• SANOMAT · TRÄDGÅRDSBLADET PUUTARHA 1 / 2005 s. 3 Tomatriket Närpes blir större igen s.19 Virosta työpalveluita puutarhoille s. 3 ­ 5 Tulppaani on tärkeä s.15 HeVi-tuote Potwell on perunakaupan tuntematon suuruus www.puutarha-sanomat.net s. 10 ­ 11
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 3 Työpalveluita tulee Virosta EU on tuonut mukanaan työpalveluiden vapaan liikkumisen. Muiden suomalaisten yritysten tavoin myös puutarhat ja maatilat voivat ostaa työpalveluita ulkomailta. Virolaisella Ronarta OÜ:lla on kymmeniä työntekijöitä useilla puutarhoilla. ­ Emme ole vuokratyövoimaa välittävä yritys, vaan otamme suorittaaksemme työkokonaisuuksia, täsmentää toimitusjohtaja Taivo Tahk. Teksti ja kuvat: Jouko Tikkanen I tä-Suomen marjatilat ovat jo vuosia käyttäneet pääosin ulkomaista poimijatyövoimaa. Uutta on se, että puutarhat ovat ulkoistaneet työkokonaisuuksia työpalveluita suorittavan yritysten hoidettavaksi. Toimitusjohtaja Taivo Tahk sanoo, että Ronarta OÜ on tehnyt sopimuksia hyvin monenlaisista kasvihuonetöistä. ­ Olemme raivanneet kurkku- ja ruusukasvustoja, keränneet tomaattisadon, istuttaneet tulppaaneja ja joillakin tarhoilla olemme ottaneet viljelytyöt kokonaisuudessaan hoitoomme. ­ Työntekijämme ja ainakin työnjohtomme osaavat suomenkieltä. Meillä käytössä oleva työvoima on hyvin kouliintunutta maa- ja puutarha-alan töihin. Niin lapio- kuin traktorityöt sujuvat. Joulun alla teimme satatuhatta kukka-asetelmaa, jossa käyttämämme työvoima oli suurelta osin hankkinut kokemuksensa kaupan alan töistä. EU:n direktiivejä noudatetaan Taivo Tahk kertoo, että Ronarta on perheyritys ja se toimii Euroopan Unionin direktiivin edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Siiri Listamann laittaa kurkun taimia taimikasvatuspöydälle. ­ Me maksamme työntekijöillemme kohdemaassa siellä vallitsevan työsopimuksen mukaista palkkaa. Työntekijät ovat vakuutettuja Virossa.Työntekijöiden sivukulut maksetaan Viron valtion säädösten mukaisesti ja ne ovat alemmat kuin Suomessa. ­ Annamme tarvittaessa dokumentin siitä, että maksamme suomalaisten työehtosopimusten mukaista peruspalkkaa. ­ Pystymme tarjoamaan työvoimaa hieman halvemmalla kuin suomalainen työvoima on. Kilpailuetumme syntyy joustavuudesta. Voimme ottaa työpalveluita tehtäväksemme parin päivän varotusajalla ja kun työ on hoidettu, työntekijämme lähtevät takaisin Viroon tai menevät toiseen paikkaan Suomeen tai johonkin muuhun maahan, selventää Tahk. Tahkin mukaan Ronarta OÜ:lla on kaksi mahdollisuutta tehdä sopimus suomalaisen yrityksen kanssa. ­ Voimme tehdä sopimustöitä omalla väellämme kuten huoltotyökontrahdeissa tehdään tai voimme vuokrata tuotantotilat ja viljellä lopputuotteeksi asti ja myydä tämän tuotannon suomalaiselle yritykselle. Työntekijät ovat tyytyväisiä Siiri Listmann, 49 vuotta, on työskennellyt Ronartan palveluksessa viime heinäkuusta alkaen, jolloin yritys perustettiin. ­ Saamme moninkertaista palkkaa verrattuna siihen, mitä Virossa maksetaan työntekijöille.Teen 2­3 viikon työkeikkoja Suomeen ja palaan pariksi viikoksi Viroon lekottelemaan.Tämä on oikein hyvä systeemi, sanoo Siiri Listmann. Siiri Listmann on alkuaan arkkitehti ja hän työskenteli Tallinnassa vuosina 1974­1977. ­ Emme saaneet Tallinnasta asuntoa ja muutimme Rakvereen. Siellä olin rakennustyön johtaja ja laskin urakoita. Kun Viron aika 1991 tuli, loppuivat rakennustyöt ja sen jälkeen olin myyjänä torilla. Pari kertaa olen aiemmin käynyt Suomessa poimimassa mansikoita. ­ Nyt olemme mieheni ja yhden poikamme ja tyttäremme kanssa Ronartan palveluksessa.Toinen tyttäremme on asianajotoimistossa töissä Virossa. Ronartan listoilla on paljon työvoimaa odottamassa työkeikkoja ulkomaille, sanoo Siiri Listmann. Työvoiman vapaa liikkuminen uusista EU-maista toteutuu kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen eli 1.5.2006, mutta työpalveluiden myynti vapautui heti jo viime vappuna Viron ja muiden maiden liityttyä Euroopan Unioniin. www.puutarha-sanomat.net
  • 4 4 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Tammikuu 2005 Työnantajan välilliset palkkakustannukset tehtyä työtuntia kohti vuonna 2005 Yrjö Heinonen: PUUTARHA-ALA A. 1. 2. 3. 4. 5. Työpalveluiden liikkuvuus on EU:n seurausta V alkealainen puutarhayrittäjä Yrjö Heinonen on osakkaana Ronarta OÜ:ssa. ­ Työn ja palveluiden liikkumisen vapaus maasta toiseen on EU:n mukanaan tuoma asia aivan samoin kuin EU:hun liittyminen poisti esteet kurkkujen ja ruusujen tuonnilta. ­ Kun Euroopan Unioniin liityttiin kymmenen vuotta sitten, avattiin portit eikä mietitty seurausvaikutuksia. Itse olin tunnetusti liittymistä vastaan, mutta monet liputtivat sen puolesta, ja nyt tulee heillekin totuus eteen. ­ Työvoiman vapaa liikkuvuus on maa- ja puutarhataloudessa välttämätön asia. Suomessa työn arvostus on muuttunut, eikä enää tahdo saada työvoimaa raskaisiin töihin. Ikärakenteenkin muutos vie siihen, että muutaman vuoden päästä on huutava työvoimapula, arvioi Heinonen. Joustavuutta tarvitaan ­ Maanviljely on maailman toisiksi vanhin ammatti. Maataloustuotteiden hinnat ovat maailmalla kilpailtu niin alas, että maataloustyöstä ei voi paljoa maksaa. Nokia on tehnyt kännyköitä vasta 20 vuotta ja palkkataso voi sillä alalla olla vielä korkeampi. ­ Kännyköiden valmistus voidaan toki viedä Kiinaan, mutta kotimaisten vihannesten kasvattamista ei. Silloin täytyy edullisempaa työvoimaa tuoda tänne, katsoo Yrjö Heinonen. ­ Tätä kehitystä ei pitäisi katsoa karsaasti. Ratkaisut on tehty 10 vuotta sitten ja sen mukaan on elettävä. Heinosen mukaan Ronartan toiminnassa tärkein kilpailuvaltti on joustavuus. ­ Yritys tekee työt silloin kun tarvitaan ja häipyy silloin kun töitä ei ole. Olennaista on myös se, että on ylipäänsä tarjota työpalveluita raskaisiin töihin. ­ Työmarkkinaosapuolet ovat onneksi tehneet työajan joustoja mahdollistavan sopimuksen. Suomalaisen työvoiman asemaa ei kuitenkaan tue se, että vaikeutetaan irtisanomista entisestään. Maa- ja puutarhatalouden yrittäjälle antama tulo on niin pieni, että sillä ei voida pitää töissä ketään, jos töitä ei ole, korostaa Yrjö Heinonen. Kausityöntekijät Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Sosiaaliturvamaksu 2,966 LEL-eläkevakuutusmaksu keskim. 17,5 Työttömyysvakuutusmaksu 0,7 Tapaturmavakuutusmaksu, ilman omavastuuta, (yhtiökoht.) 2,23 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,08 23,48 % Vakinaiset työntekijät 2,966 17,5 0,7 2,23 0,08 23,48 % B. Muut kuin työssäoloajan palkat 6. Arkipyhäkorvaukset 7. Vuosilomapalkat ja lomaltapaluurahat 8. Lomakorvaukset 9. Sairausajan palkat ja työterveyshuolto 10. Työajan lyhennys + Sosiaalivak.maksut muista kuin työssäoloajan palkoista Välilliset palkkakustannukset yhteensä / työtunti (A + B) ­ ­ 12,50 3,41 6,09 22,00 % 5,17 % 3,06 18,83 ­ 5,11 6,09 33,09 % 7,77 % 50,65 % 64,34 % Jan Listmann työskentelee kurkkujen taimikasvatuksen parissa. Laskelman perusteena oleva säännöllinen vuosityöaika keskimäärin: Brutto: 365 x 8 = 2 920 - viikkolepo- ja lisävapaapäivät = 832 - vuosiloma: 25 x 8 = 200 arkipyhät keskim.: = 50 - sairauspäivät keskim.: 12 x 8 = 96 - työajan lyhennys: 12,5 x 8 = 100 1 642 tuntia vuodessa =205 työpv. Ulkomaisen työvoiman tulo ymmärrettävää Työehtosihteeri Sirpa Save Puu- ja Erityisalojen liitosta sanoo, että ulkomainen työvoima on tervetullutta alalle. Puutarhaala on matalapalkka-ala ja sillä alkaa olla vaikeuksia saada riittävästi työvoimaa. V Sirpa Save ymmärtää ulkomaisen työvoiman tarpeen, mutta korostaa suomalaisten työehtosopimusten noudattamista. uokratyövoimaa sinänsä ei koeta pahana, kunhan sitä kohdellaan asiallisesti. Puutarha-alalla on sesonkeja, joihin ei välttämättä saada työvoimaa naapurista, toteaa Save. Saven mukaan EU direktiivi edellyttää, että jokaista työntekijää tulee kohdella tasavertaisesti hänen työsuhteensa muotoon katsomatta. ­ Minimipalkka nousee nyt 6,43 eurosta 6,64 euroon, eikä ole liikaa työnantajalta vaadittu, että minimiehtoja noudatetaan. ­ Ulkomainen työvoima tekee mielellään ylitöitä ja työnantajat teettävät niitä mielellään.Ylityötuntien korotetun palkan maksamatta jättäminen rapauttaa sopimuskulttuuria, mitä ei voi hyväksyä. Saven mukaan työehtosopimuksen mukaan puutarha-alalla on joustavat työajat. ­ Viikkolepo, päivä viikkoa kohden, on annettava viimeistään kahden kuukauden sisällä. ja äärimmillään se voi merkitä kuutta viikkoa töitä ja kahta viikkoa vapaata. Tällaiset ovat tietenkin poikkeustapauksia, ei vallitseva käytäntö. ­ Suunnittelulla voidaan saada aikaan tilanne, jossa esim. virolainen työntekijä hallitusti tekee normaalia pidemmän työrupeaman ja naut- tii työnsä hedelmät yhdenjaksoisena pidempänä ylityö- tai joustovapaana. Kannustavuutta lisää Save korostaa, että suomalaisten työnantajien kannattaa pitää kiinni ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta. ­ Uudessa työehtosopimuksessa aikapalkkaan sisältyvää henkilökohtaista palkanlisä määritettiin minimissään 2 