KESKIVIIKKO 3. HELMIKUUTA 2016 · NRO 13 6 414880 065365 1 6 5 PARAS PAIKALLIS LEHTI 2014 & 2015 Irtonumero 2 € raahenseutu.fi Odottelua Raahen Rautatalon päivät alkavat olla luetut. >> 4–5 Jerellä tärppäsi >> 11 Kaava valmiina Polusjärven maisemiin 12 voimalan tuulivoimapuisto. >> 7 Pääkirjoitus: Tunnistatko sinä, mikä on totta ja mikä ei? >> 2 Juhlapäivä: Kunnalliskonkari viettää huomenna kuusikymppisiä. >> 10 Lämmöllä Raahesta: Pertti Vuori ripusti kirjastoon Raahe-aiheisia maalauksia. >> 9 VESA JOENSUU Nousee, nousee Liikunta: Johanna Kylli tietää, että oma keho voi olla kovempi vastus kuin pakka painoja. >> 12–13
2 KESKUSTELE RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Raahessa toimiva, Sanna Salon omistama Kahvila Hippu on valittu 100 suomalaisen intohimoisen yrityksen listalle. Kahvila saa onnitteluja nettisivuillamme: “Mahtava paikka, hieno yrittäjä, onnea!” www.raahenseutu.fi Hipulle suuret onnittelut, siellä lasten kanssa useasti käydään kaakaolla. Nettikommentoija K uulun siihen ihmisrotuun, joka katselee maailmaa, muulloinkin kuin kevään korvalla, positiivisin silmin. Näen mieluimmin mahdollisuuksia kuin esteitä. Kyseenalaistamallakin on hyvä nähdä mahdollisuuksia. Alueemme on kylpenyt positiivissa asioissa lehtijutuissa, kiitos yritysten, palkittujen, urheilijoiden, taiteilijoiden ja kaikkien muidenkin pr -työtä tehneiden. Asioiden sekaan on kuitenkin mahtunut poliitikkoja ja usvan läpi elämäänsä katsovia ihmisiä, joille ei näytä mikään olevaan passelia. Vaihtoehtojen nyhtäminen heiltä on vaikeaa. Niitä ei tunnu olevan. Kaikki on joka tapauksessa huonosti. Koin taannoin iloisen yllätyksen yhdestä ”läpi harmaan kiven” menijästä varakansanedustaja Henna Kupsalasta. Joutuessamme jälleen kerran höykytetyksi käräjäoikeuden lakkautusasioissa, hän otti napakasti asian hoitoonsa. Aivan kuten kansanedustajan kuuluisi tehdä omatoimisesti. Paperit sukeutuivat virkamiesten avustuksella kasaan, ja edelleen pohdittaviksi ministerin pöydälle. Ilman suuria eleitä ja selittelyjä, ilman kansanedustajan hattua Henna vei asian eteenpäin. Tällaisia luottohenkilöitä on ilo seurata. Vähemmän oman egon pullistelua, enemmän yhteisten asioiden hoitoa. Yhä kaivattaisiin tehtäviinsä sitoutunutta, alueemme puolesta puhujaa, jolle veronmaksajat maksavat palkkaa myös siitä, että työpaikka on lähellä toimitettavia asioita. Autopilotilla toimiva edustaja olisi kultakimpale alueelleen. Asioiden ytimiin tulee vaikuttaa ennakoiden. Sitä on luottohenkilön työ. Kirjoittaja on Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja (kesk) A Autopilotilla toimiva kansanedustaja olisi kultakimpale alueelleen.” Pakko antaa kiitosta! Kolumni Inkeri Kerola toimitus.raahenseutu@almamedia.fi T ällä viikolla vietetään kouluissa sanomalehtiviikkoa. Viikon tarkoituksena on muun muassa lisätä koulujen ja sanomalehtien yhteistyötä ja tuoda lehtiväen ammattiosaamista koulujen mediakasvatuksen avuksi. Joka vuosi esiin nostetaan jokin ajankohtainen, medialukutaitoihin liittyvä teema. Tänä vuonna se liittyy oikean ja väärän tiedon erottamiseen. Juuri ajankohtaisempi ei teema voisi olla. Medialukutaidosta ja kyvystä erottaa oikeat tiedot huhuista ja valheista on tullut keskeinen osa kansalaistaitoja. Mekaanisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen lisäksi on entistä tärkeämpää pystyä arvioimaan lukemansa luotettavuutta. Netti on täynnä virheellistä muka-tietoa, joka usein on jopa puettu journalistiseen asuun. Kun tällaisen jutun jakaa somessa joku tuttu tai muuten tolkullisen oloinen ihminen, on vipuun helppo langeta niin lapsen, nuoren kuin aikuisenkin. Jos ihminen tekee päätöksiä tai muodostaa mielipiteitä virheellisen tai valheellisen tiedon varassa, lopputulos tuskin on hänen kannaltaan kovin hyvä. Siksi terve kriittisyys on paikallaan. Kannattaa myös muistaa, että netissä liikkuu väkeä, jonka päämääränä on levittää virheellistä tietoa, luoda sekasortoa ja synnyttää epäluuloja. Medialukutaito on vakuutus myös näiden vaikutusyritysten torppaamiseen. Heikolla medialukutaidolla ei enää pärjää Pääkirjoitus Päätoimittaja Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi 1 80 vuotta sitten. Pakkanen on Yhdysvalloissa hiukan laantunut, muitta tietoja uusista kuolemantapauksista saapuu kuitenkin. Ohion osavaltiossa on pakkaseen kuolleita 21, New Yorkin valtiossa 15. Delawaressa on 3 erään kuunarin miehistöön kuulunutta paleltunut kuoliaaksi. 2 50 vuotta sitten. Sakhalin: kumpi on mahtanut eksyä omalta tieltään, laiva vai auto? Tosiasiassa ei kumpikaan. Öljylastissa oleva laiva juuttui paksuihin jäihin niin lujasti, että autojen oli ajettava laivalle keskellä merta purkamaan lastia. 3 30 vuotta sitten. Ilo ilman limukkaa on teeskentelyä. Sitä mieltä tuntuvat olevan ainakin Pentti Jones, Eero Jones ja Kari Jones. Jussi Jones jäi epävirallisten tietojen mukaan naisiin. Ja bändihän on Juliet Jonesin Sydän akselilta Ruukki-Oulu. 4 10 vuotta sitten. Tarja Halonen sai luottamuslauseen ja toisen kauden Mäntyniemessä. Sauli Niinistö palaa pankkiiriksi Luxemburgiin. Halonen sai 51,8 prosenttia toisen kierroksen äänistä. Kuluvan vuoden aikana poiminnoissa seurataan mitä tapahtui vuosina 1936, 1966, 1986 ja 2006. Mitä lähemmäksi nykypäivää tullaan, sitä enemmän uutisissa painottuu paikallisuus. Palsta julkaistaan tällä paikalla keskiviikkoisin. Vuosien takaa -palsta palaa menneeseen VUOSIEN TAKAA
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 3 Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, 92101 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi Kierrätä!? Miten onnistuu,kun kaikki siirtolavat on viety pois! Keruufirma on kuulemma vaihtunut. Minne laitan paperit,kartongit,pienmetallit ja lasit? Sekajätteisiinkö? Oulun Energia kiittää! Entinen systeemi toimi hyvin. Miksi piti vaihtaa? Jospa Raahen Seudun toimittaja vois penkaista asiaa. Kauanko yksinäinen, vieras nuorimies jaksaa olla selibaatissa? Opiskelu Aikulla on perinteisesti ollut rentoa yhdessäoloa ja joskus kurssin nimikin on selvinnyt vasta tutkintotodistuksesta.Tämä on ollut syy, miksi oppilaat ovat viihtyneet vuosia kursseilla ja onhan tämä tuonut myös rahaa taloon. Johannalle, vai että oikeen järkytyit. Minäkin olen käyny avannossa parikymmentä vuotta enkä ole kaivannu saunaa. Raahesa on nyt hyvä avantopaikka, kiitos siitä kaupungille ja huolta pitäville. Oulusa on sauna että ajeleppa sinne niin saat saunoa! Haukka keskeytti Vartinvaaran raiskauksen tuulimyllyjen hyväksi, joka aloitettiin tosin jo vuosikymmeniä sitten. Vielä 1950-luvulla postikorttimaisemaa pääsi ihailemaan vanhasta maanmittaustornista. Kädet pitää pestä aina uudestaan ruuanlaiton aikana, jos koskee johonkin bakteeripesään, kuten kaukosäätimeen, kännykkään, rahoihin yms. Että bakteerit ja virukset eivät pääse elimistöön. Kuinka paljon mediassa voidaankaan käyttää henkistä väkivaltaa? Me tavalliset tallaajat hoidamme kehoa ja mieltä vanhoilla poluilla. Säästäkää niitä lähimetsiin. Trail Run ei sovi kaikille. Muistettaisiinko se että kelkkareitit kelkkailijoille ja hiihtoladut hiihtäjille... Ettei vaan sattuis mitään! Huonosti on pyörätie välillä Pattijoki-Raahe aurattu. Urakoitsija, toivon parempaa aurausta. Ennen oli paremmin aurattu. Raahen Tk:ssa nopeaa ja erinomaista palvelua. Lääkärit ja hoitajat, kiitos! Tehkää poliisit jotain jotta saataisiin Ruukissa hiihtolatuja pitkin rälläävät kelkkailijat kuriin! Vai teenkö itse. Työterveyslaitoksen tutkimuskin osoittaa 12 tunnin työvuoron paremmuuden muihin järjestelmiin. Toivottavasti pian päästään kokeilemaan tehtaalla, sillä kannatusta löytyy yllättävän paljon porukoissa. Uskomatonta, että 100-vuotiaassa, eurooppalaisessa demokratiassa voi olla tällainen tilanne kuin Pyhäjoella. Rosatom-Fennovoima spiikkailemassa Hanhikiven muistolaattaa. Törkeää. Äänestystä asiasta ei uskallettu järjestää. Kyllä nousi verenpaine kun majakka lehdessä, asiantuntija sillai antoi ohjeita peräkärryn kuormauksesta. Ei sanaakaan se tärkein ”Aisapainoinen kuorma”. Jos kuski tulee hulluksi se on pikkujuttu, mutta jos peräkärry tulee hulluksi, siinä voi kuolla monta sivullista. Ja se tulee ja on ”tullut”, jos on liikaa peräpainoinen kuorma! Mikä maksaa Siikajoen kylän luistelukaukalolla? Torstaina valot pois, koppi kiinni, kenttä auraamatta. Loistava keli olisi ollut luistella! Tasapuolisuutta kiitos! Miksi jokaiselle tuulimylly alueelle pitää perustaa oma kalliolouhos? Se pilaa ympäristön ikuisiksi ajoiksi, ja jää jäljelle vaikka myllyt joskus puretaisiinkin. Olemassa olevia louhoksia on jo tarpeeksi, laajentakaa niitä. Hienoa jos koulutuspuolen profiilia saadaan kohotettua yritysten keskuudessa.Tähän saakka varsinkin aikuiskoulutus on ollut harmillisesti yleinen naurun aihe yritysten keskuudessa. Vihreiden typeryys on saavuttanut aivan käsittämättömät mitat! Heidän mielestään työpaikat pitäisi hävittää alueelta, täysin sairasta. Edellisinä vuosina on Pyhäjoen edustalta merestä on saanut jään alta ruokakalaa, nyt ei saa, vesi on ku virstakaivosta. Oiskohan Fennomiilulla ja Pyhäjoen kunnalla sormet pelissä?? Minä kiitän Terveyskeskuksen hyviä työntekijöitä, jotka ovat ystävällisesti ja empaattisesti, huolellisina ammattilaisina vastanneet lapseni terveyttä koskeviin kysymyksiin silloin kun apua on tarvittu puhelimitse. Ja kun tarvittiin lääkäriä, saimme huippulääkärin tk:ssa, verrattuna koko terveystarjonnan kirjoon. Kiitollisuudesta nöyränä pyydän heille siunausta ja että tämä taso jatkuu. Oli mukava polkea lauantaiaamuna yövuorosta kotiin, pyörätiet auraamatta ja parin sentin jääkakku jarrutti ihan mukavasti, vuorotyöläisen veroeuroille ei saa palvelua ainakaan tässä asiassa. Taattua TeKiä, tappio on aina tuomarin vika. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tekin peli 23.1. ”kakkapuhetta” kirjoittaneelle. Tuomari oli mv:n vieressä ja keskusteli mv:n kanssa ja peli jatkui? Ilmeisesti mokke oli kunnossa. T. Paikalla ollut Tekin kasvatin isä Halataan, pussataan. Se läheisyys! Paradaisin puolesta järjestäkää rahakeräys + talkootyönä korjaukset. Eiköhän luulis jotaki edes tapahtuvan ja ois nuorisollekki ym. paikka misä harrastaa. T. Yks muori Auto ajetaan rapun eteen, jää ehkä n. 2 minuutiksi käyntiin, että huonokuntonen ihminen saatetaan ostoksineen sisälle. Hyväkuntoiset kyllä joutaa jättämään autot parkkipaikalle. T. Jalka&selkävaivanen Kummatti Kiinteistön kerrostalot Kannuskadulla ja Ohjaspolku kuudessa kaipaisivat jo kovasti maalia ja siistimistä ulkoapäinki vai ovatko nämäkin talot purkutuomion alla? Miksi Risto nyt eläkeläisenä vaadit muilta ryhtiliikettä koulutuspuolelle?Olisihan menneinä vuosikymmeninäkin voitu jotain hyödyllistä asian eteen edes yrittää tehdä? Ei lantin lanttia planetaarioon kaupungin pussista! Ne rahat voi käyttää kaupungin tuloväylille, että saadaan turistit käymään kauniissa kaupungissamme. Raahen Seutu hyvä lehti! Aamun paras hetki on kuppi kahvia ja Raahen Seutu. Kiitos lehden tekijöille. Olisikohan aikoinaan kannattanut pitää Revon Sähkö kuntien hallinnassa, olisi loistava tulonlähde velkaisille pikkukunnille. Nyt ruotsalainen firma rahastaa ja nauraa suomalaisten tyhmyydelle. Pidetäänpä hiljaisuudessa YT-neuvottelut yksinämme itsemme kanssa jos saisimme näin positiivisemman ilmapiirin luotua meille kaikille ja näihin viesteihin ja turvallisuuden tunteen. TEKSTARIT ? ? Lähetä tekstiviesti numeroon 17192 (85 snt). Kirjoita alkuun RS ASIA ja sitten viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat viestit. Rautaruukin entisen konttoritalon eli Rautatalon paikalle suunnitellaan korkeaa asuinkerrostaloa, johon tulee myös liiketiloja. Rautatalouutista on ehditty jo kommentoida vilkkaasti nettilehdessämme. Tässäpä keskustelun kulkua: Hyvä Raahe. Kaupungin keskusta olisi jo aikaa sitten tarvinnut ehostusta. Toivottavasti museovirasto ei nyt lyö poikkiteloin niin kuin se teki Rakennus Forssin tapauksessa. Olkoon tämä Raahen uuden kasvun symboli. Raahen tarvittaisiin kipeästi uutta elinkeinotomintaa. Uusia yrityksiä Raaheen pitää saada kasvu ruokkii kasvua. Positiivinen vire pitäisi nyt tarttua koko kaupunkiin. Toivotaan hankkeelle menestystä. Hieno juttu. Aulakosken johtaman Raahen keskustan kehittämistyöryhmän esitykset toteutuvat pikkuhiljaa. Joo, vanha Raahe syypää kun ei kasvua? Ehkä ne syyt on jossain muualla. Vieläkään raahelaiset ei näe mitä heillä jo on. Kehitä ja vaali jo olemassa olevaa... Ei se Raahen persoonallisuus ja kiinnostavuus lisäänny kerrostaloilla! Niitä Suomesta löytyy... Joo, kyllähän vanhaakin voi vaalia, mutta se mitä Raahe oikeesti kaipaa, on uudet työpaikat. Muistan tässä taannoin kun TV:stä tuli Nurkkakunnat-nimien ohjelma, siinä Raahe näyttäytyi juuri sellaisena pienenä syrjäisenä ja herttaisena pikkukaupunkina. Mutta tämä ei riitä enää ja nyt. Nuoret muuttaa pois, jos tänne ei tule uutta. Kateeksi käy Ylivieskaa ja Kalajokea, siellä ei katsella taaksepäin vaan usko huomiseen on vahva. Tornitalon myötä keskustaan tulee lisää ostovoimaa ja se mahdollistaa palveluiden parantamisen. Ei kai tuo 12 kerrosta ole mikään maksimi? Samalla voitaisiin rakentaa muutama kerros enemmän. Aulakoskella ei muuten ole mitään osaa tässä hankkeessa. Taiampa varata ylläältä huoneiston merinäköalalla. Se pitää olla ehdottoman varma asia että tuo 12 kerrosta minimi, mieluummin korkeampi. Tuo Raahen nykykeskusta muistuttaakin 60-lukua ja brezheviläistä 3 kerroksista laatikkoleikkiä. Uimahallintieltä kun tulee Fellmannille niin ensimmäinen näky on kuin tulisi johonkin Murmanskiin. Ja kuinka moni sinne haluaisi mennä edes pikaisesti käymään? Aivan, ei kovin moni. Mahtava uutinen! Taitaa Rautatalo olla jo niin homeessa ja ruma että silmiin koskee :) VERKOSTA POIMITTUA MIELIPIDE Olenko raahelainen ja kuka on raahelainen? Ovatko he raahelaisia, jotka ovat syntyneet Raahen sairaalassa ja vanhemmat asuvat kaupungissa? Onko raahelainen se, joka saa toimeentulon alueen jostakin työyhteisöstä ja asuu kaupungissa, vaikka on muuttanut muualta. Tuskin hän on raahelainen, joka asuu kunnan ulkopuolella, ansaitsee leivän työn kautta kunnan alueella ja päättää jopa joistakin kaupungin asioista. Onkohan kaikista pattijokisista, tai saloistelaisista tullut sisimmässään raahelaisia, kun heistä tehtiin – vastustelusta huolimatta – liitosten kautta raahelaisia, kun sukujuuret ovat nimensä menettäneessä kunnassa. Kuka on todellinen raahelainen, joka on lujasti juurtunut kaupunkiin, johon on liitetty uusia alueita? Liitoksethan on tämän päivän trendi, trendi, jonka pitäisi tuoda mukanaan hyvinvointia. Hyvinvointia, joka saattaa olla monelle tuskallista. Olen miettinyt edellä mainittua asiaa usein, sillä vaikka olen asunut paikkakunnalla vuosikymmeniä, en sisimmässäni tunne olevani raahelainen. En tunne sellaista kotiseuturakkautta, kuin olen muutamalla tutulla nähnyt. Tunnen olevani kotimaassani pakolainen, joka joutui pakon edessä lähtemään sotaa pakoon. Vieras on minulle syntymäkunta, en juurtunut paikkaan, jossa vietin lapsuuteni, kävin koulun ja alun työelämää. Kasvaessani minusta tuli elintasopakolainen, kun lähdin etsimään parempaa elintasoa muualta ja monien mutkien kautta päädyin Raaheen. En tunne kotiseuturakkautta Raaheen, ehkä kotouttaminen ei ole kohdallani onnistunut. Tiedän, että asenteeni on poikkeava, sillä harvat miettivät tunteella muuttoa, kun ovat tulleet paikkakunnalle työn perässä. Monet ovat kotiutuneet hyvin paikkakuntaan, mutta tuntevatko he kotiseuturakkautta? Jos eivät tunne, silloin puuttuu jotain tärkeää: yksi onnellisuutta tuova elementti. On hyvä miettiä, mitä tuttua edellä mainitussa on, kun meillä on melkoisesti kaukaa tulleita ihmisiä, jotka etsivät jotain uutta elämälleen. Miettiä sitä, miten vaikeaa heidän on kotiutua, kun tulevat kaukaa vieraasta kulttuurista. Kun joillekin on vaikeaa kotiutua, vaikka ovat isänmaan kansalaisia, miten sitten he, jotka ovat tulleet kaukaa? Olisi hyvä, että kaikki saisivat mieluisan elämän kotikunnallaan. Koska se ei nykyisin ole mahdollista, olisi hyvä, että olisimme suvaitsevaisempia heitä kohtaan, jotka etsivät itselleen parempaa elämää, kuin mitä he ovat kokeneet synnyinseuduillaan. Maassamme on melkoisesti muuttoliikkeitä kansalaisten keskuudessa. Ei ole hyväksi, että kohtelemme tylysti kaukaa tulleita muutoksenhaluisia. Asioissa kaivattaisiin enemmän avoimuutta ja rakkautta lähimmäistä kohtaan. Auvo Pehkoranta Olenko raahelainen?
