Reitti 2 Reitti 2 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 650 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 3 5.3. 28.3. 4 3.4. 26.4. 5 2.5. 30.5. 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Joensuun jakeluterminaali 10 Sanomalehdenjakajien jäsenyys 11 Puheenjohtajalta 12 Posti mainetutkimusten pohjakastissa 14 Talvipäivien suosio jatkuu 18 Muuttuva työ 20 Ay-majakka: Marjo Pihlajaniemi 21 Palkat korottuvat takautuvasti 22 Uudet palkkataulukot 25 Informaatiologistiikka-alalle neuvottelutulos 26 Vapaalla: Pienoismallien maailmassa 28 Postin pääluottamusmiehet 29 Vuosityöajan lyhennys 30 Postikortteja arvioimassa 32 #äänityöttömälle 33 Postia maailmalta: Liettua 34 Kolumni: Kuningas alkoholi 35 Kysyvälle vastataan 36 Ristikko 37 Vuosien varrelta 38 Menoon mukaan 40 På Svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 22 6 Uudet palkkataulukot. Tarkista palkkasi! 30 16 Reitti_2_2018.indd 2 Reitti_2_2018.indd 2 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P AUn 13. talvipäivät Porin kylpylähotelli Yyterissä keräsi taas runsaasti liiton jäseniä yhteen ympäri Suomea. Yyterin maisemissa viikonloppua vietti lähes 700 paulaista. Liiton talvipäivistä on tullut merkittävä ja näkyvä tapahtuma Postinkin sisällä. Mikään muu tilaisuus ei vedä kerralla yhteen näin suurta määrää Postin henkilökuntaa. Aikoinaan Postiliiton automiesten neuvottelupäiviltä lähtenyt perinne jalostui liiton yhteiseksi tapahtumaksi Jyväskylän Laajavuoressa vuonna 1997. Talvipäivien ohjelma on pysynyt pääpiirteittäin samana vuodesta toiseen. Ja mitäpä sitä toimivaa konseptia vaihtamaan. Yhteinen seminaariosuus eli käytännössä avajaiset ja ajankohtaiskatsaukset, ammattiryhmäpalaverit, urheilukilpailut ja iltajuhla ovat pysyneet vuosittain ohjelmistossa. Mutta onpa viime vuosina kokeiltu jotain uuttakin. Talvipäivämessut antavat mahdollisuuden myös yhteistyökumppaneille tuoda esiin itseään ja esitellä omia tuotteita. Postipaneelista näyttää muodostuneen varsin suosittu osuus, joka kerää runsaasti yleisöä ja myös paikallismediaa paikalle. Jäsenillä on paneelissa erinomainen tilaisuus tentata tiukastikin päättäjiä vaikkapa alan lainsäädännöstä. Keskustan kansanedustaja Kauko Juhantalo vertasikin Yyterissä paneelin tunnelmaa eduskunnan kyselytuntiin. PAUn talvipäivillä on aistittavissa aivan erityisen lämmin henki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tämä näkyi monissa kohtaamisissa. Tuttuja halaillaan, kuulumisia vaihdetaan ja toisia tsempataan. Kaikilla on taustalla yhteinen kokemus viime vuosien myrskyistä ja muutoksista. Duunarin arki raatelee, mutta lopulta vahvistaa, kun on olkapää johon nojata. Talvipäivät eivät kuitenkaan synny itsestään. PAUn liittohallitus laittaa vuosittain talvipäivien järjestelyt hakuun ammattiosastoille. Onneksi massatapahtuman järjestelyyn on halukkaita aina löytynyt. Tänä vuonna viestikapulan otti vastaan Länsi-Suomen osasto, joka suoriutui tehtävästään erinomaisesti. Talvipäivien järjestelytoimikunta Kari Salosen johdolla rakensi talvipäiville taas jotain uutta. Messuosastolla kävi runsaasti väkeä ja uusia yhteistyökumppaneitakin löytyi. Yhtenä esimerkkinä Postimuseo, jonka mukanaolo oli hieno juttu. Toivottavasti mahdollisimman moni tarttui haasteeseen ja lähettää vanhoja postiaiheisia valokuvia museon käyttöön. Välipalaksi talvipäivien osallistujille markkinoitu PAUn mölkkykilpailu oli varsinainen hitti. Yksinkertainen ja helppo tapa pitää hauskaa toimi hyvin. Vapaaehtoisen osallistumismaksun summa lahjoitettiin Satakunnan keskussairaalan lastenosastolle. Talvipäivien järjestelyissä pitää moni asia osua nappiin. Tilat, majoitusjärjestelyt, kokoustilat, esiintyjät, tekniikka, sisäiset kuljetukset, yhteistyökumppanit ja urheilutapahtumat vaativat onnistuakseen hyvää organisointija yhteistyökykyä. Ja tätä löytyi Länsi-Suomesta. Siispä vielä kerran kiitos ja kumarrus Porin suuntaan. Ensi vuonna järjestelyvastuu talvipäivistä on ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun osastoilla. PAUn 14. talvipäivät järjestetään Vantaalla Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019. Päivämäärä kannattaa laittaa ylös jo nyt. Tiedossa on taas antoisa ja mukava viikonloppu. JUHA PÖYRY Kiitos talvipäivistä kuuluu osastoille Reitti_2_2018.indd 3 Reitti_2_2018.indd 3 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Palkat ja kiky hiertävät Ahvenanmaalla Ahvenanmaan Postin ja Ahvenanmaan osaston työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. Kyseessä on yrityskohtainen työehtosopimus, jossa PAUn Ahvenanmaan osasto vastaa neuvotteluista. Neuvotteluissa ongelmina ovat olleet palkankorotuksen suuruus ja kilpailukykysopimuksen käyttöönotto Ahvenanmaan Postissa. Työehtosopimus on päättynyt 31.12.2017, joten tällä hetkellä ollaan sopimuksettomassa tilassa. Pau on valmis tarvittaessa tukemaan osastoa neuvottelutuloksen aikaansaamisessa. Kesän aktiiviperhelomat ovat haett avissa 11.3. asti Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 2018 neljä lapsiperheille suunnattua aktiiviperhelomaa. Ohjelmassa on ohjattua liikuntaa lapsille ja aikuisille sekä mukavaa yhdessäoloa. Perhelomat on tarkoitettu konsernin työssä olevalle henkilöstölle ja ne ovat maksuttomia. Haku on ruokakuntakohtainen, joka käsittää puolison ja alaikäiset lapset. Osallistuja vastaa matkakustannuksista ja työhyvinvointisäätiö maksaa hotellien majoituskulut, ruokailut ja aktiviteettien kustannukset. Ensikertalaiset ovat etusijalla. • 18–24.6.2018 (sisältäen juhannuksen) hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 1–7.7.2018 hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 29.7–4.8.2018 hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 4–9.8.2018 Härmän kylpylä, 62375 Ylihärmä Aktiiviperheloma pariskunnille Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 2018 kaksi aktiiviperhelomaa pariskunnille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Pariskunnan on asuttava samassa taloudessa ja pariskuntalomia voi hakea konsernin työssä oleva henkilöstö. Aktiiviperheloman ohjelmassa on hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä ohjattua liikuntaa. Pariskuntalomat on suunnattu ensikertalaisille. Pariskunnat, jotka ovat käyttäneet pariskuntalomia viimeisen 3 kalenterivuoden aikana maksavat 200 €/ pariskunta. Osallistuja vastaa matkakustannuksista ja säätiö maksaa hotellien majoituskulut, ruokailut ja aktiviteettien kustannukset. • 2-7.7.2018 hotelli Haikon kartano ja kylpylä, 06400 Porvoo • 30.7–4.8.2018 kylpylähotelli Peurunka, 41340 Laukaa Tutustu lomien alustaviin malliohjelmiin ja hae mukaan työhyvinvointisäätiön nettisivuilta www.tyohyvinvointisaatio.fi Katso maailmaa duunarin silmin – Tilaa SAK:n uutiskirje Tilaa SAK:n uutiskirje niin tiedät mitä työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu. www.sak.?/uutiskirje Reitti_2_2018.indd 4 Reitti_2_2018.indd 4 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 5 Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. PAUN OMA KOULUTUS PAUN Sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika 16.