• Kesä 2024 7 16 10 30 kirjoittaa lauluja rakkaudesta Parkkiman rauhaa ja Saunan lämmöstä Lavatanssit trendaa Johannes piste Kustomkulttuuria KuppauKSEEN Suurlava 60-v KESKIVIIKKO KESÄKUUN 5. PÄIVÄ 2024 N:o 23 HINTA 3,50 € pyhajarvensanomat.fi 69. VUOSIKERTA
• OSAKASKUNNAT PÄÄTTIVÄT elokuussa 2022 yhteisten alueiden yhdistämisestä. Pyhäjärven seurakuntakeskukselle kokoonnuttiin viime vuoden lokakuussa suorittamaan maanmittaustoimitusta, jossa yhdistettiin Hiidenniemen, Mäkikylän ja Pyhäjärven kylien yhteiset vesija maa-alueet yhdeksi uudeksi yhteiseksi alueeksi. Maanmittauslaitoksessa vuosia vireillä ollut yhdistämishanke saatiin päätökseen 21. joulukuuta 2023. Uuden yhteisalueen nimi on Pyhäjärven yhteisalueet ja sen kiinteistörekisteritunnus on 626876-1-1. Osakaskiinteistöjä yhteisalueella on yli 3000 ja sen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärven Osakaskunta. Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta sekä kalastuksen järjestämisestä alueellaan. Osakaskunta käyttää varojaan ensisijaisesti Pyhäjärven alueella olevien vesistöjen kalataloudellisen tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen. Vesistöihin tehdään vuosittain kalanpoikasistutuksia, hoitokalastusta ja vesikasvuston niittoja. Osakaskunta saa tuloja muun muassa kalastusja metsästyslupien myynnistä sekä vesijättömaiden lunastuksista. Osakaskunnalla on sääntömääräiset kokoukset kahdesti vuodessa. Käytännön toiminnasta vastaa 8-jäseninen hoitokunta. Hoitokunnan puheenjohtajana toimii Juha Tikka, varapuheenjohtajana Tarja Manninen ja sihteerinä Sari Fagerlund-Torssonen. Toiminta on saatu kevään aikana käyntiin ja vanhat organisaatiot lakkautuvat tämän vuoden aikana. YHDISTYMISHANKE LÄHTI liikkeelle lähes 10 vuotta sitten, kun Pyhäjärven yhteisten maaalueiden hallinnoijana toimineelle Pyhäjärven Ol. Jakokunnalle tuli tarve uudistaa säännöt nykyisen yhteisaluelain mukaisiksi. Yhteisten vesialueiden osakaskunnat Pyhäjärvenkylän Osakaskunta, Mäkikylän Osakaskunta ja Hiidenkylän Osakaskunta tulivat mukaan pari vuotta sitten. Lopulta kaikkien yhteisten alueiden yleiset kokoukset päätyivät hakemaan yhdistymistä. – Meillä on ollut neljä toimivaa osakaskuntaa ja toiset neljä toimimatonta, jotka ovat rekisterissä, mutta eivät ole toimineet ollenkaan, toimitsijamiesten puheenjohtaja Kalevi Lehtomäki kuvailee tilanteen taustaa. Säännötkään eivät kaikilla olleet ajan tasalla. Pitkään osa osakaskunnista pani yhdistämiselle hanttiin, mutta aktiivisten toimijoiden väheneminen oikeastaan ajoi osakaskunnat yhdistämään voimansa. – Ei tahdo enää toimijoita olla näihin osakaskuntiin sun muihin. Saadaan toimintaa tiivistettyä ja toimijat riittävät näihin vähempiin virkoihin, Juha Tikka sanoo. Yhdistämisprosessi on ollut melkonen urakka. – Aika monta palaveria on käyty, Tarja Manninen huokaisee. – Saatiin yhteishenki ja peräti ilman äänestyksiä nämä päätökset, Lehtomäki tuumaa. YHDISTYMISHANKKEEN TAVOITTEENA oli päällekkäisten toimintojen karsiminen, kustannusten alentaminen ja toiminnan tehostaminen. – Tuleehan siinä taloudellista säästöä, kun ei tarvita neljää pankkitiliä, viittä kokousta, Manninen perustelee. – Nimenomaan tämä hallinto nyt on paljon helpompi, Lehtomäki vahvistaa. – Kalastusluvatkin on sitten yhtenäiset koko järven ja kaikkien järvien alueella, jotka on tämän osakaskunnan vesiä, Manninen sanoo. – Komujärven vesialueet, Parkkima, Pyhäjärvi, Selekäinjärvi ja Lohvanjärvi, niissä on samat luvat, metästipä vesilintuja, kävi virvelöimässä tai verkkoja pitämässä, niin samoilla luvilla. Pyhäjoen virkistyskalastusalue vaatii erillisen luvan, Juha Tikka luettelee. – Onhan siellä sitten pieniä yksityisiä lampia, Peninginjärvi esimerkiksi ja Särkijärvi eivät kuulu yhteisalueeseen, Manninen tarkentaa. JAANA KOSKI Kylien yhteiset maaja vesialueet yhdistyivät Yhteisten maaja vesialueiden yhdistyminen Pyhäjärven yhteisalueeksi on nyt toteutettu. Tarja Manninen, Kalevi Lehtomäki, Juha Tikka ja Tapani Liuska kuvailivat prosessia kovaksi urakaksi. Yhdistymishankeen toteutuminen kesti useamman vuoden. Osakaskunnat päättivät Pyhäjärvellä yhdistää yhteiset maaja vesialueet. Uuden yhteisalueen nimi on Pyhäjärven yhteisalueet ja sen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärven Osakaskunta. Pyhäjärven yhteisalueeksi Saatiin yhteishenki ja peräti ilman äänestyksiä nämä päätökset. Pyhäjärvi tännään 2 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Sulevi Torstaina Kyösti Perjantaina Suvi Lauantaina Salomo Sunnuntaina Ensio Maanantaina Seppo Tiistaina Impi 040 772 0231 040 772 0231 Ilmoita muuttunut Ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! osoitteesi myös meille!
• HAAPAJÄRVI Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi Heinonen Mervi, Pyhäjärvi Kuivaniemi Anu, Pyhäjärvi Kulju Hanna, Pyhäjärvi Tietoja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Tikkanen Jimi, Pyhäjärvi Tietoja viestintätekniikan perustutkinto, ohjelmistokehittäjä Päivärinta Jasper, Pyhäjärvi Metsäalan ammattitutkinto, metsäkoneenkuljettaja Maunula Tomi, Pyhäjärvi HAAPAVESI Puutarha-alan perustutkinto, puutarhuri: Miettinen Marke, Pyhäjärvi Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (telma) Malila Eetu, Pyhäjärvi NIVALA Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Haapakangas Silva, Pyhäjärvi JEDUsta valmistui 14 pyhäjärvistä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUsta valmistui keväällä 2024 kaikkiaan 576 oppilasta, joista neljätoista pyhäjärvistä ovat antaneen luvan nimensä julkaisuun. Pyhäjärvisiä valmistui Haapajärven, Nivalan, Oulaisten sekä Ylivieskan toimipisteistä. Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, kiinteistönhoitaja (at) Istula Tero, Pyhäjärvi OULAINEN Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoitaja, perustason ensihoidon osaamisala Puro Annika, Pyhäjärvi YLIVIESKA Sosiaalija terveysalan perustutkinto, hoiva-avustaja Tuominiemi Krista, Pyhäjärvi Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala Kumpumäki Pamela, Pyhäjärvi Salo Katri, Pyhäjärvi MUUALTA VALMISTUNEET Teemu Lehtomäki valmistui agrologiksi Savonia ammattikorkeakoulusta Iisalmesta. Pyhäjärven Sanomat onnittelee kaikkia valmistuneita! SONJA KÄHKÖNEN PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ja Pyhäjärven kyläneuvosto selvittävät kyselyn avulla kesäasukkaiden toiveita palveluista ja viestinnästä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä. Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven kyläneuvosto toteuttavat 3. kesäkuuta – 11. elokuuta välisenä aikana kesäasukaskyselyn. Kyselyn linkki löytyy kaupungin kotisivuilta ajankohtaista osioista. Kyselyyn voi osallistua myös täyttämällä paperisen lomakkeen. Lomakkeita saa yhteisöasiamies Eeva Vaskilammelta. – Kyselyn avulla halutaan selvittää kesäasukkaiden ajatuksia pyhäjärvisistä palveluista ja siitä, millainen viestintä tavoittaa parhaiten, Vaskilampi kertoo. KYSELYYN VASTANNEIDEN kesken arvotaan kesäinen, noin kolmenkymmenen euron arvoinen tuotepaketti. Arvontaan pääsee osallistumaan kyselyn kiitosviestissä olevasta erillisestä linkistä. Kyselyn tuloksista tiedotetaan kaupungin kotisivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. JAANA KOSKI Mitä toivot palveluilta ja viestinnältä kesäpyhäkäs? KELASTA VOI saada korvausta julkisen tai yksityisen terveydenhuollon matkoihin. Tarkempaa tietoa korvausperusteista löytyy Kelan sivuilta. Matkakorvausta maksetaan edullisimman matkustustavan mukaan. Jos julkista liikennettä ei voi käyttää, korvausta voi saada oman auton tai taksin käytöstä. Omavastuu matkaa kohden on enintään 25 euroa ja omavastuussa on 300 euron maksukatto. Jotta Kela voi korvata taksikyydin, matka pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. Palvelulle on kaksi eri numeroa. koska jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Keskija Pohjois-Pohjanmaalla vaihtoehtoina ovat PohjoisPohjanmaan Taksi Oy eli Otaxi kelataksi sekä Tampereen Aluetaksi Oy. – KESÄKUUN alusta alkaen olemme ottaneet käyttöön Toivetaksin. Asiakkaan on mahdollista toivoa tilauspalvelun yhteydessä tiettyä autoa tai kuljettajaa kelataksimatkalleen, toimitusjohtaja Markku Ylikulju Otaxilta kertoo. Toivetaksi-toimintatapa on käytössä molemmilla kelataksipalvelua alueella tuottavalla yrityksellä. – Tilausta tehdessään asiakkaan tulee tietää kelataksin autonumero, jotta välityskeskuksemme on mahdollista toive toteuttaa. Asiakkaan tulee olla ennen matkatilauksen tekemistä yhteydessä toivomaansa kuljettajaan ja varmistaa kelataksin autonumero ja aikataulun sopivuus jo valmiiksi, Ylikulju ohjeistaa. Toivetaksi toteutetaan, mikäli kuljettaja on saatavilla kuljetusta varten. Toimintaperiaate on samanlainen molemmilla palveluntuottajilla. JAANA KOSKI Kelataksille voi esittää kuljettajatoiveen Kelakyytiä tarvitseva voi jatkossa sopia kyydistä kuljettajan kanssa ja tilata toivomansa taksin kelataksinumerosta. Kelakyydille voi nyt toivoa tuttua kuskia. 3 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa Kyllä! Ei! Onko sinulla unohtumattomia kesämuistoja Pyhäjärveltä? Seuraava kysymys: Pidätkö tämän vuoden kesälehdestä? Kyllä Ei 75 % (21) 25 % (7) Näin vastasitte: Yht. 28 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Kesät nuoruuden rakkaan kanssa Pyhäjärvellä saarissa retkeillen.” “Lapsuuden kesät oheistoimintoineen, aah!” “Emolahden uintireissut, kun vesi oli lämmintä kuin linnun maito.” “Lapsuuden muistot Pyhäjärven saariretkistä!” “Voishan niitä ollakin, mutta kun ne on unohtuneet.” Viikon kysymys Tarkastuslautakunta huolissaan kaupunkikonsernin veloista – haastavin tilanne on kiinteistöyhtiöllä Pyhäjärven kaupunginvaltuusto kokoontui viikko sitten maanantaina Hotelli Pyhäsalmen kokoushuoneessa käsittelemään vuoden 2023 tilinpäätöstä. TARKASTUSLAUTAKUNTA KIINNITTI arviointikertomuksessaan huomiota kaupunkikonsernin talouden tasapainottamistarpeisiin. Arviointikertomuksessa todetaan, että velkaantumiskehitys Pyhäjärvi-konsernissa on huolestuttava ja velkaantumisen hillitsemistä tulee painottaa tulevina vuosina. Kaikissa yhtiöissä suhteellista velkaantuneisuutta koskeva alle 40 prosentin tavoite jäi saavuttamatta. Velkaantuneisuus vaihteli 150 ja 506 prosentin välillä. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on 205,5 prosenttia. VELKAANTUNEIN YHTIÖISTÄ on Kiinteistö Oy Rillankivi. Toimitusjohtaja Sari Aholan puolesta yhtiön tilanteesta kertoi yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Halonen. – Rillankivi on ollut muutamia vuosia jonkinlaisissa ongelmissa, enempi tai vähempi. Jarmon mukaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat eniten asuntojen ja teollisuustoimitilojen käyttöasteet. – Viime vuonna meidän käyttöasteet oli todella mainiot, mitä ei voi tämän vuoden osalta valitettavasti toistaa. Jarmo totesi, että asuntopuoli on tuottanut yleensä voittoa ja teollisuustilapuoli miinusta. Hallitiloja on sen vuoksi myyty eteenpäin. Asuntojen tuotot kasvoivat 51 000 ja hallivuokrat pienenivät hallin myynnistä johtuen 48 000 euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edelisestä vuodesta, jolloin yhtiö oli puoli vuotta ilman teknistä isännöitsijää. – Korkokulut kasvoivat 48 000 euroa, joten voi sanoa, että korkokulujen nousu söi asuntotuottojen tuottokasvun, Jarmo kertoi. Velat konsernille ovat olleet kasvusuunnassa. Yhtiön suurin velkoja on kaupunkikonserniin kuuluva Energia ja Vesi Oy. TILINTARKASTUSKERTOMUKSESSA TODETTIIN, että kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupungin tilikauden tulos jäi kolme miljoonaa miinukselle. Konsernin tilikauden tulos oli 2,9 miljoonaa alijäämäinen. JAANA KOSKI