prosentiksi. ­ On ollut yleistä, että tämä kannustava osa palkasta on ollut vain kaksi senttiä, kun sillä ei ole ollut aiemmin alarajaa. Save kertoo, että uuden sopimuksen voimassa ollessa voidaan määräaikaisessa työsuhteessa maksaa lomakorvaus jokaisen palkanmaksun yhteydessä. ­ Tästä tulee kuitenkin paikallisesti sopia. ­ Uutena asiana on muutosturvan lisäksi se, että luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan kuukausikorvaus. Se on 20-40 euroa kuukaudessa riippuen työntekijöiden määrästä. Luottamusmieskorvaus tulee, kun työntekijöiden määrä on vähintään viisi ja työsuojeluvaltuutetun palkka, kun on vähintään 10 työntekijää. www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 5 Uusi työehtosopimus voimaan helmikuun puolivälistä Maaseudun Työnantajaliitto ja Puu- ja erityisalojen liitto pääsivät joulukuun 11. päivänä ratkaisuun uudesta puutarha-alan työehtosopimuksesta. U usi sopimus noudattelee tulopoliittisen sopimuksen mukaisia palkankorotuksia ja sisältää tekstimuutoksia koskien mm. muutosturvaa irtisanomistilanteissa ja luottamusmiehen asemaa. Uusi työehtosopimus tulee voimaan 16. helmikuuta 2005 ollen voimassa 30.9.2007 asti. ­ Ainakin tavanomaista pitempää sopimuskautta voidaan pitää myönteisenä asiana työnantajapuolelta, toteaa Veli-Matti Rekola Maaseudun Työantajaliitosta. ­ Yrityksillä on siten tietoa työvoimakustannusten kehityksestä, koska palkankorotuksetkin on sovittu koko sopimuskaudelle. Tänä vuonna maaliskuun alussa toteutettava yleiskorotus on 23 senttiä tunnilta ja vähintään 1,9 %. Samoin taulukkopalkkoihin tuleva korotus on keskimäärin 23 senttiä. Lisäksi korotuksia tulee työehtosopimuksen senttimääräisiin lisiin ja matkakustannusten korvauksiin. ­ Yleiskorotuksen kustannusvaikutus puutarha-alalla on noin 2,9 %, mitä ei tietenkään voida pitää vähäisenä tiukassa kilpailutilanteessa. Palkankorotus on kuitenkin neuvotteluissa määritelty tupo-sopimuksen mukaisesti. Kaikista palkansaajista tupo-sopimuksen piirissä on 89 %, kertoo Rekola. Palkkausmääräykset muuttuvat myös siten, että työntekijän työtuloksesta riippuvan henkilökohtaisen palkanosan vähimmäismäärä on 2 % kyseisen vaativuusryhmän palkasta. Käyttöön otetaan myös ns. perehdyttämisajan palkka, jota voidaan maksaa henkilölle, jolla ei ole alan aiempaa työkokemusta. Palkka on tuolloin 90 % 1. palkkaryhmän palkasta enintään 4 kuukauden ajan. Maaliskuun palkankorotuksen jälkeen seuraava puutarha-alan työehtosopimuksen mukainen korotus tulee kesäkuun alussa vuonna 2006. Tällöin korotus on 19 senttiä tunnilta ja vähintään 1,4 %, lisien osalta korotus on 2,3 %. Muutosturvaa irtisanomistilanteessa Tupo-sopimukseen ja sen pohjalta neuvoteltuihin työehtosopimuksiin sisältyy myös paljon keskustelua ja väittelyäkin aiheuttanut muutosturvan toimintamalli irtisanomistilanteissa.Toimintamalli tarkoittaa mm. sitä, että työnantaja esittää toimintasuunnitelman vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa. Lisäksi irtisanotulle työntekijälle laaditaan tämän niin halutessa työllistämisohjelma. Edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden työhistoria. Työllistymisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Työntekijällä on oikeus osallistua työllistämisohjelman toteuttamiseen irtisanomisaikana. Vapaan pituus (5 ­ 20 pv) riippuu irtisanomisajan pituudesta. ­ Työnantajan on aika ajoin hyvä perehtyä voimassa oleviin työehtoihin. Jäsenemme saavatkin sekä kirjeitse että sähköisessä muodossa ajankohtaiset jäsentiedotteet.Talven aikana järjestämme myös Työsuhdeasiain Päivät -koulutustilaisuuksia, joissa työehtoasioita käydään perusteellisemmin läpi, toteaa toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola. Veli-Matti Rekola myöntää, että Puuliitto nosti neuvottelupöydälle esityksen vuokratyövoiman käytön rajoittamisesta. ­ Työnantajapuolella torjuimme esityksen, koska yrittäjällä on mielestämme säilyttävä oikeus päättää milloin ja missä laajuudessa esimerkiksi vuokratyövoimaa käytetään. ­ Neuvotteluosapuolina olemme joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että vallitsevaa lainsäädäntöä tulee työnantajien ja yrittäjien tällöinkin noudattaa, toteaa Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitosta. Veli-Matti Rekola pitää pitkää, vuoden 2007 syyskuun loppuun ulottuvaa, työehtosopimusta hyvänä asiana puutarhayritysten kannalta. Siemenestä laatikkoon RASIAT - Marjoille ja vihanneksille - Useita malleja. Kysy lisää! PUSSIT JA VERKKOSÄKIT - Monipuolinen valikoima - UUTTA! Edulliset nimipainatuspussit yhteisajosta PAHVILAATIKOT - Heti lähtöön varastosta! - Toimitamme myös pieniä määriä - Muista edulliset yhteisajot! SIEMENET - Avomaa- ja kasvihuonevihannesten siemenet Myynti ja markkinointi: Amerintie 88, 04320 TUUSULA · Toimisto : 09 - 2746 880 · Kotisivu : http://www.hl-vihannes.fi · E-Mail : hl@hl-vihannes.fi Vihannestukku : 09 - 70 111 29 · E-Mail : tukkutori@hl-vihannes.fi Nyt HL-Vihanneksella Bioska -maatalouskalvo! www.puutarha-sanomat.net
  • 8 8 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT Wintterimutkan "Valtsu" vei voiton Uuden konseptin mukainen Valintatalo Wintterinmutka voitti viime syksynä Paras Hevi-tiimi-kilpailun alle 1000 neliömetrin myymälöiden sarjassa. ­ HeVin kierto on avainasia. Olemme myyneet hyviä ja laadukkaita tuotteita jokaisena päivänä, sanoo hevihoitaja Sanna Eskelinen. P ispalan Valtatien varressa olevan Valintatalon väki puhkuu positiivista intoa ja myymäläpäällikkö Saku Uuranmäki katsookin, että hyvä ammattitaitoinen henkilöstö on hevissä tärkeintä. ­ Henkilöstön ammattitaidosta riippuu tilaustoiminnan onnistuminen ja tuotteiden esillelaitto. Myymälämiljööllä on myös merkitystä. Tuotteiden tulee myös olla hyviä, kakkosluokan tavarasta ei saa ykkösluokan tavaraa. ­ Hevi-toimittajamme on Inex, ja tarvittaessa käytämme kakkostoimittajaa. Toimitukset tulevat kerran päivässä ja yksi tilaus on aina ennakoiden laitettu sisälle. Tilaukset perustuvat tilastollisiin faktoihin eikä "mututuntumaan", sanoo Saku. Sanna Eskelinen kertoo, että uuden konseptin mukainen heviosasto näytti alkuun pieneltä. ­ Hevi ei kuitenkaan ole varasto, vaan tuotteiden tulee kiertää. Hevissä ovat puukalusteet, ja olemme hakeneet eteläeurooppalaista fiilistä, esittelyitä on myös koreissa ja alhaalla, tavaraa on joka paikassa. HeVi uudessa paikassa Myymälään tulleessa asiakas ei kohtaakaan ensimmäisenä heviosastoa, vaan tuoreen leivän tuoksua antavan leipäosaston. Hevi on kierron puolivälissä maito-osaston vieressä. ­ Hevin paikka on haastava, sen on oltava myyvä kaiken aikaa. Hevi vaatii aamusta iltaan huolenpitoa ja kaikki myymälän 15 henkilöä ottavat siihen osaa, toteaa Saku. Wintterinmutkan Valintatalo avattiin vuosi sitten tammikuun 19. päivänä ensimmäisenä uuden konseptin mukaisena Valintalona. Tradekan Valintatalo-ketjuun kuuluvia myymälöitä on runsaat sata ja lisäystä on tulossa etenkin pääkaupunkiseudulle. Sanna Eskelinen kertoo, että hän sai hyvän hevikoulutuksen työpariltaan ollessaan aiemmin Ylöjärven Valintatalossa. ­ Luottamus asiakkaisiin on saatu laadulla. Emme ole käyttäneet hevissä tarjoushinnoittelua lainkaan, ainoastaan avajaisten yhteydessä oli hintatarjouksia. ­ Meillä menekki on varsin tasaista. Kotimaisen sesongin aikaan menekki lisääntyy ja ketjun tuotehallinta huomioi sesongit. Meillä on Valintatalo-konseptin laajin hevi-valikoima emmekä ole tilanneet valikoiman ohi, kun siihen ei ole ollut tarvetta. Jos paikkakuntakohtainen kysyntä riittää, voidaan valikoimaa laajentaa, toteaa Sanna. Automarketit vievät viikonloppuna asiakkaita Wintterinmutkan Valintatalo palvelee Tampereen Epilän aluetta. Lielahden automarketit ovat vain kolmen kilometrin päässä. ­ Automarkettien läheisyyden huomaa siitä, että viikonloppuna ja pyhien aattona myyntimme ei nouse, vaan se menee tasaisesti kuin juna. Olemme kaupunkilainen lähikauppa. Päivittäin meillä käy 1200 ­ 1500 ihmistä, kertoo Saku Uuranmäki. ­ Ensimmäisen vuoden myynnissä päästiin hyvälle tasolle, viiteen miljoonaan euroon. Myymälä perustettiin paikalle, jossa ei ole aiemmin ollut ruokakauppaa, vaan siinä oli huoltamo. ­ Meillä tuoretavaran osuus on 55 prosenttia, ja kun se ylittää puolet, voidaan puhua ruokakaupasta. Hevin osuus kesällä on 10 prosenttia ja keskimäärin vuodessa 9 prosenttia. Se on lähikaupassa hyvä, luonnehtii Saku. Hevihoitaja Sanna Eskelinen (vasemmalla), myymäläpäällikkö Saku Uuranmäki ja "hevikakkonen" Maarit Pihlajamäki ovat innostuneita heviosaston menestyksestä. www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 Kotimaiset Kasvikset ry:n järjestämän 9 Vuoden 2004 Hevi-tiimit -kilpailun voittajat Valintamyymälä-sarjassa (alle 1000 m²): Valintatalo Wintterinmutka,Tampere Sanna Eskelinen, Maarit Pihlajamäki ja Pia Kokkinen. Supermarket-sarjassa (1001 ­ 2000 m²): K-Supermarket Itäpoiju, Uusikaupunki Marjo-Riitta Valjus, Nina Pirinen. Myymälä on esitelty PuutarhaSanomat -lehdessä nro 8/2004. Porkkanavalikoima saadaan hyvin esille, kun se sirotellaan koreihin. Hypermarket (yli 2001 m²): K-Supermarket Hyrylä, Tuusula Jouni Ekholm, Sanna Mönttinen ja Ismo Kantanen Myymälä on esitelty Puutarha-Sanomat -lehdessä nro 2/2004 Teksti ja kuvat: Jouko Tikkanen ­ Hevin kate on 30 prosenttia ja se on voitu saavuttaa, kun hävikki on hyvin pieni, ainoastaan haihtumishävikkiä. Kun tarjosimme kakkukahvit asiakkaillemme hevikilpailun voiton kunniaksi, niin he kehuivat hyvin vuolaasti heviä. Paras palkinto on, että kauppa käy, kertoo Saku. Esimiesura kutsuu Sanna Eskelinen on apulaismyymäläpäällikkö ja hän on ollut esimiesvalmennuksessa 1,5 vuotta ja keväällä hän saa suoritetuksi kaupan esimiestutkinnon. Tammikuussa hän aloittaa kuitenkin jo Tradekan oman myymäläpäällikkövalmennuksen, jossa ensimmäinen osa kestää puoli vuotta ja vie 2 ­ 3 päivää kuukaudessa. ­ Nuorista hyvistä ihmisistä on huutava pula etenkin Helsingissä, mutta myös koko maassa. Ammattitaitoa tarvitaan, tietää Saku Uuranmäki. Hevin "kakkonen" Maiju Pihlajamäki kertoo saaneensa koulutuksen maaseutuyrittäjäksi. ­ Nyt olen katsonut vihannesalaa täältä myyntipäästä, mutta voisihan sitä ruveta porkkanaa viljelemäänkin, mutta maatila puuttuu, hymyilee Maiju tulevaisuuden suunnitelmistaan. Wintterinmutkan hevi-tiimistä hevihoitaja Sanna ja Maiju ovat lähdössä palkintomatkalle Saksaan Grüne Woche -messuille. ­ Katsotaan mitä Saksassa tulee vastaan ja mitä sieltä on opittavaa, puhkuvat Sanna ja Maiju matkaintoa. Nyt talvitomaatit ja kurkut NÄRPIÖN VIHANNEKSESTA PERINTEIKÄS JA OSAAVA VIHANNESTALO: lähes puolen vuosisadan kokemus vihannesten tuotannosta, pakkaamisesta ja tukkukaupasta. LAATUA JA TOIMITUSVARMUUTTA: toimimme Suomen suurimman viljelyalueen keskellä ja kumppaneinamme ovat taitavimmat viljelijät. MAKUA JA PUHTAUTTA: valovihanneksissa on makua ja raikkautta. Viljelijät hoitavat kasvinsuojelutoimet lähes täysin biologisin menetelmin ja noudattavat viljelyssä hygieenistä viljelytekniikkaa. UUTTA: meiltä uudet laatutuotteet, erikoistomaatit ja värikkäät paprikat. Soita omaan tukkuusi ja pyydä Närpiön Vihanneksen laatua Sanna Eskelinen kertoo, että hevissä on 250 ­ 300 nimikettä vuoden ajasta riippuen. Närpiön Vihannes www.puutarha-sanomat.net
  • 10 10 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT < Fredrik Grönlund tarkastaa Lapväärtin Peruna Oy:ssä Pirkka-pussiin menevän perunaa. Pakkaamo on yksi kahdeksasta Potwellin omistajayrityksestä. ten osakkaiden kanssa. Lopulta asiakas sanoo, kumpi on perunantoimittaja, kuvaa Vetoniemi. Jokainen perunapussi voidaan jäljittää Teppo Vetoniemi kertoo, että perunapakkauksissa on sopimuspakkaajan nimi ja erätunniste, jolla voidaan määrittää viljelijä ja viljelylohko jälkikäteenkin. ­ Meidän kaikki pakkaamot ja kuorimot toimivat yhden mallin mukaan. Investoinnit pakkauksiin ja koneisiin katsotaan yhdessä.Välttämättä kaikilla pakkaamoilla ei ole samanmerkkisiä koneita, mutta lajittelijan silmäkoot ovat yhteneväiset. ­ Lähdemme asiakkaan tarpeesta, ja teemme tuotespesifikaation. Kaikkien raakaerien laatu määritellään ja niistä tehdään keittokoe. Noudatamme hyviä viljelymenetelmiä ja ympäristöluvat ovat kunnossa. Pakkaamoilla on omavalvonta ja laatujärjestelmä, jota ei tosin ole sertifioitu. Teppo Vetoniemi kertoo pakatun perunan osuuden kasvavan. ­ Irtoperunan osuus on meillä enää 15 prosenttia ja 85 prosenttia perunasta pakataan 2 ­ 5 kilon pakkauksiin. Kymppikilon pussin osuus on nyt nolla prosenttia, sillä sen pakkaaminen on kallista käsityötä ja kuluttajalle on merkittävämpi asia myyntiyksikön hinta kuin kilohinta. Potwell ­ perunakaupan tuntematon Kaupan myymistä perunoista huomattavan suuri osa on Potwell Oy -nimisen yrityksen myymää, mutta yrityksen nimeä ei näy pakkauksissa. Yhtiön takana on suomalaisia perunapakkaamoja ja niillä yhteensä runsaat sata sopimusviljelijää. P otwell Oy:n toimintaperiaatteen ideoija ja kokooja on toimitusjohtaja Teppo Vetoniemi, joka on myös yhtiön osakas yhdessä kahdeksan perunayrityksen kanssa. ­ Meillä on osakkaiden lisäksi muitakin tavarantoimittajia, päivittäin asioimme 12 pakkaamon kanssa ja lisäksi kolmen kanssa vaihtelevasti. Vetoniemen mukaan yhtiön matala profiili on tietoinen valinta. Kaksi henkeä työllistävä pääkonttori sijaitsee Kristiinankaupungissa Lapväärtin kylässä, keskellä Suomen peruna-aittaa. ­ Ei täällä juuri asiakkaita käy, joku on tullut kysymään aurinkomatkoja, kun on tulkinnut yhtiön logon viittaavan matkatoimistoon, naurahtaa Vetoniemi. ­ Periaatteemme on "win-win" eli niin yrityksen omistajat kuin asiakkaatkin voittavat. Joka päivä katsotaan toimitukset niin, että kukin pakkaamo tekee mahdollisimman tehokasta sarjaa ja päivä käytetään tehokkaasti. Hoidamme keskitetysti pakkaustarvikkeet ja siemenperuna-asiat. Tämän järjestelmän kautta asiakkaamme saavat edullisemmin tavaraa kuin jokaisen pakkaamon toimiessa yksin. Potwellin kustannustaso on 1,5 ­ 2,5 prosenttia myynnin arvosta, kertoo Vetoniemi ­ Yhtiö perustettiin vuonna 2002 ja se oli osakkaille hyppy tuntemattomaan. Heillä oli kuitenkin näkymä siitä, että asiat voidaan tehdä paljon paremmin. Periaatteessa tämä on avoin järjestelmä, mutta kukaan ei ole lähtenyt pois, mutta tulijoita olisi, toteaa Vetoniemi. ­Potwell keskittyy kaupan tekemiseen ja tavaran toimittamiseen. Emme kuitenkaan halua olla myymässä perunaa, vaan haluamme kiinteää yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa. Olemme kiinteä osa logistista ketjua. ­ Pääasiakkaamme on Ruokakesko Oy. Asiakkainamme on muitakin tukkuliikkeitä ja teollisuutta, jonne toimitetaan kuorittua perunaa. Osakasyritysten myymän perunan kokonaismäärä on 45 miljoonaa kiloa, josta suurimman osan myy Potwell, mutta osakkailla voi olla muitakin asiakkaita. Omistajayhtiöt eivät kuitenkaan kilpaile Potwellin tai tois- Perunan multaus jää historiaan Vetoniemen mukaan paras peruna on pussissa ja asiakas uskoo sen, kun pakkaukset ovat läpinäkyviä. ­ Kaikki pakkaamamme peruna on muovipussissa. Peruna vain pestään, eikä sitä enää mullata. Multaus on vain keino peittää perunan virheet. Me taasen halutaan, että peruna näkyy. Multaus ei myöskään vaikuta säilyvyyteen eikä estä vihertymistä. Mullatussa perunassa asiakas voi nähdä vihertymän vasta keittiössä, ja se on väärä reklamaatiopiste. Jos asiakas haluaa perunan mullattuna, toki sitä toimitamme. Vetoniemi kertoo, että trendeinä ovat pienemmät pakkaukset ja myös myyntierän koko pienenee. ­ Perunan menekki kaupassa on kuitenkin kasvussa. Perunan kierto www.puutarha-sanomat.net
  • 12 12 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT Yrjö ja Jari Heinonen tarkastavat, että mainoskuvaaja Timo Töytärin tarkentama kuva on rajattu oikein. Mainokseen kuvataan materiaalia kaupasta, kun asiakas poimii Kouvolan lähellä Valkealassa sijaitseva Viherpeukalot Yrjö Heinonen Ky viljelee kurkkua ympärivuotisesta 13 800 neliömetrin alalla. Yritys toteuttaa tammikuussa oman alueellisen mainoskampanjan MTV3:ssa. Viher- peukaloissa on meneillään sukupol-venvaihdos, ja toimitusjohtajaksi on vuoden alusta tullut Jari Heinonen. Viherpeukalot käynnisti oman maan hinnat sellaiselle tasolle, joka kattaa tuotantokulut. ­ Viherpeukalot-merkki on kohtuullisen tunnettu täällä Kymenlaaksossa. Viljelemistämme kurkuista 70 prosenttia kulutetaan omassa maakunnassa, joten alueellisen mainonnan kokeiluun on perusteita. Markkinoimme Viherpeukalot-kurkkua myös Helsinkiin ja Lahden seudulle, lisää Jari Heinonen. MTV3:n alueellinen linkki on Lahdessa ja se kattaa Kymenlaakson lisäksi Päijät-Hämeen. Näkyvyysalueella asuu kymmenesosa Suomen väestöstä. Alueellisen mainonnan hinta on samaten kymmenesosa valtakunnallisen mainonnan hinnasta. Parilla tonnilla satatuhatta kontaktia ­ Olemme buukanneet 28 kappaletta 10 sekunnin mainospätkiä tammikuun kahdelle viimeiselle viikolle. Mainokset tulevat pääosin Huomenta Suomessa, mutta myös joissakin iltaohjelmissa parhaaseen katseluaikaan niitä tulee. Saamme yli satatuhatta kontaktia nuorten aikuisten kohderyhmässä, kertoo Jari Heinonen. ­ TV-kampanjan hinta on 1500 euroa, jonka päälle tulee mainoksen tuotantokulut. Ne saatiin varsin edullisesti. Saman rahamäärän panostamme vuosittain vihannesten yhteismainontaan, laskee Jari Heinonen. ­ Jos kampanja toimii odotetusti, niin voimme lähteä jatkuvaankin oman merkin mainontaan. Kun mainonta maksetaan itse, niin sanomaa ei kahlehdi mitkään EU-säännökset. Voimme mainostaa reilusti kotimaisuutta ja lähituotantoa sekä omaa tuotemerkkiä. Voimme myös tuoda ne kaupat esille, jotka myyvät meidän kurkkua. Tuottajaorganisaatiolla moninkertaiset hyödyt ­ Jos saamme omasta mainoskampanjasta pari senttiä kuukauden ajan lisähintaa, tulee kampanja välittömästi maksetuksi. Odotan kampanjan vahvistavan myös asia- Y Yrjö Heinonen vävyjensä Jussi Pakkasen (vas.) ja Petri Junnolan (oik.) kanssa. rjö Heinonen on 58-vuotiaana jäänyt pois Viherpeukaloiden operatiivisesta toiminnasta. Yrityksen osakkaiksi ovat tulossa Jarin lisäksi molemmat vävyt, jotka ovat työskennelleet yrityksessä jo aiemminkin. Heistä Petri Junnola vastaa viljelystä ja Jussi Pakkanen teknisestä puolesta. Jari Heinonen katsoo, että kotimaisten puutarhatuotteiden markkinointia tulisi tehostaa. ­ Vaikka valokurkusta on vuodenvaihteen ruuhkan jälkeen ollut pulaa, niin hinta ei tahdo nousta. Pyrimme omalla mainospanostuksellamme lisäämään kysyntää ja nosta- "Nyt poimitaan puhdasta ja tuoretta Viherpeukalot-kurkkua ­ Se on hyvää makua ja lähiruokaa Sinulle." www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 13 Teksti ja kuvat Jouko Tikkanen Viherpeukalot kurkkua ostoskärryihin. TV-mainonnan kassuhteita pitkäjänteisesti. Jari Heinonen sanoo, että omalla mainonnalla haetaan kokemusta tuottajaorganisaation mahdollisuuksiin. ­ Jos huomattava osa valokurkun viljelijöistä muodostaisi tuottajaorganisaation, voitaisiin hinta saada tasaiseksi ja kustannukset kattavaksi. Tuottajaorganisaatio voisi mainostaa omaa tavaramerkkiä jopa EU:n rahoituksella. Kaupan keskusliikkeet toivovat myös tuottajain organisoitumista suuremmiksi yksiköiksi, tietää Heinonen. ­ Kun organisaatiossa olisi 10 hehtaaria valokurkkua ja liikevaihto olisi 15 miljoonaa euroa, niin EU:n tukea voitaisiin saada vuosittain 600.000 euroa. Kun tuottajaorganisaatio panee vastaavan summan, niin sillä voitaisiin ostaa niin biologiset torjuntaeliöt kuin mainonnat ja rahaa jäisi riittäväsi myös organisaation hallintokulujen hoitamiseen, laskee Jari Heinonen. Jari Heinonen toivoo, että Viherpeukaloiden oma mainoskokeilu rohkaisisi talvikurkun viljelijöitä muodostamaan tuottajaorganisaation, joka voisi EU:n tuella mainostaa tavaramerkkiä. Mainosfilmi esitetään tammikuussa 28 kertaa. http://www.puutarhaliikehelle.fi www.puutarha-sanomat.net
  • 14 14 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT K ukkasipulien hyötö on Pohjoismaissa yleisempää kuin lämpimässä ilmastossa. Tulppaani saa kasvuenergiansa sipulista, ja se puhkeaa sydäntalvella kukkaan ilman keinovaloa. Vaikka hyötölämpötila on korkeahko, niin hyötöaika on lyhyt, vain 3 ­ 3,5 viikkoa. Ennen hyötöä sipuleille on tapahtunut paljon. Ne viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa pellossa, tulppaanit 2 ­ 3 vuotta ja hyasintit 3 ­ 4 vuotta, jonka aikana ne keräävät tulevien kukkiensa rakennusaineet sipuleihin. Suomessa sipulit juurrutetaan kellareissa ensin muutaman kuukauden ajan alle 10 C-asteen lämmössä ja vain lyhyt loppuvaihe vaatii lämmitysenergiaa. Kukkasipulin tuoja tuntee markkinat Kukkasipulien maahan tuonti on keskittynyt muutamalle hollantilaiselle yritykselle. Näistä Nord Lommerse Flower Bulb Group yksinään myy yli 50 % Suomessa hyödetyistä tulppaaneista. Yritys on perustettu jo vuonna 1918 ja Suomeen se on myynyt kukkasipuleita 45 vuotta. ­ Kukkasipulien suosio laski kymPentti Riip katsoo juurrutuskellarissa, ovatko tulppaanilaatikot kehittyneet hyötökuntoon. menkunta vuotta sitten, kun ympärivuotinen valotus ruusulla yleistyi, mutta nyt on suuntaus kääntynyt taas takaisin ja tulppaanin suosio on kasvussa, analysoi yhtiön Suomen edustaja Nico Lommerse. ­ Tämä koskee lähinnä leikkokukiksi hyödettäviä, sillä jouluasetelmia varten hyödettävien istutustulppaanien suosio näyttää vähenevän mm. amarylliksen eduksi. Nico on myynyt sipuleita Suomeen yli kymmenen vuotta ja hallitsee suomenkielen. Hän tietää, mitä EU-jäsenyys on vaikuttanut Suomen markkinoilla. ­ Viljelijäasiakkaiden määrä on tänä aikana vähentynyt yli 20 %:lla, vaikka myyntimme on lisääntynyt koko ajan.Vähenemisen taustalla on paitsi kasvihuoneyritysten määrän väheneminen niin myös viljelyn erikoistumisasteen kasvu, tietää Nico Lommerse. ­ Suomi on yhtiömme kannalta hyvä markkina-alue. Suomen osuus yrityksen kukkasipulien viennistä on peräti 22 %, vaikka vientiä tapahtuu käytännössä koko pohjoiselle pallonpuoliskolle aina Aasiaa ja Amerikkaa myöten. ­ Kun myytävien sipulien kasva- tus on aloitettava useita vuosia aikaisemmin ja uuden lajikkeen lisääminen myyntiä varten voi kestää yli 10 vuotta, on hyvä, että Suomessa kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, sanoo Nico. ­ Uusilla Aasian markkinoilla on tullut vaikeuksia, kun jonkun muotilajikkeen tai -värin suosio on ennakoimattomasti romahtanut. Hyötö rationalisoitunut Jos maaseudulla toimivia omaa kukkakauppaa pitäviä viljelmiä ei lasketa, niin lietolainen Tuulistarhat on Suomessa keskikokoinen kukkatarha, joka tuottaa vajaan 4000 neliömetrin alalla n. puoli miljoonaa sipulikukkaa vuodessa. Yritykselle tuli totuuden hetki 90-luvun lopulla, kun piti luopua ruusujen ja muiden leikkokukkien tuotannosta ja sijoittaa kukkasipulihyödön rationalisointiin. ­ Rakensimme juurrutuskellarin, mistä saamme kuljetettua laatikoihin istutetut kukkasipulit trukilla ja jakilla vieressä olevaan hyötöhuoneeseen, selvittää talon "vanha isäntä" Pentti Riip. ­ Sijoitimme myös uuteen jäähdyttämöön ja lastaushalliin, jossa Suomessa hyödetään kukkaan vuosittain 45 miljoonaa tulppaania, millä me sijoitumme koko maailman kulutustilastossa kolmannelle sijalle heti Ruotsin ja Norjan jälkeen. Lisäksi tulppaanin kohdalla pätee sama sääntö kuin kahvilla eli me ostamme myös laatua eli suomalaiset tarhat hyötävät pääasiassa kookkaita 1. luokan sipuleita, joista saa näyttäviä kimppuja. Teksti ja kuvat Juhani Piirainen Suomi on tulppaanimaa www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 15 Tulppaani on tärkeä HeVi-tuote ­ Tulppaani on ehdottomasti ykköstuote talvella. Se sopii hyvin marketeissa myytäväksi. Tulppaani on lähes 100-prosenttisesti kotimaista, eikä hollantilaiset toimittajat halua tänne tulppaania tuodakaan, kun tietävät, että meillä on täällä omasta takaa niin laadukkaita tulppaaneita, sanoo tuotepäällikkö Pirjo Sarastevirta Tuko Logistics Oy:stä. S Pirjo Sarastevirta on vastannut Tuko Logistics Oy:ssä kukista jo kuuden vuoden ajan. ­ Koko ajan tulppaanien myynti on kasvanut. Kotimainen tulppaani on hyvin laadukas tuote. arastevirran mukaan tulppaani sopii hyvin vähittäismyymälöihin hevi-tuotteita toimittavien tukkuliikkeiden logistiikkaan. ­ Viljelmät toimittavat tulppaanit meille pahvilaatikoissa, joissa on 15 nippua ja kussakin nipussa on 10 tulppaania. Viljelijät laittavat laatikoihin erivärisiä kimppuja ja pääsiäistä kohden värit muuttuvat keltaisemmiksi. Asiakkaat voivat sitten myymälöissä valita mieleisensä värisen kimpun. ­ Tulppaanit toimitetaan kuivatoimituksina eli niissä ei ole kosteutta mukana. Tällöin kukat ovat lepotilassa, mutta niiden nestejännitys laskee hieman. Jos tulppaani myytäisiin vesiämpäristä, niin kustannukset olisivat paljon suuremmat. Lisäksi haittapuolena olisi se, että varret venyisivät, kun kasvi saa vettä, tietää Sarastevirta. ­ Olemme informoineet myymälät hyvin. Siellä osataan kertoa asiakkaalle, että kun he laittavat nipun veteen, niin muovikääre saa olla pari tuntia tulppaanien ympärillä, jotta varret ehtivät jämäköityä. Varsia voi myös hieman typistää ennen veteen laittamista, jotta kukilla on tuoreet imupinnat. Tulppaania välitetään pienellä katteella Tuotepäällikkö Pirjo Sarastevirta kertoo, että Tuko Logisticsin ostavan tulppaanit parilta kolmelta viljelmältä, päätoimittajia ovat Partaharjun Puutarha Pieksämäeltä ja Lepolan Puutarha Turusta. ­ Edellisellä viikolla annetaan ennakkotilaukset puutarhoihin. Viljelmiltä tulee joka päivä toimituksia. Ne ovat keräilyssä päivällä ja illalla lähtee jakeluun. Myymälässä ja lo- pullisella asiakkaalla kukat ovat seuraavana päivänä. ­ Tulppaani sopii hyvin HeVin logistiikkaketjuun. Tulppaanilaatikko laitetaan samoihin keräilykärryihin kuin porkkanat ja hedelmät. Laatikko vain päällimmäiseksi. Pystymme toimittamaan kukkia kauppoihin aivan yhtä pienellä katteella kuin muitakin hevi-tuotteita. ­ Kotimaisen tulppaanin valtti on sen tuoreus. Aika viljelmältä asiakkaalle kestää vain kaksi vuorokautta, kun tuontitulppaanilla siihen menee kauemmin ja maljakkokestävyys kärsii, sanoo Sarastevirta. Sarastevirta näkee, että kukkien myynti marketeissa lisää kukkien kokonaismyyntiä. ­ Tulppaanikimppu on heräteostos, eikä ostosta tulisi tehtyä, jos tulppaaneita saisi ainoastaan erikoistuneista kukkakaupoista. · kukat saadaan jakoautoihin säiden häiritsemättä, jatkaa Pentti. Hyötökukkien lisäksi Tuulistarhat tuottaa kesä- ja ruukkukukkia pääasiassa kevään ja joulun sesonkeja varten. Syksy on tarhalle ongelmallisin, koska silloin joudutaan myymään krysanteemit ja koristekaalit alhaisella katteella. ­ Tulppaaneista myymme puolet suurtukkuun muualle kuin Turun seudulle, missä jakoautomme vievät niitä pääasiassa perinteisiin palvelukauppoihin, mutta myös noin kymmeneen markettiin, kertoo Pentti. ­ Näin munat eivät ole samassa korissa eli voimme vähentää markkinahäiriöiden vaikutuksia. ­ Valtaosa tulppaaneista myydään 7 ­ 10 kpl nipuissa, mutta teemme myös omia kimppuja, mikä yhdessä sidontaa harjoittavien kukkakauppa-asiakkaiden kanssa mahdollistaa normaalia suuremman erikoislajikkeiden kuten papukaija- ja kerrottukukkaisten tulppaanien hyödön, kertoo Tuulistarhan omistaja Arto Riip. ­ Jakokauppaa varten joudumme ostamaan muita leikkokukkia toisilta kotimaisilta viljelmiltä ja Hollannista. · Tulpaanitietoa Tulppaanien värijako Suomessa 20 % keltaisia 20 % täyspunaisin 10 % valkoisia loput vaaleanpunaisia, lilaa ja eriasteisesti kirjavia Tulppaanien sipulit tuodaan Suomeen pääasiassa syksyllä ja ne istutetaan syys-marraskuulla. Aikaisimmat erät viljellään Etelä-Ranskassa ja suurin osa Hollannissa. Vesihyötöä Targa puhdistaa pellon juolavehnästä ja hukkakaurasta nyt entistäkin tehokkaammin! varten sipuleita on toimitettava pitkin talvea, koska niitä ei voi laittaa juurtumaan kovin paljoa ennen hyötöä. Suomessa ainoa vesihyötöä harjoittava on Partaharjun Puutarha (esitelty Puutarha-Sanomissa nro:ssa 1/2003), viisi muuta tarhaa kokeilevat sitä tänä vuonna pienessä mitassa. Hollannissa vesihyödön osuus on 60 %. Jäätulppaani Tehoaa jo juolavehnän aikaisella kehitysasteella. Vaikutus ulottuu juolavehnän juurakoihin saakka. Suomessa tulppaani on talvikukka, mutta Hollannista toimitetaan jonkin verran muihin maihin ns. jäätulppaaneita, jotka kukitetaan pääsiäisen jälkeen ja kesällä. Lähde: Nico Lommerse Moderni ja kustannustehokas tapa torjua juolavehnää ja hukkakauraa valikoivasti < Arto Riip ja Nico Lommerse (oik.) tarkastavat, kuinka Tuulistarhat tulppaanihyödöt ovat onnistuneet. www.farmit.net Neuvonta puh. 09-13451 338 Lue aina käyttöohje ja noudata sitä! www.puutarha-sanomat.net
  • 18 18 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT Odling av plommontomater minskat rejält K Text och bilder: Camilla Sigg Peter Backström och Kajsa Haga vid Vasa Grönsaker visar här upp en låda med plommontomater från Österbotten. På marknaden i Österbotten har det funnits plommontomater i ungefär 5 år nu. Skillnaden mellan vanlig tomat och plommontomat är formen och att plommontomaten innehåller mindre vätska än vanliga tomater samt att den har en mildare smak än den vanliga tomaten. Det är kanske därför många människor tycker att plommontomaten passar bra i t.ex sallader, säger konsulent Kajsa Haga. > sama suomeksi ajsa Haga har jobbat som konsulent för Vasa Grönsaker sedan 1998. Jobbet innebär att hon diskuterar med odlarna och håller kontakten med dem hela tiden, samt kollar kvaliteten på produkterna. ­ Själv skulle jag mer kalla mig för odlingsrådgivare, säger Kajsa Haga. Vasa Grönsaker köper in produkter av ca 80­90 odlare från området Närpes-Maxmo. ­ Flest odlare har vi ändå från Närpes och Korsnäs berättar Haga. Plommontomatsarealen i hela Österbotten är ungefär 1,4 hektar. Peter Backström som är Vd för Vasa Grönsaker berättar att året 2003 var ett väldigt bra år för plommon- tomaten. Det gjorde dock att ökningen blev för stor och vi hade 3 hektar plommontomat år 2004, berättar Backström. Odlingen har nu minskat rejält av plommontomat eftersom priserna gick ner rejält då utbudet blev för stort. Vasa Grönsaker har 3 odlare som de köper in plommontomat av sommartid och en som odlar året runt. Av plommontomaterna finns det två olika typer, miniplommon som väger ca 30-40g, samt vanliga plommontomater som ligger runt 90-100g säger Haga. Hon berättar även att Vasa Grönsaker endast tar in vanliga plommontomater och att miniplommontomaters andel på marknaden idag är obefintlig. ­ Det var som om folk inte riktigt visste vad de skulle göra med dem och vågade därför inte köpa dem, fortsätter Haga. Backström menar dock att det alltid tar en 5 år innan människor ordentligt lägger märke till en ny produkt på marknaden. Han berättar även att folk gärna köper specialtomater på vintern, medans de sommartid oftast vill ha vanliga tomater. ­ Finländarna köper nog oftast inhemska grönsaker, tycker Backström. ­ Plommontomatens dåliga åtgång kan även bero på att den marknadsförts för lite, menar Kajsa Haga. · Vasa Grönsaker Luumutomaatin viljely vähentynyt L uumutomaatti saavutti vuonna 2003 hyvän suosion. Sen muoto on luumumainen, rakenne kiinteämpi ja maku miedompi, joten se sopii hyvin mm. salaatteihin. Luumutomaatin viljelyalat kasvoivat kuitenkin liikaa vuodelle 2004, ja hinta oli heikko.Tälle vuo- delle viljelyala laskeekin huomattavasti. Vaasan Vihannes Oy:llä on kolme luumutomaatin viljelijää, josta yksi tuottaa myös talvella. Toimitusjohtaja Peter Backström arvelee, että kuluttajat haluavat erikoistomaatteja talvella. · Grundades 1962 · 7 fast anställda, under säsongtid 20 personer · Samarbetar med 80 ­ 90 odlare · Man köper in grönsaker från en areal på 16 hektar som består till tvåtredjedelar av tomat och entredjedel av gurka, samt en liten del paprika och specialtomater. · Grönsakerna säljs till centralaffärer och mindre partiaffärer runtom i landet www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 21 Kauppaperunan mukuloista vain 3 % viallisia Teksti ja kuvat Juhani Piirainen Kaupassa myytävän ruokaperunan laatua kontrolloidaan ottamalla satoja näytteitä vuosittain. Laatuanalyysit osoittavat, että suomalaiset kuluttajat saavat hyvää perunaa, vaikka peruna-asetuksen tiukat vaatimukset eivät aina täytykään. Sadasta myytävästä mukulasta on keskimäärin 97 hyvää ja 3 viallista. S uomalaisen perunan alennustila oli pahimmillaan 80-luvun alkupuolella, milloin ihmisten mielikuviin tulleet vetiset, vihertyneet, vaurioituneet ja tautiset mukulat ovat jättäneet varjonsa nykyaikaan asti, vaikka todellisuus onkin jo aivan erilainen. ­ 80-luvun puolivälissä uudistettu ruokaperuna-asetus antoi aseet parantaa ruokaperunan laatua, sanoo Perunantutkimuslaitoksen johtaja Paavo Kuisma. Tilanteen paranemisen hän kiteyttää jatkamalla, että parikymmentä vuotta sitten tutkituista perunanäytteistä luokkavaatimuksen täytti vain 1/3, kun nyt luokkavaatimukset täyttämättömiä on 1/3. Äkkiseltään ajatellen voisi nykyistäkin tilannetta pitää huonona, mutta tosiasia on, että peruna-asetuksen vähimmäisvaatimukset ja 1 luokan vaatimukset ovat hyvin tiukat. Paremmin tilannetta kuvaa se, että laatuviallisia mukuloita kaupan olevien perunoiden joukossa on keskimäärin 3 %, joista niistä- kin suurin osa on leikattuna käyttökelpoisia. ­ Toinen selvä askel parempaan suuntaan otettiin kotimaisuusmerkin tultua käyttöön 90-luvun alussa, toteaa Paavo Kuisma. Aivan alussa kaikki merkin käyttäjät eivät mieltäneet sen olevan nimenomaan laatumerkin, mutta valvontaraportit ja tuonnin vapauttama kilpailu muuttivat suhtautumista positiiviseen suuntaan. ­ Syksyllä tuleentuneena korjatun ruokaperunan laatu Suomessa on selvästi vakautunut eikä vähittäiskaupoissa enää esiinny ala-arvoisia eriä. Viljelylaadun nousua kuvaa hyvin erilaisten tautien aiheuttamien vioitusten väheneminen, joka on seurausta siemenperunan parantuneesta huollosta ja viljelykierron tehostumisesta. Kuisman mukaan kolmen viimeisen vuoden aikana suurin laatuero johtui kesän 2003 kuivuudesta, mikä lisäsi merkittävästi rupisten osuutta. ­ Mielenkiintoinen havainto on, Johtaja Paavo Kuisma Perunantutkimuslaitokselta katsoo, että suomalaiset kuluttajat saavat tänä päivänä kaupoista varsin hyvää ruokaperunaa. että ruokaperunan laatu ei sanottavasti heikkene talven aikana, mikä lienee seurausta tarkentuneesta lajittelusta. Sadekesän 2004 vaikutukset näkyvät myös ruokaperunan laadussa. Vuoden lopun laatuanalyysit osoittavat kasvua erityisesti kelpaamattomien mukuloiden kohdalla, kun sekä mätiä että vihertyneitä on esiintynyt normaalia enemmän. Kuluttajan kokemaan laatuun kevättalvella näillä ei ehkä ole kovin suurta vaikutusta, mutta varastohävikin voi ennustaa kasvavan. Perunaosaston hoito on taitolaji Kuluttajan kokema perunan samoin kuin muidenkin kasvisten laatu viimeistellään vähittäismyyntipisteissä. Kaupan tiskissähän laatu ei enää parane, mutta pilaantuminen voi olla jopa totaalista. Eräs valitettava piirre on, että vähän kysytyt tuotteet ehtivät laadultaan heikentyä monesti ennen, kuin ne päätyvät kuluttajalle. Perunoista tämä koskee mm. puikulaa, uuniperunaa ja luomua, joiden pusseissa näkyy usein vanhentuneita parasta ennen päiväyksiä. ­ Me poistamme myynnistä perunapussit ja -säkit välittömästi, kun niiden parasta ennen päiväys päättyy, vakuuttaa naantalilaisen K-Supermarket Ukko-Pekan hevihoitaja Anu Pahikkala. Tuoreusvalvontaa Ukko-Pekan perunoissa riittääkin, kun 2 kilon Pirkka-pussejakin on viittä sorttia ja eräältä paikalliselta pakkaajalta tulee rinnakkaisvaihtoehtoja sekä erikseen on vielä edullisia Euroshoperpusseja, luomua, Lapin puikulaa sekä 5 ja 10 kilon säkkejä. ­ Silti me myymme eniten perunaa irtona kätevissä, meille helppohoitoisissa Agripo System ­laareissa, sanoo Anu Pahikkala. Irtoperunan toimittaja täyttää laarit eikä meille jää kovinkaan paljoa siistimistyötä, kun heikkoja mukuloita ei juurikaan ilmaannu, jatkaa Anu. ­ Me teimme muutama vuosi sitten ison remontin perunaosastolla, kun hankimme kieltämättä kalliit laarit ja suojasimme muutenkin perunat suoralta valolta, selittää UkkoPekan kauppias Timo Könttä. Uudistus kuitenkin kannatti, sillä valituksia laadusta tulee erittäin vähän ja hävikki on pysynyt pienenä. Hevihoitaja Anu Pahikkala tarkistaa, että jauhoisten Pirkka-perunoiden päiväykset ovat kunnossa. K-supermarket Ukko-Pekan perunaosastolla perunalaarin voi laskea koneellisesti maahan täytön ajaksi. Laarin seinäjulisteessa ilmoitetaan lajike, perunatyyppi ja tuottaja. LAATUVIKOJEN(* ESIINTYMINEN RUOKAPERUNALLA VARASTOINTIKAUSITTAIN Kausi KelpaamatMaltoMuotoMekaanisia Rupisia Muita Viallisia tomia yht. vikaisia vikaisia vioittuneita viallisia yhteensä 2002 - 2003 0,2 % 0,7 % 1,0 % 0,9 % 0,1 % 1,5 % 0,3 % 0,1 % 2,8 % 2003 - 2004 0,2 0,7 0,9 0,5 0,2 1,4 1,1 0,1 3,3 2004 syksy 0,4 1,1 1,6 0,9 0,1 0,9 0,1 0,1 2,1 (* Tulokset Kotimaiset Kasvikset ry:n valtuuttamien laatutarkastajien vähittäiskaupoista loka-toukokuussa keräämistä näytteistä, jotka ovat analysoitu Perunantutkimuslaitoksella. Ruokaperuna-asetuksen (356/1984) mukaan mädät, vihertyneet ja paleltuneet perunat luokitellaan kelpaamattomiksi ja muita vikoja omaavat perunat viallisiksi. Kelpaamattomia perunoita saa olla I-luokan perunassa 2 prosenttia ja viallisia perunoita yhdessä kelpaamattomien kanssa enintään 6 prosenttia. Mätiä Vihertyneitä www.puutarha-sanomat.net
  • 22 22 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT Kasvihuonerakentaminen käy vilkkaana Honkajoella sijaitsevan HeviKolmio Oy:n tuotantopäällikkö Tuomo Rautiainen kertoo, että yrityksen pinta-ala on kasvanut 1,5 hehtaarista 2 hehtaariin. Yritys tuottaa ympärivuoden kurkkua. Investoinnin suuruus oli 200 euroa neliötä kohden sisältäen valokaluston. TE-keskuksissa on odottamassa päätöstä 175 kasvihuonerakentamisen hanketta. Niiden kustannusarviot ovat yhteensä 35,7 miljoonaa euroa. TE-keskukset tullevat myöntämään vielä tammikuun aikana 10 miljoonaa euroa avustuksia ja tekemään 20 miljoonan euron arvosta päätöksiä korkotukilainoista. EU ei hyväksynyt Suomen kaavailemaa rajoitusta yhdelle yritykselle myönnettävään tukeen. K asvihuonerakentamisen avustukset olivat pitkään hakukiellossa, joka purettiin viime keväänä. Tukipäätöksiä ei kuitenkaan ole saatu tehtyä, sillä EU:n komissio ei hyväksynyt Suomen kaavailemaa rajoitusta investointitukiin. Suomi luopui esityksestä, ja investointituet laitettiin liikkeelle 10. päivänä tammikuuta. ­ Suomi esitti, että parin-kolmen vuoden pituisena kautena investointikatto olisi ollut yritystä kohden 550.000 euroa. Kun investointitukien ehtojen parantuminen liittyi 141-artiklaan, jonka tarkoituksena on edistää rakennemuutosta, ei EU hyväksynyt sitä, vaan Suomen oli palattava aikaisempaan systeemiin. Siinä tuettavan hankkeen suuruus on 840.000 euroa. Yritys voi toteuttaa kuitenkin useita hankkeita, jolloin katto ei tule vastaan, selvittää ylitarkastaja Esko Leinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. ­ Nyt hakemuksia on sisässä 175 kappaletta, ja ne ovat pääosin jätetty vuonna 2004. TE-keskuksissa on päätöksiä valmisteltu ja piakkoin päätöksiä aletaan postittaa yrittäjille. Kun yrittäjä saa myönteisen päätöksen, voi hän mennä päätöksen kanssa pankkiin korkotukilainan saamista varten ja hakea avus- tuksen maksatusta TE-keskuksesta. Esko Leinonen arvioi, että osa kasvihuoneinvestoinneista on ollut käynnissä yrittäjän omalla ja väliaikaisella lainarahoituksella. ­ Osa taasen pelaa varman päälle, ja on odottanut päätöstä. Noin kymmenesosalle annetaan kielteinen päätös tai yrittäjä itse on muutoin vetäytynyt hankkeesta. Onko rakennusbuumista kysymys? Ylitarkastaja Esko Leinonen pitää kasvihuonerakentamista vilkkaana. ­ En kuitenkaan kutsuisi sitä buumiksi, sillä viime vuosina rakenta- · puutarhoille · viherrakentajille · maatiloille · rakennuksille · kaupan varastoihin ja myymälätehtäviin Kommunikointi suomen kielellä. Ammattitaito nopeasti eri tehtäviin. EDULLISIA TYÖPALVELUJA JOUSTAVASTI TIEDUSTELUT: Kathlyn Listmann, henkilöstöpäällikkö +372 56475324 Yrjö Heinonen, edustaja Suomessa 0400 657091 RONARTA OÜ Piira 23-1, Vinni vald, Lääne-Virumaa, Estonia 44305 www.hot.ee/ronarta, E-mail: ronarta@hot.ee Phone: 372 5 647 5324 Fax: +372 148 191 0670 Ylitarkastaja Esko Leinonen pitää investointitukia varsin hyvinä. www.puutarha-sanomat.net
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 minen on ollut vilkasta muutenkin ja purkautunut hakukielto sekoittaa arvioimasta rakentamisen todellista vilkkautta. Alueellisia siirtymiä kasvihuonetuotannossa voi vilkkaan rakentamisen vuoksi kuitenkin tulla. Esko Leinonen katsoo, että puutarhatalouden investoinneissa on varsin hyvät tuet. ­ EU:n kanssa käydyissä 141-neuvotteluissa niistä tuli vielä pykälän verran paremmat. Tuki koostuu avustuksesta ja korkotukilainasta. Valtion osuus lainan korosta on maksimissaan 4 prosenttia, mutta viljelijän osuus on vähintään 2 prosenttia. Kun markkinakorot ovat 4­5 prosentin luokkaa, ei täyttä korkohyötyä viljelijä saa pitkissäkään lainoissa. Kasvihuonetuotannon investoinneissa nuoret, alle 40-vuotiaat, voivat saada avustusta 45 % ja muut 30 %. Nuorten viljelijöiden korkotukilainan enimmäismäärä investoinnista on 55 ja muilla 70 %. Laskennallisesti enimmäistukitaso olisi nuorilla 60 ja muilla 50 prosenttia, mutta lainakorkojen ollessa alhaalla sitä ei saavuteta. Sadonkorjuukoneisiin tukea Avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneisiin ja vihannesvarastoihin, joissa varastoidaan varastointitukea saavia puutarhakasveja, on mahdollista saada saman suuruiset tuet kuin kasvihuonerakentamiseen. Näissä avustus on nuorilla 45 ja muilla 30 prosenttia. Muissa puutarhatalouden investoinneissa avustusten osuus on nuorilla 20 ja muilla 15 prosenttia. Yhteiskäyttöön hankittavien perunan ja juurikkaan nostokoneiden tuki on varsin hyvä. Avustusta nuoret saavat 45 % ja muut 30 % ja lopulle tulee korkotukilainaa. Nostokoneiden tukihakemuksia on 134 kappaletta ja investointien yhteisarvo on 10 miljoonaa euroa. · 23 Puutarhatalouden investointituki Korkotukilainan enimmäismäärä % Kasvihuonetuotannon investoinnit Kasvihuonetuotantoa palvelevat lämpökeskukset Avomaan vihannesten tuotevarastot (141) Avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneet Muut avomaan puutarhatalouden investoinnit *) Alle 40-vuotiasta viljelijää pidetään nuorena, edellyttäen, että hänen tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Avustuksen Enimmäistukitaso % liittyvä tuki yhteensä) enimmäismäärä % (avustus ja lainaan 45 (nuorille) 30 (muille) 20 45 (nuorille) 30 (muille) 45 (nuorille) 30 (muille) 20 (nuorille) 15 (muille) 60 (nuorille) 50 (muille) 40 60 (nuorille) 50 (muille) 60 (nuorille) 50 (muille) 40 (nuorille) 35 (muille) 55 (nuorille) *) 70 (muille) 70 55 (nuorille) 70 (muille) 55 (nuorille) 70 (muilla) 70 Puutarhatalouden tukihakemukset 12.1.2005 kustannusarvio Kasvihuonerakentaminen Muut kasvihuoneinvestoinnit Avomaatuotannon rakentamisinvestoinnit Avomaatuotannon muut investoinnit Tuotevarastot (varastotukivarastot) Lämpökeskukset Sadonkorjuukoneet yhteensä Perunan- ja juurikkaan nostokoneet kpl 175 34 milj. 1 35.7 2.3 0.8 0.9 2.9 1.9 0.2 44.7 10 12 41 23 16 8 309 134 < Tauno Burmoi Ikaalisten Luomu Oy:stä kertoo, että nämä tomaatin taimet istutetaan juuri valmistuvaan laajennusosaan, jonka suuruus on 2500 neliömetriä. Kokonaispinta-ala yrityksessä kasvaa 1,3 hehtaariin. Yritys on investoinnut myös valokalustoon 3000 neliön alalle. Laajennuksen kustannus oli n. 170.000 euroa ja valokalusto lähes saman verran. KASVIHUONE Harkitsetko uuden kasvihuoneen rakentamista vuonna 2005? Kuvassa Suomeen pystytetty blokkihuone > samma på svenska Hortimic Oy tarjoaa sinulle aivan uudenlaisen blokkikasvihuoneen valmiiksi asti urakoituna. Tule tutustumaan uuteen blokkikasvihuoneeseen, jonka valoisuus on vailla vertaa. Växthusbygget är livligt S ammanlagt väntar 175 byggare på beslut om stöd från TE-centralen för tillfället. Deras kostnader beräknas stiga till 35,7 miljoner euro. Från Österbotten har det lämnats in 60 ansökningar, och kostnaderna räknas stiga till 16 miljoner euro. Stödbesluten kommer snart lovar överinspektör Esko Leinonen från land- och skogsbruksministeriet. Investeringsstödens storlek är bra för tillfället. Stödet består av bidrag och av räntestödslån. Stödet är för unga odlare 45% och för andra 30%. Stöd av samma storlek ges även åt byggande av lagringsutrymmen för frilandsgrönsaker och för inskaffning av skördemaskiner samt av inköpande av maskiner för upplyftning av potatis som kommer i gemensam användning. · laivaleveys 9,6m · tolppakorkeus jopa 5m · sivuseinät ja päädyt varustettuna Kysy lisää: kaksoislasilla (02) 254 2211 tai · valoisa. 0400 617 340 Hortimic Oy www.hortimic.fi JYSK (014) 339 3930 TURKU (02) 254 2211 www.puutarha-sanomat.net