4 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Rakennusliike Lapti Oy:n toimitusjohtaja Timo Pekkarinen, rakennetaanko nykyisen Rautatalon tontille tornitalo, kuten kaupungilla veikkaillaan? – Ajatuksena on tehdä korkea asuintalo, jossa on liiketiloja alakerrassa. Rakennuksen korkeus määritellään kaavamuutosprosessissa. En siis osaa vielä sanoa tarkasti rakennuksen kerroslukua. Uuteen tornitaloon tulee sekä liiketiloja että asuintiloja. Tilojen jakaantuminen määritellään Pekkarisen mukaan tarkemmin, kun kaavaa tehdään. Tontin sijainti on erittäin mieluinen. – Me Laptissa näemme, että paikka on äärimmäisen hyvä ja uskomme tähän voimakkaasti. Laptista on muodostunut vuosien varrella varsinainen hovirakentaja Raahen alueella. Tuoreimmassa muistissa ovat Raatihuoneen puisto ja Pikkulahden alue. Vastaanotto on ollut rohkaiseva. – Kysyntä on ollut todella hyvä, toimitusjohtaja kiittää. Rautatalon tontin rakennuskohde on avaus Raahen kaupungin asuinja liikekeskustan kehittämishankkeelle. Tavoitteena on nykyistä tehokkaampi rakentaminen, edustava kaupunkikuva ja elinvoimainen kaupallinen keskusta. Kaupunginhallituksen jäsen Hanna-Leena Mattila on ilahtunut, että Rautatalon tontti on saamassa rakentajan. – Se on elämän merkki. Mattila on myös kotiseutuyhdistys Raahe-seuran jäsen. – Kahdella jakkaralla istutaan, mutta en näe asiassa ristiriitaa. Raahen asuinja liikekeskustan suunnitelmat on korkea aika saada ajan tasalle. 1960-luvulta peräisin oleva saneerauskaava mataline rakennuksineen ja leveine ajoväylineen on auttamattomasti vanhentunut. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki antaa rakennushankkeelle kiitosta. – Erittäin hyvä asia. Raahea on arvosteltu joko suoraan tai nurkan takaa, ettei kaupunki ole lähtenyt riittävästi mukaan Hanhikiven edellyttämään nousukiitoon. Mutta tämähän on nyt juuri sitä. Iso peukku asialle! Raahen kaupungin omistaman Rautatalon alakerta on ollut tyhjillään jo vuoden päivät, kun sosiaalipalvelut muuttivat vuoden 2014 lopussa Softpoliksen tiloihin. Toinen ja kolmas kerros ovat täydessä toiminnassa. – Sieltä löytyvät velkaneuvonta, sivistyspalvelukeskus, liikuntatoimen toimisto sekä hallintopalvelukeskus, teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo luettelee. Korvaavia tiloja ei ole vielä tiedossa. 1980-luvulla Rautaruukin konttoritaloksi valmistunut rakennus on Alatalon mukaan käyttökelpoisessa kunnossa. Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti kaupunginvaltuustolle yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä. Osa hallituksen jäsenistä olisi halunnut jättää asian pöydälle. Päätös jatkokäsittelystä syntyi äänin 8–3. Raaheen suunnitellaan uutta tornitaloa Kaksitoista kerrosta tai enemmänkin. Yksityiskohdat tarkentuvat kaavamuutoksen aikana. Kolmikerroksisen Rautatalon tilalle nousee lähivuosina asuintalo, jossa on myös liiketiloja. Kerroksien määräksi on veikkailtu kahtatoista. A Paikka on äärimmäisen hyvä ja uskomme tähän voimakkaasti.” Timo Pekkarinen Lapti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi Raahen kaupunginhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan palkata Kaarina Daavittilan konsultiksi hoitamaan ammatillisen koulutuksen yhdistymisen loppuun. Aikaa hänellä on kesäkuun loppuun. Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen luvanvarainen eli valtion osuuksilla rahoitettava ammatillinen lisäkoulutus (ammatti-, ja erikoisammattitutkintoihin valmistava koulutus) sekä oppisopimuskoulutus siirtyi vuodenvaihteessa Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:ltä Raahen koulutuskuntayhtymään. Koulutusten myötä siirtyivät myös opiskelijat ja koulutuksista vastaava henkilöstö. Kilpailutuksen kautta saatavien koulutusten siirtämisessä koulutuskuntayhtymälle on ollut ongelmia. Omistajaohjaustyöryhmä tuli siihen johtopäätökseen, että on palkattava ulkopuolinen projektinvetäjä. Tähän tehtävään kutsuttu Daavittila aloitti valmistelutyöt jo viime vuoden joulukuussa. Arvioiden mukaan hänellä menee työhön 2–3 päivää viikossa. Kaupunginhallitus päätti lähettää Daavittilan kanssa tehtävän toimeksiantosopimuksen hyväksyttäväksi Koulutuskeskus Brahelle, Raahen Aikulle ja Raahen Osaamiskeskukselle. Raahen Aikun omistajana kaupunki esittää Aikun hallitukselle, että kustannukset tulevat sen maksettavaksi. Kaupunginhallitus evästää Raahen Aikun hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joiden päämääränä on Raahen Osaamiskeskuksen toimintojen siirtäminen Koulutuskeskus Brahen omistukseen kaupunginvaltuuston koulutuslinjausten mukaisesti. Opiskelijan kannalta luvanvaraisen koulutuksen siirto näkyy ainoastaan koulutuksen järjestävän ja tutkintoja vastaanottavan organisaation nimenmuutoksena. Daavittila selvittämään koulutusliitosta Ammatillisen koulutuksen yhdistämiseen tarvitaan ulkopuolista apua. VESA JOENSUU
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. SOPIMUS ? ? Rakennusliike Lapti Oy ostaa tai vuokraa Rautatalon tontin 3 kk:n kuluessa uuden asemakaavan saatua lainvoiman. Tästä 3 vuoden kuluessa tulee käynnistää rakentaminen. ? ? Tavoitteena on päästä rakentamaan vuosien 2018–2020 aikana. ? ? Lapti vastaa kaavoitustyön kustannuksista, kaupunki kaavan ohjauksesta ja valvonnasta. ? ? Rautatalo puretaan Raahen kaupungin kustannuksella kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun uusi asemakaava on saanut lainvoiman. Miten käy Täysikuun? Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Rautatalon edustalla on kuvanveistäjä Antonio da Cudanin suunnittelema ja toteuttama Täysikuu -veistos. Raahen kaupungin ja Rakennusliike Laptin välisessä sopimustekstissä todetaan: ”Raahen kaupunki vastaa patsaan mahdollisesta siirrosta ja sen kustannuksista. Patsas jätetään paikalleen, mikäli se ei estä kaavan ja tarkempien rakennussuunnitelmien mukaisen rakennushankkeen toteuttamista.” Raahe-Seuran ja Raahen kaupunginhallituksen jäsen HannaLeena Mattilan mukaan on selvää, että patsas siirretään. – Uusi sijoituspaikka ei tule olemaan ongelma. Patsashankkeen käynnistäjä oli Raahe-Seura. Ensimmäisen pesämunan lahjoitti Raahen Seutu–Raahen Kirjatyö. Raahen Seudun pyörittämään haastekampanjaan osallistui mittava joukko yrityksiä ja yksityisiä. Toisen puolikkaan kustansi Raahen kaupunki. Patsas on pronssia ja sen korkeus jalustoineen on viisi metriä. VESA JOENSUU Nina Tuomikoski nina.tuomikoski@almamedia.fi Oululainen perheyritys Ruskon Betoni Oy on solminut Titan 2:n kanssa yhteistyösopimuksen valmisbetonin toimituksista kokonaisuudessaan Hanhikiven ydinvoimaprojektiin. Työn arvioitu kesto on noin 6 vuotta ja työt on jo aloitettu. Urakan aikana betonia toimitetaan noin puoli miljoonaa kuutiota. Betoniurakan suora työllisyysvaikutus ydinvoimalatyömaalla tulee olemaan noin 20 henkilöä. Alihankkijat mukaan lukien työllisyysvaikutus on suurempi. – Fiilikset ovat iloiset ja helpottuneet, kun ei ole mennyt tehty työ hukkaan, kertoo valvontainsinööri Katri Väänänen. Ruskon Betoni perusti Pyhäjoelle betoniaseman pari vuotta sitten silmälläpitäen ydinvoimalan oheisrakentamista. Urakkasopimuksen myötä työmaa-alueelle tullaan rakentamaan kaksi uutta betoniasemaa ja nykyinen valmisbetoniasema tulee toimimaan projektin varaasemana. – Ruskon Betoni liputtaa hankinnoissaan kotimaisuutta, kun kalajokinen Steel-Kamet Oy on jo aloittanut betoniasemien valmistuksen. Lisäksi kotimaisuus korostuu raakaaineiden toimituksen osalta, kun kiviaines tuotetaan lähialueella ja sementti valmistetaan Suomessa. Henkilökuntaa rekrytoidaan ja koulutetaan projektin etenemisen mukaan. Ruskon Betonille Hanhikiven betoniurakka Ruskon Betonin varatoimitusjohtaja Risto Väänänen on hyvällä pelipaikalla, silla yhtiö rakensi betonitehtaan Pyhäjoelle jo kesällä 2014. Nyt toiminta laajenee kun ydinvoimalatyömaalle nousee kaksi uutta betonitehdasta. ARKISTO / TUULIKKI NOUSIAINEN Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Rikosten määrässä ei Raahen poliisiaseman alueella ole viime vuonna tapahtunut suuria muutoksia, mutta muutamia asioita rikoskomisario Hannu Mensosen keräämästä aineistosta pistää esiin. Pyhäjoella tapahtuneiden kaikkien rikosten määrä on yli kaksinkertaistunut. Kun niitä vuonna 2014 oli 89, oltiin vuoden 2015 jo 199 kappaleessa. Niiden lisäksi tulevat vielä tieliikennelain rikkomukset. Hanhikiven ydinvoimala-alueen työmaan häiriöt ja muu siihen liittyvä ilkivalta selittävät luvun kasvua. Hanhikiveltä tehtiin rikoslain mukaisia rikosilmoituksia yhteensä 67, joissa useassa oli vielä useita, jopa kuusi erilaista rikosnimekettä. Poliisilain mukaisia ilmoituksia tuli 52 ja vielä 10 muuta poliisitutkintaan liittyvää ilmoitusta, joissa vielä tutkitaan onko kysessä rikos vai ei. Yhteensä Hanhikiven alueella on ollut tutkinnassa 129 ilmoitusta, joissa siis erillisiä asioita vielä enemmän. Lisäksi poliisi on käynyt paikalla muiden hälytysten takia moninaisia kertoja. Koko Raahen poliisiaseman alueen rikoslain mukaisia rikoksia oli poliisin tiedossa 1 428. Luvussa on laskua edellisvuoden 1468:sta rikoksesta ja myös vuodesta 2013, jolloin niitä kirjattiin 1853. Raahen poliisiaseman alueella vähenivät muun muassa törkeät pahoinpitelyt. Niitä oli viime vuonna 5 ja edellisvuonna 12. Enimmillään törkeiden pahoinpitelyjen määrä on pyörinyt 2000-luvulla yli 20 kappaleessa. Myös kaikki pahoinpitelyrikokset tulivat hieman alaspäin, niitä oli 179 ja vuonna 2014 181. Perheväkivalta näyttää lisääntyneen. Viime vuonna tapauksia kirjattiin 22, kun edellisvuonna vain 14. Huippuvuosi oli kuitenkin 2011, jolloin perheväkivaltatapauksia oli poliisin kirjoissa 43 kappaletta. Nuorten, alle 18-vuotiaiden, rikollisuus on pysynyt viime vuoden tasolla 52 rikoksessa. Viime vuonna niitä oli 50. Edellisvuosiin verrattuna on tultu parempaan suuntaan, sillä vuonna 2011 nuoret olivat rikosten tekijöinä 146 rikoksessa. Myös huumausainerikosten määrä on tullut alaspäin 126:sta 105:aan, mutta törkeiden huumausainetapausten määrä on kasvanut. Vuonna 2015 törkeitä tapauksia jäi haaviin 4, mutta edellisvuonna ei ainuttakaan. Rattijuopumusten määrässä oli kasvua Raahen poliisiaseman alueella. Poliisi otti kiinni 138 rattijuoppoa, joista törkeitä tapauksia 67 ja huumekuskeja 71. Vuonna 2014 rattijuoppoja kirjattiin 123. Omaisuusrikosten määrässä tapahtui laskua. Vuonna 2014 niitä tehtiin 943, mutta viime vuonna 864. Omaisuusrikoksiin lasketaan kaikki varkaudet, näpistykset kavallukset, petokset, ryöstöt ja kiristykset vahingonteot, luvattomat käyttöönotot sekä kätkentärikokset. 50 100 150 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 Huumausainerikokset Raahessa Perheväkivalta lisääntyi ja huumerikollisuus väheni. Pyhäjoella kaikkien rikosten määrä kaksinkertaistui vuonna 2015. Rikoksissa pieni suunta parempaan Huumausainerikosten määrä tulee on tullut alaspäin vuodesta 2013. FAKTA 2015 Raahen poliisiaseman alueen rikokset ? ? Omaisuusrikoksia: 864 ? ? Rattijuopumuksia: 138 ? ? Huumausainerikoksia: 105 ? ? Pahoinpitelyrikoksia yhteensä 179, joista perheväkivaltarikoksia 22. ? ? Rikokset ilman tieliikennelain mukaisia rikoksia, kuten ylinopeuksia: 1428. ? ? Alle 18-vuotiaiden nuorten rikokset: 52 VESA JOENSUU
6 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Kuvapalvelu Instagram sai viime vuoden aikana 100 miljoonaa uutta kävijää. Facebookin omistaman yhtiön palvelulla on yhteensä 400 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. Yli 75 prosenttia Instagramin käyttäjistä asuu Yhdysvaltojen ulkopuolella – kolme heistä Pyhäjoella: Saaren koulun yhdeksäsluokkalaiset Milja Kaurala ja Julius Yrjänä sekä kahdeksasluokkalainen Elina Mattila. Nuorten mielestä ”Insta” on jo ohittanut Facebookin suosion nuorten keskuudessa. – Kun aikuiset valtasivat Facebookin, moni nuori lähti sieltä sen takia pois, kolmikko arvelee. Facebookin suosio on laskenut, koska kirjoittaminen koetaan työlääksi. Omien kuulumisten ja tuntemusten naputtaminen ja niiden lukeminen ei enää jaksa kiinnostaa. Kuvat ja varsinkin liikkuva kuva ovat helpompia ottaa vastaan, eikä niitä selaillessa tarvitse ajatella mitään. Facebook on silti heidän mielestään nopea media, jossa tieto, jaot ja tykkäykset leviävät vauhdilla. Kavereiden tykkäykset tulevat omalle etusivulle näkyviin eli toisten reagoinnit omiin asioihin ohjaavat myös omaa tiedonsaantia. Myös omat WhatsApp-ryhmät ovat tehokas media ja sinne voi kilauttaa äkkinäisen tapahtumatiedon. Facebookin ja Instagramin lisäksi nuoret käyttävät paljon Snapchatia ja Elinalla ja Juliuksella on Twitter-tili. Yllätys, yllätys: Milja, Julius ja Elina lukevat myös silloin tällöin sanomalehteä. Paikallislehtikin kuluu käsissä ja luonnollisesti Pyhäjoen kuntatiedotelehti Pyhäjoen Kuulumiset. Julius myös taittaa Kuulumisia. – Olen tehnyt Kuulumisia kahdeksannelta luokalta asti. Se on mukavaa. Siinä saa käyttää luovuutta, Julius sanoo. Omaan uutisharavaan nuoret poimivat tietoa monesta mediasta: televisiosta, radiosta, netistä, ja sosiaalisen median verkkolehtijaoista. Kiinnostavat tapahtumat, kuten vaikkapa Suomen nuorten jääkiekkomestaruus sai seuraamaan voiton uutisointia vielä ottelun jälkimainingeissakin. – Positiiviset uutiset kiinnostaKuva kiinnostaa eniten Naamakirja Facebook on jäämässä kuvan ja liikkuvan kuvan jalkoihin, vaikka se välittää molempia. Elina Mattila, Julius Yrjänä ja Milja Kaurala ovat harjaantuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Somessa leviävän tiedon paikkansapitävyydelle he hakevat pönkitystä muualta netistä. INSTAGRAM ? ? Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, joka avautui lokakuussa 2010. ? ? Palvelun avulla käyttäjät voivat jakaa kuvia, kommentoida toisten käyttäjien kuvia ja tykätä niistä. ? ? Palvelun käyttö mobiililaitteilla edellyttää sovelluksen latausta, joka on saatavilla iOS-, Androidja Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmille. ? ? Sovelluksen tarkoituksena on jakaa kuvia 16 erilaisen kuvafiltterin avulla, joilla voi muokata mm. kuvan saturaatiota, värejä sekä kontrasteja. Raahen Seudun toimitukseen tulee uusvanhaa verta, kun Raahesta lähtöisin oleva ja Raahen Seudussa 2000-luvun alussa juttuja kirjoitellut Toni Länkinen ottaa Vappu Kallion kolmen kuukauden sijaisuuden hoidettavakseen. Toni aloittaa työt tänään keskiviikkona. Miltä tuntuu palata pitkän tauon jälkeen? – On jännä fiilis. Puolet Raahen Seudun väestä on ennestään tuttuja, puolet taas uusia tuttavuuksia. Talo toi heti mukavia muistoja mieleen. Millaisen mutkan olet tässä välissä tehnyt? – Aloitin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa medianomiopinnot vuonna 2000. Pari vuotta tein töitä Raahen Seudulle opintojen ohessa. Valmistuttuani pääsin Forum 24 -lehteen Ouluun ja sieltä siirryin kaupunkilehti Lounais-Lappiin. Poissa ollessani Raaheen on rakennettu paljon ja keskusta on muuttunut. Mistä aihepiireistä olet erityisen kiinnostunut? – Urheilu on aina kiinnostanut, ja PattUn peleissä tulee käytyä joka kesä. Ydinvoima puhuttaa täällä, ja mielenkiinnolla hyppään siihenkin mukaan. SSAB kiinnostaa tietysti myös. Toni Länkinen tuli takaisin toimitukseen JUTTUJEN TEKIJÄ Raahen kaupunginhallitus päätti perustaa teollisuusasiamiehen tehtävän. Uuteen tehtävään siirretään tällä hetkellä sisäisen tarkastajan tehtävässä toimiva Harri Tuomikoski. Teollisuusasiamiehen tehtävänä on edistää Raahen kaupungin alueella toimivien teollisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä auttaa uusien tai muualla toimivien teollisten yritysten toiminnan aloittamista Raahessa. Työ sisältää yhteistyötä kaupungissa toimivien ja kaupunkiin yritystoimintaa suunnittelevien teollisuusyritysten kanssa. Teollisuusasiamies osallistuu teollisuustonttien kaavoituksen suunnitteluun kaupungin organisaation muiden toimijoiden kanssa sekä edistää teollisuustonttien markkinointia ja myyntiä. Teollisuusasiamies toimii linkkinä Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen kaupungin kehittämisyksikön välillä. Tarkoitus on ennen muuta mahdollistaa kuntalaisten työllistyminen ja lisätä verotulojen kertymää. Laajalan virkaa ei julisteta haettavaksi Kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala on irtisanoutunut virastaan 1. helmikuuta alkaen. Kaupunginhallitus myönsi luvan täyttää kehittämiskeskuksen johtajan virka määräaikaisesti nykyisen vaalikauden loppuun asti sitä haettavaksi julistamatta. Perusteena tälle on valmisteilla oleva organisaation muutos ja avoimeen virkaan määräajaksi ottaminen. Raahen kaupungin uuden rekrytointiohjeen mukaan vuoden mittaisiin tai sitä pidempiin sijaisuuksiin tai määräaikaisiin virkatai työsuhteisiin täyttölupa on haettava kaupunginhallitukselta. Seutulautakunnan nykyisen päätöksen mukaan Lauri Laajalan virkavapauden sijaisena on toiminut Risto Pietilä. Kaupunginhallitus antoi tekniselle palvelukeskukselle luvan täyttää mittaustyönjohtajan ja mittausmiehen toimet. Tehtävät sisältyvät vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksyttyyn teknisen palvelukeskuksen henkilöstösuunnitelmaan. Virkanimike siirtyi historiaan Kaupunginhallitus päätti muuttaa liikuntatoimenjohtajan virkanimikkeen liikuntapalvelupäällikön virkanimikkeeksi ja siirsi liikuntapalvelupäällikön virkaan määräaikaisesti, kuitenkin enintään hallinnon uudistamisen voimaan astumiseen saakka, tällä hetkellä liikuntatoimenjohtajan tehtävää väliaikaisena hoitava. Samalla lakkautettiin tarpeettomana nuorisoja vapaa-ajanohjaajan tehtävä. Liikuntapalvelupäällikkö toimii liikuntalautakunnan esittelijänä hallinnon uudistamisen voimaantuloon saakka. Hoivakodille tontti Koivuluodosta Kaupunginhallitus vuokrasi Rakennusliike Lehdolle reilun 5 000 neliön tontin Koivuluodosta Pajuniityntien vierestä. Lehto vuokraa tontin perustettavan yhtiön lukuun. Yhtiöllä on tarkoitus rakentaa tontille hoivakoti. Tontilla on rakennusoikeutta 1 525 kerrosneliömetriä. Vuosivuokra on 3 431 euroa. Tuomikoskesta teollisuusasiamies
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 7 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. vat. Myös se, mitä paikkakunnalla tapahtuu ja jos uutisessa näkyy joku tuttu, se kiinnostaa, Elina sanoo. Ylipäätään mukavat uutiset kiinnostavat nuoria ja Julius seuraa myös omaan harrastukseen liittyviä juttuja. Lähdekriittisyys on tarpeen muistaa, kun asiaa tulvii kaikista mahdollisista tuuteista. – Jos joku kirjoittaa netissä jotakin, se on syytä googlettaa ja katsoa mitä muuta siitä aiheesta löytyy. Jos tietoa löytyy asian taakse tarpeeksi ja monesta paikasta, siihen voi luottaa, nuoret summaavat. Isompaa toivomisen varaa sanomalehtien suhteen ei nuorilla ole. Lehdet ovat heidän mielestään laadukkaita ja varsinkin verkkolehdistä voi kätevästi poimia itseä kiinnostavia aiheita. – Nuoriin liittyviä juttuja tulee luettua, vaikka he eivät olisi tuttujakaan, mutta kun ovat omaa ikäryhmää, se kiinnostaa, Julius toteaa. Elina Mattila, Julius Yrjänä ja Milja Kaurala ovat harjaantuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Somessa leviävän tiedon paikkansapitävyydelle he hakevat pönkitystä muualta netistä. Raili Viirret raili.viirret@almamedia.f Pyhäjoella on taas yksi tuulivoimapuistokaava edennyt osayleiskaavavaiheeseen. Pyhäjoen kunnan alueella on lukuisia erillisiä tuulivoimapuistohankkeita meneillään, joiden yhteisvaikutukset tulevat toteutuessaan olemaan merkittäviä. Kunnanhallitus on hyväksynyt Polusjärven tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksen ja selostuksen ja asettanut sen yleisesti nähtäville 2.2. – 3.3. 2016. Alueen asukkaille kaavaa esitellään keksikylän koululla 11.2. klo 17.30 alkavassa tilaisuudessa. Greenpower Finland Oy:n ja saksalaisen Abo Windin yhteishanke tarkoittaisi uutta tuulivoimapuistoa Pyhäjoen kunnan itäosaan, Liminkakylän koillispuolelle, lähelle Polusperän kylää. Vakituisia asuinrakennuksia on alle 2 kilometrin päässä 5 ja lomarakennuksia 9. Suunnitteilla on 12 tuulivoimalan kokonaisuus 6,4 neliökilometrin laajuiselle alueelle. Toisessa vaihtoehdossa tuulivoimaloita pystytettäisiin yhdeksän. Voimaloiden yksikkötehoksi on suunniteltu 3 – 5 megawattia, jolloin yhteenlaskettu kokonaisteho olisi enintään 60 megawattia. Voimaloiden kokonaiskorkeus on kaavassa määritelty korkeintaan 235 metriin. Voimalat liitettäisiin omaan sähköasemaan ja valtakunnan verkkoon maakaapeleilla. Kimmo Krekelä Greenpowerilta kertoo, että mikäli hanke etenee suotuisissa tuulissa, töihin päästäisiin alueella vuonna 2017. Tuulivoimapuiston toteuttaminen on kuitenkin kiinni vielä valtion linjauksista. Pyhäjoen sähkönkulutus on noin 25 gigawattituntia vuodessa. Polusjärven tuulivoimapuiston tuotanto tulisi olemaan 90 – 120 gigawattituntia, eli se pystyisi vastaamaan kunnan kulutuksesta nelinkertaisesti. Pie hin gin jok i Lim inka oja Pyhäjoki Parhalahti Pirttikoski Kopisto Keskikylä Polusperä Liminkakylä Kupulisperä Pöytäpuu Liminginoja Helaakoski 8 787 790 790 7891 2.5 KM Polusjärven tuulivoimapuisto Polusjärvelle tulossa 12 tuulivoimalaa Polusjärven tuulipuiston kaavailtu paikka on Liminkakylän maisemissa. VESA JOENSUU Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Raahelainen Kahvila Hippu löytyy 100 suomalaisen intohimoisen yrityksen listalta. Mistä oikein on kysymys, kahvilayrittäjä Sanna Salo? – Tämä listaus on Savonlinnan oopperajuhlien perustama hanke, johon on valittu 100 suomalaista yritystarinaa. Näiden sadan joukosta valitaan edelleen 10 loppuhuipennukseen oopperajuhlien yhteydessä. Miten pääsitte intohimoisten yritysten listalle? – Yksi asiakkaamme on ilmiantanut meidät. Hän on erään suomalaisen yrityksen viestintäjohtaja. Hän on asioinut kahvilassamme ja ihastunut tapaamme toimia. Miten otit uutisen vastaan? – Onhan se aivan huippua. Teen tätä työtä intohimolla Kovasti lämmittää se, että joku näkee tämän kaiken toiminnan taakse, ettei työ ole pelkästään tiskillä rahastamista, vaan työtä ja asennetta. Mitä intohimo sinulle työssäsi tarkoittaa? – Se tarkoittaa sitä, että paneudun työhöni täysillä. Vaadin itseltäni paljon ja myös henkilökunnalta. Haluan kohdata jokaisen asiakkaan persoonana ja antaa kaikkeni, että hän viihtyisi, ja saisi sitä, mistä hän unelmoi. Näyttääkö Hippu nyt siltä, mistä olet haaveillut? – Kyllä se näyttää, mutta ei sovi jämähtää paikoilleen. Oma visio tarkentuu koko ajan. Pitkälle vietyjä suunnitelmia ei kannata tehdä, koska maailma muuttuu nopeasti. Täytyy mennä sisään, kun ovet aukeilevat. ja viedä yritystään eteenpäin. Miten saat henkilökuntasi mukaan samaan henkeen? – Pyrin olevaan mahdollisimman avoin. Etsin henkilökuntaani ihmisiä, joissa on samanlaista elämänasennetta kuin itsessäni. En niinkään katsele pätevyyttä papereista. Kun on hyvä asenne elämään ja työn tekemiseen, tulee pärjäämään. Yleensä he tajuavat, mitä olen hakemassa ja sitoutuminen työhön tulee automaattisesti sen mukana. Mikä on tuntemuksesi nyt? – Olen häkeltynyt ja onnellinen. En osaa oikein edes kuvailla, kuinka hyvältä tämä tuntuu. Sanna Salon kahvila Hippu Raahesta on valtakunnallisella intohimoisten yritysten listalla.Sanna Salon kahvila Hippu Raahesta on valtakunnallisella intohimoisten yritysten listalla. Miksi Hippu on intohimoinen yritys? ME KYSYIMME VESA JOENSUU SARI JAATINEN
8 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Raahelaisen valokuvaajan Raimo Ahon valokuvista osa on syntynyt hetken oivalluksesta, kun sopiva tilanne on nasahtanut kohdalle. Joihinkin kuvaustilanteisiin mies on varautunut hyvissä ajoin, joskus taas veivannut autonikkunan alas ja räpsäissyt. Joskus suunnitelma on kirkkaana mielessä, mutta ei pääse toteutumaan. Yksi tällainen kuvaustilanne jäi Raimoa kismittämään viime marraskuussa. – Yritin saada kuvattua täydenkuun aikaan joutsenten muuttoa. Kävin katsomassa kuvauspaikkaa – ilman kameraa – ja silloin linnut lensivät ylitseni, Raimo kertoo. Hyviä kuvia syntyy sateessa, sateen jälkeen, vähän ennen sadetta, sumussa, iltaja aamuhämärissä. Kesäöinä. Talvikuutamoina. Revontulien alla. – Pimeässä kuvaamisessa kiehtoo valo, joka on kaiken a ja o. Nykykameroilla pystyy kuvaamaan pimeässäkin. Hyvä esimerkki Raimon ”pimeäkuvista” on Kuukkeli. Tuttu, leiskuvapyrstöinen Lapin lintu lentämässä kohti pimeää. Kontrasti on huikea ja liikkeentuntu käsinkosketeltava. Kun kuvausreissuilla kertyy satoja kuvia, jää aina jotakin silmän varjoon. Yppärissä peltoaavalla Raimo odotteli joutsenia niin kauan, että tuli pimeää. Siitä sarjasta löytyi näyttelyyn Joutsenet viimein etelään, jossa hohtavanvalkeat linnut halkovat pimeää iltaa. 7. marraskuuta Raimo tiesi odottaa taivaalle revontulia. Sinä iltana koko Suomi käänsi katseensa ja kameroiden linssit taivasta kohti. Jotakin entisaikojen valokuvan suunnittelusta ja mielessä sommittelusta on jäänyt Raimolle ytimiin. Hän kuitenkin myöntää, että digiaika on myös laiskistanut. Kuvakuri on höltynyt. – Tekniikka on ajanut siihen vääjäämättä. Kuvaaminen on mennyt huolimattomammaksi. Piilokoju odottaa Lestijokisuulla isäntäänsä. Siellä Raimo on viiden vuoden ajan seurannut suolla asustavan kurkiperheen elämää. Näyttelyssä on hellyttäviä kuvia perheen pienokaisista, jotka opettelevat syömistä ja toista ääripäätä: joutsenten ja kurkien rajua taistelua. Pohjanmaan uljas maakuntalintu ja sen tutuksi tulleet elämäntavat soidintansseineen ja monine rituaaleineen jaksavat innostaa Raimoa. – On ollut mielessä rengastaa nämä kurjet. Niiden lentoa olisi mahdollista seurata satelliitin avulla. Olisi mielenkiintoista nähdä minne ne menevät, todennäköisesti PohjoisAfrikkaan. Kurjet tietävät, että Raimo lymyää kojussaan, mutta tietävät, että sieltä ei rynnistetä uhkaavasti missään vaiheessa. Tulevana kesänä Raimo ei aio isommin vemmeltää, sillä elämäntoveriksi lyöttäytynyt harmillinen herra Parkinson hidastaa tahtia väkisellä. Jalat eivät enää tottele komentoa entiseen malliin. – Kaikessa rauhassa otan vastaan mitä eteen tulee. Ennen kiersin pitkin Lappia, mutta nyt näkee enemmän, kun istuu kannonnokassa ja kuuntelee. Yksinkertaista. Mutta entä se ottamatta jäänyt kuva – pohjoiskoillisesta nouseva täysikuu ja joutsenet? – Sitä pitää kytätä. Kyllä se joskus onnistuu. Valon perässä kohti pimeää Valokuvaamisen ääripäitä ovat salamannopeus ja sitkas odotus. FAKTA ? ? Raimo Aho syntyi Oulaisissa 1944. ? ? Raaheen hän tuli vuonna 1964 tullessaan töihin Rautaruukin laboratorioon. Yli 40 vuotta vierähti terästehtaan palveluksessa eri tehtävissä. ? ? Eläkkeelle Raimo jäi 2005 seuranaan herra Parkinson. ? ? Perheeseen kuuluu vaimo, 4 lasta ja 7 lastenlasta. ? ? Ensimmäisen kameransa Raimo hankki 60-luvun vaihteessa, kun kuvausharrastus alkoi. ? ? Kuuluu edelleen Raahen Rautatehtaan kamerakerhoon. Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Viikonvaihteen Pihabongauksen ennätyslaihaksi jäänyt tulos ei tullut yllätyksenä lintuharrastajille. – Viime kesän heikko pesimätulos ja pihlajanmarjojen vähäisyys näkyvät ja tuntuvat lintujen määrissä. Kaiken lisäksi viikonvaihteessa oli leuto sää, jolloin lintuja kertyy ruokinnoille vähemmän, raahelainen Jaakko Koistinen taustoittaa tilannetta. Alustavien tulosten mukaan Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka. Iloinen yllättäjä oli valkoselkätikka. Niitä havaittiin noin 60 paikalla, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valkoselkätikan runsaus on seurausta viime syksyn poikkeuksellisen kovasta vaelluksesta. Varpusia nähtiin vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Varpunen luokitellaankin tuoreessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneeksi. Myös muut vaarantuneeksi luokitellut pihalinnut – viherpeippo, hömötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku – vähenivät lähelle uusia pohjalukemia. Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Havaintoja on ilmoitettu 91 lintulajista. Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 5.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Pohjois-Pohjanmaan alueella kilpaillun tammikuun pinnarallin tilanne oli kuntakisan osalta sunnuntaina seuraava: Raahe 67, Oulu 61, Pyhäjoki 44, Siikajoki 44. Kuntakisaan ehtii ilmoittaa tammikuun aikana tehtyjä havaintoja perjantaihin 5.2. kello 12 saakka. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen havaintoja ottaa vastaan Jaakko Koistinen numerossa 0400-193127. Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja Talitiainen oli jälleen Pihabongauksen yleisin laji.Talitiainen oli jälleen Pihabongauksen yleisin laji. PEKKA NURMINEN
