| 6/2021 2 PÄÄKIRJOITUS Jouko Tikkanen Uutisia netistä puutarha-sanomat.fi Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuote 4041 0089 PERNIÖ Kesä tuplaa S-marketin hevimyynnin s. 8 Kuuma kesä lisäsi Vainion veljesten suolakurkun menekkiä s. 34 NÄRPIÖ: Anders Lång: ”Det läckraste som Österbotten har att erbjuda” s. 22 Maalahden Marjat on 50 hehtaarin viljelmä s. 24 KAARINA Risto Tahvonen: ”Otsonivesi tulee korvaamaan torjunta-aineita” s. 16 LAITILA Mikolan tilan monipuolinen tuotanto vaatii organisointia s. 38 SAUVO Jari Suominen: ”Otsoniveden siirto on haasteellista” s. 19 Sisällys 6/2021 PUUTARHA-Sanomat on puutarha-alan tuorein media. Lehti ja sen nettilehti ovat puolueettomia ja ilman sidoksia olevia julkaisuja. Tarjoamme puutarha-alasta ja puutarhatuotteiden markkinoinnista uuden, innovatiivisen ja raikkaan näkökulman. Tervetuloa kehitykseen. TILAUSHINTA Vuosikerran hinta kestotilauksena 54 euroa (sis. alv 10%) TILAUKSET Sähköpostilla asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Puhelimitse 010 387 0880 Internetistä puutarha-sanomat.fi TOIMITUS Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@puutarha-sanomat.fi 0400 462 443 Toimittajat Joakim Snickars, Anna Kujala Taitto Taija-Tuulia Tammelin POSTIOSOITE PL 28 04131 Sipoo MEDIATIEDOT puutarha-sanomat.fi Ilmoitusmyynti Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 hannele.iskala@puutarha-sanomat.fi Ilmoitusmateriaali Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 20. elokuuta. Digitaalinen näköispainos vuodesta 2004 alkaen (5 euroa/lehti) puutarha-sanomat.fi —> lehdet Kestotilaajille arkisto on ilmainen. Copyright Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Pitempiin lainauksiin täytyy olla lehden kirjallinen lupa. Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ISSN 1459-9791, 20. vuosikerta Kustantaja Puutarha-Sanomat PS Oy PL 28, 04131 Sipoo 29.6.2021 PastoriPike kotimaisten kasvisten lähettiläänä MTK, SLC sekä perunanja avomaan vihannesten tuottajat aloittivat kampanjoinnin kotimaisten avomaakasvisten puolesta yhteistyössä K-ryhmän, S-ryhmän, Lidlin, Tuoreverkon ja Ålands Trädgårdshallin kanssa. Markkinointikampanjan keulakuvana on rap-artisti PastoriPike. Digija somekampanja kestää elokuun puoliväliin saakka. Kampanjan tavoitteena on lisätä kuluttajien kiinnostusta satokauden kasviksia kohtaan sekä kasvattaa kotimaisten avomaakasvisten kulutusta. Kampanjointi kohdistetaan erityisesti kaupungissa asuviin 18–25-vuotiaisiin nuoriin sekä 25–45-vuotiaisiin perheellisiin kuluttajiin. ”Hyvinvointia Suomesta” -otsikon alle rakentuva kampanja pyörii kesän ajan sosiaalisessa mediassa, YouTubessa, suoratoistopalveluissa sekä kauppojen omissa digimedioissa. Kampanjan keulakuvana on mm. Farmi Suomi -tv-ohjelmasta tuttu rap-artisti PastoriPike. PastoriPike (oikealta nimeltään Pierlin Mpaka Makumbu) on lähtöisin Kongosta ja hän on asunut 2-vuotiaasta Suomessa. LUE LISÄÄ >>puutarha-sanomat.fi 2.7.2021 Valion kauppa Heinon Tukusta onnistui Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi 30.6.2021 yrityskaupan, jossa Valio Oy hankkii Heinon Tukku Oy:n. Kaupan myötä Valio on entistä laaja-alaisempi kumppani ruoka-alan ammattilaisille. Vuonna 2019 KKV ei hyväksynyt sitä, että Kesko olisi ostanut Heinon. – Jatkossa olemme nykyistä laaja-alaisempi kumppani niille ruoka-alan ammattilaisille, joille laatu, asiakastarpeiden syvällinen ymmärtäminen ja toimitusvarmuus ovat avaintekijöitä. Heinon Tukku on perinteikäs perheyritys ja Valion omistajia ovat puolestaan suomalaiset maitotilalliset. Samanlainen arvopohja yhdistää meitä, sanoo kaupan myötä syntyvän uuden liiketoimintayksikön vetäjä Tuomas Sorri Valiolta. KKV selvitti Valion ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan kilpailuvaikutuksia. Kaupassa on kyse valmistajan ja tukkutoimijan yhdistymisestä. KKV:n selvitysten perusteella yrityskauppa ei johda Valion tai Heinon Tukun kilpailijoiden poissulkeutumiseen markkinoilta. LUE LISÄÄ >>puutarha-sanomat.fi 5.7.2021 Yara ostaa kierrätyslannoitteita valmistavan Ecolanin Yara Suomi Oy ostaa kierrätyslannoitteita valmistavan Ecolan Oy:n. Yaran tavoitteena on yhdessä viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden kanssa osallistua ilmastoneutraaliin ruoantuotantoon tarjoamalla kestäviä ratkaisuja, työkaluja ja osaamista kestävään viljelyyn. Tulevaisuuden ravinneratkaisuihin kuuluvat myös kierrätysravinteet ja Yaran strategisena tavoitteena on laajentaa tarjoamaa kasvavalle luomusegmentille. – Olemme tehneet hyvää yhteistyötä Ecolanin kanssa ja nyt voimme entistä paremmin yhdistää Ecolanin ja Yaran osaamista kierrätyslannoitteiden edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena on tarjota kierrätyslannoitteita Suomen lisäksi myös laajemmin Euroopan markkinoilla, toteaa Timo Räsänen, Yaran erikoistuotteiden johtaja. Yrityksen perustajan Hannu Tukiaisen navetassa Liperissä alkanut pienimuotoinen teollinen toiminta on kasvanut Korona Investin rahoituksella yhdeksi Suomen johtavista kiertotalouden teollisuusyrityksistä. LUE LISÄÄ >>puutarha-sanomat.fi KOKO SUOMI Mansikkakausi on ollut haasteellinen s. 3 Markkinat: Helteet kypsyttävät satoa ja pellolla työskenteleviä s. 5 Karjulan kolumni: Ymmärrystä kaivataan s. 21 EURA Jukka Sonkkila: ”Ukrainalaiset työntekijät ansaitsevat kiitoksen” s. 36 KIURUVESI Aikaista satoa paikallismarkkinoille s. 28 VESANTO Marjanviljely on Savirantojen elinkeino s. 12 RIIHIMÄKI Korona innosti itsepoimintaan Piirosen Marjamaalle s. 30 ESPOO Vuoden Lidl-myymälä löytyy Espoosta s. 11 LIPERI Jaakkolan pensasmustikat tunneleihin s. 14 SIPOO Skogsterin puutarhassa ollaan kesäkukkavuoteen tyytyväisiä s. 32 KESÄLAHTI Kupiaisen marjat matkaavat öisin s. 10 UUKUNIEMI K-kyläkauppa tuo elämää Niukkalaan s. 6 PORVOO Antellin tomaatit ovat haluttuja s. 25 Antells tomater är efterfrågade s. 27 HELSINKI Tammilehto optimoi hernejakelun s. 4 Mahdollisuudet käyttöön Suomessa on ensimmäisenä maailmassa ratkaistu otsonin käyttömenetelmät kasvinsuojelussa. Lähivuosina voimme torjua monia sienitauteja ja joitakin tuholaisia ilman torjunta-aineita. Otsonivesi on hyvä lisä käytössä olevaan biologiseen kasvinsuojeluun. Kotimaisten kasvisten puhtaus saa lisää katetta. Meillä on tutkimuksen siivittämänä monia muitakin ylivoimatekijöitä. Sammaleen käyttö kasvualustana on saanut jo hyvän jalansijan ammattipuutarhoissa. Turvekeskustelu lisää vauhtia uusiutuvan sammaleen yleistymisessä. Ympärivuotinen kasvihuonevihannesten viljely tuottaa maailman parhaat sadot: 200 kiloa kurkkua ja 900 salaattia neliöltä vuodessa on jo monelle puutarhalle rutiinia. Vertikaaliviljelyn automaatiossa suomalaiset yritykset ovat kärjessä. Kaikkea tutkittua ja testattua tietoa ja tekniikkaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty. Kasvihuoneisiin on kehitetty järjestelmä, jossa pisaraverhon avulla voidaan poistaa ylimääräistä kosteutta, laskea lämpötilaa ilman tuuletusta ja pitää korkeampaa CO2-tasoa. Ilmastonhallinta nostaisi satoa entisestään ja hukkalämpö voitaisiin ottaa hyödyksi lämmityksessä. Kovin harva kasvihuoneyritys on kuitenkaan käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväksi. Toinen hyödyntämättä jäänyt innovaatio – jakojuuriviljely – esiteltiin Puutarha-Sanomat lehden numerossa 9/2012. Professori Risto Tahvonen kertoi, että toinen puoli kasvihuonekurkun tai tomaatin juurista on laimeahkossa ravinneliuoksessa ja toinen puoli väkevämmässä liuoksessa. Näin kasvin vedensaanti voidaan turvata ja sadonlisäys on kesällä 20 prosenttia. Teknisesti menetelmä on helposti toteutettavissa nykyaikaisilla viljelmillä. Vientimahdollisuudet ovat lähes kokonaan hyödyntämättä. Tunnelimarjoilla vientiin olisi mahdollisuudet. Yhteiset vientitoimet kannattaisi aloittaa nyt, kun kotimaassa kannattavuus on vielä kunnossa. Utnyttja möjligheterna I Finland är vi världsledande inom odling av växthusgrönsaker. Ännu finns det ändå möjlighet att förbättra mycket. I Finland har det utvecklats ett system där man med hjälp av en droppgardin kan avlägsna överlopps fukt, sänka temperaturen utan att vädra och ha en högre koldioxidhalt. Klimatkontrollen höjer skördenivån ytterligare och spillvärmen kan utnyttjas i uppvärmningen. Systemet är färdigt, men få växthusodlingar har det i bruk. Ozonvatten är en ny möjlighet inom växtskyddet. Det kan ersätta bekämpningsmedel och producera ännu renare grönsaker. Det lönar sig att ta vara på möjligheterna.
6/2021 | 3 Jatkuu seuraavalla sivulla n – Keväällä näytti vielä hyvältä, kun talvivaurioita ei ollut ja halloista selvittiin. Pitkän hellejakson vuoksi joillakin tiloilla marjoja on jäänyt peltoon, kun ei ole ehditty keräämään marjojen kypsyessä nopeasti, sanoo Tarja Matomäki. – Vaikka viljelmillä on yleisesti kastelumahdollisuus, ovat kuivuus ja nopea kypsyminen pienentäneet marjakokoa. Meillä on ollut Keski-Euroopan ilmasto. Matomäellä on Huittisissa omaa tunnelituotantoa ja hän toteaa, että tunnelimansikka on myös kärsinyt liiasta kuumuudesta, vaikka tunneleissa kasvien vedensaanti on varmaa. – Kirkkaan muovikatteen alla on kuumempaa kuin avomaalla, mutta jos tunneli on katettu erikoismuovilla, lämpötila saattaa olla alempi. Tiedotus meni perille Mansikan pääsatoa alettiin kerätä Etelä-Suomessa jo ennen juhannusta. – Liiton tiedotus aikaisesta marjavuodesta meni hyvin läpi. Iso kiitos asiakkaille, että markkinat lähtivät vetämään. – Vaikka Suomi on pitkä maa, niin tänä vuonna marja kypsyi lähes yhtä aikaa myös pohjoisessa, toteaa Tarja. Tarja Matomäki tietää kustannusten nousseen mm. koronan johdosta ja marjasta saadut hinnat alentuneen. – Yritysten tulokset vaihtelevat, mutta taloudellisesti tämä ei ole huippu millekään tilalle. Marjakauppaa yötyönä Kari ja Marketta Suominen kuljettavat poikiensa Jarnon ja Jannen yritysten mansikkaa Helsingin Tukkutorille. – Sato on ollut normaali, mutta hinnat ovat olleet heikot. Marja-aika jää lyhyeksi, summaa Kari Suominen mansikkakesän. Kari (71 v.) kertoo työrupeamansa alkavan illalla kello 21 aikoihin, jolloin hän lastaa marjat Sauvossa ja Paimiossa sijaitsevilta tiloilta kuorma-autoon. – Ajamme kuorman Helsinkiin, jossa olemme yöllä kello 1 aikaan. Ensimmäiset asiakkaat tulevat kello 2 aikoihin valitsemaan parhaat marjat. Myös marjoja eteenpäin toimittavat tulevat aikaisin. Kuorma on tyhjä aamulla kello 6–7 aikoihin. Suomiset ajavat kotiinsa Sauvoon, jonne matka kestää kuorma-autolla 2,5 tuntia. Sen jälkeen Kari jää päivystämään tilauksia ja Marketta pääsee nukkumaan. Vuoro vaihtuu kello 15, jolloin Kari aloittaa 4–5 tunnin unensa. – Kun tekee säntillisesti saman aikataulun mukaan, niin yötyöhön ja päiväuneen tottuu. Ensimmäinen viikko on vaikeinta. Tätä kestää 2–3 kuukautta kesäkuun alusta elokuulle, joskus syyskuulle saakka, kertoo Kari. Suomiset lähtevät syyskylvöjen jälkeen Espanjan kotiinsa kylmimmäksi ajaksi, jos koronatilanne sen sallii. Konkariviljelijä kärsii koronasta Sipoolainen Anders Åström on harmissaan, kun korona on vienyt häneltä salaatin markkinat. Åström viljelee 5 hehtaarin alalla suurikokoisia ja värikkäitä salaatteja. – Aiemmin salaatit ovat menneet hotelleille ja ravintoloille. Korona on vienyt sieltä asiakkaat. Turistit puuttuvat ja hotellit käyvät tyhjinä. Åström ei pakkaa salaatteja, minkä vuoksi vähittäiskaupat eivät ota niitä korona-aikaan myyntiin. Hallija torikauppiaat myyvät kuitenkin pakkaamatonta salaattia. Åström (78 v.) sanoo käyneensä Tukkutorilla vuodesta 1964 ja hän arvelee olleensa torilla nykyisistä viljelijöistä pisimpään. – Tarkoitus on ollut jatkaa viljelyä niin kauan, kun kuorma-autokortti on voimassa. Sitä täytyy uusia kahden vuoden välein. = Mansikkakausi on ollut haasteellinen Hedelmänja Marjanviljelijäin Liiton puheenjohtaja Tarja Matomäki toteaa mansikkakesän olleen mielenkiintoinen. Marketta ja Kari Suominen kuljettavat ja myyvät poikiensa yritysten mansikat. Metsämustikat ovat yritysten työntekijöiden poimimia ja heidän tuloaan.
| 6/2021 4 Kysy tukkukaupastasi Hultholmin hyviä vihanneksia. Oy K Hultholm Ab Niclas Hultholm, toimitusjohtaja Strandvägen 4420, 66200 KORSNÄS Ve xa -p ro je kt in vi h an n es as et el m a Hyvää Hultholmilta Hyvää Hultholmilta on luotettava laadukkaiden tomaattien ja kurkkujen toimittaja ympäri vuoden. viljelee koko tomaattiskaala: punaista, kirsikkaa, luumua jne. toimittaa kotimaista kurkkua ja tomaattia rajoitetusti myös talvella. huolehtii siitä että sopimusviljelijät ovat ammattitaitoisia. Hultholmin laatuketju lähtee viljelystä ja jatkuu asiakkaittamme kautta kuluttajalle saakka. lajittelee tomaatit ja kurkut pakkaamolla erittäin tasalaatuisiksi. Tuotteet jäähdytetään kestämään tuoreina koko kauppakierron ajan. on keskellä Suomen vihannesaittaa, Korsnäsissä Pohjanmaalla. n Tapio, Vesa ja Eija Tammilehto ovat tulleet jo aamuyöstä Tukkutorille kohtaamaan asiakkaita. Vesa työskentelee läppärinsä kanssa. – Löysin OptimoRoute-ohjelman, jonka avulla optimoin jakeluautojemme reitit. Tallennan tilaukset excel-taulukkolaskentaohjelmaan, josta liikenneohjelma noutaa kohteet ja laskee kolmelle jakeluautolle, mikä niistä saa minkäkin pudotuspaikan. – Voin hienosäätää jakelua sen mukaan, mikä on kunkin kuljettajan toiveet ja taidot. Lähetän jakelureitin sitten heidän puhelimiinsa, kertoo Vesa. Tammilehtojen autoilla on 70 pudotuspaikkaa. Jakelualue on laajentunut pohjoiseen, Lahden ja Tampereen suuntiin. Vesa näkee läppärinsä kartalta, missä mikäkin auto on menossa. – Jos asiakas kyselee toimitusta, voin kertoa, monenko minuutin kuluttua kuorma on laiturissa. Tammilehdot viljelevät silpoydinhernettä tänä vuonna 480 hehtaarin alalla. Työntekijöitä on 180 henkilöä. – Vuokrapellot ovat laajalla alueella eikä kastelua ole järjestettävissä. Keväällä kylvöt olivat vaikeuksissa, kun Uudellemaalle tuli 100 millimetrin sade. Vaikeuksista huolimatta olemme pystyneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin laadukkaalla tuotteella, kertoo Tapio Tammilehto. Tammilehdot saivat tänä vuonna käyttöönsä kokoontaitettavat IFCOn laatikot. – Se helpottaa, kun ei tarvitse huolehtia laatikoiden palautuksista. Meidän vastuu loppuu siihen, kun jätämme laatikot kauppaan. Viikoittain ilmoitamme Keskolle ja Inexille, kuinka monta laatikkoa on jätetty niiden kauppoihin, kertoo Vesa. Tammilehdot aikovat hankkia alipainejäähdyttimen ensi kaudeksi. Myyjän mukaan se moninkertaistaa herneen säilyvyysajan. – Tähän saakka tärkeää on ollut aika poiminnasta asiakkaalle. Alipainejäähdytys voi tehdä mahdolliseksi sen, että voimme poimia herneet silloin, kun ne ovat parhaimmillaan. Asiakkaat saavat siten aina parhainta mahdollista laatua, kun varastoinnissa tuote säilyy priimana, suunnittelee Vesa. = Vesa Tammilehto optimoi jakelureittejä aamuyöstä Tukkutorilla. Tammilehto optimoi hernejakelun
6/2021 | 5 Markkinat | KOTIMAISTEN VIHANNESTEN SADONKORJUU JATKUU! HERKUTELLAAN KOTIMAISILLA! Laajassa valikoimassamme on vihanneksia, hedelmiä, yrttejä, marjoja ja sieniä ympäri vuoden kilpailukykyiseen hintaan . Vastuullista satoa! n Kari Lyytinen Tuoreverkosta kertoo, että kuumuus on tuhonnut jäävuorisalaattikasvustoja. – Myös parsaja kukkakaalista on niukkuutta. Varhaiskaalin menekki on helteillä ollut heikkoa, ja kaalille etsitään vientireikää. Lyytinen epäilee, että kesähelteet voivat vähentää varastotuotteiden määriä. – Kun varjossa on ollut pitkään 30 astetta lämpöä, niin pellolla on 40 astetta. Se syö miestä. Viljelijät sadettavat öisin ja yrittävät pärjätä muutaman tunnin yöunilla. Työntekijätkään eivät jaksa täyttä päivää ja pyörtymisiä on ollut. Tuoreverkolla on sopimustuottajia eri puolilla maata, ja siedettävimmät olosuhteet ovat olleet Vaasan seudulla. Arto Hyytiäinen Forssasta toteaa kuumuuden olevan erittäin poikkeuksellista. – Meillä oli sadekuuroja juhannuksen alla ja porkkanan naatit ovat vielä pystyssä. Pitkän ajan ennusteet kuitenkin kertovat kuivan kauden jatkuvan jopa elokuun loppuun. Kaikille lohkoille kastelua ei pystytä järjestämään. – Meillä uuden porkkanasadon pussitus aloitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Markkinat ovat vetäneet toistaiseksi hyvin. Hintojen lasku on ollut hitaampaa johtuen ehkä heikoista sato-odotuksista. Perunaa Balttiaan Antti Kuusisto Luonnosta Finland Oy:stä kertoo varhaisperunan menekin olleen juhannuksesta lähtien heikkoa ja sen peltohinta on painunut lähes samalle tasolla kuin talviperunan. – Tarjontaa on likaa ja yleisesti varhaisperunan hinta on 20–22 senttiä kilolta lajikkeesta ja erästä riippuen. Suomessa on Euroopan halvin perunanhinta. – Halpuus on mahdollistanut viennin. Me olemme vieneet varhaisperunaa Balttiaan jo miljoona kiloa, kertoo Kuusisto. Kuusiston mukaan kuivuus alkaa haitata perunan kasvua monin paikoin. – Lapväärtissä on ollut parhaiten sadetta. – Satonäkymistä ei vielä osaa sanoa, mutta kuivuus ja Helteet kypsyttävät satoa ja pellolla työskenteleviä Kesäja heinäkuu ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä. Hellepäiviä mitattiin jo kesäkuussa 25 kappaletta, ja putki on jatkunut. Sateita on ollut poikkeuksellisen vähän. Katja Janger noutaa Tukkutorilta nippuvihanneksia. Tämä lava on menossa Turun vanhatien varrella olevan Kasvihuoneilmiön pihamyyntiin. liika lämpö tulevat leikkaamaan satoa. Perunalle optimilämpötila on 20 astetta – 30 astetta hidastaa kasvua. Talviperunaa riittää pakkaamoilla heinäkuun loppuun saakka. Tomaatilla tasapaino Stefan Skullbacka Närpiön Vihanneksesta kertoo helteen koettelevan tomaattija kurkkukasvustoja. – Meidän tomaatinviljelijöillä on kasvuston vaihdot alkamassa ja se vähentää tuotantomääriä. Pyöreän tomaatin markkinatilanne on tasapainoinen, mutta erikoistomaateissa on ollut hintapainetta. – Myös kasvihuonekurkku on juhannuksen jälkeisen kaupankäyntikrapulan selvittyä ollut tasapainossa. Skullbacka toteaa tämän kesän markkinoiden olleen viime vuotta paremmat ja hintojen romahduksilta on vältytty. Niclas Hultolm Oy K Hultholm Ab:stä sanoo markkinoiden olevan tällä hetkellä OK. – Meillä tomaattimäärät ovat isot ja kauppa on käynyt hyvin, vaikka kilpailevia vihanneslajeja on kaupoissa runsaasti tarjolla. Ehkä lämpimillä keleillä syödään tomaatteja paljon salaateissa. – Pitkä hellejakso pienentää satoja; se ei ole vielä näkynyt, mutta se tulee näkymään. Kirsikkatomaatteja on Hultholmin mukaan tullut myyntiin ennätykselliset määrät. – Rasian veroton listahinta on Pohjanmaalla ollut 70 senttiä, jolloin sen myyntihinta kulujille on reilusti alle 2 euron. Vähittäiskaupoissa on tarjolla runsaasti myös ulkomaisia kirsikkatomaatteja, mutta sehän ei ole meidän päätettävissä. =
| 6/2021 6 www.ath.ax Hedelmää ja vihanneksia aurinkoiselta Ahvenanmaalta. Frukt och grönsaker från soliga Åland. n Uukuniemi on Etelä-Karjalan pohjoisin ja itäisin alue, joka oli vuoteen 2005 saakka itsenäinen kunta. Se menee kiilanmuotoisen Venäjän rajaa pitkin päättyen Pyhäjärveen. Nykyisin Uukuniemellä on noin 300 vakituista asukasta. Ennen sotia Uukuniemellä oli 6000 asukasta, mutta viisikuudesosaa kunnan pinta-alasta jäi rauhanteossa Neuvostoliiton puolelle. Etelä-Karjalan osuuskauppa lopetti Uukuniemen ainoan Sale-myymälän Niukkalan kylältä 2015 kannattamattomana. – Sen jälkeen on kaksi yrittäjää koettanut pitää kauppaa. Nyt tämä on kolmas ponnistus, kertoo monitoimimies Jouni Suppola, joka aloitti kauppiaana 2019. – Olin vuoden villinä, ja sitten vuonna 2020 Kesko esitti ryhtymistä sopimuskauppiaaksi. Kysymys ei ole ketjusta, joten saan päättää itse asioista. Sopimuksen myötä sain myyntiin Pirkka-tuotteet ja asiakkaat saavat Plussa-pisteitä. Jotta valot eivät kylältä sammuisi… Jouni sanoo, että hänen kauppansa on varmaan ainoa voittoa tavoittelematon kyläkauppa. – Minulle on ilo, että Niukkalanmäellä on pöhinää ja valot eivät sammu talvellakaan. Meidän baari on uukuniemeläisten kokoontumispaikka. Kotiseuturakkaus ei kuitenkaan jarruta kaupan kääntämistä kannattavaksi. – Pyhäjärven rannoilla on 500 vapaa-ajan asuntoa. Kolmen kuukauden tuloksella voimme pitää kaupan talvellakin auki. Uuttera kauppias on koonnut pitkän listan palveluita, joita hyödyntävät sekä kesämökkiläiset että vakituiset asukkaat. Kaupalla on postipalvelut ja kyläapteekki, josta asiakkaat voivat noutaa reseptilääkkeensä. Kauppa on Veikkauksen asiamies ja Alkon noutopiste. Polttoaineen jakelu palvelee autoilijoiden lisäksi veneilijöitä ja talvella kelkkailijoita. – Palveluista tulee kaupalle pikkuhiluja, mutta ideana on, ettei niiden takia tarvitse lähteä Parikkalaan, jossa tehtäisiin sitten myös ruokaostokset. Paikallisia tuotteita myyntiin Jouni Suppola sanoo rakentavansa luottamusta asiakkaisiin. – Pidensimme perjantai-illan aukioloa kello 21:een, jotta mökeille tulijat voisivat tehdä ostoksena meiltä. Pyrimme pitämään myös valikoimaa yllä niin, että asiakkaat voivat luottaa saavansa haluamansa meiltä. Kespro toimittaa tilaukset kahdesti viikossa kauppaan. Valion auto käy kolmesti viikossa ja lisäksi juomatehtaat toimittavat tuotteitaan. Kaupasta myydään mökkiläisille yrttiamppeleita ja kukkia, sillä yksi työntekijöistä on floristi. – Hankin mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita. Meillä on biisonin lihaa, kun Uukuniemellä on biisonifarmi. Mansikat, perunat, tomaatit ja juurekset tulevat paikallisilta viljelijöiltä. Kerimäkeläiseltä tilalta saamme luomuruisleipää, listaa Suppola. Kauppakiinteistöksi on saneerattu entinen Osuuspankin tila ja kassaholvi on kylmiönä. Kauppa ei ole saanut kyläkauppatukea, ja on itse kustantanut pakasteja kylmiölinjojen uusinnan. Jouni Suppola ei joutunut kylmiltään kauppiaaksi, sillä hän oli ollut 50-vuotiaaksi Keskon maatalouskaupassa. Taimituottaja kyläkauppiaana: Kyläkauppa tuo elämää Niukkalaan Kyläkauppias Jouni Suppolalla on monta intohimoa. Viljelijät tuntevat hänet varmennettujen marjataimien tuottajana. Kotiseutuihmisenä hän järjesti kauppapalvelut Uukuniemen Niukkalaan. PUUTARHA-SANOMAT | UUKUNIEMI Jouni Suppola on noutanut lähiviljelmältä tomaatteja myyntiin Uukuniemen kyläkauppaan.
