• SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 1 2015 28 Punaisen Ristin sairaalassa Jordaniassa 31 På Röda Korsets sjukhus i Jordanien Fånge i sitt eget hem 17 Saako ase painaa itse liipaisinta? 38 Oman kotinsa vangit 14 22 Eduskuntavaalit Punainen Risti tenttasi puoluejohtajat Amnah fick hjälp Avun maailma on myös veren­ luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. AVM1501_s1-31.indd 1 26.1.2015 18.22
• Jopa 5% Bonusta vakuutuksista – olkaa hyvä! palvelua ja nyt myös jopa 5 % Bonusta. eduista hyödymme me kaikki. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… AVM1501_s1-31.indd 2 26.1.2015 18.22
• Jopa 5% Bonusta vakuutuksista – olkaa hyvä! palvelua ja nyt myös jopa 5 % Bonusta. eduista hyödymme me kaikki. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… AVM1501_s1-31.indd 3 26.1.2015 18.22
• HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Yhteinen projektimme TÄMÄ VUOSI 2015 on YK:n julistama valon vuosi. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole alkanut kovin valoisasti. Sota on voimistunut Syyriassa ja Ukrainassa, terrori-iskut ovat järkyttäneet Euroopassa ja Afrikassa, eikä Suomikaan ole säästynyt ikäviltä uutisilta. Järkyttävien uutisten keskellä toivoisi ihmisten pohtivan, miten saisimme väkivallan kierteen loppumaan. Liian usein tuntuu, että ratkaisuksi tarjotaan vain vastakkainasettelun ja väkivallan lisäämistä. Kansalliskiihkoinen uho löytyy pohjavireenä liian monelta suomalaiseltakin nettikeskustelupalstalta. Liian harva muistuttaa, että niin tämän meidän rakkaan Suomemme kuin koko maailmankin hyvinvointi on lopulta ihmisten yhteinen projekti. Vain yhdessä toimimalla, toistemme eroja ja arvoja kunnioittaen, pääsemme kohti kestävää tulevaisuutta. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtajana ja Avun maailman päätoimittajana ennen siirtymistäni eläkkeelle. Olen 1970-luvulta lähtien – viimeiset 15 vuotta järjestön työntekijänä – seurannut hyvin läheltä Punaisen Ristin työtä niin Suomessa kuin maailmallakin. On ollut etuoikeus nähdä, miten te Punaisen Ristin aktiivit eri puolilla maailmaa, ihonväristä, uskonnoista ja erilaisista aatteista piittaamatta työskentelette yhdessä avun tarpeessa olevien ihmisten hyväksi. Punaisen Ristin liikkeen piirissä toimivat kymmenet miljoonat ihmiset ovat oivaltaneet yhteisen projektimme voiman. Tummienkin pilvien keskellä uskomme yhteiseen hyvään ja hyvän tekemiseen. Yhdessä muutamme maailmaa – tulevaisuudessakin. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi RISTIIN RASTIIN / KORS & TVÄRS 6 Ebolan voittamiseen on matkaa. 6 Det tar tid att knäcka ebola. 8 Hyvä joulumieli ylsi ennätykseen. 8 Jul i sinnet satte rekord. 8 Tule kansainväliselle suurleirille! 8 Internationellt storläger kallar! 10 Ensiapukoulutus täyttää 130 vuotta. 10 Första hjälpen-utbildning i 130 år. 13 Veripalvelun palvelu saa kiitosta. 13 Blodtjänsts service får beröm. AVUN TARINOITA / HJÄLPENS HISTORIER 14 Ilman apua kodista voi tulla vankila. 17 Hemmet ett fängelse utan hjälp. 18 Suolahti innostui laitosystävistä. 19 Suolahti igång på anstaltsvänner. 20 Treenikehässä rasismia vastaan. 21 Träningsring mot rasism. 22 Punainen Risti tenttasi puolueet. 27 Röda Korsets partiutfrågning. 28 Azraqin pakolaisleiri sai sairaalan. 31 Flyktinglägret i Azraq fick sjukhus. 32 Kambodzhassa oppia jaetaan naapurille. 33 I Kambodja delas kunskap med grannen. 34 Kantasolukuriiri tuo elävän lahjan. 37 Stamcellskurirens levande gåva. 38 Miten itsenäinen ase saa olla? 40 Hur autonomt får ett vapen vara? LOPUKSI / TILL SIST 44 Krypto 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Seppo Jounio auttaa tulijan alkuun. AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2015 4.2.2015 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Emil Helotie Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu -Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Kimmo Holopainen, 020 701 2229 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaus hinta/ Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Vårt gemensamma projekt FN HAR UTLYST det här året, år 2015, till ljusets år. Tyvärr har det inte börjat speciellt ljust. Kriget har trappats upp i Syrien och även i Ukraina, terrordåd har chockat i Europa och Afrika och inte heller Finland har klarat sig undan tråkiga nyheter. Bland alla upprörande nyheter skulle man gärna se att människor funderar över hur vi kan stoppa den onda cirkeln av våld. För ofta känns det snarare som att vi erbjuds konfrontation och mer våld i stället för riktiga lösningar. På alldeles för många också finländska webbforum hör nationalistiskt skrävlande till grundtonen. Alltför få påminner om att välfärden i vårt älskade Finland och i hela vår värld till syvende och sist är ett gemensamt projekt för oss människor. Det är bara genom att samarbeta, med respekt för varandras olikheter och värderingar, som vi kan nå en hållbar framtid. Jag går i pension och det här är min sista ledare som kommunikationsdirektör för Finlands Röda Kors och som chefredaktör för Hjälpen värld. Sedan 1970-talet – de senaste 15 åren som anställd inom organisationen – har jag på nära håll följt med Röda Korsets arbete både i Finland och ute i världen. Det har varit ett privilegium att se hur ni rödakorsaktiva på olika håll i världen, oberoende av hudfärg, religion och olika ideologier, har arbetat tillsammans för att hjälpa människor i behov av hjälp. De tiotals miljoner människor som verkar inom rödakorsrörelsen har fattat styrkan i vårt gemensamma projekt. Även när det ser mörkt ut tror vi på det gemensamma goda och på att göra gott. Tillsammans förändrar vi världen – även i framtiden. 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 Avun maailma ? Hjälpens värld 1/2015 AVM1501_s1-31.indd 4 26.1.2015 18.22