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Luostolla kuvattu, kohti pimeää lentävä kuukkeli on mestariteos. Valokuvaaja Raimo Ahon tekisi mieli rengastaa kurkensa, että voisi satelliitin kautta seurata niiden lentoa. RAIMO AHO VESA JOENSUU Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Tuumiskelen Raahen pääkirjaston näyttelytilassa Pertti Vuoren maalausten keskellä väittämää ”taiteilija maalaa aina omaa kuvaansa”. Jos näin on, Pertti on kuviensa perusteella onnellinen mies, sillä synkkyyttä ei juuri kehysten väliin ole talletettu. Monissa töissä on myös muistoja ja rakkaita ympäristöjä. Ja koska näyttelyn nimi on Maalauksia Raahesta, on Pertti selvästi hyvin kiintynyt kotikaupunkiinsa, vaikkei avojalkainen olekaan. – Rakastan Raahea. Aivan ehottomasti. Kotiseuturakkaus Turkuun on hiipunut vuosien myötä, Pertti sanoo. Oma lähielämänpiiri, Lapaluoto, on mukana muutamalla työllä. Luotsinkatu on tuttu ja kotoisa näky ja Tulisenrannan uimaranta on kuin muistikuva 22 vuoden takaa. – Muutimme silloin Lapaluotoon ja tuolla kävimme Maivaperällä uimassa. Lapset rimpuilivat tuossa puussa. Tuntuu, että silloin oli aina lämmin. Legendaarista ravintola Kauppaklubia Pertti maalasi vuonna 1987 useamman päivän Rantakadulla seisten. Siinä sai maalari vastaanottaa monenlaista neuvoa. Seinältä katsoo myös aito, raahelainen lehemä, Alpuassa jututettu ja maalattu. Rantakatua Pertti on maalannut syksyisessä asussaan. – Tänä syksynä pihlajista lähti lehdet ja marjat jäivät. Kumma kun puut ovat joka syksy vähän eri värisiä. Tuokin Luotsikadun puu on joka syksy erivärinen. 90-luvulla Pertillä oli abstrakti vaihe, jolloin syntyi nopeita akvarelleja. Telalla väriä kankaalle, tulitikkuun mustaa väriä ja sillä vähän hahmotelmaa. Kesä ja Kesäyö perämerellä ovat saman aiheen käsittelyä – vene ja meri – eri tekniikoilla. Toinen on kevyt ja ilmava akvarelli, henkäyksenkevyt kuin voikukan hahtuva. Toinen on syvämietteinen ja perusteellinen, isommalla tunteella ladattu öljymaalaus. – Vaimoni Kaisu sanoi monta kertaa, että mikset sinä koskaan maalaa kesäyötä. Siinä nyt on, juhannusyö ja aurinko. Vilkkaalle ja eläväiselle Pertille maalausteline on rauhoittava piste. Jo koululaisena hän rauhoittui piirustuskynä kädessä. – Välillä maalatessa soitan rokkia kaikki nupit kaakossa, mutta olo on aina seesteinen. Mutta mitä Tulisenrannalle ja Maivaperän verkkovajalle on tapahtunut? – Kaupunki on kaatanut tuon puun pois, se alkoi olla vaarallinen. Verkkovaja on pantu pillarilla nurin ja poltettu pääsiäiskokkona jokunen vuosi sitten. ? Pertti Vuori: Maalauksia Raahesta. Esillä pääkirjaston näyttelytilassa kirjaston aukioloaikoina. Jos huumori loppuu, loppuu maalaaminenkin, sanoo Pertti Vuori. Töistä näkyy, että hampaita ei ole maalatessa kiristelty. Lämmöllä maalattu kotikaupunki Pertti Vuori nostaa seinälle nuoruusmuiston Biskajalta, Lena-Mariannen. Sillä tuli seelattua 1966-67. VESA JOENSUU A Maalatessa soitan välillä rokkia kaikki nupit kaakossa, mutta olo on aina seesteinen.” Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Sen sijaan nuuskaa ja sähkötupakkaa käytetään entistä enemmän. Lisäksi nuoret uskovat, että päihteiden käytön riskit ovat pieniä. Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta. Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–36 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Vuonna 2015 yhdeksäsluokkalaisista noin joka kymmenes tupakoi päivittäin, kun neljä vuotta aiemmin näin teki joka viides. 42 prosenttia pojista oli joskus käyttänyt nuuskaa, kun vuonna 2007 nuuskaa oli käyttänyt noin neljännes pojista. Tytöillä nuuskan kokeilu oli lisääntynyt 11 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2007 ja 2015 välillä. Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin kymmenesosasta neljännekseen vuosien 1995 ja 2015 välillä. Vuonna 1995 noin puolet nuorista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Vuonna 2015 näin teki enää neljännes nuorista. Tyttöjen ja poikien väliset erot humalajuomisessa ovat vähäisiä. Yhä suurempi osa yhdeksäsluokkalaisista pitää säännöllisen, pienten alkoholimäärien juomisen riskejä pieninä. Toisaalta asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet. ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu elo–syyskuussa, jolloin selviää, miten Suomi sijoittuu vertailussa muiden Euroopan maiden kanssa. Nuoret: Nuuska kiinnostaa, humalajuominen ei Eri päihteiden käyttö 15–16-vuotiailla suomalaisilla nuorilla 1995–2015.
10 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Kysymys kuntien tulevaisuudesta nostaa huolestuneen juonteen Keijo Mustosen otsalle. – Tätä menoa kunnilta on loppumassa viimeinenkin päätösvalta. Sivistystoimi on omissa käsissä vielä toistaiseksi, mutta tuskin sekään enää kauan. Sitten kun sekin on menetetty, kunnanvirastolla päätetään enää korkeintaan puistojen ruohonleikkuusta. Elyt ja avit joutaisivat Keijo Mustosen puolesta romukoppaan. – Olen pettynyt ely-keskuksien ja aluehallintovirastojen toimintaan. Ei sellaisia välihäläppäreitä tarvita kuntien ja ministeriöiden välille. Näin pienelle kansakunnalle riittäisi yksi valvova viranomainen. Sen sijaan kuntien pitäisi olla vahvoja. Tämä koskee sekä taloutta että päätösvaltaa. – Paras-hankkeessa oli järkeä. Mutta näillä eväillä ollaan menossa kohti virkamiesyhteiskuntaa. Terästehdas on ollut Keijo Mustosen leipäpuu 1970-luvulta lähtien. Matkan varrelle on mahtunut sekä teollisuuden nousukiitoa että kannattavuuden karikoita. Tämän vuosituhannen puolella yt-neuvottelut ovat seuranneet toistaan. – Henkilökohtaisella tasolla niihin on jo turtunut. Mutta tämä viimeisin säästökuuri on vakava juttu Raahen seutukunnalle. Olemme menettämässä 180 työpaikkaa ja se on kaikki poissa tämän alueen työvoimasta, verotuloista ja hyvinvoinnista. Valtakunnallinen poru kilpailukyvyn menetyksestä saa miehen mietteliääksi. – Omalla työpaikalla tavoitellaan 10 prosentin tehostamista toimintaan samalla kun maan hallitus vaatii 15 prosentin tehostamistoimia. Se tekee 25 prosenttia. Mistä ne aiotaan repiä irti? – Jotta tästä päästäisiin eteenpäin, yhteiskuntasopimus pitäisi saada puserrettua keinolla millä hyvänsä. Tuntuu ristiriitaiselta, että sopimukseen pääseminen ottaa niin lujille. – Kun aikoinaan jouduttiin devalvoimaan markkaa tämän tästä, kukaan ei märissyt eikä kitissyt. Se oli hallituksen päätös ja sillä mentiin, vaikka takkiin tulikin. Keijo Mustosta on kuitenkin turha houkutella Sipilän hallituksen arvostelijoiden kuoroon. – Valtionpolitiikkaan ei ole vippaskonsteja. Sama koskee Kreikan tukipäätöksiä: vaihtoehtoja ei ollut. Ja ellemme olisi EU:ssa, inflaatio olisi paljon pahemmissa lukemissa ja markka olisi jo devalvoitu. Kotikentälle kuuluu hyvää. Elämä on tavallisen ihmisen tavallista arkea, jota elellään päivä kerrallaan oman kullan kanssa, omassa kodissa. Kun ikävuosia karttuu hissukseen, sen huomaa myös suhtautumisessa omaan työhönsä. – Elämä alkaa olla näillä vuosikymmenillä paremminkin luopumista kuin uusien aluevaltauksien suunnittelua. Ja näin se pitää ollakin. A Olen pettynyt elykeskuksien ja aluehallintovirastojen toimintaan.” Siikajokinen kunnalliskonkari Keijo Mustonen siivoaisi välihallinnon hämmentäjät pois ja säilyttäisi päätösvallan kunnissa. Kuntapäättäjiltä viedään hampaat KEIJO MUSTONEN ? ? Täyttää 60 vuotta torstaina. ? ? Naimisissa Tuula Kaisa Mustosen kanssa. ? ? Kunnallisia luottamustoimia lähes 40 vuotta. ? ? Vastaanotto kotona to 4.2. klo 14 alkaen. Os. Revonlahdentie 806. ? ? Perinteisen muistamisen vaihtoehtona virolaisen Lääne-Nigulan seurakunnan kehitysvammatyön auttaminen. Tili: FI67 1126 3000305533. Viite: 5348. Tämän talon isäntä on pitänyt huolen, että halkoliiteri on täynnä. – Kuivia polttopuita tarvitaan aina ja pitäähän huushollissa rakennuspuitakin olla jemmassa, Keijo Mustonen perustelee. TUULIKKI NOUSIAINEN Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus myönsi rahoitusta Pohjois-Suomeen yhteensä 370 kehittämishankkeeseen noin 47 miljoonaa euroa viime vuoden aikana. Rahoituksesta kohdistui Kainuuseen 8,5 miljoonaa euroa, Lappiin 12 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalle 26 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaalla 58 prosenttia, 15,2 miljoonaa euroa, myönnetystä rahoituksesta kohdistui Oulun seutukuntaan. Raahelaisyrityksille ely-rahaa tuli vuoden aikana noin 2,4 miljoonaa euroa, Siikajoelle 87 000 euroa ja Pyhäjoelle 16 000 euroa. Raahessa tukea saivat Elehuolto Oy, Miilumachine Oy, Pattijoen Kalustetekniikka Oy, Pentti Hämeenaho Oy, Raahen Konepajatyö Oy, Teollisuus Tasanto Oy ja Woodcomp Oy. Pyhäjoella ely:n myöntämää avustusta saivat Humantool Oy ja Pyhäjoen Teräspinta oy. Siikajoella tukirahaa sai Arttim Oy. Henkilöautojen keski-ikä yli 11 vuotta Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yli 3 miljoonaa autoa. Henkilöautoja liikennekäytössä oli noin 2,6 miljoonaa. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskiikä oli Suomessa 11,3 vuotta ja yleisin väri on edelleen harmaa. Liikenteessä joka kolmas vastaantuleva henkilöauto on joko Toyota, Volkswagen tai Volvo. Liikenteessä olevien henkilöautojen suosituin käyttövoima on edelleen bensiini. Bensiinikäyttöisiä henkilöautoja on nyt liikenteessä 1 927 309, mikä on 74 prosenttia koko liikenteessä olevasta henkilöautokannasta. Dieselkäyttöisiä henkilöautoja oli vuoden 2015 lopulla liikennekäytössä 678 780, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Hybridikäyttöisiä henkilöautoja vuoden 2015 lopussa oli 15 020, joista 966 oli ladattavia hybridiautoja. Suosituimpia hybridiautoja ovat Toyta Auris ja Toyta Prius. Vuodenvaihteessa liikenteessä oli 614 sähköhenkilöautoa, mikä on 254 autoa enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Suosituimmat mallit ovat Nissan Leaf ja Teslan Model S. Uudellemaalle näistä sähköhenkilöautoista on rekisteröity noin 61 prosenttia eli 377 autoa. Nivalan VPK sai tunnustusta Nivalan VPK on valittu Vuoden 2015 sopimuspalokunnaksi. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Vuoden sopimuspalokunta –nimitys on tarkoitettu tunnustukseksi jollekin alueen sopimuspalokunnalle menestyksekkäästä toiminnasta alueen turvallisuuden hyväksi. Valintaperusteissa kiitellään erityisesti Nivalan VPK:n hyvin toimivia osastoja. Hälytys-, nuoriso-, veteraanija naisosasto kaikki tekevät vuosittain hyvää turvallisuusviestintätyötä perinteisten tehtäviensä lisäksi. VPK:n naisosasto vastaa myös nivalalaisten esikoululaisten turvallisuusviestinnästä. Perusteluissa mainittiin myös vuosittainen Päivä paloasemalla -tapahtuma, josta on tullut Nivalassa merkittävä ja paljon väkeä vetävä tapahtuma. Vuoden sopimuspalokunnan nimeäminen aloitettiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa vuonna 2013. Ensimmäisenä tittelin sai Pyhännän VPK ja vuonna 2014 Pyhäjoen Tulitaistelijat ry. Ely:ltä 2,5 miljoonaa seutukuntaan
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 11 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Jään reunalta kurkistavan saukkonuorukaisen ilme näyttää ilkamoivan kuvaajalle: etpäs tohdi tulla uimaan! Mutta kuvaajalla on nyt parempaakin tekemistä kuin jäisessä vedessä lorkkiminen. Näin hyvälle hollille pääsee ani harvoin. Saukkoemo ja sen kaksi poikasta eivät näytä välittävän pätkääkään jäälohkareiden takana piileskelevästä kuvaajasta. – Poikaset leikkivät ja kieriskelivät koko ajan. Yllättävän kesyjä ne olivat. Sen sijaan emo oli arempi, Jere Karsikas muistelee parin viikon takaista kuvausreissuaan. Jeren isällä Aki Karsikkaalla on lievä osasyyllisyys tapahtumiin. – Olin menossa hakemaan autolla lapsia koulusta, kun jokisiltaa ylittäessäni huomasin jäällä jotakin ylimääräistä. Saukkoja. Kotimatka oli kiireinen. Jerellä oli tulenpalava hoppu kerätä kuvausvehkeet ja rientää takaisin joelle. Ja koska pakkanen oli ankara, kameran sulana pysyminen piti varmistaa jotenkin. Syntyi saukkokuvaajan erikoisviritys: kamera pakattiin elintarvikkeille tarkoitettuun termoskassiin, jonka lämmikkeeksi sujautettiin kuumavesipullo. – Ja vielä villasukka objektiivin suojaksi, Jere täydentää. Autokyytiä kuvaaja ei ehtinyt odotella, vaan lennätti joelle polkupyörällään. Mutta saukkoja ei enää näkynyt. – Lähdin hiippailemaan rantoja pitkin, josko ne jostakin putkahtaisivat. Ja sieltähän ne löytyivät, Meijerisaaren takaa. Hämärän laskeuduttua kotiin palasi tyytyväinen nuorimies. – Ja kuurainen. Kuin paraskin naparetkeilijä, isä nauraa. Valokuvaaminen on 13-vuotiaalle Jerelle ykkösharrastuksia metsästyksen ja perhonsidonnan ohella. Siikajoen maisemissa on edellytyksiä näihin kaikkiin. – Eläimistö on monipuolinen. Tästä pihapiiristä on päästy näkemään niin kauriit kuin hirvetkin. Villisika vielä puuttuu, ja ahma. Ja joesta saa jopa harjusta nykyisin. Ei ole saukoillakaan huonot eväät, isä ja poika juttelevat. A Lähdin hiippailemaan rantoja pitkin, josko ne jostakin putkahtaisivat. Ja sieltähän ne löytyivät, Meijerisaaren takaa.” Liki 30 asteen pakkanen ei hidastanut Jeren kuvausreissua. Kamera pysyi sulana kuumavesipullon ja villasukan avulla. Saukot innostuivat poseeraamaan – Alatkos piilosille? Vai tulisitko uimaan?? Etpäs tohdi kuitenkaan! Jos viime vuosi oli huippulämmin niin kuluva vuosi käynnistyi normaalia kylmempänä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päättynyt tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, eteläja keskiosassa paikoin harvinaisenkin kylmä. Lämpötilapoikkeama oli enimmäkseen neljästä seitsemään astetta. Edellisen kerran kylmempi tammikuu oli vuonna 2010, Lapissa vuonna 2003. Kuukausi oli lämpötiloiltaan hyvin kaksijakoinen; kuukauden kolme ensimmäistä viikkoa olivat pääasiassa varsin kylmiä, mutta kuukauden lopulla sää lauhtui huomattavasti. Kuukauden alin lämpötila, -41,2°C, mitattiin Muoniossa 7. tammikuuta ja ylin lämpötila, 6,5°C, Hammarlandin Märketissä 30. päivänä tammikuuta. Vesipekkaan pääsee huhtikuussa Kuntokeidas Vesipekan laajennusosasta saadaan yleisökäyttöön huhtikuun aikana kuntoallas, lasten kahluuallas, liukumäki, kuntosali ja palloiluhalli tennis-, sulkapalloja salibandykenttineen. Myös puku-, pesuja saunatilat avataan huhtikuussa. Laajennusosan käyttöönoton tarkka päivämäärä selviää helmikuun aikana. Kuntokeidas Vesipekka on kokonaisuudessaan valmis elokuussa 2016. Vesipekan uudet aukioloajat keväällä ja ensi kesänä ovat arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–21.30 ja viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina kello 10–18.30. Allasosasto on avoinna arkisin 7–20.30 ja viikonloppuisin kello 10– 17.30. Arkiaamujen yleisövuoron jälkeen allas on varattu koululaisten käyttöön kello 9–12.30 välisen ajan. Yleisövuoro alkaa jälleen kello 13. Senioripassilla uintija kuntosaliaika on kello 13-16. Kyyditykset Kempeleen Zimmariin jatkuvat maaliskuun loppuun saakka. Olkijoen kirjasto kiinni maaliskuussa Raahen kulttuurilautakunta päätti lakkauttaa Olkijoen kirjaston maaliskuun alusta lähtien. Syynä lakkauttamiseen on kirjastotoimen talousarvion 42 000 euron säästötarve, jonka takia kirjastotoimella ei ole jatkossa mahdollisuuksia ylläpitää Olkijoen kirjastoa. Vuosittainen arvio Olkijoen kirjaston kustannuksista on 7 700 euroa sisältäen palkat ja aineistomenot. Lisäksi tulee sisäisiä maksuja tiloista. Osa Olkijoen kirjaston kokoelmasta siirretään pääkirjastoon, mutta suurin osa jätetään koulun käyttöön. Humalainen ajoi tieltä Jokirannassa Humalassa autoillut mies suistui tieltä Raahen Jokirannassa maanantai-iltana. Poliisipartio sai hätäkeskukselta ilmoituksen ulosajosta hieman ennen iltaseitsemää. Partion mennessä paikalle ulosajopaikalta tavoitettiin epäilty auton kuljettaja, joka puhalsi poliisin alkometriin 1,24 promillen lukemat. Ulosajo ei aiheuttanut loukkaantumisia. Tammikuu tavanomaista kylmempi JERE KARSIKAS TUULIKKI NOUSIAINEN Jere Karsikas kuvaa myös lintuja. Kun matkii niiden ääniä, pääsee lähemmäksi, kuvaaja tietää.
