• 4 / 2013 s. 10 Mansikka kukkii jo Pietilöillä s. 14 Asplundilla on 5 tuulimyllyä s. 26 Lindell loi markkinansa Kauppias on kotimaisuuden kaveri s. 6
• 2 4/2013 | PÄÄKIRJOITUS Jouko Tikkanen Uutisia netistä Taitava työnantaja 11.4.2013 Sateinen kesä koetteli avomaanvihanneksia | www.puutarha-sanomat.net Viljelijältä edellytetään moninaisia taitoja. Hänen tulisi hallita erinomaisesti itse viljely. Siihen kuuluu paitsi biologiaa ja kemiaa, myös erittäin paljon teknistä tietämystä ja taitoa. Monilla hitsipilli pysyy kädessä ja laiteinnovaatioita syntyy, vaikka niitä ei välitetä patentoidakaan. Toinen vähintäänkin yhtä suuri haaste on tuotteiden markkinointi. Kolmas suuri haaste viljelijälle on toimia työnantajana. Marjatilalla voi olla satakin kausityöntekijää Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä. Yhteinen kieli ja kulttuuri puuttuvat. Viljelijän tulee kuitenkin noudattaa piirun tarkasti suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, vaikka ne eivät soveltuisikaan kausityövoimaan. Asia haastavuuden ymmärtää, kun ministeritason ihminen ei kykene hoitamaan työnantajavelvoitteita edes yhdestä siivousurakasta. Yrittäjän tulee järjestää mm. työterveyshuolto, vaikka se tuntuu yhtä abstraktilta kuin sote-uudistus, josta eivät monikymmenpäiset asiantuntijatyöryhmätkään ota selvää. Vieraista maista tulevat poimijat haluavat, että viljelijä maksaisi kokonaispalkan vasta työsuhteen päättyessä, sillä he haluavat säästää mahdollisimman paljon tilistään kotimaahan ja toisaalta he pelkäävät, että majoitustiloissa tilipussi varastetaan. Poimijat voivat tarjota myös passiaan työnantajan säilytettäväksi. Palkka on maksettava vaikka väkisin työntekijälle eikä passia pidä huolia, sillä muutoin työnantaja saatetaan leimata orjapiiskuriksi. Marjaisännän ja emännän on laadittava työvuoroluettelo 4 viikoksi eteenpäin, vaikka se on satukirja. Marjojen kypsymistä ja poimintasäitä ei pysty ennustamaan kuin pariksi päiväksi eteenpäin. Työaikakirjanpito on myös haastava kymmenien vieraskielisten nimien sekamelskassa. Sitä ei kuitenkaan saa laiminlyödä, vaikka työntekijä poimisi urakalla. Viljelijän tulee kyetä tarkistamaan työhön haluavalta työoikeus. Valviran kymmenet viranomaiset eivät pystyneet paljastamaan paria valelääkäriä, mutta yhden viljelijän tulee voida tunnistaa kymmenien työtä haluavien joukosta valepoimijat. Vindkraft med förenade krafter De finländska växthusodlarna är världsbästa på det de gör; de kan producera toppskördar fastän det är minus 30 grader och mörkt utomhus. Grönsaksproduktionen vintertid har två kritiska faktorer: elpriserna och grönsakernas priser. Ingetdera är något odlaren kan påverka. I denna tidning finns ett gott exempel om hur en enskild odlare har byggt vindmöllor och på detta vis kan försäkra sig om elpriser till ett rimligt pris för ett par årtionden framåt. I Närpes-området finns över hälften av de belysta odlingarna och man har ett blåsigt sjöområde bredvid. Kunde man kanske hitta ett sådant gemensamt samarbetsprojekt där odlarna tillsammans skulle grunda en vindkraftpark? Kunde man hitta politiska möjligheter att få el utav vindkraft utan överföringsbetalning till växthusen? Om man kan svara ja på dessa frågor kan man säkra växthusodlingen i Närpes för årtionden framöver. KÄYNTIOSOITE Vanha Talvitie 10 C 00580 Helsinki (Tukkutori) PUUTARHA-Sanomat on puutarha-alan tuorein media. Lehti ja sen nettilehti ovat puolueettomia ja ilman sidoksia olevia julkaisuja. Tarjoamme puutarha-alasta ja puutarhatuotteiden markkinoinnista uuden, innovatiivisen ja raikkaan näkökulman. Tervetuloa kehitykseen. TILAUSHINTA Vuosikerran hinta kestotilauksena 54 euroa (sis. alv 10%) TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU PUUTARHA-Sanomat Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Sähköpostilla asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Puhelimitse 010 387 0880 Internetistä www.puutarha-sanomat.net TOIMITUS Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@puutarha-sanomat.net 0400 462 443 Toimittajat Juhani Piirainen, Camilla Heikkilä, Soili Riepula, Marja Aaltonen Taitto Taija-Tuulia Tammelin MEDIATIEDOT www.puutarha-sanomat.net Ilmoitusmyynti Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 hannele.iskala@puutarha-sanomat.net Ilmoitusmateriaali Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy/ Kirjapaino Uusimaa Copyright Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Pitempiin lainauksiin täytyy olla lehden kirjallinen lupa. Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kustantaja Puutarha-Sanomat PS Oy Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki eniten puolukasta (11,6 miljoonaa euroa). Lakan poimijat saivat 1,4 miljoonaa euroa tuloja. Luonnonsienistä herkkutatin poimintatulot olivat 400 000 euroa. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.net 27.3.2013 Elintarvikeketjussa voi sauma ratketa Tukkutori-lehden uudessa numerossa (2/2013) kannettiin huolta elintarvikeketjun epätasapainoisesta tilanteesta. Pure Finnish Oy:n toimitusjohtaja Marko Parkkinen sanoi lehdessä, että liian halvalla myyminen tappaa kotimaisen tuotannon ja johtaa ruokaskandaaleihin. Kanta-Hämeen Tuoretuotteen toimitusjohtaja Jari Harlin puolestaan totesi, että alkutuottajilla on joillakin tuotantoaloilla todellinen taloudellinen hätä kauppajärjestelmän puristuksessa. Lehti otti ?Sauma voi ratketa?-otsikoidulla pääkirjoituksella kantaa aiheeseen. Kansikuvajuttuna on keittiömestari Sauli Kemppainen, joka tuli Kämpiin viime lokakuussa. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.net 27.3.2013 Vanhat koristekasvit vaarassa kadota Monet vanhoista koristekasveista ovat jo katoamassa, kun uudet, jalostetut lajikkeet ovat syrjäyttäneet ne. ? Vanhojen kasvien talteen ottamisella on kiire. Monet vanhat kasvit ovat puutarhoissa, jotka muuttavat muotoaan omistajan vaihtuessa tai jotka häviävät rakentamisen tieltä. Muutosten yhteydessä voidaan menettää arvokkaita kasvikantoja peruuttamattomasti, painottaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.net 11.4.2013 Luonnonmarjoja kerättiin ennätysmäärä myyntiin vuonna 2012 Vuonna 2012 kerättiin ennätysmäärä mustikkaa ja puolukkaa. Poimintatulojakin kertyi huipputulos. Yli puolet myyntiin tulleesta marjasadosta kerättiin Itä-Suomen alueelta. Sienisato sen sijaan jäi viileiden säiden ja sateisuuden vuoksi heikoksi. Tiedot selviävät Maaseutuviraston teettämästä MARSI-tutkimuksesta. Luonnonmarjoista kertyi poimintatuloa ennätykselliset 25,3 miljoonaa euroa. Eniten tuloja poimijat saivat mustikasta (12,2 miljoonaa euroa) ja toiseksi PUUTARHA-Sanomat nro 4/2013 SISÄLLYS KOKO SUOMI Varastovihannekset vaihtuvat varhaisiin s.5 Kaupan markkinaosuudet 2012, Nielsenin tulokset s. 8 KTT Luukkaisen sarja kasvihuoneviljelyn strategioista alkaa: tarkastelussa yritysten talouskehitys s. 16 Yöpakkaset hyydyttivät narsissikaupan s. 27 Peruna käy vähiin, kommentteja riittävyydestä pakkaajilta s. 28 Energiamarkkinat: Sähkö nousuun ? kivihiili alas s. 30 KOKKOLA Lindell Flowers loi omat kukkamarkkinat s. 26 ULKOMAAT Onko Skotlannista opittavaa? Vihanneshanke tutustui Ylämaan kollegoihin. s. 24 KAUHAJOKI Biofiren Santala: ?Puutarhan tulos tehdään lämmittämällä.? Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 24. toukokuuta. Digitaalinen näköispainos vuodesta 2004 alkaen (5 euroa/lehti) www.puutarha-sanomat.net ? > arkisto ISSN 1459-9791, 12. vuosikerta 441 763 Painotuote Kaikkien aikojen satoennätysvuoden 2011 jälkeen viime satokautena puutarhatuotanto palasi totuttuihin satomääriin. Päätuotantokasvien viljelyalat pienenivät ja sääolot eivät suosineet varsinkaan avomaan vihannestuotantoa. Tiedot perustuvat juuri valmistuneisiin Tiken vuoden 2012 puutarhatilastojen ennakkotietoihin. Vihannessato jäi 151 miljoonaan kiloon. Sen sijaan mansikalle kesä oli ennätyksellisen hyvä, toisin kuin muiden marjojen. Kasvihuoneista saatiin normaali 76 miljoonan kilon vihannessato, ja ruukkuvihanneksia tuotettiin peräti 87 miljoonaa ruukkua. Koristekasvituotanto kasvihuoneissa väheni edelleen. Puutarhayrityksiä oli viime vuonna 4034 ? vähennystä edellisvuoteen 270 yritystä. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.net www.puutarha-sanomat.net NÄRPIÖ Johnny Asplund pystytti viisi tuulimyllyä tuottamaan valoenergiaa s. 14 Pimeä talvi ja aurinkoinen maaliskuu sävyttivät pakkaamoiden talvea s. 20 SUONENJOKI Punamädästä tuli ongelma mansikkaviljelmille, viljelijät peräsivät Hollannista ongelman syytä s. 22 SAARIJÄRVI Kärjen puutarha myy kesäkukat suoraan kuluttajille s. 12 KOSKI TL Pietilän tila tuottaa kasvihuonemansikkaa s. 10 ESPOO Esa Kiiskinen: Kauppias on kotimaisuuden kaveri s. 6 IKAALINEN Ledeillä aikaistettiin tomaattia s. 31 HOLLOLA Työnantajan rooli vaatii tarkkuutta s. 3 Varmista ulkomaalaisen työoikeus s. 4 Paikalliskasvikset ovat laadukkaampia, Husulan puutarha s. 18
• www.puutarha-sanomat.net | 3 | 4/2013 Työnantajan rooli vaatii tarkkuutta Puutarhaviljelijät tarjoavat ensi kesänä jopa 10 000 työpaikkaa ulkomaisille työntekijöille. Enää ei riitä, että toimitaan reilussa yhteishengessä, vaan kausityötä tarjoavien isäntien on noudatettava samoja byrokratian vaatimuksia kuin suurten työnantajien. [PUUTARHA-SANOMAT: HOLLOLA] M arja- ja hedelmätuotannon osaajat -hanke koulutti viljelijöitä toimimaan mallikkaina työnantajina. Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola opasti, että vastuullinen viljelijä on myös tunnollinen työnantaja. ? Tavoitteena on laadukas työnantajatoiminta, joka täyttää sopimuskumppanien vaatimukset ja yhteiskunnan velvoitteet. Vaikka viljelijä maksaa palkkaa vain muutamalle kausityöntekijälle, on hänellä palkanmaksun lisäksi suuri joukko muita velvoitteita. Pienilläkin marjatiloilla työntekijöiden määrä voi nousta sesongin aikana kymmeniin ja yhteinen kieli työnantajan ja työntekijöiden välillä voi puuttua. ? Työsuojeluhallinnolla on meneillään hanke, jossa tehdään tarkastuksia tiloille. Hoidettavia asioita ovat työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen lisäksi mm. työterveyshuolto, työvuoroluettelo, työaikakirjanpito, listasi Rekola. ?Älä ota passia säilöön? Työsopimuslain mukaan palkanmaksukauden pituus on enintään kuukausi. ? Palkka on maksettava ja laskettava kuukausittain, mitä Työnantajana toimiminen on hirveän vaativaa eivätkä ministeritkään sitä aina yksityistaloudessaan hallitse. Veli-Matti Rekola kuitenkin toteaa, että tekemällä asiat kerralla oikein, säästyy monelta lisävaivalta. edellyttää myös lakisääteisten työnantajamaksujen suoritus. Koulutustilaisuudessa viljelijät nurisivat, että poimijat ha- luavat palkan vasta lähtiessään pois tilalta, jotta sitä ei varastettaisi ja jotta palkasta mahdollisimman suuri osa säästyisi kotimaahaan. Laki ei kuitenkaan suo poikkeusta. ? Jollei työntekijällä ole pankkitiliä, on asia ehkäpä järjestettävissä niin, että työntekijä kuittaa vastaanottaneensa palkan, ja antaa valtakirjalla sen säilytettäväksi isännän kassakaapissa, pohti Rekola keinoa, millä sekä laki että työntekijän toive täyttyisi. Rekolan mukaan palkanmaksukauden tarkka noudattaminen juontuu siitä, että joillakin aloilla on esiintynyt orjakaupan luonteista ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. ? Työnantajan ei myöskään tule ottaa passia säilöönsä, vaan ainoastaan kopio siitä. Jatkuu seuraavalla sivulla DS Smith 5 kg marjalaatikko alk. 0,45 ? / kpl, alv 0%, tehdastoimitus Ilip B9 rasia (1 l) 39,50 ? / 1000 kpl, alv 0% Tarjous voimassa 15.5.2013 asti Meiltä myös: mansikkamuovit, peiteharsot ym. Yana Lenteva poimi viime vuonna Suonenjoella mansikkaa tyytyväisenä sateisesta säästä huolimatta 040 930 6230 050 590 3802 www.marvipak.fi W WW.P EK K AV EH VI L AI N EN .F I
• 4 4/2013 | Työvuoroluetteloa voi muuttaa tilanteen mukaan Työsuojelutarkastajien mukaan kesällä 2012 puolet työnantajista oli laiminlyönyt lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen. ? Minimissään työnantajan tulee mennä paikalliseen terveyskeskukseen ja tehdä sopimus tietojen vaihtamisesta, opasti Rekola. Maahan tullessaan työntekijöillä tulee olla sairausvakuutus, mutta sen toimivuudesta viljelijöillä oli erilaisia kokemuksia. Työnantajan tulee pitää työaikalain mukaista työvuoroluetteloa, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava 4 viikon jaksolle eteenpäin ja se on pidettävä näkyvillä. Viljelijät ihmettelivät, kuinka sellainen työvuoroluettelo voidaan laatia, kun ei voi etukäteen ennustaa sadon kypsymistä eikä säätä. ? Laki mahdollistaa poikkeuksen, kun työvuoroluettelon laatiminen on työn epäsäännöllisyyden vuoksi mahdotonta. Se on kuitenkin laadittava niin pitkälle kuin on mahdollista. Sitä voidaan muuttaa paikallisesti sovitulla tavalla sääolosuhteiden ja töiden mukaan. ? Työvuorolistaan merkitään työntekijöiden nimet tai se voidaan laatia työryhmittäin. Ainakin siihen voidaan merkitä, milloin työpäivä alkaa, sanoi Rekola ? Työvuoron pituus voi olla Viron Haapsalusta kotoisin oleva Mari- Liis Paabut poimi 30 asteen helteessä mansikoita Honkajoelle kesällä 2010. Koska hän on EU-kansalainen, ei häneltä vaadita työntekijän oleskelulupaa. 4?10 tuntia, pääsääntöisesti se on 8 tuntia ja työnantaja voi päättää työvuoron pituudesta työvuoron aikana. Kuuden tunnin työpäivässä tulee olla puolen tunnin ruokatuonti, jota ei lasketa työaikaan. Lisäksi tulee olla 12 minuutin virkistystauko. Työaikakirjanpito myös urakkatyöstä Viljelijät kertoivat, kuinka rahalle ahneet työntekijät haluavat tehdä pitkää päivää ja jollei töitä ole riittävästi tarjolla, voivat työntekijät karata toisille työmaille. ? Työntekijä voi nykyään olla samanaikaisesti kahden työnantajan palveluksessa ja silloin hän voi tehdä tunteja miten paljon tahansa. Tulevaisuudessa EU:n työaikadirektiivi saattaa rajoittaa kokonaistyöaikaa, jos henkilöllä on samanaikaisesti kaksi eri työnantajaa, ennusti Veli-Matti Rekola. AVI-keskusten työsuojelutarkastajat tulevat seuraamaan sekä työvuoroluettelon olemassaoloa että toteutunutta työaikaa, josta tulee viljelmillä olla työaikakirjanpito. ? Työnantaja voi velvoittaa jokaisen työntekijän merkitsemään muistiin päivittäisen tehdyn työajan sekä aloittamis- ja lopettamisajan. Työnjohto tarkistaa ja hyväksyy sen määräajoin. Urakkapalkallakin olevista työntekijöistä tulee olla työaikakirjanpito, tähdentää Rekola. ? Työaikakirjanpitoa on säilytettävä vähintään kaksi ja mielellään viisi vuotta. Jollei sitä ole, voi työntekijä vaatia jälkikäteen korvauksia maksamattomista palkoista, ja oikeus tuomitsee työntekijän vaatimusten mukaisesti. | www.puutarha-sanomat.net Varmista ulkomaalaisen työoikeus Puutarhatyöntekijöiden palkka nousi huhtikuun alusta 17 senttiä tunnilta ja alin taulukkopalkka on nyt 8,04 euroa tunnilta. Mansikanpoiminnassa urakkataksa on 97 senttiä kilolta. ? Työsuhteen päättyessä palkka on maksettava heti tai viimeistään neljän päivän kuluessa. Lomakorvausta tulee laskea 12,5 prosentin mukaan erillisenä lisänä, muistuttaa Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitosta. Työntekijästä, joka on yli 4 kuukautta, tulee maksaa sairausvakuutusmaksua 2,04 prosenttia. Tilapäisen työnantajan on suoritettava 23,8 prosentin suuruinen eläkemaksu, josta työntekijältä perittävä osuus on 5,15 prosenttia. Alle 18-vuotiaista ei suoriteta eläkemaksua. Työttömyysvakuutusmaksun suuruus on 1,4 prosenttia, josta työnantajan osuus on 0,8 ja työntekijän osuus 0,6 prosenttia. Se maksetaan nykyisin Työttömyysvakuutusrahastolle, kun aiemmin se meni vakuutusyhtiöille. ? Sekä eläke- että työttömyysvakuutusmaksut menevät myös ulkomaisesta työntekijästä, vaikka on epätodennäköistä, että hän pääsee niistä koskaan hyötymään, sanoo Rekola. ?Valtio syrjii ulkomaalaisia? Ulkomaista kausityövoimaa rasittaa raskas verotus. Lähdeveron suurus on peräti 35 prosenttia siltä osalta, joka menee lähdeverovapaan 17 ?/vrk rajan yli. Kuukaudessa verovapaan palkan osuus on siten 510 euroa, ja se on pysynyt samana vuodesta 1995 alkaen. Inflaatio huomioon ottaen verovapaaraja tulisi tänä päivänä olla liki 30 euroa päivältä. ? Vaikka työnantajilta edellytetään tasapuolista kohtelua työntekijöitä kohtaan, ?syrjii? valtio ulkomaisia työntekijöitä verottamalla heitä enemmän kuin suomalaisia työntekijöitä, ihmettelee Veli-Matti Rekola. Työnantajan on varmistauduttava siitä, että EU:n ulkopuolelta tulevalla on työntekijän oleskelulupa tai hän ei tarvitse oleskelulupaa. ? Työntekijän oleskelulupaa ei tarvita, jos hänellä ?Seasonal Work Fi? -viisumitarra alle 3 kuukauden työsuhteessa. Turistiviisumilla olevaa ei voi ottaa töihin. Viron venäläisillä voi olla harmaapassi eivätkä he siten ole EU:n kansalaisia, muistuttaa Rekola. Kun palkataan muu kuin unionin kansalainen, tulee työnantajan viipymättä toimittaa selvitys työsuhteesta ja sen ehdoista ELY-keskukseen työvoimatoimistolle, kopio kirjallisesta työsopimuksesta riittää. Passien kopiot tulee säilyttää neljän vuoden ajan. Siemenperunan myynti Perunaseppä Oy www.perunaseppa.fi Mikäs lehti se Tukkutori oikein on? Käy vilkaisemassa! Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2006 alkaen löytyvät osoitteessa www.tukkutori.eu ? > lehtiluukusta (5 euroa/lehti)
• www.puutarha-sanomat.net | Markkinat | 4/2013 5 Varastovihannekset vaihtuvat varhaisiin V arastovihannekset ovat vähissä, mutta monista vihanneksista ja perunasta saadaan kasvihuoneissa viljeltyä varhaissatoa jo vapuksi. Tomaatilla on ollut hyvä kysyntä, mutta kurkku notkahti pohjamutiin. Tord Sarling Ahvenanmaan puutarhahallista, ÅTH:sta, kertoo, että kevätsipulia on myyty jo kuukausien ajan, mutta nyt sen määrä on lisääntymässä. ? Kylmän talven johdosta kasvihuoneviljelijät ovat myöhästyttäneet viikon parin viljelyä. Kiinankaalia saadaan toukokuun alussa isompia määriä. Vapuksi saadaan myös kasvihuoneessa viljeltyä varhaisperunaa, jota voimme pakata pussiin. ? Tankoparsaa aletaan saada toukokuun 10. päivän tienoilla. Parsan viljelyalat ovat kasvaneet ja kotimaista parsaa on saatavissa kesäkuun loppuun saakka, lupaa Sarling. Sipulimarkkinat ovat tasaiset ja kymppikilon säkeissä sen veroton hinta tukkuun toimitettuna on ollut 65 senttiä kilolta. ? Hinta on normaalia korkeampi, mutta viime syksyn olosuhteet olivat vaativat. Samoin on tilanne ollut Keski-Eu- Ahvenanmaalla tankoparsan sadon leikkaaminen alkaa äitienpäivän aikoihin. roopassa, toteaa Tord. Tero Nousiainen Vihannes-Laitilasta kertoo myös, että varhaisperunaa saadaan vapuksi, samoin nippusipulia. ? Meidän sopimusviljelijät ovat jo istuttaneet perunaa avomaalle harsojen ja muovien alle. Uutta perunaa saadaan avomaalta kesäkuun 5.?10. päivän välillä, arvioi Nousiainen. Nousiaisen mukaan kaalia riittää vielä kuukauden päivät ja varastosipulia kesäkuun loppuun. Kaalia Venäjälle Kari Lyytinen Tuoreverkosta sanoo ensimmäisten kaalirekkojen lähteneen Pietariin. ? Tulemme viemään 20?30 rekallista kaalia. Venäläisten maksama hinta on jo kilpailukykyinen ja tuottajat saavat Suomen hintatasoa vastaavan hinnan, kun huomioon otetaan se, ettei kaaleja tarvitse pakata, vaan ne toimitetaan suurissa konteissa. Keräkaalin kotimaan hinta on säkkitavarana ollut 50 senttiä verottomana. ? Sopimusviljelijämme Sulkavalla ovat istuttaneet ensimmäiset varhaiskaalit harsojen Katso perunamarkkinat sivulta 28. alle huhtikuun puolivälissä, ihmettelee Lyytinen, kun hanget ovat vielä korkealla ja öisin on pakkasta. Uutta avomaan kaalia on odotettavissa markkinoille kesäkuun 8. päivän tienoilla. Lyytisen mukaan Venäjällä on selvää kiinnostusta myös suomalaista rasiamansikkaa kohtaan. Arto Hillilä Alamäen Vihanneksesta Himangalta kertoo, että keräkaali on säilynyt hyvin ja sitä riittää toukokuun alkuun. ? Porkkanat meiltä loppui jo maaliskuun lopulla. Tomaatti pyörii ? kurkku seisoo Peter Backström Vaasan Vihanneksesta kertoo, että tomaattikauppa on käynyt hyvin ja hinta on ollut tasainen. Veroton hinta Pohjanmaalla on ollut himpun alle kolme euroa kilolta. Backström ihmettelee kurkun sekavaa markkinatilannetta. ? Määrät eivät ole vielä kovin suuret, sillä luonnonvalokurkkua on tullut markkinoilla vasta pieniä määriä. Kasvihuonekurkun veroton hinta on nyt vain 1 euro, päivittelee Backström. Backströmin mukaan luonnonvalolla viljeltyä tomaattia tulee merkittävämpiä määriä markkinoille vasta toukokuussa. ? Joka päivä määrät kuitenkin lisääntyvät. Siemenestä laatikkoon vuodesta 1981 Espanjalaista Rainbow-kurkkua oli pääkaupunkiseudulla yleisesti tarjolla 2 euron hintaan vielä huhtikuun 10. päivänä, vaikka kotimaista kurkkua oli runsaasti saatavilla. Meiltä nyt edullisesti pakkaustarvikkeet ja kateharsot! AGRISOFT SUPERPLUS ?HENKSELIHARSO? VIHANNES- mARjA- jA HEdELmäLAATIKOT RASIAT Myös luomutukku Soita Puh. 09 2746 880 135x160PS_0404.indd 3 5.4.2013 14.56