• 14/17 KOTINI ON VANKILANI Vapaaehtoinen voi avata oven ulkomaailmaan. FÅNGE I EGET HEM Volontärer öppnar dörren till omvärlden. 20/21 TREENIKEHÄ KUTSUU Rasismin kohtaamiseen voi valmistautua. VERKSTADEN KALLAR Man kan lära sig att bemöta rasism. 22/27 INHIMILLISIÄ KYSYMYKSIÄ Punaisen Ristin vaalikysely eduskuntapuolueille. FRÅGOR OM MÄNSKLIGHET Röda Korsets valenkät med riksdagspartierna. 34/34 ELINTÄRKEÄ TYÖMATKA Veripalvelun kuriiri kantaa elämää laukussaan. LIVSVIKTIG ARBETSRESA Blodtjänsts kurir bär livet i sin väska. JOON A S B R A N D T LEEN A K O S K EL A Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi P A U L A MY Ö H Ä N EN Punainen Risti ei ota kantaa puolueisiin, mutta asioihin kyllä. Äänestä eduskuntavaaleissa, ja äänestä sydämesi mukaan! JY RK I K O M U L A IN EN 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1501_s1-31.indd 5 26.1.2015 18.22
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Det tar tid att knäcka ebola Röda Korsets tredje enhet för ebolavård har öppnats i Kono i Sierra Leone. ?EBOLAEPIDEMIN har plågat Västafrika i mer än ett år men de senaste veckorna har nyheterna varit lovande. Antalet infektioner har börjat minska tydligt både i Guinea och delar av Liberia och Sierra Leone. Trots det kommer det att ta länge innan vi ser slutet på epidemin. – I Liberia har nya sjukdomsfall inte längre uppdagats i samma takt som i Sierra Leone. I slutet av förra året ökade spänningen i landet på grund av att det var val och så jul, sådant som får många att resa. Det finns alltid en risk att man invaggar sig i en känsla av falsk säkerhet när nya smittfall inte rapporteras på en tid, säger Finland Röda Kors biståndsarbetare Heidi Isohanni . Isohanni återvände från sin andra kommendering i Liberia vid årsskiftet. I sitt arbete som hälsovårdsexpert för Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC har hon på nära håll sett hur lokalbefolkningens kunskaper om ebola har ökat. – Till exempel i provinsen Lofa i Liberia har vi inte sett några nya sjukdomsfall sedan november. Ett stort tack för det ska gå till de rödakorsvolontärer som sprider information om sjukdomen och hur man skyddar sig, säger Isohanni. Röda Korset fortsätter sin kamp mot ebola på flera fronter. Det kliniska vårdarbetet sker på vårdcentraler i Sierra Leone och Guinea, men lika viktigt är informationsarbetet, uppföljning av fall av smitta och psykosocialt stöd. Dessutom är Röda Korset koordinator i ett projekt där flera organisationer samarbetar för att sköta om trygg begravning av ebolaoffer. I december hittade man liken efter 87 ebolaoffer i staden Kono i Sierra Leone. Ingen utomstående hade ens hört att de hade insjuknat. Efter det byggde man snabbt en ny vårdcentral i Kono, så Röda Korset har nu sammanlagt tre ebolacentraler i regionen: två i Sierra Leone och en i Guinea. I Kenema, där Röda Korsets vårdenhet för ebola har verkat sedan september, har antalet sjukdomsfall minskat avsevärt. I Kono är antalet ebolafall däremot fortfarande högt. Andra veckan i januari skickade Finlands Röda Kors tre nya biståndsarbetare till Kono för att arbeta inom ebolavården. Sammanlagt har Finlands Röda Kors för närvarande elva biståndsarbetare på plats i Sierra Leone. Av dem jobbar sex i Kono, fyra i Kenema och en i Port Loko. Vårdenheten i Kono har i början en kapacitet på 20 bäddplatser, men man har beredskap att fördubbla antalet. Vårdcentralen bistås av de logistikoch IT-enheter som Finlands Röda Kors och Danska Röda Korset tillsammans skickade till området i december. Totalt har Finlands Röda Kors sedan april 2014 skickat 28 biståndsarbetare till ebolaområdet i Västafrika. Av dem har fyra återvänt för en andra kommendering i regionen. Dessutom har Finlands Röda Kors skickat 48 000 kilo klädesbistånd till Sierra Leone i tre skilda försändelser. Ebolapatienter och deras anhöriga behöver kläder eftersom de smittades kläder bränns för att förhindra att viruset sprids. Finlands Röda Kors ebolainsamling har hittills inbringat cirka 270 000 euro och utrikesministeriet har finansierat operationen med cirka 1,2 miljoner euro. SANNA RA MAIJA TAMMI Ebolan nuj ertamiseen on vielä matkaa Punaisen Ristin kolmas Ebola-hoitokeskus avattiin Sierra Leonen Konoon. ?LÄNSI-AFRIKKAA yli vuoden piinanneesta Ebola-epidemiasta on viime viikkoina kuultu lupaavia uutisia. Tartunnat ovat kääntyneet selvään laskuun Guineassa sekä osissa Liberiaa ja Sierra Leonea. Epidemian lopulliseen nujertamiseen on silti pitkä matka. – Liberiassa uusia tautitapauksia ei ole tullut enää niin paljon kuin Sierra Leonessa. Loppuvuodesta jännitystä maassa nostivat vaalit ja joulunaika, jolloin ihmiset liikkuivat paljon. Vaarana on aina, että tuudittaudutaan liikaan turvallisuuden tunteeseen, kun uusia tapauksia ei vähään aikaan tule, Suomen PunaiIlpo Kiiskisestä Punaisen Ristin viestintäjohtaja ? Suomen Punaisen Ristin hallitus on nimittänyt järjestön uudeksi viestintäjohtajaksi Ilpo Kiiskisen, 38. Kiiskinen seuraa tehtävässä helmikuussa eläkkeelle siirtyvää Hannu-Pekka Laihoa. Kiiskinen siirtyy Punaisen Ristin palvelukseen Amnesty Internationalin Suomen osaston viestintäpäällikön tehtävästä. Aikaisemmin muun muassa YK:n kehitysohjelman UNDP:n palveluksessa Sambiassa työskennelleellä Kiiskisellä on yli kymmenen vuoden kokemus järjestöviestinnän tehtävistä. Ilpo Kiiskinen ny kommunikationsdirektör på Röda Korset ? Finlands Röda Kors styrelse har utsett Ilpo Kiiskinen, 38, till ny kommunikationsdirektör. Kiiskinen efterträder Hannu-Pekka Laiho som går i pension i februari. Kiiskinen kommer till Röda Korset från posten som kommunikationschef för Amnesty Internationals Finlandsavdelning. Han har tidigare jobbat bland annat för FN:s utvecklingsprogram UNDP i Zambia och har drygt tio års arbetserfarenhet inom organisationskommunikation. 84 566 JÄSENTÄ KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Viime vuonna Punaiseen Ristiin liittyi 4 435 uutta jäsentä, joista 923 oli nuoria. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI 6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 84 566 MEDLEMMAR HÖRDE i årsskiftet till Finlands Röda Kors. Antalet nya medlemmar som gick med i Röda Korset var 4 435 och av dem var 923 ungdomar. KÄLLA: RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER AVM1501_s1-31.indd 6 26.1.2015 18.22