• KESKUSKOULUN LIIKUNTASALI oli saanut lauantain juhlapäivää varten ylleen keväisen asun, kun saliin kokoonnuttiin ensin aamusta juhlimaan Salmen koulun peruskoulutaipaleensa päättäneitä nuoria ja sen jälkeen valkolakkinsa vastaanottavia abiturientteja. Pyhäjärven lukiosta tänä keväänä valkolakin saivat Aho Annika, Finnilä Arttu, Haapapuro Eetu, Heinonen Anni, Hänninen Pyry, Kahelin Joni, Kolehmainen Rasmus, Kulju Jere, Kumpumäki Teresa, Kuosmanen AinoKaisa, Laakkonen Tiia, Laakkonen Titta, Lehto Jinna, Leskinen Minttu, Leväpelto Emmi, Niskanen Mimosa, Nurmimäki Emilia, Nurmimäki Viljami, Ojala Vanamo, Pentti Natalia, Qvick Jenna, Tikkanen Roni, Tölli Veeti sekä Väyrynen Juuso. Ylioppilaiden juhla noudatti perinteistä kaavaa aina juhlapuheista ja sotiemme veteraanien viestikapulan luovutuksesta Suvivirren ja Gaudeamus igiturin yhteislauluun. Juhlan juonsivat syksyllä lukion viimeisen lukuvuotensa aloittavat Milla Korkiakoski ja Eemil Tenhunen. VIISIKYMMENTÄ VUOTTA sitten ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta kirjoittaneet riemuylioppilaat saapuivat omien elämän värittämien ylioppilaslakkiensa kera juhlimaan tuoreita lakitettavia. Riemuylioppilaan juhlapuheen piti Ilkka Heinonen, joka muistutti ylioppilaita, ettei tuleva menestys ole vain ylioppilaskirjoituksien arvosanoista riippuvainen. – Minun aikanani Pyhäjärven lukiosta ylioppilaiksi valmistuneista tiedän henkilöitä, jotka saivat kirjoituksissa A:n tai B:n paperit, mutta ovat sittemmin edenneet yliopisto-opinnoissa päätyyn saakka ja jatkaneet työuraansa arvostettuina oman alansa tohtoreina. Työuraansa Heinonen on tehnyt opettajana ja rehtorina. – Tärkein antamani ohje on; älkää uskoko kaikkea sitä mitä luette, näette tai kuulette. Ihmiselle tärkein avu on kuitenkin kyky ajatella itsenäisesti. Riemuylioppilaan puheen jälkeen kuultiin Iina Kangasharjun laulamana Cats -musikaalin Memory. Ylioppilaiden juhlaa tahdittivat Saimi Kumpulainen (piano), Elina Jääskelä (piano), Heta Mustaparta (piano), Silja Finnilä (huilu), Sofia Mustaparta (huilu), Usva Linna (viulu), Janne Jääskelä (viulu), Hilda Kilvensalmi (viulu), Mervi Laitinen (viulu), Ella Pikkarainen (alttoviulu), Inka Kiviranta (sello), Iiris Finnilä (sello) sekä Antti Laine (sähköbasso). YLIOPPILAAN VANHEMMAN puheen juhlassa piti Kirsi Kuosmanen lainaten Helena Anhavan runoa. – Helena Anhava sanoi runossaan, ettei elämäntaitoa voi opettaa, se on opeteltava itse. Olen samaa mieltä. Elämäntaitoa on vaikea opettaa, mutta tienviittoja, elämänohjeita, me vanhemmat mielellämme annamme niin pikamatkoille kuin pitkäkestoisimmille vaelluksille. Osa niistä on oman kantapään kautta koettuja, osa toisen kantapään kulkua seuratessa opittuja ja loput luettuja. – Te lähdette kulkemaan polkuanne niillä eväillä, mitä olette tähänastisen elämänne aikana ehtineet saada omaan reppuunne. Uskaltakaa avata sitä reppua ja katsoa sen sisältöä: ottakaa mukaanne kaikki kauniit ja teille arvokkaat asiat. Kuosmanen muistutti abiturientteja elämään hetkessä onnittelujen saattelemana. Vanhemman tervehdyksen jälkeen menneen lukuvuoden Pyhäjärven lukion rehtorina Tuija Vanha-ahon virkavapaan ajan toiminut Tuomas Karjalainen piti puheensa ylioppilaille sekä luetteli pitkän listan stipendien saajia ennen ylioppilaiden lakittamista. Myös lukiolaiset muistivat juhlan päätteeksi Karjalaista tämän vaihtaessa maisemaa. – Kiitos opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle menneestä lukuvuodesta. Teidän kanssanne on ollut monipuolista ja mukavaa työskennellä. – Osa meistä siirtyy muualle Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään, kuten minä. Heille muille opiskelemaan ja työskentelemään meneville toivotan onnea ja menestystä. Osa taas jatkaa syksyllä opiskelua ja työntekoa Pyhäjärven lukiossa – onnellisten lukiossa, jossa jokainen voi loistaa omalla tavallaan. YLIOPPILAAN PUHEEN juhlassa piti Vanamo Ojala. Puheessaan ylioppilas osoitti kiitollisuutta lukion koko lukion henkilökunnalle, ja erityisesti ryhmänohjaaja Eeli Eilolalle. – Olet luotsannut luokkamme lukiovuosien läpi ihailtavalla sinnikkyydellä ja kärsivällisyydellä ja tarjonnut tukea ja apua niin englannissa kuin yleisesti opinnoissakin, ottanut toiveemme huomioon ja keventänyt tunnelmaa oppitunneilla opetuksen sekaan ujutetuilla vitseillä. – Olet päässyt, tai joutunut, moneen rooliin ja selvinnyt niistä kaikista kunnialla. Nämä valkolakit ovat pitkälti myös sinun ansiotasi. Kiitos kaikesta! Kirjoitusten loputtua Vanamo Kahden tusinan valkolakin juhla Pyhäjärven lukion kevään 2024 ylioppilaat saivat painaa valkolakin päähänsä lauantaina Keskuskoulun juhlassa. Ylioppilaaksi kirjoitti Pyhäjärven lukiosta kaikkiaan 24 nuorta. Tulevaisuus, joka ennen siinsi horisontissa, onkin aivan nurkan takana. – Onnellisten lukio, jossa jokainen voi loistaa tavallaan Pyhäjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 24 ylioppilasta. 4 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Pyhäjärvi tännään UUTISET
• Miksi ysit laitettiin viimeisen kouluviikon ajaksi TET-harjoitteluun? – Ysien viimeisen viikon TETharjoittelu on vuosien saatossa hyväksi havaittu konsepti. Osa harjoittelijoista pääsee perehtymään tulevaan kesätyöpaikkaan ja toiset tutustuvat työpaikkaan, johon eivät ole päässeet aiemmissa TETharjoitteluissa, opo Hanna Pötsönen kertoo. Millaisia tämän lukuvuoden ysit ovat olleet opon näkökulmasta? – Kaikki ovat olleet ihania! Jokainen ikäluokka on omanlainen ja se onkin parasta. Vähän olen joutunut yseille tänä(kin) vuonna rageemaan, mutta olen aina ragennut syystä. Tässä ikäluokassa ovat korostuneet hienot reissukokemukset; kasiluokalla Taidetestaus-matkat Helsinkiin, ysillä tutustuminen JEDU Haapajärven toimipisteeseen, luokkaretki Leville ja Yrityskylä-reissu Ouluun. Etenkin Levin reissusta jäivät hyvät muistot ja sanoinkin, että heti lähtisin samalla porukalla uudelleen reissuun. Kuinka iso osa yseistä haki ensisijaisesti Pyhäjärven lukioon? – Yseistä melkein puolet haki Pyhäjärven lukioon. Se mukailee perinteistä kaavaa yhteishaun hakukohteissa: puolet hakee lukioon, puolet ammattiopistoon. Tuleeko sinulle ikävä täältä muualle opiskelemaan lähteviä ysejä? – No tuleehan se ja kevätjuhla meneekin kyynelehtiessä, kun näen vielä koko ikäluokan yhdessä. Onneksi meiltä lähteneitä opiskelijoita tulee nähtyä lomilla ja viikonloppuisin, niin silloin vaihdetaan kuulumisia. Minkälaisia elämänohjeita antaisit peruskoulun päättäville? 1. Ensin haluaisin muistuttaa, ettei elämässä ole tarkoitus pärjätä yksin. Apua saa ja pitää pyytää. Tämä tahtoo meiltä suomalaisilta unohtua kun vaan paahdetaan menemään. 2. Luottakaa itseenne! Teillä nuorilla on todella paljon osaamista ja uusia näkökulmia, joita tällainen täti-ihminen voi vaan ihmetellä. 3. Menkää opiskelijakuntiin ja nuorisovaltuustoihin vaikuttamaan asioihin. Te osaatte esittää rohkeasti mielipiteitä ja toivon, että tuotte niitä esille teitä koskevissa asioissa. 4. Moka on lahja. Harvoin elämässä asiat menevät juuri niin kuin olemme suunnitelleet ja mokien kautta tulee arvokasta elämänkokemusta. 5. Muistakaa Pyhäjärvi! Ohjauskeskusteluissa olemme jutelleet, että mikä on Pyhiksen rooli kymmenen vuoden kuluttua elämässä ja suurin osa teistä kokee, että yhteys paikkakuntaan on olemassa joko vierailukohteena tai asuinpaikkana. Olette saaneet täältä hyvät eväät elämään ja kotiin saa aina tulla. Santeri Salo ja Sakari Houni Opon terveisiä peruskoulusta valmistuville Opo Hanna Pötsönen vieraili TET-harjoittelussa olevien yhdeksäsluokkalaisten työpaikoilla harjoittelun aikana. 1. Mikä on lempiruokasi? 2. Mitä harrastat? 3. Mikä on lempipaikkasi? 1. Tykkään syödä märkäruokaa ja kerjätä tai varastaa muiden aterioista. 2. Kehräämistä ja loikoilua rennoissa asennoissa. 3. Terassi on aina mukavan lämmin ja sieltä voi katsella lintuja. Santeri Salo 1. Syön paljon raksuja, koska Jessi varastaa minun märkäruoat. Tykkään myös syödä herkkuja. 2. Tykkään loikoilla auringossa ja puskea kaikkia, jotta saisin huomiota. 3. Loikoilen siellä missä on lämmintä. Jessi Jessi Jormiina Jormiina Mani Mani Massi Massi 1. Suostun syömään ainoastaan suoraan eteeni tarjoiltua märkäruokaa, sekä raksuja. 2. Harrastan nukkumista ja sekopäiseltä kämppikseltäni pakoon juoksemista. 3. Lempipaikkoihini kuuluvat sängyt, sekä olohuoneen sininen nojatuoli. 1. No joo, mulle kelpaa kaikki mikä mun suuhun mahtuu. 2. Kai mä tykkään aika paljon löhöilllä, mut myös riehua ja jahdata tota yhtä urpoo. Se luulee olevansa niin paljon parempi kun mä vaikka se on mua vaa vähä vanhempi. 3. No se vaihtelee mut tykkään olla kaikkialla. Pehmeet paikat on mukavii mut tykkään myös koitella et kuin korkeelle pääsen kiipeemään. Karvakamujen haastattelu Tettiläisten kynästä Pyhäjärven Sanomien tettiläiset Santeri Salo ja Sakari Houni pääsivät harjoittelunsa aikana haastattelemaan Pötsösen lisäksi perheidensä lemmikkikissat. Salmen koulun ysien viimeinen kouluviikko kului työelämään tutustumisen merkeissä. Opo Hanna Pötsönen kertoo Pyhäjärven Sanomien tettiläisten haastattelussa terveisiään yhdeksäsluokkalaisille. Kahden tusinan valkolakin juhla huokasi, ettei enää ikinä. Kuitenkin jo kuukauden jälkeen hän huomasi ikävöivänsä kouluun. – En voi väittää kaipaavani kirjoituksia – se haava on ehkä vielä liian tuore, päällekkäin kasaantuvia sanakokeita, loputtomalta tuntuvia esseitä tai johdosverbitestejä, mutta kaipaan koulun tuomaa rytmiä ja selkeyttä. Kaipaan ystävien säännöllistä tapaamista ja voitonriemua, joka syntyy, kun onnistuu varaamaan sohvan omalle kaveriporukalleen välitunnin ajaksi. Puheessaan hän onnitteli kaikkia kanssaylioppilaita, ja muistutti, että jokainen heistä on ansainnut käsillä olevan juhlapäivän. – Tulevaisuus, joka ennen siinsi horisontissa, onkin aivan nurkan takana, unelmat muuttumassa tavoitteiksi tai jo saavutetuiksi ansioiksi, kuten tämä päässäni komeileva lakki. Sitä ennen toivon, että jokainen teistä nauttii tästä päivästä ja tulevasta kesästä, pysähtyy hetkeksi tämän saavutuksen luokse ja on ylpeä. Puheensa Vanamo päätti Irwin Goodmanin sanoin; Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille, ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. On vapautta kuunnella metsän huminoita, kun aamuinen aurinko kultaa kallioita, ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä, ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. SONJA KÄHKÖNEN – Onnellisten lukio, jossa jokainen voi loistaa tavallaan Juhlapuheita sekä kuvagalleria verkossa! Pyhäjärven lukion rehtorina viime lukuvuoden toiminut Tuomas Karjalainen pääsi lakittamaan kevään ylioppilaat ennen siirtymistään muihin työtehtäviin. 5 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä
• Pyhäjärven Sanomat 9.6.1999 Vuosisadan viimeiset ylioppilaat lakitettiin – Valkolakin saivat myös kaksoistutkintolaiset UUSIEN YLIOPPILAITTEN juhlinta sujui perinteisen tavan mukaan myös Pyhäjärven lukiossa. Nuoria evästettiin tulevan elämän varrelle vanhempien neuvoilla. Varsinaisen oppilaitten vanhempien puheenvuoron pitänyt Martti Leppisaari korosti, että tuleva opiskelu ja työelämä ei yksin ole tärkeintä elämässä. Erityisesti hän painotti jokaisen henkistä elämää ja suhdetta Jumalaan. OPPILAITTEN PUHEEN piti Laura Päkkilä. Hänellä oli tarkoituksenaan peruskoulun jälkeen lähteä Tampereelle ilmaisutaidon lukioon, mutta erinäisten sattumien vuoksi hän jäi kotikuntansa opinahjoon. Kolmen vuoden opiskelunsa Laura sanoi menneen hyvin. Lukion rehtori Veikko Kumpumäki kiinnitti puheessaan huomiota ympäröivän luonnon suojelemiseen ja sen hyvinvoinnin säilyttämiseen tuleville sukupolville. Samoin hän kehotti tuoreita ylioppilaita suvaitsevaisuuteen. PYHÄJÄRVEN LUKION 26. toimintavuosi päättyi Suvivirteen ja ylioppilaitten kukkien viemiselle sankarihaudoille ja elämäntyönsä lukiolle lahjoittaneen Ville Niemelän leposijaan. Pyhäjärven Sanomat 13.6.1974 Yhdeksän liikkuvaa ensiapuasemaa Pyhäjärvelle SUOMEN PUNAISEN Ristin keskushallitus on myöntänyt yhdeksälle Pyhäsalmen palokuntalaiselle luvan harjoittaa liikkuvaa ensiaputoimintaa omilla autoillaan. Lupa on voimassa vuoden kerrallaan. Luvan saaja on velvollinen tekemään keskushallitukselle raportin jokaisesta auttamisesta. Lupa on myös henkilökohtainen, mikäli luvan saaneella autolla ajaa jokin vieras henkilö on ensiapumerkki aina poistettava. YHTEEN LUVAN saaneista autoista voidaan asettaa myös paarit ja happilaitteet. Autoja voidaan käyttää onnettomuustilanteissa mahdollisimman aikaisen avunsaamiseksi onnettomuuspaikalle. Nyt luvan saaneet 9 liikkuvaa ensiapuasemaa toivovatkin kalustoihinsa vielä lisää jauhesammuttimia ja pelastusvälinesarjoja. Toivottavasti tämä niin tärkeä harrastusmuoto saa kannustusta ja tukea toiminnalleen pelastusvälineiden täydentämisen muodossa. OULUNLÄÄNISSÄ ON aikaisemmin ollut vain 15 lupaa liikkuvaan ensiaputoimintaan. Luvan saivat pyhäjärviset Paavo Anttila, Pekka Lamminaho, Antero Saaranen, Hannu Mustaparta, Tapio Kouvalainen, Matti Lehtinen, Kauko Korpimäki, Heino Huttunen ja Kalle Pyykkönen. Pohjolan Työmies 13.6.1924 Ikäwä onnettomuus Yliwieskan–Iisalmen rautatierakennuksella PYHÄJÄRWELLÄ T.K. 6 p:nä tapahtui taasen Iisalmen–Yliwieskan rautatierakennuksella, Pyhäsalmen aseman seudulla onnettomuus, joka wei hengen torppari Eliel Hermannin poika Tulkulta. Kun Tulkku ja kymmenkunta muuta työmiestä oliwat soranottokuopassa luomassa soraa ja muuta maata pikkuwaunuihin ja kun saiwat luoduksi waunut täyteen rupesiwat istumaan waunun wiereen ja odottamaan weturin tuloa hakemaan täytettyjä waunuja, niin yhtäkkiä lohkesi soranottorintuus siltä kohdalta missä Tulkku ja Otto Romppainen sekä Herman Ahola oliwat, sillä seurauksella, että Tulkun alaosa ruumiista hautautui ja kaatui waunujen alle. Kaatuessaan sai Tulkku päähänsä haawan. Pääluu särkyi ja kuolema seurasi silmänräpäyksessä. Romppaiselta oli katkennut muutamia kylkiluita saaden lisäksi wähäisempiä ruhjewammoja. Ahola sitäpaitsi sai polwensa wähäisen wamman. Suremaan Tulkkua jäi waimo, yksi poika, sekä äiti, weljiä ja siskoja. Sanotaan Sanomista Kirjoittaneet olivat ahertaneet koulunsa remontoinnin aikana. Kalle Pyykkönen liimaamassa ensiapuaseman merkkiä autonsa tuulilasiin. Näillä merkeillä varustettuja autoja liikkuu Pyhäjärvellä yhdeksän ja koko Oulun läänissä vain yhteensä 23. Kesä tuo itikat ja kesäpyhäkkäät KESÄLLÄ PYHÄJÄRVEN väkiluku kasvaa, kun kesäpyhäkkäät saapuvat. Monilla motivaationa tänne saapumiseen on varmasti Pyhäjärvi, joka on mielestäni maailman paras uimapaikka. Vesi on puhdasta – esimerkiksi sinilevää harvoin havaitaan ja hiekkarantoja on ympäri järveä. Kalaakin järvestä voi pyytää ja veneilyyn on lääniä. Jos ei venettä omista, niin vesille pääsee vaikka Laivayhtiön kyydillä. PYHÄJÄRVI ON kiva pieni kesäkaupunki. Paikkakunnan kokoon nähden täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia, tekemistä ja tapahtumia ympäri vuoden, mutta kesätapahtumat ovat ihan oma lukunsa. Kesän väkirikkaus tuo myös tapahtumiin tavallista enemmän väkeä. kesätapahtumissa voi kohdata nuoruuden tuttavia ja sukulaisia, joita harvoin näkee. Yksi tärkeä tekijä, joka kesäpyhäkkäitä tänne tuo, ovatkin varmasti sosiaaliset verkostot ja rakkaus synnyinseutuun. Paras hetki tuttujen bongailuun on kihuviikko, johon moni ajoittaa Pyhäjärvelle tulonsa. TÄLLÄ KERTAA olemme saaneet tehdä kesälehteä kesäisessä säässä! Olemme koonneet kesälehteen tapahtumia, vierailukohteita ja muuta kivaa kesälomapäivien ajanvietettä. Kaikkea emme yhteen lehteen voi mahduttaa. Lisää mielenkiintoisia vinkkejä voi löytää lehdestämme pitkin kesää, sekä ilmoitusten että juttujen muodossa. TÄSSÄ NUMEROSSA alkaa uusi juttusarja – Eksymisen arvoinen paikka. Juttusarjassa tulemme esittelemään ihmisten suosikkipaikkoja Pyhäjärvellä. Oman suosikkikohteensa voi käydä ilmoittamassa vastaamalla kyselyyn, johon löytyy linkki esimerkiksi Facebookista tai tämän sivun QR-koodilla. Kyselyyn elokuun puoliväliin mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Ensimmäiseksi jutturajamme johdattaa lukijat Vuorijärven näköalapaikalle, joka on käymisen arvoinen luontokohde Pyhäjärven ja Pihtiputaan rajalla. ONNEA PYÖREITÄ vuosia juhliville Pyhäsalmen Suurlavalle, Emolahden leirintäalueelle ja Kennelkerholle, joista voitte lukea tämän lehden sivuilta. Tämä vuosi on juhlavuosi myös meille ja teille lukijat. Pyhäjärven Sanomat on ilahduttanut lukijoitaan kesälehdellä jo 25 vuoden ajan. Kesälehtiperinne alkoi vuonna 1999. LOPUKSI VIELÄ kevennys. Viikonloppuna livahdin kesälehden teosta kasvimaan laittoon. Huomasin itikoiden ja mäkäräistenkin aloittaneen jo kesän juhlinnan, mutta en innostukseltani malttanut niitä multaisilla käsilläni huitoa. Voin kuvitella mitä he keskustelivat. ”Hei koko inisijöitten ja verenimijöitten sukukunta, nyt meillä on juhlat! Täällä pyllistelee sellainen paisti, että mahdutaan kaikki samaan ravintolaan.” Ja niin pitivät ötökät kekkereitään, menon vain kiihtyessä iltaa kohti. Lopputuloksena on varmaan viitisensataa puremaa peffassa ja jaloissa. Mutta lohdutukseksi voin sanoa, että yksi itikanpurema kutittaa enemmän kuin viisisataa. HYVÄÄ KESÄÄ ja mukavia lukuhetkiä! Vinkkaa meille eksymisen arvoinen paikka ja voita! 6 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Kesä 2024
• Mies, joka ei puhu tunteistaan, vaan laulaa niistä Täällä pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla, lauloi isoon ääneen maalaistalon pieni poika maakellarin katolla kuin suurellakin lavalla, mutta kun olisi pitänyt esiintyä yleisölle, pakeni hän hiljaa piiloon takariviin vain pitelemään käsissään soitinta. Maalaispojasta kasvoi Johannes Piste artistinimeä kantava Jukka Pesonen, joka ei aiemmin uskaltanut edes puhua tunteistaan, mutta nyt hän laulaa ne maailmalle. Nimi: Jukka Pesonen Syntymävuosi: 1992 Ammatti: Muusikko Perhe: Sinkku. Isä, äiti ja kaksi siskoa. Harrastukset: Musiikki ja liikunta; lenkkeily ja pallopelit. Näin muuttaisin maailmaa: Olisi varmasti paljon asioita, mitä pitäisi muuttaa, mutta ensisijaisesti muuttaisin sitä niin, että ihmiset olisivat ylipäätään kiltimpiä toisiaan kohtaan. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Kotipiha ja sen ulkosauna. Jukka Pesonen tekee uraa muusikkona artistinimellä Johannes Piste. Sanoitukset kappaleisiin syntyvät päiväkirjamaisesti omasta elämästä ja ajatuksista. PUNAINEN TUPA ja perunamaa keskellä Jokikylän idyllistä maalaismaisemaa, perheensä kuopus Jukka Pesonen kuvailee kotipaikkaansa pihan keinutuolissa istuen. – Täällä on ollut hyvä olla. On ollut tilaa touhuta mitä keksii kaikessa rauhassa täällä maalaisrauhassa hyvän ja välittävän perheen ympäröimänä, hän hymyilee. Lapsuudenperheeseen kuuluivat Jukan lisäksi isosiskot, Liisa ja Hanna, sekä vanhemmat Pauli ja Leena. Isä työskenteli opettajana kyläkoululla ja äiti taas puolestaan hoiti lapsia. – Heillä on ollut siinä hyvä tatsi. Äiti on hoitanut pikkuiset ja iskä jatkanut sen jälkeen sitten koululla. Lapsuusvuodet vierähtivät pitkälti Jokikylän koulun tienoilla ja pesäpalloharrastuksen parissa. Myös Jukan tärkeimmät lapsuusmuistot kuljettavat miehen pesiskentälle ja muutoinkin liikunnan pariin. – Porukat ovat liikunnan pariin ajaneet, että käyhän vähän pesäpalloa pelaamassa, ja se on tuonut todella paljon kivoja muistoja ja antanut pohjaa myös aikuisiälle. Edelleen liikunta kiinnostaa – mitä enemmän ikää tulee, niin sitä tärkeämpää olisi muistaa liikkuakin. Pyhäjärvellä varttuessa Jukka ajattelee hänellä olleen ympärillään kaikki tarvittava – oli uimapaikkoja ja liikuntapaikkoja, joissa kesät kuluivat mukavasti. – Nuorena olen ollut todella paljon urheilun parissa ja siihen on ollut myös paljon mahiksia täällä Pyhäjärvellä. Harrastin yleisurheilua ja pesistä, jäkistäkin kävin muutaman kerran kokeilemassa, mutta se ei oikein lähtenyt. – Talvisin tuli hiihdettyä paljon. Joka aamu piti saada lastenohjelmia katsoa ja se ärsytti, kun niiden aikaan piti lähteä myös hiihtämään, hän naurahtaa. Biiseissäkin käsittelen omia ajatuksia ja mietintöjä siitä, mitä rakkaudessa on tullut eteen. 7 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Kesä 2024
• 8 ALA-ASTEEN JUKKA kävi pientä kyläkoulua Jokikylässä, jossa neljän viimeisen lukuvuoden ajan häntä opetti hyvinkin tuttu kasvo. Millaista oli istua pulpettiin, kun opettajana olikin oma isä? – Ihan kaikella rakkaudella, mutta olihan se välillä ärsyttävääkin, kun se sama naama oli myös niin kotona kuin koulussa, Jukka naurahtaa. – Varsinkin, kun halusi pitää huolen siitä, ettei ole mikään lellikki, niin sitä asetti itselleen ekstravaatimustason, että piti oikeasti hallita asiat koulussa. Ne ala-asteen luokat sain skarpattua siinä ysin ja kympin tietämillä, mutta ehkä siinä joku pieni repsahdus saattoi sitten käydä, kun pääsi yläasteelle, hän myöntää nauraen. Jukka ei kuitenkaan koskaan kokenut sitä ongelmaksi, että oma isä oli myös hänen opettajansa, vaikka tilanne toikin mukanaan suurempia vaatimuksia lähinnä itseltä. SALMEN KOULUSSA suoritetun yläasteen jälkeen Jukka painoi ylioppilaslakin päähänsä Pyhäjärven lukiossa. – Sieltä lähdin Kajaaniin ammattikorkeakouluun liikunnanohjaajaksi. Nyt viime vuonna aloitin musiikkituotannon opiskelut Torniossa, jotka olisivat valmistumassa nyt kesäkuussa. Liikunnanohjaajaksi valmistumisensa jälkeen hän on kerennyt tekemään DJ:n hommia, työskennellyt seitsemän vuotta Finnairin asiakaspalvelussa, kokeillut palkanlaskentaa ja tänä vuonna vielä henkilökohtaisen avustajankin töitä. – Nyt on ollut niin paljon keikkaa, ettei ole kerennyt paljoa muita hommia tekemään. Olen musiikista alkanut saamaan sen leivän nyt viimevuosien aikana – se on se pääduuni tällä hetkellä. Kuinka liikunnanohjaaja sitten päätyi oikein kokeilemaan jalansijaa muusikkona? – Kävin yhdet tykypäivät ohjaamassa niillä minun liikunnanohjaajan papereilla. Tiesin jo toisena opiskeluvuotena, että tämä ohjaaminen ei ehkä kuitenkaan ole se minun hommani. Tykkään liikkua, mutta en oikein nähnyt sitä kuvioita, että sen ohjaaminen tulisi työksi. Valmistumisensa jälkeen Jukka kuitenkin etsi alan töitä, joita oli tarjolla vähänlaisesti. – Ajauduin Finnairin asiakaspalvelun puolelle töihin. Siinä oli tosi hyvä työporukka ja aika meni mukavasti. Seitsemän vuoden jälkeen sitä rupesi miettimään, että mitä sitä oikeasti haluaisi tehdä. Musiikki oli ollut elämässä mukana jo tovin, joten hän päätti lähteä panostamaan siihen. JUKKA ON pitänyt aina laulamisesta, mutta esiintymiset jäivät lähinnä kodin olohuoneen yleisön nähtäville. – En ikinä tykännyt esiintyä. Se on jarruttanut musiikkiuralla. En minä koulussakaan mielellään esiintynyt – mieluummin otin vain sen kitaran käteen, ettei vaan tarvitsisi laulaa, vaikka siitä tykkäsinkin. Takarivi tuntui turvalliselta paikalta vielä pitkään. Vasta aikuisiällä esiintymisen jännittäminen on jäänyt enemmän taka-alalle. Ponnetta musiikkiuralleen Jukka sai kunnolla hakiessaan ensimmäistä kertaa Idols-laulukilpailuun vuonna 2013. – Olin soittanut kitaraa porukoitten luona, jotain Elastisen ja Eminemin mashupia, ja minusta se toimi. Siitä tuli joku rohkeuspiikki, että luotan tähän juttuun sen verran, että haluan lähteä kokeilemaan sitä julkisesti jossain. Sain hyvää palautetta Idolsista ja siitä se lumipalloefekti lähti sitten eteenpäin. Jukan koe-esiintymisestä näytettiin myös televisiossa pätkä, vaikkei hän jatkoon päässytkään, mutta esityksen myötä saatu palaute valoi uskoa omaan tekemiseen. – Ihmiset tulivat kertomaan, että vitsi sä vedät hyvin! Ajattelin sitten, että ehkä sitä kannattaa sitten suutaan avata vähän rohkeammin jatkossa, hän kertoo hymyillen. Rohkeus kannatti ja huhtikuun alussa Jukka pääsi Kajaani Festin järjestämän KUUMAA-yhtyeen keikan lämppäriksi ja esiintymään 1100 ihmiselle Kajaanihallissa. – Se on ollut sellainen erikoisempi kokemus, mitä se uskallus alkaa vihdoin laulamaan on tuonut elämässä eteen. NYKYISIN JUKKA tekee musiikkia artistinimellä Johannes Piste. Artistinimeä valitessa Jukka tahtoi sen olevan hänelle merkityksellinen, jonka myötä nimi Johannes astui kuvaan. – Minun kolmas nimeni on Johannes, iskä on Pauli Johannes ja pappa oli Johannes, niin se oli jokin muu kuin vaan Jukka Pesonen, mutta kuitenkin lähellä minua. Omaperäisyyttä nimeen tuotiin lisäämällä piste nimen perään: ”Johannes.”