Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2025 Säännöt uusiksi mikä muuttui? 18 16 Työn tauotus on tärkeää 26 Samae Koskinen koskettaa lauluilla Charlotta Svahnström jakaa postia Nauvon saaristoidyllissä 14 12 Perusjakelu muutti Vantaalla PKS 2-terminaaliin Sillan kautta uuteen työhön 6 REITTI_4_2025.indd 1 REITTI_4_2025.indd 1 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
3 2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Vantaan jakelu saman katon alla 11 PUHEENJOHTAJALTA: Henkilöstöpolitiikka näkyy neuvottelupöydässä 12 Silta-hanke auttaa työllistymisessä 13 Uusi työ löytyi pakettilajittelusta 14 Posti kulkee Nauvon saaristoidyllissä 16 Pitäkää taukoja 18 Säännöt uusiksi mikä muuttui? 19 Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto olisi verosanktio 20 Uusi SAK:n aluetoimitsija aloittanut Ahvenanmaalla 21 Wolt tarjoilee ruokaläheteille erikoista kuvausta työsuhteen merkityksestä 22 Li Andersson johtaa EU:ssa työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaa 24 Kirjejakelu loppuu Tanskassa 26 Samae Koskinen – luova duunari 28 KYSYVÄLLE VASTATAAN 30 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 31 SANA ON VAPAA: Koneellinen lajittelu on tehotonta 32 A-kassa vastaa: Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla 33 Ristikko 34 MENOON MUKAAN 39 Postiljoonien ay-toiminta käynnistyi 120 vuotta sitten 40 FFC:s nya regionexpert på Åland har inlett sitt arbete 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 43 Muutosilmoitukset Reitti 4 | 2025 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2025 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 29.9. 22.10. 6 24.11. 17.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 13 22 26 REITTI_4_2025.indd 2 REITTI_4_2025.indd 2 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Petman, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Milloin Posti lopettaa kirjeiden jakelun? Seuraavan Reitin deadline on 29. syyskuuta. Lehti ilmestyy 22.10. Pä äk ir jo it us Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto J o reilun kymmenen vuoden ajan on varmasti jo kyllästymiseen asti puhuttu laskevista lähetysmääristä ja postialan murroksesta. Tosiasioita ei pääse kuitenkaan pakoon, eikä kehitykselle näy loppua. Muutoksen taustalla on tietenkin digitalisaatio ja valtava tietotekninen murros. Myös alan kilpailu on lisääntynyt, työehtoja shoppailtu ja asiakaskäyttäytymistä ohjattu hinnoittelulla. Esimerkiksi lehtien jakelukustannukset ovat viime vuosina nousseet kymmenillä prosenteilla, puhumattakaan kirjeen postimaksuista. Kotimaan enintään 50 gramman kirjeen postimaksu on noussut huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 postimerkin hinta oli 1,10 euroa. Nyt kirjeen tai postikortin lähettämisestä joutuu pulittamaan 2,75 euroa. Tämä tarkoittaa 150 prosentin korotusta kymmenessä vuodessa. Ei siis ihme, että 2000-luvulla kirjemäärästä on hävinnyt noin 75 prosenttia. Tässä lehdessä (s. 24) kerrotaan Tanskan postin tilanteesta. Siellä lähetysten määrä on vähentynyt vielä enemmän. Peräti 90 prosenttia vuodesta 2000 lähtien. Tanskan ja Ruotsin yhteinen postiyritys Post Nord teki radikaalin ratkaisun ja päätti lopettaa Tanskassa koko kirjejakelun tämän vuoden loppuun mennessä. Postin kirjelaatikot kerätään pois ja postimerkkien myynti lopetetaan. Tanskalaisten päivälehtien omistama yritys DAO (Dansk Avis Omdeling) hoitaa erityisryhmien jakelun. Tanskassa kirjeen kulkunopeutta hidastettiin lainmuutoksella viiteen päivään vuonna 2016. Tätä päätöstä vauhditti neljä vuotta aiemmin säädetty laki sähköisestä postilaatikosta. Jakelupäiviäkin on Tanskassa vuosien varrella vähennetty. Viime vuosina posti on kulkenut vain kerran viikossa. Myös meillä Suomessa kehitys kulkee samoja latuja. Kirjeen kulkunopeutta muutettiin käytännössä neljään päivään vuoden 2017 postilain uudistuksessa ja parhaillaan valmistellaan viranomaispostin digitalisointia. Sähköisiä postilaatikoitakin löytyy, esimerkiksi OmaPosti ja Suomi.fi. Jakelumallien muutokset käynnistyivät neljä vuotta sitten, joka on tarkoittanut meilläkin jakelupäivien vähenemistä. Onko meillä edessä sama tulevaisuus kuin Tanskassa? Museoidaanko muistot kirjejakelusta pian Postimuseoon? < JUHA PÖYRY REITTI_4_2025.indd 3 REITTI_4_2025.indd 3 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
5 4 A r i K o m u la i n en Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Hallitus teki henkilövalintoja PAUn uusi liittohallitus teki ensimmäisessä kokouksessaan 13.8. henkilövalintoja. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimihenkilöiden pääluottamusmies Laura Meriläinen. Liittosihteeriksi valittiin Jussi Saariketo, taloudenhoitajaksi Lena Lahti sekä tositetarkastajiksi Juha Torvinen ja Mauri Alanen. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. < Tes-neuvottelut käynnissä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät elokuussa. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.10.2025 saakka. Pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikkaalan sopimukset puolestaan 31.1.2026 asti. Liittohallitus nimesi liiton neuvottelijoiksi puheenjohtaja Heidi Niemisen, liittosihteeri Jussi Saarikedon, juristi Veera Petmanin, työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomisen sekä valtakunnallisen pääluottamusmiehen Juha Torvisen. PAUn liittovaltuusto kokoontui elokuun puolivälissä tesseminaariin priorisoimaan tavoitteita tes-neuvotteluihin. 11 osastolta tuli yhteensä 55 tes-esitystä. Esityksiin otettiin mukaan kaikki osastojen tes-aloitteet kuluvan tes-kauden ajalta syksystä 2021 lähtien. < Valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen jatkaa liiton varapuheenjohtajana. Tes-seminaarissa pohdittiin liiton tavoitteita neuvotteluihin. Ju ha Pö yr y 4 REITTI_4_2025.indd 4 REITTI_4_2025.indd 4 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
