtä. Varsinainen koreografia ja tunnelma syntyy vasta esityshetkellä katsojien edessä, yhdessä valosuunnittelija Ainu Palmun sekä äänisuunnittelija Tuuli Kyttälän kanssa. Esitykset poikkeavat tunnelman mukaan ainutkertaisina. Viitamäki käyttää koko tilan hyvin esityksessä. ? Tämä teos on hikeä, huutoa, hengityksen pidätystä, hiljaisuutta, laulua, runoa ja saarnaa. Selkärangalle. Selkärangasta. Ja hampaan kolosta, hän perustelee. Sestra-kaksikko Anne Rönkkö (vas) ja Moona Nevalainen tanssissa Ateneumissa. Kuva: Marcus Liljestrand Sanaton tarina rajoista Maagisen viehättävä, kekseliään puhutteleva on ?Visa - sanaton näytelmä? vierailuesitys Nukketeatteri Sampon salissa. Teema on pakolaisuus, rajojen asettaminen ja ylittäminen eli todella tässä maailmanajassa. Tomas Takolander sekä Amandine ja Cecilé Doat tekevät hienovaraisen esteettistä tanssia, musiikkia ja sirkusta yhdistävää työtä. Lopun tuulella tehdyt ilmavirrat, ihmisen liike muovileyhytyksen alla on komeaa. Katsoin esityksen lähes sadan lahtelaisen koululaisen kanssa. Kun Sampo-teatterin Henna Lundberg kysyi, miltä vaikutti, kerroin myönteisen kokemukseni. Mutta myös sen, että tunnin esitys oli ehkä pitkä koululaisille. Katsomossa oli paljon levottomuutta, vaikkei samaa keskittyneisyyttä voi vaatia kuin aikuisten esityksissä sanattoman teatterin seuraamisessa. Cirque des Puces kehittää esittävän taiteen (musiikki, tanssi, sirkus, teatteri) harrastamista ja edistää lastenkulttuurin tuntemusta. Ranskalainen yhteys on vahva, mukana kolme Doatia. Tanssia klassiseen musiikkiin Trampoliinitaiteilija Rauli Kosonen ihastutti yleisön Kaapelin Cruisailussa. Kuva: Uupi Tirronen Kiasma-teatterin syksy on hyvin vahva. Taidenäyttelyn käynnin yhteydessä voi nähdä hienoja tanssija teatteriesityksissä. Elina Pirinen ja Heidi Väätäinen ovat molemmat hyvin kokeilevia, uudistavia koreografeja, jotka tekevät tanssin ja musiikin uutta synteesiä. ?Concerto under Waterlilies? on Sergei Rahmanovin pianokonserttoon nro 2 pohjautuva näyttämöllinen ruumiinavaus. Pirinen, Aleksi Hokko ja Suvi Kemppainen tanssivat, puhuvat ja laulavat vangitsevan esityksen aika- Tommi Takolander esiintyy tuulikoneen puhaltamien muoviverhojen kanssa. Kuva: Frédéric Stoll Sanni Giordani, Natasha Lommi ja Misa Lommi näkevät ja tuntevat Almi-salissa. Kuva: Susanna leinonen Company na. Lopuksi lavalle tulevat heidän kolme psykoanalyytikkoaan, puhumattomina, yhdellä tukka silmillä. ? Henkilöt liikkuvat sisäisessä draamassa, josta käsin mieli esiintyy itselleen ruumiina. Liike menee myös sinne, mihin ajattelu ei päästä, he sanovat, Esitys haastaa yleisön tottumuksia tavalla, jota ei ehkä ole ihan helppo käsittää. Vaikka yleisö oli ammattilaisvaltaista, tuli aika vaisun kohteliaat aplodit itsensä todella likoon laittaneille tekijöille.  Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen antavat näytteen Michaela-esityksestä. Kuva: Katja Karjalainen Tai ehkä juuri siksi. Ammattilaisyleisö on nihkeämpää? Kiasma on pääpaikka ?Liikkeellä marraskuulla? ?festivaalilla, joka alkoi viikonloppuna. Marraskuulla tulee Nora Dadun uusi esitys ?Fail?. Kaupunkiapinaenergiaa Ateneumissa UrbanApa x Ateneum vietiin läpi klassisen taidemuseomme Ateneum-salissa, Sisäpihalla, Välitilassa ja monessa muussa paikassa talossa. Taideolohuoneessa näin kokonaisuudessaan Anne Rönkön ja Moona Nevalaisen vapautuneen ja vapauttavan tanssin ?No shave no shame? (Ei ihokarvanajoa, ei häpeää). Viisi päivää ohjelmasta nauttinut nuorehko yleisö oli todella riemukkaalla tuulella ja eläytyi tanssiin. Esiintyjät valmistuivat tanssinopettajiksi Tukholman Dans och Cirkushögskolanista. Kaksikon Sestra-ryhmän tavoitteena on luoda tabuja ja stereotypioita purkavien teoksia ja työpajoja. ? Vaikka aiheet ovat vakavia, yritämme silti esitellä ne huumorin keinoin. Tässä esityksessä häpeä on yksi tärkeimmistä teemoista, koska koemme, että naisen kehoa kontrolloidaan juuri häpeän kautta. Haluamme esityksellä ja työpajalla kiertää Suomen lukioita ja ammattikouluja, Rönkkö kertoo. UrbanApa on energinen tanssi- ja ilmaisufestivaali, joka on toteutettu nuorin esiintyjävoimin jo useana vuonna. Se esittelee tuoreita näkemyksiä, uusia esityskonsepteja ja pinnan alla piileviä kykyjä esittävän taiteen kentältä ja hakee aktiivisesti kaupunkiympäristöstä uusia paikkoja taiteelle. Sitä johtaa Sonya Lindfors. Cruisailua tanssin hyväksi Lokakuisena perjantaina oli hyvä kruisailla taiteen, Tanssin Talon, hyväksi Kaapelitehtaan Merikaapelihallilla. Siellä olivat kaupungin eksentrisimmät klubibileet, jossa saimme kokea tanssia, pukeutumista, drag-kuningattaria ja lopuksi sirkusta. Idea perustuu amerikkalaiseen ?Cruising for Art? -konseptiin, jossa ihmiset valitsevat sisään tullessaan erivärisen nauhan, joka on signaali henkilökohtaiseen tutustumiseen ja tanssiesitykseen taiteilijan kanssa. Jos ei halua sitä, vaan vain katsoa, niin ei ota nauhaa. Vuosi sitten tapahtuma oli Pannuhallin alakertabaarissa, joka oli intiimimpi paikka kuin vähän kolhomainen Merikaapelihalli, jonne tuli silti muutama sata kävijää. Tanssin Talon energinen toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki jännitti alussa, osaavatko ja haluavatko ihmiset tulla paikalle. Mukana oli paljon nykytanssin perusyleisön ulkopuolelta, hän iloitsi kolmen tunnin jälkeen.