• 2 / 2012 s. 8 HerkkuPähkinä maistuu tuoreelta s. 16 Partaharju vastaan Hollanti s. 24 Liviassa on eläväistä Luomuviljelmä valinkauhassa s. 14
• 2 PÄÄKIRJOITUS Jouko Tikkanen 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Uutisia netistä 3.2.2012 Puutarha-Sanomien netissä yli 2000 uutista Puutarha-Sanomien nettipalvelussa oli viime vuonna 124 116 kävijää. Kasvua edelliseen vuoteen oli 35 prosenttia, jolloin kävijöitä oli 91 844. Nettipalvelu on ollut olemassa vuodesta 2001 alkaen, joten nettipalvelu alkoi vajaata vuotta aikaisemmin kuin painettu lehti alkoi ilmestyä. Tammikuussa 2012 nettipalvelussa vieraili 11426 kävijää, jotka tulivat 6654 eri IP-osoitteesta eli 6654 eri tietokoneelta haettiin tietoa Puutarha-Sanomien palvelusta. Nettipalvelussa on yli kaksituhatta uutista. Lisäksi palvelussa on liki 300 artikkelia. Kaikki uutiset ovat tallessa tietokannassa, ja niitä voi selailla avaamalla uutiset-linkin alta vasemman reunan alalaidasta aikaisempien vuosien uutiset. Myös oikean palkin hakutoiminnoilla voi etsiä uutisia kirjoittamalla esimerkiksi henkilön nimen. ­ Nettiuutiset ovat eri uutisia kuin mitä painetussa PuutarhaSanomat -lehdessä olevat uutiset ovat. Nettiuutiset on voitu laatia puutarha-alaa koskevien tiedotteiden perusteella. Sen sijaan lehdessä olevat jutut ja artikkelit ovat ainutlaatuisia, paikan päällä tehtyjä eikä niitä ole julkaistu missään muussa mediassa, kertoo päätoimittaja Jouko Tikkanen. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net www.puutarha-sanomat.net runaa saa markkinoida. Siemenen säännöllinen uusiminen estää satotason romahtamisen, muistuttaa yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Evirasta. Peruna on altis monille haitallisille taudinaiheuttajille. Perunasatoa uhkaavat niin sieni-, bakteeri- kuin virustauditkin sekä maaperän ankeroiset. Jatkuva saman siemenperunan käyttö vuodesta toiseen alentaa merkittävästi satoa. ­ Siemen taantuu nopeasti. Suomalaisten tutkijoiden mukaan perunan virustaudit helposti kymmenkertaistuvat jo yhdessä vuodessa, alttiilla lajikkeilla jopa vielä tätä enemmän. Ongelmana on yleensä perunan Y-virus, kertoo Kortemaa. Perunan kansallinen tuki on poistunut ja sen mukana velvoite käyttää joko sertifioitua siemenperunaa tai sertifioidusta kerran itse lisättyä siementä. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net taimimateriaalin ulkomaankauppa Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Näiden rajoitteiden taustalla on tavoite suojella Suomen kasvinterveyttä. Tulipoltteen isäntäkasvit, kuten omena ja päärynä, ovat tuontikiellossa. Näiden kasvilajien taimia saa ainoastaan tuoda tutkimustai lajikejalostuskäyttöön Eviran myöntämällä erikoisluvalla. Mansikan taimia saa tuoda Venäjän Euroopan puoleisesta osasta, muttei Aasian puoleisesta osasta. Kirsikoita ja luumuja saa tuoda ainoastaan lepotilaisena. Helpointa tuonti on herukoiden, vadelmien ja mustikoiden taimimateriaalin osalta. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net Luomu-haastetta ei pidä hukata MTT:n raportti Luomu 50 -tavoitteen realistisuudesta on ilmestynyt. Siinä todetaan maatalouspuolella luomun lisääntyvän, ja kun tahtia tuplataan, päästään 50 prosentin viljelytavoitteeseen. Sen sijaan puutarhakasveissa luomualan kehitys on sojottanut alaspäin kuin lehmän häntä. Onko ruokapulasta kärsivässä maailmassa tarpeen ehdoin tahdoin tuottaa heikompia satoja kuin mitä olisi mahdollista? Onko perusteltua siirtyä luomuun, kun jo nykyisellään puutarhatuotteemme ovat pääsääntöisesti jäämättömiä? Näillä heitoilla luomuviljelyä voidaan nonsaleerata, mutta markkinat sanovat toisin ja kuluttajahan on aina oikeassa. Pari vuosikymmentä sitten luomuviljelyä pidettiin haihatteluna, mutta nyt ymmärrys on kasvanut. Tavanomainen viljely on lähestynyt kukonaskelin luomua. EU:n tukipolitiikkakin tulee jatkossa yhä enemmän painottumaan ympäristöä huomioivaan viljelytapaan. Yhtä mieltä voitaneen olla siitä, että hyviä ja laadukkaita satoja tuottava luomuviljely vaatii kaikkein parhainta viljelyosaamista. Kuluttajien innostus luomuun johtuu monesta seikasta. Suomalaisille kuluttajille tuotteiden puhtaus ja turvallisuus eivät ole niin tärkeitä syitä kuin esimerkiksi venäläisille, sillä kuluttajat luottavat kotimaisten tuotteiden turvallisuuteen. Ympäristöseikoilla on oma merkityksensä luomun suosimisessa. Tärkein tekijä luomun suosimisessa on maku. Luomutuotteen koetaan maistuvan paremmalta kuin tavanomaisesti viljellyn tuotteen. Makuasioistahan voidaan kiistellä loputtomiin, mutta onko tavanomaisessa viljelyssä kiinnitetty makuun riittävää huomiota? Onko lajikevalinnassa painoarvo suurella sadontuottokyvyllä vai maulla? Maltetaanko tomaattia pitää kasvihuoneessa riittävän kypsäksi ennen korjuuta? Tuuli käy nyt luomuun. Siihen haasteeseen kannattaa joidenkin viljelijöiden tarttua, jotta luomuvihanneksia ei tarvitsisi tuoda. Toimialalla ei ole varaa menettää enempää euroja Espanjalle tai Hollannille. 12.2.2012 Tilatuen tukioikeudet mitätöidään? Euroopan komissio ehdottaa tilatuen tukioikeuksien mitätöimistä vuoden 2013 lopussa. Uudet tukioikeudet myönnettäisiin niille viljelijöille, jotka ilmoittavat tukikelpoista pinta-alaa vuoden 2014 tukihaussa. Uusia tukioikeuksia voitaisiin myöntää vuonna 2014 viljelijälle, joka on aktivoinut vuonna 2011 vähintään yhden tukioikeuden eli vähintään yhdestä tukioikeudesta on maksettu tukea. Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa, että viljelijöiden on syytä ottaa nämä asiat huomioon, kun he suunnittelevat tukioikeuksien ja/tai peltojen ostoa, myyntiä tai vuokrausta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä on vasta asetusluonnos ja sen sisältö voi vielä muuttua. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net 12.2.2012 Raportti taimimateriaalin kaupasta Suomen ja Venäjän välillä MTT:n tutkimussarjassa on ilmestynyt "Marja- ja hedelmäkasvien taimimateriaalikaupan edellytykset Suomen ja Venäjän välillä" -niminen raportti. Sen ovat laatineet Alina Sinisalo, Anu Koivisto ja Sanna Kauppinen. Marja- ja hedelmäkasvien kauppa Suomen ja Venäjän välillä on ollut melko vähäistä. Pietarin alueen ja Luoteis-Venäjän ilmasto on hyvin Suomen kaltainen, mikä mahdollistaisi samojen lajien ja lajikkeiden viljelyn kummallakin puolen rajaa. Suomen lainsäädännössä on melko paljon rajoitteita koskien 26.1.2012 Perunan siemenen uusimisvelvoite on poistunut Perunan kansalliseen tukeen liittyvä siemenen uusimisvelvollisuus on poistunut. Edelleen ainoastaan sertifioitua siemenpe- Ekologiskt måste tas på allvar Den inhemska trädgårdsproduktionen är på grund av våra små mängder bekämpningsmedel väldigt ren. Normalt odlade grönsaker har inga större skillnader jämfört med ekologiskt odlade. De ekologiska produkterna drar dock konsumenterna till sig på grund av sin goda smak, äkthet och miljövänlighet. Efterfrågan på ekologiskt odlade grönsaker, potatis, äpplen och bär ökar ständigt. Samtidigt minskar produktionen utav grönsaker och bär ekologiskt på friland. Snart kommer det att tas in från mellanEuropa ekologiskt odlade grönsaker och konsumenterna kommer betala ett högt pris för dem ifall inte de finländska odlarna tar seriöst på utmaningen att öka på det ekologiska utbudet. PUUTARHA-Sanomat nro 2/2012 SISÄLLYS KOKO SUOMI S-ryhmän ja Keskon tilinpäätökset s. 10­11 Luomumarkkinat kasvoivat 43 prosenttia s. 10 Ruokaperunavarastot ovat keskimääräiset s. 32 Luomuviljelijä turvaa lähilannoitteisiin s. 18 BRASILIA Brasilia on rikastuva mahtimaa s. 28 VAASA Vaasan Vihannes on perheyritys s. 22 NÄRPIÖ Bioenergialaitos on välttämätön s. 34 SÄKYLÄ Satakunnassa valmistaudutaan IPM-tuotantoon s. 26 SUONENJOKI Marjanviljelyn koetila aloittaa s. 27 NAANTALI Tunnelituotantoa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa s. 30 PIEKSÄMÄKI Partaharju vastaa Hollannin kilpailuun s. 16 PUUMALA Luomusipulia Savon sydänmailta s. 12 MIKKELI Stellasta tuli Mikkelin olohuone s. 6 KAARINA Liviassa on elävää opetusta s. 24 PERNIÖ Lassen Luomu on valinnan edessä s. 14 HELSINKI Puutarha-alan luomutavoite karkaa s. 3 Luomupuutarhatuotanto Suomessa s. 4 VANTAA HerkkuPähkinä maistuu tuoreelta s. 8 KÄYNTIOSOITE Vanha Talvitie 10 C 00580 Helsinki (Tukkutori) PUUTARHA-Sanomat on puutarha-alan tuorein media. Lehti ja sen nettilehti ovat puolueettomia ja ilman sidoksia olevia julkaisuja. Tarjoamme puutarha-alasta ja puutarhatuotteiden markkinoinnista uuden, innovatiivisen ja raikkaan näkökulman. Tervetuloa kehitykseen. TILAUSHINTA Vuosikerran hinta kestotilauksena 54 euroa (sis. alv 9%) TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU PUUTARHA-Sanomat Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Sähköpostilla asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Puhelimitse 010 387 0880 Internetistä www.puutarha-sanomat.net TOIMITUS Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@puutarha-sanomat.net 0400 462 443 Toimittajat Juhani Piirainen, Camilla Heikkilä, Pirkko Suhonen, Soili Riepula Taitto Taija-Tuulia Tammelin MEDIATIEDOT www.puutarha-sanomat.net Ilmoitusmyynti Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 Ilmoitusmateriaali aineisto@puutarha-sanomat.net Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy/ Kirjapaino Uusimaa Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 16. maaliskuuta. Digitaalinen näköispainos vuodesta 2004 alkaen (5 euroa/lehti) www.puutarha-sanomat.net -- arkisto > Copyright Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Pitempiin lainauksiin täytyy olla lehden kirjallinen lupa. Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ISSN 1459-9791, 11. vuosikerta Kustantaja Puutarha-Sanomat PS Oy Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 3 Puutarha-alan luomutavoite karkaa yhä kauemmaksi Maabrändityöryhmä asetti tavoitteeksi nostaa Suomen luomuviljelyalan puoleen koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä. MTT:n tuoreen Luomu 50 -raportin mukaan maatalouspuolella on luomun kasvavaan kysyntään mahdollista vastata. Avomaan puutarhatuotannossa luomuviljely on kuitenkin ollut laskussa ­ samoin luomuperunan tuotanto pienenee. Jollei kehitystä saada käännetyksi seurauksena on, että luomuvihannekset tuodaan vastaisuudessa ulkomailta. [PUUTARHA-SANOMAT: HELSINKI] Luomupunajuuren liekitystä Huittisissa Antti Kaasalaisen pellolla. Kuva Petri Leinonen. J orma Ollilan johtaman maabrändityöryhmän marraskuussa 2010 julkaisemassa raportissa esitettiin, että Suomessa luomutuotannon osuus olisi 50 % vuoteen 2030 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriön strategiassa on yhdeksi päämääräksi ase- tettu pyrkimys luomutuotannon edelläkävijämaaksi. MTT:n taloustutkimus ­ lempinimeltään "Rukkila" ­ sijaitsee nykyisin Helsingin Viikissä, yliopiston biokampuksella. Siellä tutkija Kauko Koikkalainen on koordinoinut maa- ja metsäta- Tutkija Kauko Koikkalainen on huolissaan, kun kotimaisten luomukasvisten lautanen on jäämässä tyhjäksi. lousministeriön toimeksiannosta tutkimusta luomutavoitteen saavutettavuudesta. ­ Tavoite kuulostaa utopistiselta, kun se heitetään ilmaan. Mieleen tuli, taasko luomu nostetaan otsikoihin, kun jo vuonna 1997 julkaistiin "Koko Suomi luomuun" -raportti, muistuttaa Kauko Koikkalainen. EU:n jäsenyyden alkuaikoina tukijärjestelmät muuttuivat pintaalaperusteisiksi ja luomun asema vahvistui. Rahat kuitenkin loppuivat eikä uusia luomusopimuksia tehty. Luomutuotanto asettui noin 150 000 hehtaariin eli 5­6 prosenttiin sen aikaisesta viljelyalasta ja luomutuotteiden markkinaosuus jäi yhteen prosenttiin elintarvikkeiden myynnistä. Nyt luomu on uudessa nosteessa, minkä Koikkalainen yhdistää vuosina 2007­2008 tapahtuneeseen tuotantokustannusten voimakkaaseen nousuun. ­ Viljelijät alkoivat miettiä, voisiko säästää lannoitteissa siirtymällä luomuun. Myös kauppa on ot- tanut luomuun erilaisen asenteen kuin 90-luvulla. Nyt luomu on kysyntävetoista, ja hintojen kautta saatu signaali onkin paras konsultti, tähdentää Koikkalainen. ­ Ennen verrattiin luomutuotteiden hintoja tavanomaisiin tuotteisiin, mutta nyt hintavertailuja tehdään luomutuotteiden ostopaikkojen välillä. Luomu on vakiinnuttanut asemansa ja luomuboomi on nyt kestävä ja se kantaa pitemmälle, kun kauppa on vetovastuussa. Maatalouspuolella luomuviljelyn pitäisi lisääntyä kymmenen prosentin vuosivauhdilla, jotta luomutuotanto laajenisi 50 prosenttiin koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä. ­ Tämä olisi kaksinkertainen vauhti viimevuosien kasvuun verrattuna. Tavoite on haasteellinen, mutta ei kuitenkaan utopistinen ­ ainakaan kaikilla maataloustuotannon sektoreilla, Koikkalainen pohtii. Hän pitää kuitenkin realistisempana tavoitteena 20 prosentin osuutta. Puutarhatuotannon nykyinen luomu-ala on vajaa 1 000 hehtaaria, mikä on noin kuusi prosenttia puutarhatuotannon kokonaisalasta. Suhteellisesti eniten luomutuotantoa on marja- ja hedelmätuotannossa, joissa 12 prosenttia tuotantoalasta on luonnonmukaisesti viljeltyä. Luonnonmukaisen puutarhatuotannon ala on kuitenkin pienentynyt jatkuvasti viime vuosina, vajaan viiden prosentin vuosivauhdilla. Syinä vähenemiseen ovat olleet viljelytekniset ja kasvinsuojelulliset ongelmat, tuotteiden markkinointi- ja logistiikkaongelmat sekä liian pieni taloudellinen kannuste. ­ Jos halutaan, että kuluttajat saavat puutarhatuotteet luomuna, pitäisi tehdä jotain. Kauppa myy sitä, mitä kuluttajat ostavat. Jos luomua ei saada kotimaasta, niin se tuodaan ulkomailta, näkee Koikkalainen. Jatkuu seuraavalla sivulla
• 4 Suomessa tavanomaisesti viljeltyjen puutarhatuotteiden jäämäpitoisuudet ovat alhaiset ja kuluttajat luottavat kotimaisten tuotteiden puhtauteen. ­ Puhtaus ei meillä ole iskenyt läpi kuten isossa maailmassa. Luomu kuitenkin vetää, kun kuluttajat hakevat aitoja makuja ja pohtivat ympäristökysymyksiä, toteaa Koikkalainen. ­ Puutarhapuolella taudit ja tuholaiset ovat iso riski verrattuna peltoviljelyyn. Kontrolloiduissa olosuhteissa kuten kasvihuoneissa voidaan torjunta hoitaa biologisesti. Tunneliviljelylläkin voidaan hallita paremmin marjojen tauteja ja tuholaisia. Koikkalaisen mukaan luomuviljelyssä lannoitus on iso haaste. ­ Kasvit eivät kasva luomuviljelyssäkään pyhällä hengellä, vaan niiden tulee saada ravinteita samoin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Tutkimusta kuitenkin tehdään ja kierrätysravinteita on tulossa. Esimerkiksi Saksassa on pitkät perinteet orgaanisen jätteen erilliskeräyksestä ja kompostoinnista. Koikkalainen peräänkuuluttaa tutkimus-, koulutus- ja neuvontaresursseja, joilla voitaisiin pienentää yksittäisen viljelijän riskejä luomupuutarhaviljelyn kehittämistyössä. 2/2012 | ­ Puutarhapuolella luomuviljelyn aloittaneista yrittäjistä on osa tullut ulkopuolelta. Viljelyn osaamista ei välttämättä ole ollut ja joillakin viljely on jäänyt nyhräämiseksi. Joitakin suuria luomuviljelijöitä on tullut, eikä toisaalta heitä alalle montaa mahdukaan. Puutarhapuolella luomuviljelystä saatu lisätuki on vain 141 euroa hehtaarilta. ­ Joissakin maissa ­ kuten Ruotsissa ­ luomun tuki on kor- | www.puutarha-sanomat.net keampi. Jos luomua työnnetään eteenpäin tuella, voi syntyä näennäisviljelyä. Parempi on, kun luomun veto saadaan tuotteiden hintojen kautta, päättelee Koikkalainen. ­ Luomuperunan viljely on pienentynyt myös koko ajan. Rutto on isoin ongelma, kun itiöt talvehtivat maassa eikä luomuperunaa voi viljellä kahta vuotta samalla pellolla. Luomutilojen kannattavuus on MTT seurannan mukaan ollut parempi kuin tavanomaisen tuotannon. Kannattavuusseurannassa ei kuitenkaan ole montaa luomuna viljelevää puutarhatilaa. ­ Onnistuessaan luomuviljelystä voi saada hyvän tilin. En kuitenkaan uskalla kehottaa viljelijöitä siirtymään luomuun suinpäin, mutta kuulolla luomun kysynnästä kannattaa olla, muotoilee tutkija Kauko Koikkalainen. MTT:n Luomu 50 -tutkimuksen mukainen skenaario luomupuutarhatuotannosta, jos tuotantopinta-ala kehittyy nykytrendin mukaisesti 1200 Kasvihuonevihannekset Marjat ja hedelmät Avomaan vihannekset 1000 800 Ennuste vuoteen 2030 600 400 200 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tutkija Anu Koivisto ei näe luonnonmukaisesti viljellyn puutarha-alan laajentumiselle ylipääsemättömiä esteitä. MTT:n Luomu 50 ­raportti on luettavissa osoitteessa www.mtt.fi/ mttraportti/pdf/mttraportti36.pdf Nykyisellä kehitystrendillä luonnonmukaisesti tuotettu puutarha-ala olisi vajaa 300 hehtaaria vuonna 2030 eli luonnonmukaisesti viljelty ala vähenisi alle 40 prosenttiin nykyisestä alasta. Vuonna 2030 avomaavihanneksia viljeltäisiin luonnonmukaisesti noin 70 hehtaarilla, hedelmiä ja marjoja 230 hehtaarilla ja kasvihuonevihanneksia 3 hehtaarilla. Luomupuutarhatuotanto Suomessa Suomessa viljellään luonnonmukaisesti avomaavihanneksia noin 200 hehtaarilla. Tärkeimpiä luonnonmukaisesti tuotettuja avomaavihanneksia ovat porkkana, sipuli ja tarhaherne. Tavanomaisesta vihannesviljelystä merkittävin osa sijaitsee Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla, kun taas suurin osa luonnonmukaisesta avomaavihannesten tuotannosta sijaitsee Etelä-Savossa. Marjoja ja hedelmiä viljellään luonnonmukaisesti yhteensä reilulla 600 hehtaarilla. Tärkeimpiä luonnon mukaisesti tuotettuja marjoja ovat mansikka ja herukka. Lisäksi esim. vadelmaa ja tyrniä viljellään luonnonmukaisena. Pääasialliset markkinointikanavat luonnonmukaisesti tuotetulle marjalle ovat suoramyynti tai myynti paikallisille markkinoille. Suomessa on luonnonmukaista kasvihuoneviljelyä noin 9 hehtaarin alalla. Ikaalisten Luomu Oy:llä on merkittävä osa tästä tuotannosta, kun se osti KKKVihannes Oy:n viime elokuussa. Tutkija Anu Koiviston mukaan puutarhatuotannon luonnonmukaisen alan laajentumiselle ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä, vaan suurimpaan osaan nykyisistä luonnonmukaisen puutarhatuotannon ongelmista olisi ratkaisu löydettävissä, mikäli siihen vain olisi tutkimus-, koulutus- ja neuvontaresursseja. ­ Nykyisessä tilanteessa luonnonmukaisen puutarhaviljelyn kehittämistyö on lähes yksinomaan yksittäisten viljelijöiden vastuulla. Se tekee luonnonmukaisesta tuotannosta tavanomaista tuotantoa suurempiriskistä toimintaa, sillä yksittäiset viljelijät kantavat vastuun uusien menetelmien toimimattomuudesta ja esiin tulevien ongelmien ratkomisesta. Toisena syynä luonnonmukaisen puutarhatuotannon alan pienenemiseen on Koiviston mukaan heikot taloudelliset kannusteet. ­ Luonnonmukainen puutarhatuotanto on lähes yksinomaan riippuvainen markkinoilta saatavista myyntituotoista, sillä kunnon satoon tähtäävässä luonnonmukaisessa tuotannossa luomutuen osuus kokonaistuotoista on pieni. ­ Puutarhatuotannossa hehtaarilta saatavat tuotot ovat 5­50 -kertaiset peltoviljelyyn verrattuna, minkä vuoksi sama luonnonmukaisen tuen tukitaso perinteisten peltoviljelykasvien kanssa ei riittävästi korvaa lisääntyneitä kustannuksia eikä tuotannon suurempaa riskiä. Koiviston mukaan kolmantena syynä luonnonmukaisen puutarhatuotannon alan supistumiseen ovat tuotteiden jakelu- ja markkinointiongelmat. ­ Pienenä, hyvin moninaisia tuotteita, erilaisia varastointiaikoja ja -lämpötiloja sisältävänä, ja maantieteellisesti hyvin hajallaan sijaitsevana sektorina tuotteiden jakelu toimivasti ja kustannustehokkaasti on hyvin haastavaa. Luonnonmukaisen puutarhatuotannon sektorin kasvu osaltaan todennäköisesti vähentäisi jakelu- ja markkinointiongelmia, päättelee Koivisto. Tavanomaisen ja luonnonmukaisen puutarhatuotannon tuotantoalat sekä luonnonmukaisen tuotannon osuus. Tavanomainen ala, ha Avomaan vihannekset Kaalit Porkkana Sipulit Tarhaherne Marjat ja hedelmät Mansikka Herukka Omena Kasvihuonevihannekset YHTEENSÄ 12 057 1 181 1 641 986 2 388 6 187 3 446 2 324 638 351 16 424 Nykyinen luonnonmukainen ala, ha 224 25 51 51 31 735 166 385 50 9 968 Nykyinen luonnonmukaisen tuotannon osuus 2% 2% 3% 5% 1% 12 % 5% 17 % 8% 3% 6%
