Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2021 Postin tavoitteena on hiilineutraalius 15 Tiina Talaskallion työviikko muodostuu jakelusta ja hyllytyspalvelusta Vuoropäivämalli alkoi Espoosta 12 Perhevapaauudistus jakaa vapaita tasaisemmin 18 Mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittaa Postissa? 20 6 Reitti_7_2021.indd 1 Reitti_7_2021.indd 1 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
3 2 Reitti 7 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 8 24.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 14 12 29 Osa yrityksistä suhtautuu ilmastokatastrofin torjuntaan vakavasti. Epävarmaa kuitenkin on, onko torjuminen talouskasvulle perustuvassa järjestelmässä ylipäänsä mahdollista. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Uutta työtä konsernin sisältä 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä 13 Kivenlahdessa siirryttiin vuoropäiväjakeluun 14 Postin ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia 17 Muutoksia osaston ja liiton sääntöihin 18 Perhevapaauudistus lisää yhdenvertaisuutta 20 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä 22 Naiset luottavat ammattiliittoihin miehiä enemmän 23 AY-MAJAKKA: Juha Jaatinen 24 ARJEN EVÄÄT: Musiikki on kaikessa läsnä 26 TYÖTTÖMYYSTURVA: Soviteltu päiväraha 28 Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisut etenevät 29 VAPAALLA: Nyt on aika puhua kuin mies miehelle 30 KYSYVÄLLE VASTATAAN 31 KOLUMNI: Johan nyt on (työ)markkinat 32 Ristikko 33 KOLUMNI: Tie eroon turhasta yleistyksestä työpaikalla 34 Postimuseolla on oma ystäväyhdistys 35 MENOON MUKAAN 36 På svenska 37 In English 39 Muutosilmoitukset 2 Reitti_7_2021.indd 2 Reitti_7_2021.indd 2 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Järjestäytyminen ratkaisee työehtojen tulevaisuuden Pä äk ir jo itu s S AK muistuttaa tuoreessa kampanjassaan työehtojen olevan sopimisen tulos. Työehtoja pidetään niin itsestään selvinä, että ne huomataan vasta kun ne katoavat. Se on sitten sovittu-kampanja haluaakin muistuttaa, että neuvottelemalla työehdot paranevat tai pahimmillaan ne katoavat. Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset tuovat työntekijöille monia etuja, joita laissa ei ole. Tätä tuskin kovin moni työntekijä tietää. Otetaan muutama esimerkki. Työaikalaissa on työaikaan liittyviä määräyksiä, mutta työehtosopimuksilla on yleensä sovittu lakia lyhyemmistä työajoista. Laista ei esimerkiksi löydy joustovapaita, jotka tarkoittavat työntekijöille palkallisia vapaapäiviä. Puhumattakaan arkipyhäkorvauksista, joista lain mukaan korvattavia on vain itsenäisyyspäivä. Muut on sovittu työehtosopimuksella. Entäpä palkka? Kai siitä jotain laki sanoo. No eipä juuri. Toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa ei ole sovittu minimipalkasta mitään. Työsopimuslain mukaan, jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi mikään työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työntekijälle maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava hänen tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Tuo on käytännössä nollakirjaus, joka antaa työnantajalle vapaat kädet maksaa mitä huvittaa tai mihin työntekijä tyytyy, jos alalla ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa sovitaan siis palkoista ja iltaja yötyölisistä. Mutta kannattaa muistaa, että tes:n määräykset ovat vain minimi. Enemmänkin voi pyytää. Entä kun sairastut? Laki ei paljoa auta. Lain mukaan sairasajalta saa palkkaa 10 työpäivältä ja sen jälkeen saa KELA:n sairaspäivärahaa. Työehtosopimuksissa asia on sovittu huomattavasti paremmin. Esimerkiksi PAUn neuvottelemissa työehtosopimuksissa yhdenjaksoisen työsuhteen kestosta riippuen palkkaa voi saada jopa kolmelta kuukaudelta. Muitakin tes:n kautta tulevia etuja riittää, mm. palkalliset tauot, lomaraha, palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon, palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta jne. Nämä eivät ole kuitenkaan itsestään selvyyksiä, joita työnantajat maksavat hyvää hyvyyttään. Kaikesta täytyy neuvotella ja tarvittaessa taistella. Siihen tarvitaan jäseniä. < JUHA PÖYRY Reitti_7_2021.indd 3 Reitti_7_2021.indd 3 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula PAUn jäsenille voitto korkeimmassa oikeudessa Tampereen Postikeskuksen raskaan puolen lajittelussa ja terminaalissa oli noudatettu vuodesta 1995 taukokäytäntöä, jonka mukaan työntekijät olivat tunnin pituisen ruokailutauon lisäksi saaneet aluksi 27 minuutin ja sittemmin 23 minuutin pituisen työajaksi luettavan lepoajan. Posti Oy muutti käytäntöä yksipuolisella ilmoituksella vuonna 2016. Oikeusjuttuun lähti 116 PAUn jäsentä, jotka vaativat tuomioistuinta vahvistamaan, että taukoaika oli vakiintunut työsuhteen ehdoksi, eikä työnantaja saanut muuttaa niitä yksipuolisesti. Lisäksi kanteessa vaadittiin korvauksia. Korkein oikeus katsoi tuomiossaan (KKO:2021:76) 15.10.2021, että osapuolten välillä johdonmukaisesti ja pitkän ajan noudatettu selkeä Tampereen Postikeskuksen raskaan puolen taukokiistaa koskeva vuosien oikeustaisto ratkesi korkeimmassa oikeudessa työntekijöiden eduksi. taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Korkein oikeus vahvisti, että työnantaja oli menetellyt kantajien työsuhteen ehtojen vastaisesti, kun se on yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta 1.8.2016 lukien. Korkein oikeus vahvisti myös, että työnantajan ja kunkin työntekijän välisessä työsuhteessa sitovana työsuhteen ehtona pidetään taukokäytäntöä sellaisena kuin sitä noudatettiin ennen 1.8.2016. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan työntekijöillä on oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. VEERA KEKÄLE lakimies Postissa valitaan ennen vuoden vaihdetta uudet työsuojeluvaltuutetut kaudelle 2022–2023. Alueelliset vaalitoimikunnat laittavat ilmoitukset vaaleista työpaikoille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalipäivämäärää. Tuotannossa vaalitapana on postiäänestys ja toimihenkilöpuolella sähköinen vaali. Muista äänestää! Postissa käynnistetään työsuojeluvaalit Reitti_7_2021.indd 4 Reitti_7_2021.indd 4 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
5 4 K U VA : M IK K O K Ä K EL Ä / N EL O N EN M ED IA Seinäjoen Talvipäivillä padelia ja keilailua PAUn XVI Talvipäivät pidetään Seinäjoki areenalla 12.13.2.2022. Talvipäivät jouduttiin siirtämään ensi vuoteen koronatilanteen vuoksi. Talvipäivien ohjelmassa on perinteiseen tyyliin avajaiset, ammattiryhmien kokoontumisia ja iltajuhla. Liikuntalajit palaavat Seinäjoella takaisin Talvipäivien ohjelmistoon. Lajeina on keilailu ja viime vuosina suuren suosion saavuttanut mailapeli Padel, johon otetaan neljä kahdeksan hengen ryhmää, yhteensä 32 pelaajaa. Lisätietoja talvipäivistä osaston verkkosivuilla ja tulevissa Reitti-lehdissä. Koivumäestä Postin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Postin työsuojeluvaltuutetut valitsivat 14.10. keskuudestaan Marko Koivumäen Postin valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi. Koivumäki toimii tehtävässä oman työn ohessa. Koivumäen varahenkilöksi valittiin Kaj Rönnkvist. Postin ja PAUn sopimuksen mukaan valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu toimii yhteyshenkilönä työsuojelupäälliköiden ja johdon ja työsuojeluvaltuutettujen välillä valtakunnallisissa työsuojeluasioissa. Lisäksi hän toimii oman alueensa työsuojeluvaltuutettuna. Valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu on myös työsuojelutoimikunnan pysyvä jäsen. Sopimus valtakunnallisesta työsuojeluvaltuutetusta on voimassa 1.11.2021 alkaen Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuskauden ajan ja sen jälkeen toistaiseksi 3 kk:n irtisanomisajalla. Postilaiset ääneen omassa tv-sarjassa Nelosen uudessa Me postilaiset -ohjelmassa seurataan kymmentä Postin työntekijää, jotka työskentelevät erilaisissa työtehtävissä ympäri Suomea. Tutuksi tulevat Postin moninaiset työtehtävät muun muassa jakelussa, lajittelussa ja kuljetuksessa. Sarjassa päästään kurkistamaan postija lajittelukeskusten seinien sisälle sekä rekkakuljetuksen kyytiin. Pääkaupunkiseudun toimipisteiden lisäksi tutustutaan postilaisiin Pirkanmaalla, Jyväskylässä, Sodankylässä ja Joulupukin pääpostissa Rovaniemellä. Haluamme näyttää suomalaisille postilaisten omin sanoin ja teoin, kuinka monipuolista, arvokasta ja tärkeää työtä he tekevät, sanoo Anna Salmi, Postin brändistä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. Sarjaan haettiin kesällä avoimella haulla työntekijöitä Postin sisäisissä kanavissa. Ohjelman tuotantoyhtiö tutustui hakijoihin, työnkuviin ja hoiti roolituksen. Posti on ollut mukana sarjan ideoinnissa, mutta käsikirjoituksesta, joka elää kuvausten ja ajankohdan mukaan, vastaa tuotantoyhtiö. Salmi muistuttaa, että ulkoisen median maalaama kuva Postista poikkeaa paljon siitä miltä työ talon sisällä näyttäytyy. Sarja avaa postilaisia ja Postin työtä katsojille uusin silmin. Kun olen päässyt näkemään ja tutustumaan kentällä postilaisten työhön, olen ollut todella vaikuttunut ja superylpeä meidän työntekijöistä. Itse näen sarjan ennen kaikkea kunnianosoituksena työntekijöille ja sille työlle mitä Postissa tehdään. Me postilaiset tv-sarjan kustannuksia Salmi ei lähde avaamaan, mutta kertoo sarjan olevan kustannustehokas tapa perinteisiin markkinointisatsauksiin verrattuna. Kymmenosainen Me postilaiset -sarja alkaa keskiviikkona 3. marraskuuta klo 20 Nelosella ja Ruudussa. Reitti_7_2021.indd 5 Reitti_7_2021.indd 5 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
7 Tiina Talaskallion toimeentulo tulee nyt postinjakelusta ja kaupan hyllytyspalvelutyöstä. Työn kuva 6 Reitti_7_2021.indd 6 Reitti_7_2021.indd 6 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
7 Uutta työtä konsernin sisältä Postissa on vuoden aikana ollut paljon avoimia työpaikkoja tarjolla. Kokeneet postilaiset Tiina Talaskallio ja Heikki Nygård tarttuivat tilaisuuteen ja löysivät uutta työtä konsernin sisältä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA PENTTI HOLAPPA 7 T apaan Tiina Talaskallion Porvoon S-market Näsissä lokakuun ensimmäisenä perjantaina. Talaskallio on tullut töihin aamukuuteen purkamaan kuormaa ja täyttämään kaupan hyllyjä. Päätyöväline täälläkin on postista tuttu rullakko, joita on kasattu yhteispelillä ja tuotu myymäläpuolelle. Puramme tavarat lavoilta rullakoihin ja viemme ne hyllyväleihin, jonne tavarat levitetään lattioille odottamaan hyllytystä, Talaskallio kertoo. Tiina Talaskallio tekee hyllytyspalvelua S-marketissa Transvalin työntekijänä, joka on osa Posti-konsernia. Talaskallio osa-aikaistettiin Porvoon jakelusta vuoden vaihteessa. Työaika tippui 27 tuntiin ja kolmeen päivään viikossa. Minulle ei sopinut ollenkaan, että olen maanantain töissä, tiistain vapaana, taas pari päivää töissä ja sitten taas pitkällä viikonloppuvapaalla. Halusin tiistaille ja perjantaille muuta työtä, että olisi muillakin päivillä tekemistä. Talaskallio aloitti Transvalilla maaliskuun lopussa. Hyllytyspalvelutyö löytyi Duunitorin kautta. Teen tätä tiistaisin ja perjantaisin, silloin tällöin myös lauantaina. Työpäivän pituus vaihtelee kuorman mukaan. Normipäivä on sellainen kuudesta yhteentoista. Tosin työajoissa on jonkun verran joustoa, joskus on mennyt iltapäivä kolmeenkin. Keskimääräinen työaika on viittä kuutta tuntia päivässä. Työ on urakkaluonteista. Kun saadaan tavarat hyllytettyä, päästään kotiin. Siistiä sisätyötä Tällä hetkellä Talaskalliolla on siis kaksi työnantajaa, Posti ja Transval. Molemmat työt sijaitsevat lähellä kotia Porvoossa. Jakelussa noudatetaan PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta ja Transvalin hyllytyspalveluissa Kaupan alan tessiä. Jakelussa Talaskallio on ehtinyt olla jo 33 vuotta. Reitti_7_2021.indd 7 Reitti_7_2021.indd 7 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
9 8 A mmattitaitoa, monipuolisuutta ja kokemusta. Näitä kaikkia löytyy varmasti Heikki Nygårdilta, joka on postivuosiensa aikana ehtinyt olla monenlaisissa tehtävissä; varhaisjakelussa, perusjakelussa, ryhmävastaavana, palveluesimiehenä, tuotantoesimiehenä, suunnittelijana ja HR-spesialistina. Lista sai lokakuun alussa jatkoa, kun Nygård siirtyi perusjakelusta asiakasneuvojaksi. Olin kyllä ajatellut, että olisin voinut jäädä kokoaikaisesta jakelutyöstä eläkkeelle. Kyllähän se olisi kiva ja helpompaa, että olisi yksi työpaikka ja saisi tunteja yhdestä työstä. Talaskallio tykästyi Transvalin työhön niin paljon, että kyseli alussa, olisiko ollut mahdollista siirtyä hyllytyspalveluun kokoaikaiseksi. Viidelle päivälle työtä ei kuitenkaan löytynyt. Tämä sopii minulle hyvin, kun olen järjestelmällinen ihminen ja tällainen pedantti luonne. Täällä on mukavaa väkeä töissä ja asiakkaat ovat ihania. S-Marketin työntekijätkin ovat ystävällisiä ja tervehtivät kaikkia. Suosittelen tätä työtä. Siisti sisätyö, asiakkaat lähellä ja työn urakkaluonteisuus niin kuin jakelussa oli ennen. Sitten tämä on vielä ryhmätyötä, että jos jollakin on jotain hyllyttämättä, niin toiset tulee auttamaan ja lähdetään sitten yhtä aikaa kotiin. Tiina Talaskallio pitää työstään Transvalin hyllytyspalveluissa ja tekisi sitä päätoimisesti, jos se olisi mahdollista. Päätyöväline täälläkin on postista tuttu rullakko. Työn kuva Jakelusta asiakaspalveluun Raahelainen Heikki Nygård siirtyi lokakuussa perusjakelusta asiakasneuvojaksi. Nygård kannustaa postilaisia etsimään rohkeasti uutta työtä talon sisältä. Jakelusta asiakasneuvojaksi siirtynyt Heikki Nygård muistuttaa, että talon sisältäkin voi löytyä uutta työtä. Aina niitä ei tarvitse lähteä muualta etsimään. Reitti_7_2021.indd 8 Reitti_7_2021.indd 8 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
9 8 Pekka Huusko tuli postikeskuksesta Miko Haaralan (vasemmalla) kyydissä jakelureitille Neulamäkeen. Jakelusta asiakaspalveluun Muutosyksikkö helpottaa uuden työn löytymistä Postin tuotannosta on digitalisaation ja alan murroksen myötä kadonnut työpaikkoja jo vuosia. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, koska samalla niitä syntyy pakettiliiketoiminnan ja logistiikan puolelle lisää. Jos olisin tehnyt samaa työtä vaikkapa parikymmentä vuotta, niin olisin varmasti ollut aika puutunut hommaan. Huhtalan Tomi soitti esimiehelleni Moilasen Vesalle ja kertoi, että asiakaspalvelussa olisi paikkoja auki. Soitin sitten Tomille, kysyin hommasta tarkemmin, tein hakemuksen ja työhaastattelun jälkeen sain paikan, Nygård kertoo. Siirtyminen tehtävästä toiseen on Nygårdin mielestä ollut mukavaa, vaikka irtisanomiseltakaan ei ole vältytty. Jos olisin tehnyt samaa työtä vaikkapa parikymmentä vuotta, niin olisin varmasti ollut aika puutunut hommaan. Jälkikäteen ajateltuna muutokset työtehtävissä ovat olleet positiivisia, kaikissa on ollut jotakin hyvää. Heikki Nygård ei ole työurallaan pelännyt heittäytymistä ja hakeutumista uusiin tehtäviin, vaikka sairaudet ja työuupumus ovat välillä vieneetkin voimia. Toki tietä uusiin tehtäviin on tasoittanut myös insinöörin koulutus, jonka loppuun saattamisesta Nygård antaa kiitosta palvelupäällikkö Jouni Männistölle. Insinöörin opintojen lopputyö jäi elämäntilanteesta johtuen aikanaan teke mättä, kun Jouni vinkkasi, että Keski-Pohjanmaan ammatti kor keakoulussa on lehtori, joka auttaa entisiä opiskelijoita lopputöiden kanssa. Sain tehdä sen sitten omasta työstä. Lopputyön nimi oli HR-asiantuntijana järjestelmätyössä. Uuden oppimista Nygård lähtee positiivisella asenteella asiakaspalvelutyöhön ja odottaa siltä uuden oppimista, työn ja järjestelmien kehittämistä, itsenäistä työskentelyä ja tietenkin mukavia työkavereita ja esimiehiä. Kun ikää tulee lisää ja näitä perussairauksiakin on, niin ajattelin, että ei tässä ole mitään menetettävää. Aina saa uusia kokemuksia. Uusia työmahdollisuuksia on avautunut konsernin sisältä syksyn aikana myös Postin muutosyksikön kautta. Vaikka Nygårdille avautui mahdollisuus uusiin tehtäviin toista kautta, kannustaa hän postilaisia käyttämään muutosyksikönkin palveluita avoimin mielin. Kannattaa rohkeasti vain katsella talon sisältä muita töitä. Peruspostityön puolella on ollut paljon yt:tä ja osa-aikaistamisia ja jos uusi työ ja lisätunnit kiinnostaa, niin siitä vain yrittämään. Oman talon sisältäkin varmasti töitä löytyy, ei niitä tarvitse aina lähteä muualta etsimään. P ostissa on vuosia ihmetelty sitä, miksi siirtyminen työstä toiseen konsernin sisällä on niin hankalaa. Tilanne paranee muutosyksikön myötä, joka auttaa esimerkiksi osa-aikaisia työntekijöitä löytämään kokoaikaisia töitä, vaikkapa kahdesta työkokonaisuudesta rakennettuna. Ajatus muutosyksikön perustamisesta syntyi viime keväänä, kun haluttiin selvittää keinoja, joilla työntekijät voisi siirtyä jouhevammin konsernin sisällä yhtiöstä toiseen ja löytää sitä kautta lisää töitä. Muutostarpeen todellinen tausta on kuitenkin digitalisaatiossa ja alan murroksessa, joka vie työpaikkoja tuotannosta vielä pitkään. Mutta samalla kun niitä katoaa, syntyy myös uutta työtä erityisesti pakettiliiketoiminnan ja logistiikan puolelle. Selkeimmin tämä on näkynyt Transvalissa, johon on tämän vuoden aikana haettu satoja uusia työntekijöitä. Postin mukaan muutosyksikkö tarjoaa tuotannollisissa tehtävissä työskenteleville keskitettyjä palveluita, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisesti henkilöstön työpolkuja, lisätä aktiivista työn tarjoamista konsernin sisällä ja löytää osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia töitä, esimerkiksi yhdessä päätoimesta Postin perusjakelussa ja Transvalin työstä. Reitti_7_2021.indd 9 Reitti_7_2021.indd 9 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
11 10 Työn kuva Muutosyksikön ns. vaihe 2:ssa otetaan mukaan alentuneen työkyvyn huomioiminen eli muutosyksikön kautta luodaan mahdollisuuksien mukaan työllistymismahdollisuuksia ko. henkilöille. Muutosyksikön rakentaminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa ja yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa on toiminut hyvin. Yksikköä lähdettiin rakentamaan keväällä ja syyskuun alussa oli jo valmista. PAUsta muutosyksikön ohjausryhmässä on mukana Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen. Vaikka alussa vauhti vähän hirvitti, niin homma on edennyt tosi hyvin ja keskustelu on ollut rakentavaa. Kaikilla on ollut yhteinen päämäärä alusta lähtien ja lopputulos on hyvä. Ohjausryhmässä on edustus viidestä henkilöstöjärjestöstä, Postista, Posti Palvelut Oy:stä ja Transvalista. Ohjausryhmää vetää Jenni Ailio. Osa-aikaistetut etusijalla Yksikön tavoitteena on siis löytää osa-aikaistetuille työntekijöille konsernin sisältä lisää töitä, niin ettei tarvitse hakeutua muille työmarkkinoille. Toisaalta yksikkö antaa myös väylän hakeutua pelkästään Transvalille, joka luo mahdollisuuksia monipuolisiin tehtäviin, muun muassa varastotyöntekijäksi, pyörökoneen kuljettajaksi, äänikeräilijäksi, pakkausvalmistajaksi, panimotuotteiden hyllyttäjäksi jne. Transvalin työpaikkoja löytyy Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja Lappia lukuun ottamatta ympäri Suomea painottuen isompiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Toisin sanoen paikkakunnilta, joilla Transvalilla on varastoliiketoimintaa, hyllytystä, huolintaa jne., Torvinen kertoo. Tänä vuonna työvoimapula ei ole ollut pelkästään Transvalin ongelma. Postissa tuotannon avoimia työpaikkoja on tarjolla myös muualla. Muutosyksikkö auttaa uuden uran löytämistä myös Postin puolelta. Osa-aikaistetut työntekijät ovat etusijalla Postissa avautuviin uusiin työpaikkoihin esimerkiksi pakettilajittelun puolella, Torvinen muistuttaa. S aatko palkkasi sekä Postista että Transvalilta? Muista tarkistaa aina palkkalaskelmasta, että jäsenmaksusi on peritty sekä Postin että Transvalin palkasta. Transvalin Henkilöstöpalveluiden yritykset perii jäsenmaksun suoraan palkasta, mutta se edellyttää sitä, että olet tehnyt Perujakelusta osa-aikaistetuille työntekijöille haetaan järkeviä työkokonaisuuksia niin, että työtä olisi tarjolla tiistaisin ja perjantaisin, jotka ovat tällä hetkellä kevennettyjä päiviä. Myös vuosilomia pyritään sovittamaan järkevällä tavalla yhteen, vaikka työntekijä tekisikin töitä kahdelle työnantajalle. Jos olet ensi viikolla lomalla postilta, niin olet lomalla myös Transvalilta, eikä niin, että olet lomalla kolmena päivänä postilta, mutta töissä kahtena Transvalilla. Lomat synkataan siis yhteen aina, kun se on mahdollista. Posti lähetti muutosyksikön uutiskirjeen kaikille Postin ja Transvalin työntekijöille syyskuun alussa. Uutiskirjeestä löytyy linkki (https://bit.ly/31ehv5T), jossa voi ilmoittaa kiinnostuksen avoimiin työpaikkoihin. Avoimet työpaikat löytyvät osoitteesta careers.posti.com/ tule-meille-toihin. < Muutosyksikön nimi tulee muuttumaan. Uusi nimi ei ollut vielä tiedossa lehden mentyä painoon. valtuutuksen myös Transvalille jäsenmaksun perinnästä. Voit tehdä valtuutuksen täyttämällä työnantajan tiedot kirjautumalla sähköiseen jäsenpalveluun osoitteessa www. pau.fi. Jäsenpalvelussa löydät omien tietojesi kohdalta työpaikkatiedot, jossa voit muutoksen tehdä. Jäsenmaksun maksaminen kaikesta ansiotyöstä on tärkeää, koska ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrä lasketaan kaikesta ansiotulosta. Liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2021 on 1,59 % ennakkopidätyksen alaisesta palkasta. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Liitto lähettää automaattisesti maksetuista jäsenmaksuista tiedot verottajalle. < Huolendi jasenmaksuista Reitti_7_2021.indd 10 Reitti_7_2021.indd 10 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Uuden moraalin aika T -Media selvitti taas Suomessa toimivien yritysten mainetta suuren yleisön keskuudessa ja julkisti selvityksensä lopputuloksen syyskuun lopussa. Bloggasin tuloksista heti tuoreeltaan. Kirjoitus löytyy PAUn verkkosivuilta. Yksi tulosjulkistuksesta kertoneen tiedotteen kappale on jumiutunut ajatuksiini ja palaan siihen aina uudestaan ja uudestaan: “Maailma muuttuu, ja näyttäisi siltä, että olemme heräämässä uuden moraalin aikaan. Tutkimustuloksemme kertovat, että työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun, liiketoiminnan etiikan ja hyvän johtamisen merkitys on kasvanut. Ihmiset tulkitsevat yritysten liiketoimintatapaa oman moraaliseettisen näkemyksensä kautta. Näiden arvojen merkitys sidosryhmätuen ja luottamuksen lähteenä on viimeisen vuoden aikana suomalaisten keskuudessa noussut merkittävästi”. Lauseet ovat T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahden. Luulin tähän asti kuuluvani pieneen vähemmistöön, joka miettii kulutuspäätöksissään yritysten tapaa toimia laajemmin. Jos yritys jää kiinni työntekijöiden huonosta kohtelusta, valitsen ehdottomasti jonkun toisen vaihtoehdon. Näköjään olen kerrankin trendin aallonharjalla. Eli miettimässä yritysten liiketoimintapaa oman moraaliseettisen näkemykseni kautta, kuten tekee näköjään iso joukko muitakin ihmisiä juuri nyt. Ja ehkä vielä isompi joukko tulevaisuudessa. Omissa ajatuksissani olen jo siirtynyt miettimään mitä näiden arvojen nousu suomalaisten keskuudessa tarkoittaa ammattiyhdistysliikkeen kannalta. Tarkoittaako uuden moraalin aika, että ay-liikettä arvioidaan myös esimerkiksi sen toiminnan etiikan kautta. Ja jos arvioidaan, niin pärjäämmekö sen arvioinnin kohteena. SAK:n tuoreen tutkimuksen mukaan työehtosopimusten yleissitovuus on suomalaisten mielestä tärkeää ja sen säilyttämisen kannalla on selvä enemmistö kaikissa ikäryhmissä. Enemmistö työntekijöistä ei halua, että paikallisesti voisi yrityksissä sopia työehtosopimuksia heikommista ehdoista. Liiketoimintamme ydin, työehtosopimus, on siis laajasti kannatettu ja sen merkitys on nykyäänkin arvossaan. Erittäin hyvä uutinen ay-liikkeelle. Ay-liikkeen toiminnan etiikkaa pohtiessa, ongelmaksi työehtosopimus voi muodostua vain silloin, kun se heikentää työsuhteen ehtoja. Näin on meidän edustamalla alalla sadoilla vuokratyöntekijöillä. Finnairilla ja monella muulla yrityksellä taas alihankinnan kautta. Kun samalla alalla on kaksi tai useampi eritasoinen työehtosopimus, heikentää ammattiyhdistysliike omalla toiminnallaan luotettavuuttaan ja vieläpä sillä välineellä, joka on suomalaisten mielestä se tärkein asia ammattiliittojen liiketoiminnassa. Ruokolahti päättää T-median tiedotteen: ”Yritysten saaman luottamuksen positiivinen kehittyminen suomalaisten keskuudessa edellyttäisi, että yritykset pystyisivät vahvemmin vastaamaan myös kansalaisten moraalisiin ja eettisiin odotuksiin”. Melkein tekisi mieli väittää, että yritys-sanan tilalle voisi vaihtaa sanaksi ammattiliiton. Myös ammattiliittojen pitää vastata kansalaisten moraalisiin ja eettisiin odotuksiin, jotta luottamus liittoihin kehittyy positiivisesti. < 11 Reitti_7_2021.indd 11 Reitti_7_2021.indd 11 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
13 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä Keväällä 2021 Espoon perusjakelun edunvalvonnalle esitettiin kysymys: ”Jatketaanko nykyisellä mallilla ja osa-aikaistetaan henkilöstöä vai lähdetäänkö tekemään vuoropäivämallia, jolla pyritään turvaamaan kokoaikatyötä”? T ämä on syytä pitää mielessä, kun vuoropäivämalli on alkanut eikä kompastuksilta ja haasteilta tietenkään ole vältytty. Kokoaikatyön turvaamisen lisäksi vuoropäivämallissa on mahdollista tasata työaikaa viidelle päivälle viikossa. Nämä kaksi asiaa ovat työntekijäpuolelle tärkeitä uuteen malliin lähdettäessä. Työnantajakin on alkanut ymmärtää, että pelkkään osa-aikatyöhön työntekijöitä ei tule, ainakaan riittävästi. Espoon jakelun esityötä ei ole keskitetty eli sitä tehdään edelleen toimipaikoissa. Tästä johtuen edunvalvonta on painottanut, että yksittäisellä työntekijällä on oltava sekä sisäettä ulkotyötä ja työn kiertoa, jotta työn täysi yksipuolistuminen voidaan välttää. Kuinkas sitten kävikään Vuoropäivämallin alkaessa perusjakelun ulkotyön eli jakelutyön alkamisen myöhäinen kellonaika on tuottanut työntekijöille huolta ja haasteita perhe-elämän, harrastusten, vapaa-ajan sekä työajan yhteen sovittamisessa. Työnantajan tavoitteissa on saada jakelun aloitus jopa muutamaa tuntia aiemmaksi, kunhan malli alkaa toimimaan. Varhaisjakelussa malliin liittyvät muutokset ovat jouduttaneet joidenkin pitkäänkin yöjakelua tehneiden työntekijöiden lähtöä alalta. Yössä muuttuivat työkokonaisuudet, työyön pituus, työn sisältö, kulkuvälineet, lähtöpiste ja ansainta. Valloillaan oleva työntekijäpula kohdistuu Postissa suurimmalta osin varhaisjakeluun, johon on myös virtautunut oletettua enemmän osoitteellista postia. Ongelmat yhdessä ovat saattaneet perusjakelunkin pinteeseen. Kirjeen matka lähettäjältä vastaanottajalle on toisinaan mielikuvitustakin mutkikkaampi. Postikeskuksessa tulee osata lajitella oikeat, ja oikea määrä, lähetyksiä varhaisjakeluun ja perusjakeluun. Varhaisjakelun tulee toimia, jotta mahdollisesti perusjakeluun palautuvien lähetysten määrä ei sotke perusjakeluun suunniteltua työmäärää. TEKSTI: RIITTA SIEVILÄ, alueellinen pääluottamusmies KUVA: JUHA PÖYRY Yhdessä maaliin Vuoropäivämallin onnistuminen edellyttää Postin eri yhtiöissä toimivien varhaisja perusjakelun, lajittelun sekä kuljetuksen saumatonta yhteistyötä. Hallitseeko kukaan tätä ”ketjureaktiota” ja osataanko korjausta vaativat kohdat hoitaa viipymättä kuntoon. Työntekijän näkövinkkelistä kaikki menee taasen päin prinkkalaa ja tilannetta on vaikea ymmärtää, jos haasteista ei kerrota avoimesti henkilöstölle. Kaikilla tulee olla ymmärrys, miksi vuoropäivämallia tehdään. Jokaisella on oltava oikeus saada tietää, miksi kompuroidaan. Jokaisella tulee myös olla mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiä, joiden avulla yhteiseen maaliin päästäisiin. Postiala ja maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Millä nopeudella, se on vain arvattavissa. Paluuta entiseen ei ole ja viime kädessä yritys tekee päätökset suunnasta. Ainakin edunvalvonnan puolesta kaikki palaute ja kehitysideat ovat tervetulleita. On kyettävä päätöksiin, jotka osoittavat, halutaanko postia ylipäätään enää jakaa. VUOROPÄIVÄMALLI Lähde: Posti Esimerkiksi postinumeroalueella 02100 päiväposti jaetaan ensimmäisellä viikolla maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, ja sen parina olevalla postinumeroalueella 02200 samalla viikolla tiistaina ja torstaina. Seuraavalla viikolla jakelupäivät vaihtuvat. Rytmi toistuu kahden viikon jaksoissa. Aamun sanomalehdet jaetaan edelleen kaikkina viikonpäivinä. Yleispalvelulähetykset jaetaan postilain mukaisesti. Vuoropäiväjakelu ei koske pakettien jakelua. 12 Reitti_7_2021.indd 12 Reitti_7_2021.indd 12 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
13 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä – T oimipaikka on jaettu Aja B-alueisiin. A-alueeseen kuuluu Kivenlahti ja B-alueeseen Soukka, Suvisaaristo ja Iivisniemi/Kaitaa. Viime viikolla jaoimme A:ta kolmena päivänä maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja B-aluetta tiistaina ja torstaina. Ja tällä viikolla taas päinvastoin, kertoo luottamusmies Sanna Neuvonen. Kivenlahdessa kerrottiin uudesta jakelumallista jo viime keväänä, mutta muutoksen suuruus konkretisoitui vasta, kun malli otettiin käyttöön. Työvuorot ovat muuttuneet aika radikaalisti. Osa tulee sisätöihin aamukuudelta lajittelemaan ja osa yhteentoista jakamaan. Tuo jakeluvuoro ei ole mitenkään haluttu, koska silloin töissä ollaan iltamyöhään. Työvuorojen kierto oli lokakuun alussa vielä työn alla, mutta Kivenlahdessa on sovittu joka tapauksessa siitä, että vuoroja vaihdetaan kahden viikon välein. Tarkoituksena ei siis ole, että samat henkilöt tulevat aina yhteentoista töihin ja pääsevät vasta iltamyöhällä kotiin. Osa-aikaisten kohdalla on sovittu kuitenkin siitä, että he tekevät vain sisätyötä ja tulevat lajittelemaan, vaikka heillekin saattaa tulla joskus paikkojakelua tästä läheltä. Yksinkertainen työ muuttui monimutkaiseksi Kun vuoropäiväjakeluun siirryttiin, Kivenlahdessa osa päiväjakelussa aiemmin jaetuista lähetyksistä virtautettiin varhaisjakeluun. Samalla Soukasta muutama reitti siir rettiin alihankintaan. Ne msmkimput ja lähetykset, joita ei varhaisjakelun kautta ehditä aikaikkunassa jakamaan palautuvat perus jakelun puolelle paikkojakeluun. Jakelun edestakainen poukkoilu ei ole aiheuttanut riemun kiljahduksia. Vaikka muutokset ovat aina alussa vaikeita, niin kyllähän ihmiset ovat ihmetelleet sitä, kuinka näinkin yksinkertaisesta lajitteluja jakelutyöstä on tehty niin monimutkaista. Kuka menee mihin ja kuka käy missä ja minä päivänä. Joku on jakanut yöllä postia ja joku jakaa niitä taas päivällä. Se tuntuu järjettömältä. Sanna Neuvosen mielestä yölle ei kannattaisi siirtää tavaraa niin paljon, kuin tähän mennessä on tehty, koska varhaisjakelu ei selvästikään ehdi kaikkea jakamaan. Tämä sotkee liiaksi päiväjakelua. Vuoropäiväjakelu muuttaa työn jakelupainotteiseksi, mutta mahdollistaa toisaalta jakelutyön säilymisen kokoaikaisena. Vastaavia jakelumalleja on käytössä kaikissa Pohjoismaissa. < Kivenlahden luottamusmies Sanna Neuvonen tarkastelee toimipaikkataulusta päivän reittejä ja työvuoroja. Työntekijät katsovat töihin tullessaan, mitä päivän työvuoroon kuuluu. Kivenlahdessa siirryttiin vuoropäiväjakeluun TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_7_2021.indd 13 Reitti_7_2021.indd 13 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
15 14 Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhornin mielestä kaikkien pitää uudelleenkirjoittaa ajatus siitä, miltä hyvä elämä ilmastonmuutoksen keskellä näyttää ja mitä siihen tarvitaan. 14 Reitti_7_2021.indd 14 Reitti_7_2021.indd 14 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
15 14 K eväällä 2021 Posti ilmoitti liittyneensä mukaan Climate Pledge -ilmastositoumukseen, joka tähtää Pariisin ilmastosopimuksen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Sitoumuksen ajatuksena on koota merkittäviä yrityksiä saavuttamaan Pariisin ilmastotavoitteet etuajassa. Postin tavoite on hiilineutraalius omien päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2020 Postin päästöt laskivat 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhornin mukaan toiminnan tehostamisella ja kilometrien vähentämisellä oli tärkeä rooli. – Keväällä 2020 otettiin käyttöön uusiutuva diesel kotimaan pakettien toimituksissa. Tekoäly, digitalisaatio, reittien parempi suunnittelu, täydemmät ajoneuvot reiteille, raskaassa runkoliikenteessä HCT-rekkoja käyttöön ja 30 prosenttia enemmän tavaraa varsinkin pidemmillä matkoilla. Jägerhornin mukaan mukana oli osittain tuuriakin, sillä talvi 2020–2021 oli suhteellisen lämmin ja lämmityksen päästöt siten vähäisemmät kuin vertailuvuoden varsin kylmänä talvena. Lisäksi Postin kiinteistökanta pieneni hieman Venäjällä. – Tässä vaiheessa vuotta olemme kuljetuksissa, jotka muodostavat merTEKSTI: EMILIA KUKKALA KUVAT: POSTI GROUP JA FINNWATCH Postin ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia Viime vuodesta alkaen mukaan on laskettu myös alihankkijoiden päästöt. kittävimmän osan päästöistämme, -13 prosentissa. Kiinteistöissä olemme 10 prosenttia plussalla, koska kaukolämpöä on kulunut enemmän. ”Haluamme kantaa vastuumme” Vuonna 2020 Posti sitoutui myös Science Based Targets -ilmastoaloitteeseen (SBT) yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä ja raportoi ensimmäisen kerran kymmenenvuotis-nollapäästötavoitteestaan. – Silloin raportti kattoi omat toimintomme eli laajuusalaluokat 1 ja 2, mikä tarkoittaa kiinteistöjämme, ajoneuvojamme ja poltettua fossiilista energiaa. Joko niin, että me omistamme sen lähteen kuten polttoöljylaitteet, jolloin laajuusalaluokka on 1, tai energialaitos tuottaa sen, jolloin luokka on 2, Jägerhorn avaa luokittelua. – Valmistautuessamme SBT-hyväksyntään laajensimme sitoumuksemme myös alihankittuun kuljetukseen. Nyt se koskee koko arvoketjun päästöjä. Laajuusalaluokan 3 osalta suurin yksittäinen kategoria on kuljetusalihankinta ja jakelu. Tavoite luokkien 1 ja 2 eli omien päästöjen osalta on niin sanottu aito nolla eli päästöjä ei ole vain laskettu nollaksi kompensoimalla niitä. – Kun tämä tavoite asetettiin ja päätettiin vähentää absoluuttisia päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, se kohdistettiin niin, että nollapäästötavoite omille säilyy, mutta lisäksi otettiin mukaan alihankinta ja jakelu. – Haluamme tällä tavalla kantaa vastuumme isona toimijana toimialalla. ”Päästöt tulevat pienistä puroista” Alihankkijoiden päästöjen vähentämisessä käytetään Jägerhornin mukaan periaatteessa ihan samoja työkaluja kuin tieliikenteen päästöjen leikkaamisessa muutenkin. – Uusiutuvat polttoaineet, kaluston uusiminen, tehokas, järkevä ja taloudellinen kuljettaminen, palvelulupaukset, toiminnanohjaus ja suunnittelu. Periaatteessa keinovalikoima on sama kuin meilläkin. Päästöt tulevat pienistä puroista, yhtä hopealuotia ei ole. Päästöjen leikkaamisessa tulee katsoa kokonaisuutta. – Postilla on hirveän erilaisia kumppaneita. Osa on pitkällä päästöjen raportoinnissa, mutta sitten on myös tosi pieniä. On selvää, ettei samaa tasoa voida odottaa pienimmiltä haja-asutusalueiden toimijoilta. – Pitää tarjota tarvittaessa myös tukea siinä, miten leikataan ja miten lasketaan. Ei pk-sektorilla ole resursseja sellaiseen. Reitti_7_2021.indd 15 Reitti_7_2021.indd 15 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
17 16 Ei meillä ole mitään muita vaihtoehtoja. Palvelutaso ja päästövähennykset Ilmastotavoitteiden täyttäminen tuntuu paikoin olevan ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että posti kulkisi luotettavasti ja kyllin usein myös haja-asutusalueilla. – Kustannusja päästövaikutukset kulkevat vahvasti käsi kädessä. Logistiikka on lähtökohtaisesti tosi matalakatteista ja kallista, sekä palveluntuottajalle että asiakkaalle että turha ajaminen ympäristölle. Jägerhornin mukaan tässä auttaa kuitenkin se, että postiautoissa kulkee muutakin kuin postia. – Nytkin meillä kulkevat pohjoisemmassa samoissa autoissa pullat, paketit, kirjeet ja ruokalähetykset, mitä ikinä. Mutta on eri palvelutasoja ja on liian aikaista sanoa, mikä tulee vaikuttamaan mihinkin. Hyvä elämä mietittävä uusiksi Jägerhorn sanoo uskovansa, että Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteen maksimilämpenemiseen on mahdollista päästä. – Näen, ettei meillä ole mitään muita vaihtoehtoja. Tämä ei ole logistiikan, Postin eikä Suomen asia, vaan paljon laajempi. – Muutosta pitää tapahtua kaikkialla, jokapäiväisissä kulutustavoissa. Jos ajatellaan keskimääräistä hiilijalanjälkeä, sen pitää tippua kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien meidän pitää tehdä asioita eri tavalla, pitää uudelleenkirjoittaa ajatus siitä, miltä hyvä elämä näyttää ja mitä siihen tarvitaan. – En usko, että muutos on niin dramaattinen, että muutetaan metsään ja lakataan työskentelemästä, eletään omavaraisesti. Uskon, että se on mahdollista tehdä helpommin ja kevyemminkin. – Monet sanovat, että sijoitusja rahoituskenttä on lähtenyt vahvasti tukemaan vihreää siirtymää. Uskon, että pyörät pyörivät niin kovaa, että ollaan tulossa loikkavaiheeseen. Mutta ei riitä, että on fossiilittomia ratkaisuja ja päästövähennyksiä, hiiltä pitää pystyä myös poistamaan. Laajalti käytetty laatuleima Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan SBT on laajalti käytetty ja tunnustettu laatuleima ilmastotavoitteille. – Voisi sanoa, että se on yksi parhaita, mitä on tarjolla. Se on kunnianhimoinen juuri kootessaan yhteen eri toimialoja. Osa yrityksistä on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta osa vain selvästi alle 2 asteen tavoitteeseen, mikä ei riitä. Hyvää järjestelmässä on se, että se edellyttää toimia aika ripeästi erotuksena tyypillisistä nettonollatavoitteista jonnekin vuoteen 2050. Leipolan mukaan haasteena kuitenkin on, miten viedä niin laaja asia kuin ilmastotiede yritystasolle semminkin, kun kysymykseen liittyy muitakin tieteenaloja. On otettava huomioon myös oikeudenmukaisuuden kysymyksiä ja skaalattava tavoitteita sen mukaan. Keikahduspisteet ovat jo totta Kysymykseen, onko 1,5 asteen tavoitteeseen – siihen, että lämpötila nousee korkeintaan sen verran – mahdollista päästä ilman mittavia muutoksia talousjärjestelmään, Leipola vastaa kuitenkin epäröimättä ”ei”. – Se vaatii todella paljon isoja muutoksia nopeasti. Siihen taas, että tulisi väliaikainen ylitys ja paluu tavoitetasoon esimerkiksi vuosisadan loppuun mennessä, on vähän enemmän aikaa. Kääntöpuolena ovat kuitenkin ne riskit, että tapahtuu jokin ennakoimaton keikahdus pahempaan. Monet tällaiset keikahduspisteet ovat jo käynnistyneet: esimerkkeinä monista Amazonian sademetsän tuhoutuminen, Siperian ikiroudan sulaminen ja koralliriuttojen häviäminen. Talouden myötä kasvavat päästöt Kysymys siitä, voiko talouskasvulle perustuva yhteiskunta vastata ekokatastrofiin uskottavasti, on Leipolan mukaan kiistanalainen. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että talouskasvu voitaisiin maailmanlaajuisesti irrottaa päästöjen kasvusta. – Talouskasvun ja ilmastokriisin torjunnan yhdistäminen tarkoittaisi, että globaalisti ja pitkäkestoisesti tarkasteltuna talous kasvaa ja päästöt vähenevät selvästi. Siitä ollaan nyt vielä kaukana ja ilmastokriisiä pitäisi pystyä torjumaan nopeasti. – Luonnonvarojen käytön kysymys on vielä haastavampi. Niiden rajallisuus tarkoittaa sitä, ettei fossiilisia voi täysin korvata päästöttömillä energianlähteillä, eli energiaa täytyy käyttää vähemmän. < Kysymys siitä, voiko talouskasvulle perustuva yhteiskunta vastata ekokatastrofiin uskottavasti, on Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan kiistanalainen. Reitti_7_2021.indd 16 Reitti_7_2021.indd 16 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
17 16 Muutoksia osastojen ja liiton sääntöihin U usissa säännöissä on tarkemmin määritelty osaston maksavat jäsenet ja eläkeläisjäsenet. Jo aiemmin on säännöissä ollut eläkeläisjäsenillä eri oikeudet kuin maksavilla, eikä tähän tullut muutoksia myöskään uusissa mallisäännöissä. Edelleen eläkeläisjäsenillä on osaston kokouksissa puheja läsnäolo-oikeus. Nyt määriteltiin tarkemmin keitä voi valita osaston toimikuntaan, keitä voi valita liiton hallitukseen ja valtuustoon, ketkä voivat olla osaston edustajia liittokokouksessa. Edellä mainittuihin tehtäviin ja tilaisuuksiin tulee valita varsinainen jäsen, jolla tarkoitetaan maksavaa jäsentä tai jäsentä, jolla on hyväksyttävä jäsenmaksuvapautus, esimerkiksi sairauden, opiskelun, asevelvollisuuden tai hoitovapaan vuoksi. Eläkeläisten ilmoitettava haluaako jatkaa liiton jäsenenä Suurin ja merkittävin muutos lienee jäsenelle tuleva ilmoitusvelvollisuus, kun hän jää eläkkeelle. Kun oma ammattiosasto on hyväksynyt uudet säännöt, tulee eläkkeelle jääneen tai jäävän jäsenen ilmoittaa haluaako hän jatkaa PAUn jäsenenä. Mikäli jäsen ei kuukauden kuluessa tee ilmoitusta voi osaston toimikunta erottaa jäsenen. Sääntömuutos haluttiin tehdä, koska liiton jäsenistä yli puolet on jo eläkeläisiä. Arviomme mukaan suuri osa eläkeläisjäsenistä ei koe liiton jäsenyyttä merkityksellisenä. Vaihtoehto olisi ollut laittaa eläkeläisille eläkeläisjäsenmaksu, jolloin jäsenmaksulla olisi katettu kokonaisjäsenmäärästä aiheutuvia Säännöt määrittävät liiton ja osastojen toimintaa. Säännöistä löytyy mm. toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot. PAUn liittokokous hyväksyi elokuussa uudet liiton säännöt ja osaston mallisäännöt. TEKSTI JARMO TUOMINEN työehtoja järjestöasiantuntija kuluja. Liittohallitus kuitenkin katsoi, että on parempi muuttaa sääntöjä eläkkeelle jäävien osalta. Näin he, jotka haluavat jäsenyyttä jatkaa, saavat eläkeläisjäsenyyden ilman erillistä maksua, vain ilmoittamalla. Kun kukin ammattiosasto on ottanut uudet mallisäännöt käyttöön, lähetetään kyseisen osaston eläkeläisjäsenille kirje, jossa tiedustellaan jäsenen halukkuutta jatkaa jäsenenä. Mikäli eläkeläisjäsen ei vastaa kirjeessä ilmoitettuna aikana, osasto voi päättää jäsenyyden. Liiton säännöissä muutettiin myös liittovaltuuston kokoontumista tietoliikenneyhteyksien avulla. Tämä sääntömuutos nousi koronarajoitusten vuoksi aiheelliseksi. Nyt korona aikana on poikkeuslailla mahdollistettu etäkokoukset, vaikka järjestön säännöt eivät etäkokouksia mahdollistakaan. Tulevaisuudessa sääntömuutos mahdollistaa etäkokoukset tarvittaessa. Liitto on jo ottanut uudet säännöt käyttöön. Ammattiosastojen tulee käsitellä uudet mallisäännöt osaston kokouksessa ja ottaa ne käyttöönsä. Mikäli osasto haluaa muuttaa mallisääntöjä, tulee muutos hyväksyttää ensin liittohallituksella. < Säännöt on kokonaisuudessaan luettavissa liiton kotisivuilla www.pau.fi/pau/saannot. 17 Osaston säännöt: Osastoon liittyminen 3§ 5 momentti: Osastossa voi olla varsinaisia jäseniä sekä jäseniä, jotka ovat jääneet eläkkeelle. Varsinaisilla jäsenillä tarkoitetaan jäsentä, joka on jäsenmaksuvelvoitteen piirissä tai sääntöjen 5§ 1 kohdan mukaisesti vapautettu jäsenmaksusta. 6 momentti: Eläkkeellä olevalla jäsenellä on osaston kokouksessa puheja läsnäolo-oikeus, ei kuitenkaan äänioikeutta. Osaston säännöt: Osastosta eroaminen ja erottaminen 6§ 7 momentti: Vanhuuseläkkeelle, varhennutulle vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään osaston eläkeläisjäseninä, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muussa tapauksessa osaston toimikunta voi erottaa jäsenen. Reitti_7_2021.indd 17 Reitti_7_2021.indd 17 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
19 18 Mistä on kyse? Uudistuksella luodaan uusi perhevapaamalli. Uusi malli tähtää muun muassa siihen, että perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken ja että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Osana tätä tavoitetta isille kiintiöityjä vapaita pidennetään merkittävästi. Monimuotoisia perheitä kohdellaan ehdotetussa perhevapaamallissa yhdenvertaisesti ja jokaista lasta kohden tulee annettavaksi perhemuodosta riippumatta sama määrä vapaata. Lakitekstiä muutetaan perhevapaiden osalta sukupuolineutraaliksi. Uudistuksen myötä ansiosidonnaisten perhevapaapäivien kokonaismäärä kasvaa 43:lla arkipäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella. Vanhempainrahapäiviä saisi jatkossa lasta kohden 320, riippumatta vanhempien sukupuolesta tai heidän suhteestaan taikka siitä, onko lapsi biologinen vai adoptoitu. Poikkeuksena tästä ovat monikkoperheet, sillä jatkossakin vanhempainvapaisiin tulee saamaan pidennystä, jos lapsia syntyy kerralla enemmän kuin yksi. Lisäksi uusi perhevapaamalli tuo enemmän valinnanvapautta ja joustoja perhevapaiden pitämiseen. Keskeisimmät muutokset perhevapaaetuuksiin Jatkossa vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Uudistuksen jälkeen ei siis olisi enää äitiysja isyysrahaa. Perhevapaauudistus lisää yhdenvertaisuutta Perhevapaauudistuksessa vapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistuksen on määrä astua voimaan elokuussa 2022. TEKSTI VEERA KEKÄLE lakimies KUVA SHUTTERSTOCK Kotihoidon tukijärjestelmä sekä oikeus olla poissa töistä 3 ikävuoteen tulevat pysymään ennallaan. Kotihoidontukea kuitenkin joustavoitetaan siten, että tukea voisi saada jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista. Esityksen mukaan oikeus kotihoidontukeen alkaa, kun vanhempainpäiviä on lapsen osalta käytetty 160 päivää eli lapsen ollessa noin 6 kuukauden ikäinen. Yksityisen hoidon tukeen, joustavaan hoitorahaan tai osittaiseen hoitorahaan ei ole ehdotettu muutoksia. Voimassa olevat erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyisivät pääosin ennallaan, mutta etuuden nimi muuttuisi erityisraskausrahaksi. Nykyiseen malliin kuuluu 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa mallissa nämä etuudet muuttuvat siten, että vanhempainrahaa maksettaisiin 320 arkipäivältä eli yhteensä vajaalta 13 kuukaudelta. Lisäksi raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä eli reilulta 1,5 kuukaudelta. Raskausrahakauden voisi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Uudistuksen 320 vanhempainrahapäivää on kiintiöity siten, että jos lapsella on kaksi vanhempaa, kumpikin saa uudessa perhevapaamallissa puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 päivärahapäivää, mikä tarkoittaa noin 6,5 kuukautta. Halutessaan voi vapaaehtoisesti luovuttaa omasta kiintiöstään 0–63 päivärahapäivää toiselle puolisolle, toisen vanhemman puolisolle tai oheishuoltajalle. 63 päivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Joka tapauksessa kummallekin vanhemmalle jää omaan käyttöön 97 arkipäivää, joita ei voi siirtää toiselle. Yhden vanhemman perheessä vanhemmalla on oikeus käyttää kaikki 320 vanhempainrahapäivää itse. Näistä yksinhuoltaja voi luovuttaa 0–126 päivää. Vanhempainrahapäiviä saa käyttää lapsen kaksivuotispäivään asti. Adoptiolasten osalta vanhempainrahapäiviä saa käyttää, kunnes adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vastaavasti kuin nykytilanteessa, vanhemmat voisivat hoitaa lasta yhtäaikaisesti ja molemmat saada yhden lapsen osalta vanhempainrahaa tai raskausja vanhempainrahaa 18 arkipäivän ajan. Vanhemmat voisivat käyttää eri lasten perusteella maksettavia vanhempainrahakausia samanaikaisesti ilman vastaavaa rajoitusta. Uudistus myös parantaisi vanhempien asemaa tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena tai kuolee ennen kahden vuoden ikää. Tällöin maksettaisiin vanhempainrahaa lapsen kuoleman jälkeen 24 arkipäivältä tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä. Synnyttäneen vanhemman raskausja vanhempainrahajakso jatkuisi yhtäjaksoisesti 105 arkipäivän ajan. Reitti_7_2021.indd 18 Reitti_7_2021.indd 18 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
19 18 Vapaiden pitämiseen lisää joustoa Uudessa mallissa perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa joustavammin kuin nykyään. Vanhemmat voisivat myös vuorotella lapsen hoidossa. Lisäksi uudistus mahdollistaa vanhempainvapaan ja osa-aikatyön yhdistämisen siten, että vanhempi voi saada osittaista vanhempainrahaa. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista. Uusi malli lisää siis vapaiden pitämisen joustavuutta. Työsuhteessa olevia koskevat kuitenkin työsopimuslain rajoitteet vanhempainjaksojen määrässä, niiden vähimmäispituudessa ja ilmoitusajoissa. Vanhempainvapaalle jäämisestä tulisi jatkossakin ilmoittaa työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaalle jäämistä ja vanhempainvapaajakson tulee olla vähintään 12 arkipäivää. Työsopimuslaissa lisättäisiin kuitenkin vanhempainvapaan jaksojen määrää nykyisestä kahdesta neljään jaksoon. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia vanhempainvapaan pitämisestä myös tätä useammassa jaksossa tai 12 arkipäivää lyhyempinä jaksoina. Vanhempainvapaan pitäminen osa-aikaisena on työsuhteissa sopimuksenvarainen asia. Osa-aikatyön ja vanhempainvapaan yhdistämisestä ja ehdoista on siis mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla olisi velvollisuus perustella kirjallisesti, jos hän kieltäytyy vanhempainvapaan pitämisestä osa-aikaisena. Vanhempainvapaita voisi jatkossa käyttää, kun lapsi on jo aloittanut varhaiskasvatuksessa. Jatkossa oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainvapaiden vuoksi, mikäli poissaolo kestää yhdenjaksoisesti korkeintaan 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu. Tällaiset poissaolot olisivat maksuttomia. Uusi omaishoitovapaa Esityksessä kokonaan uusi asia olisi omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Omaishoitovapaalla tarkoitetaan työntekijän oikeutta 5 työpäivän palkattomaan vapaaseen kalenterivuoden aikana henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaishoitovapaan ajalta ei maksettaisi päivärahaa. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, aviotai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi puolison lapset. < Uudet vanhempainpäivärahat NYKYTILA: UUDISTUS: Raskaana olevalle äitiysraha 105 päivärahapäivältä (n. 4,2 kk), isälle isyysraha 54 päivärahapäivältä (n. 9 vk) ja vanhempainraha toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi 158 päivärahapäivältä (n. 6,3 kk). Raskaana olevalle raskausraha 40 päivärahapäivältä (n. 1,6 kk) Vanhempainraha yhteensä 320 (160+160) päivärahapäivää (n. 12,8 kk) lasta kohden. 2 4 6 8 10 12 14 16 Päivärahapäivät, kk Reitti_7_2021.indd 19 Reitti_7_2021.indd 19 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
21 20 L aki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan 1.1.1987 ja sen jälkeen siihen on tullut useita muutoksia. Tämä laki velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain mukaan tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee mm. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin työtehtäviin, ja luoda yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa ja palkkauksessa, kehittää työoloja soveltuviksi miehille ja naisille. Lisäksi työnantajan tulee helpottaa miesten ja naisten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin ja toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Posti Group Oyj:ssä on jo pitkä historia tasa-arvoasioiden kanssa. Ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma tehtiin jo vuonna 2005 yhteistyössä työnantaTasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asiat ovat viime vuosina tulleet yhä enemmän esille työpaikoilla tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoittamana. TEKSTI PIIA WILLBERG pääluottamusmies, tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen KUVA SHUTTERSTOCK jan ja henkilöstön edustajien kanssa silloisen työsuojelupäällikkö Eero Saarisen johdolla. Samana vuonna perustettiin myös Postille tasa-arvotoimikunta. Yhdenvertaisuusasiat tulivat lain velvoittamina mukaan, ja nykyään Postilla on tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma, joka on tällä hetkellä voimassa kuluvan vuoden loppuun. Uutta ohjelmaa päivitetään parhaillaan tulevalle kaudelle. Tasa-arvoasioihin kannattaa tutustua Tasa-arvotoimikunta toimii nykyään nimellä tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunta. Tämä toimikunta koostuu työnantajapuolen ja henkilöstöpuolen edustajista. Tavoitteena on ollut, että tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnassa olisi mahdollisimman laaja edustus huomioiden eri työtehtävät, yhtiöt jne. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn. Olen huomannut, että monelle postilaiselle tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmamme on varsin vieras. Ohjelmaan kannattaa tutustua ja se löytyy Posterista laittamalla hakusanaksi tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. Olen itse toiminut näiden asioiden parissa alusta pitäen, ja voin todeta, että meillä on Postissa erittäin hieno tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. Mitä enemmän olemme tietoisia tästä ohjelmasta, sitä enemmän voimme kaikki yhdessä edistää tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioita työpaikoilla. Postin Reitti_7_2021.indd 20 Reitti_7_2021.indd 20 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04