• 6 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Kauppias on kotimaisuuden kaveri K-citymarket Sellon uusi kauppias Esa Kiiskinen on ottanut uuden kauppapaikan haasteen innokkaana vastaan. Asiakkaat arvostavat kotimaisuutta ja kauppias haluaa tuoda tuottajat ja heidän tarinansa asiakkaiden nähtäville. Keskon hallituksen puheenjohtajuus vie Kiiskiseltä aikaa, mutta hän ei erittele sitä. [PUUTARHA-SANOMAT: ESPOO] K auppias Esa Kiiskinen aloitti helmikuun alussa K-citymarket Sellon kauppiaana. Hän ehti olla edellisessä kauppapaikassaan, Helsingin Kontulassa olevassa K-supermarket Kontumarketissa, paria kuukautta vaille 18 vuotta. ? Kontumarketissa asiat olivat loistavasti ja siellä oli kiva olla kauppiaana enkä haaveillut, että koskaan lähtisin muualla. Kun eteen tuli mahdollisuus vaihtaa Selloon, kuume iski ja tuli itsensä toteuttamisen tarve. ? On ollut hienoa tulla uu- teen kauppaan ja tavata uusia asiakkaita. Tuntuu makealta ja olo on kuin pikkupojalla, ettei malta lähteä töistä pois ja odottaa seuraavaa päivää, nauraa Esa innostustaan. Sellon kauppakeskus Espoon Leppävaarassa on ollut 10 vuotta ja edellisenä citymarketkauppiaana oli John Still. Esa Kiiskinen sai palvelukseensa kokeneen henkilökunnan. ? Orkesteri jatkaa entiseen tapaan, vain kapellimestari on vaihtunut. Muutoksia tulee vähän: hevi-osastolla tulemme Esa Kiiskinen sanoo, että kauppias seisoo kotimaisen tuotannon takana, sillä asiakkaat arvostavat kotimaista tuotantoa. keventämään kattoelementtiä, jotta osasto saadaan ilmavammaksi ja valoisammaksi, mutta toiminnallisia muutoksia ei tarvita. Hommat ovat hevissä hanskassa ja sen osuus myynnistä on yli 13 prosenttia. Perunan toimituksista vastaa H&H Tuominen. ?Kuka tietää asiakkaiden aivoitukset?? Sellon citymarketin ruokaosas- ton koko on hieman suurempi ? 3300 neliötä ? kuin Kontumarketin myyntipinta-ala, ja myynnillisesti kasvua tulee olemaan kolmisenkymmentä prosenttia, liikevaihdon suuruus on 33 miljoonaa euron tasoa. ? Kontumarket on lähiökauppa ja myynti painottuu suhteellisen tasaisesti joka päivälle. Sellossa olemme suu- ren asiakasmäärän keskellä ja myynnin painopiste on loppuviikossa automarkettien tapaan, kertoo Esa kauppojen eroista. Kun toimittaja kysyy menestyneeltä kauppiaalta, mikä saa asiakkaat liikkeelle, parahtaa Esa, ettei hän ainakaan tiedä asiakkaiden aivoituksia. ? Kuka on niin viisas, että tietää? Ehkä innostukseni syy onkin, että en vielä tiedä, mikä saa porukat liikkeelle ja tyytyväiseksi, naurahtaa Esa 24 vuoden kauppiaskokemuksella. Esa Kiiskinen toteaa, että kotimaisuus on tärkeällä sijalla niin Itä-Helsingissä kuin Espoossakin. ? Vaikka Kontumarketin asiakkaista on suuri osa taustaltaan muista maista, he arvostavat kotimaisia tuotteita, niiden puhtautta ja tuoreutta. Rahan tulisi pyöriä kotimaassa Kiiskisen mukaan luomun osuus Espoossa on suurempi kuin Kontulassa. ? Luomun menekin takkuamisen syynä on se, että asiakkaat luottavat tavanomaisesti viljeltyjen suomalaisten tuotteiden puhtauteen ja turvallisuuteen. Kauppias tietää, että osa
• www.puutarha-sanomat.net | asiakkaista suosii kotimaista tuotantoa myös siksi, että raha pyörii kotimaassa. ? Tästä kansantalouden ja tuotannon jatkuvuuden kannalta tärkeästä asiasta pitäisi puhua enemmän. ? Olisi todella sääli, jos esimerkiksi vihannesten talvituotanto uhkaisi loppua. Siinä tilanteessa kauppiaan saa kaveriksi, sanoo Esa Kiiskinen ja hän aikoo seistä kotimaisen tuotannon takana. ? Meillä on monia viljelijöitä suoratoimittajina ja heitä saisi olla enemmän. Asiakkaita kiinnostaa tuotteiden ja tuottajien tarina. Annamme tuotteille mielellään kasvot ja toivosinkin, että viljelijät ehtisivät joskus juttelemaan asiakkaiden kanssa ja kertomaan, kuinka heidän koko elämänsä on tehdä niin hyviä tuotteita kuin mahdollista. Hevissä on oltava hereillä K-citymarket Sellon heviosastosta vastaa Airi Myllynen. ? Olen ollut 45 vuotta liikealalla ja siitä 26 vuotta hevissä. Edellisen kauppiaan John Stillin isä Vexi nappasi minut jo Forumin liikkeeseen. Sitten olimme pitkän Mankkaan K-supermarketissa ja kymmenen vuotta sitten siirryimme tänne Selloon, kertoo Airi työhistoriaansa. Airi sanoo hevin olevan raskasta työtä, mutta sitä jaksaa rakkaudesta heviin. ? Yhtään ei voi löysätä, vaan jatkuvasti on oltava hereillä. Airi Myllynen kertoo viime vuosien suurimman muutoksen hevi-tuotteissa olleen ruukkusalaatin vaihtumisen leikattuun salaattiin. Citymarketin elintarvikkeessa työskentelee 60 henkilöä, joista hevissä on viisi kokoaikaista ja kolme osa-aikaista. Aira on jakanut tehtäviä eri henkilöille, ja hänen puolisonsa Eeron vastuulla ovat mm. perunat. 7 | 4/2013 Sellon hevissä työskentelee myös Airan puoliso Eero Myllynen. Myymälässä on tarjolla vielä huhtikuun 10. päivänä hyvälaatuista kotimaista porkkanaa, vaikka se on valtakunnasta lähes loppunut. Aten Marja-Aitan tehtaanmyymälä ja kahvila Myynnissä Aten mehujen ja marjojen ohella runsas valikoima myös muita lähituotteita. Sijainti: 5-tien varrella 33 km Mikkelistä etelään, Mäntyharjun risteyksessä. Avoinna ma?to 9?18, pe 9?20, la 9?16. Aten Marja-Aitta, Liito-oravantie 2, 52510 Hietanen (Uutela) Aira toteaa, että ruukkusalaattien suosio on vähenemässä ja leikatun salaatin kasvussa. Kiiskinen johtaa Keskoa Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Esa Kiiskinen on ollut kysytty kauppias K-ryhmän luottamustoimiin. Hän on toiminut mm. K-kauppiasliiton hallituksen puheenjohtajana, K-supermarket-ketjun johtokunnan varapuheenjohtajana ja Päivittäistavarakauppa ry hallituksen jäsenenä. Vuosi sitten Kiiskinen valittiin Kesko Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi. ? Kaikki aika on tullut käytetyksi. En ole kellottanut, kuinka paljon käytän aikaa luottamustoimiin. Olen fyysisesti kaupassa eikä minulla ole konttoria Katajanokalla. ? Keskon hallituksen puheenjohtajuus on strateginen tehtävä ja pidän kädet visusti erossa operatiivisista töistä. Yhtiökokousaika on luottamustoimien sesonkia, kuten hevissäkin on sesonkinsa, toteaa Esa Kiiskinen. Kauppiasparin yritys on Saija ja Esa Kiiskinen Oy. Pariskunnalla on kolme lasta. www.marja-aitta.fi
• 8 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net A.C.Nielsen: Kaksi kolmesta eurosta pulitetaan isoihin myymälöihin Tutkimuslaitos A.C.Nielsen on julkaissut vuoden 2012 päivittäistavarakauppaa selvittävän tutkimuksen. Viime vuonna päivittäistavaroiden myynti oli 16,04 miljardia euroa. S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan ja se oli jo 45,6 prosenttia. [PUUTARHA-SANOMAT] N ielsenin vuotuiseen Päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan vuonna 2012 myynnin arvo oli 16,04 miljardia euroa ja kasvua oli 5,1 % vuoteen 2011 verrattuna. Kasvua vauhditti ennen kaikkea elintarvikkeiden hintojen nousu. Päivittäistavarakaupan myyntivolyymin kehitys oli lievästi negatiivinen (-0,1 %) edellisvuoden positiivisen kehityksen jälkeen. S-ryhmän myynti kehittyi markkinakasvua nopeammin 6,1 %, minkä myötä S-ryhmä kasvatti markkinaosuutensa 45,6 %:iin, jossa lisäystä oli 0,4 prosenttiyksikköä. Markkinaosuuden valtaus kuitenkin hidastui, sillä vuonna 2011 se kasvoi 1,1 prosenttia. K-ryhmän myynti kehittyi markkinoiden kasvua hitaammin, ja sen osuus laski 34,7 %:iin. Laskua oli 0,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 K-ryhmän markkinaosuus kasvoi 0,3 %-yksikköä. S-ryhmä ohitti K-ryhmän vuonna 2005 ja erityisen suuren harppauksen ? 4 prosenttiyksikön nousun ? S-ryhmä teki vuonna 2006, kun Spar-myymälät muuttuivat S-ketjujen myymälöiksi. Lidl on kasvussa Suomen Lähikauppa Oy:n markkinaosuuden lasku hidastui osuuden ollessa nyt 7,3 %. Markkinaosuuden menetystä oli 0,6 prosenttiyksikköä. Lähikauppa on toteuttanut vuonna 2010 alkanutta kuntokuuriaan karsimalla huonoimpia yksiköitään pois, ja viime vuonna se teki 1015 miljoonan liikevaihdollaan voitollisen tuloksen. Viime vuoden lopussa Siwoja oli 495, Valintataloja 167 ja Euromarketteja enää 3 kappaletta. Tänä vuonna yritys aikoo avata 15?20 uutta myymälää. Nielsen nostaa arviotaan Lid- Kaupan ryhmien markkinaosuudet 2012 Ryhmä Prismat ja K-citymarketit kilvoittelevat rintarinnan asiakkaiden suosiosta hypermarket-luokassa. Niiden päivittäistavaroiden myynti yhteensä oli 4427 miljoonaa euroa, minkä päälle tulee käyttätavarakauppa. lin markkinaosuudesta 5,5 %:iin, kun Nielsen arvioi vuonna 2011 sen olleen 4,8 prosenttia. Lidlin tilikausi päättyi helmikuussa eikä viimeisen tilikauden lukuja ole vielä julkistettu. Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen ounasteli viime marraskuussa Puutarha-Sanomien (PS nro 10/2012) haastattelussa, että liikevaihdossa voi miljardin euron raja rikkoontua, kun helmikuussa 2011 päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli 825 miljoonaa euroa. Lidlin myy- mälöiden lukumäärä oli viime vuoden lopulla 140 kappaletta. Kun päivittäistavarakaupan veroton liikevaihto on noin 14 miljardia euroa, toisi Lidlin 1 miljardin liikevaihto peräti 7 prosentin markkinaosuuden, mutta kaikkea Lidlin myymää valikoimaa ei voi lukea päivittäistavaroiksi. Muille yksityisille jää siten markkinaosuudeksi 6,9 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Stockmann, Tokmanni-konserni, HalpaHalli, M-ketju, Minimani. MYYMÄLÄTYYPPIEN LUKUMÄÄRÄT JA MARKKINAOSUUDET 2012 LKM 1.1.2013 LKM % 1.1.2013 3,7 % MARKKINAOSUUS % HYPERMARKETIT 149 27,6 % TAVARATALOT 116 2,9 % 3,6 % SUPERMARKETIT, ISOT (> 1000 m²) 604 15,2 % 34,5 % Markkina- osuudet Muutos verrattuna vuoteen 2011 SUPERMARKETIT, PIENET (400?999m²) 430 10,8 % 11,7 % S-ryhmä 45,6 % + 0,4 % VALINTAMYYMÄLÄT, ISOT (200?399m²) 1055 26,5 % 16,0 % K-ryhmä 34,7 % - 0,6 % VALINTAMYYMÄLÄT, PIENET (100?199m²) 431 10,8 % 3,0 % Suomen Lähikauppa Oy 7,3 % - 0,5 % PIENMYYMÄLÄT 407 10,2 % 2,1 % Muut yksityiset (ml. Lidl) 12,4 % + 0,6 % ERIKOISMYYMÄLÄT JA KAUPPAHALLIT 789 19,8 % 1,5 % 3981 100,0 % 100,0 % KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Nielsen Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri Vihannes-laitila oy Puh. 02 - 848 2800 Kalannintie 896, 23600 kalanti www.vihanneslaitila.fi Hyvinvointia vihanneksista Citymarketeilla hyvä kasvu S-ryhmän kasvun taustalla oli erityisesti menestys Sale- ja Alepa-ketjuissa, joiden myynnin kehitys oli 11,8 % verrattuna vuoteen 2011. Myös hypermarket-ketju Prisma kasvatti myyntiään. Parhaiten hypermarket-kaupassa menestyi kuitenkin K-ryhmän K-citymarket, jonka myynnin kasvu oli 8,9 %. K-citymarket nousi markkinaosuudeltaan kolmanneksi suurimmaksi ketjuksi S-marketin ja Prisman jälkeen. Uusin K-citymarket avattiin huhtikuun 11. päivä Kokkolaan. Myyntipinta-ala on kasvanut 2000-luvulla päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on kasvanut 28 % eli yli 60 jalkapallokentän verran. Samaan aikaan Suomen väkimäärä on kasvanut vain 5 prosenttia, joten kauppoihin on tullut väljyyttä rutkasti lisää. Suuret myymälät eli hypermarketit ja isot yli 1000 m2:n supermarketit jatkoivat edelleen vahvaa kehitystään ja ottivat lisää markkinaosuutta
• www.puutarha-sanomat.net | vuonna 2012. Näiden myymälöiden osuus päivittäistavaramyynnistä oli jo 62 % eli liki kaksi euroa kolmesta menee suuriin myymälöihin. Myymälätyypeistä eniten 2000-luvulla markkinaosuuttaan ovat kasvattaneet hypermarketit, joiden markkinaosuus on noussut 27,6 %:iin (6,8 %-yks.). Suomessa oli vuoden 2012 lopussa 149 hypermarket-luokan myymälää. Hypermarkettien keskimääräinen päivittäistavaroiden myynti on 30 miljoonaa euroa. Yli 1000 neliön supermarkettien markkinaosuus oli 34,5 ja tämän kokoluokan myymälöitä oli 604 kappaletta. Keskimääräinen ison supermarketin päivittäistavaramyynti on 9,2 miljoonaa euroa. Pienten (400?999 m2) supermarkettien lukumäärä oli 430 ja niiden markkinaosuus 11,7 prosenttia. Keskimäärin pieni supermarket myy 4,4 miljoonan euron arvosta päivittäistavaroita. Eniten myymälöitä on valintamyymäläkoossa, joksi Nielsen määrittelee 200?399 neliön myymälät. Niitä on 1055 kappaletta ja markkinaosuus 9 | 4/2013 on 16 prosenttia. Pieni valintamyymälä myy keskimäärin 2,4 miljoonan arvosta. Pieniä, 100?199 neliön valintamyymälöitä on 431 kappaletta ja niiden markkinaosuus on kolme prosenttia eli myynti on 481 miljoonaa euroa, kes- kimäärin 1,1 miljoonaa euroa myymälää kohden. Kaiken kaikkiaan koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä (pl. erikois- ja kauppahallimyymälät) oli Suomessa 1.1.2013 yhteensä 3192 kappaletta. LU O M U K A S V I S T E N KOT I LUOM UTOM AATIT ? tomaatti ? kirsikkatomaatti ? luumutomaatti ? miniluumutomaatti S-ryhmä paransi ruokakaupan lähipalveluja LUOM USAL AATIT J A -YRTIT ? lehtisalaatti ? jääsalaatti ? tammenlehtisalaatti ? herneenverso ? tilli Nielsenin Päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan S-ryhmän markkinaosuus vuonna 2012 oli 45,6 prosenttia ja kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 prosenttiyksikköä. S-ryhmä on viimeisten vuosien aikana laajentanut myymäläverkostoaan voimakkaasti, mikä näkyy markkinaosuuden kasvussa. ? Suomalaisena kuluttajaosuuskuntana meidän tärkein tavoitteemme on taata asiakkaillemme edullinen ostoskori ja kattava ruokakaupan palveluverkosto, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto toteaa. Sale- ja Alepa-ketjut kasvattivat S-ryhmän ketjuista myyntiään eniten. Alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen vapautumisen ansiosta S-ryhmä on Ojapellon mukaan pystynyt vastaamaan yhtä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. ? Olemme menestyneet varsinkin kaupunkien lähiöissä, joissa on ollut tarve päivittäistavarakaupan edullisille palveluille. Merkittävin osuus S-ryhmän markkinaosuuden kasvusta tulikin pienmyymälöistä ja niiden pidentyneistä aukioloajoista. S-market- ja Prisma-ketjut pitivät asemansa ja menestyivät odotusten mukaisesti. ? Asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat nykyään hyvin erilaisia. Jollekin mieluisin ostospaikka on iso hypermarket, kun taas toinen tykkää asioida pienessä myymälässä. Kuitenkin useimmat asiakkaat asioivat omien tarpeidensa mukaan viikon aikana eri ketjujen myymälöissä, sanoo Ojapelto. LUOM UKURKUT ? minikurkku 150 g Tuoteperheemme pakataan Ikaalisten Luomu, Onnelliset ja Pirkka -tuotemerkeillä. mediakolmio.fi www.ikaalistenluomu.fi Parhaat uuden sadon hedelmät ja vihannekset Satotukusta MYÖS LUOMUNA Satotukulla on yli 40 vuoden kokemus ja laaja viljelijäverkosto niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tuotteissa. Olemme vahva toimija vihanneksissa sekä hedelmissä. Muistathan, että Satotukku tarjoaa myös Suomen laajimman luomuvalikoiman. Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | Puh. 09 251 59100 email: satotukku@satotukku.fi | www.satotukku.fi
• 10 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Pietilät valmistuttavat mehua kakkosluokan mansikoista. Kasvihuonemansikkaa yli 10 vuoden kokemuksella Pietilän tilan kasvihuoneissa mansikantaimet puskevat jo kukkavanojaan esiin ja satoa aletaan poimia toukokuun loppupuolella. Tilan 80 peltohehtaarista pääosa on viljoilla, mutta kolmen hehtaarin mansikkaviljelys antaa merkittävän osan tilan tuloista. [PUUTARHA-SANOMAT: KOSKI TL] V arsinais-Suomessa olevan Kosken pitäjän pellot ovat pääosin savimaata, mutta kirkonkylän tuntumassa olevan Pietilän tilan kotipellot ovat hietamaata. Essi ja Heikki Pietilä ovatkin laajentaneet perinteisen viljatilan kasvivalikoimaa monin harvinaisempiin peltokasveihin ja mansikkaan. ? Viljelyssä on viljojen ja öljykasvien lisäksi kuminaa, ruokahernettä, palkohernettä ja mansikkaa. Mansikan viljely alkoi avomaalla vuonna 1994 ja kasvihuoneessa vuonna 2002, kertoo Heikki. Mansikan viljelyala avomaalla on kolme hehtaaria ja kasvihuoneissa tuhat neliötä. Toinen kasvihuone on muovikatteinen ja toisen huoneen seinät ovat pleksiä ja katto lasia. ? Nämä huoneet on ostettu käytettyinä, purettu ja siirretty tänne. Mansikan kasvihuoneviljelyssä kustannusrakenne ei saa olla kovin raskas, sillä tähän tuotantomuotoon ei saa tukea, laskeskelee Heikki Pietilä. Elianny korvasi Elsantan Pietilät istuttivat mansikan helmi-maaliskuun vaihteessa odotuspetitaimista. Huoneissa on vesikierto ja lämpölaitoksessa poltetaan haketta. ? Enimmillään yöpakkasta on ollut 25 astetta, ja lämmitysteho on ollut äärirajoilla. Kuitenkin on pysytty plussalla, sanoo Heikki ja toteaa mansikan alkukehityksen olleen rauhallisen ja juurtumisen onnistuneen hyvin. ? Lajikkeena oli alkuvuosina ?Elsanta? ja sitten tuli ?Darselect?, mutta nykyisin kasvihuoneessa on vain ?Eliannya?. Sen maku on parempi kuin ?Elsantan? ja Heikki Pietilä löytää ?Eliannyn? ensimmäiset kukkavanat huhtikuun 8. päivänä. Satokausi alkaa toukokuun loppupuolella ja kestää juhannukseen. Heikki ja Essi Pietilä jakavat vastuut mansikanviljelyssä. Taimia on juoksumetrillä 12 ja neliötä kohden kymmenen. säilyvyys kohtuullinen. Yhden lajikkeen viljely on selvempää myös markkinoinnin kannalta, kun torikauppiaan ei tarvitse pähkäillä, mitä lajiketta hän myy, naurahtaa Heikki. Essi muistaa, että kimalaiset menevät aina suurikukkaisim- paan lajikkeeseen ja ?Darselect? veti niitä eniten puoleensa, jolloin toisen lajikkeen pölyttyminen jäi vaillinaiseksi. ? ?Elsanta? tekee loppuun saakka kukkia, mutta marjat jäävät pieniksi. ?Elianny? säilyttää marjakoon satokauden loppuun. Pietilät virittävät muoviverkot tukemaan kukkavanoja siinä vaiheessa, kun raakileet alkavat kasvaa ja vanat taipuvat sivuille. Heikin mukaan taimesta saadaan noin 300 grammaa mansikkaa. ? Puheet 500 gramman taimisadosta ovat liioiteltuja. Juhannukselta avomaan satoa Pietilät toteavat, että kasvihuonemansikan viljely vaatii jatkuvaa tarkkailua ja valvontaa. ? Kukkavanojen tuenta on tärkeä toimenpide. Alkuun kukkavanat ovat pystyssä, mutta kun raakileet kasvavat ne laskeutuvat alas. Viritämme muoviverkon suikaleet marjojen tueksi, jotta vanat eivät pääse taittumaan. Essi sanoo sadon alkavan hänen oman nimipäivänsä tienoilla, joka on toukokuun 16. päivä. ? Silloin kakku voidaan koristella uuden sadon marjoilla. Kasvihuoneista satoa saadaan nelisen viikkoa ja avomaan mansikkaa kypsyy Pietilän tilalla jo juhannukseksi.