–20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Tämä on PAUn edunvalvojien koulutuksessa se perusta, jonka päälle osaaminen rakennetaan. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikutt amista ja viestintää, luott amusmies ja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liitt yviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika 16.–20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Työehtojen peruskurssi Aika 23.-27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 28.3. Kurssi sopii luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja –sopimuksia Postissa. Työoikeuden kurssi Aika 23–27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 28.3. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai ei-postilaisilta hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säännöksiä. Hae Työväen Sivistysliiton kurssille Kännykkäkuvaus ja kuvankäsitt ely Aika 10.4. klo. 9.00–15.00 Paikka Manilla (Itäinen Rantakatu 64, 20810 Turku) Viimeinen hakupäivä 10.3. Kuva on nykyään tärkeä osa viestinnässä. Kurssilla opitaan ott amaan parempia kuvia ja muokkaamaan niitä käytt ötarkoituksen mukaan. Kuvankäsitt elyssä käytetään sekä kännykän omaa kuvan muokkausohjelmaa ett ä tietokoneelle asennett avaa ilmaista Gimp-ohjelmaa Someilmiön luominen Aika 11.4. klo. 12.00–16.00 Paikka Jyväskylä (tarkentuu myöhemmin) Viimeinen hakupäivä 11.3. Saadakseen huomiota sosiaalisen median tulvassa tulee erott autua muista ja saada viestin avulla muut reagoimaan. Tällä kurssilla pohditaan hyvän, mielenkiintoisen ja vetävän some-viestin reseptiä. Kansisuosikkikisa ratkesi Pyysimme viime numerossa ja verkon kautt a äänestämään suosikkikantt a vuoden 2017 lehdistä. Ääniä tuli 43 ja suosikiksi nousivat yhtä isolla äänimäärällä lehdet nro 2 ja 3. Kiitos kaikille äänestäneille! 20 euron lahjakortin voitt i Mimoza Santaniemi Keminmaasta. Marjo Pihlajaniemi siirtyy SAK:n viestintäpäälliköksi PAUn Reitt i-lehden toimitt aja ja viestinnän asiantuntija Marjo Pihlajaniemi aloitt i 19. helmikuuta SAKn viestintäpäällikkönä. Onnea uusiin haasteisiin! itt aja ja viestinnän asiantuntija tti 19. helmikuuta SAKn n! Reitti_2_2018.indd 5 Reitti_2_2018.indd 5 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 6 Reitti 6 Työnkuva Joensuussa tartu Eveli Tuomi jakaa mainospäivinä postit jakeluautosta kolmesta nipusta. Olkapää kipeytyy ja keskitt yminen ajamiseen herpaantuu. Joensuun jakeluterminaali kuhisee aamuisin muurahaispesän lailla. Reitti_2_2018.indd 6 Reitti_2_2018.indd 6 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 7 Reitti 7 Joensuun terminaali on jakelulaboratorio, johon pyöräillään rekkaliikenteen keskellä. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY tutaan ongelmiin Pääluott amusmies Jari Kontkanen kantaa huolta määräaikaisista työntekijöistä. Reitti_2_2018.indd 7 Reitti_2_2018.indd 7 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 8 Työnkuva P ohjois-karjalassa on ystävällistä, välitöntä ja rentoa porukkaa. Tämä tuli taas todistettua työpaikkakäynnillä Joensuun jakeluterminaalissa, jossa perusjakelun lisäksi toimii varhaisjakelu ja kuljetus. Henkilöstön avoimuutta ja ammattiylpeyttä maustaa myös rakentava kritiikki. Kaikkiin jakelu-uudistuksiin ja pääkonttorin visioihin ei suhtauduta aina täälläkään täydellä ymmärryksellä. Nykyisissä tiloissa Joensuun jakeluterminaali on toiminut syksystä 2015. Ylämylly siirtyi terminaaliin viime maaliskuussa. Enon, Uimaharjun ja Liperin kylmälähtöjen esityöt tehdään Joensuussa. Työvuoroja jakelussa on lähes 80, reitit jaetaan pääasiassa jakeluautoilla. Alussa tilaa oli niukasti, kun alkuperäisestä suunnitelmasta nipistettiin 300 neliötä pois. Siirtyminen ABC 2:sta ja 3:sta Zip-menetelmään vähensi hyllyjen tarvetta. Tosin ei terminaalissa vieläkään tilaa liiaksi ole, kertoo alueen pääluottamusmies Jari Kontkanen. Tilat ovat pääosin kunnossa, mutta kiinteistön huollossa on toivomisen varaa. Pihat ovat liukkaat ja usein auraamatta, vaikka työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva on vaatinut asiaan parannuksia. Määräaikaisia vakinaistett ava Uudet työntekijät otetaan Joensuussa pääasiassa määräaikaisiksi, joiden määrä on viime aikoina ollut kasvussa. Määräaikaisia työsopimuksia terminaalissa on tällä hetkellä noin 20 kappaletta, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia 86. Vuoden vaihteessa saatiin vakinaistettua kuusi, joista yksi on kokoaikainen. Eräs työntekijä teki pisimmillään määräaikaisilla sopimuksilla töitä neljän vuoden ajan, Kontkanen päivittelee. Vuoden 2014 jakelun yt:ssä Joensuussa irtisanottiin seitsemän, joista kolme vakinaistettiin uudelleen. Uuteen polkuun lähtijöitäkin on riittänyt. Hyvää porukkaahan meillä on, mutta harmittaa vaan, kun meiltä on lähtenyt sitä osaavaa porukkaa pois. Ja vaikka nuoria tulee tilalle, niin uusilla menee kuitenkin oma aikansa, ennen kuin nämä hommat oppii, harmittelee työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva. Kontkanen ja Kanerva pitävät erityisen tärkeänä sitä, että uusille työntekijöille ei tehtäisi vain lyhyitä määräaikaisuuksia. Sitoutunutta väkeä saa vakinaistamalla. Nämä määräaikaiset, jotka on meillä olleet jo vuosia, pitäisi nyt noususuhdanteessa kiireesti vakinaistaa, ennen kuin ne lähtee. Niistä on tullut hyviä moniosaajia, kun heitä on pyöritelty ja pompoteltu niin kauan. Kentän ääntä kuunneltava Joensuun terminaalissa toimii kaksi esimiestä ja kaksi jakeluryhmän vastaavaa. Tuotantoesimies Th omas Heiskasta kiitellään avoimuudesta ja läsnäolosta. Muutoksen keskellä esimiehen rooli korostuu. Meillä on isoja haasteita, mutta kyllä niihin omalla työllä pystyy vaikuttamaan, kuinka porukkaa kannustetaan jaksamaan. Mitä enemmän olen läsnä, sitä paremmin menee. Porukan pitää päästä purkamaan sydäntään, painottaa Heiskanen. Viime vuosina esimiesten tehtäväkenttä ja vastuut ovat kasvaneet. Työssä jaksaminen on yhteinen haaste. Tämän tietää Heiskanenkin omakohtaisesti. Olin pitkän ajan pois työuupumuksen takia. On tärkeää myöntää itselleen oma rajallisuus ja oppia poimimaan työssä tärkeimmät asiat. Esimiehenkin on noudatettava työaikoja ja pidettävä taukoja. Luottamus Postin ylimpään johtoon on viime vuosina ollut koetuksella. Tämä on nähtävissä myös henkilöstökyselyn tuloksista, joiden pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan. Jotain tarttis tehdä. On tehtykin jo. Esimerkiksi tuotantojohtaja Yrjö Eskola on jalkautunut työpaikoille ja jutellut porukan kanssa, muistuttaa Heiskanen. Johdon jalkautumista kannattavat myös pääluottamusmies Kontkanen ja työsuojeluvaltuutettu Kanerva. Menetettyä luottamusta on vaikea korjata, mutta kyllä sekin auttoi, kun johto kävi täällä, mutta kyllähän heidän pitäisi täällä oikeasti olla viikko ja saada jutella kaikessa rauhassa henkilöstön kanssa. Porukka juttelee kyllä mielellään ja antaa palautetta, kun heille annettaan siihen aito mahdollisuus. Jakelujohtaja Juhani Vuolan vierailulla otettiin esille jakeluautojen huono kunto. Autoissa on edelleen paljon vikoja. Kun varhaisjakelu ajaa autoilla ensin yöllä ja sen jälkeen niillä jaetaan kaksikin reittiä, niin kukaan ei ole niistä vastuussa. Kun oli