• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2025 Säännöt uusiksi mikä muuttui? 18 16 Työn tauotus on tärkeää 26 Samae Koskinen koskettaa lauluilla Charlotta Svahnström jakaa postia Nauvon saaristoidyllissä 14 12 Perusjakelu muutti Vantaalla PKS 2-terminaaliin Sillan kautta uuteen työhön 6 REITTI_4_2025.indd 1 REITTI_4_2025.indd 1 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 3 2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Vantaan jakelu saman katon alla 11 PUHEENJOHTAJALTA: Henkilöstöpolitiikka näkyy neuvottelupöydässä 12 Silta-hanke auttaa työllistymisessä 13 Uusi työ löytyi pakettilajittelusta 14 Posti kulkee Nauvon saaristoidyllissä 16 Pitäkää taukoja 18 Säännöt uusiksi mikä muuttui? 19 Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto olisi verosanktio 20 Uusi SAK:n aluetoimitsija aloittanut Ahvenanmaalla 21 Wolt tarjoilee ruokaläheteille erikoista kuvausta työsuhteen merkityksestä 22 Li Andersson johtaa EU:ssa työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaa 24 Kirjejakelu loppuu Tanskassa 26 Samae Koskinen – luova duunari 28 KYSYVÄLLE VASTATAAN 30 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 31 SANA ON VAPAA: Koneellinen lajittelu on tehotonta 32 A-kassa vastaa: Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla 33 Ristikko 34 MENOON MUKAAN 39 Postiljoonien ay-toiminta käynnistyi 120 vuotta sitten 40 FFC:s nya regionexpert på Åland har inlett sitt arbete 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 43 Muutosilmoitukset Reitti 4 | 2025 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2025 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 29.9. 22.10. 6 24.11. 17.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 13 22 26 REITTI_4_2025.indd 2 REITTI_4_2025.indd 2 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Petman, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Milloin Posti lopettaa kirjeiden jakelun? Seuraavan Reitin deadline on 29. syyskuuta. Lehti ilmestyy 22.10. Pä äk ir jo it us Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto J o reilun kymmenen vuoden ajan on varmasti jo kyllästymiseen asti puhuttu laskevista lähetysmääristä ja postialan murroksesta. Tosiasioita ei pääse kuitenkaan pakoon, eikä kehitykselle näy loppua. Muutoksen taustalla on tietenkin digitalisaatio ja valtava tietotekninen murros. Myös alan kilpailu on lisääntynyt, työehtoja shoppailtu ja asiakaskäyttäytymistä ohjattu hinnoittelulla. Esimerkiksi lehtien jakelukustannukset ovat viime vuosina nousseet kymmenillä prosenteilla, puhumattakaan kirjeen postimaksuista. Kotimaan enintään 50 gramman kirjeen postimaksu on noussut huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 postimerkin hinta oli 1,10 euroa. Nyt kirjeen tai postikortin lähettämisestä joutuu pulittamaan 2,75 euroa. Tämä tarkoittaa 150 prosentin korotusta kymmenessä vuodessa. Ei siis ihme, että 2000-luvulla kirjemäärästä on hävinnyt noin 75 prosenttia. Tässä lehdessä (s. 24) kerrotaan Tanskan postin tilanteesta. Siellä lähetysten määrä on vähentynyt vielä enemmän. Peräti 90 prosenttia vuodesta 2000 lähtien. Tanskan ja Ruotsin yhteinen postiyritys Post Nord teki radikaalin ratkaisun ja päätti lopettaa Tanskassa koko kirjejakelun tämän vuoden loppuun mennessä. Postin kirjelaatikot kerätään pois ja postimerkkien myynti lopetetaan. Tanskalaisten päivälehtien omistama yritys DAO (Dansk Avis Omdeling) hoitaa erityisryhmien jakelun. Tanskassa kirjeen kulkunopeutta hidastettiin lainmuutoksella viiteen päivään vuonna 2016. Tätä päätöstä vauhditti neljä vuotta aiemmin säädetty laki sähköisestä postilaatikosta. Jakelupäiviäkin on Tanskassa vuosien varrella vähennetty. Viime vuosina posti on kulkenut vain kerran viikossa. Myös meillä Suomessa kehitys kulkee samoja latuja. Kirjeen kulkunopeutta muutettiin käytännössä neljään päivään vuoden 2017 postilain uudistuksessa ja parhaillaan valmistellaan viranomaispostin digitalisointia. Sähköisiä postilaatikoitakin löytyy, esimerkiksi OmaPosti ja Suomi.fi. Jakelumallien muutokset käynnistyivät neljä vuotta sitten, joka on tarkoittanut meilläkin jakelupäivien vähenemistä. Onko meillä edessä sama tulevaisuus kuin Tanskassa? Museoidaanko muistot kirjejakelusta pian Postimuseoon? < JUHA PÖYRY REITTI_4_2025.indd 3 REITTI_4_2025.indd 3 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 5 4 A r i K o m u la i n en Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Hallitus teki henkilövalintoja PAUn uusi liittohallitus teki ensimmäisessä kokouksessaan 13.8. henkilövalintoja. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimihenkilöiden pääluottamusmies Laura Meriläinen. Liittosihteeriksi valittiin Jussi Saariketo, taloudenhoitajaksi Lena Lahti sekä tositetarkastajiksi Juha Torvinen ja Mauri Alanen. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. < Tes-neuvottelut käynnissä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät elokuussa. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.10.2025 saakka. Pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikkaalan sopimukset puolestaan 31.1.2026 asti. Liittohallitus nimesi liiton neuvottelijoiksi puheenjohtaja Heidi Niemisen, liittosihteeri Jussi Saarikedon, juristi Veera Petmanin, työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomisen sekä valtakunnallisen pääluottamusmiehen Juha Torvisen. PAUn liittovaltuusto kokoontui elokuun puolivälissä tesseminaariin priorisoimaan tavoitteita tes-neuvotteluihin. 11 osastolta tuli yhteensä 55 tes-esitystä. Esityksiin otettiin mukaan kaikki osastojen tes-aloitteet kuluvan tes-kauden ajalta syksystä 2021 lähtien. < Valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen jatkaa liiton varapuheenjohtajana. Tes-seminaarissa pohdittiin liiton tavoitteita neuvotteluihin. Ju ha Pö yr y 4 REITTI_4_2025.indd 4 REITTI_4_2025.indd 4 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 5 4 Osaston aktiivit kurssille! Kiljavan opisto järjestää 10.-14.11.2025 kurssin osastojen ja yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi pidetään Helsingissä ja sen viimeinen hakupäivä on 20.10. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Lisätietoja: pau.fi/koulutus. < Henkilöstörahaston nostoilmoitusaika on käynnissä Posti Group Oyj:n henkilöstörahaston nostoilmoitusaika on käynnissä 27.8 15.9.2025. Posti Group Oyj:n henkilöstörahaston päivittyneet rahasto-osuuksien arvot on julkaistu 27.8.2025 rahaston verkkopalvelussa https://incentive.online/posti. Samalla käynnistyi vuotuinen rahastoosuuksien nostoilmoitusaika henkilöstörahastoon säästettyjen Kiitos-, Bravo ja STIpalkkioiden nostamiseksi. Yhtiö palkitsi henkilöstöä vuoden 2024 hyvästä tuloksesta maksaen kollektiivisen palkkion henkilöstörahastoon ja nyt myös tästä palkkiosta on mahdollisuus tehdä nosto. Postija logistiikka-alan unioni PAU piti myös henkilöstön palkitsemista esillä viime syksyn tes-neuvotteluissa. Rahastoon säästetyistä palkkioista siirtyy vuosittain 15 % osuuteen, jonka voit nostaa halutessasi rahana pankki tilillesi. Voit tehdä nostoja rahastosta kerran vuodessa. Nostettavaksi ilmoitettujen rahasto-osuuksien maksupäivä on Postin henkilöstörahastossa aina syyskuun viimeinen pankkipäivä (30.9.2025). Henkilöstörahasto-osuuden nostosta 20 % on verovapaata ja 80 % verotettavaa muuta ansiotuloa. Mikäli haluat tehdä noston, sinun tulee tehdä nostoilmoitus verkkopalvelussa 15.9.2024 mennessä. Vuosittain nostettavissa olevan rahastoosuuden määrä kasvaa, jos nosto-oikeutta jättää käyttämättä. Nostamatta jätetty osuus kerryttää myös sijoitusten tuottoa ja arvonmuutosta. Henkilöstörahaston jäseniä kannustetaan päivittämään tietoihinsa puhelinnumeron sekä henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen verkkopalveluun kirjautumisen yhteydessä. < Alennusta työväenlehdistä PAUn jäsenet saavat Demokraatin ja Kansan Uutisten tilauksista 35 € alennuksen. Muiden palkansaajalehtien tilauksista alennus on 20 €. Alennus koskee myös sähköisiä näköislehtiä. Myös osa ammattiosastoista myöntää tukea palkansaajalehtien tilaamiseen. Kysy tuesta siis myös omasta osastostasi. Kun tilaat lehden, kerro ammattiliiton jäsenyydestä. Kerro myös ammattiosastosi yhteystiedot, jos se antaa lehtiedun. Liiton lehtietu koskee seuraavia lehtiä: Demokraatti, Kansan Uutiset, Itäsuomalainen, Tiedonantaja ja Arbetarbladet. < 5 REITTI_4_2025.indd 5 REITTI_4_2025.indd 5 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 7 6 Työnkuva 6 Toukokuussa Postin uuteen terminaaliin muutti koko Vantaan perusjakelu Korsoa ja Martinlaaksoa lukuun ottamatta. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Vantaan jakelu saman katon alla Vantaan Suokalliontielle on keskittynyt useita Postin eri toimintoja. Viimeisimpänä teollisuusalueelle muutti lähes koko Vantaan perusjakelu. REITTI_4_2025.indd 6 REITTI_4_2025.indd 6 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 7 6 7 P ostin uusi terminaali PKS 2 sijaitsee Suokalliontiellä antaan Viinikkalassa K3Logistics alueella Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Saman tien toisella puolella sijaitsee myös Postin rahtiterminaali PKS 1. Molemmat paikat ovat saman terminaalipäällikön alla. Pientä sekaannusta asiakkaille on tullut terminaalien osoitteista, kun PKS 1 sijaitsee osoitteessa Suokalliontie 2 ja PKS 2 Suokalliontie 1, kertoo PKS 2 terminaalin, perusjakelun tuotantoesihenkilö Christine Eret. PKS 2:n luvut ovat isoja. Terminaalissa on 14 000 neliötä, joista perusjakelulla noin 900 neliötä. Jakelupisteitä on 104 524 kappaletta, restanteasiakkaita 2400 ja vientiasiakkaita 1450 kappaletta. Koko talossa on henkilökuntaa noin 200. Terminaalissa on myös varhaisjakelu, Vantaan kevyt kuljetus, perille saamattomat, kotijakelu, rengaslogistiikka ja juomalogistiikka. Viimeisenä taloon muuttaneen perusjakelun puolella on 61 työntekijää ja reittejä AB-vuoropäivämallissa 83. Jättimäinen vientilajittelukenttä selittyy lentokentän läheisyydellä. Perusjakelun puolella on kolme esihenkilöä. Teemme töitä tiiminä. Ryhmävastaavia on neljä, joista yksi tekee pelkkää dataa ja yksi hoitaa autoja, huolehtii niiden latausinfrasta, ongelmatilanteista ja huoltokierrosta. Tuoveja eli tuotevirranohjaajia on kahdeksan. Tilaa ja uutta kalustoa PKS 2:ssa kaikki on uutta, kiiltävää ja tilavaa. Terminaalin toisesta kerroksesta löytyy yhteiset sosiaalitilat, iso keittiö, hauskasti lentoyhtiöiden mukaan nimettyjä neuvotteluhuoneita, kuntosali, pukuhuoneet ja suihkutilat. Terminaalissa toimi aiemmin norjalaisomisteinen ruoan verkkokauppayritys Oda, joka lopetti toimintansa Suomessa pari vuotta sitten. Tikkurilassa oli ongelmana epäkäytännölliset tilat, jotka lokeroitui omiin osiin. Nyt on selkeä, iso halli, jonne saatiin uusi kalusto. Moni asia, joka oli Tikkurilassa ongelma, korjaantui täällä. Ennen muuttoa perusjakelun henkilöstöä tiedotettiin käytännössä joka toinen viikko siitä missä mennään ja mitä muutoksia on tulossa. Jokainen kävi tutustumassa tiloihin etukäteen. Jakajat saivat nähdä reittimuutokset, kommentoida, muokata niitä ja olla datan tekijän kanssa yhdessä koneen kanssa niitä katsomassa. Suurin osa reiteistä pysyi kuitenkin aika samana. Eniten reittimuutoksia tuli Tikkurilan alueelle, Eret sanoo. Merkittävin muutos reitteihin tuli matkojen myötä, kun siirtymät reiteille piteni. Kaikki pyöräreitit muutettiin skootterija autoreiteiksi. Kauimpana Suokalliontien terminaalista sijaitsee Länsimäki, jonne ajaa 20-30 minuutissa. Se on ollut iso muutos, koska aika harva oli jakanut aiemmin postia Olga Uspenskaia Hau Nguyen REITTI_4_2025.indd 7 REITTI_4_2025.indd 7 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 9 8 Työnkuva Terminaaliin tilattiin 48 kpl uusia E Berlingo Citroen sähköautoja. PKS 2 terminaali • Suokalliontie 1, 01740 Vantaa, kokonaispinta-ala 14 000 m², josta perusjakelulla 900 m². • Perusjakelu, varhaisjakelu, Vantaan kevyt kuljetus, perillesaamattomat, kotijakelu, kevyt kuljetus, rengaslogistiikka, juomalogistiikka • Noin 200 työntekijää, perusjakelussa 61 • 104 524 jakelupistettä • 2400 restanteasiakasta • 1450 vientiasiakasta Postin autolla. Sikäli meillä kävi kuitenkin tuuri, että vain kahdella ihmisellä ei ollut ajokorttia. Heille Posti kustansi mopokortit skootteria varten. Terminaaliin tuli uusia E Berlingo Citroen sähköautoja 48 kappaletta. Autoista on muuten tykätty, mutta isoin harmitus on ollut lyhyt turvavyö. Lisäksi renkaiden paineissa ja kestävyydessä on ollut haasteita. Isoin miinus on ollut kuitenkin auton sivuikkunan karmin kulmamuotoilu, joka aiheuttaa haasteita työn ergonomiaan. Työmatkat muuttuivat Muutto uuteen terminaaliin sujui Christine Eretin mukaan hyvin ja työt ovat lähteneet mallikkaasti käyntiin. Kustannusten, laadun ja työturvallisuudenkaan osalta ei tapahtunut minkäänlaista notkahdusta. Suurin muutos työntekijöillä liittyy työmatkoihin. Osalla matka piteni, mutta Keskija Länsi-Vantaalla asuvilla lyheni. PKS 2 terminaali sijaitsee Viinikkalan teollisuusalueella, jonne julkisilla ei pääse yhtä helposti kuin aiemmin Tikkurilaan. Suokalliontielle pääsee parilla bussilla ja junakin kulkee, mutta lähin asema on muutaman kilometrin päässä Aviapoliksessa. Hankalin työmatka on niillä, jotka tulevat töihin Itä-Vantaalta, Hakunilasta tai Länsimäestä. Esimerkiksi yksi työntekijä tulee töihin neljällä eri bussilla. Työvuoroja on rukattu kuitenkin niin, ettei kenenkään tarvitse lähteä töihin kohtuuttoman aikaisin. Moni tulee omalla autolla ja osa kimppakyydeillä. Tuotantoesihenkilö Christine Eret ja postityöntekijä Tarja Haverinen. Postityöntekijä Dmitri Donskoin mielestä terminaalin ilmastointia pitäisi parantaa. Kesän helteillä oli tukalan kuumaa ja ilma oli raskasta hengittää. Donskoi toivoo, että työntekijät otetaan vieläkin enemmän uudistuksissa mukaan. Igbewi Igbinomwanhia REITTI_4_2025.indd 8 REITTI_4_2025.indd 8 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 9 8 Seija Frisk on perusjakelun suora ja rempseä luottari F risk toimii PKS 2:ssa myös ryhmävastaavana ja työsuojeluasiamiehenä. Luonteeltaan hän on suora ja rempseä, eikä pelkää sanoa mielipiteitään. Kun tutustuin paikkaan ensimmäistä kertaa, sanoin heti, että tämähän on ihan perseestä ja tänne on äärimmäisen vaikea tulla. Moni jakajakin sanoi siitä minulle. Tyyliini kuuluu puhua suoraan, enkä nuoleskele ketään. Mutta pitää muistaa, että asiat riitelee, ei ihmiset. Ja kultainen keskitie löytyy aina. Tutustumisen jälkeen Frisk on kotiutunut terminaaliin kuitenkin hyvin. Itse paikasta olen ollut aika innoissani. Täällä on tosi paljon Postin eri toimintoja ja nyt meillä on