6/2021 | 7 – Kävin Keskon kauppiasvalmennuksen 2010. Se oli hyvä koulutus. Monialayrittäjä osaa delegoida Suppola on ollut 8 vuotta LähiTapiolan maatila-asiantuntijana ja palkkatyö jatkuu edelleen. Vuonna 2013 hän osti kaverinsa kanssa Kesälahdelta Marjoniemen Taimitarhan, nykynimeltään Marjoniemi Garden Oy:n. Lisäksi Suppolalla on maaja metsätila Uukuniemellä. – Kaupalla en itse ehdi paljoa olla, mutta osaan delegoida. Kesäisin on neljä palkattua työntekijää ja talvisin kaksi. Tilat on suunniteltu niin, että kassahenkilö voi ympäri kääntymällä hoitaa myös baarin myyntiä. Jouni Suppolalla riittää energiaa kotiseututyöhön. Hän on Uukuniemen seuran varapuheenjohtaja ja seura järjesti heinäkuun alussa Uukuniemen juhlat ja pitää toria Uukuniemen kärjessä olevan pitäjänkirkon pihalla. Suppola on ollut puuhamiehenä Kummun kyläkoulun pelastamisessa. Sitä pitää yllä osakeyhtiö, joka on nimennyt mäellä sijaitsevan koulun Kummunkorkea Koulu Oy:ksi. Koulu on juhlatilana ja koulun tiloja on vuokrattu asuinkäyttöön, jotta saataisiin paikkakunnalle lisää asukkaita. = Jouni Suppolalla on monta rautaa tulessa. Vuonna 2013 hän ryhtyi taimitarhayrittäjäksi yhdessä Tuomo Kokkosen kanssa. Lue arkistosta ”Kotimaista takuutainta Kesälahdelta” -artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 6/2018, puutarha-sanomat.fi —> lehdet (lehden hinta 5 /€, tilaajille koko lehtiarkisto on ilmainen). ROUSKUVAN RAIKASTA JA RAPEAA! www.makitalonfarmi.fi UUTUUS! Jotain poikkeavaa tässä on Luonnonmukainen kasvatustapamme pitää salaatin nitraatin määrän poikkeavan vähäisenä. Lue lisää www.ikaalistenluomu.fi Ikaalisten Luomun salaatti näyttää ihan tavalliselta salaatilta, mutta sen salaisuus piilee pintaa syvemmällä. Esitteet, kuvastot, logot pakkaussuunnittelu, nettisivut, kaikki yrityksesi graafinen suunnittelu TTT Graafinen Suunnittelu 040 572 9272 www.ttt-gs.fi
| 6/2021 8 Puh. 017 281 1133 Avomaan salaattivalikoima nyt parhaimmillaan www.suvituore.? Aurinkoisen kesän ja raikkaan sateen kasvattamat salaatit suoraan viljelijältä. Nauti terveellisistä ja turvallisista suomalaisista salaateista. n Perniön S-market on hyvällä paikalla Salo-Tammisaari -tien varrella, josta haarautuu tie Kemiönsaareen ja Särkisaloon. Risteysalueella on myös ABC-liikennemyymälä ja kaupparakennuksen sisällä ovat Alko ja apteekki. – Lähistöllä on paljon kesämökkejä ja mökkiläiset käyvät meillä tekemässä ostoksiaan. Kesällä myynti on puolet suurempi kuin talvella ja hedelmien ja vihannesten osuus kasvaa vielä muita elintarvikkeita voimakkaammin, kertoo marketpäällikkö Anssi Lahti. Perniöstä kotoisin oleva Anssi on ylpeä paikallisten tuotteiden runsaudesta, sillä onhan lähistöllä hyvin laajaa ja monipuolista puutarhatuotantoa. Tiskeissä on mm. Vaanelan puutarhan tomaatteja, Vihannestila Ahlqvistin sipulinippuja, Lassen Luomun salaatteja, Kallelan tilan kaaleja, Hultan tilan perunaa, Veljesten kurkkua sekä Meritalon hilloja ja mehuja. – Paikallisuus näkyy myös henkilökunnassa, jonka määrä lähes tuplaantuu kesäksi. Pystymmekin tarjoamaan monelle paikkakunnan nuorelle kesätyötä. Anssi toteaa korona-ajan lisänneen kotimaan matkailua, mikä näkyy myynnin kasvuna. Market uudistettiin S-market Perniö on yksi Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) yhdestätoista S-marketista. Osuuskauppa toimii Läntisellä Uudellamaalla ja Salon Seutukunnassa 8 kunnan alueella. S-ryhmä uudistaa kaikki S-marketit ja Perniön S-market uudistettiin uuden konseptin mukaiseksi toukokuussa. Myymälän myyntipinta-ala on 1500 neliötä, mihin ei tullut muutosta. – Pystyimme toteuttamaan uudistuksen niin, että se häiritsi mahdollisimman vähän asiakkaita. Liikerakennus on valmistunut 2013 eikä rakenteisiin tarvinnut puuttua. – Remontti oli meidän myymälässämme odotettu. Saimme paistopisteen, kuumajuomapisteen, pikakassat ja myös take away -palveluihin panostettiin. Sininen väri muuttui harmaaksi. Kohdevalaisimet tulivat heviin ja leipään. Juomaosasto koki suurimmat muutokset, listaa Anssi. – Myymälään on luotu lämmintä sekä skandinaavisen avaraa ja valoisaa vaikutelmaa muun muassa puupinnoilla. Trendit ja sesongit nostamme esiin aiempaa vahvemmin ja valikoimien uutuustuotteita sijoitetaan hyllynpäätyihin, joista asiakkaat saavat uusia ideoita arkeen, luonnehtii Anssi. Hevin kalusteet vaihtuivat tummiksi ja puolikaaren muotoiset tarjottimet tuovat Perniön S-market: Kesä tuplaa hevimyynnin Kesä on mökkipaikkakunnilla olevien kauppojen kulta-aikaa. Perniön S-marketilla on hyvät pelikortit, kun kauppa sijaitsee keskellä monipuolista puutarhatuotantoa. Kaupassa on hyvä työilmapiiri, mikä tarttuu myös asiakkaisiin. PUUTARHA-SANOMAT | PERNIÖ Anssi Lahti on ylpeä paikallisista tuotteista, jotka täyttävät satokausipöydän.
6/2021 | 9 22000 14001 Kuoripäällistä perunaa eri muodoissa, eri kokoisissa pakkauksissa. Oskalad potatis i alla former. Puh. 0400 340 170 • Fax 0420 340 170 info@lp-peruna.fi tuotteet hyvin esille. Anssin mukaan myymälässä on nyt entistäkin herkullisempi hedelmäja vihannesosasto. Vuoden esimies 2020 Marketpäällikkö on hyvin tyytyväinen muuttuneeseen ilmeeseen, kun asiakkailtakin tulee myönteistä palautetta. Anssi Lahti on vastannut Perniön S-marketista kolme vuotta, kaikkiaan hän on ollut S-kaupan palveluksessa 14 vuotta. Hänet valittiin vuonna 2020 SSO:n parhaan palvelun esimieheksi. Valinnan perusteluissa työkaverit sanoivat pomonsa olevan huumorintajuinen, mutta tarvittaessa jämäkkä. Hän on aidosti kiinnostunut työntekijöistään, muistaa kiittää heitä ja tsemppaa joka päivä eteenpäin hyvällä asenteella. – Hyvästä työilmapiiristä kaikki lähtee. Työpaikan fiilis tarttuu myös asiakkaisiin. Tyytyväiset asiakkaat ovat paras tae sille, että myynti käy ja tulosta syntyy, sanoo Anssi Lahti. = K-ryhmä uudistaa kauppaverkostoaan vuosittain merkittävillä summilla: tänä vuonna kauppaverkostoon investoidaan 120 miljoonaa euroa. – Olemme havainneet, että yksi monistettava ketjumalli ei toimi joka paikassa, vaan tarvitaan kauppatasolle menevää asiakasymmärrystä ja sitä, että jokainen kauppa löytää omat ainutlaatuiset kilpailuetunsa. Siksi K-ruokakaupat toimivatkin kauppakohtaisella liikeidealla, jossa paikallinen kauppias rakentaa omat paikalliset vahvuutensa ketjun kilpailuetujen päälle, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli sanoo. Vuosina 2015–2020 K-ryhmä investoi lähes miljardi euroa kauppaverkostoonsa. Tulevina vuosina investoinnit jatkuvat merkittävinä K-kaupat uudistuvat 120 miljoonalla eurolla ja pelkästään vuonna 2021 toteutetaan noin sata kauppauudistusta. Investoinnit jakautuvat ympäri Suomen – pääpaino kuitenkin on kasvukeskuksissa. – Suomalaiset ruokakaupat ovat tasoltaan maailmanluokkaa ja kansainvälinen huomio kertoo kauppakohtaisten liikeideoiden toimivuudesta. Suomen päivittäistavarakaupan kova kilpailu kirittää osaltaan kauppojen uudistustahtia, jossa K-ryhmä haluaa jatkossakin olla innovatiivisin toimija. Akselin mukaan tällä hetkellä maailmalla ruokakaupan trendeinä ovat mm. perinteisen ruokakaupan ja foodservice-sektorin osittainen sulautuminen, paikallisuus ja lähiruoka, kestävä kehitys ja erilaiset digitaaliset ratkaisut kuluttajien auttajina. Sari Niittynen vastaa S-market Perniön heviosastosta.
| 6/2021 10 n Pohjois-Karjalan eteläosa on merkittävä marjanviljelyn keskittymä. Pekka Kupiainen kerää marjoja Kesälahdelta, Kiteeltä ja Kerimäeltä, joka kuuluu jo Etelä-Savoon. – Mukana on sekä pieniä että isoja marjatiloja. Marjat kerätään tiloilta omilla kylmäautoilla ja kuljetukset lähtevät asiakkaille illalla 8–9 maissa ja ovat aamulla perillä. Osa tiloista tuo marjat itse meidän kylmiöön. Pekan yritys M.Kupiainen Oy on perustettu 1981. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 2,6 miljoonaa euroa. – Firman nimi on isän peruja, toteaa Pekka. Pekka aloitti marjauran 13-vuotiaana isänsä apuna Joensuun torilla, jossa heillä oli toripaikka 40 kesää. – Silloin ei ollut kylmälaitteita, vaan mansikat poimittiin yöllä ja aamuksi ne vietiin torille. – Alkuun ruokakaupat eivät myyneet mansikkaa, sillä se oli vaikea tuote. Ensimmäiset kaupat aloittivat myynnin -60 ja -70-lukujen taitteessa. Kylmäketju tiloilta kauppoihin Kolmisen vuosikymmentä sitten Pekka alkoi toimittaa mansikoita ja vadelmia Helsinkiin torikauppiaille. Tukkutorilla hän on käynyt kymmenen vuoden ajan. Nykyisin vähittäiskauppiaat ovat tärkein asiakasryhmä. – Toimitan marjoja Helsingistä Joensuuhun. Nykyisin monet kaupat ovat auki läpi vuorokauden, mikä helpottaa toimitusta. Kupiaisella on puolenkymmentä kuorma-autoa, joista yksi on perävaunullinen. Marjat lastataan kylmäkuljetukseen pudotuspaikkojen mukaisessa järjestyksessä niin, että perälle sijoitetaan ensin pudotettavat lavat. Ennätysaikainen marjavuosi Jokainen marjavuosi on erilainen. Tänä vuonna mansikat kypsyivät ennätysaikaisin ja tarjonnasta oli etelässä kovaa ylipainetta jo ennen juhannusta. – Tiedotus ja kauppojen kovat tarjoukset auttoivat ja laatikkokauppa lähti käyntiin, toteaa Pekka 30.6. tehdyssä haastattelussa. Pekan olemus on lupsakka ja hän kestää kiivastahtista marjakauppaa ilman suurempaa stressiä. Huoli toimialan kannattavuudesta on kuitenkin aina läsnä. Pekka toteaa kesäkuun lopun tuottajahintojen olleen laatikkokaupassa 3,50–4,50 euroa verollisena, rasiamarjasta oli saanut 5 euroa kilolta. – Kun laatikkohinta menee alle 20 euron, kaikkien tilipussi jää ohkaiseksi. Kulut eivät jousta, vaikka marjan hinta halpenee. Pekalla on itsellään maataloutta, mutta hänellä ei ole omaa marjanviljelyä. Hän tietää, että viljelijöiden tuotantokustannukset ovat nousseet. – Tiloilla paperisota on aikamoinen ja AVI tarkastaa, että kaikki on kunnossa. Sehän on sinänsä hyvä asia. – Kuumuus ja kuivuus aiheuttavat sen, että sato jää huonoksi ja mansikkakausi lyhyeksi. Kastelu ei luonnonsateita korvaa ja mansikan koko jää pieneksi ja osa sadosta jää peltoon, ennusti Pekka jo kesäkuun lopussa. Mustaherukka on kasvava tuote Mansikan rinnalla alkaa vadelmien välitys. – Tunnelituotanto on vuosi vuodelta kasvanut. Se pidentää satokautta ja marja on säilyvämpää kuin avomaalla tuotettu. Kupiaisen kolmanneksi tärkein tuote mustaherukka. – Sen myyntimäärät ovat kasvaneet. Uudet lajikkeet tuottavat isokokoista ja sokeripitoista marjaa. Kauppoihin ja toreille toimitettava mustaherukka poimitaan käsin karoineen. Puutarhamarjojen jatkoksi Kupiaisen välitystuotteina ovat metsämarjat ja sienet, sienistä tärkeimpänä kantarelli. Omasta perheestä yritykseen osallistuu neljä henkilöä, joiden lisäksi on kolme ulkopuolista työntekijää. Kuljetetukseen tarvitaan 6–7 henkilöä. – Teemme myös muuttohommia, mutta niiden merkitys on vähäinen verrattuna sesonkiajoon, toteaa Pekka Kupiainen. = Marjat matkaavat öisin Marjakauppa kävi kiivaana jo juhannuksena. Marjanvälittäjä on tärkeä lenkki viljelmän ja kaupan välillä. M.Kupiaisen perheyhtiö toimii Helsingin ja Joensuun välillä toimittaen tuoretta satoa vähittäiskauppoihin ja torimyyjille. PUUTARHA-SANOMAT | KESÄLAHTI Pekka Kupiainen on lähdössä noutamaan kuormaa kesälahtelaiselta marjatilalta. M.Kupiainen Oy:llä on 6 kuormaautoa, pakettiauto ja kylmälaittein varustettu perävaunu.