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 Markkinat Lanttu on karppaajien suosiossa V arastovihannesten markkinoilla eletään tasaista kautta. Pieniä hinnankorjauksia on tullut, joilla on katettu pitkän varastoinnin kuluja. Kari Lyytinen Tuoreverkosta toteaa yllättävänä havaintona sen, että lantun kysyntä on jatkunut hyvänä joulun jälkeen. ­ Yleensä lantun menekki tyrehtyy jouluun, mutta nyt karppaajat ovat löytäneet tämän juureksen. Tukkuhinta on 50 senttiä verottomana, mutta lantun tulee olla hyvälaatuista. Keräkaalin hinta on ollut alle 30 senttiä. Lyytinen kertoo olevan toivetta siitä, että ylisuuri keräkaali saadaan Venäjän markkinoille. ­ Venäjällä on vielä omaa kaalia jäljellä, mutta Petroskoin ja Murmanskin suuntaan kauppoja on vireillä. Arto Hyytiäinen Forssasta kuvaa porkkanamarkkinoita normaaleiksi. ­ Ei voi kehua, mutta ei voi moittiakaan. Menekki on normaalia ja hinnatkin ovat normalisoituneet. Puhutaan 50 sentin kilohinnasta muutaman sentin hajonnalla puoleen ja toiseen. ­ Porkkana riittää keväällä pitkällä. Uskon, että toukokuulla on vielä kotimaista porkkanaa tarjolla kuten muinakin vuosina. Arto Hillilä Himangalta toteaa, että heiltä viimeiset porkkanat ovat jo lähteneet markkinoille jo tammikuun puolella. ­ Kaalikauppa kävi joulun jälkeen hyvin, mutta kovat pakkaset ovat rauhoittaneet menekin. Hintaero suomalaisen ja venäläisen kaalin välillä on vielä liian suuri, jotta vientiin olisi päästy. kertoo sipulin markkinatilanteen olevan tasainen. ­ Hinta nousi kolmella sentillä helmikuun alusta ja on nyt 43 senttiä verottomana 10 kilon säkissä. Sipulin hinta on Hollannissa halpaa, kun lähtöhinta siellä on vain 10 senttiä. ­ Kaikki kotimaiset sipulit tullaan myymään. Vaikka syksyllä nostomäärä oli suurempi, on fusarioosi aiheuttanut hävikkiä. Mika Virtanen MTK:sta vahvistaa sipulin vallitsevan hinnan olevan 43 senttiä ja porkkanan kilon pussin 50 senttiä. ­ Puolen kilon porkkanapussin hinta on 37 senttiä. Keräkaalin hinta on ollut alle 30 senttiä. Ensimmäinen kaalikuorma on viety Suomesta Petroskoihin, tietää Virtanen. Rosita Langels Botnia Vihanneksesta kertoo tomaattikaupan olevan tasaista vääntöä. ­ Menekki ei ole ollut hirveän suurta, tasaista kyllä. Tomaatin suurtukkuhinta Pohjanmaalla nousi parikymmentä senttiä ja se on nyt kolme euroa verottomana. Rosita sanoo, että kurkun toimituksissa Botnia Vihanneksella on meneillään tauko, kun viljelijät vaihtavat kasvustoja. Tomaatilla tasaista vääntöä Risto Henriksson Vehviläisen sipulitilalta Karppaajat ovat löytäneet lantun. Rosita Langels kertoo tomaattikaupan käyvän tasaisesti EU:ssa keskustelua markkinajärjestelyistä Kuva Kotimaiset Kasvikset/Sanna Peurakoski. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli tammikuun kokouksessaan Brysselissä EU:n maatalouspolitiikan yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta ehdotuksesta. Jäsenmaat pitivät tärkeänä, että EU:lla on käytössä jatkossakin yhteisiä markkinajärjestelyjä tasaamassa markkinoita kriisitilanteissa. Markkinatoimenpiteiden tulee olla tehokkaita ja tarvittaessa nopealla aikataululla sovellettavia, sillä maataloustuotteiden hintavaihtelu maailmanmarkkinoilla on lisääntynyt. Suurin osa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, suhtautuivat myönteisesti komission ehdotukseen tuottaja- ja toimialaorganisaatiojärjestelmän kehittämisestä kattamaan kaikki maatalouden perustuotteet. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiojärjestelmän hallinnointia on kuitenkin yksinkertaistettava. Nykyisellään järjestelmä on varsin raskas jäsenmaiden hallinnoille erityisesti pienten tuottajaorganisaatioiden osalta. Myös luomutukku
• 6 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Stellasta tuli Mikkelin olohuone Mikkelin keskustaan on avattu uuden ajan kauppakeskus Stella. Osuuskauppa Suur-Savo on investoinut kauppakeskukseen 45 miljoonaa euroa. Ruokaostoksia voi tehdä sekä pohjakerroksen S-marketista että katutason kauppahallista. [PUUTARHA-SANOMAT: MIKKELI] K auppakeskus Stella avattiin 11.11.2011 kello 11.11. juhlavin menoin. Se on Osuuskauppa Suur-Savon jätti-investointi Mikkelin keskustaan. Stella poikkeaa pelloille rakennetuista ostopyydyksistä kuin päivä yöstä. Perinteisesti suomalaisissa kauppakeskuksissa on keskitytty tehokkuuteen ja ostoskierrosten nopeaan toteuttamiseen, mutta Stellassa on savolaisen leppoisa tunnelma ja kiireettömät asiakkaat voivat kokea tulleensa palvelluiksi. ­ Viihtyisän kauppakeskuksen puute on ollut näkyvä koko Suomessa. Stella syntyi vastaamaan nimenomaan uudenlaisen kauppakeskuskulttuurin tarpeisiin. Stellassa on lupa nauttia ja viihtyä, kertoo Osuuskauppa SuurSavon johtaja Iiro Siponen. Stellan 1500 neliön lasikaton alla on avara katutila, jossa jär- jestetään tapahtumia. Talvisin tila on lämmitetty ja kesäisin viilennetty ja siellä on levähdyspaikkoja, joten Stella antaa hyvät edellytykset niin mikkeliläisten kuin turistienkin viihtyisään oleiluun. Lapsille on oma satumainen puuhapaikka HupsiStella. Samalla kun Stella on moderni kauppakeskus se pitää sisällään vanhaa. Museovirasto ei antanut purkaa vanhaa linja-autoaseman rahtitilaa, vaan siitä alkaa nyt kauppahalli, joka jatkuu Stellan lasikaton sisään. Stellan kokonaispinta-ala on 30 000 m²:ä ja sen veturiliikkeinä ovat Sokos ja S-market, mutta vetonaulana on kauppahalli. Kaikkiaan kauppakeskuksessa on 30 erikoisliikettä. Suur-Savon osuuskauppa on investoinut Stellaan noin 45 miljoonaa euroa. Kauppahalli on kuitenkin kaupungin omistuksessa. Kauppakeskus Stellan pohjoista puolta hallitsee lasikatto. Kauppahallista ulos jäävä osuus on museoviraston suojelema ja kauppahalli jatkuu kauppakeskuksen sisään. Lähiruokaa keskeltä kaupunkia Lähiruoka sekä sen laaja saatavuus on kuluttajille yhä tärkeämpää. Trendikäs lähiruoka näkyy vahvasti myös Stellan tarjonnassa. ­ Lähi- ja luomuruoan vahva mukaan ottaminen selittyy suurella kysynnällä. Halusimme olla etujoukoissa tuomassa lähellä tuotettua ruokaa laajemmin myös kauppakeskuksen tarjontaan. Tavallisesti kauppakeskuksissa ei ole panostettu lähiruokaan näin kattavasti, mutta me halusimme tehdä tähän muutoksen, kertoo Iiro Siponen. Kauppahallin lisäksi kauppakeskuksen neljä ravintolaa hyödyntävät vieressä olevan Mikkelin torin antimia aterioiden valmistuksessa. Uuden kauppahallin ja uudistetun torin lähekkäisyys helpottavat myös kuluttajia. Torin alla on yli 600 auton parkkihalli, josta on suora käynti S-markettiin ja liukuportailla Stellan kahteen muuhun kerrokseen. Stellan kauppakeskuksen myyntitavoite on 50 miljoonaa euroa vuodessa, josta Sokoksen, S-marketin ja S-ryhmän ravintoloiden osuus on 35 miljoonaa euroa. Kauppahalli ja kauppakeskus ovat symbioosissa Viime vuosikymmeninä on totuttu siihen, että kauppahalleja suljetaan. Kun kauppakeskus Stellaan tuli kauppahalli, oli se selkeä osoitus palvelun ja lähiruoan arvostuksen noususta. Kauppahallin suuruus on 650 neliömetriä. Kauppahallissa toimii kuusi yrittäjää, mutta kauppapaikkoja on muutama enemmän, kun joillakin yrittäjillä on kaksi tiskiä. Heikki Rautio toimii kauppahalliyrittäjien puhemiehenä, vaikka virallista kauppiasyhdistystä ei ole perustettukaan. Hän myy puolisonsa kanssa Siiskosen leipomon tuotteita itsenäisenä yrittäjänä. ­ Kauppakeskus ja kauppahalli tuovat toisilleen Stellan tunnus, tähti, esittää ikiaikaista pohjantähteä, Stella Polarista. Liikemerkin osat kuvastavat monen toimijan liittoa ja yhteen kokoontumista. hyötyä. Kauppahallilla ei voi olla parempaa sijaintia kuin olla täällä Stellan sisällä. Kauppahalli tuo puolestaan vetovoimaa Stellalle, puntaroi Rautio. Kauppahalli on kaupungin omistama ja yrittäjät maksavat vuokran kaupungille, mutta markkinointiyhteistyö hoituu Suur-Savon osuuskaupan kanssa. ­ Kauppahalli on kuulunut kaupungille aina ja kaupunki halusi pitää siitä kiinni. Vaikka on sama, maksammeko vuokran kaupungille vai osuuskaupalle, tuo kaupungin mukanaolo vakautta pienyrittäjille, toteaa Heikki Rautio ja sanoo vuokran olevan kohtuullinen. E nsimmäinen mansikkakasvi tuotiin Suonenjoelle yli 100 vuotta sitten ja pian huomattiinkin, että alueen luonto kasvatti niistä erityisen makeita ja herkullisia. Näin alueelle syntyi suomen tunnetuin mansikkakeskittymä. Viljelijät perustivat Suonenjoelle vuonna 1982 marjayrityksen nimeltä Pakkasmarja Oy, jotta sinunkin olisi helppoa turvata asiakkaillesi monipuolinen valikoima kotimaisia pakastemarjatuotteita. www.pakkasmarja.fi Pakkasmarja Oy . Lintikonkatu 20 . 77600 Suonenjoki . Puh. 020 7099 582 tai 020 7099570 . terhi.janatuinen@pakkasmarja.fi tai markkinointi@pakkasmarja.fi
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 S-market toimii uusissa tiloissa Tarjoa asiakkaillesi parasta luomulaatua! Ikaalisten Luomu kasvattaa mehevän maukkaat ja raikkaat luomutomaatit, ruukkusalaatit sekä kesäisen makeat herneenversot ja aromikkaat tillit. Luomun tuotteet toimitetaan keskusliikkeiden ja yksityisten luomutukkujen kautta Suomen kauppoihin. Miia Sourander vastaa S-marketin hevistä. K auppakeskus Stellan pohjakerroksessa oleva S-market Mikkelin myynti on lähtenyt onnistuneesti liikkeelle. Keskustan S-market oli suljettuna puolitoista vuotta eli Stellan rakentamisen ajan. Marketpäällikkönä on Hannele Sarvi ja hevi-vastaavana Miia Sourander. ­ Uudet tilat on antanut paljon odotuksia ja ne ovat täyttyneet hyvin. Olemme päässeet onnistuneesti liikkeelle, kertoo Miia, joka on aiemmin työskennellyt S-market Rantakylän hevissä ja kassavastaavana. Autoilijalle S-markettiin pääsy on helppoa, kun se sijaitsee Toriparkin kanssa samassa tasossa. Asiakasvirtaa vauhdittaa vieressä oleva Alko. S-marketissa on uutuutena palvelutori, josta saa tuoretta kalaa ja kalavalmisteita, tuoretta lihaa, leikkeleitä, grilliherkkuja ja valmisruokia kuten salaatteja ja lämpimiä ruokia. Paistopisteestä saa vastapaistettuja suolaisia ja makeita leivoinaisia. Valikoimissa on myös herkuttelujuustoja. Miia Sourander kertoo myymälän hevi-valikoimassa olevan laajalti paikallisia tuotteita. ­ Täältä Etelä-Savosta saa hyvin juureksia, mutta paikallisia kurkun ja tomaatin toimittajia ei ole. Paikallisilta tulee perunaa, sipulia, porkkanaa ja salaatteja Järvikylästä. Miian hevi-tiimissä on kolme henkilöä. Miian työpäivä alkaa yleensä kello kuudelta ja päättyy 13.30. ­ Myymälä avataan kello seitsemän. Kuormien purkamiseen menee aamupäivä noin kello 11 saakka. Sitten aletaankin jo täydentää tiskejä. Miian periaatteena on olla tiukka hevin laadun suhteen. ­ Linjana on se, että mitä ei itse ostaisi, ei sitä pidä olla myynnissäkään. Huonot heitetään armotta pois. ­ Alussa oli hakemista tilausmäärissä, kun ei ollut kokemusta, kuinka kauppa käy uudessa kauppakeskuksessa. Nyt alkaa olla jo hyvä tuntuma menekistä, toteaa Miia. S-marketissa luomutuotteille on omat modulinsa kylmätiskien päissä, luomuvihannekset toisen ja hedelmät toisen tiskin päädyssä. ­ Luomun menekki on ollut tasaista ja sen saatavuus on kunnossa, sanoo Miia ja kertoo tavarantoimittajan olevan Inex Partners. www.ikaalistenluomu.fi KYSY LAADUKKAITA TUOTTEITAMME TUKKUKAUPPIAALTASI! Nyt talvitomaatit ja kurkut S-markettiin on helppo tulla uudesta Toriparkista. Luomuvihannekset löytyvät vihanneshyllyn päästä omana ryhmänään. Luomuhedelmät ovat puolestaan hedelmähyllyn päässä.
• 8 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net HerkkuPähkinä maistuu tuoreelta K-supermarket HerkkuPähkinällä on takana legendaarinen menneisyys ja nyt uudistuksen jälkeen edessä lupaava tulevaisuus. Kauppias Jussi Murtomaa pitää ruokaisaa kauppaa, joka täyttää lähiseudun asukkaiden tarpeet ja pyrkii pysäyttämään Vihdintien kulkijoita. [PUUTARHA-SANOMAT: VANTAA] T äysin uudistettu K-supermarket HerkkuPähkinä avautui tammikuun 19. päivänä 2012. Kauppiaana on vuoden päivät ollut Jussi Murtomaa, joka tuli kauppiaaksi K-market Naapurista Vantaanlaaksosta. ­ Tulin remontoimaan tätä, kun minulla oli kokemusta jo edellisen kaupan remontoinnista. Ensimmäinen puoli vuotta myytiin kauppaa tyhjäksi ja toisen puolen vuoden aikana kauppaan luotiin uudet puitteet ­ kattokin uusittiin, kertoo Jussi Murtomaa ja sanoo peruskorjauksen kestäneen suunniteltua pitempään. HerkkuPähkinä oli rakennettu jo 1980-luvulla ja peruskorjauksessa se uudistettiin vastaamaan nykyaikaisen kaupan vaatimuksia. Ulkomitoiltaan kauppa säilyi kuitenkin entisen kokoisena. Rakennustekniikassa ja kaupan kalusteissa otettiin huomioon myös energiaa säästävät ratkaisut. Kaupassa on muun muassa ovelliset maitokaapit, samoin pakastealtaissa on kannet. Kaikkiaan peruskorjaus maksoi noin neljä miljoonaa euroa. ­ Suurin osa on Keskon panostusta, mutta kauppiaan osuudeksi tuli myymälän sisäpuolen kalustus, joka maksoi miljoonan. Lisäksi tavaraan sitoutuu 450 000­500 000 euroa. Ruoanlaitto on kauppiaan intohimo Ennen kolmivuotista kauppiasuraa K-marketissa Jussi Murtomaa työskenteli kymmenkunta vuotta K-supermarket Munkin palvelutiskissä. ­ Olen lihakaupan kasvatti. Palvelupuoli on aina ollut lähellä, sanoo kauppias Murtomaa, joka on suorittanut ruokamestarin tutkinnon K-instituutissa. Jussi on puolisonsa Lotan kanssa innokas ruoanlaittaja ja he kirjoittavat kokeiluistaan Lotan ruokablogissa. Ensimmäistä kertaa tavattaessa 32-vuotias hoikka kauppias muistuttaa erehdyttävästi Michelin-kokki Hans Välimäkeä. ­ Meillä on hyvin osaava henkilökunta. Palveluksessa on kokki ja kolme ruokamestaria. Monet muutkin kouluttautuvat Jussi Murtomaa toteaa kotimaisten talvivihannesten olevan kuluttajien mieleen, ja niille annetaan suurempi tila kuin tuontivihanneksille. työn ohessa, kehuu kauppias henkilökuntaansa, jota on kolmisenkymmentä henkilöä. K-supermarket HerkkuPähkinä toimi alkuaan nimellä SuperPähkinä, ja monet asiakkaista muistavat sen vielä sillä nimellä. Jussikin muistelee lapsuudessa kuulleensa "Varistossa SuperPähkinä" -mainoksia. Hevi on käyntikortti ­ Tämä kauppa tunnetaan hyvänä kauppana ja kauppiaat ovat vaihtuneet harvoin; ennen minua on ollut vain kaksi kauppiasta. Nyt kauppa on ollut puoli vuotta kiinni ja avaamisen jälkeen saatiin lähiseudun asiakkaat palaamaan, mutta nyt pitäisi pystyä pysäyttämään ohikulkuliikennettä. ­ HerkkuPähkinän sijainti poistumistien varrella ja tien oikealla puolella on erinomainen. Vihdintietä kulkee 60 000 autoa päivittäin edestakaisin. Kauppatarjontaa on lähikulmilla runsaasti. Puolen kilometrin etäisyydellä on Pähkinärinteen K-supermarket ja ensi elokuussa avataan kilometrin päähän Vihdintien varteen iso K-supermarket. Kauppias Murtomaa näkee hevi-osaston merkityksen hyvin tärkeänä. ­ Hevi on kaupan käyntikortti. Kun asiakkaille tulee hyvä mieli hevistä, innostuu hän kaupasta muutoinkin. Myymälässä on meneillään ketjun Superpäivät, mutta niihin kuuluvien tarjouksien lisäksi HerkkuPähkinässä on omat kärkitarjoukset, joita kulloinkin on kaksi. Asiakkaat yllättyvät rajusta kaalitarjouksesta ja se saa monet tekemään lihakaalilaatikkoa, jonka reseptit ovat jaossa. Halvalla myydään 2000 kilon kaalierä. Vantaallakin voidaan myydä paikallisten viljelijöiden perunaa. Yllätetään asiakas ­ Nyt meillä on keräkaali 0,09 eurolla ja kotimainen kurkku 1,99 eurolla. Viime viikolla kotimainen tomaatti oli 1,99 eurolla samanaikaisesti kun ketjun enimmäisvähittäishinta oli 3,69. Ensi viikolla tarjoamme Ida Red -omenaa 0,29 eurolla, luettelee Jussi ja sanoo tarkoituksena olevan yllättää asiakas. ­ Jotkut luulevat ensin, että hinnoittelussa on pilkkuvirhe, naurahtaa Jussi. Kaalitarjous on heti sisääntuloportin vieressä, ettei se jää keneltäkään huomaamatta. ­ Myymme kaalin 10 senttiä alle hankintahinnan ja 150 kilon kontilta tulee takkiin 15 euroa. Tarjous kuitenkin ohjaa ostopäätöksiä, sillä moni asiakas tulee arkena tyhjällä taululla. Jos tykkää kaalista, hän ostaa kaalilaatikon muutkin raaka-aineet, kertoo kauppias. Kaalikontin päällä onkin kauppiaan
• www.puutarha-sanomat.net | "Kaalilihapataa HerkkuPähkinän tapaan" -reseptejä jaossa. Jussi Murtomaan mukaan Superpäivät-kampanja on ketjun puolesta hyvä rypistys. ­ Kampanja antaa lisämarkkinoita ja helpottaa meitä vastaavanneita kauppoja. Kauppias Murtomaa sanoo Keskon hevin olevan tunnetusti hyvä. ­ On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että Keskon tarjontaa on tukemassa muita hyviä toimittajia. Olen käyttänyt pientoimittajia jo edellisen kaupan aikana. ­ Kehitämme kauppaa asiakasta kuulostelemalla. Olemme luoneet omat nettisivut ja asiakkaat voivat interaktiivisesti esittää uusia tuotteita valikoimiin. Kauppias on asettanut myyntitavoitteeksi 10 miljoonaa euroa. | 2/2012 ­ Hevin osuus minimissään tulee olemaan 11 prosenttia myynnistä. Kesällä tulee heviin palvelutiski, josta ulkopuolinen yrittäjä myy marjoja. Toimimme rehelliseltä pohjalta, kun kaikki myynti tehdään kassajärjestelmän kautta. 9 SOLSIDANS TRÄDGÅRD LUOMUVIHANNEKSIA 06-3661521 · 050-4310662 MARABEL Erinomainen yleisperuna www.solsidan.fi Kirsti Ojala viihtyy hevissä, sillä se on henkisesti kevyttä ja antoisaa. www.finpom.com Sipoo-Suomi Palvelutiski kesällä heviin Kauppias korostaa kotimaisten vihannesten kuten talvitomaatin ja -kurkun tärkeyttä, sillä asiakkaat arvostavat niitä. ­ Kotimaiset vihannekset saavat suuremman tilan, sillä ne myyvät normaalihinnallakin enemmän kuin tuontivihannekset. Luomu on HerkkuPähkinässä hyvin esillä. ­ Luomuvalikoima on laajentunut ja pääsemme huikeisiin prosentuaalisiin kasvuihin. Emme kuitenkaan voi täällä kaupungin laidalla olla varsinainen luomukauppa. Jussi Murtomaa pyrkii luomaan K-supermarket kaupan lähikaupan omaiseksi. Yrtit, versot ja syötävät kukat "Hevi on henkisesti kevyempää" HerkkuPähkinän hevi-hoitajana on Kirsti Ojala. Hän on työskennellyt 13 vuoden ajan Herkkupähkinässä. ­ Olin aiemmin kassavastaavana ja nyt olen tehnyt heviä vuoden verran. Vaihdon heviin, kun sain tilaisuuden. Vaikka hevi on fyysisesti rankempaa, on se henkisesti kevyempää. ­ Hevi on kivaa ja työ on luovaa. Erityisesti tykkään rakentaa massapöytää, sillä siinä saa värit esiin. Käden jälki näkyy, luonnehtii Kirsti. Kirsti Ojalan päivä alkaa aamukuudelta kuormakirjojen läpikäynnillä. ­ Sitten laitan kamaa tiskiin. Uudistuksen jälkeen kaupassa on hyvät puitteet heville. Saan tuotteet hyvin esille. Kirstin työpäivä päättyy kello 14, jonka jälkeen hänellä on aikaa kolmelle teini-ikäiselle lapselle ja kahdelle koiralle. ­ Ei ole vapaa-ajan ongelmia, naurahtaa Kirsti. Luomua Sipoosta, puhtaasti puulla ja tuulella tuotettu www.yrttiahlberg.fi Vanhat lehdet hukassa? Äläpä hätäile. Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2004 alkaen löytyvät osoitteessa www.puutarha-sanomat.net -- arkisto (5 euroa/lehti) > Hanki talven hedelmät Satotukusta Palvelemme tukkuliikkeitä, vähittäiskauppoja ja ruokateollisuutta Suomen laajimmalla valikoimalla tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja luomutuotteita ympäri vuoden. Oma ostokonttori Espanjassa, erinomaiset suhteet suomalaisiin ja ulkomaisiin tuottajiin 15 eri maassa sekä erinomainen logistiikkamme takaavat, että hedelmät ja muut tuoretuotteet saapuvat perille ensiluokkaisina myös talvella. Ota yhteyttä. Tehdään hedelmä- ja vihannestiskistäsi tuoretuotteiden aurinkoinen keidas. mediakolmio. Parasta laatua, tuoreutta ja palvelua Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | Puh. 09 251 59100 email: satotukku@satotukku. | www.satotukku.