. Ajatus ei sitten kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti. – Sille pisteelle keksittiin aina eri muotoja lehtikirjoituksissa ja muualla, niin päätin sitten kirjoittaa sen pisteen auki, että sehän olisi hauska sukunimi: Piste. Katsoin nimirekisteristä, ettei sellaista vielä ole olemassa ja siitä se lähti rakentumaan, Jukka hymähtää. Musiikkiaan hän kuvailee suomenkieliseksi hyvämielen popiksi, joka sisältää myös huumoria. – Koitan pitää musiikkini sellaisena, että siinä olisi mahdollisimman paljon huumoria, mutta silti samalla myös enemmän asiaa. Saa olla huumoria ja kaksimielisyyttäkin, mutta haluan kuitenkin, että se pysyy samalla vakavasti otettavana, joten se meikäläisen musiikki on niiden tasapainottelua. Kappaleidensa sanoitukset ja sävellykset mies tekee itse, joiden lisäksi tuottaja Mikko Keskinen tekee Jukan kitarademoista äänitykset. – Mikko tekee ikään kuin sen lihan sen biisin ympärille, Jukka kuvailee. Mistä Johannes Pisteen kappaleiden sanoma yleensä kumpuaa? – Rakkaudesta, vähän kyllästymiseenkin asti, Jukka nauraa ja jatkaa: – Välillä on tullut sellainen fiilis, että eikö täällä nyt muita aiheita ole, mutta jotenkin se vain aina linkittyy vain rakkauteen. Sanoituksissa on vahvasti esillä rakkaus eri muotoineen sekä parisuhdeteema eri vaiheineen. – Sanoitukset kumpuavat omasta elämästäni. Varsinkin silloin nuorempana, kun oli tosi huono puhumaan tunteistaan ja asioista ylipäätään, niin olen laulanut ja soittanut kitaraa ja sitä kautta saanut purettua sitä pois. Biiseissäkin käsittelen omia ajatuksia ja mietintöjä siitä, mitä rakkaudessa on tullut eteen. Vähän päiväkirjamaisesti ne lähtevät sieltä syntymään, Jukka kuvailee. Mies, joka ei ennen uskaltanut puhua tunteistaan tai laulaa yleisölle, tuokin tänä päivänä sen kaiken jännittämänsä ja pelkäämänsä lavalle kaikkien nähtäville. – On mukavaa, jos joku voi samaistua kappaleisiini ja saa niistä apua, Jukka ajattelee. MAJAPAIKKAANSA JUKKA pitää nykyään Oulussa, jossa aika kuluu niin musiikin kuin liikunnankin parissa. Uskallusta esiintymiseen on tullut myös Ecstatic dancen ja kontakti-impron kautta. – Se on ollut ihan omanlaisensa heittäytymislaji. Musiikki laitetaan soimaan, kukaan ei saa puhua kenellekään ja jokainen liikkuu tilassa vapaasti siten, miten se musiikki resonoi itsessä. Ihan heti esiintymistä kammoksunut mies ei lajille kuitenkaan lämmennyt. – Sanotaan, että ensimmäisen kerran, kun menin sinne, niin makasin vain lattialla, venyttelin ja mietin, että ei. Päätin, että makaan vielä seuraavan biisin ja sitten vain lähden liikkumaan ja katsomaan mitä tapahtuu. On ollut tosi siistiä, kun siinä on päässyt sellaiseen flow-tilaan, että uskaltautuu fiilistelemään sitä musiikkia. Se on antanut myös tietyllä tapaa tosi paljon rohkeutta omaan tekemiseen. Rento ja positiivinen asenne tulevat hyödyksi, kun täytyy astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. – Olen aika sellainen lupsakka ukko, vaikka itse sanonkin. Välillä ehkä liiankin rento – asioita voisi ottaa välillä vakavamminkin. Rento, hetkessä elävä ukkeli, joka ajattelee positiivisen kautta ja tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Pyhäjärvelle Jukka pyrkii tähtäämään aina Kihuille sekä muutenkin aina mahdollisuuksien mukaan moikkaamaan perhettään. – Pyhäjärvi on minulle rakas paikka. Kotoisa olo on aina, kun tänne tulee. Minusta on niin ihanaa, kun täällä on tosi paljon tuttuja. Siitä tulee lämminhenkinen fiilis, kun et ole käynyt pitkään aikaan Pyhiksessä ja menet vaikka ihan vaan S-Markettiin ja jututat siellä tutun tuttuja tutumpia. SONJA KÄHKÖNEN Kesä 2024 Pyhäjärvi on minulle rakas paikka. Kotoisa olo on aina, kun tänne tulee. Itseään Jukka kuvailee lupsakaksi ukoksi, joka elää hetkessä ja ottaa asiat välillä turhankin rennosti. Jatkoa edelliseltä sivulta. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 9 Kesä 2024 Tunti miehille klo 21-22 Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelmanmuutoksiin. PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Liput 20€ Ti 4.6. Hurma, Ari Salo Ti 11.6. Sinitaivas, Pia Lång duo Ti 18.6. Matti-Sakari ja Pekkaniskan Pojat, Ari Salo Ti 25.6. Weranta, Peltolan Pojat Ti 2.7. Sami Rosholm & Casanova, Johanna Rantsi & Tunturitähti Ti 9.7. Yölintu & Simo Silmu, Peltola ja Koivu Duo Ma 15.7. Tango-ilta Leif Lindeman & Rosette, Antti Ahopelto & Etiketti (22 €, Erityistapahtuma) Ti 16.7. Saija Tuupanen & eXmiehet, Pekka Juntusen Iskelmä Orkesteri Iskelmän mestarit v.2024 Jere Toivanen, Katariina Keinänen (22 €, Erityistapahtuma, 19 – 01) Ti 23.7. Sinitaivas, Guns Rosor Ti 30.7. Teemu Roivainen & Energia, Ari Salo Ti 6.8. Suvi Karjula & Reeta Saranpää , Pasi Kivimäki & N.Y.T. Ti 13.8. Taikakuu Ti 20.8. Juhlatanssit Pyhäjärven Pohti 90 v., Pyhäsalmen suurlava 60 v. Naistentanssit Juha Vartiainen & Virpi Piippo, Jani Helenius & Roulette (Erityistapahtuma, 19 – 23) 2024 Naistenhakutanssi klo 19-24 Tervetulo ! Pyhäjärven kaupunki KESÄN 2024 ILTATORIT 12.6. klo 18–20 Hiijjen Pelimannit ry & Pyhäjärven Rotaryt ry 19.6. klo 18–20 Pyhäjärven Nativa ry 26.6. klo 18–20 Pyhäjärven Pohti ry 3.7. klo 18–20 Hiidenkylän kyläyhdistys ry 10.7. klo 17–19 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys 17.7. klo 18–20 Pyhäjärven Eläkeläiset ry 24.7. klo 18–20 Pyhäjärven nuorisoseura ry & Pyhäjärven Sydänyhdistys ry 31.7. kl 18–20 Lohvan kyläyhdistys ry & Liittoperän kylätoimikunta 7.8. klo 18–20 MLL Pyhäjärven yhdistys ja Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry Kesän iltatorit järjestää Pyhäjärven kaupunki yhteistyössä yhdistysten kanssa. Lisätietoa iltatoreista antaa yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi puh. 044 4457 608. pyh aja rven san om at.fi 12.-14.7. 2 2 4 S P E K T I A KAT E E M I S E T H A AV E O R K E S T E R I A N N I I N A & J A R E D U O TAIKURI PUIJON TORVI Keskiviikk Perjantai Lauantai klo 19.00 Tuulahdus Wienistä -konsertti, Sanna Matinniemi. Pianisti Jenna Ristilä. Pyhän Annan kirkko, Oikotie 6. Kihujen verkkosivuille päivitetään ohjelmatietoja sitä mukaa, kun ne varmistuvat. Arpajaisia järjestävät myyjät huolehtivat itse asianmukaiset myyntiluvat. Teemana: Energi | Makasiinitorilla, Antintie 4, Pyhäsalmi klo 12.00 Kihutori avautuu: Puheohjelmaa klo 14.00 Yhteislaulua Veikko Ahon säestyksellä klo 15.45 Haave orkesteri klo 17.00 Vanhojen ajoneuvojen kulkue klo 18.00 Kihujen avajaiset klo 19.30 Akateemiset klo 22 Spekti Klo 9.00 Kihutori avautuu Klo 10.00 Taikuri Puijon Torvi Klo 11.00 Tanssiopisto Uusikuu Klo 11.15 Kennelkerhon 60 v. Juhlakulkue Klo 12.00 Pyhäjärven Naisvoimistelijat Klo 13.00 Kihuset Klo 14.15 Taikuri Puijon Torvi Klo 15.00 Benson Boogie Band Klo 17.00 Anniina & Jare Duo Vapa pääs . Tervetulo ! Kihuviikon ohjelma ja lisätietoja : www.kihut.fi 10.7. 12.7. 13.7. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 10 Kesä 2024 KeSäN ReTkIlLe mUkAaN! Lehden kesätarjous, pApErIlEhTi+dIgI! 39 € /4kk 040 772 0231 pyhajarvensanomat.? /tee_tilaus/ Tarjous voimassa heinäkuun 2024 loppuun saakka, koskee uusia kotimaan tilauksia. PYHÄJÄRVEN POHTI on järjestänyt iltamia ja tansseja toimintansa alkuajoilta lähtien. Huvitoiminnalla on ollut suuri merkitys urheiluseuran varainhankinnan kannalta. Tanssilavatoiminta alkoi Pyhäjärven rannalla, Lossinrantaa vastapäätä. Lava kävi muutamassa vuodessa pieneksi. Vuonna 1963 urheiluseuran johtokunta päätti uuden tanssilavan rakentamisesta nykyiselle paikalle. Rakennuslupa saatiin ja rakennusmateriaaleja hankittiin rakennuspuutalkoilla. Keräysmiehet jalkautuivat pitäjän eri kylille. – Keräysmiesten saapuessa kotiinne, toivomme kaikkien pitäjäläisten suhtautuvan k.o. hankkeeseen myönteisesti, sillä tanssilava joka on ainoa tulonlähde seurallamme, on uusimisen tarpeessa. Jatkuvasti paisuva ja ripeästi eteenpäin menevä urheilutoiminta vaatii vuosittain suuria summia rahaa, pystyäkseen pitämään vilkasta urheilutoimintaa yllä sekä kilpailuttamaan seuran urheilutyttöjä ja poikia ympäri Suomea tapahtuvissa kilpailuissa. Siksi toivomuksena on, että jokainen pyhäjärveläinen tukisi pitäjän urheilutoimintaa tämän rakennuspuukeräyksen muodossa, Pyhäjärven Sanomat kirjoitti keväällä 1964. URHEILUSEURAN HISTORIIKISSA "Sarvelan tuvasta maailmalle", kerrotaan, että rakennuspiirustukset teetettiin iisalmelaisella Rakennustoimisto Esko Savolaisella. Lavasta haluttiin sen ajan suurin ja kaunein. Esimerkiksi ravintolaosa suunniteltiin tanssilattiaa korkeammalle, jotta sieltä on hyvä näköala tanssilattialle. Pyhäjärven Naisvoimistelijat osallistuivat hankkeeseen ja tulivat osakkaaksi kolmanneksen osuudella. Pyhäsalmen Suurlava ennätti juuri ja juuri valmistua Juhannuksena 1964 pidettyihin avajaistansseihin. Koivuparkettilattia valmistui Juhannusaattona. Kun avajaisvalssi alkoi kahdeksalta soida, rakennusmiehet kokosivat työkalujaan takahuoneessa. Avajaisviikonloppuna tanssittiin kolmena iltana ja lava oli loppuunmyyty heti ensimmäisenä iltana. Perjantaina eli juhannusaattona musiikista vastasi helsinkiläinen levylaulaja Lasse Huurre televisioorkestereineen. Lauantain esiintyjäksi ennakkomainoksessa lupailtiin Veikko Ruuhijärveä, joka ilmeisesti vaihtuikin kuopiolaiseen Rytmi-Qvintettiin. Sunnuntaina lavalle nousi Sakari Nikkasen 7-miehinen yhtye, jonka solistina oli Kalevi Kananen. Avajaisiin järjestettiin linja-autokuljetuksia ainakin eri puolilta Pyhäjärveä, sekä Kärsämäeltä, Haapajärveltä ja Pihtiputaalta. PYHÄSALMEN SUURLAVALLE saapuvat kohtaavat ensimmäiseksi Jouko Lehtosaaren ja Birgitta Elorannan, joilla on vakipesti lipunmyynnin talkoolaisina. Jouko on ollut seurahommissa jo 45 vuotta. Lipunmyynnissä näkee kaikki kävijät vilaukselta ja tutut käyvät jututtamassakin. – Nyt on paljon nuoria tullut, kun Komiat on nuortenkin suosiossa. Montakymmentä nuorta tuli sellaista, joita ei ole edelliskesänä näkynyt ainakaan, Birgitta kertoo. Avajaistansseihin lippuja myytiin kolmisensataa. Jouko muistelee, että 80-luvulla tansseissa kävi paljon enemmän väkeä, mutta kaikki eivät ostaneet lippua kuitenkaan. – 80-luvulla täällä porukkaa pyöri paljon ympärillä. Sitten tuli pummien puolituntinen ja ne pääsi kaikki sisälle. Suurlavalla talkoolaisena 80-luvun loppupuolelta asti kulkenut Anne Niiranen kertoo, että tansseja oli ennen useammat viikossa. – Ennen oli kolmet tanssit viikossa: tiistaitanssit, perjantaitanssit ja lauantaina oli Pohdin talolla suljetut. Sinne piti ostaa liput ennakkoon, kun siellä oli viinaa. Ympäri vuoden oli tansseja Pohdin talolla. Nykyisin Pyhäsalmen Suurlavalla tanssitaan vain kesätiistaisin. Tanssikulttuuri on vuosien saatossa muuttunut. Ennen tanssittiin rohkaisuryyppyjen innoittamana ja poliisiauto oli tanssi-iltoina tuttu vieras. Tanssit olivat myös entisajan Tinder. – Se oli sellaista kumppanin etsimistä, Birgitta kuvailee. Nykyisin tanssimisesta on tullut liikunnallinen harrastus ja juomaksi kelpaa kirkas vesi. Tanssilajien ja tyylien kirjo on monipuolistunut ja moni kartuttaa tanssitaitojaan kursseilla. – Ennen sitä tultiin tänne opettelemaan, Jouko sanoo. Veijo Pietikäinen on kulkenut Pyhäsalmen Suurlavalla sen alkuajoista lähtien. – Silloin oli kuule porukkata. Melekeen voi sanoa että tuhatkunta lippua joka kerta. Veijo kaipailee vähän vanhan ajan tanssimusiikkia. Musiikki on nykyisin vähän eri tyylistä ja niin sanotut kädenalitanssit ovat yleistyneet. – Olen ollut jotain 17 tai 18 vuotias, kun rupesin tansseissa kulkemaan. Silloin oli kuule kova meininki. Sitähän voi sannoo että melkein jokainen pölähti vähän voimajuomalle. Aina sitten kun 60-vuotias Suurlava ON alkaNUT kiinnostaa myös nuorempaa polvea Pyhäsalmen Suurlava täyttää juhannuksena 60 vuotta. Se on edelleenkin tärkeä tulonlähde tänä vuonna 90 vuotta täyttävälle Voimisteluja urheiluseura Pyhäjärven Pohdille. Lavan historian aikana tanssilavakulttuuri on muuttunut. Välillä on povattu jo tanssilavaperinteen kuihtumista, mutta nuoriin iskenyt lavatanssi-innostus enteilee lavatanssikulttuurille uutta kukoistuskautta. Katso kuvagalleria verkosta! Noora Nurmesniemi ja Mette Humaloja lähtivät tutustumaan Suurlavan menoon. Illan aikana he rohkaistuivat kokeilemaan yhdessä ns. kädenalitanssejakin, jotka ovat yleistyneet perinteisemmän tyylin rinnalla. Komiat -yhtyeen hanuristi Antero Makkonen innosti väen lähtemään mukaan letkajenkkaan. Yhtye on aktiivinen sosiaalisen median kanavilla ja se on alkanut näkyä nuorten kiinnostuksen kasvuna lavatansseja ja tanssimusiikkia kohtaan. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 11 Kesä 2024 • Olli 0400-765 987 • Merja 0400-719 081 • Toivolantie 79, Pyhäjärvi www.kuukasjarvenmarjatila.fi 60-vuotias Suurlava ON alkaNUT kiinnostaa myös nuorempaa polvea tauko tuli, tässä oli hirveä kuusikko tuossa, niin siellä oli ite kelläi jemmapullo siellä jossakin, Veijo kuvailee. – Ennen tuo taka-alue oli ihan oma maailmansa. Aina oli poliisin maija täällä. Tappeluja ja välienselvittelyjäkin oli eri kuntien porukoilla, Mika Hälinen muistelee. Mika on ollut lavalla talkoolaisena vuodesta 2018. Alussa hän oli parkkipaikalla opastamassa pysäköinnissä ja nyt toista vuotta järjestysmiehenä. Lisääkin talkoolaisia mahtuisi mukaan. – Mukavaahan se on touhuta porukassa, niin on jatkuvuus urheiluseuralla ja olisi tansseja tulevaisuudessakin. Pohti on aika myötämielinenkin. Se tarpeen mukaan kouluttaa järjestyksenvalvojia. Me sitten vastapainoksi osoitetaan kiitollisuutta käymällä talkoissa. Samalla kortilla voi toimia järjestyksenvalvojana muuallakin, niin se voi tuoda toimeentuloa, Mika vinkkaa. Mikalla on jäänyt menneiltä vuosilta erityisesti mieleen Kata Kärkkäisen (nykyisin Katariina Souri) vierailu Suurlavalla. – Se oli sensaatio, kun Kata oli ollut Playboy-lehdessä keskiaukeamalla. Se jäi ainakin mieleen. Tämä oli tupaten täynnä. Kata vieraili Suurlavalla vuoden 1989 Kihutansseilla, jolloin Suurlavalla tanssittiin tauotta kolmeen asti yöllä. Pohdin historiikin mukaan kaikkien aikojen yleisöennätys tehtiin vuonna 1974, jolloin ilta kahdeksasta aamu kahdeksaan kestäneisiin koko yön tansseihin myytiin 2464 pääsylippua. – Pisti kyllä silmään, että täällä oli yllättävän paljon nuoria nytten. Nuorten juttusillakin kävin, että eikun tanssimaan vaan. Minäkin kun olin nuori, niin tanssittiin melkein joka kappale. Minä olin niin kova tanssimaan, että tauotkin tanssin, Veijo kertoo nauraen. MIKÄ NUOREMPAA väkeä on saanut liikkeelle? Juulia Jylhänsalmi ja Anna Jäppinen tulivat Pielavedeltä Pyhäjärvelle ensisijaisesti elävän musiikin takia. – Ensimmäinen kerta Pyhäsalmen Suurlavalla. Kiva paikka luonnon rauhassa, Anna sanoo. – Pääsi muualle perusarjesta ja onhan Komiat hyvä yhtye, Juulia tuumaa. Komiat-yhtyeen esiintyessä lavan eteen kerääntyikin joukko yleisöä, jonka tanssijat sitten sujuvasti kiersivät. Kiuruvedeltä saapui autolastillinen väkeä Suurlavan kesän avajaistansseihin. – Tämä oli eka kerta lavalla, kertoo Kiuruvedeltä kotoisin oleva, mutta nykyisin Jyväskylässä opiskeleva Pauliina Tapaninen. – Kerran oon käynyt, joskus Juhannuksena lavatansseissa, kesää kiuruvedellä viettävä Henna Peltoniemi muistelee. Koko porukka kävi tanssimassakin ja se oli heistä hauskaa. – Kun musiikista kuuntelee, niin kylhän sieltä askeleet kuulee, Pauliina kuvailee. – Fiiliksen mukaan vaan, muut tuumaavat ja kertovat aikovansa ehdottomasti käydä lavatansseissa uudelleenkin. – Lavatanssithan on trendaava asia, Henna tietää. LAVATANSSIEN TRENDAAMISEN nuorison keskuudessa ovat huomanneet myös pyhäjärviset Mette Humaloja ja Noora Nurmesniemi. – Ei olla kumpikaan käyty aiemmin tansseissa eikä edes koko alueella. Viime kesänä ei kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Nyt kun sosiaalisessa mediassa on alkanut trendaamaan ja Komiatkin on päivitelly sinne, niin Meten kanssa juteltiin että pitäisikö mennä joku kerta. Nyt me sitten lähdettiin, Noora sanoo. – Lavatansseja on yritetty nostaa uudelleen pinnalle, Mette kuvailee Mette ja Noora kertovat, että TikTokissa on tullut vastaan ohjeitakin tanssimiseen. Vanhojentansseja varten monia tanssilajeja opeteltiinkin lukiossa. Haastatellessa tytöt eivät olleet vielä itse uskaltautuneet tanssimaan, mutta he olivat seuranneet muiden tanssimista. – Hienon näköistä kun ihmiset osaa. Vaikka kaikki ei teekään samalla tavalla, kaikilla on hyvä meininki, Noora kuvailee. – Huomaa että osalla on ihan erilaisia tanssiotteet ja kaikki, Mette miettii. Tanssiminen kiinnostaa ja tanssikursseillekin kaverukset voisivat yhdessä lähteä, jos sellaisia järjestetään lähialueella. – Tanssi yhdistää musiikin ja hauskan liikkumisen, Noora perustelee. Illan aikana Mette ja Noora innostuivat tanssimaankin ja niin vain ensikertalaisilta kädenalitanssitkin sujuivat. KOMIAT ON käynyt Pyhäsalmen Suurlavalla jo useamman kerran. – Yllättävä paikka. Ajetaan aina jostain ja tupsahdetaan tänne keskellä viikkoa. Täällä on kuitenkin väkeä aina ja hyvä meininki. Ainakin pari viime kertaa on ollut tällainen kuuma kesäinen ilta. Mikäs täällä on ollessa, yhtyeen laulaja Aleksi Yli-Sissala miettii. Yhtye on ahkera keikkailija ja muusikkokavereiden kanssa vietetään paljon aikaa tien päällä. – Mitähän se olisi, neljää keikkaa viikossa keskimäärin. Tämä on sellainen toinen perhe, Yli-Sissala tuumaa. Komiat-yhtye toivoo, että nuoret löytäisivät yhä enemmän tanssimusiikin pariin. Yhtye on aktiivinen TikTokissa ja muilla kanavilla missä nuoretkin ovat. Yleisön kanssa käytyjen keskustelujen myötä vaikuttaa, että nuorten määrä tanssilavoilla on kasvusuunnassa. – Ollaan me se huomattu ja me ollaan tehty aika paljon töitä sen eteen myöskin. Kiva nähdä, että se tuottaa hedelmää, Yli-Sissala sanoo. JAANA KOSKI Naapurikunnasta Kiuruvedeltä lähdettiin kaveriporukalla Pyhäsalmen Suurlavan kesän avajaistansseihin. Lavatansseihin aiotaan lähteä uudestaankin. – Lavatanssithan on trendaava asia, Henna Peltoniemi tietää. Komiat -yhtyeen hanuristi Antero Makkonen innosti väen lähtemään mukaan letkajenkkaan. Yhtye on aktiivinen sosiaalisen median kanavilla ja se on alkanut näkyä nuorten kiinnostuksen kasvuna lavatansseja ja tanssimusiikkia kohtaan. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 12 Kesä 2024 A rjan RUOKALA JA PITOPALVELU 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi A linan konditoria • Leivonnaiset • Tilausleivonta 040 180 4928 alinankonditoria@ gmail.com Ollintie 17, 040 5133 360 Suosi menopaikka Pyhäsalmessa! Suosi menopaikka Pyhäsalmessa! Karaoke lauantaisin ja perjantaisin klo 21! Karaoke lauantaisin ja perjantaisin klo 21! Te r v e lo ! KENNELKERHO ON perustettu huhtikuussa 1964. Sen ovat perustaneet Olavi Jernfors, Kai Sahlberg, Pekka Rönkkö, Veikko Hyvönen, Leo Kansanniva ja Arvo Huttunen. Kukaan alkuperäisistä perustajista ei ole enää hengissä. Kerho tarjoaa koiraharrastajille monipuolista ohjelmaa. Perinteeksi on muodostunut kiertopalkinnot, jotka jaetaan edellisen vuoden parhaiden tulosten mukaan. Kategorioita on kymmenen: vuoden ajokoira, vuoden hirvikoira, vuoden lintukoira, vuoden metsästyskoira, käyttökoirapalkinto, mejä-kokeen kiertopalkinto, toko, agility, vuoden näyttelykoira ja vuoden tuomari. Toiminta riippuu paljon siitä, mistä kerhon aktiivit ovat kiinnostuneita. Henkilöiden vaihtuessa luonnollisesti myös kiinnostukset muuttuvat, toiset lajit hiipuvat, toiset nostavat päätään hiljaisemmasta vaiheesta. – Lajien suosio riippuu siitä, millaista harrastajapohja on silloin, kertoo kerhon entinen puheenjohtaja Heikki Ryynänen. AIEMPINA VUOSINA esimerkiksi agility on ollut kovassa suosiossa. Siitä kertoo esimerkiksi kerholle hankitut agility-esteet, jotka ovat kilpailujen säännösten mukaiset. – Siellä käy agility-ihmiset, metsästyskoiria ei treenata samalla tavalla. Ne on sitten metsässä. Vetäjät olivat silloin agility-ihmisiä, tänä kesänä on paljon jälki-ihmisiä, kertoo 21 vuotta hallituksessa toiminut Juha Parkkinen. Syyskuussa Pyhäjärvellä järjestetäänkin metsästäjäkoirien piirinmestaruuskilpailut. KERHOSSA TOIMII neljä eri jaostoa: ajokoirajaosto, hirvikoirajaosto, lintukoirajaosto sekä käyttöja harrastuskoirajaosto. – Siihen mahtuu kyllä kaikkea harrastusta, Heikki toteaa. Jokaisella jaostolla on oma puheenjohtajansa ja kokoonpanonsa sekä omanlaisensa jutut. Kun kerho perustettiin, oli paljon pystykorvia. Sen jälkeen tulivat ajokoiraporukat. – Silloin ei vielä hirviä ollutkaan. Kun koirien kanssa harrastamista Pyhäjärven kennelkerho viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi kerho järjestää Kihupäivien yhteydessä koirakulkueen ja match shown. hirvikanta on alkanut nousemaan, niin sen jälkeen on hirvikoirien määrä noussut samaan tahtiin kuin hirvikanta. Hirvikoirakanta on melko vahva nyt, Heikki kertoo. MOLEMMILLA MIEHILLÄ on pitkä kokemus kerhon toiminnasta. – Silloin kun on jostain harrastuksesta kovasti kiinnostunut ja haluaa tehä sitä, niin silloinhan sitä ihminen kouluttautuu ja hakee uusia rajoja itselleen ja toimintoja. Kaikennäköistä kokemusta ja tietoa pitää hankkia ja motivaation pitää olla kova, että pääsee haluamalleen tasolle, Juha kuvailee. Heikki ehti toimia Kennelkerhon puheenjohtajana viisi vuotta. – Kun siirrytään uudelle vuosikymmenelle Kennelkerhossa, niin ehdotin, että valitaan nuoremmat kasvot puheenjohtajaksi, hän toteaa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Annika Multala. – On kunnia olla puheenjohtajan paikalla pitkään toimineessa yhdistyksessä. Mielenkiinnolla odotan tulevia juttuja, hän iloitsee. OMAN KOIRAN kanssa harrastamisen lisäksi kerhossa pitää yhteinen tekeminen muiden jäsenten kanssa. – Itse olen talkoohenkinen kaveri, melko usein 60 vuotta Kerhon puheenjohtaja Annika Multala osallistui näyttelytreeneihin koiransa Terman kanssa. Ni yr n a ko i l npi a Avoinna 9.6.-11.8. Su-ti klo 12-16 (Pääsymaksu 8€, alle 2v ilmaiseksi) Muina aikoina ajanvarauksella. -Räätälöidyt vierailut -Vankkuriajelut -Talutusratsastus Eläinpalvelut Hanta Halonen Puronperäntie 112 86800 Pyhäsalmi p. 0400 827284 Te v t l a Ni yr n a t u t ma n ki e h n ja i m s akk i i e ä mi n! Kesäkauppa jossa ei turhia pönötetä! Rennolla meiningillä, rautaisella ammattitaidolla välillä soveltaen mutta aina asiakkaan parhaaksi! AVOINNA TI-PE 10-17 LA 10-14 Merkkaa kalenteriin 31.7. silloin bailataan! Tule, tutustu, tee löytöjä ! Kesäkuun kuuma tarjous! Uima-asut -15 % Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 13 Kesä 2024 MA-PE 8-17, LA 9-15 MA-PE 8-17, LA 9-15 Ollintie 9, p. 08-780 062 Pyhäjärven apteekki palvelee Pyhäjärven apteekki palvelee PARTURI-KAMPAAMO Kaisa Leikkaukset, värit, permanentit, kampaukset Puh. 050 3471 937 Pyhäsalmi, Tervetuloa! 040 772 0231 ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi ja ABC:n lähituotemyymälästä. Kennelkerhon ensimmäiset näyttelyt järjestettiin heinäkuussa 1964. Kuvassa on saksanpaimenkoirien parhaimmistoa palkintojenjakotilaisuudessa. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 17.7.1964 olen yhteisissä asioissa. Jos työt antaa myöten, niin aina täällä olen. Se yhessäolo on tuo meikäläisen aina tänne. Heikin kanssa ollaan melko monessa tapahtumassa oltu mukana, Juha kertoo. Tulevaisuudelta kennelkerholaiset toivovatkin toiminnan jatkumista aktiivisena. – Toivon, että toiminta jatkuisi vireänä ja kaikki jaostot pysyisivät voimissansa ja uusia jäseniä tulisi sen mukaan, ettei toiminta hiipuisi, Heikki toivoo. – Nuoria ihmisiä kun sais porukkaan mukaan, sieltä se tulevaisuus kuitenkin tulee tähän hommaan. Koiranomistajiahan Pyhäjärvellä on, Juha lisää. Myös Annika on miesten kanssa samoilla linjoilla: – Toivon aktiivista jatkumista, sellaista että ihmiset lähtevät mukaan, koska ilman vapaaehtoisia ei pystytä järjestämään mitään. Ei täällä tarvitse olla mikään hieno harrastaja, ihan tavallisetkin koiranomistajat saavat tulla mukaan toimintaan. JUHLAVUOTENSA KUNNIAKSI Kennelkerho järjestää Kihupäivien aikana roturyhmittäin järjestyneen koirakulkueen ja epäviralliset koiranäyttelyt eli match shown. Koirakulkue kulkee Kihu-kulkueen perässä ja pysähtyy torille, jossa puheenjohtaja lausuu muutaman sanan. Sen jälkeen koirat siirtyvät Hotellinrannan nurmelle, jossa match show järjestetään. Tapahtumat ovat kaikille koiranomistajille avoimia. – Kun kennelliiton rokotusmääräys on kunnossa, voi osallistua marssiin ja mätsäreihin, Juha tarkentaa. – Rohkaisen kaikkia tulemaan mukaan oman koiran kanssa, Annika kannustaa. TARU KYLLÖNEN Vinkkaa Pyhäjärven Sanomille ”eksymisen arvoinen paikka”. Vastaa kyselyyn verkkosivuillamme, oheisella qr-koodilla pääset kyselyyn. Vastanneiden arvotaan 15. elokuuta 2024 Pyhäjärven Sanomien tuotekassi, jonka voittaja voi noutaa toimituksesta. Mik o suosikkipaikkas Pyhäjärvell ? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 14 Kesä 2024 MATKAILUN MAHDOLLISUUKSIA alettiin kartoittamaan Pyhäjärvellä 1960-luvun alussa. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla Nelostietä pitkin matkustavat saataisiin näkemään Pyhäjärvi muunakin kuin vain ohikulkupaikkana. E75-tien varrella sijaitseva leirintäalue Emolahti Camping otettiin virallisesti käyttöön kesällä 1964, joten tänä vuonna se juhlii 60-vuotista taivaltaan. Vuonna 1963 Pyhäjärvellä perustettiin matkailulautakunta, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli leirintäalueen perustaminen. Kunta tuki tavoitetta ja pian hankittiin noin kolmen hehtaarin maa-alue Emolahdesta. Kunnostustyöt aloitettiin välittömästi ja ensimmäisen vuoden aikana alueelle rakennettiin tie, keittokatos, käymälät sekä väliaikainen Pyhäsalmen Osuusliikkeen kioskimyymälä. Kesällä 1963 alue oli vartioimaton, eikä yöpyjiltä peritty maksua. Kesäkuun alussa 1964 Emolahden leirintäalue avattiin matkailijoiden ja yleisön käyttöön. Sijainti ja laadukas hiekkaranta vetivät matkailijoita puoleensa ja kahden kuukauden aikana Emolahdessa vieraili yli 2000 kävijää ja yöpyjiäkin oli noin tuhat. Matkailijoita saapui kauempaakin kuin vain lähipaikkakunnilta. Vierailijoita tuli ympäri maailmaa: Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Neuvostoliitosta ja Pohjois-Amerikasta. Toiminta kehittyi vuosien kuluessa ja vuoteen 1970 mennessä leirintäalueella olikin jo myymäläkioski, saunat ja yöpymismajat. Telttailu oli erityisen suosittua 1970-luvulla. Osuusliike otti vastuun kioskista, puhtaanapidosta sekä vartioinnista ja vuodesta 1966 lähtien kunta ryhtyi vuokraamaan koko leirintäalueen pyörittämisen. Vuokralaisina toimivat muun muassa Rönkkö Oy, Aarno Tuomaala sekä Lomaliitto. Emolahti kasvatti suosiotaan ja 1970-luvulla yöpyjiä oli kesällä jopa 8000. VIELÄ TÄNÄ päivänä Emolahti Camping on suosittu matkailukohde. Alue on uudistunut monilta osin. Yöpymismajojen lisäksi sieltä löytyy lomamökkejä ja motellihuoneita, Emolahdessa on kahvio ja tilausravintola A-oikeuksin, saunamaailma sekä runsaasti aktiviteetteja. Caravan-alueella asustavat Scarletin eläimet ja siellä pääsee ihailemaan muun muassa alpakoita ja aaseja. Jenna Qvick Matkailun helmi Pyhäjärvellä Emolahden leirintäalue 60 vuotta Sanomalehtimiesretkikunta Emolahden leirintäalueen avajaisissa vuonna 1964. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 12. kesäkuuta 1964. Emolahdessa sijaitsee toinen kaupungin virallisista uimarannoista. Tänä kesänä rannalle hankitaan osallistavan budjetoinnin hankkeena ulkokuntosalilaitteita sekä leikkija liikuntavälineitä. Sonja Kähkönen Lisää kuvia verkossa! Emolahden leirintä alue sai jo vuonna 1963 keittokatoksen, käymälät sekä väliaikaisen kioskin. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 12.7.1963. Emolahden leirintäalueella asustaa kesäisin Scarletin eläimiä, muun muassa tämä aasi kavereineen. Aasien lisäksi aitauksesta löytyy myös uteliaita ja sosiaalisia alpakoita. Menneitä muistellen Menneitä muistellen Sonja Kähkönen Sonja Kähkönen Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 15 Kesä 2024 Emolahdentie 4, 86800 Pyhäsalmi p. 040 548 9669 Marja Tikka • Koko kehon vyöhyketerapia • Vauvahieronta • Jäsenkorjaus Johannan Johannan Liikunta ja Lihashuolto Liikunta ja Lihashuolto • Yksilöja ryhmäliikunta • Aivojumppaa • Ohjaus ja valmennus • Kunto-ohjelmat • Tyhyja tykyliikunta • Testausta • Eri lajien lyhytkursseja • Saunayoga® , Saunapilates® • Klassinenja urheiluhieronta, fasciakäsittelyt • Raskausajanhieronta • Vauvahieronta • Vyöhyketerapia • Kuumakivihieronta • Intialainen päähieronta • Korvakynttilähoidot • Kinensioteippaus • Hermoratahieronta • Äänimaljahoidot ja sointukylvyt • Rentoutus,mentaalija hypnoosivalmennus • Myös kotija yrityskäynnit Uutena valikoimassa! Koulutettu Sounds for Horses äänimaljahoitaja Urheilijoiden suosimat CLOUDBOOTS painehoitolaitteet palautumiseen ja hyvinvointiin Koulutettu hieroja urheiluhieroja OLLINTIE 16, 86800 PYHÄSALMI p. 040 576 3566 Kesän-24 ryhmäliikuntatu nnit löytyy fb/ig! Hyvinvointia Hyvinvointia idyllisestä idyllisestä MummonMökin MummonMökin hoitolasta ! hoitolasta ! mm. Perinteisen jäsenkorjauksen hoidot, turvehaudehoidot Intialainen päänhieronta, kuivakuppaus. Lopintie 18 Puh. 040-5426 690 / Virve Wikinpaja fbookissa/instagramissa on pyhäjärvinen yritys. Paikkakunnan kUuLuMiSeT tuoreeltaan pyhajarvensanomat.? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 16 Kesä 2024 Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 0400 687 850 Maansiirto • Kaivinkonetyöt • Pyöräkuormaajatyöt • Traktorityöt 044 5400 008 • Myydään multaa • Viemäreiden ja ym. putkien avaukset ja huuhtelut Pinstripingia, kustomkulttuuria ja omaa rauhaa Parkkimanjärven rannalla Vantaalaisille Marco Platu Plantingille ja Sari Malilalle Nelostien kuopat ja mutkat ovat tulleet hyvin tutuiksi paahtaessa suoraa reittiä Sarin synnyinseuduille Parkkimalle. Pyhäjärvellä kokoonnutaan yhteen Malilan suvun kanssa ja remppaillaan omaa vapaa-ajanviettopaikkaa. Pihan navetta odottaa vielä käsittelyä, johon on suunnitelmissa tehdä omat harrastetilat. Pandemiakeväänä Marco Planting ja Sari Malila ostivat Parkkimalta talon, josta remontoitiin ympärivuotisesti asuttava oma vapaa-ajanviettopaikka. Ennen talon ostoa oli suunnitelmissa rakentaa kesämökki Sarin isän maille, mutta jo olemassa olevaa hienoa paikkaa ei tohtinut jättää suotta tyhjilleen. PYHÄJÄRVISLÄHTÖINEN SARI Malila muutti vuonna 1986 opiskelujen perässä Raaheen, sittemmin Jyväskylään ja lopulta vuonna 1994 Vantaalle, jossa hän tapasi miehensä Marco Plantingin, tutummin Platun. Ensikertaa he kohtasivat Vantaan kaupungin museossa työnmerkeissä ja nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin he jakavat yhteisen elämäntavan kustomkulttuurin parissa. – Hänen kauttaan olen tutustunut kustomkulttuuriin ja pinstraipingiin. Sitä ennen autojen ja prätkien kustomointi oli minulle ihan vieras aihe – nyt olen päässyt hyvin tutuksi siihen, Sari naurahtaa. – Muistan kun olin ekaa kertaa hänen mukanaan Helsingin kauppatorilla järjestetyssä cruisingissa. Kun näin ne kustomoidut autot niin olin ihan, että vau – onko joku osannut tehdä tämmösen! Arvostan suuresti kädentaitoja ja olin ihan myyty samantien. Aivan mahtava taito, hän kuvailee. Päivätöinään Platu on saksalaisen valaisinvalmistaja Erco Lightingin palveluksessa ja vastaa Suomen ja Viron myynnistä, mutta suuren siivun ajasta vie myös vuosikymmeniä matkassa kulkenut harrastus, pinstriping. – Maalaushommat ja kustomkulttuuri, eli jenkkiautojen ja prätkien parissa touhuaminen ja tapahtumajärjestely Kustom Kulture Show’ssa, on melkein toinen työ. Nyt vasta olin viikonlopun maalamassa Bangkokissa tapahtumassa, Platu kertoo. – Virallisesti olen tehnyt pinstraippausta vuodesta 1997. Olen käynyt maalaamassa kuudessatoista eri maassa taiteilijana autoja prätkätapahtumissa sekä tatuointimessuilla. Pinstriping on koristemaalausta, jota tehdään pitkäkarvaisella siveltimellä vapaalla kädellä. Usein kuviot myös maalataan symmetrisinä. – Entisöintiraidotuskin on pinstraippausta, eli vanhoissa moottoripyörissä ja polkupyörissä kun on suoria viivoja vanteissa, tankissa, lokasuojien reunoissa ja muualla, niin ne on tehty samalla tekniikalla. Viime aikoina myös kylttimaalaus on herättänyt miehessä suurta kiinnostusta. – Muutamia kursseja olen nyt käynyt ja lisää tekisi mieli käydä. Tekstit ovat mielenkiintoisia ja vanhantyylisiä kylttejä on makee tehdä. Muutamia näyteikkunoita olen tehnyt myös lehtikullalla. PINSTRIPING ON Suomessa suurelle yleisölle tuntemattomampi laji, vaikkakin se on jo vuosikymmeniä vanha maalaustekniikka. – Pinstraippaus on tullut aikoinaan 50-luvulla hevoskärryjen koristelusta – niitä on koristeltu niin kauan kun niitä on rakennettukin. Esimerkiksi sellainen kaveri kun Von Dutch keksi vääntää viivat mutkalle ja alkoi tehdä niistä vähän psykedeelisiä juttuja. Siitä se on kehittynyt siihen, että vaikka moottoripyörän tankkiin tai auton konepeltiin keulamerkin ympärille voi koristella jotain vähän taiteellisempaakin, eikä vain suoraa viivaa. Suomalaisia pinstraippaajia hän kertoo olevan jopa eniten maailmassa, jos väkilukuun suhteutetaan. Aktiivinen toiminta on jatkunut Suomessa 70-luvulta lähtien. – Meillä on aika vahva yhteisö, Arctic Pinheads. TehKustomkulttuuri on tosi iso elämänsisältö. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 17 Kesä 2024 Pasi Lehtinen Ky • Kiinteistöhuollot • Koneurakointi • Muutot • Pakettiautovuokraus • Paalaukset p. 040 172 4929 Juha Siika-aho Maatalouskoneurakointi 0400 584 986 Pyhäsalmi * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 SIISKOSEN SORA 040 554 6021 A.Taskinen Traktoriurakointi 040 562 5438 Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet ja omaa rauhaa Parkkimanjärven rannalla Pinstriping ja kustomkulttuuri ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä Platun mukana. Kuvat: Marco Planting dään paljon yhdessä tapahtumia, touhutaan ja reissataan. Suomalaisilla taso on hyvä ja on paljon myös maailmalla tunnettuja kavereita. Platun taiteilijaura pinstraippaajana sai alkunsa 90-luvun alkupuolella, vaikka kiinnostus heräsikin jo huomattavasti aiemmin niin kyseiseen maalaustekniikkaan kuin kustomkulttuuriinkin. – Pienestä pitäen olen piirrellyt, rakennellut pienoismalleja ja muuta. Rakensin 15-vuotiaana Honda Monkeyn ja vein sen American Car Show’hun ja sitä kautta aloin pyöriä näissä piireissä ja kuvioissa. Niin lehdissä kuin näyttelyissäkin Platu näki, kun esimerkiksi Mannermaan Pekka teki pinstraippia. – Mietin, että toihan näyttää hauskalta, ja 90-luvulla ostinkin Pekalta Swapissa kaksi purkkia maalia ja siveltimen. Ne kuitenkin jäivät lepäämään kaapin pohjalle parin vuoden ajaksi. Eräänä pääsiäisenä Platu oli jälleen American Car Show’ssa ja mietti kotonaan illalla, mitä sitä tekisi ennen seuraavan päivän näyttelyä. – Muistin, että mullahan on ne purkit kaapissa. Heitin nahkaliivin pöydälle, vetäisin kuvion selkään ja katoin, että näistähän tuli ihan hauskan näköiset. Pistin seuraavana päivänä ne pokkana päälle ja menin näyttelyyn. Siitä se harrastus lähti. Vuosien saatossa on tullut maalattua niin peltiä, peilejä, lasia, puuta kuin nahkaakin. – Pienin, mitä olen maalannut, on kynsi. Siihen olen tehnyt lentävän silmän, flying eyeballin. Käsilaukkuja ja vintagelaukkuja maalaan paljon. Aina kun löytyy jostain sopiva laukku ja sopivaan hintaan, tulee ne ostettua talteen. Laukkuihin syntyy niin kuvioita, tekstejä kuin kuviakin. Laukku on myös sopivan pieni taidonnäyte mukaan näyttelyihin omalle myyntipöydälle. – Niitä on mennyt ihan ympäri maailmaa. On hauska bongata, kun jossain joku leidi kävelee käsilaukkunsa kanssa, jossa on mun tekemät kuviot, Platu hymyilee. KANSAINVÄLISESTIKIN MAINETTA niittänyt Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä Kustom Kulture Show on Platun ja Sarin käsialaa. Myös iso osa sukua osallistuu tapahtuman monipuolisiin töihin. – Kustom Kulture Show on hyvin visuaalinen – on hyvännäköistä kalustoa sekä ihmisiä, taidetta ja valotkin on tehty viimeisen päälle. Meillä oli nyt helmikuussa 10-vuotisjuhlashow, jossa oli moottoripyöräja jenkkiautoalan taiteilijoita ja käsityöläisiä viitisenkymmentä ympäri maailmaa, autoja, prätkiä, custom-polkupyöriä, rockia ja burleskia, Platu listaa. – Se on iso kansainvälinen tapahtuma, jota myös yritetään koko ajan kehittää isommaksi ja aina vain hienommaksi, Sari lisää. Kustomkulttuurin he kertovat olevan hyvin laaja käsite, johon sisältyy eri maissa erilaisia aiheita. – Meillä kun on pieni maa, niin ollaan kerätty sen otsikon alle vintagehommaa, burleskia, steampunkia – ihan kaikennäköisiä alakulttuureja samassa kattilassa. Siinä pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin juttuihin. Vaikka siellä on monen näköistä tekstiä ihmisten selässä, niin kaikki ovat yhtä suurta perhettä – kaikki arvostavat tapahtumaa ja toisiaan, Platu summaa. – Kustomkulttuuri on tosi iso elämänsisältö, Sari hymyilee. OMAN TAPAHTUMAN kiireet on nyt karistettu hetkeksi olalta ja aikaa kerkeää viettämään myös Parkkimalla omassa ympärivuoden asuttavassa vapaa-ajanasunnossa, joka hankittiin neljä vuotta sitten pandemiakeväänä. – Meillä on iso suku täällä Pyhäjärvellä ja näemme tosi paljon toisiamme. On paljon lapsia ja lapset tuovat omat ystävänsä, niin nukkumapaikkoja tarvitaan. Tämä talo oli tyhjillään ja oltiin jo pitkään mietitty oman kesämökin rakentamista isän maille. Päätettiin sitten kuitenkin ostaa, kun tämä oli jo valmis talo – vaikkakin korjauksen tarpeessa. Säälitti, että näin hieno paikka jää tyhjilleen, Sari kertoo. Pandemia mahdollisti etätöineen ja sulkuineen remontoinnin nopeallakin aikataululla. Remontti tehtiin suurilta osin itse, mutta runkotyöt, laatoitukset, putkija sähköhommat ulkoistettiin paikallisille ammattilaisille. Seuraavana suunnitelmissa olisi rakentaa harrastetila navetan puolelle, jotta Platu voi tehdä maalaushommia myös Pyhäjärveltä käsin. – Ei viitsi ihan olohuoneessa jatkuvasti maalailla. Voi sitten täälläkin päin tehdä keikkaa niin, että joku voi tuoda vaikka moottoripyöränkin tänne muutamaksi päiväksi maalailtavaksi. ENNEN OMAN paikan hankkimista kokoonnuttiin milloin kenenkin sukulaisen luo Pyhäjärvelle. Nelostietä taitettiin vähintäänkin joulut, pääsiäiset, juhannukset ja muut pidemmät juhlapyhät viettämään aikaa yhdessä Malilan suvun kanssa. Samat perinteet kantavat edelleen ja nyt vielä useammin. – Nyt kun meillä on tämä paikka, niin voi olla porukan kanssa silloin kun haluaa, mutta saa myös omaa rauhaa, eikä tarvitse nukkua muiden nurkissa. Kokoonnutaan usein yhteen, pelaillaan lautapelejä ja syödään aina jossain talossa porukalla ja seuraavana päivänä toisessa. Se on hauskaa, eikä tarvitse myöskään joka päivä olla itse keittiössä, Platu hymyilee. Pariskunnalla on omat tilukset myös Vantaalla, joiden myyminen on ollut harkinnassa nyt, kun kaikki lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. – Kun saadaan Vantaan talo joskus myytyä, niin todennäköisesti muutetaan sieltä vähän lähemmäs ja ollaan vielä enemmän täällä. Tuo viiden tunnin matka on vähän turhan pitkä, Platu tuumii. – Haaveissa olisi vähintäänkin saada sitä hieman lyhyemmäksi, Sari lisää. SONJA KÄHKÖNEN Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 18 Kesä 2024 Toimituksen menovinkKEJÄ Pyhäjärven kesään Kohtaamisia Kihuilla HEINÄKUUN PUOLIVÄLI tuo mukanaan perinteiset Kihupäivät. Viikonloppu 12.–14.7. on täynnä monipuolista ohjelmaa eri-ikäisille, mutta muutamia tapahtumia järjestetään jo pitkin viikkoa. Tapahtumat alkavat alakouluikäisten teatterileirillä sekä naistentansseilla Suurlavalla. Viikonlopun aikana kuullaan mm. musiikkia, vieraillaan Kihutorilla ja järjestetään perinteinen Ollintuokio. Ohjelma päättyy sunnuntaina Hotelli Pyhäsalmessa järjestettäviin päätöstansseihin. Ostoksille iltatorille KESKIVIIKKOISET ILTATORIT alkavat 12. kesäkuuta. Makasiinitorilla. Iltatorille voi tulla maksutta myymään esimerkiksi marjoja tai käsitöitä tai pitämään kirppispöytää. Myydä voi pöydältä tai viltiltä, mutta oma pöytä tai viltti kannattaa ottaa mukaan. Kahviosta ja ohjelmasta vastaavat viikottain eri järjestöt. Iltatoreja järjestetään 7. elokuuta asti. ENSIMMÄISILLÄ ILTATORILLA Rotarit esittelevät Shelter Box -laatikkoa, joka sisältää teltan ja muut tarvikkeet koko perheen suojaksi katastrofialueilla. Se toimii tilapäisenä kotina, jonka avulla elämää voi jatkaa, vaikka on menettänyt kotinsa katastrofissa. Soitellen suveen KESÄ KÄYNNISTYY Pyhäjärvellä perinteisesti Soitellen Suveen -tapahtumalla. – 2009 oli eka ja meidän pelimanniyhdistys on perustettu 2012. Hiijjen Pelimannien järjestämänä on jo 12. kerta, Anna-Leena Järvinen kertoo. Hiijjen Pelimannien porukka on viime vuodesta kasvanut. Tapahtumaan odotetaan myös pelimannivieraita, muun muassa Haapajärveltä, Nivalasta ja Jyväskylästä ja Vantaalta. Tapahtuma järjestetään Kahvila Karnevaalin luona, yhteistyössä Veteraani-Vekottimet ry:n kanssa, jonka väki tuo näytille vanhoja ajoneuvoja, kyydittää väkeä ja järjestää myös musiikkiohjelmaa. – Hollannin Juhanilla on pieni orkesteri ja ne esiintyy vanhan kuorma-auton lavalla, Kari Tikka paljastaa. MUSIIKILLINEN KESÄNAVAUSTAPAHTUMA on kaikelle kansalle avoin. – Viime vuonna varmaan toistasataa pysähtyi kuuntelemaan. Meillä on ollut joka vuosi vapaaehtoismaksu ja päätettiin, että samalla mennään. Kuunnella saa ja tulla mukaan, ottaa kahvia ja makkaraa, maksaa kuka haluaa, Järvinen kuvailee. Tapahtumia Kesäkuu ke 5.6. – pe 7.6. Graffitipaja ke 5.6. Breaking-tanssipaja to 6.6. alkaen Santeri Karttusen taidenäyttely kirjastolla pe 7.6. Alikulun graffitin avajaiset pe 7.6. Avoimet kylät -etkot Jokikylän kioskilla pe 7.6. Perjantaibingo Marjoniemessä la 8.6. Avoimet kylät -päivän tapahtuma Kuusenmäellä la 8.6. Avoimet kylät -päivän tapahtuma Ruotasella la 8.6. Soitellen suveen la 8.6. St. Lake Golf Club Hyvän mielen tapahtuma ja YrittäjätOpen golfkilpailu ti 11.6. Naistentanssit (Sinitaivas, Pia Lång) ke 12.6. Ikärit ke 12.6. Iltatori (Hiijjen Pelimannit ry ja Pyhäjärven Rotarit ry) pe 14.6. Pyhäjärven Vanhusneuvoston kohtaamiskahvit pe 14.6. Perjantaibingo Marjoniemessä su 16.6. St. Lake Golf alkeiskurssi su 16.6. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 18.6. Naistentanssit (Matti-Sakari & Pekkaniskan Pojat, Ari Salo) ti 18.6. – to 20.6. Kesäleiri (0–2 luokille menevät) ke 19.6. Ikärit ke 19.6. Iltatori (Pyhäjärven Nativa ry) pe 21.6. – su 23.6. Marjoniemen Juhannus ti 25.6. Naistentanssit (Weranta, Peltolan Pojat) ti 25.6. – ke 26.6. Kesäleiri (3–4 luokille menevät) ke 26.6. Ikärit ke 26.6. Iltatori (Pyhäjärven Pohti) to 27.6. – pe 28.6. Kesäleiri (5–7 luokille menevät) to 27.6. Teatteri Kesäheinän esityskausi alkaa su 30.6. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely Heinäkuu ma 1.7. alkaen Jukka Sarjan taidenäyttely kirjastolla ti 2.7. Naistentanssit (Sami Rosholm & Casanova, Johanna Rantsi & Tunturitähti) ke 3.7. Ikärit ke 3.7. Iltatori (Hiidenkylän kyläyhdistys ry) pe 5.7. Aistien aalloilla -risteily la 6.7. Runon ja suven päivä kirjastolla su 7.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 9.7. – to 11.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ke 10.7. Hippo-kisat pe 12.7. – su 14.7. Vintage VW Garagen kesämiittinki #7 la 13.7. Yleinen onkikilpailu la 13.7. St. Lake Golf alkeiskurssi Kihut ma 8.7. – ti 9.7. Teatterileiri alakouluikäisille Aalloille risteilijällä VESILLE PÄÄSEE jälleen Pyhäjärven Laivaristeilyjen kyydissä. Yleisölle suunnattuja risteilyjä on kesällä kolme: Aistien aalloilla -risteily, Kihuristeily ja Grilliruokaristeily. Tämän lisäksi järjestetään tilauksella yksityisristeilyjä, joita voivat varata esimerkiksi yritykset, yhdistykset tai kaveriporukatkin. Yksityisristeilylle voi varata myös ohjelmaa, kuten ruokailun tai aktiviteetin. BILETUNNELMAAN PÄÄSEE Kihuperjantaina, kun LEVI-äijä ja DJ Kalanen esiintyvät satamassa. Satamassa järjestetään myös Venetsialaiset elokuussa, jolloin esiintyy esimerkiksi Jesse Henrik Eemeli. Satama-aluetta kunnostetaan parhaillaan, joten puitteet tulevat olemaan aiempaakin paremmat. Evakkoon kesäteatteriin TEATTERI KESÄHEINÄN esityskausi alkaa 27.6., kun vietetään Evakko-näytelmän ensi-iltaa. Kyseessä on komedia, joka kertoo Mansikka-nimisestä luksusseniorikodista, jonne Martta-evakko muuttaa. Kesän näytöskaudella näytökset ovat jakautuneet pidemmälle aikavälille ja niitä on yksi enemmän, kuin edellisenä vuonna. TULEVALTA KESÄLTÄ teatterin väki odottaa erityisesti sitä, että yleisö löytäisi paikalle ja viihtyisi. – Ennen kaikkeahan me toivomme täällä, että yleisö viihtyy. Meillä on katettu katsomo niin ei sadekaan haittaa, kertoo näytelmän ohjaaja Erja Jokinen. – Yleisö pysyy kuivana, mutta näyttelijät ei, lisää teatterivastaava Maija Melvaskoski. – Ja mahtavia roolisuorituksia! kommentoi sihteeri Kati Junttila. Tulevan kesän näytöksessä onkin paljon näyttelijöitä: yhteensä heitä on 15. Suurin osa heistä on jo konkareita teatterilavalla, mutta mahtuu mukaan muutamat uudetkin kasvot. Lisäksi joukossa on kolme lapsinäyttelijää. VIIME KESÄLLE hankittu äänentoisto on käytössä tänäkin vuonna. Tänäkin kesänä alueen viihtyvyyteen panostetaan. – Meillä on tuolla hanke, jossa uusitaan vessapolkua, että pääsee pyörätuolillakin paremmin perille asti. Siihen saadaan Keskipiste Leaderilta rahaa, Kati kertoo. Erja muistuttaa, että kesäteatteri on aina aivan oma tapahtumansa: – Esityksen lisäksi on paljon muutakin, kioskit on auki ja sieltä saa makkaraa, kahvia ja pullaa. Eli se on kokonaisvaltainen elämys, mikä täällä on tarjolla, ei pelkkää teatteria. Taru Kyllönen Jaana Koski Jaana Koski Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 23 Kesä 2024 Toimituksen menovinkKEJÄ Pyhäjärven kesään Sana-arvauksia ja taidetta kirjastolla PYHÄJÄRVEN KIRJASTO on avoinna myös kesällä. Poikkeuksellisesti kirjasto on suljettu keskiviikkona 5. kesäkuuta ja avoinna lauantaina 6. heinäkuuta järjestettävän kirppistapahtuman vuoksi. KIRJASTOLLA ARVUUTELLAAN kesän ajan runojen viimeisiä sanoja. Runot vaihtuvat maanantaisin ja kesän lopussa arvotaan palkinto kilpailuun osallistuneiden kesken. Taidenäyttelyissä on kesäkuussa esillä Santeri Karttusen taidetta ja heinäkuussa Jukka Sarjan teoksia. Ruoho on vihreämpää golfkentällä GOLFKENTÄLLE PÄÄSEE tänäkin kesänä St. Lake Golf Clubilla. Kisoja järjestetään lähes joka viikonloppu kesän ajan. Esimerkiksi tulevana lauantaina kilpaillaan Yrittäjät-Open golfkilpailu, minkä lisäksi alueella on ohjelmaa myös lapsille. Golfin lisäksi alueella voi pelata minigolfia ja kahvilaan voi matkustaa vaikka pyöräretkelle, vaikka golf-kentät eivät kiinnostaisikaan. KUUKAUSITTAIN JÄRJESTETÄÄN lajista kiinnostuneille yhden päivän mittaisia alkeiskursseja, joiden päätteeksi suoritetaan Green Card. Myös muita kursseja on kesän mittaan tarjolla. Vipattaako tanssijalkaa? 