• 1 / 2009 s. 3 Eskot loivat uskoa s. 6 Kauppatouhu on yksinkertaista s. 18 Öljyn hinta romahti Tulppaaneita liukuhihnalta s. 16
• 2 PÄÄKIRJOITUS Jouko Tikkanen 1/2009 Uutisia netistä 16.1.2009 Sipulin suosio kertoo kotikokkauksen lisääntyneen Sipulin suosio on kasvanut. Vuoden alusta lokakuun loppuun vuonna 2008 kotitaloudet ostivat tavallista ruokasipulia eli keltasipulia viidenneksen enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2007, osoittavat A.C.Nielsenin luvut. Viikolla 4 (19. - 25.1.) vietetään Sipuliviikkoa. Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen näkee sipulitrendissä viitteen siitä, että kotikokkaus on lisääntymässä. - Juuri nyt ajankohtaista on käyttää sipulia pieninä, raakoina kuutioina blinien lisäkkeenä. Ohuet sipulisiivut sopivat myös appelsiini- tai tomaattiviipaleiden lomaan salaatiksi, Toikkanen vinkkaa. - Sipuli on paitsi oleellinen osa ruuanvalmistusta, myös terveysvaikutteinen, suorastaan lääkkeenomainen kasvis, Toikkanen ylistää. Tutkimusten mukaan sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Säännöllisesti sipuleita ja valkosipulia syövät sairastuvat muita harvemmin erilaisiin syöpäsairauksiin. Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Erityisesti sipuleiden kversetiini on voimakas antioksidantti. Sipuleiden allisiini puolestaan vaikuttaa antibioottisesti. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net www.puutarha-sanomat.net 16.1.2009 10:53 Pekka Puska: kouluhedelmä käyttöön Suomen tulee tehdä päätös Euroopan unionin kouluhedelmäohjelmaan liittymisestä. Myönteistä päätöstä maa- ja metsätalousministeriöltä vaatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Pekka Puska. - Tämä on kova päätös, jolla voidaan edistää kouluruokailun terveellisyyttä. Kun pohditaan ohjelmaan liittymistä, pitää muistaa, että marjat ovat hedelmiä. Tarvitaan rahaa, että niitä voidaan tarjota kouluruokailussa enemmän. Kouluhedelmä on konkreettisesti terveyttä ja ravitsemusta tukeva hanke, ja toivomme tällaisia päätöksiä. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net Rähmällään "Rysälään" Alkaa olla jo kulunut vertaus se, että suomalaiset virkamiehet ovat "paavillisempia kuin paavi itse" He valvovat Brysselissä sorvattujen . asetusten pilkuntarkkaa noudattamista. Kun EU:sta on direktiivi tulossa, kansallinen lainsäädäntökoneisto panee paremmaksi ja tekee tiukemman asetuksen kuin direktiivi konsanaan edellyttäisi. Myös EU:n päätökset ja suositukset otetaan kirjaimellisesti. Suomi haluaa olla EU:n mallioppilas. Se haluaa miellyttää opettajaa. Näin oli Neuvostoliitonkin aikaan vuosina 1944 ­ 1992 ja siitä kehittyi kansainvälinen pilkkanimi, suomettuminen. Nyt on opettaja vaihtunut ja ollaan rähmällään Moskovan sijaan Brysseliin eli "Rysälään" kuten , suomalaiset virkamiehet sitä rohkenevat nurkan takana keskenään nimitellä. Erona kuitenkin on se, että YYA-sopimuksen aikoihin asiat hoidettiin kansallisen edun nimissä mutta nyt ei. Tuorein esimerkki kansallisia etuja polkevasta toiminnasta on kasvisten ja muiden maataloustuotteiden markkinoinnista ja tuotannon kehittämisen avustamisesta syyskuussa annettu asetus ja sen tulkinta. Valtion avustamissa mainoksissa ja tiedottamisessa ei saa olla kansallisia tunnuksia: järvimaisemaa, Jussi-paitaa tai Väinämöisen lakkia ei saa näkyä eikä Sibeliuksen musiikkia kuulua. Kotimaiset Kasvikset ry pudotti jo nettiosoitteestaan kotimaiset-sanan pois. Valmiista julisteista yhdistys on joutunut leikkauttamaan alaosan pois, jotta julisteen allekirjoittajana oleva sirkkalehtilippu ei osuisi byrokraatin silmään. Hölmöläisten hommaa. Puutarha-Sanomat ei saa senttiäkään valtion rahaa. Tämä lehti voi estoitta tuoda kansalliset tunnukset esiin. Voimme kertoa vapaasti sen, että kun jokainen kaupan asiakas käyttää euron enemmän kotimaisiin tuotteisiin kuukaudessa, rakennamme 1000 uutta työpaikkaa vuodessa. Kun Hevi-hoitajat asettavat kotimaiset tuotteet paremmin esille, he tekevät merkittävää työtä niin oman kuin tuttavienkin työpaikan säilymisen eteen. 16.1.2009 10:53 Luomun ostokiinnostus korkealla Luomun ostokiinnostus on korkealla ja asiakkaat ovat halukkaita lisäämään luomutuotteiden kulutusta, mikäli tuotteiden saatavuus on helppoa. Tämä käy ilmi Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n luomuyksikön tilaaman seurantatutkimuksen tuloksista Luomun ostokiinnostus on tutkimuksen mukaan korkeammalla kuin aiemmin: 45 prosenttia vastaajista ilmoitti lisäävänsä luomutuotteiden käyttöä. Vastaava luku vuonna 2007 oli 42 prosenttia ja vuotta aiemmin 40 prosenttia. >>LUE LISÄÄ www.puutarha-sanomat.net Rent inhemsk Finländarna följer EU:s bestämmelser väldigt noggrant. Vid marknadsföring av trädgårdsprodukter får inte den inhemska flaggan mer användas om man i finansieringen använt sig av statens pengar. Om marknadsföringen sköts utan statens pengar får den rent inhemsk -flaggan vaja fritt. Varje trädgårdsföretag som har rätt att använda rent inhemsk-märket kan använda den fritt i den egna marknadsföringen. Det lönar sig att sätta märket på förpackningar och låta måla last- eller paketbilen. När man använder märket måste man dock komma ihåg att produkterna skall vara av så hög kvalitet som märkets regler förutsätter. Genom att föredra inhemskt skapar vi nya arbetsplatser och klarar oss ur lågkonjunkturen. Marjut Ruusumo laittaa K-citymarket Klaukkalan sipuliosastoa esittelykuntoon. PUUTARHA-Sanomat nro 1/2009 SISÄLLYS KOKO MAA Öljyn hinta romahti s. 18 Sähkön pörssihinta on puolittunut s. 18 PUUTARHA-Sanomat on puutarha-alan tuorein media. Lehti ja sen nettilehti ovat puolueettomia ja ilman sidoksia olevia julkaisuja. Tarjoamme puutarha-alasta ja puutarhatuotteiden markkinoinnista uuden, innovatiivisen ja raikkaan näkökulman. Tervetuloa kehitykseen. TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU PUUTARHA-Sanomat Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Sähköpostilla asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Puhelimitse 010 387 0880 Internetistä www.puutarha-sanomat.net TOIMITUS Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@puutarha-sanomat.net 0400 462 443 Toimittajat Juhani Piirainen, Camilla Heikkilä, Saila Routio Taitto Taija-Tuulia Tammelin KÄYNTIOSOITE Vanha Talvitie 10 C 00580 Helsinki (Tukkutori) MEDIATIEDOT www.puutarha-sanomat.net Ilmoitusmyynti Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 Ilmoitusmateriaali aineisto@puutarha-sanomat.net Painopaikka Printall Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 20. helmikuuta. Sähköinen lehti ilmestyy Internetissä joka päivä 24 h vuorokaudessa osoitteessa www.puutarha-sanomat.net Copyright Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Pitempiin lainauksiin täytyy olla lehden kirjallinen lupa. Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ISSN 1459-9791, 7. vuosikerta Kustantaja Tietoverkosto Eksakti Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki KORSNÄS Öljyn hintaralli jatkuu s. 24 NÄRPES Jenny aloitti neuvojana s. 26 LIPERI Viherkaste kasvaa s. 12 LIEKSA Idästä sikisi Siemu s. 14 TURKU Huiskulan tulppaanitehdas s. 16 SALO S-market Plaza s. 8 Suur-Seudun tarhuripalvelu laajeni s. 28 TURKU-TUKHOLMA Viljelijöiden laivaseminaari s. 3 Marjanviljelijöiden satoa s. 20 HELSINKI Sirkkalehtilippu ei liehu mainoksissa s. 10 ESPOO K-supermarket Tapiola s. 6 www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 3 Teollisuusneuvos Esko Eela vetosi viljelijöihin, että he jatkaisivat tuotantoaan, joka on kansantaloudellisesti hyvin tärkeää. Eskot loivat uskoa - Monet alat lomauttavat ja irtisanovat, kun hankkeita siirretään tuonnemmaksi. Ruokailua ei voida muiden toimien tavoin siirtää. Uusiutuvat luonnonvarat ovat elämisen ehto, eikä niitä voida hyödyntää ilman viljelijöitä. Pyydän, että jaksatte, vetosi teollisuusneuvos Esko Eela pariin sataan puutarhaviljelijään. [PUUTARHA-SANOMAT: TURKU-TUKHOLMA] tuvia luonnonvaroja, ilmaista kasvun ihmettä, ei ole rahaa eikä ruokaa. Uusiutuvia luonnonvaroja ei voida hyödyntää ilman viljelijöitä, mutta heidän arvostuksensa on taka-alalla. Ilman viljelijää Suomi vaarantuu hyvinvointivaltiosta kehitysmaaksi. - Sonni ei pyydä astumisesta palkkiota, eikä perunan itäminen maksa mitään. Kaikki kulut ruuan tuotannossa ovat ihmisten palkkaa. Elintarviketalous on maailman suurin tuotannonala, ja Suomessakin se työllistää YLI satatuhatta ihmistä alkutuotannon lisäksi. - Maataloustuella alennetaan kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa. Ranska maksaa sokerijuurikkaan viljelijälle tukea enemmän kuin Suomi, sillä Ranskassa ei haluta luopua omavaraisuudesta. Esko Eelan mukaan Suomella ei ole varaa alistua kasvavaan ruokatuontiin. - Ilman omaa alkutuotantoa loppuu myös ruoan valmistus Suomessa. Maa autioituu ja yhteinen kansantaloutemme menettäisi 10 miljardia euroa joka vuosi ja viisihenkistä perhettä kohden menetys olisi 10 000 euroa joka vuosi. - Ja summat pitää kansantaloudessa kaksinkertaistaa, sillä ensin eurot ovat pois omasta tuotannos- V iljelijät lähtivät joukolla perinteiseen vihannes-, mansikan- ja omenan viljelyseminaariin, joka järjestettiin Viking Amorellalla tammikuun 13. päivänä. Seminaarin kolme ensimmäistä puheenvuoroa käytti kolme Eskoa: Vihannesviljelijät ry: n puheenjohtaja Esko Holma, teollisuusneuvos Esko Eela ja kansanedustaja Esko Kiviranta. Esko Holma totesi avaussanoissaan, että vuoden alussa toimintansa aloittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut lautasmallin, jossa puolet suositeltavasta ravinnosta koostuu seminaariväen tuotteista: vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. - EU satsaa kuitenkin paljon enemmän lautasmallin toisen puolen tukemiseen. Kuluttajat pitävät kasviksia kalliina, kun niiden ostohinta on 2 ­ 3 kertaa tuottajan saamaa hintaa kor- keammat. Jos kauppa tinkisi katteistaan, lautasmalli toteutuisi, uskoi Esko Holma. Esko Eela muistutti, että ihmisten perustarpeista ykkösenä on ravinto ja juoma. - Muut alat saneeraavat voimakkaasti ja kulutuskysyntä laskee. Väkeä irtisanotaan yleensä olosuhteiden pakosta, mutta myös aallon mukana kansantaloudenkin tappioksi. - Ruokailua ei voi siirtää muiden tavoin. Tästä välttämättömimmästä, tuottavimmasta, vakaimmasta, työllistävimmästä ja siten tietenkin halutuimmasta tuotannonalasta ei Suomellakaan ole varaa luopua. "Sonni ei pyydä palkkiota" Esko Eelan mukaan kehitysmaiden perusongelmia ovat nälkä ja jano. ­ Kun ei hyödynnetä uusiu- Kesäpöytä jatkui Apetit-tuotteina Teollisuusneuvos Esko Eela kertoi viljelijäseminaarissa, että hän oli ollut 27 vuotta Turussa vihannespakasteiden kanssa tekemisissä. Ensin hän oli SOK:n pakastetehtaalla, joka myytiin Valion omistamalle Valionovalle. Eela osti tehtaan Valiolta vuonna 1990 ja se fuusioitiin Tresko Food -nimisenä kuusi vuotta myöhemmin Lännen Tehtaisiin, jonka merkittäväksi osakeomistajaksi Eela tuli. - Olisin saanut 14,5 miljoonaa silloista markkaa enemmän, jos olisin myynyt yrityksen ja sen Kesäpöytä-tuotemerkin kansainväliselle elintarvikeyritykselle. En kehtaisi teidän eteen tulla, jos olisin näin tehnyt. Kotimainen pakastevihannestuotanto säilyi ja sitä myydään nyt Apetit-tuotemerkillä, selvitti Esko Eela historiaansa. Eelan mukaan Kesäpöydän ja Tresko Foodin valmistamien kaupan merkkien markkinaosuus pakastevihanneksissa oli 71 prosenttia, mikä kiinnosti kansainvälistä elintarvikejättiä. Turun kaupungin vesi- ja viemärimaksupolitiikka teki kuitenkin mahdottomaksi tehtaan säilymisen Turussa ja tuotanto siirrettiin Säkylään. Esko Eela oli edellisen laman aikana PK-teollisuuden edustajana Esko Ahon hallituksen lähipiirissä. Eela on toimittanut näkemyksiään nykyongelmien ratkomiseen sekä ministeri Pekkariselle että Kataiselle. - Pahimpana virheenä on pörssiyhtiöiden hyvä hallintotapa ja konsultit. Jos menee huonosti, ne pelastavat yritysjohdon, kun vastuun virheratkaisuista voi vierittää konsulteille. Yritysjohdon optiot eivät pienene, vaikka menee huonosti. Pienyrittäjä maksaa virheet omasta pussistaan. Esko Eela jatkaa Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän on myös Suomen Metsästäjäinliiton kunnianpuheenjohtaja. tamme ja toiseksi tuontiin pitää löytyä saman verran euroja. Tässä on tuontia korvaavan tuotannon ylivertaisuus vientiin verrattuna. Esko Eela muisteli edellistä, 90-luvun alun lamaa. ­ Pankkikriisi ohitettiin sillä, että Kehä III:n ulkopuolelta siirrettiin 50 miljardia markkaa sen sisäpuolelle. Suomi ei olisi selvinnyt ilman laajaa maaseutua. Nyt elämme juuri samanlaista aikaa. Jos maaseutu murentuu, tällainen mahdollisuus hupenee. Sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta listasi suomalaisen puutarhatuotannon vahvuuksia. - Meillä on logistiikkaetu tuontiin nähden. Ilmaston muutos parantaa l0 ­ 20 vuoden sisällä viljelyn kilpailukykyä, kun meille tulee Tanskan ja Baltian ilmasto. Puutarhatuotannon tukihaavoittuvuus on pienempi, sillä tukien osuus on 10 ­ 15 prosenttia, kun se perusmaataloudessa on 45 ­ 50 prosenttia maatalouden tuotoista. - Satotasossa olemme parhaimmillaan Keski-Euroopan tasolla, mutta tuotannon rakenne ei sitä vielä ole. Puutarhatuotteiden kulutuksessa on hyvät kasvun mahdollisuudet, painotti Esko Kiviranta. Kansanedustaja Esko Kiviranta näki puutarhatuotannolla useita vahvuuksia menestyä. Kokonaiset · kuoritut pilkotut · siivutetut tuorejalosteet · pakasteet keltaiset · punaiset · luomut www.pekkavehvilainen.fi pekka@pekkavehvilainen.fi puh. 017 462 1468 www.puutarha-sanomat.net
• 4 1/2009 Kustannuskriisi kärjistyi lannoitteisiin Maa- ja puutarhatalouden kustannuskriisin symbolina ovat olleet lannoitteiden hinnat. Marraskuussa Yara pudotti lannoitteiden hintoja. Vaihtoehtoiset lannoiteratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta. [PUUTARHA-SANOMAT: UUSIKAUPUNKI] NPK-lannotteiden hintakehitys L 280 annoitteiden hinnat nousivat viime syksynä rajusti. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan esimerkiksi NPK-lannoitteiden hinta pysyi vakaana vuosina 1995 ­ 2004. Parina viime vuotena hintojen nousu oli kymmenkunta prosenttia, kunnes viime syksynä hinnat nousivat yli kaksinkertaiseksi. Viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pisteluku nousi 275:een Markkinointipäällikkö Aleksi Simula Yara Suomi Oy:stä kertoo lannoitteiden hinnannousun perustuneen raaka-aineiden jyrkkään hinnannousuun viime vuonna. - Kesällä johdettaessa hintatasoa, kaikki mittarit näyttivät, että raaka-aineet nousevat edelleen. Kukapa olisi arvannut, että ne romahtavat muutamassa viikossa. Yaran ensimmäinen hintaporras oli lokakuun 15. päivänä, jolloin lannoitteet kallistuivat 5 prosenttia. - Raaka-aineiden hinnannousujen johdosta lokakuun toimituksiin tehtiin hintaportaisiin kuulumaton kolmen prosentin korotus. Nopeasti todettiin, että tämä aiheeton ja ylimääräinen korotus hyvitettiin asiakkaille. - Teimme marraskuun lopussa päätöksen hintojen laskemisesta joulukuun toimituksiin. Lasku oli keskimäärin 23 prosenttia. Paljon kaliumia sisältävät lannoitteet laskivat vähemmän, sillä kaliumin hinta ei ole pudonnut samalla tavoin kuin muut raakaaineet, sillä kaliumia tuottavat kaivosalan toimijat ovat supistaneet tuotantoaan, toteaa Simula. loin uusi 5 prosentin hintaporras astuu voimaan. - Takaamme, että kaikkia valikoimissamme olevia tuotteita löytyy, kun tilaus tehdään ennen 15. päivä helmikuuta. Sen jälkeen myydään varastotilanteen mukaan, kertoo Aleksi Simula. - Lannoitteiden myynti saattaa painottua tänä vuonna normaalia enemmän keväälle ja joitakin pieniä tuotteita ei ehditä välttämättä valmistaa, varoittaa Simula. ­ Ei kuitenkaan tarkoitus ole paniikkia lietsoa. Yaran valikoimista on poistunut Puutarhan Y1 ja uutena valikoimiin on tullut Puutarhan NK2-lannoite. - Trendinä on matalan fosforipitoisuuden tuotteet. Puutarhan Y3 on ravinnesuhteiltaan lähellä poisjäänyttä Puutarhan Y1-lannoitetta. - Pellon Hiven Y:ssä on korkea typpi, mutta fosfori ja kalium ovat matalia. Lisäkaliumia voi antaa erikseen. Perunan Y2 on vanhaa typpipitoisempi: sen käyttömäärä on alempi ja sen kaliumia on nostettu, kertoo Aleksi Simula muutoksista. 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 NPK-lannoitteiden hintakehitys pistelukuna (2000 = 100) vuosien 1995 ­ 2008 heinä-syyskuussa. Lähde: Tilastokeskus Hintaportaaseen saakka saatavuustakuu Toinen Yaran tilausjakso päättyy helmikuun puolivälissä, jol- Jalostetut PERUNATUOTTEET JA VIHANNEKSET Kekkiläkin yllättyi Tuotepäällikkö Ilkka Väre Kekkilä Oy:stä kertoo, että yritys on keskittynyt vesiliukoisiin lannoitteisiin, joita käytetään kasvihuoneissa ja avomaalla tihkukastelun yhteydessä. - Rakeisia lannoitteita meillä on vain harrastajakäyttöön. - Totta kai viljelijät ihmettelivät syksyllä lannoitteiden hinnannousua. Se on ollut aiheellista, ja hinnannousu oli yllätys meillekin. - Olemme laskeneet loppuvuonna hintoja 10 ­ 20 prosenttia huippuhinnoista. Monet ovat siirtäneet lannoitteiden hankintaa mahdollisimman myöhäiseksi. Väreen mukaan raaka-aineiden hinnat ovat sahanneet. ­ On ollut indikaatteja jopa siitä, että urean hinta olisi taas nousussa. Hinnat eivät enää putoa Scheteligin valikoimassa ovat vesiliukoiset kasvihuonelannoitteet ja mansikan kastelulannoite. Raija Holmqvist Schetelig Oy:stä muistelee, kuinka lannoitteiden hintojen nousun yhteydessä puhuttiin Kiinan ja Intian lisäävän lannoitteiden käyttöä ja jopa lannoitteiden saannissakin oli vaikeuksia. - Ostimme lannoitteet sisään elo-syyskuussa ennen viimeisiä hinnankorotuksia. Myymme lannoitteet näihin hintoihin perustuen. - Nyt asiakkaat tekevät lannoiteostonsa vasta, kun niitä tarvitsevat eivätkä osta ennakkoon parin kuukauden tarvetta kuten normaalisti, toteaa Raija Holmqvist. Syksyllä lannoitteensa ostaneet viljelijät menettivät rahaa, kun lannoitteiden hinnat laskivat. PERUNAPISTE Oy Ab Lapväärtti 040 5688567 www.perunapiste.com Markkinointipäällikkö Aleksi Simula sanoo, että ennen helmikuun puoliväliä tehtyjen lannoitetilausten saatavuus taataan. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 5 Finfoodin nimenmuutosta oli turha? EU :n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin mielestä Finfood Suomen Ruokatieto ry:n ei ehkä olisi ollut välttämätöntä muuttaa viestinnässä käyttämäänsä nimeä Ruokatiedoksi, kertoi Maaseudun Tulevaisuus. - Ei tietenkään olisi tarvinnut muuttaa. Mutta säännöt ovat samat kaikille jäsenmaille: yhteisillä varoilla ei tehdä kansallista menekinedistämistä, kommentoi Fischer Boel Maaseudun Tulevaisuudelle Vihreä viikko -elintarvikemessujen yhteydessä Berliinissä. Vt. toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Finfoodista täsmentää, että yhdistyksen virallinen nimi ei ole muuttunut. Sen sijaan viestinnässä sitä ei maa- ja metsätalousministeriössä tehdyn tulkinnan mukaan saa käyttää. Hellstedt pitää epäselvänä, tarkoittiko Fischer Boel lausunnossaan yhdistyksen virallista nimeä vai kampanjoissa näkyvää nimeä. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan yhdistyksen nimeä ei ole tarpeen muuttaa, mutta valtiontuella tehdyssä kampanjassa alkuperään viittaavaa nimeä ei voi tuoda esille. Kampanjalla voi olla erillinen verkko-osoite, josta pääsee yhdistyksen kotisivuille. Kannustettava syömään omassa maassa tuotettua ruokaa Fischer Boelin mielestä on tärkeää kannustaa EU-kansalaisia käyttämään omassa maassa tuotettua ruokaa, mutta menekinedistämiseen ei tule käyttää yhteiskunnan rahaa. Menekinedistäminen on koomissaarin mukaan kunkin sektorin oma asia ja myös alan teollisuus on saatava mukaan kantamaan vastuunsa. - Jos käytetään yhteiskunnan rahaa, silloin on puhuttava yleisellä tasolla eli esimerkiksi kehottaa syömään enemmän sianlihaa tai lisäämään broilerin kulutusta, Fischer Boel täsmensi. (Ruokatieto - Maaseudun Tulevaisuus) Juuri nyt on oikea aika tilata Kekkilän viljelyseokset ja -turpeet avomaan vihannesten taimikasvatukseen. · · Kylvöseos Taimiseos · · Kaaliseos Salaattiturve B2S Hyvää Suomesta -joutsenlippu on suomalaisen ruuan alkuperämerkki. Uudet EU: n valtionaputulkinnat eivät vaikuta merkin käyttöön, sillä merkkiä mainostetaan ilman valtion tukea. Merkki on käytössä lähes 300 elintarvikevalmistajalla noin 8 200 tuotteessa. 020 790 4800 · www.kekkila.fi www.puutarha-sanomat.net
• 6 1/2009 "Kauppatouhu on yksinkertaista" K-supermarket Tapiolan laaja remontti valmistui joulumyyntiin. Päälle tulevasta lamasta huolimatta kauppias Tom Grönholm kaavailee tälle vuodelle myynnin kasvua. Kotimaisilla vihanneksilla on tärkeä rooli vaativien asiakkaiden tyytyväisenä pitämisessä. [PUUTARHA-SANOMAT: ESPOO] L iisa ja Tom Grönholm aloittivat K-supermarket Tapiolan kauppiaina viime vappuna ja kauppa laitettiin remonttiin elokuussa. Spondan omistamassa kiinteistössä on Kesko vuokralaisena ja Grönholmit kauppiassopimuksella Keskon vuokralaisina. He laittoivat yhdessä Keskon kanssa remonttiin 1,5 miljoonaa euroa. - Puhutaan elämäni keväästä, mutta minulla oli elämäni syksy, sillä niin rankka remontti ja sen keskellä kaupan pyörittäminen oli, naurahtaa Tom Grönholm jo helpottuneena. - Uusimme kaiken eikä salin puolelle ole muuta vanhaa kuin seinät ja katto. Myyntiala on 1700 neliötä ja kokonaisala on 2000 neliötä. Ennen nykyistä kauppapaikkaa Grönholmit toimivat supermarketkauppiaina Niittykummussa ja sitä ennen he olivat kauppiaina Kannelmäessä ja Keravalla. - Tapiola on tuttu paikka, sillä olin aikoinaan täällä yhdeksän vuotta töissä. Pentti Sihvola palkkasi minut, mutta suurimman osan ajasta Kotihallin kauppiaana oli Matti Kallio. Silloin oli kiertävä järjestelmä ja aloitin lihaosastolla myyjänä, siirryin heviin ja sitten vastasin teollisista elintarvikkeista, muistelee Tom. Parkkipaikat pulmana Espoossa on ostovoimainen asiakaskunta ja Tapiolan keskustassa onkin runsas kauppatarjonta. K-supermarketin naapureina on niin S-market kuin Stockmannkin. - Pysäköinti on iso ongelma. Asiakkaista 60 prosenttia tulee parkkihallista ja loput ulko-ovista. Autoilijoiden osuus olisi suurempikin, mutta parkkihalliin ahtauden vuoksi autoilijat päätyvät helposti Selloon, Iso Omenaan tai Mankkaalle, joissa parkkeeraus on ratkottu, harmittelee Tom ja lisää, että vanhakaan paikka ei ole huono vastus, millä hän viittaa lähellä olevaan K-supermarket Niittykumpuun. Espoon päättäjät ovat joukkoliikenneratkaisussa viimein päätyneet metroon ja yksi asema tulee Tapiolan keskukseen. Tom Grönholm arvioi, että metron pysäköintihallit tulisivat helpottamaan myös kauppojen pysäköintipulmia. - Tapiolan suurin ongelma on sen maine. Miljöön perusparannukset ja uudistukset laahaavat perässä. Metron myötä maailma Kauppias Tom Grönholm kertoo, että tämän vuoden myyntiin on budjetoitu 12 prosentin kehitys, kun viime vuonna liikevaihto jäi karvan alle 10 miljoonan. ­ Kotimaiset vihannekset ovat meillä isossa ja tärkeässä roolissa. muuttuu vuonna 2013. Yleinen taloustilanne voi jopa ruokkia metron rakentamisen kiirehtimistä, odottaa Tom Grönholm. Miehinen hevi K-supermarket Tapilan heviosastoa hoitavat Kyösti Nissinen, Tomi Miettinen ja Petteri Mäntymaa. Hevi-myynnin osuus vaihtelee 11,5 ja 12,5 prosentin välissä. Ruokakesko on tavarantoimittajana ja kakkostoimittaja on Veikko Laine Oy. - Hevissä ei voi olla yhden toimittajan varassa, toteaa Tom Grönholm ja kertoo, että paikallisia suoratoimittajia on omenas- sa, perunassa ja porkkanassa. - Suoratoimittajat ovat rikkaus, sillä he ovat erikoistuneet kapeaan sortimenttiin ja heidän tavaransa on hienoa. Tom Grönholm kertoo hevimaailman muuttuneen merkittävästi vuosikymmenten kuluessa. - Ennen jouluomenien myyntiin tuleminen oli suuri päivä. Nyt kaikkea tavaraa on saatavilla ympäri vuoden. Valikoima on kasvanut hevissä kuten keskilattiallakin. Tomin mukaan kotimaisuus puree espoolaisiin asiakkaisiin. - Hinta ratkaisee osalle ja alkuperämaa osalle asiakkaista. Järjetöntä hintaeroa ei kuitenkaan saa olla kotimaisen ja espanjalaisen tuotteen välillä. Tapiolassa toimii paljon yhdistyksiä eri asioiden ympärillä. - Viikoittain ne ovat yhteydessä kauppaan. Nytkin keskustellaan Tapiolan luomuyhdistyksen kanssa siitä, tulisiko hevin luomutuotteet keskittää yhteen paikkaan. Aamulla aloitetaan nollasta Tom Grönholm sanoo, että lama tulee näkymään myös vähittäiskaupassa. - Ruokaa täytyy kaikkien syödä, mutta se mitä kärryyn kerätään, voi muuttua. Fileitä, antipastaa ja erikoishedelmiä myydään vähemmän. Perunoiden ja juuresten menekki voi kasvaa, ounastelee Tom. - Ketjujen välillä kilpailu on kovaa. Hinnoilla tullaan kilpailemaan merkityksellisissä kausituotteissa. Meillä on kovia lähtöjä niin alku- kuin loppuviikollekin. Tom Grönholm sanoo kuitenkin, että perinteinen lehti-ilmoittelu tulee jäämään vähemmälle ja asiakkaille luodaan mielikuvaa stabiileista hinnoista. - Remontin valmistumisesta Kyösti Nissinen on ollut hevissä 15 vuotta, ja siitä Tapiolan myymälässä jo 11 vuotta. Hän odottaa perusjuuresten merkityksen kasvavan talouden heikentyessä. www.puutarha-sanomat.net K-supermarket Tapiola myi kotimaista Aroma- ja Eva-omenaa tammikuun puolivälissä.
• 1/2009 kuulutettiin pitkin kirkonkylää, mutta muutoin ei ole tarkoitus lisätä omaa markkinointia. Hinnoittelun kautta tapahtuva myymälämarkkinointi on sitten oma lukunsa. - Pyrimme olemaan "tavallista parempi ruokakauppa" sloganimme mukaisesti. Juhlamokassa ratkaiseva on hinta, mutta hevissä valikoima, laatu ja palvelu merkitsevät paljon. Tom Grönholmin mukaan on kuitenkin tarkkaan mietittävä ja pohdittava, kuinka pitkälle erikoisryhmien palvelua viedään. - Pitää muistaa perusliiketoiminnan idea. Kauppatouhu on yksinkertaista ja sellaisena se tulee pitää. Välillä lähdetään rakentamaan liian monimutkaista. - Jokainen päivä alkaa nollaeurosta. Kun illalla ovet laitetaan kiinni, katsotaan kassasta, kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat. Vuoden mittaan kertyy tavoiteltu myynti tai sitten ei kerry. Tomi Miettinen tarkistaa yrttitarjonnan valikoimaa. Petteri Mäntymaa tuli viime kesänä heviin. Hän toteaa juuressoseiden menneen hyvin kaupaksi. Värit tekevät hevitiskin herkulliseksi. Vihannes-Laitila Oy Puh. 02 - 848 2800 Kalannintie 896 23600 KALANTI www.puutarha-sanomat.net
• 8 1/2009 Teksti ja kuvat Juhani Piirainen Seutukunnan rikkaus kukoistaa Plazan tiskeillä Salon keskustan johtava kauppapaikka on Plazan ostoskeskus ja sen sielu on 3000 m²suuruinen S-Market Plaza, joka kuuluu seudun vahvimpaan kauppaketjuun, Suur-Seudun Osuuskauppaan. Plaza kilpailee asiakkaista ennen kaikkea oman paikkakunnan tuotteilla, joiden tuottajat tuntevat osuuskaupan omakseen. Se onkin tarjonnut useimmille heistä myös monet tarvikkeet ja ideat tuotantonsa kehittämiseen. [PUUTARHA-SANOMAT: SALO] S uur-Seudun Osuuskauppa syntyi vuonna 2004, kun Salon Seudun ja Lohjan Osuuskaupat fuusioituivat. Molemmilla osuuskaupoilla oli entuudestaan vahva asema alueellansa, uudessa Suur-Salossa jopa hulppea 50 % markkinaosuus päivittäistavarakaupassa, joten akuuttia yhdistymistarvetta ei ollut. - Fuusiossa ajateltiin tulevia haasteita, mikä näin muutaman vuoden kokemuksen perusteella näyttää osuneen oikeaan, toteaa Suur-Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen. - Uuden osuuskaupan toiminta perustuu ennen kaikkea paikallisen toiminnan kehittämiseen, mikä takaa asiakkaillemme parhaan asuinympäristön, hän kiteyttää. Paikallisen elinkeinon tukeminen näkyy myös S-kauppojen heviosastojen tiskeillä. Paikallistuottajat solmivat toimitussopimuksen SSO:n kanssa ja kukin kauppa tilaa heiltä itsenäisesti oman tarpeensa mukaisesti kas- Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen toivotti asiakkaat joulun alla tervetulleiksi Suomen toiseen Kodin Terraan, mihin siirtyi myös monien Salon seutulaisen tuntema Multasormen puutarhamyymälä. Toinen nopeasti kasvanut alue on liikennemyymälät, joiden kautta menee jo merkittävästi elintarvikkeita. viksia. Toimittajat ovat pääasiassa pitkäaikaisia kumppaneita, joiden kanssa on saatu luottamukselliset suhteet, mutta aina muutama uusikin tulee vuosittain. - Meillä on kasvisten toimittajina yli 100 viljelmää, kaivaa muististaan päivittäis- ja käyttötavarakaupan päällikkö Heikki Vottonen. He toimittavat lähinnä suurimpiin myymälöihimme, joillakin alueilla myös pienikin myymälä saa läheiseltä tuottajalta suoratoimituksia. Monenlaisia sipuleita tulee Plazaan lähialueen viljelijöiltä. Sen sijaan luomusipuli tulee muiden luomukasvisten tapaan Inexiltä. Luomun menekki on Plazassakin tasaisessa kasvussa, joten siltä sektorilta voisi löytyä suoratoimittajillekin markkinarako. Sopivasti nuoruutta ja kokemusta Plazan heviosaston vastaavalla, 22-vuotiaalla Sanni Suilamolla ei niinkään ole mielessään ostojen maakunnalliset vaikutukset, vaan hän turvaa pääasiassa hyväksi koettuihin kasvisten tuottajiin, joiden kasvisten avulla hän saa vahvistettua pysyviä asiakassuhteita. - Meillä on vuositasolla 21 kasvisten toimittajaa, laskeskelee Sanni. Lukumäärä ei kuitenkaan ole rasittava, sillä viikoittain vain pienellä osalla on tarjota tuotteitaan. Ja viljelijät soittavat itse sovittuina aikoina ja heidän kautta saan sopivasti tuote- ja tilannetietoutta. Plazan kasvistoimittajat ovat pääosin pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia. Yksi perustuottaja on somerolainen Markku Eerikäinen. - Olen viljellyt porkkanaa ja perunaa lähes 30 vuotta, mistä yli 25 vuoden ajan tärkein ostajani on ollut SSO, muistelee Markku Eerikäinen. - Eikä koskaan ole ollut ongelmia, vaan tuotteet on aina kelvanneet ja kauppa käynyt tasaisen varmasti, minkä ansiosta alkuperäistä 5 hehtaarin kasvisalaa on voitu vähitellen kasvattaa lähes 20 hehtaariin. Eerikäisen tilan pakkaamolla perunat harjataan ja pakataan Agripo-kontteihin, mistä ne tarjotaan asiakkaille irtomyyntinä. Porkkanat pestään ja osa pakataan samaisiin kontteihin ja osa pussitetaan 0,5, 1,0 ja 3,0 Plazan kasvistiskit pidetään runsaina ja houkuttelevina, joten ei ihme, että ympärillä käy kuhina. Kotimaista talvitomaattiakin menee hyvin kaupaksi, vaikka vierellä on puolta halvempaa ulkolaista. www.puutarha-sanomat.net
• 10 kymmeneltä viljelmältä, mikä täytyy organisoida huolella. - Suurin toimittajamme on luonnollisesti Inex, joka toimittaa tuotteita, joita ei saada paikallisilta tuottajilta eli lähes kaikki ulkomaiset ja monet kotimaiset pienartikkelit, laskeskelee Sanni Suilamo. Inexiltä tulee kuorma kuusi kertaa viikossa aamuöisin. - Satotukku toimittaa meille joitain erikoistuotteita ja toisena tukkuna poikkeustilanteissa varmistavat asiakkaille tuotteiden hyvän saatavuuden. - Viljelijät toimittavat tuotteitaan vaihtelevasti, yleensä suuremmat erät tuodaan aamupäivällä ja pieniä määriä iltapäivisin, summaa Sanni. Inexille tilaukset lähtevät sisäisenä postina 1,5 vuorokautta ennen toimitusta. Viljelijät soittavat sovittuina aikoina seuraavan päivän toimituksistaan. 1/2009 Lippumerkkiä ei näy Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut tiukan kielteisen kannan kansallisten tunnusten käyttämisestä puutarha- ja maataloustuotteiden mainonnassa, kun siihen käytetään valtion tukea. Yritykset ja viljelijät voivat omassa mainonnassaan tuoda kotimaisuuden vapaasti esille. [PUUTARHA-SANOMAT: HELSINKI] taloustuotteiden mainonnasta pohjautuu EU:n asetukseen mainonnan suuntaviivoista vuosille 2007­2013 (2006/C 319/01). Suomen asetuksen (606/2008) 6 §:n mukaan mainonnan yhteydessä ei saa viitata tuotteiden alkuperään tai tietyn yrityksen tuotteisiin. Samassa pykälässä kuitenkin sanotaan, että kansallisten laatumerkkien alkuperään voidaan viitata toissijaisena viestinä. - Sirkkalehtimerkin käyttöön liittyy laatutarhaohjeiden noudattaminen. Päätöstä siitä, että voitaisiinko anoa merkkiä kansalliseksi laatumerkiksi, mietitään vielä. Emme ole saaneet vastausta siihen, mitä kansallisella laatumerkillä tarkoitetaan, sanoo Riikka Seppälä. Tiskien huolto on jatkuvaa ja mukautuu tilanteeseen. - Minä olen hevin ainoa kokoaikainen työntekijä, mutta pari muuta henkilöä on vakituisesti osan päivää. Kiireapua saadaan tarvittaessa muilta osastoilta, kiireisimpinä aikoina hevissä voi olla töissä 5-7, selostaa Sanni työjärjestelyitä. Tiskien suursiivous ja pesu tehdään kerran kuussa ja muuta siivousta tarpeen mukaan. V Markku Eerikäinen katsastaa lastia tuodessaan, miten edellisen kuorman perunat ovat esillä ja miten laatu on pysynyt tiskillä. Ylös nostetuista Agripo-konteista valuu perunoita sopivasti valintatiskille niin, etteivät perunat ehdi valossa vihertyä. iime vuoden lopulla Kotimaiset Kasvikset ry ja Finfood ry saivat ministeriöltä tiedon maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun asetuksen tulkinnasta. - Julkisuudessa on ollut paljon sekaannusta asiasta. Kotimaisten tunnusten käyttö on kielletty vain silloin, kun toiminta on valtion tukemaa. Yksittäiset yritykset ja viljelijät ryhmänä voivat mainostaa omalla rahallaan myös alkuperää ja käyttää sirkkalehtilippua, selventää toimitusjohtaja Riikka Seppälä Kotimaiset Kasvikset ry:stä. Kotimaiset Kasvikset ry poisti vuodenvaihteessa nettiosoitteestaan kotimaiset-sanan. Mainonnan allekirjoittajana ei saa enää olla sirkkalehtilippua, kun kampanjassa on mukana valtion rahaa. Tähän saakka elinkeinon rahaa on täytynyt kampanjoissa olla vähintään puolet. Lisäksi viljelijäryhmät ovat toteuttaneet kokonaan itse maksamiaan kampanjoita, joissa alkuperä on ollut tärkeässä roolissa, ja näin voidaan toimia jatkossakin. - Me joudumme pohtimaan myös yhdistyksen nimeä, mutta siitä ei ole mitään päätöksiä vielä tehty, toteaa Riikka Seppälä. Muita elintarvikkeita edistävä Finfood - Suomen Ruokatieto ry on toistaiseksi päättänyt säilyttää nimensä, mutta verkkosivujen osoite on vuodenvaihteesta saakka ollut www.ruokatieto.fi. Samalla Finfood Uutiset vaihtoivat nimensä muotoon Ruokatiedon Uutiset. Valtioneuvoston asetus maa- Riikka Seppälä on ollut Kotimaiset Kasvikset ry:n toimitusjohtajana vuoden 2005 alusta alkaen. Kasvisten oma keittokirja uudistui Kotimaiset Kasvikset ry:n 900 ruokaohjeen nettikeittokirja on nyt uudistettu ja toimitettu yhtenäiseksi, entistä palvelevammaksi keittokirjaksi, joka löytyy osoitteesta www.kasvikset.fi / Keittokirja. Uudistuneissa, kokeilluissa ruokaohjeissa tärkeintä on maku niin, että samalla on huomioitu yleiset ravitsemussuositukset. Maku on pyritty hakemaan itse ruoan raaka-aineista, kasviksista, yrteistä, täyteläisistä liemistä ja mausteista välttäen liiallista rasvan, suolan ja sokerin käyttöä. Rasvan käytössä suositaan kasvirasvoja. Keittokirjan ohjeet on suunniteltu tavallista sekaruokavaliota noudattavalle, mutta uusi ryhmittely tuo selkeästi esiin myös lakto-ovovegetaariset ja vegetaariset reseptit. Suomalaiseen kasvisten käyttöön on haettu uusia tuulia esimerkiksi Välimeren, Intian ja Aasian keittiöistä, koska kasviksista nauttiminen on Suomessa vielä melko yksipuolista. Ruokaohjeet on toimitettu kieliasultaan yhteneväisiksi. Useat ohjeet ovat saaneet uuden, entistä kuvaavamman otsikon. Raaka-aineluettelot etenevät käyttöjärjestyksessä ja ohjetekstit toimintajärjestyksen mukaan. Ohjeiden ryhmittely on uudistettu niin, että reseptit on helppo löytää. Ruokaryhmiä on 19 ja pääraaka-aineryhmiä 15. Ruokaohjeet näkyvät myös aakkostettuina. Keittokirja on tarkoitettu palvelemaan innostavasti kaikkia kotikokkaajia. Suuri osa ruokaohjeita on kuvallisia, ja kuvien määrää lisätään vähin erin. Ruokaohjeiden toivotaan madaltavan kynnystä tutustua itselle tuntemattomiin kasviksiin. Myös entuudestaan tuttuja kasviksia halutaan nostaa esiin tarjoamalla niille uusia käyttötapoja. Sanni Suilamo täyttää vauhdikkaasti Saarelan puutarhan kurkuilla vihannestiskiä. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 11 enää tuetussa mainonnassa Heikki Kinnunen oli suomalaisuuden symbolina Kotimaiset Kasvikset ry aloitti toimintansa vuonna 1990. Sen tehtävänä on ollut kotimaisten puutarhatuotteiden ja perunan menekinedistäminen ja laadun kehittäminen. Yhdistyksen toimitusjohtajana vuosina 1990 ­ 1999 oli Jouko Tikkanen. - Ennen EU:n jäsenyyttä ei ollut estettä korostaa tuotteiden alkuperää, toteaa Tikkanen ja muistelee, kuinka näyttelijä Heikki Kinnusen tähdittämät kampanjat iskostuivat kaikkien mieliin. - EU:hun liittymisen jälkeen alkuperäviesti sai olla toissijaisena. Mainoksissa ei saanut kehottaa ostamaan kotimaista, mutta sirkkalehtilippu sai olla mainonnan allekirjoittaja. Heikki Kinnunen edusti riittävästi suomalaisuutta. Mainonnan ohella yhdistyksen toiminnassa oli yhtä tärkeällä sijalla tuotteiden sisäisen ja ulkoisen laadun varmistaminen sekä toiminta kauppaketjujen kanssa. Kotimaisten puutarhatuotteiden ja perunan myynti kaupoista lisääntyikin 30 prosenttia 90-luvulla. Tikkanen kertoo, että Kotimaiset Kasvikset ry:n lippumerkki rekisteröitiin vuonna 1990 laatumerkkinä. - Asetus antaa tulkintamahdollisuuden siihen, että sirkkalehtimerkki on kansallinen laatumerkki, jolloin sitä voidaan käyttää toissijaisena viestinä ja mainonnan allekirjoittajana, jos vain virkamiehistössä on halua edistää suomalaista työtä ja hyvinvointia, toteaa Jouko Tikkanen. Kotimaisuusmerkki saa jatkossakin näkyä pakkauksissa ja viljelijöiden itsensä maksamassa mainonnassa. Kuluttajat arvostavat sitä, ja ovat valmiita maksaan merkkituotteesta enemmän. Vuoden porkkana 2008 Päivittäistavarakauppa ry:lle Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on vastaanottanut Kotimaiset Kasvikset ry:n myöntämän tunnustuspalkinnon aloitteellisesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteistyöhön, jonka tuloksena Sydänmerkin käyttö tänä vuonna laajentui koskemaan kasviksia ja kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoja. Palkinto luovutettiin nyt yhdeksännen kerran. Kotimaiset Kasvikset ry näkee kaupan roolin merkittävänä, kun kuluttajaa halutaan ohjata terveellisiin valintoihin. Parempi valinta -Sydänmerkki on jo tullut tunnetuksi teollisista elintarvikkeista, jotka omassa tuoteryhmässään ovat kunnostautuneet rasvan määrän ja laadun sekä suolan määrän perusteella. Sydänmerkin asiantuntijaryhmä sisällytti tänä vuonna myös kasvikset merkin piiriin, joten kauppa on voinut viestittää kasviksista luonnon omina sydänmerkkituotteina. PTY toteutti sydänmerkkihankkeen yhteistyössä Sydänliiton, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja omien jäsenyritystensä kanssa. Rahoitusta saatiin Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:lta. Sydänmerkki tuli viime keväänä käyttöön 2500 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoille. Mukana ovat S-ryhmän kaupat, K-ruokakaupat, Tradekan kaupat, Stockmann, M-ketjun kaupat, Tarmo-kaupat, Tokmanni ja Minimani. Raikkaat ja maukkaat luomuvihannekset Ikaalisista Ikaalisten Luomu kasvattaa mehevän maukkaat ja raikkaat luomutomaatit ja ruukkusalaatit. Luomun tuotteet toimitetaan keskusliikkeiden ja yksityisten luomutukkujen kautta Suomen kauppoihin. Kommentti Kysymyksiä järjestöille ja viranomaisille Suomen viranomaiset ovat päättäneet, että suomalaisilta kerättyjä veroeuroja ei enää saa käyttää tuotteiden alkuperää suosivasti. Päätös myötäilee EU-komission tahtoa, mutta kun muualla halutaan odottaa EY-tuomioistuimen linjauksia, meillä ollaan heti rähmällään Brysselin suuntaan. Muistuu mieleen pari muutakin Suomen viranomaisten päätöstä, missä täällä on oltu "paavillisimpia kuin paavi itse" . Suomalaisille viljelijöille ja pakkaamoille sälytettiin ulkoisen laadun omavalvonta tavalla, jota ei missään muualla EU:n alueella tehty. Vasta kun EU sääti asetuksen, missä Suomen viranomaisten omavalvonnan tulkinta todettiin lainvastaiseksi, siitä luovuttiin. Toinen pätemätön päätös oli vaatia kaupallisiin mainoksiin kasvisten alkuperämaan ilmoitus. Vasta Lidlin tulo Suomeen paljasti laittoman määräyksen. Sinällään on kuitenkin hyvä, että suuret kauppaketjut yhä ilmoittavat hintatarjouksissaan kasvisten alkuperämaan. Myös Lidl ilmoittaa nykyään alkuperän, jos tuote on Suomessa viljelty, mutta kokonaisuudessaan heidän tapansa ei ole niin läpinäkyvä kuin kotimaisten ketjujen. Vai olisiko sittenkin taustalla poliittinen päätös? Ehkä Kotimaiset Kasvikset ry:lle aiemmin myönnettyjen varojen tilalle on olemassa parempi kohde. Tätä lienee turha kysellä, sillä viranomaiset eivät puhu sivu suunsa, jos haluavat edetä urallaan, ja poliitikot tunnetusti eivät tunnusta itselleen hankalia kabinettipäätöksiä. Järjestöille ministeriön päätös tuo kuitenkin uuden ongelman: Miten valvoa kotimaisuusmerkin käyttöä, kun Kotimaiset Kasvikset ei saa tehdä sitä veroeuroilla? Löytyisikö tähän jo piakkoin jonkinlainen vastaus, vai odotetaanko, että sirkkalehtitunnukselle käy samoin kuin Ruotsissa "svensk odlat" ­merkille? Sen käytöstähän luovuttiin, kun valvonnan puutteen vuoksi merkkiä alkoivat käyttää huonolaatuisten kasvisten pakkaajat imagon parantamiseen ja monet hämäräperäiset tahot ties missä tuotetuille kasviksille. Juhani Piirainen www.ikaalistenluomu.fi Kysy tukkukauppiaaltasi! NYT UUTTA IKAALISTEN LUOMULTA Kesäisen makea ja rapea herneenverso! - saatavana sekä Ikaalisten Luomun omalla tuotemerkillä että Pirkka-tuotteena. www.puutarha-sanomat.net
• 12 1/2009 Viherkaste kasvaa suunnitelmallisesti Viherkaste Oy laajensi syksyllä ja uudet investointisuunnitelmat ovat sisällä. Yritys jatkaa Erkki Lappalaisen kasvihuoneviljelmää. Viherkaste Oy:stä on julkaistu aiemmin artikkeli Puutarha-Sanomat lehden numerossa 3/2007 Anja ja Erkki Nylundien uudesta 2650 neliön blokkihuoneesta korjattiin ensimmäiset ruukkusalaatit joulumarkkinoille. Uuden rakennusinvestoinnin tukihakemukset Nylundit jättivät tammikuun 9. päivänä. [PUUTARHA-SANOMAT: LIPERI] A nja ja Erkki Nylund ovat olleet nyt kaksi vuotta kauppapuutarhureina. He saivat lentävän lähdön salaattibisnekseen, kun ostivat Erkki Lappalaisen 4705 m² suuruisen kasvihuoneviljelmän Liperin Ylämyllyltä. - Olemme päässeet tuotan- toon yllättävän hyvin kiinni. Olen oppinut lukemaan salaattia, mutta en vielä juttelemaan sen kanssa, kuvaa Erkki Nylund oppivuosiaan. - Paljon on vielä oppimista, mutta päivittäiset rutiinit hoituvat. Kasvihuoneviljelmän ensim- mäiset huoneet on rakennettu 1980 ja ruukkusalaattilinjat 1985. - Vanha laitos on haasteellinen hoidettava. Yöllä remonttia tehdessä voi käydä potuttamaan, nauraa Erkki. Nylundin suunnitelmiin on kuulunut alusta alkaen viljelmän uudistaminen ja laajentaminen. Lokakuulla tuotantoon ajettu uusi huone nostaa viljelmän pinta-alan noin 7400 neliöön. Uusi tukihakemusvaiheessa oleva 3100 neliön investointi tulee osin korvaamaan vanhoja huoneita, ja pinta-alaa tulee lisää 1600 neliötä. Tuki on investoinnin edellytys Erkki Nylund kertoo edellisessä haussa investointiavustuksen olleen 30 prosenttia ja lisäksi yritys sai korkotukea. - Tuet lasketaan laskennallisista kustannuksista, mutta todelliset kustannukset ovat olleet niitä suuremmat, joten tuki jää alle 30 prosentin. Ilman tukia ei kuitenkaan rakennettaisi. Puutarhaliike Helle Oy:n toimittama Viemond-Driboga -blokkihuone on 28,8 metriä leveä ja 92 metriä pitkä ja sen runko on tehty galvanoidusta raudasta ja alumiinista. Huo- Anja Nylund kertoo Viherkaste Oy:n taloushallinnon olevan verkossa reaaliaikaisena. Anja on koulutukseltaan luokanopettaja ja hän on suorittanut johtamistaidon erikoistutkinnon. www.puutarha-sanomat.net Viherkaste Oy:n tuotannossa on lehtisalaattia, jääsalaattia, tammenlehtisalaattia, tilliä ja persiljaa.
• 1/2009 13 neeseen on asennettu kolme Green Automation ­salaattilinjaa. Samalla uusittiin pottien täyttölaitelinja, joka on Siemu Oy:n valmistama, ja linjan kylvölaite on Visseriltä. Huone on varustettu Helteen 600-wattisilla valaisimilla. Säätöautomatiikka on Itumicilta kuten vanhoissakin huoneissa. - Helle toimitti uuden huoneen avaimet käteen periaatteella, mutta silti isännän täytyy olla tiivisti mukana. On hyvä, että kokonaisprojektista vastaa yksi kokenut toimittaja, sillä ongelmat ratkottiin nopeasti. Olen kaikin puolin tyytyväinen, sanoo Erkki Nylund rakennusprojektista, joka uusine pakkaamo- ja sosiaalitiloineen sekä sähköliittymineen ja viemäröintineen tuli kokonaisuudessaan maksamaan miljoona euroa verottomana. Sitovuus yllätti Nylundeilla oli yrittäjätausta jo ennen kauppapuutarhureiksi ryhtymistä. Kun edellinen lama alkoi, he ryhtyivät huoltamoyrittäjiksi Ylämyllyn Shelliin. Pian Nylundit pyörittivät yhteensä neljää huoltamoa, joista kaksi oli 24 tuntia avoinna olevia tienvarsikeitaita, ja heillä oli 70 henkilöä palveluksessaan. Vuonna 1998 Shell osti kaikkien kylttinsä alla olevien huoltamoitten liiketoiminnan ja Nylundit jatkoivat Shellin palveluksessa vielä kahdeksan vuotta. Veri kuitenkin veti yrittämään ja Nylundit ostivat kauppapuutarhan. - Yrittäminen on samanlaista riippumatta toimialasta. Vastuut ja velvollisuudet ovat kovat, mutta edut eivät niinkään. Ei ole kaduttanut kauppapuutar- huriksi ryhtyminen, vakuuttaa Erkki Nylund. - Shellillä meillä oli isot kuviot. Pieni yritys sitoo enemmän ja tekniikka aiheuttaa talvella puutarhassa hälytyksiä, toteaa Erkki ja Anja myöntelee, että yrityksessä ollaan kiinni. Erkki toteaa, että yrittäjän oma työpanos on tärkeä. ­ Jos sitä ei ole, ei yritystäkään ole pitkään. Anjan mukaan aloitus suurine investointeineen on ollut rankka ja ilman aikaisempaa yrittäjätaustaa siihen ei olisi uskaltanut lähteä. - Tuotannon kanssa sinuksi pääsemisessä on palanut tunteja. Kunhan rakennukset saadaan valmiiksi, niin homma saadaan vörkkimään, toivoo Erkki valmistautuessaan viemään investointipaperit TEkeskukseen. Anja odottaa toisen rakentamisprojektin olevan jo ensimmäistä helpompi. Hinnat annetaan Erkki Nylund sanoo kasvihuoneviljelyn poikkeavan muusta yritystoiminnasta siinä, että yrittäjä ei voi vaikuttaa tuotteensa hintaan. - Meillä ei ole hinnoittelun kanssa mitään tekemistä. Kuunnellaan vaan, mitä maksetaan. Muussa yritystoiminnassa yrittäjä voi sentään keskustella hinnasta. Toisaalta on helppoa, kun ei tarvitse miettiä hinnoittelua, ironisoi Erkki. - Ruuan hinnan noususta puhutaan, mutta salaattien hinta on viime vuodesta laskenut. Emme ole päässeet normaaliin talvihintaan. Puutarha lämpiää nestekaa- sulla ja kevyellä polttoöljyllä. Nestekaasun hinta on nyt 40 senttiä kilolta ja kevytöljy 45 ­ 50 senttiä. Hinnat ovat puolet viime kesän hinnoista. - Raaka-aineiden hinnannousu oli spekuloinnin tulos ja talouskupla, joka ei voinut jatkua, kun se ei perustunut reaalitalouteen. Nyt tapahtunut korjausliike on ylidramaattinen ja öljy tulee nousemaan, toteaa Erkki. Viherkasteella on neuvottelut meneillään lämmön ostamiseksi putkea pitkin ulkopuoliselta yrittäjältä. Viherkasteen salaatit menevät Ruokakeskolle ja Inexille sekä paikalliselle tukkuliikkeelle. - Meillä on hyvät ostajat, joiden kanssa on helppo toimia. Myymälöissä annetaan salaateille hyvin hyllytilaa ja syönti kasvaa, sanoo Erkki Anja iloitsee siitä, että salaattien sisältämistä nitraateista ei kohista, sillä uusien ruotsalaisten tutkimusten mukaan nitraatit ovat hyviä vatsalle. Erkki toivoo, että taloudellisesti vaikeat ajat nostaisivat nurkkapatriotismin arvoonsa. - Kun ostettaisiin kotimaista ja käytettäisiin paikallisia palveluita, se generoisi työpaikkoja. Anja lisää ostaneensa jo ennen puutarhayrittäjäksi ryhtymistä aina kotimaisia vihanneksia talvellakin. ­ Jos minulla ei ollut varaa ostaa kotimaista, jätin kokonaan ostamatta. Viherkaste Oy työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi 11 henkilöä. - Se että salaattimme ovat paikallisissa kaupoissa hyvin esillä, antaa hyvää mieltä, tunnustaa Erkki Nylund. TuoTa VihaNNekseT puhTaasTi! Biologiset torjuntaeliöt turvaavat sadon puhtauden. suunnittele ajoissa kevään ohjelma. Toimitukset viikottaina. Tilaukset Vantaalle puh 09 852 06229 / eva alanko. Erkki Nylund on tyytyväinen uuteen blokkihuoneeseen, sillä siellä on mukavaa ja siistiä työskennellä. Erkki on alkuaan valmistunut hotelli- ja ravintola-alalta. www.puutarha-sanomat.net www.schetelig.com Vantaa (09) 852 061 · Turku (02) 277 5700 · Närpiö 042 446 2600
• 14 1/2009 Idästä sikisi Siemu Heikki Turunen todistaa, että Siemu-ruukuntäyttölinjan jäljiltä ei styrox-laatikoiden pinnalla ole turvetta ja siirtokampa ottaa siirrettävät ruukut kivuttomasti piikkiensä väliin. Lieksalaisella Valkaman tilalla alettiin 80-luvulla kasvattaa metsätaimia. Työn rationalisoinnin tarve johti laitteiden kehitystyöhön. Siemu-merkiset kylvölaitteet, ruukkujen täyttölaitteet, turvelinjat sekä kasteluradat ovat tulleet suosituiksi myös kasvihuoneviljelmillä ja taimitarhoilla. [PUUTARHA-SANOMAT: LIEKSA] neen ja jälkiosa imuun. Siitä tuli sitten yrityksenkin nimi. V alkaman tila sijaitsee Pielisen itäpuolella, Nurmijärven kylässä ja postitoimipaikkana on Jongunjoki. Tilan isäntä Heikki Turunen kertoo, että kirjailijakaimasta ei ole muuta harmia kuin että hänen ihailijansa saattavat soitella erehdyksessä keskellä yötä. Heikki Turunen ryhtyi 80-luvulla viljelemään metsäpuiden taimia. Nykyisin niiden tuotantomäärä on noin 700.000 kappaletta vuodessa. - Koneita alettiin tehdä aluksi omiin tarpeisiin. Vuonna 1992 osallistuin ensimmäisen kerran Puutarhatekniikkanäyttelyyn Lepaalla, jossa esittelin käsikäyttöistä, pölynimurin tuottamaan alipaineeseen perustuvaa kylvölaitetta. - Laite herätti hilpeyttä muissa näytteilleasettajissa, mutta se oli käyttökelpoinen ja halpa. Sitä myytiin laman aikana runsaasti etenkin vihannestarhoille ja pienille metsätaimiviljelyksille, muistelee Heikki hymyillen. Heikki Turunen kertoo Siemu-nimen syntyneen puutarhanäyttelyn nimikilpailussa. - Pikkupoika ehdotti kylvölaitteelle Siemua, ja hän perusteli, että sanan alkuosa viittaa sieme- Salaattiruukkujen täyttölinjaan parannusta Siemu Oy kehitti ensimmäisen kylvölevyjen täyttökoneen vuonna 1994. Ne ovat vieläkin suosittuja kesäkukkatarhoilla, joissa käytetään neliskanttisia muovikippoja. Nyt markkinoille on tullut uusi malli, joka soveltuu styrox-kennojen täyttöön. - Salaattien idätyskennossa on ollut ongelmana se, että kasvuturvetta varisee ruukkujen ulkopuolelle oleviin styrox-laatikon uriin, jolloin ruukkujen siirtäminen kamman avulla hankaloituu ja roskaa tulee huoneiden lat- tioille. Uudessa täyttökoneessa urat säilyvät puhtaana turpeesta, vakuuttaa Heikki Turunen. - Täyttökoneessa on reikälevy ja kone täyttää reikien kautta pelkästään ruukut ja kennojen pinnat pysyvät puhtaina, kertoo Heikki ja sanoo ideoineensa laitteen Erkki Lappalaisen kanssa jo pari vuotta sitten, mutta sen valmistaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Puutarhaliike Helle Oy tilasi sen Viherkaste Oy:n täyttö- ja kylvölinjaan. Siemu Oy:llä on valmistuksessa koko linja turpeen suurpaalin purkajasta kylvettyjen kennojen pinoamiseen saakka. Linja sisältää siten myös paineilmatoimisen kennojen lataajan, ruukunpudotussysteemin kennoihin, täyttökoneen, kylväjän sekä kastelukaapin. - Kylvölaitteemme soveltuu pilleröidylle siemenelle. Se kylvää koko kennon kerralla. Jos kylvetään kaksi siementä ruukkuunsa, kylvölaite tekee kaksi liikettä. Puhtaan siemenen kylvämisessä laite on epätarkka. Siemu Oy:n päätuotteena ovat olleet kastelurampit niin kasvihuoneisiin kuin avomaan taimitarhoillekin. - Olemme tehneet paljon yhteistyötä Lieksassa sijaitsevan Reo-tuotteen kanssa ja sitä kautta valmistamiamme kasteluramppeja on levinnyt muihinkin maihin, kertoo Heikki. Linja pinoaa kylvetyt styrox-laatikot ja kääntää ne vinoon, jotta laatikoiden kulku telalinjalla on tasaista. Vasemmalla on kastelukaappi. Turve on painanteessa ja styrox-laatikon urat puhtaat. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 Herukkapelto vahingossa Heikki Turusen mukaan koneiden kysyntä Suomessa on pientä ja vientiin pitäisi päästä. Tilan konepajassa valmistetaan koneet alusta alkaen. Myös telastot sorvataan itse, mutta levytyöstö teetetään alihankkijalla. Heikin apuna suunnittelutyössä on sähkö- ja automaatioalaan kouluttautunut Antti-poika. - Näiden laitteiden valmistus on puoliksi harrastusta eikä ole totista työtä. Valkaman tilalla on metsätaimitarhan lisäksi kolme hehtaaria herukkaa ja puoli hehtaaria mansikkaa. - Jouduin herukan viljelyyn vahingossa. Herukkaprojekti kysyi, voimmeko valmistaa herukasta pottitaimia, joita voidaan istuttaa koneella. Taimien tuotanto onnistui, mutta markkinoiden heikennyttyä niitä ei tarvittukaan, joten jouduin istuttamaan ne omaan peltoon, toteaa Heikki Turunen. - Jäin villiksi herukantuottajaksi, kun osuuskuntaan ei mahtunut mukaan. Puolet herukoista myyn tuoreena ja toisen puolen pakastan. Peten marjatila mehustaa ne, ja herukkamehun myyn lähiseudun kauppoihin, kertoo Heikki ja lisää mehubisneksen olevan liian pientä. - Kulunsa se kattaa. Viljelytuki mahdollistaa herukan ylläpidon, kertoo Heikki Turunen. 15 Turpeen täyttölaite ja oikealla on paineilmatoiminen kennojen lataaja ja ruukunpudotussysteemi. Siemu-linjaan kuuluu kylväjä, joka kylvää pilleröidyn siemenen. Kuvassa on kuitenkin Visserin kylvölaitteen työn jälkeä. Rengaskuja 3 21410 VANHALINNA puh 020 7402 400 fax 0207402 401 Joko tutustuit 2009 siemenluetteloomme? UUTUUKSIA !! - kasvihuonevihannes - ryhmäkasvien siemenet - avomaavihannes - pistokkaat, kysy lisää myyntihenkilöstöltämme! Tehoa biologiseen torjuntaan www.syngenta-bioline.co Monipuolinen tuotevalikoima, esim - Macrolopus-petolude - Petopunkit - CRS-pussit ripsiäistorjuntaan - Amblyseius swirskii Toimitukset viikoittain! www.puutarha-sanomat.net
• 16 1/2009 Huiskulasta hyötöjä liukuhihnalla Huiskulan Puutarhassa viljellään 10 miljoonaa tulppaania talven aikana. Pari vuotta sitten käyttöönotetussa "tulppaanitehtaassa" toiminnot on trimmattu tehokkaiksi. [PUUTARHA-SANOMAT: TURKU] Tulppaaneita tulvillaan Heidi Schwela "mixaa" eri värisiä tulppaaninippuja toimituslaatikkoon, jossa on 20 nippua. L ähes kaikki Suomessa myytävät tulppaanit hyödetään kotimaassa hollantilaisista sipuleista. Tulppaanin viljely on viime vuosina keskittynyt muutamiin suuriin puutarhoihin. Huiskulan Puutarha tuottaa Suomessa kulutetuista tulppaaneista viidenneksen eli 10 miljoonaa kappaletta. Tuotantopäällikkö Jali Murto on viljelijänä Huiskulan Puutarhassa jo kolmannessa polvessa. Hän valmistui vuonna 2003 maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan puutarhatiede. Jali vastaa tuotantopinta-alaltaan 5,6 hehtaarin puutarhan tuotannosta. Puutarhan toimitusjohtaja on Antti Pajunen. Pari vuotta sitten puutarhalle valmistui "tulppaanitehdas", jonka viljelyala on 5000 neliömetriä ja työskentely- ja jäähdyttämötilaa on lisäksi 3000 neliömetriä. - Tämä oli valmistuessaan Euroopan modernein tulppaanin tuotantotila. Joka vuosi tehdään uusia investointeja, ja varmaan nyt Hollannissa on tätäkin kehittyneempi versio, uskoo Jali Murto. Kylmäkäsittelystä hyötöön otetut tulppaanilaatikot asetetaan pöydille, jotka kiertävät kasvihuoneessa samaan tapaan kuin ruukkusalaatit kouruviljelyssä. Hyötöaika on neljä viikkoa, joka lyhenee kevättä kohden. Hyötö liikkuvilla pöydillä Kasvihuone on jaettu kahteen osastoon, ja hyötöön tulevat tulppaanit kiertävät ensin noin 18 celsiusasteen osastossa 2,5 viikon ajan. Kun ensimmäiset tulppaanit alkavat olla korjuuvalmiita, pöytä ohjataan toiseen osastoon, jonka lämpötila on n. 14 celsiusastetta. Tässä osastossa pöydät kiertävät päädyssä olevien pakkauslinjojen kautta, niin kauan kuin viimeiset tulppaanit ovat valmistuneet. Sitten tyhjät pöydät ohjautuvat ratoja pitkin toiseen tilaan, jossa ne täytetään uusilla hyödettävillä tulppaanilaatikoilla. - Olemme automatisoineet kaiken, mikä on ollut automatisoitavissa. Olemme saaneet sisäiset kuljetukset eliminoitua pois, ja se näkyy laadussa. Tämä huone tuottaa runsaat 6 miljoonaa tulppaania vuodessa, mutta käsittelylinjalle tulee kiivaimpana aikana tulppaaneita muistakin huoneista. Tulppaanin parissa työskentelee 20 henkilöä, toteaa Jali. Tulppaanin istutuskausi alkaa Huiskulassa elo-syyskuun vaihteessa ja päättyy joulukuun alussa. Hollannista tulevat sipulit asetellaan käsin oikein päin turvelaatikoihin. Sitten laatikot laitetaan kylmäkäsittelyyn 0 ­ 9 celsiusasteen lämpötilaan lajikkeesta ja kehitysvaiheesta riippuen noin neljän kuukauden ajaksi. - Tulppaania ei uhkaa tuonti kuten muita leikkokukkia. Sen viljelyssä energian osuus kustannuksista on vain muutamia pro- sentteja, kun muissa leikkokukissa se on kymmeniä prosentteja, kertoo Jali Murto. Tulppaaniniput "mixataan" Tulppaanit niputetaan käsin 10 kappaleen nippuihin. Niput asetetaan laatikoihin siten, että kussakin laatikossa on 20 nippua. Jalin mukaan tulppaaninipun veroton suurtukkuhinta on ollut 2,5 euron yläpuolella. ­ Markkinat ovat ainakin tähän saakka olleet tasapainoiset. - Käytännöllisesti katsoen kaikki tulppaanit myydään 10 kappaleen nipuissa. Lähes kaikki laatikot "mixataan" siten, että siellä on eri värejä. Ystävänpäiväksi on erilainen väripaletti kuin naistenpäiväksi. Pääsiäiseksi on kuitenkin paljon pelkkää keltaista tulppaania. - Tänä vuonna pääsiäinen on myöhään, mutta vielä pääsiäisen jälkeenkin tulppaaneja toimitetaan markkinoille, arvioi Jali Murto. Jali Murto kertoo, että tulppaanikaupassa pelataan väreillä eikä lajikkeilla, sillä lajikkeita on paljon ja ne vaihtuvat viikoittain eivätkä tulppaanilajikkeet ole yleisesti tunnettuja. Pakkaamisen jälkeen tulppaanilaatikot jäähdytetään + 1 celsiusasteeseen, jotta elintoiminnot pysähtyvät ja kukka säilyttää nestejännityksensä. Tulppaania voidaan säilyttää viikonkin ajan tässä lämpötilassa. Tulppaanin massaesittely on myyvä - Tulppaani on siitä kiitollinen kukka, että se säilyy, vaikka se menettäisi nestejännityksensä. Se imee nopeasti maljakossa vettä, eikä väliaikainen nestejännityksen menetys heikennä maljakkokestävyyttä, joka on viisi päivää. Tulppaanit lähtevät puutarhalta kuivana. Osa marketeista myy tulppaanit kuivana myös asiakkaille ja osa laittaa ne veteen. Jali Murto kertoo jokaisella tulppaanilajikkeella olevan omat vaatimuksensa juurrutusolosuhteisiin. Narsissia istutetaan kolme sipulia ruukkuunsa. Kymmenen tulppaania asetetaan pehmeiden pyörien väliin. Linjalla tulppaanin sipulit leikkautuvat jo aiemmin tarkoin pois. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 - Kun vähittäiskaupassa on nopea kierto ja kukat ovat olleet ennen myymälätilaa viileässä, voidaan tulppaaneita myydä kuivana. Vedessä tulppaanit alkavat avautua ja niistä tulee näyttävämpiä, toteaa Jali. Jali Murto sanoo tulppaaniostoksen olevan useimmille asiakkaille heräteostos. ­ Tulppaanit kannattaa laittaa näkyvään paikkaan ja muistaa, että massa myy paremmin kuin yksittäiset niput. Tulppaani on lisämyyntiä kaupalle. 1 Huiskulan "tulppaanitehtaassa" on kaksi lajittelulinjaa. Tuire Roos laittaa tulppaaniniput kevyeen pakkaukseen. Suomi on sipulikukkamaa S uomi sijoittuu sipulikukkien käytössä pronssille. Kulta menee Ruotsiin ja hopealle pääsee Norja. - Suomessa kulutetaan sipulikukkia per capita enemmän kuin Hollannissa, kertoo Nico Lommerse tyytyväisenä, sillä hän tuo kukkasipuleita Suomeen. Hänen sukunsa omistama Nord Lommerse Flower Bulb Group -niminen yhtiö tuottaa Hollannissa sipulikukkien sipuleita, mm. 130 miljoonaa tulppaanin, 55 miljoonaa liljan, 15 miljoonaa narsissin ja 10 miljoonaa hyasintin sipulia. Amarylliksen sipuleiden tuotanto toteutetaan Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Yrityksen markkinaosuus Suomen kukkasipuleista on 65 prosenttia. Lommersen mukaan sipulikukkien viljely Suomessa on kasvanut ja yhtenä syynä on se, että tulppaanilla on korvattu ruusutuotannon vähenemistä. ­ Puutarhoilla on käynyt kova myllerrys. Sipulikukkien hyötäjien lukumäärä on laskenut, mutta kokonaishyötömäärä on noussut. - Tänä talvena Suomessa hyödetään 52 miljoonaa tulppaania ja kasvua edellisvuoteen on 2 ­ 3 miljoonaa kappaletta. Kasvu ei ole suuri, sillä ensi keväänä pääsiäinen on kolme viikkoa myöhäisemmässä kuin tänä vuonna, joten myyntiaika on pidempi, sanoo Nico. Nico Lommerse odottaa, että taloudellinen taantuma ei kosketa sipulikukkakauppaa. - Voi olla että ihmiset siirtävät lomamatkojaan ja auton hankintaa, mutta kukkia ostetaan piristykseksi. Nico Lommersen isoisä aloitti kukkasipuleiden viljelyn Hollannissa jo 90 vuotta sitten. Nyt sipuleita viljellään sadan hehtaarin alalla. Nicon eno aloitti tulppaanisipuleiden viennin Suomeen 1940-luvun alussa. - Minä lähdin 17 vuotta sitten Suomeen kieltä oppimaan. Työskentelin Tepposen ja Jalkasen puutarhoilla. Minulla on myös suomalainen vaimo, kertoo Nico täydellisellä suomenkielellä. Nico on Suomessa vuosittain muutaman kuukauden ajan. Hänen vastuulleen kuuluu perheyhtiön sipuleiden vienti myös Baltiaan ja Venäjälle. · Meiltä sähköllä tai pattereilla kulkevat -ruiskut ja robotit, useita malleja · Myös varaosat ja huolto · Hortimax-ohjausautomatiikka · Lisäksi kasvitarhoihin mm. apulannat, kimalaiset ja biologinen torjunta · SOITA JA KYSY LISÄTIETOJA! Clima Kontroll Ky puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401 fax. (06) 2256 402 info@climakontroll. Åsvägen 95, 64220Yttermark Nico Lommerse sanoo Suomen olevan sipulikukkamaa. www.puutarha-sanomat.net
• 18 1/2009 Öljyn hinta romahti Raakaöljyn hinta on laskenut alimmilleen sitten vuoden 2004. Myös maatilojen ja kauppapuutarhojen öljylasku on puolittunut viime kesästä. Sähkön pörssihin Valoviljelyn kannattavuuteen vaikuttaa ratkaisevasti sähkön hankinnan ajoitus. Kuvassa Lepaan uusi kasvihuonelaitos joulukuussa 2008 B rent-raakaöljylaadun barrelihinta on liikkunut vuodenvaihteessa 40 ­ 50 dollarin tasolla, kun se heinäkuussa hipoi 150 dollaria. Myyntineuvottelija Jorma Pengerkoski Teboililta kertoo, että kevyen polttoöljyn myyntihinta kauppapuutarhoille oli heinäkuussa jo toista euroa litralta, kun nyt myyntihinta on hiukan 50 sentin päälle. - Hinta kävi ennen vuodenvaihdetta alimmillaan 50 sentin alapuolella, mutta Venäjän ja Ukrainan kaasukiista nosti hintaa hieman. Jorma Pengerkoski sanoo, että öljyn hinnan halpenemi- Myyntijohtaja Asko Sikiö Teboililta ei ryhdy ennustamaan öljyn hinnan tulevaa kehitystä. nen on positiivinen asia asiakkaiden kannalta. - Viime kesänä viljelijät olivat tuskastuneet öljyn hintaan. Se kypsytti joitakin vanhempia viljelijöitä lopettamaan tuotannon. Myyntijohtaja Asko Sikiö Teboililta muistaa vuosi sitten Puutarha-Sanomille (1/2008) antamassaan haastattelussa jo todenneensa ennustamisen vaikeuden. - Jos öljyn hintakehityksen pystyisi ennustamaan, en olisi näissä hommissa, vaan hyödyntäisin taitoni taloudellisesti. Asko Sikiö sanoo, että hän oli taipuvainen arvioimaan öljyn hinnan pysyvän tällä tasolla. - Tänä päivänä (15.1.2009) on kuitenkin ollut uutisissa huhu, että raakaöljyn hinta jenkeissä romahtaisi 40 dollarista 10 dollariin. On parempi, että en ennusta mitään. Sikiö on hyvillään asiakkaiden kannalta öljyn halpenemisesta. ­ Ollaan yhdessä tyytyväisiä tästä kuviosta. Asko Sikiö kertoo raskaassa polttoöljyssä verojen osuuden olevan suhteellisesti suurempi, minkä vuoksi sen hinta ei ole aivan puolittunut. - Raskaan polttoöljyn hinta riippuu laadusta. Kauppapuutarhat käyttävät parempaa laatua. Kaasukin seurailee viiveellä öljyn hintaa. Öljyn hinta vaikuttaa myös sähköön, toteaa Asko Sikiö. Dieselin mittarihinta laski vuoden viimeisinä päivinä alle euron. Dieseliä alle euron Raakaöljyn halpenemisen myötä myös öljytuotteiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa. Hintaseurannan mukaan 95 oktaaninen bensiini maksoi kesällä jo noin 1,6 euroa litralta ja diesel yli 1,4 euroa litralta. Vuodenvaihteeseen mennessä bensiinin hinta oli laskenut 1,14 ja diesel jopa alle euron litralta. Bensiinin hinta on Öljyalan keskusliiton tilastojen mukaan ollut samantasoisissa lukemissa viimeksi kevättalvella 2005, dieselöljy kesällä 2007 ja kevyt polttoöljy alkuvuodesta 2007. Maailmantalouden heikkeneminen on pienentänyt öljyn kulutusennusteita. Öljynviejämaiden järjestö Opec päättikin 17. joulukuuta ennätyksellisen suuresta öljyntuotantokiintiön leikkauksesta tammikuun alusta alkaen. Vaikka kiintiötä pienennettiin enemmän kuin markkinoilla odotettiin, öljyn hinta ei kääntynyt päätöksen jälkeen nousuun. Venäjän ja Ukrainan kaasukiista ja Gazan tilanne ovat olleet hintoja nostavia tekijöitä, mutta maailmantalouden synkät näkymät ovat painaneet hintaa. F Raakaöljyn tynnyrihinta dollareina vuosina 2004 -2008 (nymex brent raakaöljyfutuuri) 160 Skapat/Puutarha-Sanomat 150 140 130 120 110 100 90 80 0 60 50 40 30 inanssikriisistä alkanut maailmanlaajuinen lama on vaikuttanut sähkön pörssihintaan. Pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poolin, noteeraukset ovat nyt 40 euron molemmin puolin megawattitunnilta. Oheisessa kuviossa on esitetty toteutunut markkinahinta Suomessa 2000-luvulla. Hinta muodostuu pörssihinnasta ja sen päälle tulevasta aluehintaerosta. Parina ensimmäisenä vuotena Suomen markkinahinta vaihteli 15 ­ 25 euron välillä, mutta vuoden 2000 heinäkuussa markkinahinta kävi 10 eurossa megawattitunnilta. Vuodenvaihteessa 2002 - 2003 hinta hypähti 70 euroon, jonka jälkeen se laski pariksi vuodeksi 30 euron tuntumaan. Vuonna 2006 sähkön hinta sahasi voimakkaasti 35 ­ 70 euron välillä. Vuoden 2007 alkaessa sähkön markkinahinta Suomessa oli painunut jo 30 euroon ja laski keväällä 22 euroon. Vuoden lopulla hinta kipusi 45 euroon. Vuoden 2008 keväällä hinta laski väliaikaisesti ja nousi jyrkästi elokuuhun mennessä jopa 75 euroon. Sen jälkeen kuukausihinta on laskenut viitisen euroa jokainen kuukausi. dioksidipäästöjä. Näin siksi, että käytännössä sähkö hinnoitellaan päästöjä tuottavan hiililauhteen rajakustannuksen perusteella. Päästöttömän sähköenergian tuottajat saavat ns. windfall-tuloa eli ansiotonta "tuulen tuomaa" voittoa. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 USD Hiililauhde määrää hinnan Spot-hinta määräytyy päivittäin suljetulla huutokaupalla, johon jätetään osto- ja myyntitarjouksia rajahinnoilla. Lopulta hinta muodostuu kaikille läpimenneille tarjouksille samaksi viimeisen tuotetun megawattitunnin hinnan mukaisesti. Hinta muodostuu joka tunti erikseen. Sähköä ei voi varastoida sähköverkossa, joten tuotannon ja kulutuksen tulee olla sama jokaisella hetkellä. Viimeiset megawatit tuotetaan tyypillisesti hiililauhteella, joka käytännössä määrää sähkön hinnan. Tätä kautta öljyn hintataso vaikuttaa sähkön hintaan. Päästökauppa nostaa markkinahintaa, vaikka pääosa sähkön tuotantokapasiteetista ­ vesi- ja ydinvoima ­ ei muodosta hiili- Termiineillä ostetaan tulevaisuuden sähköä Sähkön ostosopimukset tehdään tyypillisesti etukäteen erikseen sovitulle ajanjaksolle. Silloin markkinahintana käytetään ns. termiinituotteita, jotka kuvaavat markkinoiden näkemystä kyseisen kalenterijakson keskimääräisestä hinnasta. Oheisesta kuvioista nähdään, millaiseksi markkinat ovat odottaneet vuoden 2009 hinnan tulevan. Vuoden 2007 tammikuussa odotettiin, että parin vuoden kuluttua sähkön hinta tulisi olemaan 40 euron luokkaa. Sitten odotukset alkoivat kasvaa ja vuosi sitten myytiin tämän vuoden sähköä 55 eurolla megawattitunnilta. Vuoden 2008 heinä- ja syyskuussa käytiin huipussa, ja tämän vuoden sähköstä maksettiin jo yli 70 euron pörssihintaa. Sen jälkeen odotukset markkinahinnasta alkoivat nopeasti laskea. Joulukuussa tämän vuoden hinta painui jo 40 euroon. Vuoden 2010 sähkö noteerataan nyt (15.1.2009) 36 euron arvoiseksi. Päälle tulee Suomen systeemihinta, joka on 1,5 euroa. Verottomaksi tukkuhinnaksi muodostuu 37,5 euroa, jonka päälle tulevat siirtomaksut. Nähtäväksi jää tuleeko sähkön hinta putoamaan 2000-luvun alun tasolle vai nouseeko se jälleen. Kun Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välinen siirtokapasiteetti lisääntyy, tulee nykyisin alempana oleva Nord Poolin hinta lähestymään Saksan hintaa. Oheiset kuviot osoittavat, että hankinnan oikealla ajoittamisella voi säästää merkittäviä summia. Valoviljelyn kannattavuus on hyvin suuresti kiinni sähkön oston ajoituksen onnistumisesta. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 19 ta on liki puolittunut Toteutunut kuukausittainen markkinahinta (euroa/MWh, HELSPOT) Suomessa vuosina 2000 ­ 2008 EUR 80 Skapat/Puutarha-Sanomat A ERIKOISKASVIEN VILJELYYN LAATUKONEET ASIANTUNTEMUKSELLA gricola Italiana vihannesten kylvökoneet 5 0 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 SN-sarja: 1 tai 2 riviin/yksikkö, tai nauhaan kylvö SNT-sarja: 2 tai 3 riviin/yksikkö, erilliset syöttölaitteet - alipainelietso ja kompressori - tarkka syöttö ja käyttäjäystävälliset ratkaisut - ylivoimainen markkinajohtaja C hecchi Magli Wolf Läpi muovin istuttavat istutuskoneet esim. mansikalle ja avomaakurkulle - runsaasti muita malleja - myös samanaikainen muovin levitys esim. salaateille - laadukas huippumerkki Italiasta E my Elenfer - vaaka- UUTU tasojyrsimet ja Massano -kelajyrsimet - vastasuuntaan pyörivällä kelalla - hautaa kivet ja kokkareet US! Sicma ­ kelajyrsimet 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuoden 2009 sähkön hintaodotuksen kehitys Nord Poolissa EUR 5,00 Skapat/Puutarha-Sanomat www.rlaaksonenoy.fi Laitila, puh. (02)853 600, 050 022 6152 Puutarha-Sanomat on seurannut sähkön pörssihinnan kehitystä Nord Poolissa. Numerossa 10/2008 haastateltiin Skapat Oy:n Taneli Hyytistä. Sähkön oikeaan ostamiseen on opastettu Puutarhakalenteri 2009:ssä olevassa artikkelissa, jonka on kirjoittanut Virpi Nieminen Energiakolmio Oy:stä. Kalenteri on saatavissa Puutarha-Sanomien asiakaspalvelusta puh. 010 387 0880 tai netistä www.puutarha-sanomat.net. 2,50 0,00 6,50 65,00 62,50 60,00 5,50 55,00 52,50 50,00 4,50 45,00 42,50 40,00 3,50 tammi2007 touko2007 syys2007 tammi2008 touko2008 syys2008 tammi2009 touko2009 TILAA PLANTEK-KENNOSTOT YM. TARVIKKEET AJOISSA Edullinen kennojen kylvökone. Pyydä tarjous katso lisää www.tarvikepalvelu.fi · viljelypöydät · viljelykourut · putkistot, kannakkeet · kastelutarvikkeet · kierrätysjärjestelmät · valaisinripustuskiskot · säätöautomatiikka KASVIHUONETEKNIIKKAA SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY Päivi Aaltonen puh. 050-521 4726 HORTISTEEL Hortisteel Oy puh. (06) 450 5055, 0400 634 025 fax (06) 450 5056 hortisteel@netikka.fi www.puutarha-sanomat.net
• 20 1/2009 Teksti Juhani Piirainen Laivaseminaarin satoa marjanviljelijöille Viljelijöiden laivaseminaarissa oli omat viljelytekniset osiot marjanviljelijöille, vihannesviljelijöille ja omenanviljelijöille. Marjapuolella biologinen torjunta on nousemassa tärkeään asemaan. [PUUTARHA-SANOMAT: TURKU-TUKHOLMA] H edelmän- ja marjanviljelyssä integroitu torjunta on jo saavuttanut vakiintuneen aseman ja yleistyy ripeästi. Mansikan harmaahomeen torjunnassa siirryttiin uudelle asteelle viime vuonna, kun Verderan Gliocladium-mikrobivalmiste Prestop Mix sai käyttöluvan. Valmiste laitetaan mehiläispesien ulosmenoaukkoihin niin, että pölyttämään lähtevät hyönteiset saavat siitä mikrobijauhetta itseensä ja vievät sen kukkiin. Jos jauhe ehtii kukkaan ennen kuin harmaahomeitiöt, sinne ei jää tilaa homeen kasvulle. - Viime vuonna ainetta käytettiin vain 40 hehtaarilla, koska lupa saatiin vasta kevään kynnyksellä, jolloin suurempia markkinointitoimenpiteitä ei enää ehditty tehdä, kertoo tutkija Marja-Leena Lahdenperä. - Tänä vuonna sitä voivat ostaa kaikki halukkaat. Biologista torjunta-ainetta tarvitaan 200 - 500 grammaa hehtaarille ja mansikkaviljelmillä pesiä tarvitaan kaksi kappaletta hehtaarille. Kokeita on tehty kolmen vuoden ajan niin tavanomaista viljelyä harjoittavilla kuin luomutiloillakin ja tulokset ovat Lahdenperän mukaan olleet hyviä myös sateisina vuosina. Biologisella homeentorjunnalla on ollut myönteinen vaikutus myös marjojen säilyvyydelle. Jollei torjuta, tulee piilevää hometta mukaan marjoihin ja se pilaa laadun ennen kuin marjan luontainen vanheneminen ehtii tehdä sen. Lahdenperän mukaan kukintavaiheessa tehdyn Prestop Mix ­käsittelyn seurauksena mansikat kestävät pitempään kiinteinä ja terveinä. Mikrobien levitys pölyttäjien mukana onnistuu niin ikään vadelmalla parantaen sadon määrää ja laatua. Evira onkin myöntänyt Prestop Mixille myyntiluvan myös vadelman käsittelyyn. - Biologiseen torjuntaan voi yhdistää useimpia homeen torjunta-aineita, mutta siitä voi tulla jopa ainoa torjuntamuoto myös useille tavanomaisille viljelmille, kiteyttää tutkija Lahdenperä oman näkemyksensä Prestop Mixin mahdollisuuksista. Mehiläisiä voidaan käyttää mansikan harmaahomeen torjunnassa. Pölyttämään lähtevät mehiläiset saavat pesän ulosmenoaukoissa itseensä mikrobijauhetta, jonka ne vievät mansikan kukkiin. Uudet torjunta-aineet huomioivat biologisen torjunnan Biologinen torjunta on tulossa marjanviljelyyn, kun kasvihuonevihanneksilla tuholaiset on jo pitkään torjuttu pääsääntöisesti biologisilla torjuntaeliöillä. Biologinen torjunta antaa luomuviljelmille aivan uusia tuotantomahdollisuuksia, mikä todennäköisesti tulee lisäämään luomumarjojen tarjontaa tulevaisuudessa. Marjanviljelyssä biologisten torjuntaeliöiden avulla vähennetään kemiallista torjuntaa, jolloin puhutaan integroidusta torjunnasta. Myös uudet torjunta-aineet huomioivat biologisen torjunnan. - Uusin tulokkaamme tuhohyönteisiä vastaan on Calypso, kertoo tutkimus- ja neuvontapäällikkö Asmo Saarinen Berner Oy:stä. Sitä voi käyttää yhdessä useiden biologisten torjuntamikrobien kanssa. - Uusin punkin ja hyönteisten torjuntaan tuomamme aine Vertimec on oleellisesti tehokkaampi ja biologisille torjuntaeliöille turvallisempi kuin esimerkiksi vanha Mesurol, valistaa Syngenta Oy:n neuvontapäällikkö Katri Haavikko. - Viljelijälle tämä ominaisuus on hyödyllinen ilman biologisten eliöiden käyttöäkin, sillä aine säästää myös luonnossa esiintyviä tuholaisten petoja ja loisia. Jos viljelijä käyttää biologisia torjuntamikrobeja, hänen kannattaa kysyä aineen myyjältä tai edustajalta jokaisesta käyttämästään aineesta ja sen vaikutuksista eri torjuntaeliöihin. Yleissääntö on, että tautien torjunta-aineet ovat lähes harmittomia ja tuhoeläinten torjunta-aineet joskus hyvin vaarallisia ja rikkakasvien torjunta-aineet edellisten väliltä. Nykyisistä torjunta-aineista torjuntaeliöille vaarallisimpia ovat pyretroidit, joiden varoaika voi olla parikin kuukautta. - Poikkeuksena pyretroidien vaarallisuudesta on Mavrik, jolla ei tarvitse pitää kovin pitkää varoaikaa, vakuuttaa Asmo Saarinen Berneriltä. Kun biologiset eliöt otetaan marjanviljelyssä käyttöön sekä tautien että tuholaisten torjunnassa, on hyvinkin mahdollista, että marjojen jäämämäärät laskevat lähes samalle tasolle kuin kotimaisten vihannesten eli vain muutamaan prosenttiin sallitusta määrästä. Mansikkaheteessä taistelevat ylivallasta harmaahome (kaksi ponnesta lähtevää helmirihmaa) ja Gliocladium-sieni (syheröitä palhon ja ponnen pinnoilla). Taistelun lopputulos voi ratkaista tulevan marjan kohtalon. MARJATILAN TAIMET JA TARVIKKEET UUDET MANSIKAT JA VADELMAT Kevään istutuksiin mansikkalajikkeet Honeoye, Solprins, Korona, Polka, Jonsok, Sonata, Darselect, Senga Sengana, Florence sekä uudet lajikkeet Frida ja Salsa. Monipuolinen kokovalikoima: frigo A, A+ ja WB- sekä paakkutaimet. Vadelmat Ottawa, Muskoka, Jenkka, Maurin Makea, Keltainen vadelma ja Siperialainen karhunvadelma. Uusina lajikkeina suurimarjainen Glen Ample ja makea Takalan Herkku Ennakkoehdot 31.1. asti Soita: Petri Leinonen p. 040 581 8477 Näyttävät ja kestävät pakkaukset: Laatikot, rasiat ja roveet Taimet tuottavaan kasvuun Ilmoitus PuutarhaSanomissa tavoittaa asiakkaasi Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 hannele.iskala@ puutarha-sanomat.net Kasvutunnelit laatusadon tuotantoon sesongin ulkopuolella! Kysy lisää TILAUKSET JA NEUVONTA Marja-Suomen Taimituotanto Oy Jarmo Röppänen, SUONENJOKI Puh. 040 505 4035 ja 040 864 3838 · www.taimituotanto.net www.elomestari.fi www.puutarha-sanomat.net
• 22 1/2009 Yritysuutisia S.G. Nieminen muutti uusiin tiloihin Jussi Peltonen iloitsee, kun SGN Groupin kaikki toiminnot on keskitetty saman katon alle. Taustalla 12000 neliön uusi rakennus, joka sijaitsee Vantaan Koivuhaassa. S GN Group on muuttanut uusiin toimitiloihin Vantaan Koivuhakaan. Pääkonttoritiloihin sijoittuivat SGN Groupin kaikki liiketoimintayksiköt. Vihannessiemenkaupasta ammattiviljelijöille vastaava Jussi Peltonen on muuttanut Keravalla sijainneista toimitiloista Koivuhakaan. Pääkonttori oli taasen aiemmin Espoon Kilossa. - Kun kaikki toiminnot ovat yhdessä paikassa, pystymme jouhevammin palvelemaan asiakkaita, sanoo Jussi Peltonen. Yritys syntyi vuonna 1933, kun Sven Gustav Nieminen perusti siementen maahantuontiin yrityksen. - Sota-aikana ja sen jälkeisenä jälleenrakentamisen aikana S.G. Nieminen Oy:llä oli merkittävä rooli Suomen siemenhuollon turvaajana. Tuolloin solmittiin yhteydet tärkeisiin ulkomaisiin siemenkauppoihin ja jalostajiin. Näistä päämiehistä monet ovat tänäkin päivänä tärkeitä kumppaneita, kertoo Peltonen. Tällä hetkellä siemenosaston tuotteisiin kuuluvat mm. vihannesten siemenet ammattiviljelyyn ja harrastajapuutarhureille sekä nurmikon siemenet viherrakentamiseen ja golfkentille. Tämän lisäksi yrityksellä on edustuksia mm. maataloussiemenissä sekä ruoka- ja tärkkelysperunassa. - 75 vuoden aikana tapahtuneista muutoksista huolimatta yksi asia ei ole muuttunut: laadukkaan sadon tuottamiseksi tarvitaan laadukkaita siemeniä, sanoo Jussi Peltonen. S.G. Nieminen Oy on laajen- tunut monille toimialoille. Tytäryhtiö Sumeko markkinoi vapaa-ajantuotteita ja 1980-luvulla perustettu Agritek Oy maatalouskoneita ja sen edustuksessa ovat mm. New Holland ja CaseIH-traktorit. Vuonna 2000 Tuko Gardenian liiketoiminta siirtyi S.G. Nieminen Oy:lle. Vuonna 2006 Sportian tukkuliiketoiminta tuli SGN Groupille. Vapaa-ajantuotteiden vienti Venäjälle ja sen lähialueille on myös muodostunut tärkeäksi osaksi yrityksen liiketoimintaa. Vuonna 2008 viennin osuus liikevaihdosta oli n. 15 %. Vientitoimintaa harjoittaa vuonna 2005 Pietariin perustettu tytäryhtiö Sumeko. Uudessa logistiikkakeskuksessa on varastotilojen lisäksi myös SGN Groupin huoltotoimintoja palveleva korjaamo sekä siementuotantotilat. Rakennuksen kokonaislaajuus on noin 12.000 neliömetriä, mistä toimistorakennuksen osuus on noin 4 000 neliömetriä. Vuonna 2008 SGN Groupin liikevaihto oli n. 200 milj. ja sen palveluksessa on 170 työntekijää. Pakkasmarjalle lisää tuotantotilaa S uonenjokelainen Pakkasmarja Oy osti 3070 neliön teollisuushallin kilometrin päästä nykyisistä tuotantotiloista. Nyt yrityksellä on katonalaista tilaa hehtaari, josta osa on pakastetilaa. - Ostettu tila tulee varastokäyttöön, sillä marjojen pakkausmateriaali ja pakastekontit tarvitsevat paljon tilaa. Meillä on ollut onni löytää sopivia tiloja aiemminkin, kertoo toimitusjohtaja Tapio Rautiainen, ja on tyytyväinen, kun kalliiseen uudisrakentamiseen ei ole tarvinnut ryhtyä. - Ruokateollisuus ei ole äkkirikastumisen ala, vaan se on kuin valtion leipä: pitkä ja kapea. Sinnikkäällä yrittämisellä pärjää. - Luotamme tulevaisuuteen, sillä uskomme, että terveellinen ruokavalio voittaa. Toivomme, että arvot kotimaisen tuotannon säilymiseksi ovat kunnossa niin kuluttajien kuin kaupankin keskuudessa. Pakkasmarja Oy:llä on 200 sopimusviljelijää ja vuotuinen marjamäärä on 3000 tonnia. - Haemme nuoria sopimusviljelijöitä lisää. Myös luomutuottajat ovat tervetulleita toimittajiksi, rohkaisee Tapio Rautiainen. Rautiaisen mukaan kotimaisia marjoja riittää uuteen satoon saakka. - Kotimaista vadelmaa on saatavissa 200 gramman rasioissa. Pakastevastaavat voivat pyytää ketjuilta tuotetta, sillä kuluttajakysyntää on olemassa. Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Tapio Rautiainen kertoo, että kaikkia marjalaatuja on saatavissa kotimaisena uuteen satoon saakka. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 23 Tuoreverkon soseet palkittiin Pietarissa T uoreverkko Oy osallistui viime marraskuussa Peterfood-messuille. Yrityksen Suvituore-punajuurisose palkittiin kultamitalilla innovatiivisten tuotteiden kilpailussa. Toimitusjohtaja Kari Lyytinen pitää kunnianosoitusta hyvänä saavutuksena, sillä onhan Venäjä punajuuriruokien kehto. - Tuoreverkolla ideoitiin muutama vuosi sitten juuressoseita, joista kehittyi loppujen lopuksi menestyneitä tuotteita omalla Suvituore-tuotemerkillä ja asiakkaan privat label-merkillä. - Joulusesongiksi kehitellyistä lanttu- ja porkkanasoseista poiki idea muihin soseisiin ja nyt niitä on saatavilla eri variaatioina lähes ympäri vuoden, toteaa Lyytinen. Kari Lyytinen kertoo, että tuotekehitystä on myös pakkausten kehittely tuotteille. ­ Viime syksynä olimme markkinoilla 150 gramman lehtikaalipussilla, josta tuli asiakkailta paljon kiitosta. Tuoreverkko Oy on yksi vuonna 2007 perustetun Fintorus-nimisen logistiikkayrityksen osakkaista. Fintorus Oy ostaa tuotteet osakkailtaan, ja myy ne pietarilaiselle tytäryhtiölleen Finprodille, joka myy ne edelleen venäläisille asiakkaille. Peterfood-messuilla oli Fintoruksen osakkaista mukana Tuoreverkon lisäksi Bioferme Oy, Kasvis Galleria Oy, Oy KorvGörans Kebab Ab, Lieksan Laatuherkut Oy, Polar Shiitake Oy, Saarioinen Oy sekä Vaissi Oy. Seuraavat messut ovat maaliskuussa Moskovassa. Fintorus Oy:n perustaminen käynnistyi Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn Venäjä-klusterin aloitteesta. Sitran ERA-ohjelman tavoitteena on lisätä elintarvikealan kansainvälistä kilpailukykyä. Perustettu yritys parantaa pk-sektorin vientimahdollisuuksia. Pienten elintarvike-erien vienti Suomesta Venäjälle on kallista ja vaikeaa hankaloittaen erityisesti tuore- ja erikoistuotteiden vientiä. Fintorus parantaa tilannetta kokoamalla eri yritysten vientierät Lappeenrannassa sijaitsevaan Valion terminaaliin, josta Fintorus vuokraa terminaalitilaa ja ostaa terminaalipalveluita. Vientiterminaalissa tuotteet kerätään asiakaskohtaisiin eriin. Kari Lyytinen on tyytyväinen, kun suomalaisella punajuurikassoseella saatiin kultamitali Pietarin ruokamessuilla. HL-vihannes järjesti talvikonepäivät HL -vihannes Oy järjesti Tuusulassa yhteistyökumppaneineen talvikonepäivät. Jorma Lindström kertoo päivillä käyneen yli 200 asiakasta. - Jollei samaksi päiväksi olisi osunut paha syysmyrsky, olisi kävijämäärä ollut vielä tuplat suurempi. HL-vihannes aloitti Liugong-merkkisten pyöräkuormaajien ja kaivureiden tuonnin vuonna 2005. - Ensimmäinen kone meni jätteenkäsittelyä tekevälle yritykselle ja koneelle on kertynyt mittariin tuhansia käyttötunteja. Nyt samainen yrittäjä on ostanut jo kolmannen koneen, iloitsee Jorma koneiden osoitettua Suomessakin kestävyytensä ja ketteryytensä. Liugong vietti Kiinassa 50vuotisjuhliaan ja HL-vihannes huomioitiin siellä menestyksekkäänä jälleenmyyjänä. Liugong on alallaan maailman toiseksi eniten valmistettu merkki amerikkalaisen Caterpillarin jälkeen. Heikki Lindström kertoo julkishallinnon kilpailutuksiin jätettyjen tarjousten osoittaneen, että samoilla varustuksilla Liugong on merkittävästi kilpailijoitaan halvempi. - Peruskoneen hinta on lähes puolet edullisempi, vaikka sen osista huomattava osa koostuu länsimaisten merkkivalmistajien tuotteista. Kun valitsee Liugongin, voi väliin jäävällä summalla ostaa Mersun, vertaa Heikki. Heikki Lindströmin mukaan viljelijät ovat kiinnostuneita pienemmistä pyöräkuormaajista ja kaivinkoneista sekä omaan käyttöön että urakointiin. ­ Liugong-trukit ovat uutta viljelijäkäyttöön. Heikki Lindström kertoilee, että firman slogan "siemenestä laatikkoon" ei taida enää kattaa koko valikoimaa. - Olemmekin saanet uuden nimen "mini-hankkija", nauraa Heikki. Teuvo Laakso Nukarista kuuntelee Heikki Lindströmin analyysiä maailman tilasta. www.puutarha-sanomat.net
• 24 1/2009 Text och bilder Camilla Heikkilä Oljans prisrally fortsätter Mikael Åkersten i Korsnäs hör till de odlare som odlar sina grönsaker säsongsvis och värmer upp sina växthus med hjälp av olja. Under förra sommaren steg oljepriserna skyhöga men har sedan dess sjunkit drastiskt vilket underlättar växthusodlarens annars så höga kostnader. [TRÄDGÅRDSBLADET: KORSNÄS] M ikael Åkersten har sina växthus i byn Korsbäck i Korsnäs där han är hemifrån. Han startade sin karriär som odlare tillsammans med sin bror redan år 1982 och har sedan 1990 odlat ensam. Under de senaste fyra åren har han odlat både vanlig tomat och plommontomat. Plommontomat odlar han på en tredjedel av odlingsarealen. - I början av 80-talet odlade jag gurka under ett par års tid men kom fram till att gurkan inte var min grej, berättar Åkersten. Enligt odlaren har det varit lättare med tomaterna på grund av att de inte så lätt drabbas av olika sjukdomar som gurkan gör. Plommontomaten kom med i bilden för fyra år sedan då Åkersten bestämde sig för att pröva på något nytt och med dem har han inte haft några större problem. - Det är ju packandet som gör det så arbetsamt med plommontomaterna, konstaterar Mikael Åkersten. Ifjol fick Åkersten dåligt betalt för sina plommontomater, betydligt sämre än tidigare år. Detta berodde på att det helt enkelt fanns för mycket av dem ute på marknaden. Han tror inte att efterfrågan skulle ha stigit på dem heller sedan de började odlas. Åkersten hade bestämt sig för att sluta upp helt med plommontomatsodlingen i år men ändrade sig efter att ha hört från sitt packeri, Hultholm, att så många andra plommontomatsodlare tänkte göra samma sak. Lågpris vid nyår I år kommer Åkersten att påbörja odlingssäsongen i början på mars precis som han gjorde året innan. Tidigare år har han satt säsongen igång redan tidigare i februari men på grund av oljepriserna har han nu startat senare. - Om jag hade vetat att oljepriserna skulle vara såhär nere nu skulle jag ha börjat odla redan tidigare i år, fortsätter Åkersten. I juli 2008 var oljans pris 75 cent per liter med moms. Vid nyår var priset 30 cent med moms och en vecka in i januari 2009 låg priset på 42 cent litern. - Det skulle ha varit en trevlig Mikael Åkersten håller som bäst på att få in alla växtunderlag i sina växthus. Snart kommer de nya plantorna och en ny odlingssäsong kan börja. sak om priset kunnat stanna kvar på 30 cent litern hela säsongen, skrattar Mikael Åkersten. Åkerstens odlingssäsong kommer att pågå till mitten av oktober och då kommer han att ha använt 80 000 liter olja i år för att värma upp sina två växthus. Om det är riktigt kallt kan det gå åt en kubik olja i dygnet, berättar Åkersten. Han tror dock att de billiga oljepriserna endast är tillfälliga. Åkersten tycker att oljans pris varit alltför dyrt under de senaste två åren - Prisskillnaderna kastar så stort så man vet aldrig när det svänger om igen, konstaterar han. Som odlare får man alltid ta risken med att man kanske tankar olja på fel dag. Åkersten har en oljetank mellan sina växthus som rymmer 25 000 liter olja. Han brukar tanka 12 000 liter åt gången eftersom det är minimimängden man måste tanka för att få rabatt. Åkersten använder tjockolja som de flesta andra odlarna också gör. - Även elpriserna har varit lite lägre nu så det är ju också positivt, tillägger Åkersten. Nej tack till lång semester Korsnäs trädgårdsproducenter, vars styrelse Åkersten sitter i, gör upp avtal med olika oljeleverantörer varje år i samarbete med trädgårdsföreningen. I år kommer olika odlare i Närpes, Korsnäs, Malax och Lappfjärd att få sin olja från Shell och Teboil. Åkersten har två plastväxthus som han själv byggt. Det första byggdes samma år man satte igång med odlandet, alltså 1982, och det andra byggde han 1999. Åkersten har en total odlingsareal på 3000 kvadratme- Fakta År 2006 fanns det i hela landet 723 växthus som värmdes upp med lätt råolja samt ytterligare 367 som värmdes upp med tung råolja. Dessa siffror baserar sig på växthus som är över 1000 kvadrat stora. Exempel på olika energiformer och dess antal användare i Österbotten 2006. År 2006 fanns det 510 växthusföretag i Österbotten med en total odlingsareal på 123,2 hektar. Energiform Lätt brännolja Tung brännolja El kWh Fjärrvärme MWh Torvpellet kg Träpellet kg Mellan växthusen står oljetanken som rymmer 25 000 liter. Åkersten brukar tanka 12 000 liter åt gången i den. www.puutarha-sanomat.net Antal växthus 298 264 179 14 7 20 Förbrukning 4 390 104 liter 30 266 719 kg 139 019 419 kWh 38 256 mWh 1 020 700 kg 1 699 270 kg
• 1/2009 ter. Åkersten har tidigare nog funderat på att börja odla året runt men tycker att det inte är aktuellt för hans del mera. Han tycker att han i så fall borde ha börjat med det redan för 3-4 år sedan. Nu just håller han på med att lägga ut de nya odlingsunderlagen i sina växthus. Sina tomatplantor köper Åkersten av en bekant som odlat plantor åt sig själv under ett par års tid. Åkersten har en heltidsanställd som jobbar hos honom från april till slutet av säsongen. På sommaren anställer han även en eller två extra jobbare beroende på situationen med plommontomaterna när de kräver enbart en som packar hela tiden under högsäsong. - Det skall snören bindas upp åt plantorna ännu och nog finns det alltid något smått som skall repareras och underhållas i ett växthus, säger Åkersten. Odlaren håller ett par veckors semester mellan odlingssäsongerna. Han kunde ha semester längre nog om han ville. - Men vad gör man hemma så länge bara då, frågar han då och skrattar. 25 Suomeksi Öljyn hintaralli jatkuu Mikael Åkersten Korsnäsistä kuuluu niihin viljeljöihin, jotka viljelevät vihanneksia sesongeittain, ja lämmittävät kasvihuoneitaan öljyllä. Viime kesänä öljyn hinta kohosi huippukorkealle, mutta on sen jälkeen laskenut huimasti. Tämä helpottaa kasvihuoneviljelijän muuten niin korkeita kuluja. Mikal Åkerstenin kasvihuone sijaitsee Korsbäckin kylässä, Korsnäsissä. Hän aloitti viljelijän uransa yhdessä veljensä kanssa jo 1982. Vuodesta 1990 hän on viljellyt yksin. Viimeisten neljän vuoden aikana hän on kasvattanut sekä tavallista että luumutomaattia. Tänä vuonna Åkersten aloittaa viljelykauden maaliskuun alussa, niinkuin viime vuonnakin. Aikaisempina vuosina hän on käynnistänyt sesongin jo aikaisemmin, helmikuussa, mutta on nyt aloittanut öljyn hintojen vuoksi myöhemmin. Heinäkuussa raskasöljyn hinta oli 75 senttiä litralta arvolisäveroineen. Uuden vuoden tienoilla hinta oli 3o senttiä arvonlisäveroineen ja tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen 42 senttiä. - Olisi ollut mukavaa, jos hinta olisi pysynyt 30 sentissä koko kauden, nauraa Mikael Åkersten. Åkerstenin viljelykausi tulee kestämään lokakuun puoleenväliin asti, ja siihen mennessä hän on käyttänyt 80 000 litraa öljyä tänä vuonna lämmittääkseen kahta kasvihuonettaan. Jos on oikein kylmä, voi mennä kuutio öljyä vuorokaudessa, kertoo Åkersten. Hän uskoo, että öljyn hinta on edullinen vain väliaikaisesti. - Hinnanvaihtelut ovat niin suuria, ettei voi koskaan tietää, koska hinta taas kääntyy. Viljelijänä joutuu aina ottamaan riskin siitä, että saattaa tankata öljyä vääränä päivänä. Mikael Åkerstenilla on 25 000 litran vetoinen öljytankki kasvihuoneittensa välissä. Hänellä on tapana tankata 12 000 litraa kerrallaan, sillä se on pienin tankattava määrä, josta saa alennusta. Kuten useimmat viljelijät, Åkersten käyttää raskasöljyä. Åkersten odlar både traditionell tomat och plommontomat i sina växthus. Ikaalisista herneenversoa I kaalisten Luomu Oy on toimittanut parin kuukauden ajan luomuna viljeltyä herneenversoa kauppoihin. Ari Kulmanen kertoo, että oikeiden lajikkeiden ja luomulannoiteseosten löytämisessä he tekivät vuoden kehitystyön. - Nyt alkaa paketti olla kasassa. Tietääksemme missään muualla maailmassa ei viljellä herneenversoa vastaavalla tekniikalla luomuna. Ikaalisten Luomu toimittaa herneenversoa kauppoihin omalla tuotemerkillä ruukuissa ja leikattuna ravintoloihin. - Herneenverso on myös Pirkka-tuote. Sen menekki tulee kasvamaan, kun sen saatavuus on kunnossa. Vuositasolla valmistamme 300 000 ruukkua, kertoo Ari Kulmanen. Kulmasen mukaan viljelyllisesti on uutta se, että herneenverso pystytään viljelemään kahdessa kerroksessa. - Monen moista on kokeiltu, mutta tämä systeemi toimii. Se on ekologista, kun pystymme tuottamaan tehokkaasti ja siten säästämään energiaa, iloitsee Ari Kulmanen. Biologiska Nyttodjur och humlor! En regelbunden utspridning ger rena grönsaker. Beställ varje vecka tel. Vanda 09-852 06 229 eller Närpes 0424 462 600 Heidi Kulmanen toteaa luomuviljeltyjen herneenversojen olevan terveitä ja maukkaita. www.puutarha-sanomat.net www.schetelig.com Vanda (09) 852 061 · Åbo (02) 277 5700 · Närpes 042 446 2600
• 26 1/2009 Text och bilder Camilla Heikkilä Med båda fötterna stadigt på jorden Lantbrukssällskapet, ProAgria, har fått en ny trädgårdsrådgivare. Hon heter Jenny Forsström, hon är 24 år och är hemma från Närpes. Sitt nya arbete som trädgårdsrådgivare ser den unga damen som en stor ny utmaning i sitt liv som hon ser fram emot med stor entusiasm. [TRÄDGÅRDS-BLADET: NÄRPES] J enny Forsström har just påbörjat sitt arbete som trädgårdsrådgivare för lantbrukssällskapet, ProAgria. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap har ett 30-tal anställda varav största delen arbetar vid huvudkontoret i Vasa. Forsström samt tre andra har dock sitt kontor i Övermark vid Martens Trädgårdsstiftelse. Där delar de kontorsutrymmen tillsammans med skogsbruksföreningen. Lantbrukssällskapet står till tjänst med en rad olika tjänster som till exempel odlingsplanering, miljöplanering, beräkning av produktionskostnader, planering av dränering och så vidare. Den nionde januari i år är den första kontorsdagen för Jenny som just varit i två dagar på skolningsdagar som hela svenska Österbottens lantbrukssällskap deltog i. - Det har varit en mjuk start hittills i det nya jobbet, ler Forsström. Forsström är uppvuxen i Övermark i Närpes i en familj där föräldrarna var växthusodlare och känner sedan barnsben till branschen som alltid har intresserat henne. - Tidigare odlade mina föräldrar tomat men odlar paprika idag, fortsätter Forsström. Efter gymnasiet bestämde hon sig för att spendera en termin i Kauhajoki i skola för att lära sig det finska språket bättre. Efteråt flyttade hon till Esbo och gick där en fyraårig utbildning till hortonom. Hortonom-utbildningen intresserade henne på grund av att hon hade erfarenheter av branschen och kände till området. - Grönsaksodlingen är en jättestor sak i Närpes och jag har alltid vetat att jag vill stanna kvar här, förklarar Jenny Forsström som hoppas att hon även i framtiden ska få bo kvar i sin hemstad. Blev erbjuden arbete Då utbildningen var avklarad flyttade Jenny tillbaka till Närpes och började arbeta vid Sigg-Plant där hon även hade avklarat två praktiktider under sin utbildningstid. Vid Sigg-Plant gjorde hon även sitt slutarbete som behandlade bekämpning av vattenfluga. När hon arbetade vid Sigg-Plant hade hon som alla andra arbetare där uppgifter som till exempel plantering, men även vissa specialuppgifter fick hon där, Jenny hade stor del i växtskydd samt vattenprovtagning. Under sju månaders tid hann hon arbeta där. Då kom telefonsamtalet av Henrik Ingo som är Jenny Forsström ser fram emot att få komma igång ordentligt i sitt nya arbete och få hjälpa odlarna och ge dem råd om de behöver. Jenny Forsström har just påbörjat sitt arbete som ny trädgårdsrådgivare för Lantbrukssällskapet och kommer att spendera en stor del av sin arbetstid vid kontoret i Övermark. ordförande för ÖSL som ringde och frågade henne om hon skulle vara intresserad av att bli deras nästa trädgårdsrådgivare. - Före jag tackade ja till jobbet tog jag mig tid ordentligt att fundera över om jag anser mig själv som passlig till arbetet. Eftersom jag är så ung och ny i branschen ställde jag mig själv viktiga frågor till först, förklarar Forsström Forsström är inte rädd för att ta emot nya utmaningar och tror att det säkert kommer att vara svårt i början men ser positivt på framtiden. Forsström är en glad och social människa som har båda fötterna stadigt på jorden. - Med sunt bondförnuft kommer man långt, skrattar Jenny. All erfarenhet och all kunskap kan ju ingen ha i början, det kommer sedan med tiden, menar Forsström, som verkar vara en väldigt motiverad och målinriktad person. - Min positiva inställning till växthusbranschen ser jag som en stor fördel, säger Jenny. www.puutarha-sanomat.net Jakt intresserar Forsström hoppas och önskar att odlarna har tro på en ung konsulent. Förutom att vara rådgivare åt växthusodlarna i Österbotten kommer hon även att ha hand om rådgivning för frilandsgrönsaker samt delvis för frukt och bär. - Ifall jag hamnar i en knepig situation finns det alltid människor med längre erfarenhet att fråga om hjälp, konstaterar Forsström. Jenny Forsström efterträdde som trädgårdsrådgivare efter Mikael Dahlqvist. Dahlqvist jobbar nu som ny konsulent för Närpes Grönsaker. För tillfället bor Forsström tillsammans med sin sambo i Närpes centrum. Jenny är dessutom hundägare till en finsk stövare som hon brukar ta med sig ut på harjakt. Jakt, djur och natur är saker som ligger nära hjärtat. Sedan Forsström var 15 år har hon sysslat med skytteverksamhet och från det har det fortsatt. Med i älgjakten har hon varit redan under fem års tid. Forsström är en människa som tycker om att ha många järn i elden samtidigt. Sommartid tycker hon främst om att få vara vid vattnet. - Sambon har en fiskestuga som det alltid är trevligt att följa med till, avslutar Forsström. Fakta NAMN Jenny Forsström ÅLDER 24 år FAMILJ Sambon Johan Granfors, mamma,pappa, 2 systrar samt en bror KÖR MED en gammal röd Volvo FAVORITGRÖNSAK Tomat BÄSTA MED NÄRPES Dialekten
• 1/2009 2 Suomeksi Jenny Forström aloitti ProAgriassa ProAgrialla on uusi puutarhaneuvoja. Hän on 24-vuotias närpiöläinen Jenny Forsström.Uuden työnsä puutarhaneuvojana Jenny näkee suurena uutena haasteena, johon hän suhtautuu innokkaasti. Jenny Forsström on juuri aloittanut työnsä ProAgriassa. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap ry:ssä on kolmisenkymmentä työtekijää, joista suurin osa työskentelee Vaasan konttorissa. Forsström ja kolme muuta työntekijää tekevät töitä Övermarkista käsin. Forsström on kotoisin Närpiön Övermarkista, ja hänen vanhempansa ovat kasvihuoneviljelijöitä. Lukion jälkeen hän vietti lukukauden Kauhajoella oppiakseen paremmin suomea, jonka jälkeen kävi nelivuotisen hortonomikoulutuksen Espoossa. Opiskelunsa päätyttyä Jenny muutti takaisin Närpiöön ja alkoi työskennellä Sigg-Plantilla, jossa oli ollut työharjoitteluissa opintojensa aikana. Hän työskenteli siellä seitsemän kuukautta, kunnes häntä pyydettin puutarhaneuvojaksi Pro Agriaan. - Ennenkuin otin työn vastaan, mietin tarkkaan, olenko sopiva työhön. Koska olen näin nuori ja uusi alalla, esitin itselleni ensin tärkeitä kysymyksiä, sanoo Forsström. Kaikkea kokemusta ja taitoa ei voi olla kellään alusta alkaen, ne tulevat ajan myötä, sanoo Jenny, joka tuntuu olevan erittäin motivoitunut ja määrätietoinen persoona. Sen lisäksi, että Forsström neuvoo kasvihuoneviljelijöitä, huolehtii hän myös vihannesten avomaaviljelyn sekä osittain myös marjojen ja hedelmien kasvattamisen neuvonnasta. Jenny Forsström toivoo, että viljelijöillä olisi uskoa nuoreen neuvojaansa. Jenny Forsström ei pelkää ottaa vastaan uusia haasteita ja suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen, vaikka uskoo, että aluksi voi tulla hankaliakin tilanteita vastaan. Forsström on iloinen ja sosiaalinen ihminen, jolla on jalat tukevasti maan pinnalla. - Terveellä maalaisjärjellä pääsee pitkälle, hän nauraa. Ab Mellanå Plant Oy on kasvava ISO 9001 ja 14001 -sertioitu metsätaimiyhtiö, jonka päätoimipaikka on Kristiinankaupungissa. Ab Mellanå Plant Oy är ett växande ISO 9001 och 14001-certierat skogsplantbolag med Kristinestad som huvudort. Haemme yhtiöllemme TUOTANTOPÄÄLLIKKÖÄ vastaamaan puuntaimien kasvatuksesta ja tuotantoprosessien kehittämisestä. Edellytämme hakijalta vähintään metsä- tai puutarha-alan opistotasoista koulutusta ja hyvää molempien kotimaisten kielien hallintaa. Tuleva tuotantopäällikkömme on ulospäin suuntautunut, joustava ryhmänjohtaja, joka omaa hyvät IT-taidot. Kiinnostuksen markkinointitehtäviin laskemme eduksesi. Jos olet etsimämme, tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työpaikan motivoituneessa tiimissä. Flaggmärket syns inte mer i marknadsföring som stöds L ant- och skogsbruksministeriet har tagit en tajt negativ ställning till användningen av de inhemska kännetecknen inom marknadsföringen av trädgårdsoch lantbruksprodukter om man använder sig av statens stöd. Företagen och odlarna kan fritt i den egna marknadsföringen ta fram att produkterna är inhemska. I slutet av förra året fick Inhemska Produkter rf och Finfood rf av ministeriet veta om förändringarna inom marknadsföring och produktionsutvecklingen av lantbruksprodukter och hur dessa skall tolkas. - I offentligheten har det varit mycket inblandningar i saken. Användningen av de inhemska kännetecknen är endast förbjudna när verksamheten stöds av staten. Enskilda företag och odlare kan med egna pengar marknadsföra ursprunget och använda sig av den inhemska flaggan, tydliggör VD:n Riikka Seppälä från Inhemska Produkter. Inhemska Produkter tog vid årsskiftet bort ordet inhemsk från sin internetadress. Vid marknadsföring får inte längre den inhemska flaggan användas ifall det finns statens pengar med i kampanjen. Inom kampanjer har det hittills varit nödvändigt att hälften av pengarna kommit från näringsgrenen. Dessutom har odlargrupper finansierat helt sina egna kampanjer där ursprunget spelat en stor roll och detta får man göra även i fortsättningen. menas med nationellt kvalitetsmärke, säger Riikka Seppälä. Inhemska Produkter rf:s flaggmärke registrerades år 1990 som ett kvalitetsmärke. - Förordningen ger tolkningsmöjligheter till att se rent inhemsk -märket som ett nationellt kvalitetsmärke. Då kunde man använda sig av den i andra hand i marknadsföringen om man bara inom tjänstemannaregeringen vill främja det finländska arbetet och välmåendet, säger chefsredaktör Jouko Tikkanen som fungerade som VD för Inhemska Produkter mellan åren 1990-1999. Vi söker en PRODUKTIONSCHEF för vår skogsplantsodling och utveckling av produktionsprocesser. Vi önskar att du har minst skogs- eller trädgårdsexamen på institutnivå och goda kunskaper i båda inhemska språken. Vår blivande produktionschef är utåtriktad, flexibel teamledare med goda IT-kunskaper. Vi uppskattar även intresse för marknadsföring. Om du är den vi söker, erbjuder vi en intressant arbetsplats med motiverade arbetskamrater. Fortsätter med egen marknadsföring Bo Linde från ÖSP säger att odlarnas egen finansiering samlas in på samma sätt som under tidigare år. - Betalningens storlek är 46 cent för 100 kilo I klassens tomat, gurka eller paprika. Med dessa medel köpta reklam kan vi direkt nämna produktens ursprung, konstaterar Linde. Statsrådets förordning om lantbruksprodukternas marknadsföring baserar sig på EU:s förordningar om marknadsföringens riktlinjer. Enligt Finlands förordning (606/2008) enligt 6 § får man inte i samband med marknadsföring antyda på produkternas ursprung eller på enskilt företags produkter. I samma paragraf säger man dock att man kan antyda till de inhemska kvalitetsmärkena som meddelande i andra hand. - Föreningen har inte beslutat om man skall binda kvalitetsanvisningarna med märkets användningsförutsättningar. Vi har inte fått svar på frågan vad som Lisätietoa tehtävästä antaa/Närmare uppgifter ges av tj/vd Rainer Bodman, tel./puh. 040 5460274. Lähetä hakemus CV:n kera viimeistään 6.2.2009 Din ansökan och CV vill vi ha före 6.2.2009 till Mellanå Plant Ab Oy Mellanåvägen 33, 64320 Dagsmark email: rainer.bodman@mellanaplant.fi Bo Linde från ÖSP www.puutarha-sanomat.net
• 28 1/2009 Suur-Seudun asiakkaina koko maan tarhurit S-ryhmä ei aiemmin ole palvellut puutarhaviljelijöitä erikoistuotteilla muuta kuin paikallisesti. Uusi aluevaltaus tehtiin vuonna 200, kun Mikko Wilen tuli vahvistamaan Suur-Seudun Osuuskauppaan S-Tarhurimyyntiä. Sitä ennen Osuuskauppa ja Esa Rannikko oli toiminut alueellisesti Salon ympäristön viljelijöiden vahvana tavarantoimittajana, nyt asiakaskunta kattaa koko Suomen. [PUUTARHA-SANOMAT: SALO] M ikko Wilen on ennestään tuttu useille puutarhaviljelijöille, sillä hän toimi aiemmin Hortimicin Turun osaston päällikkönä. Osasto lakkautettiin muutama vuosi sitten, kun Hortimic keskittyi markkinoimaan ja huoltamaan kotimaista säätöautomatiikkaa. Vähän aikaisemmin Salon Seudun osuuskauppa oli fuusioitumalla Lohjan kanssa Suur-Seudun Osuuskaupaksi saanut resursseja kehittää uuden tyyppistä toimintaa koko S-ketjun tarpeisiin, joten uusi liikeidea sai siivet allensa. Paikallispalvelusta tuontitoimituksiin Salon seudulla on vielä melko runsas pienten puutarhojen joukko, joka tarvitsee kattavaa noutotukkutoimintaa. Viljelijän tullessa asioimaan Saloon, hän samalla haki osuuskaupan tarhurimyynnistä siemenpusseja, kasvinsuojeluaineita, lannoitteita, taimimultaa ym. pakettiautossa kulkevaa tavaraa. Ajan oloon Salon seudunkin viljelmien oli kehityttävä ja erikoiskoneiden ja ­tarvikkeiden tarve kasvoi ja monipuolistui. - Paikallisten viljelijäin kasvaneisiin tarpeisiin vastasimme laajentamalla myynnin valtakunnalliseksi, jolloin saatiin suurempia tilausmääriä omaa tuontia varten, kuvailee Mikko Wilen STarhurimyynnin uutta strategiaa. Ennen valtakunnallisen kaupan alkamista Salon Seudun Osuuskaupalla ei ollut omaa tuontia, vaan mahdolliset normaaliin Agrimarket-myyntiin kuulumattomat tuotteet hankittiin kotimaisilta tuottajilta ja maahan tuovilta puutarhaliikkeiltä. - Nyt meidän myynnistä on omaa tuontia jo 50 %, kertoo Mikko. - Toisten maahan tuomia välitämme edelleen mm. siementen ja kasvinsuojeluaineiden osalta, hän jatkaa. Tarhurimyynti on kasvanut kahden vuoden aikana ripeästi ja liikevaihto noussee vuonna 2008 jo 1,5 miljoonan euron paikkeille. - Henkilökuntaakin on kasvatettu ja parhaillaan on haussa neljäs puutarha-alan ammattilainen, mainitsee Mikko Wilen. Mikko Wilen on laajentanut Suur-Seudun Osuuskaupan tarhurikaupan valtakunnalliseksi. Mikko Wilenillä on ammattitaitoa koostaa erikoisasiakkaille laitekokonaisuuksia. Esimerkkinä viime vuosien laitetoimituksista hän mainitsee tomaatin värilajittelijan kuljetuslinjastoineen pohjanmaalaiselle viljelmälle ja ruukutuslinjaston PuutarhaTahvosille. Vahvaa osaamista vesiasioissa Viime vuosina avomaan puutarhaviljelmät ovat investoineet runsaasti kastelu- ja liuoslannoituslaitteisiin. S-Tarhurimyynti on tässä vahvasti mukana. - Meillä on John Deeren ve- Mankarin käsilevittimellä hävittää keveästi ja tarkasti puutarhapalstan rikkakasvit sitekniikkatuotteiden maahantuonti, kehaisee Mikko. John Deere on tällä hetkellä alansa suurin maailmassa, kun yhtiö osti pari amerikkalaista ja yhden israelilaisen vesialan firman. - Hoidamme asiakkaille toivomusten mukaiset tihkukastelulaitteistot kokonaisuuksina, mihin kuuluvat putket, suuttimet, suodattimet, lannoitteensekoittimet ynnä muut, koostaa Mikko Wilen kastelujärjestelmiä. Eniten uusia kastelujärjestelmiä menee monivuotisille kasveille kuten hedelmä- ja marjaviljelmille sekä avomaankurkkutuotantoon. Erikoistuotteiden myyjän on myös hallittava alansa tuotteet, sillä mm. kurkuille ja muille yksivuotisille kasveille tihkuputket ovat ohutseinäisemmät kuin monivuotisille viljelmille tarvittavat. - Päältä sadetustakaan ei saa unohtaa, sillä satotasoa nostavat tihkulinjat eivät torju hallaa, muistuttaa Mikko Wilen. Siitä saatiin oppia viime keväänä, kun halloja oli ennätyksellisesti kahdeksana yönä. Aivan uutta tekniikkaa S-Tarhurimyynti on tuomassa markkinoille vesialtaiden leväongelmiin. - Uusi LG-Sonicin laite tuhoaa leväsolut ultraääntä tuottamalla, mikä ratkaisee kerralla kastelualtaiden leväongelmat, hehkuttaa Mikko. Laitetta on asennettu kokeeksi ja mm. MTT: n Yltöisissä siitä on saatu v. 2008 hyviä tuloksia. Ehkäpä laitteella saadaan mahdolliset levämyrkytkin kuriin? Täsmätorjunta säästää luontoa Kasvinsuojelulaitteisto on kehittynyt viime vuosina vauhdilla. Ruiskut ovat tulleet tarkemmiksi, mikä antaa mahdollisuuden pienentää kasvinsuojeluaineiden määriä ja siten vähentää ympäristön kuormitusta. - Meillä on myynnissä Unigreenin tarkkuussumuruiskut, joita on kahden tyyppisiä eli versiot sekä hedelmäpuille että mansikoille ja muille riviviljelmille, esittelee Mikko Wilen. Suurpainepumput kehittävät erittäin pienipisaraisen torjunta-ainesumun, jonka tuulikulkeumat estetään laitteiston omalla puhaltimella, jonka suuttimet suuntaavat sumun kohti kohdetta. - Rikkakasvien torjunta-aineiden levitykseen me tarjoamme Mankarin erikoisruiskuja, missä nestemäisiä aineita ei laimenneta lainkaan vedellä, vaan tasainen leviäminen tapahtuu pisaran kerrallaan hajottavan erikoissuuttimen avulla, jatkaa Mikko kasvinsuojelulaitteiston esittelyä. Esimerkkinä Mankarin laadusta Mikko Wilen mainitsee, että se on ainoa laite, joka on hyväksytty Hollannissa glyfosaattivalmisteiden levitykseen. Hollannissahan puutarhaviljelyn kuormittavuus ympäristölle on moninkertainen verrattuna Suomeen ja erityisesti pohjavesiin siirtyvien rikkakasvien torjunta-aineiden levityksessä on otettu käyttöön tarkempia menetelmiä. Mankaria saa sekä traktorisovelluksena että yksittäisinä kannettavina versioina. www.puutarha-sanomat.net
• 1/2009 Eväät tarhalta kauppaan asti S-Tarhurimyynnin uutuuskoneet eivät tietenkään rajoitu vain kasvinsuojeluun. Muista uutuuksista Mikko Wilen nostaa esille pari esimerkkiä. - Tarkkuuskylvökoneista edustamme Bassin tuotteita, joita saadaan kuten ennen Nibexiä sekä käsin työnnettävänä 1-rivisenä että traktorivetoisina monirivisinä malleina, kertoo Mikko. - Ja muokkauspuolen erikoisuus on Omagin syväkyntöaurat, joilla saadaan kyntöanturat hävitettyä ja syväjuurisimmillekin kasviksille kunnon multakerros. S-Tarhuripalvelusta viljelijät saavat oman tuonnin kautta myös biologiset torjuntaeliöt ja kimalaiset sekä useimmille kasveille tarvittavat tuotepakkaukset. - Tukkupakkauksina tarjoamme viljelijöille SCA:n aaltopahvilaatikoita vähän joka lähtöön ja kuluttajapakkauksiksi tuomme maahan Verpackin PET-muovirasioita, joita ostavat lähinnä Pohjanmaan pakkaamot ja merkittävät kasvihuoneviljelmät, vakuuttaa Mikko Wilen. 29 Tukkutori -lehti TILAA PUUTARHA-Sanomien kestotilaajille vain 25 euroa Mikko Wilen näyttää, kuinka tehokkaasti Unigreenin sumulevitin käsittelee omenatarhan Tilaushinta 35 euroa Tilaa numerosta 010 387 0880 Tilaa Puutarhakalenteri 2009 nyt! Tuhti tietopaketti mm. kesäkukista, sähkön hinnan muodostuksesta, valotuksesta, bioenergiasta, työvoimakuluista, ulkomaisen työvoiman käytöstä, vedestä ja sen laadusta sekä tukien tilanteesta. Puutarhakalenteri 2009:n sisällysluettelo Säätilastoa sadetta vai poutaa Auringon nousut ja kuun vaiheet Vuosisuunnitelma 2009 Kalenterisivut teemasivut Kevään ihmeitä, Jarmo Lemström Suomalainen puutarhatuotanto tilastojen valossa, Anna-Kaisa Jaakkonen 6 9 10 15 - 145 148 152 158 162 165 168 170 172 176 180 182 186 189 192 194 198 206 208 212 214 216 217 220 Alan tilastoja Vahva kierreselkä, tuplakannet Runsaasti muistiinpanoja suunnittelutilaa Välttämätön työkalu ­ verotuksessa vähennyskelpoinen Tilaa osoitteesta www.puutarha-sanomat.net tai asiakaspalvelustamme puh. 010 387 0880 (ark. 9-15) Hinta vain (+ postituskulut 3,10 euroa) Tilaa kaksi, niin saat kalenterit ilman postituskuluja. Kasvisten kulutuksen ripeä kasvu taittui, Jouko Tikkanen Elämän vesi, Juhani Piirainen Vesiriskien minimointi, Vera Martomaa Alkutuotantoasetus määrittelee kasteluveden laatua Kasteluveden laatu vaikuttaa kasvuun, Monica Sirén Veden käsittely viljelmillä, Juhani Piirainen Oikea ajoitus tärkeintä sähkömarkkinoilla, Virpi Nieminen Kasvihuonevalaistuksen tila, Marko Tuominen Kylmäketju ja jäähdyttäminen, Leena Luoto Työnantajan hyvät rutiinit, Veli-Matti Rekola Työntekijän oleskelulupa ja viisumikäytäntö, Ilkka Voutilainen Vuokratyövoimaa tarvitaan, Yrjö Heinonen Maatalouden viljelijätuet, Markku Levy Lohkokortti ym. taulukkopohjat Investointitukien haku kahdesti vuodessa, Jouko Tikkanen Energiatehokkuus ja bioenergia puutarhataloudessa, Veli-Pekka Reskola 29 Puutarhakalenteri 2009 ISSN 0355-0796 Toimittajat: Jouko Tikkanen ja Juhani Piirainen 228 sivua Kustantaja: PUUTARHA-Sanomat Hinta 29 euroa, sis. alv 8 % www.puutarha-sanomat.net Avomaanvihannestaulukko, tarkastanut Sven Engblom Puutarha-alan sisäpiiri Varmennetujen käyttötaimien tuottajat v. 2009 Puutarhakalenterin ilmoittajat Vuosisuunnitelma 2010
• 30 1/2009 Heinon Tukku laajentui Itä-Suomeen Heinon Tukku Oy ostaa kuopiolaisen Tukkupojat Oy:n osakekannan ja laajentaa siten toimintansa Itä-Suomen lääniin ja Kainuuseen. Vuosi sitten Heinon Tukku osti oululaisen Evanti Quality Oy:n. [PUUTARHA-SANOMAT: KUOPIO] K uopiolainen Tukkupojat on kehittynyt vauhdikkaasti Itä-Suomen merkittäväksi täyden palvelun tukkuliikkeeksi. Siltä puuttui vain alkoholi, mutta Heinon Tukun ostettua sen, pystyy Tukkupojat Oy palvelemaan senkin puolesta ravintola-asiakkaita. Kaupan aiesopimus julkistettiin tammikuun 7. päivänä. - Nyt tehtävä kauppa on luontevaa seurausta Heinon Tukun päätökselle laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi. Tukkupoikien vahva asema Kuopion ja muun Itä-Suomen alueella antaa Heinon Tukulle hyvän mahdollisuuden vastata alueelta tulleeseen kysyntään, sanoo Heinon Tukku Oy:n toimitusjohtaja Marja Hämäläinen. Hän aloitti ensimmäisenä Heinon suvun ulkopuolisena toimitusjohtajana vuoden 2007 syyskuussa. - Me olemme nyt hyvällä sijalla piirinmestaruuksissa, mutta tavoittelemme Suomen mestaruutta. Visiomme on olla erikoistunein tukkukauppa, paaluttaa Marja Hämäläinen Heinon Tukun tavoitteeksi. Kasvu liki 50 prosenttia Jari Korhonen tuli Tukkupojat Oy:n omistajaksi ja toimitusjohtajaksi kuukautta aikaisemmin kuin Hämäläinen Heinoon. Korhonen osti Tukkupojat Oy: n Pertti Virtaselta. Jari Korhonen oli aiemmin toiminut Apetit Kala Oy:n tuotanto- ja logistiikkapäällikkönä. - Viime vuoden kasvu oli liki 50 prosenttia. Lujasti on poljettu, hymyilee Jari Korhonen tyytyväisenä. Kun Tukkupojat Oy siirtyy sataprosenttisesti Heinon Tukku Oy:n tytäryhtiöksi, jatkaa Jari Korhonen sen toimitusjohtajana ja samalla hän tulee yhdeksi Heinon Tukun omistajaksi. Jari Korhonen sanoo poikkeuksellisen rajun kasvun johtuneen myös valikoiman laajentumisesta ja uusista toimitiloista. - Hevi-tuotteet ovat ylivoimaisesti suurin tuoteryhmä. Sen osuus on hiukan yli puolet myynnistä. Kala on kasvattanut eniten osuuttaan, kertoo Jari ja sanoo kasvun olevan luontaista niin kalassa kuin hevissäkin. Tukkupojat Oy:n seitsemän miljoonan euron liikevaihdosta neljännes tulee vähittäiskauppamyynnistä, puolet yksityiseltä HoReCa-sektorilta ja neljännes kuntasopimuksista. - Pystymme toimittamaan asiakkaillemme takuutuoretta tavaraa. Meillä on vankka yhteistyö tuottajien kanssa, avaa Jari Korhonen yrityksensä menestyksen salaisuuksia. Marja Hämäläinen kertoo, että Tukkupojat Oy palvelee asiakkaita jatkossa myös Heinon Tukun alkoholivalikoimalla. Paikallisuus on valtti Tukkupojat Oy säilyy nimenä ja yrityksenä, kun se jatkaa Heinon Tukun tytäryhtiönä. Vuosi sitten Heinon Tukku osti 80 % oululaisen Evanti Quality Oy:n osakekannasta. Tämän kaupan myötä Heinon Tukku laajensi toimintaansa Pohjois-Suomeen toimien Heinon Tukku Oulu Oy:n nimellä. - Tukkupojat Oy on alueellisesti vahva nimi. Tavaranostoissa olemme Heinon Tukussa mukana. Valikoima kasvaa, kun alkoholi ja astiat tulevat valikoimiin, toteaa Jari Korhonen ja asettaa kasvutavoitteeksi tällekin vuodelle samat lukemat kuin viime vuonna toteutui. - Meillä on nyt paukut suuremmat ja voimme pärjätä tiukoilla markkinoilla. Tulemme hakemaan ykköstoimittajan rooleja. Jari Korhonen odottaa, että Tukkupoikien kalaosaamista voitaisiin levittää Heinon Tukun muihin yksiköihin. - Olemme täällä järvien ympäröimänä, joten olemme vahvoja luonnonkalassa. Jari Korhonen toteaa, että Heinon Tukku toimii maakuntiin nähden toisin kuin yleisesti on totuttu eli keskittämisen sijaan hyödynnetään paikallisuutta. - Olemme täällä lähempänä asiakasta ja palvelu on ykkösjuttu. Myös ympäristönäkökohdat puoltavat paikallisuutta. - Heinon Tukku on perinteikäs ja arvostettu toimija alallaan. Sillä on vahvat perheyrityksen arvot kuten Tukkupojillakin. Kaupan toteutuminen antaa molemmille erinomaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen yrittäjyyden jatkuessa, toteaa Tukkupojat Oy:n toimitusjohtaja Jari Korhonen. www.puutarha-sanomat.net Jari Korhonen kasvatti Tukkupojat Oy:n liikevaihtoa viime vuonna 45 prosenttia. Faktat Tukkupojat Oy HISTORIA perustettu vuonna 1987, kun Pohjois-Savon osuuskauppa lopetti terminaalinsa ja entisistä työntekijöistä kolme perusti yrityksen. vuonna 1997 omistajiksi tulivat Pertti ja Timo Virtanen, jotka olivat perustaneet VIP-Juicemaker Oy:n pari vuotta aiemmin. Vuonna 2007 yritys muutti uusiin 2500 m2 tiloihin Kuopion Kelloniemen kärkeen ja elokuussa 2007 Jari Korhonen osti yrityksen. Tammikuun 7. päivänä 2009 julkistetun aiesopimuksen mukaan Heinon Tukku Oy ostaa sen tytäryhtiökseen. TOIMITUSJOHTAJA Jari Korhonen HENKILÖKUNTA 25 LIIKEVAIHTO hieman yli 7 milj. 2008 TOIMINTA Toiminta-alue on Mikkelistä Kuusamoon ja Hankasalmelta Ilomantsiin. Myynnistä HoReCa-sektori 50 %, vähittäiskauppa 25 % ja kuntasektori 25 %. Osa kuljetustoiminnoista on ulkoistettu Valttina on paikallisuus Heinon Tukku Oy. Heinon Tukku Oy on 110 vuotta vanha perheyhtiö, joka harjoittaa päivittäistavaroiden tukkukauppaa ja maahantuontia. TUKUT Pikatukut Helsingissä ja Vantaalla sekä toimitustukut Espoossa, Turussa, Tampereen Pirkkalassa ja Oulussa (Heinon Tukku Oulu Oy) sekä jatkossa Kuopiossa. EMOYHTIÖ Tukkuheino Oy, jonka tytäryhtiötä ovat Heinon Tukku Oy:n lisäksi Heino Juomat Oy ja Heinon Toimistopalvelu Oy Heinon Tukku Oy on yksi Tuko Logistics Oy:n omistajista yhdessä Wihuri Oy:n, Tradeka Oy:n ja Stockmann Oyj Abp:n kanssa. LIIKEVAIHTO vuonna 2008 187 milj. HENKILÖSTÖÄ 350 ASIAKKAITA 20 000
• 1/2009 31 Mainoskampanjat jatkuvat M aa- ja metsätalousministeriöltä odotetaan tammikuun puolivälissä päätöstä menekinedistämisvaroista tälle vuodelle. Toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta kertoo, että päätöksiä kampanjoiden ajoituksista ei ole vielä tehty, vaan ensin odotetaan ministeriön päätöstä. - Joka tapauksessa viljelijöiden itse maksamat ja alkuperää korostavat kampanjat toteutuvat. Kautta aikain kasvihuonetuottajat ovat itse maksaneet merkittävän osan mainoskampanjoista. Jalkanen odottaa, että valtio panostaa jatkossakin terveellisten kasvisten yleisluontoiseen kampanjointiin. Kasvihuonevihannesten osalta mainosmaksut ovat 30 senttiä sataa kiloa kohden. Ruotsinkielisen Pohjanmaan tuottajaliiton, ÖSP:n, alueella mainosmaksu on 46 senttiä, sillä kerätyillä varoilla järjestetään myös messu- ja myymäläkonsulenttitoimintaa. Sirkkalehtilipun käyttöedellytyksenä on markkinointimaksuun osallistuminen. Mainosmaksuilla on minimi 20 euroa tuoteryhmää kohti. Esimerkiksi mansikan ja avomaavihannesten viljelijä maksaa minimimaksun erikseen molemmista tuoteryhmistä, jos tuotantoalat molemmilla tuotteilla ovat alle hehtaarin. Mainosmaksut kerää kunkin tuote- Tahdosta teoksi ­ kolumni Lamalta lomalle Dieselin jyrähtäessä käyntiin kuulen napajäätikköjen lohkeilevan. Radiosta tulvii lamavaroituksia harmaana nauhana. Onneksi kuitenkin muutama radiotoimittaja höpisee turhuuksia. Muutenhan tässä masentuisi. Vihdoin baanalle ja kohti Sotkamoa. Ihana talvimaisema piirtyy autoni tuulilasiin kaikessa kauneudessaan. Diesel hyrisee luotettavasti. Hyvät yritykset hyrisevät samalla tavalla. Palvelut pelaavat ja toiminta on tehokasta. Etenkin Pk-yrityksissä eletään hyvällä sykkeellä, palveluita trimmaten. Mutta ilmastomme on muuttumassa. Jäätiköt lohkeilevat. Pienet ja suuret yritykset tarvitsevat toisiaan. Yhteistyö logistiikassa ja palveluiden trimmaamisessa tuo uutta voimaa. Rohkeat yritykset ottavat uudenlaisia osaajia mukaan ja murtavat perinteisiä rajoja. Samalla ne ottavat bisneksessään piilevän kehitysvaran käyttöönsä. Kurvaan mökin pihaan ja havahdun. Nyt on tosiaan tekojen ja yhteistyön aika. Siis illalla suomalaiset herkut pöytään ja nokka kohti tuulta! Diesel nielee kilometrejä. Niinhän tekee hyvä yrityskin - tehokkaasti ja luotettavasti! Markku Helin yrityskonsultti Tammikuun alkupuolella oli pysäkeillä tulppaanikampanja. Sen rahoittajina olivat Euroopan Unioni ja Kansainvälinen kukkasipulikeskus. Samanaikaisesti kampanja toteutettiin Tanskassa, Ruotsissa ja EU:n ulkopuolisessa Norjassa. Hae omasi lehtipisteestä! uusi Oma Piha on ilmestynyt ryhmän oma järjestö. Minimimaksu maksetaan myös vaikka viljelyssä olisi välivuosi. Mikäli viljelijä jättää markkinointimaksun maksa- matta, merkin käyttöön tulee kahden vuoden karenssi, jonka aikana yritys ei saa käyttää merkkiä eikä sitä hyväksytä merkinkäyttäjäksi. Kotimaiset Kasvikset ry:n mainostyöryhmän vahvistamat markkinointimaksun määrät vuonna 2008 Tuote Kasvihuonekukat Tomaatti, kurkku, paprika Salaatit, tilli, persilja, yrtit Muut kasvihuonetuotteet Avomaavihannekset Varhais- ja ruokaperuna Marjat Omena Taimistotuotteet Idut, versot, sienet, kasvijalosteet ym. Määrä/tapa 0,2 % liikevaihdosta + alv. + kukkasipulikeräys 30 senttiä / 100 kg + alv 15 senttiä / 100 kpl + alv 0,2 % lv:sta + alv 34 / ha (sis. alv) 14 / ha + alv + pakkaajille pakkaamomaksu 40 / ha (alv 0 %) 50 senttiä / 100 kg (alv 0%) 20 / yritys (alv 0%) + materiaalin myyntitulot 0,2 % lv:sta (alv 0%) Keruuaika loka-marraskuu lokakuu lokakuu lokakuu elokuu lokakuu kesäkuu syyskuu joulukuu marraskuu www.omapiha.info www.puutarha-sanomat.net
• Aurinkoiselta Ahvenanmaalta NYT ON SIPULIKAUPAN AIKA. Kysy omasta tukustasi Ålands Trädgårdshall Ahvenanmaalta myy vuosittain 1 500 000 kg omenoita ja 10 000 000 kg vihanneksia. Myynnin hoitaa Risto Henriksson puh. (018) 364611, fax (018) 364646