keittiökin. Tikkurilassa vesivahingon takia sitä ei ollut yli vuoteen. Ensi töikseen – suorapuheinen kun on – Frisk vaati jakelun puolelle omia vessoja. Ensimmäistä kertaa, kun kävimme täällä, kysyin missä täällä on vessat. Ne osoitettiin toiselta puolelta hallia, jonTerminaalissa on muuten kaikki kunnossa, mutta lämpötilaan, ilmanvaihtoon ja meluhaittaan pitää puuttua, sanoo perusjakelun luottamusmies Seija Frisk. Ryhmävastaava ja luottamusmies Seija Frisk tekemässä reittisuunnittelua. ne on matkaa. Sanoin, että mehän ei aleta käyttää taukoja siihen, että kävellään pitkiä matkoja vessaan. Ja niin tänne jakelun puolelle rakennettiin jälkikäteen meitä varten vessat. Onneksi minulla on suuri suu, Frisk nauraa. Mutta ilmastoinnissa riittää vielä töitä. Kesä oli Friskin mielestä ”yhtä helvettiä”, kun sisälämpötila huiteli helteillä yli 26 asteessa. Ja kun paikalla oli paljon ihmisiä, tuntui ettei happi liiku. Ongelmasta tehtiin kyllä falconeita, mutta ilmankosteus oli työnantajan mielestä alle 50 % ja lämpötilakin sopivasti 21. Tuulettimia kyllä on, mutta niiden laatu on vähän niin ja näin, ja ne lähtee toimimaan vasta puoli kahdeksan aikaan, kun porukka lähtee reiteille. Terminaalin melu on ongelma, johon on luvattu puuttua. Seinissä ei ole vielä äänieristeitä tai akustiikkalevyjä, jotka vaimentaisivat rullakoiden siirtelystä ja laatikoiden heittelystä aiheutuvaa melua. Ensi hätään osaan rullakoista asennettiin pehmennettyjä renkaita ja laatikoiden viskely lattiallekin on vähentynyt, kun siitä on puhuttu. Tietoa jaettiin paljon Seija Frisk antaa työnantajalle tunnustusta siitä, miten hyvin työntekijöitä pidettiin ajan tasalla, kun muuttoa valmisteltiin. Reittisuunnitelmat oli esillä kahvihuoneen pöydällä ja niitä pyydettiin katsomaan ja korjaamaan, jos oli aihetta. Pitkään niitä myllytettiin. Ja aina kun tuli uutta tietoa, palvelupäällikkö piti huolen, että niistä kerrottiin. Ja kun pääsimme pureskelemaan tietoa etupeltoon, ei tullut mitään sylkemisreaktiota. Muutos ei tunnu niin pahalta, kun asioihin pääsee vaikuttamaan etukäteen. Frisk on tehnyt perusjakelussa luottarin hommia jo pitkään. Edunvalvojan ura alkoi 2000-luvun alussa Leinikkitiellä Vantaa 35:n puolella, jatkui Koivukylässä, Tikkurilassa ja nyt PKS 2-terminaalissa. Työntekijät ovat ymmärtäneet liiton merkityksen ja järjestäytyneet hyvin liittoon. Tykkään tästä porukasta ihan hirveästi ja meillä on hyvä työyhteisö. Ryhmävastaavan rooli on auttanut ymmärtämään myös budjettia ja kuluja, ja sitä mitä mikäkin maksaa. REITTI_4_2025.indd 9 REITTI_4_2025.indd 9 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 11 10 10 ”Pidän näistä tiloista. Työtilat on lähempänä ja asiat on järjestetty hyvin, näkee selkeässä tilassa mitä muut tekee. Kun pakettimäärä kasvaa, niin silloin näkee tilojen riittävyyden ja toimivuuden paremmin. Taukotilat on nyt kauempana kuin ennen, mutta se ei haittaa, koska autot on lähempänä. Pääsee tauolta helpommin autolle. Asun Aviapoliksen vieressä ja kuljen työmatkat pyörällä. Matkaa tulee yhteen suuntaan 4,9 km. Aion kokeilla pyörällä kulkemista myös talvella. ”Asun Korsossa ja tulen sieltä töihin kahdella bussilla. Ennen yhteydet oli vähän parempia, kun oltiin Tikkurilassa. Työmatka suuntaansa on nyt about 45 minuuttia. Niillä kulkeminen tänne on ollut vähän vaikeaa, mutta muuten täällä on ollut ihan mukavaa. Olen autojakelureitillä Tikkurilassa ja Korsossa, jossa on kevytlähtöpiste. On tämä niin valtava paikka, että ei täällä ainakaan tila kesken lopu. Reitin jälkeen tulee jonkun verran istuttua kahvihuoneessa. Työkaverit on samaa poppoota kuin Tikkurilassakin. Tulen töihin myöhemmin kuin muut ja tykkään olla omissa oloissani, olen sen verran introvertti. Tiloihin olen ihan tyytyväinen. Mitä tulee työn sujuvuuteen, niin on nämä paremmat tilat kuin Tikkurilassa. ParkkiPostityöntekijä Aleksandra Prudtseva: Työtilat on järjestetty hyvin Postityöntekijä Samuli Kytömäki: Suurin muutos on jakeluvälineissä paikalta pääsee heti liikkeelle, ei tarvitse lähteä seikkailemaan mihinkään maanalaisiin parkkipaikkoihin. Eikä täällä tarvitse miettiä mihin auton parkkeeraa. Sille löytyy aina oma paikka. Uusien sähköautojen rengaspaineissa oli kesällä ongelmia. Olisiko helteillä kuuma asfaltti vaikuttanut niihin jotenkin? Sähköautolla pitää katsoa monttujen perään vielä tarkemmin kuin tavallisessa autossa. Työssä suurin muutos liittyy jakeluvälineeseen. Aiemmin mentiin pyörällä, nyt skootterilla ja jakeluautolla. Liikenteessä pitää olla nyt tarkempi. Muutosta kerrottiin ajoissa ja siitä mitä se tarkoittaa. Tikkurilassa en osallistunut paljon palavereihin, mutta palaverikansioon tutustumalla sain tietää missä mennään. Kommunikaatiota oli ainakin paljon”. Samuli Kytömäen mielestä suurin muutos uudessa terminaalissa liittyy jakeluvälineisiin. Aiemmin mentiin pyörällä, nyt skootterilla ja jakeluautolla. Aleksandra Prudtseva toivoo parannusta sähköautojen ergonomiaan. Citroenin sivuikkunan karmin kulmamuotoilu ei ole jakelutyöhön sopiva. Jaan reittini autolla, aiemmin olen ajanut Viton takavetoisella kesät ja talvet. Sähköautossa ei ole paljon eroa bensa-autoon, mutta ergonomiassa on parannettavaa, koska uusissa autoissa ikkunan muotoilussa ei ole huomioitu jakelutyötä. Jaan useita reittejä, muun muassa Korsossa, Koivukylässä ja Kivikossa. Yleensä Korsossa, mutta jaan aina missä tarvitaan. Se on huono puoli, että Korsoon täältä on matkaa. Kun oltiin Tikkurilassa, kaikki oli keskemmällä”. < REITTI_4_2025.indd 10 REITTI_4_2025.indd 10 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Henkilöstöpolitiikka näkyy neuvottelupöydässä 11 P AUn hallitus päätti elokuun kokouksessaan irtisanoa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2025. Neuvottelut uudesta sopimuksesta alkoivat perjantaina 22.8. Tavoitteena on molemmilla puolilla neuvottelupöytää, että uusi sopimus saadaan tehtyä vielä tämän sopimuskauden aikana eli viimeistään lokakuun lopussa. Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskeva työehtosopimus päättyvät 31.1.2026. Vaikka niiden osalta neuvottelut alkavat myöhemmin, on näiden sopimusten osalta perinteisesti löytynyt ratkaisut nopeasti sen jälkeen, kun nämä ensimmäiset neuvottelut on edenneet riittävän pitkälle. Olen jo useammassa jäsentilaisuudessa ja myös medialle saanut kertoa omat ennustukseni siitä, että tuleeko syksyn neuvotteluista vaikeat vai vähemmän vaikeat. Tällä kertaa ennakoin meidän alallemme varsin rauhallisia neuvotteluita, vaikka monella muulla alalla viime keväänä ja talvena neuvottelut ajautuivat työtaisteluihin. Posti yrityksenä ja koko ala on yhä digitalisaation aiheuttaman murroksen keskellä ja siitä johtuvia muutoksia tapahtuu yrityksessä jatkuvasti – surullisin osa tätä kaikkea on työpaikkojen katoaminen ja muutosneuvottelut. Mutta tästä kaikesta muutoksesta huolimatta on henkilöstöpolitiikkaan tullut pahimpien vuosien jälkeen monta astetta lisää inhimillisyyttä ja yhteistyöhalua. Tämä tietysti näkyy myös neuvottelupöydässä ja helpottaa ratkaisujen löytymistä. Samalla on myös todettava, että neuvottelurauhaa taitaa edistää myös omistajan julkisuuteen lausumat pohdinnat Postin mahdollisesta listaamisesta pörssiin. Tällaisen pohdinnan kohteena olevassa yrityksessä omistajan intressi on varmasti myös edistää työehtosopimuksen syntymistä ilman työrauhahäiriöitä. Viime talvena monet tes-neuvottelut ajautuivat lakkoihin maan hallituksen työlainsäädäntöheikennysten vuoksi. Työehtosopimuksiin pyrittiin ammattiliittojen toimesta viemään sellaisia asioita, joilla olisi lievennetty lainsäädäntö muutosten vaikutuksia. Meillä jo onneksi moni tuollainen asia on valmiiksi sopimuksissa. Hallitus on muun muassa helpottamassa irtisanomisia siten, että jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi ”asiallinen syy”. Meillä työehtosopimusten kirjaukset edellyttävät sekä asiallista että painavaa syytä. Hallituksen valmistelussa on myös muutokset, joilla vuoden mittaisten määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman perustetta mahdollistettaisiin ja lomautusilmoitusajat lyhennettäisiin. Meillä työehtosopimus edellyttää, että määräaikaisissa sopimuksissa pitää olla peruste ja lomautusilmoitusajat ovat meillä jo nyt lakia paremmat. Eli näistä asioista ei tarvitse viedä esityksiä neuvottelupöytään. Mutta nämä asiat pitää sopimuksista löytyä jatkossakin. Elokuun valtuustoseminaariin PAUn osastot olivat lähettäneet 55 työehtosopimusaloitetta ja valtuusto laittoi nämä esitykset tärkeysjärjestykseen. Työnantajalla on luonnollisesti oma tekstiesityslistansa. Ja tekstien lisäksi neuvottelupöydällä on luonnollisesti niin palkankorotustavoite kuin kysymys sopimuskauden pituudesta. Eli kyllä siellä neuvottelupöydän äärellä hetki vierähtää, vaikka rauhallista neuvottelukierrosta olen ennustellut. < REITTI_4_2025.indd 11 REITTI_4_2025.indd 11 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 13 12 P ostialan murrokselle ei näy loppua. Printtipostin volyymi on vapaassa pudotuksessa ja muutosneuvottelut jatkuvat. Valoa tunneliin tuo kuitenkin keväällä käynnistynyt Silta-hanke, jossa postilaisille tarjotaan mahdollisuuksia työllistyä uusiin tehtäviin. Sisäisten urapolkujen lisäksi Posti tarjoaa myös erilaisia tukitoimia ja koulutusohjelmia työllistymisen tueksi. Meillä on aika paljon mahdollisuuksia ja laaja kirjo tehtäviä, mihin postilaiset voivat sisäisesti hakea. Haluamme asettaa postilaiset aina etusijalle ja etsimme koko ajan erilaisia tapoja, millä voisimme tukea sisäisten hakijoiden työllistymistä, sanoo Postin henkilöstöpäällikkö Jenni Ailio. Suomen huono talousja työllisyystilanne näkyy Postissakin hakijoiden määrässä. Postin tehtäviin haetaan laajalla skaalalla ja monitasoisella osaamisella. Suorittaviin työtehtäviinkin haetaan korkealla koulutustasolla. Meillä on kuitenkin paljon prioriteettihakijoita, eli niitä, jotka ovat uudelleensijoituksen tai takaisinottovelvoitteen piirissä. He ovat hauissa aina etusijalla. Tämä liittyy myös Sillan toimintamalliin. Postin kaikki avoimet työpaikat löytyvät Posterin Ura meilläsivustolta. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Silta-hanke auttaa työllistymisessä Postin Silta-hankkeessa on tavoitteena lisätä sisäistä työllistymistä ja liikkuvuutta. Uuden työn löytäminen talon sisältä vaatii aktiivisuutta ja kiinnostusta eri tehtäviin. Panostuksia viestintään Postissa on tunnistettu se, että tuotannollisissa tehtävissä olevat työntekijät eivät käytä juurikaan Postin sisäistä intranettia Posteria, jossa ilmoitetaan muun muassa avoimista työpaikoista. Olemme etsineet erilaisia ratkaisuja, millä saisimme sisäisiä työpaikkoja paremmin näkyviksi ja että ihmiset tunnistaisivat eri vaihtoehtoja. Meillä on ollut muun muassa lehti pilotissa, jonka olemme lähettäneet PS:n Uudenmaan henkilöstölle kotiin. Lehdessä olemme tuoneet esiin erilaisia urapolkuja. Ailio kertoo, että Posteriin on tehty myös Ura meillä-sivu, johon tuodaan kootusti kaikki oppimisen mahdollisuudet ja avoimet työpaikat. Mutta jos kukaan ei sinne kirjaudu, ja mene niitä katsomaan, se on iso este. Sen vuoksi toimme siihen rinnalle tämän printin. Alueellisessa tarjonnassa on eroja Postissa uusia avoimia työpaikkoja syntyy lähinnä logistiikan eri tehtäviin logistiikkakeskuksissa ja varastoissa. Ailio muistuttaa, että alueellinen tarjonta kuitenkin vaihtelee. Haja-asutusalueilla se on niukempaa kuin taajamissa ja kasvukeskuksissa. Logistiikkakeskukset ja varastot sijoittuvat pääosin suuremmille paikkakunnille. Postin kaikki avoimet työpaikat löytyvät Posterin Ura meillä -sivustolta. Suurin osa avoimista tehtävistä on auki myös ulkoisilla sivustoilla ulkopuolisia hakijoita varten, mutta postilaisten kannattaa hakea sisäisenä hakijana tehtäviä Workdayn kautta. Postin käyttäjätunnus ja salasana, kuten PoMo-tunnus, toimivat myös kirjautuessa Posteriin. Apua kirjautumiseen voi pyytää esihenkilöltä tai Urapuhelimesta, puh. 050 470 1316. Soittopyynnön voi jättää myös sähköpostitse urameilla@posti.com. < REITTI_4_2025.indd 12 REITTI_4_2025.indd 12 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 13 12 K ati Timonen irtisanottiin Helsingin perusjakelun muutosneuvottelujen jälkeen viime maaliskuussa. Uusi työ löytyi pian Vantaan logistiikka keskuksesta. Timonen ehti olla ennen irtisanomista reilut neljä vuotta Konalan jakelussa. Irtisanominen ei tullut Timoselle yllätyksenä, koska hän ehti jo aavistaa, että nuoremmilta saattavat työt loppua. Tietysti sitä aina toivoi, ettei joutuisi lähtemään ja etsimään uutta työtä. Siinä mielessä se oli vähän stressaavaa aikaa. Mutta onneksi sain uuden työn ja ehdin olla vain viikon työttömänä. Irtisanotuille kerrottiin mahdollisista avonaisista työpaikoista Postin sisällä ja mahdollisuudesta hakea uutta työpaikkaa. Timonen päätti hakea pakettilajittelijan työtä Duunitorin kautta. Sain tietää parisen viikkoa ennen kuin lopetin jakelussa, että pääsen Uusi työ löytyi pakettilajittelusta Kati Timosen postiura jatkuu irtisanomisen jälkeen Vantaan logistiikkakeskuksessa. lokeen töihin. Jakelussa työt päättyivät toukokuun viimeinen päivä. Pakettilajittelijan työt alkoi 9.6. Timosen työsuhde logistiikkakeskuksessa on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa. Teen iltavuoroa luisulla ja syötössä. Olen viihtynyt ihan hyvin vaikka uuteen työympäristöön ja työporukkaan tuleminen olikin vähän stressaavaa. Mutta kaikki ovat olleet mukavia ja auttavaisia. Ennen pyöräilin töissä säässä kuin säässä. Nykyisessä työssä en saa samanlaista liikuntaa, vaikka kyllä tässäkin tulee askelia ja lihakset kasvaa raskaita paketteja kantaessa. Tulevaisuuteen Kati Timonen suhtautuu rauhallisin mielin. En tiedä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, jäänkö postille vai en. Eikä tietämättömyys minua juuri haittaa. Menen minne elämä vie. < 13 REITTI_4_2025.indd 13 REITTI_4_2025.indd 13 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 15 14 14 S uomen lounaiskulmassa sijaitseva Nauvo on vilkas saariyhteisö, jonka kävijämäärät moninkertaistuvat kesällä, kun mökkivieraat ja turistit vierailevat saaristossa. Kesäasukkaiden saapuminen tarkoittaa luonnollisesti myös postimäärän kasvua, joskaan ei enää siinä määrin kuin ennen. Varsinkin lehtiä oli ennen paljon enemmän. Nykyisin kesäasukkaista harva tekee enää tilapäisiä osoitteenmuutoksia. Reitillä turistien kanssa täytyy olla tarkkana, koska he eivät ole tottuneet käyttämään kapeita ja ahtaita mökkiteitä, niin kuin paikalliset. Yleensä paikalliset väistää, mutta kesävieraat eivät osaa peruuttaa niin hyvin. Onneksi muistan missä on tienhaaroja ja missä voi mennä sivuille. Tunnen myös teiden mutkat ja pomput, kertoo Svahnström. Talvella pienet tiet voivat olla parhaassa kunnossa Kapea tiestö, jatkuva peruuttelu ja väistöt vaatii postinjakajalta tarkkuutta ja ammattitaitoa. Puhumattakaan tielle hyppivistä peuroista, joita tulee vastaan lähes päivittäin. Etenkin liukkailla ja talvikeleillä ajonopeudet pitää suhteuttaa kelien mukaan. Toisaalta pienet tiet saattavat olla talvella paremmassakin kunnossa kuin isommat, koska niillä ei ole liikennettä niin paljon. Ne ei mene peilijäähän. Toisinaan tiekunnat hoitaa hiekkateitä kunPostia, peuroja ja mökkiteitä Posti kulkee Nauvon saaristoidyllissä TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Charlotta Svahnström kääntelee rattia kapeilla teillä varmoin ottein ja sujauttaa postit laatikoihin. Vastaantulijoiden käsi nousee iloiseen tervehdykseen. Olemme 1500 asukkaan Nauvossa, joka koostuu noin 3000 saaresta. taa paremmin. Joskus laitan tiekunnalle kortin ja pyydän, voisiko jonkun kuopan korjata. Ja jos sattuu huonolla kelillä suistumaan ojaan, niin asiakkaat auttavat kyllä takaisin tien päälle. Postiurani aikana kukaan ei ole kieltäytynyt auttamasta. Saaristoreitin varrelle osuu useita kyliä, muun muassa Vikom, Biskopsö, Piparby, Dalkarby, Sommarö, Kirjais, Gyttja ja Öjen. Täällä maisemat ja luonto ovat todella kauniita. Paikallisilta maatiloilta ja tuottajilta voi ostaa niin perunat, mansikat, omenat kuin lihatkin. Ja taatusti tuoreena ja luomuna. Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin Nauvon pienestä kevytlähtöpisteestä Lahdentieltä lähtee kaksi jakelureittiä, joita Svahnströmin lisäksi jakaa Marina Sjöholm. Jakelupisteitä Nauvossa on noin 800. Nostalgian tuntua pieneen toimipaikkaan tuo vanhat puuhyllyt, joille ei tosin ole enää käyttöä, koska postit tuodaan valmiiksi lajiteltuina Paraisilta. Lossi vie Nauvon saaristossa Charlotan ja postit Käldingenistä Öjenin puolelle. REITTI_4_2025.indd 14 REITTI_4_2025.indd 14 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 15 14 15 Lauttamatka Paraisilta Nauvoon kestää kymmenisen minuuttia. Nauvossa ei ole vuoropäivämallia, täällä mennään ti-to mallilla jo siitä syystä, että haja-alueella posti on ainut toimija. Lehdet viedään asiakkaille päivittäin. Taajamajakelussa kilpailua jo on. Siellä markkinaa jakaa TS-yhtymän omistama Tietojakelu. Saariston venereittejä hoitaa alihankkija, jolle posti jakaa lähetykset omiin noutopisteisiin. Yhteistyö heidän kanssa sujuu ongelmitta. Charlotta Svahnström on koulutukseltaan agrologi ja neljännen polven nauvolainen. Agrologin töitä hän on tehnyt maatiloilla kesäisin lähinnä lomittajana. Kun alan vakituiset työt olivat kiven alla, hän haki parikymmentä vuotta sitten kesätöitä postista. Yhtä välivuotta lukuun ottamatta Svahnström on viihtynyt postissa, viimeiset kolme vuotta osa-aikaisena Ilmarisen kuntoututuella kahtena päivänä viikossa. Hän toimii myös työsuojeluedustajana Nauvon lisäksi Korpoossa ja Houtskarissa. Puhumme Charlotan kanssa reitillä paljon asiakkaista. Tuntuu siltä, että saaristossa ja haja-asutusalueella suhde asiakkaisiin on erilainen, jopa läheisempi kuin kaupungissa. Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin, niiden postit ja lehdet. Ja sitten jos lehti puuttuu, niin aletaan selailemaan, missä se on. Asiakkaan puolesta tietenkin harmittaa, jos lehti jää joskus tulematta, mutta tilanteista riippumatta pyrin antamaan asiakkaille aina mahdollisimman hyvää palvelua. Se on tärkeää. Kun asiakkaat tuntevat minut hyvin, he eivät ole niin vihaisia, vaikka postin systeemit pettäisi. Taukoihin ja ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota Työn tauotus ja ergonomia ovat autojakelussa tärkeitä, koska Nauvon kapeilla mökkiteillä pitää olla jatkuvasti tarkkana. Turhaa ei kannata työssä hosua ja kiirehtiä. Vie energiaa, kun pitää keskittyä koko ajan ajamiseen ja täytyy katsella samalla posteja. Olkapää tässä rasittuu, vaikka teenkin osa-aikatyötä. Samassa asennossa istuminen koko päivän tuntuu myös selässä. Nousen välillä autosta ja kävelen laatikolle, että saan liikuntaa. Marinan kanssa joskus suunnitellaan, että tehdään töiden jälkeen kaikenlaista ja mennään sinne ja tänne. Todellisuudessa työpäivän jälkeen on kuitenkin niin väsynyt, ettei usein jaksa tehdä juuri mitään, Svahnström nauraa. Työ on kuitenkin itsenäistä ja asiakaspalvelu tuo vaihtelua. Ja työympäristö! Täällä näkee kaikki vuodenajat ja kauniit maisemat. < Charlotta Svahnström ja Marina Sjöholm jakavat nauvolaisten postin. Postit jätetään Nauvossa venereiteille omaan noutolaatikkoon. Kirjelaatikon tyhjennys. Ei lähtevää tänään. REITTI_4_2025.indd 15 REITTI_4_2025.indd 15 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 17 16 E nnen koneellista reittilajittelua jakelussa pidettiin yhteisiä taukoja karkeanja reittilajittelun välissä. Msm:n ja Trecojen aikana taukojen pito on siirtynyt enemmän päivien alkuun ja loppuun. Esityön automatisointi on muuttanut työtä, työyhteisöä ja taukokäytäntöjäkin. Meillä oli tietty rutiini, että hoidetaan ensin aamukarkea yhdessä ja mennään sen jälkeen yhdessä kahville. Samassa mittakaavassa sitä ei enää ole, vaikka meillä edelleenkin toistakymmentä henkilöä pitää yhdessä taukoa. Suurin osa pitää kuitenkin sen vajaan puolen tunnin safkiksen ennen reitille lähtöä, Lundström kertoo. Taukojen pituuksista Herttoniemessä ollaan tietoisia. Joskus niistä on työnantajan kanssa väännetty, mutta yksimielisyyteen on päästy kuitenkin siitä, että taukojen kokonaispituus kokoaikaisella työntekijällä on keskimäärin tunti per päivä. Työnjohdon osalta ei ole tullut enää mitään huomautuksia taukojen pitämisestä, vaikka jokunen vuosi sitten sellaistakin oli ilmassa. Olen muistuttanut siitä, että porukka pitäisi maksimissaan 29 minuuttia kerralla, että tauko ei mene palkattomaksi. Mutta käytäntöjä on erilaisia. Luottamusmies Linda Lundström: Pitäkää taukoja! Postin perusjakelusta löytyy vieläkin työntekijöitä, jotka hosuvat reitit läpi pitämättä taukoja. Ja niitäkin vielä on, jotka aloittavat työt ennen työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa. Helsinkiläinen, Herttoniemen jakeluterminaalin luottamusmies Linda Lundström haluaa muistuttaa taukojen tärkeydestä. Omat taukotilat Herttoniemen jakeluterminaalista lähtee Kontulaa ja Mellunmäkeä lukuun ottamatta koko Itä-Helsingin jakelu: Herttoniemi, Itäkeskus, Laajasalo, Tammisalo, Roihuvuori ja Kulosaari. Viimeisimpänä terminaaliin muutti kesäkuussa Vuosaari. Herttoniemen terminaalissa on tietenkin omat taukotilansa, Helsinki 91 ja 93 taukopaikka löytyy taas Kauppakartanonkadulta, varhaisjakelun tiloista. Laajasalossa ei ole varsinaisesti omaa taukopaikkaa. Sieltä pitäisi polkea erikseen noin neljän kilometrin päähän Herttoniemeen pitämään taukoa, mitä ei haluta tehdä. Autokuskeilla on kyllä oma porukkansa, joka käy Santahaminan sotkussa munkkikahveilla, koska heillä on sinne kulkuoikeudet. Olen muistuttanut laajasalolaisia siitä, että periaatteessa reitteihin on laskettu, että sieltä tullaan tauolle. Eli halutaanko ajaa sähköpyörällä mieluummin taukopaikalle vai 20 hikirappua lisää reittiin? Näitä vaihtoehtoja kannattaa punnita, koska työnantaja seuraa jatkuvasti toteutuneita työaikoja. Lundström huomauttaa myös, että hosuminen aiheuttaa työtapaturmia ja ajaa työntekijät fyysisesti loppuun. Omakohtainen kokemus hänellä on viime huhtikuulta. Olin nukkunut yön tosi huonosti ja kävin töissä puolikierroksilla. Olin ihan nuutunut ja ajattelin, että hoidan nopeasti vain reitin, että pääsen konttorille lepäämään. Pidin vain pienen tauon ennen lähtöä ja jätin välitauon pitämättä. Reitin jälkeen tulin konttorille ja ajoin skootterilla risteyksen vähän yli ja kun yritin kaasuttaa ja samalla kääntää sitä voimakkaasti liian jyrkässä kulmassa, skootteri meni korkean katukiveyksen yli ja kaatui. Onneksi pysyin skootterin kyydissä, enkä tippunut kyydistä tai ottanut jalalla vastaan. Silloin olisin jäänyt 500 kiloa painavan skootterin alle. Pään löin kyllä voimalla asfalttiin, josta tuli pientä pääsärkyä. Käsi tuli kipeäksi, mutta onneksi siitä ei löytynyt mitään. Kaikki johtui väsymyksestä ja alhaisesta verensokerista. Onnettomuus muistutti minua tauoista ja vahvisti niiden pidon tärkeyttä. Hosumalla syödään työpaikkoja Koneellinen reittilajittelu on aiheuttanut sen, että työ on muuttunut entistä jakelupainotteisemmaksi ja ulkona tehtävän työn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Herttoniemessä jättöjen määrä pyörii tuhannen paikkeilla, kun reitit on tehty ja laskettu CDE-malliin. Vuosaaresta löytyy reittejä, joissa on 1500–1600 luukkua. Keskimäärin siellä on luukkuja noin 1200 per reitti. Eli Vuosaaressa on isommat reitit, kun meillä läTEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_4_2025.indd 16 REITTI_4_2025.indd 16 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 17 16 hempänä. Se yhtälö ei oikein toimi, kun meillä on kuitenkin lähtöpaikka sama. Ja tämä on tehty nimenomaan sillä, että Vuosaaressa on juostu ja tultu liian aikaisin töihin. Mutta minä puutun varmasti siihen, että töihin ei tulla ennen työvuoron alkua heittämään yhtään mitään. Se on meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Linda Lundström kertoo puhuneensa työkavereille aamupalavereissa siitä, että he syövät oman työpaikkansa tai pahimmassa tapauksessa työkaverinsa työpaikan, jos eivät noudata työaikoja ja jättävät tauot pitämättä. Olen myös muistuttanut Niemisen Heidin kirjoituksesta, että jos esimerkiksi 30 hengen konttorissa jokainen jättää 15 minuuttia taukoa pitämättä, se tarkoittaa yhden ihmisen työpaikkaa. Työnantajan vakuutus ei korvaa myöskään työajan ulkopuolella tapahtuvia työtapaturmia. < Linda Lundströmille huhtikuussa sattunut työtapaturma johtui alhaisesta verensokerista ja väsymyksestä. Riittävä tauotus ja oikea ravinto pitävät skarppina liikenteessä. Jakelussa voi pitää taukoa työn kannalta sopivimpana aikana Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kahvitaukoa koskevaan määräykseen ei ole kirjattu minuuttimääriä, mutta tämän kohdan osalta on olemassa pitkäaikainen käytäntö siitä, miten sopimuskohtaa on tulkittu. Työaikaan lasketun ruokatauon (palkallinen ruokatauko alle puoli tuntia, kun työaika on pitempi kuin kuusi tuntia) ja kahvitaukojen yhteenlaskettu aika on noin tunti kahdeksan tunnin työvuoroa kohden. Tauot voi pitää työnteon kannalta sopivimpana aikana. Kokonaistaukoajassa on hieman eroavaisuuksia eri työtehtävien ja työpaikkojen välillä. Vakiintunut käytäntö ja työehtosopimustekstille käytännön kautta annettu tulkinta on sopimuksenveroinen ja sitä ei voi työnantaja yksipuolisesti toiseksi muuttaa. Mahdolliset muutokset tapahtuvat työehtosopimusosapuolten yhteisestä sopimuksesta. Myös osa-aikaiselle työntekijälle kuuluu tauot (alle kuuden tunnin työvuoroissa kahvitauot). Taukojen pituudet muuttuvat suhteessa työpäivän pituuteen verrattuna. Jokaiselle jakelureitille on myös sovittava taukopaikat. Ensisijainen taukopaikka taajamissa on oma jakelutoimipaikka, jonne voidaan poiketa myös kesken jakelureitiltä. Mikäli ei ole mahdollista pitää taukoa toimipaikassa, on reitin varrelle sovittava kirjallisesti taukopaikka, joka voi olla esim. huoltoasema tai muu vastaava paikka. Myös haja-asutusalueella on sovittava taukopaikat kirjallisesti. Jokaisen työntekijän on itse huolehdittava siitä, että tauot tulee pidettyä. Työaika ei voi alkaa tai päättyä tauolla. Työssäjaksaminen ja esim. liikenneturvallisuus paranevat oikealla työn tauotuksella. Mikäli jakelureitilläsi ei ole sovittu taukopaikkaa, on oman alueen työsuojeluvaltuutettusi oikea henkilö, jonka puoleen voit kääntyä. Asiasta kannattaa kuitenkin kysyä ensin myös omalta esihenkilöltä. < JUSSI SAARIKETO, Liittosihteeri REITTI_4_2025.indd 17 REITTI_4_2025.indd 17 29.8.2025 15.37 29.8.2025 15.37
• 19 18 S ekä liiton että osastojen sääntöihin tuli useita muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat uusi jäsenlaji, rajoitetut jäsenoikeudet ja lisäys osastojen sääntöihin, jonka mukaan osastot eivät tee jäseniään koskevia työehtosopimuksia. Liiton sääntömuutokset on jo otettu käyttöön. Ammattiosastojen sääntömuutokset tulevat käyttöön, kun osasto on kokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt uudet mallisäännöt ja päättänyt ottaa ne käyttöön. Säännöissä oli aiemmin kaksi jäsenlajia, varsinainen jäsen ja eläkeläisjäsen. Uusissa säännöissä rajoitetaan varsinaisen jäsenen oikeuksia, mikäli jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa. Aiemmin yli kuuden kuukauden maksamattomuus johti aina jäsenen erottamiseen, uusien sääntöjen mukaan tämäkin mahdollisuus säilyy mutta rinnalle otettiin jäsenoikeuksien rajoittaminen. Jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksujaan toimitetaan useita maksumuistutuksia puolen vuoden aikana. Mikäli hän ei niihin vastaa eikä ilmoita perustetta maksuvapautukselle tai maksa jäsenmaksua, otetaan jäsenoikeuksien rajoittaminen käyttöön vaihtoehtona erottamiselle. Rajoitetuilla jäsenoikeuksilla jäsen saa vain liiton viestinnän, Reitti-lehden ja jäsenviesOsastot huomio! Käsitelkää ja hyväksykää sääntömuutokset osaston kokouksessa. TEKSTI: JARMO TUOMINEN Työehtoja järjestöasiantuntija PAUn liittokokous hyväksyi kesäkuussa liitolle ja ammattiosastoille uudet säännöt. Säännöt uusiksi mikä muuttui? tit. Tällaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta myöskään osaston kokouksissa. Rajoitetuilla jäsenoikeuksilla oleva ei myöskään saa liiton oikeudellista apua, eikä liitto maksa jäsenen työttömyyskassamaksua. Uuden jäsenlajin etuna on se, että mm. liiton jäsenrekisterin työtä helpotetaan, kun erottamisia tulee vähemmän ja jäsenen maksaessa jäsenmaksunsa voi jäsenyys jatkua varsinaisena jäsenenä. Aloite uuteen jäsenlajiin tuli logistiikkakeskuksesta, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja usein entinen työntekijä palaa takaisin alalle, oltuaan välillä vaikka kotimaassaan töissä. Osastojen sääntöihin tehtiin 4§ 4 momentin lisäys: Osasto ei tee jäseniään koskevia työehtosopimuksia. Lisäyksellä varmistetaan se, että kukaan ei voi vaatia ammattiosastoa tekemään työehtosopimusta. Liiton pääasiallinen tehtävä on solmia jäsenilleen alan työehtosopimukset. Osastoilla on velvollisuus valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimien työehtosopimuksien ehtoja sekä työsuhteita ja työolosuhteita sääteleviä sopimuksia ja säädöksiä. Osastoilla on mahdollisuus vaikuttaa tes-esitysten kautta työehtosopimuksiin. Liiton jäsenmaksupykälää ajanmukaistettiin poistamalla maininta