• www.puutarha-sanomat.net | ? Saamme satoa keskeytyksettä, vaikka emme käytäkään harsoja. Harsojen kanssa pelaaminen on työlästä, kun harsojen alla kukinta on aikainen ja halloja tulee, joutuu sadettamaan. Syyssadosta on luovuttu Essi kertoo, että alkuvuosina he viljelijät sekä kevät- että syysmansikkaa, mutta nykyisin kasvihuoneviljely on rajoittunut vain kevätsatoon. ? Syysmansikan markkinointi on hankalaa, kun silloin ihmiset eivät miellä, että voi olla kotimaista mansikkaa ja heidän huomionsa on omenoissa ja muissa syyssesongin tuotteissa, toteaa Essi. Heikin mukaan syysmansikan istutusaikaan on avomaanmansikan parissa hyvin kiireistä, eikä aika riitä. Syyssadon viljelyssä ongelmana on ollut myös härmä. ? Meillä mansikan satokausi kestää nykyisellään jo kolme kuukautta, kun avomaalla satotaimet tuottavat vielä elokuulla satoa. Se alkaa olla niin pitkä kausi, ettei siihen kaipaa enää jatkoa, huokaisevat molemmat Pietilät, kun heillä on tarve saada parin viikon paussi ennen syyspuinteja. Pietilän tilan mansikka on laatumaineessa. Poiminnassa erotellaan marjat ykkös- ja kakkosluokkaan, mutta kasvihuoneesta tulevan kakkosluokan määrä on vähäinen. Avomaalta poimitusta kakkosluokan mansikasta yrittäjät teettävät mehua Pöytyän mehuasemalla. ? Markkinointi ei ole meillä ollut ongelma, sillä hyvä tavara myy itsensä. Kasvihuonemansikka toimitetaan torikauppiaille ja tukkuun. Avomaanmansi- VESILIUKOISIA NPK-LANNOITTEITA Hyperflex-1 mm. kurkulle ja tomaatille Hyperflex-4 /-6 kukille, taimitarhoille Hyperflex 9 avomaan hyötykasveille Mg- / Kaliumnitraatti, Kalkkisalpietari Pitkävaikutteisia Multicote-lannoitteita Puh. (09) 2923 949 www.nutriforte.? 11 | 4/2013 kasta huomattava osa myydään kotoa ja omia myyntipisteitä on lähiseudun toreilla. Myös paikallinen kauppa myy mansikkaamme, selvittää Heikki. Markkinoinnin onnistumisesta huolimatta Heikki sanoo, että mansikanviljelijällä ei saa kiireisenä aikana olla hermoja lainkaan. Heikin mukaan mansikan pääsesongin aikaan myynti tukkuihin on ongelmallista, sillä hinta määräytyy yleisen hintatason mukaan eikä hyvää laatua oteta hinnoittelussa huomioon. Essi kertoo, että poimijoina on paikkakuntalaisia ja thaimaalaisia naisia, jotka ovat kotoutuneet paikkakunnalle. ? Kun poimijoina on vuodesta toiseen samoja henkilöitä, voi heihin luottaa ja itsekin pääsee helpommalla, kun työntekijät osaavat työt. Puhdasta marjaa Pietilät viljelevät mansikkaa liki ilman torjunta-aineita. Vihannespunkkeja torjutaan biologisesti. ? Liotamme taimet Aliette-liuoksessa. Ulkomaisten taimien kohdalla käsittely on ehdotonta eikä meiltä ole löytynyt punamätää ja myös tyvimätä pysyy sillä ja viljelykierrolla kurissa, painottaa Heikki. Pietilät vaihtavat kasvustot neljän satovuoden jälkeen ja heillä on käytettävissä riittävästi maita viljelykiertoon. Taimet ovat avomaalla yksöisrivissä, sik-sak -istutuksena. Rivivälit ovat nurmella ja ne ajetaan 85 senttiä leveällä leikkurilla. Kastelu annetaan tihkujen avulla, joten päältä kastelua ei ole. Pietilät eivät ruiskuta mansikkaa homeita vastaan. ? Harmaahome tulee jos on tullakseen. Homeiset marjat on vain poimittava heti riviväleihin. Heikki Pietilä on koulutukseltaan agronomi ja Essi on Lepaasta valmistunut hortonomi. Mansikan viljely jakaantuu molempien vastuulle. Heikki käy tilanpidon ohella Mustialassa tuntiopettajana, opetusaineina on kasvituotanto ja kemia. Perheessä on kolme lasta, joista vanhin on jo torihommissa. ? Taloudessa on kolme tukipilaria: mansikka, vilja ja työssäkäynti tilan ulkopuolella. Mansikasta ei ole äkkirikastumista tullut, mutta tappiollakaan ei ole vara viljellä, arvuuttelee Heikki mansikan kannattavuutta. Heikki on kehittänyt kasvihuoneisiin kiskonratkaisun. Kiskosta roikkuvat viljelykourut voidaan siirtää, jotta niiden väliin saadaan tilaa poimijoille. MARJATILAN TAIMET JA TARVIKKEET ? Mansikan taimet ? Vadelman taimet ? Viljelytarvikkeet ? muovit, biomuovit, kankaat ? harsot, reikämuovit, pakkasverkot ? vadelman tuentatarvikkeet ? tuuliverkot ? tensiometrit ? Pakkaustarvikkeet ? laatikot ja roveet ? rasiat ? Myynti- ja tilaopasteet ? Istutuskoneet ? Tunnelit ? kourut ? kasvatuslaatikot Marja-Suomen Taimituotanto Oy Olemme soiton päässä valmiina palvelemaan! Jarmo 040 505 4035 ja Merja 040 864 3838 www.taimituotanto.net Synttäritarjouksena StoraEnso Marjaltk 5 Kg 0,50 Eur/Kpl (Alv 0% ) 3000 Kpl rahtivapaasti. Kysy myös tarjous taimista. Raiviontie 170, 77600 Suonenjoki info@marjalaatikko.? puh. 0400?670 868
• 12 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Suoramyynti kärkenä Kärjen Puutarhan kiivas sesonki käynnistyy äitienpäivänä ja jatkuu juhannukseen. Yrittäjät ovat sopeuttaneet tuotannon paikallisiin markkinoihin. Loppuvuodesta he myyvät omaa työtä muille yrittäjille. [PUUTARHA-SANOMAT: SAARIJÄRVI] A une ja Heikki Kärki ovat pyörittäneet puutarhayritystä 25 vuotta. Pariskunta jatkoi Heikin vanhempien vuonna 1974 perustamaa yritystä, jossa alkuun tuotettiin vihanneksia nippusipulista tomaatteihin, mutta kukkatuotanto tuli pian rinnalle. ? Viljelimme kymmenkunta vuotta myös yrttejä, mutta olisi pitänyt investoida uuteen tekniikkaan eikä rohkeus riittänyt, toteaa Heikki. Mestarikokki Maija Silvennoinen teki 90-luvulla Kärjen yrttejä tunnetuksi, kun hänellä oli gourmet-ravintola Saarijärvellä. Aune lisää, että silloin sähkö oli älyttömän kallista, mutta nyt olisi lähiruokatouhu taas tapetilla. Puolikymmentä vuotta sitten yritys päätti kuitenkin keskittyä pelkästään kesäkukkiin ja amppeleihin. ? Se oli oikea ratkaisu. Olemme tyypillinen kirkonkylän puutarha, tosin matkaa Saarijärven kirkolle on kymmenkunta kilometriä. Saarijärven seudulla ei kuitenkaan ole muita puutarhoja, sanoo Heikki. Suurempi pinta-ala toisi vaikeuksia Puutarhan pinta-ala on nykyisin 1500 neliötä, kun aiemmin pinta-ala oli viitisensataa neliötä suurempi. ? Olemme nyt sopivan kokoinen puutarha. Saamme myytyä kaikki kukat suoraan asiakkaille omasta puutarhasta ja torilta. Jos oltaisiin isompi, olisi markkinoinnissa vaikeuksia, pohtii Heikki ja lisää, että harkinnassa on, laitetaanko torille kiinteämpi myyntipaikka. Kärjet laittoivat tänä keväänä lämmöt kasvihuoneisiin viikolla 9 eli viikkoa myöhemmin kuin aikaisimpina vuosina. ? Helmikuu oli lauha ja arvasin, että vielä pakkasia pitää, sanoo Heikki ja myöntää, että maaliskuussa alkaneet ja pitkään jatkuneet kovat yöpakkaset ovat koetelleet lämmityslaitteiden mitoitusta. ? Kylmimmät yöt ovat olleet ?27 astetta. Yölämmöt putosivat huoneessa alle 10 asteen. Yksittäiset viileät yöt eivät kuitenkaan haittaa kesäkukkien kasvua. Tulee mieleen Runebergin runo Saarijärven Paavosta, joka hallaisilla pelloillansa jaksoi yrittää, naurahtaa Heikki. Puupellettiä Venäjältä Puutarha lämpiää hakkeella, mutta tänä talvena ei kuivaa haketta ole ollut saatavissa ja yritys on turvautunut Venäjältä tuotuihin puupelletteihin. ? Rajan takana on parikymmentä pellettitehdasta. Pelletit ovat teollisuuslaatua, kun niissä on kuorta mukana. Verollinen hinta on 190 euroa tonnilta perille toimitettuna. Pellettejä on helppo polttaa, kunhan käy kahdesti päivässä putsaamassa Aune Kärki istutti pelargonian taimia maaliskuun 23. päivänä. Saarijärveläinen Heikki ja pielavetinen Aune tapasivat Muuruveden puutarhakoulussa 1980-luvun puolivälissä. kivipalopään, sillä tuhka sintrautuu kiveksi. ? Meidän puutarhan piipusta pöllähti pellettisavut samaan aikaan kuin Sikstuksen kappelista, kun konklaavi oli valinnut uuden paavin, huomauttaa Heikki. Kesäkukkien kauppa on muuttunut paljon Kärkien yrittäjäuran aikana. ? Ennen ihmiset kyttäsivät kesäkuun 10. päivän halloja ennen kuin he uskalsivat kesäkukat ostaa. Nyt kauppa käynnistyy jo toukokuun 10. päivän aikoihin. ? 80-luvulla myytiin taimia, nyt eivät taimet kelpaa, vaan niissä tulee olla kukkia ? vain asteri voi olla ilman kukkaa. Orvokeissakaan ei tarvinnut olla kukkaa, kunhan värin tiesi. Nyt täytyy olla kukat ja kaikki vielä samoin päin, kuvailee Heikki muutosta. Kärjen Puutarha kasvattaa ensimmäiset ruusubegoniat puolivalmisteita äitienpäiväksi. Hautabegoniat kasvatetaan kuitenkin pistokkaista asti. Hoidetut kukat tekevät kauppansa Halpaketjut myyvät kesäkukkia Saarijärvelläkin, mutta ne eivät vie paikallispuutarhalta kaikkia markkinoita, vaikka antavat aineksia asiakkaiden hintavertailuihin. ? Pidämme samat hinnat toukokuusta juhannukseen emmekä lähde halpamyyntiin. Hinnat ovat samat kaikille asiakkaille, sillä tieto hinnoista kulkee. Ainoastaan puutarhapäivänä meillä on tarjouksia, selvittää Aune. Heikki toteaa, että ketjujen kaupoissa kukat menevät piloille kolmessa päivässä, kun taas puutarhalla kukkia hoidetaan ja lannoitetaan kaiken aikaa. ? Asiakkaat saavat meiltä vielä juhannusviikollakin hoidetut kasvit. Heikin mukaan kukkien hintakehitys on pysähtynyt. Pelargonian hinta on pidetty 3,80 eurossa, vaikka markkinoilla liikkuu 2,5 euron tavaraa. Puutarha kasvattaa 10  000 orvokkia ja ne myydään 0,9?1,0 euron hinnalla. ? Emme ole lähteneet laatikkokauppaan, vaan olemme pitäneet kappalehinnat. Puutarha kasvattaa vuosittain pari tuhatta amppelia. ? Miljoonakello on suositun amppeli. Petunian menekki on hiipunut, kun ihmisillä on sellainen mielikuva, että se on hankala hoitaa. Aune kasvattaa yksivuotisia köynnöksiä kuten keijunmekkoa vanhoissa astioissa. Kiipeämistukena on vanha sohvan jouset. Nämä rustiikkituotteet menevät kuumille kiville.
• www.puutarha-sanomat.net | ? Eniten kysytty kysymys on, mikä on helppohoitoinen. Tekisi mieli sanoa, että Tiimarista löytyy helppohoitoisia, hymähtää Heikki. Työtä myydään yrityksen piikkiin Puutarhassa on myyntisesongin aikaan 5?6 vierasta työntekijää. Lapset auttelevat jo talvisin ruukkujen täytössä, mutta jatkajasta ei ole vielä tietoa. ? Meidän vanhempien kannalta olisi tietenkin helppo ratkaisu, jos lapsi jatkaisi. Emme kuitenkaan tiedä, voimmeko suositella heille, pohtivat Heikki ja Aune. Yrittäjät eivät jää lepäämään vaikka myyntikausi päättyy juhannukseen. ? Olen juhannuksesta jouluun sukulaismiehen maanrakennusfirmassa ajelemassa pyöräkuormaajaa, kertoo Heikki. Aune puolestaan sijaistaa kukkakauppayrittäjää ja tekee leipäkonsulentin hommia. ? Työnantajalle on hyvä, että teemme työtä oman firman piikkiin, kun hän voi kutsua meitä hommiin silloin kun tarvitsee. Meillä kaikki sivutulot menevät viivan alle, kun ei ole kuluja, sanoo Heikki. 13 | 4/2013 E15M 40088 Sassari RZ Toploader EZ De bästa sorter fö r grönsaks odling i växthus ! Kärjen Puutarhassa asiakkaat kokevat nostalgisia hetkiä, kuva toukokuun puolivälistä edelliseltä vuodelta. Kuva Aune Kärki. Careza Imea EZ Tomaatti talvi- ja kesäviljelyyn E15M 40088. Testattu uutuus! ? Erinomainen laatu ja korkea sato Kurkut alaslaskuviljelyyn Imea EZ Cadence RZ Toploader EZ Kurkut sateenvarjotuentaan Eminentia RZ Galaxy EZ Ruukkuvihannesten lajikkeet Grand Rapids Aficion RZ Salanova Exact RZ Persilja Verta RZ Tilli Ella EZ Harrikat ovat pariskunnan yhteinen harrastus. Moottoripyöräkaverit käyvät kyselemässä mukaan touko-kesäkuussa, mutta Kärjet ehtivät harrastuksensa pariin vasta loppukesästä. Ensi syyskuussa on tarkoitus ajella Itävaltaan Harrikoiden kokoontumisajoihin. Vantaa (09) 852 061 ? Närpiö 042 446 2600 www.schetelig.com
• 14 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Johnny Asplund: ?Hårdare vindar på önskelistan? På grund av de skyhöga energipriserna försöker trädgårdsodlarna spara in på sina energikostnader på alla möjliga sätt. De flesta odlare använder sig idag utav bioenergi, det gör även Johnny Asplund i Töjby, Närpes. Han har dock tagit det hela ett steg framåt och byggt egna vindkraftverk. [TRÄDGÅRDSBLADET: NÄRPES] Text och bilder Camilla Heikkilä I fjol på sommaren fick Asplund äntligen bygglov till sina fem vindkraftverk och byggandet kunde påbörjas. Han hade då väntat i två år på att få grönt ljus för bygget av staden. ? Allt var ju nytt med denna ansökan och ingen visste till en början att vilka papper skulle fyllas i då man gjorde ansökte om bygglov för vindkraftverk, berättar Asplund. Sommaren 2012 kunde man dock påbörja byggandet. Till först grävdes ett 1,5 kilometer långt kabelnät under marken mellan växthusen och skogsskiftet dit vindmöllorna skulle placeras. ? Det behövdes hela 100 kubik betong under varje mölla för att den ska hållas på plats konstaterar Asplund vidare. Det var i vecka 35 som vindkraftverken stod färdiga på sina platser, dock fick man dem inte igångsatta innan vecka 48. Efter ibruktagningen slutade det blåsa enligt Asplund och han önskar sig hårdare vindar till Österbotten framöver. Januari har hittills varit blåsmässigt den bästa månaden. En vindmölla producerar 500 kilowatt energi per timme. ? Detta betyder att om det blåser 15 meter i sekunden får jag ut 2,5 mega energi i timmen, räknar Asplund vidare. Flera vindmöllor i planerna Sommartid tror Asplund att han kommer klara sig med endast den energi han får från vindmöllorna. Asplund köpte sina fem vindmöllor begagnade från Sverige från en vindkraftpark. En vindmölla är 40 meter hög, med vingarna medräknade är dom 60 meter. Ett skjul i växellådan väger ett ton. Asplund måste klättra 140 trappsteg inuti vindmöllan om han skall upp till toppen och kolla något. Vindmöllorna har fungerat bra hittills utan några större problem. Asplund tror på sin storsatsning och vill gärna bygga ut det hela. ? Jag har i planerna att bygga en sjätte vindmölla hit också så fort som möjligt. Jag har redan lämnat in en ny ansökan om bygglov till Närpes stad. All energi som fås från vindmöllorna går till Asplunds Johnny Asplund visar tillsammans med sonen Johannes upp Plantmans mest sålda produkt- växtunderlaget i stenull. Johnny Asplund näyttää poikansa Johanneksen kanssa, että Plantmanin myydyin tuote on kivivillakasvualusta. Vindmöllorna köpte Asplund begagnade från Sverige. | Tuulimyllyt Asplund osti käytettyinä Ruotsista. Grönsaker Ab. Växthusen äger Johnny tillsammans med sin far. Företaget har en total odlingsareal på 15  000 kvadratmeter idag. Johnnys far hade fem växthus då sonen kom med i odlarföretaget. Efter det har man byggt till tre blockhus. ? Två blockhus byggdes år 2006 och ett år 2009. Vi har även två äldre växthus till inne i byn fortsätter han. Packar och säljer allt själv Asplunds Grönsaker odlar året runt gurka och issallat. Gurka odlar man på 10  000 kvadrat. Man har även ett ca 1000 kvadrats planthus där man driver upp sina gurkplantor, ca 150  000 gurkplantor per år. Johnny berättar att man redan år 1992 slutade helt med att odla tomater på grund av dålig lönsamhet. Förutom familjemedlemmarna jobbar 20 anställda vid trädgården. En stor del av arbetstiden går till packandet av grönsakerna eftersom allt som produceras vid trådgården packas här. I växthusen har man dock i bruk senaste teknologin och flera arbetsmoment sköts automatiserat. ? Vi har packat alla våra produkter själva sedan slutet på 90-talet. Vi slutade även med att sälja våra grönsaker till packeriet år 2001 och har sedan Johnny Asplund planerar att bygga en vindmölla till så fort han får bygglov. | Johnny Asplund aikoo rakentaa lisää tuulimyllyjä, kun hän saa rakennusluvan. dess själva sålt allting till olika partihandlar runt om i landet berättar Johnny. Sedan 2011 har man även haft biobränslecentralen igång och i den eldar man med torv och flis. Johnny driver även företaget Plantman på egen hand. Han grundade Plantman år 2003 och företaget köper och säljer olika växthustillbehör runt om i Finland. Till Plantmans sortiment hör bland annat stenull, biologiska bekämpare, plant- och såkuber samt olika tillbehör som t.ex. krukor, amplar och clips. ? Produkterna jag säljer mest av är stenull och torv avslutar Johnny. Vid Asplunds Grönsaker i Närpes packas alla grönsakerna och säljs direkt till partihandlarna. | Asplunds Grönsaker Ab pakkaa vihannekset ja myy ne suoraan tukkukaupoille.