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Ebolan nuj ertamiseen on vielä matkaa sen Ristin avustustyöntekijä Heidi Isohanni kertoo. Hän palasi vuodenvaihteessa jo toiselta komennukseltaan Liberiasta. Työssään Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n terveydenhuollon asiantuntijana Isohanni on nähnyt läheltä, miten paikallisten tietämys Ebolasta on kasvanut. – Esimerkiksi Lofan maakunnassa Liberiassa uusia tautitapauksia ei ole tullut marraskuun jälkeen. Merkittävä osa kiitoksesta kuuluu Punaisen Ristin vapaaehtoisille, jotka levittävät tietoa taudista ja siltä suojautumisesta, Isohanni sanoo. Punainen Risti jatkaa kamppailuaan Ebolaa vastaan monella rintamalla. Kliinistä hoitotyötä tehdään hoitokeskuksissa Sierra Leonessa ja Guineassa, mutta yhtä tärkeässä asemassa ovat tiedotustyö, tartuntatapausten seuranta ja psykososiaalinen tuki. Lisäksi Punainen Risti toimii koordinaattorina monen järjestön yhteishankkeessa, jonka huolehtii Ebolaan menehtyneiden turvallisesta hautaamisesta. Joulukuussa Sierran Leonen Konon kaupungista löydettiin 87:n tautiin menehtyneen ruumiit. Kukaan ulkopuolinen ei ollut edes kuullut heidän sairastumisestaan. Tapauksen jälkeen Konoon rakennettiin pikapikaa uusi hoitokeskus, joten Punainen Risti pyörittää alueella nyt yhteensä kolmea Ebola-hoitokeskusta, kahta Sierra Leonessa ja yhtä Guineassa. Kenemassa, jossa Punaisen Ristin hoitokeskus on toiminut syyskuusta lähtien, tautitapausten määrä on laskenut merkittävästi. Sen sijaan Konossa tartuntojen määrä on edelleen korkealla. Suomen Punainen Risti lähetti tammikuussa kolme uutta avustustyöntekijää hoitotehtäviin Konoon. Kaikkiaan Suomen Punaisella Ristillä on tällä hetkellä Sierra Leonessa yksitoista avustustyöntekijää, joista kuusi Konossa, neljä Kenemassa ja yksi Port Lokossa. Konon hoitokeskuksen kapasiteetti on aluksi 20 vuodepaikkaa, mutta paikkojen määrä on varauduttu tuplaamaan. Hoitokeskusta tukevat myös Suomen ja Tanskan Punaisten Ristien yhdessä joulukuussa lähettämät logistiikkaja tietoliikenneyksiköt. Yhteensä Suomen Punainen Risti on lähettänyt Länsi-Afrikan Ebola-alueelle huhtikuun 2014 jälkeen jo 28 avustustyöntekijää, joista neljä on palannut toiselle komennukselle. Lisäksi Suomen Punainen Risti on lähettänyt Sierra Leoneen kolmessa lähetyksessä 48 000 kiloa vaateapua. Vaatteita tarvitaan Ebolaan sairastuneille ja heidän läheisilleen, sillä tartunnan saaneiden omat vaatteet poltetaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Suomen Punaisen Ristin Ebola-keräykseen on lahjoitettu noin 270 000 euroa, minkä lisäksi ulkoministeriö on rahoittanut operaatiota noin 1,2 miljoonalla eurolla. SANNA RA ” Vaarana on, että tuudittaudutaan turvallisuuden tunteeseen, kun uusia tapauksia ei vähään aikaan tule. ” AVUSTUSTYÖNTEKIJÄ HEIDI ISOHANNI WHO:n tilastojen mukaan tartuntatapauksia oli Länsi-Afrikassa tammikuun puolivälissä jo 21 296, joista 8 429 oli johtanut kuolemaan. Pahin tilanne oli Sierra Leonessa, jossa tapauksia oli 10 174 ja kuolleita 3 062. Enligt WHO:s statistik hade 21 296 fall av smitta registrerats i Västafrika i mitten av januari. Av dem hade 8 429 lett till döden. Värst var läget i Sierra Leone, där antalet smittfall var 10 174 och antalet döda 3 062. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 7 Ebolaan ei ole lääkettä. Hoitotyössä tartunnalta suojaudutaan huolellisella kosketuseristyksellä ja infektiokontrollilla. Det finns inget botemedel mot ebola. Man kan undvika smitta genom noggrann kontaktbegränsning och infektionskontroll. Auta saamaan Ebola kuriin! Tue työtä Ebolaa vastaan lahjoituksella katastrofirahastoon. TEKSTIVIESTILLÄ: lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15 €) PUHELINSOITOLLA: soita lahjoitus puhelimeen 0600 122 20 (20,28 € + pvm) PANKKISIIRROLLA: tili FI06 2219 1800 0680 00, kirjoita viestikenttään ”Ebola” AVM1501_s1-31.indd 7 26.1.2015 18.22
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 2/2015 ilmestyy 22. huhtikuuta. Hjälpens värld 2/2015 utkommer den 22 april. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Hyvä joulumieli uuteen ennätykseen ? SUOMEN PUNAISEN RISTIN ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perinteinen Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi tuotti ennätykselliset 1,4 miljoonaa euroa. Jouluaattoon päättynyt keräys järjestettiin nyt 18. kertaa. Tällä kertaa varsinkin yritykset kunnostautuivat Hyvä joulumieli -keräyksessä. Noin 300 yritystä lahjoitti keräykseen 1 500 euroa tai enemmän, ja lisäksi yli 100 yritystä osallistui 1000–1500 euron lahjoituksella. Yksityishenkilöitä keräykseen osallistui yli 20 000. Hyvä joulumieli -keräyksen tuotoilla jaettiin joulun alla 18 000 perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti. Korteilla perheet voivat ostaa ruokatarvikkeita K-ruokakauppojen, S-ryhmän ja Lidlin myymälöistä. Ennätystuloksen ansiosta kortteja voidaan ensi vuonna jakaa entistä useammalle perheelle. Jul i sinnet satte nytt rekord ? Jul i sinnet, Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbunds traditionella insamling för att hjälpa