6/2021 | 11 Ketterä, kevyt ja käyttövalmis kassavirtaratkaisu puutarhoille Jeemly yhdistää kassa-, toiminnanohjausja verkkokauppajärjestelmien tärkeimmät ominaisuudet kokonaisuudeksi, jota on helppo hallita. • Monipuolinen raportointi takaa, että pysyt aina ajan tasalla liiketoiminnastasi. • Järjestelmä mahdollistaa vaivattoman tilimyynnin sekä laskutuksen sopimusasiakkaille. • Kymmenien vuosien kokemuksemme ja käyttäjien tarpeet huomioiva tuotekehitys varmistavat, että Jeemly huomioi kunkin toimialan erityistarpeet. Hinta alk. 28 €/kk Tukea kassavirtajärjestelmän valintaan ja käyttöönottoon antaa valtuutettu jälleenmyyjämme Tekantti. tekantti.fi | 010 323 5000 | info@tekantti.fi | Hiltusentie 23 A 3, 90620 OULU Ota käyttöösi helppokäyttöinen, varma ja monipuolinen Jeemly. Säästät aikaa ja rahaa! Tutustu Jeemlyyn sivuillamme: jeemly.com mula mula mula n Lidl Suomi palkitsee vuosittain parhaan Lidl myymälän lähes 200 myymälän joukosta. Tänä vuonna vuoden myymälän tittelin nappasi Espoon Laalajahden Brediksen myymälä. Team-kilpailuna tunnetussa mittelössä tarkastellaan myymälöiden tunnuslukuja useilla eri osa-alueilla. Onnistumista ja kehittymistä mitataan muun muassa myyntiin, myymälän toimintaan ja henkilöstöön liittyen. Eri kategorioiden pisteet yhteenlaskettuna määrittävät voittajan, joka palkitaan vuoden myymälänä. Vuoden Lidl-myymälä löytyy Espoosta Tällä kertaa parhaiten suoriutui Brediksen myymälä Espoon Laajalahdessa. Vuonna 2019 avattu myymälä sijaitsee kasvavalla alueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, parhaillaan laajentuvassa Brediksen liikekeskittymässä. Vuoden myymälän palkinto oli Brediksen henkilökunnalle iloinen yllätys. – Hyvältä tuntuu, on hienoa saada tunnustusta myymälälle tällaisessa asiassa. Myymälässämme on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki, ja olemme kaikki innoissamme palkinnosta, kommentoi Brediksen Lidlin myymäläpäällikkö Jaakko Sorsa voittouutisen jälkeen. Brediksen myymälää tällä hetkellä luotsaava Sorsa on työskennellyt Lidlissä 15 vuotta, joista viitisen vuotta myymäläpäällikön tehtävissä eri myymälöissä. Brediksessä hän on aloittanut vasta puolisen vuotta sitten ja hän kiitteleekin sekä edeltäjiään että myymälän hyvää kulttuuria, minkä ansiosta on ollut helppo jatkaa myymälän kehittämistä. Vuoden myymälän palkinto jaettiin tänä vuonna kuudetta kertaa. Viime vuonna voiton vei Tampereen Rautatienkadun Lidl. = Lidlin Brediksen myymäläpäällikkö Jaakko Sorsa sanoo myymälässä olevan hyvä henki ja tekemisen meininki.
| 6/2021 12 n Arja ja Hannu Saviranta viljelevät mansikkaa ja herukkaa Niiniveden rantapelloilla Vesannon kunnassa. Tilalla herukantuotanto alkoi jo 1980 Sonkari Oy:n sopimusviljelynä. Marjanviljelyn myötä tila luopui lypsykarjasta. – Koko ikäni olen ollut marjantuotannon kanssa tekemisissä. Omaan piikkiin olen marjoja viljellyt jo 27 vuotta, kun sukupolven vaihdos tehtiin 1994, kertoo Hannu. Sonkari Oy:n mehuja juotiin 80-luvulla lähes joka kodissa. Herukkapuimureita pyöri vesantolaisilla tiloilla kolme kappaletta, joita yksi, kotimainen Joonas-puimuri, siirtyi kymmenisen vuotta sitten osuuskunnalta Savirannan omistukseen. – Joonas on ollut luja kone. Varaosia on siihen saanut, mutta uusia puimureita Rakennustempo ei ole enää tehnyt. Pitäneekö siirtyä puolalaiseen koneeseen, uumoilee Hannu. Sonkari fuusioitui 1993 Olvi Oy:hyn, joka myi tehtaan muutaman vuoden kuluttua Chymokselle. Nykyisin Sonkarin entisellä paikalla toimii sopimusvalmistaja Toripiha Oy. Ilman viljelysopimuksia jääneet noin 30 viljelijää perustivat markkinointiyhtiökseen Vesannon Marja Oy:n, mutta sen toiminta loppui 2017. Pakkasmarja sopimuskumppanina – Meidän tilalla on nyt viljelysopimus Pakkasmarja Oy:lle. Se ostaa kaikki herukat ja myös mansikoista valtaosa menee Pakkasmarjalle. Savirannat ajavat tuoremarjan Pakkasmarjalle, joka sijaitseee 55 kilometrin matkan päässä Suonenjoella. Pakastukseen menevän herukan vastaanotto on Toripihan tiloissa, jonne matkaa on vain 10 kilometriä. Savirannat viljelevät herukkaa 30 hehtaarin alalla, josta 1,5 hehtaaria on punaherukkaa. – Mustaherukka on terveysmarja ja sillä on nykyisin hyvä kysyntä. Vuosikymmeniä sitten hinta notkahti, kun puolalaiset toimittivat herukkaa lähes ilmaiseksi ja meiltäkin jäi marjaa poimimatta. Konepoimittu herukka ei mene kaupaksi tuoremarjana, vaan sillä pitää olla osoite ja ennakkoon sovittu hinta, painottaa Hannu. Tilan herukka-ala on laajentumassa ja tila kasvattaa taimet omista pistokkaista. Herukan päälajike on Öjebyn, mikä Hannun mukaan kestää talven paremmin kuin Mortti-lajike. – Herukkaa voidaan viljellä omalla porukalla, kun poiminta, leikkuu ja rivivälien hoito tehdään koneilla. Nuorin poikamme on aikeissa jatkaa tilanpitoa, ja sitä silmällä pitäen siirrämme tuotannon painopistettä herukkaan, kertovat Hannu ja Arja. Perheessä on kaksi muutakin poikaa, joista toinen on marjanviljelijänä Leppävirralla ja toinen muussa ammatissa. 50 päivää istutuksesta satoon Mansikan viljelyala on 7 hehtaaria ja vuosittain uusitaan 2 hehtaaria. Päälajike on Polka ja seuraavilla sijoilla ovat Elianny ja Rumba. Myös Allegroa, Salsaa ja myöhäistä Malwinaa on viljelyssä. Kasvustot suojataan talviharsoilla, ainoastaan Polka ei harsoa kaipaa. – Istutimme Elianny-lajiketta A+-taimilla toukokuun 10. päivän aikoihin ja ensimmäinen keräys tehtiin 50 päivän kuluttua. Helle kypsyttää mansikat liian nopeasti, harmittelee Hannu ja toteaa, että mansikalla riittäisi 20 asteen lämpötila, kun nyt on ollut 30 asteen helteitä. Savirantojen tilalla ei vedestä kuitenkaan tule pula, kun järvi reunustaa peltoja. Sadettimet ovat sätkättäneetkin ahkerasti, sillä luonnon sadetta on kesäkuussa tullut vain 10 millimetriä. Mansikan riviväleihin on ensimmäistä kertaa lisätty istutuksen jälkeen olkikate. Pehku saadaan levitettyä riviväli kerrallaan suurpaaleja silppuavan koneen avulla. Kate on estänyt rikkaruohottumisen ja marjojen likaantumisen. Poimijat kolmesti testattuja Savirantojen tilalla on tänä kesänä 24 ukrainalaista kausityöntekijää. Ensimmäiset tulivat jo aiemmin keväällä tekemään istutuksia ja kitkentää. Pääjoukko tuli 22. päivä kesäkuuta, kun mansikan poiminta oli alkamassa. – He ovat olleet kolme kertaa koronatestissä. Ensimmäinen oli ollut Kiovan lentokentällä, toinen Kuopion lentokentällä ja kolmas täällä Vesannolla, laskee Hannu. Arja kertoo, että poimijat majoitetaan kahteen lähistöllä olevaan taloon. – Tilaa on 50 hengelle, joten he voivat asua väljästi, kun väkeä on vain puolet siitä. Pakkasmarjalle toimitettavat mansikkalaatikot merkitään tunnistustarralla, jonka perusteella marjat ovat jäljitettävissä tilalle saakka. – Poimimme pienikokoiset marjat ilman kantaa, sillä ne menevät pakastukseen, kertoo Arja ja toteaa niiden poiminnan olevan hitaampaa. Hannu Saviranta on ollut Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen johtokunnan jäsen vuodesta 2009 ja hän on toiminut myös Hedelmänja Marjanviljelijäin Liiton Kuopion piirin johtokunnassa. SSMY ry valitsi Hannu Savirannan vuonna 2018 mansikkaisännäksi. = Marjanviljely on Savirantojen elinkeino Vesannolla kymmenet tilat siirtyivät 1980-luvulla karjataloudesta marjatalouteen. Rakennemuutos on jatkunut ja marjatilojen lukumäärä on käynyt vähiin. Savirantojen tilalla marjatuotanto tulee jatkumaan kolmanteen sukupolveen. PUUTARHA-SANOMAT | VESANTO Hannu ja Arja Saviranta viljelevät herukkaa 30 hehtaarin alalla Niiniveden rannalla. Katso video Hannu Saviranta kertoo tilansa marjatuotannosta puutarha-sanomat.fi —> videot
6/2021 | 13 Helteiden Taimet tuottavaan kasvuun Löydät meidät e-Lepaalta: Vehvilänsalontie 19, 77600 Suonenjoki taimituotanto.net 040 920 8120 • Marja-Suomen Taimituotanto Oy Varmistaaksesi haluamasi taimikoon ja -lajikkeen, etenkin tunneliviljelyyn, ole meihin yhteydessä mahdollisimman pian. Jossa kerromme kattavasti tietoa meidän lajikkeista, taimista, tunneleista, tarvikkeista ja kasvivahventeista. huumaa Kauden 2022 taimet myynnissä taiminetti.? Hyvät taimet ovat kannattavuuden perusta Nettisivuiltamme löydät myynnissä olevat taimet ja tarvikkeet Pakkaustarvikkeet luontoa säästäen Myynti Pälkäne • yrjo.tanila@taiminetti.? • Ykä 040 930 6230 Myynti Suonenjoki • veikko.raivio@taiminetti.? • Vexi 0400 670 868 Olethan muistanut tehdä tunnelitaimitilaukset v. 2022! marjalaatikko.fi 1. Toukokuun alussa istutetun Allegro-lajikkeen kasvu on vahvaa ja siitä oli kerätty satoa jo kesäkuun lopulla. Riviväleissä on olkikate. 2. Elianny-lajiketta olevat lavat ovat lähdössä Pakkasmarjaan. Kylmäketju on katkeamaton: tilalla on ollut kylmiö jo 80-luvulta alkaen ja kuorma-autossa on kylmäkoneet. 1 2 p 015 320 400 • Graanintie 7 • 50190 Mikkeli p 044 5885 262 Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu www.eurofins.fi/agro UUTUUDET KASVIHUONEILLE Puristenesteanalyysi 29,5€ (alv 0%) + lähetyskulut (15€) Tulokset 2-3 arkipäivässä Tutustu myös muihin kasvihuoneanalyyseihin sivuillamme www.eurofins.fi/agro/analyysit/
| 6/2021 14 n Vuonna 1986 Jussi Jaakkola aloitti perunanviljelijänä kotitilallaan Liperissä Pyhäselän rantapelloilla. Kaksi vuotta sitten hän palasi täyspäiväiseksi viljelijäksi, mutta nyt viljelykasvina on pensasmustikka. Välissä tapahtui paljon. – Yrittäjän piru istuu sisällä. Hyvä kun entinen loppuu, niin uutta pitää aloittaa, nauraa Jussi itselleen. Jussi perusti 2004 kolmen muun viljelijän kanssa Liperin juurespakkaamo Oy:n Ylämyllylle. Vuonna 2013 se muuttui perheryitykseksi, Jaakkolan Tukku Oy:ksi. Yritys palvelee paikallisena tukkuna Joensuun talousalueen vähittäiskauppoja ja suurtalouksia. Jussi luovutti yrityksen vetovastuun lapsilleen vuonna 2019. – Olin istuttanut jo vuosina 2003–2005 puolitoista hehtaaria pensasmustikkaa. Kun jäin tukun pyörittämisestä pois, oli aikaa paneutua pensasmustikan viljelyyn. Jussi kertoo pensasmustikan valitun perunan viljelyn rinnalle maatilan toiseksi tukijalaksi, kun perunalla oli puhjennut maltokaarivirus (mop-top) ja viljelyn jatkuminen oli epävarmaa. Peruna jäi tilan tuotannosta pois kuusi vuotta sitten. Pensasmustikka vaatii pitkäjänteisyyttä – Etsin viljelykasvia, joka ei työllistä ympärivuotisesti ja jota vain harvat viljelevät. Pensasmustikalla oli uutuusarvoa. Jussin mukaan pensasmustikkaan ryhtyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, mutta se tuo myös vakaata tulovirtaa. – Ei tätä investointia vain itselle tehdä, sillä pensaat tuottavat marjaa vuosikymmeniä. Viime vuoden kesällä koko viljelyala katettiin Haygroven muovitunneleilla. Pensaat oli aikoinaan istutettu 2 metrin rivivälein ja 75 sentin taimietäisyyksin. Samalla Jaakkola päätti tuplata viljelyalan, ja kattaa 3 hehtaarin viljelmän kokonaan tunneleilla. – Uusien istutusten riviväli on aiempia istutuksia leveämpi, sillä vanhalla puolella rivivälejä on päässyt ajamaan ruoholeikkurilla vain alkukesästä, kun raakileet painavat puskat käytäville. Kahdeksan metrin leveissä tunneleissa tulee olemaan kolme taimiriviä ja taimien etäisyys metri. Koko uudisalalle on kairattu tunneleiden jalat ja viime kesänä päästiin istuttamaan taimet 40 aarille. – Olen odottanut Duke-lajikkeen taimien saantia. Lajike on Keski-Euroopan pohjoisosissa valtalajike ja otaksun, että tunneleissa se tulee pärjäämän meilläkin. Tunnelit lisäävät lämpösummaa Vanhemmissa istutuksissa päälajikkeena on North Blue, jonka sato on vaihdellut. Viljelyssä on myös Ainoa, Alvaria ja Artoa. Mustikka on talvehtinut avomaalla hyvin paitsi yhtenä vuonna, jolloin marraskuussa satoi paljon ja päälle tuli 17 asteen pakkanen. Silloin maanpäällisistä osista paleltui kolmasosa, mutta pensaat alkoivat tuottaa uutta versoa. – Arto vaati hyvän kasvupaikan ja hiekkaisen maan. Aiemmin Arton vuosikasvut paleltuivat herkästi, mutta viime syksynä päällä olleen tunnelin ansiosta ne ehtivät tuleentua eikä vaurioita ollut, kertoo Jussi tyytyväisenä. Avomaaviljelyssä syksy tulee Liperiin liian aikaisin ja raakileita jää kypsymättä. Tunnelit tuovat lisää lämpösummaa ja Piikkiön tutkimusyksikkö lupaa mustikkasadon tuplaantuvan. Jussi kertoo tehneensä investointien rahoituslaskelmat varovaisesti ja käyttäneensä perusteena sadon puolitoistakertaistumista. Pensasmustikassa ei neuvonnan mukaan ole kasvitauteja, mutta tilan pensaisiin iski versosyöpä neljän vuoden kuluttua istutuksesta. – Olosuhteet laukaisivat tämän sienitaudin. Yksittäisiä versoja kuoli, mutta ei sieni tappanut pensaita kokonaan. Lopulta taudin merkitys jäi pieneksi. Tuplatihkut vanhalle kasvustolle Mustikkaviljelmälle riittää vettä loputtomasti, kun Pyhäselän ranta on vain 200 metrin päässä. Sähköpumppu painaa vettä hiekkasuodattimen läpi runkoputkeen ja tihkuputket valuttavat sen kasveille. – Nyt kun luonnonsateet jäävät tunnelien alla saamatta, laitoin toiset tihkuputket tiheimmillä reikäväleillä katekankaan päälle, kun vanhat putket kulkevat siksakkina katekankaan alla. Pensaita lannoitetaan kastelun yhteydessä, mutta ei joka kastelukerta. Elokuun puolivälistä alkaen annetaan syyslannoitetta. Vanhan puolen perustamisen yhteydessä maahan lisättiin 10 sentin kerros raakaturvetta maan happamoittamiseksi. Uudella puolella rivin kohdalle tehdään vako, joka täytetään turvehiekkaseoksella. – Maan pH on 5,8 ja mustikkalannoite laskee sitä. Keväällä putkisto huuhdellaan typpihapolla, joka myös happamoittaa maata. Uusi viljelmä on tiheästi salaojitettu ja ojat ovat pintaan asti sorastettuja. Koko viljelmä on aidattu jänisten pitämiseksi talvella poissa. – Rastaat ovat olleet iso ongelma. Rastasverkko on viritetty koko avomaan alan päälle. Tunneliviljelyssä suojaaminen tullee helpottumaan, toivoo Jussi. Poimijoilla on hyvät ansiot Muovitunneli-investoinnin kustannus on noin 15 euroa Jaakkolan pensasmustikat tunneleihin Jaakkolan Tähtimarjat laajentaa pensasmustikan tuotantoalaa tuplaksi eli 3 hehtaariin. Tuotettujen määrien odotetaan nousevan paljon enemmän, sillä lähes 20 vuotta vanhojen pensaidenkin päälle on rakennettu tunnelit. PUUTARHA-SANOMAT | LIPERI Jussi Jaakkola (59 v.) totesi kesäkuun viimeisenä päivänä, että pensasmustikan poimintaa päästään tänä vuonna jo heinäkuun puolivälissä. Versojen pituuskasvu on tunneleissa ollut avomaata parempaa. Lue arkistosta puutarha-sanomat.fi —> lehdet (lehden hinta 5 €) Tilaajille lehtiarkisto on ilmainen! Puutarha-Sanomat 2/2021 Perunapellolta kasvoi elintarviketukku Puutarha-Sanomat 2/2007 Perunaa pakataan yhdessä omiin pusseihin
6/2021 | 15 Peltosirkun tila • Sirkku Holttinen • 040 351 9993 Alvettulantie 427, Hämeenlinna sirkku.holttinen@haygrove.com haygrove. • haygrove.com – TUNNELIT • Soolotunnelit aikaistukseen • Blokkitunnelit (ns. Pioneeri) Ytai V-jalalla • Eniten myyty: Ovaaliteräs 80/40 tai 60/40. Pyöreä mahdollinen • Goottitai pyöreäkaari, taivutus tilalla kuorman saavuttua • Mansikkapöydät: kourukone Suomessa, nopea reagointi • Vadelman tukirakenteet teräksestä • Kauppa edelleen EU-kauppaa Haygrove Saksasta eLepaan yhteydessä webinaari! Katso www.haygrove. Mansikan paakkutaimet: POLKA, BOUNTY, HONEOYE, LUMOTAR, FRIDA Vadelman taimet: MAURIN MAKEA, MUSKOKA, OTTAWA, STIORA marjoniementaimitarha.? 0400 623 840 Jouni Suppola SUOMEN TERVETAIMITUOTTAJAT Varmenna satosi suomalaisilla taimilla! MYÖS LUOMUUN! Mansikan paakkutaimet: POLKA, HONEOYE, KAUNOTAR, LUMOTAR, KORONA, BOUNTY, FRIDA, SENGA SENGANA, JONSOK tahvoset.? 020 742 4570 / myynti Mansikan paakkutaimet: ELSANTA, KAUNOTAR, HONEOYE, JONSOK, KORONA, POLKA, LUMOTAR, FRIDA, RIA, MALWINA Vadelman taimet: MUSKOKA, OTTAWA, MAURIN MAKEA, STIORA peuraniementaimitarha.? 040 741 54 57 Kari Komulainen neliöltä, mikä sisältää myös työkustannukset. Jussi arvelee Luminance-muovin kestävän neljä vuotta. Se kasataan talveksi muovitunnelien tukijalkojen Y-haaroihin. Maaliskuun lopulla muovi vedetään kaarien päälle. Tunnelien päädyissä on rullaovet torjumassa kevätkylmiä. – Kaarien muoto on harjamainen. Keväällä täällä saattaa olla rankkoja lumisateita, perustelee Jussi tunnelivalintaa. Tilalla työskentelee poiminta-aikaan 12 ukrainalaista kausityöntekijää. Heille on rakenteilla lisää majoitustiloja. Tunneleissa poiminta on helpompaa, kun sateet eivät häiritse ja marjat ovat kuivia – myös yökastetta muodostuu vähemmän. – Parhaat poimijat saavat yli 100 euron päiväpalkan. Markkinointi on hanskassa Jussi Jaakkola on tottunut markkinoimaan koko ikänsä, sillä perunakin piti myydä kauppoihin. Hän näkee pensasmustikalla olevan hyvät markkinat jatkossakin. Jussi on nimennyt yrityksenä Jaakkolan Tähtimarjat -nimiseksi. – Pensasmustikkaa on kaupoista saatavissa ympäri vuoden ja kuluttajat ovat oppineet sitä käyttämään. Suomalaisten tulee ottaa kesäkauden markkinat haltuun, jotta silloin tänne ei tarvitsisi tuoda puolalaista mustikkaa. – Suomalainen pensasmustikka on aromikkaampi ja päihittää mennen tullen ulkomaisen. Pensasmustikka kypsyy normaalivuonna mansikkasesongin jälkeen heinä-elokuun vaihteesta alkaen. Tänä vuonna Jussi odottaa sadon alkavan jo heinäkuun puolivälissä. – Myymme mustikkaa suoraan tilalta ja oman tukun kautta Pohjois-Karjalaan. Yli puolet sadosta menee muihin tukkuihin ja Inexin kautta valtakunnan levitykseen. Jussi toteaa, että hänellä on maamiehen mieli. – Vaikka syksyllä sataisi loputtomasti, koneet menisivät rikki ja kaikki muukin päin peetä, niin keväällä kun aurinko paistaa on hyvät odotukset alkavasta kasvukaudesta. = 1 2 1. Vuoden 2020 elokuussa Jaakkolan Tähtimarjat -viljelmällä katettiin vanhat kasvustot tunneleilla. Uudella puolella on tukijalat kairattu paikoilleen. Rivien kohdalle tehdään vako, joka täytetään turvehiekkaseoksella. 2. Tunnelien leveys on 8 metriä ja kussakin tunnelissa on 3 pensasriviä. Katekankaaseen istutettujen taimien väli on metri. Uutena päälajikkeena on Duke.