• www.puutarha-sanomat.net | 15 | 4/2013 Suomeksi kasvihuone Puutarha tuottaa sähkönsä tuulimyllyillä JD Construction Ab +358 (0)50 4366 516 ? jdconstructionab@gmail.com K orkeat energiakustannukset ovat saaneet viljelijät miettimään energiankäyttöään. Useimmat viljelijät ovatkin jo siirtyneet käyttämään bioenergiaa kuten myös Närpiöläinen Johnny Asplund. Hän on kuitenkin vienyt energiahankkeensa askeleen eteenpäin ja rakennuttanut itselleen oman tuulivoimalan. Viime kesänä Asplund vihdoinkin sai rakennusluvan viidelle tuulimyllylleen ja rakentaminen aloitettiin saman tien. Hän joutui odottamaan kaksi vuotta ennen kuin rakennuslupa tuli kaupungilta. ? Kaikki tässä hankkeessa oli uutta rakennuslautakunnalle; kaupungilla ei edes tiedetty, mitä kaikkia papereita minun tulisi täyttää hakemusta tehdessäni, Asplund kertoo. Aluksi kaivettiin 1,5 kilometriä pitkä kaapeliverkko maan alle kasvihuoneiden ja metsikön välille, jonne tuulimyllyt oli tarkoitus rakentaa. ? Jokaisen tuulimyllyn alle tarvittiin 100 kuutiota betonia varmistamaan, että ne varmasti pysyvät paikoillaan kovassakin myrskysäässä Asplund kuvailee. Tammikuu oli tuulisin Viikolla 35 tuulimyllyt olivatkin jo paikoillaan. Ne saatiin kuitenkin käynnistettyä vasta viikolla 48. Käynnistämisen jälkeen tuulet laantuivat. Asplundin toivookin voimakkaampia tuulia Pohjanmaalle tulevaisuudessa. Tammikuu on tähän mennessä ollut tuulisuuden kannalta paras kuukausi. Yksi tuulimylly tuottaa 500 kilowattia energiaa tunnissa. ? Jos esimerkiksi tuulee 15 metriä sekunnissa, saan 2,5 megaa energiaa tunnissa, Asplund laskeskelee. Kesäisin Asplund uskoo pärjäävänsä ainoastaan tuulimyllyjen antamalla energialla. Asplund osti viisi tuulimyllyä käytettyinä ruotsalaisesta tuulivoimapuistosta. Yksi tuulimylly on 40 metriä korkea, 60 metriä korkea siivet mukaan laskettuina. Yksi vaihdelaatikon pyörä painaa tonnin. Asplundin on kiivettävä 140 rappusta tuulimyllyn sisällä, jos hänen täytyy ? Perustukset ? Rakennus ? Lasitukset ? Lasikorjaukset ? Kunnossapito ? Blokkihuoneiden kattojen pesu ? Myynti, tuonti & vienti ? Huolto & kunnossapitoasema saksinostureille Humuspehtoori Oy Vielä on luomulannoitteita Lisätietoja www.humuspehtoori.fi 0400 236145 tai 050 538 5007 humuspehtoori@humuspehtoori.fi Tuulimyllyn korkeus on 60 metriä mitattuna siiven kärkeen. En vindmölla är 60 meter hög om man räknar med vingarna. tarkistaa jotain huipulla. Tuulimyllyt ovat tähän mennessä toimineet hyvin ilman suurempia ongelmia. Asplund uskoo vakaasti investointiinsa ja hänen suunnitelmissaan onkin laajentaa lähiaikoina. ? Minulla on suunnitelmissa rakentaa myös kuudes tuulimylly niin pian kuin mahdollista. Olen jo jättänyt rakennuslupahakemuksenkin Närpiön kaupungille. Kaikki energia mikä saadaan tuulimyllyistä, käytetään puutarhan kasvihuoneisiin. Johnny omistaa kasvihuoneet yhdessä isänsä kanssa. Yrityksellä on tällä hetkellä viljelypinta-alaa 15  000 neliötä. Johnnyn isällä oli entuudestaan viisi kasvihuonetta, kun poika liittyi mukaan viljely-yritykseen. Tämän jälkeen on rakennettu kolme blokkihuonetta. Plantman myy tarvikkeita ? Kaksi blokkihuonetta rakennettiin vuonna 2006 ja kolmas vuonna 2009. Meillä on lisäksi kylällä kaksi vanhempaa kasvihuonetta, hän jatkaa. Asplunds Grönsaker Ab tuottaa ympärivuotisesti kurkkua ja jääsalaattia. Kurkkua viljellään10 000 neliön pinta-alalla. Johnny kertoo, että hänen isänsä päätti lopettaa tomaattien viljelemisen kokonaan jo vuonna 1992 huonon kannattavuuden vuoksi. Perheenjäsenten lisäksi puutarhalla on 20 työntekijää. Suuri osa työajasta kuluu pakkaamiseen, koska kaikki tuotteet pakataan itse. Kasvihuoneissa kuitenkin on käytössä viimeisintä teknologiaa ja monet työtehtävät hoituvatkin automatisoidusti. ? Olemme pakanneet kaikki tuotteemme 90-luvun lopulta asti. Lakkasimme myös myymästä tuotteitamme pakkaamoille vuonna 2001 ja siitä lähtien olemmekin myyneet kaiken itse eri tukkureille ympäri maata, Johnny kertoo. Vuodesta 2011 yrityksellä on ollut käytössään myös bioenergialaitos jossa poltetaan turvetta ja haketta. Asplundilla on lisäksi Plantman Ab -niminen yritys, joka myy viljelytarvikkeita. Laadukas ja ilmava Joulutähtiseos Suomalaisesta turpeesta ja tutkituista kivennäismaista valmistettu, kalkittu ja lannoitettu seos joulutähdille. ? 85 L ? Suursäkki 1,2 m3 ? Maxi Bale 5,5 m3 kekkila.fi Ennakko­ ­ tilausetu­vielä­­ voimassa.­­ Tilaa­nyt!
• 16 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Kasvihuoneviljelyn strategiat Suomessa ? nyt ja tulevaisuudessa? Osa 1. Kasvihuoneviljelyn talous 2010-luvun lopulla V Kurkuntuotannossa sijoitetun pääoman tuotto on pudonnut vuosikymmenen aikana kymmenkunta prosenttia huolimatta tuotannon tehostumisesta. uonna 2005?2006 Puutarha-Sanomissa julkaistiin kirjoitussarja, jossa tutkailtiin ja visioitiin Suomen kasvihuonetuotannon tilaa vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen valossa. Tuossa Helsingin Kauppakorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa ?Kasvihuonetoimialan strategiset ryhmät ja menestyksellisyys ? verkostoituminen tulevaisuuden toimintamallina? tutkittiin suomen kasvihuoneviljelyn tilaa vuosien 1998 - 2003 talousaineistojen perusteella ja hahmoteltiin kasvihuoneyrityksille soveltuvaa verkostoitumismallia kysyntä-tarjontatilanteen hallitsemiseksi hyödyntämällä nykyaikaista tietotekniikkaa. Nyt tuo tutkimus on saanut jatko-osan hiljattain julkaistun väitöskirjan muodossa. Tämänkertaisen nykyisessä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen nimenä oli ?Strateginen ryhmä toimiala-analyysin osana ? empiirinen tutkimus Suomen kasvihuonetoimialalta?. Tällä kerralla aineisto oli edellistä laajempi ja käsitti 121 osakeyhtiömuotoisen yrityksen taloustiedot taustatietoineen vuosilta 1998?2008. Kyseessä oli strategioihin keskittyvä toimiala-analyysi Suomen kasvihuonetuotannosta. Tuotantopinta-alalla mitattuna aineisto käsitti yli 20  % Suomen kasvihuonepinta-alasta ja se keskittyi alan suuriin yrityksiin, joiden keskipinta-ala on n. 1,1 ha. Tieteellisessä mielessä tutkimuksessa hahmoteltiin toimiala-analyysiin soveltuva strate- Kauppapuutarhuri Pertti Luukkainen väitteli kauppatieteiden tohtoriksi 9.11.2012 Aalto-yliopistossa. giaprosessimalli, jonka avulla erityisesti pienemmät, pk-yrityksistä muodostuvat toimialat, mm. kasvihuonetoimiala, ja myös yksittäiset yritykset voivat analysoida systemaattisesti toimintaympäristöään ja sovittaa omat strategiansa kilpailutilanteen mukaisiksi. Samaa pitkittäisaineistoa on tarkoituksena päivittää edelleen, seuraava viiden vuoden jakso päättyy vuonna 2013. Tarkoituksena on keskittyä tämänkertaisessa kirjoitussarjassa pohdiskelemaan em. tutkimuksen tulosten valossa niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kasvihuonetoimialan nykytilanteeseen ja strategioihin eri tavoin ja millä tavoin nykytilannetta ja strategioita voisi päivittää ja muuttaa. Mitä on tapahtunut yhdessätoista vuodessa? Kun vuonna 1998 yritysten tärkeän kokonaiskannattavuutta mittaavan tunnusluvun, sijoitetun pääoman tuotto (sipo-%) oli keskimäärin noin 23 %, oli se v. 2003 noin 15 % ja edelleen, vuonna 2008 noin 7 %. Samaa linjaa on kulkenut myös liikevoiton kehitys. Liikevoitto kuvaa sitä, kuinka paljon tuloista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Samana aikana keskimääräinen liikevaihto on noussut henkilöä kohti mitattuna noin 80 tuhannesta eurosta 120 tuhanteen euroon ja yritysten omavaraisuusaste on puolestaan laskenut noin 10 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Liikevaihdon nousu työntekijää kohti johtuu luonnollisesti PORKKANA-, PERUNA-, SALAATTI- JA KUKKAPUSSIT SEKÄ SALAATTI- JA KURKKURADAT
• www.puutarha-sanomat.net | osaltaan tuotteiden hintojen kohoamisesta, mutta suurimman osan selittää kuitenkin tuottavuuden kohoaminen: on siis pyritty ja onnistuttu lisäämään tuotannon määrää käytettyä tuotantopinta-alaa kohti. Alalla on panostettu voimakkaasti ympärivuotisen, eli keinovalotuksen avulla tapahtuvan viljelyn kehittämiseen. Tämä on johtanut keskimääräisten satotasojen jatkuvaan kohoamiseen ja samalla myös tuotantokustannusten nousuun samaan aikaan tapahtuneen nopean energiakustannusten myötä. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun johdonmukainen aleneminen johtuu yhtäältä huonontuneesta talouskehityksestä ja toisaalta samanaikaisesta vahvasta investointitahdista. Toisaalta ilman korvaus- ja uusinvestointeja mikä tahansa toimiala hiipuu vähitellen. Suomessa kasvihuonetuotanto on jo hyvinkin pitkälle erikoistunutta. Tutkimuksen suurista yrityksistä koostuvassa aineistossa erikoistuneiksi luokiteltuja yrityksiä, joissa viljellään vain yhtä kasvilajia tai lajiryhmää, oli 68  %. Muutos on ollut viime vuosina yhtä selkeä kuin yksikkökokojenkin kasvu, joskin erikoistumiskehitys alkoi vauhdittua jo Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995. Kun tarkastellaan tuloskehitystä erikoistumisen perusteella, voidaan havaita, että eroja löytyy tuotantosuuntien välillä (taulukko 1). Kannattavuuden aleneminen on nähtävissä kaikilla tärkeimmillä tuotantosektoreilla. Kurkku- ja kukkaviljelijöiden kohdalla alenema on ollut voimakkainta, n. 15 prosenttiyksikköä noin kymmenen vuoden aikana. Leikkokukkatuotanto on hiipunut nopeaan tahtiin, sen sijaan tomaatti- ja ruukkukukkatuotanto on pystynyt hidastamaan alamäkeään jossain määrin vuoden 2005 jälkeen. Kannattavuuslukuja tarkastellessa on otettava huomioon, että ne sisältävät myös pinta-alatuet, joten operatiivisen tuotannon tilanne olisi huomattavasti kehnompi, jos tukia ei olisi käytettävissä. Siinä, kun vuoden 2003 tasolla ilman tukia noin 60 % yrityksistä olisi tehnyt tappiollisen tuloksen, oli vastaava tilanne vuoden 2008 tasolla jo 80 %. Tuotanto lisääntyy, markkinat eivät kasva Summa summarum. Vuosien 1998?2008 tulosten perusteella voidaan todeta, mistä kehno tuloskehitys johtuu: Tuotanto on lisääntynyt niin kokonaisvolyymiltaan kuin pinta-alayksikköäkin kohti laskettuna, kustannukset ovat nousseet tasaisesti kiihtyvällä tahdilla, mutta tuotteiden hinnat ovat polkeneet paikallaan. Tuloskehityksen huononeminen on siis seuraus, varsinainen syy jakaantuu jo useampiin Kuvio 1. Kasvihuoneaineiston tärkeimmät taloudelliset tunnusluvut vuosina 1998?2008. 17 | 4/2013 juonteisiin. Syiden tutkimiseen ja tarkkaan selvittämiseen on paneuduttava perusteellisesti ja systemaattisesti käyttäen hyödyksi kaikki saatavilla oleva tieto tuotannon rakenteesta sekä samanaikaisesta ympäröivien markkinoiden olosuhteista. Tuotemarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen, jolloin yhden markkinatekijän liikuttaminen liikuttaa muitakin tekijöitä johonkin suuntaan. Tästä syystä toimialan tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa yhdistyvät tuotannossa tapahtuneet muutokset ja toisaalta markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset. On palattava siis tarkastelemaan yhtä talouden peruslakia, kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Suomi on Euroopan ja etenkin maailman mittakaavassa pienen pieni markkina, jossa kaikki pienetkin muutokset näkyvät nopeasti yritysten tuloskehityksessä silloin, kun kotimainen kysyntä ja tarjonta ovat koko ajan joko tasapainotilanteessa tai enemmän tai vähemmän ylituotannon puolella. Kun tähän yhtälöön lisätään vahva eurooppalainen ja maailmanlaajuinen kilpailu ja vapaat tuontimahdollisuudet kaikkien tuotteiden osalta, ollaan haastavassa tilanteessa. Strategiat puntarissa Tutkimuksen valossa voidaan ainakin yleisellä tasolla todeta, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alalla vallinnut yleinen strategia, jossa uusilla viljelytekniikoilla ja -teknologioilla on pyritty kohottamaan satotasoja voimakkaasti, ei tule enää tulevaisuudessa riittämään ainoana lähestymistapana. Suomi on noussut erityisesti ympärivuotisessa viljelytekniikassa kehityksen kärkeen, mutta samalla pienille kotimaanmarkkinoille on huomaamatta muodostunut hallitsematon ylituotannon kierre. Se tilanne yhdistettynä voimakkaaseen tuontipaineeseen ja energian ja muiden tuotantopanosten nopeaan hinnan nousuun vaatii uudenlaista ajattelua ja monipuolisempaa strategiapalettia. Tuotantoteknologista huippuosaamista ei pidä tuhlata markkinoiden kangerteluun. Valoilla, puolivaloilla vai ilman? On alettava muokata strategiapalettia järjestelmällisesti monipuolisemmiksi. Erityisesti vihannespuolella on muodostunut ikään kuin kahdet markkinat: ympärivuotisen tuotannon markkinat ja ns. perinteisen eli luonnonvalotuotannon markkinat. Niillä kummallakin on oma kustannusrakenteensa ja siten niillä pitäisi siten olla myös omat markkinansakin. Tuotantotavat pitäisi saada synkronoitua paremmin yhteen toimialatasolla, jopa yritystasolla. Olisiko viritettävä uudelleen henkiin myös tehokas luonnonvaloviljelyn tekniikoihin keskittyvä tutkimus? On aika käydä so- Taulukko 1. Tärkeimpien tuotantosuuntien sijoitetun pääoman tuotto-% vuosina 1998?2008. Tuotantosuunta 1998?2000 2001?2003 2004?2006 2006?2008 Kurkku 25,1 18,2 15,7 10,7 Tomaatti 21,7 17,7 14,4 14,1 Salaatti 27,4 23,5 19,3 18,8 Leikkokukat Ruukkukukat 9,4 19,6 0,6 ? 4,4 18,4 15,7 8,6 8,9 KOTIMAISTA BIOENERGIAA Metsähake ? Murskattu puu ? Turve Haketuspalvelu ? Energiapuun osto www.kannistooy.fi Kannisto Oy ? Isojoki ? puh. 0400-366 856 vittamaan toimialana entistä paremmin yhteen tuotanto ja markkinaympäristön vaatimukset päivittämällä monipuolistamalla nykyiset strategiat ja tuotantomallit. Strategiakonseptiin tulisi kuulua myös ennakkoluuloton markkinoiden laajentaminen käynnistämällä vientiponnistelut. Kasvihuoneviljelijöiden pitkä ja perinteikäs yhteistyö tuotantotekniikan kehittämisessä antaisi hyvät mahdollisuudet laajentaa yhteistyötä vieläkin konkreettisemmaksi ja myös markkinaympäristöön liittyväksi. Ilman yhteistyötä ja vahvaa sitoutumista vientikään ei onnistu. Pertti Luukkainen, KTT, MMM Lue arkistosta www.puutarha-sanomat.net ? > Arkisto (lehden hinta 5 ?) PS 10/2012: Kasvihuoneyrittäjä kehitti mallin pk-yritysten strategiaprosessille, Pertti Luukkaisen väitöstilaisuus. PS 8/2011: Kurkkua matalin kustannuksin, yritysesittelyssä Luukkaisen puutarha Kiteeltä. PS 6/2006: Kasvihuoneyritysten verkostoportaali- työkalupakki kasvihuoneyrityksille, osa 5: Henkilöstöhallinta ja koulutus PS 5/2006: Kasvihuoneyritysten verkostoportaali- työkalupakki kasvihuoneyrityksille, osa 3: Talousprosessin ohjaus PS 4/2006: Kasvihuoneyritysten verkostoportaali- työkalupakki kasvihuoneyrityksille, osa 2: Tuotannon ohjaus PS 3/2006: Kasvihuoneyritysten verkostoportaali ? työkalupakki kasvihuoneyrityksille, osa 1: Mitä tarkoitetaan verkostoportaalin ?työkalupakilla?? PS 2/2006: Yhteistyössä on voimaa ? verkostoitumisestako yksi tulevaisuuden toimintamalli? PS 1/2006: Suomen kasvihuonetuotanto laajemmassa perspektiivissä; maailman ja Euroopan kasvihuonetuotanto. PS 8/2005: Kasvihuonetoimialan suurten yritysten kannattavuus vuosina 1998?2003