• 10 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Luomumarkkinan arvo kasvoi 46 prosenttia vuonna 2011 N ielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Luomuvihannesten ja juuresten myynnin arvo nousi vain hieman, kohti 4 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin. ­ Kasvuprosentti näyttää hyvältä. Olemme iloisia siitä, että yritykset ovat tarttuneet luomuun selkeästi aktiivisemmin, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta. ­ Tavoitteena on nostaa luomuviljelyn pinta-ala nykyisestä 8 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 prosenttia vuodessa. Se on sitä helpompaa, mitä ripeämmin saadaan suomalaisten luomutuotteiden markkinoita kasvamaan, kommentoi Lassila MTT:n Luomu 50 raporttia. Luomuhiutaleiden osuus koko tuoteryhmän arvosta hipoo jo 10 prosenttia ja kananmunien 9 prosenttia. Sienet nousivat kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin. Luomukeskioluiden osuus nousi nollasta 0,6 prosenttiin. Markkinoille on tullut useampia luomuolut tuotteita ja Luomuliitto palkitsi maukkaan Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin myös Vuoden Luomutuotteena. Mehuissa kasvua oli 1,1 prosenttiyksikköä. Myös jäätelöt lähtivät viime vuoden nollasta ja nousivat 0,3 prosenttiin ­ yrityksillä on siis uusia avauksia. Luomumarjapakasteiden osuus kolminkertaistui 0,9 prosenttiin. Karkkien ja snacksien kasvu taas oli vaisua. Tummien luomuleipien osuus kasvoi nyt 4 prosenttiin, mutta vaaleiden luomuleipien osuus markkinoista on vielä vain 1,2 prosenttia. ­ Terveellisyys on luomukuluttajille tärkeää ja se näkyy myös tuoteryhmien kasvussa. Elintarvikejalostuksessa luomuyritykset tekevät tärkeää edelläkävijän työtä selvittämällä, miten tuotteita voidaan tuottaa mahdollisimman vähillä lisäaineilla, kuvaa Lassila. Luomumaitotaloustuotteiden arvon osuus tuoteryhmässä nousi 1,4 prosentista 2,1 prosenttiin. Rasvojen arvon osuus kolminkertaistui, kermojen ja juustojen osuudet noin tuplaantuivat ja jogurttien osuus kasvoi kolmanneksella. Tuoreen luomulihan osuus nousi nyt 2,2 prosenttiin. Vihannekset ja juurekset nousivat hieman, kohti 4 prosenttia. ­ Hyvin monissa tuoteryhmissä kysyntää on enemmän kuin Luomutuotteista näkyvimpiä ovat kotimaiset tomaatit. Luomutuotteiden osuus tuoteryhmissä (prosenttiarvo) Vuosi 2010 7,6 7,2 5,3 0,0 1,8 0,0 0,3 0,5 0,9 0,2 1,6 1,2 2011 9,6 8,9 8,3 0,6 2,9 0,3 0,9 0,9 1,7 0,6 2,4 1,7 Hiutaleet Kananmunat Sienet Keskioluet Mehut Jäätelöt Marjapakasteet Juustot Kermat Rasvat Jogurtit Kaikki tuoteryhmät yhteensä tarjontaa ja joissakin tuoteryhmissä ulkomaiset tuotteet valtaavat siksi markkinoita. Tämä voi olla monessa tuoteryhmässä vain välivaihe, kun kotimaiset yritykset valmistautuvat tuomaan uusia tuotteita markkinoille. Joka tapauksessa on tärkeää, että suomalaisen luomutuotannon kasvua vauhdittavat nyt niin kuluttajat, tuottajat kuin yrityksetkin. Lähde: Luomuliitto/Nielsen Homescan 2011 Keskon ruokakauppa kasvoi ,3 prosenttia K esko-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2011 7,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon suuruus oli 9 460 miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 278,9 milj. euroa, joka oli 10,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Keskon investoinnit vuonna 2011 olivat 425,4 miljoonaa euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli 100 miljoonaa euroa. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 361,8 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 31,7 % kokonaisinvestoinneista. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 17,1 % (16,7 %). Liikevaihdon kasvu jatkui vakaana ruokakaupassa, rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Ruokakaupan liikevaihto oli 4182 miljoonaa euroa ja kasvua siinä oli 7,3 prosenttia. Myynti K-ruokakaupoille oli 3251 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 8,4 prosenttia. Kespron myynti suurtalousasiakkaille oli 740 miljoonaa euroa ja muu ruokamyynti oli 191 miljoonaa euroa. Ruokakaupasta voittoa kertyi 172,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto kasvoi 12,1 prosenttia. jatkaa yritysostoselvityksiä sekä Pietarissa että Moskovassa. ­ Laajentumisen kannalta on keskeistä onnistua hyvien kauppapaikkojen hankinnassa ja rakentamisessa, kauppakonseptien kehittämisessä, ostotoiminnassa ja logistiikassa sekä avainhenkilöstön rekrytoinneissa. Venäjän maariskit kuten korruptio, viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa ja niiden soveltamisessa sekä yllättävät muutokset toimintaympäristössä voivat hidastaa laajentumista ja vaikeuttaa liiketoimintaa, todetaan Keskon pörssitiedotteessa. Pirkka-tuotteiden myynti Kruokakaupoille kehittyi pörssitiedotteen mukaan erinomaisesti, kasvua oli 32,3 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 5,9 % (alv 0 %). Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät tammi-joulukuussa erinomaisella tasolla suuresta investointiohjelmasta huolimatta. Likvidejä varoja oli kauden lopussa 367 milj. euroa (847 milj. euroa). K-ryhmän ketjujen K-Plussa-pisteisiin oikeuttava veroton myynti oli tammi-joulukuussa 5 699 milj. euroa ja se kasvoi 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. KPlussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi tammi-joulukuussa 88 736 uutta taloutta. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2, 15 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,7 miljoonaa. Kesko Oyj:n hallitus on sopinut Kesko Oyj:n toimitusjohtajan ja Kesko-konsernin pääjohtajan Venäjälle investoidaan 300 miljoonalla Ruokakesko avaa Venäjälle vuosina 2012­2013 neljä suurta päivittäistavarakauppaa. Ruokakeskon tavoitteena on saavuttaa Venäjällä vuoteen 2015 mennessä 500 miljoonan euron liikevaihto ja positiivinen liiketulos. Investoinnit ovat arviolta 300 miljoonaa euroa vuosina 2011­2015. Uusperustannan rinnalla Ruokakesko Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki Matti Halmesmäen toimikauden jatkamisesta vuoden 2015 toukokuun loppuun, jolloin Halmesmäki täyttää 63 vuotta. Aiemman sopimuksen mukaan Halmesmäen toimikausi olisi päättynyt toukokuussa 2012.
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 11 S-ryhmän marketkaupassa oli 8,8 prosentin kasvu S -ryhmän vähittäismyynti (alv 0 %) oli viime vuonna 11 460,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi 9,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. S-ryhmän päivittäistavarakaupan vähittäismyynti kasvoi 8,1 prosenttia viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 6 240,2 miljoonaa euroa. Alueosuuskauppojen vähittäismyynti oli 9 824,9 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua 8,6 prosenttia. ­ Päivittäistavarakauppamme kahdeksan prosentin kokonaismyynnin kasvu oli varsin hyvä, sillä viime vuoden päivittäistavaroiden vähittäismyynti kasvu oli Suomessa kokonaisuudessaan 5,9 prosenttia. Tuoteryhmäkohtaisissa myynneissä näkyvät trendit, kuten karppaus, lähiruoka ja luomu. Kulutus siirtyy kevyttuotteista takaisin normaalirasvaisiin, ja esimerkiksi tuore liha, voi ja rahkat tekevät kauppansa, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä sanoo. Luomutuotteiden myynti kasvoi tasaisesti koko viime vuoden. Myynnissä oli kasvua 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. ­ Laajentunut tarjonta on nostanut käyttötavarakauppamme myyntiä. Kodin Terrojen ja Prismojen myynti on kehittynyt selvästi markkinaa paremmin erityisesti viihteessä, pukeutumisessa, sportissa ja rauta- ja puutarhakaupassa. S-ryhmän marketkaupan myynti kasvoi viime vuonna 8,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän sisältyvät Prismojen, S-marketien, Sale- ja Alepa-myymälöiden, Kodin Terrojen sekä muiden marketkaupan yksiköiden päivittäistavara- ja käyttötavaramyynnit. Liikennemyymälä- ja polttonestekaupan myynti lisääntyi 12,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä. Kuva Lauri Mannermaa Monta hyvää syytä valita ­ Fontane! ne ntaun Fo laad e d läh Perunaseppä Oy Puh.040 535 1434, asko.seppanen@perunaseppa.fi www.perunaseppa.fi Lähialueilta 33 miljoonan myynti ­ Maatalouskaupassa konekauppa, erityisesti käytettyjen koneiden kauppa, on piristynyt. Viljan kohonnut markkinahinta on myös osaltaan kasvattanut myyntilukuja. Maatalouskaupan liikevaihto vuonna 2011 oli yhteensä 996 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin 12 prosenttia. Lähialueiden liiketoimintojen myynti oli 352,8 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 34,6 prosenttia. Lähialueiden päivittäistavarakaupan myynti lisääntyi 40,6 prosenttia ja oli 264,4 miljoonaa euroa. SOK avasi vuonna 2011 kolme uutta Prismaa Pietariin. S-ryhmän osuuskauppoihin liittyi 60 192 uutta asiakasomistajaa viime vuonna. Asiakasomistajia oli joulukuun lopussa 1 993 779. S-ryhmän bonusmyynti kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta ja oli 9 050,8 miljoonaa euroa. Asiakasomistajille maksettiin Bonusta 359,7 miljoonaa euroa, kasvua oli kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. S-ryhmän toimipaikkoja oli joulukuun lopussa yhteensä 1 668, joista 1 643 oli Suomessa, 13 Baltiassa ja 12 Venäjällä. Viime vuonna toimipaikkojen lukumäärä kasvoi 32:lla. Hyvinvointia vihanneksista Vihannes-laitila oy Puh. 02 - 848 2800 Kalannintie 896, 23600 kalanti www.vihanneslaitila.fi
• 12 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Luomusipulia Savon sydänmailta Etelä-Savossa luomuviljely on jopa niin yleistä, että sitä voidaan pitää tavanomaisena viljelynä. Puumalalainen Heikki Asikainen viljelee sipulia, ja markkinoi sen Vehviläisen kautta. Sipulimätä on suuri haaste niin luomussa kuin tavanomaisessa viljelyssä. [PUUTARHA-SANOMAT: PUUMALA] H eikki Asikaisen tilalla on 13 hehtaaria peltoa ja 150 hehtaaria metsää. Tila sijaitsee Saimaan pohjoispuolella, parikymmentä kilometriä hyvin mäkistä maastoa Puumalasta Juvalle päin. Heikki kiinnostui luomusta ja meni luomukurssille vuonna 1996 ja ensimmäisen kerran hän istutti sipulia keväällä 2000. ­ Tällä kylällä on neljä tilaa ja kaikki ovat luomussa, joten sipulin vuoroviljely on järjestettävissä naapureiden kanssa. Luomutuotannon periaatteiden mukaisesti viljelyssä kiinnitetään huomiota maan luontaisen viljavuuden ylläpitämiseen. Asikaisen sipuliala on 3 hehtaaria ja viljelykierto on neljä vuotta. ­ Pidän apilanurmea kaksi vuotta, josta ensimmäisenä ke- sänä korjaan sadon ja toisena kesänä se murskataan maahan ja kesannoidaan puoli kesää. Sitten tulee sipulin vuoro ja seuraavana vuonna on viljaa. Naapureilta tulevissa vaihtomaissa pidän vuoden herne-kaurakasvustoa. ­ Viherlannoituksen lisäksi käytän Viljo-luomulannoitetta. Keväällä levitämme hangelle kalipitoista biotiittia, joka jouduttaa pellolle pääsyä. Sipulimätä yllättää Heikki Asikainen kertoo saaneensa sipulinviljelyopit Veli Rahikaiselta, jonka suunnittelemalla liekittimellä hoidetaan rikkakasvien torjunta hänenkin pellolta. ­ Suurimpana haasteena on sipulin fusarioosi. Se aiheuttaa Heikki Asikainen on viljellyt luomusipulia vuodesta 2000 alkaen. Se ei kuitenkaan riitä toimeentuloon, vaan hän ajaa myös taksia, pääasiassa koulukyytejä. kauppakunnostuksessa hävikkiä. Fusarioosi eli sipulimätä vioittaa ruokasipulia jo kasvukaudella. Tauti tuhoaa kasvien juuria aiheuttaen lehtien kuihtumista ja heikentäen kasvua. Taudin pilaamat sipulit mätänevät ja kuivuvat kokoon varastossa. Heikin mukaan syksyllä fusarioosin saastuttamia sipuleita on hankala erottaa lajittelussa ja sipuli voi pilaantua kaupan tiskissä. ­ Tähän aikaan sairaat sipulit saadaan jo erotettua. Asikainen kertoo pähkäilleensä, tuleeko fusarioosi maasta vai istukkaiden mukana. ­ Sitä esiintyy, vaikka sipuli istutetaan neitseelliseen maahan. Keski-Euroopassa luomusipuli viljellään istukkaiden sijaan taimista. Se vaatisi kuitenkin viljelytekniikkaan muutoksia. ­ Taimista viljeltäessä rikkaruohojen torjunta ei onnistuisi liekityksellä taimien välistä. Nyt riittää liekitys, mutta taimista viljeltäessä haraus pitäisi tehdä taimien välistä. Se vaatisi kalliin harauskoneen yhteishankintaa. ­ Taimikasvatuksen voisi joko tehdä itse tai ostaa taimet valmiina. Taimista kasvatettaessa sipulin koko pysyisi tasaisempana kuin istukkaista viljeltäessä, päättelee Heikki Asikainen. Markkinointi Vehviläisen kautta Asikaisella sipulikärpänen on pysynyt vähäisenä haittana viljelykierron ansiosta. ­ Ilmeisesti myös liekitys auttaa sipulikärpäsen torjunnassa, kun liekki yltää sipulin juurelle saakka. Niillä jotka käyttävät liekittimessä suojalevyjä, on kärpästä ollut pahemmin. ­ Naattihomeesta ei meillä ole ollut ongelmaa. Pellot ovat harjumaisia ja kasvustot tuulettuvat hyvin, toteaa Heikki. Heikki markkinoi sipulit Saimaan Luomu Oy:n kautta, mutta sen toiminta loppui muutama Esilajittelut sipulit toimitetaan suursäkeissä Vehviläisen pakkaamoon Siilinjärvelle, mistä ne lähtevät tukkuliikkeisiin. Pölyävän sipulin esilajittelussa on syytä suojautua hengityssuojin. Asikaisille on valmistumassa uusi talo, kun 30.7.2010 riehunut Asta-ukkosmyrsky poltti aiemman kodin. Myrsky päätti ennätysmäisen hellekauden.
• www.puutarha-sanomat.net | vuosi sitten. Nyt markkinointi hoituu Vehviläisen sipulitilan kautta yhdessä viiden muun luomusipulitilan kanssa. ­ Vuosina 2005­2008 luomusipulilla oli heikompi menekki, mutta viimeisinä vuosina kysyntä on lisääntynyt selkeästi. Heikki Asikainen onnistuu viljelemään varhaisperunaa juhannukseksi biotiitin paljastamilla pelloilla. Lajikkeena on ollut 'Timo', mutta nyt 'Ariellesta' tulee päälajike, sillä sekin ehtii valmistua juhannukseksi. ­ Varhaisperuna-ala on vain 30 aaria. Se markkinoidaan mökkiläisille paikallisessa kaupassa ja Puumalan torilla, ja hinnan saan määrätä itse. Parina päivänä juhannuksen aikaan pieni Sale myi meidän perunaa 1500 kiloa, vaikka rinnalla oli tukusta tullutta halpaa varhaisperunaa. | 2/2012 Yksi kone, monta työtä 13 Saimaan Luomun historiaa Jo vuonna 1977 aktiiviset luomuviljelyn pioneerit ja joukko mikkeliläisiä terveellisestä ravinnosta kiinnostunutta kuluttajaa perustivat Myrkyttömän Viljelyn Opintopiirin. Kun yhdistys rekisteröitiin vuonna 1980, se sai nimekseen Etelä-Savon Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ry, vaikka toiminta-alueena oli Etelä-Savon lisäksi Etelä-Karjala. Vuonna 1985 yhdistys perusti neljän muun pioneeriyhdistyksen kanssa yhdyselimekseen Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistysten Liiton eli nykyisen Luomuliiton. Suomalaisten luomutuotteiden tunnus, leppäkerttu-merkki, syntyi Etelä-Savon Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistyksen piirissä jo vuonna 1987. Yhdistys oli käynnistänyt kansainvälisen mallin mukaan laaditun luomuvalvontajärjestelmän jo 80-luvun alussa. Suomen ensimmäinen luomuneuvoja Jukka Rajala teki tuotantoehtotyötä ja valvontaa. Leppäkerttumerkki luovutettiin Luomuliiton käyttöön valtakunnalliseksi tarkastusmerkiksi vuonna 1989. Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1994 koko aluetta paremmin palvelevaksi Saimaan Luomu ry:ksi. (Lähde: www.luomuliitto.fi/saimaa) Avant on todella monipuolinen yleiskone puutarhoille ja kasvihuoneille. Peruskoneen voi valita kuudesta eri mallisarjasta ja varustaa sen haluamillaan lisävarusteilla. Työlaitteita löytyy yli 100 erilaista, eli taatusti joka käytöön. Avantille on töitä ympäri vuoden. Avant 500-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 950 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2790 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 10 km/h. 500-sarja alkaen 16.544 alv 0%. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Hinnat alkaen 12.469 sis. alv Mehiläistarhaajien on rekisteröidyttävä M aa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden eläinten tunnistamisesta tuli voimaan vuodenvaihteessa. Asetus koskee mehiläisiä ja kimalaisia, turkiseläimiä, hirvieläimiä (poroa lukuun ottamatta) ja kamelieläimiä ja sen tarkoitus on parantaa näitä eläimiä koskevien vaarallisten eläintautien torjuntaa. Asetuksessa mainittujen eläinlajien yhtäkin yhdyskuntaa (mehiläiset ja kimalaiset) tai yhtäkin eläintä pitävät, tarhaavat tai kasvattavat eläintenpitäjät ovat velvollisia ilmoittamaan toiminnastaan ja eläinten pitopaikoista sille maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella eläinten pääasiallinen pitopaikka sijaitsee. Eläintenpitäjien ja eläinten pitopaikkojen rekisteröimisellä saadaan tautivalvonnan tai mahdollisten tautitapausten kannalta tarpeellisen näytteenoton kattavuutta tarkennettua. Kulloisenkin tilanteen vaatimat toimenpiteet voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti taudin leviä- www.avanttecno.com Jo yhdenkin mehiläisyhdyskunnan pitäjän on rekisteröitävä kotieläimensä tunnistamista varten maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Korvamerkit eivät kuitenkaan tule pakollisiksi. minen pysäyttämiseksi ja taudin hävittämiseksi. Lisäksi voidaan tarkentaa eläinten rehuna käytettävien sivutuotteiden valvontaa sekä lisätä eläinten hyvinvoinnin valvonnan kattavuutta. Eläintenpitäjät ovat velvollisia pitämään Elintarviketurvallisuusviraston antaman mallin mukaista luetteloa eläimistä tai yhdyskunnista. Asetuksessa mainittuja eläinlajeja pitävien on tehtävä viranomaiselle ilmoitus toiminnastaan ja pitopaikoistaan kuuden kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli viimeistään 29.6.2012. TARVIKKEET TAIMITUOTANTOON · Plantek-kennostot · täyttö- ja kylvökoneet · Istutuskoneet Lännen ja Ferrari · varaosat ym. Mikäs lehti se TukkuTori oikein on? käyhän vilkaisemassa! Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2006 alkaen löytyvät osoitteessa SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY Päivi Aaltonen 050-521 4726 www.tarvikepalvelu.fi www.tukkutori.eu -- lehtiluukusta (5 euroa/lehti) >
• 14 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Lassen Luomu on valinnan edessä Kulmalan puutarha on pioneeriyritys kasvihuonevihannesten luomuviljelyssä. Puutarhan tuotteet tunnetaan hyvästä mausta. Kysyntä mahdollistaisi tuotannon reippaan laajentamisen, mutta se edellyttäisi isoja ratkaisuja. [PUUTARHA-SANOMAT: PERNIÖ] L assen Luomu on Kulmalan puutarhan tavaramerkki. Puutarha on Lassen ja hänen tyttärensä Jetta Kulmalan puoliksi omistama maatalousyhtymä. Puutarha sijaitsee Salon Perniössä kahdessa paikassa, joista salaattitarha toimii vuokratiloissa. Maaliskuussa 60 vuotta täyttävä Lasse Kulmala oli alkuaan sähköasentaja, mutta hän innostui puutarhaviljelystä vuonna 1977 ja tomaattien kasvatus alkoi Perniön asemalla Yliskylässä. ­ Tavanomaisessa viljelyssä loppuivat haasteet. Kun luin puutarhalehdestä, että Närpiössä Martensin tutkija Metti Salminen esitti tomaatin kasvavan luonnonmukaisin lannoittein, päätin kokeilla luomuviljelyä. Vuonna 1996 siirryimme täysin luonnonmukaiseen viljelyyn ja lannoitteena oli rumpukompostoitu sianlanta, muistelee Lasse Kulmala. Yliskylän puutarhan koko on 2500 neliötä, ja siellä viljellään kirsikkatomaattia 600 neliön alalla ja tulevana kesänä kurkkua 1900 neliön alalla. Puutarhassa ei käytetä keinovaloa ja istutukset alkavat maaliskuun lopussa. ­ Kurkun viljelyssä meillä on ollut kymmenen vuoden tauko, mutta nyt asiakkaat vaativat kurkkua. Sen viljely luomuna on vaativaa, kun ravinteet eivät tahdo riittää. Meillä on yksi kasvuston vaihto, mutta pitäisi vaihtaa useammin, pohdiskelee Lasse. solmi vuokrasopimuksen Perniö huoltolan kasvihuoneista. Puutarha sijaitsee Germundsvedjassa, lähellä Strömman kanavaa ja Kemiön saarta. Vuokrattaessa puutarhassa oli kasvihuonealaa 1500 neliötä, mutta Kulmalat ovat kasvattaneet sen 3600 neliöön. ­ Hulluahan on rakentaa lisää, kun on vuokralla. Olenhan minä toki tehnyt paljon muitakin hulluja ratkaisuja, ironisoi Lasse itseään. Perniön huoltolan kasvihuoneissa viljellään salaatteja ja yrttejä ympäri vuoden. Vuokranantajana on kiinteistöneuvos Jorma Nieminen, joka ei ole halunnut myydä puutarhaa. ­ Jos tälle paikalle lisää rakennetaan, niin puutarha pitää saada ostaa omaksi, sanoo Jetta Kulmala. Jetta näkee luomuvihannesten kysynnän puolesta mahdolliseksi jopa yli hehtaarin suuruisen laajennuksen. ­ Nyt luomu on myötätuulessa ja olisi oikea aika satsata. Jetta Kulmala sanoo olevansa ylpeä puutarhurin ammatista, sillä hän saa tuottaa puhdasta ruokaa suomalaisille kuluttajille. Vuokrapuutarha salaatille Vuonna 1999 Kulmala aloitti toisen kasvihuoneyrityksen, kun hän Jetta haluaa jatkaa Lasse kertoo, että luomussa on välillä ollut ylämäkiä ja välillä alamäkiä. ­ Välillä jouduttiin myymään osa sadosta tavanomaisena, kun luomulla ei ollut riittävästi kysyntää. Silloin havaittiin, että hinnan lasku ei lisää kysyntää, vaan luomua syövät ovat valmiita siitä maksamaan, kunhan tuote on parempi. Nyt on luomun kysyntä ollut pari vuotta nousussa. ­ Yrityksen tulevaisuudessa kaikki on vielä auki. Yritys on yhtiöitettävä ja vuonna 2005 aloitettu sukupolvenvaihdos tulisi tehdä loppuun, toteaa Lasse ja lisää, että yhteistyökumppaninkin mukaantulo on mahdollista. Jatkajana tulee olemaan Jetta, sillä toinen lapsista on tietoliikenne insinöörinä Nokialla ja hän on juuri muuttanut Kalifornian San Diegoon. Jetta on puolestaan kouluttautunut hallintotieteiden kandidaatiksi. ­ Päivääkään en ole tehnyt niitä hommia, vaan aina olen ollut puutarhatyössä. Tämä on kivaa hommaa, enkä voi ajatella lähteväni kuiviin virallisiin hommiin, luonnehtii Jetta. ­ Tämä on alana hieno, kun saa olla kasvattamassa suomalaista ruokaa. Olen ylpeä työstäni. Meillä on paljon varaa kehittyä, emmekä ole lähelläkään päämäärää. Haasteita kyllä riittää, paaluttaa Jetta tulevaisuudenkuvaansa. Salaatteja turpeessa Perniön huoltola on vanha sosiaalialan laitos, jossa terapiana on Katso video ollut kasvihuonetyö. Pakkaamoja huoltorakennus on kolmessa kerroksessa. Lasse Kulmala on rakentanut sokkeloisen tilan täyteen taimilaatikoiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusratoja ja hissejä. ­ Puutarha-alalla täytyy ollakin pellepeloton, kuittaa Lasse ja suurta insinööri- ja automaatiotekniikan taitoa vaativat laitteet toimivat hyvin. Puutarhan pääkasvina on tammenlehtisalaatti, jota on 1500 neliötä. Luomuruukkusalaatti jää 1000 neliöön ja jääsalaatin viljelyala on 400 neliötä. Lisäksi tuotannossa on persiljaa, tilliä, basilikaa, villirucolaa ja sitruunamelissaa. Tammenlehtisalaattia ja tilliä pakataan myös Pirkka-tuotteina. ­ Tammenlehtisalaatti onnistuu meillä parhaiten ja se on saanut kovan maineen, kehuu Lasse. Kaikki puutarhan tuotteet kasvatetaan suurehkoissa 8x8x8 senttimetrin suuruisissa muoviruukuissa. Kasvien kehittyessä ruukut levitetään kouruihin, mutta viljely ei ole ravinneliuosviljelyä. ­ Kasvihuoneessa kasvit saavat pelkästään puhdasta porakaivovettä. Hidasliukoiset luomuravin- teet sekoitetaan kasvuturpeeseen, selvittää Lasse ja lisää, että viljelymenetelmän ansiosta huoneissa on hiilidioksidipitoisuus kaksinkertainen ulkoilmaan verrattuna eikä viljelyssä tarvita erillistä hiilidioksidilannoitusta. Tomaatti- ja kurkkuviljelyssä puutarha käyttää Biolanin kananlantaraetta ja Nekon rakeistettua luomulannoitetta. Tuholaistorjunta maksaa Puutarha käyttää biologiseen tuholaistorjuntaan 30 000 euroa vuodessa. Viikoittain kasvatusturpeeseen lisätään miljardi sukkulamatoa harsosääsken torjumiseksi ja kesäaikaan kasvustoon levitetään puoli miljoonaa Hypoaspis-petopunkkia viikossa. Kasvihuoneissa on runsaasti keltaista liimanauhaa. Jetta Kulmala kertoo, että sekä heidän käyttämänsä ruukut että kaikki pakkausmateriaali muuttuvat loppuvuodesta biohajoavaksi. Materiaali ei kuitenkaan saa sisältää geenimuunneltua maissia. Puutarha saa lämmön huoltolan hakelämpölaitokselta. ­ Se ei kuitenkaan riitä kovilla Kulmalan puutarhasta www.puutarha-sanomat.net/videot "Lassen luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus" sanoo Lasse Kulmala. Tämä lausahdus on yrityksen slogan. , Tammenlehtisalaatti on kehittynyt korjuukuntoon, vaikka Tapani-mysky aiheutti kasvunpysähdyksen, kun myrsky vei 150 neliötä kattoa puutarhasta ja lämpötilat laskivat lähelle nollaa.