5 4 Osaston aktiivit kurssille! Kiljavan opisto järjestää 10.-14.11.2025 kurssin osastojen ja yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi pidetään Helsingissä ja sen viimeinen hakupäivä on 20.10. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Lisätietoja: pau.fi/koulutus. < Henkilöstörahaston nostoilmoitusaika on käynnissä Posti Group Oyj:n henkilöstörahaston nostoilmoitusaika on käynnissä 27.8 15.9.2025. Posti Group Oyj:n henkilöstörahaston päivittyneet rahasto-osuuksien arvot on julkaistu 27.8.2025 rahaston verkkopalvelussa https://incentive.online/posti. Samalla käynnistyi vuotuinen rahastoosuuksien nostoilmoitusaika henkilöstörahastoon säästettyjen Kiitos-, Bravo ja STIpalkkioiden nostamiseksi. Yhtiö palkitsi henkilöstöä vuoden 2024 hyvästä tuloksesta maksaen kollektiivisen palkkion henkilöstörahastoon ja nyt myös tästä palkkiosta on mahdollisuus tehdä nosto. Postija logistiikka-alan unioni PAU piti myös henkilöstön palkitsemista esillä viime syksyn tes-neuvotteluissa. Rahastoon säästetyistä palkkioista siirtyy vuosittain 15 % osuuteen, jonka voit nostaa halutessasi rahana pankki tilillesi. Voit tehdä nostoja rahastosta kerran vuodessa. Nostettavaksi ilmoitettujen rahasto-osuuksien maksupäivä on Postin henkilöstörahastossa aina syyskuun viimeinen pankkipäivä (30.9.2025). Henkilöstörahasto-osuuden nostosta 20 % on verovapaata ja 80 % verotettavaa muuta ansiotuloa. Mikäli haluat tehdä noston, sinun tulee tehdä nostoilmoitus verkkopalvelussa 15.9.2024 mennessä. Vuosittain nostettavissa olevan rahastoosuuden määrä kasvaa, jos nosto-oikeutta jättää käyttämättä. Nostamatta jätetty osuus kerryttää myös sijoitusten tuottoa ja arvonmuutosta. Henkilöstörahaston jäseniä kannustetaan päivittämään tietoihinsa puhelinnumeron sekä henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen verkkopalveluun kirjautumisen yhteydessä. < Alennusta työväenlehdistä PAUn jäsenet saavat Demokraatin ja Kansan Uutisten tilauksista 35 € alennuksen. Muiden palkansaajalehtien tilauksista alennus on 20 €. Alennus koskee myös sähköisiä näköislehtiä. Myös osa ammattiosastoista myöntää tukea palkansaajalehtien tilaamiseen. Kysy tuesta siis myös omasta osastostasi. Kun tilaat lehden, kerro ammattiliiton jäsenyydestä. Kerro myös ammattiosastosi yhteystiedot, jos se antaa lehtiedun. Liiton lehtietu koskee seuraavia lehtiä: Demokraatti, Kansan Uutiset, Itäsuomalainen, Tiedonantaja ja Arbetarbladet. < 5 REITTI_4_2025.indd 5 REITTI_4_2025.indd 5 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
7 6 Työnkuva 6 Toukokuussa Postin uuteen terminaaliin muutti koko Vantaan perusjakelu Korsoa ja Martinlaaksoa lukuun ottamatta. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Vantaan jakelu saman katon alla Vantaan Suokalliontielle on keskittynyt useita Postin eri toimintoja. Viimeisimpänä teollisuusalueelle muutti lähes koko Vantaan perusjakelu. REITTI_4_2025.indd 6 REITTI_4_2025.indd 6 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
7 6 7 P ostin uusi terminaali PKS 2 sijaitsee Suokalliontiellä antaan Viinikkalassa K3Logistics alueella Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Saman tien toisella puolella sijaitsee myös Postin rahtiterminaali PKS 1. Molemmat paikat ovat saman terminaalipäällikön alla. Pientä sekaannusta asiakkaille on tullut terminaalien osoitteista, kun PKS 1 sijaitsee osoitteessa Suokalliontie 2 ja PKS 2 Suokalliontie 1, kertoo PKS 2 terminaalin, perusjakelun tuotantoesihenkilö Christine Eret. PKS 2:n luvut ovat isoja. Terminaalissa on 14 000 neliötä, joista perusjakelulla noin 900 neliötä. Jakelupisteitä on 104 524 kappaletta, restanteasiakkaita 2400 ja vientiasiakkaita 1450 kappaletta. Koko talossa on henkilökuntaa noin 200. Terminaalissa on myös varhaisjakelu, Vantaan kevyt kuljetus, perille saamattomat, kotijakelu, rengaslogistiikka ja juomalogistiikka. Viimeisenä taloon muuttaneen perusjakelun puolella on 61 työntekijää ja reittejä AB-vuoropäivämallissa 83. Jättimäinen vientilajittelukenttä selittyy lentokentän läheisyydellä. Perusjakelun puolella on kolme esihenkilöä. Teemme töitä tiiminä. Ryhmävastaavia on neljä, joista yksi tekee pelkkää dataa ja yksi hoitaa autoja, huolehtii niiden latausinfrasta, ongelmatilanteista ja huoltokierrosta. Tuoveja eli tuotevirranohjaajia on kahdeksan. Tilaa ja uutta kalustoa PKS 2:ssa kaikki on uutta, kiiltävää ja tilavaa. Terminaalin toisesta kerroksesta löytyy yhteiset sosiaalitilat, iso keittiö, hauskasti lentoyhtiöiden mukaan nimettyjä neuvotteluhuoneita, kuntosali, pukuhuoneet ja suihkutilat. Terminaalissa toimi aiemmin norjalaisomisteinen ruoan verkkokauppayritys Oda, joka lopetti toimintansa Suomessa pari vuotta sitten. Tikkurilassa oli ongelmana epäkäytännölliset tilat, jotka lokeroitui omiin osiin. Nyt on selkeä, iso halli, jonne saatiin uusi kalusto. Moni asia, joka oli Tikkurilassa ongelma, korjaantui täällä. Ennen muuttoa perusjakelun henkilöstöä tiedotettiin käytännössä joka toinen viikko siitä missä mennään ja mitä muutoksia on tulossa. Jokainen kävi tutustumassa tiloihin etukäteen. Jakajat saivat nähdä reittimuutokset, kommentoida, muokata niitä ja olla datan tekijän kanssa yhdessä koneen kanssa niitä katsomassa. Suurin osa reiteistä pysyi kuitenkin aika samana. Eniten reittimuutoksia tuli Tikkurilan alueelle, Eret sanoo. Merkittävin muutos reitteihin tuli matkojen myötä, kun siirtymät reiteille piteni. Kaikki pyöräreitit muutettiin skootterija autoreiteiksi. Kauimpana Suokalliontien terminaalista sijaitsee Länsimäki, jonne ajaa 20-30 minuutissa. Se on ollut iso muutos, koska aika harva oli jakanut aiemmin postia Olga Uspenskaia Hau Nguyen REITTI_4_2025.indd 7 REITTI_4_2025.indd 7 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
9 8 Työnkuva Terminaaliin tilattiin 48 kpl uusia E Berlingo Citroen sähköautoja. PKS 2 terminaali • Suokalliontie 1, 01740 Vantaa, kokonaispinta-ala 14 000 m², josta perusjakelulla 900 m². • Perusjakelu, varhaisjakelu, Vantaan kevyt kuljetus, perillesaamattomat, kotijakelu, kevyt kuljetus, rengaslogistiikka, juomalogistiikka • Noin 200 työntekijää, perusjakelussa 61 • 104 524 jakelupistettä • 2400 restanteasiakasta • 1450 vientiasiakasta Postin autolla. Sikäli meillä kävi kuitenkin tuuri, että vain kahdella ihmisellä ei ollut ajokorttia. Heille Posti kustansi mopokortit skootteria varten. Terminaaliin tuli uusia E Berlingo Citroen sähköautoja 48 kappaletta. Autoista on muuten tykätty, mutta isoin harmitus on ollut lyhyt turvavyö. Lisäksi renkaiden paineissa ja kestävyydessä on ollut haasteita. Isoin miinus on ollut kuitenkin auton sivuikkunan karmin kulmamuotoilu, joka aiheuttaa haasteita työn ergonomiaan. Työmatkat muuttuivat Muutto uuteen terminaaliin sujui Christine Eretin mukaan hyvin ja työt ovat lähteneet mallikkaasti käyntiin. Kustannusten, laadun