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 11 Ulla Raitio (vas), Mia Simanainen, Niina Tamminiemi ja Henna Kaikula tekevät loistavan Kolgan. Jaakko Kiljunen ei nyt kuvassa. Kuva: Heli Sorjonen Mieleen jäivät Auli Auralan ilmavan vaikuttavat balettisoolot, Rauli Kososen valtaisat trampoliinihypyt ja Atte Kilpisen soolotanssi. Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen vetivät yleisön mukaansa Lauran ylimaallisen Michaelahahmon ympärille. Visuaalisen tanssin mestari Susanna Leinonen Companyn 15-vuotisjuhlassa Kansallisoopperan Almisalissa oli ensin näytteitä hänen vanhoista mestariteoksistaan. Leinonen on tuonut näyttämölle upeaa visuaalista tanssitaidetta, jossa yhdistyvät omaleimainen vahvasti virtaava liikekieli, näyttävä puvustus sekä multimediateknologia. Juhlan toisella puoliajalla näimme muutaman vuoden takaa kolmen naisen ?See / Obey? -esityksen, joka on perinteisempää liikettä. Sanni Giordani, Misa Lommi ja Natasha Lommi vangitsevat huomiomme lattialla. Paitsi tanssiteos, se on myös Leinosen ja Jouka Valkaman tanssielokuva, jossa kerrotaan rinnakkain Johanna Juhola soittaa haitaria ja kerää ystäviä Kapsäkissä. Kuva: www.johannajuhola.net kolme itsenäistä tarinaa, joissa kuvataan inhimillisiä tunteita, arjen tapahtumia ja ristiriitoja fyysisen ilmaisun ja liikkeen avulla. Ajan kulkua manipuloidaan elokuvallisin keinoin ja silmänräpäyksen kestäviin hetkiin saadaan uutta syvyyttä hidastusten avulla, lukuisten ammattitanssijoiden sekä lähes sada avustajan avulla. Onnittelupuheessani Leinoselle muistelin näitä esityksiä ja Helsingin kaupungin kulttuuripalkintoa vuonna 2012, jonka yksimielisesti jaoimme taitelijalle. Haitari-nainen monena Johanna Juholalla on ihanan kauniit hymykuopat, jotka erottuvat salin takasivustoon asti. Kuuntelin Kapsäkin konsertin, jossa kuvitellut ystävät olivat mukana videokuvan ja taustamusiikin kera Juholan elävälle haitarinsoitolle. Loppukesällä kuulin häntä ?elävien? muusikoiden kanssa Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Tunnelma oli molemmissa hyvä, laulujen spiikkauksessa toistuivat samat Sannamaija Pekkarinen on pirteä tarjoilija ja Otto Nyberg kireä työnjohtaja Stuckmanin ravintolaosissa. Kuva: Veera Lapinkoski sattumukset: Bussi juuttuu lumeen Norjan kiertueella, josta syntyy laulu ?Road Assistance?, ?Valtatie 1? on laulu autoilusta Turkuun navigaattori seurana U-käännös ohjeineen. Juholan tangofantasia on kaunis, tyylitaju pettämätön. Hän esiintyy nuttura aika kireällä, mutta mu- siikki ja esitys on rentoa. Kappaleessa Mummot Juhola soittaa livenä yhdessä videokuvassa parhaimmillaan viiden Johannan kera, eri puolilta haitaria ja sormia kuvattuna! Hän teki sen FinTango-festivaalille ilman kanssamuusikoita, jottei tuntisi itseään yksinäiseksi. Muissa lauluis- sa ja videolla ovat Yona, Tommy Lindgren, Emma Salokoski ja tangotaistelijat Mari Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen ym. Runo muuttuu lihaksi Erityisen vaikuttava lokakuun esitys on Myllyteatterin ?Kolga?, näyttämöllinen runokäännös Tommi Parkon esikoisrunokokoelman ?Lyhyt muisti, meri? päätösrunosta. Kolga on historiasta tiheä paikka Itämeren rannalla, maan ja meren leikkauspisteessä. Ihminen tulee rannalle ja katsoo horisonttiin. Kolga on ?kartta, jossa kaikki tapahtuu?. Esiintyjät ovat valkeissa tahrattomissa vaatteissa; laulajilla on enkelin siivet ja he aloittavat keinuissa, joihin lopuksi palaavat. Kolga esitettiin täpötäysille pienyleisöille Arkadia International Bookshopin intiimissä kellarissa Etu-Töölössä. Pienyleisölle siksi, että kellariin mahtui aina vain n. 20-25 ihmistä. ? On oksa: pingotettu sirkka. / On liike jossa kaikki tapahtuu. Tihkusade, / repeyksenkireä. / On syyskuu vuonna Tule jo / tasapainoon Suvi Kemppainen (vas), Aleksi Hokko ja Elina Pirinen esiintyvät Rahmanovin ?konsertossa lumpeiden alla? Kiasmassa. Kuva: Petri Virtanen virinnyt / Vaskiratsas- taja. / Tule jo!, runo puhuu ja muuttuu lihaksi kellarissa silmiemme edessä. Kolgan esittävään työryhmään kuuluvat näyttelijät Ulla Raitio ja Jaakko Kiljunen, sirkustaiteilija Henna Kaikula, jazzlaulaja Mia Simanainen ja klassinen laulaja Niina Tamminiemi. Ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaa Miira Sippola. Myllyteatteriin kuuluu joukko itsenäisiä näyttämötaiteen, musiikin ja kuvataiteen ammattilaisia. Tässä esityksessä valtavan vaikutuksen tekee Kaikula, joka taipuu eri olennoiksi. Kiljunen on jylhä uniformuissaan, ?Tehtaasta? tuttu Raitio herkkä ilmeiltään. Simanainen ja Tamminiemi laulavat ja usein enemmän ääntelevät taitavasti. Joukko pelaa hyvin yhteen. Näyttämötaiteilijat sekä jazzin ja klassisen musiikin tekijät ottavat todesta runon kolme säkeistöä, niiden säkeet, sanojen laskeutumisen paperille ja runon rytmin, äänteen ja tunnelmat. Miten selviää palveluammatissa? ?STUCKMAN - Juuttunut mies? on nimeltään Lapinlahden Lähteen luentosalissa koettu esitys palveluammattitodellisuudesta ja siinä selviytymisestä. Kiia Laineen iskevästi ohjaama esitys vuorottelee ravintolan ja mattoliikkeen kohtausten välillä. ? Mitä eroa on asiakaspalvelijalla ja huonosti jonglööraavalla apinalla? ? Apinasta pidetään, edellisessä vitsaillaan. Kireä vuoropäällikkö ja kaksi uupunutta tarjoilijaa sekä keittiökokki luovat mainioita kohtauksia keskenään ja juopuneen miesseurueen kanssa. Mattoliikkeessä on fraaseja jakeleva pomo, urautunut myyjä, jota Heikki Herva esittää mainiosti ja ylilipevä uusi myyntitykki. Matot eivät juuri mene kaupaksi, mutta pomo korostaa toistoa viimeisen päälle: ? Kuka sä oot? Minä Minä Minä! Näe se vuoren huippu. Kiipeä sinne vuoren päälle ja laita sinne se lippu MINÄ! Teksti: Risto Kolanen
• Nro 19 ? Viikot 45-46 12 Punaista päin kävely yhä yleistä ??Liikenneturvan seurantatietojen mukaan lähes joka seitsemäs jalankulkija harppoo päin punaista valoa. Vajaa puolet suomalaisista pitää punaista päin kävelyä vakavana liikennerikkomuksena. On huomioitava, että punaisiin paineleva aikuinen näyttää toiminnallaan myös huonoa esimerkkiä lapsille. Kun suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä selvitettiin, vajaa puolet kertoi pitävänsä punaista päin kävelyä vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Punaista päin ajamiseen asenteet olivat tiukempia: neljä viidestä piti valo-ohjauksesta piittaamatonta ajoa vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena. ? Valojen noudattamatta jättämisen syitä voi olla monia. Kiire junaan, koiranilma tai vaikka ihan piittaamattomuus. Sekä autoilijoiden että kävelijöiden osalta valojen noudattaminen riippuu aika paljon myös valoristeyksen sijainnista. Monista kaupungeista löytyy valoristeyksiä, joissa valoja noudatetaan hyvin heikosti. Helsingissä käyneet tunnistavat esimerkiksi Rautatieasemaa ympäröivät valoristeykset sellaisiksi, joissa punaista päin hilpaistaan säännöllisesti, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa kertoo. Turvalliseen tien ylitykseen liittyy muutakin kuin pelkkä liikennevalojen noudattaminen. Vaikka vihreä valo kutsuisi ylittämään, on tien ylityksen turvallisuus hyvä varmistaa myös katsomalla aina ympärilleen. ? Kävellen kulkeva jää peltikuoreen kääritylle moottoriajoneuvolle aina kakkoseksi. Tarkistamalla molemmat suunnat ennen ajoradalle astumista varmistaa, että esimerkiksi kääntyvän ajoneuvon kuljettaja on varmasti huomannut jalan liikkuvan. Etenkin pimeällä, huonolla kelillä tai muutoin näkyvyyden ollessa heikentynyt varmistaminen on hyvä lisä, Piippa opastaa. Punaista päin kävelijä antaa mallin lapsille Lapset katsovat paitsi omista vanhemmistaan myös muista ympäröivistä aikuisista mallia siihen, miten liikenteessä tulee toimia. Punaisiin puskeva aikuinen näyttää siis toiminnallaan myös huonoa esimerkkiä lapsille. ? Lapsen on vaikea ymmärtää, miksi punaisissa valoissa tulee seistä, jos samanaikaisesti aikuiset ramppaavat ympäriltä yli valojen väristä piittaamatta. Vaikea tätä on varmasti myös vanhemman selittää kyselevälle lapselle, Piippa muistuttaa. ? Liikenteessä jokaisen aikuisen olisi hyvä muistaa, että toimii joka päivä esimerkkinä monelle lapselle ? hyvässä ja huonossa. Opintolainaa jo yli 2 miljardia euroa ??Lukuvuonna 2015?2016 valtion takaamien opintolainojen pääoma ylitti 2 miljardin euron rajapyykin. Opintotukea sai hieman harvempi opiskelija kuin edellisenä lukuvuonna, mutta keskimääräinen opintotuki oli jonkin verran aiempaa suurempi. Yhä useampi sai opintotukea ulkomailla suoritettavaan tutkintoon mutta huomattavasti entistä harvempi vaihto-opiskeluun. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta. Lukuvuoden 2015?2016 aikana 126 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneita oli 11 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan noin 354 700 ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 6 187 euroa. Opintolainojen pääoma 31.7.2016 oli 2,2 miljardia euroa. Opintolainavähennyksen saajien määrä on yhä kasvussa. Vuonna 2015 peräti 9 972 opiskelijalle myönnettiin verotuksessa oikeus opintolainavähennykseen, mikä oli lähes 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Myönnetty opintolainavähennysoikeus oli keskimäärin 1 823 euroa. Vaihto-opiskelu opintotuella vähentynyt Lukuvuonna 2015?2016 määräaikaisesti ulkomailla opiskelevia opintotuen saajia oli 5 728, mikä oli lähes neljänneksen aiempaa vähemmän. Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon osallistuville opintotukea maksettiin useimmiten Saksaan ja Espanjaan. Ulkomailla koko tutkinnon suorittavia opintotuen saajia oli 8 384, mikä oli 11 % edellislukuvuotta enemmän. Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Virossa opiskeli yhteensä yli 60 % ulkomailla tutkintoa suorittavista opintotuen saajista. Suosiotaan ovat kuitenkin kasvattaneet huomattavasti myös muun muassa Alankomaat, Norja, Tanska ja Romania. Ulkomaalaisten opinto- Glorian marraskuun ohjelma ??Ke 9.11. klo 19 liput alk. 19/15? K-18. Eero Raittinen & Hustle Fuzz ? Eeron Elpee-kiertue Hustle Fuzz ja Eero Raittinen toteuttavat marraskuussa harvinaisen konserttikiertueen juhlistaakseen Raittisen debyyttisooloalbumin Eeron Elpeen uusintajulkaisua. ??Pe 11.11. Kaksi esitystä, klo 18:00 & 21:00 liput alk. 14? K-18. Joni Koivuniemi: Stand up ?soolokeikka ?Kaikki kuolee? Elämä on syntymän ja kuoleman välillä lipuva koominen välitila josta stand up-koomikko Joni Koivuniemi riipii esiin hulvattomimmat puolet kahden esityksen voimin. ??Ma 14.11. klo 19 liput vain ovelta: 9/7?. Keskusteleva psykologia -klubi Sosiaalinen nousu ja inhimillinen lasku ? tulevaisuuden hauraat pohjat. Keskustelun alustajana toimii journalisti Reetta Meriläinen ja kommentoijana näyttelijä Kaija Pakarinen. ??Ke 16.11. klo 18-24 liput alk. 20? K-18. Olohuoneklubi VII Ohjelmassa: Yllätyspääesiintyjä, Morsian, Sara, Sea Lion (SWE), mukana myös Tanssielokuvafestivaali Loikka esittämässä tanssielokuvia. ??To 17.11. klo 18-21 vapaa pääsy -S-. Ruuti - vaalivalvojaiset Ruudin ydinryhmän vaalien vaalivalvojaisia vietetään jälleen Gloriassa. Tule seuraamaan ja jännittämään ääntenlaskua ja juhlistamaan tulosten julkistamista!  Tapahtumaa voi seurata myös kotona suorana lähetyksenä internetin välityksellä. ??La 19.11. klo 10-16 Vapaa pääsy -S-. Taidekuja Nuorten taide- ja käsityömyyjäiset. Tapahtumassa on luvassa työpajoja, puheohjelmaa, Another Castle -naisnörttikuoron esiintyminen ja taatusti uniikkeja joululahjalöytöjä. www.taidekuja.com ??Su 20.11. klo 12-19 liput 10? -S-. BREAK SM Ultimate B-boy Jam Break SM on breikkauksen avoin suomenmestaruuskilpailu, jota tuomaroivat katutanssin huippunimet. www.breaksm.net ??Ma 21.11. klo 18- liput 10/5? -S-. Sibelius-lukion Bändimaraton Sibelius-lukio on järjestänyt bändimaratoneja jo yli 30 vuotta. Tälläkin kertaa soittoa on luvassa yli 40 bändin voimin. ??La-Su 26.-27.11. klo 1118 liput alkaen 15/20?/ pv -S-. HOTH-CON Hoth Con tuo Star Warsin Gloriaan, tapahtumassa on luvassa keskustelupaneeleita, näytteilleasettajia ja cosplay-kilpailu. Tilaisuudessa on myös mahdollista tavata Jeremy Bulloch eli palkkionmetsästäjä Boba Fett. Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki www.gloriahelsinki.fi Tapahtumatiedot linkkeineen myös Glorian kotisivuilla: www.gloriahelsinki.fi. -S- = ei ikärajoitusta, -S-/K18 = anniskelualue yläkerrassa, K-18 = vain aikuisille tuen saajien määrä kasvoi edellisvuodesta 3 %, yhteensä 7 916 opiskelijaan. Heistä 32 % oli Viron tai Venäjän kansalaisia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät muodostuivat Somalian, Thaimaan, Afganistanin, Irakin ja Kiinan kansalaisista. Opintotuen saajia aiempaa vähemmän Opintotukea sai lukuvuonna 2015?2016 kaikkiaan lähes 286 300 opiskelijaa, mikä oli puolisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Opintorahaa maksettiin 281 500:lle ja asumislisää 191 600 opiskelijalle. Opintolainan valtiontakaus oli lukuvuoden aikana voimassa 205 900 henkilöllä. Vuonna 2015 opintorahaa ja asumislisää maksettiin kotimaassa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille lähes 534 milj. euroa ja toisen asteen opiskelijoille runsaat 211 milj. euroa. Ulkomaisissa oppilaitoksissa tutkintoa suorittaville opiskelijoille maksettiin opintotukea runsaat 32 milj. euroa. Koulumatkatuen kustannukset olivat 47,1 milj. euroa ja korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen kustannukset 30,8 milj. euroa. Joulukuussa 2015 keskimääräinen opintotuki oli 669 euroa. Tähän summaan sisältyi opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna keskimääräinen opintotuki