mindrebemedlade barnfamiljer, inbringade rekordsumman 1,4 miljoner euro. Insamlingen som avslutas på julafton ordnades nu för 18:e gången. I synnerhet företag utmärkte sig den här gången i samband med Jul i sinnet-insamlingen. Ungefär 300 företag donerade 1 500 euro eller mer till insamlingen och dessutom bidrog mer än 100 företag med donationer på 1 000–1 500 euro. Över 20 000 privatpersoner deltog i insamlingen. Intäkterna från insamlingen Jul i sinnet användes inför jul till att dela ut presentkort på 70 euro till 18 000 familjer. Presentkorten kan familjerna använda till att köpa mat i K-matbutiker eller S-gruppens och Lidls affärer. Tack vare rekordresultatet kan ett större antal familjer få presentkort nästa år. 8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 JANI RUTANEN Uusi harrastus kansainväliseltä suurleiriltä ?Suomen Punainen Risti järjestää ensi kesänä Hämeenlinnan Evolla 2.–7. elokuuta kansainvälisen Finnish Red Cross Experience -suurleirin. Leirille kutsutaan 500 nuorta Suomesta ja ympäri maailmaa kokemaan seikkailuja luonnossa, tutustumaan eri kulttuureihin ja juhlimaan Punaisen Ristin periaatteiden 50-vuotista taivalta. Suurleiri on tarkoitettu 13–25-vuotiaille ja leiriohjelma on suunniteltu ikäryhmittäin. – Leiristä on tarkoitus tehdä Suomen Punaisen Ristin suurin nuorisotapahtuma sitten 80-luvun. Kielenä on pääasiassa englanti, koska leiri on kansainvälinen ja haluamme mukaan ison kasan kansainvälisiä vieraita, mutta toki joihinkin juttuihin on mahdollista osallistua pelkästään suomeksikin, Hämeen piirin nuorisotoiminnan suunnittelija Jani Rutanen kertoo. – Leirille kannattaa myös ilmoittautua ajoissa, sillä maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneille leirimaksu on edullisempi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.thefirecamp.com Ny hobby på internationellt storläger ?I sommar ordnar Finlands Röda Kors det internationella storlägret Finnish Red Cross Experience i Evois i Tavastehus. Lägret hålls 2–7.8. Till lägret inbjuds 500 ungdomar från Finland och övriga delar av världen för att uppleva äventyr i naturen, bekanta sig med olika kulturer och fira 50 år av Röda Korsets principer. Storlägret är avsett för ungdomar i åldern 13–25 år och lägerprogrammet är indelat i åldersgrupper. – Det är meningen att lägret blir Finlands Röda Kors största ungdomsevenemang sedan 80-talet. Huvudspråket är engelska, eftersom lägret är internationellt och vi vill ha med ett stort antal internationella gäster, men det går att delta i vissa grejer även bara på finska, säger Tavastlands distrikts ungdomsverksamhetsplanerare Jani Rutanen. – Det lönar sig att anmäla sig till lägret i tid, för lägeravgiften är lägre för dem som har anmält sig före slutet av mars. Mer information och anmälning: www.thefirecamp.com Punaisen Ristin suurleirille kannattaa ilmoittautua ajoissa. Det lönar sig att anmäla sig till storlägret i god tid. AVM1501_s1-31.indd 8 26.1.2015 18.22
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 2/2015 ilmestyy 22. huhtikuuta. Hjälpens värld 2/2015 utkommer den 22 april. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin NUORET SAIVAT UUDEN BLOGIN Punaisen Ristin nuorten uusi blogi aloitti tammikuun puolivälissä. Blogin nimi on Henry Goes Live ja sen osoite on henrygoeslive.com. Nuorten blogissa käsitellään Punaisen Ristin toimintaa laidasta laitaan nuorten silmin. Blogiin kirjoittavat ensisijaisesti nuoret freelance-toimittajat, mutta kaikki vapaaehtoiset ja luotta mushenkilöt voivat osallistua blogin tekemiseen. Lisätiedot: Altti Näsi p. 040 160 1957, altti.nasi@punainenristi.fi NY BLOGG FÖR UNGA Finlands Röda Kors ungas nya blogg lanserades i mitten av januari. Bloggen heter Henry Goes Live och finns på henrygoeslive.com . Ungdomsbloggen tar upp rödakorsverksamhet från A till Ö ur ungdomsperspektiv. Bloggtexterna produceras i huvudsak av unga frilansredaktörer, men alla rödakorsvolontärer och förtroendevalda har möjlighet att delta i bloggarbetet. Mer information: Altti Näsi tfn 040 160 19 57, altti.nasi@rodakorset.fi Kaikki turvatalojen palvelut ovat nuorille ilmaisia. Alla skyddshusets tjänster är gratis för ungdomarna. KATJA LÖSÖNEN Apteekkituotteet tukevat turvataloja ? Apteekkariliitto, liiton jäsenapteekit ja Medifon Oy aloittivat vuoden alussa yhteistyön Suomen Punaisen Ristin kanssa. Yhteistyön myötä jokaisesta myydystä Apteekki-tuotesarjan tuotteesta lahjoitetaan 10 senttiä Punaisen Ristin nuorten turvataloille. – Haluamme tukea Punaista Ristiä, koska se on luotettava, perinteinen toimija, joka tekee hienoa työtä. Nuorten turvataloissa tehtävällä työllä on iso merkitys sekä yksilön että koko yhteiskunnan kannalta, Katariina Kalsta Apteekkariliitosta sanoo. Apteekki-sarjan tuotteet pyritään valmistamaan mahdollisimman lähellä, ja laajasta valikoimasta löytyy tuotteita koko perheelle. Apteekki-tuotteita myyvät vihreän ristin apteekit. Apteekki-produkter bidrar till skyddshus ? Apotekareförbundet, förbundets medlemsapotek och Medifon inledde i början av det här året ett samarbete med Finlands Röda Kors. I och med samarbetet får Röda Korsets skyddshus för unga 10 cent för varje såld produkt i produktserien Apteekki. – Vi vill stöda Finlands Röda Kors, eftersom det är en tillförlitlig och traditionell aktör som gör ett gott arbete. Det arbete som utförs i skyddshusen för unga är av stor betydelse både för individen och för hela samhället, säger Katariina Kalsta från Finlands Apotekareförbund. Produkterna i serien Apteekki säljs i gröna korsets apotek. HANNA LINNAKKO Ennakkoon varattu aika auttaa myös muistamaan asian. Att beställa tid påminner också om givarens viktiga insats. Varaa aika verenluovutukseen netissä ? Tiesitkö, että verenluovutukseen voi