reittikohtaiset autot, niistä pidettiin huolta ja ne pystyttiin kohdentamaan työntekijöihin. Nyt ne ovat siivottomassa kunnossa. Työt on vedetty vaan niin tiukkaan, että siihen ei ole aikaa. Esimiehelläkin menee autojen huollon järjestelyihin hirveästi aikaa. Näinkin isossa paikassa pitäisi olla yksi henkilö, joka niitä hoitaa, ehdottaa Kanerva. Kolmen kimpun ongelmat Jakelutapauudistus otettiin perusjakelussa valtakunnallisesti käyttöön asteittain viime kesästä lähtien. Pääluottamusmies Jari Kontkasen mukaan kevennettyä tiistaita pidetään epäonnistuneena, koska se teettää helposti keskiviikkona ja torstaina todella pitkiä päiviä. Vielä suurempaa kritiikkiä aiheuttaa kolmen kimpun jakelu, jolla ei ergonomian, työn sujuvuuden ja laadun kannalta ole paljonkaan tekemistä. Tämä kävi selvästi ilmi, kun asiasta keskusteli toimipaikassa usean jakajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu Kanerva ottaa esimerkiksi autojakelun. Ajoergonomian kannalta se on huono juttu. Kun postit kerätään autosta kolmesta kasasta ja kannatellaan koko Yhteistyö työsuojeluvaltuutett u Jaana Kanervan ja tuotantoesimies Thomas Heiskasen kanssa pelaa hyvin. Reitti_2_2018.indd 8 Reitti_2_2018.indd 8 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 9 ajan käsissä, niin vasemman puolen hartiaseudun oireita alkaa tulla. Ja kun autoihin sopii vain kaksi laatikkoa, pidetään posteja myös kojelaudoilla. Niistä ne lähtee eka mutkasta sitten helposti liikkeelle. Jakajia on ohjeistettu käyttämään laatikoissa väliseiniä ja pienten kirjeiden telineitä. Kaikkiin autoihin nämä eivät kuitenkaan sovi. Jakelutapauudistus otettiin käyttöön ennen kuin meidän työvälineet on sillä tasolla, että se pystytään tekemään. Lajittelussa säästetty aika kertaantuu jakelussa, kun posteja kerätään useammasta nipusta. Tämä vaatii erilaista keskittymistä ja huomio voi heikentyä ympäristöstä ja liikenteestä, Kanerva tiivistää. Pimeälle venyvät työpäivät aiheuttavat myös lisäongelmia. Jakajille on hankittu otsalamppuja, mutta niiden kanssa tulee häikäisyongelmia auton peilien kautta vieden samalla näkyvyyden auton ulkopuolelle, postilaatikkopuomeilla odottelee usein asiakkaita, lapsiakin. Joensuussa on käytössä myös Sisätyön Resepti-hanke, jonka päätavoitteena on sisätyön tehokkuuden parantaminen. Hankkeessa uudistetaan sisällä tehtävää työtä hyllyratkaisuista lähtien ja resursseja keskitetään prosessin kannalta kriittisiin kohteisiin. Joensuun terminaalissa tämä tarkoittaa esimerkiksi Enon ja Uimaharjun lajittelua, joka pitää olla tehtynä puoli yhdeksään mennessä. Taukopaikat kunnossa Muutamia vuosia sitten Pohjois-Karjalassa nousi esiin puutteet haja-asutusalueen jakelureittien taukopaikoista. Kun reitit kasvoivat, alkoi vessakäynnistä tulla ongelmia. Erityisesti naisjakajille tilanne oli hankala. Jätettiin jopa syömättä ja juomatta, kun ei päästy vessaan. Kun otin asian Postin yt-ryhmässä esille, minulle sanottiin, että postia on jaettu yli 300 vuotta ja koska tämä ei ole ollut mikään ongelma tähänkään saakka, niin ei tehdä siitä sellaista nytkään. Silloin minulla paloi käämit ja sanoin, että ei tästä ongelmaa tehdä, mutta tämä asia ratkaistaan. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva hyödynsi jakajien paikallistuntemusta, otti puhelimen käteen ja pisti toimeksi. Taukopaikkoja alkoi löytymään metsästysmajoista, leirikeskuksista, pienistä yrityksistä, julkisista tiloista ja kylätaloista. Kun lähdetään neuvottelemaan taukopaikoista, kannattaa yhteistyötä markkinoida myös niin, että samalla jakaja tarkistaa, että esimerkiksi vanhassa koulurakennuksessa on paikat kunnossa. Tykkylumien aikaan oli hyvä, että joku kävi aina nämä paikat tarkistamassa. Taukopaikkoja on laitettu kuntoon, mutta tilanne elää, kun reitit muuttuu ja jakajat vaihtuu. Asiaa on tarkasteltava ja taukopaikat päivitettävä aika ajoin uudelleen. Emma Martikainen on ollut Postilla reilu puoli vuott a kuukauden pituisilla työsopimuksilla. Haaveena on luokanopett ajan opinnot yliopistossa. "Porukan pitää päästä purkamaan sydäntään." Kymmenet Postin työntekijät pyöräilevät läpi vuoden töihin Joensuun terminaaliin Lukkotietä pitkin. Tiellä kulkee pitkin päivää Postin lisäksi Abloyn ja DB Schenkerin vilkasta rekkaliikennett ä. Erityisen vaaralliseksi tien tekee se, ett ä kevyen liikenteen väylää ei ole. Postissa sairaslomaan johtaneita työtapaturmia vuoden sisään Lukkotiellä on tapahtunut kolme, läheltä piti tilanteita useita. Ensimmäinen vakavampi tapaturma satt ui tammikuussa, kun työntekijä kaatui tiellä, sai aivotärähdyksen, loukkasi kyynärpäänsä ja polvensa. Posti on jo pari vuott a sitt en ott anut kaupunkiin yhteytt ä ja toivonut turvallisuussyistä kevyelle liikenteelle omaa väylää. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitus toteutt aa vuosina 2023– 2025, mikäli sen rakentamiseen löytyy rahaa. Hengenvaarallinen Lukkotie Tie kyllä aurataan ja hiekoitetaan, mutt a kun sataa lunta tie muutt uu pöpperöisek si. Ja kun lunta ei tule, tie liippautuu ihan peilimäiseksi. Hiekoitus jään päällä ei auta, koska jatkuva edestakainen raskas liikenne pyyhkii sen pois. Lukkotien vaarallisuus on saanut myös paikallislehti Karjalaisessa julkisuutt a, kun työsuojeluvaltuutettu Kanerva Abloyn kollegan kanssa lähtivät hoitamaan asiaa ja saivat taustatukea alueen muistakin yrityksistä. Jakelupäällikkö Kari Kareinen ott i lehden toimitukseen yhteytt ä ja asiaa päätett iin vauhditt aa julkisuuden kautt a. Työsuojeluvaltuutetut pelkäävät, ett ä on vain ajan kysymys, kun jollekin käy tiellä todella huonosti. Reitti_2_2018.indd 9 Reitti_2_2018.indd 9 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 10 Posti siirsi viime kesänä sanomalehdenjakelun Posti Palvelut Oy:hyn, joka on työnantajaliitto Medialiiton jäsen. Tästä syystä sanomalehdenjakajiin on noudatettu marraskuusta lähtien Teollisuusliiton (entinen TEAM) jakajia koskevaa työehtosopimusta. TES vaihdoksen takia sanomalehdenjakajille suositellaan siirtymistä Teollisuusliiton jäseneksi. Edunvalvonta, sopimusten tekeminen ja tulkinta ovat nyt Teollisuusliiton hoidossa. Siirtyminen onnistuu helposti liiton verkkosivujen kautta www.teollisuusliitto.fi . Tätä kautta siirtyneistä saadaan tieto PAUhun. Ne henkilöt, jotka eivät halua siirtyä Teollisuusliittoon voivat säilyttää jäsenyytensä PAUssa. Helmikuun jälkeen se kuitenkin edellyttää sen, että henkilö maksaa itse jäsenmaksunsa. Tämä onnistuu parhaiten menemällä liiton kotisivuille www.pau.fi ja täyttämällä liittymisvaltakirjan. Valtakirjassa on kohta JäseSanomalehdenjakajien jäsenyys Last summer Posti transferred its newspaper delivery to Posti Palvelut Oy, which is a member of the employer union Finnmedia (Medialiitto). Because of this transfer those working in newspaper delivery have since November been under the collective labor agreement negotiated by Th e Industrial Union (Teollisuusliitto, former TEAM). Following the change in the CLA those working in newspaper delivery are recommended to change their union membership over to Th e Industrial Union. Union representation and negotiating are now handled by Th e Industrial Union. Changing