• 18 4/2013 | Paikalliskasviksen oltava laadukkaampi | www.puutarha-sanomat.net Paikallistuotannolla ei ole suurtuotannon ja tehokkaan logistiikan suomia kustannusetuja, joten sen on kilpailtava laadulla. Aromikkuus, laadun kestävyys ja luotettavuus ovat kuluttajan arvostamia. Kauppias taas arvostaa palvelun joustavuutta, pientä hävikkiä ja paikallisuuden tuomaa yksilöllisyyttä heviin. Husulan Puutarha ?Lahlen Hollollassa? on tuottanut salaattia ja muita kasviksia yli 40 vuotta ja tehnyt tuotteistaan paikallisen käsitteen, vahvan brändin. [PUUTARHA-SANOMAT: HOLLOLA, LAHTI] Teksti ja kuvat Juhani Piirainen H usulan Puutarhan ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1971, mistä alkoi puutarhaopintonsa juuri päättäneiden Eija ja Heikki Jakobssonin salaatin tuotanto. Tällä hetkellä puutarhan tuotantotilat käsittävät 8 muovihuonetta yhteisalaltaan 3200 m2, josta lisävalojen avulla ympärivuotisessa tuotannossa on 1900 m2. ? Tuotantoala oli muutama vuosi sitten vähän suurempi, mutta avomaan tuotannon heikentyneen kannattavuuden vuoksi luovuimme peltoviljelystä ja jatkajakysymyksen ollessa auki emme uusineet vanhaa kasvihuonetta, selittää Eija Jakobsson puutarhan viime vuosien kehitystä. ? Mutta tällä hetkellä tyttäremme perhe on päättänyt jatkaa työtämme, mikä näkyy jo uusien mahdollisuuksien etsinnässä. Tuotantoalan pieni väheneminen ei ole merkinnyt vuosituotannon laskua, sillä talvituotantoa on tehostettu. Husulan laatu on jo käsite Husulan Puutarhan tuotteiden tie brändiksi vei kolmisenkym- mentä vuotta. Päätuotteena oli pitkään pehmeälehtinen keräsalaatti, mitä myytiin irtotavarana kilohintaan eikä se silloin erottunut kymmenistä muista anonyymeinä kaupattavista salaateista. Välillä koettiin tukaliakin aikoja, kun 80-luvulla alkoi kappalehinnalla kaupattavan ruukkusalaatin voittokulku. ? Alussa me saimme heikompaa kilohintaa kuin ohutlehtisen ruukkusalaatin tuottajat, muistelee Eija. ? Vähitellen, kun keräsalaatin tuottajien määrä väheni, meidän tuotteemme sai mehevyytensä ansiosta lähinnä vanhemman kuluttajakunnan piirissä paremman arvostuksen. Nopeampi käänne yksilöllisen laadun hyväksi tapahtui 80-luvun lopulla, kun Husulan Puutarhalla siirryttiin pakkaamaan pussiin ja kappalehinnoitteluun. Muutaman vuoden kuluessa irtosalaatin myyminen kilohinnalla loppui kokonaan. Paikalliseen myyntiin keskittymistä auttoi osaltaan valtakunnalliseen tukkukauppaan myynnin lopetus. ? Nyt meillä on käytössä oma logo, joka painetaan jokaiseen kuluttajapakkaukseen, jolloin Husulan kasvustot ovat silmiinpistävän tasalaatuisia, joista saa myyntikelpoista satoa 98 %:n hyötysuhteella. Eija Jakobsson tykkää laittaa sormensa multaan ja tehdä yleensäkin mielekästä työtä niin puutarhalla kuin toimistossa ja kokouksia. Hänen mottonsa onkin: Joka tahtoo onnelliseksi, hän ryhtyköön puutarhuriksi. kuluttaja löytää tuotteemme helposti ja voi olla varma tuotteen alkuperästä, kiteyttää Eija laadulla kilpailun. Husulan salaattien ja muiden kasvisten suosion perustana ovat terveet ja elinvoimaiset kasvustot, joiden satona saadaan laatunsa hyvin säilyttäviä tuotteita. Perushuolellisuuden lisäksi Husulassa on tehty omakohtaisia huomioita kasvien hyvinvoinnista. ? Lannoitus on meillä ohjelmoitu kuten yleensä suomalaisilla kasvihuoneviljelmillä, mutta vuosien mittaan me olemme lisänneet hivenen kaliumin osuutta, sillä se parantaa kasvien vastustuskykyä, arvioi Eija Jakobsson. Veden elävöitys Paljon enemmän uskonvaraista on Husulan Puutarhan käyttämä Grander-tekniikan käyttö ?veden elävöittämisessä? (menetelmä on kuvattu Puutarha-Sanomat lehdessä 2/2007). Ehkä ?elävöitetty? vesi tuhoaa joitakin taudinaiheuttajia kuten Pythiumia ja muita leväsieniä. Ensimmäiset näkyvät tulokset Husulassakin saatiinkin Pythium-taudeille aralla tillillä. ? Tillillä Pythium on pysynyt kurissa myös siksi, että poistamme aina sadonkorjuun jälkeen ennen uuden erän istutusta vanhan istutuspaakun ja sen mukana lähtee valtaosa isoista juurista, joissa taudin aiheuttajat voivat lisääntyä, kertoo Eija. Heikki Jakobssonin vastuulla on mm. tarhan tekniset asiat. Heijastavan styrox-eristeen ansiosta reunarivit kasvavat samaa tahtia kuin muukin kasvusto. Husulan Puutarhalla kylvetään talvikylvösten pintaan valkoisia perliittirakeita, jotka heijastavat valosäteitä vieressä oleville sirkkataimille. Perliitin käyttö loppuu maaliskuun puolivälissä, kun luonnonvaloa alkaa olla runsaasti ja heijastushyöty vähenee. ? Ainakin puutarhamme kastelulaitteisto on pysynyt hyvin puhtaana, mikä mahdollistaa tasaisten kosteusolojen säädön ja siten vähentää juuristotautien riskiä, täydentää Heikki Jakobsson. Eräs tekijä tasaisten kasvatusolosuhteiden luomisessa on Husulan Puutarhassa käytetty huonekohtainen ilmalämmitys, missä puhaltimet levittävät lämmitetyn ilman tasaisesti koko kasvihuoneen alalle. Samalla se vähentää kosteuden tiivistymistä ala- ja sisälehtiin ja näin ehkäisee hometauteja ja pitää ravinteiden otolle tarpeellisen haihdunnan käynnissä myös kosteilla säillä. ? Ilmalämmitys oli puutarhan alussa ainoa taloudellisesti
• www.puutarha-sanomat.net | järkevä ratkaisu, kun pientä alaa varten ei kannattanut rakentaa vesikiertosysteemiä ja erillistä pannuhuonetta, muistelee Heikki. Pinta-alan kasvaessa lämmitystapaa ei ole muutettu, kun nykyinen näyttää antavan hyvän lopputuloksen. Tasaisiin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa myös kasvihuoneiden sisäseinien alaosien eristäminen styrox-levyillä valotusaikana. Valkoisten styrox-levyjen käyttöön päädyttiin, kun haluttiin vähentää valon leviämistä kasvihuoneiden ympäristöön ja siten parantaa valotuksen tehoa sekä kasvien yhteyttämiseen että huoneiden lämmitykseen. ? Kasvun tehostumisen ja lämmityskulujen säästymisen ohella saimme tasaiset kasvustot, joista voidaan satoa korjata koko huoneen leveydeltä ja joissa ei enää kasva heikkoja, viileässä reunassa juroneita yksilöitä, perustelee Heikki omaperäistä eristeratkaisua. Puhtaus on puoli ruokaa Kasvien likaantumisesta ei ole ollut harmia Husulan puutarhalla sen jälkeen, kun kasvualustat on eristetty kasveista muovikatteilla. ? Salaateilla hometaudit torjutaan ilmaston säädöillä, missä itiöille ei anneta mahdollisuutta itää kostean kasvin pinnalla. Juuristotaudit torjutaan käyttämällä kasvualustana uutta turvetta, joka eristetään muovilla pohjamaasta. Omien taimien käytöllä on minimoitu ulkopuolelta tuleva saastuntariski, ilmoittaa Eija. Pohjamaasta eristys ehkäisee myös veden ja sen mukana ravinteiden huuhtoutumisen ympäristöön. Tuholaisista salaateilla pahimpia ovat lehtikirvat, joita vastaan on käytettävissä monia biologisia torjuntaeliöitä. Vähän harvinaisempia tuholaisia Husulassa ovat hyppyhäntäiset, jotka ovat öisin liikkeellä ja nakertavat alimpia lehtiä. ? Hyppyhäntäisetkin saatiin kuriin käyttämällä lähinnä harsosääsken torjuntaan kehitettyjä Hypoaspis-petopunkkeja, selittää Eija Jakobsson. ? Kemialliseen torjuntaan käytämme pari sataa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa lähinnä luomuviljelyyn hyväksytyn luonnonpyretriinin käyttöä kirvoja vastaan taimikasvatuksen aikana ennen kasvupaikalle istutusta. Valtaosa kirvasaastunnoista saadaan kesällä luonnosta, mutta ne on saatu hävitettyä tehokkaasti pitämällä kasvatuserien vaihdon aikana tuuletusluukut kiinni. ? Aurinkoisella ilmalla kasvihuoneen lämpötila nousee 19 | 4/2013 helposti yli 50 asteen, kun luukut pidetään kiinni eikä kasvien haihdunta jäähdytä ilmaa, ja sen jälkeen huoneessa ei ole enää eläviä kirvoja tai muitakaan tuholaisia, summaa Heikki. Paikalliskasviksilla yksilöllinen hevi Kauppiaalla on monta syytä hankkia paikallisia tuotteita hedelmävihannesosastolleen: Suoraan viljelmiltä tulleina niiden hävikki on pieni. Lähellä oleva tuottaja voi tuoda joustavasti täydennyksiä ja lähituottajalla on vahva motiivi tuottaa laadukasta vakio-ostajille. Mutta ehkä tärkeintä on, että paikallistuotteiden avulla kauppias saa osastostaan yksilöllisen ja mielenkiintoisen. ? Meidän vihannekset ja yrtit kaupataan kaikki Lahden alueella, kun me myymme suoraan puolen tusinalle K-kaupalle ja paikallinen tukkuliike Vihanneskolmio jakaa tuotteitamme S-ketjun kaupoille, selvittää Eija Jakobsson. Eräs Husulan Puutarhan asiakkaista on Suomen vanhin Citymarket, Lahden keskustassa oleva Citymarket Paavola. Salaatit ovat näkyvästi esillä muutaman muun paikallistuotteen kanssa, jotka on merkitty selvästi tuottajien nimillä. ? Me ostamme näin talvella puolenkymmeneltä paikallistuottajalta vihanneksia ja perunaa. Kesällä lähitoimittajia on useampia, mutta ne ovat usein lyhytaikaisempia sesonkitoimittajia, kertoo kauppias Marko Laaksonen. Myös Paavolan heviosaston vetäjä Kati Westman on tyytyväinen paikallistoimittajiin. ? Paikalliset viljelijät tuovat meille tuotteitaan joustavasti 2?3 kertaa viikossa ja varhaisperunan aikaan jopa päivittäin, kehuu Kati Westman. Teemme niistä usein erikoisesittelyjä, joiden avulla heidän tuotteensa ja meidän hevi jäävät asiakkaiden mieleen. Hinnoittelu on aina tietysti tuote- ja paikkakohtaista, mutta pikainenkin katsaus Paavolan heviin osoittaa, että Lahden kuluttajat arvostavat paikalliskasvisten laatua. Uusia mahdollisuuksia kartoitetaan Keräsalaatin suosio on vähentynyt ja Husulan pääartikkeliksi on noussut jääsalaatti. ? Nyt on pohdittavana, vaihdetaanko keräsalaatin tilalle kuluttajien parissa suosiotaan lisännyt makea frisee-salaatti ja aloitetaanko luomutuotteiden ja versojen tuotanto osalla alalla, pohtii Eija Jakobsson. ? Nämä muutokset tulevat meidän työn jatkajien eteen, mutta niitä voidaan alustaa jo nyt. Yksi osoitus siitä, että uusia asiakkaita on saatavilla, on lähikylässä koottu salaattipiiri, joka käy kerran viikossa hakemassa yhteistilauksen kasviksia. ? Kunnan laitamilla ei lähikaupasta saa meidän salaatteja, joten asukkaat halusivat saada niitä vielä suorempaan, selvittää Eija syytä suoraostoon. ? Meille heidän suoraostonsa ei sinällään ole kannattavaa, mutta se rakentaa osin hyvää mainetta ja ehkä johtaa laajempaan organisoituun yhteisostoon esimerkiksi tuotevalikoiman mahdollisesti kasvaessa. ? Versot ja luomutuotteet ovat tulleet harkintaan toisen ryhmän toiveesta, mutta miten hanke etenee, on vielä hakusessa, aprikoi Eija uusien tuotantosuuntien mahdollisuuksia. Toinen ura järjestöissä Eija Jakobson on toiminut monissa järjestöissä ja myös kunnallisissa luottamustoimissa. Nykyisin hän on Kauppapuutarhaliiton hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Puutarhaliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Järjestötyö on suurelta osin puurtamista ilman selvästi nähtäviä saavutuksia, mutta Eija on ollut viime vuosina mukana parin, viljelijöille merkittävän asian hoitamisessa. ? Päivittäistavarakauppayhdistys vaati pari vuotta sitten käytäntöä, missä kaikki tuotannonalat siirtyisivät käyttämään GlobalCap -nimistä laatujärjestelmää, kertoo Eija. Kyseinen laatujärjestelmä sopii suurtuotantoa harjoittaville vientiyrityksille, mutta on järjettömän työläs ja kallis perheviljelmille, puuskahtaa hän. ? Siihen saatiin kohtuullinen kompromissi, missä Laatutarha-järjestelmää täydennetään kasvistuotannon ulkopuolisten tekemillä lisätarkastuksilla, selvittää Eija. Neuvottelujen jälkeen tämä Laatutarha + auditointi kelpaa myös kaupan keskusjärjestöille. Toinen kiista nousi viime vuonna, kun S-ryhmä halusi ottaa kotimaisilla kasviksilla käyttöön samanlaiset mustan laatikot, joita on käytetty ulkomailta tuoduilla. ? S-ryhmän vaatimus olisi häivyttänyt kotimaisuuden näkymistä kaupoissa, mitä tuottajat eivät hyväksyneet. Neuvottelujen jälkeen laatikkoon on mahdollista painattaa alkuperää ilmaisevia logoja ja tekstejä ja ainakin toistaiseksi myös viljelijäin omat laatikot ovat vielä kelvanneet, sanoo Eija ja toivoo tilanteen nyt rauhoittuneen. Analyysejä ammattilaisille Uudistunut Viljavuuspalvelu tarjoaa kattavat analyysivalikoimat marja-, hedelmä- ja vihannestuotantoon. Graanintie 7, 50190 Mikkeli ? Puh. 015 320 400 Salon Agrimarketista Nyt myös T-Tape meiltä! Meiltä myös: harsot, verkot, rasiat ym. www.sso-horti.fi Josefin Isaksson 044 770 5460 Wilhelmiina Kallio 044 770 5176 Esa Rannikko 044 770 5275 Timo Talvitie 044 770 5451 Jälleenmyyjinämme Agrimarketit: Kuopio, Varkaus ja Suonenjoki Örninkatu 16, 24100 Salo Vanhat lehdet hukassa? Äläpä hätäile. Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2004 alkaen löytyvät osoitteessa www.puutarha-sanomat.net ? > arkisto (5 euroa/lehti)
• 20 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Mera solsken behövs vintertid Under vintern har tomatpriserna haft sina berg-och dalbanor. Även kvaliteten har man haft vissa problem med. Den mörkaste vintern på 50 år som pressen kallat den har fört med sig vissa problem. Enligt Närpes Grönsakers VD Stefan Skullbacka har senaste vinter inte varit kvalitetsmässigt den bästa möjliga. [TRÄDGÅRDSBLADET: NÄRPES OCH KORSNÄS] Text och bilder Camilla Heikkilä ?D et har varit svårt för odlarna att hålla optimala förhållanden i växthusen i vinter och detta har resulterat i att hållbarheten på tomaterna inte varit så bra som förr och att tomaterna lättare blivit mjuka. Även det faktum att vi haft en relativt varm vinter har inverkat på kvaliteten, konstaterar Skullbacka. Skullbacka berättar att situationen var som värst under februari månad. ? Man skulle kunna tro att man kan styra och ställa klimat osv i ett växthus hur som helst. Riktigt så lätt är det dock inte och tillsammans med odlarkåren kommer vi att försöka hitta en lösning till detta problem eftersom vi alla vill hålla kvaliteten på topp hela året fortsätter Skullbacka. Tomatpriserna var helt bra fram till nyår enligt Skullbacka. I januari och februari fick man lite sämre priser för tomaterna. ? Januari är inte annars heller någon toppmånad konsumtionsenligt. Efter vecka 10 har tomatpriserna varit i balans och det som producerats har gått åt. Vi hoppas vi ska kunna ta igen lite nu i vår av det som gick på minus tidigare. Plantbyten och överutbud ska kontrolleras Med gurkan har man dock inte märkt av några skillnader kvalitetsmässigt och även priserna har varit hyfsade under vintern anser Skullbacka. I november fick man ett lite lägre pris för gurkan men efter det var det stabilt fram till ca vecka 10 då priserna sjönk lite igen. ? Att priserna for ner just då berodde på att alla arealer var igång under dessa veckor. Nu har dock gurkpriserna börjat sjunka igen. Skullbacka har lagt in ett initiativ till Handelsträdgårdsförbundet om att sätta igång ett system med vilken man kunde hålla reda på arealerna och plantbyten. På så vis skulle man slippa problem med överutbud eller med att ha för lite varor i butikerna. ? Detta nya system skulle då gälla endast vinterodlingarna eftersom det går lättare att styra Niclas Hultholm menar att gurkans handel saktat i lite de senaste veckorna men att tomaterna har en bra åtgång för tillfället. Stefan Skullbacka vill hålla kvaliteten på grönsakerna på topp året runt. och ställa då än sommartid. Jag hoppas att vi har ett verktyg redan i höst som vi kan använda oss utav. Skullbacka berättar att Närpes Grönsaker har skaffat sig en ny tomatsorterings- och packningslinje från Holland som varit i bruk sedan vecka 9. Linjen är en av Europas största och representerar den modernaste i sitt slag. Med den nya effektivare linjen kan packeriet hantera en större kapacitet och packa upp till 180 000 tomater i timmen. Vid Närpes Grönsaker packas årligen 12 miljoner kilo grönsaker. ? Den gamla sorteringsmaskinen var redan 24 år gammal så det var dags att förnya till något mer automatiserat. Med den nya linjen har vi 100 % spårbarhet från vilket växthus varje tomat kommer ifrån. Hoppas på varm sommar Vid Oy K Hultholm Ab i Korsnäs undrar man vilka orsakerna är till att handeln med gurka saktade i redan före påsk. Tomaterna tycker man går åt bra för tillfället och även tomatpriserna är man nöjda med vid packeriet. ? Vanligtvis lugnar det i sig först efter påsk. På tomatsidan har vi inte märkt av något; detta antagligen på grund av att påsken var så tidigt i år och vi endast hade varor från vinterodlingarna i butikerna, menar VD Niclas Hultholm. Hultholm menar att man inte märkt av några skillnader kvalitetsmässigt i vinter. Dock anser man att den mörka vintern påverkat mängderna negativt. Hultholm tycker dock att odlarna fått en bra start på säsongen eftersom mars månad var så soligt. ? Vi hoppas verkligen på en bättre och varmare sommar i år fortsätter han. Vid packeriet i Korsnäs har man 7?8 heltidsanställda. Sommartid är man sammanlagt 31 stycken som jobbar vid packeriet. Den nya packningslinjen vid Närpes Grönsaker packar upp till 180 000 tomater i timmen.
