• 2 / 2016 Koulutus lähemmäksi työelämää s. 24 Mikon luomuperuna s. 12 Aromtech jalostaa marjojen siemenöljyt s. 14 Maaton mies tähtää maailmanvalloitukseen s. 10
• 2 PÄÄKIRJOITUS Jouko Tikkanen 4041 0763 Painotuote Uutisia netistä www.puutarha-sanomat.fi PUUTARHA-Sanomat on puutarha-alan tuorein media. Lehti ja sen nettilehti ovat puolueettomia ja ilman sidoksia olevia julkaisuja. Tarjoamme puutarha-alasta ja puutarhatuotteiden markkinoinnista uuden, innovatiivisen ja raikkaan näkökulman. Tervetuloa kehitykseen. TILAUSHINTA Vuosikerran hinta kestotilauksena 54 euroa (sis. alv 10%) TILAUKSET Sähköpostilla asiakaspalvelu@puutarha-sanomat.fi Puhelimitse 010 387 0880 Internetistä www.puutarha-sanomat.net TOIMITUS Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@puutarha-sanomat.net 0400 462 443 Toimittajat Juhani Piirainen, Camilla Heikkilä, Soili Riepula Taitto Markku Laitinen POSTIOSOITE PL 28 04131 Sipoo MEDIATIEDOT www.puutarha-sanomat.net Ilmoitusmyynti Hannele Iskala Puh. 044 355 4304 hannele.iskala@puutarha-sanomat.net Ilmoitusmateriaali Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy/ Kirjapaino Uusimaa Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 18. maaliskuuta 2016. Digitaalinen näköispainos vuodesta 2004 alkaen (5 euroa/lehti) www.puutarha-sanomat.fi —> arkisto Copyright Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Pitempiin lainauksiin täytyy olla lehden kirjallinen lupa. Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ISSN 1459-9791, 15. vuosikerta Kustantaja Puutarha-Sanomat PS Oy PL 28, 04131 Sipoo 12.2.2016 Kasvihuoneviljely – tuotantotekniikan perusteet Opetushallitus on julkaissut Kasvihuoneviljely – tuotantotekniikan perusteet -nimisen oppikirjan. Kirjoittajina ovat Mika Järvinen ja Arto Vuollet Lepaalta sekä Kaisa Karjalainen. Oppimateriaalissa käsitellään kasvihuoneviljelyn perusteita. Sen kantavana teemana on kasvihuoneyrittäjyys, jolloin asioita pohditaan tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta. Oppimateriaalissa kuvataan kasvihuoneen laitteet ja työt käytännönläheisesti. Teos on tarkoitettu puutarhurin perustutkintoa opiskeleville, mutta sitä voivat käyttää käsikirjana myös alan ammattilaiset ja aktiiviset harrastajat. Sopiipa kirja mainiosta myös kokeneen yrittäjän käsiin ja kasvihuoneyrityksen taukotupaan. Kirjan osassa yksi käsitellään kasvihuonetta yrityksenä sekä erilaisia kasvihuonemalleja ja -rakenteita. Osa kaksi keskittyy kasvun ohjaukseen (lämpö, valo, kosteus, veden, hiilidioksidin KOKO SUOMI Karjulan kolumni: ”Kukaan ei kerro syövänsä puhtaan makuista ruokaa” s. 4 Markkinat, riittääkö peruna? s. 5 InnoVäxthus-hanke s. 27 ja 29 SAKSA Fruit Logistica 2017 kutsuu suomalaisia yrityksiä s. 16 DUBAI JA SRI LANKA Vihannesmatkalla vastakohtaisuuksien kohteet s. 30 PUUTARHA-Sanomat nro 2/2016 SISÄLLYS ja ravinteiden tarve). Kolmannessa osassa paneudutaan kasvihuoneen varusteisiin, laitteisiin ja tekniikkaan. Neljännessä osassa tutustutaan viljelymenetelmiin ja kasvihuoneviljelyprosessiin. Viidennessä luvussa pohditaan työturvallisuutta, kestävää kehitystä ja ympäristön suojelua. Kirjan hinta on 54 €, siinä on 332 sivua. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.fi 25.1.2016 ”Tuottajalle kiitos” -kampanja laajenee K-ruokakaupat jatkavat suomalaisia ruoantuottajia tukevaa Tuottajalle kiitos -toimintatapaa. Tammikuun aikana kauppoihin tulee valikoima Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotteita, joiden hinnasta maksetaan määrätty osuus tuottajalle. Tuottajalle kiitos -toimintamallin lisäksi K-ryhmä tukee suomalaista ruoantuotantoa monin tavoin vuonna 2016. K-ruokakauppojen asiakkailla on tammikuusta alkaen mahdollisuus tukea helposti suomalaisia ruoantuottajia. Kauppoihin tulee myyntiin seitsemän Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotetta, joista K-ryhmä maksaa lisätuen suoraan tuottajille. Lisätuki on sisällytetty tuotteen hintaan, ja se on tuotteesta riippuen 3-30 senttiä, eli noin 5 prosenttia. K-ryhmä tilittää lisätuen tavarantoimittajille ja varmistaa yhdessä MTK:n kanssa sen oikeudenmukaisen jaon edelleen tuottajille. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.fi 12.2.2016 Hintojen alentaminen nosti S-ryhmän ruokakaupan markkinaosuutta S-ryhmän kahden vuoden tiukan kulukuurin, ruokakaupan kasvaneiden asiakasmäärien ja käyttötavarakaupan myönteisen tuloskäänteen ansiosta kaupparyhmän vuoden 2015 operatiivinen tulos parani edellisvuodesta. Halpuuttamisen myötä myyntivolyymit kasvoivat ja Sryhmän ruokakauppa kehittyi yleistä markkinaa paremmin. Halpuuttaminen ei pienentänyt S-ryhmän voittoa. S-ryhmän vuoden 2015 yhteenlaskettu operatiivinen tulos oli 265 miljoonaa euroa, kun vuonna 2014 se oli 226 miljoonaa euroa. SOKyhtymän operatiivinen tulos oli puolestaan 17 miljoonaa euroa oltuaan edellisvuonna vajaa 8 miljoonaa euroa. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä korostaa, että halpuuttaminen on pitkäjänteinen strateginen muutos, jota toteutetaan tinkimättömästi osuustoiminnallisen tarkoituksen mukaisesti. LUE LISÄÄ >>www.puutarha-sanomat.fi TORNIO Aromtech tähyää kasvuun: Marjojen siemenissä on terveysöljyjä s. 14 OULU Hevi ratkaisee Raksilassa s. 6 Luomuperuna on taitolaji, Mikon luomuperuna s. 12 Gasek Oy lupaa: Omaa sähköntuotantoa hakkeesta s. 26 KEMPELE Puutarhurin koulutus tuli lähemmäksi työelämää s. 24 ESPOO Verdera Oy: Biologinen kasvinsuojelu leviää avomaalle s. 22 VANTAA Tammistossa maan paras LuomuHeVi-kauppa s. 8 Maaton mies korjaa 150 satoa vuodessa, Silmusalaatin tarina s. 10 ”Missä EU, siellä ongelma” Näin lausahti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oppositioaikanaan, jolloin ongelmat olivat vielä pieniä. Nyt hän joutuu vastuullisena ulkoministerinä painimaan suurten ongelmien kanssa. Pakolaisvyöry Eurooppaan on ongelmista suurimpia. Sen taustalla on arabikevät, joka alkoi viisi vuotta sitten Tunisiasta, kun korruptioon kyllästynyt vihanneskauppias Mohamed Bouazizi teki polttoitsemurhan. EU tuottaa kuitenkin itse koko ajan uusia ongelmia, kun valtaisa 28 jäsenmaan yhdistetty byrokratia jauhaa direktiiviä direktiivin päälle. Nämä ongelmat ovat kansainvaellukseen nähden pieniä, mutta ne halvaannuttavat pala palalta Euroopan kilpailukykyä ja jähmettävät vanhan mantereen vuodepotilaaksi. Nyt EU on uudistamassa luomudirektiiviä. Etenkin Suomessa luomuvihannesten viljely kasvihuoneissa on korkeatasoista osaamista, mikä tuottaa puhtaita, terveellisiä ja maukkaita vihanneksia eikä aiheuta ympäristökuormitusta. Tämä on ollut kadehdittavaa Välimeren maiden näkökulmasta, joten laaditaanpa direktiivi, jolla estetään pohjoisen pöyhkeily. Ehdotettu luomudirektiivi pitää sisällään vaatimuksen, että luomukasvisten juurten tulee olla maaperässä. Välimeren maissa tämän vaatimuksen täyttäminen onnistuu talvellakin, mutta ei routaisissa Pohjolan maissa. Toteutuessaan vaatimus veisi luomuviljelyn takapajulaan. Kuluttajat jätettäisiin Espanjasta rahdattujen luomukasvisten varaan. Suomalainen luomuvihannes kasvatetaan uusiutuvalla energialla – puuhakkeella ja vesivoimalla. Lannoituksena käytetään kanankakkaa ja kasveista puristettua nestemäistä lannoitetta. Tuholaiset torjutaan petopunkeilla ja muilla biologisilla eliöillä. Kasvitaudit estetään hyvällä hygienialla. Viljely toteutetaan suljetulla kierrolla, jotta vesistöjä kuormittavia ravinnepäästöjä ei synny. Työvoimalle maksetaan kunnon palkkaa. Jos EU tuhoaa luomudirektiivillä suomalaisen luomuosaamisen, ei kunnian kukko laula. InnoVäxthus projektet startar Finland betalar en miljard euro mera till EU än vad vi får därifrån. Från EU får vi pengar till bland annat olika stöd och införskaffningar till jordbruket och trädgårdssidan. Pengarna som fås kan dock vara svåra att använda förnuftigt eftersom det kräver en stor andel byråkrati. Det treåriga projektet InnoVäxthus som startat i Österbotten finansieras med EU-pengar. InnoVäxthus projektet för fram ideér och nya insikter. Det lönar sig att gå med i projektet eftersom man där kan hitta nya möjligheter till sitt företag. Projektet ger företagarna nätverk som kan vara till nytta till exempel då man söker finansiering. NÄRPIÖ ”Pätkäkurkkua” saa nyt myös talvella s. 20 LED-seminaarissa jaettiin viljelyohjeita s. 28 IKAALINEN Kiista luomuasetuksesta jakaa EU-maita s. 3 MIETOINEN Emperor Shiitake Oy: Terveellisyys ja aromikkuus valtteina s. 17 Jätepuusta ruokaa – sienten avulla s. 18 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 3 Jatkuu seuraavalla sivulla EU on uudistamassa luomuasetusta. Keskeiseksi kiistan aiheeksi on noussut kysymys siitä, tuleeko luomukasvisten juurten olla maaperässä vai voidaanko jatkaa rajoitetun kasvualustan käyttöä? Toteutuessaan ehdotus tekisi mahdottomaksi luomuvihannesten viljelyn kasvihuoneissa. [PUUTARHA-SANOMAT: IKAALINEN] E U:n päätöksenteko on monimutkainen vyyhti. Luomuasetuksesta ovat antaneet ehdotuksensa EU:n komissio, maatalousministerit ja parlamentin maatalousvaliokunta. Näistä vain viimeksi mainitun esitykseen sisältyi vaatimus maaperään sidotusta viljelystä. – Kiivaimmin maaperään sidottua kasvinviljelyä ovat vaatineet Espanja, Ranska ja Italia. Samoilla kannoilla ovat myös Saksa ja Belgia. Kiristystä eivät taasen hyväksy Pohjoismaat ja Latvia, listaa neuvotteleva virkamies Tero Tolonen maaja metsätalousministeriöstä. Tolonen sanoo, että neuvottelutilanne on täysin auki, mutta hän odottaa, että ratkaisuun päästäisiin Hollannin puheenjohtajakaudelle eli kesäkuun loppuun mennessä. – Suomen kanta luomuasetukseen on muuttumaton emmekä hyväksy tiukennuksia. Suomessa on mahdotonta viljellä kasvihuonevihanneksia maaperään istutettuina. Ministeri Kimmo Tiilikainen käy maatalouskomissaari Phil Hoganin kanssa asiasta kahdenväliset keskustelut helmikuun puolivälissä. Lyökö asetusmuutos ympäristöä korville? Ari Kulmanen Ikaalisten Luomu Oy:stä ihmettelee luomuasetuksen muuttamisehdotusta. – On kovin ristiriitaista, kun toisaalta halutaan, että pohjamaahan ei valuisi ravinteita ja toisaalta halutaan kieltää rajoitetut kasvualustat, joista ei pääse ravinteita ympäristöön. Ari Kulmanen näkeekin luomuasetuksen valmistelun kauppapoliittisena juttuna, jolla ei ole luomuideologian kanssa mitään tekemistä. – Eteläiset maat haluavat luomuvihannesten vientiä pohjoisiin maihin. Onneksi Hollanti on nyt kääntänyt kelkkansa ja ruvennut vastustamaan rajoitetun kasvualustan kieltoa, sanoo Kulmanen toiveikkaasti. Jos luomuasetuksen kiristys menisi läpi, se tietäisi suuria muutoksia kasvihuoneissa tapahtuvaan luomuviljelyyn. – Olisi katseltava uudella tavalla asioita ja pyrittävä sopeutumaan. Haastavin tilanne on salaatilla, toteaa Kulmanen. Nitraatitonta salaattia Ikaalisten Luomussa salaatti viljellään isohkossa 2 desin ruukussa, johon laitetaan alkupanos biolannoitetta. Vesikouruissa on hoitolannoituksena nestemäistä kasveista puristettua lannoitetta. – Salaattien nitraattipitoisuudet ovat vain noin yksi prosentti sallitusta tasosta. Voisimme ryhtyä myymään nitraattivapaata salaattia, jonka menekki voisi olla jopa parempi kuin luomusalaatin, ideoi Kulmanen. Myös yrityksen viljelemän tillin nitraattipitoisuudet ovat osoittautuneet erittäin mataliksi. Luomuasetuksen tiukennusehdotus pitää sisällään poikkeuksen, jonka mukaa yrttejä ja koristekasveja voisi edelleen viljellä ruukuissa. – Meidän yrttien viljelyyn muutoksella ei olisi siten vaikutusta. En tiedä, voitaisiinko ruukkusalaatit lukea samaan kategoriaan, kun Pohjoismaiden ulkopuolella ei juuri tunneta meillä käytössä olevaa viljelytapaa. Kulmanen ihmettelee myös ehdotettua määräystä, jonka mukaan luomusalaattia ei saisi leikata irti ruukusta. – Se ei aiheuttaisi meille ongelmaa, sillä leikkaamme vain pienen osan tuotannosta. Ruukun kanssa myytäessä salaatti kestää kuluttajallakin pitempään. – Asetuksen ihmeellisyyksiä on, että luomuviljelijä ei saa leiKiista luomuasetuksesta jakaa EU-maita Heidi Kulmanen ihmettelee EU:n eteläisten maiden pyrkimystä laittaa luomutuotanto polvilleen Suomessa ja muissa talvisissa maissa, joissa kasvihuonetuotanto on välttämättömyys. kata, mutta seuraava ostaja jo saisi tehdä niin, päivittelee Ari Kulmanen. Energia uusiutuvista lähteistä Ari Kulmanen sanoo, että Ikaalisten Luomussa on otettu monia askelia luonnonmukaisemman viljelyn suuntaan. – Meillä käytettävä sähkö on vesivoimaa. Siitä on sertifi| 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 4 Ajankohtaista kasviskaupassa Samuli Karjula Kukaan ei kerro syövänsä puhtaan makuista ruokaa Samuli Karjula korostaa lajikevalinnassa makua: ”On rohjettava kertoa, mistä tulevat maailman parhaat tomaatit”. Kuvan lajikeesittely on viime kesän Helle-päiviltä. K otimainen ruoka on puhdasta ja turvallista syödä. Tämä viesti on ollut jo pitkään markkinointikärkenä ja pitää varmasti täysin paikkaansa. Valitettavasti puhtaus ei ole maku. Ravintoloitsija Henri Alen twiittasi #DijonK -reseptin, jossa kanan rintafileet maustettiin dijon sinapilla. Mietin ensimmäiseksi, että miksi reseptissä ei käytetty kotimaista sinappia, vaan se piti tehdä ranskalaisesta sinapista. Meillä Suomessa valmistetaan erittäin hyvää sinappia, joka on varmasti puhdasta. Syy löytyi nopeasti kaupan hyllyltä. Ranskalainen sinappi on pakattu houkuttelevan näköiseen lasipurkkiin, kun taas suurin osa kotimaista sinapeista myydään keltaisesta litran kanisterista. Vaikka sisältö on parempaa (ja puhdasta sekä turvallista), niin sen ostaminen ei houkuttele. Etiketit ovat rumia, eikä niissä yritetä viestiä tuotteen paremmuudesta. Sama ongelma vaivaa usein kotimaisia kasviksia. Jos kysyt italialaiselta, että mistä tulevat maailman parhaat tomaatit, niin hän yleensä osaa luetella viljelyalueen, lajikkeen ja ehkä jopa viljelijän nimen. Jos kysyt suomalaisesta, että mistä tulee maailman parhaat mukulasellerit tai retiisit niin valitettavan harva on edes syönyt kyseisiä kasviksia. Mukulasellerin ja retiisin kulutus on reilusti alle 100 grammaa vuodessa yhtä suomalaista kohden. Usealle suomalaiselle tomaatti on tomaatti ja omena on omena, vaikka molemmista kasviksista on saatavilla useita eri lajikkeita. Meillä viljellään monia maailman parhaita kasviksia. Haastavat kasvuolosuhteet ja poikkeuksellinen kasvukauden valon määrä muokkaavat täällä kasvavien kasvisten makua, värejä ja ravinteita huomattavasti voimakkaammiksi kuin tuontikasviksilla. Esimerkiksi muualla Euroopassa viljellyt punajuuret eivät kehitä niin syvää väriä kuin täällä pohjolassa, eikä sipuleihin kehity yhtä voimakasta makua. Miksi näitä asioita ei kerrota meille kuluttajille? Kotimaisten raaka-aineiden kehumisen ja markkinoinnin ei tarvitse olla protektionismia, vaan sille löytyy paljon perusteluita. Tällä hetkellä kuluttajat miettivät liian usein pelkästään hintaa. Sen ei pitäisi olla suurin vaikuttaja ostopäätöstä tehtäessä. Eihän autokaupassakaan kukaan vertaile Ladaa ja Audia, vaan kaikki ymmärtävät niiden olevan ihan eri sarjassa. Ja Audi on osannut markkinoida tuotteensa hyvin. Myös kasvisten eri lajikkeiden välillä on valtavia eroHyvinvointia vihanneksista Vihannes-laitila oy Puh. 02 848 2800 Kalannintie 896, 23600 kalanti www.vihanneslaitila.fi ja, joista meillä on paljon opittavaa. Parin viime vuoden aikana kehitystä on tapahtunut, mutta ihan keskivertokuluttajalle se ei vielä valitettavasti näy. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tiedämme mistä tulevat maailman maukkaimmat porkkanat, punajuuret, ruusukaalit, palsternakat, maa-artisokat, punasipulit, keräkaalit, perunat tai omenat. l kaatit niin Ikaalisissa kuin Honkajoella sijaisevien tarhojen osalta. Lämmitysenergia on myös täysin uusiutuvaa puuhaketta. Ikaalisissa kasvihuonealaa on 2,1 hehtaaria ja vuonna 2011 ostetussa Honkajoen tarhassa 1,9 hehtaaria. Kulmanen kertoo, että he ovat saaneet Honkajoella kaikki tarvittavat uudistukset tehtyä, mm. kaikki pumput on laitettu uusiksi. – Nyt sekin tarha on päivitetty uudeksi. Pystymme tehostamaan tuotantoa vielä lyhentämällä kasvien vaihtovälejä. Ikaalisten Luomun päätuotteina ovat tomaatit. Toisella sijalla ovat salaatit eri muodoissaan. Luomukurkun pinta-alaa yrityksessä aiotaan nostaa. Ari Kulmanen kertoo, että luomuviljelyssä häiriöitä aiheuttaa kasvualustan vaihtelevuus, kun komposti tehdään luonnonolosuhteissa. – Viime syksynä meillä oli pahoja kasvatusongelmia, mutta nyt vaikeudet on selätetty. l Ikaalisten Luomun salaatin nitraattipitoisuudet ovat vain noin 1 prosentti sallitusta tasosta. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• Markkinat 5 Hinnat alkaen 24 500 € (alv 0%) Mallit esim. Branson K78 (74 hp) Branson 5025C (47 hp) Kysy myös mansikkapelto mallista! Lisätietoja: Pekka 0400 481 285 Katso lisää netistä! www.fatgad. Hiekkakuopantie 5, 04300 TUUSULA Traktorit ja maansiirtokoneet Oy Käy katsomassa www.fatgad. J ari Pyörre Nikonmäen perunasta sanoo, että heillä riittää omille asiakkaille perunaa kesäheinäkuun vaihteeseen eli uuteen satoon saakka. – Monet muutkin ovat syksyllä varautuneet hoitamaan sopimusasiakkaittensa tarpeet tekemällä täydennysostoja, jos oma sato oli jäänyt vajaaksi. Teollisuuteen tuodaan ulkomailta perunaa, mikä lisää kotimaisen ruokaperunan riittävyyttä. Pyörteen mukaan markkinat ovat olleet tasaiset ja sekä viljelijät että pakkaajat voivat olla tähän vuoteen kahden heikon vuoden jälkeen tyytyväisiä. Luonnonvarakeskuksen tekemän ruokaperunavarastokyselyn mukaan tammikuun puolivälissä oli ruokaja ruokateollisuusperunaa maatilojen varastoissa 87 miljoonaa kiloa. Tästä ruokaperunaa oli 69 miljoonaa kiloa. Lokakuun puoliväliin verrattuna ruokaja ruokateollisuusperunan määrä yhteensä on vähentynyt 86 miljoonalla kilolla (-50 %) ja ruokaperunan määrä 69 miljoonalla kilolla (50 %). Varastoperunan määrä on lähes yhtä alhaalla kuin vuoden 2012 varastot. – Silloin oli pari miljoonaa kiloa vähemmän perunaa varastoissa ja perunaa vietiin Venäjälle. Siltikään perunat eivät loppuneet kaupoista, muistuttaa Jari Pyörre Porkkanavarastot ehtyvät Sakari Meskanen Joroisilta kertoo porkkanan heillä riittävän maaliskuun toiselle viikolle. – Moni muukin pakkaaja tulee lopettamaan maaliskuun aikana, arvioi Meskanen. Meskasen mukaan menekki ei ole poikennut normaalista. – Syksyllä porkkanan hinta lähti liian alhaiselta tasolta. Pieniä korotuksia on saatu. Laatu on ollut keskinkertainen, kun viime kesä oli sääolosuhteiltaan huono. Lokakuun pakkaset eivät kuitenkaan meillä aiheuttaneet suurta vahinkoa, kun valtaosaltaan porkkanat oli ehditty nostaa. Perunan riittävyys askarruttaa Ruokaperunavarastot putosivat puoleen kolmessa kuukaudessa eli lokakuun puolivälin ja tammikuun puolivälin varastokyselyissä. Tasaisella kulutuksella peruna näyttäisi loppuvan keväällä, mutta kokemuksen mukaan näin ei kuitenkaan tule käymään, vaan se riittää uuteen satoon saakka. Risto Henriksson kertoo sipulimarkkinoiden olleen helmikuussa hiljaiset. – Vehviläisen maatilan sipuleista menee nyt 90 prosenttia kuorintaan. Koko ajan jalosteiden osuus myynnistä on kasvanut. – Sipulin riittävyys on kysymysmerkki, sillä hävikki on yleisesti ollut iso. Juhannuksen tienoilla voi sipuli loppua, arvelee Henriksson. Kirsikkatomaatti yllätti Niclas Hultholm K.Hultholm Oy:stä on tyytyväinen talven tomaattija kurkkumarkkinoihin. – Markkinat ovat olleet tasapainoiset ja uskon näin jatkuvan pääsiäiseen saakka. Tomaatin veroton hinta Pohjanmaalla on 3,20 ja kurkun 2 euroa kilolta. Hultholm on tyytyväinen kotimaisen kirsikkatomaatin menekkiin. – Se on löytänyt lisää markkinoita. Ehkä hyvään kysyntään on syynä se, että syksyllä ei tarjonnassa katkoa ollut ja hyllypaikat pystyttiin pitämään. Neljänneskilon kirsikkatomaattirasian hinta on ollut verottomana 2,20 euroa. l Peruna ei tule loppumaan kaupoista, vaikka varastojen ehtymistä kuvaavien tilastojen mukaan sen tulisi loppua jo keväällä. Peruna-alan yhteistyön johtoon Ossi Paakki P eruna-alan yhteistyöryhmä (PAYR ry) piti vuosikokouksen tammikuun 21. päivänä Perunantutkimuslaitoksen talvipäivien yhteydessä. Kokouksessa valittiin tälle vuodelle yhdistyksen hallitus. Puheenjohtajaksi tuli Ossi Paakki tärkkelysteollisuudesta, varalle Jorma Mäkelä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kai Kolehmainen edustaen ruokaperunateollisuutta ja hänen varalle Outi Holappa. Hallituksen rivijäsenet ovat Veli Yli-Hannula, Antti Kuusisto, Kaj Hemberg, Kjell Frosgård, Timo Myllymäki, Hannu Heikola, Elina Virtanen ja Jukka Sariola. l Tuore. Maukas. Luomua. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 6 www.tuoreverkko. Gruusialainen kaalivuoka 1 kg valkokaalia 1 sipuli 0,5 dl öljyä 2 rkl tomaattipyrettä 2 maustekurkkua (pilkottuna) 1 prk smetanaa 2 tl paprikajauhetta valkosipulirouhetta ja suolaa maun mukaan kuorrutukseen juustoraastetta 1. Freesaa kaali ja sipuli melkein kypsäksi. 2. Lisää muut ainekset. 3. Kaada seos vuokaan ja kuorruta juustoraasteella. Paista uunissa 30 minuuttia 200 asteessa. Mitä kauemmin jaksat hauduttaa, sitä maukkaampaa ruoka on. Maukasta vielä seuraavanakin päivänä! 017 28111 33 K-citymarket Raksilassa hevi on tärkeässä roolissa. Sen myyntiosuus vetää vertoja parhaimmille Helsingin kaupoille. Likeltä on uusi termi korostaa paikallisuutta. Raksilan kauppakeskittymä aiotaan rakentaa uusiksi. [PUUTARHA-SANOMAT: OULU] K -citymarket Raksilan ruokakauppiaana on jo kymmenen vuoden ajan ollut Marja Hentilä. Nyt jo 40 vuotta vanhaa kaupparakennusta remontoitiin vuonna 2007. Hevi-osastolla on tilaa parisataa neliötä. Hevin myyntiosuus on pistesijoilla citymarkettien keskinäisessä vertailussa heti parin pääkaupunkiseudun ja Turun citymarketin jälkeen. – Hevin osuus on 12–13 prosenttia myynnistä, sanoo Jarkko Sarkkinen, joka vastaa hevistä yhdessä Heidi Pulkkisen kanssa. Lisäksi osastolla työskentelee kaksi muuta kokoaikaista henkilöä ja yksi osa-aikainen. Jarkko sanoo työskennelleensä kaupassa pikkupojasta alkaen eli jo 40 vuotta. K-citymarket Raksilan hevissä hän on ollut yhdeksän vuoden ajan. Tuotteen sijainnilla iso vaikutus myyntiin Jarkon mukaan hyvään myyntiin päästään, kun tavara on hyvää ja paikat pidetään ”kondiksessa” iltaan asti. – CM Raksila on kuin iso lähikauppa eli samat asiakkaat voivat käydä viisikin kertaa viikossa. Pyrimme luomaan vaihtelua heviin, sillä moni asiakas kulkee tuttua reittiä kaupassa. Kun tuotteen paikkaa siirretään yksikin metri, se voi lisätä myynnin tuplaksi, luonnehtii Jarkko ja jatkaa, että osaston tulee elää. – Se millä korkeudella tuote on hyllyssä, vaikuttaa myös paljon menekkiin. Ihmiset ottavat enimmäkseen oikealta puolelta, joten sijoittelu vaikuttaa myyntiin, komppaa Heidi. Hän on ollut kaupan alalla kymmenen vuotta, josta viimeiset viisi vuotta Raksilassa. Jarkko ja Heidi sanovat myyvän hevi-tiskin rakentuvan tuotteiden väreistä ja muodoista. – Herkkiä hedelmiä ei kuitenkaan laiteta raskaiden melonien viereen. Väreillä tuotteet saadaan erottumaan toisistaan. Jarkon lempipuuhaa on omenaosaston rakentaminen. – Vaikka yksi saareke on vain omenaa, voi siinäkin punaisen ja vihreän vaihtelulla saada lajikkeet erottumaan. Kotimaan kurkku ja tomaatti valta-asemassa Hevi-osastolle on saatu uudet kalusteet, jonka pinta on viettävä ja jotka on mitoitettu standardilaatikoille. – Tuotteiden kierto tulee esittelyssä helposti hoidettua, kun tuorein laatikko asetetaan aina taakse ja muut valuvat pöydän etureunaa kohden, selvittää Jarkko. – Kurkku, tomaatti ja banaani pitävät paikkansa ykköstuotteina. Kotimainen tomaatti ja Hevi ratkaisee Raksilassa Jarkko Sarkkisen mielipuuhaa on omenaesittelyn rakentaminen. Pöytätaso on hiukan kallellaan etureunaan päin ja uudet laatikot asetellaan taimmaksi ja pöydällä olevia laatikoita siirretään etureunaa kohden, jolloin kierto toimii. K-citymarket Raksilan ruokakaupassa hevin osuus myynnistä on 12–13 prosenttia. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 7 w w w.ikaalistenluomu.fi Parasta . Luonnollisesti . Luomusalaateissamme on erittäin alhaiset nitraattipitoisuudet. Lue lisää internetsivuiltamme. R a n n i k o l t a h y v ä ä PIETILÄN PERUNA Pietilän Peruna Kokontie 43 68210 Marinkainen puh. 050 374 5751 info@pietilanperuna.fi www.pietilanperuna.fi Lämpösäädeltyihin kuljetuksiin erikoistunut kuljetusyhtiö Juustokivenkatu 1, 29200 Harjavalta PUH 010 425 1800 FAX 010 425 1899 kurkku ovat pääosassa talvellakin. Kurkusta vain ehkä noin 10 prosenttia on talvella ulkomaista, arvioi Jarkko. Tomaatin hinnan kipurajaksi Heidi ja Jarkko määrittelevät 5 euroa, jonka yli mentäessä menekki hiipuu. – Kurkku ei kiipeä tomaatin hintoihin ja kurkulla kipuraja on ehkä 4 euroa. Kesäaikaan osuu ainakin yksi kampanja, jossa tomaatin tai kurkun hinta on 0,99 euroa. – Halpa hintaa puree tomaattiin ja ihmiset poimivat pussiin tomaatteja totuttua enemmän, mutta kurkkua ei juurikaan osteta useampaa kappaletta, sanoo Heidi. Jarkko toteaa, että euron hinta on keinotekoisen halpa ja kuluttajat hämmentyvät, kun tuotteen hinta onkin seuraavalla viikolla kaksi euroa. Oulussa paikallisuus on likeltä Heidi kertoo kuluttajien ostavan juureksia yhä enemmän. – Myös salaattien myynti on etenkin kesäaikana kasvanut, kun silloin niitä saadaan lähitoimittajilta. Viinirypäleistä on tullut ympärivuotinen tuote, kun niitä saadaan myös eteläiseltä pallonpuoliskolta. Luomutuotteiden saatavuus on parantunut ja laatu on nykyään hyvä. – Perustuotteita on saatavissa läpi vuoden. Luomutuotteissa on katkoksia silloin, kun suomalainen kausi loppuu ja ulkomainen alkaa. Uutena luomutuotteena on tanskalainen maaartisokka, kertoo Heidi. Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä säätelevät EU:n asetukset. Kasvisten alkuperämaa tulee aina ilmoittaa ja tietyillä tuotteilla myös laatuluokka ja lajike. – Merkinnät eivät aiheuta ongelmaa, sillä vaatimukset ovat selkäytimessä, toteaa Jarkko. Hevi-tuotteiden päätoimittaja on luonnollisesti Ruokakesko. Paikallisena toimittajana on Kasvishovi. Raksila rakennetaan uudestaan Raksilan kauppakeskittymä avattiin vuonna 1976 Pohjoiskalotin suurimpana. Rinnatusten olivat Keskon, S-ryhmän ja Tradekan jättimarketit. Oulun ohitustien varteen tulleet hypermarketit ovat kuitenkin kasvaneet suuremmiksi niin kooltaan kuin myynniltään. Osuuskauppa Arina osti vuonna 2010 Raksilan Euromarketin, jolla paikalla toimii nyt ympärivuorokauden auki oleva Sale. Raksilassa ovat nyt rinnakkain K-citymarket, Prisma ja Sale. 40-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävän Raksilan kauppakeskittymän tulevaisuutta on pohdittu vuosien ajan. Vuonna 2012 kaupunki linjasi, että marketteja kehitetään nykyisellä paikallaan ja tontille tulee myös asuintaloja. Myyntipinta-alaa Raksilan kaupoilla on noin 23 500 neliömetriä. Tavoite oli, että uusi kauppakeskus voitaisiin rakentaa 2018–2020, mutta nykyisten markettien vuokra-aikaa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. Suunnitelmien mukaan marketit siirtyisivät Kajaanintien varteen ja parkkipaikat sijoittuisivat maan alle. Kauppakeskuksen erikoisuudeksi on luonnosteltu viherkattoa. Ehkä vaihto voi toteutua ”lennosta” eli tontin toiselle osalle saadaan uudet kaupat valmiiksi, ennen kuin vanhat puretaan. – Perunaa tulee Tyrnävältä ympäri vuoden suoraan viljelijältä, sanoo Jarkko ja harmittelee, kun pohjoisessa ei ole niin paljon lähitoimittajia kuin etelässä. Oulun ja Raahen citymarketeissa lähituottajat on viime syksystä alkaen merkitty ”Likeltä” -kyltein. Turussa K-citymarket Kupittaalla lähituottajat taasen on merkitty ”Local”-kyltein. – Likeltä on toimiva sana, sillä se sopii meidän murteeseen osoittamaan paikallisuutta. Etäisyydet täällä ovat pitkiä ja mielestäni 200 kilometriä alkaa olla se etäisyys, johon saakka kylttiä voidaan käyttää. Himanka on jo äärirajoilla. Heidi pitää ”Likeltä” sanaa hyvänä senkin vuoksi, että se muistuttaa Facebookissa olevaa ”Like” -tykkäämisnappulaa. l Heidi Pulkkinen sanoo, että väreillä saadaan asiakkaiden huomio eri tuotteisiin. Tyrnäväläinen peruna on merkitty ”Likeltä” -kyltillä, sillä peruna on kasvanut vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Oulusta. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 8 Hedelmää & vihanneksia aurinkoiselta Ahvenanmaalta! Frukt & Grönsaker från Soliga Åland! www.ath.ax, sales@ath.ax, puh (018) 36 460 Vantaalla sijaitseva K-citymarket Tammisto on valittu Suomen Parhaaksi LuomuHeVi-kaupaksi 2016. Valinnan teki Pro Luomun asiantuntijaraati osana ammattilehti Puutarha-Sanomien järjestämää HeVi-kauppa-kilpailua. [PUUTARHA-SANOMAT: VANTAA] R aadin mukaan valinnan taustalla on K-citymarket Tammiston pitkäjänteinen työ luomuhedelmien ja -vihannesten laadun eteen, minkä ansiosta mm. hävikki on saatu vähäiseksi. Osastolla työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, ja myös luomua kehitetään aktiivisesti. K-citymarket Tammisto valittiin Puutarha-Sanomien kilpailussa myös hypermarketsarjan Vuoden Parhaaksi HeVi-kaupaksi 2016. Market-sarjassa voiton vei Turussa sijaitseva S-Market Wiklund Herkku. Kilpailun finaalissa oli mukana kuusi kauppaa, ja voittajat julkistettiin 20.1.2016 Helsingissä pidetyssä HeVi-gaalassa. Osaava henkilökunta varmistaa laadun K-citymarket Tammiston HeViosastolla kiinnitetään erityistä huomiota laatuun, eikä luomu ole tässä poikkeus. HeVi-osastosta vastaava Heidi Kiiskinen ja sen luomutuotteista vastaava Anne Osenius ovat työstään innostuneita ammattilaisia, ja se näkyy myös asiakkaille. Anne Osenius sekä tilaa luomuhedelmät ja -vihannekset että valvoo niiden laatua päivittäin: huonoja ei joukossa sallita. Hävikki saadaan näin vähenemään huomattavasti. K-citymarket Tammiston HeVi-osastolla luomusta muodostuu hävikkiä suhteellisesti jopa vähemmän kuin tavanomaisista tuotteista. Näyttävä esillepano houkuttelee asiakkaita Tammistossa on satsattu myös luomuHeVi-tuotteiden esillepanoon. Hiljattain tehdyn remontin yhteydessä luomu sai lisää näkyvyyttä ja yhtenäistä tilaa, ja asiakas löytää luomutuotteet nyt helposti kylmätiskin yläreunaa koristavien kylttien perusteella. Luomuhedelmien ja -vihannesten valikoima on monipuolinen ja houkuttelevan näköinen, joten luomutuotteille on riittänyt kysyntää. Hevi on myydyin luomutuoteryhmä Puutarha-Sanomien Paras HeVi-kauppa-kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa, ja luomu oli mukana kisassa ensimmäistä kertaa. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa, että parhaan luomuHeVikaupan valinnalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että laadunvalvonta on tärkeää myös luomuhyllyssä. – Hedelmät ja vihannekset ovat jo Suomen myydyin luomutuoteryhmä, ja niiden kulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti myös jatkossa. Kauppojen kannattaa ehdottomasti tarttua tähän ja tarjota kuluttajille sitä mitä he haluavat: maukkaita ja laadukkaita luomutuotteita, jotka on laitettu houkuttelevasti esille, hän muistuttaa. Kilpailun yhteydessä kävi ilmi, että luomun menekkiä seurataan heviosastoilla vaihtelevasti. Kottilan mukaan seuranta kannattaa, sillä se antaa hyviä eväitä myynnin kehittämiseen. l K-citymarket Tammiston luomuhyllyllä ovat vihannekset ja hedelmät ojennuksessa. Tammistossa maan paras LuomuHeVi-kauppa Pro Luomu ry valitsi K-citymarket Tammiston parhaaksi LuomuHeVikaupaksi. Diplomit vastaaottivat Anne Osenius ja Heidi Kiiskinen. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 9 Suupohjan Perunalaakso Oy Välitie 2 64350 KARIJOKI p. 06-387 5682 • 040-7055586 www.suupohjanperunalaakso.? spl.oy@suupohjanperunalaakso.? RAIKKAITA SITRUKSIA! Satotukku Oy, Tuupakantie 32, 01740 Vantaa, p. 010 581 6000, satotukku@satotukku.fi, satotukku.fi Ruokaa rakkaudella. HELMIKUU ON SITRUSKUU. Satotukun sitrusten lajikirjo on laaja. Perinteisten appelsiinien lisäksi tämän hetken sesonkisitruksia ovat mm. veriappelsiini, greippi, verigreippi, pomelo, kumkvatti, mandariini, lime... Satotukussa on laajan hedelmävalikoiman lisäksi myös erittäin monipuolinen vihannesvalikoima. Raikas, mehukas ja extra-laadukas Eden -appelsiini vain Satotukusta! Kysy lisää myyjältäsi tai tutustu Satotukkuun ja valikoimaamme: satotukku.fi Satotukku_230x160_PuutarhaSanomat_02_2016.indd 1 10.2.2016 13:47:36 Perunalla voi herkutella Gala makukisan voittaja Solist uuden perunan herkku H&H Tuominen Oy Ilvesvuorenkatu 11, 01900 NURMIJÄRVI, 0400 354 339 heikki.tuominen@hhtuominen.fi • www.hhtuominen.fi Luomun myynti lisääntyi lähes 7 % Luomuelintarvikkeiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi 6,7 prosenttia vuonna 2015. Suunta on vastakkainen yleiselle kehitykselle, sillä päivittäistavarakaupan kokonaismyynti supistui lähes prosentin viime vuonna. Pro Luomun arvion mukaan luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa viime vuonna 240 miljoonalla eurolla. Luomun markkinaosuus kaikesta elintarvikemyynnistä nousi 1,8 prosenttiin. Arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin tietoihin. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila pitää luomumarkkinoiden kasvua hyvänä saavutuksena nykyisessä taloustilanteessa, etenkin kun päivittäistavarakaupan kokonaismyynti laskee. Hän arvioi, että kehityksen taustalla on sekä kiinnostuksen kasvu luomutuotteita kohtaan että niiden tarjonnan paraneminen. – Entistä useampi kuluttaja on kiinnostunut ostamaan luomua, ja jos tarjolla on hyvä tuote sopivaan hintaan, niin kiinnostus kääntyy ostoiksi. Hyvät uudet tuotelanseeraukset vetävät koko tuoteryhmää kasvuun, ja hintojen lasku on alentanut ihmisten kynnystä ostaa luomua, Kottila sanoo. Luomun kasvun odotetaan jatkuvan Myydyin luomutuoteryhmä on entiseen tapaan hedelmät ja -vihannekset: niiden myynti kasvoi selvästi myös viime vuonna. Luomuhevin menekin lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi luomumarkkinoiden kasvuun. Yksittäisistä luomutuotteista myydyin on edelleen luomumaito, jonka osuus on noin 15 % luomun kokonaismarkkinoista. Hintojen laskun takia luomumaidon euromääräinen myynti supistui hieman, vaikka litramääräinen myynti lisääntyi. Kaupan asiantuntijat odottavat luomun kysynnän kasvavan myös lähivuosina. Viime syksynä laaditun arvion mukaan Suomen luomumarkkinat nousevat yli 410 miljoonaan euroon vuonna 2020. Tuolloin luomulla olisi noin kolmen prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnistä. Pro Luomu -yhdistyksen toimitusjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan kilpailulla pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että laadunvalvonta on tärkeää myös luomuhyllyssä. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 10 Snafu Oy valmistaa ituja versorasioita teollisuushallissa kerrosviljelynä. Luomusiemenet idätetään tarkoin kontrolloiduissa olosuhteissa, jotta tuotteen rakenne saadaan kestäväksi. Yrittäjän tavoitteena on monistaa tämä superfood-konsepti kansainväliseksi menestystuotteeksi. [PUUTARHA-SANOMAT: VANTAA] Y rittäjä Samuli Laurikainen suunnittelee suuria. Suunnitelmien vakuutena hänellä on hyvässä kasvussa oleva ituja versobisnes. – Olin tehnyt kymmenkunta liiketoimintasuunnitelmaa eri aloilta, kun hain sellaista yritystoimintaa, jonka voi monistaa myös kansainvälisesti. Samuli sai idean itujen ja versojen kasvatukseen vuonna 2011. Seuraavana vuonna hän perusti Snafu Oy:n ja ryhtyi testaamaan kasvatusta ja rakentamaan markkinointia. Vuoden 2012 lopulla ensimmäiset erät tulivat markkinoille. Tuotteet brändättiin Silmusalaattina. – Joka vuosi tuplaamme myynnin ja rajat Suomessa tulevat pian vastaan. Nyt ovat meneillään neuvottelut konseptin laajentamisesta muihin Pohjoismaihin, mutta ratkaisuja millä tavoin se toteutuu, ei ole vielä tehty. Diplomi-insinööristä luomuviljelijä Samuli Laurikainen on taustaltaan maatilan poika Savonlinnasta. Hän opiskeli konetekniikan alalta diplomi-insinööriksi ja loi uraa suurissa kansainvälisissä konefirmoissa. – Olin jo 7-vuotiaana ilmoittanut lehtihaastattelussa ryhtyväni yrittäjäksi. Kun sitten ryhdyin yrittäjäksi, perheen tuloista tuli alkuun suurin osa isyyspäivärahasta, naurahtaa Samuli. Perheeseen kuuluu parivuotias tytär sekä puoliso, joka itsekin yrittäjänä ymmärtää Samulin intohimon yrittämiseen. Samuli toteaa, että insinööriopinnot eivät menneet hukkaan, sillä itujen kasvatuslaitteiston luomisessa on tarvittu paljon koneita ja laitteita sekä insinööritaitoa. – Kokemus suurista firmoista on antanut ymmärryksen erilaisten laatujärjestelmien ja systemaattisen tekemisen merkityksestä. Yrityksellä on käytössä sirkkalehtilippu, luomuhyväksyntä valvontoineen ja IPsertifiointi. Lisäksi on ISO 9001 -laatujohtamisjärjestelmä, ISO 14001-ympäristöjärjestelmä, ISO 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmä ja tulossa on FSSC 22000 -sertifiointi. – Rakastan järjestelmiä. Niissä on selkeät ohjeet ja tarvitsee vain tehdä niiden mukaan, sanoo Samuli eikä sanomisessa ole lainkaan ironiaa. Luomutuotantoon päätyminen oli Samulille enemmän kaupallinen kuin ideologinen ratkaisu, vaikka hän onkin huolestunut ympäristön tilasta. Tuoteturvallisuus elinehto Silmusalaatin kasvatustilana on parin sadan neliön pätkä teollisuusrakennuksesta Vantaan Vaaralassa. Tila sijaitsee kahden autokorjaamon välissä, mutta itujen kasvatus on äärimmäisen hygieenistä. Tila on korkeapaineistettu ja kulku sinne on vain yhdestä suunnasta ja valmiit tuotteet noudetaan tuotantotilan toisesta päästä nosto-oven takaa. – Käyttämämme siemenet ovat idätyskäyttöön tarkoitettuja ja ne testataan useaan kertaan mikrobiologisesti. Lisäksi desinfioimme siemenet ennen kasvatuksen aloittamista. Samuli kutsuu tuotantotilaa kasvihuoneeksi, vaikka se ei vastaakaan perinteistä käsitystä auringon valoa hyödyntävästä kasvihuoneesta. – Täällä on kasveja ja tämä on huone, joten tämä on kasvihuone. Yrityksessä korjataan satoa kolme kertaa viikossa, ja sadonkorjuukertoja on siten 150 vuodessa. – Tuotamme 10 000 kiloa neliöltä vuodessa, kun parhaat viljasadot ovat saman verran hehtaarilta, vertaa Samuli tuotannon tehokkuutta. Kasvusto jämäkäksi stressaamalla Kasvatusprosessi vie noin viikon. Siemenet idätetään pyörivässä myllyssä 4–5 päivän ajan tietokoneohjelman valvonnassa. Ohjelma perustuu Samulin kasvatuskokeiluihin, jolloin hän tallensi lämpömittarin lukemia taulukkolaskentaohjelmaan. – Tuotteen rakenne on tärkeä, ja siihen vaikuttaa kaikki kuten ilman lämpötila, kosteus ja ilman virtausnopeus, veden Silmusalaatti tähtää maailmanvalloitukseen: Maaton mies korjaa 150 satoa vuodessa Samuli Laurikainen pyrkii monistamaan kehittämänsä tuotantokonseptin muihin maihin. Versot ovat kokonaan syötäviä, sillä juuretkin ovat puhtaita, kun siemenet idätetään puhtaassa vedessä. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 11 Vanhat lehdet hukassa? Äläpä hätäile. Digitaaliset näköispainokset vuodesta 2004 alkaen löytyvät osoitteessa: www.puutarha-sanomat.fi —> lehdet (5 €/lehti) – Yrittäminen on helppoa Suomessa, kun kaksi asiakasta kattaa 85 % markkinoista. Olemme keskittyneet ydinosaamiseen eikä jakelu ole meidän bisnes. – Olen pitänyt sen, mitä olen luvannut, ja lupaan vain sen, minkä pystyn pitämään. Kaupan valikoimiin pääsemiseksi olen tehnyt järjestelmällistä työtä, mutta mukana on ollut hyvää tuuriakin. Samuli on pitänyt kaupoissa lukemattomia tuote-esittelyitä, jotta asiakkaat on saatu kokeilemaan tuotetta. – Ihmisillä on korkea kynnys muuttaa ostokäyttäytymistä. Asiakkailta saatu suora palaute on auttanut jaksamaan. Silmusalaattia voi käyttää sellaisenaan leivän päällä, yhdistää se muiden salaattien kanssa tai käyttää mm. wok-ruokiin. Kuluttajahinta 110–170 gramman rasioille vaihtelee kaupoissa 2,5–3,5 euron välillä. Samuli kehuu kauppojen hevi-osastojen henkilökuntaa ammattitaitoiseksi ja ahkeraksi väeksi. – Kauppa on katteensa ansainnut. Sosiaalinen media markkinoinnissa Samuli työskenteli pari ensimmäistä vuotta yksin tehden ympäripyöreitä päiviä. Nyt hänellä on puolenkymmentä työntekijää. – Tämä näyttää pieneltä porukalta, mutta homma on hyvin verkostoitunutta. Jokaisessa vaiheessa on parhaat tekijänsä ja olen ylpeä työntekijöistäni ja yhteistyökumppaneista. Samuli käyttää markkinoinnissa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Keskusliikkeiden toimijat hän tavoittaa parhaiten Twitterissä ja kuluttajat nettisivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. – Harjoitan avointa viestintää. Pyrin olemaan luonnollinen ja oma itseni. Sanon suoraan, jolloin saatan olla ärsyttäväkin. Samuli Laurikainen on luottavainen alan kasvuun eikä hän pidä muita toimijoita kilpailijoina, vaikka arvostaakin niitä suuresti. – Firmat eivät kilpaile keskenään, vaan ne kilpailevat asiakkaiden yltiöpäisiä odotuksia vastaan. Jos suurin piirtein voi niihin vastata, niin on menestyjä. Mikä on tänään trendi New Yorkissa, on se pian myös Suomessa. Halu maailmalle Samuli sanoo Suomen olevan hyvä koekenttä, mutta vakavalle bisnekselle markkinat ovat liian pienet. – Maailmalla monikerrosviljely eli ”vertical farming” on sijoittajapiireissä kovassa huudossa, kun megatrendinä on kaupungistuminen. Samuli ei tiedä, että maailmalla olisi täysin samanlaista tuotantoyksikköä, minkä hän on kehittänyt Vantaalle. – Ruokatuotantoa on tehostettava ja uusia mullistavia viljelytapoja on kehitettävä, sillä maailman väestö voi tuplaantua samalla, kun viljelykelpoinen maa vähenee. Samuli muistuttaa, että hän on alusta asti hakenut skaalautuvaa bisnestä. – Jokaisella on hyviä ideoita, mutta teot ratkaisevat. Toteuttajista on pulaa. Minulla on nyt aavistus, mitä kova duuni on. l Vihdin Kone 045 130 8999 Olkilevittimiä saatavilla vielä kevään toimituksiin. Tilaa kevään lannoitteet nyt! Pehtoorin Broilerhyvällä täydennät myös hivenainetarpeet. Pehtoorin Broilerhyvä 27 €/tn + rahti Tuotteen arvo on 100 €/tn kemiallisten ravinteiden hinnalla laskettuna. Silmusalaatit on nimetty mieleen jäävin nimin. ”Valloittavan vihreässä” on sinimailasen ja puna-apilan versoja. ”Vau miten tulinen” koostuu retiisin, sinimailasen ja puna-apilan versoista. ”Rouskuvan rapeassa” on herneen sekä punaisen ja vihreän linssin ituja. ”Letkeän lempeässä” on parsakaalin, sinimailasen ja puna-apilan versoja. Biologinen torjunta Harsot ja katteet Pakkaukset ja Taimet Kastelutarvikkeet puh. 050 571 7333 lämpötila ja sen virtausnopeus. Stressaamme kasvustoa mekaanisella rasituksella ja lämpöja kylmäshokeilla, jotta tuotteen rakenne saadaan kestäväksi. Versotusvaiheessa itänyt siemenmassa laitetaan jo lopullisiin myyntirasioihin ja tuotetta huuhdellaan jatkuvasti. Versot kasvavat myyntirasioissa täyttäen ne. Versoille annetaan loppuvaiheessa 1–2 päivää loisteputkien valoa, jolloin versot saavat vihreän värinsä. Lopuksi rasioiden päälle laitetaan kannet ja tuotteet siirretään kylmiöön odottamaan kuljetusta. – Käyttämämme energia on vähäinen ja se tulee tuulisähköstä. Ledit ovat jo koekäytössä ja siirrymme niiden käyttöön loisteputkien vanhentuessa, kertoo Samuli. Maku tulee mixistä Kasvatuksessa ei käytetä mitään muuta kuin puhdasta vettä, alkuperältään Päijänteestä. Versot saavat voimansa siemenistä, joista luomuherne tulee kotimaasta ja muut luomusiemenet italialaisilta sopimusviljelijöiltä. – Siemeniin on varastoitunut energia ja ravintoarvot ovat tiiviimmillään. Täällä ne tehdään tuoretuotteeksi, jolloin maku on parhaimmillaan. Idätyksessä on sinimailasta, puna-apilaa, hernettä, linssejä ja parsakaalin siemeniä. Niitä sekoitetaan tietyissä suhteissa tuotteisiin, joille on annettu makua kuvaavia tuotenimiä. Samuli toteaa, että Silmusalaatissa on mukana kaikki kasvin osat, kun versojen juuretkin ovat mukana. – Jätettä kasvatuksessa ei synny lainkaan. Tuotamme vain sen, mitä on tilattu. Myöskään kaupassa ei tule juuri hävikkiä, sillä myyntiaikaa on 14 vuorokautta, kun salaatti säilytetään kylmässä. Suora asiakaspalaute lämmittää Samuli Laurikainen kehuu suomalaista yritysympäristöä. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 12 Mikko tietää, että luomuviljelyssä vapautuu maasta fosforia, eikä sitä tarvitse lisätä. – Myös pH nousee ilman kalkitusta. Kalium on merenrantapelloilla rajoittava tekijä. Sitä saadaan pitkäkestoiseen tarpeeseen biotiitistä ja kaliumsulfaatti on varalla täsmäaseena. Boorilannoitusta joudutaan myös antamaan kuten tavanomaisessakin viljelyssä. Rikkakasvit torjutaan lanauksella ja multauksella Viljelykierrossa peruna on joka kolmas vuosi: ensimmäisenä vuonna lohkolla kasvatetaan viljaa, toisena vuonna viljellään typensidontakasveina virnaa ja apilaa, jotka kynnetään maahan perunan lannoitteeksi ja vasta kolmantena vuonna kyseisellä lohkolla on perunaa. – Olemme aikeissa lopettaa kierrosta viljan, sillä sen kasvaessa heikosti kestorikkakasvit runsastuvat. Siirrymme kahteen vihantalannoitusvuoteen, suunnittelee Mikko. Muutoin rikkakasvit eivät ole suuri ongelma Karjuloiden luomuperunan viljelyssä. – Istutuksen jälkeen enintään seitsemän päivän kuluttua lanaamme penkit traktorin peräsMikon luomuperuna viljellään Siikajoen Karinkannassa, Perämeren rantapelloilla. Peruna markkinoidaan pääosin Oulun vähittäiskauppoihin ja viljelijäperhe on muuttanut Ouluun. Luomuviljelyssä on monta vuosien saatossa opittua niksiä. [PUUTARHA-SANOMAT: OULU] L ea ja Mikko Karjula ovat viljelleet luomuperunaa jo lähes neljännesvuosisadan. – Mikon kotitila ostettiin vuonna 1985. Alussa oli lypsykarjaa, mutta jo kolmen vuoden kuluttua ryhdyimme päätoimisiksi perunanviljelijöiksi, muistelee Lea, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Karjulat siirsivät tilan luomutuotantoon vuonna 1992. Tilan kokonaispeltoala vuokramaineen on nyt 35 hehtaaria, josta perunalla on 12 hehtaaria. – Tämä on pieni ja toimiva pinta-ala. Tämän suurusluokan luomuperunan viljelijöitä ei täällä pohjoisessa ole enää muita – ovat kai tulleet järkiinsä, naurahtaa Mikko. Luomuperunan viljely on vaativa tuotantosuunta. Viime kesän sato jäi Karjuloilla puoleen eli 10 tonniin hehtaarilta, kun kesä oli kylmä. – Luomuperunan viljelyä ei opi koskaan, kun ilmoille ei voi mitään, toteaa Mikko. Silti hän on valmis antamaan kokemuksen kautta hankittuja tietoja muille. Parhaan sadon – 30 tonnia hehtaarilta – Karjulat saivat poutakesänä 2006. – Meillä on pelloilla altakastelu, kun voimme padota salaojaputket ja vesi nousee juurille. Olisin hyvin tyytyväinen jo 20 tonnin kauppakelpoiseen satoon. Idätys ja myöhäinen istutus Tilan päälajikkeet ovat Marabel, Velox ja Colomba. – Käytän sertifioitua ostosiementä Tyrnävältä, kun luomusiementä ei ole tarjolla. Luomuehtojen mukaan minun tulee saada ELY-keskuksesta lupa käyttää tavanomaisesti viljeltyä siemenperunaa. Mikon kokemus on, että kerran tilalla lisätystä siemenestä kasvanut peruna on vastustuskykyisempi ruttoa vastaan kuin uusi siemen. – Sertifioitu ostosiemen on kuitenkin muiden tautien suhteen terveempää kuin tilasiemen. Karjulat idättävät siemenen muovikoreissa. Tavoitteena on saada lyhyt lehti-itu, minkä vuoksi perunat idätetään valossa ja 10–12 asteen lämpötilassa. – Luomuperunan voi täällä pohjoisessa istuttaa vasta touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin maa on lämmennyt. Seitin vuoksikaan perunaa ei istuteta kylmään maahan. Viherlannoitetussa maassa pitää pieneliötoiminnan päästä käyntiin, jotta ravinteet vapautuvat. Käytän isoa siementä, jossa on energiaa alkukasvuun. Lea toteaakin, että luomu on maanviljelyä eikä vain kasvinviljelyä, sillä maan tulee lähteä toimimaan. Luomuperuna on taitolaji Lea ja Mikko Karjula ovat harjoittaneet luomuviljelyä jo lähes neljännesvuosisadan. Perheen koti on Oulussa ja ilmakuvassa näkyvä maatila on Siikajoella. Mikko tykkää itse hoitaa jakelun kymmeneen kauppaan, jotta hän saa pidettyä tuntuman asiakkaisiin. Mikon Luomuperunan jakeluauto on tuttu näky Oulussa. Edessä olevassa tallissa on käsivarasto suoramyyntiin. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 13 Kauppojen kiertäminen pitää tuntuman Mikon luomuperuna markkinoidaan pääosin Oulun seudun kauppoihin. Kasvishovi Oy jakelee sen S-ryhmän kauppoihin ja osin K-kauppoihin. Mikko on pitänyt itsellään kymmenkunnan K-kaupan jakelun. – Kun jakelen itse, pysyy minulla tuntuma asiakkaisiin. Tykkään asioida kauppiaiden kanssa. He ovat oma ihmistyyppinsä, tekijäihmisiä, kuvailee Mikko Karjula ja epäilee kiertävänsä kauppoja vielä senkin jälkeen, kun perunatuotanto on loppunut. Mikko toteaa, että S-kauppojen halpuutus on koskenut myös luomuperunaa, mutta ei ole pienentänyt hänen tuottajahintaa. – Kyllä osuuskauppa on ottanut sen omista katteistaan. Minulla ei ole valittamista, sillä olemme niin tukkukuin vähittäiskaupankin kanssa samalla puolella pöytää. Kaikkien tavoitteena on lisätä myyntiä. Muutto maalta kaupunkiin Karjuloilla on käsivarasto perunaa suora-asiakkaita varten heidän omakotitalonsa autotallissa. Lisäksi Mikko jakelee kymppikiloisia vakioasiakkaille parin viikon välein. – Reko-ringistä otettiin yhteyttä, mutta emme ole siinä vielä mukana, sillä viime kesän sato jäi heikoksi. Uskon, että jatkossakin päämassat kulkevat kaupan kautta ja suoramyynti jää pienimuotoiseksi. Lealla ja Mikolla on suurperhe ja syrjäisellä maatilalla asuessa tuli ongelmaksi kuljetukset, kun vanhimmat lapset olivat lähdössä lukioon. – Keksimme, että mehän voisimme koko perhe muuttaa maalta kaupunkiin, jolloin lapset pääsevät kouluihin ja harrastuksiin, kertoo Lea. Muutto toteutui vuonna 2002 ja nyt maatilan päärakennusta vuokrataan hoitokodiksi. Mikko toteaa, että kaupunki on osoittautunut hyväksi myös perunan jakelun kannalta. – Kun jakelen perunaa iltaisin Oulussa, tuntuu, että olen kotinurkissa. Jos asuisimme vielä Siikajoelle, tuntisin olevani kaukana kotoa. sä vedettävällä talviketjulla, kuusi riviä kerrallaan. Lanaus on tehtävä jo ennen ensimmäisenkään rikkakasvin taimettumista, selvittää Mikko ja jatkaa, että viikon päästä penkit mullataan ja taas viikon päästä lanataan. Siitä viikon päästä tehdään vielä multaus. – Kun saa pidettyä perunamaan juhannukseen puhtaana, hoitaa varsisto varjostuksellaan loppukesän. Perunarutto vie varret joka vuosi Perunarutto on luomuviljelyn ykkösongelma, sillä täysin rutonkestäviä lajikkeita ei ole olemassa eikä torjunta-aineita voi käyttää. – Kun rutto tulee, ei varsistoa pidä mennä hävittämään. Rutto ruskettaa lehdet ja hävittää varret, se toimii kuin Reglone, naurahtaa Mikko. Usein ruton ensimmäiset merkit ovat jo heinäkuun lopulla. Rutto ei mene varren kautta mukuloihin, vaan ruttoitiöt varisevat penkin pinnalle. Jos varsia mennään liikuttelemaan, pääsevät itiöt varren tyvestä mukuloihin sateen mukana. – Hyvin mullattu penkki antaa mukuloille suojaa rutolta. Perunoiden on annettava tuleentua ja kuoren kehittyä hyvin. Jos on vähänkin vihreää, ei pidä mennä nostamaan, opastaa Mikko ja sanoo, että mukuloiden on oltava täysin irti varresta ennen kuin ryhdytään