12 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi – Jaksaa, jaksaa! Hyvä tytöt, käy kannustus Kuntokeskus Sisun crossisalissa, kun ladycross kurssilaiset vetävät viimeisiä suorituksiaan. Yksi heittää voimapalloa, toinen vetää viimeisiä leukoja, kolmannella on edessään vielä viisi burbeesliikettä. Tunnin jälkeen syke on tapissa ja olo täysin naatti. Fiilis on kuitenkin huikea. – Olo on kuin lottovoittajalla sen jälkeen, kun on kokeillut omia rajojaan hyvässä porukassa, kehuu Johanna Kylli. Ladycross on naisille suunnattu Sisucrossin peruskurssia kevyempi ja liikevalikoimaltaan karsitumpi treenimuoto. Se perustuu perusliikkeisiin, kuten kyykkyyn, punnerruksiin, leuanvetoihin, boksihyppelyihin ja vatsalihasliikkeisiin. Liikkeitä tehdään circuit-tyylisesti. Eri lihasryhmät työskentelevät eri liikkeissä, joten jokaisen liikesarjan jaksaa tehdä. Apuvälineitä ladycrossissa on muutamia, kuten voimapallo, rengas ja leka tai koroke, jonka päälle hypätään. Pääasia on, että koko keho tekee treenin aikana töitä. Ryhmän vetäjä Reija Koskenlaine kertoo, että toiminnallisen treenin intensiivisyys perustuukin koko kropan työskentelyyn – Kun keskitytään tekniikkaan ja tehdään asioita omalla kropalla, tarvitaan muun muassa keskivartalon hallintaa ja tasapainoa. Mielenkin pitää olla mukana. Se haastaa enempi kuin se, että istut jossain laitteessa ja vain jalat tekevät työn. Puoli tuntia intensiivistä crosstreeniä on kova urakka kelle tahansa, jopa aktiiviliikkujalle, kuten Kyllille. – Hain raskasta treeniä, enkä olisi lähtenyt mukaan, jos tämä ei olisi ollut sitä. Olen ollut ryhmäliikuntaKuntokeskus Sisu pyrkii tuomaan toiminnallisen treenaamisen myös naisten tietoisuuteen. Kolmas ladycross-kurssi keräsi yhdeksän osallistujaa. Kyykkää, hyppää, punnerra ja toista Ilman itsensä ylittämistä ei synny tuloksia. A Nyt halutaan perusasioita ja yksinkertaisia juttuja, eikä mitään hifistelyä tai hienoa.” Reija Koskenlaineen mukaan ihmiset haluavat yksinkertaisia treenejä, joita on helppoa tehdä missä vaan. Kuminauhalla voidaan helpottaa leuanvetoa. Leukoja vetävät Veera Isokoski, Erja Rautio ja Heli Sirén. VESA JOENSUU VESA JOENSUU Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi 15?20-vuotiaiden mediankäyttö eroaa hyvin selvästi tätä vanhemmista nuorista aikuista. Alle 20-vuotiaat ovat chatissa melkein koko ajan. Asia kävi ilmi Helsingin Sanomien Nytin teettämässä tutkimuksessa, joka selvitti 15?35-vuotiaiden tapaa käyttää digitaalista mediaa. Puolet alle 20-vuotiaista kertoo käyttävänsä chat-sovelluksia melkein koko ajan. Mitä vanhempia ollaan, sitä vähemmän sättäillään. 21?29-vuotiailla sama osuus on enää vain 19 prosenttia ja kolmekymppisillä 8 prosenttia. Nuorimpien sukupolvi eli alle 20-vuotiaat näyttävät omaksuvan uusia sosiaalisen median sovelluksia muita nopeammin. Jo 47 prosenttia alle 20-vuotiaista käyttää Snapchatia joka päivä; 21?29-vuotiaista vain 11 prosenttia. Nuoret suosivat Netflixin katselua: alle 20-vuotiaista palvelua katselee viikoittain 41 prosenttia. Nuorten tapa käyttää sosiaalista mediaa on hyvin erilainen kuin varttuneemmilla. Nuorimmat vastaajat kertovat jakavansa mediasisältöjä mieluiten suoraan yhdelle kaverille tai useamman ihmisen ryhmälle. Esimerkiksi statusviestinä mediasisältöjä jakaa alle 20-vuotiasta vain 13 prosenttia. 21?29-vuotiaista näin tekee 37 prosenttia ja yli kolmekymppisistä 50 prosenttia. Nuorimmat käyttäjät suosivat viestinnässään Snapchatia ja Instagramia, vaikka Facebook on yhä käytössä – tosin vanhempia ryhmiä vähemmän. – Vuosi 1995 näyttää olevan tässä tutkimuksessa vedenjakaja. Sen jälkeen syntyneitä voi kutsua ensimmäiseksi todella mobiiliksi sukupolveksi, jonka mediankäyttö poikkeaa selvästi aiemmin syntyneistä, Nyt. fi:n uutispäällikkö Jussi Pullinen kertoo. – Mobiilin sukupolven jakamista leimaa myös se, että nettielämää ei eletä julkisina statusviesteinä vaan luontaisina pieninä kaveriporukoina tai kaverisuhteina. Jää nähtäväksi, oliko yleinen statusjakaminen ohimenevä yhden sukupolven ilmiö, vai onko se asia, johon kasvetaan, Pullinen aprikoi. TNS Gallupin toteuttama tutkimus tehtiin joulukuussa, ja siihen vastasi 558 suomalaista, jotka olivat iältään 15?35-vuotiaita. Nuorten elämä on yhtä sättäämistä Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta ja sen jälkeen syntyneistä nuorista ja lapsista on kasvamassa uudenlainen mediasukupolvi. He käyttävät mobiililaitteiden some-sovelluksia ennen muuta yhteydenpitoon kavreidensa kanssa. ARKISTO / JARNO JUUTI
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 13 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Kuntokeskus Sisu pyrkii tuomaan toiminnallisen treenaamisen myös naisten tietoisuuteen. Kolmas ladycross-kurssi keräsi yhdeksän osallistujaa. Himoliikkuja Johanna Kylli (keskellä) löysi ladycrossista uutta haastetta ja uusia ystäviä. Hyppääminenkin käy kunnon treenistä. Mallia näyttää Riikka Savela. Kuminauhalla voidaan helpottaa leuanvetoa. Leukoja vetävät Veera Isokoski, Erja Rautio ja Heli Sirén. Ladycrossissa koko kroppa joutuu töihin heti alkulämmittelyissä. Heli Sirén tekemässä askelkyykkyä. VESA JOENSUU VESA JOENSUU VESA JOENSUU VESA JOENSUU VESA JOENSUU ohjaajana jo vuosia ja kuntoni on hyvä. Kroppa ja pää kaipasivat kuitenkin jo uusia virikkeitä. Koskenlaine myöntää, että monelle toiminnallisen treenin rankkuus tulee yllätyksenä. – Se on todella tyypillistä, että raskaus yllättää. Koen kuitenkin niin, että etenkin naiset haluavat treenata täysillä ja saada sen fiiliksen, että on tehnyt tosissaan jotain ja antanut kaikkensa. Rääkkiä ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä jokainen liike voidaan muokata niin, että sen voi tehdä helpommallakin tavalla. Punnerruksia voidaan tehdä vaikka koroketta vasten, jolloin vastus kevenee tai leukoja vetää kuminauhan kanssa. Tasoja on jokaisen kunnon mukaan. – Siitä tulee voittajafiilis, kun saa tehtyä liikkeen oikein, vaikka sen olisikin tehnyt helpotettuna, Koskenlaine kertoo. Toiminnallinen treenaaminen on noussut pinnalle parin viime vuoden aikana, eikä lajin suosio tunnu heikkenevän. Myös naiset ovat pikkuhiljaa löytämässä toiminnallisen treenauksen. Koskenlaineen mukaan ihmiset haluavat yksinkertaisia asioita. Se näkyy niin trendilajeissa kuin ruokavalioissakin. – Nyt halutaan perusasioita ja yksinkertaisia juttuja, eikä mitään hifistelyä tai hienoa. Liikkumisessakin mennään tavallaan taaksepäin, sillä toiminnallinen treenihän on puhtaasti sitä, mitä on ennen tehty töissä. Yksinkertaisuus antaa myös vapauden harjoitella missä ja milloin vain. – Tätä voi tehdä vaikka kotona, aina ei tarvitse lähteä salille asti, Reija Koskenlaine painottaa. Vaikka treeniä voi tehdä myös yksin, on yksi lajin suola sen yhteisöllisyys: yhdessä tekemällä venyy itsekin parempiin suorituksiin. Etenkin Johanna Kyllille on tärkeää, että saa treenata hyvän porukan kanssa. Hänen mukaansa yhteishenki syntyy harrastajien keskuudessa automaattisesti – joskus jopa kilpailuasetelman myötä. – Kun itse on päässyt johonkin päämäärään, sitä tsemppaa muitakin pääsemään sinne. Jos tekisi yksin, niin sitä nakkaisi monessa kohtaa hanskat tiskiin, mutta kun ryhmä kannustaa, niin silloin jaksaa, Kylli kertoo. Teollisuusalan ammattiliittojen yhdistymisestä kertovaan, maanantain lehdessä julkaistuun juttuun oli pujahtanut virhe. Metalliliiton hallituksen raahelainen jäsen, SSAB:n Raahen tehtaan pääluottamusmiehen Mika Vuotin mukaan kyse on lähinnä siitä, että liittojen hallinto ja toimitilat fuusioidaan. Kukin fuusioitava liitto säilyttää työehtosopimuksensa. Sen sijaan sektorikohtaisia liittokokouksia ja liittovaltuustoja ei tule, vaikka uutisessa niin kerrottiin. Pahoittelemme virhettä. Uutisen nettilehdessä julkaistussa versiossa tiedot ovat oikein. Oikaisu teollisuusalojen liittojuttuun Raahen verotoimisto on avoinna enää yhtenä päivänä viikossa, vain tiistaisin. Ennen helmikuuta avoinnaolopäiviä oli kaksi. Kevättalvella verotoimisto aukeaa tiistaina kello 9 ja sulkeutuu kello 15. Kesäja elokuussa verotoimisto on avoinna tiistaisin lyhennetyn päivän kello 9–12. Heinäkuussa Raahen verotoimisto on kokonaan suljettu. Veroasioita voi hoitaa netissä milloin tahansa osoitteessa vero.fi. Sivuilla saa palvelua myös verochatin kautta. Verohallinnon valtakunnalliset palvelunumerot toimivat arkisin kello 9–16.15 Verotoimistoon vain kerran viikossa Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi 35. kertaa järjestettävään yläkoululaisten Metsävisaan on ilmoitettu lähes 30 000 oppilasta kaikkialta Suomesta. Helmikuun 3. päivänä järjestettävässä kilpailussa mukana on myös oppilaita, jotka ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Vuodesta 1982 järjestetty Metsävisa on kerännyt jo miljoona osallistujaa. Miljoonannen osallistujan luokka arvotaan ja julkistetaan maaliskuussa. Arvontapalkintona on kahden päivän retken Rovaniemelle tiedekeskus Pilkkeeseen. Kolmivaiheinen Metsävisa alkaa tänään keskiviikkona kirjallisella kokeella kaikissa 383 kilpailuun osallistuvassa koulussa. Koulujen voittajat ovat selvillä 11.3. mennessä. Maakuntakarsintojen kautta loppukilpailuun päässeet visailijat kokoontuvat Helsinkiin finaaliin toukokuun lopussa. Suomeksi ja ruotsiksi järjestettävään kilpailuun voi nyt osallistua ensimmäistä kertaa myös englanniksi. Kilpailu on ruotsiksi nimeltään Skogsnöten ja englanniksi Forest Quiz. – Hienoa, että Metsävisaan voi osallistua englanniksi! Valmiita oppimateriaaleja on hyvin vähän ja kääntämisessä on suuri työ, sanoo biologian opettaja Elisa Mehtälä. Mehtälä opettaa koulussa, jossa toimivat Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio. Kansainvälisillä luokilla on oppilaita eri puolilta maailmaa, kuten Yhdysvalloista, Intiasta ja Kiinasta mutta myös suomalaislapsia. – Kansainvälisten luokkien opetus noudattaa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Jokainen oppilas esimerkiksi kerää kasveja kasvioon, Mehtälä kertoo. – Kasvion kerääminen on helppo tapa saada oppilaat kiinnostumaan luonnosta ja etsimään lajeille englannin-, suomenja latinankielisiä nimiä, sanoo Sulochana MeyerRochow. Hän on opettanut biologiaa 15 vuoden ajan Oulun kansainvälisessä koulussa. – Kunnioitan luontoa ja rakastan metsiä, kasveja ja eläimiä, niin puita, ruohonkorsia, muurahaisia kuin yksisoluisia tohvelieläimiäkin. Luonto on Suomessa tietenkin hyvin erilainen kuin kotimaassani Intiassa tai Uudessa-Seelannissa, Australiassa tai Jamaikalla, missä myös olen asunut. Opiskelin itsekin kaiken suomalaiseen luontoon liittyvän aivan alusta ja opettaessani olen oppinut paljon, Meyer-Rochow sanoo. – Suomalaisten tietoisuus luonnosta ja luonnosta huolehtiminen ovat inspiroineet minua oppimaan ja opettamaan. Suomalainen koulujärjestelmä auttaa hyvin vahvasti lapsia ymmärtämään luontoa ja oppimaan esimerkiksi metsiin liittyviä asioita, Meyer-Rochow sanoo. Metsävisaa järjestävät Suomen Metsäyhdistys ry ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Suomen metsäkeskus vastaa maakuntavoittajien valinnasta. OP, UPM, Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus rahoittavat Metsävisan palkintoja ja matkoja. Metsänomistajat – MTK ja metsänhoitoyhdistykset – järjestävät kesätyöpaikkoja Metsävisassa hyvin menestyneille nuorille. Metsäteollisuus ry avustaa miljoonannen metsävisailijan luokkaretken järjestämisessä. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Metsävisan koordinointityötä. Jo miljoona koululaista osallistunut Metsävisaan Perjantain Raahen Seudussa sivulla 10 oli virheellinen etunimi, kun Anniina oli vaihtunut Annikaksi. Oikea nimi on siis Anniina Kangas. Oikaisu