pankkisiirrosta. Jäsenmaksu on maksettava joko työnantajaperinnän kautta tai kuukausittain liiton tilille liiton antamien ohjeiden mukaan. Osaston jäseneksi pääsystä päättää asianomaisen osaston toimikunta. Uusissa säännöissä osaston toimikunta voi valtuuttaa jäseneksi hyväksymisen myös liiton tehtäväksi. Tämä tehtiin, koska yhä useammin jäseneksi liitytään sähköisesti liiton kotisivujen kautta, eikä uusia jäsenhakemuksia tarvitse kierrättää osaston kautta, jos osaston toimikunta on liiton tähän valtuuttanut. Säännöistä poistettiin myös vanhentunut termi varhennettu vanhuuseläke. Liiton ja osaston sääntöihin voi tutustua liiton kotisivuilla osoitteessa pau.fi/pau/ saannot. < REITTI_4_2025.indd 18 REITTI_4_2025.indd 18 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 19 18 A kava pyysi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkentältä lausunnon työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudesta verojärjestelmän näkökulmasta. Lausunto osoittaa, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Lisäksi olisi jokseenkin mahdotonta rajata järjestöt, joihin jäsenmaksujen muutos kohdistuisi. Lausunnossa todetaan, että työmarkkinajärjes töjen jäsenmaksut ovat valtaosaltaan sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanot tuja luonnollisia vähennyksiä. Timo Viherkentän laatimassa lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita. Verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi tällöin olla syynä joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta. – Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. – Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio. Poistamiseen liittyisi useita käytännön ongelmia ennen muuta määrittelyssä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi. Jatkossa ilmeisesti ne Liiton jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto olisi poikkeuksellinen verosanktio yritykset, joiden työehtosopimuksia ei tehdä järjestöjen kautta vaan yrityskohtaisesti, voisivat vähentää tähän liittyvät kulut muun muassa oikeudellisista palveluista. Tämä vie työmarkkinatoimintaa hyvin erikoiseen suuntaan, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa. – Hallitus on tekemässä työmarkkinatoiminnan toteuttamisesta yhä hankalampaa. Valtion pitäisi Kansainvälisen työjärjestö ILOnkin sitoumuksien mukaisesti edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä. Säädettäessä poikkeuksia verojärjestelmän yleiseen logiikkaan rajanveto muodostuu hyvin keinotekoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämä ei ole kenenkään etu ja tämä ideologinen hanke tulisi unohtaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hallitus kertoi kevään puoliväliriihen yhteydessä poistavansa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskisi sekä työnantajaettä työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat toimittaneet Timo Viherkentän laatiman lausunnon pääministeri Petteri Orpolle ja maan hallituksen käytettäväksi. Lainsäädäntömuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. < Lähde: SAK 19 REITTI_4_2025.indd 19 REITTI_4_2025.indd 19 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 21 20 N euvonnan lisäksi työhön kuuluu muun muassa työpaikkavierailuja ja ay-koulutusta. Linna palvelee Ahvenanmaalla myös PAUn jäseniä. Aikaisemmin viidellä SAK:laisella liitolla oli yhteinen asiamies Ahvenanmaalla ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hoiti työnantajavelvoitteet. Kun SAK:ssa oli muutosneuvottelut syksyllä 2024, aikaisempi kuvio purkautui. SAK toimii nyt työantajana ja Kristiina Linna palvelee kaikkia SAK:n liittojen, myös PAUn ahvenanmaalaisia jäseniä. Åland Post on itsenäinen MannerSuomen postista. PAUn jäsenet ovat järjestäytyneet Ahvenanmaalla omaan ammattiosastoon. Keväällä Ahvenanmaalle solmittiin yrityskohtainen työehtosopimus, joka yhdenmukaistaa Åland Postenin työntekijöiden työehtoja lähemmäksi yleissitovan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen (VLTES) säännöksiä. Aiheesta lisää Reitissä nro 3/2025. Ehkä on selkeämpää, että valtakunnallinen TES tulee täälläkin voimaan. Näin ehkäistään neuvottelujen turha venyminen, arvioi Linna. Puhelinneuvontaa laajalla skaalalla Kristiina Linnan toimenkuva on varsin laaja. Hän on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2018 alueja järjestöasiantuntijana puoleksi Lounais-Suomen alueella, puoleksi ruotsinkielisen Suomen paikkakunnilla, Turun lisäksi muun muassa Kokkolassa ja Vaasassa. Vuoden alusta alkaen hänelle ovat kuuluneet edelleen SAK:n ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen koko maahan ja lisäksi Ahvenanmaa. Tekemistä ja tulkintaa siis riittää. Uusi SAK:n aluetoimitsija aloittanut Ahvenanmaalla Vuoden alussa aloittanut SAK:n alueja järjestöasiantuntija Kristiina Linna haluaa nostaa SAK:n lipun ylemmäs saarimaakunnassa. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: ILKKA HEINO Kristiina Linna auttaa osan ajastaan eri SAK:n jäseniä Ahvenanmaalla niin puhelimessa kuin työpaikkakäynneillä. Noin puolet työajasta hän työskentelee etänä Raisiossa. SAK:n Ahvenanmaan aluetoimisto Kristiina Linna Alueja järjestöasiantuntija puh. 044 430 9766 kristiina.linna@sak.fi Statens ämbetshus, Torggatan 16 C 22100 Mariehamn Olen täällä vähintään kymmenen työpäivää kuukaudessa. Mutta kun toiminta on alkanut, olen ollut yli puolet, noin 60–70 prosenttia ajasta Ahvenanmaalla, Linna arvioi. Hänellä on pitkä ja monipuolinen 19 vuoden kokemus valtiolla työsuojelutarkastajana. Niinpä monet työehtosopimukset (TES) ovat tuttuja. Linnan äidinkieli on suomi, mutta matkan varrella hän on oppinut ruotsin sujuvasti. Päivittäisessä työssä niin etätyöstä kotipaikalta Raisiosta kuin toimistolta Maarianhaminastakin puhelinneuvontaa on laajalla skaalalla. Osa soittajista on jopa järjestäytymättömiä. Neuvon kyllä heitäkin, mutta kehotan liittymään omaan liittoon. Varsinkin jos heidän asiansa vaatii jatkotoimenpiteitä. Lisäksi välitän kunkin liiton asiamiehen yhteystiedot, jos asia ei ratkea puhelinkeskustelussa. Ovet avoinna kaikille Aluetoimitsija Kristiina Linna tervehti kesäkuun alussa Maarianhaminassa toimistossaan paikallisia ay-aktiiveja avointen ovien päivänä. Paikalle saapui tusinan verran ay-väkeä ja muutama paikallinen poliitikkokin. Avointen ovien päivässä oli mukana myös Linnan esimies SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Hän kertasi aluetoimiston aloituksen taustoja. SAK:n muutosneuvotteluissa syksyllä 2024 jouduttiin irtisanomaan ja muuttamaan työntekijöiden toimenkuvia. Syvärisen mukaan oli ”onni onnettomuudessa”, että Ahvenanmaalle löydettiin Kristiina Linna, kielitaitoinen ja asian osaava tekijä. Tietojeni mukaan Ahvenanmaalla on aika nuiva suhtautuminen järjestäytymiseen yleensä. Tähän yritämme uuden toimiston avulla saada muutosta parin vuoden aikana. Paitsi uusille jäsenille pitää myös työnantajille saada viestiä, että sopiminen ja järjestäytyminen on kaikkien osapuolten etu, sanoo Syvärinen. < REITTI_4_2025.indd 20 REITTI_4_2025.indd 20 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 21 20 K orkein hallinto-oikeus teki toukokuussa päätöksen, jonka mukaan ruokalähetit ovat työsuhteessa olevia työntekijöitä, eivät yrittäjiä. Päätöksen jälkeen ruokalähettejä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAM edellytti Woltilta toimenpiteitä, joilla yhtiö ryhtyisi valmistelemaan lähettien aseman muuttamista työntekijöiksi. Kesäkuussa Wolt lähetti ruokaläheteille sähköpostin, jossa se kertoi yhtiön näkemyksiä KHO:n päätöksestä ja kysyi lähettien mielipiteitä siitä, olisivatko he mieluummin yrittäjiä vai työntekijöitä. PAM julkisti sähköpostin nettisivuillaan ja arvosteli sen muotoiluja voimakkaasti. Kritiikkiä tuli ensinnäkin siitä, että kyseessä ei ole mikään valintatilanne. – Wolt ei voi päättää, noudattaako se korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä vai ei. Työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä kyse on työsuhteesta, sanoo työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas PAMin sivuilla. Woltin sähköpostin sanamuodot luovat myös mielikuvaa, että yrittäjyys on taloudellisesti selvästi kannattavampaa kuin työsuhteessa oleminen: ”Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 % nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomaWolt tarjoilee ruokaläheteille erikoista kuvausta työsuhteen merkityksestä Woltin lähettämä sähköposti ruokaläheteille on PAMin mukaan valikoivaa viestintää. Yrittäjyyttä ja työsuhdetta vertailevassa viestissään Wolt jättää kertomatta muun muassa sen, että työntekijällä on oikeus palkallisiin lomiin ja sairausajan palkkaan. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: JUHA PÖYRY korvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi.” Yrittäjien kerrotaan saavan palkkioista 100 % itselleen; tosin tiedote huomauttaa, että sivukulut on hoidettava itse. Kokonaisansioiden sanotaan olevan molemmissa vaihtoehdoissa samaa luokkaa. Työntekijälle kuuluu lain mukaan muun muassa palkallinen vuosiloma, oikeus sairausajan palkkaan, työterveyshuolto ja irtisanomissuoja. Näitä etuja Wolt ei maininnut. Woltin viestintä ei vastannut yhteydenottoon, jossa heiltä pyydettiin Reitti-lehdelle vastinetta PAMin esittämään arvosteluun. Wolt luo mielikuvaa, että yrittäjyys on taloudellisesti kannattavampaa kuin työsuhteessa oleminen. Kenen kanssa Wolt neuvottelee? Ruokaläheteillä on ammattiosasto nimeltään PAM Couriers Finland, johon kuuluu myös Foodoralle työskenteleviä lähettejä. Neuvottelut lähettien asemasta PAMin ja Woltin välillä pantiin yhteisellä päätöksellä tauolle viime vuoden lopussa. Tarkoituksena on ollut jatkaa niitä sopivassa vaiheessa. KHO:n päätöksen jälkeen PAM jäi odottamaan sitä, kuinka Wolt aikoo järjestää lähettien työsuhteet. Läheteille osoitettu sähköposti herätti kysymyksiä. – Sähköpostissa kyseltiin lähettien ideoita mahdollisen työehtosopimuksen kehittämiseen. Tulihan siinä mieleen, että sivuutetaanko meidät ja jo alkanut dialogi. Se muistuttaisi amerikkalaista mallia, jossa yritykset eivät neuvottele työehdoista ammattiliittojen kanssa vaan keräävät neuvotteluja varten itse valitsemistaan ja itselleen mieluisista työntekijöistä niin sanotun taustaryhmän, kertoo PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala. Woltista kuitenkin on viestitty PAMin suuntaan, että yhtiö muodostaa vieläkin omaa kantaansa siitä, mitä KHO:n päätös toiminnalle merkitsee. – He vakuuttelivat, että siellä ei ole käyty mitään varjoneuvotteluja, vaan he haluavat vain käydä dialogia laajasti, Ojala sanoo. < 21 REITTI_4_2025.indd 21 REITTI_4_2025.indd 21 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 23 22 A ndersson valittiin viime kesänä europarlamenttiin kaikkien aikojen äänivyöryllä. Andersson sai 247 604 ääntä, mikä on ylivoimaisesti suurin yksittäisen ehdokkaan Suomen eurovaaleissa saama äänimäärä. Andersson sai koko maassa annetuista äänistä peräti 13,5 prosenttia. Nyt hänellä on EU:ssa merkittävän valiokunnan puheenjohtajuus. Työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunta käsittelee kaikkea EU:n työelämään liittyvää lainsäädäntöä. Valiokunnassa käsitellään muun muassa työsuojelua ja työntekijöiden asemaa, työelämän murroksen ja teknologian vaikutusta työehtoihin, työntekijöiden asemaan ja työympäristöön, Andersson tiivistää. Työelämäkysymysten lisäksi valiokunnalle kuuluu myös sosiaalipolitiikan kokonaisuus, sosiaaliturva, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen suojelu. EMPL osallistuu myös muiden valiokuntien lainsäädäntötyöhön lausumalla mielipiteitä lainsäädäntöhankkeisiin, jotka eivät toimivallan perusteella kuulu vain meille, mutta joissa on kuitenkin joku kytkös työntekijöiden asemaan. Hyvänä esimerkkinä on julkisten Li Andersson johtaa EU:ssa työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaa Viime EU-vaalien äänikuningatar sai parlamentista painavan salkun. Li Andersson (vas.) johtaa EU:ssa työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaa (EMPL), jonka toimivaltaan kuuluvat kaikki työllisyysja sosiaalipolitiikan kysymykset. hankintojen direktiivi, joka tulee menemään sisämarkkinoita käsittelevään valiokuntaan. Julkisilla hankinnoillahan säädellään myös asioista, jotka linkittyvät työehtoihin. Edistystä työntekijöiden asemaan Viime kautta EU:ssa on pidetty eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä edistyksellisenä ja jopa poikkeuksellisen menestyksekkäänä kautena. Keskityttiin vihreään siirtymään, jota vietiin eteenpäin. Sen lisäksi tehtiin keskeisiä lainsäädäntöesityksiä, jotka liittyivät työntekijöiden asemaan. Yksi niistä oli alustataloustyötä käsittelevä direktiivi, jolla parannettiin alustatyöntekijöiden asemaa. Direktiivistä ei tullut kuitenkaan niin kunnianhimoinen, kuin alun perin oli tarkoitus. Alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa yritettiin ottaa kantaa kaikista vaikeimpaan kysymykseen eli siihen millä kriteereillä alustatyötä tekevän voidaan tulkita olevan työsuhteinen. Kun jäsenmaille ei kelvannut tämä lähestymistapa, niin direktiivistä tuli työsuhdestatuksen määrittelyn suhteen mielestäni paljon huonompi kuin mitä sen olisi pitänyt olla. Mutta joka tapauksessa direktiiviä pidettiin keskeisenä edistysaskeleena. Se tuo joka tapauksessa tiettyjä velvollisuuksia jäsenvaltioille alustatalouden työsuhdemäärittelyyn. Direktiiviin liittyy ensimmäistä kertaa myös algoritmiseen johtamiseen liittyviä pelisääntöjä, miten esimerkiksi dataa saa käyttää ja kerätä alustataloudessa työskentelevistä. Toinen tärkeä lainsäädäntöhanke viime kaudelta oli minimipalkkadirektiivi, jossa on kaksi pääsisältöä. Toinen niistä on laskentamalli, jolla määritellään millainen minimipalkan tason pitäisi niissä jäsenvaltiossa olla, joilla on käytössä euromääräinen minimipalkkalainsäädäntö. Mutta keskeisin sisältö siinä oli mielestäni tavoite 80 % työehtosopimuskattavuudesta, joka velvoittaa esimerkiksi jäsenvaltioita, kuten Suomea. Direktiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion, jossa työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia, on säädettävä kehyksestä, jolla mahdollistetaan työehtosopimusneuvottelujen edellytykset, TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ Viime kausi EU:ssa oli työntekijöiden kannalta edistyksellinen. REITTI_4_2025.indd 22 REITTI_4_2025.indd 22 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 23 22 joko lailla työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen tai niiden kanssa tehdyllä sopimuksella. Tällaisen jäsenvaltion on myös laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Suomessa