• • PALKAT NOUSEVAT 10 • OSA-AIKAISTAMISET 12 • TURVAVERKKOJEN ULKOPUOLELLA 22 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2021 Reitti Rahtiskootterit yleistyneet jakelussa 6 OTA TALTEEN KOULUTUSOPAS 2021 Verkkokaupan jätti tulossa Pohjoismaihin 18 Amazon vaikeuttaa työntekijöidensä järjestäytymistä Reitti_1_2021.indd 1 Reitti_1_2021.indd 1 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 2 Reitti 3 Reitti 1 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 100 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Lehtikuva/AFP Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 16.2. 11.3. 3 22.3. 15.4. 4 24.5. 17.6. 5 26.7. 19.8. 6 30.8. 23.9. 7 4.10. 28.10. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Rahtiskootterit yleistyneet 9 Kuljetusliittojen yhteistyössä mennään tekeminen edellä 10 Palkat nousevat 11 Puheenjohtajalta 12 Kysymyksiä ja vastauksia osa-aikaistamisista 15 Puhetta taloudesta: Elina Pylkkänen 16 Vapaalla: Piirtäjä Tuomo Heinävaara 18 Amazon rynnistää Pohjoismaihin 21 Ay-majakka: Piia Willberg 22 Turvaverkkojen ulkopuolella 24 Postinjakelu vuonna 2025 26 Ossi Lillomäki – Expeditööristä tuli IT-alan edunvalvoja 28 Eläkeputki poistuu 30 Työtapaturmien suunta laskeva 32 Menoon mukaan 33 Kysyvälle vastataan 34 Ristikko 35 Kolumni: Emilia Kukkala 36 På Svenska 37 In english 38 Työttömyysturva 39 Muutosilmoitukset 22 16 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Tee aloite liittokokoukselle 32 Reitti_1_2021.indd 2 Reitti_1_2021.indd 2 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 2 Reitti 3 Pä äk ir jo itu s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kiitoksena osa-aikaistaminen P osti toimitti palvelupisteisiin ja asiakkaille kotiin joulun alla lähes kahdeksan miljoonaa pakettia. Yksittäisen viikon ennätys oli huimat 1,9 miljoonaa pakettia. Pakettien määrä on kaikkien aikojen ennätys, johon toki koronaepidemialla oli vaikutuksensa. Myös joulukorttien määrä kasvoi. Joulutervehdyksiä lähetettiin lähes 18 miljoonaa. Kasvua viime vuoteen oli noin 20 prosenttia. Kiitoksen sijaan loistavasti urakoidusta joulusta työntekijöille lätkäistiin heti loppiaisen jälkeen ilmoitus uusista yt-neuvotteluista. Taas kerran. Posti tavoittelee useilla alueilla jakajien osa-aikaistamista ja osa-aikaisten tuntien vähentämistä. Myös irtisanomisia on luvassa. Eikö enää mikään riitä? Sähköisen viestinnän myötä kirjemäärästä on 2000-luvulla hävinnyt merkittävä osa. Tätä on turha kiistää. Myös valtio on omilla toimillaan osallistunut omistamassaan yhtiössä työpaikkojen vähentämiseen. Käytännössä valtionhallinto on jo lopettanut paperikirjeiden lähettämisen kansalaisille. Toinen merkittävä tekijä on kermankuorinta, joka hyväksyttiin kilpailijoille viime postilain uudistuksessa. Posti perustelee jakajien osa-aikaistamista myös asiakastarpeilla. Postilta edellytetään keinoja jakelukustannusten hillitsemiseksi, mutta samalla asiakkaille vakuutetaan, että heitä palvellaan sopimusten mukaisesti. Yhtälö ei toimi, kun osa-aikaistaminen vaikuttaa työntekijöiden toimeentuloon, vaihtuvuuteen ja jakelun laatuun. Osa-aikaistaminen on Postilta selkeä valinta, eikä muita keinoja haluta edes kokeilla. PAU on ehdottanut, että vaihtoehtona olisi jakaa eri alueet eri päivinä, jolloin jakaja olisi kokoaikainen, mutta jaettava alue muuttuisi. Toki jakajia olisi tällöin vähemmän, mutta kokoaikainen työ elättäisi ja pitäisi jakelun laadun parempana. Työntekijöiden vaihtuvuuteen Posti vastaa lisäämällä vuokratyötä ja alihankintaa, jonka kautta saadaan alan halvempi ja heikompi työehtosopimus käyttöön. Eli osa-aikaistusten päälle työpaikoille palkataan vielä vuokratyöntekijöitä, joita syrjitään heikommilla työehdoilla. Tällaista voi henkilöstöpolitiikka olla valtionyhtiössä. < JUHA PÖYRY Reitistä hiilineutraali Tästä numerosta lähtien Reitti-lehti on hiilineutraali painotuote, joka tarkoittaa hiilijalanjäljen laskentaa, päästöjen vähentämistä ja kompensointia. Päästölaskelmassa huomioidaan tuotannon kaikki vaiheet. Hiilipäästöt lasketaan paperin ja muiden materiaalien valmistuksesta valmiiden painotuotteiden ensimmäiseen purkupaikkaan. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta, jotka kohdistuvat tällä hetkellä metsityshankkeeseen Etiopiassa. Lehti painetaan hiilineutraalisti PunaMustassa Forssassa. Reitti_1_2021.indd 3 Reitti_1_2021.indd 3 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 4 Reitti 5 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Seuraavat kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. Reitti-lehti julkaisee liiton jäsenten tiedot, jotka ovat ehdolla kevään kuntavaaleissa. Jos haluat, että tietosi julkaistaan, lähetä lehden toimitukseen seuraavat tiedot: nimi, ikä, ammattinimike, puolue, vaalipiiri ja ehdokasnumero, jos se on jo tiedossa. Kuntavaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme. Muista äänestää! VTM Timo Koskinen on nimitetty Posti Group Oyj:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä keväällä 2021. Postin nykyinen henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen ehti toimia tehtävässään vain muutaman vuoden. Koskinen siirtyy Postiin VR Groupin henkilöstöjohtajan paikalta. Posti nimitti myös VT Timo Karppisen Posti Groupin uudeksi talousja rahoitusjohtajaksi 1.2.2021 alkaen. Karppinen toimii niin ikään johtoryhmän jäsenenä. Uutena brändi-, viestintäja vastuullisuusjohtajana Postissa aloittaa helmikuun alussa KTM Anna Salmi. Ennen Postia Salmi työskenteli Stockmannilla. KUVA VR GROUP VR:n henkilöstöpomo Postiin Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Reitti_1_2021.indd 4 Reitti_1_2021.indd 4 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 4 Reitti 5 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu koulutukseen PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. PAUN OMA KOULUTUS PAUn järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 20.–21.3.2021 Paikka: Tallink Spa -hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 12.2.2021 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä minulle on liitosta? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Selkoa sopimuksista Aika: 17.–18.4.2021 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. PAUn sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika: 19.–23.4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika: 19.