ja työturvallisuudenkaan osalta ei tapahtunut minkäänlaista notkahdusta. Suurin muutos työntekijöillä liittyy työmatkoihin. Osalla matka piteni, mutta Keskija Länsi-Vantaalla asuvilla lyheni. PKS 2 terminaali sijaitsee Viinikkalan teollisuusalueella, jonne julkisilla ei pääse yhtä helposti kuin aiemmin Tikkurilaan. Suokalliontielle pääsee parilla bussilla ja junakin kulkee, mutta lähin asema on muutaman kilometrin päässä Aviapoliksessa. Hankalin työmatka on niillä, jotka tulevat töihin Itä-Vantaalta, Hakunilasta tai Länsimäestä. Esimerkiksi yksi työntekijä tulee töihin neljällä eri bussilla. Työvuoroja on rukattu kuitenkin niin, ettei kenenkään tarvitse lähteä töihin kohtuuttoman aikaisin. Moni tulee omalla autolla ja osa kimppakyydeillä. Tuotantoesihenkilö Christine Eret ja postityöntekijä Tarja Haverinen. Postityöntekijä Dmitri Donskoin mielestä terminaalin ilmastointia pitäisi parantaa. Kesän helteillä oli tukalan kuumaa ja ilma oli raskasta hengittää. Donskoi toivoo, että työntekijät otetaan vieläkin enemmän uudistuksissa mukaan. Igbewi Igbinomwanhia REITTI_4_2025.indd 8 REITTI_4_2025.indd 8 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
9 8 Seija Frisk on perusjakelun suora ja rempseä luottari F risk toimii PKS 2:ssa myös ryhmävastaavana ja työsuojeluasiamiehenä. Luonteeltaan hän on suora ja rempseä, eikä pelkää sanoa mielipiteitään. Kun tutustuin paikkaan ensimmäistä kertaa, sanoin heti, että tämähän on ihan perseestä ja tänne on äärimmäisen vaikea tulla. Moni jakajakin sanoi siitä minulle. Tyyliini kuuluu puhua suoraan, enkä nuoleskele ketään. Mutta pitää muistaa, että asiat riitelee, ei ihmiset. Ja kultainen keskitie löytyy aina. Tutustumisen jälkeen Frisk on kotiutunut terminaaliin kuitenkin hyvin. Itse paikasta olen ollut aika innoissani. Täällä on tosi paljon Postin eri toimintoja ja nyt meillä on keittiökin. Tikkurilassa vesivahingon takia sitä ei ollut yli vuoteen. Ensi töikseen – suorapuheinen kun on – Frisk vaati jakelun puolelle omia vessoja. Ensimmäistä kertaa, kun kävimme täällä, kysyin missä täällä on vessat. Ne osoitettiin toiselta puolelta hallia, jonTerminaalissa on muuten kaikki kunnossa, mutta lämpötilaan, ilmanvaihtoon ja meluhaittaan pitää puuttua, sanoo perusjakelun luottamusmies Seija Frisk. Ryhmävastaava ja luottamusmies Seija Frisk tekemässä reittisuunnittelua. ne on matkaa. Sanoin, että mehän ei aleta käyttää taukoja siihen, että kävellään pitkiä matkoja vessaan. Ja niin tänne jakelun puolelle rakennettiin jälkikäteen meitä varten vessat. Onneksi minulla on suuri suu, Frisk nauraa. Mutta ilmastoinnissa riittää vielä töitä. Kesä oli Friskin mielestä ”yhtä helvettiä”, kun sisälämpötila huiteli helteillä yli 26 asteessa. Ja kun paikalla oli paljon ihmisiä, tuntui ettei happi liiku. Ongelmasta tehtiin kyllä falconeita, mutta ilmankosteus oli työnantajan mielestä alle 50 % ja lämpötilakin sopivasti 21. Tuulettimia kyllä on, mutta niiden laatu on vähän niin ja näin, ja ne lähtee toimimaan vasta puoli kahdeksan aikaan, kun porukka lähtee reiteille. Terminaalin melu on ongelma, johon on luvattu puuttua. Seinissä ei ole vielä äänieristeitä tai akustiikkalevyjä, jotka vaimentaisivat rullakoiden siirtelystä ja laatikoiden heittelystä aiheutuvaa melua. Ensi hätään osaan rullakoista asennettiin pehmennettyjä renkaita ja laatikoiden viskely lattiallekin on vähentynyt, kun siitä on puhuttu. Tietoa jaettiin paljon Seija Frisk antaa työnantajalle tunnustusta siitä, miten hyvin työntekijöitä pidettiin ajan tasalla, kun muuttoa valmisteltiin. Reittisuunnitelmat oli esillä kahvihuoneen pöydällä ja niitä pyydettiin katsomaan ja korjaamaan, jos oli aihetta. Pitkään niitä myllytettiin. Ja aina kun tuli uutta tietoa, palvelupäällikkö piti huolen, että niistä kerrottiin. Ja kun pääsimme pureskelemaan tietoa etupeltoon, ei tullut mitään sylkemisreaktiota. Muutos ei tunnu niin pahalta, kun asioihin pääsee vaikuttamaan etukäteen. Frisk on tehnyt perusjakelussa luottarin hommia jo pitkään. Edunvalvojan ura alkoi 2000-luvun alussa Leinikkitiellä Vantaa 35:n puolella, jatkui Koivukylässä, Tikkurilassa ja nyt PKS 2-terminaalissa. Työntekijät ovat ymmärtäneet liiton merkityksen ja järjestäytyneet hyvin liittoon. Tykkään tästä porukasta ihan hirveästi ja meillä on hyvä työyhteisö. Ryhmävastaavan rooli on auttanut ymmärtämään myös budjettia ja kuluja, ja sitä mitä mikäkin maksaa. REITTI_4_2025.indd 9 REITTI_4_2025.indd 9 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
11 10 10 ”Pidän näistä tiloista. Työtilat on lähempänä ja asiat on järjestetty hyvin, näkee selkeässä tilassa mitä muut tekee. Kun pakettimäärä kasvaa, niin silloin näkee tilojen riittävyyden ja toimivuuden paremmin. Taukotilat on nyt kauempana kuin ennen, mutta se ei haittaa, koska autot on lähempänä. Pääsee tauolta helpommin autolle. Asun Aviapoliksen vieressä ja kuljen työmatkat pyörällä. Matkaa tulee yhteen suuntaan 4,9 km. Aion kokeilla pyörällä kulkemista myös talvella. ”Asun Korsossa ja tulen sieltä töihin kahdella bussilla. Ennen yhteydet oli vähän parempia, kun oltiin Tikkurilassa. Työmatka suuntaansa on nyt about 45 minuuttia. Niillä kulkeminen tänne on ollut vähän vaikeaa, mutta muuten täällä on ollut ihan mukavaa. Olen autojakelureitillä Tikkurilassa ja Korsossa, jossa on kevytlähtöpiste. On tämä niin valtava paikka, että ei täällä ainakaan tila kesken lopu. Reitin jälkeen tulee jonkun verran istuttua kahvihuoneessa. Työkaverit on samaa poppoota kuin Tikkurilassakin. Tulen töihin myöhemmin kuin muut ja tykkään olla omissa oloissani, olen sen verran introvertti. Tiloihin olen ihan tyytyväinen. Mitä tulee työn sujuvuuteen, niin on nämä paremmat tilat kuin Tikkurilassa. ParkkiPostityöntekijä Aleksandra Prudtseva: Työtilat on järjestetty hyvin Postityöntekijä Samuli Kytömäki: Suurin muutos on jakeluvälineissä paikalta pääsee heti liikkeelle, ei tarvitse lähteä seikkailemaan mihinkään maanalaisiin parkkipaikkoihin. Eikä täällä tarvitse miettiä mihin auton parkkeeraa. Sille löytyy aina oma paikka. Uusien sähköautojen rengaspaineissa oli kesällä ongelmia. Olisiko helteillä kuuma asfaltti vaikuttanut niihin jotenkin? Sähköautolla pitää katsoa monttujen perään vielä tarkemmin kuin tavallisessa autossa. Työssä suurin muutos liittyy jakeluvälineeseen. Aiemmin mentiin pyörällä, nyt skootterilla ja jakeluautolla. Liikenteessä