your membership can be done easily at www.teollisuusliitto.fi , through which PAU will also be notifi ed. Th ose who do not wish to change their membership over to Th e Industrial Union can keep their membership in PAU. Although, aft er February this will mean that those who choose to stay in PAU must pay their membership fee for themselves. Th e easiest way to do this is to visit the union’s website ww.pau.fi and nyys* jonka alta löytyy valintaehto Työnantajan muutos, joka pitää valita. Kohtaan työnantajayrityksen nimi pitää kirjoittaa Posti Palvelut Oy. Jäsenrekisteri postittaa sen jälkeen kuukausikohtaiset viitteet henkilölle. Viitteiden mukana on kaikki tarvittava tieto, miten jäsenmaksun saa itse hoidettua. Myös eläkkeellä olevat voivat säilyttää jäsenyytensä PAUssa. Postin päätös lopettaa automaattinen jäsenmaksuperintä PAUn osalta on hyvin tietoinen ratkaisu ja sillä Posti pyrkii ohjaamaan työntekijöiden järjestäytymistä. Koska sanomalehdenjakelussa työskentelee useita ei-suomenkielisiä, tulee tämä muutos aiheuttamaan vääjäämättä sekaannuksia, joilla voi olla muun muassa työttömyysturvan kannalta ikäviä seurauksia työntekijöille. Postin tekemää päätöstä voi tältä osin paheksua syvästi. Risuja Postiin Pasi Vuoriolle ja kumppaneille. Union membership for those working in newspaper delivery TEKSTI SEPPO KINNUNEN fi lling in the power of attorney. In the power of attorney there is a space membership* under which you will fi nd the option: Change of employer. Aft er choosing this you have to write Posti Palvelut Oy in the space "the full name of the employing enterprise". Aft er doing this and sending in the power of attorney the member register will send you your monthly payment information. Th is information contains everything you need to be able to pay your membership fee yourself. Also those who have retired can keep their membership in PAU. Posti’s decision to end the automatic membership fee collection for PAU members is a conscious decision by which Posti is trying to manipulate where and if the employees choose to organize themselves. Because there is a lot of non-Finnish speakers amongst those working in newspaper delivery this change will probably cause a lot of confusion and can lead to unfortunate consequences regarding for example unemployment benefi ts. In this sense Posti’s decision can be deeply criticized. ... Reitti_2_2018.indd 10 Reitti_2_2018.indd 10 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 T ätä kirjoittaessa on sunnuntai 18.2. PAUn talvipäivät ovat juuri päättyneet ja matkustan Uudenmaan, Hyvinkään ja Lahden osaston jäsenten kanssa kotia kohti. Länsi-Suomen osaston aktiivit järjestivät meille hienon viikonlopun Porin Yyterissä. Lähes 700 PAUn jäsentä oli menossa mukana, joko liikuntatapahtumissa tai ammattiryhmäkokouksissa. Tämä liiton suosituin tapahtuma järjestetään ensi vuonna Vantaalla Flamingossa 16.–17.3.2019 ja järjestelyvastuun kantavat pääkaupunkiseudun osastojen aktiivit. Talvipäivillä oli nyt toista kertaa kansanedustajien postipaneeli, josta on tarkemmin juttua muualla tässä lehdessä. Yksi paneelissa esille noussut asia jäi kuitenkin erityisesti mietityttämään. Yleisökysymyksissä nousi esille luottamus. Tai lähinnä sen puute. Postilaiset eivät henkilöstökyselyiden ja oman kertomansa mukaan luota yrityksen johtoon. Syitä tähän kertoi useampikin postilainen ensin paneelissa istuville kansanedustajille ja viikonlopun aikana aihe nousi säännöllisesti esille eri keskusteluissa. Sanonnan mukaan luottamuksen voi menettää vain kerran. Postin johdolle on näin käynyt henkilöstön silmissä ja luottamuksen palauttaminen ei ole helppoa. Omalta osaltani luottamus Postiin ja työnantajaliitto Paltaan koki isoja kolauksia palkankorotusneuvotteluissa. Vaikka sovittelijan luota haetun lopputuloksen kanssa voi elää, ei se silti ole sitä mitä neuvottelupöydässä sovittiin. Viime lehden kolumniin taisin kirjoittaa, että jos ratkaisu palkankorotukseen joudutaan hakemaan sovittelijan luota, ei jatkossa ole mitään kiirettä tehdä sopimusta, vaan odottelemme rauhassa ympäröivien alojen ratkaisuja. Luottamuksen voi myös neuvottelupöydässä menettää vain kerran. Luottamuksen merkitystä työyhteisössä on tutkittu paljon. Luottamus muun muassa parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamista, lisää sitoutumista ja innovatiivisuutta, parantaa suoritustasoa ja helpottaa muutosten läpivientiä. Ja jos luottamusta ei ole, ovat vaikutukset tietysti päinvastaiset. Työterveyslaitos on määritellyt hyvälle johtamiselle kriteerit. Ensimmäinen kriteereistä on ”luottamus ja arvostus”. Ja ei se luottamuksen ja arvostuksen ilmapiirin rakentaminen työyhteisöön mitään rakettitiedettä ole, mutta oikeita tekoja se vaatii. Esimerkiksi näillä työterveyslaitoksen vinkeillä pääsee jo pitkälle: • Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tavoitteet tehdään yhteiseksi ja tieto on kaikkien saatavilla. • Johto jakaa samanaikaisesti sekä vastuuta että valtuuksia. • Työpaikalla toimitaan eettisesti. • Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti. • Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi. • Jokaista arvostetaan työpaikalla. Nyt näitä teesejä voisivat kolumnissa mainitut tahot itse mielessään miettiä. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Ajatuksia luott amuksesta Reitti_2_2018.indd 11 Reitti_2_2018.indd 11 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 12 Posti laahaa edelleen mainetutkimusten pohjakastissa TEKSTI ALEKSI VIENONEN, KUVAT POSTIMUSEO P osti on pysynyt viime vuosina eri mainetutkimuksissa pohjasijoilla. Vuosittain eri pörssiyhtiöistä mainetutkimuksen julkaiseva T-Media rankkasi Postin maineen viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan Suomen kolmanneksi huonoimmaksi. Postin alapuolelle jäivät vain hinnankorotuksilla huonoa mainetta niittänyt sähköverkkoyhtiö Caruna ja Terrafame – eli surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos. Postia hieman parempi maine oli ylikansallisella Nestlé-yhtiöllä, joka on heikentänyt mainettaan muun muassa puheilla, että vesi pitäisi yksityistää globaalisti. Nestléen liitetään myös useita yritysvastuun puutteisiin liittyviä syytöksiä. Kärkisijoilla maineasioissa suomalaiset ovat jo vuosia pitäneet kotimaisia teknologiayrityksiä. Viime vuonna ykkössijan nappasi hissija teknologiayhtiö Kone jo kolmantena vuonna peräkkäin. Historiallisesti katsoen Postin maineromahdus on ollut jyrkkä 2000-luvulla valtionyhtiöt ovat vuoronperään olleet mainetutkimusten pohjakastia. 