kasvoi 2 %. Suomessa opiskelevilla yliopisto-opiskelijoilla keskimääräinen tuki oli 852 euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 838 euroa, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla 411 euroa ja lukiolaisilla 169 euroa. Sinitaivas-kiertue alkoi pyhäinpäivänä Turusta ??Sinitaivas-konserttikiertueen treenit on käyty ja pyhäinpäivänä 5. marraskuuta alkoi Turun Konserttitalolta kiertue, joka kulkee Liikuttava-teemalla. Multitalentti ex-tangokuningas Marko Maunuksela toimii konserttien juontajana jo kuudetta kertaa. Marko ja Fantasia-orkesterin johtaja Jouni Hannula ovat käsikirjoittaneet konsertin. Syksyn Sinitaivasta on ennakkoon kiitelty mielenkiintoisesta kattauksesta, sillä lavalla nähdään solisteina Markon lisäksi kesällä Tangomarkkinoilla valitut tangokuninkaalliset 2016 Erika Vikman ja Marco Lundberg sekä Helena Lindgren, Jorma Uotinen, Aki Samuli ja Teemu Roivainen ? säestyksestä vastaa Fantasia-orkesteri. Konsertti on taatusti monipuolinen ja taiteelliselta tasoltaan mielenkiintoinen. Hallitsevat tangokuninkaalliset kiertueen alla; ? Olen kokenut monta ikimuistoista hetkeä kruunaamisen jälkeen. Jokainen keikka ja keikkapaikka on ollut ainutlaatuinen. Parasta tässä työssä onkin monipuolisuus ja yllätyksellisyys, sillä jokainen keikka Kuva Sinitaivas-treeneistä. Kuva: Tea Nurmi on erilainen. Sinitaivas-kiertue tulee varmasti olemaan yksi hienoimmista kuningatarvuoden tapahtumista. Meillä on hyvä porukka kasassa ja mahdollisuus esittää hienoja kappaleita, sellaisiakin, joita tanssilavoilla ei voi esittää. Odotan kiertuetta jo ihan innosta väristen! Toivon, että tulette konserttiimme ennakkoluulottomasti nauttimaan illan annista ja erilaisista esiintyjistä, hehkuttaa Eri- ka Vikman. ? Jännittyneenä odotan Sinitaivas-kiertuetta ? mieleenpainuvia hetkiä, upeita esityksiä, tunteenpaloa ja ikimuistoista konserttisarjaa niin minulle kuin kollegoille ja ennen kaikkea yleisölle, kertoo Marco Lundberg. Fantasian kokoonpano kiertueella: Jouni Hannula, kapellimestari, basso; Kimmo Tuupanen, rummut; Jani Luoma, kitarat; Simo Koho, koskettimet; Samuli Jokinen, haitari, kosketti- met; Marko Portin, puhaltimet; Matti Koponen, viulu SINITAIVAS-konserttikiertue 2016 la 5.11. Turku, Konserttitalo, su 6.11. Pori, Promenadikeskus, ma 7.11. Hämeenlinna, Verkatehdas, ti 8.11. Järvenpää, Järvenpää-talo, ke 9.11. Lahti, Sibeliustalo, pe 11.11. Kuopio, Musiikkikeskus, la 12.11. Kuhmo, Kuhmo-talo, su 13.11. Oulu, Madetojan sali, ma 14.11. Kokkola, Snellman-sali
• Viikot 45-46 ? Nro 19 13 Helsinkiin muuttaa noin 23 000 15?29-vuotiasta joka vuosi ??Joka viides helsinkiläinen on 15?29-vuotias. Vuoden 2016 alussa Helsingissä asui 136 518 15?29-vuotiasta nuorta. Nuoruuteen kuuluu muuttaminen: 23 000 15?29-vuotiasta muuttaa vuosittain Helsinkiin. Muuttajista puolet on 20?24-vuotiaita. Muuttovoittoa Helsinki on saanut 2010-luvulla vuosittain noin 7 000 nuoren verran. Nuorista 20-vuotiaat muuttavat eniten ja noin kolmannes vuonna 2015 Nuorisobarometrin Helsingin lisäotokseen vastanneista nuorista olivat muuttaneet yli neljä kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koulutuksen alueelliset erot tasaantuvat Helsinkiläisnuorten koulutukseen osallistumisen alueelliset erot ovat kaventuneet kaupungin sisällä, samoin perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet nuorista. Helsinkiläisistä 16?18-vuotiaista 61 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 26 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. 20?29-vuotiaista helsinkiläisistä 54 prosentilla oli korkeimpana suoritettuna tutkintona toisen asteen tutkinto ja 27 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Korkea- asteen tutkinto on useammin naisilla (32 %) kuin miehillä (21 %). Lähes puolet ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, joten osalla heistä voi olla tutkinto suoritettuna jossakin toisessa maassa. Nuorten työttömien määrä on kääntynyt pitkästä aikaa laskuun 25?29-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi syyskuussa 2016 laskuun ensi kertaa neljään ja puoleen vuoteen. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti laskuun jo vuotta aikaisemmin. Edelleen nuorten työllisyystilanne on vaikea, ja haasteet koskevat myös korkeakoulutettuja nuoria. Syyskuun lopussa 2016 alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria oli Helsingissä 3 600 ja 25?29-vuotiaita vajaa 5 000. Toimeentulotuen tarve nuorilla keskimääräistä suurempi Rahanpuute voi näkyä nuorten elämässä erilaisina ilmiöinä. 