pitää olla nyt tarkempi. Muutosta kerrottiin ajoissa ja siitä mitä se tarkoittaa. Tikkurilassa en osallistunut paljon palavereihin, mutta palaverikansioon tutustumalla sain tietää missä mennään. Kommunikaatiota oli ainakin paljon”. Samuli Kytömäen mielestä suurin muutos uudessa terminaalissa liittyy jakeluvälineisiin. Aiemmin mentiin pyörällä, nyt skootterilla ja jakeluautolla. Aleksandra Prudtseva toivoo parannusta sähköautojen ergonomiaan. Citroenin sivuikkunan karmin kulmamuotoilu ei ole jakelutyöhön sopiva. Jaan reittini autolla, aiemmin olen ajanut Viton takavetoisella kesät ja talvet. Sähköautossa ei ole paljon eroa bensa-autoon, mutta ergonomiassa on parannettavaa, koska uusissa autoissa ikkunan muotoilussa ei ole huomioitu jakelutyötä. Jaan useita reittejä, muun muassa Korsossa, Koivukylässä ja Kivikossa. Yleensä Korsossa, mutta jaan aina missä tarvitaan. Se on huono puoli, että Korsoon täältä on matkaa. Kun oltiin Tikkurilassa, kaikki oli keskemmällä”. < REITTI_4_2025.indd 10 REITTI_4_2025.indd 10 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Henkilöstöpolitiikka näkyy neuvottelupöydässä 11 P AUn hallitus päätti elokuun kokouksessaan irtisanoa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2025. Neuvottelut uudesta sopimuksesta alkoivat perjantaina 22.8. Tavoitteena on molemmilla puolilla neuvottelupöytää, että uusi sopimus saadaan tehtyä vielä tämän sopimuskauden aikana eli viimeistään lokakuun lopussa. Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskeva työehtosopimus päättyvät 31.1.2026. Vaikka niiden osalta neuvottelut alkavat myöhemmin, on näiden sopimusten osalta perinteisesti löytynyt ratkaisut nopeasti sen jälkeen, kun nämä ensimmäiset neuvottelut on edenneet riittävän pitkälle. Olen jo useammassa jäsentilaisuudessa ja myös medialle saanut kertoa omat ennustukseni siitä, että tuleeko syksyn neuvotteluista vaikeat vai vähemmän vaikeat. Tällä kertaa ennakoin meidän alallemme varsin rauhallisia neuvotteluita, vaikka monella muulla alalla viime keväänä ja talvena neuvottelut ajautuivat työtaisteluihin. Posti yrityksenä ja koko ala on yhä digitalisaation aiheuttaman murroksen keskellä ja siitä johtuvia muutoksia tapahtuu yrityksessä jatkuvasti – surullisin osa tätä kaikkea on työpaikkojen katoaminen ja muutosneuvottelut. Mutta tästä kaikesta muutoksesta huolimatta on henkilöstöpolitiikkaan tullut pahimpien vuosien jälkeen monta astetta lisää inhimillisyyttä ja yhteistyöhalua. Tämä tietysti näkyy myös neuvottelupöydässä ja helpottaa ratkaisujen löytymistä. Samalla on myös todettava, että neuvottelurauhaa taitaa edistää myös omistajan julkisuuteen lausumat pohdinnat Postin mahdollisesta listaamisesta pörssiin. Tällaisen pohdinnan kohteena olevassa yrityksessä omistajan intressi on varmasti myös edistää työehtosopimuksen syntymistä ilman työrauhahäiriöitä. Viime talvena monet tes-neuvottelut ajautuivat lakkoihin maan hallituksen työlainsäädäntöheikennysten vuoksi. Työehtosopimuksiin pyrittiin ammattiliittojen toimesta viemään sellaisia asioita, joilla olisi lievennetty lainsäädäntö muutosten vaikutuksia. Meillä jo onneksi moni tuollainen asia on valmiiksi sopimuksissa. Hallitus on muun muassa helpottamassa irtisanomisia siten, että jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi ”asiallinen syy”. Meillä työehtosopimusten kirjaukset edellyttävät sekä asiallista että painavaa syytä. Hallituksen valmistelussa on myös muutokset, joilla vuoden mittaisten määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman perustetta mahdollistettaisiin ja lomautusilmoitusajat lyhennettäisiin. Meillä työehtosopimus edellyttää, että määräaikaisissa sopimuksissa pitää olla peruste ja lomautusilmoitusajat ovat meillä jo nyt lakia paremmat. Eli näistä asioista ei tarvitse viedä esityksiä neuvottelupöytään. Mutta nämä asiat pitää sopimuksista löytyä jatkossakin. Elokuun valtuustoseminaariin PAUn osastot olivat lähettäneet 55 työehtosopimusaloitetta ja valtuusto laittoi nämä esitykset tärkeysjärjestykseen. Työnantajalla on luonnollisesti oma tekstiesityslistansa. Ja tekstien lisäksi neuvottelupöydällä on luonnollisesti niin palkankorotustavoite kuin kysymys sopimuskauden pituudesta. Eli kyllä siellä neuvottelupöydän äärellä hetki vierähtää, vaikka rauhallista neuvottelukierrosta olen ennustellut. < REITTI_4_2025.indd 11 REITTI_4_2025.indd 11 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
13 12 P ostialan murrokselle ei näy loppua. Printtipostin volyymi on vapaassa pudotuksessa ja muutosneuvottelut jatkuvat. Valoa tunneliin tuo kuitenkin keväällä käynnistynyt Silta-hanke, jossa postilaisille tarjotaan mahdollisuuksia työllistyä uusiin tehtäviin. Sisäisten urapolkujen lisäksi Posti tarjoaa myös erilaisia tukitoimia ja koulutusohjelmia työllistymisen tueksi. Meillä on aika paljon mahdollisuuksia ja laaja kirjo tehtäviä, mihin postilaiset voivat sisäisesti hakea. Haluamme asettaa postilaiset aina etusijalle ja etsimme koko ajan erilaisia tapoja, millä voisimme tukea sisäisten hakijoiden työllistymistä, sanoo Postin henkilöstöpäällikkö Jenni Ailio. Suomen huono talousja työllisyystilanne näkyy Postissakin hakijoiden määrässä. Postin tehtäviin haetaan laajalla skaalalla ja monitasoisella osaamisella. Suorittaviin työtehtäviinkin haetaan korkealla koulutustasolla. Meillä on kuitenkin paljon prioriteettihakijoita, eli niitä, jotka ovat uudelleensijoituksen tai takaisinottovelvoitteen piirissä. He ovat hauissa aina etusijalla. Tämä liittyy myös Sillan toimintamalliin. Postin kaikki avoimet työpaikat löytyvät Posterin Ura meilläsivustolta. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Silta-hanke auttaa työllistymisessä Postin Silta-hankkeessa on tavoitteena lisätä sisäistä työllistymistä ja liikkuvuutta. Uuden työn löytäminen talon sisältä vaatii aktiivisuutta ja kiinnostusta eri tehtäviin. Panostuksia viestintään Postissa on tunnistettu se, että tuotannollisissa tehtävissä olevat työntekijät eivät käytä juurikaan Postin sisäistä intranettia Posteria, jossa ilmoitetaan muun muassa avoimista työpaikoista. Olemme etsineet erilaisia ratkaisuja, millä saisimme sisäisiä työpaikkoja paremmin näkyviksi ja että ihmiset tunnistaisivat eri vaihtoehtoja. Meillä on ollut muun muassa lehti pilotissa, jonka olemme lähettäneet PS:n Uudenmaan henkilöstölle kotiin. Lehdessä olemme tuoneet esiin erilaisia urapolkuja. Ailio kertoo, että Posteriin on tehty myös Ura meillä-sivu, johon tuodaan kootusti kaikki oppimisen mahdollisuudet ja avoimet työpaikat. Mutta jos kukaan ei sinne kirjaudu, ja mene niitä katsomaan, se on iso este. Sen vuoksi toimme siihen rinnalle tämän printin. Alueellisessa tarjonnassa on eroja Postissa uusia avoimia työpaikkoja syntyy lähinnä logistiikan eri tehtäviin logistiikkakeskuksissa ja varastoissa. Ailio muistuttaa, että alueellinen tarjonta kuitenkin vaihtelee. Haja-asutusalueilla se on niukempaa kuin taajamissa ja kasvukeskuksissa. Logistiikkakeskukset ja varastot sijoittuvat pääosin suuremmille paikkakunnille. Postin kaikki avoimet työpaikat löytyvät Posterin Ura meillä -sivustolta. Suurin osa avoimista tehtävistä on auki myös ulkoisilla sivustoilla ulkopuolisia hakijoita varten, mutta postilaisten kannattaa hakea sisäisenä hakijana tehtäviä Workdayn kautta. Postin käyttäjätunnus ja salasana, kuten PoMo-tunnus, toimivat myös kirjautuessa Posteriin. Apua kirjautumiseen voi pyytää esihenkilöltä tai Urapuhelimesta, puh. 050 470 1316. Soittopyynnön voi jättää myös sähköpostitse urameilla@posti.com. < REITTI_4_2025.indd 12 REITTI_4_2025.indd 12 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
13 12 K ati Timonen irtisanottiin Helsingin perusjakelun muutosneuvottelujen jälkeen viime maaliskuussa. Uusi työ löytyi pian Vantaan logistiikka keskuksesta. Timonen ehti olla ennen irtisanomista reilut neljä vuotta Konalan jakelussa. Irtisanominen ei tullut Timoselle yllätyksenä, koska hän ehti jo aavistaa, että nuoremmilta saattavat työt loppua. Tietysti sitä aina toivoi, ettei joutuisi lähtemään ja etsimään uutta työtä. Siinä mielessä se oli vähän stressaavaa aikaa. Mutta onneksi sain uuden työn ja ehdin olla vain viikon työttömänä. Irtisanotuille kerrottiin mahdollisista avonaisista työpaikoista Postin sisällä ja mahdollisuudesta hakea uutta työpaikkaa. Timonen päätti hakea pakettilajittelijan työtä Duunitorin kautta. Sain tietää parisen viikkoa ennen kuin lopetin jakelussa, että pääsen Uusi työ löytyi pakettilajittelusta Kati Timosen postiura jatkuu irtisanomisen jälkeen Vantaan logistiikkakeskuksessa. lokeen töihin. Jakelussa työt päättyivät toukokuun viimeinen päivä. Pakettilajittelijan työt alkoi 9.6. Timosen työsuhde logistiikkakeskuksessa on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa. Teen iltavuoroa luisulla ja syötössä. Olen viihtynyt ihan hyvin vaikka uuteen työympäristöön ja työporukkaan tuleminen olikin vähän stressaavaa. Mutta kaikki ovat olleet mukavia ja auttavaisia. Ennen pyöräilin töissä säässä kuin säässä. Nykyisessä työssä en saa samanlaista liikuntaa, vaikka kyllä tässäkin tulee askelia ja lihakset kasvaa raskaita paketteja kantaessa. Tulevaisuuteen Kati Timonen suhtautuu rauhallisin mielin. En tiedä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, jäänkö postille vai en. Eikä tietämättömyys minua juuri haittaa. Menen minne elämä vie. < 13 REITTI_4_2025.indd 13 REITTI_4_2025.indd 13 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
15 14 14 S uomen lounaiskulmassa sijaitseva Nauvo on vilkas saariyhteisö, jonka kävijämäärät moninkertaistuvat kesällä, kun mökkivieraat ja turistit vierailevat saaristossa. Kesäasukkaiden saapuminen tarkoittaa luonnollisesti myös postimäärän kasvua, joskaan ei enää siinä määrin kuin ennen. Varsinkin lehtiä oli ennen paljon enemmän. Nykyisin kesäasukkaista harva tekee enää tilapäisiä osoitteenmuutoksia. Reitillä turistien kanssa täytyy olla tarkkana, koska he eivät ole tottuneet käyttämään kapeita ja ahtaita mökkiteitä, niin kuin paikalliset. Yleensä paikalliset väistää, mutta kesävieraat eivät osaa peruuttaa niin hyvin. Onneksi muistan missä on tienhaaroja ja missä voi mennä sivuille. Tunnen myös teiden mutkat ja pomput, kertoo Svahnström. Talvella pienet tiet voivat olla parhaassa kunnossa Kapea tiestö, jatkuva peruuttelu ja väistöt vaatii postinjakajalta tarkkuutta ja ammattitaitoa. Puhumattakaan tielle hyppivistä peuroista, joita tulee vastaan lähes päivittäin. Etenkin liukkailla ja talvikeleillä ajonopeudet pitää suhteuttaa kelien mukaan. Toisaalta pienet tiet saattavat olla talvella paremmassakin kunnossa kuin isommat, koska niillä ei ole liikennettä niin paljon. Ne ei mene peilijäähän. Toisinaan tiekunnat hoitaa hiekkateitä kunPostia, peuroja ja mökkiteitä Posti kulkee Nauvon saaristoidyllissä TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Charlotta Svahnström kääntelee rattia kapeilla teillä varmoin ottein ja sujauttaa postit laatikoihin. Vastaantulijoiden käsi nousee iloiseen tervehdykseen. Olemme 1500 asukkaan Nauvossa, joka koostuu noin 3000 saaresta. taa paremmin. Joskus laitan tiekunnalle kortin ja pyydän, voisiko jonkun kuopan korjata. Ja jos sattuu huonolla kelillä suistumaan ojaan, niin asiakkaat auttavat kyllä takaisin tien päälle. Postiurani aikana kukaan ei ole kieltäytynyt auttamasta. Saaristoreitin varrelle osuu useita kyliä, muun muassa Vikom, Biskopsö, Piparby, Dalkarby, Sommarö, Kirjais, Gyttja ja Öjen. Täällä maisemat ja luonto ovat todella kauniita. Paikallisilta maatiloilta ja tuottajilta voi ostaa niin perunat, mansikat, omenat kuin lihatkin. Ja taatusti tuoreena ja luomuna. Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin Nauvon pienestä kevytlähtöpisteestä Lahdentieltä lähtee kaksi jakelureittiä, joita Svahnströmin lisäksi jakaa Marina Sjöholm. Jakelupisteitä Nauvossa on noin 800. Nostalgian tuntua pieneen toimipaikkaan tuo vanhat puuhyllyt, joille ei tosin ole enää käyttöä, koska postit tuodaan valmiiksi lajiteltuina Paraisilta. Lossi vie Nauvon saaristossa Charlotan ja postit Käldingenistä Öjenin puolelle. REITTI_4_2025.indd 14 REITTI_4_2025.indd 14 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
