Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2021 6 Jakeluautoihin helpottavia työvälineitä 20 Miko Haarala lähtee jakeluun Kuopion postikeskuksesta Postialalle pitkät sopimukset 12 Helsingin keskustassa työvuorot pelkkää jakelua 18 Pakettilajittelija Mahad Ahmed pääsi valtuustoon 22 Reitti_6_2021_PAINO.indd 1 Reitti_6_2021_PAINO.indd 1 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
2 Reitti 6 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 450 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 7 4.10. 1.11. 8 24.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA 6 TYÖNKUVA : Keskitettyä jakelua Kuopiossa 10 Postin muutosyksikkö on perustettu 10 Työoikeuden kurssista merkintä Koski-rekisteriin 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postialalle pitkät sopimukset 16 Kikyllä on hintansa 17 AY-MAJAKKA : Filip Djordjevic 18 Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingissä 20 Autopostinjakajien työhuoneet kuntoon Kaavilla 22 Tuore valtuutettu taistelee nuorten syrjäytymistä vastaan 24 ARJEN EVÄÄT : Me käymme kahvilla 26 Eläkkeelle jääminen ei ole aina helppoa 28 SANA ON VAPAA : Järjetön lehtinippujen sivujakelu 30 Kysyvälle vastataan 31 PUHETTA TALOUDESTA : Elina Pylkkänen 32 MENOON MUKAAN 34 Ristikko 35 KOLUMNI : Emilia Kukkala 36 På svenska 37 In English 38 TYÖTTÖMYYSTURVA : Toimi näin, jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset 22 18 Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingissä Tuore valtuutettu taistelee nuorten syrjäytymistä vastaan 2 33 Rockadillo Reitti_6_2021_PAINO.indd 2 Reitti_6_2021_PAINO.indd 2 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
3 Pä äk ir jo it us PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Työvoimapulalle on syynsä Huom! Seuraava Reitti ilmestyy 1.11. Aineistopäivä 4.10. ”H aetaan postinjakajia Huittisiin, Helsinkiin, Äänekoskelle, Seinäjoelle, Kolariin, Tampereelle, Raumaan, Heinolaan, Lahteen, Tampereelle, Turkuun jne”. Ilmoitukset ovat Duunitorilta syyskuun puolivälistä ja ilmoittajina SOL, Mailia, Posti, Benevan, Ukemix, Bolt, Eezy jne. Postissa on työvoimapula ja sille on syynsä. Tässä lehdessä avataan niistä muutamia. Jos jakelusta puhutaan, niin yksi syy on se, että työ on muuttunut esimerkiksi Helsingin keskustassa (s. 18) pelkäksi jakeluksi. Työpäivä alkaa kymmeneltä ja päättyy tiistaita lukuun ottamatta pääsääntöisesti iltakuudenja seitsemän korvilla. Ja tuohon päälle vielä työmatkat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ainut arkipäivä, jolle voi suunnitella jotain menoja, yhteistä aikaa perheelle tai harrastuksille on tiistai. Mitä jakelunlähtöpiste ilman esityötä eli ns. kylmät lähdöt tekevät työpaikoille, työyhteisöille? Ne katoavat. Tämä on valtavan suuri menetys. Kaikki sosiaalisuus, vuorovaikutus ja yhteinen kiva, mitä työporukan kanssa oli ennen, on poissa; rento jutustelu ja vitsailu lajittelun lomassa, ystävystyminen, radion kuuntelu, yhteiset kahvitauot, ilojen, huolien ja murheiden jakaminen. Poissa. Työyhteisöjen katoaminen kirpaisee myös järjestäytymistä. Kuinka kertoa työntekijöiden oikeuksista ja aktivoida työntekijöitä liittoon ja osastoon, kun heidän kanssaan ei olla enää tekemisissä. Tai kun työkavereita entisessä merkityksessä ei enää ole. Työsuhteiden ja jakelureittien osalta esityön keskittäminen ja automatisointi on tarkoittanut myös osa-aikaistamista ja reittien kasvamista mittoihin, joista on enää vaikea selvitä. Esimerkiksi Juhani Rajalan työvuoroon Etu-Töölössä kuuluu pelkkää jakelua. Talouksia on 1100. Työsuhde on sentään kokoaikainen. Entäpä itse jakelutyö? Siinä missä postit jaettiin ennen yhdestä kimpusta, kimppuja on nyt kolme, pahimmillaan neljä. Tämä on käsittämätöntä kiusantekoa ja pelleilyä, jolla ei ole säästöjen tai tehokkuuden kanssa mitään tekemistä. Riippumatta kenen kanssa missä tahansa asiasta puhuu, on kolmen kimpun jakelu hidastanut työtä, aiheuttanut ylitöitä, heikentänyt laatua ja altistanut tapaturmille. Mutta palataanpa vielä alussa mainittuihin Duunitorin työpaikkailmoituksiin. Eräässä niistä haetaan postinjakajia Helsinkiin. Siinä todetaan näin: ”Postinjakajan työtä tehdään arkipäivisin. Pääsääntöisesti maanantai, keskiviikko, torstai ovat työpäivä. Lisätyövuoroista perjantaisin sovitaan erikseen, kun niitä ilmaantuu. Työajat ovat suurin piirtein klo 12–18. Toivomme toki pientä joustonvaraa tähän työntekijän puolelta. Kyseessä on osa-aikainen työ, jossa työtunteja kertyy arviolta 18–24 tuntia viikossa”. Mitä luulet, kuinka moni tarttuu puhelimeen ja nappaa duunin? Tai jos nappaa, niin kuinka moni jää? JUHA PÖYRY Reitti_6_2021_PAINO.indd 3 Reitti_6_2021_PAINO.indd 3 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Ammattiliitoille säädettävä kanneoikeus parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja hyödyttäisi myös laillisesti toimivia työnantajia. Kaikki työnantajat eivät noudata työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lainvastaisen kohtelun kohteeksi joutuneen yksittäisen palkansaajan ei ole helppoa lähteä hakemaan lain mukaisia oikeuksiaan tuomioistuimista. Tähän liittyy yksilön kannalta monia riskejä, kuten kalleus, hitaus, leimautumisen pelko sekä epävarmuus lopputuloksesta ja työsuhteen jatkumisesta. Tätä epäkohtaa voitaisiin paikata kanneoikeudella, jolloin ammattiliitto voisi viedä laittoman toiminnan tuomioistuimen käsittelyyn yksittäisen työntekijän puolesta. Kanneoikeuden avulla voisi ajaa myös palkkatasa-arvoa, työsuojeluasioita tai osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta saada lisätunteja. Allekirjoita kansalaisaloite kanneoikeudesta Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Aloite löytyy kirjoittamalla sivun hakukenttään kanneoikeus. Reitti_6_2021_PAINO.indd 4 Reitti_6_2021_PAINO.indd 4 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
