• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 49-50 ? Nro 21/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI 09-622 5553 | | INFO@TOKYOKAN.FI NÄYTTÖ AVO I N NA MODERN HUUTOKAUPPA 8.12. KUUKAUSIHUUTOKAUPPA 13.-14.12. Tervetuloa tutustumaan joulukuun huutokauppojen laajaan valikoimaan näytöissämme; Modern Tehtaankatu 36, Kuukausihuutokauppa Tehtaankatu 27. Lue lisää ja selaa huutokauppaluetteloita kotisivuillamme, www.hagelstam.fi. 17.-18.1. 19.1. Kuukausihuutokauppa Militaria & Numismatiikka
• Nro 21 ? Viikot 49-50 2 HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! JOULUSIIVOUKSET Mantan joulumarkkinat järjestetään Havis Amandan aukiolla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 26.11.2016-8.1.2017 pidettävään tapahtumaan osallistuu noin 30 eri myyjää, joilta voi ostaa lämmintä ruokaa ja juomaa, leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja sekä käsitöitä. Myös Joulupukki vierailee markkinoilla lasten ja lapsenmielisten iloksi. Mantan markkinoilta saa niin maistuvat kuin mieltä ja kehoakin lämmittävät joululahjat ? tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Mantan joulumarkkinat ovat avoinna joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14. Joulupäivänä markkinat hiljentyvät joulurauhan viettoon. Mantan joulumarkkinoiden takana on Helsingin perinteiset torikauppiaat ry, jonka jäsenet toimivat kauppiaina Helsingin Kauppatorilla. Kuvat: Matilda Gronow Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa kava tulla. mu on johon pukin Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille Mantan joulumarkkinat p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Vuoden 2016 viimeinen lehti ilmestyy viikolla 51, 6/2016 ? 8,40 ? ? Entisöinti ? Keräily ? Kädentaidot ? Arjen historia ja taide lla  Kyösti Kakkose elma ko ko si huikea la Hollolan Pyhän Mar ian kirkko  set  Puuveistokge ndoja  le at kertov e uskostamm NYT 7,90 Apostolit valvovat Helsingin  om Tu iokirkon  katolla (aineistot viim. ma 12.12.) Vuoden 2017 ensimmäinen numero ilmestyy viikolla 3 (aineistot viim. ke 11.1.2017) Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina.estamasaarinen@karprint.fi ilija Suomen Kellomuseossa on tikitystä  ja tunnelma ja taide Arkkitehti ja muoto ita Tilaa ttelehti Alvar Aalto: Veariiknutai stä teehae luonnosta ja p lehtipisteestä! www.antiikkijataide.fi
• 12. vuosikerta ? nro 21 Viikot 49-50 Ajankohtaista Länsimetron kustannusten nousu valtuuston Havainnekuva Stora Enson pääkonttorin teoksesta Shader: Cube. Lux Helsingin uusi reitti kiertää Tuomiokirkon ympäri ??Helsingin kaupungin järjestämä valofestivaali Lux Helsinki järjestetään yhdeksännen kerran torstaista maanantaihin 5.?9.1.2017. Lux In -valotaiteen näyttely on Kaapelitehtaalla 1.? 10.1.2017. Lux Helsinki valaisee historialliset arvorakennukset ja hämärät sisäpihat vieden festivaalikävijät idyllisen Kruununhaan kortteleihin. Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta. Vuonna 2016 Lux Helsinki todisti vetovoimaisuutensa ke- räten kovasta pakkasesta huolimatta ennätysyleisön valotaiteen pariin. Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Valoteoksista pääsee nauttimaan päivittäin klo 17?22. Vuoden 2017 Lux Helsingin reitti vie kävijät historialliseen Helsinkiin: Kauppatorille ja Kruununhakaan. Tiivis reitti antaa mahdollisuuden nauttia valotaiteen lisäksi makuelämyksistä ja kaupunkikulttuurista. Festivaalin oheisohjelma ja ruokatarjonta julkistetaan joulukuussa. ? Lux Helsingin pääreitti vie festivaalikävijät jälleen kerran kohteisiin, joihin ei välttämättä tule arkisin poikettua. Viime vuosien menestys sekä kumppaniyritysten määrän kasvu ovat mahdollistaneet Lux Helsingin mielenkiintoisen sisällön kehittämisen monella tapaa. Valon positiivinen vaikutus hyvinvointiin keskellä pimeintä vuodenaikaa on tunnistettu, ja ha- luamme tarjota siihen mahdollisuuden valotaiteen keinoin, Lux Helsingin festivaalijohtaja Ilkka Paloniemi sanoo. Sivu 7 ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan länsimetron rakennuskustannusten nousun siten, että Helsingin osuus on enintään 277,5 miljoonaa euroa. Samalla korotetaan länsimetron lainojen takausvaltuutta Helsingin osalta 23 miljoonalla eurolla eli 291 miljoonaan. Asia etenee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi 14. joulukuuta. Uudet päätökset ovat tarpeen länsimetron viivästymisen ja kustannusten nousun takia. Koko hankkeen kustannusennuste on nyt 1186 miljoonaa euroa, jossa on ylitystä 338 miljoonaa euroa alkuperäisen hankesuunnitelman indeksikorjattuun hintaan verrattuna. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Roihupellon kampusalueen asemakaavan muuttamisen. Sitä koskeva esitys tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 14. joulukuuta. Tontille suunnitellaan tiloja noin kahtatuhatta ammattiopiston koulutuspaikkaa varten. Koskelan sairaala-alueen asemakaavaehdotuksen kaupunginhallitus jätti pöydälle toistamiseen saadakseen lisäselvityksiä puurakentamisen mahdollisuuksista. Alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Vanhan arvokkaan ympäristön säilyttäminen yhdistyy kaavaehdotuksessa tiiviiseen asuinrakentamiseen. Museovirasto valitti uudesta yleiskaavasta ??Museovirasto on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Helsingin uusi yleiskaava. Valitus kohdistuu Malmin lentokentän, Tuomarinkylän kartanon, Töölön kisahallin ja Mäntymäen kentän ja Lapinlahden sairaalan alueisiin, Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeisiin sekä Vartiosaareen. Valituksen perusteita ovat liian raskaan rakentamisen osoittaminen kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille ja yhtenäisten vihervyöhykkeiden kaventuminen. Muilta osin Museovirasto pitää yleiskaavaa varsin onnistuneena ja se voidaan määrätä tulemaan voimaan. Yleiskaava osoittaa Malmin lentokentälle liian raskasta rakentamista. Kenttä pitäisi säi- lyttää nykykäytössään. Mikäli käyttö muuttuu, on muutoksia ohjattava ja ne on toteutettava niin, että lentokentän ja sen kiitoratojen avoin tila turvataan. Malmin lentokentän Helsingin ja erityisesti sen pohjois- ja itäosien kaupunkikulttuurille tarjoamia mahdollisuuksia voi hyvin verrata kaupunkilaisille pelastetun Tempelhofin kentän asemaan Berliinissä. Malmin kentän reuna-alueilla voi harkita sellaista täydennysrakentamista, joka säilyttää ilmailuympäristölle ominaisen väljyyden ja avaruuden. Myös Tuomarinkylän kartanon alueelle on osoitettava keveämpi, maiseman kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden turvaava mitoitus. Sivu 7 Hakaniemen hallista kannat kotiin kätevästi niin joulun ruoat kuin lahjatkin. Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla ??Helsingin kauppahallit ja torit ilahduttavat asiakkaitaan tänä jouluna erilaisilla tapahtumilla, joulumarkkinoilla, musiikkiesityksillä ja tietysti tarjoamalla sesonkiherkkuja loppuvuoden juhliin. Kauppahalleista löydät juhlapöytään perinteiset jouluruoat kuten graavatut kalat, sillit, kinkut, pateet, laatikot, leivokset, suklaakonvehdit ja erilaiset erikoistuotteet. Kauppahallit ja torit palvelevat joulun aikaan pidennetyin aukioloajoin ja viimeiset ostokset on mahdollista hoitaa myös jouluaattona. Joulukuusiostoksille pääsee 17. joulukuuta alkaen, kun Helsingin torit täyttyvät jälleen kuusikauppiaista. Sivu 9
• Nro 21 ? Viikot 49-50 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 21 Kansallisen kaupunkipuiston Asukkaat eivät kaipaa suuria perustamisselvitys valtuuston neliömääriä asuntoihinsa H uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes neljäsosa (24 %) suomalaisista sanoo vaihtavansa asuntoa erittäin tai melko todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon todennäköisyys on suurempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Heistä lähes puolet on erittäin tai melko todennäköisesti vaihtamassa asuntoa seuraavan kahden vuoden aikana. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät Huoneistokeskuksen Kantar TNS:llä teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa (27 %) sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve (20 %). Nuorimmilla vastaajilla yleisin syy muuttoon on työ- tai koulutuspaikan saanti: sen ilmoitti syyksi 37 % 20?24-vuotiaista vastaajista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja, vaan toiveasunnon koko sijoittuu 68 prosentilla suomalaisista 40 ja 100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja yksinasuvilla myös alle 40 neliön asunnot ovat toiveissa. Asunnon etsijät painottavat nyt neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia, Huoneistokeskuksen vt. toimitusjoh- taja Lea Jokinen sanoo. Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta noin joka kymmenes suomalainen toivoo asuntonsa olevan uudiskohde. Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä. Asumisympäristön rauhallisuuden tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai talouden koko kasvavat. Asuinympäristön rauhallisuuden arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77 % suomalaisista, hyvän maineen 68 % ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista. Naisille palveluiden läheisyys on tärkeämpää kuin miehille: naisista 68 % piti palveluiden läheisyyttä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, miehistä näin näki 56 %. Reilut puolet (54 %) suomalaisista toivoo, että asunnon ympärillä olisi paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41 prosentille Uudenmaan alueella asuvista suomalaisista. Kaikista suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi toiveasunnon ominaisuudeksi vain 27 % vastaajista. Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara pohjaratkaisu, parveke ja runsas vaatteiden säilytystila. Helsingin Kokoomus nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita ??Helsingin Kokoomuksen piirikokous nimesi maanantai-iltana yksimielisesti lisää ehdokkaita kevään 2017 kuntavaaleihin. Kokonaisuudessaan Helsingin Kokoomus asettaa vaaleihin täyden listan eli 127 ehdokasta. Nimettyjen joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Jaana Pelkonen sekä nykyisistä valtuutetuista Sirpa Asko-Seljavaara ja Ulla-Marja Urho. Kuntavaalien ensikertalaisia nyt nimetyistä ehdokkaista on noin puolet. Kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 28. helmikuuta. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. Helsingin Kokoomuksen piirikokouksessa 28. marraskuuta 2016 nimetyt kuntavaaliehdokkaat ovat: Iida Aarnio, estenomi (AMK), koordinaattori, Aurinkolahti Ujuni Ahmed, nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja, Vuosaari Sirpa Asko-Seljavaara, professori, kaupunginvaltuutettu, Lauttasaari Timo Auranen, vahtiperämies, evp. opistoupseeri, Vuosaari Sebastian Franckenhaeuser, tuotepäällikkö, Herttoniemi Dennis Hamro-Drotz, KTM, FM, kaupallinen johtaja, Töölö Arttu Hautamäki, leh- tori, ekonomi, Veräjämäki Susanna Heinonen, kaupan ja teollisuuden ostaja, sairaanhoitajaopiskelija, Pikku-Huopalahti Tiina Hieta, peruskoulun rehtori, KM, Puotinharju Pekka Holopainen, eversti evp., toiminnanjohtaja, Tapanila Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä, Metsälä Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo Anniina Iskanius, Europarlamentaarikon poliittinen avustaja, VTM, Suomenlinna Ari Järvinen, isännöitsijä, DI, Paloheinä Markus Kalliola, asiantuntija, Munkkiniemi Pirjo-Liisa Kangasniemi, koulutustarkastaja, Puotila Riina Kasurinen, opiskelija, Munkkiniemi Petri Katajamäki, MBA, Head of Marketing, Ullanlinna Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo, Munkkiniemi Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj., VTK, Lauttasaari Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä Cafe Rouge, Herttoniemi Katri Mehtonen, DI, Alppila Panu Mäenpää, SETA ry pj.,viestintäkonsultti, Ullanlinna Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi Sanna-Maria Pakkanen, opettaja, Haaga Dennis Pasterstein, komisario, HTM, Kaartinkaupunki Jaana Pelkonen, VTM, kansanedustaja, Ullanlinna Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori Mariam Rquibi, VTM, puoluevaltuuston vpj., Kallio Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki Nina Sillantaka, VTK, Katajanokka Ulla-Marja Urho, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Lauttasaari Caesar von Walzel, esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna Piirikokous valitsi lisäksi piirihallituksen vuodelle 2017. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Majuri. Varapuheenjohtajina toimivat Tuomas Tikkanen ja Heidi Ruhala. Hallituksen jäseniksi valittiin Tuomo Luoma, Sami Heistaro, Pia Hytönen, Antti Leino, Maarit Vierunen, Juuso Mankonen, Pessi Marttunen ja Heikki Arikka. ??Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta on tehty useita aloitteita vuodesta 1998 alkaen. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liike on saanut runsaasti kannatusta puiston perustamiseen. Päätöksen puiston perustamisesta tekee kaupunki vasta perustamisselvityksen jälkeen ja sen hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunki tekee esityksen puiston sisällöstä, rajauksesta sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Päätösvalta alueeseen säilyy edelleen kaupungilla. Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto on Tukholmassa, mutta se on perustettu kunkinkaallisten metsästysmaiden säilyttämistä varten ja sillä on aivan erilaiset säännöt kuin Suomessa. Meillä puistojen perustaminen tehdään maankäyttöja rakennuslain perusteella (luku 9). Kansallisia kaupunkipuistoja Suomessa on jo kahdeksassa kaupungissa, nyt on Helsingin vuoro. Aloitteen Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä on allekirjoittanut 2/3 kaupunginvaltuutetuista. Puiston perustamista kannattaa 79 yhteisöä, joista 52 on Helsingin kaupunginosayhdistyksiä. Lisäksi lähes 7500 helsinkiläistä on allekirjoittanut puiston perustamista kannattavan kuntalaisaloitteen. Kaupunginhallitus päätti 20.11. yksimielisesti esittää perustamisselvityksen tekemistä. Nyt esitys eteni valtuuston käsittelyyn 30.11. pidettävässä kokouksessa. Perustamisselvityksen tarkoituksena on tuottaa taustatietoa kaupunginvaltuuston päätöksentekoa varten. Selvityksessä määritellään kansallisen kaupunkipuiston sisältö, tavoitteet ja suhde kaupunkirakenteeseen. Lisäksi siinä tarkastellaan rajausvaihtoehtoja ja puiston tuottamia hyötyjä ja haittoja. Selvityksen tekee kaupunki yhteistyössä asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. Vasta perustamisselvitys antaa valtuutetuille riittävät eväät päättää Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen päämääränä on muodostaa laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto. Puisto yhdistää maa- ja vesiyhteyksien kautta kaupunkimetsät, merenrannat, saaret sekä ekologiset käytävät vanhoihin kulttuurimaisemiin ja merkittäviin rakennusperintökohteisiin. Se on kokonaisvaltainen kertomus Helsingin historiasta ja ekologisesta tulevaisuudesta. Puisto säilyttää parhaat puolet Helsingistä ja tarjoaa runsaasti kohteita kaupunkimatkailuun. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on positiivinen ilmastoteko, koska se on lähellä ja kaikkien saavutettavissa. Puisto on myös tärkeä osa opetusviraston ?koko kaupunki on koulua? -opetussuunnitelmaa. Turvatessaan monimuotoisia luontoalueita, kansallinen kaupunkipuisto mahdollistaa kaupungin kestävän kehittymisen ja terveellisen asuinympäristön. Riitta Korhonen Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen aktiivi Museojäänmurtaja Tarmo Helsinkiin kunnostettavaksi ??Suomen jäänmurtajalaivaston ikäkuningas, höyrykäyttöinen museojäänmurtaja Tarmo pääsee vihdoin telakalle. Alus hinataan kunnostettavaksi Suomenlinnan telakalle Helsinkiin. Mikäli sää sallii, hinaus tapahtuu viikon 48 alussa. Keväällä 2017 museovieraiden ja höyrylaivaharrastajien lemmikki Tarmo palaa Merikeskus Vellamon laituriin museolaivaksi ja juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea. Jäänmurtaja Tarmo on kansainvälisestikin arvokas, Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva alus. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja se oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti eli jäi eläkkeelle 63 vuotiaana. Tarmo oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja. Avovedessä Tarmon kulkunopeus oli 13 solmua, ja se pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Vaikeammissa jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä vastaan. Kulkua jäissä helpotti 1900-luvun alun uutuus, keulapotkuri. Tarmon historia sisältää arkista, mutta Suomen tuonnille ja viennille elintärkeää jäänmurtamista, sekä värikkäitä ja vaarallisiakin vaiheita Suomen itsenäistymisen ja toisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa ja avusti sota-aluksia sekä sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917, ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun. Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa. Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn ?Nordwind?-harhautusoperaatioon. Viimeiset vuotensa Tarmo oli käytössä ?Apu?-nimisenä. Sen viimeinen jäänmurtovuosi oli 1970. Suomen tärkeimpien museolaivojen ylläpito nähtiin 1980-luvulla mahdolliseksi sijoittamalla ne hajautetusti keskeisiin merenkulkukaupunkeihin. Tässä yhteydessä valtio rahoitti vuosi- na 1990-1992 Tarmon kunnostuksen museolaivaksi. Kesästä 2008 lähtien se on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä. Tarmo on jo useita vuosia kaivannut kipeästi määräaikaistelakointia laivan rungon vedenalaisen osan huoltoa varten. Samassa yhteydessä huolletaan kansirakenteita ja takilaa sekä uudistetaan teknisiä järjestelmiä. Vuonna 2015 eduskunta myönsi neljännessä lisätalousarviossaan Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa. Alusta on viime kuukaudet valmisteltu telakointia varten ja nyt ollaan niin pitkällä, että heti, kun sää sallii, Tarmo hinataan Helsinkiin, Suomenlinnan telakalle, jossa Alfons Håkans Oy kunnostaa sen. Aluksen rungon kunto tarkastetaan mm. mittaamalla runkolevyjen paksuus. Myös huonokuntoisia teräsrakenteisia kaaria ja pohjatukkeja uusitaan ja korjataan. Kunnostuksen jälkeen Tarmo palaa Kotkaan kelluvaksi museolaivaksi juhlimaan osaltaan Suomen 100-vuotisjuhlia. Kunnostustöiden arvioidaan valmistuvan keväällä 2017. Taiteilijatapaamisessa näyttelijä Santeri Kinnunen ??Santeri Kinnunen esitti Muumipeikkoa Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002. Mitä esityksestä jäi Muumipeikon esittäjän itsensä mieleen? Taiteilijatapaamisessa keskustellaan Muumit teatterissa -näyttelyn innoittamana Kinnusen Muumiroolista, mutta myös hänen muusta teatteriurastaan. Taiteilijatapaaminen lauantaina 10.12. klo 13. Näyt- telijä Santeri Kinnusta haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Vuoden viimeiseen taiteilijatapaamiseen on ilmainen sisäänpääsy! Teatterimuseo, Kaapelitehdas.
• Viikot 49-50 ? Nro 21 5 Marianne Heikkilä on selkeä puhuja ??Kuuloliitto on valinnut vuoden 2016 Selkeäksi puhujaksi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän. Hänen ääntämyksensä on selkeää ja hän ottaa puheessaan yleisönsä huomioon. Kuuloliitto haluaa Selkeän puhujan valinnalla korostaa hyvän puheviestinnän tärkeyttä. Suomessa on noin 750 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Monille huonokuuloisille puhetilaisuuksien ja tv-ohjelmien seuraaminen on erilaisista apuvälineistä huolimatta hankalaa. Selkeä puhe ja esiintyminen tukevat viestin vas- taanottamista kaikenlaisissa tilanteissa. Kuuloliitto myöntää Selkeä puhuja -palkinnon toiminnanjohtaja Marianne Heikkilälle seuraavin perustein: - Heikkilän puhetyyli on rauhallinen - Hänellä on selkeä huulio ja hyvä artikulaatio - Hän ottaa kuulijansa huomioon ja laatii viestinsä juuri heille - Hän vangitsee kuulijoiden mielenkiinnon innostuneisuudellaan, energisyydellään ja positiivisuudellaan Kuuloliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Aikaisempina vuosina Selkeän puhujan palkinnon ovat saaneet meteorologi Pekka Pouta (2014), toimittaja Baba Lybeck (2012), näyttelijä Jukka Puotila (2010), toimittaja Hilla Blomberg (2008) ja toimittaja Tommy Fränti (2006). Selkeä puhuja valitaan Kuuloliiton kuuroutuneiden toimikunnan esityksen perusteella. Vuoden 2016 tunnustuspalkinto luovutettiin 26.11. Kuuloliiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä. Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka järjestää myös kuntoutustoimintaa. Liitto muodostuu 86 jäsenyhdistyksestä. Yrittäjien puheenjohtajana jatkaa Sarianne Reinikkala ??Helsingin Yrittäjien syyskokouksessa 24.11.2016 valittiin järjestölle uusi hallitus ja puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala (Finncontainers Oy) jatkaa luottamustehtävässään yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2017. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäseniksi valittiin vuodelle 2017 Taneli Hakkarainen, Pentti Tiainen, Mika Tuominen, Timo Peltonen, Jari-Mikko Pajunen, Mari Laaksonen, Hanne Nuutinen, Henrik Keinonen, Taru Päivike, Merja Carlander, Milla Kissaniitty, Timo Kangas, Kari Ehari, Pauliina Visuri ja Kaj Eriksson. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä kahdesta ehdokkaasta jatkokaudelle Sarianne Reinikkala. Hän on tänä vuonna 20 vuotta täyttävän Finncontainers Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaomistaja. Reinikkala edustaa Helsingin Yrittäjiä myös keskusjärjestö Suomen Yrittäjät ry:n hallituksessa. ? Olen iloinen, että työni yrittäjyyden eteen jatkuu aluejärjestön puheenjohtajana. Vuonna 2016 keskityimme Helsingin Yrittäjissä muun muassa yksinyrittäjyyteen ja pk-yrittäjien kansainvälistymiseen. Perustimme vuoden alussa Helsinki Entrepreneurs International ?verkoston, joka sai innostuneen vastaan- oton. Ensi vuonna painopisteemme ovat kaupungin elinkeinopolitiikassa, maakuntauudistuksessa ja kuntavaaleissa. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä, ja jatkamme Helsingin Yrittäjissä aktiivisesti tärkeää työtämme yrittäjyyden edistämiseksi, Reinikkala toteaa. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017. Suomen Yrittäjien aluejärjestö Helsingin Yrittäjät ry on Helsingissä toimivien yritysten edunvalvontaja palvelujärjestö, jolla on yhdeksän paikallisyhdistystä Helsingin alueella. Suomen Yrittäjät on 115 000 jäsenellään Suomen suurin elinkeinojärjestö. Helsingin Yrittäjiin kuuluu lähes 6000 jäsenyritystä. Kuuloliitto on valinnut vuoden 2016 Selkeäksi puhujaksi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän. Kansanedustaja Katja Taimela Suvanto ry:n puheenjohtajaksi ??SDP:n kansanedustaja Katja Taimela valittiin 23.11.2016 Turvallisen vanhuuden puolesta ? Suvanto ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Taimela seuraa puheenjohtajan tehtävässä vuodesta 2009 yhdistystä ansiokkaasti luotsannutta ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojaa. ? Koen Suvanto ry:n toimintakentän omakseni. Kansanedustajana olen saanut paljon palautetta vanhusten kaltoinkohtelusta. Se ilmenee monin tavoin ja on kokonaisuudessaan suuri ongelma ja häpeäpilkku yhteiskunnassamme. ? On tärkeää nostaa näitä asioita esille ja avata ihmisten silmiä niille. Lisäksi yhdistyksen puitteissa pystymme suoraan auttamaan näissä tilanteissa olevia ihmisiä, Taimela sanoo. Turvallisen vanhuuden puolesta ? Suvanto ry on valtakunnallinen erityisasiantuntija- ja kansalaisjärjes- tö, joka puolustaa ja auttaa väkivallan, hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun uhan alla eläviä ikääntyneitä ihmisiä ja heidän läheisiään. Suvanto ry ylläpitää auttavaa ja neuvovaa puhelinpalvelua, tarjoaa vertaistukea väkivaltaa kokeneille ikäihmisille sekä antaa asiantuntija-apua ikääntyneiden parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Luther-kirkko ehdolla Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi ??Helsingin Luther-kirkko on saanut merkittävää tunnustusta. Fredrikinkadulla sijaitseva kirkko on ehdokkaana Europa Nostran kulttuuriperintökilpailun vuoden 2017 palkinnon saajaksi. Europa Nostra on kulttuuriperintöjärjestö, joka toimii 40 maassa. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa ja on saanut tehtäväkseen muun muassa jakaa EU:n vuosittaiset kulttuuriperintöpalkinnot. Helsingin Luther-kirkon historia on ainutlaatuinen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) rakennutti uusgoottilaisen rukoushuoneen Helsinkiin Fredrikinkadulle vuonna 1894 K.A.Wreden suunnitelmien mukaan. Vuonna 1931 Hilding Ekelund laati muutos­ja lisärakennussuunnitelman, jonka mukaan Wreden rukoushuone muutettiin Suomen ensimmäiseksi funkkis­tyyliseksi kirkoksi. 1980­luvulla suunniteltiin huonoon kuntoon päässeen kiinteistön purkamista. Kirkko päätettiin kuitenkin suojella, mutta Sley joutui myymään kiinteistön. Luther­-kirkon tilat muutettiin ravintolaksi. Vuo- Luther-kirkko 2016. Kuva: Olli Häkämies. Tila syksyllä 2015, kun viimeinen yökerho on poistunut © Sley Hilding Ekelundin suunnittelema Luther-kirkko vuonna 1932 © Arkkitehtuurimuseo. desta 1995 lähtien entisen kirkon tilassa toimi lukuisia eri ravintoloita, joista kukin vuorollaan turmeli kirkon sisätiloja. Lopulta entisestä kirkkotilasta oli jäljellä vain mustaksi maalattu luola. Vuonna 2014 Sley päätti palata takaisin aikaisemmin omistamaansa kirkkoon ja aloitti huomat- tavat kunnostustyöt tuhoutuneen kirkon palauttamiseksi Ekelundin suunnitelmia kunnioittaen kirkolliseksi toimintakeskukseksi. Kirkko avattiin uudistettuna toukokuussa 2016. Sley teki merkittävän kulttuurityön myös eurooppalaisessa mittakaavassa pelastaessaan kirkon. Voittajat kulttuuriperintökilpailussa julistetaan 13. toukokuuta. Maailmankuulu oopperalaulaja ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo jakaa Turussa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot komissaari Tibor Nav- racsicsin kanssa. Palkintojuhla on osa isoa eurooppalaista kulttuuriperintötapahtumaa European Heritage Congressia, joka järjestetään Turussa 10.?14. toukokuuta 2017 osana itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Luther-kirkko on ehdolla palkinnon saajaksi Konservointi-kategoriassa. Se on kyseisen kategorian ai- noa suomalainen ehdokas. Muut kilpailuluokat ovat Tutkimus ja dikititointihankkeet sekä Koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Sley on evankelisen herätysliikkeen vuonna 1873 perustettu keskusjärjestö ja kirkon virallinen lähetysjärjestö. Sley toimii valtakunnallisesti ja tekee lähetystyötä yhdeksässä eri maassa.
• Nro 21 ? Viikot 49-50 6 Päivyri Viikon mietelause: Ilone miel o hyväkahvane keppi. Nimipäivät: Unto Seppänen (1904-55) Viikko 49 Ma 5.12. Selma Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai Ke 7.12. Sampsa To 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Kyllikki, Kylli Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki La 10.12. Jutta Su 11.12. 3.adventtisunnuntai. Tatu, Daniel, Taneli Viikko 50 Ma 12.12. Tuovi Ti 13.12. Seija Ke 14.12. Jouko To 15.12. Nooa, Heimo Pe 16.12. Aada, Auli, Aulikki La 17.12. Raakel Su 18.12. 4.adventtisunnuntai. Aapo, Rami, Aappo Paavo Arhinmäestä pormestariehdokas ??Helsingin Vasemmisto on asettanut pormestariehdokkaakseen kansanedustaja Paavo Arhinmäen, 39. Arhinmäki nosti valintansa jälkeen esille Vasemmiston tärkeimpiä kuntavaaliteemoja. ? Asumisen kalleus on suurin kysymys Helsingissä. Me tulisimme huomattavasti paremmin toimeen, jos niin suuri osa käteen jäävistä tuloistamme ei menisi vuokriin tai asuntolainojen lyhentämiseen. Helsinkiin pitää rakentaa huomattavasti enemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Samalla on huolehdittava viihtyisästä ja vehreästä kaupungista. Kaavoitetaan kohtuuhintaisia ja -vuokraisia asuntoja luontoa kunnioittaen ja joukkoliikenteestä huolehtien, Arhinmäki sanoi. Helsingin pitää olla hyvä kaupunki asukkailleen ja reilu työnantaja työntekijöilleen, hän korosti. ? Helsingin kaupunki vastaa valtaosasta meidän yhteisistä julkisista palveluistamme, muun muassa päivähoidosta, kouluista, terveysasemista ja vanhusten palveluista. Näistä palveluista vastaa noin 30 000 kaupungin työntekijää. Valtuuston tehtävä on huolehtia siitä, että Helsingin kaupungin palvelut ovat laadukkaita ja sen takaa riittävä määrä työntekijöitä palveluissa. Helsingin Vasemmiston piirikokous valitsi Helsingin Vasemmiston puheenjohtajaksi varakaupunginvaltuutettu Petra Malinin, 36. Malin on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri sekä sosionomi (amk). Varapuheenjohtajiksi valittiin Ilpo Haaja, 58, ja Veera Minkin, 40. ? Vasemmistolaisia yhdistää se, että oikeudenmukaisuutta pidetään tärkeänä. Vaadimme tasa-arvoisen, syrjimättömän ja oikeudenmukaisen Helsingin, Malin sanoi ja muistutti, että kaikilla on oikeus kulkea kadulla ja toimia verkossa ilman äärioikeiston uhkaa tai muun syrjinnän kohteeksi joutumista. Kokous valitsi myös ensi vuoden piirihallituksen, johon kuuluvat Outi Alanen, Kai Backman, Samuel Drake, Sirkku Ingervo, Orvokki Jokinen, Neea Kilkki, Eliel Kilpelä, Tiia Kursula, Aila Pervonsuo, Mike Pohjola, Ilkka Salonen, Joonas Tuomivaara ja Lauri Väänänen sekä varalla Ilkka Levä, Tuula Kupari ja Markku Kärkkäinen. Alexander Reichsteinin valoveistokset hohtavat museon sisäpihoilla joulun alla. Kuva: Alexander Reichstein Valoveistokset ja tähtikoristeet tunnelman luojina museossa ??Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, laskeutuu kaamosaikaan. Museon aula koristautuu joulun tähdillä, ja sisäpihoilla astelevat Alexander Reichsteinin He olivat täällä -teoksen valoveistokset 3.?31.12.2016. Kaupunginmuseon kolmella hienolla sisäpihalla kannattaa vierailla myös vuoden pimeimpänä aikana. Pihoilla alkaa nimittäin kuljeskella hahmoja Helsingin historian hämäristä. Ihmishahmoiset, läpikuultavat valoveistokset edustavat Helsingin historiaa keskiajalta 1900-luvun alkuun. Alexander Reichsteinin valoteos He olivat täällä nousi Lux Helsinki -festivaaleilla 2016 yleisön suosikiksi. Täydennettyä ja laajennettua teosta pääsee nyt katsomaan keskelle vanhinta Helsinkiä. Sarjan veistokset on tehty käyttämällä useita kerroksia käsin taivutettua 2?4 mm paksua teräslankaa. Sen jälkeen ne on kuumasinkitty ja maalattu erikoismaalilla, joka hohtaa pimeässä UVlamppujen loisteessa. Läpikuultavuutensa ansiosta teoksen ihmishahmot sulautuvat historialliseen ympäristöönsä ja muodostavat taustansa kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Valoveistosinstallaatioon kuuluu musiikkitausta, joka kantaa kuulijan korviin kaikuja menneiltä aikakausilta. Museon ikkunoissa kaamosta karkottavat suomalaistuneen hollantilaissuunnittelijan Willem Heefferin museolle valmistamat vaneriset joulutähdet. Valaistuja tähtiä koristavat museo- Pekka Haavisto jatkaa Setlementtiliiton puheenjohtajana ??Suomen Setlementtiliiton liittokokous valitsi kokouksessaan 26.11.2016 liittohallituksen jäsenet vuosille 2017-2018. Puheenjohtajaksi valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle kansanedustaja Pekka Haavisto. Liittohallituksen jäsenenä jatkaa kansanedustaja Nasima Razmyar. Uusina jäseninä aloittavat yrittäjä ja markkinoinnin suunnittelija Arto Sivonen; toimitusjohtaja Kari Hahl Jyränkölän Setlementistä; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä; Vaasan kaupungin kaavoitusarkkitehti Anne Majaneva; Etelä-Karjalan kansalaisopiston apulaisrehtori Emilia Valkonen; liikuntavastaava ja kulttuuritulkki Wali Avent; Karjasillan seurakunnan lääninrovasti, kirkkoherra Juhani Lavanko; yhteiskun- tatieteiden opiskelija, tiedekuntaneuvoston jäsen ja Lapin poliisin neuvottelukunnan jäsen Rosa Vetri. Liittohallituksen jäsenten valinnassa huomioidaan alueellinen jakautuminen sekä liiton eri toimialoihin liittyvä asiantuntemus. Yksi jäsenistä on jäsenyhteisöjen toiminnanjohtajien piiristä. Lisäksi valittavista henkilöistä neljänneksen on oltava valintahetkellä alle 30-vuotiaita. asti, 3.?31.12.2016 museon aukioloaikoina. Veistoksia katsomaan on vapaa pääsy, kuten Helsingin kaupunginmuseoon aina. Museon perinteisten tarinajoulukalentereiden lisäksi Museokaupasta voi ostaa kaupungin hienoimmat joulukortit ja nerokkaat lahjat, kuten nostalgisilla etiketeillä varustellut tulitikkuaskit tai mennyttä Helsinkiä kuvaavat tarjottimet. Kannattaa varautua ajoissa myös ensi vuoteen ? vuoden 2017 seinäkalenterit ovat saatavissa Museokaupasta ja museon verkkokaupasta osoitteessa museokauppa.pikakirjakauppa.fi. Willem Heefferin suunnittelemia joulutähtiä koristavat museokokoelmien talviset valokuvat. Kuva: Maija Astikainen kokoelmien vanhat talviset valokuvat. Valoveistoksia ja joulu- koristeluja voi ihailla museossa Tuomaan markkinoista vuodenvaihteeseen Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Avoinna ma?pe 11?19 la?su 11?17 VAPAA PÄÄSY Hoosianna täytti pääkaupunkiseudun kirkot ??Hoosianna -hymni raikui jälleen ensimmäisenä adventtina sunnuntaina kirkoissa. Ensimmäinen adventti on toiseksi suosituin kirkkopyhä. Pääkaupunkiseudun kirkoissa Hoosiannaa veisattiin viime sunnuntaina yhteensä 17 340 hengen voimin. Helsingissä kirkoissa kävi 10 235, Vantaalla 2550 ja Espoossa kirkkoväkeä oli koolla yli 4550. Helsingissä eniten kävijöitä oli Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa, johon osallistui lähes tuhat henkilöä. Perinteisistä messuista eniten kävijöitä oli Helsingin tuomiokirkossa, jossa 600 oli läsnä. Myös Töölön seurakunnassa Temppeliaukion kirkossa oli 500 veisaajaa. Hoosiannalla aloitetaan adventtina uusi kirkkovuosi. Näin on tapahtunut läntisessä kristikunnassa keskiajan lopulta lähtien. Nimi adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen. Hoosianna taas on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee ?oi auta? tai ?pe- Ensimmäisen adventin Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa on ollut erittäin suosittu. Kuva: Markku Pihlaja lasta?, mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. Kirkossakin Hoosianna on tervetulotoivotus Jeesukselle, joulun odotuksen alku. Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Hymnillä on ikää yli 200 vuotta. Virsikirjan ykkösvirsi, Hoosianna-hymni, on saksa- laisen Georg Joseph Voglerin 1700-luvun lopulla Ruotsin hovissa säveltämä. Myös Toivontuottajien Jouluradio alkoi soida ensimmäisenä adventtina puolilta öin perinteiseen tapaan Hoosiannalla. Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna tehtiin joukkoistamalla. Sen sovitus ja video koostettiin ihmisten itse kuvaamista, esittämistä ja tulkitsemista Hoosianna-videoista. Katso Hoosianna-video www. jouluradio.fi
• Viikot 49-50 ? Nro 21 7 Lux Helsingin uusi reitti kiertää Tuomiokirkon ympäri Jatkoa sivulta 3 ??Valo-, media- ja kuvataiteilijat Suomesta, Hollannista ja Meksikosta toteuttavat tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Lisäksi Lux In -valotaiteen näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima teoksia. Voit tutustua kaikkiin teoksiin osoitteessa luxhelsinki.fi. Ensimmäistä kertaa Lux Helsingin historiassa Tuomiokirkon kaikki neljä sivua pääsevät osaksi valoteosta. Tarja Ervastin Domus 360° ? Neljä kotia on koettavissa jokaisesta ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa. Tornin kirkas valaistus loistaa kauas, ja lähietäisyydeltä teosta voi tarkastella Senaatintorilta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta sekä kirkon ylätasanteilta. Lux Helsinki valaisee Kauppatorin komeimmat julkisivut festivaalin ajaksi. Kaupungintalon, Ruotsin suurlähetystön, Korkeimman oikeuden palatsin sekä Presidentinlinnan fasadit loistavat merelle päin taustallaan niin ikään valaistu Tuomiokirkko. Talven pimeydessä hehkuvaa upeaa kokonaisuutta voi ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta valokuvaustasanteelta. Stora Enson pääkonttorin Kauppatorin ja Presidentinlinnan puoleisille julkisivuille projisoidaan väkevä videoteos Cube. Viisiosainen animaatio luo illuusion, jossa analogisuus ja digitaalisuus, luonto ja teknologia sekä perinteet ja nykyaika elävät rinnakkain. Kuviosuunnittelija Maija Louekarin Veljeksetkuosista animoitu valoteos heijastetaan Suomen Pan- kin Kirkkokadun puoleiseen seinään. Kuvioiden inspiraationa ovat olleet suomalaisten kansantarujen päähenkilöt, niin sanotut toteemieläimet, jotka animaatio laittaa liikkeelle. Topelian sisäpihalla Helsingin yliopiston korttelissa nähdään Flowers of Life -kollektiivin työ, joka huokuu mystisyyttä ja valon maagista hohtoa. Ilmassa leijuvista kuvioista muodostuva kokonaisuus on värien ilottelua ja muotojen juhlaa. Kansalliskirjaston sisäpihalla nähdään meksikolaistaiteilija Mónica Ruiz Loyolan runollinen ja koskettava teos Absence. Teoksen lähtökohta on naisten kohtaama sorto Meksikossa, erityisesti naisiin kohdistuva toistuva väkivalta Ciudad Juárezin kaupungissa. Teoksen muotokieli rakentuu ompelemisen ympärille, sillä moni Ciudad Juárezissa sorretuista naisista työskenteli epäinhimillisissä oloissa hikipajojen ompelimoissa. Teos on nähty aikaisemmin valofestivaaleilla muun muassa Espanjassa, Belgiassa ja Meksikossa. Senaatintorilla nähdään kaksi interaktiivista teosta, jotka kutsuvat yleisön leikkimään ja havainnoimaan valoa yhdessä. Petri Tuhkasen Joukkovoima-teos herää eloon, kun ihmiset astuvat vaa?an päälle. Mitä enemmän ihmisiä vaa?alle nousee, sitä intensiivisemmäksi valon väri muuttuu. Rölli Ridanpään ja Tero Laineen Light Pipes -teoksessa valo ja ihmisten vuorovaikutus kuvastavat kaupungin moninaisia mahdollisuuksia. Teos koostuu ku- pariputkesta ja venttiileistä, joilla säädetään hehkulamppujen kirkkautta. Lisäksi teoksia nähdään muun muassa Espan lavalla, Ritarihuonella, Tuomiokirkon tapulissa ja kappelissa sekä Torikortteleissa. Lux In -valotaiteen näyttely Kaapelitehtaalla Toista kertaa järjestettävä valotaiteen näyttely Lux In tuo Kaapelitehtaalle monipuolisen valikoiman teoksia tunnetuilta taiteilijoilta sekä Taideyliopiston valosuunnittelun maisteriohjelman opiskelijoiden töitä. Näyttelyssä on esillä myös perinteisen Lantern Park -lyhtypuiston lyhtyjä. Lux In -valotaiteen näyttely vastaa yleisöpalautteeseen pidentämällä tapahtuman kokonaiskestoa kymmeneen päivään. Näyttelyn tekijät ja teokset julkistetaan joulukuussa. Lux In on avoinna sunnuntaista tiistaihin 1.?10. tammikuuta Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lux Helsinki -valofesti- Helsingin Kaupunginteatteri vie toimintaa yleisön luokse ??Helsingin Kaupunginteatterin vie teatteri- ja taidetoimintaa Helsingin esikaupunkialueille. Pääroolissa Jakomäki -yleisötyöprojekti tutustuu eri-ikäisiin ja -taustaisiin jakomäkeläisiin ja tarjoaa erilaisia osallistumisen muotoja teatterityöskentelyyn. Kulttuurikeskuksen Helsingin malli -hankkeeseen liittyvän projektin tavoitteena on alueen kulttuuritarjonnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen yhdessä asukkaiden kanssa.  Pääosassa Jakomäki -projekti koostuu useasta eri työskentelyvaiheesta, joissa valmistetaan pieniä ja suurempia esityskokonaisuuksia jakomäkeläisten ryhmien kanssa. Toiminta tähtää vuonna 2017?2018 toteutettavaan kokopitkään esitykseen, jossa materiaalina käytetään projektin aikana kerättyä tietoa ja kokemuksia ja jonka esiintyjinä toimivat jakomäkeläiset. Projektin vetäjinä toimivat teatteri-ilmaisun ohjaajat Janne Puustinen ja Laura Ikonen ja koordinoinnista vastaa Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen. Pääroolissa Jakomäki toteutti helmi-maaliskuussa 2016 sadutus- ja sävellytystyöpajoja Jakomäen ja Suurmetsän alueen neljässä päiväkodissa. Työpajoissa syntyvät sadut työstettiin ?Hui! Sähkökatkos!? -teatteriesitykseksi, jota esitettiin lapsille Jakomäen nuorisotalolla ja Malmitalolla toukokuussa 2016. Aikuisille suunnattu teatteriryhmä Hilkat ja Hukat aloitti toimintansa maaliskuussa suuren suosion siivittämänä. Ryhmä koostuu Jakomäen alueen aikuisista. Ryhmä aloitti kokoontumaan viikoittain syksyllä 2016 ja ryhmän oheen järjestetään lastenhoito ja lapsille suunnattua toimintaa yhteistyössä Pienperheyhdistyksen Perhepaikka Punahilkan kanssa. Hilkkojen ja Hukkien ensimmäisen esityskokonaisuuden Se hetki elämästä ensi-ilta on 10.12.2016 Jakomäen nuorisotalolla. Esityspäivänä Jakomäen nuorisotalo ja palvelutalo Vuorensyrjä toteuttavat Hae mummi tai vaari teatteriin -tapahtuman, jossa nuorisotalon nuoret ja seniorit tulevat yhdessä katsomaan esitystä. Jakomäen koululla starttasi syksyllä ala- ja yläkoululaisille suunnattu monitaiteellinen kerho Studio Ja- kis. Kerhossa tutustutaan eri taidelajeihin Kaupunginteatterin, Pohjois-Helsingin Bändikoulun ja Helsingin Taidemuseo HAM:in ohjaajien johdolla. Pääroolissa Jakomäen vetäjät ovat vierailleet keväällä ja syksyllä parittomina viikkoina asukaskerho ?Klitsun? eläkeläisryhmässä, jossa suunnitteilla on Jakomäki 50v. -juhlanäytelmän kirjoittaminen. Jakomäen kirkon työttömille suunnatussa Kasvuryhmässä on toteutettu keväällä ja syksyllä muutama draamatyöpajakerta. Lisäksi Pääroolissa Jakomäki osallistuu alueen tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä järjestää kertaluontoisia työpajoja ja kokoontumisia (esimerkiksi Satupäivä 18.10. Jakomäen kirjastolla ja Jakomäen joulumaa -tapahtuma 26.11.). Joulukuussa 2016 käynnistyy myös Humans of Jakomäki -katupotrettikokonaisuus yhdessä videotaiteilijan kanssa. Kaupunginteatterin kiertävä lastenteatteriesitys Jänis ja Vanki koulunpenkillä vieraili Jakomäen alakoulun 1.?2. -luokissa ja koululaiset osallistuivat Shrek-musikaalin lavasteauringonkuk- kien tekoon keväällä 2016. Pääroolissa Jakomäen yhteistyöryhmiä on myös kutsuttu katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin esityksiä kevät- ja syyskaudella. Helsingin Kaupunginteatterin kolmivuotinen projekti Pääroolissa Jakomäki käynnistyi Jakomäen alueella vuoden 2016 alusta. Projekti on osa kulttuurikeskuksen Helsingin malli -hanketta, jonka  tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa ja jossa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin kanssa yhteistyössä taidetoimintaa Jakomäessä toteuttavat PohjoisHelsingin Bändikoulu, Helsingin taidemuseo HAM ja kulttuuriyhdistys Lila. Toimintaa mahdollistamassa ovat Jakomäen kirjasto, Jakomäen nuorisotalo, Pienperheyhdistys ? Perhepaikka Punahilkka, Koillis Seura, Vuorensyrjän palvelutalo, Operaatio Pulssi, Malmitalo, Jakomäen leikkipuisto, Malmin seurakunta sekä alueen koulut ja päiväkodit. vaalin järjestää Helsingin kaupunki. Kaupungin osalta tapahtumaa koordinoi tuottaja Emma Lumme, ja valofestivaalin tuotannosta Havainnekuva Tuomiokirkon Tarja Ervastin teoksesta Domus 360° ? Neljä kotia. vastaa Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Ilkka Paloniemi ja Matti Jykylä. Museovirasto valitti uudesta yleiskaavasta Jatkoa sivulta 3 ??Töölön Kisahallin ja Mäntymäen kentän alueella on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen heikennä olympiarakennusten, erityisesti Olympiastadion asemaa ja käyttöä avarassa ympäristössään. Kantakaupunkimerkintä tulee poistaa Kisahallin ja Mäntymäen kentän ympäristöstä ja alue on osoitettava viheralueeksi. Lapinlahti on esimerkki yleiskaavan pikseliratkaisun ongelmista. Sekä sairaalarakennukset että puisto on jo suojeltu, mutta silti yleiskaava osoittaa niiden päälle kantakaupunkimaista rakentamista. Kaavan pääkartta ja kulttuuriympäristöä esittävä teemakartta ovat keskenään liian ristiriitaiset. Kaavamääräykset eivät ohjaa asemakaavoitusta siten, että valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön arvot olisivat turvassa. Kaupunkibulevardit pienentävät Keskuspuiston, Vantaanjokivarren ja Viikin vihervyöhykkeitä. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi viheralueiden ja lisärakentamisen yhteensovittamista. Yleiskaava ei myöskään ota huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutusta viheralueisiin. Museovirasto pitää yleiskaavaa lainvastaisena myös Vartiosaaren osalta samoin perustein kuin Vartiosaaren osayleiskaavaa. Museovirasto on valittanut myös Vartiosaaren osayleiskaavasta. Opetusvirasto muutti Vallilaan ??Helsingin kaupungin opetusvirasto muutti 28.11.?2.12. uusiin toimitiloihin Vallilaan osoitteeseen Töysänkatu 2 D. Kaupungin vuokrasopimus opetusviraston nykyisessä Hämeentien kiinteistössä päättyy joulukuussa. Viraston uusi monitilatoimisto on osa kaupungin omistamaa Teollisuuskatu 23:n kiinteistöä, jossa on jo aiemmin ollut Stadin ammattiopiston opetustiloja. Stadin ammattiopiston tilojen laajennus ja korjaus valmistuu kesällä 2017. Helsingin kaupungin suunnitelmissa on, että Töysänkatu 2:n tiloihin si- joitetaan myöhemmin koko tulevan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinto. Opetusviraston neuvonnan, arkiston ja tilavarausten asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse toimii muuttoviikon aikana normaalisti. Palvelupisteet Töysänkadulla aukesivat maanantaina 5. joulukuuta. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, lisätiedot osoitteesta www.reittiopas.fi. Asiakaspysäköintiin Töysänkadulla on käytettävissä alueen kadunvarsipysäköintipaikkoja tai yksityisiä pysäköintilaitoksia.
• Nro 21 ? Viikot 49-50 8 Risto Kolanen Marraskuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn. Nuoren polven miehiä on enemmän. Ihmiskasvot lähtökohtana Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona (s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan ?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot. ? Maalaukset esittävät kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia ja uurteita myöten. Nämä ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo. Malleinaan Ala-Ruona on käyttänyt hänelle läheisiä ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja. Taiteilijatapaaminen on päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan & Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?. He katsovat maisemaa ja ihmisen suhdetta luontoon oman kulttuurinsa lähtökohdista. Pohjoisen valoa Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti Tiina Kivisen grafiikkaa, Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to Love (2015-2016) Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin vuonna 2015. ? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee itsensä pieneksi ja yrittää löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo. Nämä tunnelmat, talven kylmä pohjoinen valo, sen harmaan ja sinisen sävyt, tallentuivat uusiin kuviin ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä, joka nähdään näyttelyssä. Jäinen syli Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn lähtökohtana on yksi Ted Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja. ? Mieleni syvimmissä pohjukoissa tosin mikään ei muovaa maailmaani niin kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani, näitä mieleni aarrekarttaan merkattuja ristejä. Haudatut muistot ovat kuin tunteiden fossiileja, ajan kivettämiä koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko ne vain hetkeksi jään sylin jähmettämiä?, hän kysyy. vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset. He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden. Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa palojen liikettä ja rytmiä. Palat ovat värillistä lasia, kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat kaksiulotteisesta täysplastiseen. Älä vartu hetkeen Tiketti Galleria, Urho Kekkosen katu 4-6, ava- Mosaiikkiväriä ja palojen liikettä Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija Kaarre ja Leena Nio teke- Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas) ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä Topelius-galleriassa n . Kuva: Hannele Salminen Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg si ovensa kesällä 2015. Se pyrkii tuomaan ripauksen klubitunnelmaa kuvataiteen kentälle ja vastavuoroisesti kuratoimaan kuvataidetta askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä. Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on esillä kaksi kuukautta 5.12. asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun populaarikulttuurista. Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen tekniseen osaamiseen. Ilo ja lapsenomainen riemu vä- littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi & tarra ja sekatekniikka. Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011. Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös vaihtoehtomusiikin parissa, kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle siirtymistään yhteisen uran niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee julkaisuaan. Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 49-50 ? Nro 21 9 Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla Jatkoa sivulta 3 Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa. Kuva: Raimo Granberg Sielun ovi auki Kuvataiteilija, kirjailija Kiba Lumberg pitää 4.12. asti näyttelyään Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17. ? Aloin nähdä liikaa joka puolella ja oli halu lähteä karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin, voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta. Kuinka se kaikki toimisi? Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?, hän sanoo. Taiteilija toivoo ja uskoo, että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin. Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta. Näyttelyn nimi, ?Jokainen Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla tavallaan jotain, mikä on myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu. Havainto kerrostuu Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria, Mariankatu 24, on koko marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO? kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy värien ja muotojen vuorovaikutuksessa. ? Katsomalla tilaa ja sitä rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut, Niiranen uskoo. Isokokoi- set pigmenttivedoskollaasit vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän ?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia. Videoteoksen liikkuva kuva toistaa uskollisesti suurissa still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan. Rakentajasta taidemaalariksi Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan uralta taidemaalariksi. Hän kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten kolmen vapaan taidekoulun kautta. ? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni tullakseni taidemaalariksi. Päätöksen tekeminen oli lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani ja sydämeni ääntä. Järjellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, enhän ollut siihen mennessä koskaan edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33 vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana. Virkkunen siirtyi taiteen maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin tuntemattomaan. ? Uskon, että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi. Teksti: Risto Kolanen ??Hakaniemen kauppahallin joulun avauksessa lauantaina 3. joulukuuta joulupukki saapuu vierailulle kello 11-13 ja kauppahallin toisessa kerroksessa lauletaan yhteislauluja säestyksen kera kello 13-14. Hakaniemen hallista kannat kotiin kätevästi niin joulun ruoat kuin lahjatkin. Vihannespuodista saat tuoreet vihannekset ja yrtit sekä maukkaat juurekset joululaatikoiden tekoon. Ranskalainen DeliDeli -puoti on pullollaan jouluherkkuja sekä valmiiksi paketoituja ruokakoreja ja -kasseja ja Keliakiapuodista löytyy Suomen laajin gluteenittomien tuotteiden valikoima. Hallin toisesta kerroksesta löydät pukinkonttiin suomalaista käsityötä, joulukortteja, kynttilöitä, tekstiileitä, astioita, koruja, leluja ja paljon muuta. Kauneustuotteilla varustettu Lumenen pop up-kauppa vierailee hallissa 14.-18. joulukuuta. Hietalahden kauppahallista omintakeiset joululahjat ja herkut Hietalahden kauppahallissa käy vilinä 17. ja 18. joulukuuta, kun hallissa pidetään joulumarkkinat. Markkinoita vietetään koko viikonlopun ajan: lauantaina kello 10-22 ja sunnuntaina kello 10-16. Hietalahden kauppahallin Musaa ja Maistelua -iltamat jatkuvat 17. joulukuuta asti aina lauantaisin kello 17-22. Espanjalaiset herkut, marmeladit, oliiviöljyt sekä käsintehdyt lusikkaleivät ja taatelikakut saat Mama´s Delistä ja Anna Koon sisustuspuo- Kauppahallien joulun, uuden vuoden ja loppiaisen aukioloajat 2016 Hakaniemen kauppahalli 12.-17.12. ma-la 8-18 18.12. su klo 10-16 19.-23.12. ma-pe klo 8-20 24.12. la klo 8-14 25.-26.12. suljettu 1.1. ja 6.1. suljettu www.hakaniemenkauppahalli.fi www.facebook.com/ hakaniemenkauppahalli #hakaniemenkauppahalli Hietalahden kauppahalli 12.-13.12. ma-ti 8-18 14.-17.12. ke-la klo 8-22 18.12. su klo 10-16 21.-23.12. ke-pe klo 8-22 24.12. la suljettu 25.-26.12. suljettu 1.1. ja 6.1. suljettu www.hietalahdenkauppahalli.fi www.facebook.com/ hietalahdenkauppahalli #hietalahdenkauppahalli Vanha kauppahalli 12.?17.12. ma-la 8-18 18.12. su suljettu 21.-23.12. ke-pe klo 8-20 24.12. la klo 8-14 25.-26.12. suljettu 1.1. ja 6.1. suljettu www.vanhakauppahalli.fi www.facebook.com/ vanhakauppahalli #vanhakauppahalli dista löydät kotimaisia lahjoja arkeen ja juhlaan. Halli on poikkeuksellisesti auki myös sunnuntaina 18. joulukuuta kello 10-16. Vanhan Kauppahallin joulutunnelmaa Vanha Kauppahalli täyttyy joulun alla musiikista ja tarjolla on monenlaista ohjelmaa koko perheelle koko joulusesongin ajan. Jouluostosten lomassa on kauppahallissa mahdollista nauttia joulumusiikista. Lauantaina 3. joulukuuta kello 13 esiintyy Adeola Ikuesa ja 10. joulukuuta kello 13 kauneimpia joululauluja esittää Kaikuluotain yhtye. Pysähtyä voi myös hetkeksi lämpimälle glögille kauppahallin Storyravintolaan. Jenkkiherkut ja käsintehdyt muffinssit omaan suuhun tai lahjaksi saat Blondie Bakesin-myymälästä. Mari´s Smoothie ja Cafesta löydät jouluisia gluteenittomia herkkuja kuten joulutorttuja, piparkakkuja ja mustikkaglögiä. Perjantaina 9. joulukuuta hallissa vierailee veitsenteroittaja Pekka Otranen ja Joulupukki saapuu Vanhaan kauppahalliin ilahduttamaan lapsia ja tuomaan hyvää mieltä 17. joulukuuta kello 13 alkaen. Tapahtumaa riittää tammikuullekin, kun Vanhassa Kauppahallissa vietetään valofestivaalia 5.-7. tammikuuta Helsingin toreilla kuusikauppiaita, glögimaistiaisia ja joulumarkkinoita Mantan joulumarkkinoita vietetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Havis Amandan aukiolla 26.11.8.1. Kauppatori on avoinna myös sunnuntaina 18. joulukuuta ja jouluaattona torikauppiaat palvelevat kello 9-16. Haagan elävä joulukalenteri kutsuu jälleen nauttimaan kalenteriluukkujen yllätyksistä, joululauluista, askartelupajoista ja tarjouksista. Lisäksi Haagan torilla järjestetään 17. joulukuuta Joulutori, jolloin ohjelmassa on joululauluja sekä glögimaistiaiset kello 10-11. Kuusikauppiaat kerääntyvät Töölöntorille viikkoa ennen joulua ja kauneimpia joululauluja tunnelmoidaan tänä vuonna 17. joulukuuta Töölön torikahvila Cafe Tiinassa. Tammikuussa Lux- Helsingin uusi reitti valaisee Kauppatorin ympäristön valofestivaalin ajaksi. Valokokonaisuutta voi ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta valokuvaustasanteelta. Kuvat: Jussi Hellsten
• Nro 21 ? Viikot 49-50 10 Valkoinen peura ? uhririitti ikiroudalle ??Syksyn yhdeksi kiinnostavimmaksi teatteriesitykseksi rankattu Valkoinen peura vierailee KOKOteatterissa Helsingissä 15 17.12.2016 kolmella esityksellä klo 19.00. Esitys on Kajaanin kaupunginteatterin ja Routa Companyn yhteistuotanto joka sai ensi-iltansa 8.10.2016 Kajaanissa. Valkoinen peura on nykyteatterin ja tanssin keinoja käyttävä lämpimän absurdi esitys kyläyhteisöstä, joka kamppailee elinympäristönsä puolesta. Se pohjautuu löyhästi Erik Blombergin (1952) Lappiin sijoittuvaan, palkittuun elokuvaan. Tarinassa kaunis saamelaisneito muuttuu kirouksen voimasta valkoiseksi peuraksi ja tappaa kaikki häneen rakastuvat miehet. Hanna Kirjavaisen ohjauksessa myytti kirotusta neidosta muuntuu uhri- rituaaliksi. Ohjaaja Hanna Kirjavainen on tullut tunnetuksi ekologisesti kantaaottavista näyttämöteoksistaan mm. Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa ja Litium 6 romaanien dramatisointien kautta. Valkoisen peuran näyttämökieli yhdistää rituaalin, fyysisen teatterin ja dokumenttiteatterin keinoja. Sen sytykkeenä on ollut energiateollisuuden jalkoihin jääneen arktisen alueen ekologinen katastrofi, jonka jälkiä työryhmä on käynyt tallentamassa mm. Pohjois-Komissa Venäjällä. Esitys on kutsuttu vierailemaan myös Venäjälle. Valkoinen Peura -hanke tekee yhteistyötä myös Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterin ja Jäänreunan kansat ? suomalaisugrilaisen kielen ja kulttuurin kehittämishankeen sekä KOKOteatterin kanssa. Laakkonen avasi suuren vaihtoautokeskuksen Helsinkiin ??Suomen suurin autojen vähittäismyyntiketju Laakkonen avasi ensimmäisen, pelkästään käytettyjen autojen myyntiin keskittyvän Laakkonen Vaihtoautokeskuksen Helsingin Herttoniemeen. Ensi vuoden aikana vaihtoautokeskuksia tullaan avaamaan lisää eri puolille Suomea. Mekaanikonkatu 9:ssä sijaitsevat suuret tilat tarjoavat asiakkaille miellyttävät puitteet vaihtoautovalikoimaan tutustumiseen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan palvelut. ? Vaihtoauto-liiketoiminta on meille strategisesti erittäin tärkeä kokonaisuus. Uudella vaihtoautokeskus-konseptilla haluamme tarjota asiakkaillemme entistä paremman autovalikoiman, kattavat palvelut sekä erittäin kilpailukykyisen hinnoittelun. Toiminta perustuu tehokkaisiin kotija ulkomaisiin hankintakanaviimme sekä vaihtoautokeskusten kevyeen kustannusrakenteeseen, kertoo Laakkonen konsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen. Vaihtoautokeskukset toimivat tiiviinä osana muuta Laakkosen autokonsernia ja asiakkaiden käytettävissä on koko konsernin valtakunnallinen vaihtoautovalikoima. Vaihtoautokeskusten vaihtoautot tarkastetaan 95-kohtaisen tarkastus- ohjelman mukaisesti ja asiakkaalla on aina 14 vuorokauden vaihto-oikeus, kuten kaikissa konsernin autoliikkeissä. ? Jatkuvasti kehittyvä vaihtoautokaupan myyntivolyymimme on osoitus siitä, että asiakkaamme arvostavat kilpailukykyisen hintatason lisäksi myös laatua ja luotettavuutta. Emme nähneet syytä lähteä tinkimään toiminnan laadusta myöskään uusissa vaihtoautokeskuksissamme, toteaa Tero Panhelainen. Laakkonen tarjoaa vaihtoautoa etsiville asiakkailleen heidän elämäntyyliinsä sopivimman ostokanavan. Asiakas voi valita henkilökohtaisen palvelun autoliikkeessä tai tehdä autokaupat uudessa verkkokaupassa omalla kotisohvalla lepäillen. Laakkonen on Suomen suurin autojen vähittäismyyntiketju. Se edustaa 15 suomalaisille hyvin tuttua automerkkiä ja myy vuosittain noin 36 000 uutta ja käytettyä autoa. Laakkonen tarjoaa asiakkailleen kaikki autoihin liittyvät palvelut myynnistä varaosiin ja merkkihuoltoon. Konserni työllistää 1200 autoalan ammattilaista ja sen liikevaihto on lähes 700 milj. ?. Autojen vähittäismyynti on osa Laakkonen Yhtiöitä, joka on itsenäinen, vahvasti kehittyvä monialayritys. Selvitä Kurren talviturkin arvoitus Korkeasaaressa ??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on saatavilla Kurren talviturkin arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät retkelle eläintarhan ympäri oravan jalanjäljissä. ? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin mukaan pitäisi olla jo tal- vi ja säät olivat viilenneet, mutta Kurrella oli edelleen ruskea kesäturkkinsa, eikä lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin vai nuori orava itse? Korkeasaaresta Kurre tiesi saavansa vastauksen, sillä se on tunnettu eläintarha, jossa asuu paljon viisaita eläimiä. Pyöräparkkien opastusta parannetaan ? vastaa kyselyyn ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n kuntien tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla pyöräteiden verkostoa, pyöräpysäköintiä ja ylläpitoa. Yhtenä toimenpiteenä on parantaa nykyisten ja uusien pyöräparkkien näkyvyyttä merkitsemällä ne selkeämmin. HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat testaavat uudenlaista pyöräpysäköintipaikan merkintätapaa Puistolan aseman liityntäpysäköinnissä, jonne on asennettu pylonimallinen opaste. Samalla HSL kysyy käyttäjiltä, miten hyvin testattava pylonimalli toimii pyöräparkin merkinnässä. Kysely on avoinna 28.11.? 11.12.2016. Tarkoituksena on jatkossa merkitä pyöräpysäköintipaikkoja yhtenäisillä merkintätavoilla, ja pyloni on näistä yksi tapa. Pääkaupunkiseudulla on noin 12 000 pyörien liityntäpysäköintipaikkaa. Vuoteen 2025 mennessä paikkoja tulee lisää 8 200. Pyöräparkkien merkinnässä käytetään pääkaupunkiseudun yhteistä pyöräilyn ilmettä, jonka päävä- HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat testaavat uudenlaista pyöräpysäköintipaikan merkintätapaa Puistolan aseman liityntäpysäköinnissä, jonne on asennettu pylonimallinen opaste. ri on keltainen. Pyörällä myös talvisin Talven tulo ei estä pyörällä kulkemista. Pyöräily sopii kaikille lapsesta seniori-ikäiseen. Lapset oppi- Pyöräily sopii kaikille lapsesta seniori-ikäiseen. vat liikkumaan itsenäisesti kulkiessaan pyörällä kouluun ja harrastuksiin. Työntekijät taas saavat kuntoliikuntaa ja virkistystä polkiessaan työpaikalle. Jos koko matka on liian pitkä poljettavaksi, voi pyörällä hurauttaa aseman liityntäpysäköintiin, jättää pyörän parkkiin ja jatkaa matkaa julkisilla. HSL, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat laatineet pyöräilyn markkinointistrategian, jonka tarkoituksena on kannustaa yhä useampaa seudulla liikkujaa pyöräilemään. Strategian tavoitteena on kaupunkilaisten asenteiden muuttaminen pyöräilymyönteisemmiksi ja laajemminkin eri liikkujien ymmärryksen lisääminen toisiaan kohtaan. Strategian lisäksi myös yhtenäisellä ilmeellä on tärkeä rooli seudullisessa pyöräilyviestinnässä. Pyöräliiken- HSL, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat laatineet pyöräilyn markkinointistrategian, jonka tarkoituksena on kannustaa yhä useampaa seudulla liikkujaa pyöräilemään. teen brändiväriksi on valittu keltainen, joka on myös kaupunkipyörien väri. Vain harva seudun uusista yrityksistä kasvuyritykseksi ??Uusien yritysten kasvuun ja työllistävään vaikutukseen kohdistuu suuria odotuksia. Pääkaupunkiseudulle perustetaan noin 8 500 uutta yritystä vuodessa. Kuitenkin lähes puolet näistä lopettaa aktiivisen toimintansa tai sulautuu toiseen yritykseen viiden vuoden kuluessa aloituksesta. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta Helsingin seudun yrityskatsauksesta. Länsimaiden talousjärjestö OECD:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen henkilöstömäärä on tarkastelujakson alussa vähintään 10 henkeä ja kasvaa seuraavien kolmen vuoden aikana ainakin 20 prosenttia vuodessa. Vain pieni osa uusista yrityksistä kehittyy tällaisiksi kasvuyrityksiksi. ?  Pääkaupunkiseudulla vuosina 2006?2010 aloittaneista yrityksistä vajaa sata oli varsinaisia kasvuyrityksiä, jos tarkastellaan niiden henkilöstömääriä vuosina 2011?2014, kertoo kaupunkitaloustutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:sta. Helsingin seudun yrityskatsaus kertoo kasvuyritysten lisäksi myös ns. kasvavien yritysten määrän. Kasvaviin yrityksiin lasketaan ne yritykset, jotka työllistävät tarkastelujakson alussa vähintään 5 henkilöä ja joiden henkilöstömäärä kasvaa seuraavan kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosenttia. ?  Uusien yritysten joukossa on kasvavia yrityksiä runsaat kolmesataa. Kaikista uusista yrityksistä noin 3,5 prosenttia kehittyy joko varsinaiseksi kasvuyritykseksi tai kasvavaksi yritykseksi, Laakso sanoo. Lähes puolet yrityksistä lopettaa toimintansa Pääkaupunkiseudulla rekisteröidään keskimäärin 8 500 uutta yritystä vuosittain. Kaikki niistä eivät toimi aktiivisesti. Vuosina 2006?2013 toimintansa aloittaneista uusista yrityksistä kaksi kolmasosaa oli aktiivisesti toiminnassa seuraavana vuonna yrityksen perustamisesta. ?  Lähes puolet uusista yrityksistä lopettaa aktiivisen toiminnan viiden vuoden kuluessa aloituksesta. Lopettaminen voi johtua esimerkiksi siitä, että yrityksen taloudellinen toiminta hiipuu tai se fuusioituu toisen yrityksen kanssa, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen HSY:stä sanoo. Aktiivisten uusien yritysten henkilöstömäärä kasvaa alkuvuosina Useimmiten uudet yritykset ovat pieniä ja työllistävät aluksi korkeintaan yhden henkilön, yleensä yrittäjän itsensä. Aktiivisten yritysten henkilöstömäärä kasvaa nopeasti seuraavina vuosina yrityksen perustamisesta. ?  Esimerkiksi vuonna 2006 aloittaneiden aktiivisesti toimintaansa jatkaneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kaksinkertaistui vuosina 2007? 2014. Usein kasvuvaihetta seuraa vakiintuminen ja kasvun hidastuminen, Tähtinen sanoo. Nuoret kasvuyritykset eli ns. startup-yritykset työllis- Kasvuyrityksen ja kasvavan yrityksen kriteerit ? Kasvuyritys: Henkilöstömäärä on tarkastelujakson alussa vähintään 10 ja henkilöstömäärä kasvaa kolmen vuoden aikana vähintään 20 % vuodessa. (OECD:n määritelmä) ? Kasvava yritys (niistä jotka eivät ole kasvuyrityksiä): Henkilöstömäärä tarkastelujakson alussa vähintään 5 ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavan kolmen vuoden aikana vähintään 10 %. (HSY:n yrityskatsauksen kriteeri) tävät lähes kolmanneksen kaikkien uusien yritysten henkilöstöstä. Pääkaupunkiseudun nuoret kasvuyritykset painottuvat hallintoja tukipalveluihin, informaatio- ja viestintäpalveluihin sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan.
• Viikot 49-50 ? Nro 21 11 Värivuoto voittoon virastokeskuksessa ??Senaatti-kiinteistöt juhlistaa Suomen valtion 100-vuotista itsenäisyyttä valaisemalla merkittäviä rakennuksia. Valaistusratkaisut jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa tuomaan valoa ja vireyttä pimeisiin vuodenaikoihin. Pasilan virastokeskuksen valaistusratkaisun voitti ehdotus ?Värivuoto? jatkokilpailun perusteella. Senaatti-kiinteistöjen Valossa-suunnittelukilpailussa haettiin neljään merkittä- vään rakennukseen uusia valaistusratkaisuja. Valaistavat kohteet olivat Kansallismuseo, Oopperatalo, Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sekä Pasilan virastokeskus. Muiden kohteiden kuin Pasilan virastokeskuksen osalta kilpailu ratkesi lokakuussa. Pasilan virastokeskus sijaitsee paraatipaikalla uudistuvassa Pasilassa. Haasteellisena kohteena ja lähitulevaisuudessa merkittävän uudisrakennustoimin- Pasilan virastokeskuksen voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Värivuoto, tekijänä Valotoimisto Tülay Schakir. nan keskittymässä sijaitsevana isona rakennuksena se oli kilpailukohteista ainoa, josta päätettiin järjestää neljän valitun ehdotuksen kesken vielä jatkokilpailu. Jatkokilpailu on nyt ratkennut ja Pasilan virastokeskuksen voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Värivuoto, tekijänä Valotoimisto Tülay Schakir. Lisäksi palkintolautakunta päätti lunastaa ehdotuksen Aallokko, jonka tekijänä on Elisa Hillgen, Valosilmä Ky. Voittaja palkitaan 10 000 eurolla ja lunastus 2 000 eurolla. Hyväntuulinen maamerkki Hienovarainen Värivuotoehdotus perustuu valuvan valon käyttöön, joka tuo julki kauniin idean kokonaisuudesta ja ulottuu massiivisen rakennuksen kaikille sivuille. Maantasossa olevan kivijalustan valaiseminen ja betonijulkisivu- Palkintolautakunta päätti lunastaa ehdotuksen Aallokko, jonka tekijänä on Elisa Hillgen, Valosilmä Ky. Diakonissalaitos: Paperittomien määrä on pysynyt maltillisena ??Turvapaikanhakijoille palveluja tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan paperittomien ihmisten määrä Helsingin seudulla on tällä hetkellä vielä maltillinen. Tilannekuva kuitenkin muuttuu koko ajan, ja kielteisten turvapaikkapäätösten myötä paperittomien määrä mahdollisesti kasvaa. Uhkakuvat tuhansista paperittomista eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Näkemys perustuu Diakonissalaitoksen käynnistämän paperittomien tilanteen kartoitustyön havaintoihin. Pääkaupunkiseudulla toteutettavan kartoitustyön tavoitteena on tarkentaa kuvaa paperittomien määrästä, tilanteesta ja avun tarpeesta. Samalla kartoitetaan näiden ihmisten parissa työskentelevät ja heille mahdollisesti tukea tarjoavat tahot.   Kartoitustyön havainnoista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista viestitään laajalle yhteistyöverkostolle työn edetessä. Toiminnan rahoittavat Helsingin kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos. Diakonissalaitoksen työntekijät ovat jalkautuneet aktiivisesti etsimään lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja muita paperittomina Suomessa oleskelevia. Työtä tehdään yhdessä muiden järjestöjen, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa myös valtakunnallisesti. ? Haluamme ymmärtää, miten voimme yhteiskuntana vastata mahdollisesti  lisääntyvän paperittomuuden tuomiin haasteisiin  ja uusien suojattomien ihmisten tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti. On tärkeää, että paperittomien oikeudet tunnetaan ja että viranomaiset, järjestöt sekä vapaaehtoiset kansalaiset voivat tukea niiden toteutumista omalla tavallaan, sanoo diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Helsingin Diakonissalaitokselta. ? Kukaan ei ole ihmisenä laiton, vaikka oleskelu maassa sitä olisikin. Migri on hiljattain todennut, että maahan laittomasti jäävällä ulkomaalaisella on edelleen oikeus saada tarvittaessa kiireellistä sairaanhoitoa, laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä toimeentulotukea, ja lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Diakonissalaitos on valmis puolustamaan sitä, että myös paperittomien oikeudet Suomessa toteutuvat. Olemme mukana järjestämässä muun muassa hätämajoitusta talven aikana kaikille kodittomille, paperittomat mukaan lukien. Helsingin Diakonissalaitos tukee paperittomia tarjoamalla heille peseytymismahdollisuuden, tukea ja neuvontaa arkisin klo 1216 päiväkeskus Hirundossa Helsingin Puotinharjussa. Diakonissalaitos järjestää myös hätämajoitusta yhdessä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän kanssa. ? Yhä suurempi osa Suomeen esimerkiksi Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista on saanut tai saa kielteisen turvapaikkapäätöksen,  ja heidän odotetaan palaavan kotimaahansa. Kielteisestä päätöksestä huolimatta osa jää kuitenkin Suomeen. Koska heitä ei pääsääntöisesti voida palauttaa Irakiin tai muihin maihin, joiden kanssa Suomella ei ole palautussopimusta, heitä ei myöskään voida käännyttää maasta vasten heidän tahtoaan. ? Paperittomat eivät tiedä oikeuksistaan. Elämä yhteiskunnan ulkopuolella voi johtaa paperittoman hyväksikäyttöön tai rikollisuuteen. Jos ihminen kokee, ettei hänellä ole arvoa eikä yhteenkuuluvuutta ympäröivään yhteisöön, myös riski radikalisoitumiseen kasvaa.   pinnan alareunan korostaminen rakentavat virastotalolle uudenlaisen pimeän ajan arkkitehtuuridynamiikan, jossa korkean julkisivun pystysuuntaiset valuvat värit korostuvat. Alueella jalan tai pyörällä kulkevalle valoteos näyttäytyisi merkittävänä hyväntuulisena maamerkkinä. Miksi Valossakilpailu? Valossa-kilpailussa haettiin valittujen rakennusten julkisivuihin ja lähiympäristöön uusia valaistusratkaisuja, jota korostavat kohteen ominaisuuksia ja tuovat valon avulla niihin uusia näkökulmia. Samalla haluttiin tuoda esille uusia innovatiivisia valon ja teknologian käyttömahdolli- suuksia. Kilpailussa haettiin pysyviä valaistusratkaisuja, jotka kuitenkin ovat muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin ja valaistusolosuhteisiin. Arvostelussa painotettiin taiteellisuutta, innovatiivisuutta, muunneltavuutta, taloudellisuutta sekä toteutus- ja kehityskelpoisuutta. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 38 ehdotusta, joista Pasilan virastokeskus sai 15. Tavoitteena on, että vuoden 2017 alkupuoliskolla on päätetty miten ja mitkä ratkaisut toteutetaan. Valittujen kohteiden valaistukset valmistuvat syksyllä 2017. Kaikki ehdotukset ovat nähtävissä www. senaattivalossa.fi. Kilpailu on osa Suomi100-ohjelmistoa. Yrjönkadun uimahallissa hemmottelupäivät ??Yrjönkadun uimahallissa järjestetään joulukuussa jälleen suositut hemmottelupäivät. Suuren suosion saattelemana naisten hemmottelupäivä järjestetään joulukuussa kahdesti. Keskiviikkona 7.12. on ensimmäinen naisten hemmottelupäivä, ja toinen on sunnuntaina 11.12. Miesten hemmottelupäivän vuoro on puolestaan torstaina 15.12. Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Keskiviikkona 7.12. ohjelmassa on myös syvän veden vesijumppaa kello 13.30?14.00 ja kello 18.45?19.15 sekä vesijuoksuopastusta klo 14.15? 15.00 (vesijumpissa ja vesijuoksuopastuksessa on ui- mapukupakko). Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niskahartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen, kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan keskiviikkona 7.12. kello 13.00 alkaen, ja sunnuntaina 11.12. kello 11.00 alkaen. Sunnuntaina 11.12. toinen kerros aukeaa kello 13.00. Myös miesten hemmottelupäivänä 15.12. uidaan tunnelmavalaistuksessa ja kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähieron- taa, niska-hartiahierontaa ja virkistävää kasvohoitoa (puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat torstaina kello 13.00, jolloin myös toinen kerros aukeaa. Kevyet hoidot maksavat 5e/kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan tuleville asiakkaille. Hemmotteluhoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus on hemmottelupäivinä paikan päällä. Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi lisäksi nauttia Cafe Yrjön monipuolisista antimista. Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa menee hemmottelupäivinä kiinni 20.00. Yrjönkadun uimahallissa järjestetään jälleen suositut hemmottelupäivät. Kuva: liikuntavirasto
• Nro 21 ? Viikot 49-50 12 Marian sairaala-alueen suunnitelman luonnos kommentoitavana Marian sairaalan historialliselle alueelle suunnitellaan uutta käyttöä toimitilojen, palveluiden ja asumisen alueena. Suunnitelman luonnosta voi kommentoida 19. joulukuuta saakka. Esittely- ja keskustelutilaisuus oli 1. joulukuuta. ??Täydennysrakentamista suunnitellaan alueen eteläosaan painottuen. Pohjoisosan säilyviin sairaalarakennuksiin ja alueen eteläosaan sijoittuisi pääasiassa toimitiloja. Myös aluetta elävöittäville kivijalkaliiketiloille luodaan mahdollisuuksia. Alueelle on suunniteltu 4?9-kerroksisia rakennuksia. Uutta kerrosalaa syntyisi noin 26 000 kerrosneliötä. Uusia asukkaita alueelle voisi tulla arviolta joitakin satoja. ? Työn aikana on kokeiltu monenlaisia vaihtoehtoja ja tämä on tuntunut toimivimmalta ratkaisulta. Liikenteen päästöt ja alueelle kaavailtu monipuolinen palvelukeskus ovat asettaneet suunnitteluun melko tiukkoja reunaehtoja, kuvaa alueen arkkitehti Tommi Suvanto kaupunkisuunnitteluvirastosta. Monipuolinen palvelukeskus ryhmäkoteineen ja palvelutiloineen sijoittuu luonnoksessa alueen itäosaan, joka on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sijainti on pohjoisempi kuin visiovaiheessa ja koko on pienentynyt. ? Tässä ratkaisussa säilyy enemmän vanhoja rakennuksia ja ympäristöä. Pohdimme myös alueen koko leveydelle rakentuvaa palvelukeskusta, mutta se olisi katkaissut jalankulkuyhteyden alueen läpi. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan. Etelässä keskeisin osa vehreästä paviljonkisairaala-alueesta on tarkoitus säilyttää. Kahta vanhaa rakennusta ehdotetaan siirrettäväksi. ? Vanhan ympäristön säilyttämistä on toivottu palautteessa. Tutkimme myös ratkaisua, jossa kaikki vanhat rakennukset olisivat säilyneet. Se ei toiminut il- manlaadun ja tiivistämistavoitteiden kannalta. Vilkas liikenne aiheuttaa haittoja Mechelininkadun ja Porkkalankadun ympäristössä. Katujen varsille on suunniteltu mahdollisimman yhtenäistä rakennusmuuria suojaamaan pihoja melulta ja päästöiltä. Tavoitteena on kytkeä alue nykyistä paremmin ympäröivään kaupunkiin. Liikenneyhteyksiä kehitetään erityisesti kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Mechelininkadulle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet ja länsipuolelle jalankulkuyhteys. Sairaala-alueen keskellä kulkee Marianpiha-työnimellä jalankulkureitti sekä poikittaisia yhteyksiä Baanalta Mechelininkadulle. Suunnittelussa on panostettu rakennusten suojaan syntyvään kävely-ympäristöön. Kävelymatkaa on viitisenkymmentä metriä enemmän kuin jos reitti kulkisi Mechelininkadun itäreunaa pitkin. Suunnitelmien mukaan Baana kapenisi jonkin verran uusien rakennusten kohdalla ja toiminnalliset alueet siirtyisivät lähemmäs Porkkalankadun siltaa. Alueelle ajettaisiin yksinomaan Porkkalankadun suunnasta. Pysäköintiä on suunniteltu kortteleiden alle maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Työmiehenpuistikko on rajattu pois kaava-alueesta. Visiovaiheen aineistot olivat nähtävillä keväällä 2015. Tuolloin ehdotettiin Lastenkodinkadun jatkeeksi siltaa Baanan yli alueelle. ? Nyt palvelukeskus sijaitsee pohjoisempana ja sillasta on luovuttu. Varsinkin ajoneuvoliikenteen siltaa vastustettiin asukkaiden palautteessa, Suvanto toteaa. Havainnekuva Marian sairaala-alueen suunnitelman luonnoksesta. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Suunnitelman luonnos keskustelussa 19.12. saakka Kommentoitavana on luonnos alueen suunnitelmasta, liikennekaavio sekä muuta aineistoa. Verkkokeskustelu suunnitelmista on auki 19.12. asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ marianluonnos. Esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään torstaina 1.12.2016 kello 17.30?19.30 info- ja näyttelykeskus Laiturilla (Narinkka 2). Esittelyjen jälkeen keskustelu jatkuu karttojen ääressä. Tapahtuma Facebookissa. Luonnoksen valmisteluaineistoon voi tutustua Laiturilla sekä verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat ja siitä voi esittää 19.12. mennessä kirjallisen mielipiteen Helsingin kaupungin kir- Viistoilmakuva Marian sairaala-alueesta vuodelta 2010. Kuva: Helsingin kaupunkimittausosasto Suunnitelman luonnoksen viistonäkymä Marian sairaalan alueelle. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto jaamoon esimerkiksi sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kaupunkisuunnittelulau- takunnan on tarkoitus käsitellä varsinaista kaavaehdotusta keväällä 2017. Syksyn 2016 kolmas ensi-ilta ?? Milja Sarkola ?Perheenjäsen. Ohjaus Tarja Koskela Sarkolan Perheenjäsen osuu tarkasti isoon kysymykseen: miten yhdistää perhe ja ura.  Näytelmä kertoo perheestä, jonka jäsenet eivät tiedä toistensa syntymäpäiviä ja jossa lapsi on olosuhde, ei elämän päämäärä. Perheestä, joka ei tunne toisiaan.Näytelmässä käydään läpi kahden sukupolven kokemuksia; isän ja tyttären sekä tyttären ja hänen lapsensa.  Sarkola käsittelee tarkasti ja kipeästikin äidin riittämättömyyden ja syyllisyyden tuntemuksia, joita perheen ja uran yhdistäminen voi syn- nyttää. Näytelmä on monella tapaa myös riemukas ja vapauttava sukellus perheenjäsenten odotuksiin ja pettymyksiin. Tuttua ja tunnistettavaa tasapainoilua uran ja perheen välillä, jossa todellinen eettisyys mitataan siinä kuka ne tiskit lopulta tiskaa. Rooleissa:  Virve Laasonen, Heidi Ripatti, Mikko Ravantti, Pirjo Saariokari Esitykset 7.12., 9.12., 10.12,. 14.12. ja 16.12. aina klo 19 alkaen. Esityksen kesto noin 2 tuntia, väliaika.? TEATTERI KULTSA, Käenkuja 6-8, Sörnäinen, 00500 Helsinki  www.teatterikultsa.fi
• Viikot 49-50 ? Nro 21 13 Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa ??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Treffeillä museo tarjoaa yhteistä tekemistä ja ohjelmaa matalan kynnyksen periaatteella. Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa: jaetaan muistoja pikkujouluista, keskustellaan jouluvalmisteluista suoraan 1950-luvulta tulleiden Aunen ja Hilman kanssa ja paneudutaan vuodenvaihteeseen liittyviin uskomuksiin. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa aloittaen pikkujouluista. Niihin liittyviä tapoja ja perinteitä valottaa 7.12. museon tutkija Jere Jäppinen. Seuraavalla kerralla 14.12. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen vauhtiin pääsevät Aune ja Hilma, rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta. Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista ja vähän vanhemmistakin perinteistä. Joulukuun viimeinen kerta 21.12. kurkottaa jo uuden vuoden puoleen. Silloin aiheena ovat vuodenvaihteeseen liittyvät uskomukset. Tervetuloa mukaan! ke 7.12. klo 13.30?15.00 Iltapäivätreffit: Pikkujoulut ennen ja nyt Pikkujoulujen viettäminen on nuori perinne, ja siihen liittyvät tavat vaihtelevat perhepäivällisestä ravintolailtaan, puuronsyönnistä ryyppäjäisiin. Tutkija Jere Jäppinen kertoo erilaisten pikkujoulujen taustasta ja osallistujat voivat jakaa pikkujoulumuistojaan. ke 14.12.klo 13.30?15.00 Iltapäivätreffit: Jouluvalmisteluja 1950-luvun hengessä Aune ja Hilma, kunnianarvoisat rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta, valmistautuvat jouluun. Tervetuloa keskustelemaan heidän kanssaan 1950-luvun ja vanhemmistakin jouluperinteistä. Miten joulua valmisteltiin, mitä syötiin, miten kodit koristeltiin ja millainen oli joulunajan ohjelma kaupunkilaiskodeissa? Helsingin kulttuuripalkinto Viva Granlundille ??Kaupungintalolla jaettiin 22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva Granlundille. Ensimmäisen sai v. 1963 Eino Kalima. Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin. Hänen pitkäaikainen työnsä on keskittynyt taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapintaan, luonut ennen kaikkea julkiseen kaupunkitilaan vaikuttavia seinämaalauksia, jotka pysäyttävät ohikulkijat ihailemaan ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä. Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alkukulkuihin seiniin ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenran- nassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväen Baanalla. ? Työt ovat enemmän kuin maalauksia, ne ovat sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää ja huomioi Granlundin töiden osallistavan ja yhteisöllisen luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta osaksi laillista nykykulttuuria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi työ, Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän toi- mesta v. 2006 Kaisaniemen metroasemalle. Viva Granlund kiitti tunteikkaasti vanhempiaan, jotka istuivat ihan salin edessä. Hän kiitti tuesta, jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös kulttuurikeskusta ja sitä hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi. Sekä muita taiteilijoita ja ystäviä jne. Se oli lyhyt ja kaunis kiitospuhe. Taiteilija oli valinnut v. 2016 Voice of Finland -finalistin Ilona Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös 65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille. Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva: Mika Ruusunen Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista 14.12. Kuva: Maija Astikainen Kirja-arvostelu Oliko Stalin pehmo Suomelle ? ???Patsaiden kookas ja harteikas Stalin olikin vain pieni äijän käppyrä ?, kuvailee Neuvostoliiton päämiestä Josef Stalinia Suomen kommunistien johtohahmo Hertta Kuusinen tavattuaan neuvostojohtajan, hirmuhallitsijan, diktaattorin Moskovassa syksyllä 1945. Hertta Kuusisen mies Yrjö Leino totesi saman keväällä 1946 : Stalin oli fyysillisesti lyhytkasvuinen nappula luisuine hartioineen ?. Olipa Josef Stalin ulkonaisesti ?pieni äijän käppyrä ?, hän on ollut merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Suomen kohtalo, itsenäisyys on ollut useasti Stalinin käsissä. Kolmesti Suomen olemassaolo riippui Stalinin ratkaisuista. Näistä Stalinin ratkaisuista, Suomelle suopeista, kertoo elävästi, mielenkiintoisesti, hauskastikin professori Kimmo Rentolan uusi erinomainen historiateos ?Stalin ja Suomen kohtalo ?.( Otava 2016). Kova ja pehmeä Rentola kuvaa monipuolisesti venäläisiin lähteisiin nojautuen Josef Stalinin ja hänen lähimpien neuvonantajiensa ajatuksia ja toimintaa Suomen historian kohtalonvaiheissa. Stalin aloitti ja lopetti Talvisodan, päätti jatkosodan erillisrauhasta Suomen kanssa 1944 ja oli ratkaisevasti tekemässä Suomen ja Neuvostoliiton välistä yya-sopimusta J.K. Paasikiven kanssa. Sopimus vei pohjan Suomen kommunistien ?vallankaappaushankkeista?, jos sellaisia olikaan 1948. Vielä 1950-luvun alussa Korean sodan oletetut vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen olivat Stalinin huolenaiheena. ?Herra generalissimus Stalinilla on kolkka sydämessään hyviä ajatuksia varten suomalaisia kohtaan ?, sanoi silloinen pääministerimme Urho Kekkonen kesäkuussa 1950. Stalin vastasi kohteliaasti :? suomalaiset olivat rehellisiä miehiä, jotka täyttävät täsmällisesti sitoumuksensa. (Eli maksoivat sotakorvaukset.) Jos jatkuisi näin menisi hyvin?. Stalinin persoonaa Suomen kohtalon vaiheissa Rentola kuvaa uudella tavalla tuoden hyvin esiin Stalinin ajatusten ja mielenliikkeiden nopeat vaihdokset ja toiminnan ristiriitaisuudet. Neuvosto-Venäjälle 1920- ja 1930-luvuilla menneitä kommunisteja Stalinin koneisto kohteli äärimmäisen julmasti, toisaalta Stalin arvosti suuresti suomalaisten sitkeyttä ja urhollisuutta Talvisodan taisteluissa. Talvisota teki Suomesta erikoistapauksen Stalinin silmissä. Se oli yksi Suomen pelastumisen syistä. Erillisrauha 1944 Suomen seuraava kohtalonhetki oli rauhaan pääseminen 1944. Saksa ja sen liittolaiset, Suomi siinä mukana, olivat häviämässä Toisen maailmansodan ja Suomella oli kiire ja hätä päästä nopeasti rauhaan Neuvostoliiton kanssa kesän 1944 lopulla. Kirja kuvaa erittäin hyvin Neuvostoliiton rauhanehtojen vaihtelua keväästä 1944 syksyyn 1944. Suomen itäraja oli jo Kotkassa, mutta Paasikiven johdolla Suomi hivutti rajaa pikku hiljaa kohti itää. Hanko, Porkkala, Petsamo olivat neuvottelujen erityiskohteena. Saksalaiset joukot Suomessa, yli 220 000 miestä, olivat oma erittäin hankala rauhanehtojen osa. Neuvostoliiton Ruotsin lähettiläs madame Kollontai yritti eri tavoin lieventää Neuvostoliiton rauhanehtoja Suomelle. Rentola selvittää kirjassaan erinomaisesti puolueettomana taituroineen Ruotsin merkitystä Suomelle , Stalin ei halunnut miehittää Suomea, koska silloin Saksa hyvinkin miehittäisi Ruotsin, laskelmoi ?Joe-setä?. Suomi sai erillisrauhan syyskuussa 1944, vaikka erityisesti Englanti ja sen johtaja Churchill vaati Stalinilta paljon kovempia otteita Suomea kohtaan. Stalin ?pehmoili?, lopullinen rajalinja vedettiin pitkälle suomalaisten ehdotuksen mukaisesti, suomalaisten neuvottelijoiden hämmästykseksi ! Mannerheim armahdettiin Sotasyyllisten rankaiseminen oli myös erittäin hankala asia suomalaisille. Rau- hansopimusehdot sitä edellyttivät. Stalin, muut neuvostojohtajat ja britit olivat tiukkoina, mutta yksi poikkeus tehtiin : Tasavallan Presidentti , sodanajan armeijan ylipäällikkö Mannerheim ei joutunut sotasyyllisten joukkoon. Tässäkin Stalin ?pehmoili?, vanhaa tsaarin armeijan upseeria ei häpäisty. ?Vallankaappaus 1948? Vuosi 1948 on Rentolan kirjan kolmas merkkivuosi. Silloin Suomessa elettiin levotonta sisäpoliittista aikaa. Neuvostoliitto Stalinin johdolla laajensi vaikutuspiiriään Keski-Euroopan maihin, Suomessa kommunistit elättelivät toivoa ?Tshekkoslovakian tiestä ?. Tässä vaiheessa nousee Suomen kohtaloiden ratkaisijaksi Stalinin lisäksi presidenttimme J.K.Paasikivi, joka ei ollut mikään Neuvostoliiton ystävä, mutta tunnusti maailmanpolitiikan ja maantieteen tosiasiat. Äreä, kiukkuinen mies oli sopiva vastus Josef Stalinille. Neuvostoliittto ei lähtenyt toteuttamaan Suomessa ?Tshekkoslovakian tietä?, maiden välinen yya-sopimus riitti vakuuttamaan Stalinin. Rentolan kirjaa lukiessa tulee vakuuttuneeksi siitä, että yllättävän vahvasti Suomen selviytymiseen vaikuttivat sattuma, ajoitus ja silkka tuuri. Läheltä piti, monta kertaa. Erinomainen oppikirja Kimmo Rentolan ?Stalin ja Suomen kohtalo ? on sopivan terävä ja olennaiseen keskittyvä oppikirja kouluillekin,pituus sopiva reilut 220 sivua. Erityisesti kirjaa voi suositella UPI:n diletantti tutkijoille ja politiikan joutomäille, joilta tuntuu puuttuvan peruskoulun maantiedon ja historian opit. Pekka Hurme
• Nro 21 ? Viikot 49-50 14 Senaatintorilla juhlistetaan Sibeliuksen synttäreitä ??Vuosi sitten, Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä kokoontui Senaatintorille tuhatpäinen joukko laulamaan säveltäjän kunniaksi Finlandian. Koskettava laulukokemus uusitaan tänäkin vuonna. Torstaina 8. joulukuuta kello 12 toivotetaan Sibeliukselle syntymäpäiväonnittelut laulamalla yhdessä kolme hänen rakastetuinta lauluaan. Koolle kutsujina ovat tällä kertaa Helsingin seurakuntien kanttorit. Miksi Senaatintorille kannattaa poiketa keskellä päivää, musiikkisihteeri Sanna-Maarit Hakkarainen. ? Yhdessä laulaminen pidentää ikää, kannattaa tulla paikalle vaikka lounastunnilla. Tapahtumasta jää varmasti kaikille hymy huulille koko päiväksi. Sanna-Maarit Hakkaraisella ei ole omakohtaista kokemusta vuoden takaisista laulajaisista. Hän on kuitenkin katsonut Suomalaisen musiikin ja Sibeliuksen 150-vuo- tissyntymäpäivän tunnelmia YouTube-videoilta. ? Tällä kertaa Senaatintorin portailla kajautamme neliäänisesti sekakuoroversioina Sibeliuksen laulut En etsi valtaa loistoa, Soi kunniaksi luojan ja lopuksi Finlandian. Nuo kaikki ovat suomalaisten rakastamaa kansallista perinnettä, lauluja, jotka kaikki laulamista harrastavat osaavat. Kuoroa johtaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Seppo Murto. Lauluun saavat yhtyä kaikki läsnäolijat. Vapaaehtoinen harjoitus pidetään paikan päällä kello 11.30. Tapahtumaan voi ilmoittautua Facebookissa. Hyvää syntymäpäivää, Janne Senaatintorilla 8.12. kello 12 Järjestäjä: Helsingin seurakunnat ja Kirkon musiikkijuhlat 2017 Senaatintorilla juhlitaan tänäkin vuonna Sibeliuksen synttäreitä laulamalla kolme Sibeliuksen laulua. Tapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkon musiikkijuhlat 2017. Kuva: Pentti Manskukoski /Kuorokierros 2015 Savoy-teatterin joulussa Stadin kundi isolla lavalla soivat klassikot monin versioin ? Stadilainen Big Band komppaa ??Savoy-teatterin joulukonserteissa kuullaan sekä päivitettyjä että perinteisiä tulkintoja klassikkokappaleista. Sointi Jazz Orchestra rakentaa joulun tunnelmaa torstaina 8.12. ja oopperalaulaja Johanna Rusanen pitää perinteisen joulukonserttinsa perjantaina 9.12. na ja Tiernapoikien rooleissa nähdään Kalle Ruusukallio, Lauri Mikkola, Juuso Waris ja Minna Tuuliainen. ? Tiernapojat on vahva Jazzkäsittelyssä brändi, johon monesti viiTiernapojat tataan, mutSuomalaisen musiikin ta sitä ei ole päivänä 8.12. Sointi Jazz musiikillisesJohanna Rusanen ? Joulun valoa 9.12. klo 19 Orchestra ottaa käsittelyyn- ti uudistettu sä vuosisataisen Tiernapo- koskaan, sajat-jouluperinteen. Lauluku- noo Rasmus Soini. Karakorpi, piano vievät vaelmasta kuullaan rumpa? Savoy-teatterissa kuul- kuulijan jouluiselle aikali Siiri Partasen ja kapelli- laan myös Hoosianna ja pe- matkalle aina 1200-luvulmestari Rasmus Soinin te- rinteisiä joululauluja Soin- ta tähän päivään. kemä uudissovitus 17-hen- ti Jazz Orchestralle soviTyylinmukaisuuteen ja kiselle orkesterille. Laulaji- tettuna. Jotain ihan uutta- tekstitulkintaan panostava kin materiaalia on lu- Rusanen on suosittujouluvassa, täydentää Siiri konserttien esiintyjä. EnPartanen. simmäisen julkisen esiintymisensä hän teki 5-vuoAikamatka tiaana jouluaattona Kuopion Tuomiokirkossa. Savoy1200-luvulta teatterin konsertissa kuultähän päivään laan muun muassa klassiPerjantaina 9.12. la- kot Ave Maria, Oi jouluvalle nousee kansain- yö, Varpunen jouluaamuvälisesti menestynyt na, Sylvian joululaulu, Sanja laajan yleisön tun- ta Lucia, Taivas sylissäni ja tema oopperalaula- Walking in the Air. ja Johanna Rusanen. Joulun valoa -konserSavoyn joulu: tissa Rusanen sekä Sointi Jazz Orchestra esitSointi Jazz Orchestra esittää Tier- Maija Linkola, viu- tää Tiernapojat 8.12. klo 19 lu, Iida-Vilhelmiina Johanna Rusanen ? Jounapojat 8.12. klo 19 Laine, sello ja Salla lun valoa 9.12. klo 19 ??Lasse Liemola Hits with Mosabacka Big Band? konsertti Opistotalolla 15.12..klo 19:00 Nuorisoidoli Lasse Liemola on kahdeksankymppisenä hurjassa vedossa ja uudet sovitukset Mosabacka Big Bandin säestämänä antavat hänen hiteilleen vielä lisää potkua. Tähti on kypsynyt tulkitsijana ja Markku Renko on sovittanut Lassen tunnetut kappaleet uuteen loistoon. Lasse Liemola levytti ensimmäiset kappaleensa nuorisokulttuurin murroksessa 1957 noin 60 vuotta sitten . Levytyksiä tehtiin parissa kymmenessä vuodessa yli 60 kappaletta ja ne soivat ja jäivät nuorison tajuntaan. Jazz-muusikot johtivat levy-yhtiöitä ja ihmettelivät miten nuorison nopeasti soittama blues yhtäkkiä valtasi markkinat. Vanhempi muusikkopolvi luuli hallitsevansa tämänkin genren ja sovitti rock kappaleita suurille kokoonpanoille, mutta toisin kävi ? nuoriso muutti kaiken: laulajat, soittajat, musiikkityylin ja kokoonpanot. Lasse Liemola oli tämän murroksen ensimmäinen esikuva ja ilmentymä. Energisen iloinen esiintyminen ja dynaaminen ote ja komea ulkonäkö yhdistetty- Seurasaaren Joulupolulla touhutaan ja riemuitaan ??Joulupolun varrella on sunnuntaina 11.12. klo 12-17, lähes 30 lapsille suunniteltua tapahtumapistettä, joissa leikitään vanhanajan leikkejä ja lauletaan joululauluja, kuullaan satuja ja seurataan lasten esittämää joulukuvaelmaa, askarrellaan heijastinkoruja ja testataan tonttujen taitorataa. Joulupolun ikiomassa postikonttorissa lapset voivat kirjoittaa ja postittaa joulukortin erikoisleimalla. Joulupolulla tapaa joulupu- kin ja -muorin tonttuineen sekä metsäneläimiä jakamassa piparkakkuja. Lapsille tarjotaan tonttujen keittämää joulupuuroa (omat lautaset ja lusikat mukaan). Joulupolun kuusiköynnökset ja -kranssit, olkipukit ja lyhdyt johdattavat joulun odotuksen tunnelmaan. Perinteisten joulukoristeiden lisäksi piparkakkunäyttely ja huovutetut metsäneläimet ihastuttavat kulkijoita. Polun varrella olevat puut kiedotaan värikkäisiin kaulaliinoihin oikean suunnan merkiksi. Joulupolulle kannattaa suunnata kaikki aistit avoinna, sillä herkät korvat kuulevat ja tarkat silmät näkevät Joulupolun monet yllätykset. Päälle tarvitaan lämpimät, säänmukaiset vaatteet ja sydämeen paljon joulumieltä. Joulupolun tarkka ohjelma on ladattavissa kotisivuilta joulukuun alussa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lasse Liemola. nä helposti tunnistettavaan ääneen sulatti teinityttöjen sydämet. Lasse oli ilmeinen luonnon- lahjakkuus. Alun esiintymisissä sai ja tulikin kuvastua nuoruuden herkkyys ja kokemattomuus. Lähestymistapa musiikkiin oli tuore. Lassen ensimmäiset levytyskappaleet olivat tuttuja ikivihreitä. Lassen laulamasta englantilaisesta skifflestä ja Paul Ankan kappaleista muodostui lopulta Lassen oma ohjelmisto ja se sai huiman suosion. Torstaina joulukuun 15. klo 19:00 avautuu ?kultai- nen 50 ? 60-luku? Opistotalon Juhlasalissa Lasse Liemolan ja Mosabacka Big Bandin vauhdittamana ja uusin maustein terästettynä. MBB.n kapellimestari Markku Renko on antanut sovituksillaan tutuille melodioille uudet vaatteet ja Lasse pitää huolen siitä että hänen laulunsa noilta vuosilta tulevat tuoreena ja sykähdyttävinä jälleen mieleemme. Talven keskelle voi tuskin ajatella lämmittävämpää iltaa!
• Viikot 49-50 ? Nro 21 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE Meiltä joululahjat ? korut, kellot, hopeat Etelä-Suomen edullisemmat hinnat. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Maalauspalveluja Pinnotec Maalauspalvelut Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Palveluja Timanttisormukset: laajat valikoimat huippuedulliseen hintaan Vanhaa hopeaa: lusikoita, astioita, koruja, kaikkea valtavasti Hienot spektroliittikorut suuresta valikoimastamme jouluhintaan Hyvät valikoimat vintage ja uusia rannekelloja 50% alennuksella erä timanttisormuksia ? tule lahjakaupoille Hyvän ammattitaitoisen palvelun saa meiltä samaan hintaan innoite pintoihin Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Paristonvaihto vain 6.00? / kpl ODOTTAESSA!! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Tutustu lisää osoitteessa www.pinnotec.fi Tai soita/ring 050 572 1186/Mikael Yhteistyössä Sähkötyöt Eltamatic 044 589 0761/Tomi Vi betjänar även på svenska. LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l o Aut r vice Se AutoGlaspsarasta palvelua gin vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Miksi maksaa liikaa kun meiltä saa halvalla, säästät paljon rahaa!! ? Maalaustyöt ? Tasoitetyöt ? Tapetointi ? Huoneistoremontit www.kkvaltonen.fi Terveyspalvelut Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Kirja-arvostelu Kesädekkari Helsingistä Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Rööperin Lehti ??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala. Rakennetaan uusia taloja Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin? Tätä ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ?Siell´ on hieno hietakehto? (Myllylahti 2016). Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen Teiskoon, jossa kauniissa järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen. Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa. Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan kuuluu kuten suomalaisiin nykydekkareihin lähes aina niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on uusi löytö. Hautamäki kuvaa paljon poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle. Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari Helsingistä. Pekka Hurme
• Nro 21 ? Viikot 49-50 16 Hietalahden kauppahalli il k s B ar M hake Joulunajan tarjoukset Hot shakes Ginger Bread Shake 4,50? 6,00? Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Vuoden 2016 viimeinen lehti ilmestyy viikolla 51, (aineistot viim. ma 12.12.) Vuoden 2017 ensimmäinen numero ilmestyy viikolla 3 (aineistot viim. ke 11.1.2017) Soita ja varaa paikkasi ajoissa! KAIHILEIKKAUS EDULLISESTI UUDELLA TEKNOLOGIALLA. Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olemme saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen nyt edulliseen kampanjahintaan. ARVOASIAKASETU ARVO ETU -200 ?/yhden silmän kaihileikkauksesta Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on yhteensä 400 ?. Etu on voimassa 28.2.2017 asti. VA R A A A I K A 0 9 7 7 5 0 8 1 6 0 . Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina.estamasaarinen@karprint.fi HIETSUN HALLI TÄYTTYY JOULUN ODOTUKSESTA! Hietalahden kauppahallissa järjestetään joulumarkkinat lauantaina 17. joulukuuta kello 10.00 - 22.00 ja sunnuntaina 18. joulukuuta klo 10.00 - 16.00 Kävijöille luvassa viihdyttävää ohjelmaa, musiikkia ja makunautintoja. Mukana suomalaisia designereita, taiteilijoita, käsityöläisiä sekä vintagenmyyjiä. Tervetuloa nauttimaan joulun odotuksesta kanssamme!