| 6/2021 16 n Professori emeritus Risto Tahvonen on saanut eläkkeellä tehdä tutkimustyötä ilman hallinnon rutiineja ja esimiehen murheita. Tahvonen johti Luken, silloisen MTT:n, puutarhatutkimusta Piikkiössä vuodesta 1995 lähtien ja eläkkeelle hän jäi vuonna 2012. Tämän jälkeen hänen merkittävimmät tutkimuskohteensa ovat olleet rahkasammaleen käyttö kasvualustana ja otsoniveden käyttömenetelmien kehittäminen puutarhakasvien kasvinsuojeluun. – Otsoniveden vaikutusmekanismia kasvitauteihin ja tuholaisiin ei ole aiemmin selvitetty. Olenkin tehnyt työtä hyvin innostuneesti. Takana on valvottuja öitä ja aamuisia elämyksiä, kun asiat ovat minulle valjenneet, naurahtaa Risto. – Kymmenen vuoden kuluttua otsoniveden käyttö kasvinsuojelussa on uusi normaali. Se korvaa merkittävän osan kemiallisista kasvinsuojeluaineista, mutta se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Seitsemän vuoden selvitystyö Tahvosella on kerrottavana pitkä tarina otsonitutkimuksesta. – Hyvinkääläisen Happico Oy:n henkilöt olivat valmistaneet otsonaattoreita ilman puhdistamiseen ja niitä käytettiin muun muassa autoissa hajujen poistoon. Otsoni on voimakas hapettaja ja heille syntyi idea, voisiko tätä luonnonmukaista desinfiointitekniikkaa käyttää härmän torjunnassa. – Happico sai Tekesiltä tutkimusrahoitusta ja vuonna 2014 kokeita ryhdyttiin järjestämään opinnäytetyönä Lepaalla. Koejärjestelyt eivät kuitenkaan olleet onnistuneita ja kasvihuonepuutarhuri kehotti heitä soittamaan Tahvoselle. Palaverin jälkeen 2015 tutkimussopimus tehtiin Luken Piikkiön kanssa, vastuututkijana oli MTT Liisa Särkkä ja tautiasiantuntijana Tahvonen. – Ongelmana oli alusta pitäen, että kaasumaisessa muodossa jo alhaiset otsonipitoisuudet aiheuttivat kasveihin vaurioita – kurkku oli herkkä, mansikka ja begonia kestivät paremmin. – Kokeiden ulkopuolella testasin otsonia harmaahomeeseen ja Fusarium-sieneen erilaisilla pinnoilla. Kun otsoni on kaasuna vaarallista limakalvoille, varustauduin sukeltajan naamarilla tutkimustiloihin. Olin ihmeissäni, kun suurimmatkaan pitoisuudet eivät tehonneet harmaahomeeseen. Otsoni veden avulla itiöihin Sienet ja muut mikrobit ovat miljoonien vuosien aikana sopeutuneet selviämään maapallolla, vaikka kasvikerroksessa on otsonia. Sitä syntyy, kun UV-säteet kohtaavat happimolekyylin (O2), happimolekyyli jakautuu kahdeksi happiatomiksi (O). Vapautunut happiatomi voi sen jälkeen sitoutua happimolekyyliin (O2), ja muodostaa otsonimolekyylin (O3). Tahvosen pitkä kokemus kasvipatologina antoi ratkaisun avaimet, sillä hän tunsi sienten rakenteet, epidemiologian ja elinkierrot. – Sanoin, että hommatkaa sellainen laite, joka tekee otsonia veteen. Sitten aloin ”leikkiä” otsonaattorin kanssa laboratoriossa ja kasvihuoneessa. Minulla oli käytössä harmaahomeisia kaaleja ja testailin suihkepullon kanssa sieniä erilaisilla pinnoilla ja härmän torjuntaa kasvihuoneissa. Tahvonen tiesi härmäsienen itiön vesipitoisuuden olevan lennossa 40 % ja harmaahomeen 17 %. Suihkutus tuli tehdä silloin, kun itiöt ottavat sisäänsä vettä, jolloin ne saavat myös otsonia sisäänsä. Vaikutus on välitön ja itiöt kuolevat. Menetelmä toimii sopivasti kuivettuneille kasvien pinnoilla oleviin itiöihin, mutta härmäsienien rihmastot lehdellä ja kasvisolukon sisälle jo kasvaneet rihmastot ovat jo suojassa otsonilta. – Eri sienilajien otsonialttiuksien selvittämiseen meni neljä vuotta. Kaikkien kasvien maanpäällisissä osissa eli valossa olevien sienten torjunnalle voidaan laskea ruiskutukselle jopa oikea kellonaika. Eri taudeille erilaiset menetelmät – Kasvien pinnalla loisivat sienet – kuten härmäsieni – imevät rihmastollaan kasvista vettä, joten rihmastoa ei voi torjua otsonivedellä. Mutta kun itiöitä lentää kasvien pinnoille, ne pitää ruiskuttaa jo samana päivänä oikeaan aikaan ennen infektiota, kuvailee Tahvonen. Kolmantena ryhmänä ovat maassa olevat sienet kuten Pythium spp. ja Fusarium spp. – Ne ovat alttiita otsonille kaikissa kehitysvaiheissa, mutta mullan sisästä niitä ei voi torjua. Otsoni hajoaa välittömästi jo kasvualustan pintakerroksessa. Tahvonen iloitsee myös havainnosta, miten otsonivesi vaikuttaa minorpatogeeneihin, jotka ovat ilmassa olevia homeita ja asettuvat kasvien pinnoille. – Vaikka ne eivät ole taudinaiheuttajia, käynnistää kasvi silti vastatoimenpiteet, mikä vie kasvuenergiaa. Kun otsonivesi tuhoaa nämäkin, kasvun lisäys on 5–10 prosenttia eli samansuuruinen kuin mitä on resistenssien lajikkeiden sadon alennus jalostuksella saavutetun tauti-immuniteetin vuoksi. Risto Tahvonen: Otsonivesi tulee korvaamaan torjunta-aineita merkittävästi Suomessa on ensimmäisenä maailmassa ratkaistu otsonin käyttömenetelmiä kasvinsuojelussa. Otsonivesi on haitaton torjuntamenetelmä, sillä otsoni hajoaa hapeksi. PUUTARHA-SANOMAT | KAARINA Timo Juntti Oy:n viljelmä Piikkiössä on ottanut käyttöön otsoniveden. Risto Tahvosen ja kauppapuutarhuri Tero Juntin välissä on koronapurkaukseen perustuva otsonaattori, johon Happico Oy on valmistanut otsonin liuotussysteemit veteen. Timo Juntti Oy:s odling i Pikis har tagit i bruk ozonvatten. Mellan Risto Tahvonen och handelsträdgårdsmästare Tero Juntti är en ozongenerator baserad på koronaurladdning, till vilken Happico Oy tillverkat systemet som upplöser ozonet i vatten.
6/2021 | 17 Toimivaa ei kannata vaihtaa, sitä tulee kehittää. Tarkoin tutkitut ja ammattiviljelijöiden käytännössä toimiviksi testaamat kasvinsuojeluaineemme ovat tehokas ja luotettava tapa torjua sienitauteja. Kasvunedistäjämme antavat paremman stressinkestävyyden ja sadontuoton niin kasvihuoneissa kuin avomaalla. Lisätietoja tuotteista ja myynti: verdera.fi Kasvun puolesta, kasvitauteja vastaan! Testatut biologiset valmisteet sienitautien torjuntaan ja tehokkaaseen kasvuvoimaan Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Mycostop ® Prestop ® Prestop ® Mix GlioMix ® LALRISE ® VITA LALSTIM ® OSMO Tervetuloa e-Lepaa 2021 -näyttelyn yrityssivuillemme: lepaa.fi/naytteilleasettaja/verdera facebook.com/VerderaLPC Tuholaiset tutkittavana Tahvosen mukaan otsoni tehoaa myös joihinkin tuhohyönteisiin, mutta perusteellisemmat selvitykset tehdään seuraavan kolmen vuoden aikana FT Anne Nissisen (LUKE) toimesta. – Vihannespunkki voidaan kasvihuoneviljelyssä varmuudella hävittää 3–5 vuorokauden otsonivesikuurilla. Mahdollisesti se tehoaa myös ripsiäiseen. Otsoni on huono säilymään vedessä. Puoliintumisaika on 10–20 minuuttia riippuen lämpötilasta. Näin ollen otsoniveden levitys kasveille käy haasteelliseksi. – Ruiskuteliuoksen laatu ratkaisee, kuinka paljon otsonia riittää vedessä kasvintuhoojille. Veden tulisi olla viileää, mielellään alle 18 asteen ja juomakelpoista. Otsonin herkkä hajoaminen kasvualustassa mahdollistaa otsoniveden käytön kasteluputkien puhdistamiseen kasvuston aikana, mikä on todella suuri edistysaskel kasvihuoneviljelyyn. Risto Tahvonen (72 v.) on tutkinut vuodesta 2015 alkaen otsonin käyttöä kasvinsuojelussa. Hän katsoo tarvitsevansa vielä pari vuotta, jotta otsoniveden mahdollisuudet tuholaisten torjunnassa saadaan selville. Risto Tahvonen (72 år) har sedan år 2015 undersökt användningen av ozon inom växtskydd. Han anser sig behöva ännu två år för att ozonvattnets möjligheter i bekämpningen av skadegörare ska klarläggas. Otsonin tuottaminen Otsonia voidaan valmistaa monella tavoin. Valmistustavalla ei ole merkitystä otsoniveden vaikuttavuuteen. • Perinteinen menetelmä on koronapurkaus, jossa sähkökipinällä hajotetaan happimolekyyliä. Näin saadaan matalapitoista otsonia, käytännöllinen maksimi 3000 ppb:tä. Ukkosilmalla syntyy samalla tavoin otsonia, mikä on haistettavissa pistävän raikkaana tuoksuna. • Otsonia voidaan tehdä suoraan hapesta, jolloin saadaan korkeita pitoisuuksia. Menetelmää käytetään mm. paperin valkaisussa. • Taiwanissa kehitetyssä menetelmässä otsonia tehdään elektrolyysin avulla vedessä. Metallisessa elektrolyyttilevyssä kulkeva sähkö hajottaa vettä otsoniksi ja vedyksi. Ongelmana on vedessä olevat organiset ainekset ja lannoitteet, jotka jämähtävät metallilevyihin kiinni, jos ei käytetä hyvin puhdasta vettä. Tästä menetelmästä ollaan kehittämässä Suomessa uusi sovellus jatkuvaan teolliseen otsoniveden valmistukseen. Otsoni otetaan talteen omaan säiliöön, josta se johdetaan virtaavaan veteen. Viljelmillä tulisi olla oma otsonaattori, johon liitetyllä erikoistekniikalla voidaan eri käyttötarkoituksiin tuottaa oikeita otsonipitoisuuksia oikeisiin aikoihin laadukkaaseen veteen. Otsoniveden käyttömahdollisuuksia Risto Tahvonen sanoo, että nyt kun perusasiat ovat selvillä otsonivedelle löytyy paljon käyttötarkoituksia. • Kasvihuoneiden, viljelypöytien ja -kourujen desinfiointi. Pestään paikat painepesurilla, annetaan pari päivää kuivaa ja paikat kastellaan väkevällä otsonivedellä. • Kiertoveden desinfiointi mm. Pythiumsienten ja bakteeritautien hävittämiseksi. • Härmän, harmaahomeen, kurkun mustapistemädän ja tomaatin varsilahon itiöiden hävitys viljelyn aikana kasvien pinnoilta. • Vihannespunkin ja mahdollisesti ripsiäisten hävittäminen kasvustoista, muut tuholaiset tutkimuksen alla. • Työvälineiden desinfiointi upottamalla ne otsoniveteen. • Työntekijöiden käsien desinfiointi. Otsonivesi tehoaa paremmin kuin käytössä olevat alkoholipohjaiset käsidesit. • Valmiiden elintarvikkeiden käsittely säilyvyysajan pidentämiseksi. – Kun otsonivettä tulee kasvualustaan, otsoni häviää niin kivivillassa kuin turpeessakin nopeasti eikä vaurioita kasvia. Vesiviljelyssä vahingollista Ilman kiinteää kasvualustaa olevassa vesiviljelyssä otsoniveden käyttö on vahingollista. – Juurikarvat ovat yksisoluisia eikä niissä ole suojaavaa kutikulaa kuten kasvin lehdissä. Ne ovat yhtä herkkiä otsonille kuin bakteerit, varoittaa Tahvonen. Pythium-sienet ovat vakava uhka kiertovesija allasviljelyssä, missä ne leviävät parveiluitiöiden avulla. Salaattija yrttiviljelmille on kehitetty jo tekninen ratkaisu, jossa kiertovesi desinfioidaan otsonivedellä erillisessä paikassa ennen veden johtamista uudelleen kiertoon. – Teollisessa vedenpuhdistuksessa otsonia on käytetty yleisesti. Kaasumaisessa muodossa otsoni on vaarallista. EU:ssa enimmäisraja ilmassa on 50 miljardisosaa (ppb). Veteen liuotettuna se on kuitenkin vaaratonta, sillä otsoni ei tule vedestä kaasumaisena ulos normaalissa ilmanpaineessa. Patenteilla hyöty Suomeen – Otsonivettä käytettäessä vaikkapa reppuruiskulla ei ole huolta työturvallisuudesta. Se on iso asia, huokaisee Tahvonen. Otsoniveden levityksessä pisarakoolla on merkitystä. – Liian pienissä pisaroissa otsoni häviää silmänräpäyksessä. Luonnonsadetta muistuttava pisarakoko on parempi. Insinöörien tekemiä otsonointilaitteita on markkinoilla paljon. Tahvosen tutkimustyön hedelminä ovat otsonin käyttömenetelmät kasvinsuojelussa. = Katso video Risto Tahvonen kertoo otsoniveden käytöstä kurkunviljelyssä. puutarha-sanomat.fi —> videot
| 6/2021 18 BioBag Finland | Teknobulevardi 3-5, Vantaa, Finland | Phone: + 358 (0)20 7879681 | E-mail: jouni@biobagworld.com Ota yhteyttä lähimpään jälleenmyyjääsi: HANKKIJA MYYMÄLÄT ONNISTUNUTTA VILJELYÄ BioAgrilla Biohajoavan BioAgri-maankatekalvon käyttö on ympäristöteko paremman ympäristön puolesta. Biohajoavuutensa ansiosta BioAgri helpottaa maanviljelijän jokapäiväistä työtä. Satokauden päättyessä maankatekalvon jäänteet voidaan yksinkertaisesti kyntää tai jyrsiä maahan. BioAgri sopii täydellisesti mansikoille, kurkuille, salaatille, kaalille jne. www.biobagworld.com Sertifioitu biohajoavaksi Lämpösäädeltyihin kuljetuksiin erikoistunut kuljetusyhtiö Juustokivenkatu 1, 29200 Harjavalta PUH 010 425 1800 FAX 010 425 1899 Katso video, miten Container Board ja Raspberry Block otetaan käyttöön. CONTAINER BOARD – PURISTETTU LEVY MANSIKAN JA KURKUN LAATIKKOVILJELYYN Levyillä laatikot täyttyvät helposti ja nopeasti. Mansikan viljelijäasiakkaita neuvoo Eija Lankinen 050 910 1009 Kurkun viljelijäasiakkaita neuvoo Rolf Westerholm 040 740 7429 www.kekkilaprofessional.fi www.jarvenkyla.fi | ASIAKASPALVELU@JARVENKYLA.FI | PUH. 050 502 0070 monipuolinen puutarhaviljelijän verkkokauppa n I Finland har man som först i världen tänkt ut användningsmetoder för ozon i växtskydd. Ozonvatten är en oskadlig bekämpningsmetod, eftersom ozon blir till syre. Professor emeritus Risto Tahvonen har under sin pensionering utfört forskning, och enligt honom är användningen av ozonvatten i växtskydd om 10 år en normal praxis, som ersätter en betydande mängd kemiska växtskyddsmedel. I gasform förorsakade redan låga ozonhalter skador på växterna. Blandat i vatten är användningen av ozon säkert. Ozonvattenbesprutningen skulle göras då när svamparnas sporer tar upp vatten. Mjöldaggssvamparna suger med sitt mycelium vatten ur växten, så myceliet kan inte bekämpas med ozonvatten. Men när sporerna flyger på växternas yta, måste de besprutas redan samma dag vid rätt tid före infektionen, beskriver Tahvonen. I marken befintliga svampar såsom Pythium spp. och Fusarium spp. är mottagliga för ozon i alla utvecklingsstadier, men inne i myllan kan de inte bekämpas. Enligt Tahvonen är ozon verksamt också på en del skadeinsekter. Växthusspinnkvalster kan i växthusodling med säkerhet utplånas med en 3–5 dygns ozonvattenkur. Eventuellt är det verksamt också mot trips. Ozon består dåligt i vatten. Halveringstiden är 10–20 minuter beroende på temperaturen. Därmed blir det utmanande att sprida ozonvatten på växterna. Att använda ozonvatten för att rengöra bevattningsrören under pågående odling är möjligt, för när ozonvatten kommer i substratet försvinner ozonet från både stenull och torv snabbt och skadar inte växten. Att använda ozonvatten i vattenodling utan fast substrat är skadligt. Rothåren är encelliga och de har inte en skyddande kutikula såsom växternas blad. De är lika känsliga för ozon som bakterier, varnar Tahvonen. Vid Järvenkylä lantgård pågår ett försök i gårdsskala vars mål är att utveckla teknik med vilken ozon kan överföras på växter, försöksväxten är jordgubbe i tunnel. Ozonvatten behövs i stora mängder och man borde kunna producera det även av ytvatten som innehåller humus och mineraler, fastställer Jari Suominen det utmanande målet, eftersom ozon lätt försvinner när den möter fast ämne. = Ozonvatten ersätter bekämpningsmedel i betydande grad På svenska
6/2021 | 19 n EU:n linjana on torjunta-aineiden käytön vähentäminen. Myös yhä useampi kuluttaja haluaa jäämättömiä marjoja ja vihanneksia. – Otsoniveden avulla viljelijät pystyvät tulevaisuudessa entistä paremmin vastaamaan tähän kysyntään ja toimimaan myös entistä vastuullisemmin, katsoo pitkän linjan puutarhaviljelijä Jari Suominen. Jarvenkyla Oy käynnisti kaksi vuotta sitten Järvenkylän maatilalla tuotekehitysprojektin, joka tähtää otsoniveden hyötykäyttöön puutarhaviljelmillä. – Otsonivettä tarvitaan suuria määriä, ja sitä pitäisi pystyä tuottamaan myös pintavesistä, joissa on humusta ja mineraaleja, asettaa Jari Suominen haasteellisen tavoitteen, sillä otsoni on herkkä häviämään, kun se kohtaa kiintoainetta. Jarvenkylan projekti sai huhtikuussa 2021 lisävauhtia Business Finlandin lähdettyä mukaan rahoittamaan hanketta 100 000 eurolla. – Lisärahoitus mahdollistaa alan parhaiden asiantuntijoiden hyödyntämisen järjestelmän suunnittelussa sekä laadukkaiden menetelmien käytön kehitystyössä tehtävissä testauksissa. Professori Risto Tahvonen tuo osaamisellaan arvokkaan vahvistuksen projektiimme, kiittelee Suominen. Elektrolyysi helppoa – siirto vaikeaa Järvenkylän tilalla on 3 hehtaaria tunnelimansikkaa, josta 1,5 hehtaaria on otsonivesikokeessa. – Olemme tehneet koejärjestelyn oman näkemyksemme mukaisesti ja koeryhmiä on useita, toteaa Jari. Järvenkylän maatila tuottaa otsonin taiwanilaisen BES Groupin teknologialla. Se perustuu elektrolyysin, jossa sähkövirta kulkee vedessä olevien anodija kationilevyjen välillä. Syntyvä otsonikaasu kerätään säiliöön, josta se liuotetaan veteen. Järjestelmässä on myös buusteri, jolla voidaan tarvittaessa syöttää otsonia suuria määriä. – Otsonia on helppo valmistaa ja liuottaa veteen. Haasteena on, miten se saadaan siirtymään kasveille siten, että otsoni säilyy vedessä. Suominen toteaa, että kasvinsuojeluruiskut eivät olleet käyttökelpoisia. Otsonin nopea hajoaminen vedessä happiatomeiksi taasen estää perinteisten kastelujärjestelmien hyödyntämisen otsoniveden levittämisessä kasveille. – Kesäkuun alussa valmistui meidän kasvutunneleihin otsonivesiverkosto. Sillä päästiin kokeilemaan erilaisia menetelmiä, joiden avulla verkostossa kiertävän otsoniveden pitoisuudet saadaan pysymään riittävän korkealla tasolla. Optimaalinen sprinkleri hakussa Kun järjestelmässä kiertävän otsoniveden pitoisuudet oli saatu säilymään riittävällä tasolla, siirryttiin viemään otsonivettä pisaroina aina kasvien lehdille asti. – Kesäkuun alkupuolella onnistuimme viemään otsonivettä pisaroina mansikan lehdille riittävän vahvana aina 4–5 -metrin päähän putkistosta. Silloin lämpötila oli 15 astetta, mutta nyt kun lämpöä on 25 astetta, otsonipitoisuudet ovat pudonneet, kertoo Jari Suominen. Otsoniveden siirto on haasteellista Järvenkylän maatilalla on meneillään viljelmämittakaavan koejärjestely otsoniveden käytöstä härmän, homeiden ja tuholaisten torjunnasta otsonivedellä. Professori Risto Tahvosen tutkimustyön aiheena on otsoniveden käyttömenetelmien kehittäminen ja Järvenkylän projektissa tavoitteena on kehittää tekniikka, millä otsoni saadaan siirretyksi kasveille. PUUTARHA-SANOMAT | SAUVO Jari Suominen hakee otsoniveden levitykseen sprinkleriä, jonka pisara olisi riittävän painava heiluttaakseen lehtiä ja säilyttääkseen otsonin vedessä 4–5 metrin päähän lehdille. För spridningen av ozonvatten söker Jari Suominen efter en sprinkler vars droppe är tillräckligt tung för att röra på bladen och behålla ozonet i vattnet fram till bladen 4–5 meter längre bort. Katso video Jari Suominen esittelee otsonivesijärjestelmää puutarha-sanomat.fi —> videot