15 14 15 Lauttamatka Paraisilta Nauvoon kestää kymmenisen minuuttia. Nauvossa ei ole vuoropäivämallia, täällä mennään ti-to mallilla jo siitä syystä, että haja-alueella posti on ainut toimija. Lehdet viedään asiakkaille päivittäin. Taajamajakelussa kilpailua jo on. Siellä markkinaa jakaa TS-yhtymän omistama Tietojakelu. Saariston venereittejä hoitaa alihankkija, jolle posti jakaa lähetykset omiin noutopisteisiin. Yhteistyö heidän kanssa sujuu ongelmitta. Charlotta Svahnström on koulutukseltaan agrologi ja neljännen polven nauvolainen. Agrologin töitä hän on tehnyt maatiloilla kesäisin lähinnä lomittajana. Kun alan vakituiset työt olivat kiven alla, hän haki parikymmentä vuotta sitten kesätöitä postista. Yhtä välivuotta lukuun ottamatta Svahnström on viihtynyt postissa, viimeiset kolme vuotta osa-aikaisena Ilmarisen kuntoututuella kahtena päivänä viikossa. Hän toimii myös työsuojeluedustajana Nauvon lisäksi Korpoossa ja Houtskarissa. Puhumme Charlotan kanssa reitillä paljon asiakkaista. Tuntuu siltä, että saaristossa ja haja-asutusalueella suhde asiakkaisiin on erilainen, jopa läheisempi kuin kaupungissa. Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin, niiden postit ja lehdet. Ja sitten jos lehti puuttuu, niin aletaan selailemaan, missä se on. Asiakkaan puolesta tietenkin harmittaa, jos lehti jää joskus tulematta, mutta tilanteista riippumatta pyrin antamaan asiakkaille aina mahdollisimman hyvää palvelua. Se on tärkeää. Kun asiakkaat tuntevat minut hyvin, he eivät ole niin vihaisia, vaikka postin systeemit pettäisi. Taukoihin ja ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota Työn tauotus ja ergonomia ovat autojakelussa tärkeitä, koska Nauvon kapeilla mökkiteillä pitää olla jatkuvasti tarkkana. Turhaa ei kannata työssä hosua ja kiirehtiä. Vie energiaa, kun pitää keskittyä koko ajan ajamiseen ja täytyy katsella samalla posteja. Olkapää tässä rasittuu, vaikka teenkin osa-aikatyötä. Samassa asennossa istuminen koko päivän tuntuu myös selässä. Nousen välillä autosta ja kävelen laatikolle, että saan liikuntaa. Marinan kanssa joskus suunnitellaan, että tehdään töiden jälkeen kaikenlaista ja mennään sinne ja tänne. Todellisuudessa työpäivän jälkeen on kuitenkin niin väsynyt, ettei usein jaksa tehdä juuri mitään, Svahnström nauraa. Työ on kuitenkin itsenäistä ja asiakaspalvelu tuo vaihtelua. Ja työympäristö! Täällä näkee kaikki vuodenajat ja kauniit maisemat. < Charlotta Svahnström ja Marina Sjöholm jakavat nauvolaisten postin. Postit jätetään Nauvossa venereiteille omaan noutolaatikkoon. Kirjelaatikon tyhjennys. Ei lähtevää tänään. REITTI_4_2025.indd 15 REITTI_4_2025.indd 15 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
17 16 E nnen koneellista reittilajittelua jakelussa pidettiin yhteisiä taukoja karkeanja reittilajittelun välissä. Msm:n ja Trecojen aikana taukojen pito on siirtynyt enemmän päivien alkuun ja loppuun. Esityön automatisointi on muuttanut työtä, työyhteisöä ja taukokäytäntöjäkin. Meillä oli tietty rutiini, että hoidetaan ensin aamukarkea yhdessä ja mennään sen jälkeen yhdessä kahville. Samassa mittakaavassa sitä ei enää ole, vaikka meillä edelleenkin toistakymmentä henkilöä pitää yhdessä taukoa. Suurin osa pitää kuitenkin sen vajaan puolen tunnin safkiksen ennen reitille lähtöä, Lundström kertoo. Taukojen pituuksista Herttoniemessä ollaan tietoisia. Joskus niistä on työnantajan kanssa väännetty, mutta yksimielisyyteen on päästy kuitenkin siitä, että taukojen kokonaispituus kokoaikaisella työntekijällä on keskimäärin tunti per päivä. Työnjohdon osalta ei ole tullut enää mitään huomautuksia taukojen pitämisestä, vaikka jokunen vuosi sitten sellaistakin oli ilmassa. Olen muistuttanut siitä, että porukka pitäisi maksimissaan 29 minuuttia kerralla, että tauko ei mene palkattomaksi. Mutta käytäntöjä on erilaisia. Luottamusmies Linda Lundström: Pitäkää taukoja! Postin perusjakelusta löytyy vieläkin työntekijöitä, jotka hosuvat reitit läpi pitämättä taukoja. Ja niitäkin vielä on, jotka aloittavat työt ennen työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa. Helsinkiläinen, Herttoniemen jakeluterminaalin luottamusmies Linda Lundström haluaa muistuttaa taukojen tärkeydestä. Omat taukotilat Herttoniemen jakeluterminaalista lähtee Kontulaa ja Mellunmäkeä lukuun ottamatta koko Itä-Helsingin jakelu: Herttoniemi, Itäkeskus, Laajasalo, Tammisalo, Roihuvuori ja Kulosaari. Viimeisimpänä terminaaliin muutti kesäkuussa Vuosaari. Herttoniemen terminaalissa on tietenkin omat taukotilansa, Helsinki 91 ja 93 taukopaikka löytyy taas Kauppakartanonkadulta, varhaisjakelun tiloista. Laajasalossa ei ole varsinaisesti omaa taukopaikkaa. Sieltä pitäisi polkea erikseen noin neljän kilometrin päähän Herttoniemeen pitämään taukoa, mitä ei haluta tehdä. Autokuskeilla on kyllä oma porukkansa, joka käy Santahaminan sotkussa munkkikahveilla, koska heillä on sinne kulkuoikeudet. Olen muistuttanut laajasalolaisia siitä, että periaatteessa reitteihin on laskettu, että sieltä tullaan tauolle. Eli halutaanko ajaa sähköpyörällä mieluummin taukopaikalle vai 20 hikirappua lisää reittiin? Näitä vaihtoehtoja kannattaa punnita, koska työnantaja seuraa jatkuvasti toteutuneita työaikoja. Lundström huomauttaa myös, että hosuminen aiheuttaa työtapaturmia ja ajaa työntekijät fyysisesti loppuun. Omakohtainen kokemus hänellä on viime huhtikuulta. Olin nukkunut yön tosi huonosti ja kävin töissä puolikierroksilla. Olin ihan nuutunut ja ajattelin, että hoidan nopeasti vain reitin, että pääsen konttorille lepäämään. Pidin vain pienen tauon ennen lähtöä ja jätin välitauon pitämättä. Reitin jälkeen tulin konttorille ja ajoin skootterilla risteyksen vähän yli ja kun yritin kaasuttaa ja samalla kääntää sitä voimakkaasti liian jyrkässä kulmassa, skootteri meni korkean katukiveyksen yli ja kaatui. Onneksi pysyin skootterin kyydissä, enkä tippunut kyydistä tai ottanut jalalla vastaan. Silloin olisin jäänyt 500 kiloa painavan skootterin alle. Pään löin kyllä voimalla asfalttiin, josta tuli pientä pääsärkyä. Käsi tuli kipeäksi, mutta onneksi siitä ei löytynyt mitään. Kaikki johtui väsymyksestä ja alhaisesta verensokerista. Onnettomuus muistutti minua tauoista ja vahvisti niiden pidon tärkeyttä. Hosumalla syödään työpaikkoja Koneellinen reittilajittelu on aiheuttanut sen, että työ on muuttunut entistä jakelupainotteisemmaksi ja ulkona tehtävän työn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Herttoniemessä jättöjen määrä pyörii tuhannen paikkeilla, kun reitit on tehty ja laskettu CDE-malliin. Vuosaaresta löytyy reittejä, joissa on 1500–1600 luukkua. Keskimäärin siellä on luukkuja noin 1200 per reitti. Eli Vuosaaressa on isommat reitit, kun meillä läTEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_4_2025.indd 16 REITTI_4_2025.indd 16 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