5 PAUn ja Postin välillä on ollut riitaa Postin keväällä 2019 suorittamaan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen ja työsuojeluorganisaation irtisanomiseen liittyen. Viestinvälitysja logistiikka-alan työsuojeluun liittyviä sopimuksia koskeva riita on ollut vireillä työtuomioistuimessa. Asiassa päästiin sopuun kesäkuussa molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, jonka johdosta PAU peruutti asiaa koskevan kanteen. Riita työsuojeluorganisaatiosta sovittu Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 23.–24.10.2021 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 1.10.2021 Työkalut teräviksi järjestöaktiivi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan, tiedottamiseen ja sen kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla osastoilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Kurssi sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 23.–24.10.2021 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 1.10.2021 Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 20.-21.11.2021 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 8.10.2021 Osallistu liiton koulutukseen Ilmoittaudu koulutukseen PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Koronatilanne voi vaikuttaa kurssien toteutumiseen. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus Luottamusmieskurssi Kurssi on tarkoitettu Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan ja työehtojen peruskurssin käyneille luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanottajien taitoja vaikuttajana ja edunvalvojana. Aika: 18.–22.10.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 24.9.2021 Työsuojelun jatkokurssi Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanottajan valmiuksia toimia työyhteisön kehittäjänä. Aika: 18.–22.10.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 24.9.2021. PAUn sopimuskoulutus Satu Ollikaisesta liiton varapuheenjohtaja PAUn liittohallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.8.2021 liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Satu Ollikaisen Kirkkonummelta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Leo Harra Kangasalalta. Liittosihteerinä jatkaa Jussi Saariketo ja taloudenhoitajana Lena Lahti. K U VA : A R I K O M U L A IN E N Reitti_6_2021_PAINO.indd 5 Reitti_6_2021_PAINO.indd 5 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
6 Miko Haarala muutti Vaasasta Kuopioon vuonna 2007. Postiura alkoi Kuopio kympistä. Reitti_6_2021_PAINO.indd 6 Reitti_6_2021_PAINO.indd 6 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
7 Keskitettyä jakelua Kuopiossa Pohjois-Savon jakelun esityötä on keskitetty Kuopion postikeskukseen asteittain muutaman vuoden ajan. Viimeisimpänä Kaavin jakelun esityö siirrettiin postikeskukseen syyskuun puolivälissä. TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY R eilu kymmenen vuotta sitten avattu Kuopion postikeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Hiltulanlahdessa, Savon radan ja vanhan viitostien välisellä alueella noin 11 km Kuopion keskustasta lounaaseen. Vuonna 2015 Posti myi kiinteistön norjalaiselle investointiyhtiö Ness, Risan & Partnersille ja jäi kiinteistöön vuokralle. Kuopion jakelun luottamusmies Miko Haaralan postiura alkoi Kuninkaankadulta vuonna 2007, jolloin Kuopio kympin toimipaikka käsitti koko ruutukaava-alueen. Jakelureittejä oli noin 20 ja koko henkilökunta vielä Postin omaa väkeä. Muutamia vuosia myöhemmin muutoksen tuulia oli jo ilmassa, kun Posti alkoi palkata toimipaikkaan vuokratyövoimaa. Tilanne kärjistyi valtakunnallisesti vuoden 2015 työtaistelussa, kun työntekijät kieltäytyivät vuokratyöntekijöiden perehdyttämisestä. Sittemmin kiista hävittiin korkeimmassa oikeudessa. Asiaa käsitellään nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Syksyyn 2019 mennessä koko keskustan jakelu, noin 15 jakelureittiä oli ulkoistettu sollille, kun omaa henkilökuntaa siirrettiin asteittain pokkiin. Toimipaikassa ei työskentele enää yhtään postilaista. Olin käytännössä viimeinen, joka sieltä lähti, Haarala muistelee. Suuri muutos Jakelun esityön keskittäminen on ollut työntekijöille suuri muutos, kun vanhoista omista toimipaikoista siirrytReitti_6_2021_PAINO.indd 7 Reitti_6_2021_PAINO.indd 7 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
8 tiin pokin yhteisiin tiloihin. Työmatkat pitenivät ja niiden kohdalla, joilla ei ollut omaa autoa oli alussa työvuoroissa miettimistä, jos linja-autollakaan ei päässyt ennen seitsemää töihin. Meillä käy työntekijöitä esim. Suonenjoelta ja Tervosta, yhteen suuntaan työmatkalle voi tulla pituutta 60 kilsaa. Ja saattaa mennä niinkin, että tullaan Tervosta Kuopion pokkiin töihin, lähdetään Tervoon jakeluun, jakelun jälkeen takaisin pokkiin ja sieltä taas kotiin. Kuopion postikeskuksessa tehdään jakelun esityö lähes koko Pohjois-Savon alueelle. Siilinjärvellä ja Iisalmessa tehdään esityö vielä itse. Kylmiä lähtöjä on Leppävirralla ja Tervossa, joissa osa reiteistä on alihankinnassa. Viimeisimpänä Kaavin esityö siirtyi postikeskukseen syyskuun puolivälissä. Kaavilla tämä tarkoitti sitä, että reitit vähenivät kahdestatoista yhdeksään. Jakelun osa-aikaistamisia tehtiin Kuopiossa muutama vuosi sitten ja ne kohdistuivat osin täälläkin pitkän postiuran tehneisiin työntekijöihin. En nähnyt osa-aikaistamisille perusteita silloin, enkä näe nytkään. Ja valitettavan hankalaa niitä tunteja on saada enää takaisin. Kuskeista täällä on pulaa, mutta eihän meidän vanhemmat osa-aikaistetut ole niitä hommia juuri tehneet. Pitkälle uralle ei osa-aikaistamisissa laskettu kyllä minkäänlaista arvoa, Haarala harmittelee. Töitä myös lauantaisin Miko Haarala tekee pääsääntöisesti kolmea työvuoroa, joista kahta Neulamäkeen ja yhtä Puijonlaaksoon. Töitä on tällä hetkellä viitenä päivänä viikossa täysillä tunneilla. Työpäivistä maanantai, keskiviikko ja torstai on vakiot, joissa työajat pyörii 7–15.30 ja 7–17 välillä. Perjantaisin Haarala menee tekemään klo 4.30 Nurmeksen, Rautavaaran ja Leppävirran esityötä ja lajittelua. Kuopion pokissa 2/3 jakajista tulee vuoroviikoin töihin myös lauantaisin. Jos Haaralalla ei ole tiistaisin luottaripäivää, se on silloin vapaa, mutta lauantai vastaavasti töitä. Lauantain työvuoro on pääsääntöisesti klo 11–17, joka on pelkkää lajittelua. En ole pitänyt lauantai työstä, koska työaika syö käytännössä koko päivän, eikä sen arvo ole rahallisestikaan kovin merkittävä. Kyllä se on aika kova paikka monelle. Pyrkimyksenä kuitenkin on, että lauantait tehdään kahdessa vuorossa niin, ettei kenenkään tarvitsisi jakelusta olla joka lauantai töissä. Puun ja kuoren välissä Haarala toimii Kuopion ja sen lähialueen jakelun luottamusmiehenä lukuun ottamatta Siilinjärveä, jossa on vielä oma luottamusmies. Edustettavia hänellä on nykyisin noin 90, alueluottamusmiehenä aiempina vuosina vielä 160. Pekka Huusko tuli postikeskuksesta Miko Haaralan (vasemmalla) kyydissä jakelureitille Neulamäkeen. Reitti_6_2021_PAINO.indd 8 Reitti_6_2021_PAINO.indd 8 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