42 prosenttia nuorista oli jättänyt harrastuksen aloittamatta, 24 prosenttia oli lopettanut har- rastukseen ja joka viides oli ollut tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi Helsingin nuorisobarometrin tulosten mukaan. Joka kymmenes nuori on jättänyt laskuja maksamatta sekä ottanut kulutusluottoa. Nuoret ovat useammin toimeentulotuen piirissä kuin helsinkiläiset keskimäärin, 15?29-vuotiaista tukea sai vuoden 2015 aikana 18 prosenttia eli 24 000 nuorta. Määrä on yli kolmannes kaikista tuensaajista. Vuodesta 2010 lähtien 15?29-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut kolmanneksella. Tutkimusten mukaan toimeentulotuen käyttö seuraa usein sukupolvelta toiselle. Oma ryhmä ja oma kaupunki merkityksellisiä Nuoret arvostavat lähiympäristössään luontoyhteyttä, rauhallisuutta, turvallisuutta, hyvää palvelutarjontaa ja virkistysmahdollisuuksia. Keskustassa ja yleensäkin kaupungin eri osissa liikkumisella on nuorille aikuisille erityinen merkitys. Vajaa kolmannes tytöistä ja noin kymmenys pojista kokee turvattomuuden tunnetta liikkuessaan omalla asuinalueellaan myöhään viikonloppuisin vuoden 2015 turvallisuus- kyselyn mukaan. Oman arjen hallinta on tärkeä osa nuorten aikuistumista ja yhdeksän nuorta kymmenestä kokevat arjen olevan hallinnassa. Tämä tarkoitti sitä, että he tietävät kenen puoleen voi kääntyä, jos on vaikeaa. Elämässä pärjääminen, elämän merkityksellisyys ja arvokkuuden tunne ovat läsnä heidän elämässään. Nuoret luottavat instituutioihin Nuoret luottavat poliisiin, oikeuslaitoksiin kunnan palveluihin ja päätöksentekoon ja yleensäkin ihmisiin yhtä paljon kuin väestö keskimäärin. Yhteiskunnallinen toiminta näkyy nuorten tavassa elää. Nuoret vaikuttavat yhteiskunnallisiin asioihin osto- päätöksillään, toimimalla verkkoyhteisöissä tai porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan. Katsaus on vuosittain Nuorten hyvinvointikertomuksen tietosisällöistä koottava työpaperi, joka toimii Helsingissä palvelujen ja johtamisen tukena. Vuonna 2016 katsaus koottiin järjestyksessä kolmannen kerran.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 14 Risto Kolanen Kuvataide tuo valoa syyspimeään ??Punavuoren ja sen ympäristön galleriat esittelivät uusia kuvataiteilijoita lokakuun näyttelyissä. Uutena paikkana esittelyyn tulee Contempo Kampin ja Punavuoren välissä. Luonto suurin taiteilija Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, on lämminhenkinen pienehkö galleria, joka on vähitellen nostanut profiiliaan. Se syntyi rakkaudesta taiteeseen vuonna 2008, kun maailma ajautui talouskriisiin. Johanna Lumme (s. 1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Maalauksissaan hän haluaa muistuttaa luonnon tärkeydestä. Lumme valittiin viime kesänä Taidekeskus Salmelan kesän nuoreksi taiteilijaksi, jossa toimittaja ja kuvaaja ihailivat töitä yhteisnäyttelyssä. Tällä hetkellä hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa. ?Lähde? (The Pond) ? näyttelyssä Lumme kuvaa pientä lampimaisemaa, jossa hän pohtii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta. Taiteilija kertoo uudesta näyttelystä, jo sukunimensä velvoittamana: ? Luonto on taiteilijoista kaikkein taitavin. Luonto on paikka, jossa ihminen voi hiljentyä. Se antaa energiaa, voimaa ja inspiraatiota. Maalaussarja sai alkunsa, kun taiteilija tutki Claude Monet´n ja muiden impressionistien töitä luonnosta ja kuinka ovat sen kokeneet. ? Toi- von katsojien pääsevän sukeltamaan kauniiseen maisemaan ja pohtivan, mitä hiljentyminen luonnon äärellä heille antaa. Käsityö ja kuvataide yhdessä Galleria G 12, Annankatu 16, esittelee 10.11. asti Helsingissä työskentelevän Katja Kotikosken keramiikkatöitä. Hän koulutettu monitaitaja, joka tekee töitä tuotesuunnittelun, sisustuksen ja taiteen maailmassa. Taiteellista työskentelyä ohjaavat ennen kaikkea kiinnostus materiaaliin ja muotoon. Teoksissaan hän käsittelee kiinnostaviksi kokemiaan teemoja antamalla niille muodon keramiikan avulla. Hänen teoksissaan yhdistyvät sekä käsityöläisyys että kuvataide. Kotikoski saa vaikutteita teoksiinsa arkisista tapahtumista sekä median kautta. Narratiivisten, kertovien teosten keskiössä ovat fyysinen ja psyykkinen ihminen. ? Teoksissa fyysinen ihminen on saanut nuken muodon, kun taas ihmisen psyyke näkyy teosten surrealistisena sisältönä, hän perustelee. Näyttelyn teokset pohtivat ihmisyyttä ja inhimillisyyttä sekä kertovat omaa tarinaansa niistä odotuksista ja haasteista, joita ihminen elämänsä aikana kohtaa. Taitelijatapaaminen on lauantaina 5.11. klo 14?16. Puu on kuin ihminen Paavo Paunu on esillä 9.11. asti Taidesalongissa, Keraamikko Katja Kotikoski ja teoksensa Yllätys (2016, sekatekniikka, läpivärjätty posliini) G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg Kuvanveistäjä Paavo Paunu ja teoksensa Puusta pitkään (akryyli puulle, 2015-2016) Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Johanna