14 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Suomen Jääkiekkoliiton Leijonakiekkokoulu on saanut Raahessa reilut 50 lasta liikkeelle syksystä asti. Kiekkokoulun rehtori Jarkko Sarkkila kertoo, että Raahessa vuodesta 2010 järjestetyn kiekkokoulun osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. – Kiekkokoulua käydään keskimäärin 2–3 vuotta. Näistä lapsista G-junioreihin jatkaa 10–15. Se on tosi hyvä määrä, ja junioriseuralle erittäin tärkeä asia. Kiekkokoulussa lapset oppivat perustaitoja aina luistelusta lähtien. Nyt kiekkokoulu on puolessa välissä ja kehitys on ollut huimaa. – Kun syksyllä aloitimme luistelukehikot ja pikkumaalit eivät riittäneet, nyt niitä ei tarvitse enää kukaan, Sarkkila kehuu. Vaikka kiekkokoulussa harjoitellaankin jääkiekkotaitoja, voi mukaan lähteä, vaikka ei kiekkoilijan urasta haaveilisikaan. Sarkkila painottaa, että kenenkään ei ole pakko jatkaa pelaamista joukkueissa. – Tärkein tehtävämme on saada lapset liikkumaan. Jos lapsi poistuu jäältä hymyssä suin, olemme onnistuneet tehtävässämme. Jääkiekkokoulu kokoontuu joka sunnuntai maaliskuun loppuun asti. Nuorimmat kiekkoilijat ovat 3–4-vuotiaita ja vanhimmat 12. – Aloittelijoiden ryhmässä homma on enemmän leikkiä. Hieman kokeneempien ryhmässä treenataan enemmän kiekonkäsittelytaitoja. Jos kiekkokoulutoiminta kiinnostaa, niin osallistua voi edelleen. – Aina mahtuu mukaan porukkaan. ? Lisätietoja: www.raahenjaakiekkoklubi.fi/ Leijona-paidassa on hyvä aloittaa Leijona-kiekkokoululaisten mielestä pelaaminen on parasta. Huolto pelaa. 6-vuotias Miro Koskela tykkää käydä kiekkokoulussa. Lapset on jaettu taitojen mukaan 2 ryhmään. Kokeneemmat pääsevät enemmän harjoittelemaan kiekonkäsittelyä. Kaikki lähtee liikkeelle luistelusta. Sitä harjoitellaan joka kerta. Kiekkokoululaisia on tänä vuonna yli 50. Valmentajaringissä on mukana kahdeksan, joista neljä on saanut Jääkiekkoliiton koulutuksen. 5-vuotias Kalle Koskela aikoo jääkiekkoilijaksi. Vielä toistaiseksi isä Kai vaihtaa luistimet. MAARIT KESTI MAARIT KESTI MAARIT KESTI MAARIT KESTI MAARIT KESTI MAARIT KESTI Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Ruutu+ ja Liiga lanseeraavat jääkiekkofaneille kokonaan uuden tavan seurata ja fanittaa omia Liiga-suosikkejaan. Uusi Liigasyke-verkkopalvelu kokoaa Liigan ympärillä käytäviä sosiaalisen median toimintoja ja kommentointia saman katon alle. Jokaisen pelikierroksen otteluparit ja valikoidut pelaajaparit laitetaan puntariin Twitter-mainintojen mukaan. – Liigaa, sen tähtiä ja ottelulähetyksiä seurataan myös somessa intohimoisemmin kuin mitään muuta urheilua Suomessa. Me pyrimme vastaamaan yleisön tarpeisiin. Liigasykettä lähdettiin rakentamaan nimenomaan kuluttajan näkökulmasta. Uskomme, että Liigasyke tuo mielenkiintoisen, uuden elementin lätkäiltoihin. Liigasykkeessä eivät välttämättä dominoi samat nimet kuin kaukalossa tai pistepörsseissä, Liigasykkeestä vastaava tuottaja Kalle Takala Nelonen Medialta sanoo. Alkuvaiheessa Liigasyke koostuu kolmesta osiosta: joukkueita ja pelaajia puntaroivan Sykebattlen lisäksi palvelun ensimmäisessä vaiheessa on mukana myös Sykegram ja Tulikuumat. Sykegram kokoaa kaikki Liiga-aiheiset Instagram-kuvat mosaiikiksi ja Tulikuumat listaa twitter-mainintojen perusteella puhutuimmat pelaajat Liigasykkeen ”pistepörssiksi”. – Fanit vaikuttavat Sykebattlen tulokseen lisäämällä omaan twiittiinsä suosikkijoukkueensa tai -pelaajansa hashtagin tai virallisen twitter-tilin. Toivomme faneilta myös #EtunimiSukunimi -mallista hashtagia, jotta mukaan saadaan myös ne pelaajat jotka eivät vielä ole twitterissä”, Kalle Takala sanoo. Liigasyke-palvelu on ensimmäinen laatuaan kotimaisen palloilusarjan ympärillä. Kevään aikana Liigasyke tulee myös osaksi Nelonen Pron ja Ruudun Liigalähetyksiä. Palvelun kehitystyö jatkuu suunnitelmien mukaan ja lisää ominaisuuksia tuodaan asteittain. – Ulkomailla on rohkaisevia esimerkkejä tämänkaltaisesta sosiaalisen median ja urheilun yhdistämisestä. Toivon kaikkien Liigan seuraajien tutustuvan tähän uuteen palveluun”, Liigan viestintäja PRpäällikkö Antti Pärnänen sanoo. Liigasyke sopii niille joita jääkiekkoliiga kiinnostaa Mitkä joukkueet ja ketkä tähdet ovat Liiga-kierrosten kuumimmat puheenaiheet sosiaalisessa mediassa? Liigasyke kertoo vastaukset ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa. NELONEN MEDIA
Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU O us auppas . PYSYVÄSTI EDULLINEN RUOKAKORI. TUTUSTU HINTOIHIN JA VALIKOIMIIN: PRISMA RAAHE Tarkista oman kauppasi aukioloajat osoitteesta arina.fi PRISMA RAAHE ma–la 7–21, su 11–19 Olemme Halpuuttaneet jo yli 1000 tuotteen hintaa. OSUUSKAUPPASI TARKOITUS ON TUOTTAA PALVELUJA JA HYÖTYJÄ OMISTAJILLEEN. Olemme Halpuuttaneet jo yli 1000 tuotteen hintaa. Fazer Real täysjyväleipä 420 g (3,31/kg) 1 39 Valio Raejuusto 200 g (5,45/kg) 1 09 Rönkä Naudan jauheliha 20% 700 g (7,13/kg) 4 99 Atria Jyväbroiler Yrtti-pippurimaustettu kokonainen broileri n. 1,1 kg 5 29 Rönkä Naudan paistikuutiot ja -suikaleet 400 g (12,38/kg) 4 95 Juustoportti Vapaan lehmän maustamaton AB-jogurtti 1 kg 1 59 EDULLISTIMME PYSYVÄSTI OMISTAJAN RUOKAKORIA! kg Saarioinen Puurot 270–300 g (5,52–4,97/kg) 1 49
16 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Raahen Vesa selvisi jälleen kerran valioluokkaan viime kaudella. Seuran parhaana naisurheilijana on palkittu tunnollinen harjoittelija, monipuolinen eri lajien taitaja Veera Möttönen. Veera Möttönen loikki 17-vuotiaiden SM-kisoissa Kalajoella kolmiloikassa SM-pronssille. Seipäässä, joka ei ole enää varsinainen päälajinsa, hän ylitti A-luokan tuloksen 290. Vuoden nuorisovalmentajana ja parhaana aikuisurheilijana on palkittu Markus Tornberg. Valmennustöiden ohessa hän ylitti kauden aikana seipäässä 380. Tsemppiurheilijan palkinnon on saanut Veera Jussinniemi. Auvon palkinnon vuoden kehittyneimmälle seiväshyppääjälle sai Juuso Tornberg. Muut palkinnot: Vammaisurheilu: Joni Pajalalalle, jonka tulos kiekossa oli 33,86. Alle 22v: Emma Fingerroos, Sakari Niskala Alle 19v: Paula Mikkonen, Wilma Isokääntä (400m aj, PB 66,26, Aluokan tulos), Julia Korpela (3000 m, PB 10.34,56; A-luokan tulos; 3000m ej 12.14,39, A-luokka), Aapo Erkkilä Alle 17v: Lauri Mannila, Hilla Haapakoski, Janika Ahola, Nea Heilala, Oona Heilala, Katri Mikkonen, Malviina Kortessalo Alle 15v: Joonas Ahola, Otto Brandt, Elias Erkkilä, Aaro Inkala, Miiro Kamutta, Denis Langinen, Nikita Langinen, Eero Mannila, JuhoEemil Mikkonen, Joonas Niinimaa, Petteri Puhakka, Roope Rantakari, Jesse Rinkinen, Joonas Siermala, Veeti Tiirola, Juhani Tuohimaa, Ville Viitanen, Arttu Ypyä, Emmi Erkkilä, Anni Grekula, Pinja Hirsikorpi, Elina Mikkonen, Elviira Kortessalo, Inka Mehtola, Kerttu Kontinaho, Veera Jussinniemi, Jessica Rautio Lue kaikkien palkittujen nimet Raahen Seudun nettisivulta. Veera Möttönen palkittiin Vesan parhaana naisena Veera Möttönen palkittiin Raahen Vesan parhaana naisurheilijana. Vappu Kallio vappu.kallio@almamedia.fi Raahen Vesan viime kauden parhaana on palkittu viimeisen mutta ei suinkaan ensimmäisen kerran Matias Korpela. Tämä mestariluokan kävelyurheilun tunnollinen huippu-urheilija, kuten seuran tiedottaja Pauli Vaihoja häntä luonnehtii, on vaihtanut urheiluseuraa vuoden vaihteessa saatuaan työpaikan Turusta. Raahen Vesa vaihtui Turun Urheiluliittoon. Pyhäjoelta kotoisin oleva 26-vuotias Matias Korpela on juuri valmistumassa diplomi-insinööriksi Aaltoylipistosta. Opintojen ollessa loppusuoralla, hän aloitti työnsä Meyerin Turun telakalla maanantaina. Korpela kertoo opiskelleensa konetekniikkaa. Maanantaina hän oli matkalla esittelemään tekemäänsä diplomityötä yliopistolle. Elämänmuutoksen edessä oleva Korpela kertoo, ettei hänellä ole tavoitteita tulevaisuuden varalle. Hän ei ole tehnyt päätöksiä siitä, mitä urheilulta haluaa. – Treeni muuttuu erilaiseksi, koska sitä ei voi enää hajauttaa samalla tavalla, eikä sitä tule yhtä paljon. Kilpailukalenterissa on silti merkintöjä heti seuraaville viikoille: Turun Urheiluliiton edustajana hän kilpailee seuraavissa kisoissaan Kupittaalla 5 kilometrin kävelyssä. Kauden päätapahtumana hän pitää Oulussa olevia Kalevan kisoja, joissa ohjelmassa on 20 kilometrin kävely. Raahen Vesalla, jonka riveissä Korpela on ollut ainakin 10 vuoden ajan, on ollut merkittävä rooli Matias Korpelan elämässä. – Raahen Vesa oli minulle yhteisö, tukija ja kavereita. Sieltä on tullut hyvää kannustusta omaan tekemiseen, hän kertoo. Valmennusavusta mieleen tulee ensimmäisenä Eero Ukonaho. Samoin Pauli Vaihoja on jäänyt mieleen mukavana ihmisenä, joka soitteli usein ja seurasi hänen kilpailujaan. – Siellä on paljon henkilöitä, jotka ovat auttaneet minua minun omassa jutussa. Kävely on sopinut Matias Korpelan mukaan hyvin yliopisto-opiskelujen oheen, vaikka hän on välillä viettänytkin 2 kuukautta vuodesta ulkomailla. – Urheilu-uralla ei niin korkeaa menestystä tullut, mutta sain tehtyä opiskelut neljässä ja puolessa vuodessa. Siinä tuli vähän kirittyä, mainitsee Korpela. Korpela saavutti viime vuonna SM-hopeaa 30 kilometrin maantiekävelyssä. Vuonna 2013 hän oli 20 kilometrillä SM-pronssilla. Vuonna 2014 hän sijoittui kolmanneksi PohRaahen Vesan riveissä kävelijänä menestynyt Matias Korpela on siirtymässä työelämään. Se tietää muutoksia harjoitteluun. Työelämään siirtynyt Korpela vaihtoi seuraa Suomenmestaruustason kävelijä Matias Korpela on saamassa yliopisto-opinnot suoritettua. Hän esitteli diplomi-insinöörityötään maanantaina Aalto-yliopistossa. ARKISTO / VESA JOENSUU A Kaikki urheilu auttaa jaksamaan. Aktiiviurheilu ei ole este opiskelulle.” Matias Korpela SM-tason kävelijä joismaiden mestaruuskisoissa 20 kilometrillä. Vaikka Korpela kävelyurheilijana oppi harrastamaan urheilua suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti, hän ei näe säntillisyyttä luonteenpiirteenä. Hänestä kuka tahansa voi kehittää järjestelmällisyyttään ja samalla kuntoaan, kun vain alkaa harjoitella ja tekee sitä päättäväisesti. – Uskon, että en ole huippulahjakas; minä vain olen treenannut kovasti, hän sanoo. Vaikka kävelymatkoilla ei paljon porista kavereiden kanssa, on yksilölaji vienyt hänet mukavan yhteisön osaksi. – En sanoisi lajia yksinäiseksi. Olen saanut urheilusta paljon hyviä kavereita ja kilpakumppaneita. Olen tehnyt tätä, koska olen tykännyt hommasta. ARKISTO / VESA JOENSUU JÄRJESTÖT Jätä ilmoituksesi seurapalstoille helposti • Mene osoitteeseen www.raahenseutu.fi/ilmoittaminen • Valitse haluamasi osasto • Kirjoita teksti • Ohjelma näyttää sinulle hinnan ilmoituksen koon mukaan • Ilmoituksesi laskutetaan normaalisti Ao 200 veteraanijaoston kokous perjantaina 5.2. klo 13 Huruakassa Raahen Alueen Sydänyhdistys Ohitusleikattujen ja pallolaajennettujen kerho Kreivinajassa to 4.2. klo 13-15. P.S. Myös ohitusleikkausta odottavat. Tervetuloa Raahen Rotaryklubi Viikkokokous 04.02. klo 17.30 Raahen Kauppaklubilla. Hallituksen kokous 16.30. Parhalahden Metsästäjät ry Ilmoittakaa saalistilastonne sekä talkoosuorituksenne vuodelta 2015 sihteerille s-postilla mauri.virkkunen@luukku.com Raahen seudun muistiyhdistys. Kuntosali jatkuu Kuntoparkissa keskiviikkoisin klo 10 -11, ke 13.1.2016 alkaen. Uusia kuntoilijoita mahtuu mukaan. Tied. Eeva 044 206 1245. Juttutupa toimipaikassamme Rantakatu 7 E jatkuu torstaisin, to 14.1.2016 alkaen. Muistineuvontaa kasitoiden ja kahvittelun lomassa. Voi tulla vaikka vain kerran. Tied. Liisa 050 583 0655, Anneli 040 411 5061 ja Eeva 044 206 1245. Tervetuloa! Raahen seudun harmonikkakerho To 4.2. klo 15 Lumijoelle menevät harjoittelee. Illalla normaalit harjoitukset klo 17 alkaen. Raahe-seuran johtokunta kokoontuu 17.2. klo 18 Raahen lukiolla. Pattijoen Metsästysseura ry Ilmakivääri harjoitukset alkavat torstaina 4.2. klo 17.00 jatkuen pitkälle kevääseen aina samana viikonpäivänä. Paikka on tuttu Sorvaajantie 12 Pattijoki. Tervetuloa. Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit ry Kokoonnumme 8.2 klo 12.00 lukion varastotilassa. ELÄKELIITON SIIKAJOEN YHDISTYS Kerho 8.2.-16 Heikinhovissa klo 12.00
TELEVISIO 17 Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 RAAHEN SEUTU C8 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 29. tammikuuta 2016 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub KesKiviiKKo 3.2. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo UUdessa sarjassa teinitytöistä loihditaan prom-prinsessoja asua, tyyliä ja tanssitaitoja myöten. Saisiko tästä vinkkiä vanhojen tansseihin? Prom-prinsessat, Frii klo 18.30 11.10 Ibiza Weekender (S). 12.00 Vanderpump Rules (7). 12.45 Eläinten ABC. 13.35 Ibiza Weekender (S). 14.25 Baby Daddy (S). 15.15 Vanderpump Rules (7). 16.00 Ibiza Weekender (S). 16.50 Vanderpump Rules (7). 17.35 Baby Daddy (S). 18.25 Ibiza Weekender (S). 19.15 Vanderpump Rules (7). 20.05 Havaiji 5-0 (12). 21.00 Elokuva The Double – Pimeän puolella (16). 22.50 Havaiji 5-0 (12). 23.40 Vanderpump Rules (7). 0.35 Villit nettivideot (12). 1.00 Ibiza Weekender (S). 2.00–2.50 Dexpedition (7). 6.00 Sky News. 6.20 Little Charmers – Lumoavat noitatytöt. 6.40 Viidakon Ykä. 7.05 Chuckin ja ystävien seikkailut. 7.25 Karhuherra Paddington. 7.35 My Little Pony. 8.00 Pac-Man. 8.20 Avatar 3. 8.45 Transformers. 9.05 Monsuno. 9.30 Kalle – Chef on the Beach. 10.15 Mies vs hirviö. 11.05 Eläimellistä kamppailua. 11.55 Maailmanlopun odottajat. 12.50 Suomiehet. 13.45 Montanan poliisit. 14.40 Miehen paikka. 15.05 How I Met Your Mother. 16.00 Lyödään ällikällä. 16.30 Aivopelit. 17.00 Family Guy. 18.00 Lentoturmatutkinta. 19.00 Varastojen metsästäjät. 19.30 Huutokaupan metsästäjät. 20.00 Bones. 21.00 Criminal Minds. 21.55 Rosewood. 22.50 Elokuva Jäätikön uhka. 0.40 Intelligence – Agentti 2.0. 1.35 Lentoturmatutkinta. 2.25 Huumebisnes Oy. 3.15 Vankilassa ulkomailla. 4.05 Huijareiden kaupunki. 4.55 Suomen vartijat. 5.20 Sky News. 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Vem vet mest? 11.30 SVT: Kostervalsen. 13.05 SVT: Liv, lust och passion. 13.25 SVT: Programtablå. 13.30 SVT: Mitt Sverige. 14.00 SVT: Bastubaletten. 14.30 SVT: Severin. 15.25 Jumalanpalvelus. 16.25 Maantieteilijän testamentti. 16.44 Viidakkojytä (S). 16.49 Ruohonjuuritasolla (S). 16.55 Spotlight. 17.25 Sportmagasinet. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Yakari. 18.30 Limbo 3 (7). 18.45 Clay Kids (7). 18.56 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7). 19.00 Tanskalainen maajussi. 19.30 TV-nytt. 20.00 Tuntoaistin aakkoset. 20.30 Sex & Sånt. 20.45 Oddasat. 21.00 Helteinen helmikuu. 21.58 TV-nytt. 22.00 Onnistuuko avioliitto? 23.15 SVT: Babel bio. 0.00 SVT: När jag blir stor. 0.15 SVT: Aktuellt. 0.54 SVT: Kulturnyheterna. 1.01 SVT: Nyheter Väst. 1.10 SVT: Nyhetssammanfattning. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Suomen kaunein mökki. 9.55 MasterChef Australia All Stars. 10.55 Neljät häät Amerikassa. 11.50 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami. 12.45 Sinkkuillallinen. 