–23. 4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Reitti 5 Talvipäivät siirtyvät huhtikuulle PAUn XVI Talvipäivät on päätetty koronatilanteen vuoksi siirtää kevääseen. Uusi ajankohta on 10.-11.4.2021 ja paikkana edelleen Seinäjoki. Lauantain tapahtumapaikkana toimii Seinäjoki Areena. Iltaruokailu ja sunnuntain työehtoklinikka pidetään Sokos Hotel Lakeudessa. Avajaiset pidetään lauantaina aamupäivällä ja iltapäivällä kokoontuvat jakelun, käsittelyn ja toimihenkilöiden ammattiryhmät, joissa käsitellään mm. tulevan liittokokouskauden henkilövalintoja liittohallitukseen ja liittovaltuustoon. Talvipäivien liikuntalajit perutaan johtuen koronatilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Myös eläkeläisille suunniteltu tilaisuus peruutetaan. Ensi vuoden talvipäiville 2022 suunnitellaan eläkeläisille uusi, oma tilaisuus. Kokoustilat mahdollistavat turvavälien noudattamisen, tilaisuuksissa on käsidesi ja kasvomaskit tarjolla. Majoitukset on siirretty Sokos Hotelleista ja Hotelli Almasta uuteen ajankohtaan, osastot saavat siirrosta hotellista vahvistuksen. Scandic Hotellista osastojen tulee varmistaa majoitusten siirto itse. Maksutonta koulutusta työttömille ja lomautetuille Ilmaisella kurssilla työnhakutaidot kuntoon! Työväen Sivistysliitto TSL:n Taidolla työhön -koulutuksessa opit paremmin esimerkiksi käyttämään laitteita ja sovelluksia, etsimään tietoa ja työpaikkoja, ilmaisemaan itseäsi ja toimimaan tiimin jäsenenä. Neljän viikon mittainen käytännönläheinen koulutus järjestetään Helsingissä, Jyväskylässä, Kauniaisissa ja Tampereella vuoden 2021 aikana. Ensimmäinen kurssi alkaa Jyväskylässä 1.2.2021. Koronatilanteen vaatiessa koulutukset muutetaan kokonaan tai osaksi etäopetukseksi siten, että osallistujat saavat teknistä tukea. Lue lisää koulutuksista osoitteessa www.tsl.fi tai ota yhteyttä: Janne Laulumaa, TSL:n koulutussuunnittelija, puh. 040 590 6878, janne.laulumaa@tsl.fi. Reitti_1_2021.indd 5 Reitti_1_2021.indd 5 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 6 Reitti 7 Työnkuva CAMS TEKSTI & KUVAT PASI KARPPI Kahden kerrok sen väkeä Rahtiskootterit yleistyneet myönteisten kokemusten myötä Postilla on käytössä jo parisataa sähkökäyttöistä rahtiskootteria. Isoimmissa kaupungeissa skootterit korvaavat taajama-alueen jakelussa niin polkupyöriä kuin autojakin. Pirkkalan jakelukeskuksen uudet skootterit ovat saaneet käyttäjiltään lempinimet. Paula Helin käskyttää Jormaa. Hallista löytyvät myös Irma, Keijo, Ritva ja Urpo. Reitti_1_2021.indd 6 Reitti_1_2021.indd 6 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 6 Reitti 7 -Y mpäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kuljetuskapasiteetti, toimintavarmuus ja edulliset huoltokustannukset, rakennesuunnittelija Kalle Halinen listaa syitä sähköskootterien lisääntyneeseen kysyntään. Alun arastelun jälkeen uudenlaisen työkalun hyödyt on havaittu. Halinen kertoo esimerkin toimipaikasta, johon lähetettiin kaksi rahtiskootteria. Alkuun ne seisoivat ihmeteltävinä, mutta vuoden päästä toimipaikkaan haluttiin kolme lisää. Yksi jakajien kynnystä pienentävä tekijä on Halisen mukaan perusteellinen kuljettajakoulutus, joka on toteutettu Suomen Liikenneakatemian kanssa. Skootterikoulutus on uusille kuljettajille pakollinen. Valtakunnallisesti korkein rahtiskoottereiden käyttöaste on Vaasan ja Pirkkalan jakelukeskuksissa. Palvelupäällikkö Stefan Hedman kertoo, että Vaasassa suhtaudutaan perinteisesti avoimesti uusiin asioihin. Kun Kyburzeja ensimmäisen kerran tarjottiin, otimme niitä heti 17. Edut polkupyöriin ja bensaskoottereihin nähden tulivat nopeasti selviksi. Tällä hetkellä Vaasan jakelukeskuksessa on 24 rahtiskootteria ja yli 50 koulutuksen saanutta kuljettajaa, Hedman kertoo. Vaasan jakelukeskuksen ryhmävastaava Mika Koskimäki kertoo, että parhaimmillaan yhdellä skootterilla jaetaan vuorokauden aikana kolme eri reittiä. -Seitsemän laitetta on yhteiskäytössä varhaisjakelun kanssa. Yöjakelun jälkeen skootteri ehtii olla muutaman tunnin latauksessa ennen aamupäivällä liikkeelle lähtevää A-reittiä. Tämän jälkeen se lähtee vielä iltapäivällä B-reitille, Koskimäki kertoo. Myös Pirkkalan jakelukeskuksen palvelupäällikkö Tommi Puumala korostaa myönteisten käyttäjäkokemusten luomaa asennetta. -Uudenlaista ajoneuvoa saatetaan aluksi vierastaa, mutta kokeilemisen jälkeen se huomataan näppäräksi laitteeksi. Esimerkiksi polkupyöriin verrattuna fyysinen rasitus pienenee, eikä nippujen kanssa tarvitse pelata, Puumala kertoo. Pirkkalan jakelukeskuksessa on 13 sähköskootteria. Yleinen tilanne Puumalan mukaan on, että kaikille halukkaille ei skoottereita riitä. Sekä Vaasassa että Pirkkalassa Kyburzeja käytetään kaikenlaisilla reiteillä, etäisyys toimipaikasta on ainoa rajaava tekijä. Pitkiä siirtymiä ei moponopeudella ole mielekästä tehdä. Päivitetyssä versiossa paljon parannuksia Uudenmallisissa isompikoppaisissa rahtiskoottereissa on tehokkaampi akku. 400 ampeerinen akku mahdollistaa entistä suuremman toiminta-alueen. Vanhemmissa malleissa akku on ollut teholtaan joko 200 tai 220 ampeeria. Paula Helin jakaa postia pääsääntöisesti Koivistonkylän alueelle. Siirtymämatkaa Pirkkalan jakelukeskuksesta ensimmäiselle jättöpaikalle tulee noin 8 kilometriä. Koko reitillä kertyy kilometrejä kolmisenkymmentä. -Vanhemmassa versiossa oli talvisaikaan ongelmia akun keston kanssa. Reitillä on muutamia jyrkkiä mäkiä ja pakkanen vähentää akun tehoa. Uudella skootterilla on enimmilläänkin kulunut akkua vain kaksi palkkia, eli noin 20%, Helin kertoo. 4 Isommat peilit ovat merkittävä parannus turvallisuuteen. Reitti_1_2021.indd 7 Reitti_1_2021.indd 7 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 8 Reitti 9 Kiitosta tulee myös lämmitettävistä kahvoista, peruutuskamerasta ja isosta tavaratilasta. Takaboxiin mahtuu 24 sinistä laatikkoa. Etulaatikko on samankokoinen kuin vanhemmassa mallissa. Myös päivitetyssä versiossa on peräkoukku kärryä varten. Isoin turvallisuuteen vaikuttava parannus on kunnolliset taustapeilit. -Peilit ovat entistä huomattavasti isommat ja ne ovat kiinni erillisessä tangossa. Vanhemman mallisissa skoottereissa peilit ovat kiinni sarvissa, eli ne kääntyvät ohjauksen mukana. Peruutuskameralla ja kiinteillä peileillä peruuttaminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa, Helin kertoo. Hän toivookin, että kiinteät peilit saataisiin vakiovarusteeksi myös vanhemman mallisiin rahtiskoottereihin. Uusi malli on Helinin mukaan hieman raskaampi ohjata, mutta toisaalta myös vakaampi. -Tuulipinta-alaa on paljon, joten kovat puuskat kyllä huomaa. Alhaalla oleva painopiste pitää kuitenkin skootterin vakaana, mikäli se on lastattu oikein, Helin kertoo. Isoin puute on hänen mielestään edelleen tuulisuojan puuttuminen. -”Tuulilasi” vähentäisi ajoviiman ja sateen vaikutusta. Varmaankin se myös entisestään pienentäisi kynnystä hypätä skootterin sarviin, Helin sanoo. < Juttu on julkaistu aiemmin Pirkanmaan osaston Tammerposti-lehdessä. 