2010-luvun taitteessa etenkin VR ja Finnair vajosivat kerta toisensa jälkeen mainetutkimusten hännille. Finnair oli aikaisemmin yksi suomalaisten ylpeyden aihe, ja kuului vielä 2000-luvun alussa hyvämaineisimpien yritysten joukkoon. Posti osana valtion byrokratiaa Historiallisesti katsoen Postin maineromahdus on ollut jyrkkä. Suomen ollessa osa Venäjän valtakuntaa 1809–1917 postilaitos oli keskeinen ja arvostettu osa valtionhallintoa. Postivirkamiehistä ja posteljooneista sanottiin, että he olivat nimismiehistä seuraavia. Postin virkamiehillä oli käytössään jopa virka-aseita. Postin maineella oli myös tahransa. Venäjä tarvitsi postivirkamiehiä myös vallankäyttöön: Posteljooneilla oli käsissään sensuurin ja vakoilun avaimet hieman samaan tapaan kuin suurilla tietoverkko-operaattoreilla nykyisin. Tilattavista lehdistä pystyi myös helposti päättelemään, mikä oli kunkin aatesuuntaus. Kirjepostia valvottiin. Osa lehdistä joutui postisensuurin alle, eikä niitä jaettu lainkaan. Sama postin kautta tapahtunut kontrollipolitiikka jatkui myös itsenäisen Suomen alkutaipaleella, mutta tällöin luupissa olivat kommunistit. Lehtitilauksia sensuroitiin ja kirjeitä annettiin poliisille avattaviksi. Vasta toisen maailmansodan jälkeen posti alkoi kehittyä enemmän palveluorganisaationa. Myös kirjesalaisuus parani toisen maailmansodan päätyttyä uuden lainsäädännön myötä, eikä postia pidetty enää sensuurin, valvonnan tai vakoilun välikappaleena. 1980-luvun kulta-aika 1980-lukua pidetään Suomen talousja sosiaalihistoriassa yleensä eräänlaisena kulta-aikana. Hyvinvointiyhteiskunta oli saatu valmiiksi, ja maassa vallitsi hyvä työllisyysja taloustilanne. Peruskoulukin oli saatettu kunnolla vauhtiin. 1980-luvun loppua kohden talous kuitenkin ylikuumeni. Kotitaloudet ja yritykset ylivelkaantuivat, kun pankit höllensivät lainahanojaan. Tämä johti kohtalokkaisiin seurauksiin – 1990-luvun alun lamaan. Posti kehitti toimintaansa 1970– 1980-luvuilla voimallisesti kohti asiakaslähtöisyyttä. Toimitusvarmuutta seurattiin, asiakastyytyväisyyttä mitattiin. Postin nopeutta, toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä myös verrattiin systemaattisesti muiden maiden vastaaviin tuloksiin. 1980-luvulla Suomi oli kansainvälisessä vertailussa kymmenen parhaan postimaan joukossa. Tariffi t olivat Suomessa keskimääräistä huokeampia ja palvelutaso Lehtitilaukset tehtiin ennen suoraan postikontt oreissa. Henkilökohtaisten kirjeiden lähett äminen on jäänyt jo historialliseksi jäänteeksi. Reitti_2_2018.indd 12 Reitti_2_2018.indd 12 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 13 Mistä luott amus syntyy? Mainetutkijoiden mukaan organisaatioille paras tapa luoda mainetta on avoin viestintä sekä luott amuksen synnytt äminen yrityksen työntekijöiden ja johdon välille. Sisältö luott amuksen ja kunnioituksen saavutt amisesta tulee yrityksen arvoista ja tavasta toimia. Arvojen lisäksi tarvitaan vastuun todellista hajautt amista työntekijöille. Esimerkiksi englantilainen tavarataloketju Tesco päihitt i kilpailijansa Marks & Spencerin ja Sainsburyn panostamalla sisäisen viestinnän toimivuuteen ja antamalla enemmän vastuuta ja vapautt a jokaiselle työntekijälleen. Luott amus on läheisesti liitoksissa arvostamiseen. Luotett avaa on helppo arvostaa. ”Tott a kai on tärkeää, ett ä henkilöstö jollain tavoin silloin tällöin osoitt aa arvostavansa johtoaan. Mutt a vielä tärkeämpää on, ett ä johto osoitt aa arvostustaan henkilöstöön päin. Eikä se riitä, ett ä johtoryhmä keskenään kehuu alaisiaan ja taputt aa toisiaan selkään. Arvostus on osoitett ava sanoin ja teoin”, Pekka Aula ja Jouni Heinonen kirjoitt avat teoksessaan Maine – Menestystekijä (2002). keskimääräistä parempi. Vuonna 1984 ensimmäisen luokan kirjeistä oli perillä 91 % yhdessä ja 99 % kahdessa työpäivässä. 1980-luvulla negatiivinen asiakaspalaute koski pääosin sitä, että ihmiset kuvittelivat palvelulupauksen koskevan myös viikonloppua. Moni asiakas ajatteli, että lauantaina laatikkoon jätetty kirje olisi perillä viimeistään maanantaina. Miten maineen menett ää? Postista sanotaan, että se on Suomen ainoa yritys, jonka asiakkaana ovat kaikki suomalaiset. Tämä tekee Postin myös haavoittuvaksi erilaisissa mainetutkimuksissa, koska ihmisten vastaukset eivät silloin perustu mielikuviin, vaan aidosti omaan tai jonkun lähipiirissä olevan kokemukseen. Jo ennen Postia maineensa lokasi organisaatio, jolla on Postin kanssa samat juuret, eli Sonera (nykyinen Telia). Sonera oli ennen valtiollinen puhelinoperaattori Tele, joka taas oli vielä 1980-luvulla Postija telelaitos. Suomalaiset maineasiantuntijat Pekka Aula ja Jouni Heinonen nostivat kirjassaan Maine – Menestystekijä (WSOY, 2002) Soneran 2000-luvun alun mainesyöksyn esimerkkitapaukseksi: ”Ennen niin mahtava ja hyvämaineinen on valahtanut syvälle. Huonot tarinat Kaj-Erik Relanderin hallinta-ajasta ja strategiset virhearvioinnit ovat eittämättä vaikuttaneet epäsuotuisan mediajulkisuuden kautta yhtiön maineen pohjanoteeraukseen. Soneran viestinnän ja markkinoinnin masinoimat miljoonien eurojen imagokampanjat ovat menneet harakoille.” Henkilöstön hyvä kohtelu = maineen kulmakivi Mainetutkijat Aula ja Heinonen ovat korostaneet teoksissaan, että hyvä maine lähtee aina henkilöstön arvostamisesta ja kohtelusta. Tässä Posti on ollut ennen hyvä, ja sillä on ollut erittäin hyvä työnantajamaine. Jo 1800-luvulla postin työntekijöillä oli virkamiehen arvostettu asema ja etuudet. ”Jotta yrityksen mainetta voidaan rakentaa, on ensimmäinen ehto, että yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä vallitse aito luottamus ja kunnioitus,” Aula ja Heinonen kirjoittavat. ”Yrityksessä joka iikka antaa tahtoen tai tahtomattaan panoksensa maineen rakentumiseen, ylläpitämiseen tai heikentämiseen. Vaikka liiketoiminta olisikin kunnossa ja julkinen kuva kuinka siloinen tahansa, maine rapautuu, jos henkilöstö voi huonosti ja kertoo pahoinvoinnistaan ulospäin.” Jukka Pekka Pietiläinen, Suomen postin historia, osat 1-2. Postija telelaitos, Helsinki, 1988. Pekka Aula & Jouni Heinonen. Maine – Menestystekijä. WSOY, Helsinki, 2002. Postin jakeluongelmista on viime vuodet puhuttu mediassa paljon. Huomattavasti vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että iso osa mediataloista on itsekin osa jakelubisnestä Jakeluyhtiö Suomen kautta, joka on Postin kilpailija. Yhtiön omistaa joukko mediaja lehtitalo ja. Periaatteessa isoilla lehtitaloilla olisi motiivi kertoa enemmän Postin jakeluongelmista kuin ”oman” jakeluyhtiönsä ongelmista. Tällaisia epäilyksiä kuuluukin postilaisten riveistä, mutta toteen niiden osoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Se on kuitenkin varmaa, että kun kilpailu kovenee, myös pyrkimykset maineen lokaamiseen tulevat houkuttelevammaksi. Ennen vanhaan Postin ei tarvinnut tästä olla huolissaan, koska sillä oli vahva monopoliasema. ALEKSI VIENONEN Mediataloilla oma lehmä ojassa? Kommentt i Reitti_2_2018.indd 13 Reitti_2_2018.indd 13 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 14 R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re R R R R R Re R R R R R R R R R R R R R R Re R Reee R R R Re Re Re Reeeeeeeeee R R R R Reeeeeeeeeeeee R R R R R R R R R R Re Reeeeeeeee R R R R R R R R R R R R Re Reeeee R R R R R Ree Ree R R R R R R Re Ree R R R R Re R R R R R R Ree R R R Reee Re R R R Re Re R R R R Re R R R R R R R R Re Re R R R Re Ree R R R Re Re R R R Re R itttt itttttttttttttttttttt it iitt iittttttt it iit ittttttt iiiit iiiittttttttttt it it it it ittttttt it it it ittttttttt it it it ittttt it it it itttttttt iit it iiitt it i ti ti ti ti ti tiii tti tttii ti ti ti ti ti tiiiiiiiii tiiiiiiii ti tti ti tiiiiiiii ti ti ti ti tiiiiii tti tiiiiiii ttiiiiiii ttttttiiiiiii ttti ttiiii tti tiiiii tttti ttttti ttttti tttttttttti ttttti ttttti ttttttti ttttttttti ttttti tttttti tttttii ttttti ti tiii ti ti ti ti ti tiiii tti ti tiiii 14 14 14 14 14 1114 4 14 14 4 14 4 4 4 4 4 4 Talvipäivät Y yterin kylpylähotellissa kuultiin puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus, pidettiin ammattiryhmäpalaverit, seurattiin postipaneelia, viihdyttiin messuosastolla ja kilpailtiin mölkkymestaruudesta. Porin Urheilutalolla puolestaan kuusi joukkuetta taisteli salibandyn mitaleista. Onnistuneen viikonlopun kruunasi vielä lauantain iltajuhla, jossa palkintojen jaon jälkeen tanssitaitoiset pistivät jalalla koreaksi. Talvipäivien suosio jatkuu PAUn Länsi-Suomen osasto piti Yyterissä huolen siitä, ett ä talvipäivien suosio jatkuu. Loistavat järjestelyt ja hyvä ohjelma viihdytt ivät yli 600 jäsentä ympäri Suomea. Lisäksi kotikentältä, Satakunnan alueelta talvipäiville osallistui lähes sata paulaista. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY, MARJO PIHLAJANIEMI, KAJ JAKOBSSON Salibandyn kultajoukkue Länsi-Suomen osasto. Hopeaa vei Oulu ja pronssia nappasi Keski-Suomi. Johdon luott amus koetuksella Viikonlopun aikana henkilöstön luottamus Postin johtoon nousi useissa puheenvuoroissa esiin. Postipaneelissa kansanedustajat ihmettelivät tilannetta ja puheenjohtaja Heidi Nieminenkin nosti sunnuntain ajankohtaiskatsauksessa asian esiin. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaratkaisu kun ei mennyt niillä askelmerkeil14 Reitti_2_2018.indd 14 Reitti_2_2018.indd 14 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 15 lä, joista neuvottelupöydässä oli sovittu. Ratkaisu palkankorotuksiin onneksi lopulta saatiin, mutta vasta valtakunnansovittelijan kautta. Näillä kokemuksilla seuraavissa sopimusneuvotteluissa tuskin suurempaa kiirettä enää pidetään. Yhdistymishankett a pohditaan Heidi Nieminen kertoi talvipäivillä myös liittofuusiosta, jonka tilanne tulee liittovaltuuston käsittelyyn toukokuun kokouksessa. Valtuusto lähtee viime liittokokouksen mandaatilla pohtimaan kahta vaihtoehtoa, JHL:n yhteisöjäsenyyttä tai tiiviimpää yhteistyötä kuljetusliittojen kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä asteittain ja eri toimintoja yhdistämällä yhteisen kuljetusliiton perustamista. Valmisteilla olevassa Kuljetusliitot ry:ssä PAUn lisäksi mukana ovat AKT, Merimiesunioni, Veturimiesten liitto ja RVL. Vaalit ratkaisevat Nykyisen hallituksen politiikka on osoittanut vastustamattomasti, että äänestämisellä on merkitystä. Tuoreessa muistissa ovat työelämän pakkolait, kiky ja aktiivimalli. Nieminen muistutti ajankohtaiskatsauksessaan, että seuraaviin eduskun1 Mitä mieltä olet sähköisestä palkkalaskelmasta? 2 Oletko tyytyväinen Viestinvälitysja logistiikka-alan palkankorotuksiin? Talvipäivägallup: Mirja Rauhavuori, Helsinki 1 En tykkää. Sähköisestä palkkalaskelmasta on vaikea katsoa, ett ä kaikki on kunnossa. Haluan tarkistaa, ett ä esimerkiksi lomapäivät ja lisät on merkitt y oikein. On ok, jos joku haluaa itselleen sellaisen, mutt a ei pitäisi pakott aa. 2 Palkankorotus oli sen verran kuin oletinkin, mutt a korotus ei riitä nostamaan elintasoa. Määrävuotiskorotuksia esimerkiksi tarvitt aisiin lisää. Varpu Liljanko, Harjavalta 1 Otin heti Netpostin käytt öön, mutt a ymmärrän ett ä kaikki eivät sitä halua. 2 Olin tyytyväinen palkankorotukseen, se oli muihin aloihin verratt una samansuuntainen. Kiva bonus saada marraskuusta asti tulleet korotukset takautuvasti. 15 tavaaleihin on reilu vuosi aikaa. Jos nykyinen hallituspohja saa jatkaa, otetaan myös lakko-oikeus käsittelyyn. Vaikka talvipäivien keskusteluissa nousi vahvasti esiin postilaisten huolet ja murheet, oli viikonlopun tunnelma iloinen ja rohkaiseva. Näitä tapahtumia tarvitaan pitämään henkeä ja uskoa yllä. Yhdessä olemme vahvempia. Ajankohtaiset asiat kiinnostivat talvipäivillä. Sari Ronkanen (keskellä) tarkkaavaisena. Reitti_2_2018.indd 15 Reitti_2_2018.indd 15 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 16 Talvipäivät Mika Kangasniemi, Nurmijärvi 1 En tykkää ollenkaan, kaikilla ei ole mahdollista katsoa palkkalaskelmaa sähköisesti. 2 Olen pett ynyt tässä asiassa työnantajan toimiin. Mielestäni meitä vedätett iin. Asioista sovitt iin ja saatiin työrauha joulun yli mutt a sen jälkeen alett iin perumaan sitä mitä oli sovitt u. Timo Kilpiö, Jyväskylä 1 Nykyaikaahan se on ja itsellänikin on sellainen. Mutt a niille, jotka paperisen haluaa, pitäisi sellainen antaa. 2 Ainahan sitä toivoisi tietysti enemmän, mutt a kyllä se on tällaisessa taloustilanteessa ihan ok. Eihän meiltä ole esimerkiksi lomarahojakaan leikatt u, eli huonomminkin voisi mennä. 16 Postipaneeli oli yleisömenestys Talvipäivillä järjestett iin kohta perinteeksi muodostuva Postipaneeli, johon olivat saapuneet Kauko Juhantalo (kesk.) Jaana Laitinen-Pesola (kok.) Krista Kiuru (sd.) ja Jari Myllykoski (vas.) Paneelin vetäjänä toimi PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Puheenjohtaja Heidi Nieminen laitt oi postipanelistit tiukoille. TEKSTI JUHA JAATINEN Reitti_2_2018.indd 16 Reitti_2_2018.indd 16 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 17 Petra Vesala, Huitt inen 1 Aluksi vähän petyin, tykkään ett ä se tulee paperisena. Toisaalta on hyvä, ett ä nyt se tulee ainakin ajoissa. Tosin kynnys mennä sitä katsomaan Netpostista on korkeampi. Paperisena se pitää kuitenkin saada, jos sen sellaisena haluaa. 2 On se aika hyvä. Epäilin jo mahtaako sieltä tulla mitään. Heidi Rantanen, Lahti 1 Minulle se tulee sähköisenä ja olen siitä tykännyt, kun ne säilyy Netpostissa pitkään arkistoituina. Mutt a kyllä sen pitää olla vapaaehtoinen, niin kuin tähänkin saakka. Ymmärrän hyvin erityisesti vanhempia ihmisiä, jotka eivät sitä sähköisenä halua ott aa. 2 Hyvähän se on, ett ä palkat nousee, vaikka ne ei nousseetkaan niin paljon, kuin mitä piti ehkä saada. Matalapalkka-alalla palkkojen pitäisi nousta enemmän. 17 K eskustelussa oli kaksi rajalinjaa: hallitus ja oppositio, markkinahenkisyys ja palvelulähtöisyys. Keskustan Kauko Juhantalo myönsi rehellisesti heti ensimmäisessä puheenvuorossaan nyt istuvan hallituksen olevan ideologisesti markkinahenkisempi kuin edeltäjänsä. Kokoomuksen Jaana Laitinen-Pesola myötäili Juhantaloa. Sen sijaan perinteisten työväenpuolueiden edustajat, Krista Kiuru ja Jari Myllykoski korostivat Postin merkitystä tärkeän julkisen palvelun tarjoajana. Pakkokilpailutuksesta eri näkemykset Postilain mukaan Postin on pakko kilpailuttaa yleispalvelukirjeen jakelu niiden alueiden jakelureiteillä, joilla ei ole sanomalehden varhaisjakelua. Edellä mainittu jakolinja näkyi erityisen selvänä tätä kysymystä käsitellessä. Juhantalo ja Laitinen-Pesola perustelivat pakollista kilpailutusta toimintaympäristön muutoksella ja uskolla markkinamekanismin toimivuuteen. Kiuru ja Myllykoski, palveluperiaatteen mukaisesti, luonnehtivat pakkokilpailutusta älyttömäksi sekä ideologian voitoksi terveestä järjestä. Luott amus romahtanut Yleisön joukosta pyydettiin kommenttia henkilöstökyselyyn, jonka mukaan valtaosa Postin työntekijöistä tuntee syvää epäluottamusta Postin johtoa