valtaosa työntekijöistä kuuluu työja virkaehtosopimusten (TES) piiriin. Vuonna 2021 yksityisellä sektorilla työehtosopimusten kattavuus oli 83,9 % palkansaajista. Julkisella sektorilla kattavuus on käytännössä 100 %, sillä kaikki työntekijät ovat virkatai työehtosopimusten piirissä. Työmarkkinoiden kattavuus Suomessa on noin 90 %, mikä on yksi Euroopan korkeimmista luvuista. Laaja kattavuus perustuu erityisesti yleissitovuuteen, mikä ei ole Suomessakaan enää kiveen hakattu. Nykyhallitus on tehnyt useita toimia sen ja koko ay-liikkeen romuttamiseksi. Laitaoikeisto nousi Anderssonin mukaan edellisestä kaudesta nykyiseen verrattuna on tapahtunut raju poliittisten voimasuhteiden muutos Euroopassa. Pohjoismaat ovat olleet kehityskäyrällä siinä mitä tulee laitaoikeiston nousuun. Olemme nähneet sen nousun ja valtaantulon, kun muualla Euroopassa ne ovat nousuvaiheessa. Tämä näkyy siinä, että hallitusten kokoonpano Euroopassa on muuttunut, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenmaista koostuva Euroopan neuvosto on aika oikealla. Ja sitten kun jäsenvaltiot nimittävät komissaariehdokkaita, niin se näkyy myös komissaarien poliittisissa taustoissa, vaikka heidän tehtävänsä komissaareina ei ole edustaa kotimaansa hallitusta. Mutta heidän poliittinen yhteys näkyy joka tapauksessa heidän työssään ja ajattelussaan. Tällä kaudella Euroopan komissiossa on ensimmäistä kertaa kaksi laitaoikeiston edustajaa EPP:stä (Euroopan Kansanpuolue). Sen lisäksi tapahtui poliittisten voimasuhteiden muutos myös parlamentin osalta eli laitaja äärioikeisto kasvoivat. Mullistavin muutos tässä on se, että jos he äänestävät linjassa EPP:n kanssa, nämä ryhmät saavat enemmistön. Ja vaikka EPP ei muodollisesti tee yhteistyötä heidän kanssaan, niin siitä huolimatta heidän neuvotteluasema on todella vahva, koska he voivat käytännössä itse valita, tekevätkö he diilejä muiden puolueiden kanssa vai menevätkö omalla esityksellä. Valtasuhteiden muutos näkyy myös siinä, että vaikka valiokuntamme haluaisi tehdä kunnianhimoisia esityksiä, emme voi käsitellä mitään, ellei komissio niitä tuo. Vain komissiollahan on täällä lainsäädäntöaloiteoikeus. Vuoden 2025 työohjelmassa ei ole yhtään työelämään liittyvää lainsäädäntöesitystä, mahdollisesti karsinogeenisia aineita koskevaa esitystä lukuun ottamatta. Tuleville vuosille on joitakin ehdotuksia tulossa, mutta samanlaista otetta kuin viime kaudella ei ole näköpiirissä. < Työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunta on työntekijän oikeuksien kannalta merkittävin valiokunta EU:ssa. Li Andersson nousi valiokunnan puheenjohtajaksi viime vuonna EU-vaalien jälkeen. Poliittisissa voimasuhteissa muutos laitaoikeistoon. REITTI_4_2025.indd 23 REITTI_4_2025.indd 23 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 25 24 T anskan kirjepostin luvut ovat tyrmäävät: kirjepostin määrä on vähentynyt 90 prosenttia vuodesta 2000. Kun Tanskan uusi postilaki astui voimaan vuoden 2024 alussa, PostNord saattoi lopettaa kirjepostin lajittelun ja jakelun. Vain posti näkövammaisille ja pienille saarille on enää turvattu. PostNord Denmark keskittyy tulevaisuudessa yksinomaan logistiikkaan ja paKirjejakelu loppuu Tanskassa yksityinen monopoli hoitaa erityisryhmien jakelun Tanskan ja Ruotsin yhteinen postiyritys PostNord tekee radikaalin ratkaisun. Se lopettaa kirjepostin jakelun Tanskassa vuoden 2025 loppuun mennessä. Ammattiliitto on kamppaillut päätöstä vastaa, mutta joutuu taipumaan. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: JUHA PÖYRY Postin kirjelaatikot poistetaan ja postimerkkien myynti lopetetaan Tanskassa vuoden loppuun mennessä. Kirjelaatikoista löytyy viesti asiakkaille, joissa ilmoitetaan, että kirjeitä ei keräillä eikä jaeta enää vuoden 2026 alusta lukien. kettien kuljettamiseen. Päätös ei vaikuta postiliiketoimintaan Ruotsissa, jossa PostNord vastaa yleisestä postipalvelusta kuten tähänkin asti. 1500 irtisanotaan, tukea niukasti Tanskan postin ammattiliitto 3F Postissa tunnelmat eivät ole riemuisat. Liiton puheenjohtaja Dzevad Ramic kertoi päätöksen taustoista UNI:n verkkoseminaarissa toukokuussa (Is it the end of the postal service?) Irtisanotuille työntekijöille tarjotaan yksilöllistä tukea. 24 REITTI_4_2025.indd 24 REITTI_4_2025.indd 24 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 25 24 Kun PostNord Denmark lopettaa postinjakelun tämän vuoden loppuun mennessä, se johtaa jopa 1500 työntekijän irtisanomiseen. Heistä noin 80 prosenttia on 3F:n jäseniä. Sadat työntekijät ovat jo saaneet irtisanomisilmoituksen ja lisää irtisanomisia odotetaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla, Ramic kertoo. Hänen mukaansa irtisanotuille työntekijöille on niukasti muita työpaikkoja PostNordin sisällä, koska koko postiosasto suljetaan. Sekä 3F Post että paikalliset 3F-osastot ovat keskittyneet jäsenten tukemiseen koko prosessin ajan. Olemme jo pitäneet – ja pidämme edelleen – useita tiedotusja työpaikanvaihtotilaisuuksia eri puolilla maata. Olemme tehneet PostNordin kanssa sopimuksen, että työvälitysyritys Actief Hartmanns hallinnoi koko työpaikanvaihtoja uudelleensijoittumisprosessia, sanoo Ramic. Tämä tarkoittaa, että irtisanotuille työntekijöille tarjotaan yksilöllistä tukea uusien työmahdollisuuksien tai jatkokoulutuksen löytämisessä. Syksyllä järjestetään myös työpaikkamessuja, joissa yritykset voivat tavata irtisanottuja työntekijöitä. Perinteistä valtion rahoittamaa korvauspakettia ei ole. Hallitus on kuitenkin osoittanut varoja PostNordin entisten työntekijöiden irtisanomisten kattamiseen, jos se saa EU:lta valtiontuen hyväksynnän, Ramic sanoo. Hänen mukaansa Tanskassa käytyä keskustelua on leimannut postimarkkinoiden vapauttamisen kritiikki, ja arvostelua on herättänyt yksityisen monopolin syntyminen. Ammattiyhdistysliike, vanhusjärjestöt ja maaseutuyhdistykset ovat yrittäneet saada poliitikkojen huomion, mutta ilman suurempaa vastakaikua. Me olemme ammattiliittona kai liian pieni. Moni asia on vielä auki, mutta Tanskan hallitus ja liikenneviranomaiset ovat käytännössä jättäneet postin markkinoiden hoidettavaksi – ilman selkeää suunnitelmaa julkisen postipalvelun jatkumisesta, Ramic toteaa. DAO:lle monopoli Kirjelaatikoiden määrää on Tanskassa jo vähennetty ja fyysisten postimerkkien myynti on lopetettu vähitellen. Jatkossa DAO (Dansk Avis Omdeling) – tanskalaisten päivälehtien omistama yritys – on ensisijainen kirjeiden jakeluyritys. Eli se hoitaa esimerkiksi erityisryhmien postin. Tämä kaikki tapahtuu ilman julkista tarjouskilpailua. Jos valtion on ostettava jakelupalveluita tulevaisuudessa, hinta riippuu valitusta mallista. Mutta tämäkin on vielä auki. Me 3F:ssä pelkäämme, että tämä johtaa työolojen heikkenemiseen, koska DAO käyttää pääasiassa epätyypillisiä työsuhteita, sanoo Ramic PostNord Denmark keskittyy yksinomaan pakettien kuljettamiseen, ja me jatkamme työtämme varmistaaksemme hyvät työolot jäljellä oleville työntekijöille ja estääksemme niiden heikkenemisen edelleen. Ramicin mukaan ammattiliittojen yhteistyö auttoi postitaistelussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. UNI Global Unionin kautta 3F on tuonut asiaansa esille. On kuitenkin todettava, että Tanskan poliittinen järjestelmä ei ole toistaiseksi vastannut konkreettisilla toimilla. Korkeintaan meille on kerrottu vitsinä, että Tanska on niin pieni maa, että kirjeitä ei tarvita. Riittää kun avaa ikkunan ja huutaa terveiset, naurahtaa Dzevad Ramic. < Neuvot muiden Pohjoismaiden postilaisille Puheenjohtaja Dzevad Ramic toivoo, että muiden Pohjoismaiden postin työntekijät ja ammattiliitot ottavat oppia Tanskan tapahtumista. Hän tiivistää neuvonsa viiteen kohtaan. 1. Reagoikaa mahdollisimman varhain: kun markkinat on vapautettu, tilannetta on erittäin vaikea peruuttaa. 2. Rakentakaa laajoja liittoutumia: ottakaa mukaan paikallisyhteisöjä ja vanhusjärjestöjä, koko kolmas sektori – niillä on vahva ääni. 3. Hyödyntäkää kansainvälistä solidaarisuutta: UNI Global Union tarjoaa painoarvoa ja mediahuomiota. 4. Korostakaa postipalvelua kriittisenä infrastruktuurina, tärkeänä peruspalveluna, ei vain liiketoimintana. 5. Olkaa rehellisiä seurauksista. Irtisanomisia ei voi kokonaan välttää. Kyse on siitä, miten ne hoidetaan. Tanskan postityöntekijöiden määrä laski 30 vuodessa 35000:stä 4000:een ihmiseen. Se on valtava muutos, jonka olisimme halunneet pysäyttää paljon aikaisemmin, Dzevad Ramic sanoo. PostNord Denmark keskittyy tulevaisuudessa vain logistiikkaan ja pakettien kuljettamiseen. 25 REITTI_4_2025.indd 25 REITTI_4_2025.indd 25 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 27 26 Samae Koskinen esiintyi kesäkuun alussa PAUn liittokokouksen avajaisissa. Koskisen viimeisin pitkäsoitto Mä näin unta, että kaikki meni hyvin ilmestyi vuosi sitten. Levy herätti huomiota muun muassa teksteillä, joissa otetaan kantaa hallituksen leikkauksiin. Levyltä löytyy muun muassa kappaleet Me otetaan se sulta pois, Pimeempää, Haistakaa persettä ja Nyt on normaalia olla natsi. 26 REITTI_4_2025.indd 26 REITTI_4_2025.indd 26 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 27 26 Alku ”Kiinnostuin levyistä jo 4-vuotiaana, kun faija soitti bändissä rumpuja. Mut laitettiin musiikkileikkikouluun ja joku hiffasi, että tällä kaverilla saattaisi olla jotain lahjoja tähän touhuun. Aloin soittamaan akustista kitaraa 6-vuotiaana Riihimäen musiikkiopistossa ja hain musiikkiluokalle. Kun teoriat alkoi joskus teini-iässä, feidasin ne tietenkin pois ja olin pari vuotta vain musiikin kuluttaja. Sitten päätin ottaa taas kitaran käteen ja aloin sahamaan jotain Metallican riffejä ja perustamaan omia bändejä. Siinä vaiheessa tajusin, että omien biisien soittaminen on ilmaisukeino ja siinä on tietty arvo verrattuna siihen, että soittaisin vain jotain covereita ja toisintaisin esikuvieni tekeleitä. Perustimme kavereiden kanssa yhtyeen (Sister Flo), kun olin joku parikymppinen. Ja kun kukaan muu ei suostunut laulamaan, ryhdyin laulajaksi. Bändiaikaa kesti 6-7 vuotta. Pääsimme soittamaan ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Se oli paras tapa viettää nuoruutta. Yläasteikäisenä minulla oli vielä haaveita rocktähteydestä, mutta en halunnut kuitenkaan olla esillä. En hakeutunut koskaan parrasvaloihin, kun olen aika introvertti jäbä. Mulla on kuitenkin ollut aina halu näyttää ihmisille mitä mä oon tehnyt ja mitä mä osaan. Se ei ole ollut sitä, että kunpa saisin noiden ihmisten arvostuksen, vaan ennemminkin niin, että pystyisin arvostamaan itse tätä mitä mä teen. Ajatus on jalostunut kuitenkin paljon tässä matkan varrella. Ymmärrän, että yleisöllehän mä tätä musaa teen”. Luova duunari Laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen esiintyminen kesällä PAUn liittokokouksessa sai lämpimän vastaanoton. Koskinen kertoo tässä jutussa ammatistaan, musiikkibisneksestä, muusikon toimeentulosta ja edunvalvonnasta. Koskiselta ilmestyi alkuvuodesta myös esikoisromaani. Laulun synty ”Kaikista parhaat jutut ja oivallukset tulee siitä, että elät ja tapaat ihmisiä. Käyt vaikka jonkun kanssa kaljalla tai saunassa. Kuuntelet. Se on ehkä selkeästi ylivoimaisin tapa tehdä musaa. Esimerkiksi eläytymällä siihen, miltä tuntuu rakastua uudelleen. Jos kuvittelet sitä jossain työhuoneella, niin eihän se ole mistään kotoisin. Mieluummin menee ja kokee kaikenlaisia tunteita tai käyttää jonkun juttua polttoaineena. Se voi olla alullepaneva voima jollekin biisille. Mulla ei ole varsinaisia esikuvia suomalaisissa lauluntekijöissä. Enemmän mua on ajaneet eteenpäin esimerkiksi Neil Young, Nick Drake, Bob Dylan, Paul McCartney. Eli aika klassisia lauluntekijöitä. Ajauduin tekemään kuitenkin suomenkielisiä biisejä, kun Riku Mattila kehotti tekemään suomeksi. Sanoin etten tee, kun en osaa ja kehtaa. En tuntenut sitä maailmaa ollenkaan. Suomen kieli esim. englantiin verrattuna on tosi vaikee sanoittaa. Siinä ei ole sellaisia lyhyitä sanoja, joilla pystyy rytmittämään melodiaa niin, ettei se kärsi. Aluksi kirjailijat ja runoilijat teki mun levyn tekstejä, mutta kolmannen levyn kohdalla Martikaisen Jarkko sanoi, että sun täytyy tehdä nämä biisit itse. Sit mä rupesin. Ja se on mun urankin kannalta ollut ratkaisevaa ja aika tärkee homma. Ymmärsin mikä voima suomenkielisellä lauluntekstillä Suomessa on ja millaisia tunteita sillä voi välittää ihmisille”. Ajan henki ”Viime levy kertoo, että tässä ajassa on jotain, joka inspiroi lauluntekijää. Ne arvot millä päätöksiä tehdään, alkoi olla jo sen verran kyseenalaisia, että niitä piti kommentoida. Olen tosi ylpeä, että tein albumin Mä näin unta, että kaikki meni hyvin, koska niin moni ihminen on tullut jälkikäteen sanomaan, että ihanaa, että edes joku sanoo jotain. Suomi on aika pieni markkina-alue ja pelko siitä, että tuleekohan kukaan enää keikalle, jos pyllistää johonkin suuntaan, on aika iso. Turvetta ja turkistarhausta kyllä tuetaan, mutta niiltä, jotka on yhteiskunnassa kurjimmassa asemassa leikataan. Meillä on pitkät perinteet siitä, että heistä pidetään jollain tasolla huolta, jotka tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvinvointivaltion lisäksi ollaan valmiita heittämään myös demokratia romukoppaan. Miten me voidaan olla tällaisessa tilanteessa”? Musiikkibisnes ”Musabisneksen muuttuminen ei ole vaikuttanut itse musiikin tekemiseen millään tavalla. Olen pitänyt huolen siitä, että se tapahtuu niistä samoista ylevistä lähtökohdista kuin aina ennenkin. Se on kuitenkin leikkiä ja sen pitää olla kivaa. Isoja levy-yhtiöitä on aina kiinnostanut rahan tekeminen, olisi vähän jeesustelua väittää muuta. Mutta nyt se on kärjistynyt niin, ettei haetakaan mitään muuta kuin pikavoittoja. Pop-maailma on aina ollut opportunistinen. Siinä voi olla osittain mukana tai siinä voi olla olematta mu(jatkuu sivulla 29) TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: ARI KOMULAINEN REITTI_4_2025.indd 27 REITTI_4_2025.indd 27 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 29 28 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Mitä tarkoittaa pysyväisluonteinen sijaistaminen? Luin V < Painavat paketit Painavien pakettien käsittely ja vienti asiakkaille on raskasta ja ergonomisesti hankalaa. Onko pakettien käsittelyyn jotain ohjeistusta tai onko niillä jakelussa ja käsittelyssä joku painoraja? Mitään tarkkaa kilorajaa ei ole. Lähetykset voivat olla hankalan muotoisia ja mallisia. Lähetyksen materiaali voi olla myös hankalasti käsiteltävää. Ihmisten fyysisissä ominaisuuksissa ja myös nostotekniikassa voi olla huomattavia eroja. Työntekijä siis itse arvioi, voiko suorittaa lähetyksen