varata etukäteen ajan Veripalvelun nettisivuilta? Ajanvaraus helpottaa ja nopeuttaa asiointia, ja lisäksi se helpottaa Veripalvelun suunnittelua ja varautumista päivittäisten kävijämäärien vaihteluihin. Ajanvaraus ei edellytä rekisteröitymistä, mutta rekisteröityminen mahdollistaa varausten myöhemmän tarkastelun ja muuttamisen. Aikaa ei toistaiseksi voi varata verenluovutustilaisuuksiin vaan ainoastaan pysyviin veripalvelutoimistoihin. Palvelu on käytössä myös ensimmäistä kertaa luovuttaville. Varaa verenluovutus: www.ajanvaraus.fi/ veripalvelu Boka blodgivnings tid på webben ? Man kan boka tid för blodgivning på Blodtjänsts webbplats. Att ha en bokad tid gör processen enklare och snabbare – och det är lättare för Blodtjänst att förbereda sig på antalet dagliga blodgivare och planera blodtagandet. Du behöver inte registrera dig för att reservera en tid, men när man är registrerad kan man senare gå in i systemet och kontrollera bokningen och vid behov ändra den. Även förstagångsgivare kan utnyttja tjänsten, men systemet fungerar bara för blodtjänstbyråerna, inte för blodgivningsevenemang. Boka tid här: www.ajan­ varaus.fi/veripalvelu (byt språk till svenska) 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 9 AVM1501_s1-31.indd 9 26.1.2015 18.22
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs 130 år av utbildning i första hjälpen ?Finlands Röda Kors utbildning i första hjälpen firar i år sitt 130-årsjubileum. Under jubileumsåret lyfts första hjälpen-utbildningen fram genom många slags evenemang och uppvisningar, i synnerhet i samband med utbildningens ”födelsedag” i mars, under Rödakorsveckan i maj och kring Internationella första hjälpen-dagen i september. Första hjälpen har varit en naturlig del av Finlands Röda Kors uppgifter sedan organisationens första år. Den finländska rödakorsföreningen grundades år 1877 under namnet ”Föreningen för sårade och sjuka krigares vård” och ordnade sina första föreläsningar om hälsooch sjukvård år 1882, medan den första egentliga kursen i första hjälpen ordnades den 9 mars 1885. Den första första hjälpen-kursen hölls i III klassens väntsal på Helsingfors gamla järnvägsstation. Kursdeltagarna var järnvägare och poliser som på grund av sina yrken ansågs löpa speciellt stor risk att skadas. Röda Korsets första guide i första hjälpen publicerades ett år senare och den första första hjälpen-förpackningen såg dagens ljus år 1887. Idag är Röda Korset Finlands ledande expert på första hjälpen-utbildning och ordnar årligen hundratals kurser i första hjälpen runt om i landet. Olika första hjälpen-kurser ordnas för alla åldrar och på alla nivåer och kursinnehållet skräddarsys för att motsvara behoven i olika människooch yrkesgrupper. Första hjälpen är också en viktig del av Finlands Röda Kors frivilligverksamhet. Utbildade första hjälpen-grupper som består av rödakorsfrivilliga har årligen jour på hundratals olika publikevenemang överallt i Finland. Läs mer och lär dig första hjälpen: www.rodakorset.fi ?SUOMEN PUNAISEN RISTIN ensiapukoulutus juhlii tänä vuonna 130-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden aikana ensiapukoulutusta nostetaan esiin monenlaisissa tapahtumissa ja näytöksissä varsinkin syyskuussa Maailman ensiapupäivänä, toukokuussa Punaisen Ristin viikolla sekä maaliskuussa ensiapukoulutuksen ”syntymäpäivänä”. Ensiapu on kuulunut Suomen Punaisen Ristin tehtäväkenttään järjestön varhaisvuosista saakka. Vuonna 1877 nimellä ”Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten” perustettu suomalainen Punaisen Ristin yhdistys järjesti ensimmäiset luentonsa terveydenja sairaanhoidosta 1882, ja ensimmäinen varsinainen ensiapukurssi järjestettiin 9. maaliskuuta 1885. Ensimmäisen ensiapukurssin tapahtumapaikkana toimi Helsingin vanhan rautatieaseman 3. luokan odotussali. Kurssin osanottajat olivat rautatieläisiä ja poliiseja, joiden katsottiin ammattinsa vuoksi joutuvan erityisen usein loukkaantumisvaaraan. Punaisen Ristin ensimmäinen ensiapuopas ilmestyi vuotta myöhemmin ja ensimmäinen ensiapupakkaus 1887. Tänä päivänä Punainen Risti on Suomen johtava ensiapukoulutuksen asiantuntija, joka järjestää vuosittain satoja ensiapukursseja ympäri maata. Ensikoulutusta järjestetään kaikenikäisille ja -tasoisille ensiavun oppijoille, ja räätälöidyt kurssisisällöt vastaavat erilaisten ihmisja ammattiryhmien vaihteleviin tarpeisiin. Ensiavulla on tärkeä osa myös Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnassa. Punaisen Ristin vapaaehtoisista koostuvat, koulutetut ensiapuryhmät päivystävät vuosittain sadoissa erilaisissa yleisötapahtumissa kaikkialla Suomessa. Lue lisää ja opi ensiapua: www.punainenristi.fi Uutta potkua jäsen hankintaan ? Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 84 566. Jäsenhankinnassa kunnostautui varsinkin Ahvenanmaan piiri, joka nosti 443 uudella jäsenellä jäsenmääränsä 1 759:ään. Lukumäärällisesti eniten uusia jäseniä liittyi Helsingin ja Uudenmaan piiriin, johon liittyi 1 036 jäsentä. Mukavista uusien määristä huolimatta poistuma oli vielä suurempi, joten Suomen Punaisen Ristin kokonaisjäsenmäärä jatkoi loivaa laskuaan. Suunnan kääntämiseksi Punainen Risti satsaa tänä vuonna rekrytointiin. Jäsenhankintaan ja jäsenmaksun muistamiseen kannustetaan mm. kolmella valtakunnallisella arvonnalla huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa. Ensimmäisessä arvonnassa palkintona on kaksi 200 euron arvoista Sokos Hotels -hotellilahjakorttia, ja siihen osallistuvat kaikki maaliskuun loppuun mennessä jäsenmaksunsa hoitaneet. Loppuvuoden arvonnoissa palkintoina on Kolmen Kaverin Jäätelöä kahdelle loppuvuodeksi ja kaksi iPad mini -tablettitietokonetta. Vanhat jäsenet voivat tuplata voittomahdollisuutensa tuomalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä. Uusien jäsenten kutsumisessa kätevä apu on Punaisen Ristin yhdistetty ICEja arvontakortti. Sen kanssa on helppo lähestyä ihmisiä esimerkiksi ystävänpäivänä ja Punaisen Ristin viikolla: kortin toiselle puolelle täytetään tapahtumavieraan tiedot arvontaa ja yhteydenottoa varten, toinen puoli eli varsinainen ICE-kortti jää vieraalle säilytettäväksi lompakossa mahdollisten hätätilanteiden varalta. Lue lisää jäsenkampanjoista: www.punainenristi.fi/jäsen ICE-kortti on pieni mutta turvallisuutta lisäävä lahja. 