kohtaan. Kaikki panelistit pitivät tulosta valitettavana, joka vaatii jonkinmoisia toimenpiteitä. Lisäksi Myllykoski ja Kiuru piiskasivat Postin johtoa liiallisista irtisanomisista, jolla palveluja on heikennetty sekä viestintäja liikenneministeri Anne Berneriä. ”Toimimaton johto, ja ministeri – ideologisista syistä.” Totesivat eri muodossa työväenpuolueiden edustajat. Pörssiin vai ei Heidi Niemisen kysyessä poliitikkojen inhoamalla kättennostoäänestyksellä, pitäisikö Posti listata pörssiin, ei yksikään käsi noussut. Äänestyksen jälkeisessä kommentissa mielipiteet jakaantuivat perinteisellä tavalla: opposition edustajat olivat hyvinkin kriittisiä pörssilistautumisen suhteen, hallituspuolueiden edustajat olivat enemmän tai vähemmän markkinahenkisiä. Aatt eellisilla painotuksilla merkitystä Postipaneeli osoittautui hyväksi yleisömenestykseksi, jossa myös puolueiden väliset erot kävivät selväksi. On suuri merkitys minkälaisilla aatteellisilla painotuksilla varustetutut puolueet istuvat hallituksessa. Hallituksen kokoonpano määräytyy pitkälti eduskuntavaalien pohjalta. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään viimeistään alkuvuodesta 2019. Katso Postipaneeli PAUn Facebook-sivuilta. Helsingin osaston Seppo Airaksinen ja Riitt a Sievilä markkinoivat jo seuraavia talvipäiviä, jotka pidetään Kylpylähotelli Flamingossa Vantaalla 16.–17.3.2019. Mölkkykisat oli talvipäivien hitt i. Vapaaehtoisen osallistumismaksun tuott o lahjoitett iin Satakunnan keskussairaalan lastenosastolle. Talvipäivien messuosastolla tavatt iin vanhoja tutt uja. Satu Puustinen myi upeita ja laadukkaita Satupuu-tuott eita. Reitti_2_2018.indd 17 Reitti_2_2018.indd 17 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 18 Muutt uva työ Pätkää tarjoava alustatalous TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 18 Digitalisaatio ei muuta ainoastaan tapaamme tehdä työtä, vaan se luo kokonaan uudenlaisia työnteon muotoja sekä työllistymisen tapoja. Alustatalous voi tarkoitt aa joustoa tai heilautt aa työmarkkinoita takaisin menneisyyden pestuumarkkinoiden suuntaan. E rilaiset digitaaliset alustat, joiden kautta voi etsiä itselleen lyhyitä työpätkiä tai ostaa yritykselleen palveluita yleistyvät koko ajan ja ovat jo rantautuneet meillekin. Suomessa tunnetuimpia alustayrityksiä ovat varmasti yhdysvaltalainen Uber, saksalainen Foodora ja kotimainen Wolt, jotka kaikki tarjoavat palvelua, joka yhdistää asiakkaan ja kuljettajan toimimatta kuitenkaan kuljetustai palvelualan yrityksenä ja tarjoamatta varsinaista työsuhdetta kuljettajille. Työnantajavastuu kateissa Yksi isoimmista alustatalouteen liittyvistä kysymyksistä kiteytyy alustojen kautta työskentelevien työntekijästatukseen. Työtä tarjoavat alustat määrittävät alusta työntekijät usein itsensätyöllistäjiksi ja välttävät näin työnantajalle kuuluvat velvollisuudet. Itsensätyöllistäjät vastaavat itse muun muassa sosiaaliturvamaksuistaan, vakuutuksistaan, työvälineistään sekä niiden huoltamisesta. Alustayritykset säästävät pitkän pennin määrittäessään itsensä vain markkinapaikoiksi eikä työnantajiksi ja saavat samalla merkittävän kilpailuedun perinteisiin yrityksiin verrattuna. Työntekijäpuolen järjestöiltä ymmärrystä itsensätyöllistäjien käytölle ei heru. Työnantajavastuun välttelyä onkin sanottu tekosyyksi siirtää omaan yritystoimintaansa liittyviä riskejä alustatyöntekijöiden harteille. Perusteena sille, että alustatyöntekijät voidaan määritellä itsensätyöllistäjiksi yritykset käyttävät työn joustavuutta. Joustavuus yksinään on kuitenkin hatara peruste – eiväthän nollatuntisopimuksellakaan työskentelevät putoa itsensätyöllistäjien kategoriaan, vaikka voivat monessa tapauksessa valita vuorojaan hyvinkin joustavasti. Alustatyöntekijöiden aseman määrittämistä helpottamaan onkin yritetty ottaa niin sanottu kontrolli-testi, jolla pyritään määrittämään joutuuko alustatyöntekijä noudattamaan alustan antamia ohjeita ja ehtoja vai voiko tämä päättää työehdoistaan itse. Alustataloudessa työ on usein luonteeltaan lyhytt ä keikkatyötä tai yksitt äisiä työtehtäviä, joita tehdään epäsäännöllisesti ja joita määritt ää voimakkaasti kysynnän määrä – kun asiakkaita ei ole, ei ole työtä tai työsuhdett akaan. Reitti_2_2018.indd 18 Reitti_2_2018.indd 18 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 19 Reitti 19 Suomessa ay-liike ei vielä ole ott anut aktiivista roolia alustatalouden luomien haasteiden ratkaisemiseksi, vaikka keskustelua kyllä käydään jo paljon. Suurin osa alustayrityksistä päättää itse esimerkiksi keikoista saatavien palkkioiden suuruudesta, työasujen käytöstä sekä työvälineistä, joten kontrolli-testin näkökulmasta alustatyöntekijöiden pitäminen itsensätyöllistäjinä ei ole perusteltua. Vaikka Suomessa ei vielä ole syntynyt alustataloutta koskevaa oikeuskäytäntöä, voidaan muualta Euroopasta tulleiden esimerkkitapausten pohjalta sanoa, että monet Suomessa toimivat alustayritykset toimivat tavalla, joka täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Epävarmaa ja turvatonta työtä Alustatyöntekijöiden asema itsensätyöllistäjinä aiheuttaa paljon palkkaan ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Yksi iso ongelma on se, ettei itsensätyöllistäjille tarvitse maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa tai muuta minimipalkkaa. Usein alustatyöntekijöiden palkat jäävät pienemmiksi kuin vastaavien työehtosopimusten palkat. Alustatyöntekijät joutuvat lisäksi maksamaan pienistä tuloistaan itse verot, sosiaaliturvamaksut, vakuutukset, erilaiset työn tekemisen vaatimat kulut kuten bensaja puhelinkulut sekä alustayrityksen ottaman provision. Kaiken tämän lisäksi keikkojen saaminen voi olla hyvin epävarmaa eikä kysyntää välttämättä pysty ennalta arvioimaan. Pienten palkkojen rinnalla alustatyöntekijät kohtaavat toisenkin epävarmuutta luovan ongelman – itsensätyöllistäjiltä nimittäin puuttuu täysin työsuhteen mukanaan tuoma sosiaaliturva. Sairauden tai onnettomuuden sattuessa itsensätyöllistäjät ovat omillaan. Sama pätee esimerkiksi vanhempainvapaisiin ja eläkkeisiin. Alustayrityksiä onkin kritisoitu siitä, että käyttämällä itsensä työllistäjiä nämä sysäävät sosiaalisen vastuun työntekijöistään kuntien ja valtion, toisin sanoen siis veronmaksajien, kontolle. Kokonaisvaltaisesti muutt uva työelämä Keikkatyöt ja itsensä työllistäminen eivät ole uusia ilmiöitä, eivätkä kaukana ole ajat jolloin erilaisten yleismiesjantusten toimeentulo riippui siitä, mitä milloinkin sattui tulemaan vastaan. Viime vuosikymmeninä tilanne on kuitenkin ollut se, että aika pitkälti kaikki toisten laskuun tehty työ on ollut edes jonkinlaisen työsuhteen piirissä. Alustatalous on kuitenkin tuonut ilman työsuhdetta tehtävän työn aivan uudella tavalla ajankohtaiseksi aiheeksi työmarkkinakeskusteluun. Totta on, että suurin osa työstä tehdään edelleen perinteisissä työsuhteissa. Alustatalous ja monet muutkin epätyypilliset tavat tehdä työtä ovat kuitenkin osa suurempaa työelämän ja työmarkkinoiden muutosta ja todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niihin pitäisi suhtautua luonnonvoimina, joihin ei voida vaikuttaa. Yksi suuri muutos on se, että nykyinen työsuhteen määrittely ei välttämättä enää sovellu kuvaamaan muuttunutta työelämää eikä varsinkaan tulevaisuuden työtä. Tulevaisuutta silmällä pitäen olisi tärkeää arvioida ovatko kaikki tärkeinä työsuhteen tunnusmerkkeinä pidetyt tekijät vanhentuneita tai vanhentumassa. Jatkossa työsuhteen turva sekä työntekijät ja työnantajan velvollisuudet ja oikeudet voivat hämärtyä entisestään, jos työmarkkinoiden käsitteistö ja määritelmät laahaavat jäljessä. Kun työn tekeminen ja työmarkkinat muuttuvat, on tärkeää että myös työmarkkinatoimijat sekä -lainsäädäntö pysyvät kehityksessä mukana. Ay-liikkeen rooli alustataloudessa Alustatalous muodostaa ay-liikkeelle suuren haasteen juuri siitä syystä, ettei se oikein istu perinteiseen työmarkkinamuottiin. Työnantajaa on vaikea määritellä samoin kuin sitä asettuvatko alustataloudessa työskentelevät työntekijän vai yrittäjän raameihin vai johonkin siltä väliltä. Jotta ay-liikekin pysyisi kiinni ajassa, olisi tärkeää että ammattiliitot olisivat alusta lähtien mukana kun uudenlaisille työnteon muodoille luodaan pelisääntöjä ja niitä pyritään tuomaan nykyisen työmarkkinajärjestelmän piiriin. Oman haasteensa ay-liikkeelle luo myös se, että monet alustatyöntekijät eivät edes koe kaipaavansa perinteistä työsuhdetta eivätkä näe tarvetta järjestäytyä ja ajaa parannuksia työehtoihinsa. Toisaalta taas monet alustatyöntekijät eivät edes tunne omia oikeuksiaan tai osaa edes ottaa huomioon järjestäytymisen mahdollisuutta. Kolmantena tekijänä soppaa hämmentää se, että vaikka alustatyöntekijät liittyisivätkin ammattiliittoon, jäävät he nykytilanteessa helposti ilman jäsenoikeuksia. Suomessa ay-liike ei vielä ole ottanut aktiivista roolia alustatalouden luomien haasteiden ratkaisemiseksi, vaikka keskustelua kyllä käydään jo paljon. Kansainvälisesti alustatyöntekijöiden järjestäytymistä on kuitenkin jo nähtävissä ja esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa Foodoraa ja Woltia vastaavan Deliveroon kuskit ovat lakkoilleet työehtojen heikennyksiä vastaan. Iso-Britanniassa taas muun muassa Uber-kuskit ovat järjestäytyneet riippumattomaan IWGB-liittoon. Alustayritysten ja alustatyöntekijöiden asemasta työmarkkinoilla alkaa olla myös jonkin verran kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Euroopan unionin julkisasiamies on linjannut, että Uber ei voi määritellä itseään pelkästään teknologiayritykseksi. Julkisasiamies katsoo, että toimintansa perusteella Uber tulee määritellä myös kuljetusyritykseksi ja siten noudattaa taksialaa koskevia sääntöjä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa taas on ollut oikeustapauksia, joissa alustatyöntekijät on katsottu oikeudessa täysimääräisiksi työntekijöiksi, vaikka heitä olisi sopimuksissa pidetty itsensätyöllistäjinä. Oikeudenkäynnit ja vakiintuneen oikeuskäytännön muodostuminen ovat kuitenkin pitkiä ja epävarmoja prosesseja, joiden varaan työmarkkinoiden muutosta ja alustyöntekijöiden oikeuksia ei pitäisi jättää. Ay-liikkeellä olisikin nyt hyvä mahdollisuus tarttua toimeen ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa panostaa, siihen ettei kasvava osa työväestöstä jää turvattujen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Reitti_2_2018.indd 19 Reitti_2_2018.indd 19 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 20 Erään reportt erin muistelmat Ay-majakka O len kirjoittanut tähän lehteen kymmeniä ja kymmeniä artikkeleita. Niiden takia olen pommittanut teitä puhelimitse ja sähköpostilla, tupsahtanut teidän työpaikoille ja häirinnyt teidän kotirauhaa – joskus jopa sunnuntaiaamuisin. Aina minut on otettu lämpimästi vastaan. Olen tullut lehtiöni ja kameran kanssa paikalle hyvinä ja huonoina hetkinä. Hyvät ovat olleet mukavia keikkoja, ja on ollut hienoa iloita toisen ihmisen rinnalla kun asiat ovat menneet putkeen. Silti enemmän on jäänyt mieleen ne huonot hetket. Mitä rohkeutta se onkaan vaatinut teiltä, että olen saanut kirjoittaa tuntemuksistanne teidän mustimpina hetkinä! Silloin meitä kumpaakin on lohduttanut, että julkaisun jälkeen joku tuntematon, mutta samassa tilanteessa oleva, lukee tämän jutun. Ja jos hän saa siitä voimia tai ainakin tietää, ettei ole ainoa tässä tilanteessa, se on ollut kirjoittamisen arvoinen. Olen joskus myös myöhemmin saanut viestiä haastateltavalta: asiat ovat nyt paremmin. Silloin uskoo taas, että asiat kyllä järjestyvät. Aina ei ole puhuttu töistä, itse asiassa minun tekemä haastattelu pysyy yhtä paljon asiassa kuin asian vieressä. Mutta on onneksi juttutyyppi, jossa työ on sivuosassa. Se on harrastuksista kertova Vapaalla-palsta. Sen tekeminen on ollut aina ihana työtehtävä: innostuneita ihmisiä, jotka puhuvat säihkyvin silmin asiasta, joka inspiroi! Kiitos, että te olette päästäneet minut ja lukijat iholle näyttämällä mikä on teille tärkeää. Oli sitten kyseessä työ tai harrastus, olen huomannut teissä kaikissa saman piirteen: olette olleet omistautuneita asialle. Olette halunneet tehdä asiat kunnolla ja niin, että voitte illalla mennä nukkumaan varmana siitä, että olette tehneet parhaanne. Kun olette valittaneet, se ei ole ollut yleensä työ vaan sen puitteet: liian vähän aikaa tehdä työnsä tai liian vähän resursseja. Tullessani olin täysin postiummikko ja täysin pihalla ensimmäisillä juttukeikoilla. Nyt tiedän enemmän. En tosin vieläkään ymmärrä, miten varhaisjakaja saattoi muistaa ulkoa ovikoodit ja kuka saa Helsingin Sanomat, kuka Hufvudstadsbladetin. Mutta ainakin minulle on myös tämän parin vuoden aikana selvinnyt hyvin kokonaiskuva tästä alasta. Viime vuodet eivät ole olleet helppoja enkä povaa helpotusta lähitulevaisuuteenkaan, postilaki ja digitalisaatio pitävät siitä huolen. Huolestuneena olen myös seurannut, miten henkilöstöstä on tullut ihmisten sijasta numeroita. Sellainen yritys saa tehtyä säästöjä nopeasti, muttei tule menestymään pitkällä aikavälillä. Onneksi teillä on jotain todella arvokasta, nimittäin harvinaisen sitoutuneet ja koulutetut luottamusmiehet ja työsuojeluihmiset. Olen toki törmännyt ennenkin hyviin henkilöstön edustajiin, mutta PAUssa se on ollut lähes säännönmukaista. Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset, teissä kaikissa näkyy, että te teette työtänne oikeasta syystä – jäsentä auttaakseen. On ollut hienoa olla tällaisen joukon tukena ja sparraajana. Mutta nyt on aika lähteä eteenpäin. Tänne tullessani halusin tehdä PAUssa sen arvon ja arvojen mukaista viestintää. Uskallan sanoa, että nykyään ainakin näissä piireissä meidät tunnetaan edelläkävijänä viestinnän suhteen. Varmasti moni aktiivi näkee vielä vuosienkin jälkeen painajaisia siitä, että pakotan sosiaaliseen mediaan. Nyt lähden tekemään viestintäpäällikkönä samanlaista työtä SAK:hon. Haluan ajatella, että teen sielläkin edelleen töitä teidän PAUlaisten puolesta. Nyt vain hieman eri tasolla ja isommalla siveltimellä. Kiitos teille kaikille, on ollut kunnia työskennellä teidän kanssanne! MARJO PIHLAJANIEMI Olen huomannut teissä kaikissa saman piirteen: olett e olleet omistautuneita asialle. Reitti 20 Reitti_2_2018.indd 20 Reitti_2_2018.indd 20 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37