nostamaan. Kuivaus pakotetulla imulla Peruna on alkukuivattava ennen varastoon laittamista. – Kuivatamme perunat imurilla. Pakotamme ilman kulkemaan laatikkopinon läpi 5–6 tunnin ajan. Kerrallaan kuivauksessa on pinottuna 45 laatikkoa. Sitten varastossa on meillä vain pieni puhallus. Koskaan rutto ei ole mennyt mukulaan, vaikka rutto vie varret joka vuosi, vakuuttaa Mikko. Mikko toteaa, että luomuviljelyssä viljelyaika on ruton vuoksi kuukauden lyhyempi kuin tavanomaisessa viljelyssä ja siksi viljeltävien lajikkeiden tulee olla aikaisia. Mikko suoritti 11 vuotta sitten agrologin tutkinnon ja teki opinnäytetyön luomuperunan rutontorjunnasta. Tuulisella merenrannalla viljely ja normaalia harvempi istutus ovat konsteja, mitkä vähentävät tautien esiintymistä. Kuluttajat arvostavat tuttuutta – Opiskelin agrologiksi aikuisiällä siltä varalta, että olisin voinut vaihtaa ammattia. Olin kuitenkin antanut luomusitoumuksen, joka oli katkolla vain joka 5. vuosi. Isäni oli opettanut, että aina talosta tielle pääsee, mutta tieltä taloon pääsy on hankalaa. Minulle kävi päinvastoin, toteaa Mikko ja pitää sitä onnellisena vahinkona. – Nyt on kutina, että luomuperunan kysyntä lähtee todelliseen nousuun. Meidän pienuutemme voi kääntyä valttikortiksi. – Kun asiakkaat kyselevät, paljonko viljelen perunaa, olen vastannut häpeillen, että vain 12 hehtaaria. Olen oppinut, ettei sitä tarvitse hävetä, sillä kuluttajat eivät halua jättituotantoa. He haluavat etsivät tuotteille kasvoja, sanoo Mikko. Mikon mielestä Suomessa on valittu väärä tie, kun maatiloja kasvatetaan ja tavoitellaan suuruuden ekonomiaa Keski-Euroopan mallin mukaisesti ja pyritään siten vastaamaan EU:n kilpailuun. – Suomessa maatalouden vahvuudet ovat muussa kuin massatuotannossa, paaluttaa luomuviljelijä Mikko Karjula. l EMVE SUOMI FINLAND OY AB, käyntiosoite: Itätuulentie 6, 06150 PORVOO, puh. (019) 667 255 Kaj Blomqvist, 040-9007720, sähköposti: kaj.blomqvist@pp.inet.fi www.emve.com ASIANTUNTEVAA PALVELUA VILJELMILLE, PAKKAAMOILLE JA ELINTARVIKETEHTAILLE Emve toimittaa täydellisiä pakkauslinjoja joiden avulla voidaan pakata tuotteita: Paperiin,verkkoon,muoviin sekä rasioihin eri materiaaleista. SUOMESSA EMVE edustaa muun muassa seuraavia juuresalalla toimivia yrityksiä: ASA-LIFT As. Nostokoneet NEWTEC As. Punnitus + optinen lajittelu SORMAC Bv + PPM. pesu + kuorinta + paloittelu JASA Bv + Gillenkirch GmbH Tyynypakkaukset C-pack GmbH + Gillenkirch Verkkosukka + verkkosäkki TEHOKKUUTTA PERUNOIDEN JA JUURESTEN KÄSITTELYYN Lajittelu Teollisuuspesu Pystypakkaus Kiillotus | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 14 A romtechin tarina juontuu 1980-luvulle, jolloin lappilainen toimitusjohtaja, diplomiinsinööri Veli-Markku Korteniemi ja turkulainen professori Heikki Kallio huomasivat kummankin olevan kiinnostunut pohjoisten kasvien hyödyntämisestä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Miehet perustivat Aromtech Oy vuonna 1991. Alkuvuodet kuluivat marjojen terveysvaikutusten intensiiviseen tutkimiseen ja sen selvittämiseen, millä tekniikalla arvokkaat siemenöljyt saataisiin talteen ja hyötykäyttöön. Vuonna 1997 päätettiin tehdä kallis investointi ylikriittiseen hiilidioksidiuuttoon, joka oli silloin harvinaista maailmassa. Tornion sijoittunut tehdas aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin ja tehdasrakennusta laajennettiin vuonna 2004. Kasvustrategia kansainvälisillä markkinoilla Yhtiön perustajat Korteniemi ja Kallio kuuluvat edelleen yhtiön hallitukseen. Yhtiötä 14 vuotta luotsannut toimitusjohtaja tekniikan tohtori Vesa-Pekka Judin jäi viime syksynä eläkkeelle ja toimitusjohtajaksi valittiin elintarviketieteen maisteri, eMBA Helena Korte. – Hänellä on vahva kokemus kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta useilla eri toimialoilla ja hän tulee olemaan suureksi avuksi, kun luodaan yrityksen uutta kasvustrategiaa kansainvälisillä markkinoilla, sanoi hallituksen puheenjohtaja Korteniemi nimitysuutisessa. Tehtaanjohtaja Petri Määttä kertoo Puutarha-Sanomille, että Aromtech Oy:ssä tehdään 6-päiväistä työviikkoa, joten mahdoltuotteet. Yritys on kuitenkin ollut kannattava ja nyt liikevaihto on 5 miljoonan euron tasolla, työntekijöitä on 23. Tyrnimetsiä eroosion torjuntaan Kari Pihlajamaan vastuulla on raaka-aineiden hankinta. – Hyödynnämme marjateollisuuden sivuvirtoja, kun käytämme siemenet. Kotimaan ostot tehdään pääosin Kintamalta ja hyödynnetään sen verkostoja. Pääosa marjoista on luonnonmarjoja ja puutarhamarjoista käytämme mustaherukkaa. Aromtech ostaa jalostukseensa puolukan, karpalon ja mustikan siemeniä, katajan versoa, kanervaa, kauran siementä ja ohraa olutteollisuuden mäskinä. Yrityksen pääraaka-aineeksi 80 prosentin osuudella on kuitenkin noussut tyrni, josta käytetään hyväksi koko marja, Aromtech tähyää kasvuun Marjojen siemenissä on terveysöljyjä Tyrnin marjat on yrityksen tärkein raaka-aine. Sitä hankitaan luomuna eri puolilta maailmaa. Tyrnin siemenen uutto on meneillään ja mittaristo osoittaa sen tapah tuvan 430 baarin paineessa ja 50 C-asteen lämpötilassa. Tehtaalla on oma laboratorio. Jäämämääritykset tehdään kuitenkin Eurofinsin Saksan laboratoriossa. Torniolainen Aromtech Oy on kulkenut edellä aikaansa uuttaessaan esiin marjojen siemenöljyjä. Nyt niiden laajat terveysvaikutukset tunnustetaan laajalti maailmalla. Yrityksen tuotannosta menee vientiin 80 prosenttia. [PUUTARHA-SANOMAT: TORNIO] lisuuksia on kasvattaa tuotantokapasiteettia nykyisellä linjalla 20–30 prosenttia. – Laajennus on pohdinnassa ja sen esisuunnittelu on käynnissä, mutta mitään päätöksiä ei ole. Nykyistä vastaavan pääprosessilaitteen investointi on kolmen miljoonan euron luokkaa, arvioi Määttä. Neljäs CO 2 :n olomuoto kovassa paineessa Siemenöljyjen irrottaminen marjojen siemenistä tapahtuu ylikriittisen hiilidioksidiuuton avulla. Määttä selvittää, että hiilidioksidi muuttuu 73 ilmakehän (bar) paineessa ja 31 C-asteen lämmössä uuteen olomuotoon, nesteen ja kaasun välimuotoon. – Hiilidioksidi on silloin herkkäliikkeistä ja se on tehokas rasvan liuottaja. Se irrottaa siemenen öljyistä 99 prosenttia talteen. Kun prosessissa ei ole happea läsnä, eivät öljyt hapetu. Määttä arvostaa Korteniemen ja Kallion uskoa, kaukokatseisuutta ja riskinottokykyä, kun he päättivät kaksi vuosikymmentä sitten tehdä kalliin investoinnin ja tuoda markkinoille uudet 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 15 Marjaja vihannestaimet Hollannista 20 vuoden kokemuksella! DELTA GREEN COMPANY B.V. puh. +31 (0)6 251 565 82 fax. +31 (0)314 623 459 abe@deltagreen.nl • www.deltagreen.nl Palvelua myös suomeksi jari@deltagreen.nl Vehvilänsalontie 19, 77600 Suonenjoki Jarmo 040 505 403 ja Merja 040 864 3838 www.taimituotanto.net Soiton päässä valmiina palvelemaan! Marjatilan taimet ja tarvikkeet Varaa taimet ajoissa! Mansikan taimet Flair, Fleurette, Wendy, Rumba, Honeoye, Darselect, Polka, Sonata, Korona ja Senga Sengana, Salsa, Faith, Malwina ja Florence Vadelman taimet Ottawa, Muskoka, Glen Ample, Takalan Herkku, Maurin Makea, Karhunvadelma ja Keltainen vadelma Marja-Suomen Taimituotanto Oy Uudet upeat marjalaatikot kevään toimitukseen! Taimet, pakkaukset, tarvikkeet 040 930 6230 050 590 3802 www.marvipak.fi VISSERSILTÄ Pakkaustarvikkeet: Stora Enso/DS SMITH EU-lannoitteet, Harsot, Muovit Mansikka (esim. Elianny, Malwina, Polka, Honeyone) Vadelma (esim. Glen Ample, Polka, Tulamee) Polka mansikalle kilpailija (CO60713)??? myynti@taiminetti.? • P. 0400 670868 www.taiminetti.? muista vain siemenet. – Tyrni on enimmäkseen ulkomailta hankittua luomutyrniä. Hankintamaita ovat Suomi, Baltian maat, Saksa, Romania ja Kiina Himalajan ympäristöstä ja Mongolian puolelta, selvittää Pihlajamaa. Kiinassa ja Mongoliassa istutetaan tyrnimetsiä torjumaan eroosiota. Tyrni parantaa maata ja sitoo typpeä maaperään. Sadonkorjuussa leikataan vain puolet sato-oksista ja niidenkin tulee olla lyijykynää ohuempia, jotta puita ei rasiteta liikaa. – Marjat irtoavat ravistamalla, kun piikkiset oksat on pakastettu tai kuivattu. Mongoliassa ei tarvitsisi leikata oksia, kun marjat voitaisiin kerätään pakkasella. Silti suurin osa leikataan. Tutkimustieto valttina Aromtech valmistaa tyrni-, mustaherukka-, ja puolukkaöljyt kapseleiksi saakka. Tuotteiden pakkaaja ja markkinoija kotimaassa on pietarsaarelainen Valioravinto Oy. Ravintolisien ohella marjojen siemenöljyjä menee kosmetiikkateollisuuteen. Ravintolisissä kilpailu on maailmanmarkkinoilla kovaa, mutta Aromtechin vahvuutena on se, että tuotteiden takana on kliiniset tutkimukset ja luotettava tieto. Yhteistyökumppanina on ollut etenkin Turun yliopisto. Tutkimusja tuotekehityspäällikkö Petra Larmo kertoo, että tyrnimarjan pehmeästä osasta tuleva öljy sisältää Omega7ja 9-rasvahappoja sekä karotenoideja. – Tyrnin siemenöljyssä on taasen Omega-3 ja Omega6-rasvahappoja. Molemmissa on paljon E-vitamiiniyhdisteitä. – Marjoissa on Omegan laatujen suhteen luontaista vaihtelua. Pystymme valmistamaan kapseleita niin, että niissä jokaisessa on sama koostumus, Valioravinnon markkinoima Omega 7-Eye -valmiste pokkasi tammikuussa Vuoden terveystuote -palkinnon. Valinnan tekivät Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton jäsenet. – Valmisteen on osoitettu kliinisissä tutkimuksissa auttavan kuiviin silmiin. Omega7kapselilla on näytetty edullisia vaikutuksia myös naisten intiimialueiden limakalvoihin, kertoo Petra. Suuntaus vientiin jatkuu Aromtechin tuotteista menee tällä hetkellä noin 80 % vientiin ja tulevaisuudessakin pyrkimykset suuntautuvat voimakkaasti kansainvälisille markkinoille. – Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, mutta uskomme menestyvämme tulevaisuudessakin, kun keskitymme ydinosaamiseemme eli korkeaan tuotelaatuun, tutkimustietoon sekä koko ketjun hallintaan raaka-aineesta lopputuotteeksi, uskoo toimitusjohtaja Helena Korte. – Näiden lisäksi kehitämme markkinointiviestintäämme, jotta tuotteidemme hyödyt tulevat entistä paremmin esille – Tavoitteenamme on olla maailman paras ja luotetuin tyrni-terveystuote brändi, paaluttaa Korte. l Uutuutena kasvutunnelit! Satotaso mansikalla 60 tn/ha ja vadelmalla 30 tn/ha Meiltä myös kaikki muut viljelytarvikkeet! mikael.norrteir@jarvenkyla.fi puh. 050 463 0640 jari.suominen@jarvenkyla.fi puh. 0500 279 830 Helena Korte nimitettiin viime marraskuussa Aromtech Oy:n toimitusjohtajaksi. Tehtaanjohtaja Petri Määttä toteaa, että tuotantomääriä voidaan vielä nykyisellä linjalla lisätä neljänneksen verran. Tutkimusja tuotekehityspäällikkö Petra Larmo esittelee Omega 7-Eye -valmisteen messukokoa olevaa pakkausta. Valmiste valittiin juuri Vuoden terveystuotteeksi. Kari Pihlajamaa on Kiinasta tulleiden tyrnisäkkien keskellä. Tuotteet ovat vastaanottovarastossa karanteenissa laatututkimusten ajan. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 16 H elmikuun 3.–5. päivinä järjestetty Fruit Logistica -messut olivat historian suurimmat. Messuilla vieraili yli 70 000 ammatti-ihmistä yli 130 maasta. Näytteilleasettajia oli 2891, jotka tulivat 84 eri maasta. Kävijöistä 82 % tuli Saksan ulkopuolelta. Lähes kaksi kolmasosaa 70000 vierailijasta oli EUmaista, 9 % muista Euroopan maista, 12 % Pohjois-, Eteläja Keski-Amerikasta, 8 % Afrikasta, 5 % Lähi-idästä ja 3 % Aasiasta. Noin kolme neljäsosaa kävijöistä oli omissa yrityksissään johtavassa asemassa. Suurin osa messuvieraista oli hedelmien ja vihannesten tuottajia sekä niiden tuontija vientiyrityksien edustajia. Seuraavaksi tärkein ryhmä oli tukkuja vähittäiskaupan edustajat. Valtaosa (90%) messukävijöistä aikoo osallistua uudelleen ja he aikovat suositella messuja myös muille. Berlinin messujen toimitusjohtaja Dr. Christian Göke iloitsee yleisöennätyksestä ja ammatti-ihmisten verkostoitumisesta. Kaikkiaan 89 % näytteilleasettajista kertoi saaneensa myönteisen kokonaisvaikutelman tämänvuotisista Fruit Logistica -messuista. Liki puolet, 45,7 %, kaikista näytteilleasettajista ilmoitti saaneensa uusia tilauksia messuilta. Lisäksi 91 % näytteilleasettajista ennakoi, että messuilta poikii positiivista tuloksia liiketoimintaan jatkossa. Suomalaiset mukaan Suomalaisia yrityksiä ei näkynyt näytteilleasettajina. Suomalaisia Fruit Logistica 2017 kutsuu suomalaisia yrityksiä Led-valotus on kuuma asia maailmalla, Suomessa ollaan niiden käytössä jo pitkällä. Yritykset osallistuvat eri puolilta maailmaa messuille. Keniasta tuodaan tuoreita yrttejä, joita olisi Suomestakin tarjota. Puolan omena on luonnollisesti vahvasti esille Berliinin messuilla. Puolalaiset järjestivät EU-rahoilla oman marjatuotantonsa mainoskampanjan Suomessa. messuvieraita oli jopa satoja. Suomalaiset yritykset osallistuivat tänä vuonna yhteisosastolla Grüne Woche -näyttelyyn, joka pidettiin tammikuun loppupuolella. Samoin suomalaisia luomualan yrityksiä oli mukana Biofach-messuilla Saksan Nürnbergissä helmikuun 10.–13. päivinä. – Venäjän rajan sulkeutuminen on herättänyt kiinnostusta vientiin muihin maihin, uskoo päätoimittaja Jouko Tikkanen. – Messuille osallistumisen kynnystä on kuitenkin pidetty liian korkeana, kun mikään taho ei ole järjestänyt suomalaisten yritysten yhteisesiintymistä kuten monilla muilla mailla on oma maapaviljonkinsa. Tikkanen katsoo, että monilla puutarhaja peruna-alan yrityksillä sekä pakkausten ja laitteiden valmistajilla on mahdollisuudet vientiin yksin tai yhdessä muiden kanssa. – Ongelmana on ollut, että työja elinkeinoministeriön vientitukirahaa eivät ole alkutuotantoa edustavat yritykset saaneet. Nyt on kuitenkin haettavissa monia hankerahoja kotimaasta ja EU:sta, jolloin messupanostuksen kustannukset jäävät kohtuullisen suuruisiksi, kun yritykset selviävät omarahoitusosuuksilla. l Puutarha-Sanomat -lehti oli mukana messujen lehtikavalkadissa. PUUTARHA-Sanomat -lehti järjestää aloitustilaisuuden, jolla tähdätään yhteisesiintymiseen ensi vuoden Fruit Logistica -messuilla. Tilaisuus on maaliskuun 1. päivänä Helsingin Pääpostin talossa, Mannerheiminaukio 1B, ravintola Pääpostissa. Tilaisuus alkaa klo 10. Ilmoittautumiset 26.2. mennessä sähköpostilla toimitus@puutarha-sanomat.net. Palaverissa on tarkoitus esitellä yhteisosaston malli ja rahoitusratkaisut. Tilaisuuden hinta on 25 €, johon sisältyy lounas ja tilavuokra. Messujen innovaatiokilpailussa voiton vei ”Genuine Coconut” , joka on patentoitu aukkoratkaisu kookoksen kuoreen. Siitä on helppo imeä pillillä kookosmaitoa. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 17 Kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä ja siitakkeita www.champ.fi ? www.vihreakeiju.fi ? www.facebook.fi/vihreakeiju ? @champvihreakeiju Syö vihreästi, elä värikkäästi info@champ.com info@vihreakeiju.com Siitakkeen viljely Suomessa lisääntyi neljännesvuosisata sitten, kun sienten viljeleminen alkoi muutenkin yleistyä. Sittemmin sienituotanto on kokenut paljon muutoksia ja jäljelle ovat jääneet laatuun riittävästi panostaneet. Yksi näistä on mietoislainen Emperor Shiitake Oy. [PUUTARHA-SANOMAT: MIETOINEN] Teksti ja kuvat Juhani Piirainen S ienitarjonnan lisääntyessä tuottajat kokeilivat useita sienilajeja ja -muotoja. Vähitellen tilanne vakiintui niin, että herkkusienestä tuli sienimaailman edullinen ”broileri” ja siitake miellettiin parhaiden metsäsienten kaltaiseksi ja nousi samalla kulutusmäärissä kakkoseksi. Kolmantena vaihtoehtona tuotetun osterivinokkaan tuotanto loppui monelta työntekijöiden allergioiden vuoksi. Mietoislainen Emperor Shiitake viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan, mutta yrittäjäpariskunnalla Jari Kipinoisella ja Tiina Uotilalla on kokemusta siitakkeen viljelystä lähes tuplasti. – Aloitimme siitakkeen viljelyn vuonna 1998 Kustavissa, kun Mietoisissa entiseen vaatetehtaaseen sienimön perustanut Mytek Oy etsi alihankkijoita, muistelee Jari. – Mytekin markkinointi kuitenkin takkusi ja muutaman vuoden jälkeen aloitimme oman suorajakelun. Oman markkinoinnin myötä yrittäjäpariskunta alkoi perehtyä tarkemmin siitakkeen ominaisuuksiin, mistä löytyikin hyviä myyntivahvuuksia. – Siitaketta on tutkittu etenkin Kauko-Idässä runsaasti ja siitä on löydetty monia ihmisten vastustuskykyä lisääviä ja terveyttä edistäviä, jopa syöpien kasvua heikentäviä yhdisteitä, tietää Jari Kipinoinen. Markkinointistrategia muuttunut Mytek teki konkurssin ja lopulta Jari ja Tiina päätyivät ostamaan Mytekin rakentaman sienimön. – Perustimme vuonna 2006 Emperor Shiitake Oy:n, mihin Terveellisyys ja aromikkuus ovat siitakkeen valtit osakkaaksi tuli meidän lisäksi sienimön kiinteistön omistava yhtiö, kuittaa Jari uuden yrityksen aloituksen. – Aluksi meillä oli tuotantoa sekä Kustavissa että Mietoisissa, mutta kahden erillisen laitoksen hoitaminen osoittautui hankalaksi ja kun saimme nykyiseen sienimöömme lisää hallitilaa, niin keskitimme tuotannon Mietoisiin. Jari ja Tiina ovat kokeneet uransa aikana monenlaisia sienten markkinointitapoja. Aluksi he toimivat alihankkijoina, sitten suorajakelijoina ja tuotannon laajentuessa tukkumyyjinä. – Emperor Shiitake sai sienimön lisäksi Mytekin asiakaskontaktit ulkomaille asti ja vienti olikin merkittävää, toteaa Jari. Yhden tuotteen markkinointi varsinkin ulkomaille on varsin työlästä ja niinpä vajaa vuosi sitten muutettiin strategiaa. – Teimme markkinointisopimuksen Mykoran kanssa, joka nyt ostaa koko tuotantomme ja kuluttajat saavat tuotteemme Champ-merkin alla, selvittää Emperorin käyttämä shiitakekannan lakki on verraten tumma. Emperor Shiitake valmistaa itse kasvualustansa, jolloin alustat on desinfioitava autoklaavin (luukku oikealla) kuumuudessa ja sen jälkeen jäähdytettävä alle 30-asteisiksi. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 18 Jätepuusta ruokaa – sienten avulla Maatiloilla tulee jätepuuta metsänhoidon sivutuotteena mm. hakkuiden ja harvennusten yhteydessä. Tämä lahoaa pääasiassa erilaisten sienten toimesta. Osa lahottajasienistä muodostaa ihmisen ruuaksi sopivia itiöemiä eli kansanomaisesti ”sieniä”. Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun Yliopiston hankkeessa tutkittiin, voitaisiinko jätepuusta tuottaa suurempi osa syötäväksi sienisadoksi ns. kevyt viljelyn avulla, jolloin ei tarvittaisi isoja investointeja viljelytiloihin. Hankkeen vetäjänä toimi biologi Jouni Issakainen. Jouni Issakainen, mitä sienilajeja tutkitte hankkeessa? – Tutkimuksen kohteena oli kaksi verraten yleistä sientämme eli monia lehtipuita lahottava koivunkantosieni ja havupuihin erikoistunut kuusilahokka. Keräsimme niitä luonnosta ja valmistimme niistä puhtaita ymppejä, joita sitten annoimme usealle viljelijälle koeviljeltäviksi. Millaisia kevyt viljelymenetelmiä kokeilitte? – Menetelmiä oli useita kuten kantojen käsittelyjä, puupölkkyjen tartuttaminen ja oksien ja rankojen aumaus. Tutkijoiden esittämistä menetelmistä jotkut viljelijät ehtivät vielä kehittää paremmin käytäntöön soveltuvia muunnoksia. Esimerkiksi Timo Hell keksi, että kannot voi ympätä sienisiirteellä levittämällä sitä vastasahatun kannon pinnalle ja hakkaamalla ymppiä sisään kirveellä, jolloin ymppi menee terän mukana kannon umpeen painuviin halkeamiin. Korkeat risu-ranka-aumat kuivuivat liiaksi, mutta Tuorlaan saatiin hankkeen lopulla rakennettua matala ja ruo’olla katettu auma, josta odotamme satoa tänä vuonna. Entä millaisia tuloksia saitte? – Ensinnäkin hanke todisti, että tutkittuja sieniä voi kasvattaa tavallisen maatilan olosuhteissa ja saada niistä myyntikelpoista satoa. Kevytmenetelmissä investointeja ei tarvitse tehdä juuri ollenkaan, suurin kustannus tulee olemaan työ. Taloudellisista tuloksista emme kuitenkaan voi antaa takuita, sillä se riippuu paljon luonnon olosuhteiden vaihteluista ja viljelijän käytännön toteutuksesta. Jos joku haluaa kokeilla sienten kevytviljelyä, niin mistä hän saa informaatiota ja ymppejä? – Turun Ammattikorkeakoulu on laittanut nettiin hankeraportin, jonka voi kopioida ilmaiseksi. Ymppejä voi kysellä rääkkyläläiseltä Polar Siitakkeelta, jolla on valmius ymppien tuotantoon. Jonkinlaisen epäpuhtaan ympin voi tehdä itsekin lahosta kannosta tai pökkelöstä, missä on havainnut käyttökelpoisia sieniä. Ympiksi voi ottaa sisäosien puuta, joissa on vähiten muita mikrobeja. Sienirihmastoa sisältäviä puun kappaleita tai lastuja voi sitten kiilata kuolleen puuaineksen sisään. Jouni Issakainen, olisiko mahdollista kasvattaa koivunkantosientä tai kuusilahokkaa myös hallitusti säädettävissä sienimöissä? – Periaatteessa kyllä, mutta se edellyttää puhtaan ympin ja sopivan kasvualustan kehittelyä. Alustan voinee tehdä puuhakkeesta suurin piirtein samalla tavalla kuin siitakkeelle. Nykytiedoilla investointi hyötötilaan tuntuu riskialttiilta, mutta joku jo olemassa oleva sienimö voisi kokeilla kasvatusta. Turun AMK:n hankejulkaisun, mihin on koottu myös yleistä tietoutta sieniviljelystä, löytää netistä esim. Googlen avulla hakusanalla ”herkkuruokaa puusta”. Julkaisun voi ostaa painettuna Turun Ammattikorkeakoululta tai kopioida netistä ilmaiseksi. – Juhani Piirainen Jari. Olemme kehittäneet oman tuotantotekniikan niin, että siitakkeemme ovat hyvin laadukkaita ja voimme nyt keskittyä varmennettuun laatutuotantoon. Tuotantotekniikan juuret Japanissa Mytek toi Japanista siitakkeen tuotantotekniikan, jolla pyrittiin vahvasti Euroopan markkinoille. Emperor Shiitake on edelleen kehittänyt tuotantoa. – Kasvualustana meillä ei luonnollisestikaan ole japanilainen shii-puu, vaan me teemme itse kasvualustan, jonka pääraaka-aine on koivuhake ja sen lisänä mm. viljarouhetta, kertoo Jari. Kasvualustamateriaalit täyttävät luomuvaatimukset, joten siitakkeemme ovat luomutuotteita. Ympit ostamme nykyään Belgiasta. Siitakkeen laadun takaamiseksi sienimöiden lämpötilat säädetään tarkasti eri tuotantovaiheissa niin rihmaston kasvatuksen kuin itiöemien eli myyntisienten hyödön aikana. – Meillä on oma menetelmä, missä saamme kasvatettua hyvin tukevia ja aromikkaita siitakkeita, kehuu Jari yrityksensä tuotantotekniikkaa. Ympätyt kasvualustat laitetaan aluksi siirtokoreihin, jotka viedään rihmaston kasvatustilaan. Kun vaalea sienirihmasto tulee joka puolelta pintaan, viedään alustat hyötöhuoneiden hyllyille. Siitakkeiden itiöemät eli ”sienet” kasvavat monien muiden lahottajien tapaan pääasiassa pieninä ryppäinä. Yhteistyö Mykoran kanssa toi laadunvarmennukseen oman lisänsä. – Me noudatamme heidän kanssa yhteistä laatujärjestelmää ja olemme myös auditoineet yrityksemme ja saaneet laatutarhasertifikaatin, selostaa Jari. – Tällä hetkellä tuotamme siitaketta 7 hallissa 3800 neliön alalla ja työllistämme 5 henkilöä. l Siitakkeet kerätään pääasiassa aamupäivällä iltapäivän toimituksiin. Iltapäivisin yrittäjä Leena Uotila jatkaa vielä keräämistä, jos valmista satoa on jäljellä. Sienimössä työskentelyssä tarvitaan sieni-itiöiden vuoksi hengityssuojain. Jouni Issakainen esittelee juuri painosta tullutta ’herkkuruokaa puusta’ hankkeen loppuraporttia. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 19 Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, puh. 030 650 50, 030 6505 202 www.sgnieminen.? PARASTA AMMATTILAISELLE Valikoimissamme on myös monia Suomen olosuhteisiin soveltuvia erikoissalaatteja, mm. rooman-, tammenlehti-, bataviaja jääsalaatteja. H U I P P U S I E M E N E T Musico F1 (Vac 59) Uusi alkukauden tuotantoon soveltuva nopeakasvuinen ja korkealaatuinen lajike. Juuri on sylinterimäinen ja sileä, ja sen kärki pyöristyy jo varhaisessa kasvuvaiheessa. Naatti on pystykasvuinen sekä kestävä lehtilaikkua ja härmää vastaan. Naatti on hyvin kannassa kiinni, joten nostohävikki on pientä. Suosittelemme kokeilemaan. Nanda F1 Keskivarhainen porkkana, joka soveltuu varhaistuotannosta varastointiin. Tasakokoiset, sylinterimäiset ja erittäin sileät juuret. Juuren pituus n. 18 cm. Naatisto on keskipitkä ja vahva. Pesuominaisuuksiltaan erinomainen, ei taipumusta katkeiluun tai halkeiluun. Voidaan varastoida helmikuulle. Maestro F1 Valtalajike Suomessa pitkäaikaiseen varastointiin. Vahvanaattinen, suurisatoinen ja sileäjuurinen lajike, jota voidaan viljellä lähes kaikilla maalajeilla. Yksi kestävimmistä lajikkeista lehtilaikkutautia vastaan. Suositellaan syksyn viimeisiin nostoihin ja luomuviljelyyn korkean taudinkestonsa vuoksi. Camaro Pyöreäjuurinen lajike tuoremyyntiin ja teollisuuteen. Muodostaa pyöreän pienikantaisen juuren. Sisäinen väri on hyvä ja vahvistuu keitettäessä. Kasvuajaltaan hieman Grenadea aikaisempi. Soveltuu erityisesti keittämiseen. Ei taipumusta kukkavarren muodostukseen. Gowrie Lilanvärinen ns. kulinaarilajike tuorekäyttöön ja jatkojalostukseen. Viljelyvarma lajike, joka on vastustuskykyinen sekä möhöjuurelle että härmälle. Suuri satopotentiaali perinteisiin lajikkeisiin verrattuna. Malto hieman tummemman keltainen kuin Magres-lajikkeella. PORKKANAT Kukkakaali Ferrara F1 NiZ 10-540 Kehitysaika 75 vrk. Uusi Fremonttyyppinen keskikesän ja alkusyksyn tuotantoon soveltuva helteitä kestävä lajike. Muodostaa laadukkaan ja sileäkukintoisen kerän myös vaikeissa kasvuoloissa. HAZERAN KAALIT PUNAJUURET LANTUT Keräkaali Zoltan F1 NiZ 17-1265 Kehitysaika n. 125 vrk. Suurisatoinen ja isokeräinen lajike pitkään varastointiin. Lajike on lähes resistentti ripsiäiselle, joten se on hyvä valinta myös luomuviljelyyn. Keräkaali Cabbice F1 NiZ 17-1043 Kehitysaika n. 90 vrk. Uusi tuorekäyttöön soveltuva syyslajike joka erottuu makunsa vuoksi. Maku on mieto ja makea, joten voimme suositella lajiketta raasteen ja muiden raakana syötävien kaalivalmisteiden tuottajille. Kerän koko n. 5 kg. Keräkaali Vivaldi Nopeasti kasvava syyskaali joka valmistuu n. viikon nopeammin kuin Castello. Kerän muoto ja koostumus muistuttavat Castelloa, paino 1-2 kg. Anna kasvustolle hyvä startti FERTIACTYL ® Starter edistää kasvin juurten kasvua aktivoimalla juurikarvojen muodostumista FERTIACTYL ® Starter ylläpitää osmoottista painetta kasvissa sekä edistää fotosynteesiä ja ravinteiden imeytymistä juurten kautta kasviin FERTIACTYL ® Starter auttaa kasvia toipumaan epäsuotuisten kasvuolojen aiheuttamasta stressistä UUTUU S! UUTUU S! UUTUU S! UUTUU S! 1. Hankkeessa tehtiin alussa kantoympit vastasahattujen kantojen pinnoille, jotka peitettiin ”hatulla”. Kannossa näkyvään metalliliuskaan on koodattu ympin alkuperä. 2. Lahopökkelöön ympätty koivinkantosieni antaa satoa pakkasiin asti ja niin kauan kuin puussa on energiaa. 3. Kuusilahokka on melko helppo tunnistaa. Lakin väritys vaihtelee jonkin verran, jolloin rajan veto muihin lahokoihin voi vaatia maistamista. 4. Sieniprojektin ympit kasvatettiin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Luonnon kannoista eristettiin rihmastoja, joista tehtiin puhdasviljelmiä ensin koemaljoissa. 5. Timo Hell näyttää, millaisia koivunkantosienten itiöemät ovat alkuvaiheessaan. 1 3 2 4 5 | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 20 Närpes Grönsakers försäljningsoch marknadsföringsdirektör Jonas Lundström berättar att kunderna själva fått välja vilken storlek på lådan de velat ha. Frilandsgurkorna säljs sedan i lösvikt i butikerna. – Frilandsgurkorna har en lite sötare smak än vad vanliga gurkor har. Den är även lite krispigare att tugga på och innehåller inte lika mycket vatten som vanliga gurkor gör, konstaterar Lundström. Han berättar att konsumenterna har hittat frilandsgurkan bra i butikerna och att de även hittat nya sätt att använda den till. – Frilandsgurka smakar jättebra på smörgåsen. Man kan göra mycket annat med den förutom att sätta den på burk, fortsätter Stenfors. Feedbacken varit positiv Av frilandsgurka odlar Jan och Heidi sorten Profi och målet är att kunna få plocka åtminstone fram till vecka 15. – Vi är nu halvvägs till det men hoppas ju förstås att vi får plocka lite längre än i 15 veckor, säger Granskog. Priserna är det ännu för tidigt att prata om. – Det är för tidigt att säga ännu hur det hela lyckades prismässigt. Dock så är ju frilandsgurkans priser stabilare än den vanliga gurkans som kan kasta stort från vecka till vecka, fortsätter Jonas Lundström. Lundström påminner om hur viktigt det är att ha färdiga kunder innan man börjar odla någon sådan här specialprodukt. – Till packeriet har det inte kommit några klagomål angående frilandsgurkorna och dom har hållit god kvalitet hela tiden, säger en nöjd Lundström. Frilandsgurkan har även bra hållbarhet. – Jag har själv haft dem på bordet hemma i en plastpåse i 2–3 veckor och de har hållit sig riktigt bra för det, tillägger Heidi Stenfors. – Som odlare uppmanar jag konsumenterna att våga smaka på våra goda inhemska frilandsgurkor. Dom är riktigt goda, avslutar Jan Granskog. l V i testade första gången med att odla frilandsgurka ifjol våras och i inledningen av sommaren. Det gick helt bra och när vi blev tillfrågade av packeriet om vi kunde tänka oss odla dem även under vintertid tackade vi ja, berättar Heidi Stenfors. Företaget, som heter HJ Grönsaker Ab, har idag en odlingsareal på nästan 8000 kvadratmeter bestående av sex stycken växthus och sex stycken anställda. – Vi odlar för tillfället i tre av växthusen, på 5500 kvadratmeter. Vi har vanlig gurka i två växthus och i ett växthus på 1600 kvadratmeter har vi frilandsgurka. Packandet tar upp längre tid med frilandsgurkorna men annars kräver båda sorterna samma skötsel. – Frilandsgurkan trivs i lite svalare temperatur än vanlig gurka. För tillfället har vi 3–4 Inhemska frilandsgurkor nu även vintertid Heidi Stenfors och Jan Granskog är första i Finland med att odla belyst frilandsgurka. Frilandsgurkorna packas i 5 och 12 kilos lådor och säljs i lösvikt i butikerna. Frilandsgurkan plockas då den väger mellan 90–140 gram. Inhemska frilandsgurkor har man tidigare endast kunnat köpa i butikerna under sommarmånaderna. För första gången finns nu inhemsk frilandsgurka att fås även vintertid. Det är grönsaksodlarna Jan Granskog och Heidi Stenfors från Närpes som odlar dem i sina växthus i byn Böle. [TRÄDGÅRDSBLADET: NÄRPES] Text och bilder Camilla Heikkilä grader lägre temperatur i frilandsgurkväxthuset, tillägger Jan Granskog. Säljs i lösvikt Jan Granskog började odla grönsaker direkt efter högstadiet och har hunnit odla redan i 30 års tid. Granskogs föräldrar och farföräldrar odlade även grönsaker och det äldsta växthuset byggdes av far-far. – Frilandsgurkorna började vi plocka på julannandag. Det var lite tidigare än vad vi planerat. Vi trodde till först att vi skulle få börja skörda först i januari, fortsätter Granskog. Frilandsgurkorna plockas alla dagar förutom på söndagarna. Frilandsgurkorna plockas då de väger mellan 90–140 gram och packas i antingen 5 kilos eller 12 kilos lådor till butikerna. Gurkorna säljs av Närpes Grönsaker till centralaffärer runtom i landet. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 21 Suomeksi KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUKSET 60-4000 kW www.biofire.fi 06 2332 267 biofire@biofire.fi Vantaa 09 852 061 • Närpiö 042 446 2600 www.schetelig.com Vakiokokoiset kuljetusrullakot sekä niihin yhteensopivat kastelualtaat kevään taimisesonkiin. Toimitukset suoraan varastostamme. Ruukkuja ja amppeleita saatavana myös nopeaan toimitukseen! Lue lisää www.schetelig.com ja ota yhteyttä omaan Schetelig-myyjääsi! Suojaruukuilla uutta ilmettä ruukkukasvimyyntiin! Useita vaihtoehtoja Pääsiäiseen ja Äitienpäivään. Minimitilausmäärä vain 300 kpl. Sopii ruukuille VTG/VCG 12 ja VCG 17. Toimivat pakkausratkaisut kevään taimimyyntiin ! Sähköllä tai akulla kulkevat -ruiskut ja robotit, useita malleja Myös varaosat ja huolto Hortimax-ohjausautomatiikka Kasvitarhoihin apulannat, Biobest'n kimalaiset ja biologinen torjunta, toimitus viikottain Muovit ja muut tarvikkeet Cultilene Kivivilla kasvualustoja eri malleja ja kokoja, tomaatin ja kurkun viljelyyn mm. Kelta-ansat, eri kokoja SOITA JA KYSY LISÄTIETOJA: Clima Kontroll Oy puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401 fax. (06 2256 402, info@climakontroll.? Lannoitteita yli 30 vuoden alan kokemuksella! Myynti: Nutriforte Oy, puh. 0400-207 288 Försäljning i Österbotten av Clima Kontroll Ab Lue lisää/ Läs mer också på svenska Bekanta dig med omfattande webbsidor! Tutustu laajoihin kotisivuihin! • Hyperflex-1 S 8-6-30 suosituin yli 20 v Hyperflex-1 S populäraste i över 20 år • Hyperflex-8 S 0-12-22:lla kuluja alas Med Hyperflex-8 S nås lägre kostnader • Meiltä myös rautaja kalsiumkelaattia Vi säljer även järnoch kalciumkelat • Lannoitteita myös harrasteviljelyyn Gödselmedel även för hobbyodling huone on edelleen käytössä. – Avomaankurkkujen poiminnan aloitimme tapaninpäivänä. Se oli hieman aikaisemmin, kuin mitä olimme suunnitelleet. Olimme olleet siinä uskossa, että pääsemme poimimaan vasta tammikuun alussa, Granskog jatkaa. Avomaankurkut poimitaan viikon jokaisena päivänä, paitsi sunnuntaina. Pikkukurkut poimitaan, kun niiden paino on 90–140 grammaa ja ne pakataan joko 5 tai 12 kilon laatikoihin, joissa ne myydään Närpiön Vihannekselta kauppoihin ympäri Suomen. Maukasta ja rapeaa Närpiön Vihanneksen myyntija markkinointijohtaja Jonas Lundström kertoo, että asiakkaat itse ovat saaneet päättää minkä kokoisessa laatikossa tuotetta heille toimitetaan. – Avomaankurkut ovat hieman makeampia maultaan kuin tavalliset kurkut. Niitä on myös hieman rapeampi pureskella ja ne sisältävät vähemmän vettä kuin perinteinen kurkku, Lundström toteaa. Lundströmin mukaan kuluttajat ovat löytäneet tuotteen hyvin kaupasta ja tuotteelle on myös löydetty uusia käyttötapoja omatoimisesti. – Avomaankurkut ovat todella hyviä voileivän päällä. Avomaankurkusta on moneksi eikä ainoastaan säilöttäväksi, Stenfors jatkaa. Jan ja Heidi viljelevät avomaankurkusta Profi-lajiketta ja heidän tavoitteensa on saada satoa viikolle 15 saakka. – Olemme nyt puolivälissä, mutta pidämme peukkuja sille, että saisimme poimia hieman kauemmin kuin 15 viikkoa, Granskog sanoo. Hinta on ollut tasainen – On liian aikaista sanoa mitään vielä kokonaishinnoista. Avomaankurkkujen hinnat ovat kyllä tasaisemmat kuin tavallisten kurkkujen, jotka voivat heittelehtiä paljonkin viikosta toiseen, Jonas Lundström jatkaa. Lundström painottaa, että on tärkeää etsiä ensin asiakkaat ennen kuin aloittaa uuden tuotteen viljelemisen. – Pakkaamolla emme ole saaneet mitään negatiivista palautetta pikkukurkuista, sillä niiden laatu on ollut kaiken aikaa hyvä, toteaa Lundström tyytyväisenä. Pikkukurkkujen kauppakestävyys on hyvä. – Itse olen pitänyt niitä muovipussissa pöydällä jopa 2–3 viikkoa, eivätkä ne ole menneet miksikään, Heidi Stenfors lisää. – Viljelijänä haluan kehottaa kaikkia rohkaistumaan ja maistamaan maukkaita kotimaisia avomaankurkkuja, Granskog päättää. l ”Pätkäkurkkua” saa nyt myös talvella Avomaankurkku on maultaan makeampaa ja rakenteeltaan rapsakampaa kuin kasvihuonekurkku. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/Teppo Johansson K otimaisia avomaankurkkuja on aikaisemmin ollut saatavilla kaupoissa pääosin kesäkuukausina. Kasvihuoneviljelijät Jan Granskog ja Heidi Stenfors Närpiöstä viljelevät avomaakurkkua talvella kasvihuoneissaan Bölen kylässä. – Kokeilimme ensimmäistä kertaa pikkukurkun viljelemistä viime keväänä ja alkukesästä. Kaikki meni ihan hyvin ja kun meiltä kysyttiin pakkaamolta, haluaisimmeko viljellä pikkukurkkuja myös talvella, Heidi Stenfors kertoo. Granskogin ja Stenbergin yrityksellä, H J Grönsaker Ab:lla, on vajaa 8000 neliön viljelmä, joka koostuu kuudesta kasvihuoneesta. Yrityksessä työskentelee yhteensä kuusi henkilöä. – Viljelemme talvella kolmessa kasvihuoneessa, joiden yhteen laskettu pinta-ala on 5500 neliömetriä. Viljelemme tavallista kurkkua kahdessa huoneessa. Avomaankurkkua viljelemme yhdessä huoneessa, jonka pinta-ala on 1600 neliötä. Avomaakurkku viihtyy viileämmässä – Pakkaamiseen menee enemmän aikaa avomaankurkkujen kanssa, mutta muuten taimien hoito ei oikeastaan poikkea millään tavalla tavallisten kurkkujen kanssa. Avomaankurkut viihtyvät viileämmässä kuin tavalliset kurkut, joten alensimme sen huoneen lämpötilaa 3–4 asteella, Jan Granskog lisää. Jan Granskog aloitti viljelemisen heti ylä-asteen päätyttyä ja hän onkin jo ehtinyt olla alalla 30 vuotta. Granskogin vanhemmat ja isoisä viljelivät myös vihanneksia. Isoisän rakentama kasvi| 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 22 Verdera on suomalainen biologisten kasvinsuojeluaineiden valmistaja. Tautien torjunnan ohella valikoimiin on tullut myös hyötymikrobeja, joilla vahvistetaan kasveja. Suomessa Verderan tuotteita puutarhaviljelyyn myyvät Puutarhaliike Helle, Schetelig ja Biotus. [PUUTARHA-SANOMAT: ESPOO] V erdera Oy on suomalaisen kasvinsuojelututkimuksen kaupallistettu tulos, joka on nykyisin osa kanadalaista Lallemand-konsernia. Verdera on erikoistunut biologisiin kasvinsuojeluaineisiin ja hyötymikrobivalmisteisiin, joita käytetään puutarhaviljelyssä, metsänhoidossa ja golf-kentillä. Espoossa sijaitsevassa yksikössä on yhdeksän työntekijää, joista Marja-Leena Lahdenperä on ollut jo pitkään kehittämässä biologisia torjuntamenetelmiä. Päivi Heino tuli mukaan Verderaan vuonna 2000. Lahdenperä ja Heino toteavat, että biologiset kasvinsuojelumenetelmät ovat leviämässä avomaaviljelyyn, kun ne alkuaan kehitettiin kasvihuonetuotantoon. Biologisten torjuntamikrobien löytäminen on kovan työn takana. Mikrobilajeja on maaperässä lukematon määrä, ja niiden tulee käydä läpi tiukka seula ennen valintaa torjuntamikrobiksi. Valtavasta lajistosta tulee eristää juuri taudintorjuntaan tehokkaimmat mikrobikannat. Luomuhyväksytyt mikrobit Verderan biologisia kasvinsuojeluaineita ammattipuutarhaviljelyyn ovat Mycostop, Prestop ja Prestop Mix. – Nämä ovat luomuhyväksyttyjä aineita, joita käytetään paljon myös integroidussa viljelyssä kemiallisten torjunta-aineiden ohella. Biologisten aineiden käytöstä ei synny tautiresistenssiä niin kuin kemiallisista aineista, sanoo Heino. Mycostop on vanhin kaupallisista biologisista torjunta-aineista. Sitä käytetään taimipoltteen ja juuristotautien kuten Alternarian, Fusariumin ja Pythiumin torjuntaan vihannesten, Verdera on osa Lallemandia Verderan juuret ulottuvat 1980-luvulle, jolloin Helsingin Yliopiston tutkimuksissa eristettiin rahkaturpeesta Streptomycessädebakteeri ja havaittiin sen käyttökelpoisuus kasvihuonevihannesten juuristotautien torjunnassa. Kemira kiinnostui 80-luvulla biotekniikasta, kuten geeneistä, mikrolisäyksestä ja biologisesta torjunnasta, joista viimeksi mainittu jäi elämään Kemiran tutkimusyksikköön. Vuonna 2002 se yhtiöitettiin Verdera Oy:ksi. Kemiran lannoitetuotanto eriytettiin vuonna 2004 Kemira GrowHowksi, jonka tytäryhtiönä Verdera jatkoi. Norjalainen Yara osti GrowHow’n vuonna 2007 ja Verdera Oy myytiin kanadalaiselle perheyhtiö Lallemandille vuonna 2008. Lallemand on satavuotias yritys, joka aloitti leivontahiivan tuottajana ja edelleen 40 prosenttia sen liikevaihdosta tulee hiivasta. Suomesta se osti Suomen Hiiva Oy:n vuonna 2007 ja löysi sitten Verderan, joka liitettiin Lallemand Plant Care -ryhmään. Lallemandilla on palveluksessa noin 3000 henkilöä ja nopeimmin kasvaa nyt maatalouspuoli. Verderan tuotteita valmistetaan Lallemandin Viron yksikössä, joka on nimeltään AS Salutaguse Pärmitehas. Verderan tuotteiden markkinointi kulki aiemmin Yaran kautta, mutta tämän vuoden alusta myyntiketjua lyhennettiin. Nyt Verdera myy tuotteensa suoraan Puutarhaliike Helteelle, Scheteligille ja Biotukselle. Biologinen kasvinsuojelu leviää avomaalle koristekasvien ja maustekasvien viljelyssä. – Mycostop on tärkeä aine Kanadassa ja USA:ssa kasvihuoneviljelyssä juuristotautien torjunnassa. Se on rekisteröity myös useassa Euroopan maassa, sanoo Heino. Eniten myydään nykyisin Prestopia. Sillä voidaan torjua juuristotautien ohella myös lehvästön harmaahometta ja kasvihuonekurkun mustapistemätää. Prestop sisältää Gliocladium catenulatum -sienen rihmastoa ja itiöitä. Valmistetta testataan nyt myös harmaahomeen torjuntaan viiniviljelyksillä. Apua punamädän torjuntaan? Lahdenperä mukaan Prestopilla on saatu hyviä tuloksia mansiHyötymikrobit lisäävät juurten kasvua ja pitävät ne terveinä. Hyötymikrobien käyttö kylvövaiheessa takaa tasalaatuisen kasvuston. Keski-Uudenmaan ammattiopiston pellolla testattiin kesällä 2015 möhöjuuren torjuntaa. Oikeanpuoleisen parsakaalirivin taimet käsitelty Prestopilla, vasemmalla käsittelemätön verranne. Vasemmalla Prestop-käsittely, oikealla käsittelemättömät parsakaalit, joissa möhöjuurta on selvästi nähtävissä. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 23 kan ja vadelman juuristotautien torjunnasta. – Vadelman tuontitaimissa voi olla juurilahoa ja mansikalla tyvimätää ja punamätää. Tutkimuksen alla on Prestopin käyttö torjumaan mansikan punamätää, josta on tullut vakava ongelma. – Prestopia on testattu möhöjuuren torjuntaan lupaavin tuloksin. Pikkutaimet voidaan kastella Prestop-vesiseoksella noin viikko ennen istutusta, jolloin Prestopin vaikutus jatkuu vielä avomaallakin, selvittää Lahdenperä. Pölyttäjien avulla täsmätorjuntaa Kolmas biologinen kasvinsuojeluaine on Prestop Mix, jota käytetään täsmätorjuntaan, kun sitä levitetään pölyttävien mehiläisten ja kimalaisten avulla mansikan ja vadelman kukkiin torjumaan harmaahometta (Botrytis). Prestop Mix sisältää myös Gliocladium catenulatum J1446sienen rihmastoa ja itiöitä. – Prestop Mixin uutena käyttökohteena on omenan siemenkotamädän torjunta. Vanhoista lajikkeista Åkero oli altis sille ja uusista lajikkeista alttiita ovat esimerkiksi Santana ja Rubinola. Levitys tehdään kukinnan aikaan pölyttäjien avulla ja onnistuneen torjunnan tulokset näkyvät varastotautien vähenemisenä, kertoo Lahdenperä. Marja-Leena Lahdenperän mukaan uusia tauteja ilmaantuu, kun ilmasto lämpenee. – Ilmaston muutos näkyy jo nyt vihannesten tautien yleistymisenä – myös sipulin fusarioosin lisääntyminen liittyy osittain siihen. Hallankestävyyttä Greenstimillä Mikrobien käytön kohteita ovat tautien torjunnan sijaan kasvien vahvistaminen – tällöin puhutaan hyötymikrobeista. Verdera on tuonut markkinoille GlioMix ja Rhizocell -valmisteet. – GlioMixiä käytetään juuriston vahvistamiseen ja vastustuskyvyn parantamiseen. Se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ruukkusalaatin ja yrttien vesiviljelyssä, toteaa Heino. Rhizocell-valmiste sisältää Bacillius amyloliquefaciens SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY Päivi Aaltonen puh. 050-521 4726 Fertil lannoitteen täsmäannostelija helppo käyttää tarkka annostelumäärä annostelumäärä säädettävissä 2 ja 25 gramman välillä katso lisää www.tarvikepalvelu.fi Myös AW-Disk ruukun suojat meiltä Tarjous 245 € Asiakaspalvelu 020 790 4800 Kaalikasveille Kaaliseos W HS R8019 50 L tai Kaaliturve W R8235 300 L. Purjolle ja sellerille Kylvöseos W HS R8017 50 L pienille kennoille Taimiseos W HS R8030 50 L isoille kennoille. Avomaankurkulle OPM 420 W R8045 85 L/300 L /6700 L. AVOMAAVIHANNESTEN TAIMIKASVATUKSEEN Tilaa ajoissa! Kaikki tuotteet verkkokaupasta! Päivi Heino ja Marja-Leena Lahdenperä isännöivät Lallemandin sisäistä koulutustilaisuutta, jossa Brasiliasta saakka saapuneet kollegat tutustuivat Verderan toimintaan Espoossa. -hyötybakteeria ja hiivauutetta. – Valmiste tehostaa juuriston kasvua ja erityisesti fosforin ottoa. Suomessa sitä on testattu avomaan vihanneksilla ja perunalla, kertoo Päivi Heino. Greenstim-valmiste sisältää sokerijuurikkaasta eristettyä glysiinibetaiinia. Sen myyntioikeudet siirtyivät Finfeeds Finlandilta Verderalle vuonna 2003 ja Verdera on jatkokehittänyt Greenstimiä uusiin käyttökohteisiin. – Glysiinibetaiini ylläpitää kasvisolukon vesitasapainoa erilaisissa stressitilanteissa. Erityisesti Välimeren maissa kasveja kiusaavat kuivuus ja kuumuus sekä maaperän suolaisuus. Suomen oloissa se voi antaa suojaa omenan kukille hallaa vastaan, selvittää Marja-Leena valmisteen monipuolisia hyötyjä. Maailmanlaajuiset markkinat Marja-Leena Lahdenperä toteaa, että EU:n direktiivi edellyttää, että kasvinsuojelussa käytetään pehmeämpiä menetelmiä, jos niitä on vain olemassa. – Suomessakin puutarhaviljelyn ympäristötukiehdoissa biologinen kasvinsuojelu on otettu huomioon. Verderan väki tekee tutkimustyötä sekä laboratoriossa että kenttätyötä viljelmillä. – Käytämme aikaa viljelijöiden ongelmien selvittelyyn ja räätälöimme ohjeita. Viljelmäkokeissa näemme, kuinka uutta tuotetta voidaan käytännössä levittää. Verderan tuotteet ovat kovan kiinnostuksen kohteena: luomuviljely on maailmanlaajuisesti myötätuulessa ja sekä viranomaisten asettamat että kauppaketjujen omat jäämärajoitukset tiukkenevat. Kasvinsuojelun jättifirmatkaan eivät enää pitäydy yksin kemiallisissa aineissa, vaan kiinnostus on suuri luonnon omiin aineisiin. l Mehiläispesä varustettuna mikrobilevittimellä, josta mehiläiset saavat mukaansa Prestop Mix -jauhetta vietäväksi mansikan kukkiin harmaahometta torjumaan. Tunnelimansikalla testattiin kesällä 2015 Prestopin käyttöä juuristotautien torjuntaan. Mycostop-valmisteen sisältämä Streptomyces-sädebakteeri on suomalaisesta rahkaturpeesta eristetty. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 24 Puutarhurin tutkinto perustuu osaamispisteisiin eikä enää opintoviikkoihin. Puutarhuriksi voi valmistua myös antamalla työelämästä hankitusta osaamisesta riittävät näytöt. Lähiruokatrendin myötä yhä useampia opiskelija tähtää oman yritystoiminnan aloittamiseen. [PUUTARHA-SANOMAT: KEMPELE] O ulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kempeleen-Limingan yksikössä noin 120 opiskelijaa opiskelee puutarhuriksi. Heistä kaksi kolmasosaa on aikuisopiskelijoita, jotka suorittavat puutarhurin tutkintoa näyttötutkintona, sillä heillä on takanaan muita kouluja ja tutkintoja. Kolmasosa Kempeleen puutarhuriopiskelijoista on nuoria, jotka suorittavat peruskoulun jälkeen puutarhurin tutkintoa opetussuunnitelman mukaisena ammatillisena peruskoulutuksena. – Opiskelijat suuntautuvat meillä puutarhatuotantoon, viherrakentamiseen sekä kukkaja puutarhakaupan alalle. Vuosittain näiden osaamisalojen suosio vaihtelee, kertoo lehtori Pasi Kivilompolo. Lehtori Juha Karvonen toteaa kuitenkin, että nykyisen lähiruokaboomin myötä kiinnostus puutarhatuotantoa kohtaan on lisääntynyt. – Trendi näkyy ja lähiruoka vetää. Moni aikoo ryhtyä yrittäjäksi ja heillä on moderni näkemys markkinointimahdollisuuksista, kun esimerkiksi ruokapiirit ovat tulleet tärkeiksi. Opintoviikot vaihtuivat osaamiseen Tutkintoperusteisesti opiskeleville aikuisopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintopolku, jonka sisältö vaihtelee. Opiskelijoille annetaan valmistavaa koulutusta tutkintotilaisuuksiin. Pisimmillään opinnot kestävät kaksi vuotta. Opiskelija voi jakaa tutkintotilaisuuksiin osallistumisen tasaisesti tai hän voi jättää näyttöjen antamisen opintojen loppuvaiheeseen. – Tutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Arvioijia on kolme: oppilaitoksen edustaja, työelämän edustaja ja työpaikkaohjaaja. Opettajaedustaja on muu kuin tutkinnonosaa ohjaava opettaja, selvittää Kivilompolo. – Aiemmin työssäoppimisjakso oli 8 opintoviikon jakso, mutta nyt ei mitata viikkoja vaan osaamista. Idea on muuttunut, lisää Kivilompolo. Periaatteessa opiskelija voisi tulla tutkintotilaisuuksiin ilman koulussa opiskelua, mutta käytännössä tutkinnon suorittaminen ei onnistu ilman valmentavia opintoja. Teoria ja käytäntö käsi kädessä – Pelkästään alan töitä tekemällä teoreettinen tietopohja jää helposti liian kapea-alaiseksi. Puutarha-alalla teoria ja käytänPuutarhurin koulutus tuli lähemmäksi työelämää Floristimestari Pasi Kivilompolo pitää Opinkukkaa tärkeänä paikkana kukkaja puutarhakaupan koulutuksessa. Tuomo Käyrä (56 v.) ja Silja Väisänen (18 v.) ovat aikuisopiskelijoita. Tuomolla on takana 26 työvuotta Postissa ja hän on mielissään, kun pääsee kouluttautumaan puutarhurin ammattiin. Hortonomi Juha Karvonen on opettanut puutarhatuotantoa yhdeksän vuotta Kempeleessä. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 25 tö kulkevat käsi kädessä. Kaikki tarvitsevat teoriaa, joka muuttuu ja päivittyy jatkuvasti kertoo Juha Karvonen. – Usein 8 tunnin päivästä puolet tapahtuu luokassa ja puolet käytännössä. Näin teoria ja käytäntö tukevat toisiaan. Opiskelija oppii yhdistämään ja soveltamaan. Karvonen toteaa, että puutarha-ala on hyvin laaja kokonaisuus ja laaja-alaisuutta opiskellaan perusopintojen vaiheessa. Kivilompolo korostaa alakohtaisen liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamisen tärkeyttä, mitä nykyiset tutkintovaatimukset hyvin tukevat. Koulutussäästöt lisäävät yhteyttä työelämään Koulutus kuten muutkin alat joutuvat tekemään säästöjä nykyisessä taloustilanteessa. – Yt-neuvottelut ovat käynnissä. Meidän vahvuutemme on se, että olemme pohjoisen alueen merkittävin puutarha-alan oppilaitos ja toisaalta se, että sijaitsemme 200 000 asukkaan keskittymän vieressä, sanoo Pasi Kivilompolo. – Leikkauksia tulee, mutta on löydettävä toisia tapoja toimia. Tulemme olemaan vieläkin enemmän työelämän kanssa yhteistyössä. Karvonen toteaa, että puutarha-alan merkitys Suomessa kasvaa, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä Eteläja KeskiEuroopassa. Meillä Suomessa viljelyedellytykset pikemminkin paranevat. – On lyhytnäköistä supistaa puutarhaopetusta. Pitkällä tähtäimellä tämä ala tulee työllistämään enemmän. Kempeleessä on opetuskäytössä olevaa kasvihuonealaa 3000 neliötä ja hyvät sisätilat viherrakentamisen ympärivuotiselle opetukselle. – Meillä on hyvät puitteet, kiittelee Karvonen. Floristeja ja floristimestareita Vierailija kohtaa Kempeleen Piriläntien yksikössä ensimmäisenä Opinkukka-nimisen kukkakaupan, jolla on suuri merkitys opiskelijoiden opetuksessa. – Opinkukka on tosi tärkeä, jopa ainutlaatuinen paikka. Siellä oppii asiakkaan kohtaamista. Etenkin vähän asiakaspalvelua kokeneille opiskelijoille on tärkeää, että he voivat oppia käytäntöä lähellä ja turvallisessa ympäristössä. Kukkaja puutarhakaupan perustutkinnon (puutarhuri) lisäksi Kempeleessä on myös floristilinja, jossa annetaan valmentavaa koulutusta floristin ammattitutkintoa varten. Opinnot kestävät keskimäärin puolitoista vuotta ja nyt opiskelijoita on valmistavassa koulutuksessa 14. – Muutaman vuoden välein järjestämme koulutusta myös floristimestarin erikoisammattitutkintoa varten, lisää Pasi Kivilompolo. Oulun seudulla pystyi aiemmin opiskelemaan myös hortonomiksi, mutta Oulun seudun ammattikorkeakoulu joutui luopumaan tästä koulutuslinjasta. Nykyisin hortonomiopintoja voi Suomessa suorittaa ainoastaan HAMK:n Lepaan yksikössä. l Yhteishaku on ovella Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki on muuttunut (787/2014). Opetushallitus on lain nojalla uudistanut siten myös puutarhatalouden perustutkinnon muodostumisen. Viime elokuussa voimaan tulleessa määräyksessä tutkintoon vaaditaan 180 osaamispistettä, kun aiemmin tutkintoon vaadittiin 120 opintoviikkoa. Osaamispisteitä tulee kerryttää ammatillisista tutkinnon osista (135 pistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Peruskoulun päättäneet nuoret voivat suorittaa puutarhurin tutkinnon toisen asteen ammatillisena peruskoulutuksena ja aikuisopiskelijat voivat suorittaa puutarhurin tutkinnon näyttötutkintona, johon oppilaitokset antavat koulutusta. Valtakunnallinen yhteishaku on 23.2.