130 vuotta ensiapu koulutusta Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen ensiapukoulutus järjestettiin rautatie aseman odotussalissa 1885. Punaisen Ristin ensimmäinen ensiapuopas ilmestyi vuonna 1886 nimellä "Ensi apu onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella". Finska Röda Korsets första guide i första hjälpen publicerades år 1886. Pieni lahja Sinulle Irrota ja täytä alla oleva In Case of Emergency -kortti ja säilytä sitä lompakossa si. En liten gåva till Dig Lösgör och fyll ut i In Case of Emergencykortet och förvara det i din plånbok. Käännä ja lue lisää! Vänd och läs mer! Osallistu arvontaan! Täytä ja palauta kääntöpuole n arpalipuke. Delta i vårt lotteri! Fyll i och returnera lotten på omstående sida. 1. ICE-KONTA KTI / ICE-KONTA KT / ICE CONTACT NIMI NAMN NAME PUHELIN TELEFON TELEPHONE 2. ICE-KONTA KTI / ICE-KONTA KT / ICE CONTACT NIMI NAMN NAME PUHELIN TELEFON TELEPHONE Ensiapuohje ita: punainenris ti.fi /opi-ensiapu a IC E – I N C A S E O F E M E R G E N C Y ICE-kortti ja arpa_suru.indd 1 29.12.2014 11.38 Pieni lahja Sinulle Irrota ja täytä alla oleva In Case of Emerge ncy -kortti ja säilytä sitä lompak ossasi. En liten gåva till Dig Lösgör och fyll ut i In Case of Emerge ncykortet och förvara det i din plånb ok. Käännä ja lue lisää! Vänd och läs mer! Osallistu arvon taan! Täytä ja palaut a kääntö puolen arpalip uke. Delta i vårt lotteri! Fyll i och returne ra lotten på omståend e sida. 1. ICE-KO NTAKTI / ICE-KO NTAKT / ICE CONTA CT NIMI NAMN NAME PUHEL IN TELEFO N TELEP HONE 2. ICE-KO NTAKTI / ICE-KO NTAKT / ICE CONTA CT NIMI NAMN NAME PUHEL IN TELEFO N TELEP HONE Ensiapu ohjeita: punain enristi .fi /opi-en siapu a IC E – I N C A S E O F E M E R G E N C Y ICE-kortti ja arpa_suru.indd 1 29.12.2014 11.38 LI TO G R A FI A T: R . L A U R E LL . L Ä H D E: W A H LB E R G , C . F .: E N S I A P U O N N E T TO M U U D E N K O H TA U K S IS S A J A TA P P E LU TA N T E R E E LL A . L Y H Y T O H JA U S A R M E LI A IS U U S O S A S TO JA J A P A R A N N U S JO U K K O JA V A R T E N . 10 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s1-31.indd 10 26.1.2015 18.22
• P O S T IM A K S U M A K SE T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du i våra utlottningar! Be också din bekant att bli medlem– dina vinstmöjligheter förbättras! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ai n e n R ist i/ Finl an d s R ö d a K o rs Inf o : J ä sk i Tu nnu s/ A vt al sk o d : 5 01 67 4 3 V a st au slähe ty s/ Sv ar sf ö rs änd e ls e Voita hotelli­ lahjakortti, koko syksyn jäätelöt tai iPad mini Vinn ett presentkort på hotell, glass för hela hösten eller en iPad mini Jäsenenä osallistut arvontoihimme! Pyydä tuttusikin jäseneksi – voittomahdollisuutesi paranevat! AVM1501_jasenlomake_lehteen.indd 1 22.1.2015 13.36 Ristiin rastiin ? Kors & tvärs LI TO G R A FI A T: R . L A U R E LL . L Ä H D E: W A H LB E R G , C . F .: E N S I A P U O N N E T TO M U U D E N K O H TA U K S IS S A J A TA P P E LU TA N T E R E E LL A . L Y H Y T O H JA U S A R M E LI A IS U U S O S A S TO JA J A P A R A N N U S JO U K K O JA V A R T E N . FC Enkelit hengen pelastajina ?Naisten harrastejalkapallojoukkue FC Enkeleiltä yhteispeli sujuu. Yhteisiä onnistumisen kokemuksia joukkueelle on kerääntynyt niin pelikentällä kuin vapaa-ajallakin. Nyt mimmifutaajat tsemppasivat toisiaan verenluovutukseen. Joukkueen maalivahti Eva-Maria Hellemäki luovutti verta ensimmäistä kertaa viime elokuussa ja sai idean: voisimme perustaa joukkueen kanssa VeriRyhmän ja luovuttaa verta porukalla! FC Enkeleihin mahtuu eri-ikäisiä palloilijoita, aikuisiällä aloittaneita ja nuorempana harrastaneita. – Jalkapallossa parasta on se, että saa tehdä porukalla jotain, mitä yksin ei voi tehdä. Joukkueena onnistuminen on hieno tunne, Minna Porola kertoo. Verenluovutuksessa parasta on Enkeleiden mielestä se, että niin pienellä vaivalla voi auttaa toisia. Lähtemisen kynnyskin on helppo ylittää, kun verenluovutuksesta on päätetty porukan kanssa etukäteen. Osa FC Enkelien pelaajista on liittynyt myös Kantasolurekisteriin ja kannustaa muitakin mukaan auttamaan. – Laitetaankin saman tien ystävyysjoukkueille haastetta kehiin, Eva-Maria keksii. – FC PinUppi, FC Miksipä Ei, FF4B, FC Kissat, GnistanAkat, Voimanaiset ja HJK, teidät on haastettu perustamaan oma VeriRyhmä! VeriRyhmä on verenluovutusporukka, joka luovuttaa säännöllisesti esimerkiksi pari kertaa vuodessa. Oman ryhmänsä pottiin voi käydä luovuttamassa myös yksittäin, joten yhteisen ryhmäkäynnin järjestäminen ei ole välttämätöntä. Tarkoituksena on kannustaa toinen toisiaan säännölliseen verenluovutukseen, moninkertaistaa apu potilaille ja madaltaa kynnystä luovuttaa ensimmäistä kertaa. Lue lisää: www.veripalvelu.fi FC Enkelit kokee hienoja hetkiä yhdessä niin pelikentällä kuin vapaallakin. FC Enkelit upplever fina gemensamma stunder både på plan och på fritiden. FC Enkelit räddar liv ?Damfotbollsklubben FC Enkelit är en samspelt klubb. Hobbylaget har fått uppleva fina gemensamma stunder både på plan och på fritiden. Nu uppmuntrar spelarna varandra att ge blod. Lagets målvakt Eva-Maria Hellemäki gav blod första gången i augusti och då fick hon en idé: i år kan vi idka välgörenhet genom att grunda en BlodGrupp inom laget och ge blod i grupp. I FC Enkelit finns spelare i olika åldrar, sådana som har börjat spela som vuxna och sådana som haft fotboll som hobby tidigare. – Det bästa med fotboll är att man i grupp får göra något som är omöjligt ensam. Att lyckas som lag är en fin känsla, säger Minna Porola. Fotbollsänglarna tycker att det bästa med blodgivning är att ett litet besvär ger så stor hjälp. Att få ändan ur vagnen går också enkelt när man på förhand har kommit överens om när BlodGruppen ger blod. En del i laget hade inte gett blod förut, men hängde med när en lagkamrat stöttade dem. Några spelare har dessutom gått med i Stamcellsregistret och uppmanar de andra att också gå med. Läs mer: www.blodtjänst.fi AVM1501_s1-31.indd 11 26.1.2015 18.22
• Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Fem år sedan skalvet ? Den 12 januari hade det gått fem år sedan jordbävningen i Haiti. Finlands Röda Kors biståndsarbete i Haiti fortsätter. Skalvet år 2010 krävde mer än 220 000 människoliv och lämnade en miljon haitier hemlösa. Det innebar också startskottet för den största biståndsoperationen som har genomförts inom ett land i Röda Korsets historia. Katastroffondens insamling för att hjälpa Haiti inbringade cirka 4,2 miljoner euro. Utrikesministeriet och Europeiska kommissionen bidrog med ytterligare cirka 3,8 miljoner till biståndsinsatserna i Haiti via Finlands Röda Kors. Genast efter skalvet skickade Finlands Röda Korset ett fältsjukhus till Haiti. Senare skickades en ambulerande hälsovårdsklinik till Haiti. Under fem år har mer än 150 biståndsarbetare från Finlands Röda Kors arbetat i Haiti. Efter ett nödhjälpsskede som varade i mer än ett år har Finlands Röda Kors insatser i Haiti handlat om primärvård, hälsofostran, hygienutbildning och utdelning av byggnadsoch hygienmaterial. I Sault d’Eau-området har man dessutom hjälpt den lokala rödakorsavdelningen genom att utbilda frivilliga, bygga utbildningslokaler och hjälpa avdelningen att utveckla sin egen medelanskaffning. Av biståndsmedlen för Haiti hade ungefär 7,7 miljoner euro använts i fjol. De kvarvarande medlen, cirka 300 000 euro, har man beslutat att satsa på ett gemensamt hälsovårdsprojekt tillsammans med Norska Röda Korset. Projektet går ut på att lappa brister i den lokala hälsovården i ett antal bergsbyar i samarbete med Haitiska Röda Korset. – Lokala volontärer har utbildats att sprida information om hur man kan förebygga hiv, denguefeber och malaria. Byborna får lära sig att hjälpa varandra och identifiera hotande hälsooch miljörisker, berättar Jouko Ala-Outinen, Finlands Röda Kors programkoordinator för Latinamerika och Karibien. Behovet av bistånd av utvecklingssamarbetstyp är bestående i Haiti, eftersom landets egna resurser är ytterst begränsade även utan katastrofer. Ala-Outinen har följt med situationen i Haiti i närmare 30 års tid och han konstaterar att det långsiktiga arbetet ger resultat. – Hälsovårdsprogram för med sig små men viktiga förbättringar i människors liv och hjälper dem att hjälpa sig själva. Men det går långsamt, eftersom det tar tid att ändra på folks attityder. Tid har Röda Korset. Norska Röda Korsets projekt är mångårigt och även efter det fortsätter Haitiska Röda Korset arbetet. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saares veti Haitissa terveys ohjelmaa vuonna 2012. Biståndsarbetare Leena RailimoSaares ledde hälsoprogrammet i Haiti år 2012. UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontoihin! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningarna! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 01 5 AVM1501_jasenlomake_lehteen.indd 2 22.1.2015 13.36 Haitin maanjäristyksestä tuli 12. tammikuuta kuluneeksi viisi vuotta. Suomen Punaisen Ristin avustustyö Haitissa jatkuu yhä. ?YLI 220 000 ihmisen hengen vaatinut ja miljoona haitilaista kodittomaksi jättänyt vuoden 2010 maanjäristys käynnisti Punaisen Ristin historian suurimman yhdessä maassa toteutetun avustusoperaation. Haitin auttamiseksi suunnattu katastrofirahaston keräys tuotti noin 4,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi ulkoministeriö ja Euroopan komissio myönsivät noin 3,8 miljoonaa euroa Haitin auttamiseen Suomen Punaisen Ristin kautta. Välittömästi järistyksen jälkeen Suomen Punainen Risti lähetti Haitiin kenttäsairaalan, joka toimi maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Carrefourissa vajaan vuoden ajan. Myöhemmin Haitiin lähetettiin liikkuva terveysasema, joka keskittyi tarjoamaan hoitoa Viisi vuotta järistyksestä AVM1501_s1-31.indd 12 26.1.2015 18.32
• Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Kanta-asiakasohjelma PINS tukee Nuorten turvataloja. Stamkundsprogrammet PINS bidrar till De ungas skyddshus. HANNA LINNAKKO PINS-pisteitä Punaiselle Ristille ? Suomen Punainen Risti ja PINS-kanta-asiakasohjelma ovat aloittaneet yhteistyön, jolla kerätään varoja Punaisen Ristin toimintaan. PINS on monen paikallisen, kansainvälisen ja netissä toimivan yrityksen yhteinen ohjelma, jossa kerätään ostoksista PINS-pisteitä käytettäväksi palkintoihin kuten lentoihin, konserttilippuihin ja ostoksiin PINS-kaupassa. Suomen suurin PINSkumppani on Valintataloja ja Siwoja pyörittävä Suomen Lähikauppa Oy. PINS tarjoaa jäsenilleen mahdollisuutta käyttää pisteitään myös hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla niitä valikoituihin avustuskohteisiin. PINSin ja Punaisen Ristin yhteistyön myötä listalle nousevat Nuorten turvatalot. PINS-poäng till Röda Korset ? Finlands Röda Kors och stamkundsprogrammet PINS har inlett ett samarbete för att samla in medel till Röda Korsets verksamhet. PINS är et t gemensamt stamkundsprogram för många