17 16 hempänä. Se yhtälö ei oikein toimi, kun meillä on kuitenkin lähtöpaikka sama. Ja tämä on tehty nimenomaan sillä, että Vuosaaressa on juostu ja tultu liian aikaisin töihin. Mutta minä puutun varmasti siihen, että töihin ei tulla ennen työvuoron alkua heittämään yhtään mitään. Se on meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Linda Lundström kertoo puhuneensa työkavereille aamupalavereissa siitä, että he syövät oman työpaikkansa tai pahimmassa tapauksessa työkaverinsa työpaikan, jos eivät noudata työaikoja ja jättävät tauot pitämättä. Olen myös muistuttanut Niemisen Heidin kirjoituksesta, että jos esimerkiksi 30 hengen konttorissa jokainen jättää 15 minuuttia taukoa pitämättä, se tarkoittaa yhden ihmisen työpaikkaa. Työnantajan vakuutus ei korvaa myöskään työajan ulkopuolella tapahtuvia työtapaturmia. < Linda Lundströmille huhtikuussa sattunut työtapaturma johtui alhaisesta verensokerista ja väsymyksestä. Riittävä tauotus ja oikea ravinto pitävät skarppina liikenteessä. Jakelussa voi pitää taukoa työn kannalta sopivimpana aikana Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kahvitaukoa koskevaan määräykseen ei ole kirjattu minuuttimääriä, mutta tämän kohdan osalta on olemassa pitkäaikainen käytäntö siitä, miten sopimuskohtaa on tulkittu. Työaikaan lasketun ruokatauon (palkallinen ruokatauko alle puoli tuntia, kun työaika on pitempi kuin kuusi tuntia) ja kahvitaukojen yhteenlaskettu aika on noin tunti kahdeksan tunnin työvuoroa kohden. Tauot voi pitää työnteon kannalta sopivimpana aikana. Kokonaistaukoajassa on hieman eroavaisuuksia eri työtehtävien ja työpaikkojen välillä. Vakiintunut käytäntö ja työehtosopimustekstille käytännön kautta annettu tulkinta on sopimuksenveroinen ja sitä ei voi työnantaja yksipuolisesti toiseksi muuttaa. Mahdolliset muutokset tapahtuvat työehtosopimusosapuolten yhteisestä sopimuksesta. Myös osa-aikaiselle työntekijälle kuuluu tauot (alle kuuden tunnin työvuoroissa kahvitauot). Taukojen pituudet muuttuvat suhteessa työpäivän pituuteen verrattuna. Jokaiselle jakelureitille on myös sovittava taukopaikat. Ensisijainen taukopaikka taajamissa on oma jakelutoimipaikka, jonne voidaan poiketa myös kesken jakelureitiltä. Mikäli ei ole mahdollista pitää taukoa toimipaikassa, on reitin varrelle sovittava kirjallisesti taukopaikka, joka voi olla esim. huoltoasema tai muu vastaava paikka. Myös haja-asutusalueella on sovittava taukopaikat kirjallisesti. Jokaisen työntekijän on itse huolehdittava siitä, että tauot tulee pidettyä. Työaika ei voi alkaa tai päättyä tauolla. Työssäjaksaminen ja esim. liikenneturvallisuus paranevat oikealla työn tauotuksella. Mikäli jakelureitilläsi ei ole sovittu taukopaikkaa, on oman alueen työsuojeluvaltuutettusi oikea henkilö, jonka puoleen voit kääntyä. Asiasta kannattaa kuitenkin kysyä ensin myös omalta esihenkilöltä. < JUSSI SAARIKETO, Liittosihteeri REITTI_4_2025.indd 17 REITTI_4_2025.indd 17 29.8.2025 15.37 29.8.2025 15.37
19 18 S ekä liiton että osastojen sääntöihin tuli useita muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat uusi jäsenlaji, rajoitetut jäsenoikeudet ja lisäys osastojen sääntöihin, jonka mukaan osastot eivät tee jäseniään koskevia työehtosopimuksia. Liiton sääntömuutokset on jo otettu käyttöön. Ammattiosastojen sääntömuutokset tulevat käyttöön, kun osasto on kokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt uudet mallisäännöt ja päättänyt ottaa ne käyttöön. Säännöissä oli aiemmin kaksi jäsenlajia, varsinainen jäsen ja eläkeläisjäsen. Uusissa säännöissä rajoitetaan varsinaisen jäsenen oikeuksia, mikäli jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa. Aiemmin yli kuuden kuukauden maksamattomuus johti aina jäsenen erottamiseen, uusien sääntöjen mukaan tämäkin mahdollisuus säilyy mutta rinnalle otettiin jäsenoikeuksien rajoittaminen. Jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksujaan toimitetaan useita maksumuistutuksia puolen vuoden aikana. Mikäli hän ei niihin vastaa eikä ilmoita perustetta maksuvapautukselle tai maksa jäsenmaksua, otetaan jäsenoikeuksien rajoittaminen käyttöön vaihtoehtona erottamiselle. Rajoitetuilla jäsenoikeuksilla jäsen saa vain liiton viestinnän, Reitti-lehden ja jäsenviesOsastot huomio! Käsitelkää ja hyväksykää sääntömuutokset osaston kokouksessa. TEKSTI: JARMO TUOMINEN Työehtoja järjestöasiantuntija PAUn liittokokous hyväksyi kesäkuussa liitolle ja ammattiosastoille uudet säännöt. Säännöt uusiksi mikä muuttui? tit. Tällaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta myöskään osaston kokouksissa. Rajoitetuilla jäsenoikeuksilla oleva ei myöskään saa liiton oikeudellista apua, eikä liitto maksa jäsenen työttömyyskassamaksua. Uuden jäsenlajin etuna on se, että mm. liiton jäsenrekisterin työtä helpotetaan, kun erottamisia tulee vähemmän ja jäsenen maksaessa jäsenmaksunsa voi jäsenyys jatkua varsinaisena jäsenenä. Aloite uuteen jäsenlajiin tuli logistiikkakeskuksesta, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja usein entinen työntekijä palaa takaisin alalle, oltuaan välillä vaikka kotimaassaan töissä. Osastojen sääntöihin tehtiin 4§ 4 momentin lisäys: Osasto ei tee jäseniään koskevia työehtosopimuksia. Lisäyksellä varmistetaan se, että kukaan ei voi vaatia ammattiosastoa tekemään työehtosopimusta. Liiton pääasiallinen tehtävä on solmia jäsenilleen alan työehtosopimukset. Osastoilla on velvollisuus valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimien työehtosopimuksien ehtoja sekä työsuhteita ja työolosuhteita sääteleviä sopimuksia ja säädöksiä. Osastoilla on mahdollisuus vaikuttaa tes-esitysten kautta työehtosopimuksiin. Liiton jäsenmaksupykälää ajanmukaistettiin poistamalla maininta pankkisiirrosta. Jäsenmaksu on maksettava joko työnantajaperinnän kautta tai kuukausittain liiton tilille liiton antamien ohjeiden mukaan. Osaston jäseneksi pääsystä päättää asianomaisen osaston toimikunta. Uusissa säännöissä osaston toimikunta voi valtuuttaa jäseneksi hyväksymisen myös liiton tehtäväksi. Tämä tehtiin, koska yhä useammin jäseneksi liitytään sähköisesti liiton kotisivujen kautta, eikä uusia jäsenhakemuksia tarvitse kierrättää osaston kautta, jos osaston toimikunta on liiton tähän valtuuttanut. Säännöistä poistettiin myös vanhentunut termi varhennettu vanhuuseläke. Liiton ja osaston sääntöihin voi tutustua liiton kotisivuilla osoitteessa pau.fi/pau/ saannot. < REITTI_4_2025.indd 18 REITTI_4_2025.indd 18 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