9 Jouni Pitkänen osa-aikaistettiin muutama vuosi sitten yli 30 vuoden palveluksen jälkeen. ”Kyllähän tämä kummalliselta tuntuu, kun on pitkä ura takana ja palkittiin näin”. Pekka Huusko tuli yli 30 vuotta sitten joulukorttilajitteluun Särkiniemen postikeskukseen. 62-vuotias Huusko osa-aikaistettiin keväällä 2018. Työajat vaihtelee 30-32 tunnin välillä viikossa. Ajankäyttöä luottamusmiestehtävän hoitamiseen on 12 tuntia kuukaudessa, joka on jaettu kahdelle tiistaille. En koe itseäni perinteisessä mielessä miksikään ay-jyräksi, mutta tietenkin olen sitä mieltä, että liittoon pitää kuulua, eihän meidän asioita kukaan muukaan ole ajamassa. Olin ensin kolme vuotta postissa määräaikaisena. Silloin alkoi jatkuvat pätkäsopimukset tympimään ja pikkaisen yritettiin viilata linssiin. Silloin sitä vitsillä heitti, että jos näille asioille voisi jotain tehdäkin. Ja kun tämä luottarihomma tuli eteen, niin se alkoi kiinnostamaan. Toimikuntatyökin tuli siinä kylkiäisenä vielä mukaan. Miko Haarala pitää edunvalvojan roolia haastavana, eikä ihme. Suomalaisessa työelämässä on tuskin montaa alaa, joka olisi viimeiset vuodet ollut sellaisessa pyörityksessä missä postilaiset ovat olleet. Eikä luottamusmiehen roolia ja merkitystäkään välttämättä tunneta, kaikki kun ei välttämättä edes tiedä mikä luottamusmies on. Mutta kyllähän tässä omassakin roolissa on mietittävää, kun työnantajankin intressejä pitäisi jollakin tavalla ymmärtää. Jos sitten erehdyn kahvipöydässä puolustamaan jotakin työnantajapuolelta tullutta asiaa, niin joku voi sanoa, että pitää vain lyödä nyrkkiä pöytään. Mutta toisaalta ainahan luottamusmies on saanut kuulla, jos jotain heikennyksiä on tullut. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 9 Reitti_6_2021_PAINO.indd 9 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
10 P ostin muutosyksikkö perustettiin syyskuun alussa auttamaan postilaisia ja transvalilaisia työllistymään erityisesti tuotannollisissa tehtävissä. Muutosyksikön tehtävänä on auttaa heitä, jotka haluavat tehdä enemmän tai toisenlaisia tehtäviä ja samalla pysyä Posti-konsernissa. Muutosyksikön avulla halutaan pitää kiinni osaavasta henkilöstöstä ja tarjota samalla monipuolista työtä ja mahdollisuutta oppia uusia asioita. YkE lokuun alussa tuli voimaan laki valtakunnallisesta opintoja tutkintorekisteristä. Tämä mahdollistaa vapaan sivistystyön kurssien viemisen Opetushallituksen ylläpitämään Koski -rekisteriin. Aiemmin rekisteristä on löytynyt mm. perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusja tutkintotietoja. Nyt rekisteriin voi saada merkinnän myös PAUn Työoikeuden kurssista. Postin muutosyksikkö on perustettu sikön tärkeä tavoite on löytää henkilöstölle myös kokoaikaisia työllistymismahdollisuuksia. Yksikön resursointifoorumissa on edustettuna kaikki Suomen liiketoiminnat sekä Postin ja Transvalin rekrytoinnit. Se kokoaa yhteen pöytään liiketoiminnoista tulevat resurssija rekrytointitarpeet. Muutosyksiköstä saa henkilökohtaista ohjausta työuran suunnittelussa, täydennyskoulutusta uusiin työtehPAUn Työoikeuden kurssista saa merkinnän OPH:n Koski-rekisteriin PAU on tässäkin kehityksen eturintamassa. Mikkelin Heimarissa 27.9.–1.10. pidettävän Työoikeuden kurssin voi suorittaa siis siten, että siitä saa merkinnän Koski -rekisteriin. Tässä tapauksessa kurssin vetäjä, PAUn lakimies, arvioi oppimisen. Toisin sanoen PAU tarjoaa mahdollisuuden siihen, että Työoikeuden kurssin käyminen on osa valtakunnallista virallista koulutusta. Opetus voidaan lukea hyväksi muissa opinnoissa tai sitä voi käyttää edukseen, vaikka työnhaun yhteydessä. Työoikeuden kurssin voi edelleen käydä myös siten, että ei tavoittele Koski -merkintää ja oppimisen arviointia. Myös pelkän arvioinnin voi saada. Halukkuudestasi Koskimerkintään ja lisätietoja siitä saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, juha.jaatinen@pau.fi, puh. 050 3028 466. ? täviin ja apua uuden uran löytämiseksi koko Postista. Yksikön rakentamisessa on ollut mukana tuotannon, hr:n, viestinnän, ict:n ja henkilöstön edustajia kaikista liiketoiminnoista. Muutosyksikön yhteystiedot löytyvät Postin intrasivuilta Posterista tai Transvalin intrasta. ? Yksikön yhteinen sähköposti on cu@transval.fi. Koski -rekisteri löytyy Oma opintopolku tietovarannon kautta osoitteessa www.opintopolku.fi. Reitti_6_2021_PAINO.indd 10 Reitti_6_2021_PAINO.indd 10 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
11 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Pitkän sopimuksen taustoja T yöehtosopimusneuvottelut käytiin tällä kertaa hyvin etupainotteisesti ja lopputuloskin saavutettiin monen yllätykseksi ilman suurempaa mediahuomiota. Tässä lehdessä on kattavasti avattu sopimuksen sisältöä, mutta taustoitan sitä, miksi neuvottelut käytiin etupainotteisesti ja miksi lopputuloksena oli meille poikkeuksellisen pitkät työehtosopimukset. Näitä molempia asioita on minulta kysytty jokaisessa tilaisuudessa missä sopimuksia olen esitellyt. Vuosi sitten elokuussa valtioneuvoston asettama valtiosihteeriryhmä antoi raporttinsa postilain muutostarpeista. Ryhmän esityksen mukaan postinjakeluja keräily tullaan muuttamaan tulevassa postilaissa viisipäiväisestä kolmepäiväiseksi, joka vähentää perinteistä postityötä. Valtiosihteeriryhmä kirjasi raporttiinsa, että ”Postin sisällä muutoksen toteuttaminen kolmipäiväiseksi jakeluksi tulee tehdä aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa. Henkilöstövoimavarojen muutokset tulee tehdä hallitusti ja osaavan henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen turvaten. Postin edellytetään toimivan yhteiskuntavastuullisesti…”. Viime talven ja kevään aikana kävimme Postin edustajien kanssa tätä valtiosihteerityöryhmän edellyttämää vuoropuhelua. Lopputuloksena kevään aikana saimme sovittua ne jakelumallit, joilla Posti voi toteuttaa tulevan postilain mukaisesti jakelua niin, että mahdollisimman monen jakajan työ on jakelun kolmipäiväisyydestä huolimatta kokoaikainen. Kun tähän isoon kokonaisuuteen löytyi ratkaisu, oli valmius siirtyä neuvottelemaan työehtosopimuksista ja osittain jakelumallien toteuttamisen aloittaminen myös edellytti työehtosopimusratkaisujen löytymistä. Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsae sanoi keväällä 2020 ensimmäisissä haastatteluissaan uutena puheenjohtajana, että ”en usko, että kukaan haluaa toistaa sitä mitä tapahtui viime syksynä, se ei ole kenenkään etu”. Sama asia on aika monesta suusta kuultu myös tuota ennen ja sen jälkeen. Työehtosopimusratkaisut olivatkin mahdollisia, kun neuvottelupöydästä oli poissa kahden vuoden takaiset esitykset. Neljävuotinen sopimus on pitkä. Viimeinen vuosi on niin sanottu optiovuosi eli irtisanottavissa kummankin osapuolen toimesta, jos yhteistä näkemystä viimeisen vuoden palkankorotuksesta ei synny. Pitkä sopimus on PAUn esitys ja sitä haettiin, koska alan epävarmuutta haluttiin lieventää työehtojen pysyvyyden avulla. Yllättäen pitkä sopimus myös pelottaa ainakin osaa alan työntekijöistä. Alalla epävarmuutta aiheuttaa siis sekä lyhyt sopimus, että pitkä sopimus. Tämä on iso ongelma, jota ei pysty ratkaisemaan tes-neuvottelupöydässä. Tällä hetkellä työehtosopimusneuvotteluja on käynnissä jo useamman alan osalta. Neuvottelukierroksen ehkä oudoimmaksi yksityiskohdaksi on muodostumassa se, että oikein kukaan ei työnantajapuolella meinaa uskaltaa avata päätä palkankorotusten osalta. Vielä viime talvena useampikin työnantajapuolen edustaja kertoi, että tuleva neuvottelukierros halutaan käydä yrityskohtaisena ja sivuille ei ole tarve vilkuille yrityskohtaisia ratkaisuja tehdessä. Tällä hetkellä kuitenkin jokainen työnantajapuolen neuvottelija odottaa, että joku kertoo yleisen palkankorotuslinjan, jota kaikki voivat sitten noudattaa. Sivuille vilkuilua tehdäänkin nyt ehkä enemmän kuin koskaan ja muiden neuvottelupöytien ratkaisut kiinnostavat vähintään yhtä paljon kuin omat neuvottelut. Palkankorotuslinjan päänavaajaksi ei ollut myöskään Paltasta ja siksi meidän sopimusten korotusten kanssa odotellaan yleisen linjan syntymistä ja erityisesti kemianteollisuuden ratkaisua. Nähtäväksi jää, kuka on se rohkea, joka ensimmäisenä tuo eurot ja prosentit pöytään. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 11 Reitti_6_2021_PAINO.indd 11 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
12 Työehtosopimus Postija logistiikkaalan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät alan pääsopimukset elokuussa. Viestinvälitysja logistiikkaalan ja pakettilajittelijoiden työehtosopimukset ulottuvat vuosiin 2025 ja 2026 saakka. Postialalle pitkät sopimukset TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, JUHA PÖYRY Molemmissa työehtosopimuksissa palkkaratkaisun sovittiin olevan sidottu yleiseen linjaan. Molemmissa sopimuksissa sovittiin myös kiky-tuntien kompensoinnista ja poistumisesta; Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kiky-tunnit poistuvat 1.1.2022 alkaen ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2022 alkaen. Reitti_6_2021_PAINO.indd 12 Reitti_6_2021_PAINO.indd 12 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
13 Sopimuskausi Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen sopimuskausi on neljä vuotta. Sopimuskausi alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2025. Viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, joka voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta 31.5.2024 mennessä. Palkankorotukset 2021–2023 Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken vuosittain, jossa otetaan huomioon yleinen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet. Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimukset palkankorotuksista vuosien 2021–2023 osalta tehdään 31.1.2022, 31.1.2023 ja 31.1.2024 mennessä ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Palkankorotukset 2024 Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2024 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli vuoden 2024 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024. Kikyn poistuminen ja kompensoiminen Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys (kiky) 24 tuntia poistuu 1.1.2022 lukien. Vuoden 2021 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta vähennetään 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä. Jos yleiskorotus on alle 1,4 %, vähennetään jäljelle jäävä osuus vuosityöajan pidennyksestä seuraavasta yleiskorotuksesta. Määräaikaisesti tauolla olevat lisät palaavat tessiin Määräaikaisesti tauolla olevat lisät, aattopäivänlisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä, joustovapaalisä ja postinjakelun toisen reitin urakointikorvaus palaavat työehtosopimukseen sopimuskauden alusta 1.11.2021 lukien. Sopimus jakelumalleista PAU ja Posti Oy ovat sopineet eri jakelumallien kuvaukset. Niihin liittyvät tes-muutokset ovat osa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen neuvottelutulosta. Jakelumalleja ovat vuoropäivämalli, yhdistetty jakelu ja haja-asutusalueet. Vuoropäivämallissa (isot kaupungit) perusjakelu tapahtuu vuoropäivinä eri alueille kahden viikon kierrossa. Malli soveltuu toimipaikkoihin, joissa on käytössä perusjakelun lisäksi muitakin jakeluverkkoja. Vuoropäivämallissa työsuhteet suunnitellaan pääsääntöisesti kokoaikaisiksi. Yhdistetyn jakelun (pienet kaupungit ja taajamat) tavoitteena on jakaa kaikki tuotteet varhaisjakelualueella yhdellä kertaa, joka vastaa niin sanottua pohjanmaan mallin mukaista jakelutapaa. Yhdistetyssä jakelussa kello 03.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta, jos työ on aloitettu kello 03.00 tai sen jälkeen. Yhdistetyssä jakelussa yötyölisää ei makseta kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä. Niissä Pohjanmaan toimipaikoissa, joissa yhdistetty jakelu on käytössä kesäkuussa 2021 muutos yötyölisään astuu voimaan vasta 1.7.2022. Huom! Muutos yötyölisään koskee vain yhdistettyä jakelua. Haja-asutusalueen jakelu tapahtuu tulevan postilain ohjaamana. Jakelumalleista, niiden sisällöstä, vaikutuksista ja käyttöönoton ajankohdasta kerrotaan Reitti-lehdessä myöhemmin lisää. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Työehtosopimuksessa siirrytään arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). Työntekijöille muutos näkyy yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tapahtuu vaiheittain vuosien 2021–2022 aikana Postin eri henkilöstöryhmissä ja yksiköissä. Aiheesta voi lukea lisää Reitti-lehdestä 4/2021. Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yriReitti_6_2021_PAINO.indd 13 Reitti_6_2021_PAINO.indd 13 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
14 Sopimuskausi Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on neljä vuotta. Sopimuskausi alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.1.2026. Viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, joka voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta 31.5.2024 mennessä. Palkankorotukset 2022–2024 Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken vuosittain, jossa otetaan huomioon yleinen Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus tyskohtaiset määräykset. Paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa ja lisäksi se edellyttää Paltan ja PAUn hyväksyntää. Osa-aikaistamisen periaatteet Työnantajasta johtuviin osa-aikaistamisiin sovittiin uusi periaate: Mikäli henkilöiden käytettävyydellä jatkossa tarjolla oleviin työtehtäviin ei ole olennaista eroa, työnantaja ottaa toissijaisesti huomioon yhdenjaksoisen työsuhteen keston. Uusi polku jatkuu Yritykset pitävät voimassa työnantajan Uusi Polku -ohjelman sekä ohjelmassa määritellyn kertakorvauksen 31.10.2021 voimassa olleen tasoisena. Sopimuskauden aikana Uusi polku – ohjelmaan tehtävät muutokset käsitellään työnantajan ja henkilöstönedustajien kanssa ohjausryhmässä. Edunvalvontaorganisaatio Valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvontaorganisaatio pääluottamusmiesten osalta säilyy toistaiseksi ennallaan. Mikäli konsernin toiminnassa ja/ tai yhtiörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tarkastellaan edunvalvonnan rakennetta, edustettavien määrää, toimialuetta ja säännöllisen vapautuksen määrää sopijapuolten välillä uudelleen. Tarvittavat muutokset tehdään osapuolten välillä yhteistoiminnassa. Edellä mainittu tarkastelu tehdään viimeistään vuoden 2023 syyskuun aikana ja uusi pääluottamusmiesorganisaatio tulee tällöin voimaan tammikuussa 2024. Työsuojeluorganisaatio Posti Oy:n työsuojeluvaltuutettujen aluejako ja määrä pidetään ennallaan myös meneillään olevaa toimikautta seuraavan työsuojeluvaltuutettujen toimikauden ajan. Mikäli yritysrakenteeseen tulee olennaisia muutoksia, muutoksen tuoma tarkastelutarve käydään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus valita keskuudestaan yksi työsuojeluvaltuutettu (ja varahenkilö), joka toimii valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun roolissa. Roolin tarkoituksena on toimia yhteyshenkilönä työsuojelupäälliköiden ja johdon ja työsuojeluvaltuutettujen välillä valtakunnallisissa työsuojeluasioissa. Lisäksi hän toimii oman alueensa työsuojeluvaltuutettuna. Ryhmävastaavia koskeva pilotti Ryhmävastaavia koskevasta pilotista on sovittu aiemmin 1.4.2021 allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Pöytäkirjassa sovitun mukaisesti osapuolet tarkastelevat syyskuussa 2021 järjestelmän toimivuutta, mahdollisia esiin tulleita epäkohtia sekä sopivat mahdollisista tarvittavista muutoksista pilotin ehtoihin. Osapuolet sopivat mahdollisesta järjestelmän pysyvästä käyttöönotosta Posti Oy:ssä 31.10.2021 mennessä. Työryhmät Tes-osapuolet ovat sopineet perustavansa seuraavat työryhmät: palkkaliite P:n kehittäminen, pöytäkirjat, korvaava työ, paikallinen sopiminen, keskituntiansio/keskipäiväansio, osoitteeton erillisjakelu, perhevapaita koskeva terminologia, jakelumallit ja vuosilomalaskenta. Lisäksi sovittiin, että käynnistetään sopimuskauden mittainen työehtosopimuksen kehittämistyö. ? palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet. Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimukset palkankorotuksista vuosien 2022–2024 osalta tehdään 31.3.2022, 31.3.2023 ja 31.3.2024 mennessä ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Reitti_6_2021_PAINO.indd 14 Reitti_6_2021_PAINO.indd 14 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
15 Palkankorotukset 2025 Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2025 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli vuoden 2025 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2025. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2024 mennessä toiselle sopijaosapuolelle. Kikyn poistuminen ja kompensoiminen Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys (kiky) 24 tuntia poistuu 1.2.2022 lukien. Vuoden 2022 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta vähennetään 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä. Jos yleiskorotus on alle 1,4 %, vähennetään jäljelle jäävä osuus vuosityöajan pidennyksestä seuraavasta yleiskorotuksesta. Tammikuun 2022 aikana voidaan teettää 31.1.2022 asti voimassa olevan työehtosopimuksen 46 a § 3 momentin mukaisista vuosityöajanpidennyksen tunneista enintään 2 tuntia, jotka osa-aikaisella työntekijällä suhteutetaan työsopimuksen mukaisen työajan mukaan. Määräaikaisesti tauolla olevat lisät palaavat tessiin Määräaikaisesti tauolla olevat lisät, aattopäivänlisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä, ja joustovapaalisä palaavat työehtosopimukseen sopimuskauden alusta 1.2.2022 lukien. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Työehtosopimuksessa siirrytään arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). Työntekijöille muutos näkyy yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tapahtui pakettilajittelun osalta jo kesäkuussa 2021. Aiheesta voi lukea lisää Reitti-lehdestä 4/2021. Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa ja lisäksi se edellyttää Paltan ja PAUn hyväksyntää. Edunvalvontaorganisaatio Valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvontaorganisaatio pääluottamusmiesten osalta säilyy toistaiseksi ennallaan. Mikäli konsernin toiminnassa ja/ tai yhtiörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tarkastellaan edunvalvonnan rakennetta, edustettavien määrää, toimialuetta ja säännöllisen vapautuksen määrää sopijapuolten välillä uudelleen. Tarvittavat muutokset tehdään osapuolten välillä yhteistoiminnassa. Edellä mainittu tarkastelu tehdään viimeistään vuoden 2023 syyskuun aikana ja uusi pääluottamusmiesorganisaatio tulee tällöin voimaan tammikuussa 2024. Työsuojeluorganisaatio Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työsuojeluvaltuutetun alue pidetään ennallaan myös meneillään olevaa toimikautta seuraavan työsuojeluvaltuutetun toimikauden ajan. Mikäli yritysrakenteeseen tulee olennaisia muutoksia, muutoksen tuoma tarkastelutarve käydään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Työryhmät Tes-osapuolet ovat sopineet perustavansa seuraavat työryhmät: palkkaliitteen kehittäminen, pöytäkirjat, korvaava työ, paikallinen sopiminen, keskituntiansio/keskipäiväansio, perhevapaita koskeva terminologia ja vuosilomalaskennan määräykset. Lisäksi sovittiin, että käynnistetään sopimuskauden mittainen työehtosopimuksen kehittämistyö. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 15 Reitti_6_2021_PAINO.indd 15 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
16 keskusjärjestöt sopivat Sipilän hallituksen pakkolakipainostuksen alla kilpailukykysopimuksen. Siihen liittyi niin 24 tunnin työajanpidennys kuin työnantajamaksujen siirtoa työntekijöiden maksettavaksi. PAUssa jouduttiin tuolloin arvioimaan, lähdetäänkö kilpailukykysopimukseen mukaan vai yritetäänkö taas syksyllä 2016 lakoilla estää niin työnantajan heikennysesitykset kuin kiky-tunnitkin. SAK:laisista liitoista kolme jäi kikyn ulkopuolelle: AKT, SEL ja Rakennusliitto. He tekivät sen kukin ns. omin voimin eli tukea he eivät asiaan muilta pyytäneet. Kikyn osalta tukea ei olisi voitu edellyttää PAUn osaltakaan muilta, vaan siinä taistelussa olisi pitänyt pärjätä yksin. Lähes jokainen ala oli kikyssä mukana (noin 90 % palkansaajista). Arvio oli, että edellisen syksyn lakkoilujen jälkeen jäsenet eivät heti perään uutta lakkosyksyä halua. Ja toki toinen arvioitava asia oli, että jos usea liitto olisi jäänyt kikyn ulkopuolelle, olisi se jäänyt toteuttamatta, ja sen vaihtoehtona olisi toteutunut mahdollisesti vielä ikävämpi vaihtoehto eli pakkolait (heikennys loma-oikeuteen, lomarahoihin, arkipyhiin, sairasloma-ajan palkkoihin jne.). Jokainen toki voi miettiä omalta kohU seampi luottamusmies on jo osannut kysyä, että mitä muut ovat maksaneet. Samoin on kysytty, että miksi me ylipäätään lähdimme kiky-sopimukseen mukaan viisi vuotta sitten, kun kaikki liitot eivät niin tehneet. Hyviä kysymyksiä molemmat, joten käydään nuo molemmat asiat tässä läpi. En tiedä kuinka moni muistaa 2015 syksyn neuvottelukierroksen tapahtumia. Minä muistan. Silloinkin aikaa kului valtakunnansovittelijan pöydän ympärillä kiitettävästi. Sovittelijana toimi tuolloin Minna Helle, joka siirtyi kesken sovittelijakautensa työnantajapuolen työmarkkinajohtajaksi Teknologiateollisuuteen. Postiala oli ainoa ala, jossa syksyllä 2015 käytiin neuvotteluja. Taistelimme tuolloinkin lakoilla ja tukilakoilla työnantajan 17 sivuista heikennysesityspakettia vastaan. Vuoden 2015 marraskuussa SOL:n vuokratyöntekijät tuotiin Postin työpaikoille ensimmäistä kertaa murtamaan lakkoja. Tuosta asiasta on vieläkin oikeusprosessi kesken Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Lakoilla ja tukilakoilla saatiin heikennykset torpattua, mutta työehtosopimus vain vuodeksi eli syksyyn 2016 saakka. Keväällä 2016 työmarkkinaTyöehtosopimus Kikyllä on hintansa Sovittujen työehtosopimusratkaisujen yksi keskeisin asia on se, että kiky-tunnit lähtevät. Kikystä eroon päässeet liitot ovat joutuneet maksamaan siitä kuitenkin hinnan. dalta, että kuinka pitkään olisi lakossa ollut valmis olemaan syksyllä 2016 kikyä vastustaakseen. Ja sen jälkeen voi miettiä, että kuinka pitkään olisi ollut valmis olemaan lakossa pakkolakeja vastustaakseen. Eri aloilla kikyn poistamiseen liittyvät ratkaisut ovat olleet erilaisia eli hinta on maksettu eri tavoin eri aloilla. Tässä siitä esimerkkinä muutama: Teknologiateollisuus – työntekijöiden osalta sovittiin mahdollisuudesta pidentää työaikaa enimmillään 170 tuntia vuodessa paikallisesti sopien. Toimihenkilöiden osalta kiky vaihdettiin työaikajoustoihin ja mahdollisuuteen lisätä työaikaa nykyisen säännöllisen työajan päälle ilman ylityökorvauksia. Metsäteollisuus – tehtaiden vuotuista käyntiaikaa pidennettiin 24 tunnilla juhannusseisokkia lyhentämällä. Valtion virkaja työehtosopimus virastotyössä työnantajan on mahdollisuus määrätä enintään kolmeksi viikoksi viikoittainen työaika 42 tunniksi 30 minuutiksi yksinkertaisella lisäpalkalla eli niin sanottua säännöllistä työaikaa lisättiin 18 tuntia 45 minuuttia. Ja niin edelleen. Myös meidän alojen osalta vaihtoehtona oli, että kiky maksetaan tekstiheikennyksillä tai säännöllistä työaikaa lisäämällä. Tasapuolisimmaksi vaihtoehdoksi alan työntekijöiden kannalta osoittautui valittu malli, jossa kikyn kustannusvaikutus kuitataan pois tulevasta palkankorotuksesta. ? HEIDI NIEMINEN, PUHEENJOHTAJA Reitti_6_2021_PAINO.indd 16 Reitti_6_2021_PAINO.indd 16 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
Arvostuksen ja tunnustuksen puute työstä johtaa vastareaktioon K un ihminen ei saa työstään arvostusta ja tunnustusta, eikä häneen sitouduta, johtaa se aina reaktioon. Toisille se voi olla saman tien lopputili, toisille arvostuksen puuttuminen voi johtaa muihin inhimillisiin reaktioihin, kunnes ajan kypsyessä ottaa lopulta hatkat. Puhutaan vastentahtoisesta nollatuntisopimuksesta ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Vantaan logistiikkakeskuksessa (Loke) lähes säännöllisesti työskenteleviä vuokralaisia on reippaasti kolmilukuisen numeron verran. Suurin osa heistä tekee töitä päivittäin, vähemmistö vähintään viikoittain. Monet heistä ovat hakeneet Postille töihin, mutta Posti on systemaattisesti syrjinyt Lokessa työskenteleviä vuokratyöntekijöitä rekrytointitilanteessa robottiviestillä, kun samaan aikaan on otettu uusia henkilöitä sisään. Rumaa kohtelua, muttei valitettavasti laitonta. Tämän lisäksi vielä suurempi joukko on taas heitä, joista osa on jopa saman päivän aikana heittänyt työhanskat roskiin. Vuokratyöntekijöiden vilkkaasta vaihtuvuudesta johtuen on Lokessa pidetty avoimien ovien päiviä läpi korona-ajan. Postin liiallinen vuokratyövoiman käyttö Lokessa perustuu vuokrareservimäärän paisuttamiseen, jota kutsutaan ”vuokrapooliksi”. Tämä reservijoukko kuitenkin hupenee ajan saatossa, ellei jatkuvasti värvätä taloon uusia vuokralaisia. Liiallinen henkilöstövaihtuvuus on kuormittanut kaikkia, mutta erityisesti opastajien voimavaroja. Kuormittavuus on voinut joillekin muuttua turtumiseksi, kun Lokessa ei millään ole enää merkitystä, ainakaan mitä tulee laatuun. Jos työnantaja laiminlyö laatua, niin sitouttamisen sijaan se turruttaa henkilöstöä. Liian moni alan ammattilainen on jo lähtenyt Lokesta pois. Paljon on vielä silti menetettävää. Logistiikka-alalla volyymiennustettavuus on haasteellista, mutta se ei ole silti mikään peruste käyttää vuokratyövoimaa säännöllisesti ja liiallisesti. Minulle on kirkkain silmin jopa väitetty, että eihän Lokessa jo työskentelevät vuokralaiset edes halua vakituisia työsuhteita. Ilmeisesti tältä pohjalta Posti ihan hyvää hyvyyttään harjoittaa syrjintää rekrytoinnissa. Osa vuokratyöntekijöistä on toki saattanut luovuttaa hakemasta Postilta työpaikkaa, mikä on varmaan Postin toivomuksen mukaista. Pysykööt välikuilussa. Turha on kuitenkin tämän jälkeen ihmetellä miksi Loken vuokratyöntekijöiden keskuudessa työpanos on nykyään ennennäkemättömän välipitämätöntä ja enemmän tai vähemmän jatkuvaa italialaista lakkoilua. Erityisesti nuorille, juuri kouluista valmistuneille vuokratyöntekijöille, kouluissa opetetut tasa-arvon periaatteet saattavat olla jyrkässä ristiriidassa Postin ja vuokratyöfirmojen harjoittamaan syrjintään. Etenkin, jos on ensimmäinen työpaikka menossa. Sama syrjintä on yhtä lailla kurjaa myös vanhemmille vuokratyöntekijöille, mutta elämän tuoma karaistus ei välttämättä välity yhtä selvästi työpanoksen laadussa. Se ei tarkoita, etteikö tyytymättömyyttä silti olisi. Ylikuormittumisen, stressin ja turtumisen merkkejä on postityöntekijöissäkin havaittavissa. Tämä on vakava työsuojelukysymys, jonka Posti on vuosia sivuuttanut ja laiminlyönyt. Hyvä uutinen kaikkien ongelmien keskellä on ehdottomasti uusi ja pitkä työehtosopimus. Minulle on syntynyt vaikutelma, että tes-neuvottelut käytiin tällä kertaa valovuosien verran järkevämmissä merkeissä, kuin viimeksi. Vaikka barrikadeille ei tarvinnut onneksi mennä, työrauha ei silti ole täydellinen varsinkaan vuokratyöntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Positiivista on Postin aikomus rekrytoida omaa väkeä töihin, niin entisiä postinjakajia, kuin nykyisiä jo postissa työskenteleviä vuokratyöntekijöitäkin. Tämä on oikea askel kohti parempaa, joka edistää luottamuspulan hälvenemistä. Luottamuksen palauttaminen ja rakentaminen on pitkäaikaista ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Ensimmäinen askel luottamuksen palauttamiseksi on sanoista kiinni pitäminen. Uskoani en ole vielä täysin menettänyt. ? Ay-majakka FILIP DJORDJEVIC Loke/yövuoro, ihminen Luottamuksen palauttaminen on pitkäaikaista ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. K U VA : JU H A P Ö Y R Y 17 Reitti_6_2021_PAINO.indd 17 Reitti_6_2021_PAINO.indd 17 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
18 E tuja Taka-Töölön jakelun lähtöpiste sijaitsee Arkadiankadulla ravintolakoulu Perhon naapurissa. On elokuun viimeinen maanantai ja jakeluhenkilöstö alkaa aamukymmeneltä purkamaan Pasilasta tullutta autoa. Rullakot kärrätään sisälle toimipaikkaan, josta on poistettu kaikki hyllyt, pöydät ja työpisteet. Rullakoista otetaan oman reitin kimput, lastataan ne kärryyn ja lähdetään reitille. Osa lajittelee kimput lattialle ja täydentää myöhemmin kärryjä, kun tulevat jakelutoimipaikkaan tauolle. Lajittelun keskittäminen postikeskuksiin on jakajille radikaali muutos. Työajat ovat muuttuneet iltapainotteisiksi, työyhteisöä ei enää entisessä merkityksessä ole ja jakelu tehdään aiemman yhden kimpun sijaan kolmesta kimpusta. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt työtä tehdään yhä enemmän myös osa-aikaisena. Etuja Taka-Töölön toimipaikan työntekijöistä 6 on kokoaikaisia, 30 osa-aikaisia. Juhani Rajala jakaa postia pienellä alueella Etu-Töölössä. Reitillä on 1100 jättöä, jonka tuntee työpäivän jälkeen jaloissaan. Jättöpaikkojen määrä on Rajalan pitkän postiuran aikana vähintään kaksinkertaistunut. Vielä suurempi muutos koskee työaikoja. Nyt töihin Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingin keskustassa Jakelun esityön keskittäminen postikeskuksiin näkyy myös Helsingissä. Yhtä toimipaikkaa lukuunottamatta keskustassa on pelkkiä kylmiä lähtöjä. Tämä tarkoittaa työvuorojen osalta pelkkää jakelua. TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY Etuja Taka-Töölön jakelutoimipaikasta on poistettu kaikki kalusteet. Reitti_6_2021_PAINO.indd 18 Reitti_6_2021_PAINO.indd 18 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
19 tullaan kymmeneltä ja päästään vasta illalla kotiin. Rajalan työpäivä päättyy maanantaina ja keskiviikkona klo 19.09, torstaina 18.36 ja perjantaina 17.51, jolloin hän jakaa kahta reittiä. Tiistait ovat neljän tunnin päiviä. Maanantait ovat Postinen-mainoskimpun takia erityisen kuormittavia. Tiistait taas kevyempiä, mutta nyt työvoimapulan vuoksi nekin raskaampia, kun maanantaista jää usein tiistaille jäämiä, jotka viedään ylitöinä. Työ pitäisi suunnitella yhdessä Juhani Rajalan mielestä työn suunnittelussa pitäisi ottaa jakajien kokemus ja alueelliset erot paljon nykyistä paremmin huomioon. Ennen reittejä suunniteltiin jakajien kanssa yhdessä. Suunnittelijat toivat uudet reittisuunnitelmat toimipaikkaan ja pyysivät tekemään paremmat, jos oli tarvetta. Sitten niitä katseltiin yhdessä. Nykyisin ei kokemusasiantuntijoiden eli jakajien kanssa vuorovaikutusta enää ole, eikä suunnittelijat edes käy enää toimipaikoissa. Reitit optimoidaan koneella. Siinä kaikki. Rajala muistuttaa, että koko muu yhteiskunta menee vuorovaikutuksessa eri suuntaan. Hän ottaa esimerkin joukkueurheilusta, jossa valmentajan tärkeimpiä tehtäviä on kuunnella ja puhua pelaajien kanssa. Kysellä heidän mielipiteitään. Niin kuin esimerkiksi Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen, Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanervakin tekee. Vuorovaikutuksen puutteesta kertoo myös kolmen kimpun jakelu, joka on hankaloittanut jakajien työtä huomattavasti. Riippumatta kenen kanssa missä tahansa asiasta puhuu, on kolmen kimpun jakelu hidastanut jakelua, aiheuttanut ylitöitä, heikentänyt laatua ja altistanut tapaturmille. Rajala kertoo kuinka useamman nipun seuraaminen pitää jakajan jännityksessä koko ajan. Nipuista pitää tarkistaa, koska rappu loppuu ja onko väliaikaisia osoitteenmuutoksia. Lisäksi pitää seurata vielä nippua, jossa on pikkupaketit, plus-kirjeet ja pikakirjeet. Nekin otetaan erikseen omissa nipuissa reitille. Ja sitten on vielä maanantaisin ja keskiviikkoisin ilmestyvä Postinen-mainosnippu. Näiden kaikkien selaaminen ja lajittelu jakelureitillä säässä kuin säässä on vaikeuttanut työtä merkittävästi. Kuten edellä kerrottiin, esityön keskittäminen on muuttanut jakajien työaikojakin merkittävästi. Nyt ollaan työhön sidoksissa neljänä päivänä viikossa käytännössä koko päivä, kun työ alkaa aamupäivällä ja loppuu illalla. Iltaan ajoittuvat harrastukset ja menot eiKäsivaralla msm-koneen lajittelemat postit, zipatut lähetykset ja laukussa Postinen-mainosniput. Kolmen kimpun jakelu on vaikeuttanut jakelutyötä merkittävästi. Juhani Rajala ottaa rullakosta oman reittinsä postit, pakkaa ne kärryyn ja lähtee reitille. vät entiseen tapaan enää onnistu, eikä perheellisillä lapsillekaan jää enää niin paljon aikaa kuin ennen. Onneksi Helsingissä on puhuttu sentään työyhdistelmistä, jossa halukkaat jakajat pääsisivät välillä postikeskukseen lajittelemaan inhimillisempiin työvuoroihin. Tämä tekisi varmasti työstä mielekkäämpää ja voisi auttaa jakelua riivaavaan työvoimapulaan. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 19 Reitti_6_2021_PAINO.indd 19 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
20 Kaavilainen postinjakaja Jouko Mikkanen on suunnitellut ja toteuttanut Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa Postin autojakelua helpottavia työvälineitä. M ikkasen keksintöjen johtoajatuksena on ollut työergonomia, työturvallisuus ja työviihtyvyys. Työergonomia ja työturvallisuus ovat isoja palasia työviihtyvyyden palapelissä. Työnantajan pitäisi panostaa työviihtyvyyteen entistä enemmän, sillä nyt yritykset kilpailevat ennen muuta hyvästä työvoimasta, korostaa Mikkanen. Mikkalan maalaistalon yrittäjänä toimiva Jouko Mikkanen suunnitteli ja valmisti kolmen vuoden aikana Kaavilla Postin jakeluautomalleihin kalusteet ja tuulenohjaimet. Mikkanen jäi päätoimiseksi yrittäjäksi syyskuun puolivälissä ja valmistaa tarvittaessa postille autojakelua helpottavia telineitä ja ilmanohjaimia. Autopostinjakajien ”työhuoneet” kuntoon Kaavilla TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY JA JOUKO MIKKANEN pinäkyvästä materiaalista valmistamillaan, kojetauluun kiinnitetyillä telineillä. Ohjauspyörän vasemmalle puolelle kiinnitettyyn etutelineeseen voi siirtää reilun 10 cm:n suuruisen nipun konelajiteltua postia taaempana olevasta laatikosta. Näin jakaja näkee lukea osoitteet telineestä huomattavasti helpommin, kuin kurkkimalla niitä laatikosta. Itselajiteltu posti sijoitetaan etummaiseen laatikkoon jakajan vasemmalle puolelle ja koneen lajittelemat postiniput sekä mainokset taaempana olevaan laatikkoon. Kuljettajan viereen vasemmalle puolelle on sijoitettu noin 15 cm leveä lokero, johon voi sijoittaa vaikka kaksi erillistä mainosnippua. Toisen pystyyn ja toisen vaaka-asentoon. Lokeroa täydennetään mainoslaatikosta. Tämän mainoslokeron reunaan Mikkanen on tehnyt myös paikan työpuhelimelle. Kojetauluun sijoittamani telineen olen myös katsastuttanut. Kalusteet ovat saaneet kaikilta jakajilta varauksettoman suosion. Ne lisäävät työturvallisuutta sekä ennalta ehkäisevät liian sivulle kiertymisen aiheuttamia selkäja niskaongelmia. Ennen jakeluautojen kalustamista koneellisen lajittelun tuoma tehokkuushyöty hupeni autojakelutyön selvänä hidastumisena. MSM-teline kiinnitetään Toyota Proacessa, Citroen Jumpyssa ja VW Transporterissa laatikkojen aluslevyyn ja kojetauluun VW Caddyssä, Citroen Berlingossa ja Opel Merivassa. Kuvissa VW Transporter vasemmalla ja Opel Meriva oikealla. Jakeluautojen kalustaminen Postin koneellisen lajittelun myötä postia autosta jaettaessa on konelajiteltua, itse lajiteltua ja usein myös mainospostia eri laatikoissa. Tämä on ongelmallista ergonomian kannalta. Ennen postia jaettiin vain yhdestä kimpusta ja yhdestä jakelulaatikosta. Ergonomisesti katsoen toinen postia sisältävä laatikko jää liiaksi takavasemmalle. Kuitenkin senkin laatikon sisältämään postiin pitäisi olla vaivaton näköyhteys ja luettavuus. Lisäksi mainoksille ei ole autossa sopivaa erillistä pitopaikkaa. Ongelman ratkaisemiseksi Jouko Mikkanen on kalustanut Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan noin 30 Opel, VW, Toyota ja Citroen jakeluautoa läReitti_6_2021_PAINO.indd 20 Reitti_6_2021_PAINO.indd 20 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24