Lumme ja teoksensa ?Kun annoin hiljaisuuden voittaa, vihdoin kuulin oman ääneni? (öljy kankaalle, 2016) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg Bulevardi 3 B. Tuottelias ja paljon töitään esille tuova keski-ikäinen taiteilija tekee maalauksia, veistoksia ja installaatioita. ? Ihmisen kuva merkitsee minulle tilaa, jolla ei ole selkeää muotoa. Se on tunteiden, toiveiden, uskomuksien ja toden kohtaamispaikka. Taidesalongissa on puulle maalattuja ja puusta veistettyjä teoksia. ? Olen kerännyt puuta luonnosta ja jätelavoilta. Kiinalaisista lastauslavoista sain paljon hyvää materiaalia. Puu on täynnä kuvioita, erilaisia aiheita joita työstän eteenpäin. Puu on kuin ihminen. Aika on jättänyt siihen jälkiä, se on elänyt ja elää yhä omaa elämäänsä, Paunu sanoo. Näyttely hakee suhdetta luontoon, kuinka ihminen on osa sitä ja silti erillinen. Leikkisästi lasista Identtiset kaksoset Yrsa (Lindqvist) ja Ilse Ranki Ilsen teoksen ?Dimensions of Life? edessä Artikassa. Kuva: Hannele Salminen Hieno lokakuun lasinäyttely ?Playful Glass? on nähtävillä Galleria Artikassa, Uudenmaankatu 19. Ilse ja Ylva Lindqvist syntyivät identtisinä kaksosina. Ylva kunnioittaa nyt nimeä Ran- Marlon Wobst yrittää sulautua teokseensa Grobe Welle (öljy kankaalle, triptyykki, 2016)) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg ki. Näyttely tuo esiin lasin parissa tehtyä matkaa ja upeaa tuotantoa kymmenen viime vuoden yhdessä työskentelyn ajalta. Töiden nimet ovat ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi. Lindqvist ja Ranki näyttävät taidolla, kokeilunhalulla ja rohkeudella esiin taiotut lasiteokset, joissa yhdistyvät luova mielikuvitus ja tekninen taito-osaaminen. Lasimateriaali puhkeaa leikkisään elämään ja tuo kiehtovat puolensa esille. ? Valo helähtää lasin sydämessä ja sytyttää sen hehkuun joka valaisee sielun, sisarukset runoilevat. ään koloristiksi; hänen värimaailmansa on kaunis. Näyttelyjä on 2010-luvulla ollut Dixin lisäksi Rööperin Taidesalongissa ja Galleria Mondossa. Kaksi näyttelyn työtä on tehty kunnianosoituksena Carolus Enckellin ?punainen, vihreä ja okra?. Dixin takastudiossa Hans G. Hästbacka tekee ?Camera obscura? ? projekteissaan kokeilevaa valokuvausta. ? Tutkin luonnon ja maiseman muuttumista tämän ilmaisutavan tarvittavan ajan myötä. Pyrin primitiivisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Kotitekoisilla kameroillaan hän vangitsee valon ja liikkeet kaupunkiympäristöissä. piteitä, Kangas esittelee. Näyttelyn nimi Todellinen luonto viittaa zenbuddhalaiseen näkemykseen kaiken olevaisen yhteisestä todellisesta luonteesta. ? Yksi ilmenee monena ja moni yhtenä. Voiko näyttelyn teoskokonaisuus lopulta tyydyttää luonnon kutsun? Saksalaista taidevaikutusta Helsinki Contemporary on 2010-luvulla sijainnut Bulevardi 10:ssä; aiemmin se oli Kalhama & Piippo ? nimellä Kaivopihalla hissien ulottuvilla. Lokakuulla galleria esitteli tukholmalaistaiteilija Roland PersYksi monena sonin ja Berliinissä asuvan ja työskentelevän Mar? moni yhtenä lon Wobstin yhteisnäytte?True Nature - Todellinen lyn ?Animal Farm?. Kahluonto? on nimeltään kuva- den keskenään silmiinpistaiteilija Teemu Kankaan tävästi erilaisen taiteilijan näyttely Galleria Sculpto- veistoksia, piirustuksia ja rissa, Eteläranta 12. Täl- maalauksia saattoi rinnaslä hetkellä hän työskente- taa. Wobstin työskentelyn lee ?kuvaveistosten? paris- innoittajia ovat arkiset hetsa tehden tussilla maalattu- ket ja ihmiset, joita hän näja/piirrettyjä paperiveistok- kee ympärillään. Pääosin Väritunteita ja sia. Työskentelyssään Kan- pienikokoiset maalaukset gas käsittelee esittämiseen katsovat aihettaan kaukaa, kotikameroita ja olevaisen luonteeseen ja katselijan on helppo saGalleria Dixin, Uuden- liittyviä kysymyksiä. mastua tapahtumiin ? oli maankatu 19, tuo 10.11. Näyttelyn teoskokonai- kyseessä sitten olut ystäviasti esiin tohtoritason ku- suus käsittelee esittämistä en kesken, joutenoloa mevataiteilijan. Maj Tuomela ? kuvien, ajatusten ja ideoi- ren äärellä tai skeittipuisalkoi väitöskirjansa (2006) den todellisuutta. ? Instal- tossa rullailu. jälkeen opiskella taidemaa- laation pyrkimys on olla Näyttelyssä ?Wunderkamlausta Arbiksen, ruotsinkie- ?kuvaveistos?, joka on sa- mer? Galleria Brondassa, lisen työväenopiston kurs- malla sekä kuva esittämäs- Annankatu 16, on 6.11. asti seilla ja työpajoissa. Stres- tään kohteesta että kolmi- näytteillä saksalaisen Kai saavan arkityön ja opinto- ulotteinen esine. Teoskoko- Savelsbergin tussi ja akjen jälkeen oli vapautta- naisuus on kuva, johon voi ryyli puulle, huopa- ja lyijyvaa kohdata ?väritunteita?. astua sisään ja jossa joutilas kynä paperille tai