  • 24 24 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT den vuo n a taa nne lla lup aaa elle tee eht nais perus nnesh a ihan an le V iljelyal a 4 vih lkaen. il V 6a 3v uke 200 a tilat ta 200 s e hak vuode a rist E Puutarhakasveista on tähän saakka saanut kansallisia ja EU:n osaksi rahoittamia tukia. Vuodesta 2006 alkaen puutarha- ja ruokaperunahehtaareille aletaan maksaa EU:n kokonaan rahoittamaa CAP-tukea, jota tähän saakka on Teksti ja kuvat: Jouko Tikkanen maksettu peltokasveille ja kotieläintuotannolle. sadot. ­ Tilatuen perusosa tullee olemaan A-tukialueella noin 250 euroa hehtaarilta, B-C1 alueilla noin 200 euroa hehtaarilta ja epäedullisimmilla alueilla eli C2­C4 alueilla noin 170 euroa hehtaari. Tanskassa tuki on noin 300 euron paikkeilla, kertoo ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriöstä. ­ Suomi valitsi EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa yhdistelmämallin. Siinä monet pelto- ja kotieläintalouden tuet sulautettiin yh- U:n periaatteiden mukaan tukea maksetaan eniten sinne, missä on parhaimmat Ensi vuonna n. 200 4 lisätukea: deksi tilatueksi, joka on irrotettu tuotannosta ja se maksetaan tuotantosuunnasta riippumatta. Viljelijä saa tukea, vaikka jättää pellon kesannolle, jota toki pitää hoitaa. Yhdistelmämallissa tuen piiriin tulivat myös puutarhakasvit sekä ruoka- ja ruokateollisuusperuna. EU-säännöstö rakastaa poikkeuksia. Niinpä tuen piiristä komissio on erikseen torpannut pois niin sanotut pysyvät kasvit, joilla tarkoitetaan yli 5 vuotta kasvavia kasveja. Näin tilatuen ulkopuolelle jäävät mm. omena ja muut hedelmät, tyrni ja marja-aronia. Myös pääosa taimitarhakasviesta kuten esimerkiksi koristepuut ja -pensaat jäävät tuen ulkopuolelle, vaikka niiden viljelyaika olisi viittä vuotta lyhyempikin. EU:n sääntö ei olisi mitään ilman poikkeuksen poikkeuksia, ja niinpä Tarralapuilla puutarha- ja peruna tuen piiriin kuluvat pysyvistä kasveista komission päätöksellä mm. artisokat, parsa, raparperi, vadelma, mustikat, herukat ja karviaiset sekä niiden taimituotanto. Myöskään mansikkaa ei katsota pysyväksi kasviksi ja se saa tuen. Tilatuen perustana tukioikeudet Tukioikeuksien lukumäärä määräytyy sen mukaan, kuinka monta hehtaaria viljelijällä on hallinnassaan tukeen oikeuttavia viljelyhehtaareita vuonna 2006. Tilatukioikeus tulee sille viljelijälle, jolla on tukea saavan lohkon hallinta omistuksen tai vuokrauksen kautta ja joka hakee lohkolle tuen. Ellei viljelijä vuonna 2006 hae tukioikeutta ja tukea, hän menettää tukioikeuden jatkossakin. Ä T EE N ­ ETU Säästä K 7 prosenttia on monta euroa. TE Ä ETUK Nyt eikä 15. päivä! 7% *) Kevät on täynnä tärkeitä lukuja. Kun nimittäin päätät olla nopea ja järkevä, maksat Peruna- ja Juurikas-sarjan lannoitteista sekä Puutarhan Y1:stä ja Puutarhan Y2:sta 7 %*) ennen 15.2. Varmista ensi satokausi luotettavilla kotimaisilla lannoitteilla hyvissä ajoin! Verrattuna ostoon maaliskuussa. www.puutarha-sanomat.net EN vähemmän! Tämän edun saat vain, kun tilaat lannoitteet
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 Puutarhatuotannon tukitasot 2005 (pyöristettynä) (Huom. Tämä on tuottajien hyväksymä neuvottelutulos; virallinen vasta, kun valtioneuvosto on hyväksynyt.) EU:N OSARAHOITTEISET PINTA-ALATUET LFA-tuki (tukialueesta riippuen)150 - 210 1/ha Ympäristötuki vihanneksille 333 1/ha - lisätoimi: typpilannoituksen tarkennus 76 1/ha - lisätoimi: ravinteiden seuranta 13 1/ha Ympäristötuki marjoille, hedelmille 484 1/ha - lisätoimi: ravinteiden seuranta 13 1/ha - lisätoimi:katteen käyttö 244 1/ha TUOTTAJAORGANISAATIOTUKI (EU:n rahoittama) 4,1 % liikevaihdosta KANSALLISET TUET Nuoren viljelijän tuki C-alueille Yleinen hehtaarituki C-alueille YMPÄRISTÖTUEN LISÄOSA (enintään) - avomaanvihannekset - omena - marjat LFA-TUEN LISÄOSA kasvinviljelytiloilla kotieläintiloilla POHJOINEN HEHTAARITUKI C1-C4 -ALUEILLE - avomaanvihannekset - omena C1-alueelle KASVIHUONETUKI - lyhyt viljely (2 - 7 kk) - pitkä viljely (yli 7 kk) 32 1/ha 35 - 51 1/ha A- ja 392 1/ha 205 1/ha 50 1/ha B-alueille 395 1/ha 155 1/ha 50 1/ha 25 A-C1 ja C2-C4-alueille 18,4 1/ha 23 1/ha 92 1/ha 96,6 1/ha 348 1/ha 155 1/ha (alentui 0,4 1 vuodesta 2004) 5,3 1/m2 11,4 1/m2 14,2 1/m3 9,8 1/m3 12,3 1/m3 8,1 1/m3 PUUTARHATUOTTEIDEN VARASTOINTITUKI - Tuoretuotanto, koneellinen jäähdytys - Tuoretuotanto, muu varasto - Teollisuustuotanto, koneellinen jäähd. - Teollisuustuotanto, muu varasto Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola kertoo EU:n kokonaan rahoittaman tilatuen olevan puutarhatiloille uusi tukimuoto. METSÄMARJOJEN JA -SIENTEN VARASTOINTITUKI - Lakka 33,6 senttiä/varastoitu kilo - Muut metsämarjat 10,1 senttiä/varastoitu kilo - Metsäsienet 42 senttiä/varastoitu kilo hehtaareille CAP-tukea Tavallinen tukioikeus antaa mahdollisuuden viljellä tilatukialalla peltoviljelykasveja kuten viljaa tai tärkkelysperunaa. Tilatukialalla puutarhakasvien ja ruokaperunan viljely onkin toinen juttu, siihen tarvitaan lupa, jos kyseiseltä alalta aiotaan hakea tilatukea. ­ Lupasysteemi on monimutkainen. Tarralappua kohden on oltava samansuuruinen tukioikeus, johon se liitetään. Virkamiehet sitä toisilleen selittäessään keksivät, että lupa on eräänlainen tarralappu, joka kiinnitetään tukioikeuteen. Niinpä tarralappu sana juurtui kuvaamaan tätä puutarhakasvien ja ruokaperunan viljelyn lupaa, saa nähdä mikä sana tulee lakitekstiin, huokaa VeliPekka Reskola. Vuoden 2003 viljelymäärä tarralappujen perustana ­ Tarralapuilla varustettujen tukioikeuksien lukumäärä määräytyy vuoden 2003 viljelytilanteen mukaan. Jos silloin on ollut 5 hehtaaria ruokaperunaa ja 7 hehtaaria avomaavihanneksia, niin tarralapuilla varustettuja tukioikeuksia tila saa 12 kappaletta. ­ Jos tilalla on viljelty vaikkapa vielä 2 hehtaaria omenaa ja 10 hehtaaria viljaa, niistä tulee vain 10 tilatukioikeutta lisää, sillä omenahan on näitä ulkopuolelle torpattuja pysyviä kasveja. Omena toki saa jatkossakin kansallista tukea sekä LFAja ympäristötukea, selittää Reskola. ­ Tarralappu mahdollistaa siis tämän 250­170 euron tilatuen maksamisen puutarhakasveille ja ruokaperunalle. Muihin tukiin tarralapun puuttuminen ei siten vaikuta. Eikä tarralapun puuttuminen myöskään tarkoita sitä, etteikö saisi ylipäätään viljellä puutarhakasveja tai ruokaperunaa, rauhoittaa Reskola. ­ Tarralappusysteemi ei kuitenkaan koske kaikkia puutarhakasveja, kuten leikkokukkia, ryhmäkasveja, monia yrttejä. Niistä tulee tukea sen mukaan, kuinka monta hehtaaria niitä viljellään vuonna 2006 ja siitä eteenpäin. Myös näiden kasvien kasvihuonetuotanto saa samansuuruista tilatukea kuin vilja eli suuruusluokkaa 2 senttiä neliötä kohden, naurahtaa Reskola. ­ Ja jotta ei aivan yksinkertaiseksi menisi, niin kasvihuoneessa vihannekset ovat tarralappukasveja, mutta kukat eivät, vaikka saavatkin tukea. Tukioikeuksilla voidaan tehdä kauppaa ­ Kun tila on saanut vuoden 2003 viljelyalan perusteella tietyn määrän tarralappuja, liitetään ne tilan tukioikeuksiin.Tarralapuilla varustettuja tukioikeuksia saa vuoden 2006 jälkeen myydä tai siirtää toiselle joko maan kanssa tai ilman, mutta vuokrata niitä voi vain yhdessä vastaavan viljelylohkon kanssa. Tarralappua ilman tukioikeutta ei voi siirtää tai myydä. Tarralappu pysyy tukioikeuden mukana, vaikka tukioikeusalalla viljeltäisiin puutarhakasvien ja ruokaperunan sijaan muita kasveja. ­ Jos koko tukioikeus on käyttämättä kolme vuotta, siirtyy se kansalliseen varantoon ja tarralappu häviää.Tukioikeutta tarralappuineen voi pitää voimassa kesannoimalla hyväksyttävästi tai viljelemällä vuorovuosin kolmasosaa alasta joko puutarha- tai peltokasveja. Tilatuen ja muidenkin suorien tukien saamisen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta näissä ehdoissa ei ole mitään uutta nykyiseen hoitoehtoihin ja hyviin maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin, kertoo Reskola. ­ Tilatuki on lisä puutarhakasvien nykyiseen tukitasoon. Sen ei periaatteessa pitäisi vaikuttaa muihin tukimuotoihin. Päätös on kuitenkin poliittinen neuvottelukysymys. Vuosittain tukia menettävät tuotantosuunnat ovat kärkkäitä vaatimaan muutoksia, toteaa Veli-Pekka Reskola. · A ERIKOISKASVIEN VILJELYYN LAATUKONEET ASIANTUNTEMUKSELLA gricola Italiana vihannesten kylvökoneet SN-sarja: 1 tai 2 riviin/yksikkö, tai nauhaan kylvö SNT-sarja: 2 tai 3 riviin/yksikkö, erilliset syöttölaitteet - alipainelietso ja kompressori - tarkka syöttö ja käyttäjäystävälliset ratkaisut - ylivoimainen markkinajohtaja C hecchi Magli Wolf Läpi muovin istuttavat istutuskoneet esim. mansikalle ja avomaakurkulle - runsaasti muita malleja - myös samanaikainen muovin levitys esim. salaateille - laadukas huippumerkki Italiasta Emy Elenfer ­ vaakatasojyrsimet - myös penkkiä tekevät mallit Sicma ­ kelajyrsimet Mas ­ kaksoiskelajyrsimet www.rlaaksonenoy.fi Laitila, puh. (02)853 600, 050 022 6152 www.puutarha-sanomat.net
  • 26 26 PUUTARHA-SANOMAT 8/2003 1/2005 PUUTARHA-SANOMAT Trädgårdsbladet förenar produktionen och handeln Trädgårdsbladets tredje år har just börjat. Tidningen har fått ett fast fotfäste bland odlare och affärer. ­ Vi har fått massor av positiv feedback. Det allra positivaste har varit att märka att alla köpmän och butiksföreståndare har varit så intresserade av att veta varifrån de grönsaker, potatisar, bär, blommor, svampar och frukter som de säljer kommer ifrån, säger chefredaktör Jouko Tikkanen. T rädgårdsbladet har en upplaga på 5000 exemplar.Tidningen utkommer åtta gånger i året. Av dessa inriktas sex nummer till odlarna och till detaljhandeln, och två nummer till storkök.Tidningarna som riktas till detaljhandeln har på första sidan märkningen +HeVi, vilket står för butikernas frukt- och grönsaksavdelning(på finska hedelmä ja vihannes). Tidningarna som är inriktade till storkök står förkortningen HoReCa på första sidan, vilket står för hotell, restaurang och cafe-sektorn. Jouko Tikkanen påpekar dock att allt från matpotatis till tomater kommer till sitt fulla värde först när de köps av konsumenten. ­ Hela kedjan bestående av leverantören av förnödenheter, från odlarna till partihandeln och till detaljhandeln ger produkten ett värde, som konsumenten accepterar när produkten köps. Trädgårdsbladet vill tillsammans med denna kedja vara med och ge produkterna mera värde. ­ Trädgårdsbladet vill även ge en uppfattning om kvalitet för hela kedjan. Det är även viktigt att affärerna lär sig att förstå produktionen och att odlarna lär sig förstå handeln. Båda behövs, och bådas arbete är lika värdefullt, betonar Tikkanen. Jouko Tikkanen berättar att tidningen Trädgårdsbladet utges av ett privat företag,Tietoverkosto Eksakti. ­ Då företaget som publicerar tidningen är lika stor som en typisk familjeodling, förstår tidningen och odlarna varann.Tidningen görs med en passion på samma sätt som en odlare gör sitt jobb. Österbotten är ett viktigt produktionsområde Österbotten och andra svenskspråkiga områden ­ Åland och Åbo skärgård ­ är väldigt viktiga områden för produktion av trädgårdsprodukter och potatisodling. Av tomaterna odlas tvåtredjedelar i Österbotten. På Åland produceras hälften av äpplen och lök. ­ Trädgårdsbladet vill berätta om odlingen från dessa områden. En odlare i Savo är intresserad av att veta vad som görs i Närpes. Likadant vill en odlare i Närpes veta vad som händer med odlaren i Savo. Vi > sama suomeksi Puutarha-Sanomat -lehdellä kolmas ilmestymisvuosi P uutarha-Sanomat on saavuttanut vahvan jalansijan niin viljelijöiden kuin kaupankin keskuudessa. ­ Olemme saaneet valtavasti positiivista palautetta. Kaikkein myönteisintä on ollut huomata, että kiireiset kauppiaat ja myymälänhoitajat ovat kiinnostuneita siitä, mistä heidän myymänsä vihannekset, perunat, marjat, kukat, sienet ja hedelmät tulevat. Lehti yhdistää tuotannon ja kaupan, sanoo päätoimittaja Jouko Tikkanen. Vuonna 2005 lehdestä ilmestyy 8 numeroa, joista kuusi on suunnattu viljelijöiden lisäksi myös vähittäiskappasektorille ja 2 suurtalouteen. Edellisissä on kannessa merkintä + HeVi ja jälkimmäisissä + HoReCa, mikä tulee sanoista hotell, restaurang ja cafeteria. Lehti ilmestyy osittain myös ruotsinkielisenä. Lehden sivumäärää on lisätty, jotta suomenkieliset lukijat saavat vähintään saman juttumäärän kuin aiemminkin. ET AN D J U D T T.O.M ERB R AF 5 I K 0.1.200 3 ERBJUDANDE ÅT NYA PRENUMERANTER 38 euro/första årgången samt deltagande i utlottningen av 2-personers badsemester till Estland. Beställ Trädgårdsbladet med denna kupong eller beställ via e-mail:asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Betsäll Trädgårdsbladet direkt hem Namn TRÄDGÅRDS BLADET BLADET Ja! · Jag får 8 fullspäckade nummer i året om marksaker, bär, frukt, och potatis. nadsföringen och odlingen av prydnadsväxter, grönNäradress Trädgårdsbladet betalar portot Ja! · Prenumerationspriset är förmånligt, endast 2-personers badsemester i Estland. 38 euro/år, och det kommer ingen moms till. Postnummer Ja! · Jag deltar i utlottningen där jag kan vinna en Ja! · För yrkesmän är prenumerationspriset avdragbart i beskattningen. Postanstalt Ja! · Som prenumerant får jag gratis använda vår internetservice på adressen www.puutarha-sanomat.net Telefonnummer TRÄDGÅRDSBLADET Tunnus 5013456 04003 VASTAUSLÄHETYS Ja! · Postavgiften för denna beställningskupong är E-mail redan betald så ni kan sätta den gratis i brevlådan Den fortlöpande prenumerationen fortsätter till prenumeranten säger upp sin beställning. Priserna gäller endast i Finland. www.puutarha-sanomat.net Uppgifter kan användas vid direkt marknadsföring.
  • TRÄDGÅRDSBLADET 1/2005 har samma marknad förutom i Finland även i hela EU-området, säger Jouko Tikkanen. ­ Vi vill betjäna våra svenskspråkiga läsare och en del av tidningen är skriven på svenska. Hela tidningen kan inte skrivas på svenska av ekonomiska skäl, men de intressantaste reportagen som görs på finska kommer även att sammanfattas kort på svenska. Likadant kommer de svenska artiklarna att ha en sammanfattning på finska, konstaterar Jouko Tikkanen. Trädgårdsbladet trycks i Österbotten Trädgårdsbladets redaktion är i Sibbo. Sibbo är en kommun öster om Helsingfors med mycket trädgårdsodling. Den regionala redaktionen finns i Åbo och i Vasa. I Åbo fungerar hortonom Juhani Piirainen som redaktör och i Vasa Camilla Sigg. Tidningen har även flera andra medhjälpare, och artiklar skrivs från EU-länderna, men även från andra länder. Trädgårdsbladet trycks av Iprint, beläget i Seinäjoki. Det verkliga tryckarbetet görs i Vasa vid Vasabladet, vars tryckeri ägs av I-print. Från Vasa förs tidningarna till Botnia Offset i Närpes. Där skärs kanterna så tidningen blir av tabloid-storlek och postas sedan till prenumeranterna. På detta vis används pengarna för tryckarbetet för att främja det österbottniska näringslivet. · 27 TRÄDGÅRDSBLADET Trädgårdsbladets chefredaktör Jouko Tikkanen var den mest centrala personen när Inhemska Trädgårdsprodukter rf grundades år 1990. Han var föreningens VD från dess grundande till år 1999. Under denna tid skapades en stark image för de inhemska trädgårdsprodukterna. Under åren 1980 till 1990 tog Jouko Tikkanen hand om trädgårds- och potatisärenden i MTK. Han är utbildad magister inom jordbruks- och skogsvetenskap med inriktning på trädgårdsvetenskap. Pentti Suominen vid Botnia Offset i Närpes berättar att tidningen Trädgårdsbladet (Puutarha-Sanomat) kommer från tryckeriet i Vasa dit, varefter man skär tidningen samt sätter på adresslappar och postar dem. Camilla Sigg är född och uppväxt vid en tomatodling i Närpes. Hon har jobbat vid Kristinestads tidning under åren 1998 och 1999. Hon har tidigare studerat media, och studerar för tillfället till media-assistent. Hortonom Juhani Piirainen har bland annat fungerat som trädgårdsrådgivare. Han har jobbat sedan 1990 vid Inhemska trädgårdsprodukter rf till först som kvalitetschef och senare som kvalitetskonsulent och han har främjat kvalitetskontrollen samt utvecklat kvalitetsarbetet inom handeln av grönsaker som är inhemskmärkta på både dess inre och yttre kvalitet. O US 05 TARJ 30.1.20 ASSA A VO I M SAAKK TARJOUS UUSILLE TILAAJILLE 38 euroa / ensimmäinen vuosikerta sekä osallistuminen 2 hengen Viron kylpyläpaketin arvontaan. Tilaa Puutarha-Sanomat tällä kupongilla tai asiakaspalvelustamme puh. 09-856 19 321 tai sähköpoistiviestillä asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.net Tilaa PUUTARHA-sanomat kotiin kannettuna PUUTARHA SANOMAT SANOMAT lä! Kyl · saan 8 tuhtia numeroa vuodessa vihannesten, marjojen, hedelmien, perunan, koristekasvien ja taimistotuotteiden viljelystä ja markkinoinnista päälle tule edes arvonlisäveroa Nimi Lähiosoite lä! Kyl · tilaushinta on edullinen, vain 38 eur/vuosi, eikä lä! Kyl · osallistun Viron 2 hengen kylpyläpaketin arvontaan lä! · ammattilaiselle tilaushinta on vielä verotuksessa Kyl vähennyskelpoinen kuluerä lä! Kyl · tilaajana saan käyttööni ilmaiseksi osoitteessa vuorovaikutteiset Internet-palvelut lä! Kyl · olette maksaneet puolestani tämän tilauslipukkeen postimerkinkin ja voin pudottaa tämän postilaatikkoon ilmaiseksi www.puutarha-sanomat.net Puutarha-Sanomat maksaa postimaksun Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero PUUTARHA-Sanomat Tunnus 5013456 04003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta aina voimassa olevaan hintaan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksensa. Hinnat koskevat vain Suomeen toimitettavia tilauksia. www.puutarha-sanomat.net Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin.
  • Aurinkoiselta Ahvenanmaalta Laadukkaat sipulit, punasipulit, kiinankaalit, jäävuorisalaatit, purjot, tillit, persiljat ja mukulasellerit. Ålands grönsakslager Ahvenanmaalta myy vuosittain 1 500 000 kg omenoita ja 10 000 000 kg vihanneksia. Kysy omasta tukustasi Myynnin hoitaa Risto Henriksson puh 018-364611 fax. 018-364646 sose arja -m Monien kaupan ketjujen valikoimassa on jo mansikkasose. Saatavilla on myös tyrni-, mustaherukka- ja puolukkasosetta. Viritä asiakkaillesi koko MarjaPuree!-paletin tarjonta ­ ja piristä pakastemyyntiä. Se puree. ree!ytty tuote Pu kys arja on M Pakkasmarja Oy www.pakkasmarja.fi