6 Uudessa rahtiskootterimallissa on vakiovarusteena peruutuskamera. 6 Takalaatikkoon kuormataan painavammat postit alemmalle tasolle, että painopiste pysyisi mahdollisimman alhaalla. Reitti_1_2021.indd 8 Reitti_1_2021.indd 8 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 8 Reitti 99 Kuljetusliitot KL ry perustettiin toukokuussa 2018 syventämään ja tehostamaan kuljetusliittojen yhteistyötä. KL:n jäsenliittoja ovat tällä hetkellä AKT, PAU, RAU ja SMU. Tämän vuoden alusta KL:n puheenjohtajana toiminut Postija logistiikka-alan unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen näkee yhteistyössä monia mahdollisuuksia. Sanat yhdessä tekeminen, mahdollisuudet ja synergia toistuvat puheessa usein. Tekeminen edellä Nieminen ei sano, että kun tietty määrä vuosia on kulunut, niin kuljetusliitot ovat fuusioituneet yhteiseen liittoon. Kuljetusliittojen fuusioituminen yhdeksi liitoksi ei aktiivisesti mietitä. Sen sijaan hän painottaa tekemistä. ? Jos tekemisen tuloksena syntyy yhteinen liitto, niin se on sitten siinä. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Niemisen mukaan KL:n jäsenliittojen jäsenrekisterien siirtäminen samaan järjestelmään. Kuljetusliittojen yhteistyössä mennään tekeminen edellä KL:n puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää kuljetusliittojen yhteistä liittoa mahdollisena, mutta ei lähihetkien tavoitteena. Tästä on nyt neuvottelut käynnissä järjestelmätoimittajan kanssa. Siitä on sekä taloudellista että toiminnallista hyötyä. ? Toiminnallista hyötyä saadaan, kun jäsenrekisteri ei ole missään liitossa enää yhden ihmisen osaamisen varassa ja lomill a olisi tuuraaja hoitamassa hommia. Viime vuoden alussa KL:n toiminnanjohtajana aloitti Sanna Viljakainen. Tämä on Niemisen mukaan tuonut jämäkkyyttä KL:n toimintaan ja mahdollistanut KL:n strategiatyön käynnistämisen tämän vuoden alussa. Kevään kuluessa hiottava strategia on tarkoitus hyväksyä toukokuussa KL:n kevätkokouksessa. Neljä työryhmää Yhteistyön syventämiseksi KL on perustanut neljä työryhmää. Pisimmälle on edennyt jäsenrekisterityöryhmä. Muut työryhmät käsittelevät viestintää, koulutusta ja lakitoimintoja. Nieminen johtaa lakityöryhmää. Hänestä lakitoiminnot voisivat olla kenties helpoimmin yhdistettävissä. ? Siitä olisi paljon hyötyä liitoille ja niiden jäsenille. Ja jäsenet tuskin huomaisivat tässä mitään varsinaista muutosta. Yksi yhteistyön paikka koulutuksessa on hänestä siinä, miten liitot järjestävät koulutuksensa Kiljavan opiston nykymuotoisen toiminnan loppuessa. Toinen on yhteisten koulutusten järjestäminen. ? Esimerkiksi PAU järjestää omia työoikeuskursseja. Voisi olla antoisaa, jos niillä olisi osanottajia ja opettajia muistakin liitoista. Kursseilla olisi hyvä tilaisuus tutustua myös muiden liittojen jäseniin. Viestintäryhmä teki viime syksynä KL:n lehden näytenumeron. Matkaa siitä liittojen yhteiseen viestintään vielä on, mutta lehti oli Niemisen mielestä kuitenkin askel kohti yhteistä tekemistä. Heidi Nieminen muistuttaa, että yhteistyön tiivistämisen taustalla vaikuttaa lisäksi mm. eri ammateissa tapahtuvat muutokset digitalisaation seurauksena, liittojen resurssit ja ay-liikkeen jäsenkehitys. < TEKSTI & KUVA ARTO JOKELA Reitti_1_2021.indd 9 Reitti_1_2021.indd 9 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 10 Reitti 11 TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Palkat nousevat Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen palkat nousevat helmikuun alussa. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkat nousevat 1.2.2021 alkaen 1,9 % (1.3.2020 korotus oli 1,3 %) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen palkat 2,2 % (1.3.2020 korotus oli 1,4 %). Viestinvälitysja logistiikka-alan (26.11.2019–31.10.2021) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan (1.12.2019 – 31.01.2022) työehtosopimuksen palkankorotusprosentit ja ajankohdat sekä laskentatapa määräytyy seuraavalla tavalla: Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan syksyn 2019 sovintoesityksen mukaan palkankorotukset sidottiin Teknologiateollisuuden ja Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin. Korotuksissa otetaan huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat. Sopimuskaudet teknologia – ja kemian teollisuudessa olivat 25 kuukautta ja sopimuskauden korotus 3,3 %. Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan sopimuskauden pituus vaikuttaa korotuksien suuruuteen. Edellisen sopimuskausi on 24 kuukautta eli kuukauden lyhyempi ja jälkimmäisen 27 kuukautta eli 2 kuukautta pidempi. Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään kaikkien palkkaliitteiden palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoihin 1.2.2021 lukien. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan yleiskorotusprosentilla. Uudet 1.2.2021 voimaantulevat palkkataulukot ovat luettavissa PAUn kotisivuilla ja seuraavassa Reitti-lehdessä. < Reitti 10 Reitti_1_2021.indd 10 Reitti_1_2021.indd 10 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 10 Reitti 11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Osa-aikainen työ ei elätä P ääsin joku aika sitten kuuntelemaan köyhyystutkijan ajatuksia aiheesta ”Suomalainen köyhyys eri mittareiden valossa”. Köyhyys voidaan määritellä usealla eri tavalla ja länsimaissa on ilmeisesti tapana puhua suhteellisesta köyhyydestä. Yksi muistiinpanoissani oleva lause palasi taas mieleeni, kun Posti ilmoitti viimeisimmistä yhteistoimintaneuvotteluista, joiden seurauksena ollaan taas osa-aikaistamassa satoja postinjakajia. ”Resurssien vähäisyydestä johtuvaa kyvyttömyyttä elää yhteiskunnan vallitsevan tavan mukaan” on kuulemani tutkijan mukaan suhteellisen köyhyyden määritelmä. Osa-aikatyöntekijä matalapalkka-alalla joutuu väistämättä