| 6/2021 20 Lue arkistosta puutarha-sanomat.fi —> lehdet (lehden hinta 5 €) Tilaajille lehtiarkisto on ilmainen! Puutarha-Sanomat 3/2021 Toripiha keskittyy palvelumyyntiin Veden jäähdyttämiseksi meillä on kilometri 0,5 metrin syvyyteen kaivettua vesiputkea, jossa kiertovesipumpulla pidetään kaiken aikaa otsonivettä yllä, mutta sekään ei jäähdytä vettä riittävästi. Porakaivovesi olisi kylmää ja humuksetonta, mutta harvalla viljelmällä on riittävän tuottoisaa kaivoa. Meillä tarvitaan otsonointiin vettä 10–12 kuutiota tunnissa. Suominen odottaa parannusta uusista laitteista, jotka ovat saapumassa Taiwanista heinäkuun puolivälissä. – Ne ottavat huomioon lämpötilan ja humuksen määrän ja säätävät automaattisesti lähtöveden otsonipitoisuutta. Jari Suominen sanoo tutkineensa satoja sprinklereitä, mutta hän ei ole löytänyt riittävän hyvää otsoniveden levitykseen kasvustolle. – Vesi tulisi saada pisaroina lehdille, sillä jos on hiukankin turbulenssia, otsoni häviää. Lehtien tulisi kuitenkin liikkua, että vesi ei jäisi vain päällimmäisille lehdille, vaan sitä saataisiin kasvuston sisään. Runsaslehtisillä lajikkeilla se on vaikeaa. Ensi kaudeksi myyntiin? Jari Suominen pöyhii mansikankasvustoa ja toteaa härmän pysyneen otsonivedellä kurissa. – Vihannespunkkia ei kasvustosta ole löytynyt. En ota kantaa siihen, tehoaako otsonivesi ripsiäisiin. Meiltä on niitä löytynyt ehkä siksi, kun tehot ovat laskeneet. Suomisella on vankka kokemus suodattimista ja myös suodatinvalmistajia on projektissa mukana. – Pintavesiä käytettäessä suodattimien tulee olla riittävän suuria, jotta epäpuhtaudet saadaan otsonointia varten alhaisiksi. Otsoni on kova hapetin, eivätkä kaikki komponentit kestä, vaikka niin on luvattu. Tiivisteitä ja venttiileitä olemme joutuneet vaihtamaan. Kuuma kesä on viljelyn kannalta ollut vaikea, mutta otsonivesikokeiden kannalta olosuhteet ovat olleet ihanteelliset, sillä otsoniveden käytön haasteita on päästy testaamaan ääriolosuhteissa. – Tuotekehitysprojektimme tähänastiset tulokset ovat vahvistaneet uskoamme, että otsoniveden käyttö käytännön viljelmillä on jatkossa hyvinkin mahdollista. Jari Suominen uskoo, että jo ensi kesäksi heillä voisi olla myyntikelpoinen otsonivesijärjestelmä tunneliviljelmille. Jari Suominen käyttää otsoniveden tuotannossa BES Groupin elektrolyysiin perustuvaa laitteistoa. Oikealla oleva otsonaattori osoittautui liian pieneksi ja takaseinällä oleva otsonaattori on riittävän kokoinen. Heinäkuussa on tulossa uusi laitteisto, joka säätää otsonitason veden humuspitoisuuden ja veden lämpötilan mukaan. För produktionen av ozonvatten använder Jari Suominen BES Groups på elektrolys baserade system. Ozongeneratorn till höger visade sig vara för liten och ozongeneratorn på bakväggen tillräckligt stor. I juli kommer en ny apparat, som justerar ozonnivån efter vattnets humushalt och temperatur. – Hehtaarin viljelmälle järjestelmä voisi tulla maksamaan 30–40 000 euroa. Laitteiston vaatimukset riippuvat kuitenkin viljelmällä käytettävän veden laadusta. Kun otsonivesi toimii, viljelmällä ei tarvita enää kemiallista tautitorjuntaa. – Avomaan viljelyssä otsonivedeltä vaaditaan suuret tehot. Ehkä keväisin se voisi toimia, arvelee Jari Suominen. = Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry on valinnut vuoden 2021 mansikkaemännäksi yhdistyksen entisen toiminnanjohtajan Leena Koposen. Tänä vuonna yhdistys päätyi valitsemaan mansikkaemännän, perinteisen mansikkaisännän sijaan. – Yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävä koetaan tärkeäksi jäsenistön keskuudessa ja näin haluamme nyt muistaa Leena Koposta tällä tunnustuksella ja arvonimellä, kertoo puheenjohtaja Veijo Karkkonen. Mansikkaemäntä Leena Koponen on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2016 alkaen tehden arvokasta edunvalvontatyötä jäsenistön hyväksi. Hän on mm. ollut mukana valmistelemassa kausityölain uudistusta, joka astui voimaan 17.6.2021 ja on huolehtinut Biolan Groupiin kuuluvan Novarbo Oy:n avainasiakaspäällikkönä aloitti 1.6.2021 Agrologi AMK Helena Mörö. Hän työskentelee Novarbo-tuotteiden kotimaan myynnissä vastuualueenaan Mosswool-levyt ja muut kasvualustat sekä lannoitteet. Helena Mörö siirtyi Novarbolle Harvialasta. = jäsenistön tiedottamisesta päivän polttavien aiheiden tiimoilta, kuten korona-ajan tuomista vaatimuksista marjanviljely-yrityksille. Toiminnan ansioiksi voidaan lukea myös mm. aktiivinen ja laaja yhteistyö marjanviljelyalan eri toimijoiden ja yhdistyksen yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnanjohtajan tehtävän ohella hän on toiminut myös Kehitysyhtiö SavoGrow’n hallinnoimissa marja-alan hankkeissa. – Kuluneet vuodet ovat olleet monella tapaa opettavaisia. Olen kiitollinen saamastani mahdollisuudesta päästä työskentelemään marja-alan näköalapaikalle sekä oppimaan alan huippuammattilaisilta, Leena Koponen summaa päättynyttä työrupeamaa. Tänä keväänä Leena Koponen on perehdyttänyt seuraajakseen toiminnanjohtajan Raisa Haavikon. = Leena Koposelle mansikkaemännän arvo Mehuja ja soseita kuluttajille ja ammattikeittiöille valmistava Bonne Juomat Oy on ostanut marjankäsittelypalveluja ja korkeapainesäilöttyjä (High Pressure Processing) elintarvikkeita valmistavalta Toripiha Oy:ltä Bär-luomusmoothie liiketoiminnan, mikä siirtyy Bonne Juomille 01.05.2021 alkaen. Samalla yhtiöt ovat tehneet laajan yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Bonne Juomat Oy myy ja markkinoi Bär-luomusmoothieiden lisäksi myös muita Toripiha Oy:llä valmistuttamiaan korkeapainesäilöttyjä (HPP) juomia ja soseita. Kaupalla Bonne Juomat Oy täydentää monipuolista marjaja hedelmäjuomien valikoimaansa, sekä kasvattaa luomun ja kotimaisten raaka-aineiden osuutta tuotannossaan. Bonnen tavoitteena on tarjota terveellisiä ja maukkaita tuotteita puhtaista luonnon raaka-aineista, ja Bärin tuotteet tukevat erinomaisesti tätä tavoitetta, toteaa toimitusjohtaja Matti Väänänen Bonne Juomilta. Toimitusjohtaja Juho Kylmälän mukaan Toripiha keskittyy jatkossa toimimaan sopimusvalmistajana ja yhteistyökumppanina niin HPP-tuotteiden valmistuksessa kuin marjankäsittelysekä pakastelogistiikkapalveluissa. = Toripiha myi Bär-luomusmoothiet Bonne Juomille Nimityksiä Novarbolla
6/2021 | 21 • Voi muokata maahan kompostoitumaan • Säästää kustannuksia • Ei kerrytä perinteisen muovin tapaan maatumatonta jätettä peltoon • Esim. avomaankurkku, sipuli, meloni, salaatti ja kurpitsa Hengittävä Bioska 506 -pakkauskalvo VIHANNESTEN, HEDELMIEN JA MARJOJEN PAKKAAMISEEN Kompostoituva Bioska-katekalvo YKSI VUOTISILLE JA MONIVUOTISILLE KASVEILLE Tutustu Bioska-tuotteisiin osoitteessa www.bioska.fi ja ota yhteyttä p. 03 3800 800 tai info.plastiroll@walki.com Jalanjäljen pienentämisestä kädenjäljen kasvattamiseen. • Sisältö on helposti tunnistettavissa • Kestää vaativiakin olosuhteita, kuten öljyä tai salaatinkastiketta • Parantaa säilyvyyttä ja hyllyikää • Teollisuuskompostoituva (EN 13432) • Helppo käyttää Flowpack –koneissa, saumata ja painaa Kompostoituvaa ja biohajoavaa 100% n Kesä on ollut poikkeuksellisen kuuma. Kivennäisvesien ja jäätelön myynti on käynyt vilkkaasti ja myös kotimaiset kasvikset ovat löytäneet tiensä suomalaisten ostoskoreihin. Jos helteinen kesä on uusi normaali, niin se asettaa uusia haasteita ruoantuotannolle. Kesäkuun lopulla uutisoitiin mansikoiden kypsymisestä “väärään aikaan”. Pääsatokausi meni useassa paikassa muutamassa viikossa. Vadelmien sesonkikin on startannut ja siitäkin odotetaan lyhyttä ja kiivasta. Aikaisemmin viesti kuluttajille on ollut, että kiire pois ja marjoja voi pakastaa vielä elokuussa. Nyt tilanne näyttää erilaiselta. Toinen muuttunut tekijä on se, että sato kypsyy aika lailla samaan aikaan Ymmärrystä kaivataan Ajankohtaista kasviskaupassa Samuli Karjula Kirjoittaja tuo kuluttajan näkökulman, hän on kehittänyt Satokausikalenterin. koko maassa eikä luonnollista porrastusta tule. Tämä vaikuttaa siihen, että tuottajien neuvotteluasema heikkenee kaupan suuntaan, koska tuotteita on tarjolla yllin kyllin. Vadelman lisäksi muutkin puutarhamarjat kypsyvät etuajassa. Tämäkin tuo tuottajille lisähaasteita, koska eri tuotteet joutuvat kilpailemaan keskenään. Perinteisenä kesänä eri kasvisten sesongit on saatu hyvin rytmitettyä, mutta helteellä kaikki kypsyvät samaan aikaan. Onneksi kommunikaatio kauppojen suuntaan on parantunut ja esimerkiksi S-ryhmä lähti näyttävästi heinäkuun alussa rummuttamaan kesäkurpitsatalkoita. Sillä on varmasti positiivista vaikutusta tuotteiden myyntiin. Suurempi ongelma tulee olemaan se, ettei kesäkurpitsa todennäköisesti jää ainoaksi talkoita tarvitsevaksi kasvikseksi. Nopeasti muuttuvat tilanteet aiheuttavat päänvaivaa myös markkinoinnin suunnitteluun. Toki sesonkikasvisten kanssa se on aina ollut pientä pelaamista, mutta esimerkiksi kauppojen markkinoinnin vuosikellot eivät taivu nopeisiin muutoksiin. Tällä hetkellä tärkeintä on turvata sato. Uskon, että koronavuoden tavoin tästäkin selvitään ja syksyllä on taas aikaa pohtia kuinka kesällä 2022 voidaan varautua vielä paremmin. Positiivista helteissä on se, että esimerkiksi ananaskirsikka sekä mansikkakoiso kasvavat meilläkin avomaalla ja satoa tulee runsaasti. Lämmön lisääntyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ruoantuotannolle. = Kuva Kotimaiset Kasvikset
| 6/2021 22 n Den inhemska jordgubbsproduktionen har skördemässigt haft fin medvind i början av sommaren 2021. Redan i midsommarveckan fanns det gott om klassiska, röda sommardelikatesser till salu runt om i Finland. – De goda skörderesultaten beror främst på en bra, föregående vinter samt det faktum att vädret har varit varmt och regnigt om vartannat under den första delen av sommaren, säger Anders Lång på Malax Bär. – Kanske har dock konsumenterna inte riktigt anpassat sig till de ovanligt tidiga volymerna. I princip har det startat en vecka tidigare än normalt. Vanligtvis brukar jordgubbshandeln börja ta fart på allvar efter midsommar. – Kanske har det också funnits onödigt mycket jordgubbar på marknaden, fortsätter Lång med hänvisning till effekterna på prisbildningen. Samtidigt har diverse utmaningar inte saknats under den pågående odlingssäsongen. Exempelvis var den nästsista helgen i maj var mycket kylig och Lång säger att det var mycket nära ögat att Malax Bär skulle ha råkat ut för frostbildning i sina jordgubbsland den gången. – Några mögelproblem eller andra sjukdomar har vi inte behövt tampas med hittills. Men mjöldagg är ett aktuellt dilemma för oss och olika insekter blir alltmer förekommande i fälten, säger Lång. Ifall svårare regnperioder uteblir i juli och senare i sommar tror Anders Lång att jordgubbsåret 2021 som helhet kommer att överträffa fjolårssäsongen. Ukrainska arbetsinsatser en ryggrad i Malax Bärs verksamhet Sitt namn till trots har Malax Bär sitt centrum och högkvarter i den östra utkanten av Pörtom, på gränsen till den yttersta byarna i Jurvabygden. Där finns företagets packningsoch lagerhall med tillhörande gårdsförsäljning. Själva jordgubbslanden finns övervägande i Pörtomoch Jurvatrakten och den totala odlingsarealen uppgår till 45 hektar. – Vi verkar på språkgränsen och i praktiken är vår vardagliga verksamhet mera finskspråkig än svenskspråkig. Vi har mycket kunder till exempel från orter från Jurva, Kauhajoki och Seinäjoki, säger Anders Lång som driver företaget tillsammans med sin bror Niklas Lång. – Vår gårdsförsäljning är för övrigt en viktig komplettering till försäljningen vid stadsbutiker och partihandeln. Den biten kunde göras mera sofistikerad. Man borde kanske inrätta ett kafé i anslutning till försäljningen, tillägger Lång. I många år har importerad arbetskraft från Ukraina utfört plockningsoch sorteringsarbeten åt Malax Bär. En anställd som Trädgårdsbladet växlar några ord med i produktionshallen berättar att det är fjortonde året som han arbetar i anläggningen. – Sammanlagt har vi cirka 180 ukrainska arbetare på plats. En första grupp på cirka 30 personer anländer redan kring den 20 april. I genomsnitt stannar ukrainarna kring åtta veckor innan de återvänder till sina familjer i hemlandet. – Arbetsrytmen i jordgubbslanden kan vara speciell på grund av sommarvärmen. I morse inleddes plockandet fyra på morgonen och mitt på dagen var arbetsdagen över för plockarna, berättar Lång. Lång poängterar att stränga karantänsoch testningsregler för utländska gästarbetarna har varit en besvärlig stötesten under jordgubbssäsongen 2021. – Byråkratin har varit klart mera omständlig än ifjol då man inte riktigt hade hunnit ta i bruk lika strikta regelverk. Arbetare har varit tvungna att vara i karantän två veckor efter de har kommit hit. De har visserligen rentav kunnat arbeta lite grand tillsammans med den egna gruppen. Men de har exempelvis inte haft tillåtelse att besöka närsamhället. – Elva arbetare har dessutom lämnat positiva coronatest här i Pörtom trots att de har varit helt symptomfria. Det antyder att de har haft sjukdomen redan i hemlandet, tillägger Lång. Positiv utveckling inom jordgubbsförsäljningen Vad gäller den rådande utvecklingen på försäljningssidan förhåller sig Anders Lång positivt och optimistiskt. – De sålda jordgubbsvolymerna har ökat varje år för vår del. Överlag prioriterar de inhemska kunderna finländska bär framom utländska alternativ idag. Under pandemins gång har konsumtionsbeteendet tenderat att bli mera nationalistiskt. – Vidare har växthusoch tunnelodlandet gått framåt inom jordgubbsvärlden. Vi har skaffat ett växthus som är uthyrt tillsvidare. I höst ska vi ta ny ställning till om vi själva ska inleda jordgubbsodling i växthusmiljö. Malax bär: ”Det läckraste som Österbotten har att erbjuda” Den rikliga sommarvärmen i juni har medfört att utbudet på inhemska jordgubbar har varit större än normalt redan innan midsommar. Det hela har samtidigt lett till ett visst överutbud på marknaden, konstaterar Anders Lång på Malax Bär som har sitt centrum i utkanten av Pörtom. TRÄDGÅRDSBLADET | NÄRPES Text och Foto Joakim Snickars Från slutet av juli ska plockning kunna inledas i det här fältet där jordgubbssorten Allegro odlas. Plantorna ser helt bra ut, säger Anders Lång från Malax Bär. Anders Lång arvioi kesäkuun lopussa, että keväällä istutetun Allegro-lajikkeen sato alkaa heinäkuun lopulla.
6/2021 | 23 Puutarha-alan perustutkinto, puutarhatuotanto • haku monimuotokoulutukseen 2.8.2021—24.9.2021 Maatalousalan ammattitutkinto, mehiläistarhaus • haku monimuotokoulutukseen 14.6.2021—14.8.2021 Lue lisää sivuiltamme: www.hami.fi/koulutukset Tule opiskeleman HAMIin, Lepaalle! Kestävää ammattitaitoa aitoon ammattiin • Sähköllä tai akulla kulkevat -ruiskut ja robotit, useita malleja • Myös varaosat ja huolto • Hortimax-ohjausautomatiikka • Kasvitarhoihin apulannat • Kelta-ansat, eri kokoja • Biobest'n kimalaiset ja biologinen torjunta, toimitus viikottain • Verderan Mycostop, Prestop ja muut tarvikkeet • Cultilene Kivivilla kasvualustoja eri malleja ja kokoja, tomaatin ja kurkun viljelyyn mm. • Desin?ointiannostelijat, -matot ja -aineet • Muovit ja muut tarvikkeet SOITA JA KYSY LISÄTIETOJA: CLIMA KONTROLL OY puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401 fax. (06 2256 402, info@climakontroll.? – Det skulle också finnas potential att satsa på tunnelodling. Vi har tillgång till ett lämpligt område som för tillfället består av ung skogsmark. Något beslut har vi dock inte fattat ännu. – På sistone har marknaden varit aningen överhettad när det gäller tunnelodlade jordgubbar. Detta har också lett till fallande priser, tillägger Lång. Malax Bärs packerioch lagerhall och övriga nuvarande faciliteter i yttersta Pörtom har i princip varit oförändrade under de senaste åren. – Vi har närmast gjort några uppgraderingar av kyllagret. Men vi skulle kunna tänka oss att effektivera förpackningslinjen på burksidan. Vi har gått in för att satsa på 500 grams förpackningar. 250 grams-alternativet känns för futtigt. För Anders Långs vidkommande går sommarveckorna definitivt i det hårda arbetets tecken. Han säger att dagarna ofta är mycket långa och tempot högt. Under TN-intervjun ringer Långs arbetstelefon stup i kvarten. Ofta cirkulerar diskussionerna kring transportoch logistikfrågor och andra slags praktiska ärenden. – Det här företaget är verkligen profilerat som ett familjeföretag. Mina tre barn medverkar numera i det vardagliga arbetet, konstaterar Anders Lång. Jordgubbsodling förknippas främst med högsommaren. Men det är de facto fråga om en verksamhet som faktiskt kan pågå långt in på hösten. – Ett år gjorde vi de avslutande fältarbetena först den 16 oktober, minns Lång. = Meiltä asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa! Puutarha-alan TES 2020-2022 tyonantajat.? Puutarhayrittäjä Malax Bär Drivs av bröderna Anders och Niklas Lång som har varit aktiva jordgubbsodlare i cirka 25 år. Varumärket Malax Bär köptes upp av den numera bortgångne Malaxentreprenören Mats-Erik Udd i tiderna. Försäljningsverksamheten sysselsätter cirka 25 personer. Försäljningsställen finns utanför stormarknader och affärer i Vasa, Jakobstad, Karleby och Seinäjoki. Vid sidan av direktförsäljning idkas också partiförsäljning som riktas till olika större städer runt om i Finland. På omkring fem av cirka 50 hektar odlingsmark producerar företaget hallon. Fakta 1 2 3 1. Ukrainsk arbetskraft har varit en viktig stöttepelare för Malax Bär i många år. Ukrainalainen työvoima on ollut Maalahden Marjat -yrityksen peruspilari monien vuosien ajan. 2. Malax Bär har både packeri, lager och gårdsförsäljning på cirka sju kilometers avstånd från riksåttan i Pörtom. Malahden Marjoilla on sekä pakkaamo, varasto että suoramyynti noin seitsemän kilometrin päässä Pirttikylästä valtatie 8 itäpuolella. 3. I slutet av juni började de hanterade jordgubbsvolymerna hos Malax Bär närma sig tio ton per dag. Kesäkuun lopussa Maalahden Marjat -yrityksen käsittelemä mansikkamäärä oli lähes kymmenen tonnia päivässä.