• www.puutarha-sanomat.net | 21 | 4/2013 Suomeksi Pimeä talvi ? aurinkoinen maaliskuu T alven aikana tomaatin hinta on vaihdellut ja myös laadun suhteen on ollut parantamisen varaa. Viime talvea on kuvattu pimeimmäksi 50 vuoteen. Närpiön Vihanneksen toimitusjohtajan Stefan Skullbackan mukaan tomaattien laatu talven aikana ei ole ollut paras mahdollinen. ? Viljelijöillä on tänä talvena ollut vaikeuksia pitää kasvihuoneissa optimaaliset olosuhteet ja tämän vuoksi tomaattien kestävyys ei ole ollut yhtä hyvä kuin ennen ja tomaatit ovat pehmenneet nopeammin. Myös poikkeuksellisen lämmin talvi on vaikuttanut laatuun ja tilanne oli pahimmillaan helmikuussa, Skullbacka toteaa. ? Voisi luulla että kasvihuoneessa pystyy helposti säätämään ilmastoa miten tahansa. Niin helppoa se ei kuitenkaan ole ja yhdessä viljelijöiden kanssa yritämmekin nyt löytää tähän pulmaan ratkaisun, koska me kaikki haluamme laadun pysyvän korkeana ympäri vuo- den, Skullbacka jatkaa. Tomaatin hinta pysyi hyvänä uuteen vuoteen saakka, mutta tammi-helmikuussa hinta oli heikompi. ? Tammikuu ei muutenkaan ole ostovoimaisesti hyvä myyntikuukausi. Viikon10 jälkeen tomaatin hinnat ovat olleet tasapainossa ja kaikki, mitä on tuotettu, on saatu myytyä. Jokainen tomaatti on jäljitettävissä Kurkun laatu ei ole vaihdellut ja myös sen hinta pysyi suhteellisen hyvänä keskitalven ajan. Viikon 10 jälkeen kurkun hinta hieman laski. ? Hinnat laskivat maaliskuusta alkaen, sillä kaikki neliömetrit tulivat käyttöön. Skullbacka on lähettänyt Kauppapuutarhaliitolle aloitteen, jotta kehitettäisiin jonkinlainen systeemi pinta-alojen ja taimien vaihdon kontrolloimiseksi, jotta tarjontaa voitaisiin tasoittaa. ? Tämä toimisi paremmin talviaikaan, sillä talvituotantoa voidaan säätää paremmin kuin kesätuotantoa. Toivon että meillä on syksyyn mennessä käytössämme tarvittavat työkalut. Skullbacka kertoo että Närpiön Vihannes osti alkuvuodesta uuden pakkauslinjan Hollannista. Pakkauslinja on yksi Euroopan suurimmista ja nykyaikaisimmista. Uuden tehokkaamman linjaston ansiosta pakkaamo pystyy pakkaamaan jopa 180 000 tomaattia tunnissa. Närpiön Vihannes pakkaa vuosittain 12 miljoonaa kiloa vihanneksia. ? Vanha pakkauskoneemme olikin jo 24 vuotta vanha, joten oli jo aika vaihtaa se uudempaan. Uudella koneella pystymme sataprosenttisesti jäljittämään jokaisen tomaatin alkuperän, lupaa Skullbacka. Kurkun myynti hidastui Oy K Hultholmin pakkaamolla Korsnäsissa ihmetellään kurkun hidastunutta myyntiä jo Talven pimeys aiheutti laatuongelmia tomaatille, ja lajittelulinjoilla poistettiin virheellisiä tomaatteja. ennen pääsiäistä. Tomaattien menekki on tällä hetkellä hyvä ja myös tomaatin hintaan ollaan pakkaamolla tyytyväisiä. ? Yleensä myynti rauhoittuu vasta pääsiäisen jälkeen. Tomaattipuolella emme ole huomanneet myynnissä eroa, mikä johtunee siitä että pääsiäinen oli niin aikaisin tänä vuonna ja kaupoissa oli ainoastaan talviviljelmien tuotantoa, toimitusjohtaja Niclas Hultholm arvioi. Hultholmilla ei ole huomattu laatueroja tänä talvena, mutta sen sijaan määrissä on ollut havaittavissa vähennystä pimeän talven vuoksi. Niclas Hultholmin mukaan viljelijät ovat kuitenkin saaneet hyvän aloituksen tulevalle kesäsesongille, koska maaliskuussa on ollut niin aurinkoista. ? Toivomme todellakin että tulevasta kesästä tulisi lämmin ja aurinkoinen. Viljelijät tarvitsevat sitä nyt kovasti, Hultholm jatkaa. Korsnäsin pakkaamolla on 7?8 työntekijää ympäri vuoden. Kesäsesongilla pakkaamolla on yhteensä 31 työntekijää. Onko puutarhasi valmis kaupan uusiin pakkausvaatimuksiin? Uusissa HeviStrong-laatikoissa puutarhanne tuotteet matkaavat hyvin suojattuina myyntipisteeseen asti. Uusien pakkaussuositusten mukainen HeviStrong pinoutuu täydellisesti muiden moduulikokoisten laatikoiden kanssa. Valitse HeviStrong? ? Pinoutuva kotimainen pakkaus, 100 % modulaarinen ? Säästöä kuljetuskustannuksissa ? Kattava mallisto kone- ja käsinkoottavia ratkaisuja ? 100 % kierrätettävä Kysy lisää! Länsi-Suomi Bo Lövholm, puh. 040 746 0757 bo.lovholm@storaenso.com Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomi Vesa Penttinen, puh. 040 502 2978 vesa.penttinen@storaenso.com HL-Vihannes Oy Katja Marjamäki, puh. (09) 2746 8840 katja.marjamaki@hl-vihannes.fi Tervetuloa osastollemme Puutarha Expo -messuille Närpiöön 18.-19.4. Välkommen till vår monter på Trädgård Expo-mässan i Närpes 18.-19.4. Uudet nettisivumme avattu! www.storaensopack.com
• 22 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Punamädästä tuli ongelma mansikkatiloille Suomalaiset mansikkaviljelmät säilyivät pitkään punamädästä vapaana alueena, mutta viime kesänä ongelma tuli esiin myös Suomessa. Tutkimuksissa eri puolilta maata löydettiin 55 tilaa, joilla todettiin punamätää mansikkakasvustossa, mutta todellisuudessa tilanne lienee vieläkin synkempi. Marjanviljelijät kävivät peräämässä Hollannin tarkastuselimeltä Naktuinbouwilta, kuinka heidän tarkastamissaan taimissa voi piillä tautia. [PUUTARHA-SANOMAT: SUONENJOKI] Teksti Soili Riepula Kuvat Paula Lilja ja Ilkka Voutilainen V iime kesänä mansikan juuristoa tuhoava punamätä (Phytophora fragariae var. fragariae) ryöpsähti kunnolla esiin, koska olosuhteet punamädälle olivat otolliset: sateinen kesä sekä takana märkä syksy. Ensi kesä tuo lisäselvyyttä ongelman laajuuteen. ? Ensi syksynä ollaan viisaampia, kuopiolainen viljelijä Seppo Helminen toteaa. Hänen mukaansa myös viime syksy oli erittäin otollinen punamädälle. ? Miten se on vaikuttanut, nähdään kesäkuun alussa, hän ennakoi. Hedelmän ja marjanviljelijäin liiton Kuopion piirin puheenjohtaja Seppo Helminen on viljellyt mansikkaa 40 vuotta. Tila on vastikään siirtynyt sukupolvenvaihdoksen kautta jatkajalle, mutta Helminen kertoo toimivansa vielä muutaman vuoden ajan pehtorina. Tilalle tuli ikävänä yllätyksenä se, että kahdella lohkolla, joilla ei ole aiemmin viljelty mansikkaa, todettiin viime kesänä punamätä. ? Ihmeteltiin, että miksi kaksi lohkoa ei kasva, Helminen kertaa. Vasta kun Eviralta tulivat sähköpostiin kuvat ensimmäisis- Punamätää löydettiin viime vuonna 55 tilalta, mutta todellisuudessa tautiin saastuneita peltoja voi olla paljon enemmän. tä tautitapauksista, tilalla alettiin epäillä, että kyse voisi olla punamädästä. Se varmistui sittemmin tilalta otetuista näytteistä. Väitteet siitä, että tauti on ollut piilevänä pelloissa ja noussut viime kesän taudille suotuisten olosuhteiden myötä esiin, ihmetyttävät viljelijöitä. Tautia on nimittäin esiintynyt sellaisillakin lohkoilla, joilla ei koskaan aiemmin ole viljelty mansikkaa, aivan kuten Helmisten tilan tapauksessa. Kova isku viljelijälle Toisin kuin monet muut viljelijät, Helminen on julkisesti puhunut ongelmasta. Aihe tuntuu olevan viljelijöiden keskuudessa niin arka, ettei haastatteluja aiheesta nimellä ja kuvalla herunut. Tieto punamädästä omalla pellolla on ollut viljelijöille kova isku. Etenkin tiloilla, joilla ei ole paljon peltoa ja lohkojen vaihto on näin vaikeaa, tilanne voi olla hyvin vaikea. Punamätää on löytynyt pääasiassa lohkoilta, joille on istutettu vuosien 2010 ja 2011 taimia. ? Korvauksista on taimientoimittajan kanssa käyty keskusteluja, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään. Edes taimifirma korvaisi taimet, mitä Punamätä aiheuttaa mansikan juurien kaljuuntumisen ja muuttumisen sisältä punaisiksi. saastuneelle pellolle on istutettu, Helminen toivoo. Suurin ongelma on savisilla ja tasaisilla pelloilla, etenkin jos siellä on vielä painaumia. Helminen korostaa pellon muotoilun tärkeyttä. Helminen kehottaa viljelijöitä olemaan jatkossa tarkempia taimien suhteen: jos tulee huono erä, siitä on heti otettava yhteyttä taimivälittäjään ja tehtävä reklamaatio. Tähän asti moni viljelijä on huonon taimierän saatuaan puristellut nyrkkiä taskussaan, mutta kärsinyt vahingon nahoissaan. Korvauksia ei luvassa Viranomaistahona punamätäongelmassa toimii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka on tutkinut punamätänäytteet. Kun tapauksia ilmeni jo viime kesänä runsaasti, viranomaiset Taimien lajittelu Hollannissa tapahtuu tällaisilla linjoilla. Lajitteluvuorossa ovat tällä kertaa parsan taimet. Kuva Ilkka Voutilainen tekivät päätöksen, että taudin saaneita kasvustoja ei määrätä hävitettäväksi. Jos hävitysten tielle olisi lähdetty, korvauspykälä olisi astunut voimaan. ? Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on todettu, että viranomaiskeinoilla ei tautia pysty hävittämään, jaostopäällikkö Raija Valtonen Evirasta selventää. Viljelijä voi halutessaan jatkaa mansikan viljelyä saastuneilla lohkoilla. Eviran valvontaosaston kasvinterveysyksikkö on asettanut rajoituksia, joilla pyritään estämään punamädän leviäminen tilalta toiselle. Mansikan taimiaineistoa ei saastuneelta tilalta saa luovuttaa eteenpäin. Myös muiden kasvilajien taimiaineiston luovuttamista on rajoitettu. Punamädän leviämisen estämiseksi tilalla tulee noudattaa tiukkoja hygieni- Kuva Paula Lilja avaatimuksia. Mikäli saastunut tila tai sen peltolohkoja myydään, vuokrataan tai luovutetaan muulla tavalla, asiasta on kerrottava ostajalle tai vuokraajalle. Luovutuksen jälkeen asiasta on ilmoitettava myös kasvinsuojeluviranomaiselle eli Eviralle tai paikallisen Ely-keskuksen tarkastajalle. Valtosen mukaan punamätä on pitkäaikainen tauti. Kun se nyt Suomeen on tullut, pois sitä ei saada täältä ainakaan seuraavaan 15 vuoteen. Se on se aika, jonka tauti elää pellossa. Taudin myötä viljelijät ovat peränneet vastuunkantajaa. ? Vastuiden selvittämiset ovat hyvin hankalia asioita, kun tautia on ilmeisesti tullut useampana vuonna, Valtonen toteaa. Viljelijät ovat aktiivisesti toimineet taimitoimittajiin ja Mansikan laikuittainen kitukasvuisuus voi olla oire punamädästä. Lilja Kuva Paula
• www.puutarha-sanomat.net | maahantuojiin päin. Korvausvastuu on Valtosen mukaan ostajan ja myyjän välinen asia. Evira on tässä asiassa joutunut nostamaan kädet pystyyn. Valtonen ymmärtää, että isku on raskas viljelijöille. ? Aina on mahdollisuus hakea korvauksia, hän toteaa, mutta muistuttaa, että valtiovallan taholta ei ole asetettu toimenpiteitä, jotka toisivat korvauksia. Se, että Suomeen tulevat taimet tarkastettaisiin vielä täällä ja niistä löydettäisiin mahdollinen tauti, on Valtosen mukaan lähes mahdotonta. Taimet ovat jäässä, kun ne tuodaan maahan ja ne tulevat isoissa erissä. 23 | 4/2013 Viljelijän tulee ottaa taimilaatikon päässä oleva kasvipassi talteen ja säilyttää siltä varalta, että taimierässä ilmenee ongelmia. Passista löytyy muun muassa tuotantolohkon tunnus. Näin taimierän tuotantolohko saadaan jäljitettyä. Istutusvaiheessa viljelijän tulee merkitä ylös, mihin lohkoon hän on minkin taimierän istuttanut. Kuva Ilkka Voutilainen Viljelijät kävivät NAKT´ssa T odennäköisesti punamätään saastuneiden taimien alkuperä on Hollannissa. Evira on ollut yhteydessä asian tiimoilta hollantilaiseen Naktuinbouwiin, joka huolehtii sikäläisestä taimituotannon valvonnasta ja tarkastuksista. Vastausta yhteydenottoihinsa Evira ei ole saanut. Suomalaiset viljelijät maksavat kuitenkin tarkastusmaksut joko taimien hinnassa tai tarkastusmaksu on eritelty laskussa. Kun mitään ei alkanut tapahtua, marjanviljelijöiden edustajat vierailivat itse huhtikuun alussa Hollannissa. He tapasivat siellä Naktuinbouwin johtoa ja tutustuivat taimituotantoon. Hollannin päässä vakuutettiin, että tarkastukset ovat korkeatasoisia. Hollannissa selvisi, etteivät Eviran kirjeet ole tavoittaneet sikäläistä tarkastustahoa. Sen sijaan marjanviljelijätahojen kirjeet ovat menneet perille. Hollannissa on 65 taimituottajaa. Taimituotantoalasta 95 prosenttia on mukana Elite-järjestelmässä, jossa tarkastukset ovat tarkempia kuin EU-lainsäädäntö vaatii. Elite-järjestelmässä varmistetaan, ettei taimimateriaalissa ole mitään Lämpösäädeltyihin kuljetuksiin erikoistunut kuljetusyhtiö Juustokivenkatu 1, 29200 Harjavalta PUH 010 425 1800 FAX 010 425 1899 kasvitauteja tai tuholaisia. Loput viisi prosenttia tuotantoalasta on mukana EU:n perustarkastustasossa eli CAC:ssä. Mikäli taimet tulevat Valko-Venäjältä tai Puolasta, valvonnassa on aukkoja. Mikäli Elite-järjestelmään kuuluvalta lohkolta löytyy yksikin tautinen taimi, kasvusto sen ympäriltä tuhotaan laajalta alueelta. Elite-järjestelmässä kyseisellä lohkolla ei voi enää tuottaa taimia, mutta CAC-taimituotantoon lohko kelpaa. Matkalla mukana ollut kenttämestari Jari Känninen kertoo Naktuinbouwin johdon suhtautuneen asiaan hyvin vakavasti. Mitään yleistä taimistojen tarkastustiedostoa heille ei annettu, mutta ongelmia kohdanneet viljelijät voivat itse henkilökohtaisesti kysyä saastunutta taimierää koskevia tutkimustuloksia. Tämä edellyttää, että viljelijällä on tallessa kyseistä taimierää koskeva lähetyslista tai kasvipassi, joka löytyy jokaisen taimilaatikon päästä. Niiden avulla päästään taimituottajan ja lohkotietojen jäljille. Huomattava osa viljelijöitä, joiden pelloilta löytyi viime kesänä punamätää, on valtuuttanut Eviran antamaan Laaja mallisto kuormaajia 20-209 hv p. 0400 820 193 Koskinen www.konefarmi.fi tilaa koskevia tarkastustietoja Naktuimbouwille. Aika näyttää, mitä tämän kautta selviää, kunhan paperit löytävät perille vastaanottajan pöydälle. Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen ex-toiminnanjohtaja Ilkka Voutilaisen mukaan matka oli hyvin tarpeellinen. Naktuinbouwissa luvattiin tehdä kaikki mahdollinen, ettei tauteja leviäisi taimien mukana. Suomalaisvieraat saivat myös lupauksen, että Nakt´n edustajat tulevat ensi kesänä tarkastus- ja tutustumiskäynnille suomalaisille mansikkatiloille, joilla punamätää on ilmennyt. Punamädän leviämisen minimoimiseksi hollantilaisisännät neuvoivat kiinnittämään huomiota viljelytekniikkoihin, viljelykiertoon, ojien kunnostukseen sekä hygieniaan. Lisäksi he kehottivat minimoimaan liikkumista mansikkapelloilla, puhdistamaan koneet sekä kiinnittämään huomiota poimijoiden siirtämiseen lohkolta toiselle. Hollannissa tuotetuista taimista viisi prosenttia tulee Suomeen. Suomessa päälajikkeena on ?Polka?, jota ei enää kovin paljon mene muihin maihin. syötti torjuu kaikki etanalajit ammattiviljelmiltä ? hyväksytty käytettäväksi pelto- ja puutarhaviljelyksillä ? voidaan levittää koneellisesti lannoitteenlevittimillä ? rakeet kestävät hyvin sadetta ? erittäin maittava ? ei varoaikaa farmit.net Berner Oy, kasvinsuojelu? neuvonta puh. 020 791 4040. Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.