13.40 Hurja painonpudotus UK. 14.35 Neljät häät Amerikassa. 15.35 Hurja remontti. 16.30 Ni hao, Macho Fantastico (S). 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Hurja painonpudotus UK. Kausi 1. Jakso 3/9. Kaappisyöppö. 19.00 Sisustusarkkitehti Marko Paananen. Kausi 1. Jakso 10/15. Marko kesämökkiä rakentamassa. 20.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). Kausi 7. Jakso 9/18. Työnarkomaanit. 21.00 Akin ja Ritan rakkausdieetit. 22.00 Toisenlaiset äidit. 23.00 Hawthorne (12). 0.00 Nakudeitit (S). 0.55 Sinkkuillallinen. 1.55 Polyamory: Married & Dating (16). 2.30 Polyamory: Married & Dating (7). 3.05 Hottikset (S). 4.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). 8.15 Lasten eläinmaailma: Uskomattomat koiratarinat. 8.40 Lasten eläinmaailma: Uskomattomat koiratarinat. 9.05 TV Shop Tvins. 12.05 Houstonin eläinpoliisit. 13.00 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.30 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.55 Sisarvaimot. 14.50 Mafiavaimot. 15.40 Tosielämän hätäpuhelut (12). 16.10 Kenet ihmeessä nain? (7). 16.40 Houstonin eläinpoliisit. 17.30 Cheerleaderit. 18.30 Prom-prinsessat. 19.30 Tosielämän hätäpuhelut (12). 20.00 Kenet ihmeessä nain? (7). 20.30 Murha menneisyydestä. 21.30 Tamron Hallin rikostutkimukset (7). 22.30 Seksileikeistä ensiapuun (12). 23.30 Painajainen naapurissa. 0.25 Meedio murhatutkijana. 1.20 FriiD: Vankilavauvat (7). 2.10 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (7). 3.05 Painajainen naapurissa. 3.55 Kohtalokkaat valinnat (12). 5.00 Ennustaja-TV. 10.30 Koru-TV. 12.00 Maailman parhaat kalapaikat. 13.00 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 14.00 Guinness World Records. 15.00 Panttilainaamon autospesialistit. 15.30 Panttilainaamon autospesialistit. 16.00 Taste. 17.00 Gordon Ramsay maailmalla. 18.00 Kanadan rajalla. Kausi 2. Jakso 11/26. Sekava selitys. 18.30 Leijonan luola Kanada. Kausi 8. Jakso 11/20. Jumppaa ja juomakuskeja. 19.30 Taste. Kausi 2. Jakso 13/16. Lohikäärme nousee. 20.30 Poliisit (S). Kausi 8. Jakso 15/56. Joensuu. 21.00 MasterChef Kanada. Kausi 1. Jakso 14/15. Semifinaali. 22.00 Poliisit (S). Kausi 8. Jakso 14/56. Turku. 22.30 Ummikot ulkomailla. Kausi 1. Jakso 3/12. Rooma & Belek. 23.30 Leijonan luola Kanada. 0.30 Rikkaiden panttilainaamo. 1.30 Gordon Ramsay maailmalla. 2.30 Muinaiset avaruusoliot (7). 3.30 Taste. 4.30 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Haylien keittiössä. 10.00 Farm Kings. 11.55 Lääkärit. 12.50 Grand Designs Australia. 13.45 Koko Britannia leipoo. 14.50 Mallikoulu. 15.45 Enbuske360. 16.05 Jamie Oliverin ruokamanifesti. 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot. 19.00 Suurin pudottaja. 20.00 Mira ja miljoonakodit. 21.00 Muodin huipulle Allstars. 22.00 Sinkkuelämää (7). 22.35 Beverly Hillsin täydelliset naiset. 23.35 Frendit (S). 0.35 Suurin pudottaja. 1.30 Yön AVA. 6.30 American Chopper. 7.25 Selviytyjäkaksikko (7). 8.20 Miami Ink. 9.10 TV Shop Tvins. 12.10 Myrskynmetsästäjät. 13.10 Hengenvaarallinen saalis. 14.05 American Chopper. 15.05 Miami Ink. 16.00 Selviytyjäkaksikko (7). 17.00 Isojalan jäljillä. 18.00 Hengenvaarallinen saalis: spesiaali. 19.00 Tavallista elämää. 5 jaksoa. 21.30 Kaara. 22.00 Elokuva Tuntematon vihollinen 2: Petos (16). 0.05 Las Vegas (12). 1.00 Aarrejahti merellä. 1.55 Ajan hidastajat. 2.45 Selviytyjäkaksikko (7). 3.40 Isojalan jäljillä. 6.40 Nanny (S). 7.10 Nanny (S). 7.40 Houstonin eläinpoliisit (7). 8.30 Monk (7). 9.25 TV Shop Tvins. 12.25 Pulmuset (7). 12.55 70’s show (7). 13.25 70’s show (7). 13.50 Terapian tarpeessa (S). 14.20 Fame (S). 15.10 Monk (7). 16.00 Nanny (S). 16.30 Nanny (S). 17.00 Pulmuset (S). 17.30 70’s show (7). 18.00 70’s show (7). 18.30 Terapian tarpeessa (S). 19.00 Myyntimies Jethro. 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot. 21.00 Elokuva Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta (12). (The Mummy: Tomb of the Dragon Emperor, toiminta/seikkailu, USA, 2008). O: Rob Cohen. N: Brendan Fraser, Jet Li, John Hannah, Luke Ford, Maria Bello, Michelle Yeoh, Russell Wong. 23.05 Blacklist (16). 0.05 Kannabishoitola. 1.00 5D: Nettirakkautta. 1.50 Client List (12). 2.40 Blacklist (16). 3.30 Fame (S). 05.55 Akuutti. (U) 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. (U) 10.00–10.48 Doc Martin (7). Kausi 7, 2/8. Alku aina hankalaa. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutisia. 12.19 Oddasat. 12.35–13.20 Murdochin murhamysteerit (12). Elävä vai kuollut? 13.30–14.25 Valtiopäivien avajaiset. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa vuoden 2016 valtiopäivät. Suora lähetys. 14.30–14.55 Naali. (U) 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.50 A-studio. 16.20 MOT. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Doc Martin (7). Kausi 7, 3/8. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00–19.51 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat. 20.00 Prisma Studio. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio. 21.50 KulttuuriCocktail. 22.00 Inhimillinen tekijä. Downlasten äidit kertovat arjestaan. Vieraina Leena Oksanen, Outi Mäntykangas sekä Ulla-Riitta Lattula. 22.50 Yle Uutiset. 22.55 Ulkolinja: Libya, vaikea valtio. 23.55 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella. 1/4. 00.50–01.20 Puoli seitsemän. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.2. Onnea, Valo ja Hugo! 06.52 Tiketi Tok (S). 07.04 Musatoosa. 07.10 Q Putti 5 (S). 07.21 Ritari Mikke (S). 07.36 Noksu (S). 07.41 Pusse (S). 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S). 08.19 Martine (7). 08.33 Joraavat juurikkaat (S). 08.35–08.50 Sherlock Jakki (S). 09.00 Sukelluspioneerien jalanjäljissä. (U) 10.00 Jan ja hanhet. (U) 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa. 3/8. Christiansø. 11.30 Tulevaisuuden tekniikkaa. 3/7: Tietokoneet. 12.00 Kukkaron herraksi. 5. (U) 12.30 Kukkaron herraksi. 6. (U) 13.00 Intohimona höyryveturit. (U) 13.40 Hakkerit suurvallan ytimessä. (U) 14.40–14.50 FOLK esittää. 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12). 2/9. O-RIG. 15.30 Villi kortti. (U) 16.18 Ahmed ja Team Physix. 3/6. 16.30 Yksineläjä Severin. 1/12. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Silicon Valley (7). Kausi 2, 9/10. Sitova välimiesmenettely. 19.30 Kioski: Kaarlen maailma. 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12). 3/9. 20.30 Väärät miehet (12). Kausi 2, 1/4. 21.00 21.00–21.45 Mr. Robot (16). 4/10. 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.00 Theroux ja translapset. 23.00 Kioski: Kaarlen maailma. 23.30–00.00 Seksiministeriö. (12) 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Kauniit ja rohkeat (S). (U) 10.05 Emmerdale (7). Hirvittävä halloween. (U) 10.35 Emmerdale (S). Vauvaa viedään. (U) 11.05–12.00 Lääkärit. Itseinho. 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat. Lampaanlapaa ja currya. 14.30 Elixir Life. 15.00 Upeat skandikodit. Valkoinen villa vuodelta 1895. 15.30 Ensisilmäyksellä (S). Viime hetken paniikki. 15.55 Salatut elämät (S). Osa 2935: Jiri jiri tööt tööt. (U) 16.25 Maajussille morsian. Kausi 9, 1/12. (U) 17.00 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). Brooke, Forresterin pelastaja. 17.55 Emmerdale (S). Seitinohuessa haavissa. 18.25 Emmerdale (7). Pikkupojan paukut. 18.55 Mitä tänään syötäisiin? Maukas madekeitto. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). Osa 2936: Yksinäinen laiva ullapalla. 20.05 Klikkaa mua (S). Osa 8. Valtteri. 21.00 21.00 Rouva Ministeri. Unity. Kausi 2, 11/23. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 Viking Lotto ja Jokeri. 22.30 MTV Sport Uutiset. 22.40 Myytinmurtajat. Sakkorysä. 23.45 Miehitetty (12). Heinäkuu. Kausi 1, 4/10. 00.45 Bosch (12). Pyrrhoksen voitto. Kausi 1, 8/10. 01.45–05.30 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Pound Puppies (S). 13/13. 06.25 Red Caps (S). 06.55 Bumba (S). Kausi 1. 21/50. 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). Kausi 2. 20/26. 07.25 Transformers Rescue Bots (7). Kausi 2. Jakso 20/26. 07.50 Hauskat eläinvideot. 8/76. 08.20 Eläinten ABC. Kausi 1. Jakso 23/26. Vieraslajeja. 08.50 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin. Kausi 1. Jakso 4/7. 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay. Kausi 2. Jakso 2/8. 10.20 Neljän tähden illallinen. Kausi 5. 10/40. Sirkka-Liisa Anttila. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Hauskat eläinvideot. 9/76. 14.15 Hurja painonpudotus UK. Kausi 2. 5/10. Koukussa ruokaan. 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Kausi 1. Jakso 1/12. 16.10 Onnenarpa. 16.15 Neljän tähden illallinen. Kausi 5. 11/40. Tom Packalén. 16.45 Leijonan luola USA. Kausi 3. Jakso 3/15. Rahan tuoksu. 17.00 17.45 MasterChef Australia. Kausi 7. Jakso 19/62. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Suomen huutokauppakeisari. Kausi 3. Jakso 11/12. 20.00 Äidin ja isän autokoulu. Kausi 1. Jakso 1/12. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Quantico (12). 6/22. 22.00 Holmes NYC (7). K. 4. 4/24. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.05 Hyvät ja huonot uutiset. Kausi 6. Jakso 10/10. 00.05 Haluatko miljonääriksi? Kausi 1. Jakso 2/12. 01.05 Paratiisihotelli (S). 10/20. 02.05 Leijonan luola USA. 3/15. 03.05 Mustat lesket (12). 7/12. 04.05–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 17.00 17.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa. 2/3. Onko feminismi nujertanut miehet? (U) 18.00 Rokokoon aika. 1/3. Matkailu. (U) 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7). Kausi 1, 20/26. Vieraita Monacosta. 19.45 Naapurit (S). Ristiriidat kiristävät välejä taloyhtiössä, jossa asuu kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia. Sääntöjä olisi noudatettava ja ennakkoluulot olisi voitettava, haasteita riittää. (U) 21.00 21.00–21.45 Volga 30 päivässä. 5/10. Happicocktaileja ja olutta. Tshuvassiassa Ville tutustuu sanatorion hoitomuotoihin, osallistuu pakanamenoihin ja saa pyhän nimen, huhkii hiessä humalafarmilla ja valmistaa olutta tshuvassiperheen kanssa. 21.50 Elokuva Opettaja, joka joi karttapallonsa (12). Alkoholisoitunut Viktor Sluzhkin saa mantsanopen työn paikallisesta Permin koulusta. 23.50 Jäitä hattuun. Kausi 1, 4/10. Rannekoru. 00.20–04.00 Teematieto. 06.00 Astral Tv. 10.00–11.00 Lemmen viemää (S). Panoksena vapaus. (U) 14.00 Muodin huipulle. Tehtävä 2. 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut. Autuaana Ateenassa. 6/6. 16.00 Amazing Race. 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). 18.00 Myytinmurtajat. Talvimyyttejä Alaskasta 2. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Friends with Better Lives (S). Nettideittailua. Kausi 1, 10/13. 19.30 Miehen puolikkaat (S). 20.00 Simpsonit (S). Palikat paikallaan. 20.30 Simpsonit (7). Kallis kaveri. 21.00 21.00 Myytinmurtajat. Muodonmuutoksia. 22.00 Empire (12). Isän synnit. 23.00 Friends with Better Lives (S). Nettideittailua. Kausi 1, 10/13. 23.30 American Horror Story (16). Edward Mordrake, osa 2. Kausi 4, 4/13. 00.30 The Late Show With Stephen Colbert. 01.20 Vampyyripäiväkirjat (12). Kun olet poissa. Kausi 6, 14/22. 02.20–06.00 Voittostudio. Kotimaisessa realityssa seurataan, miten ryhmä vanhempia yrittää opettaa lapsiaan autoilun saloihin. Se on varmaa, että ilman kinastelua tästä ei selvitä. 6 Äidin ja isän autokoulu, Nelonen klo 20 UUsi sarja Tunteet pinnassa selvitys Jakaa mielipiteitä Prisman aiheena on tänään matkapuhelinten säteily. Onko se vaarallisempaa kuin puhelinvalmistajat uskottelevat? Mitä säteily oikein tekee ihmiselle? 6 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat, TV1 klo 19
18 TELEVISIO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 Aamulehti // Perjantaina 29. tammikuuta 2016 Tv-viikko // C9 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub TorsTai 4.2. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo b TV-info Toimituksen yhteystiedot Toimitus............010 665 4424 Sähköposti ....tv@almamedia.fi Ohjelmapalautteet Yle: TV1, TV2, Yle Teema: ohjelmapalaute@yle.fi Yle Fem: svenska@yle.fi MTV3 ...........................www.mtv.fi Sub ................................www.sub.fi Ava ............................www.avatv.fi Fox ..........www.foxtv.fi/contact TV5 ............. www.tv5.fi/palaute Kutonen ..kutonen.fi/palaute Nelonen, Jim, Liv ja Hero nelonen.fi/laheta-palautetta Ohjelmalistausten selitteet Uusinta ....................................... (U) Sallittu kaiken ikäisille ..... (S) Ikäraja ............(7 ) ( 12) ( 16) ( 18) 6 Lisää kanavia: telkku.com 10.15 ibiza Weekender (S). 11.05 Vanderpump Rules (S). 11.50 Eläinten ABC. 12.40 ibiza Weekender (S). 13.30 Elokuva Justin Bieber: never Say never (S). 15.15 Vanderpump Rules (S). 16.00 ibiza Weekender (S). 16.50 Vanderpump Rules (S). 17.35 The neighbors (S). 18.25 ibiza Weekender (S). 19.15 Vanderpump Rules (S). 20.05 Havaiji 5-0 (12). 21.00 Elokuva Vauvakuumetta (7). 22.50 Havaiji 5-0 (12). 23.45 Vanderpump Rules (S). 0.40 Minna Parikka. 0.50–1.00 Teppo TEBiAn Lakaniemi. 6.00 Sky news. 6.20 Little Charmers – Lumoavat noitatytöt. 6.40 Viidakon Ykä. 7.05 Chuckin ja ystävien seikkailut. 7.25 Karhuherra Paddington. 7.35 My Little Pony. 8.00 Pac-Man. 8.20 Avatar 3. 8.45 Transformers. 9.05 Monsuno. 9.30 Kalle – Chef on the Beach. 10.15 Mies vs hirviö. 11.05 Eläimellistä kamppailua. 11.55 Maailmanlopun odottajat. 12.50 Suomiehet. 13.45 Montanan poliisit. 14.40 Miehen paikka. 15.05 How i Met Your Mother. 16.00 Lyödään ällikällä. 16.30 Aivopelit. 17.00 family Guy. 18.00 Lentoturmatutkinta. 19.00 Varastojen metsästäjät. 19.30 Huutokaupan metsästäjät. 20.00 Bones. 21.00 Criminal Minds. 21.55 Bisneksen oppitunti – Bimbo oy. 22.50 Elokuva Kohtalokas hyppy. 0.30 Rosewood. 1.20 S.H.i.E.L.D. Agentit. 2.10 S.H.i.E.L.D. Agentit. 3.00 Lentoturmatutkinta. 3.50 Vankilassa ulkomailla. 4.40 Suomen vartijat. 5.05 Sky news. 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Vem vet mest? 11.30 SVT: Cirkus familj. 12.00 SVT: Vår tids fåfänga. 12.30 SVT: Camilla Plum och den svarta grytan. 13.00 SVT: Vegorätt. 13.30 SVT: Uppdrag granskning. 14.30 SVT: De okuvliga. 15.10 Saamelaissessiot. 16.40 Clay Kids (7). 16.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7). 16.55 Tanskalainen maajussi. 17.25 Tuntoaistin aakkoset. 17.55 TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam. 18.30 Kolmikko ja odinin kulta (7). 18.54 Ruohonjuuritasolla (S). 19.00 Mitä Kiinassa syödään? 19.30 TV-nytt. 19.55 obs debatt. 20.30 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka. 21.45 oddasat. 21.59 TV-nytt. 22.00 Dok: oscarin painajainen. 22.56 Vårt gemensamma Yle. 23.00 SVT: opinion live. 23.45 SVT: Kära dagbok. 0.15 SVT: Aktuellt. 0.54 SVT: Kulturnyheterna. 1.01 SVT: nyheter Skåne. 1.10 SVT: nyhetssammanfattning. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Suomen kaunein mökki. 10.00 MasterChef Australia All Stars. 11.00 neljät häät Amerikassa. 12.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Hurja painonpudotus UK. 15.00 neljät häät Amerikassa. 16.00 Hurja remontti. 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Hurja painonpudotus UK. Kausi 1. Jakso 4/9. Suklaata stressiin. 19.00 Hottikset (S). Kausi 1. Jakso 7/12. nuolemiskielto ja luksuskyydit. 20.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). Kausi 7. Jakso 10/18. Kaksoisolento ja juntti. 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Reilusti ylipainoinen Katja haluaa tehdä lopullisen elämäntapamuutoksen. 22.00 Totuuden anatomia (12). 23.00 Hawthorne (12). 0.00 Sinkkuillallinen. 1.00 Perception (12). 2.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. 3.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). 4.00 Ennustaja-TV. 8.15 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 9.05 TV Shop Tvins. 12.05 Detroitin eläinpoliisit. 13.00 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.30 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.55 Cheerleaderit. 14.50 Prom-prinsessat. 15.40 Tosielämän hätäpuhelut (12). 16.10 Kenet ihmeessä nain? (7). 16.40 Houstonin eläinpoliisit. 17.30 Pomo keittiössä. 18.00 Pomo keittiössä. 18.30 Kakkukuningas. 19.00 Kakkukuningas. 19.30 Tosielämän hätäpuhelut (7). 20.00 Kenet ihmeessä nain? (7). 20.30 Paholaisen palapeli. 21.30 Paula Zahn ja murhien motiivit (7). 22.30 Seksileikeistä ensiapuun (12). 23.25 Painajainen naapurissa. 0.20 Vaara kaupungin yössä (12). 1.10 Amerikan hulluimmat hätätapaukset. 2.05 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (12). 2.55 Painajainen naapurissa. 3.50 Kohtalokkaat valinnat (12). 5.00 Ennustaja-TV. 10.30 Koru-TV. 12.00 Jyrki Sukulan makujen maa. 12.30 Jyrki Sukulan makujen maa. 12.55 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 13.50 Guinness World Records. 14.45 Panttilainaamon autospesialistit. 15.15 Panttilainaamon autospesialistit. 15.40 Taste. 16.35 Amerikan paras ravintola. 17.30 ni hao, Macho fantastico (S). 18.00 Kanadan rajalla. Kausi 2. Jakso 12/26. Salailun jalo taito. 18.30 Leijonan luola Kanada. Kausi 8. Jakso 12/20. Motocrossia ja viruksia. 19.30 Taste. Kausi 2. Jakso 14/16. Pettymyksiä. 20.30 Poliisit (7). Kausi 8. Jakso 16/56. oulu. 21.00 Äidin ja isän autokoulu. Kausi 1. Jakso 1/12. Turvavyöt kiinni! 22.00 Poliisit (S). 22.30 firmat kuntoon. 23.30 Leijonan luola Kanada. 0.30 Kanadan rajalla. 1.00 Kanadan rajalla. 1.30 Villit nettivideot (16). 2.00 Villit nettivideot (12). 2.35 Taste. 3.35 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Koiralle koti. 10.00 farm Kings. 11.55 Lääkärit. 12.50 Grand Designs Australia. 13.50 Siivoushullut. 14.50 Muodin huipulle Allstars. 15.45 Enbuske360. 16.05 Jamie oliverin ruokavallankumous. 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot. 19.00 Suurin pudottaja. 20.00 Pientä pintaremonttia. 21.00 Elokuva irene Huss: Pahan varjot (16). 22.45 nYC:n täydelliset naiset. 23.45 frendit (S). 0.15 frendit (S). 0.45 Suurin pudottaja. 1.45 Yön AVA. 6.40 American Chopper. 7.35 Selviytyjäkaksikko (7). 8.25–9.20 Miami ink. 12.20 Tavallista elämää. 13.20 Hengenvaarallinen saalis: spesiaali. 14.15 American Chopper. 15.10 Miami ink. 16.05 Selviytyjäkaksikko (7). 17.00 isojalan jäljillä. 18.00 Hengenvaarallinen saalis: spesiaali. 19.00 Jäisen järven kapinalliset. 20.00 Bostonin palomiehet. 21.00 Chicago fire (12). 22.00 Elokuva Arctic Predator (12). 23.45 Las Vegas (12). 0.35 num3rot (12). 1.30 Chicago fire (12). 2.15 Muinaiset keksinnöt. 3.10 isojalan jäljillä. 6.40 nanny (S). 7.40 Houstonin eläinpoliisit (7). 8.30 Monk (12). 9.25 TV Shop Tvins. 12.25 Pulmuset (S). 12.55 70’s show (7). 13.50 Terapian tarpeessa (S). 14.20 fame (S). 15.10 Monk (12). 16.00 nanny (S). 17.00 Pulmuset (S). 17.30 70’s show (7). 18.00 70’s show (7). 18.30 Terapian tarpeessa (S). 19.00 Brooklyn 99 (7). 19.30 Bad Judge. 20.00 Tuurin kyläkauppias. 21.00 Elokuva American Pie 2 (12). (American Pie 2, komedia, USA, 2001). o: James B. Rogers. n: Alyson Hannigan, Chris Klein, Eddie Kaye Thomas, Eugene Levy, Jason Biggs, Mena Suvari, natasha Lyonne, Seann William Scott, Shannon Elizabeth, Tara Reid, Thomas ian nicholas. 22.55 Seinfeld (S). 23.25 Seinfeld (S). 23.55 Ryhmäterapian tarpeessa (S). 0.25 Me fisherit (S). 0.50 Brooklyn 99 (7). 1.15 Bad Judge. 1.45 Ryhmäterapian tarpeessa (S). 2.10 Columbo (12). 3.50 fame (S). 05.55 MOT. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. 10.00–10.48 Doc Martin (7). Kausi 7, 3/8. Puhuminen helpottaa. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutisia. 12.19 Oddasat. 12.35 Murdochin murhamysteerit (12). Pelkotiloja. 13.20 Elokuva Kilroy sen teki (S). (Suomi 1948). Mv. 14.50 KulttuuriCocktail. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 16.00 Eduskunnan kyselytunti. (Riksdagens frågestund). Suora. 16.55 Novosti Yle. 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Doc Martin (7). Kausi 7, 4/8. oppia ikä kaikki. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Mr Selfridge (12). Kausi 2, 10/10. (U) Sarja jää tauolle. 19.45 Löytöretkiä maailmaan. 20.00 Kuningaskuluttaja. Aktiivisuusmittari käteen – voit saada vakuutuksesta alennusta. Kolme Kovaa testaa ladattavia polkupyörän lamppuja. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio: Talk. 22.00 Ulkolinja: Israelin mediasota (12). 22.55 Yle Uutiset. 23.00 Elokuva Syvänsininen meri (12). (The Deep Blue Sea, Britannia 2011). (U) 00.35–01.05 Puoli seitsemän. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.2. onnea, Armi ja Ronja! 06.53 Lilli ja kukkaisystävät (S). 07.03 Maapallottelua. 07.06 Popi Kissa (S). 07.17 Samu ja Salla (S). 07.31 Humps (S). 07.39 Lauri kilpa-auto (S). 07.49 Milli ja Molli (S). 08.17 Viidakkokirja (7). 08.28 Kesäleiri (7). 08.41–08.50 Pok ja Mok (7). 09.00 Holby Cityn sairaala (12). 10.00 Luontoretkellä: Maria – metsästäjä. (U) 10.30 Theroux ja translapset. 11.30 Niklaksen keittiössä. 4/5. 12.00 Kukkaron herraksi. 6. (U) 12.30 Kukkaron herraksi. 7. (U) 13.00 Kioski: Kaarlen maailma. 13.30 Ginan maailma. 3/8. 14.00 Yksineläjä Severin. Sarja alkaa, 1/12. 14.30 Silicon Valley (7). Kausi 2, 9/10. Sitova välimiesmenettely. 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12). 3/9. Hahmo pimeydessä. 15.30 Nuoren prostituoidun päiväkirja. (U) 16.30 Tulevaisuuden tekniikkaa. 4/7: Pelaaminen. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Silicon Valley (7). Kausi 2, 10/10. Korppikotkan kaksi päivää. 19.30 Kioski: Marjan vallassa. 20.00 Au pairit Los Angelesissa. 4/9 (U) 20.30–20.53 Lumilautailijan maailma. 2/2. (U) 21.00 21.00 Noin viikon uutiset. 21.25 Kätevän emännän juhlat (S). (U). 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.00 SuomiLOVE. Sarja päättyy. 23.30 Kioski: Marjan vallassa. 00.00–01.00 The Thread. 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). (U) 10.05 Emmerdale (S). Seitinohuessa haavissa. (U) 10.35 Emmerdale (7). Pikkupojan paukut. (U) 11.05–12.00 Lääkärit. ikä on vain numero. 13.30 Haaveiden talo hartiapankilla. Ekoa edullisesti. 14.30 Luojan kiitos!. osa 6. 15.30 Peter uutisvirrassa. 15.55 Salatut elämät (S). osa 2936: Yksinäinen laiva ullapalla. 16.25 Klikkaa mua (S). osa 8. Valtteri. 17.00 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 17.30 Kauniit ja rohkeat (S). Sormia napsauttamalla. 17.55 Emmerdale (S). Kireä kihlajaisjuhla, osa 1/2. 18.25 Emmerdale (S). Kireä kihlajaisjuhla, osa 2/2. 18.55 Mitä tänään syötäisiin? Runebergin vadelmakakku. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). osa 2937: Elias on vakavastiotettava. 20.05 Maajussille morsian. Kausi 9, 2/12. Maajussinaiset. 21.00 21.00 Pomo piilossa. Helyjä ja hellyyttä. Kausi 6, jakso 9/13. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Elokuva X-Men (12). (XMen, Yhdysvallat, 2000). o: Bryan Singer. 00.40 Rikoksista pahin (12). Murhenäytelmä. 01.40–05.30 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Pound Puppies (S). K. 2. 14. 06.25 Red Caps (S). 06.55 Bumba (S). Kausi 1. 22/50. 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). Kausi 2. 21/26. 07.25 Transformers Rescue Bots (7). Kausi 2. Jakso 21/26. 07.50 Hauskat eläinvideot. 9/76. 08.20 Eläinten ABC. K. 1. 24/26. 08.50 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin. Kausi 1. Jakso 5/7. 09.20 Hurja painonpudotus UK. Kausi 2. 5/10. Koukussa ruokaan. 10.20 Neljän tähden illallinen. Kausi 5. 11/40. Tom Packalén. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Hauskat eläinvideot. 10/76. 14.15 Hurja painonpudotus UK. Kausi 2. Jakso 6/10. 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Kausi 1. Jakso 2/12. 16.10 Onnenarpa. 16.15 Neljän tähden illallinen. Kausi 5. Jakso 12/40. Tarja filatov. 16.45 Leijonan luola USA. Kausi 3. Jakso 4/15. Kakkua koirille. 17.00 17.45 MasterChef Australia. Kausi 7. Jakso 20/62. Tulista thaita. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Ummikot ulkomailla. Kausi 1. Jakso 3/12. Rooma & Belek. 20.00 The Voice of Finland. Kausi 5. Jakso 8/25. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Ihon alla (12). Kausi 1. 5/12. 22.00 Elokuva Tron: Perintö (12). (Tron: Legacy/USA 2011). o: Joseph Kosinski. 00.30 SM-Liiga: Illan Parhaat. 00.35 Leijonan luola USA. Kausi 3. Jakso 4/15. . 01.35 Elokuva Kartelli (16). (The Line a.k.a. La linea/USAMeksiko 2008). o: James Cotten. 03.30 Rantavahdit (12). K. 7. 4/13. 04.00 Rantavahdit (7). 5/13. 04.30–05.00 Rantavahdit (7). 04.00 Teematieto. 17.00 17.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa. 3/3. onko feminismillä tulevaisuutta? (U) 18.00–18.55 Walt Disney. 4/4. 19.00 Tiededokumentti: Juoksukuolemat. Joka kuukausi yksi maratonjuoksija kuolee, ja heidän keski-ikänsä on 33 vuotta. (U) 20.00 Vanha kalkkilouhos. EteläRuotsissa Limhamnin entisen kalkkilouhoksen ympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet. (U) 20.30 Prisma Studio. 21.00 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä. 2/4. Aivohalvaus. 21.50 Tigrero, elokuva joka ei valmistunut (S). (1994) Samuel fuller palaa 40 vuoden jälkeen Karaja-intiaanien kylään Amazonin sademetsässä. intiaanit kertovat kohtalostaan. Mukana myös elokuvaohjaaja Jim Jarmusch. Käsikirjoitus ja ohjaus Mika Kaurismäki. 23.05 Elokuva Keikka (7). Ensemble-elokuva lääkäristä, joka haluaa auttaa pakolaisryhmän Suomeen. o: Jarmo Lampela, 2013. (U) 00.40–04.00 Teematieto. 06.00 Voittostudio. 08.00 Astral Tv. 10.00–11.00 Lemmen viemää (7). (outoja miehiä liikkeellä. (U) 14.00 Unelmien koti. 15.00 Farm Kings. Kalenteripojat. Kausi 2, osa 13/13. 16.00 Amazing Race. Sarjan 18. kausi päättyy! 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). Tuhopolttajat. 18.00 Myytinmurtajat. Autoroikkujat. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Lähiöunelmia (7). Victor Ha. 19.30 Miehen puolikkaat (S). Vääränlaista kemiaa. 20.00 Simpsonit (7). Mukiloitu Milhouse. 20.30 Simpsonit (S). Ketjuyrittäjän kurimus. 21.00 21.00 112 (7). . 22.00 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta. Libya. 23.00 Lähiöunelmia (7). 23.30 Backstrom (12). Lainahöyhenissä. Kausi 1, 4/13. 00.30 The Late Show With Stephen Colbert. 01.20–06.00 Voittostudio. Sairauksien alkuperää tutkivan ohjelmasarjan aiheena on tällä kertaa aivohalvaus. Miksi niiden määrä on noussut? 6 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä, Yle Teema klo 21 DokumenTTisarja Elintavoista kiinni? DokumenTTi Syyttömänä tuomittu Oscar Sanchezia syytetään huumeiden salakuljetuksesta, ja hän saa 14 vuoden tuomion. Oscar on kuitenkin syytön. Hänen identiteettinsä on varastettu. 6 Dok: oscarin painajainen, Yle fem klo 22