60 VUOTTA täyttävällä Pyhäsalmen Suurlavalla järjestetään naistentansseja tiistai-iltaisin 20. elokuuta saakka. Kiuruveden Iskelmäviikkojen aikana tanssitaan myös maanantaina 15. heinäkuuta tangoillan merkeissä. Tiistain 16. heinäkuuta tanssit ovat Iskelmäviikon avajaistanssit. Kesätekemistä eläinrakkaille NIITTYRANNAN KOTIELÄINPIHALLA pääsee kesän aikana tutustumaan eläimiin. Kotieläinpiha on avoinna 9. kesäkuuta – 11. elokuuta välillä sunnuntaista tiistaihin. Muina aikoina kotieläinpiha on auki ajanvarauksella. KESÄ TUO myös lapsille ohjelmaa. Heinäkuussa lapsille järjestetään eläinleiripäivä, jonka ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisäksi kesän aikana järjestetään eläinkävelyitä sopivien päivien löytyessä. Urheilukisoja lapsille POHTI JÄRJESTÄÄ jälleen ikäreitä keskiviikkoisin 12. kesäkuuta alkaen. Lajit vaihtuvat viikottain ja sarjoja löytyy 15-vuotiaisiin saakka. Ikärit kisataan keskiviikkoiltaisin ja ilmoittautuminen päättyy saman päivän aamuna. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse. Viimeiset ikärit kisataan 24. heinäkuuta. Lisätietoa löytyy Pyhäjärven Sanomien urheilumuistiosta. PERINTEISET HIPPO-KISAT järjestetään Kihuviikon keskiviikkona. ti 9.7. Naistentanssit (Yölintu, Duo Peltola & Koivu) ke 10.7. Iltatori (Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys) ke 10.7. “Tuulahdus Wienistä”, Sanna Matinniemen konsertti pe 12.7. Kihutori avautuu pe 12.7. Yhteislaulutilaisuus pe 12.7. Haave-orkesteri pe 12.7. Akateemiset-yhtye pe 12.7. Vanhojen ajoneuvojen kulkue pe 12.7. Kihujen avajaiset pe 12.7. Rap-artisti Spekti pe 12.7. LEVI-äijä la 13.7. Laulutuokio la 13.7. Taikuri Puijon Torvi la 13.7. Tanssiopisto Uusikuu la 13.7. Kennelkerhon 60 v. juhlakulkue la 13.7. Kennelkerhon 60 v. JuhlaMatch Show la 13.7. Kihuset la 13.7. Reittiristeily la 13.7. Tulenliekki-orkesteri la 13.7. Benson Boogie Band la 13.7. Anniina & Jare –duo su 14.7. Jumalanpalvelus makasiinitorilla su 14.7. Kihu-Golf su 14.7. Ollintuokio seurakuntakeskuksella su 14.7. Kihujen päätöstanssit Hotelli Pyhäsalmessa Heinäkuu jatkuu ma 15.7. Tangoilta (Leif Lindeman, Rosette, Antti Ahopelto & Etiketti) ma 15.7. – ti 16.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 16.7. Naistentanssit (Saija Tuupanen ( eX-miehet, Pekka Juntusen orkesteri, Jere Toivonen) ke 17.7 Ikärit ke 17.7. Iltatori (Pyhäjärven eläkeläiset ry) la 20.7. – su 21.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 23.7. Naistentanssit (Sinitaivas, Guns Rosor) ke 24.7. Ikärit ke 24.7. Iltatori (Pyhäjärven nuorisoseura ry ja Pyhäjärven Sydänyhdistys ry) la 27.7. Grilliruokaristeily su 28.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 30.7. Naistentanssit (Teemu Roivainen, Energia, Ari Salo) ke 31.7. Iltatori (Lohvan kyläyhdistys ry ja Liittoperän kylätoimikunta) Elokuu ti 6.8. Naistentanssit (Reeta & Suvi, Pasi Kivimäki & N.Y.T) ke 7.8. Iltatori (MLL Pyhäjärven yhdistys ja Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry) su 11.8. St. Lake Golf alkeiskurssi ti 13.8. Naistentanssit (Taikakuu) pe 16.8. – su 18.8. FVWA Pohojonen kesäkauden päättäjäiset Emolahdessa la 17.8. St. Lake Cruising & Meet ti 20.8. Juhlatanssit (Virpi Piippo, Juha Vartiainen & Roulette) pe 30.8. – la 31.8. Marjoniemen Venetsialaiset la 31.8. Sataman venetsialaiset Avoimet kylät kutsuvat SUOMEN KYLÄT ry järjestää kesäkuussa valtakunnallisen Avoimet Kylät -tapahtuman. Pyhäjärveltä tapahtumassa on mukana kolme kylää. JOKIKYLÄN KIOSKILLA vietetään perjantaina 7. kesäkuuta Avoimet kylät -tapahtuman etkoja. Ohjelmassa on myös peräkonttikirppis. Herkullisista letuistaan tunnetulla kioskilla pidetään karaoketansseja kesäperjantaisin elokuun loppuun asti, juhannusta lukuunottamatta. KUUSENMÄEN SEUROJENTALOLLA järjestetään lauantaina 8. kesäkuuta Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttelyn avajaiset. RUOTASELLA, MÄKIKYLÄN monitoimitalolla voi lauantaina 8. kesäkuuta laulaa karaokea ja tutustua Kaivosmuseoon. St. Lake Cruising & Meet täyttää Hotellinrannan PYHÄJÄRVELLÄ ENSIMMÄISTÄ kertaa järjestettävä St. Lake Cruising & Meet -tapahtuma ottaa paikkansa Hotellinrannan uudistetulla satama-alueella elokuun 17. päivä. Tapahtuman ohjelmistossa on harrasteajoneuvojen kokoontuminen ja cruising eli ajoneuvoparaati, veloitukseton kokoperheen päivätapahtuma sekä iltabileet bändin tahtiin. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä tapahtumakoordinaattori Risto Mäkeläisen kanssa PyhäNet Oy sekä Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy. – Lasten päivätapahtuman teemana on Leikitään tulevaisuuden työkaluilla, jonka tarkoituksena on opettaa sekä kertoa myös työelämästä nykypäivän teknologiaa hyödyntäen, hän kertoo. Mäkeläinen on vuosien ajan järjestänyt Emolahti Meeting -harrasteajoneuvotapahtumaa, josta St. Lake Cruising & Meet on myös saanut vaikutteita. Tapahtumaan toivotaan mukaan runsaasti erilaisia harrasteajoneuvoja, niin autoja kuin moottoripyöriäkin. – 70 ensimmäiselle, jotka tuovat ajoneuvonsa alueelle näytille ja cruisingiin, tarjotaan risteilymahdollisuus luonnonkauniilla maakuntajärvellämme. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄTAHOT toivottavat myös paikalliset yritykset ja toimijat St. Lake Cruising & Meetiin tuomaan tarjontaansa ja toimintaansa esille. Tapahtuma huipentuu iltabileisiin, jonka musiikista vastaa Kotitalousvähennys plays Kotiteollisuus -yhtye. Taru Kyllönen Jaana Koski Sonja Kähkönen Jaana Koski Joonas Kärkkäinen Sonja Kähkönen Unsplash Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
• 24 PIHTIPUTAAN JA Pyhäjärven välillä olevalta parkkipaikalta lähtee polku kohti metsää. Polku on muodostunut siihen vuosien varrella, kun ihmiset ovat lähteneet kulkemaan samaa reittiä kohti Vuorijärven kalliota. Polku johtaa kallion päälle, josta on upeat näkymät Vuorijärven ja Raudanjärven suuntaan. Käki kukkuu koko vierailun ajan. VUORILAMPEA ESITTELEMÄÄN on lähtenyt nykyään Haapajärvellä asuva Heli Palo. – Lapsuudenkotini on tuossa viiden kilometrin päässä, joten täällä on aika monta kertaa tullut käytyä, hän kertoo. Hän on käynyt paikassa ensimmäistä kertaa 90-luvulla ala-asteen retkellä. Sen jälkeen hän on käynyt Vuorijärvellä useita kertoja, usein vain nauttimassa luonnosta. Erityinen muisto hänelle jäi paikasta myös viime keväänä. – Poikani käy täällä usein ystäviensä kanssa. Viime vuonna hän valmistui ylioppilaaksi, ja hän halusi, että hänen ylioppilaskuvansa otetaan täällä. Kalliolta lähtee polku myös alas Vuorijärven rantaan. Heli kertoo, että lapsena hän veneili järvellä perheensä kanssa. – Maisemat ovat hienot sieltäkin suunnasta, hän muistelee. NYKYÄÄN HELI käy suosikkipaikassaan noin kerran vuodessa. – Usein niin, että käy jollekin näyttämässä tämän paikan. Tämä on paikka, joka on kiva näyttää ihmisille, hän kertoo. Myös ensi kertaa paikalla vieraileva osaa nauttia paikan kauneudesta ja rauhallista. Vettä voisi jäädä tuijottamaan tunneiksi. Edes läpikotaisin kasteleva sadekuuro ei poista ajatusta siitä, että täällä on käytävä toistekin. Paikallisia Heli haluaa muistuttaa arvostamaan myös sitä, mikä on lähellä. – Pyhäjärvellä on tällaisia hienoja paikkoja, ei tarvitse lähteä kauas nähdäkseen kauniita maisemia, hän tiivistää. Paikalla vieraileville hänellä on kuitenkin erityinen pyyntö: – Täällä on yksi sääntö, eli avotulien teko on kielletty. Toivon, että ihmiset noudattaisivat sitä, jotta tämä pysyisi kaikille avoimena paikkana. TARU KYLLÖNEN Kesä 2024 PYHÄJÄRVEN OSAKASKUNTA TIEDOTTAA Pyhäjärven vesistöjä hoidetaan: • Istutuksin, yhteisarvoltaan n. 20 000€/vuosi • Vähempiarvoisen kalan pyynti (30-50tn/vuosi) • Vesikasvustojen niitto • Erillisiä kunnostushankkeita LISÄTIETOJA Pyhäjärven osakaskunta Juha Tikka 0400 187 121 Tarja Manninen 044 3500496 Tapani Liuska 040 560 9107 Pyhäjärven pilkkijät, Matti Rantonen 040 706 8575 www.pyhajarvenkalastusalue. PYYNTIRAJOITUKSET Maantienja rautatiesiltojen välinen alue sekä siltojen ympäristö rauhoitettu koko vuoden. Alueella on sallittu onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti ja tuulastus. Pyhäjoen virkistyskalastusalueella saa kalastaa vain sinne erikseen myytävillä luvilla. Ravustus kielletty Pyhäjärvessä sekä Komujoessa istutusten vuoksi. Komujoki ja Komujoen edusta Pyhäjärvessä rauhoitettu kokonaan kalastukselta. KATISKAPYYNTI Pyhäjärven osakaskunnan alueella. Pyynti edellyttää seuraavaa: • Valtion kalastuslupamaksu suoritettu (18-70v) • Vesialueen omistajalle suoritettu perusmaksu Katiskapyynti on vapautettu pyydysyksikkömaksuista seuraavin ehdoin: Kaikki katiskaan uineet (poislukien rauhoitetut), myöskin vähempiarvoiset kalat, korjataan talteen, eikä lasketa vesistöön vaan valitaan niille jokin muu tarkoituksenmukainen jatkotoimenpide. Tällä toiminnalla vähennetään vesistön kuormitusta ja rajoitetaan vähempiarvoisen kalakannan voimistumista. Katiska on merkittävä kuten muutkin seisovat pyydykset (KL33§ ja 39§)mukaisin selvin merkein. (KA 16§0) ohjeistaa että seisovat pyydykset merkitään lippukohoin. Kalatalousalueekka on vuokrattavana 2kpl Bajamaja-käymälää sekä Push Up-teltta 6x3m! ALAMITTARAJAT: Kuha 42cm, harjus 35cm Eväleikattu taimen 50cm (Rasvaevällinen rauhoitettu) Verkon solmuväli rajoitukset Pyhäjärvessä on verkon solmuvälin alaraja on 50mm pyydettäessä 10m syvemmiltä vesiltä. Ei koske muikkuverkkoa. Ajalla 1.7.-31.8. sallitaan pyynti verkolla, jonka solmuväli on vähintään 40mm. Verkkokalastuksessa tarvittava pyydysmerkkimäärä on 30m pituusportain ja 3m korkeusportain. Muista kalastuslain mukainen merkintä: liput, merkit, yht. tiedot, heijastin. Pyhäjoen yläosalla on kalastuslain 54§ onginta-, pilkintä ja viehekalastuskielto (LAPELY/1854/2024) Erillinen Pyhäjoen yläosan virkistysalue (n. 8km) tarjoaa elämyksiä virvelöintiin , uisteluun ja perhoiluun Pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta (1-4kg) istutetaan koko kesän. Kaikki lupatuotot käytetään istutuksiin. Jokivarressa kota-, ja grillikatos, laavuvarustuksella varustettuja taukoja nuotiopaikkoja. Närpiön paikka on poistettu. Liikenteelliset yhteydet sekä maantien kautta että Pyhäjärven vesistöä pitkin Junttiselän kautta jokiniskalle. Alueen karttoja saatavissa luvanmyyjiltä. Virkistysalueelle lupia myyvät: Vaskikello Jokikylän kioski www.kalakortti.com SEO Pyhäsalmi KALASTUSLUPAJÄRJESTELMÄ www.pyhajarvenkalatalousalue. Luvan myyjät SEO Pyhäsalmi www.kalakortti.com (Vieheluvat ja vesilintuluvat) 10€ /3 tuntia sis. max 1 lohikalaa. 15€ /vrk sis. max 2 lohikalaa. Alle 18v ja yli 70v 18-70 vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Ei viehekalastusmaksua Valtion kalastuksenhoitomaksu Uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Paikallinen viehekalastuslupa Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa Verkko, katiska, pitkäsiima, rysä tai muu pyydys ja ravustus Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. P yhäjärven ak kunta toivo aa kaikki k ävieraat tervetullei i Pyhäjärven viihty ille v ialueille! LUPAMAKSUT Alle 12v. -50% Täällä on yksi sääntö, eli avotulien teko on kielletty. Tuntikausia tuijotettava maisema Pyhäjärven Sanomien uudessa juttusarjassa lukijat pääsevät esittelemään suosikkikohteitaan Pyhäjärvellä kesätoimittajalle. Myös paikkakuntalaiset ja kesäpyhäkkaat voivat löytää juttusarjan kautta uusia helmiä tai palata vanhoihin suosikkipaikkoihin. Ensimmäisenä matkustetaan Vuorijärven maisemiin. Eksymisen arvoinen paikka: Parkkipaikalta kulkee polku kohti maisemapaikkaa. Parkkipaikka löytyy Elämäjärventien varrelta ja Google Maps tunnistaa paikan nimellä "Vuorijärvi pysäköintialue". Katso kuvagalleria verkosta! Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23