sekatekMaistelen värejä kuin pieni voi vaellella mielensä mu- niikka kankaalle ? teoksia. lapsi ja kun kaikki menee kaan. Näyttelyn voi myös Niissä on monesti hyvin ykhyvin, kuulen musiikkia nähdä kuvana luonnonpuis- siväriharmoninen värimaakropassani, moraalifiloso- tosta tai metsästä, jossa on ilma, ja aiheet peittyvät sufi kirjoittaa ruotsiksi. suoritettu ihmisen tekemiä muharson taakse. Tämä luo Tuomela luonnehtii itse- metsänhoidollisia toimen- vaikutelman muistivälähdyksestä tai unimaailmasta. Tarkempi katse erottaa yllättäviä väripirskahduksia sekä kauniita struktuureja pinnassa ja vie aiheeseen sisään, Yleisradion Pixel-ohjelma esitteli edellistä näyttelyä 2012. Vaikka tunnelma useissa teoksissa on haikea, niissä on aina myös jotakin lohdullista ja Maj Tuomela ja teokset ?In homage to Carolus rauhoittavaa. Enckell´s red, green and occra; and to Paul Teksti: Klee? Dixissä. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen
• Viikot 45-46 ? Nro 19 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Rööperin Lehti Terveyspalvelut Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hammaslääkärit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Maalauspalveluja Pinnotec Maalauspalvelut Autolasipalvelut könen k y n e i s a l o t Au er vice S AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan innoite pintoihin ? Maalaustyöt ? Tasoitetyöt ? Tapetointi ? Huoneistoremontit RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Tutustu lisää osoitteessa www.pinnotec.fi Tai soita/ring 050 572 1186/Mikael Yhteistyössä Sähkötyöt Eltamatic 044 589 0761/Tomi Vi betjänar även på svenska. Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Jakomäessä sydän -arkkitehtuurikilpailu ??J a k o m ä e n keskiosan uudistaminen alkaa arkkitehtuurikutsukilpailulla. Kilpailussa suunnitellaan Jakomäen keskiosaa ja siellä sijaitsevaa palvelurakennusta, jossa toimivat jatkossa alueen päiväkodit, peruskoulu ja nuorisotalo. Tavoitteena ovat tilat, joissa myös monipuolinen asukastoiminta on mahdollista. Palvelurakennuksen lisäksi JakomäUusi Jakomäenaukio, näkymä kirjaston edestä. Visualisointi: Uusi kaupunki kollektiivi: Inari Virkkala en keskiosaan suunnitellaan uusia asuntoja. Kilpailun pailuaika alkaa 15.12.2016 käyttöön. PalkintolautakunHelsingin kaupungin, järjestää Helsingin kaupun- ja voittaja julkistetaan ta ottaa kommentit huomi- NCC:n ja Optiplanin muoki yhdessä Jakomäen sydän 28.4.2017. Kilpailun pohjal- oon mahdollisuuksien mu- dostama Jakomäen sydän -allianssin kanssa. ta laaditaan alueelle myös kaan kilpailun arvostelussa. -allianssi kehittää yhteisKilpailuehdotuksissa esi- asemakaavan muutos. Kilpailuun osallistumi- työssä Jakomäen keskiosaa, tetään suunnitelma palveKilpailutyöt ovat yleisön sesta kiinnostuneille jär- sen julkisia palvelurakenlurakennuksesta sekä Ja- nähtävillä ja kommentoita- jestetään avoin seminaari nuksia ja asumista. Allianskomäen keskiosan alue- vina töiden arvostelun ai- 15.11.2016 klo 13 info- ja sin tehtävänä on toteuttaa suunnitelma sisältäen uu- kana Jakomäen kirjastolla näyttelytila Laiturilla osoit- viiden peruskorjausiässä den asumisen. Kutsukilpai- sekä verkossa kerrokanta- teessa Narinkka 2 Kamppi, olevan koulu-, päivähoitoluun kutsutaan viisi arkki- si.hel.fi -palvelussa huhti- Helsinki. Seminaariin voi ja nuorisotalo-rakennuksen tehtityöryhmää. kuussa 2017. Saadusta pa- osallistua verkossa Peris- korjauksen sijasta yksi palKilpailuun ilmoittautu- lautteesta laaditaan yhteen- cope-videopalvelun kaut- velurakennushanke 30 milminen on käynnissä 1.- veto kilpailun palkintolau- ta osoitteessa www.peris- joonan euron tavoitebudje30.11.2016. Varsinainen kil- takunnan sekä kaavoittajan cope.tv/ksvhelsinki. tilla nykyisen yläkoulun ja uimahallin yhteyteen. Keskiosaan suunnitellaan lisäksi 100?500 uutta asuntoa. Alueen kaavoitus ja julkinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2017?21 ja asuntorakentaminen vuosina 2019?25. Hanke toteutetaan tilaajan ja palveluntuottajien yhteistyön mahdollistavalla allianssimallilla, jossa osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä jakaen sen riskit ja hyödyt.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 16 Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL) 99? 69? 39? 79? 79? 79? 79? 79? 79? 66? 79? 79? 69? 79? 79? pusero 39? hame 46? 79? 149? 149? Myös miehille paitoja 49? 69? 69? 69? 39? 79? 39? 60? 69? 69? 169? 60? 69? MUOTIPUTIIKKI Helmi Tervetuloa sydämellisesti palveltavaksi! 51? 59? AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan 59? 69? 53? Muotiputiikki Helmi 69? 77? www.muotiputiikkihelmi.com käy kurkkaamassa ja tykkäämässä ? näet koko malliston. muotiputiikkihelmi@gmail.com