kuljettamisen turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta. Mikäli kokee, että em. ei toteudu hän ilmoittaa asiasta esihenkilölleen ja voi siis pidättäytyä lähetyksen kuljettamisesta. Tapauskohtaisesti yleensä pyritään järjestämään nostoja kantoapua lähtevään päähän ja/tai myös vastaanottavaan päähän. Joissakin tapauksissa voi nostoon ja kuljettamiseen tarkoitettu apuväline olla ratkaisu, millä lähetys saadaan toimitettua perille. Joissakin tapauksissa tilataan erillinen kuljetuspalvelu hankalan lähetyksen perille saamiseksi. Tämä on usein tietenkin kustannuskysymys ja etenkin pienemmillä paikkakunnilla erillistä kuljetusta ei ole aina niin helposti saatavilla. Posti on tuotteistanut asiakkaille 35 kg painorajan ja tästä on ollut joillakin hämmennystä työturvallisuuden näkökulmasta. Postinjakajan ei siis tarvitse terveytensä kustannuksella punnertaa 35 kg lähetyksen kanssa, jos arvioi että ei voi tehtävää suorittaa terveyttään ja turvallisuuttaan vaarantamatta. Ilmoitus esihenkilölle riittää. Voinko käyttää työaikaani lääkärissä käyntiin, jos aikoja ei saa työajan ulkopuolelle? Posti on päättänyt keskittää työterveyshuollon palveluita Mehiläiseen ja nyt useilla pienemmillä paikkakunnilla on poistunut mahdollisuus käyttää muita palveluntarjoajia (kuten Terveystalo, Pihlajalinna ym.), joita on tähän asti voinut käyttää. Nyt esimerkiksi Taivalkoskelta pitää lähteä 65 km päähän Kuusamoon Mehiläiseen ja paikallisen Terveystalon kanssa ei enää ole työterveyshuollon sopimusta. Ranuan postilaiset pääsivät aiemmin käymään Lappicassa työterveyshuollossa, mutta jatkossa on ajettava reilu 80 km suuntaansa Rovaniemen Mehiläiseen. Pohjoisessa Suomessa on samanlaisia esimerkkejä useita. Kaikilla ei ole pohjoisessakaan omaa autoa ja linjaautoja kulkee, jos kulkee, muutaman kerran päivässä. Onko jatkossa siis oikeus käyttää esimerkiksi noin puolet päivän työajasta lääkärissä käymiseen, kun aikoja ei saa työajan ulkopuolelle? Kaikissa lääkärikäynneissä ei saa auto­ maattisesti käydä työajalla eli aivan aluksi on työntekijänä oltava varma siitä, mistä syystä on menossa työterveyshuollon vastaanotolle. Lähtökohtana on, että muissa kuin akuuteissa, lakisääteisissä tai työnantajan muuten määräämissä lääkärikäynneissä tai tutkimuksissa käydään omalla ajalla. Aina tilanteet eivät ole yksiselitteisiä ja epäselvissä tilanteissa apua kannattakin kysyä omalta työsuojeluvaltuutetulta tai PAUn luottamusmieheltä. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevassa työehtosopimuksessa ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu käytännöt erilaisista lääkärija muista vastaanottokäynneistä. Ne ovat lakia paremmin sovittuja asioita. Työntekijän on aina ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapah­ tuvasta terveystarkastuksestaan, lääkärintarkastuksestaan tai muusta vastaanottokäynnistään. Jos etukäteen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Tällainen tilanne tarkoittaa yleensä käytännössä akuuttia sairaustapausta tai työtapaturmaa, jolloin työterveyshuoltoon tai ensiapuun tulee hakeutua viipymättä. Työntekijän on myös kyettävä esittämään työnantajalle selvitys em. tarkastuksista, odotusja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, että ei ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työn­ antajan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta. Vapautus työstä ei vaikuta palkanmaksuun eikä tutkimuksen vuoksi vajaaksi jäävää työaikaa teetetä takaisin. Myös työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Matkoihin käytettyä aikaa ei siis korvata työajan ulkopuolella. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset em. tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin työehtosopimuksen mukaisesti. Onko sinulla kysyttävää? REITTI_4_2025.indd 28 REITTI_4_2025.indd 28 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 29 28 Tämän kohdan käyntejä voivat olla esimerkiksi: työhöntulotarkastus, työkyvyn arviointi, työterveysneuvottelut, lakisääteinen määräaikaistarkastus, joita Posti-konsernissa ovat mm. yötyötarkastukset, maantieliikenteen ammattikuljettajien terveystarkastukset, ajokorttiasetuksen mukaiset tarkastukset ja näöntarkastukset näyttöpäätetyössä jne. Edellä mainittuihin terveystarkastuksiin kuuluu yleensä aina vähintään käynti työterveyshoitajan vastaanotolla, ja tarpeen mukaan työterveyslääkärillä. Terveystarkastukseen liittyvät laboratorioja röntgenkäynnit sekä myös asiantuntijoiden konsultaatiokäynnit, esim. työfysioterapeutti, ovat osa lakisääteistä terveystarkastusta ja siten työaikaa. Muissa vastaanottokäynneissä työn­ tekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos on nopeasti päästävä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon. Näissä tilanteissa kesken työpäivän voi ja pitää hakeutua hoitoon. Jos kyseessä on muu vastaanottokäynti kuin akuutti tarve hoitoon pääsemiseksi, työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta (kohtuullinen aika voi olla tapauskohtaisesti erilainen, mutta jo esim. viikosta kahteen voi olla riittävä aika). Tällaisia tapauksia voivat olla muu kuin äkillinen sairastuminen, lääkärin määräämät laboratorioja röntgentutkimukset tai aiemmin vastaanottokäynniltä todetun kroonisen sairauden määrittämiseksi vaadittava käynti. Näissä tilanteissa on aina etukäteen otettava yhteyttä esimieheen ja sovittava yhdessä käytäntö tapauskohtaisesti, miten työajalle joko kokonaan tai osittain osuva vastaanottokäynti ja työstä vapauttaminen käytännössä järjestetään ja luetaanko se työaikaan. Työnantaja ei missään tapauksessa saa käyttää tähän esimerkiksi työntekijän vuosilomapäivää tai joustovapaata. Työajan ulkopuolella matkoihin käytettyä aikaa tai matkakustannuksia ei näissä tapauksissa korvata. < (Luova duunari jatkuu) kana. Mutta kun tietää itse, mitä on tekemässä, niin luulen, että se on kaiken ydin. Miksi haluaa tehdä lauluja ja olla esillä? Monillahan sitä vastausta ei ole muuta kuin, että haluaa olla julkisuudessa. Olen ihan hyvin toimeentuleva ihminen, mutta jos miettii tuntimääriä mitä teen, niin ei tässä tuntipalkoille pääse. Mun tulot koostuu rojalteista, keikoista, tekijänoikeuksista ja paitamyynneistä. Pieniä puroja. Jos onnistuu tekemään hyvän laulun, niin kyllähän striimeistäkin rahaa tulee riippuen sopimuksesta levy-yhtiön kanssa. Ihmiset tietää mitä ne saa, kun ne tulee katsomaan mua keikalle. Ja onhan se tosi hienoa, että saan tehdä tätä hommaa, esittää näitä lauluja ympäri Suomea. Mutta jos olisin nyt aloitteleva muusikko, luulen että maailma olisi paljon karumpi. Nyt ollaan nähty aika paljon sitä, että ainoa tapa tehdä musiikkia, on miellyttää mahdollisimman montaa ihmistä, mikä on aika tylsä tapa tehdä tätä juttua”. Edunvalvonta ”Tämä on niin pirstaloitunut ja omituinen maailma, ettei meidän etuja valvo oikeastaan kukaan muu kuin me itse. Ja meitä on aika vähän. Alalla on paljon pakkoyrittäjyyttä ja freelancereiden sosiaaliturva, jollainen minäkin olen, on täysin olematonta. Jos mulla on keikka ja oon kipeenä, niin en saa penniäkään. Artistit on tehneet helvetin huonoja diilejä levy-yhtiöiden kanssa, kun sopimuksen tekemisessä ollaan aika yksin. Kukaan ei oikein tiedä mitä pitäisi maksaa, kun liksat ei ole julkista tietoa. Ne on sopimuksia. Kummelin artisti maksaa ei ole mitenkään tuulesta tempaistu juttu”. Kirjailija ”Kirjani Aina on itketty, on fiktiivinen romaani taiteilijasta, joka joutuu viihdeteollisuudessa joko tai tilanteeseen. Elänkö omien arvojeni mukaista elämää? Siinä on yhtymäkohtia omaankin elämääni, vaikka se ei olekaan autofiktiota. Kirjassa on kerrottu epäterveestä työsuhteesta, jossa on vallankäyttöä ja sadismia. Mietin pitkään, että sijoittaisin kirjani jonnekin muualle kuin musiikkimaailmaan, mutta päätin kirjoittaa siitä, koska osaan kuvailla sitä uskottavasti. Ennen kirjoittamista mulla oli päivittäinen huijari kela, että onko minusta kirjailijaksi, että ei saatana mä vien Tammelta jonkun oikean kirjailijan paikan. Mutta mä myös ajauduin tähän, kun mua pyydettiin aikanaan kirjoittamaan Miten lauluni syntyvät kirjaan kolme lukua. Huomasin siinä, kuinka kivaa pitkän jutun kirjoittaminen on”. < REITTI_4_2025.indd 29 REITTI_4_2025.indd 29 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 31 30 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Luottamuksesta joutuu pulittamaan – ja paljon 30 S uomi on pieni kansakunta, jonka menestymisen tärkeänä rakennusaineena on ollut luottamus. Pieni, yhtenäinen ja vailla suuria luokkaeroja oleva kansakunta kykenee rakentamaan kaikille hyvää yhteiskuntaa konsensuksessa. Luottamus viranomaisiin, poliitikkoihin, kauppiaisiin ja naapureihin on saavutettu ansaitsemalla. Lupaukset ja lauseet eivät luottamuksen rakentamiseen riittäisi, jos niiden takana ei ole aitoja ja konkreettisia tekoja, jotka lunastavat katseeseen ja kädenpuristukseen perustuvat sopimukset. Tilastokeskuksen mittaama Kansalaispulssi selvittää kansalaisten mielialaa, tulevaisuuden odotuksia sekä näkemyksiä viranomaisten toimintaan ja viestintään. Kansalaisilta tiedustellaan, kuinka paljon he luottavat julkisiin instituutioihin. Vaikka perinteisesti suomalaiset ovat luottaneet viranomaisiin, on luottamus muihin kuin turvallisuusinstituutioihin heikentynyt koronakriisin jälkeen. Vain luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin on pysynyt korkealla tasolla. Sen sijaan luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on pudonnut, ja vielä tätäkin suurempi luottamuspula on kohdistunut maan hallitukseen. Tämä selittyy varmaankin sillä, että kansalaisten toiveena on toimiva terveydenhuolto, kestävä julkinen talous ja laadukas koulutus ja varhaiskasvatus. Kun näiden laatu ja saatavuus heikkenevät kansan silmissä, samalla rapisee luottamus asioista päättävää tahoa kohtaan. Kansalaisluottamuksen tueksi on rakennettu suuri määrä sääntöjä ja lakeja. Järjestyksen kaipuuta kuvaa sääntöjen tarkka noudattaminen. Suomalaiset on kasvatettu noudattamaan sääntöjä miltei itsepäisyyteen saakka. Tietenkin vaadimme samaa kaikilta muiltakin, ja siksi myös vahdimme ahkerasti toisiamme sääntöjen tottelemisessa. Jonotamme kiltisti omaa vuoroamme, eikä etuilua hyväksytä. Vuoronumerolappu pitää kaikkien ottaa saapumisjärjestyksessä, eikä lappua saa luovuttaa jonoon saapuvalle, jos kyllästyy kesken kaiken jonossa. Liikenteessä ei tule kuuloonkaan, että joustetaan järjestyksestä. Oikealta tuleva rysäyttää takuulla päälle, sillä hänellä on etuajo-oikeus! Tai jos väylällä saisi käyttää kahta kaistaa, tosiasiallisesti suvaitaan vain yhdellä kaistalla jonottaminen, jotta kaikille käy selväksi, mikä on täysin joustamaton tuloja liikkumisjärjestys. Varsinkaan tyhjää kaistaa ei saa hyödyntää jonon ohittamiseen, myöskään ohituskaistalla. Tämä on rattiraivon syntysija. Sääntöjen tinkimättömyys näkyy myös jalankulkijoiden käyttäytymisessä. Punaisia valoja päin ei kävellä, vaikkei muuta liikennettä olisi mailla halmeilla. Jopa koelaboratorio-olosuhteissa ihmiset pakkaavat tottelemaan sääntöjä, vaikka kukaan ei näkisi, eikä joutuisi sakotetuksi tai yliajamaksi. Liian korkean luottamuksen nurja puoli on kova ja karu. Monilta suomalaisilta on ryöstetty varoja, kun he ovat luottaneet heitä kavallusmielessä lähestyviin ihmisiin. Huijaukset ja pankkitilien tyhjentämiset ovat valitettavan yleisiä Suomessa(kin). Poliisin mukaan viime vuosina on tullut ilmi tuhansia petostapauksia, joissa uhrit ovat menettäneet valtavia summia rahaa. Rikolliset käyttävät hyväksi ihmisten hyväuskoisuutta ja nimenomaan luottamusta, kun huijarit esiintyvät pankkivirkailijoina, petosvyyhtien selvittäjinä tai sijoitusneuvojina saadakseen haltuunsa uhrien verkkopankkitunnukset. Nyt olemme oppineet, emmekä luota enää edes oikeisiin pankkivirkailijoihin. Rahan tai omaisuuden menettäminen on hinta liiasta hyväuskoisuudesta. Kovaa hintaa joutuu maksamaan myös se, joka luottaa liikenteessä liikaa toisten kohteliaaseen ajotapaan ja harkintaan. Skuutit ja polkupyörät törmäävät jalankulkijoihin, koska tilannenopeus on hurja ja omaa kaistaa paahdetaan muista välittämättä uppiniskaisuuteen saakka. Niinpä valppaus liikenteessä on merkki luottamuksen puutteesta. Voi olla, että epäluottamus muita kohtaan säästää vakavammilta taloudellisilta, henkisiltä ja fyysisiltä kolhuilta. Pitäisikö epäillä kaikkea ja kaikesta? Varmasti pitäisi, mutta jotain tärkeää on menetetty. Kun luottamus on päässyt rapisemaan, sen uudelleen rakentaminen kestää ja maksaa. < Suomalaiset on kasvatettu noudattamaan sääntöjä miltei itsepäisyyteen saakka. REITTI_4_2025.indd 30 REITTI_4_2025.indd 30 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 31 30 Sa na on va pa a P ostin lajittelu ja jakelu on järjestetty tavalla, jota ei voi perustella millään tuotannollisilla syillä. Syyt ovat puhtaasti poliittiset niin älyttömältä kuin se kuulostaakin. En tiedä keiden vastuulla lajittelun mekanisointi on mutta veikkaan että joku poliitikko-/ virkamiesryhmä on sen takana. Se porukka on mestariainesta, kun pitää saada juna raiteiltaan. Postin ”johtajat” ovat ottaneet säyseästi käskyjä vastaan ja tehneet laitehankintoja. Laitevalmistajat ovat naureskelleet matkalla pankkiin. Postia pitäisi lajitella jakelujärjestykseen. Ongelma on, ettei Postin jakelujärjestyksestä vastaava taho tiedä mikä on oikea jakelujärjestys. Postinkantaja tietää mutta häntä ei kuunnella. Ja vaikka kuunneltaisiinkin, niin järjestystä ei voi kuulemma muuttaa. Kyllä on notkea järjestelmä. Vihreillä koneilla postia lajitellaan ”jakelujärjestykseen” kolmella kierroksella, jossa on vain osa postista. Osa postista ei syystä tai toisesta kulkeudu jakelulistan sisään vaan se lajitellaan myöhemmin käsin, oransseilla koneilla tai vihreällä koneella uudelleen toisena päivänä. Kirje saattaa kiertää kolme, neljä kertaa oranssin koneen ja työpisteen väliä, jossa yritetään Koneellinen lajittelu on tehotonta Lähetä teksti: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimi merkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki 31 Trecoilla lajiteltua postia Pasilan postikeskuksessa. postilähetykseen liittää lukukelpoinen osoite. Ei kuulosta kovin tehokkaalta. Eikä se sitä olekaan. Se on kammottavan tehotonta. Vanha työnjako on tehokkain nykyinen konekanta huomioon ottaen: posti lajitellaan ainoastaan postinumeron sisään postikeskuksissa, jonka jälkeen posti kuljetetaan jakeluterminaaleihin, joissa tapahtuu lajittelu kahdessa erässä jakelujärjestykseen. Kyseessä on siis todellinen ja tarkoituksenmukainen jakelujärjestys. Lajittelu olisi rivakampaa. Jakelu olisi paljon rivakampaa. Nykyisellä konekannalla työskentely on lisännyt valtavasti käsityön määrä. Mitä järkeä moisessa on? Ei yhtään mitään. Postilla ei ole sellaisia lajittelukoneita käytössään, joilla posti saadaan yhteen linjaan oikein järjestettynä. Vihreät ja oranssit pömpelit postikeskusten lattioilla ovat ongelmajätettä. Ainoa syy pelleilyn jatkumiselle on tarve ”säilyttää” muutaman ihmisen ”kasvot”. Olisi kiva tietää kenen kasvoista on kyse. Suomessa moni asia menee kuulemma huonosti. En ihmettele, että menee huonosti, kun on tärkeämpää silittää ammattitaidottomien päätöksentekijöiden päätä kuin toimia perustellusti. < MARKKU GRÖNROOS Ju ha Pö yr y REITTI_4_2025.indd 31 REITTI_4_2025.indd 31 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 33 32 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Omavastuuaika – milloin päivärahan maksaminen alkaa? Omavastuuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka tulee kulua ennen kuin päivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tänä aikana työnhaun tulee olla voimassa työvoimaviranomaisessa. ? Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin. Yhdeltä kalenteriviikolta voidaan hyväksyä enintään viisi päivää. ? Omavastuuaikaan ei lueta päiviä, joilta ei muutenkaan olisi oikeutta päivärahaan. ? Jos hakujaksolla on osa-aikatai satunnaista työtä, omavastuuaika kertyy seitsemää päivää vastaavana tuntimääränä. Omavastuuaika asetetaan aina, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy. Tällöin myös päivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Työssäoloehdon täyttyminen on yksilöllistä, eli työssäoloehto täyttyy hakijoilla eri aikaan. Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samanaikaisesti päivärahan maksun kanssa. Arkipyhä voidaan laskea omavastuuaikaan, jos olet ilmoittautunut työttömäksi ennen sitä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä päivältä. Kokonaan työttömälle arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa normaalisti. Karenssi Karenssi on työvoimaviranomaisen määräämä ajanjakso, jolta ei makseta päivärahaa. Karenssi asetetaan esimerkiksi silloin, kun hakija: ? irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä, ? aiheuttaa työsuhteen päättymisen, ? tai toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssin ajalta ei oteta myöskään omavastuuaikaa. Omavastuuaika asetetaan karenssin päätyttyä, jos ansiopäivärahan maksaminen ei ole alkanut ennen karenssia eikä omavastuuaikaa tästä syystä ole asetettu. Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa. Karenssin pituus riippuu tilanteesta: ? Ilman pätevää syytä tapahtunut irtisanoutuminen: 45 päivää ? Lyhyt (enintään 5 päivän) työsuhde, josta irtisanoudutaan: 30 päivää ? Muut työvoimapoliittiset moitittavat menettelyt: 7, 14 tai 45 päivää tai 12 kalenteriviikon niin sanottu työssäolovelvoite. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Ansiopäivärahan maksamiseen liittyy ajanjaksoja, jolloin päivärahaa ei makseta, kuten esimerkiksi omavastuuaika ja karenssi. Nämä termit saatetaan helposti sekoittaa, vaikka kyseessä ovat täysin eri asiat. Tässä tiivis katsaus niiden eroista ja vaikutuksista päivärahan maksamiseen. Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla? Kassa vastaa REITTI_4_2025.indd 32 REITTI_4_2025.indd 32 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 33 32 3 1 2 4 5 8 7 6 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 4/5 VIHAISILTA KÄSITYS KÄSKYNÄKIN ÄÄLTÖLÄ PAHAA YLÖSPÄIN MUODOSTAA PAKIN KANSSA VALTION 1/12 KIILTÄVÄÄ HERRAVIHAN KESKELLÄ APUSTA TUTKIMUKSESSA MURUNEN NAINEN MYÖS KAN KANSSA POHJOISESSA LEIJONILLE TUTTUJA TALIA SEKAVANA PELI NURIN KESKUS TAULUKOSSA KYSEINEN ARIELL KONJUNKTIO SAARISTOMERTA PUHDISTELUUN KARSIA JULMA KÄSKY TÄYDELLISESTI NEPTUNUS MAINOKSILLE SÄKEISSÄ? PELIKOLMIO LAALKUAINE LÄPI DRESDENIN LUOKKA GOLFFARI TARKASTELTU TILAVA PE-TO LAULOI VESSOISSA TRANGIOIHIN TÄSTÄ NÄKEE ULOS KORTEIN ELOSTELIJAN PIIRRE _ 2 x ALKALIMETALLI VAKKASUOMEA SA TT JUOKSU VASEMMALLE EI KÄY. SIISTIMISTÄ TYTTÖ LYHYENÄKIN ÄÄRILIIKE KIVINEN -PÄÄ HARJOITETTU MYÖNTYVÄN SUUSTA RAHIKAISENA EI SAIRASTU JÄRJESTÄ TAINA VETOLAATIKOSSA KAPUA ALEMPANA = 1. RISTIKON RATKAISU SIVULLA 36 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Omavastuuaika – milloin päivärahan maksaminen alkaa? Omavastuuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka tulee kulua ennen kuin päivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tänä aikana työnhaun tulee olla voimassa työvoimaviranomaisessa. ? Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin. Yhdeltä kalenteriviikolta voidaan hyväksyä enintään viisi päivää. ? Omavastuuaikaan ei lueta päiviä, joilta ei muutenkaan olisi oikeutta päivärahaan. ? Jos hakujaksolla on osa-aikatai satunnaista työtä, omavastuuaika kertyy seitsemää päivää vastaavana tuntimääränä. Omavastuuaika asetetaan aina, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy. Tällöin myös päivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Työssäoloehdon täyttyminen on yksilöllistä, eli työssäoloehto täyttyy hakijoilla eri aikaan. Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samanaikaisesti päivärahan maksun kanssa. Arkipyhä voidaan laskea omavastuuaikaan, jos olet ilmoittautunut työttömäksi ennen sitä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä päivältä. Kokonaan työttömälle arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa normaalisti. Karenssi Karenssi on työvoimaviranomaisen määräämä ajanjakso, jolta ei makseta päivärahaa. Karenssi asetetaan esimerkiksi silloin, kun hakija: ? irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä, ? aiheuttaa työsuhteen päättymisen, ? tai toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssin ajalta ei oteta myöskään omavastuuaikaa. Omavastuuaika asetetaan karenssin päätyttyä, jos ansiopäivärahan maksaminen ei ole alkanut ennen karenssia eikä omavastuuaikaa tästä syystä ole asetettu. Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa. Karenssin pituus riippuu tilanteesta: ? Ilman pätevää syytä tapahtunut irtisanoutuminen: 45 päivää ? Lyhyt (enintään 5 päivän) työsuhde, josta irtisanoudutaan: 30 päivää ? Muut työvoimapoliittiset moitittavat menettelyt: 7, 14 tai 45 päivää tai 12 kalenteriviikon niin sanottu työssäolovelvoite. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Ansiopäivärahan maksamiseen liittyy ajanjaksoja, jolloin päivärahaa ei makseta, kuten esimerkiksi omavastuuaika ja karenssi. Nämä termit saatetaan helposti sekoittaa, vaikka kyseessä ovat täysin eri asiat. Tässä tiivis katsaus niiden eroista ja vaikutuksista päivärahan maksamiseen. Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla? Kassa vastaa REITTI_4_2025.indd 33 REITTI_4_2025.indd 33 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 35 34 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n purkua koskeva ensimmäinen kokous pidetään tiistaina 23.9.2025 klo 17.00 Microsoft Teams-kokouksena. Kokouslinkki lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille osallistujille sisältäen asialistan. Sitovat ilmoittautumiset Päivi Holpaiselle (paivi.holpainen@posti.com) viimeistään tiistaina 16.9.2025. PAUn Osasto Uusimaa ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: 31.10.2025 klo 18.00-21.00. Paikka: Kakkutalo Gilan, Vanha yhdystie 17, 04430 Järvenpää. Kokouksessa valitsemme osastolle puheenjohtajan ja toimikunnan vuodelle 2026. Edunvalvojia ja PAUn toimistosta henkilöitä on kutsuttu kokoukseen kertomaan ajankohtaisista asioista. Päätämme kokouksessa toimintasuunnitelman sekä talousarvion vuodelle 2026. Ilmoittautumiset kokoukseen: Hannu Nuora, p. 040 595 9909 tai Merja Juva, p. 050 3207 402 perjantaihin 17.10.2025 mennessä. Tilaisuudessa on suolaista ja makeaa tarjottavaa. Tervetuloa mukaan. PAUn Varsinais-Suomen Osasto ry:n ylimääräinen kokous Aika: Lauantaina 18.10.2025 klo 13, kahvitarjoilu ennen kokouksen alkua Paikka: Kesäkoti Mäntyniemi, Posteljooninkuja 7, 20900 Turku Alustajana kokouksessa on Posti Oy:n valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta kokoukseen 10.10. klo 12 mennessä puheenjohtaja Marko Koivumäelle p. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com Käsiteltävinä asioina: • Osaston tilinpäätös vuodelta 2024 • Osaston tuloja menoarvio vuodelle 2025 • Ajankohtaiset asiat PAUn XXIX Talvipäivät pidetään Tampereella Järjestyksessään jo 29. PAUn Talvipäivät pidetään Sokos Hotel Tornissa Tampereella 7.-8.3.2026. Majoituskiintiöt osastoille on varattu kahdesta hotellista. Sokos Hotel Tornista PAUn jäsenille on varattu 160 huonetta ja Sokos Hotel Villasta 25 huonetta. HINNASTO: Sokos Hotel Torni • Solo yhden hengen huone 140 €/huone/yö • Solo kahden hengen huone 160 €/huone/yö Sokos Hotel Villa • Standard yhden hengen huone 130 €/huone/yö • Standard kahden hengen huone 150 €/huone/yö Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, langaton internetyhteys Wi-Fi ja 14 % alv. Hotellihuoneet ovat käytettävissänne tulopäivänä klo 15.00 alkaen lähtöpäivään klo 12.00 saakka. Varaukset: Sokos Hotels Myyntipalvelu puhelin: +358 300 870 000 / yksittäiset huonevaraukset. Sähköposti: sokos.hotels@sok.fi. Mainitkaa varausta tehdessänne kiintiötunnus ”PAU2026”, www.sokoshotels.fi – varauskoodi netissä BPAU2026. Kiintiöstä tehdyt huonevaraukset tulee vahvistaa luottokortilla varauksen yhteydessä tai maksaa etukäteen. Kiintiöstä tehdyn yksittäisen varauksen viimeinen kuluton peruutuspäivä on 7 vuorokautta ennen tulopäivää, ellei toisin ole sovittu. Kiintiön voimassaolo TORNI: Kiintiön varaamattomista huoneista 25 % vapautetaan myyntiin 24.01.2026. Kiintiön varaamattomista huoneista 50 % vapautetaan myyntiin 7.2.2026. Loput kiintiön varaamattomista huoneista vapautuvat automaattisesti myyntiin 21.2.2026 klo 18.00. Kiintiön voimassaolo VILLA: Kiintiön varaamattomista huoneista 50 % vapautetaan myyntiin 25.2.2026. Loput kiintiön varaamattomista huoneista vapautuvat automaattisesti myyntiin 28.2.2026 klo 18.00. Talvipäivien ohjelmasta tarkempaa tietoa myöhemmin liiton kotisivuilla ja Reitti-lehdessä. A ki R as k REITTI_4_2025.indd 34 REITTI_4_2025.indd 34 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 35 34 PAUn Lounais-Suomen aluejärjestön legendaarinen Postipurjehdus Open 2025 reitillä Turku-TukholmaTurku / Viking Grace järjestetään taas marraskuussa. Postipurjehduksen lähtö on perjantaina 14.11.2025 klo 20.55 ja paluu lauantaina 15.11.2025 klo 19.50. Postipurjehduksen alustajana toimii liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Mukana myös pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Postipurjehdukselle ovat tervetulleita kaikki PAUn jäsenet, joten ammattiosastojen kannattaa ottaa tämä huomioon, kun suunnittelette syksyn tapahtumia. Osastot ovat myös yleensä tehneet omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Laivan ohjelma ja postipurjehdusohjelma sekä aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Risteilylle mahtuu 120 nopeinta. Ilmoittautumiset 19.9. mennessä risteilyvastaava Marko Koivumäelle, puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Hinnasto Postipurjehdus Open marraskuussa! Hytti Hinta Premium 250 € / 1 hlö Premium 135 € / 2 hlöä Seaside double 150 € / 1 hlö Seaside double 80 € / 2 hlöä Seaside 4 120 € / 1 hlö Seaside 4 70 € / 2 hlöä Seaside 4 50 € / 3 hlöä Seaside 4 45 € / 4 hlö Inside 4 100 € / 1 hlö Inside 4 55 € / 2 hlöä Inside 4 45 € / 3 hlöä Inside 4 35 € / 4 hlöä Ruokailut Edullisesti Auralaan Tiesitkö, että huvila Auralaan pääsee marraskuussa ja tammi kuussa alennetuilla hinnoilla, jolloin edullisista jäsenhinnoista saa vielä 20 % alennuksen. Marraskuun ja tammikuun alennetut hinnat ovat: • ma-su 520 € (norm. 650 €) • ma–pe 400 € (norm. 500 €) • 3 vrk 320 € (norm. 400 €) • viikonloppu pe–su 280 € (norm. 350 €). Aurala sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, Mikkeli. Majoituspaikkoja 300 neliön huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta. Saatavilla on myös kaksi lisävuodetta. Auralan yhteydessä on myös upea saunarakennus. Katso varaustilanne ja Auralan esittely osoitteessa varauskalenteri.pau.fi. Meriaamiainen 18 € Premium aamiainen 23 € Buffet 41 € Tulevaisuus tänään taas lokakuussa SAK:n Tulevaisuus tänään -keskustelutapahtuma järjestetään lauantaina 4.10.2025 Helsingin Pikku-Finlandiassa. Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Vuoden 2025 tapahtumassa pohditaan, millaisella korjaussarjalla rakennamme taas yhtenäisempää ja pärjäävää Suomea. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa sak.fi/tapahtumat/tulevaisuustanaan-2025/ REITTI_4_2025.indd 35 REITTI_4_2025.indd 35 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 37 36 Menoon mukaan Ristikon ratkaisu Ristikon avainsana: VAROITIN Palautearvonnan voittaja 3 /2025 M A R S V I I S I A A R O I M A T R A S A V A N N I T K U V A L I A T A N A P A Ä R I N Ä T S I L O I N E N A L K I O T A T V A A N O K S I A A I R I S T O R T U S I A T L E U K A H I H N A O L A T I N A P I S O T M I N E A V I I K K O L A I N O A E M B O N S A T E E T S O T I L A A L L I N E N U I V A R T I I A K I U A S N I R S O T L I H A S S O L O T A N I T A A L E N L A K A I S U I M M U U N I I S K U E T O L A L U T I T I I S T A I A S I A T O N Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palaute kortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Turun Postiseniorit kokoontuivat taas Mäntyniemessä Työeläkekouluista tietoa eläkkeistä Kiinnostaako eläkkeet? Työmarkkinajärjestöt STTK, Akava ja SAK järjestävät yhdessä Työeläkevakuuttajat TELA:n kanssa maksuttomia työeläkekouluja. Tilaisuudet on tarkoitettu ammattiliitoissa eri rooleissa toimiville aktiiveille sekä jäsenille. Tilaisuudet ovat aina iltaisin klo 17.00–18.45. Syksyn tilaisuudet ovat 16.9. Tampere (live), 9.10. Helsinki (live), 28.10. webinaari (ruotsiksi) ja 29.10. webinaari (suomeksi). Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Telan verkkosivuilta osoitteesta: tela.fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat/tyoelakekoulu. Marko Koivumäki ja Postisenioreiden varapuheenjohtaja Kari Meskanen pitämässä tilaisuuden avajaispuheita. Kuvassa myös Erkki Sorsakivi vasemmalla ja pieni, nykyisin eläkeläistyömies Matti Vikström oikealla. To m m i R ai ta ne n PAUn Varsinais-Suomen osasto kutsui Turun Postiseniorit eli oloneuvoksetja neuvoksettaret viettämään perinteistä yhdessäolopäivää elokuun ensimmäisenä tiistaina. Tapahtuma järjestettiin tuttuun tapaan ammattiosaston kesäkodissa Mäntyniemessä, Turun Hirvensalon Papinsaaressa. Paikalle saapui runsaat kaksikymmentä iloista ja aktiivista eläkeläistä. Sää tarjosi tällä kertaa melkoisen haasteen päivän viettoon – vettä tuli taivaan täydeltä. Perinteinen ja odotettu tikkakilpailu jouduttiin sääolosuhteiden vuoksi korvaamaan visaisella tietokilpailulla, jonka kysymykset liittyivät Pauhun, Postiin, ammattiosastoon, lähiympäristöön sekä näiden lähihistoriaan. Allekirjoittaneella oli sormensa pelissä niin ovelien kompakysymysten laatimisessa kuin vastausten tulkinnassakin. Kilpailu osoittautui haastavaksi – edes voittaja ei saanut kuin 75 % vas tauksista oikein. Kaikki toki tiesi vät, että Heidi Nieminen toimii liiton puheenjohtajana, mutta Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen oli jo monelle tuntematon nimi. Naisten ja miesten erillisiä sarjoja ei tällä kertaa tarvittu, ja lähes tuhannen euron palkinnot jaettiin rennosti kaupan muovikassista – tyyliin ”vähän jotakin lähes jokaiselle”. Muute päivä suju kovi turvallise tutui latui. Tavatti tutui ja höpötetti niit näit. Korvat höröl kuunnelti tärkeit ja koitetti siit jottai tolkkuu saar. Sit rillatti, hörpätti kaffe ja otetti särvint. Saunotti ja vähä siel huurteistaki tais joku hörppäst (ite mää otin vaan vichy). Täl kerta saunaki muistetti lämmittä ajallas. Simmottis sovitti, et ens vuan uusiks ja elokuu eka viikko tiistain (sama aika). Simmottis täl kerta… MARKO KOIVUMÄKI REITTI_4_2025.indd 36 REITTI_4_2025.indd 36 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 37 36 Hämeen herruus Kanta-Hämeen osastolle PAU Kanta-Hämeen osasto peittosi Lahden osaston maalirikkaassa ottelussa 7-3. Jo pieneksi perinteeksi muodostunut Hämeen herruus-tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Hämeenlinnassa. Pullerin kentälle kokoontui elokuussa kolmisenkymmentä osastojen jäsentä kannustamaan omia joukkueitaan, nauttimaan virvokkeita ja pientä suolaista. Ottelu pelattiin Pullerin hyväkuntoisella luonnon nurmella. Joukkueet pelasivat vastakkain viisi vastaan viisi kokoonpanoilla eli neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Joidenkin pelaajien otteista näki, että on sitä pelattu ennenkin. Lahden osasto joutui pelaamaan ilman vaihtopelaajia. Siitä huolimatta verkko soi KantaHämeen päässä kolmesti. Ylhäällä vasemmalta Joni Syrjä, Jyri Hämäläinen, Tomi Okker ja Mika Kaisla. Maalivahtina alhaalla Mikko Wallenius. Kanta-Hämeen joukkue voitokkaissa tunnelmissa. Ylhäällä vasemmalta Sari Laine, Kaarle Keskitalo ja Sauli Heijasto. Alhaalla Kim Nylander, Iida Ranta, Jami Nylander ja Lassi Becker. Esimerkiksi Kanta-Hämeen osaston Iida Rannan peliesitys oli varsin mallikas. Futismatsin lisäksi päivän ohjelmassa oli mölkkyä ja vapaata seurustelua. Ja vaikka sade vihmoikin kylmästi, oli tunnelma lämmin. Pelin jälkeen siirryttiin vielä syömään keskustan Fifth Avenue ravintolaan, jonka jälkeen Hämeenlinnan Rantakasinolle Vanajaveden tuntumaan. Osastot lupailivat, että ensi vuonna pelataan taas, ja silloin vuorostaan Lahdessa. Näihin rientoihin kannattaa ilman muuta osallistua. 37 REITTI_4_2025.indd 37 REITTI_4_2025.indd 37 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 39 38 LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member bene?t price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s bene?ts Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership bene?t D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance only one of you needs to be a member. Use your unique membership bene?t: kalevavakuutus.?/tek 50 17 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 17.1.2025 10.57 17.1.2025 10.57 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva PAUn jäsenedulla 19 50 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty Kaleva_Reitti_2_210x277 mm.indd 1 Kaleva_Reitti_2_210x277 mm.indd 1 28.2.2025 17.39 28.2.2025 17.39 REITTI_4_2025.indd 38 REITTI_4_2025.indd 38 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 39 38 E nsi vuonna PAU juhlii 120-vuotista taivaltaan. Suomen Postiljooniyhdistyksen perustava kokous pidettiin tammikuussa 1906. Jos asiat olisivat menneet postiljoonien toiveiden mukaan, niin yhdistys olisi perustettu alkuvuodesta 1901. Vuonna 1899 alkanut ensimmäinen sortokausi ei kuitenkaan suosinut ay-toiminnan aloittamista eikä lupaa toiminnan aloittamiseen saatu. Viipuri ja Turku edelläkävijöitä Postiljoonien ammattiyhdistystoiminnan alkuvaiheita tarkasteltaessa erottuvat Helsinki ja Viipuri muuta maata aktiivisempina alueina. Pääkaupunki eli ajan hermolla, siellä oli eniten postiljooneja ja siellä kärjistyivät ensimmäiseksi kasvavista postimääristä aiheutuneet ongelmat. Vastaavia ongelmia oli varmasti myös Viipurissa. Kaupunki oli lisäksi lähellä Pietaria, josta aikakauden uusimmat aatteet levisivät Suomeen. Viipurissa vaikutti myös vireä työväenyhdistys, jonka alaosastoksi postiljoonien ensimmäinen ammattiosasto, Wiipurin Wiestinviejät, perustettiin 4. kesäkuuta 1905. Kolmanneksi keskukseksi nousi viimeistään syksyllä 1905 Turku. Turkuun kehotus postiljoonien ammattiosaston perustamisesta tuli Viipurista. Turun Wiestinviejien perustava kokous pidettiin työväentalolla 20. syyskuuta 1905. Myös se perustettiin työväenyhdistyksen alaosastoksi. Osaston perustavassa Suomen ensimmäinen postiljoonien ammattiosasto perustettiin Viipurissa kesäkuussa 1905, vanhin edelleen toimiva Turussa syyskuussa 1905. TEKSTI: ARTO JOKELA KUVITUS: ILKKA HEILÄ Postiljoonien ay-toiminta käynnistyi 120 vuotta sitten kokouksessa oli läsnä 24 postiljoonia. Myös Helsingissä keskusteltiin työväenyhdistyksen alaosastoksi järjestäytymisestä. Siellä enemmistö kallistui kuitenkin itsenäisen valtakunnallisen yhdistyksen kannalle. Sen perustaminen oli myös jo vireillä. Turun ja Viipurin Wiestinviejien perustamiseen vaikutti taustalla varmasti tuskastuminen Postiljooniyhdistyksen perustamisen hitaaseen etenemiseen ja työväenyhdistysten tarjoamaan mahdollisuuteen ammattiosaston perustamiseen. Työväenyhdistysten alaisuuteen perustettiin myös muita ammatti osastoja. Taustalla vaikutti ehkä myös työväenliikkeen alkuvaiheen erimielisyys ammattiyhdistysliikkeen ja puolueen suhteesta, jossa ainakin turkulaiset ja helsinkiläiset olivat olleet eri linjoilla. Wiestinviejillä hyvä alku Viipurin ja Turun Wiestinviejien toiminta lähti hyvin käyntiin. Viipurissa jäsenmäärä oli vuoden 1905 lopulla jo 47. Turussa 37 postiljoonia kaupungin 47 postiljoonista liittyi osastoon. Postimies-lehden ensimmäi sessä numerossa helmikuussa 1906 kerrottiin Wiipurin Wiestinviejien vuosikokouksesta. Uutisen mukaan ”Tällä paikkakunnalla on jo osasto paljon vaikuttanut parempaan päin ja monta hyvinkin sekavaa asiaa on saatu ratkaistuksi.” Turun Wiestinviejät toimi työväenyhdistyksen alaosastona kahdeksan kuukautta. Tänä aikana pidettiin 10 yleiskokousta. Niihin osallistui keskimäärin liki kolmekymmentä miestä. Suurin osa käsitellyistä asioista koskivat työehtojaja oloja. Turkulaiset suunnittelivat mm. sairauskassan perustamista ja tekivät aloitteen ilmaisesta lääkärinhoidosta. Ajatuksissa oli perustaa myös joulukassa joulurahan keräämistä varten. Osasto teki anomuksen lisäksi kahden viikon palkallisesta kesälomasta ja kahdesta vapaapäivästä kuukaudessa. < Turkulaiset tekivät aloitteen ilmaisesta lääkärinhoidosta, kahden viikon palkallisesta kesälomasta ja kahdesta vapaapäivästä kuukaudessa. LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member bene?t price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s bene?ts Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership bene?t D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance only one of you needs to be a member. Use your unique membership bene?t: kalevavakuutus.?/tek 50 17 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 17.1.2025 10.57 17.1.2025 10.57 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva PAUn jäsenedulla 19 50 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 567 554 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty Kaleva_Reitti_2_210x277 mm.indd 1 Kaleva_Reitti_2_210x277 mm.indd 1 28.2.2025 17.39 28.2.2025 17.39 39 PAU 120 vuotta 1906–2026 REITTI_4_2025.indd 39 REITTI_4_2025.indd 39 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 41 40 På svenska U töver rådgivning omfattar hennes arbete bland annat arbets platsbesök och facklig utbildning. Linna betjänar också PAU:s medlemmar på Åland. Tidigare hade fem FFC-anslutna fackförbund ett gemensamt ombud på Åland och Servicefacket PAM fungerade som arbetsgivare. I samband med att FFC förde omställningsförhandlingar hösten 2024 upplöstes den tidigare modellen. FFC tog över som arbetsgivare och Kristiina Linna betjänar nu de åländska medlemmarna i alla FFC-anslutna fackförbund, också PAU. Åland Post är självständigt från posten i Fastlandsfinland. PAU:s åländska medlemmar är organiserade i en egen fackavdelning. I våras ingick parterna ett företagsspecifikt kollektivavtal på Åland som förenhetligar anställningsvillkoren för arbetstagarna vid Åland Post så att de närmar sig bestämmelserna i det allmänt bindande kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen. Läs mer om detta i Reitti nr 3/2025. – Det kanske skulle vara klarare om det riksomfattande kollektivavtalet trädde i kraft här också. På det sättet kunde man förhindra att förhandlingarna drar ut på tiden i onödan, bedömer Linna. Telefonrådgivning inom ett brett område Kristiina Linnas uppgiftsbeskrivning är rätt omfattande. Hon har jobbat som regionoch organisationsexpert vid FFC sedan 2018 – till hälften med regionverksamheFFC:s nya regionexpert på Åland har inlett sitt arbete I början av året tillträdde Kristiina Linna, regionoch organisationsexpert på fackcentralen FFC, som fackets representant på Åland. Hon vill hålla FFC:s fana allt högre i ölandskapet. TEXT: JAAKKO TAKALAINEN FOTO: ILKKA HEINO ten i Sydvästra Finland från regionkontoret i Åbo och till hälften med FFC:s svenska verksamhet runtom i Svenskfinland. Hon har fortsatt ansvara för FFC:s svenskspråkiga tjänster i hela landet också sedan hon vid årsskiftet tog över som FFC:s representant på Åland. Hon har alltså mycket på sitt bord. – Jag är här minst tio arbetsdagar i månaden. Men nu när vi har startat upp verksamheten har jag varit på Åland mer än hälften av tiden, cirka 60–70 procent, bedömer Linna. Hon har en lång och mångsidig erfarenhet som arbetarskyddsinspektör vid staten i 19 år. Därmed är hon också insatt i många kollektivavtal. Linnas modersmål är finska, men under årens lopp har hon lärt sig tala svenska flytande. I det dagliga arbetet – både när hon distansjobbar från hemmet i Reso och när hon sitter på kontoret i Mariehamn – sköter hon telefonrådgivning inom ett brett område. En del av dem som ringer är inte fackligt organiserade. – Jag ger råd åt dem också, men jag uppmanar dem att gå med i fackförbundet i den egna branschen. Det är speciellt viktigt om deras ärende kräver ytterligare åtgärder. Om det inte går att lösa ärendet per telefon förmedlar jag kontaktuppgifterna till representanterna för respektive fackförbund. Dörrarna står öppna för alla I början av juni välkomnade Kristiina Linna fackligt aktiva ålänningar till sitt kontor i Mariehamn när hon höll öppet hus. Det kom ett dussin fackligt aktiva och några lokala politiker. Det nya kontoret finns i Statens ämbetshus i centrala Mariehamn, intill en vacker park. – Avsikten är att hålla FFC:s fana allt högre på Åland. Utöver telefonrådgivningen gör jag arbetsplatsbesök, ibland ensam och ibland tillsammans med förbundens ombudsmän, berättar Linna. När FFC höll öppet hus på Åland deltog också Linnas chef Katja Syvärinen, som är vice ordförande för FFC:s styrelse. Hon berättade om bakgrunden till att FFC öppnade det nya regionkontoret på Åland. I samband med de omställningsförhandlingar som fördes på FFC hösten 2024 blev man tvungen att säga upp flera anställda och ändra uppgiftsbeskrivningen för en del av dem som blev kvar. Enligt Syvärinen var det ”tur i oturen” att FFC hade Kristiina Linna, som hade de språkkunskaper och den expertis som behövdes på Åland. – Jag har förstått att inställningen till facklig organisering överlag är ganska avog på Åland. Det här försöker vi under de närmaste åren åstadkomma en förändring på med hjälp av det nya kontoret. – Vi måste nå ut till både nya medlemmar och till arbetsgivarna med vårt budskap – att det ligger i alla parters intresse att komma överens och organisera sig, säger Syvärinen. < Telefonrådgivning inom ett brett område. REITTI_4_2025.indd 40 REITTI_4_2025.indd 40 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 41 40 En del av sin tid ägnar Kristiina Linna åt att hjälpa FFC-förbundens medlemmar på Åland, både per telefon och i samband med arbetsplatsbesök. Ungefär hälften av arbetstiden jobbar hon på distans från Reso. FFC:s regionkontor på Åland Kristiina Linna Regionoch organisationsexpert tfn. 044 430 9766 kristiina.linna@sak.fi Statens ämbetshus Torggatan 16 C 22100 Mariehamn REITTI_4_2025.indd 41 REITTI_4_2025.indd 41 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 43 42 42 Försommar i Nagu I lmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn asiointipalveluun osoitteessa easiointi.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Sähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen tilanteissa, joissa vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi, jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista aina, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Huom! Ilmoita eläkkeelle jäämisestäsi vasta, kun eläkkeelle jäämisen alkupäivä on ylittynyt. Liitossa ei ole automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Eläkeläisen tulee maksaa myös jäsenmaksua, jos hän tekee esim. Postissa keikkaa, vaikka on eläkkeellä. Palkkaa saavan eläkeläisen jäsenmaksu on 1,04 %. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostilla jasenrekisteri@pau.fi tai: • Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi • Tarja Känsäkangas, taloussihteeri, 040 831 2963, tarja.kansakangas@pau.fi REITTI_4_2025.indd 42 REITTI_4_2025.indd 42 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 040 821 5836. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2025 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 29.9. mennessä ja voita 20 € REITTI_4_2025.indd 43 REITTI_4_2025.indd 43 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24
• Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kolmen kuukauden jaksoissa. Lahja kortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista 1 2 3 4 5 6 REITTI_4_2025.indd 44 REITTI_4_2025.indd 44 29.8.2025 15.24 29.8.2025 15.24