| 6/2021 24 n Malax Bär – Maalahden Marjat on veljesten Anders ja Niklas Långin omistama yritys. Myös Andersin kolme lasta työskentelevät marjatilalla. Nimestään huolimatta yritys varastoineen ja pakkaamoineen sijaitsee Närpiön Pirttilahdessa. Långit ostivat Malax Bär -brändin nyt jo edesmenneeltä maalahtelaiselta yrittäjältä Mats-Erik Uddilta. Myyntityössä on noin 25 henkilöä. Pirttilahdessa olevan suoramyynnin lisäksi omia myyntipisteitä on Kokkolassa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Seinäjoella. Yrityksen marjoja myyvät myös monet torikauppiaat ja Halpa-Hallin myymälät. Marjoja myydään myös tukkuun. Anders Långin haastattelu tehtiin kesäkuun lopulla, jolloin mansikkakausi oli viikon etuajassa. Anders arvelee, että ihmiset eivät ole tottuneet ostamaan mansikkaa niin aikaisin ja markkinoilla oli siksi ylitarjontaa. Yleensä marjakauppa piristyy vasta juhannuksen jälkeen. – Ehkä markkinoilla on ollut myös tarpeettoman paljon mansikoita, aprikoi Lång hintojen muodostumista. Anders toivoi heinäkuuksi sateisia jaksoja, jotta mansikan sato voisi muodostua viime vuotta paremmaksi. 180 ukrainalaista kausityöntekijää Mansikan viljelyala on 45 hehtaaria ja lisäksi vadelmaa on 5 hehtaaria. Pirttilahden lisäksi mansikkapeltoja on myös Jurvan puolella. – Toimimme kielirajalla ja käytännössä jokapäiväinen toiminta on enemmän suomenkielistä kuin ruotsinkielistä. Meillä on paljon asiakkaita Jurvasta, Kauhajoelta ja Seinäjoelta, kertoo Anders Lång. – Meillä on yhteensä noin 180 ukrainalaista työntekijää. Ensimmäinen noin 30 hengen ryhmä saapuu 20. huhtikuuta. Ukrainalaiset oleskelevat keskimäärin noin kahdeksan viikkoa ennen paluutaan perheittensä luokse kotimaahan. Kuumina kesäpäivinä peltotyö on erityisen raskasta. Työt aloitetaankin usein jo kello neljä aamulla ja keskipäivällä poimijoiden työpäivä on ohi. Lång huomauttaa, että ulkomaisten työntekijöiden tiukat karanteenija testaussäännöt ovat olleet vaikea kompastuskivi mansikkakauden 2021 aikana. – Byrokratia on ollut selvästi hankalampaa kuin viime vuonna, jolloin viranomaisilla ei ollut oikeastaan aikaa panna täytäntöön niin tiukkoja määräyksiä. – Täällä Pirttilahdessa otetuissa koronanäytteissä 11 työntekijän näytteet ovat olleet positiiviset siitä huolimatta, että he ovat olleet täysin oireettomia. Tämä viittaa siihen, että heillä on ollut tauti jo kotimaassaan, Lång lisää. Tunnelituotanto pohdituttaa Mansikan myynnin kehittymiseen Anders Lång on positiivinen ja optimistinen. – Myydyt mansikkamäärät ovat kasvaneet meille vuosittain. Kaiken kaikkiaan kotimaiset asiakkaat painottavat suomalaisia marjoja ulkomaisten vaihtoehtojen sijaan. Pandemian aikana kuluttajien käyttäytyminen on ollut entistä kansallismielisempi. Långit ovat viljelleet marjoja tähän saakka avomaalla, mutta tänä vuonna heillä on ollut vuokrattuna kasvihuone. – Tänä syksynä otamme uuden kannan siihen, aloitammeko itse mansikanviljelyn kasvihuoneympäristössä tai tunneleissa. Meillä on katsottuna siihen sopiva maa-ala. – Viime aikoina markkinat ovat hieman ylikuumentuneet tunnelituotannon lisääntymisen vuoksi. Tämä on myös johtanut hintojen laskuun, Lång lisää. Maalahden Marjojen pakkausja varastohalli sekä muut nykyiset tilat Pörtomin syrjäisimmässä osassa ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina viime vuosina. Ajatuksissa on 500 gramman pakkauslinjan virtaviivaistaminen. = Ota meihin yhteyttä puutarhasanomat.fi Menossa mukana! Tutustu myös Maalahden Marjat on 50 hehtaarin viljelmä Pirttikyläläinen Anders Lång on profiloitunut aktiivisena mansikanviljelijänä noin 25 vuoden ajan. Pörtombon Anders Lång har varit profilerad som aktiv jordgubbsodlare i cirka 25 år. Suomeksi
6/2021 | 25 ° molemmille sivulle n Antellin Puutarha on perinteinen puutarha Anttilan kylässä. Puutarhassa on kaksi tuplamuovilla katettua kasvihuonetta, yhteisalaltaan 1400 neliötä. Puutarha tuottaa tomaatteja ja kesäkukkia. – Aloitin tomaatin viljelyn 4H-kerholaisena vuonna 1964 rakentamalla itse muovihuoneen seinän viereen. Olin silloin kymmenvuotias, kertoo René Antell. René on jo eläkkeellä, mutta hän hoitaa tilan 30 hehtaarin peltoviljelykset. Hänen kumppaninsa Erika Svedsberg vastaa kesäkukkatuotannosta ja 26-vuotias poika Erik Antell hoitaa tomaattituotannon. Erik on touhunnut puutarhassa koko ikänsä. Hän kävi puutarhuriksi Axxellin Överbyn yksikössä Espoossa. – Olen vastannut tomaattituotannosta vuodesta 2015 alkaen. Sukupolvenvaihdos on kuitenkin vielä tekemättä. Tomaattityyppejä moneen makuun Tomaatti on muodostunut puutarhan tärkeimmäksi tuotteeksi. Viljelyssä on monentyyppisiä tomaatteja. – Eniten viljelemme pyöreää tomaattia. Lajikkeet ovat vaihtuneet usein ja viimeiset pari vuotta olemme viljelleet Audiancea. Aiemmin viljelimme Gustino-lajiketta, joka sopi meille hyvin, toteaa Erik. Kirsikkatomaattilajikkeena on Majorita, jonka makeutta kuvaava brix-arvo on korkea. Pitkämuotoinen Portento on San Marzano -tyypin lajike. – Portento on maultaan mieto mutta lihaisa. Siitä saa leikattua hyvin siivuja, kehaisee René. Viljelyssä on myös keltaisia lajikkeita sekä pyöreästä tomaatista että luumutomaatista. Etelän puoleiselle reunariville on istutettu monia erikoisuuksia, joille kaikille ei ole nimeäkään, kun siemen on otettu kaupan tomaateista. Näyttävimpinä lajikkeina ovat tumma Indigo Rose, häränsydämet ja ananaspihvitomaatti, jolla on painoa jopa kilon verran. – Ananastomaatin malto on hunajamelonin tyyppinen, vetinen ja makea. Se ei kestä kaupan myynnissä, vaan pidämme sitä vain kotimyynnissä, sanoo Erik. Tomaattikasvusto viilentää Puutarha kasvattaa taimet itse. Erik kertoo ostavansa siemenet pääosin Helteeltä, josta toimituksen saa muutamassa päivässä. Siemenet kylvetään tammikuun lopussa, istutus on maaliskuulla ja Antellin tomaatit ovat haluttuja Antellin puutarha panostaa tomaattien laatuun. Ne voidaan kasvattaa kypsiksi puutarhalla, kun viljelijä vie tuotteet itse kauppaan. Lähituottaja voi päättää itse hinnan. PUUTARHA-SANOMAT | PORVOO Erika Svedsberg vastaa puutarhan kukkatuotannosta ja Erik Antell tomaatthuoneesta. René Antell hoitaa tilan viljaja öljykasvituotannon. Erika Svedsberg ansvarar för trädgårdens blomproduktion och Erik Antell för tomathuset. René Antell sköter om gårdens spannmålsoch oljeväxtproduktion. Portento on San Marzano -tyypin lajike. Tomaattien maku on mieto ja miellyttävä. Portento är en sort av San Marzano-typ. Tomaternas smak är mild och behaglig. Jatkuu seuraavalla sivulla
| 6/2021 26 satoa aletaan kerätä touko-kesäkuun vaihteesta alkaen. – Tänä vuonna aloitus viivästyi, kun lumikuorma venytti muovihuoneen EVA-kalvoa ja jouduimme uusimaan muovikatteen, harmittelee René. Puutarha lämpiää kevytöljyllä. Antellit ovat harkinneet pellettilämmitystä, kun öljyn hinta on taas noussut. – Haloillakin on lämmitetty, mutta niitä täytyy olla lisäämässä tunnin välein, toteaa René. Erik kertoo, että yölämpötila pidetään yli 15 asteen ja luukut aukeavat, kun lämpötila nousee 22 asteeseen. Kesä-heinäkuussa lämpötila on ulkona ollut viikkojen ajan yli hellerajan. Kasvihuoneet on käsitelty varjostusaineella. Erik sanoo tomaattihuoneessa lämpötilan pysyvän jopa 1–2 astetta ulkolämpötilaa alempana, kun vihreä kasvimassa haihduttaa vettä ja jäähdyttää huonetta. – Vieressä olevassa kesäkukkahuoneessa lämpötila voi olla 8–10 astetta korkeampi. Tomaatin tuotannossa selvitään biologisella torjunnalla, kun viljely ei ole ympärivuotista ja talvi tuhoaa hyönteiskannat. Pölytyksen hoitavat ostokimalaiset. Kuuma sää vähentää niiden lentohaluja, mutta aamuisin ne pörräävät myös latvuksissa. Vain kypsänä myyntiin Taimet kasvavat Kekkilä Professional -kasvuturvealustoissa, joissa on mukana myös sammalta. Puutarha myy käytetyt säkit seuraavana keväänä kotipuutarhureille eurolla, suurissa erissä hinta on 50 senttiä säkiltä. Puutarha käyttää kastelussa omaa kaivovettä, mutta ajoittain on jouduttu turvautumaan myös kunnalliseen veteen. Lannoitusta varten on kaksi 200 litran tynnyriä, johon tehdään emoliuokset. Sekoittajan kautta lannoitevesi menee kasteluun. – Johtolukua vaihtelen sään mukaan: aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla lasken ja pilvisellä nostan. Pyrin kuitenkin pitämään sen alle 3:n. Seuraan tomaatin lehtien väritystä ja kasvutapaa, kertoo Erik. Antellin tomaatit ovat asiakkaiden haluamaa lähituotantoa maun vuoksi. Erik toteaa, että lannoituksella on vaikutusta makuun. – Suurin tekijä on kuitenkin se, että tomaatit kasvatetaan meillä kypsiksi. Viemme ne kauppaan poiminnan jälkeisenä päivänä, usein jopa poimintapäivänä. Puutarhalla on jäähdyttämö, mutta siellä tomaatteja ei käytetä, millä myös voi olla vaikutusta hyvään makuun. Lähituotannolla olisi kysyntää Tomaatit myydään Sipoon ja Porvoon K-kauppoihin, 10–20 kilometrin etäisyydelle tuotantopaikalta. – Täällä Uudellamaalla on enää harvoja viljelijöitä, kun vuosikymmeniä sitten etenkin Sipoossa oli paljon pieniä vihannesviljelmiä. Lähituotteiden kysyntä on vankalla pohjalla ja kaupat haluaisivat paikallisia tuotteita, mutta tuotanto on siirtynyt Närpiöön, toteaa René. Erik kertoo, että yhteistyö kauppojen kanssa on ollut hyvää. – Olemme saaneet itse päättää hinnoista. Yleinen hintataso on kuitenkin otettava huomioon, jotta omat tuotteet eivät jää myymättä. Antellit myyvät pyöreän tomaatin kauppoihin reilun 2 euron kilohintaan ja kirsikkarasian 1,60 euron verollisella hinnalla. Hinnat ovat vakaat, mutta hinnat eivät ole aivan samoja koko kesää. Hyvästä kysynnästä huolimatta yrittäjät eivät toistaiseksi aio rakentaa lisää kasvihuoneita. = Indigo Rose -lajike on muiden tapaan raakana vihreä, sitten se muuttuu tumman munakoison väriseksi ja kypsänä siihen tulee mukaan punaista väriä. Indigo Rose-sorten är liksom andra sorter grön som rå, sedan blir den mörkt auberginefärgad och mogen får den också röd färg. Antellin puutarhassa päälajikkeena on Audiance. Sen hedelmät ovat tasakokoisia ja maukkaita. Huvudsorten på Antells trädgård är Audiance. Dess frukter är jämnstora och välsmakande. Kirsikkatomaatin lajikkeena on Majorita. Lajike on satoisa ja brix-arvo on korkea. Körsbärstomatsorten är Majorita. Sorten är högavkastande och brix-värdet är högt. Ananaspihvitomaatti kasvaa jopa kilon suuruiseksi. Sitä myydään puutarhalta suoraan asiakkaille, sillä hedelmä ei kestä kaupassa. Ananasbifftomaten blir upp till ett kilo stor. Den säljs från trädgården direkt till kunderna, eftersom frukten inte håller i butiken.
6/2021 | 27 n Antells trädgård är en traditionell trädgård i Andersböle by i Borgå. Trädgården har två med dubbel plast täckta växthus, den sammanlagda ytan är 1400 kvadrat. Trädgården producerar tomater och sommarblommor. Jag började odla tomat som 4H-klubbmedlem år 1964 genom att själv bygga ett plastväxthus invid väggen. Då var jag tio år, berättar René Antell. René är redan pensionerad, men han sköter gårdens 30 hektar stora åkerodlingar. Hans partner Erika Svedsberg ansvarar för sommarblomsproduktionen och 26-årige sonen Erik Antell sköter tomatproduktionen. Erik har sysslat i trädgården hela sitt liv. Han studerade till trädgårdsmästare vid Axxells Överby-enhet i Esbo. Tomattyper för varje tycke och smak Tomaten har blivit trädgårdens viktigaste produkt. I odling finns tomater av många olika typer. Mest odlar vi rund tomat. Sorterna har ändrats ofta och de senaste två åren har vi odlat Audiance. Tidigare odlade vi Gustino-sorten, som passade oss bra, konstaterar Erik. Körsbärstomatsorten är Majorita, vars brix-värde, som anger sötman, är hög. Avlånga Portento är en sort av San Marzano-typ. Till smaken är Portento mild men köttig. Det går bra att skära skivor av den, lovordar René. I odling finns också gula sorter både av rund tomat och plommontomat. I den södra sidans kantrad har planterats många specialiteter, som inte alla ens har ett namn, när fröet tagits från butikens tomat. De praktfullaste sorterna är mörka Indigo Rose, oxbloden och ananasbifftomaten, som kan väga upp till ett kilo. Tomatbeståndet svalkar Trädgården driver upp plantorna själva. Erik köper fröna i huvudsak från Puutarhaliike Helle Oy, varifrån leveransen fås på några dagar. Trädgården värms upp med lätt brännolja. Antell har övervägt pelletuppvärmning, när priset på olja åter stigit. Erik berättar att nattemperaturen hålls över 15 grader och luckorna öppnas när temperaturen stiger till 22 grader. I juni-juli har temperaturen utomhus i flera veckor överstigit gränsen för värmebölja. Växthusen är behandlade med skuggningsmedel. Erik säger att i tomathuset hålls temperaturen till och med 1–2 grader lägre än utomhustemperaturen, när vatten avdunstar från den gröna växtmassan och kyler rummet. I det intilliggande sommarblomshuset kan temperaturen vara 8–10 grader högre. Säljs endast mogna Plantorna växer i Kekkilä Professional -växttorvsubstrat, som också innehåller mossa. Jag reglerar ledningstalet efter vädret: vid soligt och varmt väder sänker jag det och höjer vid molnigt. Jag strävar ändå efter att hålla det under 3. Jag följer tomatbladens färg och växtsätt, berättar Erik. Antells tomater är av kunderna eftertraktad närproduktion på grund av smaken. Erik konstaterar att gödslingen påverkar smaken. Den främsta faktorn är ändå att hos oss odlas tomaterna tills de är mogna. Vi för dem till butiken dagen efter plockning, ofta även redan samma dag de plockats. Tomaterna säljs i K-butikerna i Sibbo och Borgå, på 10–20 kilometers avstånd från produktionsplatsen. Här i Nyland finns bara få odlare kvar, medan det för årtionden sedan särskilt i Sibbo fanns många små grönsaksodlingar. Efterfrågan på närproducerat är på stabil grund och butikerna skulle vilja ha lokala produkter, men produktionen har flyttats till Närpes, konstaterar René. Erik berättar, att samarbetet med butikerna har varit gott. Vi har själv fått bestämma om priserna. Den allmänna prisnivån måste ändå beaktas, så att de egna produkterna inte blir osålda. Antells säljer rund tomat till butikerna för ett drygt 2 euros kilopris och en ask körsbärstomater för 1,60 euro med skatt. Trots den goda efterfrågan tänker företagarna tillsvidare inte bygga flera växthus. = Antells tomater är efterfrågade På svenska Erik Antell odlar också specialtomater. Oxblodstomaterna har växt i växthusets kantrad, som den här sommaren varit för het. Erik Antell viljelee myös erikoistomaatteja. Häränsydäntomaatit ovat kasvaneet kasvihuoneen reunarivillä, joka on tänä kesänä ollut liian paahteinen.
| 6/2021 28 n Aholan perunaja marjatila sijaitsee Kiuruveden Koivujärvellä, 30 kilometriä kirkolta lounaaseen. Isäntäparina on vuodesta 2006 ollut Heidi ja Pasi Tossavainen. Perunan ja mansikan viljelyn aloitti Pasin isä Lauri Tossavainen jo 1980-luvulla. – Perunaa on nykyisin 13–15 hehtaaria ja mansikkaa 4 hehtaaria. Kaksi vuotta sitten kokosin kaksi kasvihuonetta, yhteisalaltaan 1000 neliötä, ja niissä viljelen vadelmaa ja mansikkaa, määrittelee Pasi tilansa tuotannon. Talviperuna myydään multaisena ja pestynä. Aiemmin tilalla myös kuorittiin perunaa, mutta siitä on luovuttu. Aholan tilan tuotteet myydään paikallisesti suoraan tilalta, Kiuruveden torilta ja marketeista. – Tilalta tuotteita hakevat ovat vakiintuneita asiakkaita. Torilla käy marjakauppa, jolloin myydään myös perunaa, mutta yksin perunan kanssa siellä ei kannata seisoskella, toteaa Pasi. Marketit ovat muodostuneet tärkeimmäksi markkinatieksi. Kiuruveden kauppojen lisäksi tilan tuotteita myydään Iisalmen Prismassa, K-citymarketissa ja Tokmannilla. – Kiuruvedellä väki vähenee ja markkina-aluetta on pitänyt laajentaa. Palvelua ja parempaa hintaa Tossavaisen varhaisperuna tulee myyntiin juhannukseksi, mikä on aikaisuudessaan harvinaista näin pohjoisessa. – Kun tähtää juhannukseen, on lumet poistettava perunamaalta mekaanisesti. Tänä vuonna pääsimme istuttamaan huhtikuun 15. päivä. Timolla aloitetaan, mutta tänä vuonna myös Siikli joutui juhannukseen, kertoo Pasi. Paikallistoimittajalle laatu ja tuoreus ovat ykkösasioita. Varhaisperunapenkit avataan Pikku-Jukolla ja perunat poimitaan maan pinnalta ämpäreihin heinäkuun loppuun saakka. Menetelmä on Pasin mukaan yhtä hellävarainen kuin kuokinta. Elokuulla otetaan perunapuimuri käyttöön. – Alle 30 mm perunat jätetään peltoon, sillä ne jäävät myyntikontteihin pyörimään, harmittelee Pasi, sillä pienet perunat ovat hänen itsensä mielestä parhaimpia. Pasi toteaa, että paikallisesta tuotteesta pystyy pyytämään enemmän kuin mitä yleinen tukkuhinta on. – Tuotteen on oltava tuoretta ja kauppoja palveltava hyvin. Hoidamme perunapaikat kuusi kertaa viikossa, jolloin poistamme huonot pois konteista pyörimästä. Hävikkiä ei juuri synny, kun kierto on nopeaa. Lumen poistoa ja biotiittiä Pasi sanoo, että myynnissä on oltava varovainen, jotta tavara riittää. – Mansikan kypsymisen arviointi on vaikeaa. Saa stressata, että marjoja löytyy ja toisaalta että ne tulevat myydyksi. Tilalla viljeltäviä perunalajikkeita ovat myös Annabelle ja Avanti sekä talviperunoista Afra, Melody ja Gala. – Jauhoinen Afra on meidän ykkösperuna. Varhaisperuna Avanti sopii meidän maille hyvin, luonnehtii Pasi. Varhaisperunan katteena käytetään aluksi muovia, joka taimettumisen jälkeen vaihdetaan harsoon. – Jos on kylmä kevät, niin muovi aikaistuttaa satoa paljon enemmän kuin harsokate. Varhaisperuna on kuitenkin tuurin peliä pakkasten johdosta. Lumen sulamista joudutetaan Aholan tilan mailla biotiitillä, jota saadaan Yaran Siilinjärven tehtaalta. Biotiitti on kaliumia (5 %) sisältävä maanparannusaine, joka sopii hyvin perunalle. – Biotiitti saadaan levitettyä tasaisesti kalkinlevityskoneella ja se sulattaa lunta tehokkaammin kuin turve. Polka porskuttaa edelleen Mansikanviljely sopii Aholan tilan kivisille pelloille hyvin. Valtalajikkeena on Polka, jonka kanssa Allegro kypsyi tänä vuonna yhtä aikaa. – Polkan kuolemasta on puhuttu 10 vuotta. Se on täällä suosittu marja makeuden vuoksi eikä meillä ole sen sadontuotannossakaan ollut ongelmia. Pasi kertoo, että marjanviljely sai tilalla hyvän alun, kun Polka valittiin sattumalta viljelyyn heti, kun lajike tuli markkinoille. Avomaalla ei pyritä aikaiseen mansikkasatoon, mutta tänä kesänä satoa alettiin harson alta saada juhannukseksi. – Koskaan aikaisemmin Polka ei ole kypsynyt kesäkuulla, hämmästelee Pasi helteiden vaikutusta. Mansikka istutetaan penkkeihin yhteen riviin, jotta kasvusto tuulettuisi. Riviväleissä on alettu käyttää olkikatetta. – Pörriäiset ovat vähentyneet ja joudumme ostamaan pölyttäjiä myös avomaalle. Tunnelituotantoon varovaisesti Tilalla poimitaan varhaista marjasatoa kasvihuoneista, joissa on lämminilmakehittimet yöpakkasten varalta. Kesäkuun lopussa poimitaan huoneesta viimeistä mansikkasatoa ja vanhojen taimien sijalle istutetaan uudet syyssatoa varten. Vadelman poiminta alkoi kesäkuun lopulla. Pasi Tossavainen arvelee, että tunneleissa on marjatuotannon tulevaisuus, sillä avomaalla sato on epävarma ja työ voi mennä hukkaan. Kuusi vuotta sitten pakkanen vei liki kaiken mansikkasadosta ja edellisenä vuonna juuri istutettu mansikkaviljelys tuhoutui rankkoihin sateisiin. – Rakennamme uutta tunnelialaa hissun kissun tarkkaillen markkinoiden kehittymistä, jotta emme putoa korkealta, naurahtaa Pasi. Kasvihuoneessa mansikkalajikkeena on Magnum ja vadelma on Glen Amplea. Pasi toteaa, että kasvihuoneessa on tänä vuonna päästy tuholaisten puolesta helpolla. – Käytämme petopunkkeja ennakoivana torjuntana Aholan perunaja marjatilalta: Aikaista satoa paikallismarkkinoille Asiakkaat arvostavat lähituotantoa ja kaupat ottavat mielellään paikallisia tuotteita myyntiin. Aholan tila tuottaa uutta perunaa joka vuosi juhannukseksi. Kasvihuoneesta rasiamansikkaa saadaan jo toukokuun lopulta kesäkuun loppuun ja uudelleen syksyksi. PUUTARHA-SANOMAT | KIURUVESI Pasi Tossavainen osoittaa, mikä on hyvänkokoista varhaisperunaa. Tänä vuonna ennen juhannusta päästiin poimimaan Timon lisäksi Siikliä.