lokala, internationella och webbaserade företag. Inköp ger PINS-poäng som man kan använda till priser som flygresor, konsertbiljetter och köp i PINS-butiken. Finlands största PINS-partner är Suomen Lähikauppa Oy, som driver Valintatalooch Siwa-butikerna. PINS erbjuder också sina medlemmar möjligheten att använda poängen till välgörenhet genom att donera dem till utvalda biståndsmål. Genom samarbetet mellan PINS och Röda Kor set kommer skyddshusen för unga med på listan över biståndsmål. Verenluovuttajat kehuvat Veri palvelun sujuvaa palvelua. Blodgivare berömmer Blodtjänsts smidiga service. JARI HÄRKÖNEN Veripalvelun asiakaspalvelulle kiitosta ?Verenluovuttajat ovat Punaisen Ristin Veripalvelun kyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa asiakaspalveluun. Erityisesti verenluovuttajat kiittävät sujuvaa palvelua rekisteröitymisessä ja hyvää huolenpitoa varsinaisessa luovutustilanteessa. Lisäksi verenluovuttajat kertovat kokevansa, että Veripalvelussa heitä kuunnellaan, heidän kysymyksiinsä vastataan ja henkilöstö on osaavaa. Veripalvelussa kartoitetaan säännöllisesti verenluovuttajien kokemuksia asiakaspalvelusta. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään Veripalvelun asiakaspalvelun arvioinnissa ja kehittämisessä entistäkin paremmaksi. Givare berömmer Blodtjänsts kundservice ? En enkät som Blodtjänst har gjort visar att blodgivarna är mycket nöjda med den kundservice de erbjuds. Framför allt upplever blodgivarna att servicen på Blodtjänst är smidig när man registrerar sig och att de blir väl omhändertagna när de ger blod. Dessutom uppger blodgivarna att de anställda lyssnar till dem, besvarar deras frågor och att de anställda är kunniga. Mest har Blodtjänst att utveckla i hur man noterar givarna när de anländer till och är på väg från blodgivningen. Blodtjänst kartlägger regelbundet blodgivarnas erfarenheter av kundbetjäningen. Enkätsvaren utnyttjas i utvärderingen av Blodtjänsts kundtjänst och i arbetet för att förbättra servicen. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 13 ZARA JÄRVINEN Viisi vuotta järistyksestä raskaana oleville ja synnyttäneille naisille ja heidän lapsilleen. Viiden vuoden aikana Haitissa on työskennellyt kaikkiaan yli 150 Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää. Toista vuotta jatkuneen hätäavun vaiheen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustyöhön Haitissa on kuulunut perusterveydenhuollon palveluita, terveyskasvatusta, hygieniaopastusta ja rakennusja hygieniatarvikkeiden jakelua. Sault d’Eaun alueella on lisäksi tuettu paikallisen Punaisen Ristin osastoa kouluttamalla vapaaehtoisia, rakentamalla koulutustiloja ja auttamalla osastoa kehittämään omaa varainhankintaansa. Haitiin kohdennetuista avustusvaroista noin 7,7 miljoonaa euroa oli käytetty viime vuoteen mennessä. Jäljellä olleet varat, noin 300 000 euroa, päätettiin sijoittaa Norjan Punaisen Ristin kanssa yhteiseen terveyshankkeeseen, jolla paikataan vuoristokylien terveydenhuollon puutteita yhteistyössä Haitin Punaisen Ristin kanssa. – Paikallisia vapaaehtoisia on koulutettu tekemään valistustyötä hiv:n, denguekuumeen ja malarian ehkäisemiseksi. Kyläläisiä opetetaan auttamaan toinen toisiaan ja tunnistamaan heitä uhkaavat terveysja ympäristöriskit. Norjan Punainen Risti on myös jakanut hyttysverkkoja, joihin köyhillä maaseudun asukkailla ei muuten olisi varaa, kertoo Suomen Punaisen Ristin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ohjelmien koordinaattori Jouko AlaOutinen . Kehitysyhteistyön suuntaan painottuneen avun tarve on Haitissa pysyvä, sillä maan omat voimavarat olisivat vähäiset ilman maanjäristysten ja hurrikaanien kaltaisia katastrofejakin. Haitin tilannetta lähes 30 vuoden ajan seurannut Ala-Outinen sanoo, että pitkäjänteinen työ tuottaa silti tuloksia. – Terveysohjelmat tuovat ihmisten elämään pieniä tärkeitä parannuksia ja voimaannuttavat heitä auttamaan itse itseään. Työ on kuitenkin hidasta, koska ihmisten asenteiden muuttuminen vaatii aikaa. Kärsivällisyyttä Punaisella Ristillä kuitenkin riittää. Norjan Punaisen Ristin hanke on monivuotinen, ja senkin jälkeen työtä jää jatkamaan maanjäristyksen raunioista entistä vahvempana noussut Haitin Punainen Risti. AVM1501_s1-31.indd 13 26.1.2015 18.32
• Vapaaehtoinen vie ulos 14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s1-31.indd 14 26.1.2015 18.22
• PAKKASMITTARI näyttää yli kymmentä astetta ja Saimaalta käy kevyt tuulenvire. Se ei kuitenkaan lannista reippaita miehiä. Punaisen Ristin ystäväpalvelun vapaaehtoinen Pentti Heikkonen auttaa takin ja kaulahuivin Pentti Mikkosen päälle. Päähän vetäistään lämmin hattu. – Otetaan vielä hevonen mukaan, Heikkonen huolehtii. 92-vuotias Mikkonen tarttuu napakasti rollaattorin kädensijoihin. Sen kanssa tasapaino säilyy. Silti tarvitaan myös kaveria. Yksin ei kulku onnistuisi hississä ja ovissa. Kesällä kaksikko suuntaa usein reilun puolen kilometrin päähän katsomaan laivoja ja kuulostelemaan torielämää. Mikkonen on nuorempana liikkunut paljon sisävesilaivoilla, joten niitä on mukavaa ihastella edelleen. Usein reissussa kuluu tunnista puoleentoista. – Pitkiä lenkkejä me tehdään, Mikkonen kehaisee. Tänään suuntana on Linnalan Setlementti muutaman sadan metrin päässä. Siellä poiketaan silloin tällöin kahvilla ja kuumalla sokerivedellä. Miehet tapaavat toisensa noin kerran viikossa. Välillä tulee pidempi tauko, koska Mikkonen käy kuudesti vuodessa kuntoutuksessa. – Hyvä hoito siellä on, mutta koti on aina koti. Tuntuu hyvältä palata kotiin aina kahden viikon jälkeen, Mikkonen pohtii. Linnalan pääovelle nouseva ramppi näyttää jyrkältä. Yksin siitä ei rollaattorin kanssa selviytyisi ylös – ainakaan liukkaammassa talvikelissä. Mikkonen tarttuu napakasti kaiteeseen. