• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 5-6 ? Nro 2/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! SUSHIKIT 30? SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI STADIFIT HEALTH CENTERIN HELMIKUUN KAMPANJAT! Fysioterapia nettiajanvarauksista -20% 6kk ja 12kk Personal Training sopimuksista -15% kun syötät koodin ?FysioRööperi? varauksen aiheeseen. Hyödynnä tarjous ja tee heti ajanvaraus netissä www.fysioprovita.fi/nettiajanvaraus koodilla ?PTrööperi?. Sovi tapaaminen Personal Trainerin kanssa osoitteesta asiakaspalvelu@stadifit.com ja aloita treenit! www.fysioprovita.fi www.stadifit.com Bulevardi 54, Helsinki p. 09 677 177
• Nro 2 ? Viikot 5-6 2 Ihminen on luotu liikkumaan ???Ihminen on luotu liikkumaan?, sanotaan. Moni uskoo tämän toteamuksen pitävän paikkansa, mutta määrittelee sen koskevan lähinnä niitä, jotka ovat erityisen liikuntakykyisiä ja hyväkuntoisia. Toiset saattavat olettaa, että iän myötä on luovuttava entisistä liikuntaharrastuksista ja niihin liittyvistä tavoitteista, mutta näin ei kuitenkaan ole. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin siteeraa osuvasti liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimiselle elämänsä omistaneen tohtori Kenneth Cooperin mottoa: ?Emme lopeta liikkumista koska vanhenemme, vanhenemme koska lopetamme liikkumisen.? Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa ikääntymisen tuomia riskitekijöitä huomattavalla tavalla. Tapaturmien ehkäisijänä Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa Liikunta ja ikääntyminen ? liikkeellä voimaa vuosiin kerrotaan, että suomalaiset ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Eläkkeelle siirtyvät ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aikaisemmin, mutta terveyserojen on kuitenkin havaittu kasvaneen. Selvitysten mukaan kävely ja muu liikunta ovat vähenemässä, ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikuntaneuvoston mukaan ikäihmisten tulisi pitää yllä kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, kaiken kaikkiaan ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin verran rasittavammin. Fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumattomuuteen keskittyvän tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen UKK-instituutin tilastojen mukaan ikä tuo muutoksia vähitellen ja yksilöllisesti. Instituutin tutkimusten mukaan ikääntymisen vaikutukset, kuten lihasten ja luuston massan pienentyminen, pituuden vähentyminen ja painon nousu voimistuvat radikaalisti 50?70-ikävuoden välillä. Esimerkiksi lihasmassa voi olla 50-vuotiaalla pienentynyt entisestä 10 %, mutta 70-vuotiaalla vastaava prosenttiluku saattaa olla jo 40. Sairaanhoitajana vuosia toimineen Sundelinin mielestä nimenomaan heikentynyt lihasvoima onkin usein ikääntyneiden liikuntaongelmien takana. Jos lihasvoimasta ei pidetä huolta, nousee erityisesti kotona elävän seniorin vahingoittumisriski huomattavasti. Liikkumisen vaikeutumisen ja hidastumisen takana kytee kinkkinen oravanpyörä: koska liikkuminen tuntuu aiempaa haastavammalta, sen vähentäminen on houkutteleva vaihtoehto. Monelle liikkuminen alkaa näyttäytyä kaatumisen pelossa jopa uhkaavana asiana. Liikunnan karsiminen on kuitenkin havaittavissa hätkähdyttävän nopeas- ti erityisesti ikäihmisen fysiikassa, kuten Sundelin on työssään havainnut: ?Inaktiviteetin seurauksena, esimerkiksi sairaalajakson aikana, jopa 5% lihasvoimasta vähenee ensimmäisen viikon aikana ja osteoporoosi lisääntyy prosentin verran päivässä.? Riittävän fyysisen harjoittelun avulla lihasvoimaa voidaan kuitenkin parantaa ja ylläpitää, jolloin myös tasapaino ja reaktionopeus kehittyvät vähentäen kaatumisriskiä. Hyvinvoinnin tuojana On tärkeää huomioida, että liikunnan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään fyysisiin suorituksiin, vaan ne vaikuttavat myös neurologisten sairauksien etenemiseen. Aivoliitto ry:n mukaan liikkuminen vahvistaa mielen hyvinvointia sekä muistia ja tarjoaa lisäksi tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sundelinin mukaan liikunta onkin ainut ?lääke?, joka hidastaa hippokampusatrofiaa, joka on vaikuttava tekijä muun muassa Alzheimerin taudissa. Usealle ikääntyvälle oman kehon hidastuminen voi olla suuri henkinen haaste. Saattaa olla vaikeaa hyväksyä, että ennen notkea ja nopea keho ei ylläkään samoihin suorituksiin. Tästä huolimatta liikkuminen on erinomainen keino pitää yllä myös henkistä hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat sekä rutiinia että 90?! , 6 Ä S STEIS I P I T H E NYT L1/2017 6,90 vaihtelua arkeen, ja lisäksi ne edistävät unen laatua huomattavasti. Aktiivisesti liikkuvat henkilöt tulevat usein kiinnittäneeksi enemmän huomiota myös ravitsemukseen sekä lisäravinteiden saantiin. Sundelin muistuttaakin, kuinka kaikenikäisten liikkujien tulisi ottaa huomioon tasapainoinen ravitsemus ja riittävä proteiinien saanti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää siis fyysisen kunnon ohella yksilön arjen hallintaa, elämäntasoa ja mielenterveyttä. päiväisistä toimista, mutta vain siinä tapauksessa, että se on säännöllistä ja monipuolista. Erinomaisia lihasvoimaa, hapenkulutusta ja kestävyyttä kehittäviä aktiviteetteja ovat kotijumppa, kävely, sauvakävely, uinti, voimistelu, kuntosaliharjoitukset tai vaikkapa keppijumppa. Liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia edistävät perinteisen venyttelyn ohella muokkausvoimistelu, jooga ja perinteinen kiinalainen laji taiji. On hyvä pitää mielessä, että kaikista liikuntalajeista ja -muodoista ei tarvitse pitää, mutta kaikkea sopii kokeilla. Nykyään vaihtoehtoja on tarjolla lukemattomia tanssista hyötyliikuntaan. Vaikka liikunnan ilo Monet mahdollisuudet Liikunta pitää yllä terveyttä ja kykyä suoriutua joka- olisikin päässyt katoamaan, sen voi löytää uudelleen. Useimmiten liikuntakärpänen nimittäin puree vasta, kun lajiin on päässyt kunnolla tutustumaan ja tottumaan. Mitä enemmän ikää meille kertyy, sitä enemmän tarvitsemme liikuntaa pitääksemme peruskuntoamme yllä. Luonnollisesti ikä tulee ottaa huomioon urheilusuoritusten vaativuudessa, mutta mitään syytä ei ole lopettaa liikkumista, kunhan sen tekee oman kehon mahdollisuuksien ja lääkärin suositusten rajoissa. Suomen Seniorihoiva kannustaa ikäihmisiä aktiiviseen elämään, sillä ihminen todella on luotu liikkumaan ? iästä viis. Senioriterveys Uusimmassa numerossa mm. ? TUIJA PIEPPONEN, hyvän mielen lähettiläs elää niin kuin opettaa. Elintavoilla verenpaine tasapainoon Kulttuurista vaikuttuminen parantaa terveyttä SYÖPÄ voitetaan yhä useammin Markku Halme on sinut diabeteksensa kanssa D- vitamiinitutkijat erimielisiä sopivasta määrästä Tuija Piepponen elää rennosti kaikilla aisteilla Lääkärin puheet voi äänittää Erikoislääkäri Sari Hannukainen huolissaan Näyttelijä, ex-kansanedustaja POTILAAN RISTO AUTIO on selvinnyt KOHTELUSTA elämän myrkyissä ? LUOMEN kanssa lääkäriin, jos se muuttaa muotoaan ja väriään. ? DIABETEKSEN ehkäisyssä ja hoidossa saadaan hyviä tuloksia elintapahoidolla. ? RISTO AUTIO, Näyttelijä ja entinen kansanedustaja on saanut taistella katkeroitumista vastaan. ? TEKONIVELLEIKKAUKSEN jälkeen tärkeää oikeanlainen kuntoutus. 8 Ilmestyy kertaa vuodessa. 56? Kestotilaus 52?/vuosi Risto Autio aloitti valokuvausharrastuksen syksyllä. Vanajaveden rantapuiden koukeroissa hän näkee omaa menneisyyttään. Tilaan Antiikki ja Taide Ase ja Erä Ekoelo Hevosmaailma Kiinteistö ja Isännöitsijä Kissafani 41,00 68,00 48,00 46,00 68,00 46,00 Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari 58,00 41,00 56,00 64,00 33,00 1. luokan postimerkki Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Mainitse tilatessasi koodi KASUX4 Postinumero Puhelin Postitoimipaikka KASUX04 Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. (Tarjous voimassa 15.2.2017 asti)
• HIERONTAA EDULLISESTI! Päiväajat nyt alennettuun hintaan 50 min = 25 ? Varaa aikasi numerosta 044 230 2025 tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.? Viikot 5-6 13. vuosikerta ? nro 2 Erottajan Hierojakoulu Uudenmaankatu 4?6 00120 Helsinki SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA Ajankohtaista HSL tutki ajoneuvoliikennettä autonavigaattoreiden avulla Jimi Tenor (vas), Pertti Ylikojola, Teemu Lehto, Jaana Merenmies ja Mikko Heinanen. Kuva: Mika Ruusunen Lapinlahden sairaalan toimijoille vuoden kulttuuritekopalkinto Helsingin kulttuuriteko 2016 -palkinto on myönnetty Lapinlahden sairaalan yhteisölliselle kulttuurikäytölle. Arvoltaan 5 000 euron palkinto jaetaan puoliksi Lapinlahden Lähde Oy:n ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon kesken. ??Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi voittajan kaupunkilaisilta syksyn aikana saadun 460 ehdotuksen pohjalta. Samalla lautakunta myönsi kunniamaininnat Herttoniemi Block Partylle ja Kontula Elec- Sivu 7 tronic -festivaalille. ? Lapinlahden Lähde ja Tilajakamo ovat onnistuneet luomaan sairaalan tyhjiksi jääneisiin tiloihin uudenlaisen kulttuuriyhteisön. Rakennuksen ja alueen kulttuurikäyttö on myös kaupungin kulttuuristrategian mukaista, omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa, summaa valinnan perustelut kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka Relander. ? On hienoa, että vuosia tyhjillään ollut Lapinlahden sairaalan historiallisesti arvokas ja kaunis rakennus on tullut täyteen elämää, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki jatkaa. Sivu 6 Raitiolinjasto ja Koillis-Helsingin bussilinjasto uudistuvat ??Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia myös vuonna 2017. Tämän vuoden suurimpiin uudistuksiin kuuluvat Helsingin raitiolinjojen ja Koillis-Helsingin bussien uudet reitit. Nämä ja muut HSL:n liikenteeseen vuodeksi 2017 suunnitellut muutokset sisältyvät HSL:n julkaisemaan liikennöintisuunnitelmaan. Raitiovaunujen ja KoillisHelsingin bussien lisäksi muutoksia on tulossa metron sekä eteläisen Espoon ja Lauttasaa- ??HSL on julkaissut ensimmäisen Helsingin seudun ajoneuvoliikenteen sujuvuutta käsittelevän tutkimuksensa, jonka aineistona käytettiin autonavigaattoreista saatuja tietoja. HSL edeltäjineen on tutkinut Helsingin seudun matkanopeuksia 1970-luvulta saakka. Mittaukset tehtiin aikaisemmin ns. kelluvan auton menetelmällä, jossa mittausauto kulki muun liikennevirran mukana. Menetelmä oli kallis ja työläs, joten HSL ryhtyi etsimään korvajaa. Tiedot liikenteen sujuvuudesta syksyllä 2015 on saatu Tom Tom -autonavigaattoreiden paikannustietoaineistoista. Tom Tom -aineisto kertoo ihmisten todellisista matka-ajoista eikä esimerkiksi ylinopeuksia tai poikkeuksellisista oloista johtuvia nopeuksia ole siivottu pois. Tom Tom valikoitui tiedon lähteeksi Samuli Kydön vuonna 2016 HSL:lle laatiman diplomityön perusteella. ren bussiliikenteeseen länsimetron liikennöinnin aloittamisen yhteydessä. Liikennöintisuunnitelman laatimisessa lähtökohtana on ollut, että länsimetro aloittaisi liikennöintinsä kesäliikenteen alussa 19.6.2017. Mikäli länsimetro ei ole valmis liikennöitäväksi vielä tuolloin, Etelä-Espoon, Lauttasaaren ja Kirkkonummen bussit jatkavat liikennöintiään toistaiseksi kuten talvikaudella 2016?2017. Sivu 13 Kirkon kulttuuripalkinto 2016 myönnettiin kahdelle kirkkodraamaa edistäneelle teatterinohjaajalle Arto Mylläriselle ja Jouni Laineelle. Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi palkinnon 24.1.2017 Helsingissä. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Teatteriohjaajat saivat Kirkon kulttuuripalkinnon ??Kirkon kulttuuripalkinto 2016 myönnettiin kahdelle kirkkodraamaa edistäneelle teatterinohjaajalle Arto Mylläriselle ja Jouni Laineelle. Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi palkinnon 24.1.2017 Helsingissä. Arto Myllärinen ja Jouni Laine ovat molemmat pohjakoulutukseltaan kirkon nuorisotyönohjaajia ja tehneet viime vuosikymmeninä suuren työn suoma- laisen kirkkodraaman hyväksi, todetaan palkinnon myöntämisen perusteluissa. Sivu 7
• Nro 2 ? Viikot 5-6 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Leif Söderlund Nro 2 Eläkeläisten tulotaso ei romahtanut 20 vuodessa E läkeläisten toimeentulo kehittyi myönteisesti 20 viime vuoden aikana, asia käy ilmi eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eläkeläisten toimeentulon kehitystä 20 vuoden aikana, 1995?2015. Eläkeläisten asemaa tarkasteltiin eläkkeiden, kotitalouden käytettävissä olevan tulon, kulutuksen, varallisuuden sekä toimeentulokokemusten kautta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Valtaosa noususta selittyy eläkeläisten joukossa tapahtuneilla muutoksilla. Eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä, ja ne ovat alkaneet työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Uusilla eläkkeensaajilla on siksi ollut korkeampi eläke. Samaan aikaan joukosta on poistunut pientä kansaneläkettä saavia eläkeläisiä, kertoo eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat myös muutokset eläkkeellä olon aikana. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Indeksikorotusten lisäksi eläke on voinut nousta esimerkiksi lesken- tai takuueläkkeen saamisen seurauksena. Eläkeläisten toimeentulon positiivinen kehitys ilmeni myös tutkimuksen muilla mittareilla. Esimerkiksi eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä. Nämä luvut ovat keskiarvoja ja se tarkoittavat sitä, että vauraassa Etelä-Suomessa ja varsinkin Helsingissä eläkkeiden tasot ovat suurempia ja eläketaso kasvanut ilmeisesti vielä enemmän. - j.a. Kuka oli Ivan Smilga? ??Vuosi 1917 oli myllerryksiä täynnä niin Suomessa kuin Venäjällä. Loppuvuoden tapahtumat johtivat marraskuun alussa vallankumoukseen ja kansankomissaarien neuvoston ja Leninin nousuun Venäjän johtoon. Suomessa tilanne toi tullessaan itsenäistymisen. Lokakuun vaaleissa SDP oli kärsinyt tappion ja eduskunnasta oli tullut porvarienemmistöinen. Helsingissä ja muualla maassa oli pahoja levottomuuksia ja koettiin myös noin viikon kestänyt suurlakko, jonka aikana Helsingin punakaarti miehitti mm. senaatintalon estäen E.N.Setälän senaatin toiminnan. Marraskuun lopulla eduskunta sitten asetti uuden hallituksen. Sen puheenjohtajaksi ? pääministeriksi ? tuli P.E. Svinhufvud, tämä oli maaliskuussa palannut karkoituspaikastaan Siperiasta. Ja joulukuun 4.päivänä Svinhufvud teki eduskunnalle esityksen Suomen suvereenisen tasavallan hallitusmuodoksi ja ilmoitti hallituksen kääntyvän muiden valtojen puoleen saadakseen Suomen itsenäisyyden tunnustetuksi. Hallitusmuoto oli lähinnä K.J. Ståhlbergin laatima. Sitten kaksi päivää myöhemmin eli 6. joulukuuta eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen äänin 100 ? 88. Sosiaalidemokraatit hyväksyivät myös periaatteessa itsenäisyyden, mutta halusivat saavuttaa sen neuvottelemalla Venäjän kanssa. Itsenäisyystunnustuksia ei saatu, Ruotsi odotti Venäjän tunnustusta. Ja Saksa painosti voimakkaasti Svinhufvudia neuvotteluihin Pietariin. Senaatin oli taipuminen ja se lähetti joulun jälkeen valtuuskunnan, jonka johdossa olivat ministerivaltiosihteeri Carl Enckell ja kansainvälisen oikeuden dosentti Gustaf Idman. ? Mutta entäpä muut jäsenet? Oliko mukana, sanotaanko oppaana ja tiennäyttäjänä Ivan Tenisovitsh Smilga? Oliko hän todella kansankomisaarien neuvoston nimittämä kenraalikuvernööri? Hänestä on vaiettu, mutta tiedetään, että hän oli entinen ylioppilas, matruusi ja bolsevikki, kotoisin Latviasta. Oliko hän Leninin tai Trotskin tuttu ja ystävä? Missä hän asui Helsingissä, kenraalikuvernöörin virkatalossa Eteläisellä Esplanadilla ravintola Kappelin takana vai missä? Ja kuinka hän piti yhteyt- tä senaattiin ja Svinhufvudiin tai Suomen vasemmistoon? Kuka tästä voisi kertoa, kenties joku historian saloihin vihkiytynyt, kutenTeemu Keskisarja, Laura Kolbe tai Matti Klinge, jos nyt eläkepäivinään vielä jaksaa? Oli miten oli, senaatin valtuuskunta ohjattiin Leninin luo Smolnassa, entisessä tyttökoulussa, missä kansankomisaarien neuvosto piti istuntojaan. Valtuuskunta sai ohjeet ja käväisi Helsingissä. Enckell, Idman ja mukaan tullut pääministeri Svinhufvud olivat taas aamulla 30. joulukuuta Pietarissa. Senaatin kirje oli osoitettu Venäjän hallitukselle, se ei kelvannut. Valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiskirje korjattiin eli osoitettiin kansankomissaarien neuvostolle. Tämä puolestaan päätti ehdottaa Neuvosto ? Venäjän toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Tästä Svinhufvud sai dokumentin iltamyöhällä 31. joulukuuta 1917. Keskuskomitean lopullinen päätös tuli sitten vuoden 1918 alkupäivinä. ? Mutta tuo Ivan Smilga, oliko hän taustalla mukana? Laura Rissanen Kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon Hietsun uimaranta ja kahvilarakennus. Kuva: KopterCam/liikuntavirasto Stadin suosituimman biitsin uusi kahvilayrittäjä ??Hietarannan uimarannalle haetaan iloista, innokasta ja oma-aloitteista kahvilayrittäjää, joka hurmaa uimarit ja auringonpalvojat, ja houkuttelee kävijöitä paikalle myös kesäkauden ulkopuolella. Kahvilatilat (311 m2) vuokrataan ympärivuotiseen käyttöön 2017?2022. Liikuntavirasto tarjoaa vuokrattavaksi Munkkiniemen ja Tapaninvainion uimarannoille kahta kios- kipaikkaa omalle myyntivaunulle sekä kolmea uimarannan kiinteää kioskia Kallahdenniemen, Laajasalon ja Marjaniemen uimarannoille kesäkausille 20172019 ajalle 15.5.-30.8. Vihreiden Tuuli Kousa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana. Tuuli Kousa (s. 1979) on koulutukseltaan kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Hän työskentelee OPryhmässä viestinnän ja yritysvastuun johtotehtävissä. Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985 ja toiminut aiemmin muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kokoomusryhmän puheenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 syntynyt Bogomoloff on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Sara Paavolaisen (sd). Vuonna 1959 syntynyt Paavolainen on toisen kauden valtuutettu ja ammatiltaan näyttelijä. Tuuli Kousa. Kuva: Kaapo Kamu ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen VTM Laura Rissasen, 40. Rissanen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen kokoomusryhmän vetäjä. Kaupunginhallituksen jäsen Rissanen on ollut vuodesta 2009, sitä ennen hän on toiminut mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtajana sekä joukkoliikennelautakunnan jäsenenä. Valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunginvaltuutetut Seija Muurinen, 63 ja Wille Rydman, 31. Kuntapolitiikka on ennen kaikkea arjen politiikkaa. Haluamme, että Helsinki on maan paras paikka asua, tehdä töitä ja yrittää, opiskella ja vanheta. Asuntoja on rakennettava vastaamaan kysyntää, jot- Laura Rissanen. ta helsinkiläisillä on varaa asua kotikaupungissaan ? myös perheen kasvaessa, Rissanen sanoo. Kuluvalla valtuustokaudella on tehty isoja päätöksiä Helsingin elinvoiman turvaamiseksi. Isoin on uuden yleiskaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa vuosikymmeniksi eteenpäin kohtuuhintaisen asuntotuotannon, liikenteen toimivuuden, seudun yleiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet sekä yritysten toimintaedellytykset. Tulevalla kaudella meidän päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että helsinkiläisten peruspalvelut turvataan kasvavassa kaupungissa. Helsinkiläisten perheiden on voitava luottaa siihen, että lasten lähikoulu on maan paras ja että päiväkotipaikan saa läheltä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi saatavuus ja saavutettavuus on taas valtakunnallisen sote-uudistuksen lähtökohta. Helsingissä tämä tarkoittaa toivottavasti ainakin enemmän ilta-aikoja terveysasemille ja lisää neuvola päiväkodissa ?tyyppisiä kokeiluja, Rissanen linjaa. Piispanvaihdoksen aikataulu vahvistui ??Helsingin hiippakunnan piispanvaihdokseen liittyvä aikataulu vahvistui. Vaalin ensimmäinen kierros käydään elokuussa, uusi piispa vihitään virkaansa 12.11.2017. Piispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syksyllä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan Helsingin piispan vaalin ensimmäinen kierros käydään keskiviikkona 16.8.. Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välil- lä perjantaina 1.9. Ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5.Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Piispanvaalin äänioikeutetuista puolet on pappeja ja puolet maallikoita. Helsingin hiippakunnassa on yhteensä 893 äänioikeutettua pappia ja lehtoria. Lisäksi äänioikeus on yhtä monella maallikkovalitsijalla. Tulevassa piispanvaalissa äänestäjiä on näin ollen yhteensä 1786. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot valitsevat loput 870 äänioikeutettua suhteessa seurakuntien jäsenmääriin. Ilmoitukset valituista annetaan tuomiokapitulille 28.2. mennessä. Tuomiokapituli järjestää ehdokkaille vaalipaneeleita loppukeväällä.
• Viikot 5-6 ? Nro 2 5 Yliopisto yhtiöittää tila- ja kiinteistökeskuspalvelut ??Helsingin yliopisto perustaa inhouse-yhtiön, joka tuottaa jatkossa yliopiston tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelut. Osa nykyisen tila- ja kiinteistökeskuksen tehtävistä jää yliopiston hoidettaviksi. Henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Perustettava yhtiö huolehtii muun muassa rakennusten hoidosta, huollosta, kunnossapidosta ja rakennuttamisesta sekä siivouksesta, vahtimestari- ja turvallisuuspalveluista ja kuljetuksista. Yhtiö tuottaa palveluita ainoastaan Helsingin yliopistokonsernille. Uuden yhtiön tavoitteena on aloittaa toimintansa 1.1.2018. Kiinteistöihin liittyvä omistajapolitiikka ja yli- Kaupunkipyörät saa ensikin kesänä käyttöön maksamalla joko 25 euron koko pyöräilykauden kattavan maksun, 10 euron viikon maksun tai 5 euron päivämaksun. Kaupunkipyörien kausimaksut samalla tasolla Käyttömaksuja yksinkertaistetaan ??Suuren suosion saavuttaneen Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjämaksut kaudelle 2017 on päätetty. HKL:n johtokunnan torstaisen päätöksen mukaan kausimaksut säilyvät saman suuruisina kuin viime kaudella, mutta puolen tunnin ylittävän käytön lisämaksuja tullaan yksinkertaistamaan. Kaupunkipyörät saa ensikin kesänä käyttöön maksamalla joko 25 euron koko pyöräilykauden kattavan maksun, 10 euron viikon maksun tai 5 euron päivämaksun. Kausimaksut sisältävät mahdollisuuden käyt- tää järjestelmää maksetun kauden aikana rajattoman määrän käyttökertoja, jotka ovat pituudeltaan alle puoli tuntia. Puolen tunnin ylittävän yhtäjaksoisen pyöräilyn lisämaksu on jatkossa saman suuruinen jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Ennen lisämaksun suuruus on noussut portaittain puolen tunnin maksuttoman käyttöajan jälkeen, mutta nyt tilalla on kiinteä yhden euron veloitus jokaista puolta tuntia kohden. Toisin sanoen jokaisen ylimääräisen puolituntisen hinta on yksi euro. Jos pyörää siis käyttää täydet viisi tuntia, se maksaa vain yhdeksän euroa nykyisen 14,5 euron sijaan. Lisämaksuton, kausimaksuun sisältyvä pyöräilyaika säilyy 30 minuutissa. Aikaraja kannustaa käyttäjiä palauttamaan pyörät välillä asemille ja siten säilyttämään pyörät kierrossa, että niitä pääsee käyttämään mahdollisimman moni. Pyöräillä voi kuitenkin tarvittaessa pidemmänkin ajan, maksimissaan viisi tuntia, mutta siitä veloitetaan mainittu lisämaksu. Kaupunkipyöräverkoston kolminkertaistuessa vuonna 2017 pyörien palautuspaikkoja on enemmän, jolloin myös kausimaksulle saa enemmän vastinetta. Kaupunkipyöräpalvelu on saanut Helsingissä poikkeuksellisen paljon myönteistä palautetta ja sen käyttäjämäärät ovat ylittäneet odotukset. Pyöräverkoston laajeneminen ensi keväänä edistää entisestään joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa, kun esimerkiksi liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Seuraavalle kaupunkipyöräkaudelle rekisteröityminen alkaa huhtikuussa 2017. opiston tilatarpeiden määrittäminen sekä palvelujen tilaaminen uudelta yhtiöltä jäävät yliopiston tehtäviksi. ? Muutoksella Helsingin yliopisto hakee selkeämpää ja läpinäkyvämpää toimintamallia. Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen hoidetaan jatkossa uudessa inhouse-yhtiössä, mutta yliopiston tilatarpeiden suunnittelu ja kiinteistöihin liittyvät päätökset tehdään yliopistossa, sanoo hallintojohtaja Esa Hämäläinen. Yhtiöittäminen tehdään liikkeenluovutuksena ja henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Helsingin yliopiston tilaja kiinteistökeskuksessa on tällä hetkellä noin 350 työntekijää. Kunnallisveroasteet säilyvät vakaina ? alijäämää on ??Yksikään kymmenestä suurimmasta kaupungista ei korota kunnallisveroastettaan vuodelle 2017. Suurista kaupungeista korkein veroprosentti (20,75) on Kouvolassa, ja alhaisin kunnallisveroprosentti on Espoossa (18,00). Sen sijaan kuusi kaupunkia korottaa kiinteistöveroja: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku ovat tehneet kiinteistöverojen korotuspäätöksiä. Espoo ja Jyväskylä pystyvät kattamaan kirjanpidon poistonsa tuloslaskelman vuosikatteella, mutta muissa kaupungeissa vuosikate alittaa omaisuuden kulumista osoittavat poistot. Tulorahoituksen riittävyys heikkenee selvimmin Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Lievästi positiivinen Jyväskylän kaupungin talousarvio on menojen ja tu- lojen osalta tasapainossa. Tuloslaskelman mukainen tulos on lievästi positiivinen Helsingissä ja Espoossa vuonna 2017. Seitsemän kaupunkia osoittaa negatiivista tilikauden tulosta tuloslaskelmassa: Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Kuopio, Lahti ja Kouvola ovat tehneet alijäämäisen talousarvion. Kaikki suuret kaupungit ottavat lisää velkaa. Talousarvioiden mukaan kaupungeilla tulee olemaan yhteensä reilusti yli 7,8 miljardia euroa velkaa vuoden 2017 lopussa. Euromääräisesti eniten lainaa ottaa Espoo. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa eniten Turussa. Jyväskylä on ainoa kaupunki, jossa asukaskohtainen lainamäärä laskee. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksessa tehdystä suurten kaupunkien vuoden 2017 talousarviokoosteesta. Hernesaaren saunanähtävyyttä valvotaan ympäri vuorokauden Helsingin Hernesaaren rantamaisemissa avautui viime kesänä ainutlaatuinen saunakompleksi Löyly. ??Se on yksi Suomen harvoista yleisistä saunoista, ja veistoksellisuutensa vuoksi sitä on kutsuttu arkkitehtoniseksi mestariteokseksi. Rakennuksen, vieraiden ja henkilöstön turvallisuus otettiin alusta lähtien vakavasti, ja ratkaisuksi valittiin saksalaisen MOBOTIXin HD-videovalvontajärjestelmä. Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa 1,6 jokaista suomalaista kohden. Yleiset saunat ovat siten harvassa, mutta viime kesänä Helsingin Hernesaaren rantamaisemiin avautui Löyly-niminen saunakompleksi. Vau-arkkitehtuuria edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehtien Ville Hara ja Anu Puustinen. Kompleksissa on kolme perinteistä puulämmitteistä saunaa sekä vaikutta- va baari- ja ravintola-alue, joka jatkuu suurille terasseille ja tarjoaa upeita merinäkymiä. Haussa huomiota herättämätön ratkaisu Löylyssä käy joka päivä satoja vieraita ja matkailukaudella vielä enemmän, joten turvallisuuden on oltava huippuluokkaa: Etsimme huoltovapaata valvontajärjestelmää, joka valvoisi kaikkein kriittisimpiä alueita ja suojelisi samalla tätä arkkitehtonista mestariteosta, kertoo Löylyn ravintolatoimintaa pyörittävän Royal Ravintoloiden Timo Kettunen. ? Vaikka turvallisuus oli keskiössä, esteettisistä seikoistakaan ei voinut tinkiä: Arkkitehtonisesti oli tärkeää, että kamerat sulautuisivat osaksi rakennusta, kertoo arkkitehti Ville Hara. Vähemmän kameroita laadusta tinkimättä ? Asennuskumppani Last- mile Connection Servicen (LMCS) kanssa päädyttiin saksalaisen valvontakameravalmistaja MOBOTIXin IP-valvontajärjestelmään. Huomiota herättämättömän ulkonäön lisäksi Löylyyn haettiin huoltovapaata järjestelmää, ja MOBOTIXilta sellainen löytyi. Asentamisen jälkeen kameroita ei tarvitse huoltaa, kertoo LMCS:n myyntijohtaja Antero Erhiö. Löyly on Suomessa ainoa laatuaan, mutta haastavasta rakenteesta huolimatta Erhiö onnistui löytämään ratkaisun, joka takaa täyden kuvakulman ja vastaa arkkitehtien vaatimuksia. Useiden kameroiden kuvut täytyi tosin maalauttaa samanvärisiksi kuin seinät. Kaikkiaan Löylyyn ja sen ympäristöön asennettiin 14 kameraa. Ulkokäyttöön valittiin kaksilinssiset kamerat, koska siten voitiin vähentää kameratarvetta ja saada ratkaisusta kustannustehokkaampi. Havainnekuvaa keskustakirjastosta. Are toteuttaa talotekniikan keskustakirjasto Oodiin ??Are ja YIT ovat sopineet Helsingin keskustakirjasto Oodin taloteknisten töiden toteuttamisesta. Are tekee Oodiin lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiotyöt. Sopimuksen arvo on n. 7,5 M?. Keskustakirjasto on laajuudeltaan 17 250 brm2. Se tulee olemaan arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen uuden ajan kirjasto, joka täydentää Töölönlahden aluetta. Kiinteistön energiatehokkuuteen kiin- nitetään erityishuomiota jo rakennusvaiheessa. ? Teknisesti ja arkkitehtuuriltaan vaativa julkinen hanke edellyttää korkeatasoista ja laadukasta teknistä toteutusta. Tämän vuoksi halusimme toteuttaa talotekniikan kokonaistoimituksena. Aren monipuolinen osaaminen, ammattitaitoinen projektinjohto sekä riittävät resurssit varmistavat lopputuloksen laadun, sanoo projektipäällikkö Jorma Kontturi YIT:stä. ? Keskustakirjasto Oodin rakentaminen on meille erittäin kiinnostava työmaa eikä vähiten siksi, että se sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingissä ja tulee merkittävästi muokkaamaan kaupunkikuvaa. Talotekniikan merkitys on suuri kovassa käytössä olevassa kiinteistössä. Are tehtävänä on varmistaa Oodin tuleville käyttäjille miellyttävät sisäolosuhteet, toteaa Aren aluejohtaja Kai Nurho.
• Nro 2 ? Viikot 5-6 6 Päivyri Viikon mietelause: Rakkauden kalvas sisar, Sääli. William Jones (1746-94) Nimipäivät: Viikko 5 Ma 30.1. Irja Ti 31.1. Alli Ke 1.2. Riitta To 2.2. Jemina, Lumi, Aamu Pe 3.2. Hugo, Valo La 4.2. Ronja, Armi Su 5.2. Kynttilänpäivä. n J.L. Runebergin päivä. Asser Viikko 6 Ma 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki Ti 7.2. Riku, Rikhard Ke 8.2. Laina To 9.2. Raija, Raisa Pe 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna La 11.2. Iisa, Isabella, Talvikko Su 12.2. Elma, Elmi Menovinkit ??Musta tulee isona valkoinen. Jani Toivola on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 7.2. klo 18 - 19:30. Tällöin keskustellaan hänen omaelämäkerrallisesta kirjastaan Musta tulee isona valkoinen. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki. ??Rikhardinkadun kirjasto tiedottaa: Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun yksikkö tiedottaa, Enter ry opastaa tietokoneasioissa kevätkaudella tiistaisin 10.1. alkaen kirjastomme ala-aulassa klo 11-14. Opastukset jatkuvat 23.5. saakka. Ei ajanvarausta, tervetuloa! Tapahtuman tiedot löytyvät myös internetsivuiltamme: http://www.helmet.fi/fi-FI/ Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Tapahtumat/Enter_ry_opastaa(119740) Taideyliopistolle 100 000 euron lahjoitus ??Niilo Helanderin säätiö lahjoittaa 100 000 euroa Taideyliopiston Taide on lahja -varainhankintakampanjaan. Lahjoitus on Niilo Helanderin säätiön historiassa mittava. Säätiö on tehnyt tärkeän periaatepäätöksen osallistuessaan Taideyliopiston pääomittamiseen. ? Säätiön on joka vuosi valittava aloja, joille apurahat kohdennetaan. Enimmäkseen apurahat jaetaan nuoremmille tieteen ja taiteen harjoittajille, mutta säätiö voi joskus varata suurempia apurahoja tärkeisiin kohteisiin. Sellainen on nyt Taideyliopisto, jonka varainhankintaa säätiö toivoo voivansa esimerkillään tukea, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Matti Klinge. Kunnallisneuvos Niilo Helander (1865?1930) perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 1927 ja määräsi yhdeksi sen tehtäväksi tukea ja edistää suomalaista kulttuurityötä tieteen ja taiteen aloilla. Niilo Helanderin säätiössä koetaan juuri nyt olevan oikea hetki tukea taidekoulutusta ja sen tulevaisuutta. ? Toivomme Taideyliopiston menestyvän hyvin, ja toivomme voivamme tulevaisuudessa tukea sen opiskelijoita ja samoin muiden korkeakoulujen piirissä tapahtuvaa taiteen harjoitusta, opetusta ja tutkimusta, Klinge toteaa. ? Merkittävä lahjoitus on osoitus siitä, että Niilo Helanderin säätiö haluaa olla mukana turvaamassa paitsi taidekoulutuksen, myös taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta Suomessa, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki kiittää. ? Lahjoitus Taideyliopistolle on panostus luovuuteen, taiteidenvälisyyteen ja taiteiden tutkimukseen, jotka tuottavat uusia ajattelu- ja ratkaisumalleja ja parempaa tulevaisuutta. Taideyliopiston pääomakampanjassa kerätään lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä 30.6.2017 saakka. Lahjoittaja ei voi kohdentaa lahjoitustaan yksilöityyn tarkoitukseen, vaan pääomasta saatava tuotto käytetään Taideyliopiston strategisiin kehittämiskohteisiin. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Taideyliopiston tavoitteena on kerätä 5 miljoonaa euroa, joka voi vastinrahan avulla olla lähes 12,5 miljoonaa euroa. Tähän mennessä lahjoituksia on kertynyt jo yli 2,2 miljoonaa euroa. Sunnuntaiksi Kasvojen mysteeri ??Jumala peitti kasvonsa Moosekselta. Hänen kasvonsa jäävät piiloon myös meiltä. Mitä merkitystä on Jumalalla jonka kasvoja ei voi nähdä? Psalmissakin rukoillaan: Käännä kasvosi, Herra! Onko se sen pyytämistä, että Jumala kääntäisi kasvonsa meihin, että hän näkisi meidät? Vaiko sen pyytämistä, että me saisimme nähdä Jumalan kasvot, että hän ei kätkeytyisi meiltä? Kun haluan nähdä kas- vot, haluan kohdata toisen. Nähdä hänen ilmeensä, silmänsä, osoittaa hänelle, että olen läsnä. Kasvot ovat loppujen lopuksi hyvin intiimi asia. William Wylerin ohjaamassa Ben Hurissa (1959), joka on mielestäni paras evankeliumien kommentaari, näytetään aika ajoin kohtauksia Jeesuksen elämästä. Jeesuksen kasvot jäävät kuitenkin aina piiloon. Ehkä se suo katsojalle tulkinnan vapautta. Jeesuksen kasvoja ei anneta vaan jo- kainen saa löytää ne itse ja jokaisen tulkinta, löytö, on omanlainen, hänelle henkilökohtainen ja oikea. Mutta kasvoton vapahtaja pakenee kohtaamista. Ehkä se kuvaa ihmisen tilaa maailmassa: Jumalan kasvojen tavoittelua, mutta sen myöntämistä, että hän jää meille mysteeriksi. Hän on Jumala ja me olemme ihmisiä. Kynttilänpäivänä kuulemme, kuinka pienessä Jeesus-vauvassa Jumalan kirkkaus loisti ihmisille. Se mitä Mooses joutui pakenemaan kallionkoloon, oli kirkkaana vanhan ukon Simeonin käsivarsilla. Minusta on lohdullista ajatella, että Jumalan kirkkaus on kerran murtautunut esiin Kristuksessa. Ehkäpä meidän kasvomme eivät jää Jumalalle mysteeriksi. Heikki Hesso Kirjoittaja on KeskiPorin seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Lapinlahden sairaalan toimijoille vuoden kulttuuritekopalkinto Jatkoa sivulta 3 ??Lapinlahden Lähde on kaikille avoin, mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikka, jonka toiminnan arvot ja juuret kumpuavat Lapinlahden historiasta. Lähde järjestää monenlaisia tapahtumia luennoista konsertteihin, on avannut tiloja yli 80 vuokralaiselle työhuoneiksi sekä muita tiloja ja alueen rakennuksia kaupunkilaisten käyttöön. Lähde luo yhdessä kaupunkilaisten kanssa helsinkiläisten kaipaamaa toimintaa ja tarjoaa osallisuuden mahdollisuuksia toiminnassaan. Lapinlahden Lähdettä koordinoi 120-vuotias Suomen Mielenterveysseura. Osuuskunta Tilajakamo vastaa Lapinlahden sairaalan pohjoissiiven vuokrauksesta. Tilajakamo mahdollistaa sairaalan käytön työhuoneina ja yhteisötiloina luovien alojen yrityksille sekä laajasti taiteen, kulttuurin ja käsityön alan toimijoille. Osuuskunta edistää kaupunkikulttuuria ja matalan kynnyksen taide- Teemu Lehto (Osuuskunta Tilajakamo) ja Jaana Merenmies (Lapinlahden Lähde) vastaanottivat Helsingin Kultttuuriteko 2016 ?palkinnon. Kuva: Mika Ruusunen ja kulttuuritoimintaa vah- vasti yhteisöllisistä lähtö- kohdista. Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi ??Väestönkasvu on ollut tänäkin vuonna nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asuu noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. ? Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, pai- nottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin tarvitaan sujuvia työnantajapalveluja Vantaan kasvu on kiihtynyt tuntuvasti aiempiin vuosiin verrattuna, uusien vantaalaisten määrä nousee 4  500 hengellä. Helsingin väestö kasvaa ennakkoarvion mukaan 7 700 hengellä ja Espoon 4 200 hengellä. Kehysalueella väestömäärä lisääntyy 2  500 hengellä, nopeimmin kehyskunnista kasvavat Sipoo, Järvenpää ja Kirkkonummi. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. ? Syksyllä tekemämme tutkimuksen mukaan yritykset kokevat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän byrokratian haastavaksi. Saman tutkimuksen mukaan joka toinen työnantaja pitää sopivien ulkomaalaisten työntekijöi- den löytämistä vaikeana. Yksi työelämän lähivuosien avainkysymyksistä on, miten saamme ulkomaisen työvoiman integroitumaan suomalaiseen työelämään nykyistä nopeammin, sanoo COME-projektin joh- taja Markku Lahtinen. COME eli Chamber of Multicultural Enterprises -projekti tukee yritysten monikulttuurisia valmiuksia ja menestymistä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Menovinkit Äijäjoogaa ??Seuraavissa kirjastoissa hetki tuolijoogaa ja esitellään äijäjoogaa ja keskustellaan joogasta ja muusta elämästä. Ison kysymyksen äärellä ollaan, miten miehiä saisi enemmän hoitamaan terveyttään. Myös naisille. 9.2. to klo 18.00 - 19.30 Tapulikaupungin kirjasto 16.2.to klo 17:00 - 19:00 Uuudenmaan kirjoittajat. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, järjestää Uudenmaan kirjoittajat. Tuoliäijäjooga on ollut pieni menestys siinä mielessä, että saatiin yksi ryhmä kokoon ja jo neljä vuotta kymmenkunta miestä, joiden keski-ikä on noin 65 vuotta ovat käyneet säännöllisesti tuoliäijäjoogassa. Juuri muu liikunta ei olisi heille mahdollinen. Tilaisuus on hyvin sosiaalinen ja juttu lentää samalla kun venytellään jäykkiä ja kipeitä paikkoja hymyssä suin, ja loppurentoutuksessa moni on valveen ja unen välimaastossa tuolilla. Ja joku kuorsaa... TUOLIÄIJÄJOOGA Torstai klo 13-?14, Voudintie 6, Bussi 55 päätepysäkki.
• Viikot 5-6 ? Nro 2 7 Teatteriohjaajat saivat Kirkon kulttuuripalkinnon Jatkoa sivulta 3 ??Arto Myllärinen on kier- Arto Myllärinen. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio tänyt vuosien ajan ympäri Suomea ohjaajan ja käsikirjoittajan ominaisuudessa. Hän on ohjannut positiivisella ja innostavalla otteella lukuisia juhlanäytelmiä, musikaaleja ja kirkkodraamoja, samalla kannustaen seurakuntalaisia draaman pariin. Myllärinen on toiminnallaan vaikuttanut laajasti yhteiskunnassa, kirkossa, seurakunnissa, hengellisissä liikkeissä ja oppilaitoksissa. Jouni Laine on vuodesta 2000 toiminut Hyvinkään seurakunnassa kirkkoteatterityön pioneerina ja kehittäjänä. Kirkkovuotta on hänen ohjauksessaan toteutettu draaman keinoin. Joulu- ja pääsiäisnäytelmät ovat täyttäneet kirkon vuosi toisensa jälkeen. Laine on myös kirkollisen kesäteatterin uranuurtajia. Kirkon kulttuuripalkintoa on jaettu vuodesta 1992 lähtien. Se jaetaan vuosittain tunnustuksena kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta. Palkinto on arvoltaan 6000 euroa. Vuoden 2016 palkinto jaettiin Myllärisen ja Laineen kesken puoliksi. Aiempina vuosina sen ovat saaneet muun muassa gospelmuusikko Jaakko Löytty, Ulla-Lena Lundberg teoksellaan Jää sekä Kauneimmat joululaulut-tapahtuma. Kulttuuripalkinnon saajasta päätti työryhmä, jonka jäseniä ovat ohjelmistosuunnittelija Antti Alanen, professori emerita Liisi Huhtala, toimintakeskuksen johtaja Anna-Mari Kaskinen, kirjailija Antti Nylén ja toimittaja Pekka (TOUR DE FARCE) ROOLEISSA MIKA NUOJUA TUIJA NUOJUA KÄSIKIRJOITUS PHILIP LAZEBNIK KINGSLEY DAY O H J A U S MIKA NUOJUA ESITYKSET 9.2. - 25.2.2017 Jouni Laine. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Heikkilä. Palkinto jaettiin Kirkon talossa. 24.1. Nainen 2020 -tapahtuma tsemppaa ja innostaa HSL tutki ajoneuvoliikennettä autonavigaattoreiden avulla Jatkoa sivulta 3 Naisia halutaan kannustaa uskomaan itseensä ja yhteistyöhön ??? Kuka tahansa nainen pärjää, kunhan uskoo itseensä. Tärkeää on osata kuunnella, olla rehellinen ja olla ystävällinen silloinkin, kun sen joutuu tekemään hammasta purren. Mutta aina myös uskaltaa sanoa mielipiteensä, mm. Cheekin managerina toimiva Carla Ahonius sanoo. Carla totesi itse 10-vuotiaana, että hän on tuleva Madonnan manageri. Nyt 38-vuotiaana hän toimii Suomen ykkösartistien, Cheekin, Chisun ja Jenni Vartiaisen managerina. Carla Ahonius on mukana perjantaina 10. helmikuuta järjestettävässä Nainen 2020 -tapahtumassa Kulttuuriareena Gloriassa. Tekijänaiset-paneelikeskustelussa kuullaan hänen ajatuksiaan naiseuteen ja uraan liittyvistä asioista: Shoppaileeko 2020-luvun nainen eurolla vai 80 sentil- lä? Määrittääkö naisen hänen kykynsä vai kauneutensa? Millaisista naisista kirjoitetaan klikatuimmat lehtijutut? Keitä ovat tekijänaiset ja mitä he ovat saavuttaneet? Tuottajat, R.A.E. & Kulttuuriareena Gloria järjestävät ensimmäistä kertaa Nainen 2020 -tapahtuman, jonka keskeisenä ideana on juhlistaa nykynaisissa kuplivaa valtavaa potentiaalia, tuoda tekijöitä yhteen sekä antaa inspiraatiota suuriin suunnitelmiin. Tuoreita ajatuksiaan tuovat keskusteluun myös urheilulääkäri Pippa Laukka, sinkkubloggaaja Henriikka Rönkkönen, toimittaja-tubettaja Laura Haimila sekä Tuottajien Jessica Häyhä ja Johanna von Hertzen. Lavallakin nähdään mimmienergiaa. Illan juontaa yksi tapahtuman järjestä- jistä, R.A.E. -yhtyeen Emilia Rinne, jonka uutta musiikkia kuullaan illan aikana. Musiikillisesta puolesta vastaavat upeat Titta (Bikinit, Maailma loppuu tänään) sekä Younghearted (Hyvä näin, Hetkeksi). Nainen 2020-tapahtuman viralliset jatkot Kokomossa. Lavalle nousee räp-popparitar Sana, joka tunnetaan positiivisen naisräpin viestinviejänä. Kappaleet ovat tanssittavia hittejä, joista löytyy vivahteita niin ysäriltä kuin nykypäivän klubihiteistä. Molemmissa tapahtumassa on tarjoilua ja ikäraja on 18 vuotta. Ennakkolippuja saa Tiketistä 13,50 euron hintaan. Kuttuuriareena Gloria sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungissa osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12?14. Emilia Rinne: Nainen, Tuottajien voimahahmot ovat Johanna von Hertzen (vasemmalla) ja Jessica Häyhä. Managerina menestystä niittävä Carla Ahonius tietää, että usko omaan itseensä ja kykyihinsä on lähtökohta menestykselle. olet hyvä tyyppi ? Nainen 2020 -tapahtumassa haluamme panelistien esimerkkien kautta todistaa naisille, että mitä vaan voi saavuttaa, kunhan menee, tekee ja uskaltaa. Ja ennen kaikkea naisten on tärkeää tehdä yhteistyötä keskenään, sanoo tapahtuman ideoinut muusikko ??Tutkimus kertoo, että pääkaupunkiseudun pääväylien liikenne oli hitaimmillaan iltapäiväruuhkassa etenkin Helsingin kantakaupungissa. Tulokset olivat samanlaisia myös vuosien 2009 ja 2011 tutkimuksissa. Sisääntuloväylien liikenne sujui vaihdellen alueesta riippuen. Aamuruuhkan liikenne hidastui monin paikoin Helsinkiin päin ajettaessa ja iltapäivisin vastakkaiseen suuntaan. Toisaalta liikenne oli monin paikoin myös sujuvaa. Poikittaisen liikenteen ruuhkasuunnat eivät olleet yhtä selkeät, olkoonkin että Kehä I:n työmatkaliikenne suuntautui aamulla enemmän idästä länteen ja ilta- Emilia Rinne. ? Ajattelutapaa pitäisi muuttaa yhä enemmän sellaiseen bro-meininkiin, jonka ajatuksena olisi että ?mä oon hyvä tyyppi, ja säkin varmasti olet, vaikka me ei vielä tunnetakaan. Emilia haluaa vaikuttaa näihin asioihin myös omalla musiikillaan. ? R.A.E.n biisit ovat energisiä ja rytmikkäitä, ja käsittelevät hyvin pitkälti samoja teemoja, joiden ympärille Nainen 2020- tapahtumakin lähti syntymään. Voisi sanoa, että tarpeeni julistaa mimmien yhdessä tekemisen ja toistensa tsemppaamisen sanomaa oli niin suuri, että se lähti laajenemaan musan ulkopuolellekin. Aika luonteva ajatusjatkumo mimmiltä, joka etsi itselleen kanssamuusikkoakin somesta. Miten itse uskot, määrittävätkö naista vuonna 2020 kyvyt vai kauneus? ? Se riippuu siitä, miten yksilötasolla kukin nainen määrittää oman arvonsa. Mutta haluan vastata, että ehdottomasti kyvyt! Mikä sinua naisena tänä päivänä ilahduttaa? ? Se, että sekä mediassa että omassa ystäväpiirissä on roolimalleina paljon vahvoja naishahmoja, joi- päivällä toisin päin. Kehä III:lla vastaavaa eroa ei esiintynyt. Aamun työmatkaliikenteen eteneminen seudun reunaosista kohti Helsingin kantakaupunkia näkyi tutkimuksessa selvästi. Kehyskuntien liikenteen sujuvuus oli heikoimmillaan klo 7.30-8, kun taas kantakaupungissa ja Kehä I:n länsipäässä liikenne hidasteli eniten klo 8.30-9 välillä. Iltapäivisin töistä lähtö hajautui pidemmälle aikavälille, ja kodin sijaan suuntana saattoi olla esimerkiksi kauppa tai harrastukset. Niinpä ruuhka ei edennyt yhtä loogisesti seudun ytimestä kohti reuna-alueita, vaan jatkui melko samanlaisena koko aikavälin klo 15.30-17. den esimerkki antaa itsellenikin rohkeutta jahdata omia unelmiani. Carla Ahonius: Ilahdun aamukahvista ja loppuunmyydyistä keikoista Carla Ahonius, miten uskot naisen aseman ja elämän muuttuvan vuoteen 2020 mennessä? ? Toivon, että naisen asema on muuttunut niin, että meidän ei enää tarvitsisi perustella sitä miksi naisille pitäisi olla samat oikeudet kuin miehillä. Missä asioissa ammatillisesti tulevat eniten esiin miesten ja naisten erot? ? Luulen, että tästä kaikki ovat samaa mieltä: miesvoittoisissa ammateissa on suurimmat erot.  Tukevatko naiset toisiaan tarpeeksi? ? Mielestäni osittain kyllä. Mikä saa sut iloiseksi? ? Todella moni asia! Pienet jutut ja isommat jutut. Ilostun hyvästä aamukahvista aina loppuunmyytyihin keikkoihin tai siihen, kun kuulen lempibiisini pitkästä aikaa radiosta. 
• Nro 2 ? Viikot 5-6 8 Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa nauttia hyvää teatteria. Tarjonta on todella monipuolista, ja siihen kannattaa tutustua. ??Valtimonteatterin lavalla on usein mustaan huumoria tai muuten vinoa maailmankuvaa esillä. ?Sekaisin Wilistä? jatkui tammikuulle asti yleisön pyynnöstä. Shakespearen syntymä täytti tasavuosia. Esitys oli vauhdikas suosikki Monte Python -tyylisellä pikahistoriatarkastelulla. Rakastiko Wili kirjallisuutta, Anne-vaimoa vai komeaa jaarlia? Kirjailijan nuoruusvuosissa on mustia aukkoja ja Valtimonteatteri Aleksis Kivenkadulla täyttää ne. Eero Enqvist on mainion poikamainen Wili, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi kantavat kortensa hyvin esityksen kekoon. Toiseus keskellämme Käpylässä ?Invaasio? valtasi käpyläläisen nuorisoteatterin alkusyksyllä. Ilves-teatteri esitti hyvin loppuunmyytynä ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin käsikirjoittamaa ja August-palkittua ?Invaasiota?, maassa vaikuttaneen Meimi Taipaleen ohjaamana. Esitys etsii ?Abulkasemia?, jota ei nähdä, mutta josta kerrotaan tarinoita. Hän on metafora toiseudesta keskellämme. Se kertoo tarinaa, jossa turvapaikanhakijat yrittävät itsemurhaa useammin kuin koskaan aikaisemmin, omenanpoimijasta, piiloutuneesta pakolaisesta. Ilves-teatteri on paljon käsitellyt nuorten ihmissuhteita ja kasvuongelmia. Nyt se tarttui elämään monikulttuurisessa maailmassa. Ruotsista Suomeen siirtynyt teema ja esitys toimii hyvin. Janne Illi, Ilona Kuusela, Mikko Salminen ja Valo Sauri näyttelevät hengästyttävän nopeatempoisen esityksen nopeine roolivaihdoksineen mainiosti. Saurin monologi lopussa on hieno. Mikko Salminen edessä, Janne Illi, Ilona Kuudela ja Valo Sauri taustalla Invaasiossa. Kuva: Mari Kaakkuri Henna Helasvuo, Emma Vanninen, Kalle Kurikkala, Milla Kaitalahti, Ali Ahovaara, Linnea Kilpeläinen, Anna Airola, Miia Junes ja Henna Mäki-Filppula kokevat ilmastomuutosta. Kuva: Heidi Bergström rastajanäyttelijät lähtivät epäilyistä huolimatta innolla tekemään ilmastomuutosnäytelmää, jossa on paljon asiaa ja ison joukon,taitavaa tekemistä. Ihan alussa ehkä luennoidaan liikaa, mutta esitys vapautuu ja monipuolistuu siitä. Kohtaukset ovat sirpaloituneita pätkiä, koska todellisuus on hajonnut. ? Tarkemmin ajateltuna, ei taida edes olla meidän sukupolvea. Eläinten vallankumous nykyajassa Ryhmäteatterin syksyyn Sukupolvea painaa vastuu ? Kun me synnyttiin, meille sanottiin, että meistä voi tulla mitä vaan. Nyt pitäisi sitten pelastaa maailma. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Tästä ironisesta tunteesta syntyy tuore esitys ?Ensimmäisen maailman viimeiset lapset?, joka etsii tekijöidensä sukupolvikokemusta. Pariisin ilmastosopimus on 12.12.2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Esitys kertoo siitä miltä tuntuu elää nyt. Se esittelee viimeisen sukupolven, joka pystyi vielä ummistamaan silmänsä globaalilta katastrofilta. Toisaalta sillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Kellariteatterin, Klitsun ensimmäisen vuoden har- Essi Hellén on raukea, kun Markus Järvenpäällä menee lujaa. Kuva: Marko Mäkinen kuului George Orwellin 71 vuotta sitten julkaistun teoksen ?Eläinten Vallankumouksen? vähemmän tunnetut eläimet. Linda Wallgrenin, Sinna Virtasen, Juha Hurmeen ja Henriikka Tavin kirjoittama uusi kotimainen näytelmä saa innoituksensa Orwellin ajattelusta ja eläinsaduista. Tunnelma lavalla on hauras ja unenomainen, kun henkilöt haikailevat maailmaa, jota ei ollutkaan. Silti eläinhahmot haluavat kuulla isoäidin tarinaa paremmasta tulevaisuudesta. Näyttelijät ovat harkitun taitavia ja tekevät parhaansa. Mutta söpö kertomus ei puhutellut minua kaikentietävyydessään. Ryhmiksen ?Farmi? on liian aukottomasti ylinäytelty tavalla, jonka tunnelma vierottaa katsojaa. Parasta siinä on Kaisu Koposen upea, kekseliäs lavastus, joka synnyttää kauniin epätodellisen kulissi-idyllin nurmelle. Orwell turhautui totalitarismin aatteisiin; Farmin tekijät elävät uutta totuuden jälkeistä, Brexitin ja Trumpin aikaa. ?Halusin vain asuntolainan? Teatteri Jurkka avasi syksyn Vironkadulla Iida Hämeen-Anttilan käsikirjoittamalla ja Essi Räisäsen ohjaamalla uustulkinnalla, ?Bonnie & Clydella?. Huoneteatteri on pieni tila, jossa kuumuus nousee katsojien hengityksestäkin. Nyt loistavat Essi Hellén ja Markus Järvenpää heiluvat Amerikanrautapuolikkaan ympärillä niin, että hiki lentää ensimmäisestä rivistä alkaen. Harjoiteltu on intensiivistä esitystä niin paljon, että Essin polvet ovat ruvella jo ensi-illassa; konepellin päällä näytteleminen tekee tehtävänsä. Perustarina on tuttu. Bonnie on haaveileva hupakko Dinerissa. Sisään astuu Clyde, työmies, joka on istunut vankilassa pankkiryöstön takia. He lähtevät automatkalle, josta tulee pakomatka. Pankkeja, huoltoasemia, kaikkea ryöstetään. Tarina on sijoitettu nykyaikaan. Bonnie ja Clyde ovat nykymaailmanajan nuoria, jotka elävät peli- ja fantasiamaailmassa, joka tunkee heidän arkeensa. Jurkassa loppu poikkeaa. En paljasta sitä, koska esitykset jatkuvat keväälle. Markus Järvenpää on jo väläyttänyt vahvalla fyysisellä esiintymisellään. Essi Eija Kankare sohvalla Juha Tuomisen sylissä, takana Henna Karjalainen ja Kalle Suomi Kirjan salissa. Kuva: Mailis Kriikku Hellén on uusi tuttavuus näin isossa roolissa, vaikka kasvot ja nimi ovat tuttuja. Molemmat kantavat roolinsa hyvin. Hirtehistä Kirjan talolla Elannon Näyttämö, helsinkiläinen vanha harrastajateatteri, elää vahvaa aikaa. Jo vuonna 1921 (!) aloittanut teatteri meni sillan yli, Kirjatyöntekijänkatu 10 lavalle. Olen nähnyt vuoden sisällä kolme hyvää esitystä. ?Johtajan kaappi? on farssi 1960-luvun lopulta. Väinö Tannerin vanha kaappi kummitteli vielä johtajan huoneessa, ja uusi johtaja kysyi siltä neuvoa. ?Yksi lensi yli käenpesän? oli talvella mainio esitys Milos Formanin tunnetuksi tekemästä elokuvasta. Näyttelijät irrottelivat sairaalan huume- ja alkoholibileissä kovasti. ?Ovista ja ikkunoista? on ranskalainen aika absurdi tilannekomedia, jonka Arto af Hällström on kääntänyt suomeksi. Nyt Kirjan lavalta laskeuduttiin yleisön keskelle saliin. Eija Kankare ja Juha Tuominen ovat mainio EN:n kantaväkeen kuuluva näyttelijäpari, joka löytää kotoaan rahaa koko ajan lisää. Sitten sitä selvitetään ja piilotetaan naapurilta. Ensimmäinen jakso junnaa vähän paikallaan, mutta toisella päästään vauhtiin. Loppu on kyllä aika perustelematon ja outo komedian perusvireeseen nähden. Promokuva antaa siitä viitteen. Anna Liisa murtaa valheen Teatteri Avoimet Ovet jatkaa naiskirjallisuuden klassikkojen sarjaa. Minna Canthin näytelmä, ?Anna Liisa? on ihmiskuvauksessaan viiltävä ja herkkäviritteinen samalla kertaa. Se on nykykatsojalle sekä rakkaustarina, trilleri että tragedia. Tukahdetut tunteet puhkeavat raivoisiin kohtauksiin. Anna Liisa on kantanut yksin synkkää salaisuuttaan, koska on tappanut vastasyntyneen lapsensa. Hän on menossa naimisiin toisen miehen kanssa, jota ei rakasta. Paikalle saapuu entinen rakastettu, jolloin alkaa taistelu Anna Liisan rakkaudesta. Hän tunnustaa tekonsa, mutta moitteettomista kulisseista halutaan pitää kiinni vihille asti. Vain Anna Liisa on valmis murtamaan valheellisuuden. Näytelmä on nuoren naisen kasvutarina ja kertomus kotiyhteisön suvaitsemattomuudesta ja häpeästä. Tämän päivän Anna Liisa kysyy, miten vapautua raskaasti painavasta syyllisyydestä, ympäristön langettamista vaatimuksista olla vahva ja virheetön. Loppu on silti seesteinen. Ruotsiksi aikuisille ja lapsille Boris Vianin kulttiro-
• Viikot 5-6 ? Nro 2 9 Pinja Hahtola, Eero Enqvist ja Outi Ikonen sekä Mona Kortelampi (alla) palaavat Shakespearen nuoruuteen. Kuva: Studio Kari Likonen maanista ?Dagarnas Skum? (Päivien kuohu) tehtiin Svenska Teaternissa moderni tulkinta, nautinnonhaluisen 2010-luvun katsojalle. Sen esittää nuoren polven uusi joukko, jonka kiintotähtenä on Viiruksessa vuosia vakuuttanut Oskar Pöysti hedonistisessa Colinin roolissa. Jimi Tenor on keskeinen muusikko, joka soittaa näkyvästi katonrajassa parrulla ja tulee välillä myös estradille. Meri-Anna Hukkanen on erinomainen Colinin rakastajana Nicolena, joka päätyy tälle kokiksi. Sophia Heikkilä on uhkea Alice, jonka riutuminen tapahtuu liian nopeasti. Ensimmäinen jakso on ylipäänsä visuaalista ja liikunnallista ilotulitusta rullaluistimilla, jatkuvana juhlanpitona.  Hyppäys toisen jakson alakuloon ja henkiseen ja fyysiseen putoamiseen on näytelmässä liian nopea. Dennis Nylundin Chick ei kehity luontevasti tuhoonsa. Terhi Suorlahti, jonka näyttelijä- ja laulutaito on usein pistänyt silmään, on Chloén roolissa yritteliäs ja taitava. Pisteet ruotsinkielisen valtateatterin, Svenskanin uudistumisesta ja rohkeudesta. ?Skattkammarön? (Aarresaari) on perinteisempää, viihteellistä seikkailua, joka on tehty suurella sydämellä näyttäviin lavasteisiin. Kyse on pohjoismaisesta ensi-illasta Laveryn dramatisointiin, sillä erolla, että pääosan Jim Hawkins on nyt tuhti poikatyttö. Näin mainion Misa Lommin vauhdikkaan suosituksen, ja pidin siitä. Lahjakkaiden Lommin sisarusten Miisa on siirtynyt luotevasti tanssista Svenskanin uudeksi tähdeksi. Vaikka seikkailu kartasta ja aarteesta oli jännä, parven koulunuorisolla oli vaikeuksia paikoin keskittyä. Pasi puhkaisee kuplan KOM-teatterin vuoden 2016 kestomenestys oli ?Pasi was here? (Pasi oli täällä). Veikko Nuutisen kirjoittama ja Lauri Maijalan ohjaama näytelmä on nostalgista kaihoa, mutta samalla ironiaa sisältävä aikamatka yhtenäiseen Suomeen 1980-luvun lapsuuteen itäsuomalaisessa pikkukaupungissa. Alussa Pasi ampuu itsen- Helmi-Leena Nummelaa repivät Anna Liisassa syyllisyyspaineet. Kuva: Mikko Mäntyniemi sä. Luoti jatkaa matkaansa Helsingin Punavuoreen, lävistää miehen lapsuudenystävän punavihreän kuplan ja osuu ystävää, Hemmoa suoraan sydämeen. Hemmo on urbaanistunut stadiin, mutta tieto kuolemasta saa hänet nostalgiseksi ja hän palaa muistojen todellisuuteen, jossa Pasi elää. Näytelmä kertoo suurten ikäluokkien lapsista aikana, jolloin yhtenäinen Suomi alkoi hajota. Lasten todellisuus ja kieli erkaantuvat. Samoista lähtökohdista on rakentunut kaksi erilaista miehen identiteettiä, yhteisestä lapsuudesta kaksi erilaista aikuisuutta. Lapsuuden yhteinen unelmaa oli ?kasvattaa yhtä isot muskelit kuin Terminatorilla ja päästä koskettamaan Pamela Anderssonia?, esittely kertoo. Pasi was here on parasta KOM:ia pitkään aikaan Johannes Holopainen ja Juho Milonoff ovat loistavia. Robert Enckell ja Vilma Melasniemi säestävät hyvin. Haikea riemu valuu lavalta katsomoon, kun palaamme lapsuutemme Suomeen, jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Johannes Holopaisen monologi Dalton Trumbon ?Sotilaspoikaan? oli myös vaikuttava KOM:n Aula-teatterissa. Essi Räisäsen Lappeenrantaan ohjaama monologi suo mahdollisuuden ilmaisurikkaaseen tulkintaan. ?Johnny Got his Gun? ilmestyi 1939 kirjana. Päähahmo Joe haavoittuu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa ihmisriekaleeksi. Tämäkin sotilaspoika on taistellut koko 1900-luvun vapauden, isänmaan ja demokratian puolesta. Joe kysyy ja miettii sen merkitystä. KOM menetti Pekka Valkeejärven Sumua Noitavainossa sekä fyysisenä että henkisenä kokemuksena. Kuva: Laura Karén Kati Hynninen, Jorma Hellström, Charlie Nevander ja Jouni Puumalainen Kultsan Lyhäreissä. Kuva: Jorma Helström kuolemalle. Mutta vire on yhä hyvä. Matka kuvitelmien Suomeen Mainio pienoisnäytelmä on Jarkko Pajusen kirjoittama ja pääosanäyttelemä ?Varjot syvenevät? Kokoteatterissa Miko Jaakkolan ohjaamana. Tarina kertoo Mannerheimin ja SuomenHevosen kohtalosta syksystä 1944 nykyaikaan kuvitteellisena matkana toiseen todellisuuteen. 3D-videoprojistointia, animaatiota ja hologrammeja on harvoin käytetty näin kekseliäästi kuin näimme. Varjot syvenevät on myös kannanotto Suomeen, jossa hyvinvointivaltion alasajo, tuloerojen kasvattaminen ja leikkauslistat ovat politiikan ja median arkipäivää. Sesa Lehto, pienteattereiden kruunaamaton kuningas, esittää vakuuttavasti hevosta. Pajusen, Lehdon ja Jaakolan luoma näyttämötodellisuus on virkistä- vän erilainen. Tunnelma oli jo odotushuoneessa kuin lähiökuppilassa.  Kiljavan ay-opiston luottamuskurssilaiset tulivat katsomaan ja tykkäsivät kovasti. ? Tämä kuuluu opetusohjelmaamme, nainen vastasi iloisesti. Fingerporillinen naurua Olen kaivannut elämääni jotain, joka on puuttunut, muutaman vuoden ajan. Tajusin sen Teatteri Kultsassa Sörkassa. Teatteri Kultsan näyttämölle palasi neljän vuoden jälkeen ?Fingerporin? 150 parasta iskua. Taattua Pertti Jarlaa Jaakko Jalosen ohjaamaksi Strippiklubiksi 3D. Kahvila Aromin sanoinkuvaamaton Rivo-Riitta, Marja-Liisa Lius, suunnittelee taas ?Herkkuosaston laajentamista?. Tutkija Heimo Vesa, Jussi Vehkasalo, on ostanut sata koirankakkapussia vain eurolla. Kylä- pervo Asko Vilenius, Petri Peltoniemi, miettii taas jotain tuhmaa iloisia lapsia katsellessaan. Kultsa-näyttelijät palaavat tuttuihin rooleihinsa entistä jalostuneempina. Edellä mainittujen lisäksi Jukka Hurjanen ja Jouni Puumalainen tekevät monta mainiota osaa. Kaisla Flood laajentaa nuorten herkkistyttöjen roolejaan harvahampaiseksi mummoksi. Suvi Lahdenmäki on kylän mainio lehtitoimittaja. Fingerporin kaupunginorkesteria esittävä Helsingin Juhlaveikot soittaa verhon takana tuttuun tyyliinsä. Hauskaa ja myös ajatuksia liikuttavaa lyhäriteatteria näki Kultsan syysavauksen ?Huiputuksia ja muita totuuksia? alla. Pääasiassa koomisia ja yhteiskuntasatiirisia, mutta myös surumielistä papin ja papinrouvan kohtaloa. Kultsan irvaileva, itseään ei niin tosissaan ottava huumorihenki, elää vahvana. Huikein on ensimmäinen Vahinko kiertämään -juttu. Yleensä ohjaajana toimiva Jorma Hellström on mainio tyhjiä puhuvana työyhteisöguruna, joka on silti laitettava kiertämään muihin yhteisöihin suosituskirjeellä. Kati Hynninen tukee hyvin irtisanomisaallon koevan yrityksen edustajana. Pauliina Alanko taistelee tyttären kanssa ovensuuhun ilmestyvästä nahjusmiehestä. Työyhteisön kuvaukset ovat parhaita, kuten firman naisten keskinäinen kiusaaminen. Perheidylli murtuu Svenskanin nuoret näyttelijät elävät päivien kuohua. Kuva: Dag Vilhjalmsson ?Kevyttä mielihyvää? oli katsomiskokemuksena aika hankalaa mielihyvää. Qteatterin ?Kasper Hauser? oli pari vuotta sitten oli nk. ?Y-sukupolven kulttinäytelmä?, jossa kaikki toimi. Sen jälkeen esitykset ovat olleet katsojille ristiriitaisempia. Keskiluokkainen perheidylli särkyy ankeissa lavasteis- sa niin ?Tavallisuuden aaveessa? kuin Kevyttä mielihyvää ? esityksessä. Se kuvaa miehen todellisuuden ja todellisuuskäsityksen hajoamista vaimon, veljen ja uuden naisen ja tämän ystävän välissä. Repliikit ja kohtaukset toistuvat, usein eri ihmisen näkökulmasta. Näyttelijät ovat parhaasta päästä. Mutta vain Jani Volanen kantaa näytelmää vahvasti eteenpäin. Jussi Nikkilä ei petä koskaan. Hysteeristä monologia kuunnellessani suljin silmäni ja ajattelin, että nuoren Pentti Siimeksen fraseeraus on lavalla edessämme. Tommi Korpelan päähenkilöllä on vasta 2. puoliajan alussa vahva monologi. Hänelle on kirjoitettu liian monta ?okeita?. Naisista lupaava Pia Andersson on hermoherkkä hupakko, mutta ei saavuta Sylvin läpimurtoroolin raatavuutta. Ristiriitaisinta on katsoa Minna Haapkylää Q-teatterin lavalla. Kaunista, mutta vähän vaihtelua. Hän on loistava elokuvanäyttelijä, mutta teatterissa keinot ovat teennäisempiä, valjuja. Paljon menee valkoviiniä ja konjakkia. Pintaa lähellä piilevä jännitys purkautuu laukaukseen. Ulkopuolisuus pelottaa Teatteri Takomo ja Klockriketeatern yhdistivät voimansa esityksessä ?Noitavaino?. Samalla Takomo vietti 20-vuotisjuhlaansa ja Klockriketeatern 25-vuotistaivalta. Akse Pettersson on aiemmissa ohjauksissaan nostanut esiin tavallisia ihmisiä koskettavia ja kulttuurissamme vaikuttavia asioita nuorten aikuisten maailmasta. Nyt tarkastelussa on yhteisöllisyys. Kysymys kuuluu, minkälaiseen yhteisöön haluamme kuulua? Onko meillä siihen valinnanvapaus? Noitavaino katsoo omia kengänkärkiä pidemmälle keskellä punavuorelaista maisemaa. Noitavaino ei kuulu vain pimeään keskiaikaan, vaan elää ajassamme vihapuheena ja lynkkaushaluna. Lavasteissa on kidutusvälineiden rekvisiittaa. Aikamme on yksilökeskeinen, ja kohtaukset ovat irrallisia, mutta osuvat omatuntoomme. Jokainen haluaa kuulua yhteisöön, mutta osa jää yksinäiseksi tai noitavainotuksi, koska haluamme määritellä itsemme suhteessa toiseen. Esitystekniikkana on se, että kukin näyttelijä vuorollaan esittää oman näkökulmansa, joka usein törmää muihin. Näyttelijöistä Niina Hosiasluoma, Hanna Raiskinmäki ja Eeva Soivio vakuuttavat eniten lavalla. He ovat kovia kundeja. Teksti: Risto Kolanen
• Nro 2 ? Viikot 5-6 10 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Laatutoimistotilojen vuokrataso halvempi kuin Tukholmassa ??Toimitilojen vuokratasot ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla. Tosin poikkeuksiakin on: Helsingin keskustan toimistotilojen ja Vantaan liiketilojen vuokratasoissa ei laskua ole. Helsingin ydinkeskustan toimistotilojen vuokratasot ovatkin päinvastoin kasvussa ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijoilla on yleisesti hieman edellisvuotta positiivisemmat näkymät toimitilavuokramarkkinoista. Helsingin laatutoimistojen vuokrataso on nyt kalliimpi kuin esimerkiksi Amsterdamissa, Brysselissä ja Kööpenhaminassa. Niiden vuokrataso on Helsingissä silti vain eurooppalaista mediaanitasoa ja esimerkiksi alle puolet Pariisin vuokrista. Laatutoimistolla tarkoitetaan paikallisesti arvioituja korkealaatuisimpia ja parhailla paikoilla sijaitsevia toimistoja. Helsinkiä kalliimpia kaupunkeja ovat Lontoo, Moskova, Dublin, Tukholma, Milano ja Oslo. Vajaakäyttö kasvaa Toimistotilojen vajaakäyttö on kasvanut erityisesti Espoossa ja on koko pääkaupunkiseudulla euroop- palaista keskiarvoa korkeampi. Liiketilojen kohdalla vastaavaa kasvua ei sen sijaan näy, vaan niiden käyttöasteet ovat korkeita. Väestönkasvu ja uudet infrastruktuurihankkeet siivittävät myös uusien liiketilojen rakentamista. Maantieteellisesti toimistotilojen rakentamista pääkaupunkiseudulla ohjaavat hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijainti. Kauppa keskittyy pääkaupunkiseudulla yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin, joiden myynti kehittyi vuonna 2016 muuta vähittäiskauppaa paremmin. Keskittymisen taustalla ovat kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vahva Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2016 ?julkaisussa kuvataan toimitilamarkkinoita ja niiden kehitystä. Julkaisun pääpaino on Helsingin toimisto- ja liiketilojen vuokratasoissa, mutta lisäksi tarkastelussa on Espoon ja Vantaan keskeisiä osamarkkinoita. Raportissa on myös verrattu Helsingin laatutoimistojen vuokratasoja, vajaakäyttöastetta ja sijoittajien tuottovaatimusta muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. Tykkää meistä Facebookissa RööperinLehti Koulukäsitöitä ja Helsinkikirjallisuutta museon Iltapäivätreffeillä ??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Helmikuussa muistellaan koulun käsityötunteja ja poimitaan vanhoista käsitöistä ideoita uusiin. Maaliskuussa keskustellaan Helsinkiin liittyvästä kirjallisuudesta. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Helmikuussa muistellaan koulun käsityötunteja ja poimitaan vanhoista käsitöistä ideoita uusiin. Oman työn voi halutessaan ottaa mukaan. Lankoja ja välineitä on käytettävissä. Muistojen käsitöihin johdattelevat museon vapaaehtoistyöntekijä Sirpa Jäppinen ja työpajaohjaaja Aino Vila. ke 1.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Silmukoiden salat Iltapäivätreffeillä harjoitellaan patalapun tekemistä virkaten ja neuloen sekä käydään läpi erilaisia kikkoja ja sovelluksia. ke 8.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Lapanen, kinnas, tumppu, sormikas Asettuuko peukalo paikoilleen vaiko keskelle kämmentä? Onnistuuko jo kirjoneule? Iltapäivätreffeillä käydään läpi lapasen pe- Maaliskuun Iltapäivätreffeillä sukelletaan kirjojen Helsinkiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto rusmalli ja erilaisia niksejä. ke 15.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Kompastuitko kantapäähän? Kiristääkö sukansuu? Kompastuitko kantapäähän? Iltapäivätreffeillä muistellaan, kerrataan ja sovelletaan koulun sukankutomisoppeja. ke 22.2.2017 klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Ristipistoilla koristeita Iltapäivätreffeillä muistellaan koulun koristepistooppeja ja kehitellään nykypäivän sovelluksia. Kirjankannet ja käsityöpussit saavat käsin tehdyt koristeet ja saumat. Maaliskuussa Maaliskuun Iltapäivätreffeillä keskustellaan Helsinki-kirjallisuudesta ? sekä rakastetuista klassikoista että vähemmän tunnetuista ro- maaneista ja tietokirjoista. Jokainen on tervetullut kertomaan omista lempiteoksistaan ja kuulemaan muiden lukukokemuksia. Tutkija Eva Packalén ja museolehtori Anna Finnilä alustavat lyhyesti ja johdattelevat keskustelua. ke 1.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Rinkelitytöstä Appelsiininsiemeneen ? esimerkkejä vanhemmasta Helsinki-kaunokirjallisuudesta Kaunokirjailijat kuvasivat kaupungin nopeaa muutosta puutalokaupungista pieneksi metropoliksi ja ihmiskohtaloita modernisoituvan kaupungin pyörteissä. ke 8.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Minä paljasjalkainen ? esimerkkejä uudemmasta Helsinki-kaunokirjallisuudesta Yhteiskunnallinen valveutuminen, lähiöasuminen ja elämänmeno kasvavassa kivikaupungissa kuvastuvat sodanjälkeisessä kirjallisuudessa. ke 15.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Kiinnostaako Helsingin menneisyys? ? Poimintoja Helsingin historiaa käsittelevästä tietokirjallisuudesta Helsingin historiaa tutkitaan jatkuvasti. Ensimmäiset tutkimukset ilmestyivät jo 1700-luvulla, ja esimerkiksi Helsingin kaupungin historiatoimikunta jatkaa arvokasta julkaisutyötä. ke 22.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Rikollinen Helsinki ? esimerkkejä Helsinkiin sijoittuvista dekkareista Kaupungin varjot ovat aina kiinnostaneet suuria lukijakuntia. Tämän ovat huomanneet mm. Mika Waltari, Matti Yrjänä Joensuu, Harri Nykänen ja Virpi Hämeen-Anttila. Kulttuuritehdas korjaamolle uusi toimitusjohtaja ??Sara Norberg aloittaa 1.3.2017 Kulttuuritehdas Korjaamon toimitusjohtajana. Norberg on pitkän linjan elokuva-alan ammattilainen, joka on viimeiset kuusi vuotta työskennellyt Helsinki International Film Festival ? Rakkautta & Anarkiaa ry:n toiminnanjohtajana. Norbergin uran aikana festivaali on kasvanut yli 60 000 kävijän tapahtumaksi ja vahvistanut asemaansa Suomen merkittävimpänä elokuvatapahtumana muun muassa valtakunnallisen R&A-kiertueen myötä. Norbergin johdolla yhdistys on laajentanut toimintaansa myös kansainvälisesti ja festivaalin yhteyteen on perustettu elokuvaalan kansainvälinen myyntija markkinointitapahtuma Finnish Film Affair. ? Olen erittäin otettu ja innoissani tilaisuudesta päästä jatkamaan perustaja Raoul Grünsteinin jalanjäljissä yhtä Suomen hienointa kaupunkikulttuurin keskittymää. Viimeaikaisten investointien ja motivoituneen henkilökunnan myötä Korjaamolla menee paremmin kuin koskaan. Oma tavoitteeni on kehit- Sara Nordberg. tää Korjaamon toimintaa ja asemaa sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti. Näen Korjaamon vahvuutena monipuolisen kulttuuriosaamisen ja liiketoiminnan yhdistämisen, sanoo vastavalittu toimitusjohtaja Norberg. ? Sara Norbergin koke- muksessa yhdistyy laaja elokuva-alan tuntemus, kulttuuritoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen sekä vankka tuotanto-osaaminen. Saran energioilla Korjaamon toimintaa näillä alueilla voidaan varmasti kehittää. Kun oma aikani on viime vuosina jakautu- nut useisiin eri hankkeisiin, on hienoa saada Korjaamolle toimitusjohtajaksi huipputyyppi, joka vie toimintamme seuraavalle tasolle, toteaa nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein. ? Yhteisöllisen kaupunkikulttuurin edistäminen profiloi jatkossakin Korjaamon toimintaa. Tulevaisuudessa Korjaamolla voisi olla enemmän Rautatientorin Jääpuiston kaltaisia hankkeita, jotka tuottavat sisältöä kaikkien Helsingissä liikkuvien elämään. Näen myös paljon potentiaalia eri toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, Norberg vinkkaa. Korjaamon perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein siirtyy emoyhtiö Töölö Urbanin toimitusjohtajaksi Norbergin aloittaessa. Töölö Urban on keväällä 2016 perustettu kaupunkielämän hankkeita kehittävä konserni. Kokonaisuuteen kuuluvat Korjaamon lisäksi joulukuussa menestyksekkään joukkorahoituskampanjan päättänyt merikylpylä Allas Sea Pool sekä Rautatientorin Jääpuisto.
• Viikot 5-6 ? Nro 2 11 Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan, Erottajan, Pohjoisrannan, Lapinlahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen vauhtiin tammikuulla. Uutena galleriana esitellään Konst Punavuoressa, Fogga Pohjoisrannassa ja Galleria Lapinlahti. Alkuperäiskansan naisia ?SHAWI SANAPI? (= Shawi nainen) on valokuvamatka perulaisen Shawialkuperäiskansan naisten elämään Koillis-Amazonian Balsapuertossa. Shawit elävät sulassa sovussa luonnon kanssa ja hankkivat elantonsa pienviljelystä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Vaikka Shawit ovat väistämättä kosketuksissa länsimaisen maailman kanssa, he eivät koe tarvetta sulautua siihen. Alkuperäiskansat, erityisesti naiset, joutuvat yhä syrjinnän kohteeksi kaikkialla maailmassa ? niin sukupuolensa, etnisen taustansa kuin yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Kansainvälisesti palkitun Meeri Koutaniemen valokuvanäyttelyn tavoitteena on taistella ennakkoluuloja vastaan ja näyttää Shawinaiset uudesta näkökulmasta. Tallentamalla valokuviin naisten sisäisen voiman ja häkellyttävän kauneuden vahvistetaan Shawien itsetuntoa ja osoittaa, kuinka upeita nämä todella ovat. Valokuvaaja kertoi lehdelle olleensa ensi kertaa maassa; muuten hän on kuvannut maailmalla paljon. Näyttely on osa DREAMSjärjestön ja sen perulaisen kumppanin yhteistyöprojektia. Kaikki näyttelytyöt ovat myynnissä tilauksesta, ja niiden koko tuotto lahjoitetaan suoraan projektin hyvinvointiohjelmalle. Perussa alkuperäiskansat muodostavat 45 % väestöstä, Anna BjörnbergMichelsson kertoo. Kun värit säveltävät ? Maalatessani olen etsijä ja heittäytyjä. Merkityksellisiä ovat hetket, jolloin koen aavistavani jotain meitä ihmisiä yhdistävästä rikkaasta myyttien ja symbolien maailmasta. Hetken koen ymmärtäväni ja tietäväni jotain elämästä, todellisuudesta ja itsestäni. Kirsi-Maria Perkkiö on oululainen itseoppinut taidemaalari, jonka työt ovat esillä 5.2. asti Galleria kajasteessa, Bulevardi 32 /Albertinkatu 30. Hän sanoo itse öljyväriteoksistaan, että maalaukset eivät ole hänelle pelkästään maalauksia. ? Minulle värit ja maalaaminen ovat omaa soittamatonta musiikkiani. Värejä, muotojen kieltä ja rytmiä hion niin kauan, että maalaus soi itselleni kompositiossa. Sävellän väreillä arkea lempeämmän peilin, jossa kipu, suru, rakkaus, ilo ja nöyrtyminen tanssivat sanoista mykkää tanssia toisiinsa kietoutuneena. Harvoin kuulee niin sydämestä lähtevää ylistystä kuin galleristi Anna-Maija Kajasten avaussanoissa. Hän korosti, että Perk- kiön maalauksissa sisäiset ja ulkoiset värit ja todellisuus kohtaavat. Näin todella on. Värikylläisen kauniit työtä ovat täynnä runsaita ja tarkkoja yksityiskohtia. ? Näin unta, että elämä on paratiisi. / Heräsin ja huomasin, että elämä on työtä. / Tein työtä ja huomasin, että elämä on paratiisi, taiteilija lainaa Seneca nuorempaa antiikista. Maalauksia sirkusmaskin takaa Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3A, on esillä Camilla Vuorenmaan maalauksia kankaalle ja kaiverruksia puulle. Taitelija on tarkkaillut Suomessa esiintyvien sirkustaiteilijoiden ja -työntekijöiden arkea. Heidän muotokuvat kuvaavat välähdyksiä kansainvälisen sirkuksen kiertolaiselämästä ja ihmisten ja eläinten suhteesta tarunhohtoisen sirkusteltan ympäristössä. Millaista työtä ja elämää on yhtäjaksoinen yleisön viihdyttäminen? Sirkuksen maailma on liioiteltu, räiskyvän yliampuva ja ihmeellinen. Siellä mikään ei ole liikaa, valot ja musiikki luovat erityislaatuisen tunnelman, johon yleisö temmataan mukaan, hän kertoo. Camilla Vuorenmaa täyttää koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Hän haluaa tutkia maskin takana olevia kasvoja. ? Katsojana jännitän aina pystyvätkö esiintyjät suoriutumaan tempuista ja naurattavatko vitsit katsojia. Ehkä kyse on myös omasta esiintymispelostani ja mielikuvistani esittävän taiteen maailmasta. Keskittyminen joka näkyy niin sirkusesiintyjien kuin katsojienkin kasvoilla, odotuksen tuntu tyhjässä teltassa. Ilon esittäminen päivästä toiseen. Pitkän Tanelin jäljillä Heidi Kilpeläisen näyttelyssä ?House & Garden? Valokuvagalleria Hippolyte, Yrjönkatu 8, muuntautuu taiteilijan työhuoneeksi ja asunnoksi vajaan kuukauden ajaksi, kun Kilpeläinen siirtää taiteellisen Valokuvataiteilija Meeri Koutaniemi kahden työnsä välissä Konst Hair & Galleryssä uudenmaankadulla. nia yhtäläisyyksiä heidän elämänvaiheistaan, esim. uuden kodin löytäminen Lontoosta ja esiintyminen erilaisille yleisöille. Uteliasta odotusta Kuvataiteilija Heidi Kilpeläinen keskellä yhtä videoteostaan Galleria Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg työskentelynsä Lontoosta Helsinkiin. Avajaisiltana Kilpeläinen esitti uuden performanssiteoksen, joka paneutuu 1700-luvulla eläneen, ja ympäri Eurooppaa laajasti matkustaneen suomalaisen ?jättiläisen? Daniel Cajanuksen (1703?1749) elämään. ?Pitkänä Tanelina? ja ?Suomalaisena Jättinä? tunnetun miehen elämä on kiinnostanut taiteilijaa pitkään, kun sukututkimus paljasti sukulaisuussuhteen heidän välillään. Cajanus oli 247,5 cm pitkä!, ja oli 1700-luvulla laajasti tunnettu ympäri Eurooppaa. Hän esiintyi niin kuninkaallisille ja tiedemiehille, kuin myös tavalliselle kansalle teattereissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kilpeläinen kokee löytäneensä Cajanuksesta samaistumisen kohteen, ja löytää mo- Galleria Fogga, Pohjoisranta 8B, esittelee Odotus ?näyttelyssä peräti yhdeksän naisen teoksia. Kiitosta ansaitsee perusteellinen esittelykierros jokaiselle avajaisissa. Anne Nyström kuvaa teoksisissaan vapautunutta, valaistunutta naista, joka kykenee matkustamaan menneeseen ja tulevaan sekä olemaan läsnä tässä hetkessä. ? Elämä avautuu kun alkaa kulkea sitä kohti, hän sanoo. Marileea Järnefeltille luonto on inspiraation lähde, josta kaikki teokset ovat syntyneet. Hän sanoo olevansa kyltymättömän utelias näkemään kauneutta elämän pienissä yksityiskohdissa. ? Yhteistä kaikille maalauksilleni on niiden sisältämä optimistinen asenne elämää kohtaan. Beata Joutsen tekee pääosin värillistä maalauksenomaista taidegrafiikkaa, jossa kukin sarjan vedos on uniikki. Vedokset on tehty useassa kerroksessa, kuten maalauksissa. ? Värit symboloivat tunteita, mielikuvitus elää, ja maailmat ovat rakentuneet henkilökohtaisten kokemusten ja kulttuurien sekä niiden värimaailmojen kokemisen pohjalta. Kuvia lapsuudesta Lapinlahdessa ?Hiekkamyrsky ja muita kuvia lapsuudesta? on Kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa on täyttänyt koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Kuvassa hän on yhdessä Klovni ?teoksensa (maalaus kankaalle, 2016) kanssa. 8. Galleria G/Kiljunen (IMG_0019) ja teksti: Satu Kiljunen ja melkein galleria-tilan korkuinen teos Optinen ruskea seitsemällä värillä (öljy kankaalle, 2011) Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg isän ja tyttären yhteisnäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1, 2 krs. Villa Eweisin (s. 2005) videot ja valokuvat ovat spontaaneja, tarkkailevia ja keveitä. Osa on syntynyt leikin yhteydessä, osa seuraa sarjallista ideaa. Pääosassa on luonto, sen tarkkailu sekä oman estetiikan etsiminen. Yehia Eweisin (s.1975) valokuvat jatkavat Fotofinlandian voittaneen ?Älä pelkää? -sarjan teemaa. Niihin on tiivistynyt hetkiä, jotka luotaavat paitsi kuvien lasten elämää myös omia muistikuvia lapsuudesta. Galleria Lapinlahti on useista huoneista koostuva avoin nykytaiteen tila, joka poikkeaa hillitystä galleriasta. Siinä näkyy historian kerroksellisuus ja aikakausien jättämät jäljet. Yleisö löysi uuden gallerian hyvin; ensimmäisen 5 kuukauden aikana n. 10 000 taiteen katsojaa ja kokijaa. Sisään mennään Kahvila Lähteen kautta. Galleria on osa Lapinlahden Lähdettä, joka sai tiistaina 24.1. Helsingin Kulttuuritekopalkinnon 2016. Maalauksia kasvomalleista Satu Kiljunen on esitystaiteesta (Jack Helen Brut) mielenkiintoisten uravaihei- den jälkeen kuvataiteeseen siirtynyt visualisti, joka tutkii, mikä on maalauksen ja muodon suhde, miten koemme ja ymmärrämme peruspinnan ja teoksen tilan. Taidegraafikoiden Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, esittelee töitä malleista, jotka ovat tuttuja ihmisiä. ? Kasvot ovat synnyttäneet minussa jonkinlaisen visuaalisen haasteen. Näyttelyteosten lähtökohtina on äitini, kuollut isäni, Gun Lindblom, Ronnie-poikani, Jonas Böckerman ja Carl-Johan Särkinen. Olen aluksi työstänyt savireliefin heidän kasvoistaan. Tästä originaalista olen sitten ottanut kipsivaloksia, joita maalaan öljyväreillä luoden uusia variaatiota. ? Kustakin mallista olen myös maalannut suuren kasvomaalauksen. Olen tietoinen erilaisten maalausteknisten ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksista teoksieni ilmaisulliseen sisältöön. Kullekin teokselle on muovautunut oma ?toimintastrategia?, jonkinlainen kerroksellinen maalausjärjestys, Kiljunen sanoo ja tuntee olevansa nyt kotonaan, tietoisempi taiteellisesta ?ongelmastaan?, vaikka sama peruskysymys on vaivannut häntä läpi tuotantonnon. Teksti: Risto Kolanen
• Nro 2 ? Viikot 5-6 12 AutoJerry.fi-palvelun tilastossa ruostepiikki Helsingissä ??AutoJerry.fi tilastot näyttävät, että autojen ruostekorjauksia pyydetään Helsingissä suhteellisesti yli kolminkertainen määrä Rovaniemeen verrattuna. Rovaniemen ja pääkaupunkiseudun ero selittyy todennäköisesti teiden suolauksen määrällä. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella nimittäin käytetään kymmenen kertaa enemmän suolaa teiden kunnossapitoon talvisin verrattuna Lapin ELY-keskuksen alueeseen. Yllättävää on se, että tilaston mukaan autot näyttävät ruostuvan Helsingissä jopa 50% herkemmin kuin Espoossa ja Vantaalla. Tähänkin saattaa olla osittaisena selityksenä se, että Helsingissä teitä suolataan suhteessa enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Toinen mahdollinen selitys näin selkeään eroon on, että Helsingissä autoja säilytetään talvisin enemmän sisätiloissa kuin Espoossa ja Vantaalla. Korroosiota lisää se, kun tien suolaukselle altistunut auto pääsee pakkasella välillä sulamaan sisätiloihin. Suomen suurimman ruosteenestoketjun Finikorin mukaan alueellinen ero ?ruuhka?Suomen ja pohjoisen Suomen välillä näkyy myös ruostesuojauksien ja ruosteenestoliikkeiden määrässä. ? Suolan vaikutus on kaikkein suurin yksittäinen tekijä autojen ruostumiseen. Etenkin viime vuosien talvet ovat olleet ankaria autoille kautta koko Suomen, sillä pitkään jatkuneet nollan tuntumassa sahaavat lämpötilat ovat pitäneet suola-autot liikkeellä ja tiet jatkuvasti märkinä tarjoten ruostumiselle parhaat mahdolliset olosuhteet, Finikorin toimitusjohtaja Teemu Suovesi kommentoi. Oheinen tilasto havainnollistaa ruostekorjaustarjouspyyntöjen määrän suhteutettuna kaikkiin AutoJerry.fi välittämiin tarjouspyyntöihin eri kaupungeissa. Tilasto perustuu AutoJerry.fi kautta välitettyihin tarjouspyyntöihin vuosina 2014 - 2016. AutoJerry.fi välitti kyseisenä ajanjaksona 300 000 tarjousta yhteensä 982 automerkille. Teiden suolausmäärät perustuvat tienpidon alueurakka järjestelmän (AURA järjestelmä) raporttiin talvikaudelta 2015. Hietalahden kauppahalliin haetaan nyt uusia toimijoita ??Hietalahden kauppahallin vapautuviin myyntipaikkoihin etsitään nyt hallin tarjontaan sopivia ruokaalan toimijoita. Ruokahallin myyntitiskien takaa löydät makujen ammattilaisia, jotka tuntevat tuotteidensa alkuperän ja ovat valmiita jakamaan parhaat reseptinsä. Kauppahalli sijaitsee kirpputoritoiminnastaan tunnetun Hietalahden torin laidalla Helsingin kantakaupungin länsirannan elinvoimaisella ja trendikkäällä alueella. Kaksi vapaista myyntipaikoista on kooltaan 12 m², joihin kuuluu 3 m² kylmiö. Paikoilla ei ole omia asiakaspaikkoja, mutta asiakkaat voivat sen sijaan nauttia yrityksen antimia kauppahallin yhteisillä asiakaspaikoilla. Myyntipaikassa ei voi valmistaa ruokaa, mutta valmiiden ruoka-annosten myynti on sallittua.  Kolme vapaata myyntipaikkaa 12 m² myyntipaikkojen kokonaisvuokra on 630,19 euroa kuukaudessa (alv 0), joka sisältää kylmiön vuokran sekä kauppiail- ta kerätyn markkinointirahan. Myyntipaikat vuokrataan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Yksi vapaista myyntipaikoista on suurempi kokonaisuus; 18 m², johon kuuluu 2x3 m² kylmiö. 18 m² myyntipaikan kokonaisvuokra on 1009,92 euroa kuukaudessa (alv 0). Vapaat myyntipaikat vuokrataan ensisijaisesti kahvila- ja ravintolatoimintaa sekä elintarvikkeiden myyntiä varten. Myyntipaikkaa voi hakea vapaa- muotoisesti lähettämällä lyhyen kuvauksen yritystoiminnasta sekä yrityksenne tiedot Helsingin Tukkutorille. Halliin haetaan nykyistä ruokatarjontaa tukevaa toimintaa. Valinnassa painotetaan lisäksi Helsingin kaupungin ruokakulttuurin sekä hallin strategian mukaista toimintaa. Toimijan valinnasta päättää Helsingin Tukkutorin halli- ja toriyksikkö yhdessä ruokakulttuuristrategian projektipäällikön sekä Hietalahden kauppiasyhdistyksen kanssa. Raitiolinjasto ja Koillis-Helsingin bussilinjasto uudistuvat Jatkoa sivulta 3 ??Liikennöintisuunnitelma oli kommentoitavana HSL:n verkkosivuilla vajaan kuukauden ajan 14.12.2016? 10.1.2017, ja siihen jätettiin 190 kommenttia. ? Länsimetron liikenteen käynnistyminen sekä siihen liittyvät laajat bussiliikenteen muutokset ovat tämän vuoden merkittävin liikennemuutos, jonka toteuttamiseen ja josta viestimiseen tulemme keskittämään voimamme, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Muita merkittäviä muutoksia tulevat olemaan raitioliikenteen uudet yhteydet kantakaupungissa sekä Koillis-Helsingin laaja linjastouudistus. ? Myös näiden muutosten sujuva ja hyvin viestitty toteutus on HSL:n tärkeysjärjestyksessä korkealla tänä vuonna, Anttila jatkaa. Kantakaupungin kasvava liikenne Raitiolinjasto uudistuu perusteellisesti syysliikenteen alussa 14.8.2017, jolloin linjat 1, 2, 3, 7 ja 9 saavat uudet reitit. Linja 1 alkaa kulkea Eirasta Käpylään Fredrikinkadun, Bulevardin, Lasipalatsin, Runeberginkadun, Sörnäisten ja Mäkelänkadun kautta, ja se alkaa kulkea myös viikonloppuisin. Linjojen 2 ja 3 rengas puretaan pohjoispäässä, ja linja 2 alkaa liikennöidä Länsi-Pasilaan. Linja 3 alkaa liikennöidä myöhemmin syksyllä 2017 Kuusitielle, kun Reijolankadun ratayhteys on valmistunut. Sitä ennen linja kulkee 14.8. alkaen väliaikaisesti Töölön hallille. Myös linjojen 7A ja 7B Vuoden 2017 muutokset pähkinänkuoressa: ? Helsingin raitiolinjasto uudistuu (14.8.) ? Koillis-Helsingin bussilinjasto uudistuu (14.8.) ? Vantaalla bussilinjan 561 reittiä jatketaan Aviapoliksesta lentoasemalle, ja uuden sukkulabussilinjan 601 liikenne al- kaa Aviapoliksen suuralueella (14.8.) ? Kun metroliikenne Ruoholahden ja Matinkylän välillä käynnistyy, myös Etelä-Espoon, Lauttasaaren ja Kirkkonummen bussilinjastot uudistuvat muodostama rengas puretaan, ja 7 alkaa liikennöidä Länsiterminaalilta Rautatieaseman kautta nykyisen raitiolinja 7A:n ja 7B:n reittiä Senaatintorilta Sörnäisten kautta Pasilaan. Pasilassa linjan päätepysäkki on Pasilan aseman mittavien rakennustöiden vuoksi Länsi-Pasilan puolella. Linja 9 taas siirtyy kulkemaan eteläpäässään Jätkäsaareen uutta Välimerenkadun raitiotietä pitkin. Linjasta 7 tulee siis Länsiterminaalin pääasiallinen joukkoliikenneyhteys. Raitiolinjaston pääpiirteet ovat pysyneet muuttumattomina jo vuosikymmenten ajan, mutta kun liikenne Helsingin kantakaupungissa kasvaa ja uusia alueita rakennetaan, myös raitioliikenteen on sopeuduttava palvelemaan uusia liikkumistarpeita. Raitioliikenne uudistuu myös tulevina vuosina, kun uusia alueita ja rataosuuksia valmistuu. HSL:n hallitus hyväksyi raitioliikenteen linjastosuunnitelman helmikuussa 2015. Syysliikenteen alussa 14.8.2017 bussilinjasto uudistuu Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman mukaisesti. Koillis-Helsingin nykyinen bussilinjasto on suunniteltu noin 20 vuotta sitten, eikä se enää palvele alueella kulkijoiden liikkumistarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi vuonna 2015 avatut Kehä- rata ja runkolinja 560 ovat muuttaneet Koillis-Helsingin liikennettä merkittävästi ja tarjonneet uusia yhteyksiä. Linjaston tavoitteena on tarjota hyvät yhteydet niin Koillis-Helsingin sisällä kuin Helsingin kantakaupunkiinkin. Helsingin kantakaupungissa linjan 17 reitti muuttuu korvaamaan raitiolinjojen 1 ja 1A poistuvaa reittiosuutta. Yöliikenteessä linjan 18N reittiä jatketaan kesäliikenteen alussa 19.6.2017 Eirasta Hernesaareen, ja linjan 23N reittiä taas jatketaan Rautatientorilta Jätkäsaareen syysliikenteen alussa. Tällä pyritään palvelemaan etenkin kasvaneiden asuinalueiden yhteyksiä. Myös muualla Helsingissä liikenne muuttuu etenkin alueilla, jotka ovat viime vuosina kasvaneet: linjojen 37 ja 39N reittiä jatketaan syysliikenteen alussa Malminkartanosta Honkasuolle, ja linjan 89 reittiä varaudutaan jatkamaan Laajasalon Yliskylästä Gunillankallioon. ? Palautteessa korostui laajasalolaisten huoli voimakkaasti kasvavan Gunillankallion ja Kruunuvuorenrannan alueen bussiliikenteen riittävyydestä. Tulemme kevään aikana vielä selvittämään tarkemmin Laajasalon bussiliikenteen lähivuosien muutostarpeita, Anttila sanoo. Vantaalla linjan 561 reittiä jatketaan Aviapoliksesta lentoasemalle. Lisäksi Aviapoliksen alueella aloittaa syysliikenteen alussa pilottihankkeena uusi päivittäin aamuneljästä yhteen kulkeva sukkulalinja 601 (Lentoasema?Aviapoliksen asema?Jumbo), jonka liikennöintikustannuksiin alueen yritykset osallistuvat. Pieniä muutoksia on suunnitteilla myös Espooseen. Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon bussiliikenteeseen ei ole suunnitteilla suuria muutoksia. Junaliikenteessä lisätään kalustoa pahiten ruuhkautuneille vuoroille. Lisäksi E-junan liikennöinti laajenee: juna kulkee lauantaiiltaisin nykyistä myöhempään ja alkaa liikennöidä myös sunnuntaisin. Suomenlinnan lauttaliikenteessä varaudutaan lisäämään vuoroja syksyn ja kesän viikonloppuihin. Viime syksyn viikonloppuina Suomenlinnan liikenne ruuhkautui. Mikä on liikennöintisuunnitelma? Vuosittain laadittava liikennöintisuunnitelma sisältää keskeisimmät toteutettavat reitti- ja palvelutasomuutokset. Vuosittainen suunnitelma muodostaa perustan aikataulujen laatimiselle ja on voimassa tulevan kesäliikenteen alusta seuraavan vuoden talviliikennekauden loppuun. HSL on laatinut suunnitelman yhteistyössä kuntien joukkoliikenneasiantuntijoiden, koulutoimen edustajien ja liikennöitsijöiden kanssa. Asukkaat ovat voineet osallistua kommentoimalla suunnitelmia HSL:n verkkosivuilla. HSL:n hallitus hyväksyy liikennöintisuunnitelman. Suunnitelmasta aiheutuvat kustannusmuutokset pohjautuvat yhtymäkokouksen hyväksymään talous- ja toimintasuunnitelmaan.
• Viikot 5-6 ? Nro 2 13 Mechelininkadun peruskorjaus alkoi katupuiden poistamisella ??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on alkanut. Kadun suurremontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Koululaisten ja alueella liikkuvien turvallisuuteen tullaan kiinnittämään paljon huomiota. Urakan valmistuttua loppuvuodesta 2018 on Mechelininkadulla sujuvaa kulkea niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin. Liikenneruuhkia luvassa Studio Pasilassa: Maailmaa muistisairaan silmin ??Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa vuosi alkaa Florian Zellerin palkitulla mustalla komedialla Isä (Le Père, 2012) 19. tammikuuta. Reita Lounatvuoren suomentama ja Milko Lehdon ohjaama uutuus käsittelee raikkaalla otteella monelle tuttua tragediaa, muistisairautta. Isä-näytelmä kertoo sairastuvan isän näkökulmasta lämpimällä huumorilla, miten absurdia arkipäivästä voi tulla, kun jokainen päivä pitää aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki tuttu katoaa vähitellen. Iäkkään Arnen (Jari Pehkonen) muisti on alkanut oikutella. Tytär Anne (Vuokko Hovat- ta) käy päivittäin hänen luonaan ja palkkaa isän vastustuksesta huolimatta myös hoitajan. Olisiko isän parasta muuttaa tyttären ja tämän miehen luo? Kenen koti tämä on, Annen vai Arnen? Keitä nämä ihmiset ovat ja missä on toinen tytär, se mukavampi, vai onko hänellä muka vain tämä yksi tytär? Isän muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari ja Leenamari Unho. Lavastuksen on suunnitellut Janne Siltavuori ja pukusuunnittelusta vastaa Riitta Anttonen-Palo. Valosuunnittelija on Teppo Saarinen ja äänisuunnitte- lija Ari-Pekka Saarikko. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen. Ranskan lupaavimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Florian Zellerin (s. 1979) romaaneja ja näytelmiä on käännetty monille kielille. Kansainvälisen läpimurron hän teki Isä-näytelmällään, joka on palkittu mm. parhaan näytelmän Molièrella (2014) ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Isän ensi-ilta 19.1.2017 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Liput 17 ? - 34 ? (sis. palvelumaksun) Nosturin värikäs kevät ??Nosturin keväässä nähdään tuoreita lupauksia ja jo mainetta niittäneitä artisteja. Ohjelmistossa korostuvat kotimaiset artistit ja monien päähän iskostunutta raskaampaa linjaa rikkovat muun muassa ensi kertaa Nosturilla esiintyvät Anna Abreu ja Antti Tuisku. Keikkapäivä 14.2. kutsuu ihmisiä nauttimaan elävästä musiikista ilmaiseksi. Iltaa tähdittävät Tryer, Huora ja The Empire Strikes. Kansainvälistä väriä keikkakattaukseen roiskivat rap-artisti D.R.A.M. (USA), Orange Goblin (UK), Possessed (USA), Perturbator (FRA) sekä Marky Ramone (USA) vain muutamia mainittaessa. Nosturi toitottaa ylpeydellä nuorison oikeutta päästä nauttimaan elävästä musiikista. Lähes kaikille Elmun keikoille ovat siis myös alaikäiset tervetulleita. Muutamana äärimmäisen herkullisena menovinkkinä mainittakoon vielä Yari & Se Tuntematon Numeron keikka maaliskuussa, kotimaisen blackmetallin kulttikeikka "From the Devil's Cradle?, missä mukana Urn, Warloghe, Ic Rex ja Cosmic Church sekä tänä lauantaina Elmun Baarissa tykittelevät Hebosagil, Ward, Irontheet ja Hexhammer. Keikkatarjonta päivittyy toki vielä pitkin kevättä ja huomenna julkistetaan paluun Nosturille tekevä ?kulttitapahtuma", nähdään keikoilla! Nosturi / ELMU ry Telakkakatu 8 00150 Helsinki Arenanäyttämöllä valmistaudutaan vuosisadan stadionkeikkaan ??Ken Ludwigin oopperamaailmaan sijoittuva komediahitti Tenorit liemessä (A Comedy of Tenors, 2015) saa Euroopan kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 8. helmikuuta. Jaakko Saariluoman ohjaama, huippukoomikoiden tähdittämä uutuus tarjoaa illan täydeltä puhdasta riemua. Ollaan 1930-luvun Pariisissa ja kolmen tenorin suuri stadionkeikka on juuri alkamassa. Kunnianhimoinen manageri tekee parhaansa pitääkseen langat käsissään ja saadakseen kaikki kolme taiteilijaa ajoissa lavalle. Aivan yksinkertaista tämä ei ole, sillä paikalle hotellisviittiin mahtuu myös erinäi- nen määrä vaimoja ja tyttöystäviä, väärinkäsityksiä ja mustasukkaisuutta sekä yllättävän tutunoloinen hotellin portieeri. Seurauksena on päätähuimaava sekaannusten sarja, josta ei puutu naurua, musiikkia eikä rakkautta. Tapahtumien pyörteissä nähdään vakuuttava näyttelijäkaarti: Riitta Havukainen, Jonna Järnefelt, Oona Airola, Taneli Mäkelä, Iikka Forss, Eero Saarinen ja Santeri Kinnunen. Lavastaja Katariina Kirjavaisen näyttämökuva toimii jatkumona esityspaikan, vuonna 1929 valmistuneen Arena-talon, arkkitehtuurille. Puvut 1930-luvun taiteilijamaailmaan sijoittuvaan näytelmään on suunnitellut Sari Salmela. Naamioinnista ja kampauksista vastaavat Jutta Kainulainen ja Taina Tervo. Valomaailman on suunnitellut Kari Leppälä ja äänet Eradj Nazimov. Näytelmän on suomentanut Reita Lounatvuori. Stand up -koomikkona, näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana ja juontajana tunnettu Jaakko Saariluoma vierailee nyt ensimmäistä kertaa ohjaajana Helsingin Kaupunginteatterissa. HKT:n lavalla hänet on aiemmin nähty näytelmissä Paavo 1,5 (2008) ja Ihmisen osa (2011) sekä studio Pasilan suosituissa stand up -illoissa Club act!one. Mechelininkadun peruskorjaus tehdään välillä Leppäsuonkatu?Nordenskiöldin aukio. Katurakentaminen tulee aiheuttamaan liikenneruuhkia Mechelininkadulla ja Töölön alueella sekä vaikeuttaa Länsisatamassa asiointia. Jos suinkin mahdollista, kannattaa autoilijoiden käyttää mitä tahansa toista reittiä. ? Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti tärkeän asunto- ja liikennekadun peruskorjaus, joka on välttämätöntä tehdä, sanoo projektinjohtaja Jarmo Ahonen rakennusvirastosta. ? On kaikkien etu, että katu peruskorjataan tavalla, josta aiheutuu mahdollisimman lyhytaikaisesti haittaa ja jolla saavutetaan lopputulos, josta myös tulevat sukupolvet nauttivat vuosikymmenienkin kuluttua, Ahonen muistuttaa. Ilta- ja yöpysäköinti poistuu kadun varrelta ja pyöräilijät saavat omat yksisuuntaiset kaistansa. Caloniuksenkadun ja Hietaniemenkadun raitiovaunupysäkit yhdistetään Arkadiankadun risteyksen kohdalle. Toimenpiteellä parannetaan 8-ratikan nopeutta ja luotettavuutta sekä saadaan liikennöintiin kustannussäästöjä. Pyöräilylle omat kaistat Mechelininkatu on jatkossakin 2+2 -kaistainen pääkatu. Pyöräliikenne kulkee ajoradan tasossa olevilla pyöräkaistoilla ja yksisuuntaisilla pyöräteillä. Pyörätiejärjestelyt parantavat merkittävästi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta sekä selkeyttävät liikenneympäristöä ahtaassa katutilassa ja liittymissä. Järjestely kuuluu osana kantakaupungin pyöräilyn tavoiteverkon parantamiseen Ruoholahden ja Pasilan välillä. Puukujanteet uusitaan Mechelininkadun nykyinen puukujanne ei ole enää kaupunkikuvallisesti eikä puuston kunnon perusteella arvioituna sijaintipaikkansa ansaitsemassa kunnossa. Puuston uudistamistarve tuli ilmi kesällä 2012 tehdyn laajan kuntoselvityksen yhteydessä. Kadun huonokuntoisimmat puut ovat moniongelmaisia, niillä oli onkaloita, ruhjeita, alkavaa lahoa, kuivia oksia, harsuja latvuksia jne. Topeliuksen puiston vieressä seisova vanha metsälehmus säilytetään. Tarkoituksena on uusia kadun keskiosan puukujanne yhtenäisinä kokonaisuuksina. Uusimisella varmistetaan, että kadun puu- kujanteeseen perustuva historiallinen luonne ja rytmi säilyvät. Siten voidaan myös estää vanhasta ja huonokuntoisesta puustosta aiheutuvat riskit kadun käyttäjille. Yhtenäisenä kokonaisuutena uusiminen suo mahdollisuuden rakentaa uudet kasvualustat puurivistölle. Siten varmistetaan puustolle hyvät kasvuolosuhteet ja luodaan edellytykset elinvoimaisen puukujanteen muodostumiselle kohtuullisessa ajassa. Vanhojen puiden kaato etenee kadunrakentamisen aikataulussa ja uudet taimet istutetaan mahdollisimman kookkaina. Puiden poistaminen aloitetaan Hietaniemenkadun kohdalta. Noin kymmenessä vuodessa taimista kasvaa jo melko komeat puurivistöt. Tavoitteena on varmistaa hankkeen sujuva, häiriötön ja viivytyksetön läpimeno, mikä vähentää asukkaille ja liikenteelle koituvaa häiriöitä ja tuo kustannussäästöjä. ? Mechelininkadun työmaan aikaista viestintää varten tullaan avaamaan sosiaalisen median kanavia, joiden avulla saadaan monen suuntaista ja kiireellistä viestintää tehokkaasti hoidetuksi. Erityisesti haluamme varmistaa, että työmaan viestintä tavoittaa koulun ja koululaisten vanhemmat sanoo rakennusviraston viestintäsuunnittelija Roy Koto. Mechelininkadun peruskorjauksen urakoitsijana on Helsingin kaupungin Stara ja tilaajana on rakennusvirasto. Työt alkoivat katupuiden poistamisella 18. tammikuuta 2017. Koko urakka on valmis 2018 loppuun mennessä. HUS luopuu liikelaitosmallista ??Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti osaltaan, että HUS:ssa luovutaan liikelaitosmallista. Muutos astuu voimaan syyskuun alussa. Tällä muutoksella HUS valmistautuu sote-aikaan, koska vuodesta 2019 lähtien ei enää käytetä sisäistä tilaaja-tuottajamallia. HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat jo siirtyneet hallinnollisesti osaksi Hyksiä tämän vuoden alusta. Ne eivät enää ole liikelaitoksia, vaan tulosyksiköitä. Nyt hallitus päätti esittää valtuustolle, että seuraavat liikelaitokset lakkautettaisiin: HUS-Desiko, Ravioli, HUS-Servis, HUS-Logistiikka ja HUS-Apteekki. Tavoitteena on, että HUSDesiko, Ravioli ja HUS-Servis yhdistetään ja uuden tulosalueen nimeksi tulee HUS-Tukipalvelut. Myös HUS-Logistiikasta ja HUSApteekista tulee tulosalueita. Liikelaitosmallilla saavutetut toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt on mahdollista säilyttää ja hyötyjä voidaan edelleen lisätä myös tulosaluemallissa. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää koko HUS:n organisaatiota tukipalvelujen osalta. Sen tavoitteena on myös parantaa sairaanhoitopalvelujen ja tukipalvelujen välistä yhteistyötä. Espoon apuvälineyksikkö HUS:iin Espoon kaupunki päätti jo kesällä 2015, että Espoon apuvälinepalvelut siirtyvät HUS-Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Nyt on aika toimeenpanna tuo päätös. Ensimmäinen vaihe toteutuu, kun Espoon uusi sairaala valmistuu maaliskuussa. Silloin vuoden vanhan päivystysrakennuksen ja uuden sairaalan apuvälinepalvelut, niiden kunnossapitopalvelut sekä apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelut keskitetään HUS-Apuvälinekeskukseen. Ensimmäisen vaiheen kustannusvaikutukset ovat yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. HUS laskuttaa Espoon kaupunkia tästä kokonaispalveluna. Samalla myös apuvälineyksikön henkilöstö siirtyy HUS:n palvelukseen. Myöhemmässä vaiheessa HUS-Apuvälinekeskukseen siirtyy Espoolta pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen. Tämä vaihe on kustannuksiltaan vain 2-3 prosenttia verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen. Alkoholilainsäädäntö Hallitus antoi lausunnon Suomen hallituksen esityksestä alkoholilain muuttamiseksi. HUS:n mukaan esityksen läpimeno todennäköisesti lisäisi alkoholin kulutusta ja haittoja. THL:n arvion mukaan suunnitellut muutokset lakiin johtaisivat kokonaiskulutuksen lisääntymiseen 5-6 prosentilla ja lisäisivät alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500 vuosittain. Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on noussut Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna luku oli lähes nelikertainen. Tärkein syy kirroosikuolleisuuden voimakkaaseen kasvuun on alkoholimaksasairaudet. Alkoholin aiheuttamien maksasairauskuolemien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kuolleisuus korreloi suoraan alkoholin kulutuksen kanssa. Suhteessa juotuun alkoholimäärään nähden kirroosikuolleisuus on Suomessa selkeästi korkeampi kuin esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa tai Britanniassa. Ainoa tehokas tapa puuttua lisääntyviin alkoholihaittoihin on pyrkiä eri keinoin vähentämään alkoholin kulutusta, Tehokkaimmat keinot ovat alkoholin verotus, sen saatavuuden rajoittaminen sekä mainonnan ja markkinoinnin säätely. Alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 1,3 miljardia euroa vuosittain. Terveydenhuollon osuus tästä on merkittävä.
• Nro 2 ? Viikot 5-6 14 Kirja-arvostelu Luminen helvetti ? Raatteen tie ??Sotakirjoja on Suomessa ilmestynyt valtava määrä. Useinmiten suomalaisittain ?sankarillisia?, vaikka ei aina olisi niin aihetta ollutkaan. Historioitsija Teemu Keskisarjan sotakirja ?Raaka tie Raatteeseen ? (Siltala 2012 ) on poikkeuksellinen suomalainen sotakirja, rehellinen kuvaus suomalaisten suurvoitosta II maailmansodan taistelussa, Talvisodassa 19391940 pohjoisessa Suomussalmella Raatteen tiellä. Käytiin todellista korpisotaa, pakkasissa, lumessa suomalaisten kukistaessa mottiin joutuneet neuvostoarmeijan joukot murskaavasti. Käydyissä taisteluissa marraskuun lopulta tammikuun loppuun lasketaan venäläisiä kaatuneen n. 35 000 miestä, suomalaisia kaatui n. 3000 miestä. Se oli ?teurastusta? , toteaa Keskisarjakin. Korpea ja kommunisteja Keskisarja ei teoksessaan kuvaa sotilaspoliittisia ratkaisuja, suuria strategioita vaan keskittyy erinomaisella tavalla maalaamaan lukijan eteen kuvan Suomussalmen korpien elämästä, ihmisistä ilman sotaa ja sodan aikana. Itärajan pinnassa eli vahvana punainen aate, suomalainen korpikommunismi, jossa itäiseen naapuriin suhtauduttiin positiivisesti. Keskisarja selvittää hyvin henkilö- ja pikkukyläkohtaisesti paikallisten asukkaiden tunteet ja asenteet toisaalta neuvostojoukkoja toisaalta valkoisia suojeluskuntalaisjoukkoja kohtaan. Mielenkiintoinen on myös kuvaus suomalaisjoukkujen johtamisesta. Päällikkö Hjalmar Siilasvuo johti suomalaisia keräten mainetta ja kunniaa, mutta riiteli koko sodan ajan toisen päällikön Paavo Susitaipaleen, ?hukkareissun?kanssa. Siilasvuon menestys Raatteen tiellä nousi hänelle ?lievästi? päähän, jatkosodassa hän sai tappioiden kasvaessa ja moraalin muretessa nimen ?Jalmari Verinen? mieshukan noustessa henkilökohtaisten pyrkimysten takia. Vaikutus Staliniin Suomalaisten sitkeä vastarinta Talvisodan 105 päivän aikana on kokonaisuudessaan kunniakas luku suomalaista sotahistoriaa, Raatteen murskavoitto oma erityishuippunsa. Koko sota teki vaikutuksen myös Puna-armeijan johtajaan generalissimus Josef Staliniin, jonka suhtautuminen pieneen naapuriin muuttui kertaheitolla myönteisen arvostavaksi. Tätä Talvisodan aiheuttamaa muutosta Stalinin mielenlaadussa kuvaa erinomaisesti Kimmo Rentolan tuore kirja ?Stalin?. Keskisarjan ?Raaka tie Raatteeseen? on uudenlaista sotahistorian kirjoitusta, ihmisten kautta kuvaamista. Tervetullutta, helppolukuista, mutta avartavaa ja tärkeätäkin. Pekka Hurme Entistä hauskempi talviloma Nuoret testaavat uusia lajeja Reaktorissa ? ? Suomen suurin nuorten talvilomatapahtuma Reaktori kutsuu nuoret viettämään ikimuistoista hiihtolomaa Helsingin Messukeskukseen. Tapahtumasta löytyy runsaasti liikuntaa, seikkailua ja uusia harrastusmahdollisuuksia. Talvilomatapahtuma Reaktorissa on tarjolla laaja kattaus tekemistä yli 13-vuotiaille nuorille. ? Hiihtolomalla ei välttämättä tarvitse lähteä kaukomaille tai Lapin laduille, kun Reaktorissa on toimintaa ja kavereita. Uusia kiinnostavia juttuja voi kokeilla täysin ilmaiseksi, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Sanna Lesonen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta. Kolmipäiväisestä tapahtumasta löytyy pelejä, liikuntaa, haasteita, tuunausta, keskusteluja ja kädentai- toja ? hengailua ja yhdessäoloa unohtamatta. Pöytälätkäturnauksessa vierailee rap-artisti Juno ja tanssitoiminnan osastolla treenataan yhteistä koreografiaa Koko Suomi tanssii -haasteeseen. Pallofanit voivat testata suurta suosiota kerännyttä uutta Teqballpöytäjalkapallolajia. Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tapahtumassa nostetaan esiin nuorten tulevaisuuden taitoja Taitaja 2017 -kisassa. Kansallismuseon pisteellä myös kansallisaarteita pääsee tarkastelemaan uudesta vinkkelistä. ? Suomen juhlavuoden lisäksi Reaktorilla on oma juhlavuotensa, kun 13. kertaa järjestettävä tapahtuma saavuttaa teini-iän, Lesonen naurahtaa. Reaktori järjestetään 22.? 24. helmikuuta Helsingin Palvelukseen halutaan Lehtitalo hakee ILMOITUSPÄÄLLIKKÖÄ NYT ? hyvä mieli t ? lääketiede ravinto ? terapia 6,90 Neroli, prinsessan käyntikor tti 8/2016 7,30 Lantionpohjaa vahvistava jumppa auttaa virtsankarkailuun Vegaaninen JOULU nostaa vihannekset jalustalle Pitkäjännitteinen, tunnollinen, aurinkoinen, puhelias, kuuntelija, myyntihenkinen ja rohkea tiimipelaaja. Sopivatko nämä tuntomerkit Sinuun? JOOGAhieronnassa venyy ja mieli lepää keho6/2016 6,60 Kaiken teollisenn jättämine ruokavaliosta paransi suolistovaivat Laitetaan li kaamoskaa kuntoon! T ? NEUVOT ? VINKI TO ? UUTUUDET HOITO ? RAVIN Karprint Oy aikakausilehtiryhmä etsii ilmoitusmyyjää kasvamaan Ilmoituspäälliköksi. Haluatko tulla mukaan vauhdikkaaseen työympäristöön ja auttaa meitä hankkimaan uusia asiakkaita ja hoitamaan meille tärkeitä vanhoja asiakkuuksia? Karpress aikakauslehdet Antiikki ja taide ? Ase & Erä ? Ekoelo ? Hevosmaailma ? Kiinteistö ja Energia Kissafani ? Luontaisterveys ? Meidän Koira ? Senioriterveys ? Sielunpeili ? Talomestari Työssä tarvitset: ? Asiakaspalveluhenkistä otetta sekä vuorovaikutustaitoja ? Myyntitaitoja sekä tuloshakuisuutta ? Iloista ja innokasta otetta työhön Työstä saat: ? Työstä maksetaan kuukausipalkka Lähetä hakemuksesi: 31.1.2017 mennessä: Karprint Oy / Juha Ahola, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari tai juha.ahola@karprint.fi nski Hakoll Annattää egoitaan alle, käännny Jade auto tui an murkum lantio kur Toimistokissa SEPPO PENA kehrää stressin pois Kille hoitaa huolella sairasta isäntäänsä ystäviksi! Vieno muutti naapuriin ? miksi kissa lähtee kotoa? 1/2017 6,90 SAMSON on maailman isoin kissa! voilla Elinta verenpaine tasapainoon Kulttuurista vaikuttuminen yttä parantaa terve SYÖPÄ voitetaan yhä useammin sinut Markku Halme on sa diabeteksensa kans Rotuesittelyssä karvaton sfinx D- vitamiinitutkijat erimielisiä sopivasta määrästä Tuija Piepponen elää rennosti kaikilla aisteilla Lääkärin puheet voi ittää ään Erikoislääkäri nen Sari Hannukai nedustaja Näyttelijä, ex-kansa selvinnyt huolissaan RISTO AUTIO on kyissä POTILAAN elämän myr KOHTELUSTA Messukeskuksessa. Reaktorin toteuttavat pääkaupunkiseudun nuorisoja kulttuuritoimet yhdessä nuorten, järjestöjen ja Helsingin muiden virasto- jen kanssa. Reaktori on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kirja-arvostelu Paavolainen Neuvostoliitossa ??Olavi Paavolainen oli nuoren Suomen Tasavallan merkittävimpiä kirjailijoita, esseistejä, kolumnisteja, keskustelijoita erityisesti 1930-luvulla. Älymystön edustaja, keikariksikin mainittu, harvinainen kansainvälinen tyyppi, kosmopoliitti, oman aikakautensa donner. Jälkipolville hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa on vuonna 1946 ilmestynyt sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu. Erinomainen kuvaus ilmestyi liian pian sodan päättymisen jälkeen, se teilattiin ja arvo myönnettiin vasta paljon myöhemmin 1960-luvulla. Paavolainen oli eläessään (1903-1964) ristiriitoja herättänyt persoona, hänestä ei oikein saanut selvää. ?Hänen sielunsa on hehkuva, hänen sulkakynänsä on kuuma. Polttakoon Moskova hänen sydämensä !!?. Näin kirjoitti Hella Wuolijoki, kulttuuripersoona hänkin, evästäessään Paavolaista matkalle Moskovaan kesällä 1939. Sosialisti vai kansallissosialisti ? Ennen pitkää eri puolille Neuvostoliittoa suuntautunutta kulttuurimatkaa kesällä 1939 Olavi Paavolainen oli tehnyt laajan matkan Etelä-Amerikkaan ja tutustunut myös natsiSaksaan 1936 ristiriitaisesti ihastuen. Näistä matkoista Paavolainen kirjoitti teokset ?Lähtö ja loitsu? ja ?Kolmannen valtakunnan vieraana?, jotka molemmat olivat aikansa ?kohuteok- sia?. Neuvostoliiton matkasta 1939 Paavolainen aikoi myös kirjoittaa kirjan, mutta maailmanhistorian melskeet saivat aikaan vain hajanaisen kokoelman erillisiä lehtikirjoituksia, muistiinpanoja, varsinainen Neuvostoliitto-kirja jäi Paavolaiselta kirjoittamatta. Kirjallisuuden tutkijat Ville Laamanen ja Hannu Riikonen ovat ansiokkaasti koonneet monista eri hyvin hajallaan olleista lähteistä Paavolaisen kuvauksia ja kokemuksia Neuvostoliiton matkasta 1939. Kirja ?Volga virtaa nyt Moskovaan ? ( Teos 2016) valottaa Paavolaisen herkän tyylitaiturin kynän kautta monipuolista kultuurihistoriaa 1930-luvun Neuvostoliitosta antaen samalla eväitä tämän päivän Venäjän sielunmaiseman ymmärtämiseen. Kiehtova teos Teokselta. Pekka Hurme
• Viikot 5-6 ? Nro 2 15 Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja önen k k y n e i s a l Auto vice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Ser AutoGlaspsarasta palvelua LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 gin Pääkaupun Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Palveluja Tuulilasiongelmia? Ostetaan Halutaan ostaa kuluvan vuoden aikana KantakaupunginTöölön alueelta 100-130m2 asunto, myös remontoitavat huomioidaan. P. 040-521 3122 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike www.kkvaltonen.fi Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi ? Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani vuodesta 1952 Hetipalvelut Ystävällistä & nopeaa palvelua Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi RööperinLehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 KUNTAVAALIT 2017 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti S-ryhmästä kesätöitä yli 10 000 nuorelle ??S-ryhmä on eniten nuoria työllistävä yritysryhmä Suomessa. Ensi kesänä Sryhmän myymälöissä ja ravintoloissa työskentelee yhteensä yli 10 000 nuorta kesätöissä. Määrä nousee vielä muutamalla tuhannella, mikäli työmarkkinaliittojen välillä saadaan solmittua Tutustu ja tienaa -sopimus. S-ryhmä toivoo, että liitot pääsevät mahdollisimman pian sopuun Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelman sopimuksesta, jotta mahdollisimman moni nuori saisi kesätyökokemusta. S-ryhmän kesätyöpaikkoja sekä mahdollisia Tutustu ja tienaa -harjoittelupaikkoja löytyy esimerkiksi Prismoista ja S-marketeista, ABCliikennemyymälöistä sekä majoitus- ja ravitsemisalalta. Tarjolla on muun muassa myyjän, liikennemyymälätyöntekijän tai tarjoilijan pestejä ja työtehtävät vaihtelevat avustavista vaativiin. Osuuskaupat ovat merkittäviä alueellisia kesätyöllistäjiä. Esimerkiksi Osuuskauppa Keskimaa palkkaa ensi kesänä noin 350 kesätyöntekijää sekä lisäksi kahden viikon pestiin noin 350 15?17-vuotiasta peruskoululaista ja lukiolaista, mikä- li valtakunnallinen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelma toteutuu. HOK-Elanto puolestaan palkkaa 1000?2000 kesätyöntekijää ja -harjoittelijaa riippuen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelman toteutumisesta. Myös jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille tarjotaan lisätunteja kesällä. Osuuskauppa Keskimaalla kesätyöntekijöitä jo odotellaan työkavereiksi. ? Kesä on Keskimaan alueella vilkasta aikaa ja ilman kesätyöntekijöitä olisimme pulassa. He tuuraavat vakituisten lomaillessa ja pitävät osaltaan liiketoiminnan pyörimässä keskeytyksettä myös kesällä. Nuoret tuovat työpaikoille myös mukavasti toisenlaista vipinää ja virtaa, Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg kertoo. HOK-Elannon henkilöstöjohtajan Antero Leväsen mukaan osuuskaupoissa kesätyöntekijät otetaan osaksi työyhteisöä ja perehdytetään huolella. Monet kesätyöntekijät jatkavat syksyllä töitä esimerkiksi osa-aikaisina opiskeluiden ohella ja useat myös jäävät alalle.
• Nro 2 ? Viikot 5-6 16 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n tu vo Oy kä ar se ulu us n o o kim k t . rva man ttäjä oustu l tu li Ta kra rhaim avä o r u a k V p uo ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS