Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2026 Vuokratyöjutussa häviö PAU vie asian EU-tasolle 10 Laajennettu muutosturva 55 v. täyttäneille 24 Ukrainan sodassa kuollut kymmeniä postilaisia Luisua ja lemppauskiertoa Sami Hiltunen paiskii töitä Kuopion postikeskuksessa PAU 120 vuotta: Vaikeita aikoja ja suuria uudistuksia 18 12 6 REITTI_4_2026.indd 1 REITTI_4_2026.indd 1 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
3 2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Kuopion postikeskus on Itä-Suomen solmukohta 10 Laajennettu muutosturva 55-vuotta täyttäneille 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Vuokratyöjutussa häviö 15 Jose Viinikkala Sollin vuokratyöntekijä 16 Uusi valtakunnansovittelija Nikolas Elomaa 18 PAUN HISTORIA OSA 4: Vaikeita aikoja ja suuria uudistuksia 22 Kuinka vaikuttaa ammattiosatossa 23 AY-MAJAKKA: Marko Koivumäki 24 Ukrainan postityöntekijät sodan keskellä 27 Unkarin valta vaihtui keväällä 28 TES TUTUKSI: Poissaolot 32 Kysymyksiä ja vastauksia muutosneuvotteluista 36 Yksintyöskentelystä yksinäisyyteen 38 Satunnaisen apulaisen työura kesti 50 vuotta 40 PUHETTA TALOUDESTA: Tekoäly ja teknologia palauttavat ihmiskunnalle onnen ja hyveet 41 Hämeen herruudesta on tullut hieno perinne 42 Ristikko 44 MENOON MUKAAN 46 Kirja: Kusessa 47 Muutosilmoitukset Reitti 4 | 2026 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 135 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 47 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2026 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 5.10. 28.10. 6 30.11. 23.12. Tässä numerossa 15 16 41 PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi REITTI_4_2026.indd 2 REITTI_4_2026.indd 2 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Petman, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Irtisanomiset vaikuttavat koko työyhteisöön Seuraavan Reitin aineistot toimitukseen viimeistään 5.10. Pä äk ir jo it us Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P osti ilmoitti kesälomien jälkeen taas tuttuun tapaan uusista muutosneuvotteluista. Pasilan postikeskus oli tänä vuonna toistamiseen neuvottelujen kohteena. Lisäksi ilmoitettiin perusjakelun muutosneuvotteluista, jotka koskevat koko maata. Neuvottelujen piirissä on yli 3000 työntekijää. Tuotannon muutosneuvottelut ovat jatkuneet käytännössä keskeytyksettä vuodesta 2014 lähtien. Työpaikkoja on hävinnyt tuhannen vuosivauhdilla. Toki osa luonnollisen poistuman kautta, mutta valtaosa irtisanomisilla ja ”vapaaehtoisilla” ratkaisuilla. Muutosneuvotteluiden vaikutukset eivät rajoitu vain irtisanottuihin, vaan ne näkyvät koko työyhteisössä, myös niissä, jotka jäävät töihin. Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve. Kun toimeentulo tai työpaikka on uhattuna, pelko ja turvattomuus heikentävät sekä hyvinvointia että työn tuloksellisuutta. Kansainvälisessä tutkimuksessa puhutaan niin sanotusta ”survivor syndromesta” eli selviytyjän oireyhtymästä. Irtisanomisten jälkeen töihin jääneet voivat kokea syyllisyyttä irtisanottujen puolesta, pelkoa omasta tulevaisuudestaan, vihaa ja turhautumista, epäluottamusta johtoa kohtaan, uupumista ja motivaation laskua. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? – tutkimuksen (2024) mukaan työn tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus on tällä hetkellä yksi suomalaisen työelämän keskeisistä kuormitustekijöistä. Epävarmuus liittyy työsuhteen jatkuvuuteen, työtehtävien muutoksiin ja koko ammatin tulevaisuuteen, ja sen yhteys heikentyneeseen työhyvinvointiin on vahvistunut viime vuosina. Jatkuviin muutoksiin ja irtisanomisuhkaan jokainen suhtautuu omalla tavallaan. Osa voi ottaa tilanteen hyvinkin rauhallisesti ja mennä päivän kerrallaan. Toisille muutosneuvottelut voivat olla erittäin kuormittava ja ahdistava kokemus. Joka tapauksessa riittävä uni, liikunta, sosiaaliset suhteet ja työn ulkopuoliset merkitykselliset asiat suojaavat varmasti stressiltä. Tähän loppuun voisi kuitenkin todeta, että seuraavia muutosneuvotteluja ja vähennystarpeita suunnitellessa Postin johtoryhmässä voitaisiin suoda ajatus sille, mitä jatkuva epävarmuus tekee työntekijälle ja työyhteisölle. Vähennystarve ei ole pelkkä numero. < JUHA PÖYRY REITTI_4_2026.indd 3 REITTI_4_2026.indd 3 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
5 4 Ajankohtaista Postilla Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. 4 Matti Nisula Postille myönnettiin sanomalehtien jakelutukea Liikenneja viestintävirasto Traficom on myöntänyt valtionavustuksia sanomalehtien jakeluun alueille, joilla viisipäiväinen varhaisjakelu ei toteudu kaupallisesti. Avustusta oli haettavana 42 alueelle eri puolille Suomea, ja avustusta myönnettiin 40 alueelle. Posti voitti kilpailutuksen 37 alueella. Jakelutuki myönnettiin Postille kaikkialle muualle paitsi Kemin, Posion ja Tervolan kuntiin. Lapissa sijaitseville kahdelle alueelle ei tullut hakemuksia, joten Traficom määrää Posti Jakelu Oy:lle postilain mukaisen julkisen palveluvelvoitteen sanomalehtien jakelun varmistamiseksi Enontekiöllä ja Utsjoella. Tukialueilla yleispalvelutuotteet eli postimerkilliset kirjeet jaetaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, joten jakelutuki täydentää jakelupäivät viiteen. Lähde: Posti Liittovakuutuksesta maksettiin korvauksia yli 84 000 euroa PAUn liittovakuutuksesta maksettiin vuonna 2025 korvauksia jäsenille 84 588 euroa. Liittovakuutukseen kuuluu matkustajaja tapaturmavakuutus. Viimeisen viiden vuoden (2021–2025) aikana jäsenille on maksettu korvauksia yhteensä 428 164 euroa. Vakuutukset sisältyvät jäsenmaksuun. Lisätietoja if.fi/pau. Työehtosopimuksille jatkoa Postija logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta sopivat 1.9.2026 Viestinvälitysja logistiikka-alan, Posti Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikkaalan työehtosopimusten jatkosta sopimus kauden loppuun saakka. Työehtosopimusten sopimuskaudet: • Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus 1.11.2025–31.10.2028 • Posti Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus 1.2.2026–31.1.2029 • Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus 1.2.2026–31.1.2029 Taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa 1.2.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 %. Posti Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa vastaava korotus 2,4 % tehdään 1.5.2027 alkaen. Palkankorotusten ajankohta määräytyy vastaavalla periaatteella kuin teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa. REITTI_4_2026.indd 4 REITTI_4_2026.indd 4 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
5 4 5 Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisää kursseja ja lisätietoja saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. Tervetuloa liiton kursseille! PAUn järjestökoulutus Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn juristin opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. Aika: 31.10.-1.11.2026 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 3.10.2026 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 31.10.-1.11.2026 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 3.10.2026 Toimihenkilöiden edunvalvojapäivät Aika: 14.–15.10.2026 Paikka: PAUn neuvottelutila, John Stenbergin ranta 6, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 18.9.2026 Postinkäsittelyn edunvalvojapäivät Aika: 12.–13.11.2026 Paikka: Kuljetusliittojen kokoustila, John Stenbergin ranta 6, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 16.10.2026 Kutsukurssina toteutettavilla edunvalvojapäivillä käsitellään kyseisen alan sopimustoimintaan ja työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyviä erityiskysymyksiä. Työnantaja maksaa edunvalvojapäiviltä palkan, PAU majoituksen, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Leikkuri iskenyt jo ansiopäivärahan saajiin Hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan alkavat näkyä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n mukaan yli puolet ansiopäivärahan saajista sai kesäkuussa porrastettua etuutta. Työttömyysturva alenee työttömyyden keston perusteella. Porrastus pienensi keskimääräistä ansiopäivärahaa noin 330–440 euroa kuukaudessa. Alkuvuoden aikana ansiopäiväraha oli porrastuksen jälkeen bruttona keskimäärin 1 311 euroa kuukaudessa. Porrastuksen vaikutus etuustasoon on huomattava ja se koskee hyvin laajaa joukkoa. Vain harva ehtii työllistyä ennen kuin porrastus alkaa vaikuttaa etuuteen, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo. Porrastus tarkoittaa, että ansiopäivärahan määrä pienenee, jos työttömyys jatkuu pitkään. Päivärahaa alennetaan noin kahden kuukauden päivärahakauden jälkeen 20 prosenttia ja noin kahdeksan kuukauden päivärahakauden jälkeen yhteensä 25 prosenttia. Hallitus perusteli työttömyysturvan leikkausta työllisyystoimena. Hallituskauden aikana työttömyysaste on noussut kuitenkin EU:n korkeimmaksi. Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan kesäkuussa 12,8 %. Wulff Works maksoi puuttuvia palkkoja Postin alihankkijalle Lampinen Logistics Oy:lle työntekijöitä vuokraava Wulff Works maksoi takautuvasti tammi-maaliskuun 2025 palkkoja siltä osin, kun aiemmin maksetut palkat alittivat Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen korvaukset. Työntekijöille oli maksettu palkat Jakelun työehtosopimuksen mukaisesti vuoden alusta lähtien, vaikka Lampinen Logistics hyväksyttiin Medialiiton jäseneksi vasta 27.3.2025 alkaen. PAU huomautti Wulff Worksia asiasta ja yritys korjasi tilanteen. REITTI_4_2026.indd 5 REITTI_4_2026.indd 5 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
7 66 Työnkuva 6 KUOPION postikeskus on Itä-Suomen solmukohta -K esätyöntekijöiden puute näkyy siinä, että porukka väsyy ja jää helpommin sairauslomille. Myös töitä jää rästiin. MSM:lle olisi ollut viikoksi koodaushommia, mutta ei ollut tekijöitä. Selvitettävissäkin on ollut viikon, jopa kahden jonoa. Siinäkin olisi ollut töitä. Luottamusmies Juha-Pekka Hakulinen ja varaluottamusmies Kari NorKuopion postikeskuksen lajittelutoiminnot ovat välttyneet toistaiseksi henkilöstövähennyksiin johtaneilta muutosneuvotteluilta. Säästöt näkyvät kuitenkin toisaalla. Pokin palkkalistoille ei ole juuri uusia työntekijöitä otettu. Kesäkin meni ensimmäistä kertaa ilman kausiapulaisia. tunen puhuvat suoraan työpaikkansa asioista. Kriittisesti, mutta rakentavasti. Työntekijöillä ei riitä aikaa rikkinäisten pakettien paikkailuun, joita tulee luisulle. Esimerkiksi Oulun postikeskuksessa asiakkaille tehdään rikkoutuneista lähetyksistä saatteet. Siellä tiettyjä vuoroja on perustettu niitä varten. Meillä ei toimita näin, vaikka siitä on puhuttu. Palavereissa kyllä mainitaan, että muistakaahan teippailla ja sitoa niitä naruilla. Siihen ei yksinkertaisesti työaika riitä. Edunvalvojat ovat tilanteesta syystäkin huolissaan, koska paketeissa on kova kilpailu. Pakettivolyymi on kasvanut, mutta nyt pitäisi olla tarkkana. Tavara ei saisi seisoa ja mennä seuraavalle päivälle. Palvelulupauksista kannattaa pitää kiinni, ettei paketit mene kilpailijoille. 4 Kuopion postikeskuksen luottamusmies Juha-Pekka Hakulinen (vasemmalla) ja Sami Hiltunen vaikuttavat myös osaston toimikunnassa. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY REITTI_4_2026.indd 6 REITTI_4_2026.indd 6 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
9 8 Työnkuva Manu vähenee Kuopion postikeskus on Itä-Suomen solmukohta. Kuopiosta lähtee kuljetukset Joensuuhun, Mikkeliin, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Varkauteen, Iisalmeen ja näiden alueiden pienemmille paikkakunnille. Kajaaniinkin menee jonkun verran printtiä. Myös jakelun esityö on keskitetty postikeskukseen vuosia sitten. Lähetyksiä lajitellaan kahdella trecolla ja MSM:llä. Manua menee vielä jonkun verran, mutta se vähenee koko ajan, kun koneiden ajoa on tarkennettu. Hyvä juttu on se, kun kevyt ja raskas on samassa. Kun kevyeltä puolelta on printti vähentynyt, käsipareja on voitu siirtää pakettipuolelle, joka kasvaa. Ja tosin päin, kun MSM:llä on ollut paljon tavaraa, siellä on raskaaltakin puolelta ollut joku töissä. Postikeskuksen lajittelutoiminnoissa työskentelee 148 henkilöä. Lisäksi tulee kuljetuksen ja jakelun porukka. Sollilaisia kohdeltiin kaltoin Sollin vuokratyöntekijöitä on raskaalla puolella 13 ja kevyellä 6. Aiemmin heitä oli huomattavasti enemmän. Muistissa on vieläkin tapahtumat keväältä 2019, kun Sol halpuutti työntekijänsä yhdessä yössä siirtämällä heidät huonompien työehtojen piiriin. Temppu onnistui perustamalla uusi yhtiö, SOL Logistiikkapalvelut, joka oli järjestäytynyt Medialiittoon. Vuokratyöntekijöihin alettiin noudattamaan Medialiiton ja Teollisuusliiton Jakelun työehtosopimusta, joka on huomattavasti heikompi kuin PAUn ja Paltan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Kuopiossa postikeskuksessa Sollin vuokratyöntekijät uhkasivat joukkoirtisanoutumisella ja allekirjoittivat vetoomuksen halpuutettuja työehtoja vastaan. Kun työntekijöiden halpuuttaminen lopulta tapahtui, kaikki sollilaiset lähtivät yhtä työntekijää lukuun ottamatta. Tosin hänkin oli juuri valmistunut ja pääsi kuukauden päästä oman alansa töihin. Se oli yksi selkärankaisimmista teoista, mitä olen nähnyt. Sitten tuli uutta tilalle ja täällä oli sinä kesänä täysi kaaos, muistelee varaluottamusmies Kari Nortunen. Yhdenvertaisuus ei ulotu vuokratyöhön Luottamusmies Juha-Pekka Hakulinen kertoo hoitaneensa myös Sollin vuokratyöntekijöiden asioita, vaikka hänellä ei edunvalvojan statusta yhtiössä olekaan. Sollilaisia on autettu tarvittaessa niin lomissa, lomarahoissa kuin palkanmaksussakin. Kolikon toinen puoli on kuitenkin karu. Nollasopimuslaisille käy helposti niin, että tunnit loppuu siihen paikkaan, kun omia oikeuksia lähdetään vaatimaan, Hakulinen harmittelee. Postilla on tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma, joka edellyttää, että yhtiössä on nollatoleranssi syrjinnälle ja epätasa-arvoiselle kohtelulle. Ylevät periaatteet eivät varaluottamusmies Nortusen mielestä ulotu kuitenkaan vuokratyöntekijöihin. Sollin käyttäminen on henkilöstöpolitiikan kannalta huono juttu. Me ollaan mukana esimerkiksi prideviikossa, jossa puhutaan tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Mutta tosia-asia on sitten se, että teen töitä työkaverin kanssa, joka painaa samoja hommia paljon pienemmällä palkalla. Mitä tasa-arvoa se tämmöinen on? < 5 Luottamusmies Juha-Pekka Hakulinen ja varaluottamusmies Kari Nortunen muistuttavat, että palvelulupauksista kannattaa pitää kiinni. 5 Jari Koponen on Kuopion pokin kokeneinta kaartia. REITTI_4_2026.indd 8 REITTI_4_2026.indd 8 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
9 8 Terveisiä eduskuntaan! PAUn Kuopion osaston toimikunta kutsui kesäkuun kokoukseen varkautelaisen kansanedustaja Timo Suhosen (Sdp). Suhonen on työelämäja tasaarvovaliokunnan sekä maaja metsätalousvaliokunnan jäsen. Hän toimii myös Postin hallintoneuvostossa. Tilaisuudessa keskusteltiin hallituksen politiikan seurauksista palkansaajille ja tietenkin Postin tilanteesta. Kuvassa vasemmalta Kari Nortunen, Jari Koponen, Juha Piiroinen, Miko Haarala, Juha-Pekka Hakulinen, Timo Suhonen ja Petteri Markuksela. -S illoin sanottiin työntekijöille, että jos teillä on aikuisia lapsia, niin tänne vaan. Oli helppo päästä kesätöihin, kun omat vanhemmat oli Postissa. Kesätöiden jälkeen Hiltusen postiuraan mahtuu niin osa-aikaisia kuin määräaikaisiakin työsopimuksia. Postikeskuksessa oli ollut pitkään osa-aikaisia työntekijöitä, joiden työtunteja nostettiin edunvalvonnan ansiosta. Hiltunenkin ehti olla osa-aikaisena lähes kahdeksan vuotta ennen työsuhteen kokoaikaistamista. Sami Hiltunen tekee raskaan postin lajittelussa kaikkia vuoroja, iltaa, yötä ja aamua. Normipäivä on yleensä luisua ja lemppauskiertoa. Käännellään paketteja koneeseen, otetaan luisulta tavaraa rullakoihin ja laitetaan matkaan. Työvuorossa voi olla myös jotain erikoishommia, esimerkiksi häkkien paukuttamista (purkamista). Teen myös raskaampien nostoja ja epämuotoisten ja helposti särkyvien käsittelyä. Hiltunen sanoo hikoilevansa työssä päivittäin, vaikkei työ hänen mielestä maailman raskainta olekaan. Mutta kyllä 20–25 kilon koiranruokasäkkejä luisulle nostaessa tietää töitä tehneensä. Secon hand-kauppa toi kirjavat paketit Kuopion postikeskuksen läpi virtaa päivittäin valtava kirjo erilaisia paketteja. Viime vuosina yleistynyt second hand-kauppa on saanut asiakkaiden luovuuden kukkimaan. Esimerkiksi pizzalaatikko, salaattibaarirasia, maitotölkki ja sipsipurkki ovat tuttu näky Postin lajittelukeskuksissa. Postilaisena sanoisin, että asiakkaiden olisi hyvä tietää millainen prosessi meillä on. Tietenkään emme voi niitä liiLuisua ja lemppauskiertoa Sami Hiltunen pääsi aikanaan Kuopion postikeskukseen kesätöihin perinteistä reittiä pitkin. kesalaisuuden vuoksi avata, mutta esimerkiksi Vintedin pussit ovat maailman ärsyttävin asia, mitä voi tulla. Samanlaisia tulee myös Torin kautta. Jotkut menee vielä koneelle, mutta sitten on näitä pallon muotoisia paketteja, jotka on pingispallon kokoisia. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi niitä katoaa. Maitopurkit ja pizzalaatikot on vielä hyviä, kun ne menee koneen kautta. Mutta jos paketti on liian pehmeä ja huonosti pakattu, niin eihän se meidän vika ole, jos se menee rikki. Taukoja pidetään työvuorojen ja töiden rytmityksen mukaan. Hiltusella on työvuoron aikana viisi taukoa, joista neljä on 10 minuutin mikrotaukoja ja yksi 25 minuutin ruokatauko. Työvuoron lopussa on vielä viiden minuutin käsienpesutauko. Energiatasoja hän pitää yllä säännöllisillä välipaloilla, mutta varsinaisen ruoan Hiltunen syö vasta kotona työvuoron jälkeen. Johtaminen ja perehdytys tärkeää Työpaikan ilmapiiriä Sami Hiltunen kuvailee pääsääntöisesti hyväksi, mutta painottaa, että lattiatason johtamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja kuunnella henkilöstön palautetta herkällä korvalla. Myös perehdyttämiseen pitäisi panostaa. Kevyen lajittelun puolelta tulee raskaalle joskus tauottajia, joita ei ole perehdytetty kunnolla. Se kuormittaa meitä, kun tavarat on väärässä paikassa. Puutteet perehdytyksessä ovat myös turvallisuusriski. Hiltunen kuuluu PAUn Kuopion osastoon ja vaikuttaa osaston toimikunnassa. Samin isä, Lassi Hiltunen, oli myös osaston aktiiveja. Liiton merkityksestä kannattaa kysyä vanhemmilta, jotka ovat eläneet pidempään ja kokeneet kaikenlaista. Minäkin olen ollut mukana jo niin kauan, että olen kokenut lakot ja muut. Ja hommat on aina hoidettu. Jos meillä ei olisi liittoa, ei varmasti olisi saatu näitä etuja läpi, jotka meillä tälläkin hetkellä on. Siksi voin suositella kaikille ammattiliittoon liittymistä. < REITTI_4_2026.indd 9 REITTI_4_2026.indd 9 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
11 10 11 10 Muutosturvan tavoitteena on edistää irtisanotun työllistymistä ja helpottaa siirtymistä uudelle työuralle. Tämä perusmuotoinen muutosturva koskee kaikkia irtisanottuja työntekijöitä. Laajennettu muutosturvakokonaisuus on erityinen, laajennettu tukipaketti 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille työntekijöille. Se otettiin käyttöön vuoden 2023 alusta alkaen. Laajennetun muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus: • muutosturvarahaan, joka vastaa yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela. • muutosturvakoulutukseen, jonka kesto on enintään 6 kuukautta ja arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen hankkii ja järjestää työvoimaviranomainen. • työllistymisvapaaseen, joka kestää 5 päivää tavallista pidempään. Kuulut laajennetun muutosturvan piiriin ja voit saada muutosturvarahaa, jos • sinut on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä • olet täyttänyt 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivänä Muutosturva tarkoittaa yleisesti työvoimaviranomaisten ja työnantajan yhdessä toteuttamia tukitoimia tilanteissa, joissa työntekijä irtisanotaan tuotannollisin tai taloudellisin syin. Laajennettu muutosturva 55-vuotta täyttäneille • työsuhteesi on kestänyt vähintään 5 vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin irtisanovan työnantajan palveluksessa • olet ilmoittautunut työnhakijaksi Työmarkkinatorilla 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä. Irtisanomispäivä on päivä, jona olet saanut irtisanomisilmoituksen. Jos irtisanomisaikasi on pitkä, työnhakijaksi on siis ilmoittauduttava jo irtisanomisajalla ennen työsuhteen päättymistä ja työttömyyden alkua. Muutosturvarahaa saadakseen ei tarvitse olla työtön. Muutosturvarahaa voi saada myös tilanteessa, jossa jo (yleensä työvelvoitteettomana) irtisanomisaikana työllistyy toiselle työnantajalle. Muutosturvaraha ei estä ansiopäivärahan maksamista eikä sitä vähennetä työttömyysetuudesta. Verotusta varten kannattaa tilata muutosverokortti etuutta varten. Muussa tapauksessa veroa pidätetään palkkatuloverokortin lisäprosentin mukaan tai 60 %. Muutosturvarahan hakeminen 1) Ilmoittaudu 60 päivän kuluessa irtisanomisilmoituksen antopäivästä työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. 2) Täytä muutosturvarahahakemus kassan eAsioinnissa, kun työvoimaviranomainen on antanut lausunnon oikeudestasi muutosturvaan. Muutosturvarahaa voi hakea jo irtisanomisaikana. Muutosturvarahaa on haettava viimeistään 3 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 3) Liitä hakemukseen irtisanomisilmoitus. Hyvälaatuinen valokuva tai pdf-muotoinen tiedosto riittää. Liitteet voi lähettää eAsioinnin kautta kassalle. Lisätietoja työttömyysturvasta ja muista etuuksista a-kassa.fi. Asiakaspalvelun aukioloajat: puhelinpalvelu 020 690 455 ma-pe 8.30-12.00. e-Asioinnin Live-chat palvelee ma-pe 8.30-15.00. Lähde: Avoin työttömyyskassa A-kassa 10 REITTI_4_2026.indd 10 REITTI_4_2026.indd 10 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
11 10 11 10 11 Puheenjohtajalta Hyviä ja huonoja uutisia 11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja A loitetaan tällä kertaa hyvistä uutisista. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen sekä Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen osalta on sovittu, että niin sanotut optiovuodet otetaan käyttöön, joten kaikki kolme sopimusta jatkavat voimassaoloaan vielä reilut kaksi vuotta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on voimassa 31.10.2028 saakka ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus 31.1.2029 saakka. Palkankorotusten osalta mennään siis aiemmin sovitun mukaisesti eli palkat korottuvat seuraavan kerran alkuvuodesta 2,4 %. Viimeisen sopimusvuoden palkankorotuksista sovitaan vielä erikseen, mutta perälautana tuolloin on teknologiateollisuuteen tulevat palkankorotukset eli myös viimeisen sopimusvuoden osalta saavutetaan yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu. Tiedän, että taas kerran käynnissä olevat muutosneuvottelut ovat saaneet osan myös pohtimaan sitä vaihtoehtoa, että olisiko työehtosopimusten optiovuodet pitäneet jättää käyttämättä. Tämä olisi mahdollistanut työtaistelutoimet sopimuksettomassa tilassa. Alallamme on yli kymmenen vuotta käyty muutosneuvotteluita lähes taukoamatta ja ikävä kyllä, en usko, että niitä saataisiin työtaistelutoimilla päättymään, joten tässä tilanteessa sopimusten jatko nähtiin järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Neuvotteluitta ei tosin tämäkään syksy jää, sillä irtisanoimme Ahvenanmaan postin työehtosopimuksen päättymään lokakuun loppuun ja ne neuvottelut alkavat viikolla 37. Mutta sitten ne huonot uutiset. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta teki ratkaisun, jonka mukaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ei olisi enää jatkossa yleissitova. Päätös ei ole lainvoimainen, koska PAU tulee valittamaan asiasta työtuomioistuimeen. Tämä siis tarkoittaa, että työehtosopimuksemme on alalla yleissitova niin kauan kuin saamme työtuomioistuimesta asiasta lainvoimaisen ratkaisun. Yleissitovuuden menettäminen tarkoittaisi, että ne alan yritykset, jotka eivät ole työnantajaliittojen jäseniä, voisivat toimia ilman työehtosopimuksista tulevia vähimmäisehtoja. Näissä yrityksissä ei siis olisi automaattisesti vähimmäispalkkoja, iltaja yökorvauksia, lomarahoja jne. Toki ne hyvin järjestäytyneisiin yrityksiin aina saadaan jollain keinoin eli tämäkin asia alleviivaa liittoihin kuulumisen merkitystä! Asia on tärkeä ja teemme kaikkemme, että työtuomioistuin ymmärtäisi PAUn näkökulmat valitusprosessin aikana. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta ratkaisi asian työntekijöiden lukumäärän perusteella ja jätti ratkaisussaan huomioimatta sen, että selkeästi yli puolet alan työstä tehdään Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Työtuomioistuin on muutamissa aiemmissa päätöksissään perustanut yleissitovuuden henkilötyövuosiin työntekijöiden lukumäärän sijaan ja näin meidän mielestämme tulisi toimia myös postialalla. Tuomioistuinten ruuhkasta johtuen lopullinen ratkaisu yleissitovuusasiaan saataneen joskus ensi vuonna. < REITTI_4_2026.indd 11 REITTI_4_2026.indd 11 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
13 12 K KO ei ollut yksimielinen vaan ratkaisu syntyi äänin 3-2 työnantajan hyväksi. Postija logistiikka-alan unioni PAU aikoo viedä asian Euroopan unionin komission arvioitavaksi. PAUn mielestä vuokratyödirektiiviä ei ole pantu Suomessa tehokkaasti täytäntöön. Vuokratyöjutussa on kyse siitä, mitä työehtosopimusta postikeskusten vuokratyöntekijöiden työsuhteissa tulisi noudattaa. Jutussa kantajina olleet työntekijät olivat aiemmin työskennelleet toisen SOL-konserniin kuuluvan yhtiön kautta vuokratyöntekijöinä Postin postikeskuksissa. Heidän työsuhteissaan noudatettiin PAUn solmimaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. SOL perusti vuonna 2019 uuden yhtiön, SOL Logistiikkapalvelut Oy:n, ja ilmoitti työntekijöilleen, että postityötä on jatkossa tarjolla vain tuon yhtiön kautta. Työntekijät jatkoivat työskentelyä uuden yhtiön kautta samoissa postikeskuksissa ja samoissa työtehtävissä. SOL Logistiikkapalvelut Oy alkoi soveltaa työntekijöihinsä Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä jakelun työehtosopimusta, sillä yritys liittyi Medialiiton jäseneksi. Työ ei muuttunut, työehdot sen sijaan kyllä. Tällä hetkellä samaa työtä tehdään eri työehdoilla riippuen siitä, onko työntekijä Postin vai SOLin palveluksessa. Posti noudattaa omien työntekijöidensä kohdalla PAUn ja PALTAn välistä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta (VVLTES). Myös osa Postille vuokratyöntekijöitä välittävistä yrityksistä noudattaa samaa sopimusta. Kun tismalleen samaa työtä tekee SOLin vuokratyöntekijä, noudatetaankin TeolTyösopimuslaki 2 luku 9 § 1 momentti Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyritykseen työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Vuokratyöjutussa häviö – PAU vie asian EU-tasolle Korkein oikeus hylkäsi 12.6.2026 PAUn valituksen SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan nostetussa vuokratyöntekijöiden työehtoja koskevassa jutussa. lisuusliiton ja Medialiiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta, sillä SOL on Medialiiton jäsen. Näiden kahden työehtosopimuksen välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi palkassa sekä monissa muissa keskeisissä työehdoissa. Työehtojen erot olivat myös oikeudessa riidaton tosiasia. PAU vetosi työsopimuslakiin PAUn mielestä työsopimuslain 2 luvun 9 § 1 momentin säännöksen tarkoituksena oli viitata nimenomaan vuokrausalan tai vuokratyötä sääntelevään työehtosopimukseen, eikä jakelun työehtosopimus ollut tällainen työehtosopimus. Lain esitöissä puhutaan useissa kohdissa vuokrausalan työehtosopimuksesta. Korkein oikeus kuitenkin ratkaisi asian sillä perusteella, ettei säännöksen sanamuoto sisällä tällaista lisäedellytystä. KKO:n mukaan työnantajaa sitova työehtosopimus tarkoittaa yksinkertaisesti työehtosopimusta, joka sitoo työnantajaa normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei laista tai esitöistä ilmene, että työehtosopimuksen pitäisi olla erityisesti vuokratyötä varten tehty. KKO:n vähemmistö puolestaan katsoi, että vain vuokratyötä koskeva työehtosopimus voi syrjäyttää käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen. PAUn mielestä korkeimman oikeuden linjaus vie pohjan koko vuokratyöntekijöiden neuvottelumahdollisuudelta ja yhdenvertaiselta kohtelulta, REITTI_4_2026.indd 12 REITTI_4_2026.indd 12 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
13 12 jos mikä tahansa TES voi tulla vuokratyöntekijöihin sovellettavaksi käyttäjäyrityksessä noudatettavan työehtosopimuksen sijaan. PAUn mielestä työsopimuslakia olisi tulkittava siten, että vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa toista työehtosopimusta vain silloin, kun tuo työehtosopimus on nimenomaisesti laadittu vuokratyötä varten. Esimerkki vuokratyöhön tehdystä työehtosopimuksesta on henkilöstöalan työehtosopimus, jonka ovat solmineet Henkilöstöala HELA ja Toimihenkilöliitto ERTO. Taustalla EU:n vuokratyödirektiivi ja yhdenvertaisen kohtelun periaate EU:n vuokratyödirektiivin lähtökohtana on yhdenvertaisen kohtelun peri aate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, kuin ne työehdot, joita häneen sovellettaisiin käyttäjäyrityksen (tässä tapauksessa Postin) palkatessa hänet suoraan omaksi työntekijäkseen samaan tehtävään. Työehtojen pitäisi siis olla vähintään samanlaiset oli työntekijä sitten Postin tai SOLin palveluksessa. Direktiivi mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta poikkeamisen ainoastaan tietyin reunaehdoin. Periaatteen soveltamista tarkennettiin PAUn vuokratyöjutun oikeusprosessin jo ollessa vireillä Euroopan Unionin tuomioistuimen 15.12.2022 antamassa TimePartner -ennakkoratkaisussa (C 311/21). TimePartner (C 311/21) pähkinänkuoressa • Vuokratyödirektiivin lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin verrattuna. • Työehtosopimuksella voidaan poiketa tästä vain, jos vuokratyöntekijöiden yleinen suojelu turvataan. • Yleisen suojelun toteutumista on arvioitava konkreettisella vertailulla käyttäjäyrityksen työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden työehtojen välillä. • Jos vuokratyöntekijöiden ehdot ovat heikommat, työehtosopimuksen tulee sisältää korvaavia etuja, jotka tasapainottavat heikennykset. PAUn vaatimus oikeudessa oli, että työsopimuslain 2 luvun 9 §:ää tulisi tulkita vuokratyödirektiivin valossa siten, että vuokratyöntekijöiden työehdot määräytyvät lähtökohtaisesti käyttäjäyrityksen työntekijöiden työehtojen mukaan, ellei poikkeamiselle ole lainsäädännössä hyväksyttävää perustetta. PAUn mielestä SOLin tapauksessa ei ole kyse tilanteesta, jossa direktiivin pääsäännöstä olisi mahdollista poiketa. PAU vetosi oikeudessa siihen, että unionin tuomioistuin oli TimePartner-tuomiossaan tulkinnut vuokratyödirektiivin 5 artiklan 3 kohdan edellyttävän, että vuokratyöntekijöiden yleisen suojelun noudattamista arvioidaan konkreettisesti tietyn tehtävän osalta vertailemalla käyttäjäyrityksen suoraan palkkaamien työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden keskeisiä työehtoja. KKO tunnusti tämän, mutta tuomioistuimen enemmistö totesi, ettei TSL 2 luvun 9 §:ää voitu tulkita siten, että sen nojalla sovellettavan työehtosopimuksen ehtoja vertailtaisiin TimePartnerissa edellytetyllä tavalla käyttäjäyrityksen työntekijöiden ehtoihin. KKO:n näkemykseksi tuli, ettei työsopimuslain kirjaus mahdollista TimePartnerissa vahvistettua vertailua lainkaan. Korkeimman oikeuden vähemmistö painotti, että lainsäätäjän tarkoituksena oli turvata vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Tulkinta, joka sallii vuokratyöntekijöiden asettamisen pysyvästi heikompaan asemaan muun kuin vuokratyöalan työehtosopimuksen perusteella, oli vähemmistön mukaan ristiriidassa direktiivin tavoitteen kanssa. Koska työnantajan soveltama jakelualan työehtosopimus ei ollut vuokratyötä koskeva työehtosopimus, käyttäjäyrityksen työehtosopimusta olisi tullut soveltaa. Seuraava askel: Euroopan komissio PAUn mielestä EU:n vuokratyödirektiivin implementointi eli käyttöönotto kansallisessa lainsäädännössä on puutteellista eikä direktiivi salli Postissa tapahtuvaa kaksien työehtojen käyttämistä. PAU oli esittänyt valituksessaan korkeimmalle oikeudelle, että asiassa tulisi pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta ainakin TimePartner-tuomion vaikutuksesta. KKO totesi, ettei pyyntö ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Korkein oikeus käytännössä sivuutti kysymyksen siitä, onko kansallinen sääntely yhdenmukainen direktiivin kanssa. PAUn näkökulmasta ratkaisu oli virheellinen. Vuokratyödirektiivin täytäntöönpanoon liittyvissä tilanteissa unionin tuomioistuin on korostanut ylimpien tuomioistuinten velvollisuutta pyytää ennakkoratkaisua tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Tässä tapauksessa asian tulkinnanvaraisuutta korostaa jo sekin, että esittelijän lisäksi kaksi oikeusneuvosta päätyi eriävään näkemykseen. PAUn näkökulmasta KKO ratkaisi asian liian vahvasti kansallisen säännöksen sanamuotoon tukeutuen ilman, että se antoi ratkaisussa riittävää merkitystä direktiivinmukaiselle tulkinnalle tai arvioi ennakkoratkaisupyynnön tarvetta perusteellisesti. PAUn liittohallitus on jo päättänyt, että vuokratyöjuttu viedään Euroopan komission arvioitavaksi. PAUn mielestä vuokratyödirektiiviä ei ole pantu Suomessa täytäntöön tehokkaasti eikä unionin edellyttämällä tavalla. Lisäksi PAU tekee kaikkensa, jotta Suomen lainsäädäntö korjattaisiin eikä vuokratyöntekijöiden eriarvoinen kohtelu olisi tulevaisuudessa tällä tavalla enää mahdollista. REITTI_4_2026.indd 13 REITTI_4_2026.indd 13 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
15 14 Viestinvälitysja logistiikka-alan tes (PAU ja Palta) Jakelua koskeva tes (Teollisuusliitto ja Medialiitto) Tuntipalkka: 12,77 €-16,23 € 10,54 €-11,93 € Moduulit: 121,61 € / 256,76 € Ei moduuleja Iltatyölisä: 20 % korotettu tuntipalkka Ei iltatyölisää Yötyölisä: 30 % korotettu tuntipalkka ( klo 00-06 tehtäviltä tunneilta) Yötyölisä 128 senttiä/tunti Lisätyökorvaus: 20 % korotettu tuntipalkka Ei lisätyökorvausta Lauantaityökorvaus: 25% korotettu tuntipalkka Ei lauantaityökorvausta Hälytysraha, arkipyhäkorvaus Ei hälytysrahaa tai arkipyhäkorvausta Työaika: 7,39 t/pvä ja 38 t 15 min./vko > ylityökynnys Työaika: 8 t/pvä ja 40 t/vko > ylityökynnys Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 4 vko–3 kuukautta Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 40–105 päivää Sairastuminen vuosiloman aikana: ei omavastuupäiviä Sairastuminen vuosiloman aikana: 6 omavastuupäivää Joustovapaat eli palkalliset vapaat Ei joustovapaita Taukokirjaukset ja käytännöt Ei määräyksiä tauoista Työehtosopimuksissa on merkittävä ero REITTI_4_2026.indd 14 REITTI_4_2026.indd 14 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
15 14 M uutama kuukausi joulun jälkeen Viinikalle tarjottiin lisää töitä ja hän pääsi selvityksen kautta MSM:n avaukseen. Työsopimuksessa oli maininta, että työehdoissa noudatetaan Medialiiton ja Teollisuusliiton Jakelun työehtosopimusta. Aluksi en tiennyt, että työntekijöillä on eri työehdot. Pikkuhiljaa tajusin, että tässä on vähän eri meininki. Olihan se vähän erikoista, että meillä oli eri palkat, ei iltalisää, ylityölisää ja muuta. Viinikkala ehti olla selvityksessä puolitoista vuotta, kun hänelle tarjottiin yllättäen kesätöitä samoihin tehtäviin Postin palkkalistoilta. Kesätöiden jälkeen hän meni siviilipalvelukseen, jonka jälkeen tilanne taas muuttui. Laitoin sivarin jälkeen viestin ryhmävastaavalle, että olen taas käytettävissä. Häneltä tuli vastaus, että voit tulla, mutta Sollin palkkalistoilta. Menin premindille koodintuottoon, joka on Trecon apukäsi. Osastolla tehdään koodeja lähetyksille, joita Trecosta ei saada läpi automaattisesti. Opin hommat nopeasti ja usein kävi niin, että minä ja eräs toinen vuokratyöntekijä olimme käytännössä vastuussa osastosta, jos esihenkilö ei ollut paikalla. Osastolla oli myös tilanteita, jossa Viinikkalan mukaan tuntui siltä, että sollilaisten huonompaa työehtosopimusta käytettiin hyväksi. Jossain vaiheessa osastolle tuli maanantaisin paljon tavaraa illan ja yön vaihteeseen, jotka piti saada eteenpäin yhteentoista mennessä. Samalla vaihtui työvuorot ja muutama tyyppi sollista jäi ylitöihin. Jossain vaiheessa selvisi, että ylitöitä pitikin tarjota vain vuokratyöntekijöille, koska se tuli halvemmaksi. ”Pikkuhiljaa tajusin, että tässä on vähän eri meininki” Jose Viinikkala, 25, meni korona-aikaan Sollin kautta jouluapulaiseksi Pasilan postikeskukseen. Myöhemmin hänelle selvisi, että samaa työtä tehdäänkin eri palkalla ja työehdoilla. Jose Viinikkala on työskennellyt Sollin vuokratyöntekijänä Pasilan postikeskuksessa. Keväällä hän pääsi opiskelemaan musiikkitieteitä Helsingin yliopistoon. Täysiltä tunneilta nollille Jose Viinikkala teki töitä osastolla täysillä viikkotunneilla muutaman vuoden. Viimeksi hän paikkaili vakkareiden kesälomia, mutta tunteja muutettiin. Nyt olen nollasopparilla ja tunnit tippui 37,5 tunnista nollaan. Meille vain ilmoitettiin, ettei teitä voi palkata enää kokoaikaisilla soppareilla ja seuraavalla viikolla sopimuksia muutettiin. Postin esihenkilö sanoi, että Sollin olisi pitänyt meille siitä kyllä ilmoittaa. Meillä oli osastolla neljä sollilaista, joista kaksi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Nollasopimus ei Viinikkalaa kuitenkaan suuremmin haittaa, koska hän aloitti Helsingin yliopistossa taiteen tutkimuksen opinnot musiikkitieteessä. Tilanne on tällä hetkellä ihan ok ja näinhän vuokratyön pitäisi toimiakin eli tarvittaessa töihin silloin kun työntekijälle sopii. Mutta jos nollasopimuksella jää jumiin 15-30 tunnin viikkotyöaikoihin, jolla pitäisi perheensä elättää, niin olisihan se ihan kusista hommaa. Puhumattakaan maahanmuuttajista, joiden oleskelulupa riippuu tuloista ja työtunneista. Luonteva valinta Oikeusprosessi vuokratyöntekijöiden työehdoista tuli myös Viinikalle tutuksi, kun hän liittyi PAUn jäseneksi ja osallistui liiton tilaisuuksiin. Vasemmistolaisesti ajattelevalle nuorelle järjestäytyminen oli luonteva valinta. Omien oikeuksien turvaaminen on tietenkin taustalla ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Olen muutenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen, teen joskus vapaaehtoistyötä puolueelle ja muille tahoille. Tämä ay-puoli on vähän samaa. PAUssa 25-vuotias Jose Viinikkala vaikuttaa nuorisovaliokunnassa. Kyllähän ay-liike näyttäytyy vähän vanhanaikaiselta, joka on ihan ymmärrettävää, kun jäsenistökin on vanhempaa. Nuorisovaliokunnassa mietimme näitä juttuja ja keinoja, joilla saataisiin nuoria mukaan. < TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_4_2026.indd 15 REITTI_4_2026.indd 15 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
17 16 Neuvotteleminen on kestävyyslaji, jossa sinnikkyys palkitaan Työehdoista neuvotteleminen on vaikeaa. Sopimukseen pääsevät ne, jotka jaksavat yrittää vielä senkin jälkeen, kun tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin, sanoo tuore valtakunnansovittelija Nikolas Elomaa. TEKSTI: PIRJO PAJUNEN KUVA: PATRIK LINDSTRÖM Uusi valtakunnansovittelija Nikolas Elomaa on työskennellyt aiemmin TELAn edunvalvonta johtajana, SAK:ssa ja PAMissa. REITTI_4_2026.indd 16 REITTI_4_2026.indd 16 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
17 16 V altakunnansovittelija Nikolas Elomaa ei allekirjoita väitettä siitä, että työehtosopimusneuvottelut olisivat muuttuneet poikkeuksellisen vaikeiksi viime vuosina. Hän sanoo, että työehdoista neuvotteleminen on lähtökohtaisesti aina vaikeaa. – Neuvottelijat eivät ehkä enää nykyään tunne toisiaan niin hyvin kuin aiemmin ja vaihtuvuus on lisääntynyt. Se voi vaikeuttaa luottamuksen syntymistä, mikä on neuvottelemisessa tärkeää, Elomaa pohtii. Nikolas Elomaa aloitti valtakunnansovittelijana elokuun alussa ja on jo ehtinyt sovitella pitkään kestänyttä ammattikorkeakoulujen opettajien työriitaa. – Ennen toimihenkilöt eivät juuri lakkoilleet, mutta nykyään vaikeimmat väännöt tunnutaan käyvän toimihenkilöaloilla, Elomaa sanoo. Nikolas Elomaa siirtyi valtakunnansovittelijaksi Finanssivalvonnan johtavan asiantuntijan tehtävästä. Sitä ennen hän toimi lähes kymmenen vuotta työeläkevakuuttajia edustavan TELAn edunvalvontajohtajana. – Eläkepolitiikassa ja työeläkkeiden edunvalvonnassa on todella monia toimijoita omine intresseineen. Työmarkkinapolitiikka on paljon suoraviivaisempaa ja selkeämpää. Neuvottelemassa on kaksi osapuolta omine tavoitteineen. Ennen Telaan siirtymistään Elomaa työskenteli SAK:ssa edunvalvontajohtajana ja tätä ennen Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa. – Omasta taustasta ei tietenkään pääse irti. Ymmärrän hyvin palkansaajapuolen kipukohdat neuvottelutilanteissa, mutta valtakunnansovittelijan täytyy ymmärtää molempien osapuolien huolia. Elomaa on ollut 13 vuotta poissa työmarkkinakuvioista. Hän arvioi, että se saattaa olla etu, joka auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja rakentamaan luottamuksellista suhdetta niin työnantajakuin työntekijäpuoleen. Uusi laki työriitojen sovittelusta on tulkinnanvarainen Kulunut hallituskausi on ollut palkansaajille miinusmerkkinen. Hallitus on muuttanut lakkoja työlainsäädäntöä Neuvotteleminen on kestävyyslaji, jossa sinnikkyys palkitaan työnantajien toiveiden mukaisesti. Tämä on merkinnyt palkansaajien aseman heikentymistä. Myös työriitojen sovittelua koskevaa lakia muutettiin niin, että niin sanotun yleisen linjan merkitys vahvistui ja valtakunnansovittelijan liikkumavara sovittelussa kapeni. Yleisellä linjalla tarkoitetaan talousraamia, jonka sisällä eri alojen palkankorotuksista sovitaan. Palkankorotusten yleisen linjan määrittelee yleensä ala, joka tekee neuvottelukierroksella ensimmäisen työehtosopimuksen. Usein ensimmäisen sopimuksen on neuvotellut vientiteollisuutta edustava teknologiateollisuus. Nikolas Elomaa on lukenut uutta lakia ja sen perusteluosiota tarkkaan. Hänen mielestään laki ei tuo sovittelutoimintaan järisyttävää muutosta. Sovittelijan kädet eivät ole niin sidotut kuin hallitusohjelmakirjauksessa. – Laki on muuttunut hallituksen alkuperäisistä suunnitelmista. Nyt se on varsin tulkinnanvarainen, Elomaa sanoo ja muistuttaa, että päänavauksessa syntynyt yleinen linja on ohjannut työehtosopimusneuvotteluja ja palkankorotusten tasoa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta jo pitkään. Uudistetulla lailla on merkitystä, jos liitto lähtee hakemaan valtakunnansovittelijalta yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Sellaiseen sovittelijalla ei ole mahdollisuutta ilman laissa määriteltyjä perusteita. Osapuolet voivat kuitenkin keskenään sopia yleistä linjaa korkeammista korotuksista. Neuvottelijoilla oltava liikkumavaraa Työnantajapuoli on jo pitkään koordinoinut tiukasti keskenään työehtosopimusneuvotteluja. Näin on käytännössä estetty, että yksittäinen ala voisi sopia muita korkeampia palkankorotuksia. Viime sopimuskierroksella SAK:laiset liitot puolestaan asettivat yhteisen palkankorotustavoitteen ja koordinoivat sen edistämistä. Onko tiukka koordinaatio valtakunnansovittelijan kannalta hyvä vai huono asia? Nikolas Elomaa korostaa, että neuvottelijoilla pitäisi aina olla neuvotteluissa liikkumavaraa. Silloin on mahdollista tehdä kompromisseja ja saada aikaan sopimus, joka on kaikkien näkökulmasta tyydyttävä. – On tärkeää, että neuvottelijalla on omien taustajoukkojensa luottamus, vaikka neuvottelija joutuukin aina ”myymään” neuvottelutuloksen omilleen. Sinnikkyys ratkaisee Työehtosopimusneuvotteluissa tavoite on, että sopimukseen päästään ilman valtakunnansovittelijan apua. Jos sovittelijan luo päädytään, neuvotteluissa on jo epäonnistuttu ja tilanne on solmussa, Nikolas Elomaa sanoo. Hänen mukaansa sovittelijalta kannattaa pyytää apua siinä vaiheessa, kun on jo yritetty keskenään tosissaan ja on riittävästi painetta sovun aikaansaamiseen. – Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole kyse toisen osapuolen voittamisesta. Selkävoitot eivät ole hyvä asia, ne yleensä löytää edestään. Osapuolilta tarvitaan halua ja kykyä tehdä kompromisseja ja ennen kaikkea sinnikkyyttä. Pitää jaksaa yrittää vielä silloinkin, kun tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Elomaa korostaa, että sovittelija ei voi pakottaa sopimaan vaan ajan sopimiseen pitää olla ”kypsä”. Sen takia sovittelijan ei kannata antaa sovintoesityksiä ikään kuin viran puolesta vaan vasta sitten, kun tilanne on kypsynyt sellaiseksi, että sovinto on aidosti mahdollinen. Seuraava neuvottelukierros käynnistyy syksyllä 2027. Valtakunnansovittelijan toimistossa Sörnäisissä toivotaan, että ruuhkaa ei tule. Tilatkin ovat pienemmät kuin aiemmin Bulevardilla Helsingin keskustassa. < ”Nykyään vaikeimmat väännöt käydään toimihenkilöaloilla”. REITTI_4_2026.indd 17 REITTI_4_2026.indd 17 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
19 18 A y-liikkeen hajaannuksen taustalla oli sosialidemokraattien riita, joka johti vuonna 1959 Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton TPSL:n perustamiseen. SAK päätyi TPSL:n ja kommunistien johtoon, ja SDP:n kannalla olleet liitot erosivat siitä. Vuonna 1960 ne perustivat Suomen Ammattijärjestön SAJ:n. Suurin osa SAK:n alaisen Valtionvirkailijain Yhteisjärjestön, VY:n, jäsenliitoista erosi SAK:sta ja perusti SAK:n ja SAJ:n ulkopuolelle Valtion VirkamiesTEKSTI: ARTO JOKELA KUVAT: MATTI HEINOSEN ARKISTO, POSTIMUSEO 5 xxx Vaikeita aikoja ja suuria uudistuksia Hajaannus koetteli ay-liikettä 1950-luvun lopulta alkaen reilun vuosikymmenen ajan. 1970-luvulla virkamiehet saivat laillisen lakko-oikeuden ja luottamusmiehet lakiin perustuvan aseman. ten Yhteisjärjestön, niin sanotun uuden VY:n. Suomen Postimiesliitto SPL erosi SAK:sta lokakuussa 1960. Liitto oli Yhteisjärjestön suurin jäsenjärjestö, ja Paavo Markkola toimi sen puheenjohtajana vuosina 1965–1969. Vuosikymmenen lopulla ay-liikkeessä saavutettiin sopu, ja kesäkuussa 1969 uudeksi keskusjärjestöksi perustettiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, jonka jäseneksi myös postiljoonit liittyivät. SAK:n alaisuuteen perustettiin VY:n toimintaa jatkanut Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY. Nimeksi Postiliitto – etenemistä monella rintamalla 1960-luku oli nopean taloudellisen edistyksen ja sosiaalisten uudistusten aikaa. Postissa lähetysmäärät kasvoivat, ja lähetyslajien joukkoon tulivat ryhmäja ristisiteet sekä osoitteettomat sanomalehdet. Postimiehille 1960-luku merkitsi etenemistä monella rintamalla, ja sen jäsenmäärä kasvoi yli 9 000:een. Vuoden 1963 liittokokouksessa SPL muutti nimensä Postiliitoksi PL. Myös Postivirkamiesliitto PVL vahvistui, ja sen jäsenmäärä ylitti 4 000 jäsePAUn historia, osa 4 Ennen töitä ehtii vetää vielä pienet savut. Haapamäen postikonttorin aseman lajitteluparakissa valmistaudutaan yötöihin vuonna 1967. Vasemmalta Teuvo Soini, Hannu Pynnönen, Raimo Grönroos, Martti Lepoaho ja Olavi Rossi. Kuva: Matti Heinosen arkisto. REITTI_4_2026.indd 18 REITTI_4_2026.indd 18 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
19 18 Paketin vastaanottoa asiakkaalta Savonlinna 17 postikonttorissa vuonna 1979. nen rajan 1963. Seuraavana vuonna liitto perusti työtaistelurahaston. Rahastolle oli käyttöä 1967, kun liitto joutui ensimmäisen kerran omaan työtaisteluun. Lakkoon lähdettiin muun muassa palkankorotusten, työvoimapulan ja viisipäiväisen työviikon vuoksi. Jo vuonna 1962 PVL tehosti vaatimuksiaan joukkoirtisanoutumisen uhalla. Kun irtisanoutumispaperit oli jätetty Postija lennätinhallitukselle, alkoi vihdoin tapahtua: postivirkailijat saivat kuoppakorotuksen, ja postiin palkattiin 450 uutta virkamiestä. Vuonna 1964 postityönantaja tunnusti ammattiosastojen luottamusmiesten aseman. Menettelytapalaki tuli voimaan vuonna 1966. Se takasi puolittaisen automaation tavoin virkamiehille yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Laissa säädettiin myös virkamiesjärjestöjen oikeudesta tehdä kollektiivisia sopimuksia. Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tuli voimaan vuoden 1969 alussa. Viisipäiväinen työviikko ja mummukanto Kuusikymmenluvun suuriin uudistuksiin kuului viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen. Sen toteuttaminen postissa oli vaikeaa mm. työvoimapulan takia. Posti yritti siihen vedoten palauttaa myös postiljoonien paarialuokan palkkaamalla osa-aikaisia työntekijöitä. He olivat kuitenkin vailla kokoaikaisille kuuluvia etuisuuksia. Mallia oli otettu Ruotsista, jossa osa-aikaiset saivat samat edut kuin täyttä työaikaa tekevät postiljoonit. Laiha sopu postiljoonien ja postivirkamiesten viisipäiväisestä työviikosta saatiin aikaan vuonna 1969. Neuvottelujen tuloksena Postiliitto sai myös ensimmäisen päätoimisen pääluottamusmiehensä. Hän oli Helsingin postikonttorin pääluottamusmies Olavi Kurvi. Lehdet alkoivat vaatia 1950-luvun lopulla varhaisjakelua. Kun postiljoonit kieltäytyivät aamukannosta, posti palkkasi tehtävään yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevia lehdenjakajia. Ammattikunnan koostumusta kuvaa hyvin siitä käytetty nimitys ”mummukanto”. Naisia alettiin hyväksyä laajemmin SPL:n osastojen jäseniksi 1950-luvun jälkipuolella. Vaikeinta se oli Helsingin osastossa, jossa naiset hyväksyttiin jäseniksi vasta 21.5.1962. Päätöksen perusteissa viitattiin valtioneuvoston tasa-arvopäätökseen ja siihen, että kaikki muut liiton osastot olivat jo hyväksyneet naiset jäsenikseen. Postiliiton hallitukseen nainen valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1969. Hän oli Kouvolan piirin postiasemanhoitajien osastoon kuulunut Martta Mettälä. Helsingin naispostiljoonien osaston toiminta jatkui Suomen Työläisliiton alaisuudessa vuoteen 1970. Öljykriisi ja lauantaikantojen loppuminen Postin lähetysmäärät kasvoivat edelleen 1970-luvulla. Vuosikymmenen alussa posti kuljetti noin 1,2 miljardia lähetystä ja vuosikymmenen lopulla 1,5 miljardia. Vuonna 1973 alkoi maailmanlaajuinen öljykriisi, joka johti taantumaan monissa maissa. Sen vaikutuksia Suomessa lievensi Neuvostoliiton-kauppa, mutta työttömyys nousi vuosikymmenen lopulla kuitenkin noin 200 000:een. Vuosikymmen oli myös tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikaa: niitä tehtiin kaikkiaan seitsemän. Virkamiesten palkkakehitys oli 1970luvulla heikompi kuin teollisuustyöntekijöiden. Palkkapolitiikkaa voi luonnehtia solidaariseksi, sillä pienet palkat nousivat suhteellisesti enemmän kuin suuret. Postin suuria asioita 1970-luvulla olivat postinumerouudistus ja lajittelukeskusten perustaminen. Postiliiton osalta merkittäviin saavutuksiin kuului lauantaikantojen päättyminen. Aluksi sitä kokeiltiin kesällä 1973, ja vakinainen kirjejakelu lauantaisin päättyi 1.1.1977. Postissa työskenteleville merkittävä uudistus oli myös virkaehtosopimusjärjestelmän uudistaminen. Sen myötä virkamiehet saivat laillisen, joskin rajoitetun, lakko-oikeuden ja luottamusmiehet lakiin perustuvan aseman. Tästä alkoi postin luottamusmiesja työsuojeluverkoston voimakas kasvu. Vuonna 1971 Postiliitto sai kolme päätoimista pääluottamusmiestä, joista kaksi edusti posti miehiä ja yksi autohenkilökuntaa. Postija lennätinlaitoksen työturvallisuussopimus tuli voimaan vuoden 1972 alussa, ennen kuin työturvallisuutta alettiin järjestää lainsäädännön pohjalta. REITTI_4_2026.indd 19 REITTI_4_2026.indd 19 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15
21 20 V Y kävi keväällä 1963 lakon keskellä ay-liikkeen riitaa. Kommunistijohtoinen SAK vastusti lakkoa ja sosialidemokraattien johdossa ollut SAJ tuki lakkolaisia. Lakkolaisille kyse oli kuitenkin palkkataistelusta. Valtion Virkailijain Yhteisjärjestö VY aloitti neljä viikkoa kestäneen lakon 1.3. 1963. Lakossa oli yhteensä noin 20 000 valtion viranja toimenhaltijaa. Lakko lamautti muun muassa postin, rautatiet ja tullin toiminnot sekä haittasi teollisuutta ja ulkomaankauppaa. SAK:n jäseninä pysyneet virkamiesjärjestöt olivat lakon ulkopuolella. VY oli valtion viranhaltijoiden ja virkailijoiden yhteisjärjestö, joka oli ay-liikkeen hajaannuksen vuosina lähempänä SAJ:n kuin SAK:n linjaa. Lakon syynä oli ensi sijassa alemman virkamieskunnan ansiokehityksen jälkeenjääneisyys. Katkeruutta oli herättänyt etenkin se, että SAK ja STK olivat 1962 vaikuttaneet siihen, ettei virkapalkkoihin ollut saatu korotusta. STK oli huolissaan korotuksen vaikutuksesta yksityisen sektorin palkkoihin, SAK taas siitä, että sopimus olisi ollut parempi kuin sen runkosopimus. SAK ja maan hallitus, jossa oli mukana myös kolme ns. SAK:n ministeriä, tuomitsivat lakon. SAJ ja SDP tukivat lakkolaisia. Hallitukselle lakon murtaminen oli arvovaltakysymys. Poliittisen riitelyn takia lakko pitkittyi ja sai vahvasti poliittisen leiman, vaikka lähtökohdiltaan se oli palkkataistelu. Tilannetta kuvaa se, että jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli sitä mieltä, että SDP:n vahva mies Väinö Leskinen johti lakkoa. Asiaan saattoi vaikuttaa, että Kekkonen oli maalaisliiton miehiä. Postimiehet olivat keskeisessä asemassa lakon läpiviemisessä. VY:n keskuslakkotoimikuntaa johti Paavo Markkola, ja paikalliset lakkotoimikunnat järjestettiin Postimiesliiton organisaation kautta. Hälyn ja painostuksen keskellä lakko kesti, ja VY sai vaatimuksiaan ainakin kohtalaisesti läpi. Lakko vahvisti myös VY:n työmarkkinaasemaa ja karisti sen harteilta sitkeästi ylläpidettyä leimaa SAJ:n apuelimenä. Lakon jälkeen Postiliiton liittohallitus kehotti osastoja erottamaan jäsenyydestään 28 rikkuria. Lakko kiristi myös henkilöstöryhmien välejä. Turussa postiljoonit katsoivat postivirkamiesten menetelleen vastoin liittojen solidaarisuussopimusta. Hämeenlinnassa virkamiehet puolestaan kehottivat postista rahojaan nostamaan tulleita lakkolaisia hakemaan rahansa lakkokassasta. Lakon jälkeen Postimies-lehdessä kirjoitettiin, että maalaisliiton ohella SAK:n ministerit yrittivät kaikkein innokkaimmin nujertaa lakon. < Jäsenmäärät kasvavat Postiliiton osastojen määrä kasvoi 1970-luvulla 112:sta 123:een. Myös jäsenmäärät kasvoivat: Postiliitto kaksinkertaisti jäsenmääränsä vuosikymmenen aikana. Vuosikymmenen lopulla jäseniä oli runsaat 18 000, joista naisia oli lähes 35 prosenttia. Suurimpana uutena ryhmänä liittoon tulivat sanomalehdenjakajat vuonna 1976. Myös PVL:n jäsenmäärä kasvoi ja oli vuosikymmenen lopulla yli 7 000. Järjestöllistä kasvua seurasi etupolitiikan terävöityminen. Postiliiton vuoden 1977 liittokokouksessa oli esillä nimen muuttaminen Postija teleliitoksi. Sääntömuutosasiana se olisi vaatinut kahden kolmasosan enemmistön, mutta äänten jakautuessa 102–65 muutoksen puolesta se jäi toteutumatta. Sen puolesta olisi vaadittu 10 ääntä enemmän. Jos muutos olisi toteutunut, se olisi avannut liiton jäsenyyden PTL:n telepuolen työntekijöille, ja johtanut järjestäytymisalariitoihin Metalliliiton kanssa. Postiliiton nuorisotoiminta käynnistyi vuonna 1976, jolloin ainakin seitsemällä osastolla oli nuorisojaosto. Osa niistä teki yhteistyötä PVL:n kanssa. Samana vuonna liitto osti Kemijärven kaupungilta Pyhätunturin vanhan koulukiinteistön. Kiinteistö sai nimekseen Luppo. Uude s -ta toimistosta Siltasaarenkadulla Postiliitto teki kaupat vuonna 1978. Uusiin tiloihin muutettiin kesäkuussa 1980 talon valmistuttua. Postiliittoa vuodesta 1954 johtanut Markkola luopui puheenjohtajan tehtävästä vuonna 1977. Hänen seuraajakseen valittiin Ensio Rantanen. < Politiikka ja ay-riidat pitkittivät VY:n lakkoa TEKSTI: ARTO JOKELA REITTI_4_2026.indd 20 REITTI_4_2026.indd 20 4.9.2026 14.15 4.9.2026 14.15