19 18 A kava pyysi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkentältä lausunnon työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudesta verojärjestelmän näkökulmasta. Lausunto osoittaa, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Lisäksi olisi jokseenkin mahdotonta rajata järjestöt, joihin jäsenmaksujen muutos kohdistuisi. Lausunnossa todetaan, että työmarkkinajärjes töjen jäsenmaksut ovat valtaosaltaan sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanot tuja luonnollisia vähennyksiä. Timo Viherkentän laatimassa lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita. Verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi tällöin olla syynä joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta. – Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. – Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio. Poistamiseen liittyisi useita käytännön ongelmia ennen muuta määrittelyssä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi. Jatkossa ilmeisesti ne Liiton jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto olisi poikkeuksellinen verosanktio yritykset, joiden työehtosopimuksia ei tehdä järjestöjen kautta vaan yrityskohtaisesti, voisivat vähentää tähän liittyvät kulut muun muassa oikeudellisista palveluista. Tämä vie työmarkkinatoimintaa hyvin erikoiseen suuntaan, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa. – Hallitus on tekemässä työmarkkinatoiminnan toteuttamisesta yhä hankalampaa. Valtion pitäisi Kansainvälisen työjärjestö ILOnkin sitoumuksien mukaisesti edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä. Säädettäessä poikkeuksia verojärjestelmän yleiseen logiikkaan rajanveto muodostuu hyvin keinotekoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämä ei ole kenenkään etu ja tämä ideologinen hanke tulisi unohtaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hallitus kertoi kevään puoliväliriihen yhteydessä poistavansa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskisi sekä työnantajaettä työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat toimittaneet Timo Viherkentän laatiman lausunnon pääministeri Petteri Orpolle ja maan hallituksen käytettäväksi. Lainsäädäntömuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. < Lähde: SAK 19 REITTI_4_2025.indd 19 REITTI_4_2025.indd 19 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
21 20 N euvonnan lisäksi työhön kuuluu muun muassa työpaikkavierailuja ja ay-koulutusta. Linna palvelee Ahvenanmaalla myös PAUn jäseniä. Aikaisemmin viidellä SAK:laisella liitolla oli yhteinen asiamies Ahvenanmaalla ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hoiti työnantajavelvoitteet. Kun SAK:ssa oli muutosneuvottelut syksyllä 2024, aikaisempi kuvio purkautui. SAK toimii nyt työantajana ja Kristiina Linna palvelee kaikkia SAK:n liittojen, myös PAUn ahvenanmaalaisia jäseniä. Åland Post on itsenäinen MannerSuomen postista. PAUn jäsenet ovat järjestäytyneet Ahvenanmaalla omaan ammattiosastoon. Keväällä Ahvenanmaalle solmittiin yrityskohtainen työehtosopimus, joka yhdenmukaistaa Åland Postenin työntekijöiden työehtoja lähemmäksi yleissitovan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen (VLTES) säännöksiä. Aiheesta lisää Reitissä nro 3/2025. Ehkä on selkeämpää, että valtakunnallinen TES tulee täälläkin voimaan. Näin ehkäistään neuvottelujen turha venyminen, arvioi Linna. Puhelinneuvontaa laajalla skaalalla Kristiina Linnan toimenkuva on varsin laaja. Hän on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2018 alueja järjestöasiantuntijana puoleksi Lounais-Suomen alueella, puoleksi ruotsinkielisen Suomen paikkakunnilla, Turun lisäksi muun muassa Kokkolassa ja Vaasassa. Vuoden alusta alkaen hänelle ovat kuuluneet edelleen SAK:n ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen koko maahan ja lisäksi Ahvenanmaa. Tekemistä ja tulkintaa siis riittää. Uusi SAK:n aluetoimitsija aloittanut Ahvenanmaalla Vuoden alussa aloittanut SAK:n alueja järjestöasiantuntija Kristiina Linna haluaa nostaa SAK:n lipun ylemmäs saarimaakunnassa. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: ILKKA HEINO Kristiina Linna auttaa osan ajastaan eri SAK:n jäseniä Ahvenanmaalla niin puhelimessa kuin työpaikkakäynneillä. Noin puolet työajasta hän työskentelee etänä Raisiossa. SAK:n Ahvenanmaan aluetoimisto Kristiina Linna Alueja järjestöasiantuntija puh. 044 430 9766 kristiina.linna@sak.fi Statens ämbetshus, Torggatan 16 C 22100 Mariehamn Olen täällä vähintään kymmenen työpäivää kuukaudessa. Mutta kun toiminta on alkanut, olen ollut yli puolet, noin 60–70 prosenttia ajasta Ahvenanmaalla, Linna arvioi. Hänellä on pitkä ja monipuolinen 19 vuoden kokemus valtiolla työsuojelutarkastajana. Niinpä monet työehtosopimukset (TES) ovat tuttuja. Linnan äidinkieli on suomi, mutta matkan varrella hän on oppinut ruotsin sujuvasti. Päivittäisessä työssä niin etätyöstä kotipaikalta Raisiosta kuin toimistolta Maarianhaminastakin puhelinneuvontaa on laajalla skaalalla. Osa soittajista on jopa järjestäytymättömiä. Neuvon kyllä heitäkin, mutta kehotan liittymään omaan liittoon. Varsinkin jos heidän asiansa vaatii jatkotoimenpiteitä. Lisäksi välitän kunkin liiton asiamiehen yhteystiedot, jos asia ei ratkea puhelinkeskustelussa. Ovet avoinna kaikille Aluetoimitsija Kristiina Linna tervehti kesäkuun alussa Maarianhaminassa toimistossaan paikallisia ay-aktiiveja avointen ovien päivänä. Paikalle saapui tusinan verran ay-väkeä ja muutama paikallinen poliitikkokin. Avointen ovien päivässä oli mukana myös Linnan esimies SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Hän kertasi aluetoimiston aloituksen taustoja. SAK:n muutosneuvotteluissa syksyllä 2024 jouduttiin irtisanomaan ja muuttamaan työntekijöiden toimenkuvia. Syvärisen mukaan oli ”onni onnettomuudessa”, että Ahvenanmaalle löydettiin Kristiina Linna, kielitaitoinen ja asian osaava tekijä. Tietojeni mukaan Ahvenanmaalla on aika nuiva suhtautuminen järjestäytymiseen yleensä. Tähän yritämme uuden toimiston avulla saada muutosta parin vuoden aikana. Paitsi uusille jäsenille pitää myös työnantajille saada viestiä, että sopiminen ja järjestäytyminen on kaikkien osapuolten etu, sanoo Syvärinen. < REITTI_4_2025.indd 20 REITTI_4_2025.indd 20 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24