• 24 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Onko Skotlannista opittavaa? Skotlannin peltomaisema muistuttaa suomalaista ? tällä kertaa myös lumisuudessa, vaikka ajankohta oli maaliskuun puoliväli. Lue arkistosta www.puutarha-sanomat.net ? > Arkisto (lehden hinta 5 ?) Puutarha-Sanomat nro 3/2006 ?Skotlannin kokemukset käyttöön tunneliviljelyssä? ?Satakunnassa Varjellen Viljelty?-hanke järjesti maaliskuun viimeisellä viikolla tutustumismatkan Skotlannin vihannestuotantoon. Vaikka takatalvi yllätti matkalaiset, on Skotlannin ilmasto lämmennyt ja kosteus lisääntynyt. Vihannesten talvettamisella pellossa säästetään kustannuksia ja hyönteisverkoilla voidaan minimoida tuholaisten kemiallista torjuntaa. [PUUTARHA-SANOMAT: SKOTLANTI] Teksti ja kuvat Marja Aaltonen S kotlannissa oli maaliskuun puolivälissä lämmin sääjakso, joka katkesi kuun viimeisellä viikolla lumisateisiin, kovaan tuulen ja yöpakkasiin. Viime vuonna perunoita oli päästy istuttamaan jo maaliskuussa, mutta tänä vuonna kevääntulo näyttää myöhäiseltä myös Brittein saarilla kuten muuallakin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Useissa keskusteluissa tuli ilmi, että sateiden määrä on Skotlannissa lisääntynyt runsaas- Konemyynti Lämpeneminen houkuttelee talviviljelyyn Brittein saarten pohjoisosa, Skotlanti, sijaitsee samoille leveyspiireille kuin Tanska ja Etelä-Ruotsi. Ilmasto on merellisen kostea ympäri vuoden ja kesäkauden lämpötila on vain 11?12 asetetta. Ilmastonmuutoksen alkamista pidettiin useissa keskusteluissa jo tapahtuneena tosiasiana. Kasvukauden pituus on Itä-Skotlannin vihannesviljelyalueilla noin 210 ja länsirannikon karjatalousalueella noin 240 vuorokautta. Kasvukauden pituuden arveltiin lisääntyneen noin 30 % 50 vuoden aikana ja sadannan alueesta riippuen noin 20?40 %. Myös meriveden lämpötila Skotlannin rannikolla on noussut yhdellä asteella viimeisen 20 vuoden aikana. Meri-ilmastoisen Skotlannin vuoden keskilämpötila on +8,7 C-astetta ja kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskilämpötila on +3,5. Sateita saadaan keskimäärin 700?800 millimetriä. Ilmaston lämpeneminen on yksi syy sille, että skotlantilaiset viljelijät muun muassa East of Scotland Growersin osuuskunnassa olivat innokkaita yrittämään mm. talvikukkakaalin viljelyä. Tosin epäilijöitä asian onnistumiselle oli, sillä perinteisesti Lounais-Englannin Cornwallissa tuotettu kukkakaali ei sielläkään ole täysin tuotantoriskitöntä. ? Talvikukkakaalin tuotanto kärsii pahoista laatuongelmissa ehkä joka kolmas tai neljäs vuosi Cornwallissakin, totesi ylämaalaisen CygnetPEP Ltd johtaja Alasdair MacLennan. Ilmaston muuttuminen on kuitenkin laittanut miettimään uusiakin mahdollisuuksia. Paikallisessa MTK:ssa National Farmers Union of Scotland vastaa suomalaista tuottajajärjestöä. Toimintaa esitteli johtaja Jonathan Hall. ? Järjestön työtä lisää se, että tuottajajärjestön edustajat joutuvat edunvalvonnassaan lobbailemaan monella tasolla: Edinburgin ja Brysselin lisäksi myös Lontoossa, väläytti järjestön vetäjä Hall. Maatalousmaasta suuri osa on laidunmaina. Uuhia on nykyään noin kolme miljoonaa ja pihvikarjan määrä on myös suuri. Ranskan jälkeen Skotlanti on toisena EU:n lihakarjan tuotannossa. Skotlannin maa-alasta kolme neljäsosaa on maataloustuotannossa tavalla tai toisella. EU:n määrittelemiin LFA-alueisiin kuuluu 85 % peltoalasta. Suoranaisesti maatalous työllistää noin 65 000 henkeä ja välillisesti arviolta 250 000 skottia. Nettotulo maataloudessa tilaa kohden oli muutama vuosi sitten keskimäärin noin 40 000 puntaa. Viljakasveista eniten viljellään ohraa ja noin kolmasosa Iso-Britannian ohrasta tuleekin Skotlannista. Ohrasta mallastetaan kolmannes ja noin puolet siitä menee eläinten rehuksi. Valtaosa on kevätohraa. Ohran versominen riippuu lajikkeesta mutta myös lämpötilasta. Alhainen lämpötila vähentää versosilmujen kuolleisuutta. Skotlannissa on todettu saatavan suurempia satoja kuin etelämpänä Englannissa ehkä osittain tästäkin syystä. Huolto ja varaosat Roland Rosenback (0) 400 433 231 rr@grimme.dk ti kymmen viime vuoden aikana ja vuosi 2012 oli samaan tapaan sateinen katovuosi kuin Suomessakin. Sateisuus näkyi myös kuraisina peltoina, joista vielä nostettiin prosessointiin pellolla talvetettua naurista ja porkkanaa. Timo Myllyviita (0) 400 187 882 (0) 400 187 812 tm@grimme.dk Skaftungintie 187 · FIN-64480 Skaftung www.grimme.dk Skotlannissa perunanviljel yllä on pitkät perinteet. Viljelyala on 30  000 ha ja siitä 40 prosenttia on siemenperu natuotantoa. Paikallisen MTKn toimisto Perthissä. ja jalostuksen Herneiden vastaanotto asalla. n alkukäsittely tehdää taiv
• Hyönteisverkkoja monille tuhoojille Vierailimme myös suuressa Kettle Produce Ltd -tuotantolaitoksessa, jossa allekirjoitimme vaitiolosopimuksen ennen tehdaskierrokselle lähtöä. Kesän 2012 lantut olivat pienikokoisia kuten meilläkin viime vuonna. Tavoitteena olisi tuorekulutukseen halkaisijaltaan 10?15 cm lantut ja teollisuuteen 15?25 cm. Tuorelanttua skotit käyttävät ilmeisesti Korkeat lannoitustasot Kävimme tutustumassa myös Science and Advice for Scottish Agriculture (SASA) -laitoksen toimintaan. Molemmissa tutkimuslaitoksissa tärkeä sija on myös perunanankerois-kysymysten selvittämisessä analyysipalveluineen. Arviolta 70 % tutkituista peruna-ankeroisnäytteistä oli puhtaita. Toiminta vaikutti molemmissa laitoksissa resursseihin nähden tehokkaalta ja päämäärätietoiselta sekä asiantuntijavoimaiselta. Matkalla heräsi ajatus siitä, että Suomessa valmisteltavan ympäristökorvauksen ?lisätoimenpiteiksi? voisi olla paikallaan lisätä viljelylohkon ankeroistutkimukset. Kaiken kaikkiaan skotit painottivat viljelyssä voimakkaasti viljelykiertojen merkitystä. Asia nousi esille lähes kaikissa vierailukohteissa. Yleisesti lannoitustasot olivat korkeita Suomen EU:n ympäristötukiohjeistukseen nähden, samoin käytettävät lannoitemäärät, mutta tulkintaa vaikeutti maalajikysymysten selvittäminen, joka olisi vaatinut lisätyötä asian tarkkaan ymmärtämiseksi Skotti-viitekehyksessä. halla Lanttua käytetään ravinnoksi Skotlannissa vielä yleisemmin kuin Suomessa. Viljeltävät lajikkeet ovat kuitenkin punaniskaisia. Grimmen tehtaan konepi satoi lunta Perunatutkimus on tärkeää Skotlannissa. akkukäyttöiset leikkuusakset ja sahat käsikäyttöiset sakset, voimasakset ja sahat HORTICUM OY | www.horticum.fi TAIMIKASVATUSTARVIKKEET MEILTÄ Edullinen kennojen kylvökone. Pyydä tarjous katso lisää www.tarvikepalvelu.fi SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY Päivi Aaltonen puh. 050-521 4726 Torjuntaeliöt mansikkamaalle ? muista ennakkovaraajan etu 0 vu ott a Laitosfuusioita ja tutkimusta Dundeessa Vierailimme James Hutton -Instituutissa, joka muodostettiin muutama vuosi sitten yhdistämällä Dundeen Scottish Crop Research Institute (SCRI) ja Macaulay Land Use Research Institute. Ensimmäiseksi mainitulla laitoksella on ollut tiiviit yhteydet myös Suomeen ja MTT:hen erilaisten marjahankkeiden muodossa, mutta jälkimmäinen laitos on meille tuntemattomampi. James Hutton oli kuuluisa skottilainen geologi, jonka mukaan laitosfuusio nimettiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena retkeläisillä olivat James Hutton -Instituutin kaalikärpäsen elinkiertoon liittyvät tutkimukset, joissa pyrittiin selvittämään kaalikärpäsen orientoitumista ristikukkaisille niistä haihtuvien yhdisteiden perusteella. Asiasta on heillä runsaasti perustutkimusta ja tietoa, jota on hyödynnetty viljelyneuvonnassa. Esimerkiksi lantunviljelyssä on 90-prosenttisesti siirrytty hyönteisverkkojen käyttöön kaalikärpäsen vuoksi. Kaa- likasvien viljelyssä voidaan keskustelujen perusteella pärjätä viljelykierrolla ja muilla viljelyteknisillä toimilla kohtuullisesti, koska ei ole kysymys siitä, että toukka vioittaisi itse syötävää kasvinosaa. Näin pärjätään muun muassa parsakaalilla paikallisessa viljelijäosuuskunnassa. Lisäksi käytössä oli myös taimikasvatuksessa käytettävä torjunta-aine, jonka vaikutus kestää sen verran kauan, että pystytään toimimaan vähillä ruiskutuksilla tai jopa ilman niitä. Kaaleilla on sadonajoituksessa ja torjunnassa käytössä myös harsoja ja verkkoja, joista jälkimmäiset ovat kaalikasveilla ehkä yleistymään päin, mikäli käyttö on kustannustehokasta. Vihannesten talvettamisessa oli kokeiltu harsoja hiukan samaan tapaan kuin meillä mansikalla. s1 Marjantuotannon tuotteita viedään Skotlannista paljon Englannin markkinoille: osa viljellään tunnelimarjana englantilaisten suurten vähittäiskauppaketjujen, mm. Tescon vaatimuksesta. Tunnelimarja-buumi alkoi 2000-luvun alussa ja lintuinfluenssa-pelkojen johdosta kauppaketjut vaativat katettua tuotantoa. Vaikutti kuitenkin siltä, että tunneleita ei ole rakennettu kovin aktiivisesti viime vuosina ensirynnäkön mentyä ohitse. Perunanviljelyllä on pitkät perinteet, mutta muista viljelykasveista tärkeitä ovat Skotlannissa myös herne sekä lanttu, porkkana ja kaalikasvit avomaalla. Varastointikustannuksia saadaan pienennettyä talvettamalla satoa ulkona ja tekemällä nostot vasta ennen sadonkäsittelyä tai kuljetusta tehtaille. Hernettä viljellään noin 40  000 hehtaarin alalla. Tutustuimme yhteen laitokseen, jossa oli keskitytty herneen pakastukseen. Viljelijäomistajat teetättivät pakastustyön ja pakkaamisen Dundee Coolstores Ltd -yrityksessä. Yritys on käynnissä herneen pakastukseen kolme kuukautta vuodessa elokuusta lokakuuhun, joten näimme ainoastaan laitteistot ja tehdasalueen. Merkille pantavaa oli, että puhdistuslinjan alkupään koneisto oli pihalla taivasalla ilman mitään katoksia suojaamassa linnuilta ja eläinkontaminaatioilta. huomattavasti enemmän kuin suomalaiset. Paljon viljellään punaniskaista ?Magress?-lajiketta, jonka tavoitepaino oli lantunviljelijä Alistair Drummessin mukaan vähintään kilo. Crop Solutions Ltd -yrityksessä johtaja Ian Campbell esitteli erilaisia verkkoja, jotka tehdään Aasiassa. Verkkoja on saatavana eri silmäkoolla erilaisiin tarkoituksiin kuten porkkanakempin, kaalikärpästen ja kirppojen sekä lintujen torjuntaan. Tarjolla on myös harsoja ja lämpöverkkoja. Toiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja on ollut linjassa EU:n uuden kestävän kehityksen torjunta-ainepolitiikan kanssa. Verkoille löytyy kysyntää markkinoilta niin Brittein saarilta kuin Skandinaviastakin. Suomessa yrityksen tuotteiden myynnistä vastaa Antti Koski. otu Tunnelimarjaa kauppaketjuille 25 | 4/2013 Bi www.puutarha-sanomat.net |
• 26 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Lindellin puutarha loi omat kukkamarkkinat Ab Lindell Flowers Oy on iloinen poikkeus kukkaviljelyn kriisissä. Yritys on luonut omat markkinat ja saa lisäarvoa paikallisuudesta ja kukkien laadusta. Puutarhan kukkamyymälä on edustava ilmestys. Yhteistyö osuuskaupan kanssa on myös tuloksellista. [PUUTARHA-SANOMAT: KOKKOLA] L indell Flowersin yrittäjänä on Heidi Kivilompolo, jonka isoäiti Ebba Lindell perusti kauppapuutarhan Kokkolan Lahnakoskelle 1950-luvulla. Puutarha on ympärivuotisessa viljelyssä ja se tuottaa 3000 neliön alalla kukkia: tulppaaneja, ruukkukasveja, ryhmäkasveja ja joulutähtiä. Puutarha lämpiää pääosin puupelleteillä ja lisälämpöä tuotetaan öljyllä, jolla lämmitetään myös kahdeksan kausihuonetta. ? Talviviljely on kallista. Harkitsemme tällä hetkellä, missä mittakaavassa tulppaanin viljelyä tulee olemaan ensi vuonna. Täältä pohjoisesta monet muutkin ovat lopettaneet tulppaanin tuotannon, harmittelee Heidi. Heidi Kivilompolo sanoo, että hänen juurensa ovat maassa, kun hän on työskennellyt puutarhassa ja torilla pikkutytöstä lähtien. Vesianalyysit ? Vieläkin tekee mieli kesälauantaisin mennä torille myymään, sillä se on mukava harrastus Vuonna 2004 Heidi aloitti yrittäjänä ja perheyrityksen toimitusjohtajana. Sukupolven vaihdos tehtiin kolme vuotta sitten, mutta sekä isä että äiti auttavat viljelmän hoidossa edelleenkin. ? Meillä on hyvä tilanne. Mieheni hoitaa jakelua kukkakauppoihin ja tyttäreni on puutarhuri ja hän hoitaa vastuullisesti viljelmää, iloitsee Heidi. Kukkamyymälä sävähdyttää Lindell Flowers toimii myös tukkuna ja Timo Kivilompolo myy jakeluautosta kukkia 35 kukkakaupalle. Noin kolmasosaa myynnistä on puutarhan omaa tuotantoa, mutta lähes kaikki leikkokukat ovat tuontitavaraa, kun kotimaista tuotantoa ei ole juuri saatavissa. Kokkolan Heinolassa Lindell Flowersilla on 400 neliön kukkakauppa. Ympärillä on Terra, upouusi Citymarket ja monta muuta liikettä, mutta kukkakaupan fasadi näyttää parhaimmalta. ? Meillä oli tontti varattuna ja emmin, mitä sillä tehdä. Kun Plantagenilla oli suunnitelma tulla Kokkolaan, päätin puolustaa omaa reviiriä ja laitoin kunnon myymälän pystyyn, sanoo Heidi. Heidi suunnitteli myymälän omiin tarpeisiin, mutta rakennuttajana oli ulkopuolinen yritys ja kukkakauppa on siinä vuokralla. Uusi myymälä valmistui jouluksi 2010. Avarien sisätilojen Heidi Kivilompolo sanoo, että toukokuu on tärkeä ruusujen myyntikuukausi. Hän harmittelee, että kotimaisia leikkokukkia on enää vain vähän saatavilla. lisäksi siinä on 200 neliön pihamyymälä. Rakennuksessa toimii myös hautaustoimisto, jota vetää toinen yrittäjä. Osuuskauppojen kukkapisteet hoidossa Toinen hyvin merkittävä markkinakanava puutarhan kukille on Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan S-marketit ja Sale-myymälät. ? Meillä on poikkeuksellinen yhteistyö osuuskaupan kanssa, sillä se haluaa käyttää paikallisia toimijoita. Hoidamme 40 kaupan kukkapisteen ja käymme myymälöissä 1?2 kertaa viikossa. Kukat ovat myyntitilissä ja osuuskauppa saa osuutensa myynnistä. ? Huolehdimme kukkien esille panosta: hoidamme ja kastelemme niitä. Kukkien tulee olla tuoreita ja myyntikuntoisia. Hävikkiä tulee 5?12 prosenttia ja sitä pitääkin tulla, sillä muu- toin tavaraa on liian vähän esillä. Heidi kertoo, että Lindell Flowers tekee aktiivista markkinatyötä, jotta puutarha voi hyvällä laadulla mahdollisesti saada korkeampaa tuottajahintaa. ? Mainostamme oman alueen tuotetta jopa MTV3:n alueellisella kampanjalla, jotta kuluttajat tietävät mistä tuotteet tulevat. Meidän iskulauseemme on ?Lindell Flowers ? kasvatettu kestämään?. Hintaa tulisi saada Viime vuoden lopulla Ab Lindell Flowers Oy perusti kaksi tytäryhtiötä: Lindell Flowers Chainsales Oy:n ja Lindell Flowers Shop Oy:n. ? Emoyhtiö hoitaa tukkukauppaa ja kauppapuutarhaa. Nyt on helpompi seurata, mikä tuottaa ja mikä ei, perustelee Heidi tytäryhtiöitä. Heidi Kivilompolo on huolestunut kotimaisesta kukka-alasta. ? Mihin tämä kehitys johtaa, kun kesäkukkia lukuun ottamatta viljely ei ole kannattavaa. Kun myymme suuren osan tuotteista suoraan kuluttajille, voimme myös saamme parempaa hintaa kukistamme. Erikoisuutenamme on valtavan kokoinen amppelihortensia, josta tällä korkeudella kuluttajan maksama kattohinta on 75 euroa. Ryhmäkasvien myyntihinta on 90 senttiä, orvokin hinta on kuitenkin alempi. Heidi toteaa, että Kokkolassa on kilpailua paljon, mutta yritys pystyy erottumaan laadulla. ? Kun pihamyymälöihin tulee rekkakuorma tavaraa, on se kolmessa päivässä huonossa kunnossa. Ne joutuvat myymään surfinia-amppeleita 5 eurolla, kun meidän hinta on 15?25 euroa, mutta amppelien koko on meillä 22?25 senttiä halkaisijaltaan, pienempiä emme myy. NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660 Lindell Flowersin myymälä erottuu jopa isojen hypermarkettien joukosta. Heidin tytär Ina Strandvall on puutarhuri ja hän vastaa kauppapuutarhasta.
• www.puutarha-sanomat.net | 27 | 4/2013 Yöpakkaset hyydyttivät narsissikaupan Aikainen pääsiäinen ja myöhäinen kevät ovat ongelmallinen yhdistelmä narsissin tuottajille ja kauppiaille. Vaikka pääsiäisen pääkukka, tete-narsissi olisi kestänyt useilla Etelä-Suomen paikkakunnilla pitkään vallinneet 10 asteen yöpakkaset, eivät kuluttajat ole rohjenneet ostaa niitä haudoille ja pihojen koristeeksi. [PUUTARHA-SANOMAT] Teksti Juhani Piirainen N arsisseja jäi jonkin verran puutarhoille jopa hyötämättä, mutta pääasiassa lasketut määrät saatiin kauppoihin. ? Meillä tete-narsissit myydään etukäteen sovituilla sopimuksilla, joten päätuote ei jäänyt käsiin, kertoo Arto Riip lietolaiselta Riipin puutarhalta. Muiden narsissien kohdalla tilanne oli vähän heikompi, mutta kokonaisuuteen se ei merkittävästi vaikuttanut. Kaupan ruuhkautuminen on vaikuttanut tuottajille eniten pääsiäisen jälkeen, kun narsissien menekki hidastui ja hintatasokin on jäänyt normaalia heikommaksi. Ruuhkia on pyritty purkamaan tarjouksilla, jopa alle yhden euron hintaisia on tarjottu paljousalennuksilla. ? Me ei tuoteta narsisseja omassa puutarhassa, mutta pääsiäiseksi ostettuja narsisseja on pidetty jäähdyttämössä ja koetettu saada kaupaksi tarjouksilla, selvittää Erja Mäkelä Viherlandiasta. Jälkiviisaasti voisi tietenkin sanoa, että narsissimääriä ei olisi pitänyt enää lisätä tai aikaisen pääsiäisen vuoksi niitä olisi ehkä pitänyt jopa vähentää. ? Hyötömäärät ovat aina arvailtavissa, sillä tämän vuotisilla määrillä narsissit olisivat loppuneet kesken, jos pääsiäinen olisi ollut vähän myöhemmin ja kevät normaalin lämmin, pohtii Jali Murto Huiskulasta. Leikkokukkien hyödöille tilanne on ollut aivan toisenlainen. Suurille hyötäjille kokonaistilanne ei ole siis kovinkaan huono. ? Meidän ylivoimaisesti merkittävin talvikauden kukka tulppaani hyötyi pakkasilmoista, sillä kuluttajat ovat tottuneet ostamaan niitä kylminä aikoina, arvioi Tomi Suominen Lepolan Puutarhalta. ? Tetekin saatiin melko hyvin kaupatuksi ja muiden narsissien osuus on taas sen verran pieni, että menekkivaikeudet voi laskea tuotekehittelyn tiliin. Tuotekehittelyllä vakaampi tulos Suomessa kukkien kulutus on verrattuna moniin muihin maihin hyvin sesonkisidonnaista niin, että joulutähtiä ei voi enää myydä joulun jälkeen ja narsissien kulutus laskee murto-osaan pääsiäisen jälkeen. Kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, mutta tete-narsissit tultuaan viljelyyn 1980-luvulla valtasivat verraten nopeasti pääsiäiskukkien ykkössijan. ? Leikkonarsissit ovat hankalia poimia ja käsitellä, joten me olemme luopuneet niiden tuotannosta kokonaan, sanoo Tomi Suominen Lepolasta. Tetenarsissin myyntiä pääsiäisen jälkeen Keravan Prismassa. Tukkukauppammekin ostaa niitä toisilta tuottajilta. Näin on tapahtunut myös Huiskulassa. Partaharjun Puutarhallakin leikkonarsissien osuus on häviävän pieni. ? Me hyödämme tänä talvena noin 200  000 oksaa narsisseja eikä näin pienen määrän markkinoimisessa ole mitään vaikeuksia, mainitsee Hanna Suhonen Partaharjulta. Riipin Puutarha sen sijaan on pitänyt leikkonarsissien tuotannon merkittävällä tasolla. ? Narsissien myynnistämme leikon osuus on vielä noin 30 prosenttia. Vaikka kulutus onkin laskenut, ovat toisten lopettamiset antaneet tilaa markkinoilla, puntaroi Arto Riip. Teten jälkeen on kokeiltu muitakin ruukkunarsisseja, mutta menekki ei ole vielä lähtenyt merkittävään kasvuun. ? Tuoksuva perunanarsissi on kasvattanut suosiotaan jonkin verran, mutta sen pakkasen kestävyys on sen verran heikko, ettei se teteä syrjäytä, arvelee Jali Murto. Tänä vuonna olemme taas hyötäneet jonkin verran suurikukkaisia torvinarsisseja ruukkuihin istutettuna, ja niiden pakkasen kestävyys on teten luokkaa. Pääsiäismarkkinoille voi ehkä löytyä yllättäviäkin artikkeleita. ? Ostimme pääsiäismyyntiin jonkin verran keltaisia hyasintteja ja ne menivät heti kaupaksi, ihmettelee Erja Mäkelä Viherlandiasta. Ehkä nuoret kuluttajat eivät vieroksu pääsiäisenä hyasintin joulutuoksua! Onnelan puutarhan narsissiruukkuja Hakaniemen torilla pääsiäislauantaina, kympillä sai kolme. VETO LÄMMITYSLAITTEET Lämmitä sinäkin kiinteistösi kiinteän polttoaineen polttolaitteilla. Meiltä löytyy mm: ? lämmityskattilat 30 - 990 kW ? kiinteän polttoaineen polttolaitteet ? lämmityskontit ? automaattiset tuhkanpoistot ? automaattinuohoukset 06-433 6333 tai asiakaspalvelu@ala-talkkari.fi - BIOLÄMMITYS -
• 28 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net Peruna käy vähiin Perunan riittävyydessä tulee tapahtumaan ihme. Viime kesän sato jäi ennätyksellisen pieneksi, 489 miljoonaan kiloon. Tammikuussa ruokaperunaa oli varastoissa vain puolet keskimääräisestä tasosta. Lisäksi kevät on myöhässä. Silti varastoperunalla kitkutellaan uuteen satoon. V iime kesän kylmyys ja sateisuus sekä syksyn kurjat korjuukelit pienensivät perunasadon yhdeksi heikoimmaksi sataan vuoteen, kun perunasato oli 489 miljoonaa kiloa eli noin 30 prosenttia keskimääräistä heikompi. Vastaavia katovuosia on ollut vuonna 1974 (525 milj. kg), vuonna 1981 (478 milj.kg) ja vuonna 1987 (490 milj.kg). Perunatilanteen on tehnyt vaikeaksi se, että myös Keski-Euroopassa oli heikko perunasato ja sieltä vähäiset ylimäärät vietiin Englantiin. Kotimainen teollisuus ja kuorimot ovat kuitenkin haalineet tarpeitaan maailmalta, mutta tuontiperunaa ei ole saanut juurikaan halvemmalla hinnalla. ? Keski-Euroopassa on ollut kylmää laajoilla alueilla, ja siellä kevätkylvöt ovat 2?4 viikkoa myöhässä. Välimeren maista saadaan jo varhaisperunaa, mutta määrät eivät tule riittämään, sanoo peruna-alan konsultti Pekka Honkala. ? Toisaalta Etelä-Venäjällä Mustanmeren seutuvilla kevät ovat 2?3 viikkoa tavanomaista aikaisemmassa. Etelä-Ruotsista tullaan tuomaan varhaisperunaa Suomeen. Honkalan mukaan pesukelpoisen perunan hinta Keski-Euroopassa on 30?35 senttiä kilolta, johon tulee rahtikuluja Suomeen helposti lisää 15?20 senttiä, jollei rahteja saada sovittua edullisina paluurahteina. Suupohja kärsi eniten Kent Berglund Lapväärtin Perunasta kertoo, että Suupohjan alueella satovahingot olivat maan suurimmat, kun runsaat sateet osuivat alueelle kahdesti. ? Meidän yrityksen viljelijät saivat 30?35 prosenttia vähemmän perunaa varastoihin kuin keskimäärin. Olemme paikanneet vajetta ostamalla sopimusten ulkopuolista perunaa. Berglund arvioi, että heillä peruna riittää juhannuksen tienoille. ? Syksyllä ei olisi uskottu, että näin pitkälle päästään. Peruna on säilynyt yllättävän hyvin. Kun ilmat ovat olleet kuivia, on varastojen ilmakin kuivaa eikä harmaahilsettä ole perunoissa. Peruna on yllättävän hyvälaatuista myös kaupoissa. Kimmo Mäkelä Mäkelän Perunatalosta Himangalta sanoo, että riittävyyden arviointi on vaikeaa, kun ei tiedä, miten kysyntä kehittyy. ? Meillä on vielä neljännes varastoperunaa jäljellä. Näillä näkymin se tulee riittämään kesä-heinäkuun vaihteeseen saakka. Antero Penttilä Himangalta taasen kertoo, että heidän perunansa riittävät vain toukokuun Kotimaista varhaisperunaa tulee markkinoille merkittäviä määriä juhannukseksi. puoliväliin saakka. ? Tämän ilmoitin jo alkutalvesta vakio-ostajille. Penttilän mukaan kuorijat ja teollisuus ovat solmineet uusia liikesuhteita Ruotsiin ja Baltiaan etsiessään sieltä perunaa. ? Voi olla, että sieltä tuodaan kesäperunaakin. Suomestakin löytyy kilpailukykyä, ja rahtikustannukset suojaavat, luottaa Penttilä. Itä-Suomessa huolehditaan vakioasiakkaista Jouni Tikkanen Iisalmesta toteaa tilansa perunan riittävän kesäkuun puolelle. ? Sato jäi kolmanneksen pienemmäksi. En ole lähtenyt Perunan pinta-ala ja sato vuosina 1922?2012. Perunan viljelyalat olivat suurimmillaan 30-luvun lopulla ja sotien jälkeen, jolloin perunaa viljeltiin noin 80 000 hehtaarin alalla. Viime vuosina viljelyala on ollut siitä vain neljänneksen. Suurimmat kokonaissadot olivat sotien jälkeen, jolloin perunaa nostettiin jopa 1500 miljoonaa kiloa. Viime syksyn sato oli siitä vain kolmannes. Lähde Tike. kampanjoihin mukaan, jotta peruna riittäisi vakioasiakkaille mahdollisimman pitkään. Juhani Hirvonen Liperistä sanoo yrityksensä perunan riittävän heinäkuun alkuun. ? Voi tulla parin viikon tauko ennen uuden sadon alkua. Palvelemme vakioasiakkaita emmekä ole myyneet yhtään sivuun. Meillä on ollut yhteistyökuvio Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa vuodesta 1988 lähtien. Aki Aunola Luonnosta Oy:ssä tavoitettiin Pietarista. Hän sanoo perunan riittävän loppuun asti. ? Teollisuus on tuonut perunaa ja tilkinnyt reikää. Markki- namekanismi toimii siten, että ei tulla näkemään laajamittaista pulaa perunasta eikä sitä toisaalta ole liikaa. ? Venäjälle menee perunaa jonkin verran. Kysyntää ja kykyä maksaa olisi, mutta vietävää Suomesta on vähän. Pidämme kuitenkin vientikanavat auki, kertoo Aunola. Petri Puustinen MTK:n Varsinais-Suomen liiton varhaisperunatoimikunnasta kertoo, että ensimmäiset perunat päästiin kylvämään Rymättylässä ja Kemiön saarella ennen huhtikuun puoliväliä. ? Uutta peruna on avomaalta saatavissa kesäkuun puolivälissä, arvioi Puustinen. Perunan keskimääräinen hehtaarisato 1922?2012 on kasvanut yleistrendinä 1930-luvun 10?15 tonnista noin 25 tonniin, mutta vuosittaiset poikkeukset voivat olla 30 prosentin luokkaa. Lähde Tike.