6/2021 | 29 Sivuillamme e-Lepaalla mm: Mielenkiintoiset uutuudet Tukimateriaali kasvintuhoojatunnistuksen ja torjunnan avuksi Ajankohtaiset kaudelle 2022 Kuvavisa – hauskat palkinnot Ota yhteyttä: • tilauspalvelu@novarbo.fi • p. (02) 5491 681 Ota yhteyttä puutarha-asiantuntij oihin: 020 791 4030 AJANKOHTAISIA TUOTTEITA VILJELIJ ÄN AVENA BERNERILTÄ Varmista saatavuus, tilaa talviharsot nyt! NORDICE jääsalaatti KÄTEVÄSTI TOIMITETTUNA TILALLE ASTI! UUTUUS! Kaikki tarvikkeet kauden sadon pakkaamiseen varastostamme ja tehdastoimituksina. Belor Premium ja GreenCare Pro rakeiset puutarhalannoitteet. Pyydä tarjous! VABerner_230x140_Puutarhasan_6_2021_v2.indd 1 13.7.2021 14.36 Biotuksen ohjeiden mukaisesti. Vadelmassa on kuitenkin kirvoja näkynyt. Belavian lennot peruuntuivat Aholan tilalla on 8 ukrainalaista kausityöntekijää. Työtä tarjotaan myös kaikille halukkaille suomalaisille ja kaikkiaan poimijoita on 15. – Olin ostanut ukrainalaisille lentoliput Belavian lennoille, mutta Valko-Venäjän lentoyhtiön boikotin vuoksi poimijat tulivat charter-lennolla. Lippurahojen palautus taitaa jäädä saamatta, epäilee Pasi. – Meillä oli aiemmin thaimaalaisia työntekijöitä, mutta koronan vuoksi heidän saanti ei onnistunut enää viime vuonna. Pasi Tossavainen on tyytyväinen Migrin toimintaa. Myös koronatestit ovat sujuneet ripeästi, kun tulijoilta on otettu kolme testiä viikon sisällä. = Pasi aloitti kasvihuonetuotannon vuonna 2020. Vadelma alkoi tänä vuonna kypsyä kesäkuun lopulla, jolloin kasvihuonemansikasta kerättiiin satoa viimeistä kertaa. Kuun vaihteessa istutettiin uudet mansikan taimet tuottamaan syyssatoa.
| 6/2021 30 Valmistamme kotimaiset kartonki/pahvipakkaukset tuotteesi kuljetukseen, myyntiin ja esillelaittoon. n Piirosen Marjamaa sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen välillä, aivan pääradan kupeessa. Puutarha avautui tänä kesänä itsepoimijoille 28. kesäkuuta. Poimijat ovat saaneet poimia kasvihuoneesta vadelmaa ja avomaalta mansikkaa. – Olen viljellyt 32 vuotta marjoja, alusta alkaen itsepoimijoille. Korona on lisännyt itsepoimintaa. Alussa oli vanhempaa väkeä, mutta nykyisin on jo puolet nuoria ja lapsiperheitä, luonnehtii Markku Piironen asiakaskuntaansa. Kokonaisvaltainen paketti Piirosen Marjamaan konsepti on hioutunut vuosikymmenten varrella niin, että asiakkaat viihtyvät. Lapsille on leikkipaikka, jossa hiekkakasa ja piirustustarvikkeet. Myös lampaat ja ankat viihdyttävät heitä. – Kun lapsilla on tekemistä, vanhemmat saavat poimia rauhassa. Eläimet ovat meillä vuokralla. Lampaista joudun hieman maksamaan, kun niille olisi ottajia maisemanhoitoon. – Alusta alkaen lapset ovat päässeet myös mansikkamaalle. Nyt heillä voi olla jo omia lapsia ja he muistelevat käyntejään meillä. Asiakaskunta on vakiintunutta ja uskollista, kiittelee Markku. Pellon reunalla on kahvio, josta saa Eija Piirosen leipomaa kotipullaa. Kahvion kyljessä on tutun kokoama divari, josta kirjoja saa 50 sentillä. – Monet kiirehtivät poiminnan jälkeen pakastamaan marjojaan. Toisille taasen kahvi ja kotipulla on kova sana. Vaikka kahvila ei paljoa tuota, on se kuitenkin oltava. Kokonaisuus ratkaisee. Meidän henkilökunta on hyvin ystävällistä ja tarjoamme asiakkaillemme ”päivä maalla” -elämyksen, summaa Markku. Maratonin verran ruohonleikkuuta Piirosen Marjamaalla on 3 hehtaaria mansikkaa. Päälajikkeena on Polka ja pieni määrä on Koronaa ja Bountya. Markku pitää Sonsation lajiketta lupaavana. Mansikat on istutettu yksöisriviin, sillä kaksoisrivissä kypsiä marjoja tahtoo jäädä poimijoilta huomaamatta. Katemuovina on biohajoava muovi, jonka alla kulkevat tihkuputket. Lisäravinteet annetaan kuitenkin pintalannoituksena. – Rivivälit ovat heinällä, sillä ihmiset istuvat ja konttaavat poimiessaan. Ajamme välit itsevetävällä ruohonleikkurilla viikoittain. Ruohonleikkuu onkin kova urakka, sillä riviväli on niin leveä, että se täytyy kulkea kahdesti ja näin hehtaaria kohden tulee kävelyä 14 kilometriä ja kun koko pinta-ala leikataan, tulee suorittaneeksi maratonin. – Nuoret leikkaavat nurmen, mutta minulle jää syksyn leikkaus, jolloin on paljon rönsyjä, sanoo Markku ja on mielessään kääntynyt päältä ajattavan koneen hankintaan. Vadelmaa kasvihuoneesta Marjamaalla on 1000 neliön tuplamuovilla varustettu kasvihuone, jossa viljellään vadelmaa, Glen Amplea. – Tämä on kuudes vuosi vadelmalla. Aiemmin huoneessa oli mansikkaa ja pellolla vadelmaa, mutta Glen Amplen versot kuivuivat kevätahavan aikana. Markku viljelee vadelmaa kaksiversoisista long cane -taimista, jotka tulevat helmi-maaliskuun vaihteessa. Yölämpötila on 12–14 astetta ja luukut aukaistaan, kun lämpötila nousee 18–20 asteeseen. – Lämminilmakehitin vie öljyä 5000–6000 litraa kaudessa. Sato alkaa toukokuun lopulla ja poimimme sitä tukkumyyntiin kuukauden ajan. Kun mansikan poiminta alkaa, avaamme myös kasvihuoneen itsepoiminnalle. Markun mukaan tukkukauppa on hyvä lopettaa silloin, kun tunnelituotanto on tullut markkinoille ja laskenut hintoja. Myös päivittäiset tukkutoimitukset Helsinkiin jäävät pois, mikä vähentää yrittäjän työtä. – Ekoina vuosina ihmiset vierastivat kasvihuoneesta poimimista. Parin totutteluvuoden jälkeen he huomasivat, että siellä on helppo poimia ja sateellakin saa kuivia marjoja. Korona innosti itsepoimintaan Piirosen Marjamaa on tarjonnut itsepoimintaa vuodesta 1990 alkaen. Nuorten lapsiperheiden osuus asiakaskunnasta on kasvanut. Asiakkaat ovat tottuneet poimimaan vadelmaa kasvihuoneesta. PUUTARHA-SANOMAT | RIIHIMÄKI Markku Piironen toteaa, että vadelman itsepoiminta kasvihuoneessa toimii hyvin.
6/2021 | 31 verkkokauppa 24h | myymälä ma-pe 8-16 timperintie 5 | 21570 Sauvo ASIAKASPALVELU@JARVENKYLA.FI | PUH. 050 502 0070 Taimet ja siemenet monenlaiset viljelytarvikkeet pakkausmateriaalit kasteluvälineet kasvutunnelit mehiläistarvikkeet myös luomutaimet! Laajasta tuotevalikoimastamme löydät mm. myös luomu! Varaa ensi vuoden taimet! Joost Henselmans T +31 (0)6 4849 8269 E info@? rmahenselmans.nl Fredrik Björklund T +358 50 5934350 E fredrik@? rmahenselmans.nl Aarni Alanne T 040 7376 321 E taimet@alanteentila.? Varaa ensi vuoden taimet! www.? rmahenselmans.nl/? Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen www.lucchiniidromeccanica.it greenhouses equipment MATTI LAURILA posti@cultum.fi / +385405639496 FOLLOW US Esitteet, kuvastot, logot pakkaussuunnittelu, nettisivut, kaikki yrityksesi graafinen suunnittelu TTT Graafinen Suunnittelu 040 572 9272 www.ttt-gs.fi Vadelman itsepoiminta tukee mansikkaa, toteaa Markku. Kun avomaalla itsepoimija jättää kepin penkkiin siihen kohtaan, missä hän lopetti poiminnan, niin kasvihuoneessa hän jättää keruukärryn lopetuspaikkaan. – Toiset poimivat tarkkaan ja toisilta jää marjoja, mutta seuraava asiakas saattaa tarjoutua poimimaan nekin. Paikkakunnan nuoret töissä Korona-aikana kasvihuoneessa on otettu käyttöön tiukka linja. Poimijoiden on käytettävä käsidesiä ja kertakäyttökäsineitä. Samassa rivivälissä saa olla vain saman perheen jäseniä. Lapset eivät pääse huoneeseen, kun heillä on tapana näpelöidä marjoja, joita ei poimitakaan. – Olemme halunneet varmistaa, että korona ei ainakaan meillä tarttuisi, perustelee Markku. Itsepoiminta-aika on 10 tuntia, aamuyhdeksästä ilta seitsemään. Piirosen Marjamaalla on tänä kesänä palkattuna 14 nuorta. Heistä kuusi on poimimassa marjoja tilauksiin ja tiskille myyntiin. – Työ on kelvannut suomalaisille nuorille. Tämä on heille yleensä ensimmäinen työpaikka ja he viihtyvät meillä 2–4 kesää. Mansikan itsepoimintahinta on kauden alussa ollut 5,90 euroa kilolta ja sen jälkeen 5,50 euroa. – Asiakkaat saisivat mansikkaa kaupasta halvemmalla, mutta he ovat tyytyväisiä, kun saavat sellaista marjaa, mitä haluavat ja tietävät, mistä se on lähtöisin. Kausi päättyy mustikkaan Vadelman hinta on 10 euroa kilolta. Vadelma poimitaan suoraan rasioihin, joissa marjat voi myös pakastaa. – Rasioiden ja laatikon hinta on periaatteessa 1,50 euroa, mutta annamme ne vadelmien kanssa samaan kilohintaan, kun emme taaraa vähennä. Mansikan poiminta kestää tänä vuonna heinäkuun puoliväliin ja samoihin aikoihin loppuu myös vadelma. Satotaimia on istutettu keväällä hehtaari, ja niidenkin sato annetaan itsepoimintaan. Avomaalla on lisäksi neljänneshehtaari pensasmustikkaa. – Jälkimarjojen ja pensasmustikan poimintaa on vielä elokuun alussa, sanoo Markku. Piirosilla on peltoa 10 hehtaaria ja marjatuotannon vaihtomailla on sinimailasta, kauraa, hernettä ja viherlannoitusnurmea. – Tila on liian pieni elättääkseen kokoaikaisen marjayrittäjän. Tämä on ollut minulle työllistävä harrastus, toteaa Markku, joka on ennen eläköitymistään ollut palkkatyössä konepajalla. = Eija Piironen auttaa puolisoaan marjatilan sesongissa. Sonsation-lajike on lupaava lajike. Kasvihuoneessa itsepoiminnalle on tiukat säännöt. Jokaisen poimijan tulee käyttää käsidesiä ja hanskoja. Rivivälissä saa olla vain yhden perheen väkeä.
| 6/2021 32 n Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja lämpötila Sipoon Paippisissa on 30 astetta. Skogsterin puutarhalla kasvihuoneet ovat heinäkuussa tyhjinä ja yrittäjät tavataan pakkaushallin varjossa. Kirsi-Maria ja Kristian Roine ovat tyytyväisiä menneeseen kesäkukkasesonkiin. – Olimme lisänneet tuotantoa viime vuodesta. Siltikään kukat eivät riittäneet kaikille. Tietyille asiakkaille pidimme tuotteita kauemmin, mutta juhannukseen kausi päättyi, kertoo Kirsi-Maria. Kristian peesaa toteamalla tämän olleen toinen vuosi, jolloin tavara ei riittänyt. Puutarha myy 80 prosenttia kesäkukista pääkaupunkiseudun kukkakaupoille ja kotimyynnin osuus on loput 20 prosenttia. – Kävin harvoin Tukkutorilla ja silloinkin olin vain luovuttamassa kukkakauppiaille heidän ennakkoon tilaamiaan kukkia. Vapaata tavaraa ei ollut, millaista tilannetta ei ole ennen koronavuosia ollut. Useiden asiakkaiden kanssa sovitaan kasveista jo edellisenä syksynä, kertoo Kristian. Laajennusta ei suunnitella Skogsterin puutarhassa on 3500 neliötä kasvihuoneita. Puutarhaa lämmitetään puupelleteillä. Keväällä vieraita työntekijöitä oli kolme, mutta joulukukkasesongin yrittäjät pärjäävät kahdestaan. Kirsi-Maria ja Kristian ovat vetäneet kahdestaan Skogsterin puutarhaa vuodesta 2010. Sitä ennen vuodesta 1999 alkaen he olivat täysipäiväisesti mukana yhtymässä, jota johti Kristianin eno Tom Skogster puolisonsa Riitan kanssa. Tomin kuoltua vastuu tuli Kirsi-Marialle ja Kristianille. – Vaikka tuotanto ei nyt riittänyt, suunnitelmissa ei ole laajentaa pinta-alaa. Laajennustarve riippuu siitä, mihin myyntiä suuntaa. Jos painottaisimme kukkakauppoja ja tukkuja, tulisi laajentaa, mutta kotimyyntiä lisättäessä tämä ala riittää, pohtii Kristian. Kristian toteaa säiden vaikuttavan kukkien menekkiin paljon. Kirsi-Maria kaivaa Kukkakauppakalenterin muistiinpanot esiin ja toteaa, että ennen äitienpäivää oli varsin viileää, mutta myynti oli jo silloin vilkasta. Riippuvat begoniat suosittuja Skogsterin puutarhan bravuurituotteita ovat isot riippuvat amppelit. – Myimme 25 000 isoa amppelia ja pieniä amppeleita 5000 kappaletta, laskee Kristian. Kirsi-Maria muistelee, kuinka amppelibegoniat vietiin käsistä. – Aiemmin begonioita pidettiin mummonkukkana, mutta niistä löytyy hienoja värejä, ne ovat kestäviä eikä niitä tarvitse nyppiä ja niitä voidaan pitää varjoisassakin paikassa. Kirsi-Marian suosikkeja ovat persikanvärinen tuoksubegonia ja keltainen Begonia Belleconia Chardonnay. Molemmat ovat karjalanneidon tyyppisiä. Kotimyynnissä tarvitaan pelisilmää Ruukkukukista eniten myytiin pelargonia. Kirsi-Marian suosikkipelargoni on kerrottukukkainen Rosalinda, joka kestää sadetta. Seuraavaksi eniten kasvatetaan japaninkelloa ja ruusubegoniaa. – Kotimyynnissä meillä on ahkeraliisaa, petuniaa, samettiruusua. Myynti avataan orvokeilla, listaa Kristian. – Kun on kotimyyntiä, tulee olla laaja kukkavalikoima. Siitä tykkäävät myös kukkakauppiaat. Skogsterin puutarha järjesti kotimyyntiasiakkailleen turvallisen ostotapahtuman. – Henkilökunnalla oli maskit, tarjolla pidettiin käsidesiä ja lapuilla muistutimme turvaväleistä. Järjestimme kukkia ulos ja maksunkin sai suorittaa ulkona, kertoo Kirsi-Maria. – Piti olla pelisilmää ja nähdä, kuka asiakkaista on huolissaan terveydestään. Heille kannoimme esille heidän pyytämiään kukkia valittavaksi. Henkilökohtaista palvelua tehtiin normaalia enemmän. Jouluksi ritarinkukkaa – Jouluksi kasvatamme vain ritarinkukkaa. Teemme kukkakaupoille ja yrityksille asetelmia ja niihin ostamme muut joulukukat, sanoo Kristian. – Jouluna kotimyynti on tärkeimmässä osassa. Sesonki kestää vain kaksi viikkoa. Olemme sitä venyttäneet marraskuulle palvelemalla kukkakauppoja pikkujoulujen aikaan, lisää Kirsi-Maria. Puutarhan huoneet ovat kylmänä tammikuun ja uudet taimet tulevat helmikuussa viikolla 6. Osa kukista viljellään puutarhalla siemenestä alkaen. Työtahti kiihtyy maaliskuussa. Kirsi-Maria kertoo, että maaliskuun 2. viikonlopun jälkeen seuraava puoli vapaapäivää oli juhannuksena. – Työtunteja ei hirviä edes laskea. Minulla työpäivä oli kahdeksasta kahdeksaan, mutta Kristian saattoi lähteä Tukkutorille jo neljältä aamulla. Kollegoiden kohtaamista kaivataan Yrittäjät toteavat, että puoleentoista vuoteen ei ole juuri kontakteja toisiin viljelijöihin ollut. – Messut on peruttu kotimaasta ja ulkomailta. Taimitoimittajien järjestämiä matkojakaan ei ole voitu järjestää. Kirsi-Maria korostaa, että opintomatkoilla sosiaalinen kanssakäyminen on vielä tärkeämpää kuin kukkien katseleminen, mikä sekin on antoisaa. – Kollegojen kanssa on tarve keskustella ja vaihtaa kokemuksia. Kirsi-Maria on kutsunut sipoolaiset puutarhurit kunnan rantapaikkaan nyyttikestiperiaatteella. Yrittäjiä myös ilahduttaa Ansarin kutsu tulla tutustumaan ensi kauden uutuuksiin. = Skogsterin puutarha: Kesäkukkavuoteen ollaan tyytyväisiä Skogsterin puutarha tuottaa kesäkukista laajaa valikoimaa, tärkeimpinä ovat isot amppelit. Toinen koronakevät oli edellisen toisinto: tavara ei riittänyt, vaikka tuotantoa oli lisätty. Yrittäjät kaipaavat kollegoiden kohtaamista, messuja ja yhteisiä opintomatkoja. PUUTARHA-SANOMAT | SIPOO Skogsterin puutarha kasvattaa vuosittain 25 000 isoa amppelia. Kuva Skogsterin puutarha Joulukukkasesonki kestää vain kaksi viikkoa, ja sen yrittäjät aikovat vetää kahdelleen. Omassa tuotannossa on jouluksi vain ritarinkukka. Pääpaino jouluna on kotimyynti.
6/2021 | 33 asiakaspalvelu@schetelig.com • p. 09 8520 6222 • www.schetelig.com Taimet 2022 -luettelo on ilmestynyt! EPAA .fi eHYDZONE WDS -automaattinen otsonivesilaite! Muuttaa veden tehokkaaksi ja turvalliseksi desinfiointiaineeksi. ESIMERKKEJÄ KÄYTTÖKOHTEISTA: • desinfiointi (kastelujärjestelmät, pöydät ja kourut) • kasvitautien torjunta ja ennaltaehkäisy LUE LISÄÄ: schetelig.com/hydzone HUIKEA UUTUUS! Olemme mukana Elokuu 2021 Kesän 2022 hittilajike Rosebud Astrid BIOLÄMMITYS VETO LÄMMITYSLAITTEET Lämmitä sinäkin kiinteistösi kiinteän polttoaineen biopolttolaitteilla. Meiltä löytyy mm: ? lämmityskattilat 30–990 kW ? kiinteän polttoaineen polttolaitteet ? lämmityskontit 30–2000 kW ? automaattiset tuhkanpoistot ? automaattinuohoukset 06-433 6333 tai asiakaspalvelu@ala-talkkari BIOLÄMMITYS Kristian ja KirsiMaria Roine ovat tyytyväinen yrittäjäpari. Kiivaan kauden jälkeen he voivat viettää lomaakin. Begonia Belleconia Chardonnay Kukkakuvat Skogsterin puutarha Tuoksuva persikanvärinen begonia Pelargonia Rosalinda
| 6/2021 34 n Maamme avomaakurkun viljely on keskittynyt suurelta osin Salon Perniöön. Vainion tilalla kurkkua on viljelty vuodesta 1986 alkaen ja oma suolakurkun valmistus alkoi 2018. – Viljelimme aiemmin kurkkua Myrttiselle, mutta pojat halusivat aloittaa oman säilönnän. Nuoret ovat paljon rohkeampia, toteaa Marianne Vainio. Juho ja Kalle Vainio ovat olleet yritteliäitä nuoresta alkaen. He aloittivat vuokraviljelijöinä vanhempiensa Juhan ja Mariannen oman viljelyn rinnalla. Veljesten viljelyä harjoittava yritys on nimeltään Skotlannin Maatalous Oy ja kurkun kauppakunnostus ja jalostus tehdään Skotlannin Vihannes Oy:n lukuun, jossa kolmantena osakkaana on veljesten sisar Kaisa. – Asumme Skotlannintien varrella. Skotlannin nimen synnystä on monta tarinaa – yhden mukaan se on tullut täällä aikoinaan asuneen vanhan merimiehen mukaan, kertoo Marianne. Kurkut ovat kuitenkin sataprosenttisesti suomalaisia, Perniössä viljeltyjä. Kurkkua ilman torjunta-aineita Juholla ja Kallella on vuokramaita runsaat 100 hehtaaria. Kotitilalla vanhemmilla on vuokramaineen saman verran peltoalaa. Sukupolven vaihdos tehdään vuoden 2021 ja 2022 vaihteessa ja Juha ja Marianne ovat aikeissa jäädä lastensa yrityksen työntekijöiksi. Kallella on oma koneurakointiyritys. Sen hän aikoo sulauttaa maatalousyritykseen, sillä omien kastelulinjojen kaivamisessa on työtä eikä vieraalle juuri ehdi tehdä. – Me viljelemme kurkkua vuosittain 7–8 hehtaarin alalla ja lisäksi on pari hehtaaria tilliä, jota myydään lehtitillinä ja kruunutillinä, jota tarvitaan myös omaan säilöntään, kertoo Juho. Kurkun viljelykierto on pitkä, sillä vain joka viides vuosi viljellään samassa maassa. Kurkut kylvetään Holman tilalla Paimiossa ja taimikasvatus on muovihuoneessa Vainioiden omalla tilalla. Kurkkulajikkeina ovat ’Monolit’ ja ’Servus’. – Tänä vuonna ensimmäinen istutus oli pian vapun jälkeen, sillä haluamme olla aikaisin tuoremarkkinoilla. Toinen istutus tehtiin toukokuun 20. päivän aikoihin. Istutamme taimet vajaan 3 viikon ikäisinä, jolloin ne ovat 5–8 senttiä pitkiä, selvittää Juho. Kurkkujen viljelyssä veljekset eivät käytä lainkaan kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Penkki katetaan biohajoavalla muovilla ja varhaistuotannossa kasvuston päällä on harso. Penkeissä on tihkuletkut, sillä kastelu on välttämätöntä. Poimijat ovat tärkeässä roolissa Kurkku kerätään lavettikoneella, jonka on rakentanut Juha-isä. Siinä on 13 poimijaa makuuasennossa keräämässä kurkut omalta riviltään edessä olevalle hihnalle. Lavetin katos tarjoaa poimijoille suojaa auringonpaisteelta ja sateelta. Hihna vie kurkut yhden tai kahden kuution puulaatikoihin. Tila on siirtymässä 1 kuution laatikoista 2 kuution laatikoihin, mikä vähentää työtä kurkkujen siirtelyssä ja kippauksessa. – Poimijoiden merkitys on erittäin suuri. Kokeneet poimijat osaavat poimia kurkut oikean kokoisina. Poiminta tehdään samalta lohkolta kiivaimman kasvun aikaan joka kolmas päivä. Satoa tulee 45–60 tonnia hehtaarilta, kertoo Juho. Vainion tilan kurkuista pääosa menee tuoremarkkinoille. Ne pestään pesurummussa ja valintatasolla työntekijät tarkistavat laadun. Täksi kesäksi tilalle on hankittu monipäävaaka, joka punnitsee 5 kilon laatikoihin 200 grammaa yli haihtumisvaraksi. – Tuoreverkko myy tuorekurkut Inexille ja Keskolle. Me itse myymme Lidlille ja HL-Vihannestukulle. Avomaankurkun tuorekäyttö on lisääntynyt, mutta kotisäilöntä on mennyt alaspäin, arvelee Juho. Terveystietoisuus lisää kulutusta Kurkunsäilöjien lukumäärä on voimakkaasti vähentynyt, kun 1980-luvulla niitä oli vielä noin 30 yrittäjää. Skotlannin Vihannes valmistaa suolakurkkuja maitohappokäymisellä. – Kun kotimaista tuotetta halutaan, oli itse ryhdyttävä valmistajaksi, perustelee Juho. Tilalla on rakennettu suurehko halli, jossa on omat osastot pakkaamiseen, kurkkujen kypsyttämiseen ja varastointiin. – Fermentoituja suolakurkkuja valmistetaan sitä mukaa, kun kurkkusatoa korjataan. Kurkut eivät ehdi jäädä varastoon notkumaan, sanoo Kalle Vainio. Valmistuksessa lisätään valkosipulia, piparjuurta, mustaherukan lehtiä ja tilliä. Suolan Kuuma kesä on lisännyt suolakurkun menekkiä Kolme vuotta sitten Vainion veljekset aloittivat suolakurkun valmistuksen. Koronan aikaan kaupat poistivat irtokurkut myynnistä, mutta nyt menekki on palautunut. Myös ravintolasektori on elpynyt ja suolakurkkuja käytetään paljon hampurilaisissa. PUUTARHA-SANOMAT | PERNIÖ Juho ja Kalle Vainio toteavat kurkun kasvun olevan tänä vuonna hyvän, ja myös suolakurkun menekki on kiihtynyt. Veljesten vanhemmat Marianne ja Juha tarkastelevat kauppaan menevän tuorekurkun laatua. Juha toteaa, että kurkun tulee olla tasakoista ja riittävän suurta, sillä pienikokoinen kurkku nahistuu helposti. Katso video Juho Vainio kertoo yrityksen toiminnasta. puutarha-sanomat.fi —> videot
6/2021 | 35 > Ota yhteys lähimpään myyjääsi ja kysy lisää! Valtra-myyjäsi: AGCO Suomi VALTRA A-SARJA PIENI JÄTTILÄINEN The award-winning Valtra A Series is an agile and comfortable machine that packs the best features of a big machine in a compact form. This is where your work gets easy and fun without compromising on performance. Step inside the cabin and you will see the A Series has it all. alk. 49 900 € alv0% Voimassa rajoitetun ajan. lisäksi käytetään vähän natriumbentsoaattia. – Teemme suolakurkut perinteisen reseptin mukaan. Se ei sisällä lainkaan etikkaa eikä sokeria. Tuote tulee säilyttää kylmässä; Meiltä ne lähtevät +4-asteisina ja kaupan heviosastolla ne myydään jäähdytetystä hyllystä, kertoo Kalle. Juhon mukaan suolakurkulla on tietty käyttäjäryhmä. – Joko siitä pidetään tai ei. Terveystietoiset kuluttajat ovat lisänneet fermentoitujen tuotteiden käyttöä. Korona hyydytti irtonaisena myytävän säilöntäkurkun menekin, kun kaupat poistivat purkit ja tynnyrit. – Nyt menekki on palaututunut ja kiihtynyt. Kuumalla säällä halutaan suolaisia kurkkuja ja ravintolat käyttävät niitä hampurilaisissa, iloitsee Juho. Vainion tilalla on viljelty kurkun ohella erikoiskasveja monipuolisesti. Marianne kertoo, että viljelyssä on ollut mansikkaa, kukkakaalia ja jäävuorisalaatin viljelijöinä he olivat ensimmäisiä. Veljekset ovat miettineet kasvivalikoiman monipuolistamista sukupolven vaihdoksen tapahduttua. – Kaupoissa näkee kesälläkin runsaasti ulkomaista pensasmustikkaa. Ensi vuonna aloitamme pensasmustikan viljelyn tunneleissa, paljastaa Kalle. = 1 2 1. Juha Vainion rakentamassa poimintalavetissa on 13 poimijalle paikat. Kurkut nostetaan hihnalle, josta ne siirtyvät traktorin lavalla oleviin laatikoihin. Katos antaa suojaa poimijoille auringolta ja sateelta. 2.Pesurin kautta kurkut siirtyvät valintapöydälle. Monipäävaaka laskee kurkut 5 kilon laatikoihin, joihin se punnitsee 200 grammaa haihtumisvaraa.
| 6/2021 36 n Kirsi ja Jukka Sonkkila viljelevät 60 hehtaarin tilaa Eurassa Laitilantien varrella. Kaalien viljelyala on tänä vuonna runsaat 20 hehtaaria, josta parsakaalia on kaksikolmasosaa. Parsakaalilajikkeina ovat ’Monaco’ ja ’Parthenon’. – Ensimmäiset istutukset tein toukokuun 12. päivä, jolloin pakkaset olivat ohitse. Aloitin tänä vuonna istutukset rauhallisesti, sillä edellisenä keväänä taimia paleltui. Varsiparsakaalia on leikattu myyntiin heinäkuun 7. päivästä alkaen, kertoo Jukka. Jukka sanoo jättäneensä kukkakaalin viljelyn syyspuolelle, sillä kesällä hinta on usein ollut hyvin halpa. – Kun on ylituotantoa, toimituserä palautetaan tukusta hyvin herkästi, vaikka tuote olisi priimaa. Aina löytyy jokin vika, kun sitä halutaan hakea. – Ei sitä koskaan opi, mikä on oikea viljelyn aikataulu, sillä kesän kelejä ja markkinatilannetta ei voi etukäteen tietää. Fioretto uutena viljelykasvina Jukka toteaa kuivuuden olevan nyt suurena uhkana. – Juhannuksen alla täällä satoi vaihtelevasti. Joillekin pelloille osui hyvä sade, mutta toisille pelloille saatiin vettä vain muutama milli. Heinäkuun aikana on meillä satanut vain pari milliä. – Istutuserän ikä vaikuttaa, ensimmäiset istutukset ovat suurimmassa vaarassa, kun ne tarvitsevat nyt vettä. Sonkkilan tilalla on kasvamassa monia kaalilajeja, joita Jukka kutsuu harrastekasveiksi. Viljelyssä on lehtikaalia, savoijinkaalia, suippokaalia ja käärylekaalia. – Ne ovat tukun pyytämiä lajeja. Kunhan vain niiden sato osuisi siihen hetkeen, kun tukku tarvitsee niitä myyntiinsä. Uutena kaalina Sonkkilalla on varsiparsakaali, jonka lajikkeina ovat ’Kaibroc’ ja ’Sibsey’. Kokeilussa on myös kukkakaalin versio varsiparsakaalista, jota kutsutaan varsikukkakaaliksi eli fiorettoksi. Vuokrapeltoja metsästetään Tilalla viljellään suurimmalla pinta-alalla kauraa ja peltoja pidetään myös viherkesannolla. – Tukijärjestelmä edellyttää vähintään kolmea kasvia. Laatusertifikaatissa saa pisteitä luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja meilläkin on kukkaketo. Kaalipellot ovat vuoroviljelyn vuoksi vuokrapelloilla, joista kaukaisin on 23 kilometrin päässä tilakeskuksesta. Kaalikasvin jälkeen pidetään pellolla muita kasveja neljä vuotta. – Vanhemmat isännät ovat nihkeitä maanvaihdolle, vaikka kaali olisi hyvä kasvi viljan välissä, sillä naattimassa tekee hyvää maalle. – Vuokrapeltojen saanti on vaikeaa. Se kilpistyy usein siihen, milloin pellolla on viljelty rypsiä, joka on myös möhöjuuren isäntäkasvi. Joenvarrella olevasta peltomaasta erikoisviljelijät maksavat Euran seudulla vuokraa 800–1000 euroa hehtaarilta. Alkukesä vaikeampi kuin loppukesä Sonkkila antaa parsakaalille typpeä 80–100 kiloa hehtaarille, vaikka tukiehdot sallisivat suuremman määrän. Lisänä hän käyttää Nekon moniravinnetta. – Parsakaalien tulee olla 300–400 gramman painoisia. Voisin kasvattaa vaikka 800-grammaisia, mutta kukaan ei niitä osta, naurahtaa Jukka. Rikkakasvien torjunta on tänä vuonna onnistunut hyvin. – Olen selvinnyt hyvin pienellä torjunta-aineiden käytöllä. Ukontatar on kuitenkin sellainen, ettei siihen tehoa muu kuin kuokka. Jukka toteaa, että tuholaisten kurissa pitäminen on alkukesästä vaikeaa. – Pyretroidipohjaiset torjunta-aineet eivät tehoa. Kirpat ja rapsikuoriaiset vain nauravat viljelijän touhuille. On pakko mennä harson ja hyönteisverkon käyttöön. Ensi vuonna tulen kattamaan 5–10 hehtaaria viljelyksiä, suunnittelee Jukka ja lisää, että hyönteisverkko on raskas ja se pysyy paikallaan ja sen läpi pystyy ruiskuttamaan rikkakasveja. Jukan mielestä syyskesän viljely on paljon helpompaa kuin kevätkesän viljely. – Pellon äestäminen toukokesäkuun ajan on paras keino yksivuotisia rikkakasveja vastaan. Tuholaisiakin on myöhemmin paljon vähemmän kuin alkukesästä. Pikkutarkkaa byrokratiaa Jukkaa harmittaa viljelyyn liitetty byrokratia. Vipu-palveluun on liki mahdotonta saada piirrettyä kasvulohkoja tarkasti, kun samalla peltolohkolla on useita kasveja ja monia istutuseriä. – Kun valvontatarkastuksessa lohkot mitataan GPS:n kanssa, on virhe valmis. Pienet poikkeamat kasvulohkosta toiseen tulisi sallia ilman virheprosentteja. Peltolohkot tulisi käsitellä kokonaisuuksina. Sonkkilan mukaan hyvin harva lähtee tietoisesti muuttelemaan tukihakemusta todellisuudesta, sillä tuen rahamäärä on pieni verrattuna viljelyn kustannuksiin. – Tukijärjestelmän alkuaikoina oli kymmenien hehtaarien persiljaja tilliviljelmiä, joista ei ollut aikomustakaan korjata satoa. Tällaiset ylilyönnit ovat karsiutuneet. Työntekijöille kehut Kuuman sään vuoksi sadonkorjuu aloitetaan jo aamulla kello 6. Huittisten Tuotetukku Oy:n kylmälaittein varustettu auto noutaa kaalit jo puolen päivän aikaan ja kuljettaa ne määränpäähän. Sonkkila kehuu ukrainalaisia työntekijöitään, joista kolme on ollut aiemminkin sadonkorjuussa ja tänä keväänä he tulivat jo istutuksiin. Lisäksi kaksi uutta tuli juhannukseksi sipulitilalta meille. – Kun sadonkorjuu kestää viitisen tuntia, he haluavat kuokkimaan kaalimailta rikkakasveja, jotta päivän tunnit tulisivat täyteen. Työntekijät kertovat, kuinka surkeat olot ovat Ukrainassa. Töitä ei ole, inflaatio laukkaa ja velivenäläinen kolkuttelee rajoilla. Sonkkila sanoo tarjoavansa työntekijöilleen niin hyvät olosuhteet kuin mahdollista. Jukka Sonkkila: ”Ukrainalaiset työntekijät ansaitsevat kiitoksen” Sonkkilan tilalla viljellään päätuotteena parsakaalia, mutta myös erikoiskaalit ovat ohjelmassa. Tila painottaa varhaistuotannon sijaan syystuotantoa, jolloin rikkakasvit ja tuholaiset on helpompi hallita. Tila työllistää viisi ukrainalaista, joille järjestetään hyvät olosuhteet. PUUTARHA-SANOMAT | EURA Jukka Sonkkila toteaa rikkakasvien torjunnan toteutuneen kaalimailla tänä vuonna hyvin. Lue arkistosta puutarha-sanomat.fi —> lehdet (lehden hinta 5 €) Tilaajille lehtiarkisto on ilmainen! Puutarha-Sanomat 4/2021 Tavarantoimittajilla on kiire laajentaa laatujärjestelmiään
6/2021 | 37 ISOKAPPA laatikot perunoille ja vihanneksille Täällä on perunan ja vihannesten hyvä olla Hyödynnä erikoisennakkoehtoja tilaa laatikot ajoissa! www.manter.com Edistyksellistä ja luotettavaa teknologiaa Jo kymmeniä Manter koneita käytössä Suomessa Paikallinen huoltoja varaosapalvelu Hyppää mukaan kehitykseen! Konekanta Oy +358 40 5314333 Räätälöidyt pakkausratkaisut maatalous ja puutarhatuotteille – He asuvat vuokraamassani kolmiossa, jossa on valmiina kodinkoneet kuten jääkaappi, pakastin ja kahvinkeitin. Heillä on käytössä myös auto, jota he tarvitsevat myös pelloille menemiseen. – He puolestaan tekevät kaikkensa toisinkin päin. Työntekijät ovat todella ahkeria. Vaikka peltotyöt ovat raskaita, on ukrainalaisilla tahtotila kunnossa ja asenne työhön kohdallaan, kiittelee Jukka Sonkkila. Sonkkilan tila on läpäissyt IP perussertifioinnin 2017 ja 2019. Tänä vuonna tila on rakentanut IP Sigill ja IP Työehdot valmiutta, ja viimeiset paperit ovat lähteneet auditoijalle. Sertifikaatit sisältävät Lidlin tämän vuoden lopussa edellyttämät ympäristöasiat ja työehdot. = Varsiparsakaali muodostaa lehtihangoista pitkiä sivuversoja.
| 6/2021 38 n Veljekset Henrik ja Kristian Mikola viljelevät noin sadan peltohehtaarin tilaa Laitilassa. – Rivikasveja meillä on 60 hehtaaria, josta hieman yli puolet on perunaa ja lähes 30 hehtaaria vihanneksia, kertoo Kristian. Kristian tunnetaan Bernerin asiakkuuspäällikkönä, jossa toimessa hän on ollut seitsemän vuotta ja sitä ennen hän oli Avagrolla 12 vuotta. – Olen nyt kesälomalla ja otan lisäksi toisen kuukauden palkatonta vapaata. Monet asiakkaista ihmettelevät keväällä, miten ehdin heidän luokseen enkä ole omalla tilalla. Ei minun tarvitse olla, kun työt on delegoitu ja porukka on osaavaa. Henrik vastaa peltopuolen pyörittämisestä ja Kristianilla on juoksevat asiat sekä myynti. Mikolan Tila Oy:n hallituksessa ovat myös Henrikin puoliso Armi Mikola ja Kristianin puoliso Hilla Hakojärvi. Työntekijät ovat osaavia Ukrainalaisia työntekijöitä on 20 henkilöä ja lisäksi palkataan paikallisia koululaisia. – Työntekijät ovat vakiintuneita. Heistä seitsemän tuli jo keväällä ja he ovat täällä yhdeksän kuukautta. Loput tulivat sadonkorjuun alkaessa. Kristian kiittelee sitä, että työvoiman saanti on tänä vuonna ollut sujuvaa. – Laitilassa on muutamalta kausityöntekijältä löytynyt testeissä koronaa, mutta mitään jatkotartuntoja ei ole ilmennyt, kun he ovat olleet karanteenissa. Veljesten vanhemmat aloittivat kukkakaalin viljelyn 1980-luvulla. Kristian ja Henrik ryhtyivät sivussa viljelemään vihanneksia omaan lukuunsa vuosina 2007–2008 ja sukupolvenvaihdos tehtiin 2015. – Kun aloitimme yrittäjinä, käytimme kaikki tulot tuotannon kehittämiseen, selittää Kristian yrityksen nopeaa kasvua. Kastelu on elinehto Vihanneksissa on kolme pääryhmää: kaalit, kurpitsat ja purjo. Perunasta viljellään varhaisperunaa, kesäperunaa ja talviperunaa. Kukkakaaleja on viljelyssä 8 lajiketta, pääosin Syngentan jalosteita. – Kukkakaalin hinta on vielä ollut kohtuullinen. Istutusaikaan oli sateita ja kylmää, joten useampi istutuserä voi valmistua samanaikaisesti, mutta toisaalta kuivuus vähentää tarjontaa, arvioi Kristian. – Me olemme saaneet hyvin kasteltua. Vihannestuotannossa kastelu on elinehto ja meillä vihannekset ovat 100-prosenttisesti kastelun piirissä. Meillä ei ole varaa laittaa vihanneshehtaaria ilman kastelumahdollisuutta. Mikolan tilalla kurpitsoilla on tihkuletkut ja muut kasvit sadetetaan kevytsadettimilla, jotka soveltuvat myös hallantorjuntaan perunalla. Kaalit kasvavat hyönteisverkon alla Mikolan tilalla viljellään myös punakaalia, keräkaalia ja varsiparsakaalia, josta käytetään myös nimityksiä broccoliini, bimi ja bella verde. – Varsiparsakaalin kysyntä on ollut hyvä ja sen suosio kasvaa, toteaa Kristian. Mikolan tilan kaalit on viljelty jo neljän vuoden ajan hyönteisverkon alla. – Hyönteisverkkojen käyttö antaa tuholaistorjunnassa paljon anteeksi, kun ei tarvitse tehdä torjuntoja ajallaan. Verkko estää kirppojen, rapsikuoriaisen ja kaalikärpäsen tuhot. Ainoastaan kaalikoin tekemiä reikiä on lehdissä. Minun teoriani on, että kaalikoi voi munia verkon läpi. Hyönteisverkon hankintakustannus on 3000–4000 euroa hehtaarille ja verkon tulisi kestää 10 vuotta. – Työnsäästö on suuri, kun ainoastaan rikkakasviruiskutus tarvitsee tehdä, ja sekin voidaan tehdä verkon läpi, laskee Kristian. Kurpitsoja tuonnin korvaajiksi Kurpitsoista tilalla on laaja kattaus: kesäkurpitsa, hokkaido, myskikurpitsa, spagettikurpitsa ja halloweenkurpitsa. – Aloitimme kurpitsoiden monipuolisen viljelyn neljä vuotta sitten, jolloin kaupoissa oli tuontikurpitsoja. Tuli mieleen, että niiden viljely onnistuu hyvin meilläkin. Kukinnan aikaan heinäkuussa sateet voivat tosin haitata pölytystä. Kristian kertoo kurpitsojen kysynnän kasvaneen tasaisesti. Kesäkurpitsat ovat menneet hyvin kaupaksi tänä vuonna, vaikka sato on ollut suuri. – Kuluttajat jakavat sosiaalisessa mediassa reseptejä ja kehut voin antaa myös kaupalle kesäkurpitsan menekin edistämisestä. Mikolan tilan vesimelonin viljely on ollut julkisuudessa useasti. – Sitä on meillä vain puoli hehtaaria. Vesimeloni onnistuu hyvin vain joka neljäs vuosi, ja tänä vuonna on tulossa hyvä sato, kun lämpöä riittää. Purjoa tuontitaimista Purjo on kasvanut Mikolan tilan merkittäväksi tuotteeksi. – Istutamme purjon avojuurisilla tuontitaimilla. Tänä vuonna taimien saanti Hollannista viivästyi pari viikkoa, sillä sielläkin oli kylmä kevät. Mikolat kasvattavat osan taimista omassa muovihuoneessa, mutta kapasiteetti ei riitä koko taimimäärälle. Purjon taimikasvatus on lisäksi ajallisesti pitkä. Varhaisperunan nosto alkoi kesäkuun 4. päivänä. Kasvua oli joudutettu muovija harsokatteilla. – Saimme Timon myytyä ennen juhannusta, jonka jälkeen jatkoimme Colomballa. Annabelle on hyvänmakuinen peruna ja se syrjäyttää Siikliä, sanoo Kristian mielipiteenään. Kuokkakoneella perunalle parempi hinta Varhaisperunamarkkinat olivat juhannukseen saakka tasapainoiset, mutta sen jälkeen hinta on romahtanut: tuottajahinta on vain 20–25 senttiä riippuen lajikkeesta. Mikolan tila saa Monipuolinen tuotanto vaatii organisointia Mikolan Tila Oy tuottaa perunaa ja vihanneksia. Jokaisen vihanneshehtaarin tulee olla kastelun piirissä. Hyönteisverkot helpottavat kasvinsuojelua. Kuokkakoneella nostetusta perunasta saa parempaa hintaa. PUUTARHA-SANOMAT | LAITILA Kristian Mikola käyttää hyönteisverkkoa 6 hehtaarin alalla kaikkien kaalikasvien suojana. Lapussa on kukkakaalilajikkeen nimi ja istutuspäivä. Vesimelonista on tänä vuonna tulossa hyvä sato.
6/2021 | 39 www.emve.com NÄR KVALITET OCH HÅLLBARHET MÖTER SVENSK INGENJÖRSKONST LAATU JA KESTÄVYYS KOHTAAVAT, kun valitset ruotsalaista Er leverantör och tillverkare av utrustning till livsmedelsindustrin insinööritaitoa elintarviketeollisuuden laitteiden toimittajaksi. ÄR DU INTRESSERAD AV ATT REPRESENTERA EMVE I FINLAND? Vi söker en ytterligare partner för samarbete med EMVE i Finland. Är du intresserad, kontakta Caroline Andersson, ca@emve.com OLETKO KIINNOSTUNUT EDUSTAMAAN EMVEÄ SUOMESSA? Haemme yhteistyökumppania Suomeen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Caroline Anderssoniin, ca@emve.com huomattavasti parempaa hintaa Imac-kuokkakoneella nostetusta perunasta, jolla nostettaessa perunan kuori säilyy ehjänä. Heinäkuun puolivälissä perunaa alettiin nostaa myös Grimme-perunapuimurilla, kun varhaisperunan kuori alkoi kestää noston. – Säkitämme tai laatikoimme perunat nostokoneen päällä, mikä vähentää käsittelyitä ja siten peruna saadaan parempilaatuisena myyntiin. Mikolan tilalle valmistui kolme vuotta sitten 750 neliön halli, jossa on pakkaustila, kylmiö ja perunavarasto. Kristian kertoo heillä olevan laaja asiakaskunta ympäri maata, tänäkin vuonna tuotteita on toimitettu jo 30 asiakkaalle. Kasvivalikoiman paljoudesta huolimatta tilalla ovat hommat hanskassa. – Olemme valinneet viljeltävät kasvit niin, että työtä on tasaisesti keväästä syksyyn. Eri kasvien istutukset, hoitotyöt ja sadonkorjuut lomittuvat hyvin, vakuuttaa Kristian Mikola. = Kristian tarkastelee kurpitsoiden kehittymistä. Tila tuottaa monia kuripitsalajeja korvaamaan tuontia. Kurpitsariveissä on tihkuletkut. Mikolan tila viljelee perunaa 30 hehtaarin alalla. Heinäkuun puolivälissä aloitettiin Annabellen nosto Grimmen puimurilla, kun aiemmin käytettiin Imac-kuokkakonetta.