tilanteeseen, jossa rahat eivät riitä edes välttämättömimpään. Osa-aikaisen työntekijän perheessä resurssien vähäisyys on arkipäivää. Osa-aikainen työ tekee postilaisista köyhiä. Siksi niin moni osa-aikainen on äänestänyt jaloillaan ja siirtynyt postialalta pois. Varmasti jokainen vastentahtoisesti osa-aikainen on alanvaihtoa ainakin harkinnut. Vaihtuvuuden taas huomaavat postinsaajat jakelun laadussa. Lainsäätäjä tulee pohtimaan postinjakelun tulevaisuutta tämän kevään aikana. Liikenneja viestintäministeriön arviomuistio postilain muutoksista julkaistiin tammikuun 19. päivä. Muutosehdotuksista kolmipäiväinen jakelu on ehdottomasti postilaisten työn kannalta merkittävin. Ministeriö on listannut muistioon muutaman vaihtoehtoisen tavan kirjata siirtyminen viisipäiväisestä jakelusta kolmipäiväiseen, mutta selväksi käy, että viisipäiväinen jakelu ei ole ministeriön mukaan mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa. EU:n postidirektiivin mukaan viisipäiväinen jakelu on pääsääntö, mutta direktiivin sanamuoto ei ole enää pitkään aikaan sitonut Euroopan maita. Joskus luulin, että direktiivejä tulisi noudattaa, mutta ilmeisesti niin ei ole. Tanskassa kolmipäiväiseen jakeluun siirryttiin jo vuosia sitten ja nyt osassa maata postit jaetaan vain kerran viikossa. Norjassa postilain muutos tuli voimaan viime kesänä. Siellä jakelusta tuli käytännössä viikkotasolla 2,5-päiväinen. Joka toinen viikko postinsa saa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja joka toinen viikko tiistaisin ja torstaisin. Ruotsissa lakiin on yhä kirjattuna viisipäiväinen jakelu, mutta kunhan maan postiasetukseen kirjattuja kirjeen kulkunopeusvaateita noudattaa, voi jakelun suorittaa harvemminkin. Tänä vuonna Ruotsissa ollaankin siirtymässä Norjan mallin mukaiseen, joka toinen päivä tapahtuvaan jakeluun asteittain siten, että ensi vuoden aikana mallin pitäisi olla käytössä koko maassa. Edellä kerrottuja Pohjoismaita ymmärtääkseni yhdistää yksi merkittävä asia, joka selkeästi eroaa täällä valitusta toimintamallista. Harvennetusta jakelusta huolimatta postityö on pyritty pitämään kokoaikaisena. Työntekijöitä on toki vähemmän, mutta ne joilla töitä alalla on, ovat kokoaikaisia ja kokoaikaisen palkan turvin työ elättää. Jakelupäivien harventaminen ei siis johda osa-aikaisiin työsuhteisiin automaattisesti. Se on Postin valinta. Alussa kertomani köyhyystutkija kertoi, että Suomessa joka kuudes on köyhyys ja syrjäytymisvaarassa. Joka kuudes! Lainsäädäntö, joka lisää valtionyhtiön osa-aikaistamisvimmaa ja siten köyhyysja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää, ei luulisi olevan yhdenkään lainsäätäjän intressissä. < TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Reitti_1_2021.indd 11 Reitti_1_2021.indd 11 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 12 Reitti 13 Posti ilmoitti käynnistävänsä useilla eri alueilla yhteistoimintaneuvottelut, joissa irtisanotaan työntekijöitä, mutta ennen kaikkea yhä useamman työntekijän työ osa-aikaistetaan tai jo ennestään osa-aikaisten tunteja vähennetään tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Posti perustelee yt-neuvotteluissa henkilöstövähennyksiä rakennemuutoksella, jakelukustannuksien hillitsemisellä, jakeluvolyymien vähentymisellä yms. Mitä on osa-aikatyö? Osa-aikatyöksi kutsutaan työtä, jossa työntekijän työaika on lyhyempi kuin kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työsuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Mitä osa-aikaistaminen tarkoittaa? Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi työsopimuslaissa tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikaistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, eli silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Kysymyksiä & vastauksia OSA-AIKAISTAMISESTA TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri KUVA UNSPLASH / MORGAN HOUSEL Miten ja milloin työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisesta? Työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisista yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen. Voiko työntekijä kieltäytyä osa-aikaistamisesta? Ei voi. Työnantaja voi suorittaa osa-aikaistamisen yksipuolisesti, joten työntekijän suostumusta ei tarvita. Kuinka käy, jos työntekijä kieltäytyy osa-aikaistamisesta? Työnantaja voi työsopimuslain mukaan yksipuolisella ilmoituksella osa-aikaistaa työntekijän työsopimuksessa sovitun työajan. Jos osa-aikatyötä ei ota vastaan, työnantaja katsoo, että henkilön on itse irtisanouduttava ja työnantajalla ei tällöin ole tuotannollista tai taloudellista perustetta irtisanoa työsuhdetta. Jos työntekijä irtisanoutuu ilman hyväksyttävää perustetta, TE-toimisto määrää 90 päivän karenssin, jonka aikana ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan. Reitti 12 Reitti_1_2021.indd 12 Reitti_1_2021.indd 12 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 12 Reitti 13 Reitti Kuka tekee työt, kun työntekijöitä osa-aikaistetaan? Se on työnantajan huoli. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöitä on riittävästi suhteessa työn määrään. Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Sovittaessa ylityöstä, aloitteen on tultava työnantajalta, johon työntekijä voi suostua. Onko osa-aikaisen työntekijän tehtävä lisätöitä? Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman työnsä lisäksi tehdä. Osa-aikaisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lisätöitä. Lisätyö edellyttää aina työntekijän suostumusta. Poikkeuksena tästä on sopimus, jossa työntekijä on ilmoittanut suostuvansa lisätöihin. Voiko työnantaja käyttää vuokratyövoimaa, vaikka omia työntekijöitä osa-aikaistetaan? Työnantaja voi edelleen käyttää vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Tämä on moraalitonta ja huonoa henkilöstöpolitiikkaa, vaikka se ei ole laitonta tai työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Kenet voidaan osa-aikaistaa? Kuka päättää osa-aikaistettavat ja onko osa-aikaistuksissa noudatettava jotain järjestystä? Työnantaja päättää osa-aikaistettavat. Osa-aikaistamisen osalta lainsäädäntö ja työehtosopimus eivät ota kantaa osa-aikaistamisjärjestykseen. Joskus Posti noudattaa osa-aikaistamisissa samaa työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä kuin mitä sovelletaan irtisanomisissa ja lomauttamisissa, mutta ei aina. Työnantaja ei tietenkään saa käyttää epäasiallisia perusteita päättäessään osa-aikaistettavista eli esimerkiksi sellainen tilanne, että kaikki vanhimmat työntekijät osa-aikaistetaan, olisi epäilyttävä perusteidensa osalta. Peruste ei saa olla tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastainen tai syrjivin perustein valittu. Minulla on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kuinka tulkitaan irtisanomisaikaa laskettaessa työsuhteen yhdenjaksoinen kesto? Ennen toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta olleet määräaikaiset työsuhteet otetaan huomioon laskettaessa yhdenjaksoista työsuhdetta, jos työsuhteiden katko on alle 8 päivää. Miten raskaana, äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla olevia kohdellaan yt-neuvotteluissa? Äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla (huom. ei koske osittaista hoitovapaata) olevat ovat mukana yt-neuvotteluiden piirissä, mutta heitä koskee ns. irtisanomissuoja vapaan aikana. Raskaana olevan osalta noudatetaan sääntöä, jonka mukaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta edellyttäen, että työnantaja on tietoinen raskaudesta. Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle (ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisesti). Reitti_1_2021.indd 13 Reitti_1_2021.indd 13 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 14 Reitti 15 Saako osa-aikaistettu henkilö soviteltua ansiopäivärahaa? Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa, jos ansiopäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tee ilmoittautuminen viimeistään ensimmäisenä päivänä, jolloin osa-aikatyösi alkaa. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Hae soviteltua ansiopäivärahaa. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus osa-aikatyön ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun. Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen edellyttää, että henkilöllä on työnhaku TE-toimistossa voimassa myös työsuhteen aikana. Etuutta saadakseen henkilön on haettava kokoaikatyötä. Soviteltua työttömyysturvaa voi saada, jos henkilöllä on työnantajan aloitteesta osa-aikatyö, jossa työtunteja on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän tunneista. Postityössä tämä tarkoittaa enintään 30,6 tuntia viikossa (38 t 15 min. työajasta). Työpäiviä tai tuloja ei tarvitse tietää etukäteen. Riittää, että ilmoittaa työpäivät jälkikäteen. Palkka vaikuttaa työttömyysturvan määrään vasta sitten, kun se maksetaan henkilön tilille. Ennen kuin ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa, on omavastuuaika. Kassa laskee hakemuksesta omavastuuaikaan kuuluvat päivät, joten hakemusta tehdessä niitä ei tarvitse huomioida erikseen, vaan päivärahaa haetaan myös omavastuuajalta. Omavastuuaikaa voi kertyä viisi päivää kalenteriviikossa ja sen tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika on viisi täyttä työpäivää vastaava aika. Osa-aikatyötä tekevien kohdalla tämä merkitsee sitä, että omavastuuaika on yleensä pidempi kuin viisi työpäivää. Huomion arvoista sovitellun päivärahan saajalle: Jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä sovitellun päivärahan maksupäivänä, on hyvä huomioida se, että kaikki osa-aikatyön palkalliset ajat kuten vuosiloma, sairausloma, joustovapaa ovat työaikatarkastelussa huomioitavia aikoja, jotka otetaan huomioon kokonaistyöaikaa (max. 30,6 h/vk) laskettaessa. Nämä voivat siis toisin sanoen aiheuttaa sen, että kokonaistyöaika ylittyy, jolloin hakemus hylätään eikä päivärahaa makseta. Työaikaa tarkastellaan kuitenkin koko sovittelujakson ajalta, jolloin yksittäisen viikon työajan ylittyminen ei tarkoita automaattisesti hylkäävää päätöstä. Viisasta on siis seurata koko sovittelujakson työaikaa, joka on kuukauden jaksolla enintään 131,58 tuntia. Myös kiky-tunnit huomioidaan kokonaistyöajan laskennassa ja ne voivat aiheuttaa hakemuksen hylkäyksen ja päivärahan epäämisen. Osa-aikaistettujen, joilla viikkotunnit ovat lähellä 30 tuntia kannattaa keskustella esimiehen kanssa kiky-tuntien sijoittamisesta ja tiedustella voisiko ne sijoittaa sellaiselle tarkastelujaksolle, jolle on muutenkin tulossa lisätöitä ja soviteltuun päivärahaan oikeuttava työaika ylittyy joka tapauksessa. HUOM! Päivärahan määrä ei pysy samana loputtomasti. Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määritellään uudelleen enintään kerran vuodessa. Kun päiväraha määritellään uudelleen se tarkoittaa käytännössä sitä, että päivärahan määrä tulee putoamaan, koska päivärahan suuruus ei enää määrity entisen, kokoaikatyöstä saadun palkkatulon perusteella. Vaikuttaako osa-aikaistaminen vuosiloman kertymiseen tai lomapalkkaan? Vuosilomapäivien määrä säilyy entisellään, mutta kertymisperusteet voivat muuttua (14 pvä/kk / 35 h/kk töitä tai työssäolon veroista aikaa). Pitkien lomien pidennyspäivät (9 pvä) edellyttävät täyden lomanmääräytymisvuoden. Vuosiloma-ajan palkanmaksu muuttuu kiinteästä kuukausipalkasta prosenttiperusteiseksi. Viestinvälitysja logistiikka-alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen osalta tun tipalkkalaisen lomaraha on 50 % lomapalkasta. < Osa-aikaistamisiin liittyviä uusia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään PAUn verkkosivuille www.pau.fi. Verkosta löytyy myös kaksi opasta osa-aikaisille työntekijöille. Painetun oppaan saat halutessasi omalta luottamusmieheltäsi. Seuraavan Reitti-lehden välissä ilmestyy oppaasta päivitetty versio. 14 Reitti_1_2021.indd 14 Reitti_1_2021.indd 14 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 14 Reitti 15 Voisko enemmän kiinnostaa? ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. K untavaalit lähestyvät. Vaalipäivä on sunnuntai 18.4. ja valtuustopaikkansa lunastaneet aloittavat nelivuotisen vaalikautensa kesäkuun ensimmäinen päivä. Ihmeellisen rauhallista on kuitenkin ollut vaalirintamalla. Osin se varmaan johtuu koronan aiheuttamista kokoontumisrajoituksista, mutta muitakin syitä löytyy. Kuntavaali on yksi kaikkein vähiten äänioikeutettuja kiinnostavista vaaleista. Viime kerralla (2017) äänestysprosentti oli vaatimattomat 59, kun eduskuntavaalit (2019) saivat liikkeelle 72 prosenttia äänioikeutetuista ja presidentin valintakin 70 prosenttia (2018). Vain EU-meppien valinta (2019) oli vieläkin vähäpätöisempää äänestäjien mielestä, sillä äänestysprosentti jäi vajaaseen 43:een. Kaiken järjen mukaan kunnallisvaalien pitäisi liikuttaa äänestäjiä eniten. Valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat tärkeimmistä palveluistamme: vanhustenhuollosta ja lasten päivähoidosta ja muista sosiaalipalveluista, sekä tietenkin perusterveydenhuollosta ja peruskoulutuksesta ja myös toisen asteen koulutuksesta. Paikallisesti huolehditaan lisäksi katujen kunnossapidosta, vesija jätehuollosta, lähi-infrasta ja asumisen kaavoituksesta. Myös urheilukentät ja -hallit, kirjastot ja museot kuuluvat kuntien vastuulle ja päätäntävaltaan. Vaikka kuntien vastuulla olevien palvelujen ja velvoitteiden vähimmäistasosta säädetään laissa, on kunnilla paljon myös omaa päätäntävaltaa näissä asioissa. Ylärajaa palvelujen laadulle ja saatavuudelle ei mikään laki aseta, sen määrittää lähinnä budjetin varat, jotka taas ovat suurelta osin kuntapäättäjien hyppysissä. Valtuutetut tekevät vuosittain päätöksen kunnallisveroja kiinteistöveroprosenteista. Lisäksi kunnat saavat noin kolmanneksen alueellaan toimivien yritysten maksamista yhteisöveroista. Näillä verotuloilla rahoitetaan kuitenkin keskimäärin vain puolet käyttömenoista, toinen puolikas koostuu kuntien valtionosuuksista (reilut 20 %), maksutuloista (palveluja käyttäjämaksut) sekä vuokra-, myyntiym. tuloista. Yhteenlaskettuna kuntien menot ovat lähes 50 miljardia euroa. Kuntapäättäjien ratkaisuilla jaetaan siten valtava määrä rahaa palvelujen ja puitteiden muodossa. Päätösprosessin luulisi kiinnostavan: kuinka tehokkaasti rahat käytetään ja saako maksamilleen veroille ja maksuille vastinetta. Laimea vaali-into kertoo kuitenkin jostain muusta. Eikä kuntavaaleissa valtuustopaikoille nousseet ihmiset edusta keskimääräisiä kuntalaisia lähellekään: esim. valtuutettujen ansioja pääomatulot ovat korkeammat kuin kuntalaisten keskimäärin. Miksi eduskuntavaalit kiinnostavat kansalaisia niin paljon enemmän? Siksi, että politiikasta on tehty myös koko kansan viihdettä, reality-sarjaa, jota seurataan vallassa olevien merkkihenkilöiden tekemisen kautta. Media keskittyy valtakunnan politiikkaan ja puolueiden kuukausittain mitattuihin kannatuslukuihin ja virhemarginaalien sisälle jääviin heilahduksiin. Media kertoo kiehtovampaa tarinaa valtakunnan politiikasta kuin kuntapolitiikasta. Ja överiksi tilanne menee silloin, kun päähuomio kohdistuu hahmoihin, joilla ei ole mitään tekemistä tornion ja salon kanssa. Ensimmäisessä tänä vuonna järjestetyssä kuntavaalitentissä pääroolissa oli – kuinkas muutenkaan – Donald Trump. Ja voisin lyödä vetoa, että tulevina viikkoina tv:n vaalitentit keskittyvät aivan muihin aiheisiin kuin kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Puolueiden puheenjohtajat kutsutaan televisioon kinastelemaan päivänpolitiikasta tai kestävyysvajeesta – ei kuntalaisten arjesta. Meitä kuntalaisia kiinnostaa ennen muuta palvelujen saatavuus ja kehittäminen omiin tarpeisiin sopiviksi, siksi vaalitenteissä tulisi keskustella kuntapalvelujen lisäksi myös siitä, kuinka kuntalaisten hyvinvointia voitaisiin pienellä vaivalla kasvattaa palvelujen ja tavaroiden saavutettavuudella yhteistyössä logistiikan ja postin kanssa. < Media kertoo kiehtovampaa tarinaa valtakunnan politiikasta kuin kuntapolitiikasta. Reitti 15 Puhetta taloudesta Reitti_1_2021.indd 15 Reitti_1_2021.indd 15 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 16 Reitti 17 Vapaalla Tuomo Heinävaara TEKSTI & KUVAT AKI KORHONEN Helsinkiläinen postinjakaja Tuomo Heinävaara on harrastunut piirtämistä lapsesta asti. Sota-aiheisista piirroksista on tullut hänelle ikään kuin tavara merkki. Hän ei varsinaisesti tiedä, miksi juuri sota-aiheet kiinnostavat. Lukemisella ja elokuvilla on ollut todennäköisesti vaikutuksensa. haaveilee omasta sarjakuva-albumista Postinjakaja ja harrastajapiirtäjä P ikkupojan kiinnostuksen kohteina olivat Toinen maailmansota -kirjat, muut historia-aiheiset kirjat sekä sarjakuvista Korkeajännitykset. Vähän salaa vanhemmiltaan hän tuli katsoneeksi myös sotaelokuvia, kuten Talvisota ja Stalingrad, mutta se ”rikos” lienee jo vanhentunut. Kuka? Tuomo Heinävaara, 30. Asuu Helsingissä. Kotoisin Jämsänkoskelta, jossa aloitti postinjakajana 2010. Hän on työskennellyt myös Vantaalla ja Muuramessa. Jakaa nykyään postia osa-aikaisena Helsingin Herttoniemessä, jossa toimii myös työsuojeluasiamiehenä. Harrastaa musiikkia, elokuvia ja lukemista. Pääharrastus piirtäminen ja maalaaminen. – Jostain se vain lähti. Serkun kanssa pienenä piirtelimme ja luimme kaikenlaista, Aku Ankkaakin. Serkku ei enää piirtele, mutta minulle jäi siitä harrastus, sanoo Heinävaara. Myös Star Wars eli Tähtien sota on aiheena ollut hänelle läheinen. Piirroksia on elokuvien innostamana syntynyt monen monituista. Erityisesti eräs hahmoista teki häneen vahvan vaikutuksen. – Olen nähnyt kaikki Star Wars -leffat. Minulle suurin sankari on Darth Vader, joka jäi mieleen ensimmäisestä elokuvasta. Pelkäsin sitä ensin, mutta sitten siitä tulikin suosikkihahmoni, jota aloin myös piirrellä. Reitti 16 Reitti_1_2021.indd 16 Reitti_1_2021.indd 16 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 16 Reitti 17 Tuomo Heinävaara TEKSTI & KUVAT AKI KORHONEN XXXXX Darth Vader on yksi Tähtien sota -elokuvasarjan legendaarisista päähahmoista, pahikseksikin luonnehdittu, josta on lisäksi tehty muun muassa sarjakuva-albumeita. Heinävaaralta toki onnistuvat muunlaisetkin aiheet. Hän taitaa myös huumorikuvat, vaikka ne ovat vähemmälle jääneetkin. Hän on toiminut avustajana PAUn Helsingin osaston lehdessä Preivarissa, kuten myös PAUn jäsenlehdessä Reitissä, ja on kuvittanut niihin artikkeleita ja kokonaisia sivuja. Myös tästä nimenomaisesta numerosta löytyy hänen piirroksensa. Vastikään hän otti uuden askeleen harrastuksessaan. – Teen tilauksesta millaisia kuvia vain pyydetään. Viime vuoden marras-joulukuussa piirsin tilaustyönä levynkannen erään tuttuni White Bebbles Bandin EP-levylle. Se oli sillä saralla ensimmäinen. Yhtye soittaa elektronista musiikkia. Piirtäessä arjen huolet unohtuvat Viime kesänä Postin yt-neuvotteluiden päätteeksi Heinävaara osa-aikaistettiin. Kokoaikaista jakajan työtä ei ole hänelle enää tarjolla. Vain pienemmällä, noin 30 tunnin tuntimäärällä, on töitä kolmesti viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Nyt hänellä olisi aikaa piirtämiselle enemmän. – Ei minulla ole mitään yksittäisiä tai suurempia yhteisiä projekteja kenenkään kanssa, mutta haaveissa olisi joskus tehdä sarjakuva-albumi, Heinävaara tuumailee. Aivan kuten monelle muullekin, hänelle harrastus on nimenomaan vastapaino arjelle. Mielekästä tekemistä, jonka avulla voi unohtaa arjen huolet ja murheet ainakin joksikin aikaa. – Piirtäminen on minulle ensisijaisesti harrastus, josta jonkinlaista tuloakin voi tulla, mutta jos tekisin sitä työkseni, siitä katoaisi ilo. Piirtämiseen voin päästää mielestäni kaiken ulos ja purkaa samalla ketutusta. Saatan istua monta tuntia paikallani piirtopöydän ääressä ja kuunnella yhtaikaa musiikkia. Musiikkia naapureiden iloksi Musiikin kuuntelu ja kitaransoitto ovat tulleet Heinävaaralle kuin verenperintönä. Kitaransoittoa hän ei silti koe itselleen vakavana harrastuksena. Hänen isänsä on musiikkimiehiä ja soittanut koskettimia omassa, myös keikkailevassa yhtyeessä nimeltä Toinen morsian. – Suomirokkia ja covereita soittelevat. Kaikki bändin jäsenet ovat entisiä paperimiehiä Jämsästä. Itse soittelen vain omaksi ilokseni ja ainoastaan kotona. Sellaista perusrokkia, kuten vaikkapa CCR:ää. Ei ole tavatonta, että melkein jokaisesta jakelutoimipaikasta löytyy vähintään yksi innokas musiikin harrastaja tai jopa ammattimuusikko. Heinävaaran kitaransoitto alkoi ammattilaisen opastuksella. – Silloinen työkaveri Jämsänkoskella minulle kitaransoittoa opetti. Siitä se lähti. Hän oli postinjakaja, mutta myös sivutoiminen muusikko, joka soitti eri bändeissä. Heinävaara nauraa ja kertoo hauskan tapauksen oman soittamisensa vakavuudesta. – Kerran yömyöhällä soittelin kitaraa kotona. Tavallisesti kuulen soittoni vain itse kuulokkeista. Sillä kertaa kuulokkeet olivatkin jääneet huomaamatta liittämättä vahvistimeen ja soitto tietysti kuului naapurustoon. Jonkin ajan päästä postiluukusta tuli lappu, jossa sanottiin: ”Jos soitat yöllä, voisitko välillä soittaa muutakin kappaletta kuin vain yhtä!” Biisi oli Neil Youngin Heart of Gold. Apurahasta on apua Yhtä lailla kuin digitalisaatio on tuonut muutoksia monelle alalle, on myös piirtäminen muuttunut. Paperin sijaan voidaan piirtää suoraan tietokoneen näytölle tai piirtopöydälle. Piirtovälineeksi käy vaikkapa sormi, mutta tavallisesti käytetään kosketusnäyttöihin soveltuvaa piirtokynää. Sillä piirretään kuten tavallisellakin kynällä. – Tähän alustalle, piirtotabletille, kun piirtää, viiva näkyy näytöllä, Heinävaara opastaa. Vaikka hän sanoo käyttävänsä sähköistä piirtoalustaa, hän muistuttaa silti piirtävänsä perinteisesti paperille tavallisilla kynillä ja maalaavansa toisinaan myös vesiohenteisilla akryyliväreillä puuvillakankaalle. – Lyijykynällä piirtäminen on mieluisinta. Sillä teen monesti digipiirrosten luonnoksetkin, mutta kaikissa eri piirtämistavoissa on silti oma hohtonsa, hän kertoo. Digitaalisia piirto-ohjelmia on useita sekä ilmaisena että maksullisena. Heinävaara käyttää Krita-nimistä ohjelmaa. Se on ilmainen, mutta soveltuu hyvin monenlaiseen piirtämiseen, myös ammattimaiseen käyttöön. Muita ovat esimerkiksi ilmaiset Gimp ja Inkscape ja maksulliset Illustrator ja Photoshop. Heinävaara on hakenut PAUn Kansan Sivistystyön rahastolta apurahaa piirtämisharrastukselleen jo useampana vuonna ja tänä vuonna tärppäsi. Apurahan suuruus on 300 euroa. – Saamani apurahan aionkin käyttää laitteistoni päivittämiseen. Laitteistoon saa uppoamaan rahaa lähes niin paljon kuin haluaa. Hinnat alkavat alle sadasta eurosta nousten yli tuhannenkin. Ja tekniikkahan kehittyy koko ajan, hän sanoo. Yllättävää kyllä, Heinävaara mainitsee olevansa lievästi värisokea. Punaisen ja vihreän erottamisessa on hankaluuksia. – Jonkin verran minulla tosiaan on punavihersokeutta. Tietyssä kohtaa värinäköni loppuu ja siksi en ole paperille värikuvia piirtänyt. Ei se muuten ole piirtämistä haitannut. Tiedän kyllä, mitä väriä mistäkin nappulasta näytölle saan tai mitä väriä värituubeista tulee, joten homma sujuu. Niissähän on tekstit. Sitä paitsi olen tottunut omaan tilanteeseeni, Heinävaara päättää. Niinpä. Vaikka Ludwig van Beethovenkin kuuroutui, hän sävelsi silti mestarillisesti. < Reitti 17 Reitti_1_2021.indd 17 Reitti_1_2021.indd 17 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 18 Reitti 19 Amazon rynnistää Pohjoismaihin – maailmalla protestoidaan TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA AFP/REUTERS & LEHTIKUVA/AFP Amazonin vastaiset protestit ovat levinneet ympäri maailmaa. Ranskan Montbertissä vastustettiin viime marraskuussa Amazonin logistiikkakeskuksen rakentamista. (AFP/Reuters) Reitti 18 Verkkokaupan jättiläinen on surkea veronmaksaja ja vaikeuttaa työntekijöidensä järjestäytymistä. Reitti_1_2021.indd 18 Reitti_1_2021.indd 18 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 18 Reitti 19 L iittovastaisena tunnetun Amazonin tulosta Pohjoismaihin ehdittiin huhuta pitkään. Yhtiö avasi Ruotsiin ensimmäisen varastonsa syksyllä 2020 vain pari kuukautta sen jälkeen, kun asiasta vielä spekuloitiin mediassa. Varaston avaamista myös Suomeen on uumoillut muun muassa Amazon-konsultti Markus Varsikko (Talouselämä, 4.8.2020). Hänen arvionsa mukaan tämä tapahtuisi vuoden 2021 aikana. Varsikko uskoo, että Postilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä logistiikkakumppaniksi, vaikka yrityksellä on Postnordin kanssa jo sopimus. Postin kansainvälisen verkkokaupan palveluiden johtaja Sami Finne ei kommentoi huhuja Amazonin varaston mahdollisesta Suomeen tulosta, mutta sanoo, että kaikkia asiakkaita ollaan valmiita palvelemaan. Koronan vauhdittaman verkkokaupan nousun hän uskoo jäävän pysyväksi ilmiöksi. – Taso on noussut ja kuluttajat ovat löytäneet verkkokaupan. Se, tuleeko samanlaisia kasvukäyriä kuin epidemian aikana, on toinen juttu, mutta Suomen markkinalla on muuttunut se, että ihmiset tilaavat paljon kotiinkuljetuksia. Postin valttina laaja pakettiverkosto Postin omissa tiedotteissa pakettija verkko kauppaliiketoiminnan johtaja Arttu Hollmérus on arvioinut, että Amazonin tullessa Suomeen Postilla olisi hyvät lähtökohdat yhteistyölle jättiyhtiön kanssa. Kuluttaja-lehden loppuvuoden testin mukaan Posti toimittaa paketit perille nopeiten. – Aika hyvin me on vertailuissa pärjätty, mutta koko ajan katsotaan vaihtoehtoja, miten nopeuttaa. Todennäköisesti jatkossa tulee valittavaksi erilaisia kulkunopeuksia eri hinnoilla, Sami Finne arvioi. – Postin vahvuus on myös globaalistikin huikean kokoinen pakettiautomaattiverkosto, joka on maailman kärkeä lokeroissa per capita. Myös OmaPosti-sovellus on hyvin tärkeä kuluttajille. – Ottamatta kantaa, onko se Amazon vai joku muu kansainvälinen toimija, niin verkkokauppamarkkinassa Suomi on kuin saari ja aina pitää tulla paatilla yli. Saman päivän toimitukset Suomeen edellyttävät varastointia Suomessa. Finnen mukaan kysymysmerkki on sekin, kuinka suuri osa valikoimasta olisi varastossa ja mitä toimitettaisiin vielä ulkomailta pidemmällä toimitusajalla. – Suomi voi olla solmukohtana Aasiasta tulevalle liikenteelle, kun koronaepidemia rauhoittuu. Tämä voi olla merkittävä mahdollisuus kauttakulkuliikenteelle Eurooppaan ja mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. Protesteja lähes kaikilla mantereilla Amazonin rynnistäessä Pohjoismaihin ovat yhtiön liittovastaisuus, veronkierto sekä työturvallisuuden ja ympäristövastuun laiminlyönti saaneet aikaan maailmanlaajuisia protesteja. Amazonia on vaadittu maksamaan kunnon palkkaa, kunnioittamaan järjestäytymisoikeutta, maksamaan veronsa ja kantamaan ympäristövastuunsa. Yhtiön veroprosentti nousi Yhdysvalloissa hiljattain nollasta yhteen. Amazonin markkina-arvo on yli biljoona dollaria ja perustaja Jeff Bezosin henkilökohtainen omaisuus yli 200 miljardia dollaria. Make Amazon Pay -kampanjaan ovat työntekijöiden lisäksi liittyneet useat ympäristöja kansalaisjärjestöt, aktivistit ja kansalaiset. Amnestyn mukaan protesteja on nähty ainakin Brasiliassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Luxemburgissa, Italiassa, Puolassa, Intiassa, Bangladeshissa, Filippiineillä ja Australiassa. Lakkoja työturvallisuuden puolesta Amazonin varastotyöntekijät Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Espanjassa ovat puolestaan lakkoilleet parempien työskentelyja turvallisuusolosuhteiden puolesta. Equal Timesin mukaan ekstratyöntekijät, maskittomuus ja korona-ajan pidemmät vuorot ovat altistaneet työntekijöitä koronavirukselle. Yhdysvalloissa pandemia-ajan terveysja turvallisuusongelmista puhuneita työntekijöitä on irtisanottu. The Guardianin mukaan tiukat tulostavoitteet, joita seurataan reaaliaikaisesti jokaisen työntekijän kohdalla, pitävät osaltaan onnettomuusluvut korkeina. CNBC:n mukaan Isossa-Britanniassa Amazonin tiloihin puhumaan pyrkineitä liiton edustajia on uhkailtu oikeustoimilla, Puolassa järjestäytyneitä työntekijöitä on kuritettu. Yhtiö on määritellyt ammattiliitot ”riskitekijäksi” useassa vuosiraportissaan. Ruotsissa edetty toistaiseksi sovussa Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijäinfederaation (NTF) pääsihteeri Anu Koljosen mukaan Amazonin Ruotsiin tulo on mennyt toistaiseksi hyvin, mutta sen varaan ei kannata tuudittautua. – Ei se ehkä ollut ihan niin iso pamaus kuin oli ajateltu, mutta ajan kanssa näkee, mihin suuntaan mennään. Liitot ovat olleet heihin hyvinkin ahkerasti yhteydessä ja kuulemieni viestien mukaan kaikki on mennyt sopuisasti. Tietääkseni Amazonin ja Kuehne+Nagelin välistä sopimusta ei ole kuitenkaan nähty. Amazonin Ruotsin-varastoa operoi toistaiseksi saksalainen Kuehne+Nagel, eli se ei ole suoraan Amazonin omistuksessa. Amazon pelkää työehtosopimuksia – Amazon karsastaa tessejä. Yksi spekulaatio on, onko heidän strategiansa Pohjoismaissa se, että tulevat alihankkijoiden kautta. Siellä on varmasti pelkoa, että jos tessit sallittaisiin Pohjoismaissa, niin ehkä kohta muuallakin. Koljonen sanoo, että ympäri maailman Amazonia on välillä yritetty saada työehtosopimusten piiriin, mutta yrityksissä ei toistaiseksi ole onnistuttu. – Aika nopeasti liittoaktiivit on painostettu hiljaisiksi tai pois. Tausta lienee siinä, että yhdysvaltalaisessa järjestelmässä tessit ovat yrityskohtaisia ja liiton pitää Amazonin markkina-arvo on yli biljoona dollaria. Reitti_1_2021.indd 19 Reitti_1_2021.indd 19 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
  • Reitti 20 Reitti 21 yrittää saada itsensä sisälle tiettyyn yritykseen. Siihen vaaditaan puolet työntekijöiden äänistä ja yritykset käyttävät valtavasti rahaa konsulttipalveluihin, jotka yrittävät vakuuttaa työntekijät liiton tarpeettomuudesta. – Sitäkin tärkeämpää on, jos päättävät tulla oikein rytinällä, pystyä heti näyttämään, että täällä on tämä järjestelmä ja sen mukaan mennään. EU-komissio tutkii vakoiluepäilyjä Amazon on surullisenkuuluisa myös työntekijöiden tiukasta teknologisesta valvonnasta. Vice News on kertonut Amazonin seuraavan myös työntekijöidensä yksityisiä Facebook-ryhmiä. CNBC:n mukaan Amazon ”kontrolloi kaikkea vessatauoista keskusteluihin työkavereiden kanssa”. – On huolestuttava suunta, että työntekijöitä valvotaan jollain ranteeseen laitettavalla pannalla ja applikaatiolla. Samanlaista on jo ruokajakelussa esimerkiksi Foodoran puolella. Syksyinen asiakirjavuoto antaa syytä olettaa, että ainakin Yhdysvalloissa Amazon myös seuraa työntekijöidensä sometilejä etsien merkkejä lakoista ja mielenilmauksista sekä satsaa uuteen seurantateknologiaan. Koljosen mukaan vakoiluepäilyistä ja järjestäytymisoikeuden loukkauksista on kirjelmöity EU-komissiolle. Hallitseva asema ja piittaamaton asenne – Tämä on todella hurja ja pelottava suuntaus. Työelämä on jakautumassa vielä pahemmin kuin tähän asti tällaista pakkotyötä tekeviin ja niihin onnekkaisiin, jotka ovat nyt kotona läppärin ääressä. – Amazonin suurin uhka ja pelottavuus liittyy siihen, että se on niin valtavan suuri. Niillä on hallitseva asema, hirvittävä määrä tietoa meistä ja aika piittaamaton asenne. – Mielestäni meidän pohjoismaisella ja suomalaisella ay-liikkeellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että tällaisille toimintamalleille ei voi antaa jalansijaa. Nämä teknologiajätit ovat siinä asemassa, että asian pitäisi kiinnostaa kaikkia. Rohkaisevia esimerkkejä järjestäytymisestä kantautuu kuitenkin myös Yhdysvalloista. New York Times kertoo Googlen työntekijöiden perustaneen hiljattain ammattiliiton. Yli 200 työntekijän liitto edustaa kaikkia työntekijöitä. Sen edustajat painottavat, että ovat kyenneet vaikuttamaan yrityksen toimintaan jo nyt. < 6 Amazonin työntekijät protestoivat logistiikkajätin henkilöstöpolitiikkaa vastaan New Yorkissa joulukuun alussa. Lehtikuva/AFP. Amazon on surullisenkuuluisa työntekijöiden teknologisesta valvonnasta. Reitti_1_2021.indd 20 Reitti_1_2021.indd 20 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38