• www.puutarha-sanomat.net | 29 | 4/2013 ?Puutarhan tulos tehdään lämmittämällä? Reijo Santalan omistama Biofire Oy täyttää tänä vuonna 10 vuotta, mutta yrittäjä itse on ikänsä touhunnut bioenergian parissa. Yritys järjestää Nummijärvellä toukokuun alussa BioEnergiapäivät. [PUUTARHA-SANOMAT: KAUHAJOKI] ?Ö ljyn hinta on sahannut, mutta bioenergia on pitänyt maailman sivu pintansa ja sen hinta on ollut tasainen ja edullinen. Saadakseen yritykseen rahaa kauppapuutarhurin on viljeltävä kurkkua tai kukkia, mutta tulos tehdään lämmittämällä, sanoo Reijo Santala. Santalan mukaan raskaasta öljystä bioenergiaan siirryttäessä lämmitysenergian hinta putoaa kolmannekseen tai neljännekseen. ? Vanhat öljykattilat haaskaavat ja säästö voi olla suurempi, sillä biolaitoksen hyötysuhde on hyvä. Investointi maksaa viidessä vuodessa itsensä takaisin. Monimuotoisia bioenergialähteitä Reijo Santala kertoo, että hake ja turve ovat yleisimmät bio- polttoaineet. Pelletti ja markkinakelvoton vilja ovat myös käytettyjä polttoaineita. ? Öljytonnin korvaamiseksi tarvitaan 2,2 tonnia pellettiä tai viljaa, jotka sisältävät 4,4 MW energiaa tonnia kohden. Palaturvetta tarvitaan 7 kuutiota ja haketta 13 kuutiota öljytonnin korvaamiseen. Santala sanoo olevansa monimuotoisen lämmittämisen kannalla. ? Ne energiamuodot, jotka ovat helposti saatavissa, kannattaa käyttää hyödyksi. Raha on mittari, jolla säästöjä haetaan. Uutena polttoaineena on kierrätyspuu, jota on muun muassa kertakäyttölavat ja rakennusten purkupuut. Urakoitsijat murskaavat ne polttoon soveltuvaksi. Biofire Oy:llä on paljon kauppapuutarhureita asiakkai- na ja Santala tietää, että pankit ovat tiukentaneet lainan antoa alan investointeihin. ? Öljylämmitykseen perustuva viljely ei voi hyvin. Jos ei saa rahoitusta biolaitosinvestointiin, joutuu moni yrittäjä panemaan pillit pussiin. Investointituet kannattaa hyödyntää Santalan mukaan biolaitoksen investointituki on huomattava varsinkin, kun hakijana on niin sanottu nuori viljelijä. Biofire Oy on bioenergialaitoksen kokonaisuuden suunnittelija ja toimittaja. Suunnittelutyö tehdään Kauhajoen Nummijärvellä olevassa toimistossa. Toholammin yksikössä tehdään teräsrakentaminen. ? Käytämme myös alihankkijoita, mutta kaikki osat valmistetaan Suomessa. Suurimpien kattiloiden valmistaja Laatukattila Oy ? Laka ? on tärkein yhteistyökumppanimme, kertoo Santala. Santala korostaa, että biolaitosta ei pidä mitoittaa liian pie- neksi, sillä on otettava huomioon polttoaineen laatu, jonka kosteusprosentti on yleisesti 35?40. ? Biolaitokset ovat nykyään jatkuvasäätöisiä ja niitä voi ajaa 2?100 prosentin tehoalueella. On parempi, että poltin ei ole täysillä jatkuvasti. Reijo Santala sanoo, että jokainen kohde on omansa ja lämmityssuunnitelma on tehtävä sen mukaisesti. ? Kokemus on valttia, eikä viljelijän tarvitse pohtia yksin. Teemme selvityksen asiakkaan tilanteesta ja pystymme ottamaan huomioon sellaisia asioita, joita viljelijä ei ehkä itse ole tullut ajatelleeksi. Biofire Oy järjestää BioEnergia- ja konepäivät toukokuun 3.?4. päivinä Kauhajoen Nummijärvellä. ? Siellä on lähemmäs pari kymmentä alan toimijaa esittelemässä laitteita, palveluja ja jakamassa tietoa, kertoo Santala ja odottaa päiville hyvin runsasta osallistumista. ? Lämpölaitoksen hankkijan tulee olemaan tekemisissä Reijo Santala kutsuu puutarha- ja maatalousyrittäjiä BioEnergiapäiville. Hänen takanaan on biolaitos, jonka kaatosiilo on avautumassa. monen tahon toimittajan kanssa. Olemme koonneet yhteen mahdollisimman kattavan toimittajajoukon antamaan tietoa niille, jotka ovat hankkimassa biolämmitysjärjestelmää. Kukin toimija edustaa Suomen huippua alallaan ja antaa tietoa laitteistaan että palveluistaan, sanoo Reijo Santala. TEHOKKUUTTA PERUNOIDEN JA JUURESTEN KÄSITTELYYN Kiillotus Emve toimittaa täydellisiä pakkauslinjoja joiden avulla voidaan pakata tuotteita: Paperiin,verkkoon,muoviin sekä rasioihin eri materiaaleista. Lajittelu SUOMESSA EMVE edustaa muun muassa seuraavia juuresalalla toimivia yrityksiä: ASA-LIFT As. Nostokoneet NEWTEC As. Punnitus + optinen lajittelu Pystypakkaus SORMAC Bv + PPM. pesu + kuorinta + paloittelu JASA Bv + Gillenkirch GmbH Tyynypakkaukset Teollisuuspesu C-pack GmbH + Gillenkirch Verkkosukka + verkkosäkki EMVE SUOMI FINLAND OY AB, käyntiosoite: Itätuulentie 6, 06150 PORVOO, puh. (019) 667 255 Kaj Blomqvist, 040-9007720, sähköposti: kaj.blomqvist@pp.inet.fi www.emve.com ASIANTUNTEVAA PALVELUA VILJELMILLE, PAKKAAMOILLE JA ELINTARVIKETEHTAILLE
• 4/2013 | | www.puutarha-sanomat.net 130 125 Viikko Sähkö lähti nousuun ? kivihiilen hinta tuli alas 95 40 90 30 oikeuden alkaessa vahvistua loppukuusta. Hydrobalanssin heikentymisen tuki nousevaa kehitystä. Päästöoikeusmarkkinoilla on taas havaittavissa optimismia EU parlamentin huhtikuun "back-loading" äänestyksen alla. Vastaava ilmiö on nähty aiemminkin, kun toimijat ovat olleet ostokannalla positiivisten huhujen ja odotusten tukemana ja kääntyneet myyntipuolelle, kun kokousten lopputulokset ovat olleet laihoja. Parlamentti äänestää huhtikuun puolivälissä päästökauppaa tukevista toimista (back-loading) ja tästä odotetaan signaalia päästökaupan tulevaisuudesta. Kivihiilen hinta on puolestaan ollut laskussa ja maaliskuussa hinta laskikin ennätysalhaiselle tasolle. Ainakin lyhyellä aikavälillä näyttää siltä, että kivihiili olisi saavuttanut pohjatasonsa. Mitään noususignaaleja kivihiilimarkkinoilta ei liene kuitenkaan odottavissa. 14/2013 11/2013 5/2013 2/2012 8/2013 3/2013 2/2013 51/2012 1/2013 42/2012 11/2012 45/2012 12/2012 48/2012 10/2012 39/2012 9/2012 36/2012 SPOT Fin viikkokehitys 33/2012 30/2012 8/2012 27/2012 7/2012 6/2012 24/2012 21/2012 0 18/2012 5/2012 10 15/2102 4/2012 85 20 80 Vuosituote 2014 70 Vuosituote 2014 60 ?/MWh 50 40 47 Brent Raakaöljy 46 30 45 20 90 3/2013 2/2013 1/2013 12/2012 11/2012 125 120 Katsauksen laatija Arto Peltola on Skapat Energia Oy:n sähkönhankinnan asiantuntija. 115 110 Vuosituote 2014 105 100 skapat energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden ammattilainen, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina energia-asioissa. 3/2013 2/2013 1/2013 12/2012 11/2012 10/2012 9/2012 8/2012 42 7/2012 43 6/2012 45 85 44 AsiAkAspAlvelu skapat energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna, puhelin 020 741 4110, faksi 020 741 4118, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi, www.skapatenergia.fi 5/2012 95 47 90 46 41 40 3/2013 2/2013 12/2012 11/2012 10/2012 9/2012 8/2012 7/2012 6/2012 5/2012 4/2012 BioEnergia- ja konepäivät Vuosituote 2014 1/2013 39 Biofire 10v 3.-4.5.2013. Nummijärventie 479, 61910 Nummijärvi (Kauhajoki) 47 46 45 www.hevewood.fi 44 E. Lehtola Ky 43 - Klapi / hakekuivaaja 42 41 40 3/2013 2/2013 1/2013 12/2012 11/2012 9/2012 7/2012 6/2012 5/2012 4/2012 Järjestäjät: - Kaukolämpötoimija maakunnassa - ostamme turvetta ja energiapuuta kaukolämpötoimintaan 10/2012 39 KuriKan KauKolämpö oy -Hydrauliikan lisäpumppu -Hako 230 Hakkuupää Kotimaisen energian lämpöKesKusjärjestelmät www.biofire.fi/ tapahtumat Qr code generated on http://qrcode.littleidiot.be 14/2013 11/2013 8/2013 5/2013 3/2013 2/2013 2/2012 51/2012 1/2013 48/2012 45/2012 12/2012 11/2012 42/2012 39/2012 10/2012 10/2012 9/2012 8/2012 7/2012 6/2012 5/2012 130 9/2012 Brent Raakaöljy Brent raakaöljy 85 USD/bbl 33/2012 8/2012 30/2012 27/2012 7/2012 24/2012 21/2012 6/2012 95 5/2012 100 18/2012 120 42 41 115 40 110 39 105 15/2102 130 44 10 125 43 0 4/2012 Maaliskuun aikana hydrobalanssi heikkeni edelleen ja nyt spot-hinnassa on nähtävissä selkeä nousu huhtikuun alussa. Vesivoimantuottajilla on nyt vahva kontrolli altaistaan ja allastasojen ollessa matalat ei synny pakkotilannetta tuottaa hinnalla millä hyvänsä. Tämä näkyy mm. yötuntien varsin korkeina hintoina, joka nostaa keskimääräistä spot-hintaa ylöspäin viikko- ja kuukausitasolla. Suomen hinta-alueen sähkötuote vuodelle 2014 nousi helmikuun lopun lukemista (ks. kuva). Maaliskuun alun lasku taittui nousuun päästö- 115 80 110 70 105 60 100 50 4/2012 M aaliskuussa Suomen hinta-alueen keskimääräisenä spot-hintana toteutui 45 ?/ MWh, nousua helmikuun lukemasta oli 5,6 ?/MWh. Suomen alueen 2014 vuosituotteen hinta nousi helmikuussa 2,3 %. Brent-öljylaadun hinta laski 1,2 %. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys maaliskuussa oli seuraavaa: päästöoikeuden hinta laski 1,8 %, kivihiili laski 5,7 % ja hydrobalanssi heikkeni 7 TWh. Edellisessä katsauksessa kirjoitimme spot-hinnan olleen edullinen heikkenevästä vesitilanteesta huolimatta. ?/MWh 120 4/2012 Maaliskuun kylminä öinä pannu oli kuumana kauppapuutarhoissa. SPOT Fin viikkokehitys spot 36/2012 Energia 8/2012 30 Brent Raakaöljy
• www.puutarha-sanomat.net | 31 | 4/2013 Ledeillä aikaisuutta ja lisää satoa P uutarha-Sanomat -lehden numerossa 2/2013 kerrottiin, että Ikaalisten Luomu on asennuttanut blokkihuoneen yhteen laivaan led-tankoja, joilla on tarkoitus testata niiden sopivuutta tomaatin välivalotukseen. Koealueen suuruus on 1060 neliötä, jolla alalla on 420 kappaletta teholtaan 115 watin led-tankoja. Valaisinteho on siten 45 wattia neliölle. Viljelypäällikkö Tuomo Rautiainen kertoo ensimmäisten kahden kuukauden kokemusten olevan lupaavia. ? Tarkoituksena on parantaa led-välivalotuksella tomaatin alku- ja loppukauden kasvua. ?Encore?-lajiketta oleva tomaatti istutettiin helmikuun alussa viikolla 6 ja satoa alettiin saada viikolla 14 eli huhtikuun alussa. Ilman led-valotusta olleista tomaateista sato alkoi reilua viikkoa myöhemmin. Rautiaisen mukaan helmikuu oli pimeä, ja silloin ledeistä oli suuri hyöty, mutta maaliskuu on ollut epätavallisen au- rinkoinen, joten lisävalosta ei ole samassa määrin ollut hyötyä. Tomaattikasvuston yöksi on ohjelmoitu 8 tuntia, ja alkuun ledit paloivat 16 tuntia, mutta valoisuuden lisäännyttyä ledi sammuvat päivällä. ? Satomäärien eroa ei vielä pysty sanomaan, vaan tuloksia seurataan kevät ja kesä. Loppuvuodesta on päätelmien aika. Ledit paransivat pölytystä Tuomo Rautiainen toteaa led-valotettujen tomaattien nivelvälien olevan lyhyempiä ja varren paksumpia kuin ilman valotusta olleiden tomaattien. ? Ledien ansiosta kasvu on ollut tiiviimpää. Olennainen ero on se, että led-valotettujen tomaattien tertut ovat täysiä, joten kimalaispölytys on onnistunut. Sen sijaan ilman lisävaloa olleiden tomaattien pölytys ei ole onnistunut yhtä hyvin. Rautiainen ei vielä osaa sanoa, käytetäänkö välivaloja myös kesäaikaan. ? Jos on yhtä pimeä kesä Nimityksiä Helle Oy:llä uutta työvoimaa Helteen henkilöstöä on vahvistettu kolmella uudella myyjällä. Helmikuussa aloitti Niko Grönberg, hänen päävastuualueenaan on suojainten ja työvaatteiden tukkumyynti. Maaliskuussa toiminnan yhtiössä ovat aloittaneet myynti-insinööri Seppo Kumpula työsarkanaan rakenne- ja tekniikkamyynti ja viljelytarvikkeiden tukkumyyjänä toimiva Matti Hiironen. Niko Grönberg Heidi Kulmanen totesi maaliskuun 21. päivän led-välivalotettujen tomaattien terttujen olevan täysiä. Tomaatin korjuu aloitettiin tästä kaksi viikkoa myöhemmin. kuin viime vuonna, varmasti annetaan lisävaloa. Tänä vuonna kaikki blokkihuoneen tomaatit istutettiin samanaikaisesti, mutta jatkossa tarkoituksena on porrasta istutusta niin, että led-valotetut tomaatit istutetaan aikaisemmin kuin pelkän luonnonvalon varassa olevat tomaatit. Seppo Kumpula Matti Hiironen Philips GreenPower LED interlighting is a great example of the new possibilities opened up by LED. Developed in intensive co-operation with researchers and growers, the system is already producing encouraging results. The hybrid lighting system has proven its worth at (among others) Wageningen UR. Here the production has been increased by use of Philips? efficient light sources. There is more to light Growers association Van Nature is already convinced after implementation of LEDs at member Jami VOF. Here 30,000 m² (3 ha) of tomatoes are being lid. They have experienced an increase in productivity and quality in the winter months due to the use of efficient lighting. Another reason for their enthusiasm is the savings on energy that comes with the LEDs. ?The hybrid system of Philips proves to be an ideal solution? according to Michel Zwinkels. 2 Philips LED lighting for Horticulture, please visit www.philips.com/horti.
• Rengaskuja 3 21410 VANHALINNA puh 020 7402 400 fax 020 7402 401 Kasvihuonerakennuksen asiantuntija - Erilaiset kasvihuoneet, Garden Center -myymälät, varastorakennukset. - Pöydät kasvien viljelyyn ja myyntiin. - Salaattilinjastot, kasvukourut. Soita ja kysy lisää, meiltä löytyy tarpeisiisi räätälöity ratkaisu! tekniikkamyynti Lassi Lehtinen 0400 522 206 Seppo Kumpula 0400 292 677 Valaisimet, polttimot ja valaisinvaraosat Toimitamme kattavaa valikoimaa erilaisia kasvihuonevalaisimia, valaisimien varaosia ja polttimoita. Valikoimiimme kuuluvat mm seuraavat valaisinmallit: - New Hellight, kestävä ja tehokas, korkealaatuisista materiaaleista valmistettu ylävalaisin. - Hellight Saphir, toimiva välivalaisin. - Hel-Turn, kääntyvällä polttimolla varustettu, patentoitu yhdistelmävalaisin. Valaisimiimme sopivat - Philips ja Osram SpNa-polttimot. Noutovarastostamme viljelytarviketäydennykset ma-pe klo 8-16 Meiltä löydät mm. - ruukut ja amppelit - lannoitteet - kasvinsuojeluaineet - suojaimet ja työvaatteet - Karasto-kastelutarvikkeet. Soita puh 0200 7402 400 / tarvikemyynti