–15.3.2016 osoitteessa www.opintopolku.fi. Se on tarkoitettu pääasiassa peruskoulun päättäville nuorille, mutta tietyissä tutkinnoissa on paikkoja myös ylioppilaille. Aloitus on elokuussa 2016 ja opinnot kestävät noin 3 vuotta. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkinnoissa osoitetaan tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito aidoissa työelämän tuotantoja palvelutehtävissä. Kesto on noin kaksi vuotta – kestoon vaikuttaa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. -akkukäyttöiset oksasakset missä tarvitaan tarkkuutta ja tehokkuutta leikkuutyöhön – saatavissa myös jatkovarsilla Luotettavat kausikasvihuoneet www.horticum.fi Satu Saastamoinen on ohjaajana Opinkukassa. Jaana Verronen on toisen vuoden puutarhuriopiskelija. – En viihtynyt lukiossa ja valitsin puutarhurin koulutuksen, kun olen kiinnostunut kukista, Jaana sanoo. Alkavaa koulutusta KEMPELE Kokki, hotelli-, ravintolaja cateringalan perustutkinto • Koulutus alkaa 4.4.2016, kesto n. 2 v • Hakuaika päättyy 25.2.2016 Lisätietoja Sirpa Tuppurainen, p. 050 3174 822 ja Marcella Puranen, p. 040 3580 813. Puutarhuri, puutarhatalouden perustutkinto • Koulutus alkaa 22.8.2016, kesto n. 2 v • Hakuaika päättyy 15.5.2016 Lisätietoja Inkeri Rahko, p. 050 5148 680 ja Marcella Puranen p. 040 358 0813. LIMINKA Turvallisuusvalvoja, turvallisuusalan perustutkinto • Koulutus alkaa 11.4.2016, kesto n. 2 v • Hakuaika päättyy 11.3.2016 Lisätietoja Heikki Piilonen, p. 050 5988 094. Vartijan ammattitutkinto • Jatkuva haku, kesto n. 1 v Lisätietoja Janne Pöykiö, p. 050 5550 357. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja hakeutuminen osoitteessa www.osao.fi/koulutuskalenteri. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@osao.fi Opiskele itsellesi ammatti tai hanki lisää osaamista! | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 26 Hakelämmitys on yleistynyt maaja puutarhatiloilla. Yrittäjien haaveena on päästä myös sähkön osalta omavaraiseksi. Gasek Oy:n pitkän kehitystyön tuloksena lämpöä ja sähköä tuottava CHP-laitos on todellisuutta vuoden kuluttua. [PUUTARHA-SANOMAT: OULU] G ASEK on suomalainen vuonna 2008 perustettu energiateknologiayritys. Yrityksen kehitystyön juuret ulottuvat 30 vuoden taakse Reisjärvelle, jossa alettiin etsiä puun kaasutukseen liittyvien ongelmien ratkaisua. – Olemme kehittäneet kaasutusmenetelmän, joka tuottaa puhdasta kaasua sekapuuhakkeesta. Ratkaisu tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen sähkön ja lämmön tuotantoon asiakkaan tarpeen mukaisesti, sanoo toimitusjohtaja Kauko Väinämö ylpeänä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon pystyvän CHP-laitoksen (Combined Heat and Power) kehittämiseen on mennyt vuosia ja paljon tutkimusrahaa. Yritys on hakenut keksinnöilleen toistakymmentä kansainvälistä patenttia. Vuoden kuluttua CHP-laitoksen odotetaan olevan myyntivalmis. Puukaasua puhtaasti – Etsimme nyt pilottipuutarhaa, jotta voimme hioa ylösajovaiheessa tuotekehitystä, kuuluttaa Väinämö. Valmistumassa olevan CHPlaitoksen sähköteho on 300 kW ja lämpöä syntyy 700–800 kW. Kun kasvihuoneessa käytetään HSP-lamppuja, tulisi sähkön ja lämmön tehosuhteiden olla päinvastaiset, mutta led-valaistukseen siirryttäessä lamput eivät enää tuota lämpöä ja lämpöenergian tarve suhteessa sähköön kasvaa. – Seuraavan mallin sähköteho tulee olemaan 500 kW ja kun niitä laitetaan kaksi rinnakkain päästään jo yhden megawatin sähkötehoihin, kaavailee Väinämö. Puun kaasutus perustuu pyrolyysiprosessiin, jossa puun biomassasta erotetaan kaasuuntuvia ainesosia korkeassa (800– 1200 C-asteen) lämpötilassa ja hapen saantia rajoittaen. Puukaasutin on niin sanottu myötävirtakaasutin, jossa kaasutettava biomassa kulkeutuu reaktorissa samaan suuntaan kuin kaasutusilma, jota syötetään poltossa tarvittavaa ilmamäärää huomattavasti vähemmän. Tämän vähähappisen palamisen ja kaasutuksen seurauksena syntyvä puukaasu puhdistetaan noesta, hiilestä sekä muista hiukkasista, jonka jälkeen se on käytettävissä hyötysuhteeltaan tehokkaasti esimerkiksi polttomoottorissa. Vanhoilla pyrolyysimenetelGasekin Kauko Väinämö lupaa: Omaa sähköntuotantoa hakkeesta Hakkeesta voidaan tehdä puukaasua, josta saadaan lämmön lisäksi sähköä ja hiilidioksidia kasvien kasvun nopeuttamiseksi. Turku Energia vaihtoi Artukaisen höyrylaitospesulassa raskaan polttoöljyn uusiutuvaan energiaan. GASEK toimitti sinne 1,2 MW tehoisan Retrofitpuukaasutinratkaisun. Puukaasu poltetaan samassa kattilassa, jossa aiemmin poltettiin raskasta polttoöljyä. GASEK Oy:n biolämpöratkaisussa sekapuuhake kaasutetaan ja syntyvä kaasu on niin puhdasta, että sitä voidaan käyttää myös polttomoottoreissa. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 27 millä syntyi tervaa, joka pilasi moottorit. Perinteisissä puukaasuttimissa polttoaineeksi kävi ainoastaan kuoritusta koivusta tehty kuiva pilke, jotta koivun tuohiterva ei pilaisi moottoria. Myös CO 2 :ta kasvihuoneisiin? GASEK-menetelmällä tuotettu puukaasu sisältää runsaasti vetyä ja hiilimonoksidia, mutta sen poltossa ei synny lainkaan ympäristölle haitallisia hiukkaspäästöjä. – Kasvihuoneissa tarvitaan hiilidioksidia, jota tulevaisuudessa voidaan erottaa CHP-laitoksen pakokaasuista. Oulun yliopisto on tutkinut CO 2 :n suodatusta. Sekapuuhakkeesta voisi puutarha saada niin sähkön, lämmön kuin hiilidioksidinkin, lupailee Väinämö. GASEK on toimittanut teollisuuteen jo vuosia puukaasuratkaisuja, joissa ei ole vielä ollut sähköntuotanto mukana. Laitteiston on voinut saada kokonaistoimituksena, jolloin mukana ovat kattila, puukasupoltin, hakesiilo ja laitehuone. Kustannuksiltaan kevyempi ratkaisu on Retrofit-toimitus, jolloin puukaasupoltin asennetaan asiakkaan olemassa olevaan kattilaan. Näin öljyn käytöstä on voitu siirtyä nopeasti hakkeeseen ilman koko lämpölaitoksen uusimista. Rikkipesureita ei tarvita piipunpäähän Kauko Väinämö sanoo puukaasulla olevan monia etuja normaaleihin biolaitoksiin verrattuna. – Puukaasu on nopeasti säädettävissä tarpeen mukaisesti. Lämpölaitosta voidaan ajaa pienelläkin teholla hyötysuhteen kärsimättä. Vasteaika on lyhyt, laitteisto syttyy ja sammuu nopeasti. Vanhan kattilan käyttöikä jatkuu, kun puukaasun poltossa ei synny haitallisia happoja. EU:n komissio on antanut direktiiviehdotuksen jo 1 MW:n ylittävien polttolaitosten päästöjen rajoittamista, mikä toteutuessaan aiheuttaisi suuret puhdistuskustannukset monien puutarhojen biolaitoksille. – Puukaasua käytettäessä päästöt ovat minimaalisia. Rikkipesurit ovat kalliita ratkaisuja. Niitä ei tarvita, jos poltossa käytetään puukaasua, tietää Kauko Väinämö. Kolme vuotta sitten CCMPower Oy ja Asmacon Oy yhdistivät Gasek Oy:n kanssa liiketoimintansa. Näin yhdistyivät puun kaasutusja kuivausteknologia sekä voimalaitosja automaatio-osaaminen. Raskaan tuotekehitysvaiheen jälkeen Kauko Väinämö odottaa tältä vuodelta jo yritykselle positiivista tulosta. Vientinäkymät ovat merkittävät, sillä Väinämön mukaan maailmalla ei ole juuri ole vastaavan kokoluokan CHP-laitoksia, vaan ne ovat sähköntuotannoltaan pieniä 50 kW:n laitoksia. GASEKin kohdemarkkina on erityisesti Japani. l Toimitusjohtaja Kauko Väinämön mukaan GASEKin sekapuuhaketta käyttävän CHP-laitoksen avulla kasvihuoneyritys voi päästä omavaraiseksi lämmön, sähkön ja hiilidioksidin puolesta. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus hakee KENTTÄMESTARIA Haemme BerryGrow-hankkeelle osa-aikaista kenttämestaria ajalle 1.4.2016–30.9.2018. Kenttämestarina vastaat Suonenjoella sijaitsevan Marjanviljelyn koetilan käytännön viljelytoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Edellytyksenä on tehtävään soveltuva koulutus esim. AMKtutkinto luonnonvara-alalta. Aikaisempi työkokemus alalta katsotaan eduksi. Osaat käyttää yleisimpiä viljelyssä käytettäviä koneita. Olet oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen. Kenttämestarin työaika BerryGrow-hankkeelle on vuosittain 6 kk, tämän lisäksi saattaa olla mahdollista työllistyä muihin Marjaosaamiskeskuksen tehtäviin. Lähetä vapaamuotoinen hakemus + CV palkkatoivomuksineen osoitteella Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki tai raija.kumpula@savogrow.fi 29.2.2016 klo 16 mennessä. Lisätietoja: www.savogrow.fi ja johtaja Raija Kumpula p. 0207 464630 P ohjanmaan kasvihuonekeskittymässä on käynnistymässä Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Österbottens Svenska Producentförbundin (ÖSP) rahoittama kolmivuotinen InnoVäxthus-hanke. Ensin kartoitetaan elinkeinon kehittämisen haasteet ja itse kehittämistoiminnan pullonkaulat. Tästä työstä nousevat hyvin kohdennetut pilottihankeideat. Niiden toteuttamiseksi etsitään omat rahoituslähteet ja luodaan verkostot. Samalla hankkeessa testataan toimintamalli, jonka avulla tiedon tarvitsijat ovat aktiivisesti mukana määrittelemässä niitä InnoVäxthus-hanke käynnistyy Innoväxthus-hankkeen avulla pyritään saamaan ideoita kasvihuoneyritysten kehittämiseen. Kuva Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson yritysten suuruuden ja toiminnan organisoinnin takana olevien strategisten ryhmien mukaisesti. Jälkimmäisistä on olemassa Pertti Luukkaisen erinomainen väitöskirja, josta oli suuri apu hanketta suunniteltaessa. InnoVäxthus on verkostoitunut Luonnonvarakeskuksen ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen Voimakas-hankkeen (www.voimakas.fi) kanssa, joka tuottaa muun muassa uusia liiketoimintamalleja puutarhataloudelle. Kun molempien hankkeiden yhteinen nimittäjä on verkostoituminen, yhteistyö on itsestään selvää päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergiahyötyjen saamiseksi. l ongelmakohtia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan tutkimusta tai muunlaista kehittämistoimintaa. – InnoVäxthus-hanke sai oikeastaan alkunsa, kun Närpiössä toteutettiin 2011–2112 Maaja metsätalousministeriön ja silloisen MTT:n rahoittama Ansari-muutoslaboratorio, kertoo projektipäällikkö Irene Vänninen. – Se oli kasvihuonetuottajien, neuvojien ja tutkijoiden yhteinen ongelmanratkaisuprosessi ja keskittyi alueen jauhiaisongelmiin. Kaikki osallistuivat ensin ongelman määrittelyyn, johon laitettiin tarpeeksi aikaa. Sitten ryhdyttiin kokeilemaan konkreettisia ratkaisuja, jotka oli yhdessä tuotettu. Nyt InnoVäxthus-hankkeessa samaa menetelmää sovelletaan koko elinkeinon alueelliseen kehittämiseen. – Kasvihuonetuottajien ideat, näkemykset ja tarpeet ovat tämän hankkeen polttoaine. Minä projektipäällikönä olen lähinnä kätilö, joka ohjaa ongelmanratkaisuprosessia ja ideointia. Samalla tutkin osallistujien kanssa elinkeinon innovaatiotoiminnan tilaa, Vänninen selventää hankkeen toimintaa. Ala ei mitenkään voi ollakaan kaikesta samaa mieltä, koska se on sisäisesti jakautunut moneen erilaiseen ryhmään jo tuotantokasvien, tuotantomuotojen (ympärivuotinen ja kausituotanto), | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 28 Schetelig ordnade ett seminarium för odlare vid Mittistan-huset i Närpes i januari. Piet Hein Van Baar, som jobbar som plantspecialist vid Philips berättade om odling med LED-lampor. [TRÄDGÅRDBLADET: NÄRPES] Text och bilder Camilla Heikkilä M ed LED kan man odla smakfulla tomater även i december. Frukterna blir större och bladen på plantan starkare och grönare. Piet Hein Van Baar berättar att Philips Toplight LED-lampor har en energieffektivitet på 2,7 mikromol/Joule. Motsvarande siffra för till exempel 600W HPS-lampor är ungefär 1,6 umol/J och för 1000W HPSlampor ungefär 1,85 umol/J. – Livstiden för en LED Toplight -lampa är 25 000 timmar, varefter den ännu har kvar över 90 % av sin belysningseffekt. Även efter 50 000 timmar finns det över 70 % effektivitet kvar. HPS-lampans livstid är 10 000 timmar, varefter de måste bytas. Dessutom kan plantorna mycket bättre dra nytta av Led-lampornas spektri än HPS-lampornas. Med Philips Led når man större skördar eftersom tätheten av växterna är möjligt att höja och frukterna växer större. Philips Led-lampor påverkar även positivt på fruktens färg, form och smak. Med LED är det möjligt att ha belysning alltid i växthusen, även under varma mörka dagar. – Resultat har visat att kvaliteten på toppens blad varit bättre än med HPS-belysning. Med LED är det även lättare att kontrollera klimatet i växthusen. Piet tillägger att eftersom LED-lamporna kan installeras närmare plantan än HPS går mindre ljus till spillo. Vid ett forskningsväxthus, Green Q, har man fått tomatskördar på upp till 100,6 kilo per kvadratmeter då man använt sig av endast LED. Detta är ett enastående resultat, eftersom det endast plockades fem tomater från varje klas. Led-lampor har testats även bl.a. på rosor och jordgubbar vid Green Q med utmärkta resultat. Förutom till testningscentret har Philips sålt 100 % Ledväxthus även till Finland och flera andra europeiska länder. – I våra undersökningar har vi kommit fram till att användning av både LED Toplight och mellanbelysning ger de absolut bästa resultaten. Om man använder 100 % LED hålls plantans temperatur lägre än växthusets. När man använder Led behöver plantan så att säga inte ha så bråttom utan får växa utan stress. Van Baar påminner om att det är möjligt att använda 100 % LED även här i Finland. Även i Närpes har det redan tagits i bruk ett 100 % Led-växthus. – För varje kund planerar vi en personlig plan för hurdana LED-lampor som bäst passar just deras odling. Jag rådgiver kunderna och diskuterar olika alternativ med dem. Jag besöker även kundernas odlingar regelbundet. Ny odlingsmatta Kari Silokangas från Kekkilä var på seminariet och presenterade deras nya odlingsplatta som fått nytt namn – Grow Boardactive Control. Med den nya odlingsplattan ges odlaren kontroll över tillväxt, kostnader och miljöpåverkan. – I Grow Boardactive Control kombineras de bästa egenskaperna hos torv och organisk fiber. Med torv och organisk fiber fås snabbare uppbevattning och kvaliteten på grönsakerna blir bättre än med stenull. Den nya odlingsplattan innehåller Kekkiläs egen kalkblandning. – Den är väldigt riklig på kalsium och magnesium, vilket ger stark färg och mer smak åt grönsakerna, fortsätter Silokangas. Kekkiläs Grow Boardactive Control är en inhemsk, närproducerad och miljövänlig produkt. – Som odlare sparar man pengar eftersom odlingen kan tryggas med mindre överbevattning. Odlingsplattan kan även återvinnas. Grow Boardactive Controlodlingsplattor säljs i tre olika storlekar, varav 50 cm är den vanligaste, men finns även som 60 cm och 90 cm att beställas. l Seminarie i Närpes för odlare Odlingsplatta ges odlaren kontroll över tillväxt, kostnader och miljöpåverkan. Stefan Gull från Yttermark har installerat Led-lampor. Stefan Gull asensi Ledlamppuja vuosi sitten, lue artikkeli: www.puutarha-sanomat.fi > Lehdet, P-S nro 2/2015 ”Storsatsning med LED-lampor” Martin Sigg i Pjelax installerade Led-lampor på sin odlinsareal på en hektar. Martin Sigg asensi Led-lamput hehtaarin alalle, lue artikkeli www.puutarhasanomat.fi > Lehdet, P-S nro 9/2014 ”LED-Blysning hör till framtiden”. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 29 S chetelig järjesti tammikuussa seminaarin viljelijöille Närpiössä. Piet Hein Van Baar, joka työskentelee kasvien valotusasiantintijana Philipsillä, oli kertomassa LED-valoilla viljelemisestä. – Ledeillä pystyy viljelemään maukkaita tomaatteja myös joulukuussa. Hedelmät kasvavat suuremmiksi ja taimen lehdet vahvemmiksi ja vihreämmiksi. Piet Hein Van Baar kertoo että Philips LED Toplight -valojen energiatehokkus on 2,7 mikromoolia/Joule. Vastaava luku esimerkiksi 600W HPS-lampuilla on noin 1,6umol/J ja 1000W HPS-lampuilla noin 1,85umol/J. – Philips LED Toplight -valon elinikä on 25 000 tuntia, jonka jälkeen valaistustehosta on jäljellä vielä yli 90 %. Jopa 50 000 käyttötunnin kohdalla tehoa on vielä yli 70 %. HPS-lampun keskimääräinen elinikä sen sijaan on 10 000 tuntia, jonka jälkeen ne on vaihdettava. Lisäksi kasvit pystyvät hyödyntämään Led-valojen spektrin huomattavasti paremmin kuin tavallisen HPS-valospektrin. Philips ledeillä saavutetaan tutkitusti suurempi sato, koska kasvitiheyttä on mahdollista nostaa ja hedelmät kasvavat isommiksi. Philipsin ledit vaikuttavat positiiivisesti myös hedelmien väriin, makuun ja muotoon. Ledejä on mahdollista käyttää kasvihuoneen valaistuksena aina, kun tarve vaatii – myös lämpiminä pimeinä päivinä. – Tutkimukset ovat osoittaneet että kasvien ylälehdet ovat olleet parempikuntoisia Led-valoja käytettäessä. Ledejä käytettäessä myös kasvihuoneen ilmaston kontrollointi on helpompaa. Piet Hein huomauttaa, että koska Led-valot on mahdollista asentaa lähemmäs tainta kuin HPS-lamput, myös vähemmän valoa menee hukkaan. GreenQtestikeskuksen kasvihuoneessa, jossa on ollut käytössä ainoastaan Philipsin ledit saatiin ennätysmäärä satoa, 100,6 kg/m2. Tämä on mullistava tulos, koska jokaisesta tertusta kerättiin vain 5 tomaattia. Ledejä on testattu GreenQ:ssa menestyksekkäästi myös mm. ruusujen ja mansikoiden viljelyssä. Testikeskuksen lisäksi Philips on myynyt 100-prosenttisia ledikasvihuoneita Suomen lisäksi useaan Euroopan maahan. – Tutkimuksissamme olemme tulleet siihen tulokseen että käyttämällä samanaikaisesti sekä LED Toplightia että led-välivalaistusta saadaan ehdottomasti paras tulos aikaiseksi. Jos kasvihuoneessa otetaan käyttöön 100 % LED, taimen lämpötila pysyy alhaisempana kuin kasvihuoneen. Ledejä käytettäessä kasvin ei tarvitse ”juosta”, se kasvaa ilman stressiä. Van Baar muistuttaa, että myös suomessa on mahdollista viljellä 100 % ledeillä ja ensimmäinen pelkkiä ledejä keinovalonlahteenään käyttävä kasvihuone on jo otettu käyttöön myös Närpiössä. – Jokaiselle asiakkaalle teemme henkilökohtaisen suunnitelman siitä, millaiset LED-valot sopisivat juuri heidän viljelmälleen parhaiten. Neuvon asiakkaita ja keskustelen heidän kanssaan erilaisista vaihtoehdoista. Vierailemme säännöllisesti myös asiakkaidemme viljelmillä. Uusi viljelysmatto Kari Silokangas Kekkilältä esitteli seminaarissa heidän uutta viljelylevyä, joka on saanut uuden nimenkin – Grow Boardactive Control. Uudella viljelylevyllä viljelijälle annetaan mahdollisuus kontrolloida kasvua, kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. – Viljelylevyssä yhdistyvät turpeen ja orgaanisen kuidun parhaat puolet. Turpeen ja orgaanisen kuidun ansiosta kastelu nopeutuu ja vihanneksien laatu paranee. Uusi viljelylevy sisältää Kekkilän omaa kalkkisekoitusta. – Se sisältää erittäin paljon kalsiumia ja magnesiumia, minkä ansiosta vihannekset saavat vahvan värin sekä enemmän makua. Kekkilän Grow Boardactive Control on kotimainen, lähituotettu sekä luonnonystävällinen tuote. – Viljelijänä säästää rahaa, kun välttyy liialliselta kastelulta. Viljelylevyn voi myös kierrättää, Silokangas jatkaa. Grow Boardactive Controlviljelylevyä myydään kolmessa eri koossa. Yleisin koko on 50 cm, mutta levyä saa myös 60 ja 90 cm kokoisena. l Viljelijäseminaari Närpiössä Suomeksi D et treåriga InnoVäxthus-projektet, som i januari startade i Österbotten, finansieras av Österbottens NTM-central och Österbottens Svenska producentförbund (ÖSP). Till först identifieras i projektet de utmaningar som gäller själva utvecklingsverksamheten i Österbottens växthusnäring. I denna process dyker också de teman upp, som forskningoch utvecklingsarbetet borde riktas på. Detta arbete kommer att leda till välinriktade pilotprojektidéer. De förverkligas sedan genom att skaffa finansiering och skapa nätverk för att bringa tillsammans rätta partner. I projektet testas en modell, som kunde fungera som organiseringsoch styrningssätt av innovationsverksamheten i växthusnäring. Först och främst gäller modellen hur växthusproducenter kan involveras i problemformulering och således identifiering av utvecklingsteman. – InnoVäxthus inleddes egentligen redan i 2011– 2112 då jordoch skogsbruksministeriet och MTT finansierade Ansari-förändringslaboratoriet i Närpes, säger projektledaren Irene Vänninen. – Växthusproducenternas idéer, synpunkter och behov tjänar som bränsle i InnoVäxthus. Som projektledare är jag barnmorska, som styr processen av problemformulering och idégenerering. Samtidigt forskar jag med deltagarna läget av innovationsverksamheten inom den lokala växthusnäringen, klargör Vänninen. ÖSPs trädgårdutskotts nya ordförande Johanna Smith anser InnoVäxthus som en respons till krav av växthusproducenterna att ÖSP borde styra innovationsverksamheten i regionen bättre. – Jag anser att InnoVäxthus är ett steg i rätt riktning, och vi strävar naturligtvis att öka konkurrenskraften av den lokala näringen genom projektet, säger Smith. Hela branschen kan ju inte vara överens om allt, eftersom den är internt uppdelad i många olika grupper enligt produktionsväxter, produktionsformer (året runt och säsongsproduktion), storleken av företag och strategiska grupper. De sistnämnda formas enligt de principer som företagare organiserar produktion och väljer de teknologiska och även organisatoriska lösningar som behövs för produktionen och förverkligandet av företagets mål. Växthusbranschens strategiska grupper analyserades för några år sedan av Pertti Luukkainen, som gjorde sitt doktorandarbete om dem. Hans analyser kom till stor nytta vid planeringen av InnoVäxthus-projektet. De resultat som fås under det första året kommer att avgöra mycket av vad som görs i två senare år i InnoVäxthus. Intervjuer med växthusproducenter och andra intressenter i försörjningskedjan börjar till fullo i mitten av februari och pågår även i mars. I april börjar själva förändringslaboratoriet med sina gruppdiskussioner. Irene Vänninens arbetsrum är i ProAgria ÖSL lokaler i Närpes fom. 1.3. (elpost Irene.Vanninen@slc. fi, tel. 050-5932585). Beskrivning av projektet kommer snart på ÖSPs webbsidor (www.osp.fi), senare med länkar till mera detaljerade material. l InnoVäxthus projekt har växthusproducenternas synpunkter och behov som bränsle Det treåriga InnoVäxthus-projektet startade i januari. Kuva Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• 30 ressä oleva saarivaltio, jossa on trooppinen ilmasto ja jossa ilmasto vaihtelee huomattavasti eri puolella maata. Ilmasto on yleensä kosteaa ja kuumaa. Sen sijaan vuoristossa, Sri Lankan keskiosassa, lämpötila on -5:stä +20 °C-asteeseen ympäri vuoden. Sateita saadaan lähes kaikkialla kohtuullisesti koko vuoden. Lounaisrinteillä on sateisinta ja siellä sataa eniten huhtikuusta kesäkuuhun sekä syyskuusta marraskuuhun. Koillispuoli saaresta on vähäsateisinta. Siellä on kuivinta helmikuun sekä syyskuun välisenä aikana. Salaatin vesiviljelyä aavikolla Matkan ensimmäinen ammattikohde, Emirates Hydroponics Farms (E. H. F.), sijaitsi aavikolla Abu Dhabin ja Dubain välillä Arabiemiraateissa. Yritys tuottaa erilaisia salaatteja, yrttejä, kurkkua ja tomaattia niin avomaalla kuin kasvihuoneessa. Työntekijöitä on yhteensä 24, joista 17 työskentelee viljelyn parissa ja loput hallintoja kuljetustehtävissä. Kasvisten viljely perinteiseen tapaan vaatii runsaasti kasteluvettä kuumissa kasvihuoneissa, joiden ilmankosteus on alhaiDubai ja Sri Lanka – vastakohtaisuuksien matkakohteet Korkealaatuisia salaatteja ja yrttejä tuotetaan kasvihuoneessa keskellä hiekka-aavikkoa lähellä Dubaita. Viljelyn mahdollistaa nykyaikainen teknologia, ammattitaitoiset työntekijät ja tietysti raha. Sri Lankassa trooppinen ilmasto luo hyvät edellytykset mm. mausteiden, kookospähkinöiden ja erikoishedelmien viljelylle. Dubaissa vauraus ja yltäkylläisyys ovat käsin kosketeltavaa. Sen sijaan Sri Lankassa eletään maaseudulla vielä omavaraistaloudessa. [PUUTARHA-SANOMAT: DUBAI, SRI LANKA] Teksti Heikki Lindström ja Sirkka Malkki, kuvat Heikki Lindström, Fatgad Oy H L-vihannes Oy (nykyinen Viljelijä Berner Oy) yhdessä Puutarhaliitto ry:n kanssa järjesti perinteisen vuosittaisen vihannesviljelijöiden matkan Dubaihin Arabiemiraatteihin ja Sri Lankaan tammikuun loppupuoliskolla. Matkalle osallistui 16 tiedonjanoista puutarha-alan ammattilaista, joiden ryhmänjohtajana toimi toimitusjohtaja Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Matkan ammatillisena tarkoituksena oli nähdä ja oppia uutta puutarhatuotannosta kaukomailla. Toiveena oli myös solmia liikesuhteita ja mahdollisesti käynnistää kaupankäynti paikallisten yritysten kanssa. Hiekka-aavikolta trooppiseen vehreyteen Arabiemiraattien ilmasto on pääosin kuuma ja kuiva. Keskikesällä lämpötila rannikkotasangolla nousee 48 asteeseen. Vuorilla on selvästi viileämpää. Loppukesällä puhaltaa kostea kaakkoistuuli, mikä tekee rannikkoalueiden säästä epämiellyttävää. Maa on suurimmaksi osaksi aavikkoa, missä kuivuus ja hiekkamyrskyt ovat yleisiä. Vuosittainen sademäärä vaihtelee aavikolla 20–30 mm, rannikolla alle 120 mm ja vuorilla paikoin jopa 350 mm. Makea vesi on rajallinen luonnonvara Arabiemiraateissa. Nykyisin sitä tuotetaan poistamalla merivedestä suola. Menetelmä on kallis, minkä vuoksi makea vesi on arvokasta. Hiekka-aavikolla viihtyy vain harvat kasvit. Aavikolle on vedetty vesijohtoverkosto, minkä mahdollistaa kasvien kasvattamisen. Sri Lanka on Intian valtameBanaaneja uitetaan kloorivedessä kasvintuhoojien torjumiseksi ja säilyvyyden parantamiseksi. Kookostehtaalla erotetaan pähkinöistä kookosvesi pois. Emirates Hydroponics Farms -yrityksessä monikerroksiset, kiertävät rullapöydät mahdollistavat tehokkaan pinta-alan käytön. Kasvit saavat tasapuolisesti valoa, kun viljelykorut liikkuvat yksikön ympäri. 2/2016 | | www.puutarha-sanomat.net
• 31 maista kanelia. Rullamaisia kanelitankoja saadaan kauttaaltaan verson ympäriltä poistetuista kuoren pätkistä. Kaneliöljyä saadaan vihreistä kanelin lehdistä höyrystämällä. Pikkupaaluissa olevat kuivatut lehdet laitetaan isoon säiliöön, jonne johdetaan kuumaa höyryä. Prosessin aikana kaneliöljy erottuu massasta. Kaneli on yksi maailman vanhimmista maustekasveista. Aluksi sitä käytettiin hajusteena, mutta keskiajalla sen maustekäyttö yleistyi. Kaneliöljyllä on lukuisia terveysvaikutuksia. Lääkeja kosmetiikkateollisuus hyödyntävät kanelia ja kaneliöljyä omassa tuotannossaan. Lukuisia eri tuotteita kookospähkinästä Toisena päivänä Sri Lankassa ryhmä tutustui lähellä Kongoa sijaitsevaan kookospalmun jatkojalostukseen. Kookospalmu on trooppisten alueiden tärkeä hyötykasvi. Se tuottaa vuosittain 50–100 hedelmää. Hedelmän vihreän tai keltaisen kuoren alla on kuitukerros, jonka sisällä on itse kookospähkinä. Pähkinän kivikovan kuoren alla on valkoinen, muutaman sentin paksuinen hedelmäliha. Onton pähkinän sisällä on mietoa nestettä, kookosvettä. Kookospähkinä on tuore, kun ravistettaessa neste hölskyy hedelmän sisällä. Hedelmän vanhetessa ja kypsymisen edetessä neste imeytyy hedelmälihaan. Kookospähkinöitä on useita eri lajeja. Gin-kookospähkinöistä saadaan kookosvettä, jota voidaan juoda suoraan pähkinään tehdystä reiästä esimerkiksi pillillä imien. Nykyisin kookosvettä pastöroidaan ja myydään kaupoissa tetrapurkkeihin pakattuna. Pinnaltaan karvaisista kookospähkinöistä saadaan kookosmaitoa, -kermaa ja -öljyä. Kookosmaitoa ja -kermaa käytetään ruoan valmistuksessa kerman ja maidon tapaan. Kookosöljyllä on lukuisia terveysvaikutuksia. Öljy ei kuitenkaan kestä kuumentamista, minkä vuoksi se ei sovellu paistamiseen. Sen sijaan salaatteihin se on mitä mainion lisä. Seurue tutustui Silvermill Group yritykseen, joka on perustettu 1920-luvulla. Se on erikoistunut kookospähkinän tuotteistamiseen. Johtaja Nanda B. Kohona esitteli ryhmäläisille yrityksensä toimintaa ja tuotevalikoimaa. Kookosmaidon, -kerman, -veden ja -öljyn lisäksi yrityksessä valmistetaan erilaisia paahdettuja kookoslastuja. Pähkinän kuorikarvoista on kehitetty kuitumattoja ja pieneläimille kuiviketta. Uusiutuvaa energiaa, jota saadaan tuotannon jätevirroista, on yrityksen yksi tärkeimmistä painopistealueista. Silvermill Group vie tuotteitaan ulkomaille. Tämä edellyttää, että tuotteet ovat korkeatasoisia ja tuotanto täyttää vastaanottomaan laatuja ympäristökriteerit. Silvermill Group on varmistanut viennin ottamalla käyttöön mm. sertifioidun laatuja ympäristöjärjestelmän. Tuotteilla on myös luomumerkki. Sen lisäksi yrityksen toiminta-ajatukseen sisältyy eettinen ja sosiaalinen vastuu työntekijöistä ja vähäosaisesta väestöstä. l nen. Veden kulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentämiseksi vuonna 2005 yrityksessä otettiin käyttöön vesiviljely, jonka hyödyntämiseen on haettu oppia Euroopasta. Mullan asemesta vesiviljelyssä käytetään kasvualustana kivivillaa, orgaanista taimisekoitusta, kookoskuitua tai perliittiä. Pottitaimet ottavat tarvitsemansa veden ja lannoitteet istutuskouruista. Ylijäämä vesi kierrätetään ja otetaan talteen. Sen jälkeen se puhdistetaan ja käytetään uudelleen prosessissa. Kasvihuoneessa on 8 kerroksinen liikkuva rullakourujärjestelmä. Viljeltävät kasvit on istutettu pieniin paakkuihin (potteihin), jotka ovat vinossa asennossa olevissa kouruissa. Koneisto pyörittää kerran tunnissa koko systeemin viljelykouruineen ympäri. Vain yhdessä kohtaa kierrosta kasveille annetaan vettä ja ravinteita, minkä ne imevät kourun pohjalta. E.H.F. yhtiössä valmistetaan erilaiset lannoitesekoitukset kasvien kasvuvaiheen mukaan. Kasteluvesi analysoidaan sertifioidussa laboratoriossa ja samalla määritellään kivennäisaineiden ja hivenaineiden osuus vedestä. Myös kauppakelpoisia vihanneksia lähetetään säännöllisesti hygieenisyystesteihin laboratorioon. Tehokasta palstaviljelyä Sri Lankassa Sri Lankassa huomiota herätti se, että kaikki mahdollinen maa on viljelykäytössä. Vieri vieressä on pieniä viljelypalstoja, joissa paikalliset asukkaat kasvattavat kasviksia. Karuimmilla alueilla kuten vuoristossa viljellään teetä, jonka tuotanto on edelleen käsityövaltaista. Palstaviljely on sekaviljelyä. Yhdellä viljelijällä saattaa olla vain 200–300 m²:n ala, jossa hän kasvattaa 3–5 eri kasvia, joista yksi on yleensä sipuli. Kasvit valitaan sitten, että ne karkottavat kasvintuhoojia naapurikasveista ja estävät kasvintuhoojien leviämisen koko alalle. Viljelemällä useita eri kasveja varmistetaan, ettei koko satoa menetetä esim. tautien ja tuholaisten vuoksi. Naapurit viljelevät eri viljelykasveja ja vaihtavat keskenään omia tuotteitaan. Näin pienet kyläyhteisöt ovat kasvisten suhteen omavaraisia. Torjunta-aineita käytetään joko paljon tai ei lainkaan. Köyhillä ja pienituloisilla viljelijöillä ei ole varaa käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Luomutuotannossa torjunta-aineiden käyttö on luonnollisesti kielletty. Ryhmä vieraili erään viljelijän luona, joka omisti 1,5 hehtaaria viljelymaata. Suurimmalla osalla tästä pinta-alasta hän kasvatti perunaa. Sen lisäksi hän viljeli vihanneksia, yrttejä ja sipulia. Tilan tuotantomäärät olivat niin suuret, että sieltä vietiin tuotteita naapurimaahan Intiaan. Perheviljelmiltä 70 % maustetuotannosta Matkalla Yalasta Hikkaduwaan seurue tutustui kanelin jatkojalostukseen. Kaneli on kotoisin Ceylonista Sri Lankasta. Nykyisin sitä viljellään laajalti trooppisissa maissa. Kaneli on yleisnimitys noin kymmenelle toisilleen läheistä sukua olevalle lajille ja tuotteelle, joista muutamasta saadaan kanelia. Ceylonin kaneli on luonnostaan ainavihanta pikkupuu. Viljelmillä kanelipuu pidetään pensasmaisena, 2–2,5 metrin korkuisena, leikkaamalla versoja puolen vuoden välein. Kaneli on kestävä kasvi erilaisen maaperän ja trooppisen ilmaston suhteen. Mausteena käytettävä kaneli saadaan nuorten versojen kuoren sisimmästä osasta. Kuoren ruskea väri osoittaa versojen korjuuajankohdan. Noin metrin mittaiset vesat kuoritaan, minkä jälkeen niihin tehdään pitkittäisviilto. Kuori irrotetaan varovasti pois veitsellä. Pienistä kuoren palasista valmistetaan jauheEmirates Hydroponics Farms’in puutarhurin mukaan punaiset salaattilajikkeet värittyvät paremmin ulkona kuin kasvihuoneessa kasvatettuna. Kaalien kasvatus hiekka-aavikolla onnistuu tihkukastelu ja -lannoitusjärjestelmän avulla. Rikkakasvit eivät ole ongelma viljelyssä. Sipulin siemenviljelmä Nuwara Eliyassa. | 2/2016 www.puutarha-sanomat.net |
• Meiltä satoisat kurkkulajikkeet ammattiviljelyyn TARU (DR6977CE) UUTUUS Vahva härmaresistenssi. Hyvä kasvuvoima, kasvutapa avoin. Kohtuulliset työkustannukset, lyhyet nivelvälit ja vähän sivuversoja. Tuottaa tasakokoisia ja hyvin värittyneitä, 350-400 g painavia hedelmiä. TIROLO (DR0667CE) UUTUUS Vahva härmäresistenssi. Voimakas taimi, avoin kasvutapa. Erittäin hyvä hedelmätuottokyky, tuottaa tasakokoisia, korkelaatuisia 350-400 g painavia hedelmiä. Meiltä myös tutut luottolajikkeet: Normaalilajikkeet: Amaranta Hipower Troika Härmäresistentit: Amazone Michella Petrifinn Annica Shakira Rapides Kysy lisätietoja lajikkeista myyjiltämme, puh 020 7402 400 / siemenmyynti! Taimille parhaat kasvuolosuhteet Rengaskuja 3, 21410 VANHALINNA puh 020 7402 400 GROSENS Mahdollistaa kasvien tarpeen mukaan räätälöidyn kastelun GroSens HandHeld -järjestelmällä: “Kasvinäkökulma” kasteluun. Tarkat kasvualustan johtokykyja kosteusarvot. Monta tärkeää tietoa yhdellä mittauskerralla. Automatiikalle kytkentäarvoja. GroSens HandHeldin voi laajentaa MultiSensor -järjestelmäksi. Lisätietoja Handheldista, Grodanin kivivillatuotteista ja muistakin kasvualustavaihtoehdoista tekniikkaja tarvikemyyjiltämme, puh 020-7402 400 / tarvikemyynti.