• www.puutarha-sanomat.net | pakkasilla, vaan joudumme käyttämään lisänä öljyä. Investoimme siirrettävään biolämpölaitokseen, jotta pääsemme kokonaan irti öljystä, suunnittelee Jetta. Tomaatti- ja kurkkutarhalla on hakelämmitys. Tällä hetkellä puutarhan käyttämä sähkö normaalia, mutta tavoitteena on saada tuulisähkö. ­ Olemme hankkineet vuokranantajan kanssa kimpassa 600 kilowatin tuulimyllyn, mutta emme ole saaneet pystytyslupaa, kun valituksia on tehty, toteaa Lasse ja kertoo Saksasta saatavan nyt pienehköjä tuulivoimaloita edullisesti, kun siellä vaihdetaan niitä isoihin myllyihin. Lasse ja Jetta Kulmala ovat ylpeitä tuotteittensa laadusta. Salaattien nitraattipitoisuudet ovat vain sadasosan tavanomaisesta määrästä. ­ Säilyvyydeltään salaattimme on omaa luokkaansa, kun juuristo on purkissa. Huoletta säilyy kaksi viikkoa jääkaapissa, toteaa Lasse. ­ Tomaatti- ja kurkkupedit ovat meillä maapohjalla vieläkin. VTT:n makutesteissä 80-luvulla osoittautui, että avopedeissä kasvaneiden tomaattien C-vitamiinimäärä oli kolminkertainen, toteaa Lasse Kulmala, joka palkittiin Vuoden 2002 luomuyrittäjänä. | 2/2012 1 KOTIMAISTA BIOENERGIAA Metsähake · Murskattu puu · Turve Haketuspalvelu · Energiapuun osto www.kannistooy.fi Kannisto Oy · Isojoki · puh. 0400-366 856 Kylvökset ovat lähdössä kiertoon kasvihuoneisiin ja muutaman viikon kuluttua päästään satoa leikkaamaan. Lasse Kulmala on rakentanut siirtoratoja. Tässä risteyspaikassa tulevat valmiit tuotteet kohtaavat lähtevät kylvölaatikot, joita on pinottu oikealle. Lassen Luomu -pakkauksissa on maapallon kuva, mikä kertoo Lassen halusta suojella maapalloa. Sekä ruukut että pakkausmateriaalit vaihtuvat biohajoaviksi vielä tämän vuoden aikana. HAKELÄMPÖLAITOS teho 3,3 MW rakennuksineen Tiedustelut 046-644 9764 MYYDÄÄN Laippatie 14 A | 00880 Helsinki Puh. 010 273 7000 | fax. 010 273 7030 myynti@solotop.fi | www.solotop.fi Nopeat ja tehokkaat monipäävaa'at kaikkiin viljelijöiden tarpeisiin. Kestävät ja innovatiiviset ratkaisut kaikenlaisille tuotteille. Tarkoilla ja helppohoitoisilla monipäävaaoilla säästät sekä rahaa, että aikaa. Yksinkertaisen käyttömekanisminsa ansiosta monipäävaaka on helppo puhdistaa. Laatu syntyy osaamisesta. Käytä osaamistamme hyödyksi ja tee tuotteistasi vielä laadukkaampia. Meiltä löydät myös mm. pakkauskoneet, optiset lajittelijat sekä tärykuljettimet. TEOLLISUUSMYYNTI: Puh 010 273 7000, myynti@solotop.fi Helsinki | Kuopio | Tampere | Seinäjoki | Tallinna www.solotop.fi
• 16 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Partaharju vastaa Hollannin kilpailuun Partaharjun Puutarha Oy on tehnyt parissa vuodessa 4,8 miljoonan investoinnit. Yrityksen tehokkuus on viritetty kestämään Hollannin kilpailun. Partaharju hyötää tänä talvena 22,5 miljoonaa tulppaania ja kesällä se toimittaa 10 miljoonaa metsäpuuntainta. [PUUTARHA-SANOMAT: PIEKSÄMÄKI] P artaharjun Puutarha Oy on perustettu vuonna 1978 ja sen omistajina ovat Erkki Savolainen, Sirpa Savolainen ja Hanna Suhonen. Yritys on läpikäynyt suuren mullistuksen, kun on haettu kilpailukykyä. ­ Tuonti väijyy koko ajan, joten tuotantoprosessit tulee saada toimimaan niin, että pystytään tuottamaan lähes samaan hintaan kuin Hollannissa, toteaa Erkki Savolainen. Savolaisen mukaan hollantilainen Rabobank on rahoittanut liikaa sikäläisiä yrityksiä vientiluotoin, joka on vienyt epätervettä markkinatilannetta eteenpäin vientikohteisiin. ­ Hintakilpailussa ei voida olla, ellemme ole tehokkaita. Kotimaan hintakorotuksilla ei ratkaista kannattavuutta, sillä Hollannin hinnat ovat koko ajan läsnä. On mietittävä omaa tehokkuutta. Sipulikukkien tehotuotanto on pääjuttu Partaharjun Puutarhassa on panostettu tuotannon tehokkuuteen voimakkaasti. Kasvihuoneala on 3 hehtaaria, josta valtaosa on yhdessä blokissa. Kylmiötilaa ja pakkasvarastoa on käytössä 7000 m². Tuotannon kierto on suunniteltu tarkoin niin, ettei poikittaiskuljetuksiin puutarhalla jouduta. Kaikki tuotanto tapahtuu siirtopöydillä. ­ Olemme investoineet parissa vuodessa 4,8 miljoonaa euroa. Jos emme näillä vehkeillä pärjää, sitten on peiliin katsomisen paikkaa, tokaisee Erkki. Puutarha siirtyi vuonna 2005 kotimaiseen polttoaineeseen; 2,5 megawatin laitoksessa palaa risut, kierrätyspuut, hakkuujätteet ja kannot sekä kovimmilla pakkasilla palaturve. Erkki Savolaisella on bioenergia-alan yhtiöt Sormula Oy ja hakkeen käsittelyyn erikoistunut Mursku Oy. Puutarhalla on myös oma sähköasema liitettynä kantaverkkoon. Partaharjun Puutarha hyötää tänä talvena 22,5 miljoonaa tulppaania, joka on kolmannes Suomen tulppaanituotannosta. Tulppaanilajikkeita on 83 ja niiden tuotantokausi alkoi jo lokakuulla ja jatkuu pääsiäiseen. Jouluksi yritys hyöti 0,8 miljoonaa hyasinttia ja 0,5 miljoonaa amaryllista. Pääsiäiseksi valmistuu 1,5 miljoonaa ruukkunarsissia. Leikkotulppaani viljellään vesiviljelynä. Tosin ensimmäiset Uudesta-Seelannista tulevat sipulit viljellään turpeessa. Puutarhan omat rekka-autot rahtaavat sipuleja Hollannista ja sipulit pistetään piikkipohjaisiin laatikoihin kellarilämpötilaan juurtumaan. ­ Parin viikon juurrutusvaiheen jälkeen vesi vaihdetaan ja sipulit otetaan kasvihuoneisiin 16­17 asteen lämpötilaan hyötöön. Hyötö kestää 3­4 viikkoa ja, kun väriä näkyy, tulppaanit kerätään, kertoo Hanna Suhonen. ­ Leikkotulppaanien kauppa Partaharjun puutarha sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kuvan ottamisen jälkeen kasvihuoneiden pohjoispuolelle on perustettu taimikentät. tyrehtyy pääsiäiseen. Tuotamme myös ruukkutulppaania, muscaria, krookusta ja perunankukkanarsissia. Olemme laajentaneet sipulikukkavalikoimaa ajatuksella, että ihmiset voisivat tehdä parvekkeille ja terasseille niistä istutuksia, kertoo Hanna Suhonen ja sanoo muscarin jo lyöneen itsensä läpi markkinoilla. Tuoreus on valttina Partaharjun Puutarha tuottaa kevät- ja kesäkauppaan amppeleita; 75 000 kappaletta 20 sentin ruukuissa ja 10 000 kappaletta 25 sentin ruukuissa. Kukkivien amppeleiden ohella tuotannossa on myös mansikka- ja tomaattiamppeleita. ­ Lisäksi viljelemme noin 50 000 kesäkukkaa 12 sentin ruukuissa, mutta pieniä kesäkukkia emme tuota lainkaan, toteaa Hanna. Hanna Suhonen on ylpeä puutarhan tuotannon tehokkuudesta ja leikkotulppaanin laadusta. ­ Voimme puskuroida linjoil- le tulppaania niin, että aina on tuoretta tavaraa saatavilla. Tavaraa ei tehdä lainkaan varastoon, vaan olemme jatkuvasti tuoreessa tavarassa. ­ Pystymme pakkaamaan päivässä jopa 800 000 tulppaania, kun siirrämme kaikki työntekijät keruuseen ja pakkaamiseen. Meitä ei saa saada kiinni siitä, ettemme pysty toimittamaan, tähdentää Hanna. Partaharju luopui ruusun viljelystä vuonna 2009 ja tilalle tulivat metsäpuiden taimet. Yri- tys toimittaa ensi kesänä yli 10 miljoonaa puuntainta, jotka ovat varastoitu pääosin ­4 C-asteen pakkasvarastoon. Kannattavuudella ohjat omiin käsiin ­ Olimme valmistautuneet jo kymmenen vuoden ajan puuntaimien tuotantoon. Alalle ei meitä kutsuttu, vaan sinne mentiin. Metsätaimikaupassa oli silloin avoin ikkuna ja nyt se on täytetty, sanoo Erkki Savolainen. Taimien ostajina ovat metsä- Partaharjun Puutarhan tulppaanituotannosta www.puutarha-sanomat.net/videot Katso video Juurruttamisen jälkeen tulppaanit lähtevät kolmisen viikkoa kestävään kiertoon blokkihuoneessa. Hanna Suhonen kertoo, että talven aikaan hyödetään 83 tulppaanilajiketta. Kuvan lajike on avautuessaan kermanvalkoinen. Kaikki tuotanto tapahtuu siirtopöydillä, jotka kulkevat moottoroituja ratoja pitkin, mutta pöytiä radalta toiselle siirrettäessä tarvitaan myös lihasvoimaa.
• www.puutarha-sanomat.net | yhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset. Savolaisen mukaan metsäpuolella ollaan samanlaisessa ylituotantotilanteessa kuin kukissakin. ­ Puuntaimet eivät ole yleispätevä ratkaisu puutarhoille, mutta meille ne sopivat. Puuntaimien osuus liikevaihdosta on nyt 25 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se kolmasosaan. Partaharjun Puutarhassa työskentelee kiivaimpina sesonkeina 120 henkilöä, mutta henkilötyövuosiksi muutettuna työntekijäin määrä on 70. Yrityksen liikevaihto kesäkuussa päättyvällä tilikaudella tulee olemaan runsaat 9 miljoonaa euroa. ­ Viime tilikaudella olimme lievästi plussalla. Pitäisi pystyä tekemään noin 5 prosentin nettotulosta, sillä silloin ohjakset ovat omissa käsissä eivätkä rahoittajat määrää, laskeskelee Erkki Savolainen. | 2/2012 1 Lämpösäädeltyihin kuljetuksiin erikoistunut kuljetusyhtiö Juustokivenkatu 1, 29200 Harjavalta PUH 010 425 1800 FAX 010 425 1899 · viljelypöydät · viljelykourut · putkistot, kannakkeet · kastelutarvikkeet · kierrätysjärjestelmät · valaisinripustuskiskot · säätöautomatiikka Uusi kasvihuone? Voisiko nykyisten kapasiteettia tehostaa? Ota yhteyttä! Erkki Savolainen katsoo, että tuotannon tehostamisessa on päästy pitkälle ja edellytykset pärjätä hollantilaisten kilpailuun ovat olemassa. KASVIHUONETEKNIIKKAA Hortisteel Oy HORTISTEEL puh. (06) 450 5055, 0400 634 025 | fax (06) 450 5056 hortisteel@netikka.fi | www.hortisteel.fi Sesonkiaikaan puutarhassa työskentelee 120 henkilöä. Samanaikaisesti laitetaan sipuleita juurtumaan ja samanaikaisesti otetaan blokkihuoneen toisesta päästä satoa lajitteluun ja pakkaukseen. Pakkauslinjoja on neljä. Puutarha haluaa monipuolistaa sipulikukkavalikoimaa. Yhtenä tuotteena on ruukkutulppaani. Metsäpuuntaimia viljellään massatuotantona Partaharjun Puutarha on hyödyntänyt metsäpuidentaimien tuotannossa sipulikukkien tuotantoon kehitettyä logistiikkaa ja tehokkuutta. Yritys tuottaa jo 10 miljoonaa metsäpuuntainta, valtaosin kuusta ja osin mäntyä. Yritys myy myös koivuntaimia, mutta ne on tuotettu alihankintana. ­ Taimituotanto on samanlaista massatuotantoa kuin tulppaanin tuotanto. Pystymme hyödyntämään taimituotannossa olemassa olevia investointeja. Kylmiöt ovat useampaan kertaan käytössä, sanoo Erkki Savolainen. Kuusen ja männyn kylvöt alkavat jo maaliskuun alussa. Tavoitteena olisi kylvää siemenviljelyksillä tuotetusta siemenestä, mutta sitä ei ole saatavilla ja kylvössä joudutaan käyttämään metsikkösiementä. ­ Evira valvoo tarkasti, että taimien alkuperä on tiedossa. Taimet voidaan istuttaa pari sataa kilometriä pohjoisemmaksi, mutta vain sata kilometriä etelämmäksi kuin mikä niiden alkuperä on, kertoo Hanna Suhonen. Siemenet kylvetään pieneen kennoon ja taimet koulitaan isompaan kennoon, mikä työvaihe on tällä hetkellä käsityötä. ­ Kustannussyistä taimea ei saisi montaa kertaa käsin koskea. Olemme katselleet robottia, mutta vielä ei järkevää ratkaisua ole löytynyt. Kasvihuoneessa taimien kasteluun ja lannoitukseen käytetään samoja puomeja kuin kukkatuotannossakin. Taimet kasvavat kesän pihakentällä, jonne taimet siirretään moottoroituja siirtoratoja pitkin pöydittäin. Ulkokentällä kasteluvesien valumat kerätään talteen ja johdetaan saraheinäpuhdistamoon. ­ Kun taimi kasvatetaan ulkona, tulee siitä vahvempi tuulen tuivertaessa sitä. Heinäkuussa taimet otetaan välillä kasvihuoneeseen muutaman viikon päivänpituuskäsittelyyn. Se pysäyttää pituuskasvun ja taimesta tulee tanakampi, selvittää Hanna. Syksyllä taimi on 15­30 sentin pituinen taimen iästä riippuen. Osa taimista talvetetaan kentällä lumen alla ja osa pakattuna pakkasvarastossa. Noin puolet taimista myydään 1-vuotiaina ja puolet kasvaa puutarhalla vielä toisenkin kesän ollen toimitettaessa 2-vuotiaita. Biologinen torjunta on oikea valinta! UUTUU UUTUU S! S! Ennakkotorjunta on tehokasta. Uusi tehoeliö Limonica, Amblydromalus limonicus, akuuttiin torjuntaan kurkulle ja koristekasveille, ripsiäisiä ja jauhiaisia vastaan. Uusi tehokas Minipol N-pesä talvipölytykseen. Minipolilla on jo saatu erinomaisia tuloksia ­ kysy lisää! Mirical-petoluteet jauhiaisia vastaan tomaatilla. Entofood-ruokinta nopeuttaa Miricalin asettumista kasvustoon. Swirski- ja Thripex-petopunkit kurkulle ja koristekasveille ripsiäisen ja jauhiaisten ennakkotorjuntaan. Vantaa (09) 852 061 · Närpiö 042 446 2600 www.schetelig.com Kuusentaiminäytteitä otetaan pakkasvarastosta huoneisiin ja katsotaan niiden kuntoa. Juuripaakku ei saa olla liian täynnä juuria, vaan verson ja juuren suhde tulee olla sopusuhtainen. www.puutarha-sanomat.net
• 18 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Novarbon rakeistetut lannoitteet saadaan kätevästi levitettyä normaaleilla lannoitteiden levittimillä. Luomuviljelijä turvaa lähilannoitteisiin Luomuviljelijät lannoittavat peltojaan monenlaisilla lannoitteilla, joista yleisimpiä ovat lähitiloilta saadut karjanlannat. Lisäksi he yleensä kierrättävät kompostoimalla oman tilansa ja taloutensa orgaaniset jätteet. Muita merkittäviä lähteitä ovat kemiallisesti muokkaamattomat luonnonmineraalit. Typestä suurin osa saadaan typpibakteerien avulla ilmasta. Nestemäisiä orgaanisista aineista valmistettuja lannoitteita käytetään avomaalla lähinnä ravinnehuollon hienosäätöön mutta kasvihuoneissa peruslannoitteinakin. [PUUTARHA-SANOMAT: ] Teksti Juhani Piirainen räämistä typpi- ja fosforimäärien rajoituksista. kadmiumia runsaasti sisältävää yhdyskuntalietettä. L uomuna viljelytuotteita voi markkinoida vain tekemällä siitä sopimuksen viranomaisten kanssa, jolloin tulee automaattisesti valvonnan piiriin. Luomutuotteiden lannoitukseen voi käyttää oman tilan orgaanisia jätteitä kuten talousjätettä ja kauppakunnostuksessa syntyneitä kasvien osia, jotka tulee kompostoida riittävästi. Oman ja toisten tilojen lantaa sekä luomuhyväksynnän saaneita tehdaslannoitteita voi käyttää melko vapaasti, kunhan huolehtii ympäristötuen mää- Omavalvonta entistä vaativampaa ­ Aiemmin Evira antoi tarkkoja ohjeistuksia luvallisista luomulannoitteista, mutta nyt viljelijällä on aiempaa suurempi vastuu lannoituksen toteutuksesta, kertoo ympäristöagrologi Erkki Aro Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Todetun ravinnepuutoksen torjumiseen saa käyttää myös joitain ei-luomulannoitteita. Hivenravinnelannoitteiden on kuitenkin oltava typettömiä. Luvallista on käyttää myös esimerkiksi kaliumsulfaattia ja patenttikalia, jos kaliumin puutosta ei voi torjua hidasliukoisilla luomulannoitteilla. Sen sijaan esimerkiksi kaikki epäorgaaniset typpiyhdisteet ja urea ovat aina kiellettyjä, koska niiden molekyylit on synteettisesti rakennettu. ­ Kaikki orgaanisetkaan lannoitteet eivät ole automaattisesti suositeltavia, vaan raakaaineiden alkuperä on tiedettävä turvalliseksi, korostaa Erkki Aro. Esimerkiksi orgaanisia aineista bakteerien avulla metaania energiaksi tuottavan laitoksen kiintoaines ei sovi kasvistuotantoa lannoittamaan, jos mukana on mahdollisesti Luomutuottajalla eettisiä valintoja EU-vaatimukset ja Suomen tukimääräykset tähtäävät turvalliseen luomutuotantoon, mutta monella luomutuottajalla on myös omia eettisiä näkökohtia mm. lannoitevalinnoissaan. Turun seudulla tunnettu luomukasvisten tuottaja Laura Suvanto käyttää peltojen peruslannoitteena luomukarjan kompostoitua kuivikelantaa, jonka tuotantoolosuhteet hän tuntee. ­ Olen tarkkana karjan hoi- don ja kuiviketurpeen riittävän määrän suhteen, kiteyttää Laura Suvanto lannoitevalinnan kriteerejä. ­ Karjanlantaa otan vain riittävän hyvin tuntemiltani viljelmiltä, viime vuosina pääosa lannasta on tullut toisen maatilamme naapurilta Jaakko Suomiselta. ­ Karjanlannan lisäksi typpihuollosta suuri osa tulee palkokasveja sisältävistä seosviljoista ja apilanurmista, joita toimitamme lantaa tuottavalle karjatilalle, täydentää Laura peltojen ravinnehuoltoaan. Peruslannoituksen lisäksi luomuviljelijä joutuu joskus anta- Lannan levitys talikolla ja hevosten kanssa pelloille jäi historiaan jo 1960luvulla, nyt työ tapahtuu traktorivetoisilla takaa purkavilla lavoilla. Kuva on Tuorlan oppilaitokselta ja ilmeisesti 1940- tai 1950-luvulta.
• www.puutarha-sanomat.net | maan lisälannoitusta kasvukauden aikana, mihin on käytettävä luomuhyväksyttyjä lannoitteita. ­ Esimerkiksi perunalle ja pitkän kasvukauden vaativalle sellerille annamme kasvukaudella tarvittaessa täsmälannoitteena viljelyriveihin Nekon luonnonlannoitetta ja istutettaville taimille merileväuutetta, luettelee Laura Suvanto. Vihannesten taimikasvatuksessa Laura Suvanto on käyttänyt Novarbon luomumultaa tai sekoittanut itse turpeesta ja luomulannoitteista sopivia kasvualustoja. ­ Lihaluujauhetta en ole käyttänyt, koska en voi tietää niiden kotieläinten taustoja, joista raaka-aine on saatu, rajaa Laura valintojaan. lisestä yhteistyöstä on ELY-keskuksen ympäristöagrologi Erkki Aro tehnyt äskettäin opinnäytetyönsä HAMK:in aikuisopiskelijana, se löytyy netistä hänen nimellään etsittäessä. ­ Tuotamme kahdenlaista lantaa, kertoo Turun Tortinmäessä luomukarjaa kasvattava Jaakko Suominen. Lietelannan levitämme omille rehukasveja kasvaville pelloille ja lähialueiden viljaviljelmille, kuivikelanta menee pääasiassa luomukasviksia tuottaville tiloille, joilta saamme vastineeksi rehua karjalle. Karjatilalle tehdään säännöllisin välein lanta-analyysit ja ravinnetaseet, joiden avulla ravinnehuolto pysyy tasapainossa. ­ Ravinteiden kierrätys ja typensitojakasvien käyttö viljelykierrossa vastaa suurimmasta osasta ravinnehuollosta, ja lisäkivennäisaineet tulevat kiertoon lähinnä karjan rehujen kautta, kuvailee Jaakko Suominen. Kasvinsuojelullisia ongelmia karjatilalla ei ole kovin paljoa, kun nurmien ja seosviljojen seassa eivät ainakaan siemenrikkakasvit pääse liiaksi lisääntymään. ­ Eniten töitä teettää juolavehnä, joka pidetään harmittomalla tasolla sopivilla kesantomuokkauksilla, selvittää Jaakko. | 2/2012 Toisenlaisia ongelmia on asutustaajamien liepeillä toimivilla hevostalleilla, joiden täytyy lannasta eroon päästäkseen jopa maksaa viljelijöille noudoista. Julkiseen myyntiin hevosenlantaa ei yleensä tarjota, koska tuottajan tulisi rekisteröityä Eviran maa-aines- ja lannoiterekisteriin ja teetättää usein ravinneanalyyseja ja vakioida tuotteensa, mitkä kustannukset ovat liian korkeita pientalleille. Ja isommatkin kuten Turun Hippos etsivät menetelmää valmistaa hevosen lannasta pellettejä polttolaitoskäyttöön. ­ Uskoakseni suurin syy hevosenlannan vieroksuntaan on sen 19 kautta leviävät hukkakauran siemenet, arvelee Jaakko Suominen. Ongelman voisi ratkaista joku "hevosvoiman" valmistaja, jonka prosessissa hevosen suolistosta selvinneet hukkakauran siemenet menettäisivät itävyytensä. Jatkuu seuraavalla sivulla Eläinlannoilla vaihteleva menekki Eläinlantoja ei kannata kovin kauaksi rahdata, joten lähimarkkinointi on huolella järjestettävä. Esimerkiksi Turun seudulla luomuviljelijöillä on oma yhteistoimintapiirinsä, missä karjankasvattajat vaihtavat lantaansa tuottajien viljelykierroista saataviin rehuihin kuten tuoreapilaan ja hernettä ja härkäpapua sisältäviin seosviljoihin. Viljelijäin vä- Laura Suvannon luomuselleri kasvoi viime vuonna terveen vihreänä syksyyn asti, kun sille annettiin taimena merileväruiskutuksia ja kasvukaudella lisälannoitusta täsmälevityksenä riveihin. Kuva Mia Suvanto.
• 20 Kaupalliset luomulannoitteet Eviran rekisteristä löytyy luomulannoitteiden valmistajia ja maahantuojia kymmeniä, mutta lukumääräisesti suurin osa niistä markkinoi oman tilan karjanlantaa pääasiassa lähialueille. Laajin valikoima orgaanisia luomulannoitteita ja kasvualustoja tarjoava on Novarbo Oy. Nimi ei ole kovin tuttu suurelle yleisölle, mutta kyseessä on Biolanista eriytetty yhtiö, joka valmistaa tuotteita ammattikäyttäjille Biolan-nimen jäädessä kotipuutarhatuotteisiin. 2/2012 | Taustalla on siis Biolanin kymmeniä vuosia tehdyn tuotekehittelyn tuloksia. Novarbolla on kaksi aiemmin kehitettyä lannoitelinjaa eli nestemäiset Ainot, jotka soveltuvat kasvihuoneisiin, taimikasvatukseen ja avomaalle kausilannoit- | www.puutarha-sanomat.net teiksi, ja rakeiset Arvot, joita voi käyttää avomaalla ja kasvualustojen peruslannoitukseen. Kotimaisista lannoksista kehitettyjen luomulannoitteiden lisäksi Novarbolla on oma merileväpohjainen liuos, missä on ravinteiden ohella kasvua edistäviä ja kasvien stressin sietoa parantavia yhdisteitä. Viime vuonna Honkajoki Oy:n luujauheen markkinointi siirtyi Novarbolle. ­ Luomuviljelyn laajeneminen lisäsi ammattiviljelyyn soveltuvien lannoitteiden kysyntää, joten niiden yhtiöittäminen omaan yritykseensä oli aiheellista, kommentoi Novarbon teknillinen johtaja Anssi Jalava. ­ Luujauheesta kehitetty Viljo-lannos tukee sekä meidän että luujauhetta tuottavan Honkajoki Oy:n toimintaa. Toinen tunnettu luomulannoitteiden valmistaja on Neko, jolla on kaksi luomulannoitetta. Neko Luonnonlannoite on valmistettu elintarviketeollisuuden jätteestä. Ravinteista merkittävimmät ovat typpi ja kalsium eli sitä voisi antaa yhdessä kalia ja fosforia sisältävien mineraalien kanssa tai käyttää hoitolannoitteena kasvukaudella. Luonnonlannoitteessa on myös kasvua parantavia ominaisuuksia, esimerkiksi se edistää juurten toimintaa parantavien mykoritsasienten kasvua. Toisena luomutuotteena Neko markkinoi Neko Merileväuutetta. Kansainvälisellä Yaralla on luomuviljelyyn hyväksyttyjä, Siilinjärven kaivoksesta saatuja, pitkävaikutteisia maanparannusaineita. Mineraaleista biotiitti sisältää kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia ja apatiitti fosforia ja kalsiumia. Lisäksi Yara markkinoi biotiitin ja apatiitin mekaanista seosta ja hienoksi jauhettua magnesiumpitoista kalkkia. ­ Maanparannusaineiden lisäksi nk. ravinnesarjan tuotteet sopivat nyt luonnonmukaiseen viljelyyn, koska poistimme niistä typen, kertoo Yaran markkinoinnista vastaava Jari Pentinmäki. Sarjassa on booriravinne, kupariravinne, sinkkiravinne, mangaaniravinne sekä hivenravinneseos. ­ Siilinjärven mineraaleista suurin osa menee kuitenkin tavanomaisille viljelmille, täydentää Jari Pentinmäki. Kemiallisesti muokkaamattomia kalkitusaineet kuten maanviljelyskalkki ja dolomiittikalkki ovat myös sallittuja luomuviljelyssä. Niistä kattavimman valikoiman saa Nordkalkilta. Muista voi mainita Erkki Saaren yrityksen Minna Aaltonen Piikkiöstä lastaa mielellään pienen hevostallinsa turvelantaa ilmaiseksi kotipuutarha-asiakkaan peräkärryyn, sillä muut vaihtoehdot maksavat enemmän. Puheenvuoro Petri Leinosella Luomu 50 -visiosta todellisuuteen Alan osaajalta Ammattiviljelijälle! Lannoitteet ja kasvualustat luonnonmukaiseen tuotantoon Uutuuksia viherrakentamiseen: Novarbo Viherkatto - helppo, kevyt ja kestävä. Novarbo Perennamulta, -Istutusmulta, -Nurmikkomulta. Nykyisellä tuotantorakenteella 50 % luomutuotantoa puutarhasektorilla jää toteutumatta. Tämä oli ­ vähintäänkin rivien välistä ­ luettavissa tutkijoiden tulevaisuuden luomu-visioista. Avomaalla Luomusuomi kaatuu tällä hetkellä tilarakenteeseen. Pitkälle erikoistuneilla tiloilla viljelykierrot ovat nykyisellään niin intensiivisiä, että tarpeellisia välivuosia maan kasvukunnon parantamiseen ja kasvinsuojelutarpeen vähentämiseen ei jää. Kasvihuoneessa suomalainen biologinen torjunta on tarpeeksi kehittynyttä. Luomuhyväksyttyjen lannoitteiden kalliimpi hinta täytyy pystyä laskuttamaan markkinoilta. Kasvihuonetuotannossa yhteiseurooppalaisten luomu-sääntöjen "keskustelun alla" oleminen luo vielä epävarmuutta puitteisiin. Keskiarvo sumentaa mahdollisuuden Viljelijän näkövinkkelistä tilanteen näennäinen lohduttomuus paljastaa kuitenkin selvän positiivisen mahdollisuuden: laittamalla perusasiat kuntoon voi päästä etujoukoissa hyödyntämään luomumarkkinoiden mahdollisuuksia. Vilkaisu Saksaan kertoo kahdenlaisten luomupuutarhatilojen pärjäävän. Perinteiset pientilat panostavat monipuolisuuteen, lähiruokabuumiin ja suoramyyntiin. Kun voidaan myydä paikallisuutta ja laatua suoraan kuluttajalle, Part of niin parin hehtaarin vihannesalalla perhe pärjää mainiosti. Toisaalta markettien "bulkkiluomulla" voi selvitä, kun tuotantotekniikka on viimeisen päälle hiottu. Tämä edellyttääkin sitten "tavanomaisia" pinta-aloja per tila, jotta huipputekniikka saadaan kuoletettua. Jotta viljelymaan peruskunto eli riittävän väljä viljelykierto saadaan aikaiseksi, on luomupuutarhatuotannon hankkiuduttava yhteistyöhön muiden luomu(karja)tilojen kanssa. Näin saadaan vihervuosilla maan rakenne ja ravinteisuus kuntoon sekä kasvinsuojeluongelmat kohtuutasolle. Esimerkkejäkin Suomesta jo löytyy, vaikkapa luomu-Pirkkaporkkanan tuotannosta (www.lietlahti.fi). Luomukasvinsuojelussa tuskin koskaan päästään kemiallisen torjunnan kustannustasoon, jolloin myös kuluttajien on ostokäyttäytymisellään tultava mukaan. Silloin myös tuotteen laadun, erityisesti maun, on oltava hinnan arvoinen. Uskon kuitenkin, että kuluttaja on valmis maksamaan tuotteesta, jolla on kasvot ja joka ei pelkästään näytä, vaan myös maistuu hyvältä. Petri Leinonen Elomestari Oy ja Kukkolankosken luomu Lue arkistosta lisää kirjoittajasta www.puutarha-sanomat.net/arkisto -- > P-S nro 6/2005 "Luomuyritys muutti Tornionjoelle" Tilaukset ja tiedustelut: Novarbo Oy I PL 12 I 27511 Eura puh: (02) 5491 680 I faksi (02) 5491 660 sales@novarbo.fi I www.novarbo.fi
• www.puutarha-sanomat.net | Erksaar Oy:n, joka tuo Virosta fossiiliperäistä kalkkia, jossa on muita enemmän hivenaineita. Kasvihuoneissa luomutuotantoa harjoittavista pienet yritykset yleensä valmistavat itse kasvualustat, suuremmat suosivat Novarbon valmistamia kasvualustoja ja nestemäisiä luomulannoitteita. Suomen suurin luomuvihannesten tuottaja Ikaalisten Luomu tuo kotimaisten alustojen ja lannoitteiden täydennykseksi ulkomailta löytämäänsä nestemäistä kasvipohjaista lannoitetta. ­ Olemme tehneet paljon kehittelytyötä hakien kokemuksia mm. Ruotsista ja Belgiasta ja kehitimme oman lannoitusmenetelmän, minkä tuloksena pystyimme mm. alentamaan salaattien nitraattitason murto-osaan vallitsevasta tasosta, kuvailee Ikaalisten Luomun toimitusjohtaja Ari Kulmanen. ­ Analyysituloksia voi käydä katsomassa yrityksemme nettisivuilta. Ari Kulmanen ei halua julkistaa tarkempia faktoja Ikaalisten luomun kehittämistä lannoitustavoista, mutta korostaa, että ne on selvitetty yksityiskohtaisesti luomuvalvojille ja ovat siten viranomaisten hyväksymiä ja kontrolloimia. | 2/2012 21 GOLTIX: punajuurikas, istukassipuli, mansikka, minttu LENTAGRAN WP: sipuli, purjo, valkosipuli, maissi, keräkaali, kukkakaali, ruusukaali, parsakaali FENIX: peruna, herne, porkkana, palsternakka, istukassipuli, tilli, persilja, kumina, korianteri, auringonkukka farmit.net Berner, kasvinsuojeluneuvonta puh. 020 791 4040. Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. PARASTA AMMATTILAISELLE LAATUTAIMET & HUIPPUSIEMENET NICKERSONIN KAALIT Keräkaali Vivaldi Nopeasti kasvava syyskaali joka valmistuu n. viikon nopeammin kuin Castello. Kerän muoto ja koostumus muistuttavat Castelloa, paino 1-2 kg. KORKEALAATUISET Combinationsvihannesten taimet Valmiit taimet ovat varteenotettava vaihtoehto mm. kaalien, salaattien, purjojen ja muiden esikasvatusta vaativien kasvien viljelyyn. Toimitamme taimet erikokoisissa styrox-kennoissa sekä puristepaakkutaimena erikseen sovituilla viikoilla joko suoraan tilalle tai voit noutaa ne varastoltamme Vantaalta. Laajassa valikoimassa ovat kaikkien jalostajien saatavilla olevat lajikkeet. PORKKANAT Exelso F1 Nopeasti kehittyvä lajike ensimmäisiin nostoihin pesuporkkanaksi. Keskivahva naatti joka on vahvasti kiinni juuressa, joten konekorjuun voi aloittaa varhain. Juuren pituus 16-18 cm. Erittäin tasakokoinen ja -laatuinen lajike. Keräkaali McCartney Pitkään varastointiin soveltuva lajike, kasvuaika n. 120 vrk. Viljelyvarma lajike joka soveltuu viljelyyn lähes kaikilla maalajeilla. Tiheämmällä istutuksella soveltuu myös pienikokoisen kaalin tuotantoon. Keräkoko 1- 2,5 kg. Nanda F1 Keskivarhainen porkkana, joka soveltuu varhaistuotannosta varastointiin. Tasakokoiset, sylinterimäiset ja erittäin sileät juuret. Juuren pituus n. 18 cm. Naatisto on keskipitkä ja vahva. Pesuominaisuuksiltaan erinomainen, ei taipumusta katkeiluun tai halkeiluun. Voidaan varastoida helmikuulle. Keräkaali Sting Soprano F1 Pitkään varastointiin soveltuva lajike, jonka kasvuaika on n. 120-130 vrk. Kasvutavaltaan lajike on pystykasvuinen, kerän laatu on hyvä. Kerän lehdet ovat muista varastokaaleista poiketen vihreitä myös sisältä jolloin saadaan värikkäämpää ja maukkaampaa kaalisalaattia. Lajike on viljelyvarma ja kestää hyvin kesän vaihtelevia sääoloja ja soveltuu viljeltäväksi lähes kaikilla maalajeilla. Varastointiin soveltuva suurisatoinen lajike. Kasvuaika hieman lyhyempi kuin Maestrolla. Sylinterimäinen 17- 21 cm pitkä ja sileä juuri. Hyvä sisäinen ja ulkoinen väritys. Vac 48 Kukkakaali Sapporo Kasvuaika n. 80vrk. Uusi kiinteäkeräinen lajike keskikesän ja syksyn tuotantoon. Muodostaa kookkaat suojalehdet joten kukinto säilyy puhtaan valkoisena. Tasaisesti kasvava lajike joka pitää hyvin kasvurytminsä kesän hellejaksoillakin ja siksi soveltuu kertakorjuuseen. Uusi verrattain nopeasti kasvava lajike lähinnä kuorintaan. Muodostaa tasaisesti kapenevan kartiomaisen juuren, joka harvempaan kylvettäessä kasvaa suureksi halkeamatta. Syvän oranssi sisäinen ja ulkoinen väri, joka vahvistuu keitettäessä. Kestää mekaanista käsittelyä katkeilematta. Korkea resistenssi Alternarialehtilaikkua vastaan. Maestro F1 Kukkakaali Seoul Seoul on monikäyttöinen lajike jota voidaan viljellä kevään ensimmäisistä istutuksista pitkälle syksyyn. Kasvuajaltaan Seoul on n. 85 vuorokautinen. Istutustiheydestä riippuen lajikkeen kukinnon koko on 1-2 kg joten se soveltuu harvaan istutettuna myös teollisuuden tarpeisiin. Kukinto on erittäin tiivis. Viljelyvarma kesän vaihtelevissa sääolosuhteissa. Valtalajike Suomessa pitkäaikaiseen varastointiin. Vahvanaattinen, suurisatoinen ja sileäjuurinen lajike, jota voidaan viljellä lähes kaikilla maalajeilla. Yksi kestävimmistä lajikkeista lehtilaikkutautia vastaan. Suositellaan syksyn viimeisiin nostoihin ja luomuviljelyyn korkean taudinkestonsa vuoksi. Siroco Myöhäinen pitkään varastointiin soveltuva lajike, joka on n. viikon myöhäisempi kuin Maestro. Juuri hieman kartiomainen ja sileä. Juuren sisäinen ja ulkoinen värittyminen on voimakas, joten Siroco soveltuu hyvin myös viipaletuotantoon. Vahva naatisto, joka kestää hyvin pakkasvioituksia. Kestävä lehtilaikkutautia vastaan. Valikoimissamme on myös monia Suomen olosuhteisiin soveltuvia erikoissalaatteja, mm. rooman-, tammenlehti-, batavia- ja jääsalaatteja. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, puh. 030 650 50, www.sgnieminen.fi Jussi Peltonen puh. 030 6505 202
• 22 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Familjeägt packeri i Vasa Vasa Grönsaker har växt rejält som företag sedan grundandet. Mycket har även förändrats inom branschen under snart 50 års tid. Vid packeriet tror man starkt på att växthusnäringen även i framtiden kommer att finnas kvar i Österbotten eftersom det behövs goda och färska grönsaker ute i butikerna alltid. [TRÄDGÅRDSBLADET: VASA] Text och bilder Camilla Heikkilä V asa Grönsaker grundades år 1963 av Gunnar Rönnlund. Under en lång tid köpte företaget små mängder grönsaker direkt av odlarna och sålde till butikerna i Vasa. I början av 1970-talet tog Bengt Rönnlund över företaget efter sin far. ­ Bengt är min svärfar och det var under hans tid vid Vasa Grönsaker som det blev till ett packeri med större volym. Det var även då som det byggdes mycket växthus och volymerna ökade kraftigt, berättar Peter Backström. En del av den nuvarande hallen i Sunnanvik i Vasa blev fär- digbyggd år 1979 och två utvidgningar har skett sedan dess. År 2001 gick Bengt i pension och man hade generationsväxling. Idag äger hans tre barn företaget. ­ De arbetar dock inte vid packeriet utan har alla andra yrken förklarar Backström som fungerar som VD för packeriet. Roligt med nyheter Vasa Grönsakers omsättning har ökat ganska kraftigt sedan år 2000. Orsaken till detta är strukturomvandlingen som sker i Finland. Vintertid packas det förutom tomat och gurka även kål, rödkål och kinakål i SunPeter Backström jobbar som VD för packeriet. Grönsakerna säljs till partihandlarna runtom i landet. Toimitusjohtaja Peter Backström kertoo yrityksen myyvän vihanneksia tukkuihin kaikkialle Suomeen. Biologisk kontroll är det rätta valet! NYHET ! Effektivt med förebyggande biologisk bekämpning Limonica, Amblydromalus limonicus, ett nytt och effektivt rovkvalster för akut bekämpning mot trips och vita flygare i gurka och prydnadsväxter. Nytt och effektivt Minipol N vinterhumblebo! Med Minipol har odlarna redan fått utmärkta resultat. Mirical-rovkvalster på tomat mot vita flygare. Entofood-föda hjälper Mirical att snabbare etablera populationen. Swirski- och Thripex-rovkvalster till gurka och prydnadsväxter mot vita flygare och trips. nanvik. Sommartid är sortimentet mycket bredare. Då har man även specialtomater, paprika, zucchini, broccoli, sallad samt lite jordgubbar. ­ Roligast är då man hittar en ny produkt som konsumenterna gillar. Förra sommaren hade vi spetsig paprika som nyhet och kommer att ha den även inkommande sommar. Den är sötare i smak och längre än en vanlig paprika, vilket gör att man kan skiva den som en gurka, fortsätter Backström. De flesta odlare håller sig dock helst till de traditionellare grönsakerna än prövar på något nytt eftersom man inte får arealstöd för odling av alla grönsaker i Finland. Vasa Grönsaker har idag närmare 70 kontraktsodlare. ­ Odlarna kommer från alla ställen mellan Närpes och Oravais. Vi har till och med ett par odlare ute i skärgården, berättar Backström. Backström själv har arbetat vid packeriet sedan år 1993. ­ Att packeriet började ha verksamhet året om är nog största förändringen som hänt sedan min start. Tidigare hade vi ju endast lite kålhandel på vintrarna. Distributionssidan fungerar Han tror att växthusnäringen nog kommer att finnas kvar även i framtiden trots att man idag NYHET ! Vanda (09) 852 061 · Närpes 042 446 2600 www.schetelig.com Vasa Grönsaker är beläget i Sunnanvik. Den första halldelen färdigställdes i slutet av 1970-talet. Vaasan Vihanneksen pakkaamo on sijainnut Vaasan Suvilahdessa 1970-luvun lopulta alkaen.
• www.puutarha-sanomat.net | upplever motgångar med bl.a. höga elpriser. I hela landet råder det för tillfället en överproduktion av både tomat och gurka. Då blir det svårare med avsättning och alla grönsaker hinner inte färska fram till kunderna. Tomatpriserna är trots allt samma som ifjol. Gurkornas pris är helt klart lägre och åtgången sämre. Backström kan bara gissa vad detta kan bero på eftersom mängderna är typ samma som tidigare. Vasa Grönsaker har idag åtta fast anställda arbetare. | 2/2012 ­ Sommartid är vi ungefär 24 stycken som jobbar här. Även vintertid tar vi in extra personal eftersom vi då har ganska mycket gurka, vilken ju alla vet tar längre tid att packa än tomat. Största delen av grönsakerna åker till södra Finland eftersom alla centrallager finns i Helsingfors. Wiklunds transport från Närpes har hand om upphämtningen av grönsakerna från odlarna. Partihandlarna har sedan sina egna samarbetspartners som hämtar grönsakerna från Vasa. Distributionssidan har Backström inget negativt att säga om. ­ Grönsakerna kommer nog alltid snabbt fram till butikerna såvida vi har en balans mellan utbud och efterfrågan. Detta är 23 ju viktigt eftersom det är smaken och färskheten som vi vinner med inom konkurrensen mot de utländska. Enligt Backström skulle det vara idealsituation om det fanns en liten brist på utbudet. ­ Då skulle det bara finnas ett önskemål; att få mer grönsaker till butikerna. På sommaren kan vi exportera men vintertid är det helt omöjligt med våra energikostnader och transportkostnaderna som kommer till. Suomeksi Vaasan Vihannes on perheyhtiö Vaasan Vihannes Oy on liki 50-vuotias perheyhtiö, jonka perusti Gunnar Rönnlund vuonna 1963. Hänen poikansa Bengt Rönnlund laajensi toiminnan suurtukkukauppaan. Bengt on nykyisen toimitusjohtajan Peter Backströmin appi. Yrityksen omistavat Bengtin kolme lasta, mutta he eivät työskentele yrityksessä. Nykyinen pakkaamo rakennettiin Vaasan Suvilahteen vuonna 1979 ja sitä on laajennettu kaksi kertaa. Vuonna 2001 yrityksessä toteutui sukupolvenvaihdos, kun vuodesta 1993 yrityksessä työskennellyt Peter Backström ryhtyi toimitusjohtajaksi ja Bengt Rönnlund jäi eläkkeelle. Toiminta on vilkastunut 2000-luvulla paljon, kun valotomaatit ja -kurkut ovat yleistyneet. Talvisin pakkaamolla pakataan myös valkokaalia, punakaalia sekä kiinankaalia. Kesäisin valikoimista löytyvät myös erikoistomaatit, paprika, kesäkurpitsa, parsakaalia ja salaatit sekä hieman mansikoita. ­ Hauskinta on kun löytää uusi tuote, josta kuluttajat innostuvat. Viime kesänä meillä oli uutuutena pitkämallinen paprika, joka on maultaan makeampi kuin perinteinen paprika ja jota pystyy leikkaamaan kuten kurkkua, Peter Backström kertoo. Useimmat viljelijät kuitenkin pysyttelevät mieluiten perinteisissä kasviksissa, koska kaikkiin kasveihin ei saa viljelytukea. Vaasan Vihanneksella on liki 70 sopimusviljelijää. Backström uskoo kasvihuonealan tulevaisuuteen, vaikkakin tällä hetkellä on monta vastoinkäymistä kuten korkeat sähkön hinnat. ­ Tällä hetkellä koko maassa viljellään liikaa tomaattia ja kurkkua. Tomaatin hinta on kuitenkin pysynyt samana kuin viime vuonna. Kurkun hinta sen sijaan on selvästi aiempaa vuotta matalampi ja menekki huonompi, sanoo Peter. ­ Ihannetilanne syntyisi, jos markkinoilla olisi edes pienen pieni vaje vihanneksista Vaasan Vihanneksella on kahdeksan vakituista työntekijää, mutta kesäisin henkilöstö kasvaa 24 työntekijään. Myös talvivihannesten aikaan palkataan lisäapua, kun kurkun pakkaaminen vaatii työntekijöitä. Ekologiska mål svåra att uppnå D e ekologiska mål som delegationen för varumärket Finland fastställde i sin slutrapport är svåra att uppnå, uppger Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi (MTT). Delegationen ansåg att minst hälften av Finlands lantbruksproduktion bör vara ekologisk 2030. Enligt MTT borde den ekologiska odlingen öka med 10 procent per år för att målet ska uppnås. På senare år har ökningen ändå bara varit hälften så stor. En effektiv ekoproduktion skulle också kräva bättre samverkan mellan växtodling och husdjursproduktion. Trots att det ekologiska jordbruket fått ett stadigt fäste i Finland är produktionsytan endast 180 000 hektar eller 8 procent av hela den odlade arealen. Ekoprodukternas marknadsandel är däremot endast en procent, vilket tyder på att produktionskedjan inte fungerar utan problem. ­ En årlig tioprocentig ökning av ekologiskt odlat skulle betyda att takten vore dubbelt snabbare än vad den varit under senare år, säger forskare Kauko Koikkalainen. ­ Målet är en utmaning, men alls ingen utopi. Åtminstone inte inom Forskare Kauko Koikkalainen anser att 20 procent av odlingsarealen skulle vara ekologisk år 2030. alla sektorer av jordbruksproduktionen. Växtodlingen och husdjursproduktionen borde integreras i högre grad än vad de gör nu för att man ska kunna dra full nytta av eko-odlingens hela potential. De ekologiska trädgårdarna skulle också behöva ett lyft, eftersom arealen för närvarande är mindre än 1000 hektar, vilket är 6 procent av den totala trädgårdsproduktionen. Proportionellt sett står bär- och fruktodlingarna för den största ekoproduktionen. Av dem är 12 procent ekologiska. ­ Under senare år har den ekologiska trädgårdsodlingen minskat med närmare 5 procent per år. Orsakerna till nedgången har berott på problem med odlingsteknik, växtskydd, marknadsföring och logistik samt att det inte finns någon ekonomisk morot för odlarna, säger Koikkalainen. ­ De här problemen kunde man lösa om det bara fanns resurser för forskning, utbildning och rådgivning så att man kunde minska den enskilda odlarens risker i arbetet med utvecklingen av ekologisk trädgårdsodling, säger Koikkalainen. Enligt forskare Jukka Tauriainen som följt upp lönsamheten vid ekogårdarna är lönsamheten för ekologisk produktion bättre än för konventionell, vilket beror på bättre priser och ett något högre stöd.
• 24 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Liviassa on elävää opetusta Puutarha-alan koulutusta harkitseva hämmästelee, missä on tuttu Tuorla ja mikähän on vuoden vanha Livia. Yhä enemmän hän menee ymmälle, kun saa tietää, että Liviaa ylläpitää Peimarin koulutuskuntayhtymä. Kuntakarttaa myllerretään, mutta missä peijakkaassa Peimari on? [PUUTARHA-SANOMAT: KAARINA] V anhan ykköstien varrella Kaarinassa on tuttu Tuorla. Siellä on annettu opetusta maanviljelykseen jo vuodesta 1885. Yksivuotinen puutarhurikoulu alkoi Tuorlassa vuonna 1977, jolloin maatilalle rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet. Vuonna 1993 Tuorlaan liitettiin Paimion metsäopetus ja nimeksi tuli Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos. Vuoden 2011 alusta oppilaitoksen toiminta muuttui, kun perustettiin Peimarin koulutuskuntayhtymä, johon Kaarina, Paimio ja Parainen yhdistivät ammatillisen koulutuksensa. Koulutuskuntayhtymään siirtyivät Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti sekä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos. Oppilaitosryhmittymä sai uuden yhteisen nimen, Ammattiopisto Livian. ­ Liviassa opiskelee tuhatkunta oppilasta, joista Maaseutuopisto Kaarinassa eli tuttavallisemmin Tuorlassa on 400 opiskelijaa, kertoo puutarhatuotantotiimin opettaja Ville Korpelainen. Aikuisopiskelijoita yhä enemmän Puutarhaopetus on vahvistunut ja laajentunut Tuorlassa. Nyt on puutarhaopiskelijoita 190, joista tuotantotiimissä 66. Heistä on nuoria 47 ja aikuisia 12 sekä oppisopimuskoulutuksessa 5. Vihertiimissä opiskelee 65 ja kukkatiimissä 58 opiskelijaa. ­ Aikuisopiskelijoiden määrä Kati Mäkeläinen, Kira Ryhti ja Jaakko Kuusvuori pohdiskelevat Kiran yritysideata lakan ja karpalon viljelystä. Peuraniemen taimistolta on saatu niiden taimia kokeiluun. Lepaa HORTONOMI (AMK) Maisemasuunnittelu ja puutarhatalous HAE 5.3.-3.4. www.amkhaku.fi LISÄTIEDOT: www.hamk.fi/koulutus riitta.ahokas@hamk.fi, puh. (03)646 5245 kasvaa, sanoo yrittäjyyden lehtori Jaakko Kuusvuori havainneensa. Puutarhatalouden perustutkinto eli puutarhuriksi opiskeleminen vie kolme vuotta. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Lukio tai aikaisemmin suoritettu ammatillinen perustutkinto lyhentää opiskeluaikaa. Aikuisopiskelijoille koulutus annetaan monimuoto-opetuksena ja se valmentaa näyttötutkintoon. Ohjattua opetusta on yli 60 %, joka muodostuu 4­5 päivän mittaisista lähiopetusjaksoista. ­ Uuden opetussuunnitelman mukaan työssä oppimista on 20 opintoviikkoa ja yrittäjyyttä 10 opintoviikkoa eli 400 tuntia. Tutkintoon sisältyy myös ammattiosaamisen näytöt, kertoo Kuusvuori. lanne voi olla ammattiosaamisen näyttöä. Opiskelijat halusivat toteuttaa oppimisen yrittäjämäisesti, toteaa Jaakko Kuusvuori. Torimyynnin tulot joudutaan kuitenkin tulottamaan koulutuskuntayhtymälle, mutta Ville Korpelainen kuitenkin katsoo, että hyvästä työstä pitäisi voida jotenkin palkita. Jaakko Kuusvuoren mukaan opiskelijat tutustuvat paljon työelämään vieraillen etenkin pie- nissä yrityksissä, sillä yrityskäynnit opettavat paljon. Yhteistyö yritysten kanssa tärkeää Tuorlassa on lisätty yhteistyötä yritysten kanssa. Holman tila aloittaa purjon viljelyn teollisuudelle ja taimet kasvatetaan koulun kasvihuoneissa. Holma on vuokrannut koulun peltoja purjon viljelyyn. Tuotamme kasvihuoneissa ryhmäkasveja sopimusviljelynä Lepolan PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO Puutarhuri, viherala ja puutarhatuotanto HAE 27.2.­16.3. www.amkhaku.fi LISÄTIEDOT: www.hami.fi helena.salomaa@hamk.fi, puh (03) 646 5202. AMMATTITUTKINNOT Golfkentänhoitaja, Golfkenttämestari Maaseutumatkailu ja Viinintuotanto LISÄTIEDOT: www.hami.fi soile.viljakka@hamk.fi, puh. (03) 646 5292 TÄYDENNYSKOULUTUS mm. puutarhamyyjien koulutus sekä työnjohto- ja tilauskoulukset LISÄTIEDOT: www.hamk.fi/taydennyskoulutus siri.pekuri@hamk.fi, GSM 040 843 1282 Sisäinen yrittäjyys herätetään Kuusvuori iloitsee uuden opetussuunnitelman antamista mahdollisuuksista, kun opetukseen on saatu lisää käytännönläheisyyttä. ­ Opiskelijat laativat yrittäjyysopintojen osana liiketoimintasuunnitelman. Yritysideat ovat ennakkoluulottomia. Välillä ollaan "jalat ilmassa", mutta välillä tulee timantteja liikeideoita esille. Meillä on valoisuutta ja positiivisen tekemisen meininkiä. ­ Pointti ei ole se, tuleeko opiskelijasta yrittäjä, vaan sisäisen yrittäjyyden löytäminen, tähdentää Kuusvuori. Tuorlassa on vihanneskasvien näytemaa, jossa on laaja valikoima lajeja. ­ Opiskelijoiden ideasta lähti se, että viljellään vihannekset ja kaupataan ne torilla. Myyntiti- Ville Korpelainen on puutarhatuotantotiimin vetäjä. Hän on suorittanut puutarha-agronomin tutkinnon ja ollut aiemmin tutkijana MTT:llä. Tuorlassa on oma biokaasulaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä koululle. Polttoaineena käytetään mm. navetan ja sikalan lietelantaa, merenlahdesta puhdistettua järviruokoa ja juurikastehtaan biojätettä.
• www.puutarha-sanomat.net | Puutarhalle ja Turun kaupungille sekä seurakunnille. Joulukukkia tuotettiin sairaaloihin. ­ Tärkeää on, että koululla on yhteistyötahoja, jolloin päästään tutustumaan reaalimaailmaan, kokee Kuusvuori, joka itsekin on maatalousyrittäjä. Tuorlassa on 126 hehtaaria peltoa. Hedelmätarha on 2,7 hehtaaria ja mustikkaa on 0,7 hehtaaria. Kasvihuoneala on 3500 neliötä. Tuorlan kampuksen laaja ja historiallinen puistoalue tarjoaa hyvät mahdollisuudet viheralan opiskelulle. Kukka- ja puutarhakaupan opiskelijoille Tuorlan floristiikkatalo tarjoaa modernin ja toimivan oppimisympäristön. Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopisto-opintoihin. | 2/2012 2 Virpi Grahn on kasvihuoneista vastaava puutarhuri. Hänellä on talvetuksessa 40 vuotta vanhoja runkoverenpisaroita, kun kaupungilla ja seurakunnilla ei ole enää omia kasvihuoneita. Opiskelijoita motivoi mielekäs työ Puutarha-ala ei voi kehuskella korkeilla palkoilla, mutta työympäristö on monen unelma, kun paukkupakkasilla saa olla valoisissa ja lämpimissä kasvihuoneissa. Kiinnostus omaan Kati Mäkeläinen työskenteli aiemmin teollisuudessa ja hän tuli Tuorlaan aikuisopiskelijana. ­ UPM sulki vaneritehtaan Lappeenrannassa. Kun irtisanomisilmoitus tuli, päätin, että jatkossa ihan jotain muuta, kun olin tehnyt tehdastyötä koko pienen ikäni. Haluan viettää loppuelämän alalla, jossa viihdyn. Toinen päätös oli, etten katso palkkaa, kertoo Kati syistä, jotka johdattivat hänet puutarhurin opintoihin. Kati sanoo oppineensa Tuorlassa paljon uutta, mistä hän ei ollut voinut tietää. Opiskelusuunnaksi vahvistui puutarhatuotanto, kun hän pääsi kasvihuoneisiin. ­ Päässä vilisee yritysideoita, ja yksi niistä on luomumansikan viljely. Luomumansikka ei jää käsiin pyörimään kuten kesäkukat voisivat jäädä. Kati etsiskelee mansikan viljelyyn soveltuvaa vuokramaata Varsinais-Suomesta, jotta hän voi toteuttaa yritysideansa. Kira Ryhti on opiskellut pari vuotta yliopistossa kemiaa ja geologiaa, mutta opintojen teoreettisuus johti hänet puutarhuriopintoihin. ­ Kemian opiskelijana oli myös vaikea saada kesätöitä. Päätin tehdä välissä 2-vuotisen puutarhurin tutkinnon. Tämä on mielekästä työtä, vaikkei palkka kunnolla saakaan. ­ Valitsin puutarhatuotannon suunnan, kun haluan tietää mitä syön. Olen yrittäjyydestä innostunut, mutta ensimmäiseksi voin viljellä itselle, suunnittelee Kira. Kiran liikeideana on lakan ja karpalon viljely. Kati ja Kira kertovat, että opiskeluryhmät ovat erilaisia. ­ Pienessä luokassa ryhmädynamiikka toimii. Siellä saa heräämään hiljaisimmatkin oppilaat. Haav eil puuta etko r amm hurin atista Kohe ? nna kielita samalla itoasi! Axxell, Överby - Trädgårdsmästare är framtidens yrke! Bli trädgårdsmästare om du tycker om att jobba utomhus med växter, odling och anläggning! Hos oss kan du specialisera dig på produktion eller grönsektorn. Vi ordnar även kortare kurser och fortbildning med inriktning trädgård. Bekanta dig med vårt utbud på www.axxell.fi/overby Överby i Esbo, tfn 0290 01 7669 Puutarha-alan koulutuksiin hakuun on aika herätä K aikkien alojen koulutustarjonta on koottu osoitteeseen www. koulutusnetti.fi. Sieltä löytyy tietoa niin peruskoulusta tai lukiosta valmistuville kuin aikuiskoulutukseen haluaville opiskelijoille. Ammatilliseen perustutkintoon haetaan perusopetuksen päättötodistuksella. Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneille varatuille aloituspaikoille haetaan lukion päättötodistuksella. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on osoitteessa www.haenyt.fi Kevään haku on 27.2.­16.3. ja täydennyshaku 6.7.­13.7. Syksyn haku on 26.9.­5.10. Ammattikorkeakoulujen yhteishaku on osoitteessa www.amkhaku. fi. Kevään hakuaika on 5.3.­3.4.ja AMK-hortonomiopiskelijat Jenni Lampinen ja Valtteri Rajamäki ovat siemenkylvöjä tekemässä Lepaalla keväällä 2007. Lue arkistosta www.puutarha-sanonomat.net -- >Arkisto P-S nro 4/2007 "Lepaa tarjoaa monipuolista oppimista" syksyn hakuaika 17.9.­2.10. Yliopistotasoista puutarha-alan koulutusta tarjotaan Helsingin yliopistossa Viikissä ja maisema- arkkitehtuurin koulutusta Aaltoyliopistossa. Haku on osoitteessa www.yliopistohaku.fi ja kevään yhteishaku on 5.3.­3.4.
• 26 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Satakunnassa valmistaudutaan IPM-tuotantoon Satakuntalaisilla teollisuuden sopimusviljelmillä on lohkokorttitietoja kerätty 10 vuoden ajalta Uuden ohjelmakauden alkaessa 2014 EU ohjaa jäsenmaitaan kohti torjunta-aineiden kestävää käyttöä. Unioni on asettanut päämääräkseen sellaisen kestävän maatalouden, jossa integroidulla kasvinsuojelulla (IPM) on keskeinen rooli. Yhteinen tavoite kaikilla tuotantomuodoilla on sekä ympäristö- että terveysriskien minimointi. [PUUTARHA-SANOMAT: SÄKYLÄ] Teksti ja kuvat Marja Aaltonen dään kaikki sopimusviljelykasvit koulutuksellisesti läpi. S uomalaisia vihannesviljelijöitä koulutettiin 1990-luvulla laajasti ns. integroituun viljelyyn (IP) ja noudattamaan tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeita. Nämä viljelykäytännöt olivat pitkälti samoja, jotka sisältyivät ympäristötukiehtojen mukaiseen viljelyyn. Euroopan Unionin jokainen jäsenmaa on sitoutunut suureen tavoitteeseen torjunta-aineiden käytön vähentämisestä. Puitedirektiivi ja jokaisen jäsenmaan piakkoin valmistuvat kansalliset toimintaohjelmat (National Action Plan eli NAP) antavat suuntaviivat noudatettaville viljelykäytännöille kaikissa jäsenvaltiossa. Direktiivi on uutta eurooppalaista "pehmeää lainsäädäntöä", joka sallii myös kansallisten ominaispiirteiden huomioimisen. Jokaisen EU maan kansallisissa direktiiviin perustuvissa NAP-toimintaohjelmissa kuluttajat huomioidaan entistä paremmin ja yleiselle ympäristön tilan seurannalle laaditaan arviointinormeja. Kansalliset toimintaohjelmat käsittelevät mm. seuraavia asioita, jotka ovat yh- teisiä kaikissa kaikissa NAP-toimintasuunnitelmissa: · Työntekijöiden ja käyttäjien suojelu · Jakeluportaan kouluttaminen · Toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi, keskeisiä mm. aumat ja sivuvirrat · Kasvinsuojeluaineiden käsittely- ja varastointiohjeistukset uusitaan · Levityskalusto ja sen tarkastaminen, tiheämmin tehtävät tarkastukset v. 2020 jälkeen · Luonnonmukaista torjuntaa suositaan · IPM-periaatteet kaikille tuotantomuodoille Vihannesten NAP-IPMasioihin pureudutaan laajasti Satakunnassa "Varjellen viljelty"-koulutus- ja tutkimushankkeessa, jonka perustana ovat IP-vihannesviljelyn 1990-luvun lähtökohdat. Hankkeella pyritään keräämään myös tietoa käytännöistä, joilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa ympäristön torjuntaainekuorman vähentämiseen. Käytännössä Satakunnassa käy- IP:n sisältö on ristiriitainen Käytäntö on osoittanut, että kuluttajat mieltävät heikosti eri tuotantomuotojen ja tuotteiden välisiä eroja. Niiden tunnistaminen ei ole tuottajatasollakaan yksiselitteistä. Luomutuotanto on ehkä helpoiten ymmärrettävissä, mutta mitä ovat IP- ja IPM-viljely? Ristiriitaisuudet integroidun torjunnan sisällön suhteen liittyvät lähinnä siihen, mitä tuotannontekijöitä integroidaan ja mille tasolle asettuu raja suhteessa tavanomaiseen viljelyyn. Toisin sanoen, mitä eri elementtejä kasvinsuojeluohjelman tulee vähintään sisältää, jotta se olisi integroitua tuotantoa. FAO:n määritelmä IPM:sta sisältää ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Määritelmä tuo myös selvästi esiin sen, että torjunta painottuu ei-kemiallisiin menetelmiin. Viljelykäytäntöjä tarkistetaan Vaihtoehtoisia menetelmiä etsitään sekä lannoitteiden täsmäkäyttöön, nestelannoitukseen rakeisten lannoitteiden sijalle sekä kastelun optimointiin. Torjunta-ainemääriä pystytään eniten vähentämään vähentämällä rikkakasviaineiden käyttöä. Tuholaisaineet tulevat toisella sijalla, mutta kasvitautiruiskutuksia meillä Suomessa tarvitaan yleensä vähemmän kuin Euroopassa. Riskiluokitusten laadinta te- hoaineille on työn alla ja se on sangen vaikea tehtävä. Huomiota kiinnitetään aineiden häviämiseen maaperässä ja niiden kulkeutumiseen pohjavesiin. Erityistä riskiä syntyy aineiden käytöstä myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä, jolloin huuhtoutumisriski on suurin. Niin hyvä tarkoitus kuin torjunta-aineiden käytön tarkentamisella Euroopassa onkaan, niin direktiivi ei kiellä esimerkiksi torjunta-aineiden lentolevitystä, jos siihen on perusteltu syy. Lohkotietokannat käytössä MTT:n tutkijoiden käytössä on Apetit Oy:n lohkokorttitietoja useimmilta sopimuskasveilta noin 10 vuoden ajalta. Näitä tietoja analysoimalla pystytään etsimään niitä ongelmakohtia, joihin etsitään uusia ratkaisuja. Toisaalta löydetään myös toimivia käytäntöjä, joiden avulla tuotannossa onnistutaan myös kevennetyllä kemiallisella torjunnalla. Arvokasta tietokantaa käytetään hyväksi uusien IPM-ohjeiden laadinnassa ja kenttäkokeiden suunnittelussa. Nykytekniikalla voidaan käyttää useita MTT: n yhteiskäyttöisiä rekistereitä ja saada EU- peruslohkojen koko rekisteritausta käyttöön tuloksia analysoitaessa. Porkkanan korjuuta naatista nostavalla koneella Satakunnassa.
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 2 Marjanviljelyn koetila aloittaa Suonenjoelle: Mansikkaa, rypäleitä, meloneita ja vadelmia Mansikan ja vadelman lisäksi Suonenjoella voi tulevaisuudessa kasvaa viinirypäleitä ja meloneja ­ ainakin kasvutunnelissa. Ensi kesänä toimintansa aloittavalla marjanviljelyn koetilalla on tarkoitus kokeilla uusia kasveja ja jo viljelyssä olevista kasveista uusia lajikkeita. [PUUTARHA-SANOMAT: SUONENJOKI ] Teksti Soili Riepula Kuvat Helena Kauppinen M ansikkapitäjänä tutuksi tulleella Suonenjoella käynnistyy tulevana kesänä marjanviljelyn koetoimintaan erikoistunut tila. Hankkeen toteuttajana on Marjaosaamiskeskus. Paikka on Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusaseman alueella. Koetilahanketta vetävä Helena Kauppinen kertoo, että alueella on hyvä infrastruktuuri tätä varten. ­ Siellä on peltoa, sinne tulee vesi ja siellä on koneita ja laboratorio lähellä. Hankinnat tilan keväällä tapahtuvaa rakentamista varten on pääosin tehty. Käytännön toimintaa tilalla pyörittää kenttämestari, jolla on apunaan harjoittelijoita. kan pöytäviljelyä. Espanjalaisessa kasvutunnelissa viljelyssä on mansikkaa sekä kokeillaan melonin tunneliviljelyä vuoroviljelynä mansikan kanssa. Ajatus melonin tunneliviljelystä on peräisin Ruotsista. Kasvutunneliviljelyn lisäksi koetilalla harjoitetaan avomaaviljelyä. Ohjelmassa on muun muassa mansikan lajikekokeita sekä syyshoitokoe. Vertailussa on polkan eri kantoja. Kasvutunnelissa ja avomaalla Tilalle tulee kolme kasvutunnelia, joista yhdessä koekasvatetaan vadelmia ja viiniköynnöksiä. Osa lajikkeista istutetaan myös avomaalle. Oppia viiniköynnösten viljelyyn saadaan muun muassa alan suomalaiselta asiantuntijalta Ari Markkulalta, joka kurssittaa viljelijöitä viikolla kahdeksan. Tavoitteena on tuottaa pohjoissavolaisilla tiloilla viinirypäleitä lähivuosina tuoremyyntiin. Yhteen tunneliin tulee mansi- Hankkeen kautta alkuun Koetilaa käynnistellään kolmivuotisen hankkeen puitteissa. Tavoitteena on luoda pysyvää marjanviljelyn koetoimintaa marjanviljelyn vahvalle alueelle Pohjois-Savoon. Hankkeen myötä tavoitteena on tuottaa tietoa uusien lajikkeiden ja viljelytekniikoiden soveltuvuudesta Pohjois-Savossa sekä toimia muidenkin marjahankkeiden havaintotilana. Koetilainvestoinnista vastaa Suonenjoen kaupunki. PohjoisSavon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta tulee kolmivuotiseen hankkeeseen vajaat puoli miljoonaa euroa. Lajikekokeita on tehty tiloilla 1990-luvulta lähtien. Mutta Kauppisen mukaan tilakokeet ovat kalliita ja epätarkkoja. ­ Koelajikkeet aiheuttavat Suonenjoella toimintansa ensi kesänä aloittavalla marjanviljelyn koetilalla paneudutaan perusteellisesti marjanviljelyn saloihin. Mallia on haettu ulkomailta saakka. Tässä maistellaan tunnelissa kasvatettuja mansikoita Espanjassa. marjatiloille tauti- ja tuholaisriskin. Kuitenkin lajikekokeita tarvitaan, sillä viljelyssä olevat lajikkeet taantuvat ja marjoihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat esimerkiksi kauppakestävyyden osalta. ­ Kaikki nämä tekijät puolsivat ajatusta erityisen koetilan perustamisesta. Tilalla tehdään viljelyteknisiä kokeita, mutta se on myös koulutus- ja havaintotila. Hankkeen aikana on päätettävä siitä, missä muodossa koetila jatkaa sen jälkeen: yhdistysmuotoisena, osakeyhtiönä vai jossakin muussa muodossa, pohtii Kauppinen. Koetilan osalta on tarkoitus tehdä yhteistyötä niin alan kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden kanssa. Koetilalla toiminta on tarkkaa. Mittauksessa apuna on metrinmitta.
• 28 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Brasilia ­ rikastuva mahtimaa, jossa vihannesten viljely kehittyy Euroopan talous on kangerrellut viime vuosien aikana. Samanaikaisesti Brasilian kuten muidenkin kehittyvien BRIC-maiden (Brasilia, Russia, India, China) talous on jatkanut reipasta kasvuaan. Talous on harpannut eteenpäin jopa kaksinumeroisilla luvuilla, mistä syystä Brasilia on kirimässä maailman viidenneksi suurimmaksi talousmaaksi Ranskan ohi. Puutarhatalous hyötyy selvästi Brasilian talouskasvusta. Erityisesti kasvihuoneviljely, luomutuotanto ja puolivalmiiden tuotteiden kysyntä kasvaa maan talouden kehittyessä. [PUUTARHA-SANOMAT: BRASILIA] L iha on ollut aina edullista Brasiliassa ­ maailman suurimmassa naudan, sian ja broilerien tuotantomaassa. Monet köyhät perheet ovat valinneet proteiinija energiapitoisen lihan vihannesten sijaan. Kun perheen varakkuus lisääntyy, kasvavat myös vihannesten ostot. Tämän ovat huomanneet erityisesti hedelmiin ja vihanneksiin erikoistuneet supermarket-ketjut, joita on kaikissa suurissa kaupungeissa. Hortifruti-ketju on näistä ehkä kuuluisin ja toimii mm. Rio de Janeiron alueella. Kaupan valikoimissa on myös lihaa ja maitotaloustuotteita, mutta modernin myymälän päätuotteet ovat kasvikset, jotka valtaavat myyntialasta reilusti yli puolet. Niitä myydään pakattuina, puolivalmisteina ja sellaisinaan irtotuotteina. Vihannestiskit täytetään uusilla tuoreilla lehtivihanneksilla useaan kertaan päivässä, jotta tuoreus houkuttelisi asiakkaita. Pilkotut kasvikset ja helppoa ruoanlaittoa Myymälän omassa vihannesjalostamossa puolestaan pestään, pilkotaan ja pakataan "heviä" myytäviksi valmistuotteina. Brasilialainen kotiäiti tai -isä ei mielellään osta enää työläitä kasviksia kokonaisina, vaan valitsee valmistuotteita, joista näyttävät salaatit ja ruoat syntyvät silmänkäänteessä. Elämäntyyliin kuluu muutenkin elämästä nauttiminen ja tästä syystä kotitaloustyöt kiinnostavat sitä vähemmän, mitä enemmän perheellä on varallisuutta. Tästä syystä valmiiksi pilkottujen ja pakattujen kasvisten myynti on yleistynyt selvästi enemmän Suomeen verrattuna. Irto- ja valmistuotteiden lisäksi samat tuotteet löytyvät vielä alustalle pakattuina ja muovitettuina. Kiireinen ostaja saa näin napattua sopivan määrän kasviksia nopeasti mukaansa. Vihanneksiin erikoistuvassa myymälässä on helppo havaita, että siellä ei käydä päivittäin, sillä monen ostajan ostoskärryt olivat kukkuroillaan hyvin säilyviä pakattuja tuotteita, jolloin samalla kauppareissulla ostetaan usean päivän tarvetta vastaava määrä. Samaan aikaan kun varakkaat panostavat luomuun ja puo- Salaatintuotantoa luomupellolla Etelä Brasilian Curitibassa. Taustalla Paranan osavaltion kansallispuu, Araucaria. livalmiisiin tuotteisiin, joiden hinnat ovat Suomen hintatasoa, köyhimpien kansalaisten vihanneshankinnat rajoittuvat tärkkelyspitoisiin juureksiin: jamssiin, maniokkiin, maissiin ja perunaan sekä monenlaisiin papuihin ja kurpitsoihin. Näitä tuotteita löytyy toreilta, joista moni on auki tiettyinä viikonpäivinä omalla asuinalueella. Siellä hintataso on hevi-marketteja kohtuullisempi. Monet kauden hedelmät ovat edullisia tässä trooppisessa maassa ja tästä syystä hedelmät ovat suosittuja kaikentyyppisissä perheissä esimerkiksi aamiaisena tai jälkiruokina. Brasilia onkin maailman tärkein hedelmätiivisteiden ja soseiden viejä. Sen sijaan vihanneksia ei riitä vientiin tässä 200 miljoonan asukkaan maassa. Viljely siirtyy kasvihuoneisiin Laadukkaiden vihannesten kysyntä kasvaa koko ajan. Vaikka maan viljelyolot avomaalla ovat kadehdittavan hyvät, on moni viljelijä siirtänyt tuotantoaan viime vuosina kasvihuoneisiin. Jopa eteläisimmillä, subtrooppisilla, alueilla voidaan viljellä lähes kakkia puutarhatuotteita Viljelijät hyötyvät luomutuotannosta, jonka hinnat ovat hyviä ja kysyntä kasvaa koko ajan. Ruukkusalaattia brasilialaisittain. Samaan ruukkuun on laitettu neljää eri salaattityyppiä miniversioina ja koristeeksi krassinkukka. Hieno tuliainen? Tukkutorit ovat vilkkaita kauppapaikkoja. Tässä kantaja kuormansa kimpussa Sao Paulon Tukkutorilla, joka on maailman kolmanneksi suurin.
• www.puutarha-sanomat.net | vuoden ympäri avomaalla. Samalta palstalta voidaan tuottaa useita satoja vuodessa. Monilla muilla parhailla viljelyalueilla maailmassa podetaan jatkuvaa vedenpuutetta, mutta Brasilian viljelyalueita ei vaivaa kuivuus. Etelän kuivimmilla mailla on vuodessa yleensä vain yksi kuivahko kuukausi. Lämpötilat laskevat harvoin lähelle nollaa ja aurinko paistaa vuoden ympäri riittävällä kasvuvoimalla. Viljelyä siirretään kuitenkin kasvihuoneisiin laadun vuoksi. Kosteassa ja lämpimässä ilmastossa lisääntyvät monet kasvitaudit ja tuholaiset, joiden torjuntaan tarvitaan paljon kemiallisia torjunta-aineita. Esimerkiksi kasvihuonetomaatin viljelyssä selvitään hyvin vähäisillä kasvinsuojeluainemäärillä verrattuna avomaan olosuhteisiin. Kasvihuoneessa viljelyolosuhteita voidaan optimoida ja tuholaisten leviämistä estää verkoin ja karanteenieteisin. Lisäksi salaatit, yrtit ja monet muut vihannekset kasvavat kasvihuoneissa ulkoisesti paremman näköisiksi, koska vahva aurinko, sadekuurot ja ajoittaiset ukkosmyrskyt rakeineen eivät pääse vioittamaan lopputuotteita. Luomuviljelmällä viljellään hyvin laajaa vihannessortimenttiä, minkä avulla viljelykierto voidaan varmistaa päätuotteiden salaatin ja parsakaalin osalta. Monimuotoista viljelyä edistää se, että työn kustannukset ovat varsin kohtuullisia Brasiliassa. Keskimäärin puutarhatyöntekijä ansaitsee siellä noin 500 euroa kuussa, mikä on selvästi enemmän kuin vajaan 300 euron minimipalkka. Monimuotoisella viljelmällä myös riskit vähenevät, jolloin esimerkiksi tuholaiset eivät pääse vioittamaan laajoja alueita. | 2/2012 Myymälässä luomutuote on moninkertaisesti pakattuna, joten brassin näkökulmasta luomussa ei ole kyse ympäristönsuojelusta vaan siitä, että ostetaan turvallisempaa ja ehkä myös elitistisempää tuotetta tavanomaisen sijasta. Teksti ja kuvat Timo Taulavuori Hän toimi matkanjohtajana HL-vihannes Oy:n Brasilian kaukomatkalla. 29 Myydään tai vuokrataan 5000 m² ruukkukasviviljelmä Turun kaupungin alueelta Tiedustelut 0400-827 447 Luomu kannattaa Luomutuotteiden hintataso on Brasilissa jopa korkeampi kuin Suomessa. Curitiban kaupungin lähellä sijaitsee Paranan osavaltion suurin luomuviljelmä. Viljelijä on tyytyväinen kannattavuuteen, jota lisää se, että rahaa ei kulu lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Näiden hinnat ovat liian korkeita viljelijän mielestä. Maan kasvukunto varmistetaan kompostilla, jonka pohjana on kanankakkaa ja sillä, että maa on aina viljelyssä tai viherkesannolla. Myös pientareiden ja jopa rivivälienkin annetaan kasvaa joko houkutuskasveja tai rikkaruohoja, jotta paljasta, korroosiolle altista, maata olisi mahdollisimman vähän. Moni työvaihe kannattaa tehdä vielä käsin, sillä työvoima on hyvin edullista Brasilian maaseudulla. Tässä kylvetään salaattia oasis-tyyppiseen kasvualustaan. Valmiiksi käsitellyt ja pakatut kasvikset ovat varakkaiden brasilialaisten mieleen. Niiden valikoima on erittäin hyvä vihanneksiin erikoistuneissa supermarketeissa. KONKURSSIPESÄ MYY LAUKAASSA SIJAITSEVAN SUUREN PUUTARHAN useita blokki- ja muovikalvokasvihuoneita, pakkaamo, kylmiöt, yhdyshalli, 1-1,85 MW hake-, raskasöljy ja nestekaasulämpölaitokset kontteina, öljysäiliö, polttoainekontti tankopurkaimin, FGM hihnakuljetusjärjestelmät ja ruukutusasema, pakkauslinjastot, Aguahort vedenkäsittelyläitteistot, siirtopöydät, Itumix lannoitteensekoittimia ja säätölaitteistoja, Trane vedenjäähdytin, Perkins/Stamford varageneraattori, loissähkölaitteistoja, Robobac pakkauslaitteisto, sähkötrukki, traktori ym. ym. Mahdollisuus tehdä tarjouksia koko puutarhasta tai osista, lämpökeskuksista, koneista, kalustosta, blokeista, muovihuoneista tms. pois siirrettäväksi tai toimintaa paikalla jatkaen pienempänä kokonaisuutena, kesäkukkaviljelynä tms. Tarkemmat tiedot, omaisuusluettelot ja kuvia sähköpostitse. Yhteydenotot: vesa.hirvonen@kuhi.fi tai +358 400 645 727 Brasilia on koko maailman luonnon aarreaitta Brasilia on maailman vihrein maa, sillä sen runsaat sademetsät ja valtava pinta-ala (8,5 milj. neliökilometriä eli 25 kertaa Suomea suurempi) päiväntasaajalla tarkoittavat käytännössä sitä, että maan alueella tuotetaan 20 prosenttia maailman hapesta. Samanaikaisesti sademetsät sitovat eniten maailmassa ilmastonmuutoksen kannalta haitallista hiilidioksidia. Kasvuolosuhteet trooppisissa ja osin subtrooppisissa kasvuoloissa ovat erinomaiset, sillä lämpöä, kosteutta ja auringonvaloa on kasvien kannalta riittävästi. Brasilian biodiversiteetti eli eliöstön laajuus on myös maailman suurin. Trooppinen kasvu ja yhteyttäminen luovat ekosysteemin, jossa on valtava määrä erilaisia eläinlajeja kasvien lisäksi. Brasilia joutuu tasapainottelemaan maa- ja metsätaloutensa kanssa, sillä hyvät kasvuolosuhteet houkuttelevat lisäämään yhä enemmän viljely- ja laidunmaan osuutta, mikä käytännössä tarkoittaa sademetsien hakkaamista. Rannikkosademetsistä 90 prosenttia on jo hävitetty maatalouden ja kaupunkilaisten käyttöön. Sisämaan sademetsistä on tuhoutunut 15 prosenttia, sillä kasvukunto ei säily viljelymaana yhtä hyvin kuin luonnontilassa. Hakatut sademetsät eivät ole yksin Brasilian asia, sillä niiden merkitys koko maapallon ilmastolle on suurempi kuin minkään muun maan metsien. Näiden tuhoutumisen estämiseksi maanomistajilla on mahdollisuus saada tukea alkuperäisen luonnon säilyttämiseen. Sen sijaan esimerkiksi puutarhaelinkeinot eivät saa minkäänlaisia tukea. Maa- ja puutarhatalouden osuus bruttokansatuotteesta on viidennes ja suurempi kuin koko teollisuustuotanto
• 30 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Tunnelituotantoa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa Pohjoismainen marja- ja hedelmäväki kokoontui 6.-7.2. Naantalin kylpylään kuuntelemaan alan kuulumisia. Paikalla oli noin 180 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Yhtenä tärkeänä teemana oli marjojen tunnelituotanto, joka on merkittävästi kasvattanut suosiotaan Pohjoismaissa. [PUUTARHA-SANOMAT: NAANTALI] Teksti Anu Koivisto T anskan mansikantuotannon viimeaikaisia kehitysnäkymiä esitteli viljelyneuvoja Ole H. Scharff GartneriRådgivningenistä. Hänen mukaansa Tanskassa viljeltiin 20 vuotta sitten mansikkaa 1500­2000 hehtaarilla, josta teollisuusmansikan osuus oli merkittävä. ­ Teollisuus kuitenkin lopetti tanskalaisen mansikan käytön 1990-luvulla ja siirtyi ensin puolalaiseen ja sen jälkeen turkkilaiseen ja kiinalaiseen marjaan. Tanskassa mansikkaa viljellään noin tuhannen hehtaarin alalla, josta viisi prosenttia eli noin 60 hehtaaria on luonnonmukaisesti tuotettua. Vielä viisi vuotta sitten tunneli tai kasvihuonemansikkaa viljeltiin vain 1­2 hehtaarilla. Nykyisin tunneli- ja kasvihuonemansikan ala on 25 hehtaaria ja sen oletetaan kasvavan edelleen. let teollisuusmarjan tuotantoa. Norjassa on kaksi pääasiallista tapaa viljellä vadelmaa tunnelissa. Toinen tapa on, että tunnelissa on kaksi paririviä, käytössä on V-tuenta ja riviväli on 3,5­4 metriä. Vaihtoehtoinen tapa on, että tunneliin laitetaan kolme riviä, käytetään pystytuentana ja 2,5 metrin rivivälillä. Molemmissa istutusmenetelmissä päästään suurin piirtein samaan taimimäärään. Tunneleiden leveys on 6­8 metriä. Norjalaisten tunnelien vahvuutena Ola piti erinomaista tuulen kestävyyttä, sillä he ovat kehittäneet tunnelityyppiä jopa Färsaarten olosuhteisiin; 40­50 metriä sekunnissa puhaltaviin tuuliin. Espanjan mansikkatuotanto on kokonaisuudessaan siirtynyt tunneleiden alle. Mallitiloille rakennettiin 3 000 m² tunneleita, joiden investointikustannus oli mansikalla 116 000 euroa ja vadelmalla 132 000 euroa. Vadelman suurempi investointikustannus aiheutuu korkeammasta tunnelityypistä. Ruotsissa tunneli-investointiin voi saada 30 % investointitukea toisin kuin Suomessa, jossa tunneli-investoinnit eivät kuulu tuettaviin kohteisiin. Investointituen jälkeen siis 3 000 m² tunnelin kustannukseksi tuli runsaat 81 000 ja vadelmalla reilut 92 000 . Winterin laskelmassa viljelykierroksi vadelmalla on laitettu 5 satovuotta ja mansikalla 2,5 satovuotta A+ taimia käyttäen. Laskelmissa käytettiin varovaisia viljelijöiltä saatuja satoarvioita. Tällöin esimerkiksi luomuvadelman satona tunnelituotannossa käytettiin 6000 kg/ha, vaikka tunneliviljelyn kokeissa 'Glen Amplella' oli saavutettu jopa 20 000 kg/ha sato. Norjassa puolet tuorevadelmasta on tunneleissa Ola Hopperstad Arctic Tunnel -yrityksestä kertoi tunnelien suuresta suosiosta Norjassa. Hänen mukaansa nykyisin jo puolet tuorevadelmantuotannosta viljellään tunneleissa. Norjan vadelman tuotannosta, 2 milj. kilosta, noin puolet on tuoretuotantoa ja puo- Ruotsissa investointitukea tunneleille Ruotsalainen Christina Winter Jordbruksverketistä esitteli mansikan ja vadelman tuotantokustannusvertailua tunnelissa sekä luomussa että tavanomaisessa (IP-tuotannossa) tuotannossa. Kustannusvertailu perustui kuvitteellisiin tiloihin, joiden avulla tuotantokustannukset määritettiin. Kuvitteellisten tilojen tiedot perustuivat tutkimustietoihin sekä havaintoihin todellisilta tiloilta. Luomu- ja IP-marjojen tuotantokustannukset avomaalla ja tunnelissa VADELMA Sato Tuotantokustannus200grasialle Tunnelinosuustuotantokustannuksesta MANSIKKA Sato Tuotantokustannus500grasialle Tunnelinosuustuotantokustannuksesta IPavomaa 6000kg/ha 1,81 12000kg/ha 1,49 Luomu avomaa 5000kg/ha 2,35 8000kg/ha 1,75 IPtunnelissa 12000kg/ha 1,77 0,14 15000kg/ha 2,06 0,28 Luomu tunnelissa 6000kg/ha 2,79 0,31 10000kg/ha 2,49 0,40 E nsimmäinen mansikkakasvi tuotiin Suonenjoelle yli 100 vuotta sitten ja pian huomattiinkin, että alueen luonto kasvatti niistä erityisen makeita ja herkullisia. Näin alueelle syntyi suomen tunnetuin mansikkakeskittymä. Viljelijät perustivat Suonenjoelle vuonna 1982 marjayrityksen nimeltä Pakkasmarja Oy, jotta marjoille olisi turvallinen tie kauppojen pakastealtaisiin, lähelle kotimaisten marjojen ystäviä. Meillä pakkasmarjalla korjataan marjasato talteen myös tulevana kesänä, yhdessä osaavien sopimusviljelijöidemme kanssa. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme, ota meihin yhteyttä. www.pakkasmarja.fi Pakkasmarja Oy . Lintikonkatu 20 . 77600 Suonenjoki . Puh. 020 7099 582 tai 020 7099586 . terhi.janatuinen@pakkasmarja.fi tai matti.molkanen@pakkasmarja.fi
• www.puutarha-sanomat.net | IP-tuotannossa tunnelin osuus tuotantokustannuksesta on pienempi kuin luomutuotannossa. Ja vastaavasti vadelmalla tunnelin osuus kustannuksista on pienempi kuin mansikalla. Kummankin kasvin osalla hyvän taloudellisen tuloksen edellytyksenä on onnistunut sato. Tunnelista aiheutuvat kustannukset ovat yhtä suuret, oli sato sitten suuri tai pieni. niiden merkitys kokonaiskustannuksesta on pieni. Ruotsissa luomumarjojen hintoja ei tilastoida, joten sen vuoksi laskelmassa käytettiin havaintoihin perustuvia esimerkkihintoja. Näiden hintojen perusteella tunnelituotanto on kannattavaa sekä tavanomaisessa IP-tuotannossa että luomutuotannossa. Menestyksekkään luomutunnelituotannon avaintekijöiksi Christina Winter listasi: 1) Oikea aikaiset viljelytoimenpiteet. Eli on tärkeää organisoida työt siten, että kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Monesti tunnelituotannossa Tuotantokustannus/kg* 5,00 4,10 14,00 8,90 | 2/2012 kasvien kasvunopeus yllättää, ja viljelytoimenpiteet saattavat helposti viivästyä. 2) Jotta kasvinsuojeluongelmilta vältyttäisiin, pitää aktiivisesti ennakoiden käyttää luomussa sallittuja kasvinsuojeluvalmisteita ja muita torjuntakeinoja. 3) Tunnelien tuuletuksesta on huolehdittava. Christina Winterin esille nostamia tunnelituotannon etuja olivat satokauden piteneminen sekä mansikalla että vadelmalla, saadun sadon laadun paraneminen kummallakin marjalla ja vadelmalla myös sadon määrän kasvaminen. Viljelijähintahinta,/kg* 6,80­9,10 4,50­6,80 14,10­18,20 4,50-9,10 31 Tunnelituotanto kannattaa Ruotsissa Luomutuotannossa kasvinsuojelukustannukset ovat suuremmat kuin tavanomaisessa, vaikkakin Tuotantokasvi Luomumansikka 500grasia IPmansikka 500grasia Luomuvadelma 200grasia IPvadelma 200grasia *ALV0% Briteissä kauppaketjut edellyttivät jo vuonna 2006, että niiden myymät marjat tulee kasvattaa tunneleissa. Ville Matalan kirjoittamassa artikkelissa (P-S nro 3/2006) kerrottiin, että kuvassa olevat tunnelit ovat 8 metriä leveitä, ja niihin mahtuu viisi paririviä mansikkaa tai kolme riviä vadelmaa. Hoitotyöt tunneleissa tehtiin traktorilla. LAATIKKOPALVELU Suonenjoki Puh. 0400-670 868 veikko.raivio@marjalaatikko.fi www.marjalaatikko.fi MARJA-SUOMEN Lue arkistosta -- Arkisto (lehden hinta 5 ) > www.puutarha-sanomat.net Puutarha-Sanomat nro 8/2011 Vielä on marjakesää jäljellä; Ismo Ruutiaisen tunneliviljely Kiteellä Puutarha-Sanomat nro 4/2010 Espanjan mansikkatuotanto siirtyi muovin alle Puutarha-Sanomat nro 10/200 Norjan marjatutkimus ratkoo tunneliviljelyn ongelmia Puutarha-Sanomat nro 3/2006 Skotlannin kokemukset käyttöön tunneliviljelyssä Kysy tarjous myös muista tarvikkeista: · laatikot · rasiat · vaa'at Espanjalaiset Polkan taimet ja jatkuvasatoiset mansikantaimet nyt tilattavissa vuoden 2012 istutuksiin. verkkokauppa Myhrenin tilalla Oslon länsipuolella arveltiin jo vuonna 2007, että mansikan tuotannossa siirrytään ruukkuviljelyyn, kun silloin tunneleissa mansikkaa viljeltiin maapohjalla. Kuva Arja Raatikainen. MARJATILAN TAIMET JA TARVIKKEET Kevään 2012 istutuksiin! MANSIKAN TAIMET Honeoye, Darselect, Solprins, Rumba, Flair, Sonata, Polka, Korona, Senga Sengana, Frida, Florence ja Salsa VADELMAN TAIMET Ottawa,Takalan Herkku, Maurin Makea, Keltainen Vadelma ja Glen Ample MUSTAHERUKKA Ben Tron KEVääN TOIMITUKSIIN: · harsot · marjalaatikot · muovit · rasiat · tuulisuojat · opasteet · vadelman tuentatarvikkeet · mansikkakioskit · tensiometrit istutus-muovinlevitys Taimet tuottavaan konekokonaisuus ja Elite-tunnelit kasvuun TILAUKSET JA NEUVONTA Ismo Ruutiaisen tunneliviljelmällä kypsyi vadelma viime syyskuun puolivälissä. Jarmo Röppänen, SUONENJOKI Puh. 040 505 4035 ja 040 864 3838 · www.taimituotanto.net Marja-Suomen Taimituotanto Oy
• 32 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Ruokaperunaa on varastoissa keskimääräisesti T ammikuussa 2012 ruoka- ja ruokateollisuusperunaa oli maatilojen varastoissa 149 miljoonaa kiloa. Tästä ruokaperunaa oli 124 miljoonaa kiloa. Lokakuun puoliväliin verrattuna ruoka- ja ruokateollisuusperunan määrä yhteensä on vähentynyt 125 miljoonalla kilolla ja ruokaperunan määrä 96 miljoonalla kilolla. Tammikuuhun 2011 verrattuna varastoissa oli 28 miljoonaa kiloa enemmän ruoka- ja ruokateollisuusperunaa. Ruokaperunaa on 16 miljoonaa kiloa enemmän kuin tammikuussa 2011, mikä johtuu pääosin paremmasta sadosta sekä viljelyalan kasvusta. ­ Toisaalta ruokaperunavarastojen tyhjeneminen on ollut prosentuaalisesti edellisvuotta suurempaa. Lokakuun puolivälistä ovat ruokaperunavarastot tyhjentyneet 32 miljoonan kilon kuukausivauhtia, toteaa AnnaKaisa Jaakkonen Tikestä. Pohjanmaa dominoi perunaa Perunavarastoissa olevan ruokaperunan määrä vaihtelee vuosittain melko paljon viljelyalan, satotason ja viennin määrän mukaan. Vienti on viime vuosina suuntautunut erityisesti Venäjälle, joten myös Venäjän ja muun Euroopan sato- ja varastotilanne vaikuttaa Suomen varastojen tyhjenemiseen. Viime kesänä ruokaperunan viljelyala kasvoi tilastoon kuuluvilla tiloilla 410 hehtaarilla edellisvuoteen verrattuna, vaikka ruokateollisuusperuna alan väheneminen pienensi ruoka- ja ruokateollisuusperunan kokonaisalaa 613 hehtaarilla. Lisäksi satotaso oli edellisvuotta parempi. Siksi jo syksyllä perunaa oli varastoissa edellisvuotista enemmän. Perunan viljely ja varastot ovat voimakkaasti keskittyneet Pohjanmaan ELY-keskusten alueille. Tammikuun puolivälissä Suomen ruokaperunoista oli peräti 75 prosenttia eli 93 miljoonaa kiloa oli Pohjanmaan perunatilojen varastoissa. Aki Aunola kertoo perunan viennin sujuvan normaalisti. Vientimaina ovat Venäjän lisäksi Ruotsi, Norja ja Viro. Ruokaperunan varastot maatiloilla 15.1.2012 ELY-keskus Tiloja kpl 37 63 56 85 23 33 25 26 10 9 115 214 108 5 13 .. 822 Ruoka- ja ruokateollisuus peruna-ala ha 244 563 789 959 246 326 201 180 196 26 2 109 4 263 2 969 56 135 .. 13 261 josta ruokaperuna-ala ha 150 471 340 801 232 324 201 128 144 26 1 730 3 349 2 473 44 131 .. 10 543 Varastossa perunaa 1 000 kg 1 690 3 020 2 330 13 930 4 140 3 830 1 440 2 060 2 890 190 26 330 48 720 36 860 600 1 320 .. 149 290 josta ruokaperunaa 1 000 kg 1 690 2 130 2 100 9 880 4 140 3 750 1 440 1 770 2 430 190 23 050 37 530 32 340 350 1 320 .. 124 010 Salon Agrimarketista Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa 1) Yhteensä 1) Ahvenanmaan perunavarastot eivät ole mukana tilastossa Lähde: Tike, Ruokaperunan varastotilasto Meiltä myös liittimet ja suodattimet sekä muut kastelutarvikkeet www.sso-horti.fi Esa Rannikko 044 770 5275 Nora Lindblom 044 770 5460 Wilhelmiina Kallio 044 770 5176 Timo Talvitie 044 770 5451 Vienti vetää normaalisti Perunaa vietiin Tullin tilastojen mukaan loka-marraskuussa 1,5 miljoona kiloa, pääosin Venäjälle. Viennin määrä vastaa neljän edellisen vuoden keskimääräistä 1­2 miljoonaa kiloa. Tästä oli poikkeuksena talvi 2010­2011, jolloin vienti oli poikkeuksellisen suurta. Eviran mukaan ruokaperunaa vietiin EU:n ulkopuolelle 1.7.2011 - 31.1.2012 yhteensä 19 miljoonaa kiloa. Toimitusjohtaja Aki Aunola Perunakauppa Luonnosta Oy:stä kertoo viennin käyvän normaaliin tahtiin. ­ Meiltä lähtee 350­500 tonnia viikossa vientiin. Se on täsmälleen samaa vauhtia kuin kaudella 2009­2010. Viime talvi oli poikkeus, ja se pitäisi unohtaa. Luonnosta vie nyt perunaa Venäjän lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, raportoi Aki Aunola Berliinin Fruit Logistica -messuilta ja toteaa saaneensa juuri siellä tehtyä kahdeksan rekkakuorman vientikaupan. ­ Messuilla kannattaa käydä, sillä siellä tavataan alan toimijoita eri maista. Aunolan mukaan kotimaassa perunaa riittää, mutta todella hyvälaatuista pesuun kelpaavaa perunaa ei tahdo riittävästi löytyä. ­ Hintahaitari on nyt hyvin suuri laadusta riippuen, kommentoi Aunola. Örninkatu 16, 24100 Salo
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 33 Puutarha-Sanomien kansikilpailu ratkesi P uutarha-Sanomien kansikilpailussa parhaaksi kanneksi äänestettiin viime vuoden huhtikuussa ilmestyneen lehden numero 4/2011 kansi. Sen pääkuvassa Angeliika Mäensalo istuttaa luomukurkkua KKK-vihannes Oy:n kasvihuoneessa Honkajoella. Yrityksen luomukurkku valittiin tuolloin vuoden luomutuotteeksi. Kannen pikkukuvana oli neljännen polven kauppias Jesse Lintumäki, joka aloitti K-market Ahjontorin kauppiaana Keravalla. Toisena pikkukuvana oli EJ-tarhojen Esa Järvelä, joka kasvattaa kaksi miljoonaa ruukkukukkaa pääosin sopimustuotantona seurakunnille. Äänestyksessä annettiin 2712 ääntä. Voittajakansi keräsi 466 kannattajaa. Toiseksi jäi niukasti numeron 6/2011 kansi, joka esitti vadelman itsepoimintatilaa. Kuvassa on Riitta Metsola Mäki-Heikkilän tilalta Ruskolta. Pikkukuvassa oleva Satu Hackzell Oulun Stockmannilta toteaa kesän olevan ihanaa aikaa. Toinen pikkukuva on Juuresvakalta varhaisperunan valikoinnista. Kolmanneksi eniten ääniä 3. 2/2011 358 ääntä 2. 6/2011 434 ääntä sai helmikuussa ilmestynyt numero 2/2011, jonka kannessa haukivuorelaiset Arja ja Pekka Vauhkonen muistuttavat, että luomussa ei pidä myöhästyä. Pikkukuvassa Arja Kaartokallio Hämeenlinnan Tiiriön K-citymarketista toteaa, että heviin on helppo rakastua. Toisessa pikkukuvassa on Sami Oksanen Virolan puutarhalta, jossa innovointi on verissä. Kolmannessa kuvassa Bjarne Blomqvist Axxell Ab:n Överbyn yksiköstä kehottaa hakemaan ammattiopintoihin. Kaikkien äänestäneiden kesken suoritetussa arvonnassa kahden hengen Viron kylpyläloma osui Keijo Kosuselle Jäppilästä. Hänen suosikkinsa on toukokuussa ilmestyneen numero 5:n kansi, jossa Tage ja Virpi Karlsson toteavat kotimaisen parsan nousevan. Onnea voittajalle! 1. 4/2011 466 ääntä Kaikki vuodesta 2004 ilmestyneet lehdet ovat luettavissa digitaalisina näköispainoksina osoitteessa www.puutarha-sanomat.net
• 34 2/2012 | | www.puutarha-sanomat.net Katsaus tammikuun energiamarkkinoihin Brent Raakaöljy 130 Brent raakaöljy 125 USD/bbl 130 120 115 125 110 120 115 105 110 100 10595 10090 9585 9080 85 80 Brent Raakaöljy V uoden 2011 lopussa nähty energianhinnan lasku päättyi ainakin toistaiseksi tammikuun puolivälissä. Tammikuun jaksolla 2013 sähkönhinta päätyi 3,3 % nousuun. Myös spot-hinta kääntyi tammikuussa nousuun. Raakaöljyn tynnyrihinta päätyi niin ikään 3,4 % nousuun tammikuun aikana. Sähkönhinnan nousun taustalla oli nopeasti kylmentynyt ja kuivunut sää sekä euroalueella kasvanut sijoittajien luottamus taloutta kohtaan. Kylmä sää heijastuu erityisesti spot-hintaan eli ns. päivänhintaan kun sähkön tarve lämmityksessä kasvaa. Pidemmän aikavälin hintoihin säänkuvalla on rajoitettu vaikutus, mutta kylmä ja kuiva sää heikentää kuitenkin odotuksia tulevasta vesivarastosta. Vuodenaikaan nähden hydrobalanssi on edelleen erinomainen vaikkakin heikentymään päin. Viime aikoina on nähty käyttökatkoja Ruotsin ydinvoimaloissa ja tämä yhdessä kovien pakkasten kanssa voi johtaa korkeisiin spot-hintoihin koska katkokset tuotannossa monesti venyvät, mikäli historia toistaa itseään. 10/2011 10/2011 11/2011 11/2011 12/2011 12/2011 2/2011 2/2011 3/2011 3/2011 4/2011 4/2011 5/2011 5/2011 6/20116/2011 7/20117/2011 8/20118/2011 9/20119/2011 1/20121/2012 2/20122/2012 Sijoittajien luottamuksen palautuminen näkyy sähkömarkkinoilla erityisesti päästöoikeuden hinnan nousuna ja täten nostaa tulevien jaksojen hintoja. Kivihiilen hinta ei ole lähtenyt nousuun, vaikkakin kylmä sää vallitsee laajalti koko Euroopan alueella ja lisää polttoaineen tarvetta. Öljyn hinta on nosteessa positiivisten talousuutisten sekä Iranin kireän tilanteen vetäminä. Katsauksen laatija: Skapat Energian sähkönhankinnan asiantuntija Asko Peltola Viikko spot /MWh SPOT Fin viikkokehitys SPOT Fin viikkokehitys 80 70 8060 7050 6040 5030 4020 3010 20 0 skapat energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden ammattilainen, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina energia-asioissa. AsiAkAspAlvelu skapat energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna, puhelin 020 741 4110, faksi 020 741 4118, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi, www.skapatenergia.fi 7/2011 7/2011 10/2011 10/2011 13/2011 13/2011 16/2011 16/2011 19/2011 19/2011 22/2011 22/2011 25/2011 25/2011 28/2011 28/2011 31/2011 31/2011 34/2011 34/2011 37/2011 37/2011 40/2011 40/2011 43/2011 43/2011 46/2011 46/2011 49/2011 49/2011 52/2011 52/2011 3/21023/2102 6/20126/2012 10 0 Värmecentraler nödvändiga för vinterodlare A lternativa lösningar att få ner uppvärmningskostnaderna är en viktig fråga inom växthusbranschen. Allt fler odlare söker investeringsstöd för att bygga egna värmecentraler. Genom att värma upp växthusen med torv eller flis kan man göra stora inbesparningar eftersom oljepriserna bara stiger hela tiden. Grönksaksodlarna Jan och Johanna Smith i Yttermark, Närpes, byggde en egen värmecentral för fyra år sedan i samband med blockhusbygget. Johanna berättar att de använder torv vintertid och flis sommartid. Flisen fungerar bättre sommartid enligt Smith eftersom torv inte brinner sakta. Flisen köper de av av ett företag i Yttermark och torven via Vapo. ­ Tidigare använde vi oss av lättolja. Vi har inte gjort några exakta uträkningar på hur mycket vi sparar varje år men det blir absolut nog billigare att ha det såhär fastän vi fortfarande har stora skulder kvar på investeringen vi gjorde berättar Johanna. För värmecentral och torvpanna betalade Smith ca 300 000 euro. Smith tror att iallafall största delen av vinterodlarna redan har egna värmecentraler. ­ Med dessa oljepriser tror jag inte någon klarar sig utan egen värmecentral. På sommaren är Inbjudan till seminariet för professionella året-runt-odlare En revolution inom växthus-näringen Kari Jokinen Specialforskare vid MTT i Piikkiö Föreläsare:: Docent/ Tid: Fredagen 24 februari Agenda: Plats: Närpes vuxeninstitut ligger i Yttermark, 8 km norr om Närpes centrum, ca 70 km söder om Vasa kl 13:00 Öppnandet av seminariet Martin Westerberg Ordf. Trädgårdsutskottet kl 13:10 En revolution inom växthus näringen. Var vänlig och Docent Kari Jokinen vid MTT i Piikkiö bekräfta ert deltagande till: kl 13:50 Energin i dagens växthus info@ledenergy.fi Kristin Blomqvist eller SMS Forskningsledare vid Novia 040-8516961 senast onsdagen kl 14:20 Kaffe paus 22.02.2012 kl 14:40 Region- och branschutvecklingen. Utvecklingsdirektör Stefan Råback VASEK kl 15:00 Optimering av fotosyntesen med hjälp av modern teknologi. Kaj Tuominen, LED Energy Ltd. kl 15:40 Diskussion Johanna Smith tror med dessa oljepriser inte någon klarar sig utan egen biovärmecentral. det sedan en annan sak när det inte går åt så mycket olja. Att ha egen värmecentral betyder mera arbete eftersom den hela tiden ska hållas under uppkoll. ­ Arbetet överväger dock priset så pass mycket att man inte kan annat än rekommendera detta åt andra säger Johanna Smith.
• www.puutarha-sanomat.net | | 2/2012 3 Suomalaisia elintarvikkeita Moskovan messuilla S uomella oli oma maaosasto Venäjän suurimmilla ja tärkeimmillä elintarvikealan messuilla Moskovassa 13­17.2.2012. Prodexpo-messujen Suomiosastolla on mukana 9 yritystä. Osalla suomalaisyrityksistä tuotteet ovat jo myynnissä eri puolilla Venäjää, osalla vienti käynnistyy tänä vuonna. Osastolla Suomea edustavat myös 6 elintarvikealan organisaatiota, jotka esittelevät venäläisille uusimpia alan tutkimustuloksia, kertoo kehityspäällikkö Tuula Repo ProAgria Kymenlaaksosta. Suomen elintarvikevienti Venäjälle on pitkään ollut vain muutaman ison yrityksen varassa. Monet venäläiset asiakkaat ovat hakeneet arvostamiaan laadukkaita ja maukkaita suomalaisia elintarvikkeita rajan tältä puolen. Nyt on mahdollista ostaa suomalaisten pk-yritysten tuotteita myös venäläisistä kauppaketjuista ­ Pietarista, Moskovasta ja Uralin suurkaupungeista. Messuilla halutaan kertoa tästä mahdollisuudesta ja haetaan lisävolyymia eri puolilta Venäjän federaatiota, toteaa Tuula Repo. Suomen maaosasto on ProAgria Kymenlaakso ry:n hallinnoima ja rakennuttamatta. ProAgria on onnistuneesti auttanut suomalaisia elintarvikeyrityksiä Venäjän viennin käynnistämisessä ja tukee heidän markkinointiaan messuilla. Suomalaisten elintarvikkeiden jakelusta ja markkinoinnista Venäjällä vastaava venäläinen yritys on Trade House Lend. Sillä on monivuotinen kokemus elintarvikemarkkinoista maassa. Säästä lämmityskuluissa Suomalainen lämpölaitos kotimaiselle polttoaineelle Hake - Turve - Pelletti - Vilja Omakotitalot Maatilat Viljankuivurit Teollisuuskiinteistöt Kaukolämpölaitokset Lämpökontit Helsinki-Pietari -seminaari syksyllä Päätoimittaja Jouko Tikkanen Puutarha-Sanomista kertoo, että ensi marraskuun 8.­10. päivinä lehti järjestää viisumivapaan seminaariristeilyn Helsingistä Pietariin. ­ Aloitamme seminaarin laivassa Helsingin Länsisatamassa. Pietarissa tutustutaan sikäläisiin peruna- ja vihannesalan yrityksiin sekä kauppoihin. Seminaariristeily korvaa aiemmin Kotimaiset Kasvikset ry: n järjestämän perunaseminaarin. Nyt osanottoa laajennetaan myös vihanneksiin. Matkalle ovat tervetulleita kaikki, joilla on mielenkiintoa Venäjän markkinoita kohtaan. ­ Tarkempi ohjelma julkistetaan myöhemmin, mutta jo nyt on hyvä laittaa päivämäärä kalenteriin, kehottaa Tikkanen. Reijo Santala 0400-740067 Juha Valkama 050-5298613 www.biofire.fi Vanhat lehdet hukassa? Äläpä hätäile. Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2004 alkaen löytyvät osoitteessa www.puutarha-sanomat.net -- arkisto (5 euroa/lehti) > BIOLÄMMÖN UUSI MUKAVUUSTASO Täysautomaattiset biolämpöratkaisut koti- ja maatalouksille sekä teolliseen käyttöön! GILLESin laajasta valikoimasin ta löytyvät uusiutuvaa energiaa (hake, pelletti, puru, kuori, murska, turve jne.) hyödyntävät poltinkattilayhdistelmät polttoaineen siirtojärjestelmineen kokoluokissa 12,5 - 2.000 kW (2 MW). BIOLÄMP Ö GILLES - lämpöä biomassasta tehokkaasti, luotettavasti ja testatusti yli 90 %:in hyötysuhteella. Kaikissa kattiloissamme käyttöturvallisuuden takaa 100 %:sti takatulen estävä lokerosyötin. Maahantuoja: Investointitukihaku meneillään! WWW.GILLES.FI
• Rengaskuja 3, 21410 Vanhalinna puh 020 7402 400, fax 020 7402 401 www.helle.fi Kiinnostavimmat lajikkeet ammattilaisille suoraan maahantuojalta! Keräkaali: - Surprise - Tiara UUTUUS - Amazone - Cyclone - Reaction - Lennox - Paradox Kukkakaali: - Oviedo - Stargate - Sevilla - Flamenco - Jerez - Skywalker Täydennystarpeita? Noutovarastostamme viljelytarvikkeet, esim. - kasvinsuojeluaineet - turpeet - varjostusaineet - KARASTOkastelutarvikkeet - viljelyruukut - amppelit. Varastomme on avoinna ma-pe klo 8-16. Soita 020 7402 400 / tarvikemyynti. Porkkana: - Napoli - Namdal - Naval - Nerac - Fontana - Romance Jäävuorisalaatti: - Ensemble - Creation - Expression - Templin - Gondar - Artist Ajankohtaista Haagantie 63 20380 TURKU puh 0207 402407 www.koroistenpuutarha.fi Monikayttöisiä hyöty- ja koristekasveja Kastelu- ja sumutuslaitteet - Stevia, trendikäs uutuutemme koristekasvivalikoimaan - Mentha Grapefruit, raikkaan sitruksinen minttuyrtti. - Mentha Basil, välimerellinen "basilikaminttu". - Thymus pulegioides Tabor, markkinoiden aromaattisin timjami. Valikoimissamme on myös muita asiakkaita kiinnostavia yrttiuutuuksia ja suosittuja käyttöyrttejä. Soittele myyntipuhelimeemme 020 7402 406! Lisätarpeita? Extrataimivalikoimamme päivittyy nettiin www.koroistenpuutarha.fi vko 9 alkaen. Tefen lannoiteannostelijat Työsuojaimet, asusteet, jalkineet, käsineet ym. Rengaskuja 3 21410 VANHALINNA Puh 0207 402450 Fax 0207 402451 www.dgt-volmatic.fi Skogsängsvägen 2 64200 NÄRPES Tel. 0207 402456 Fax. 0207 402457 e-mail: info@dgt-volmatic.fi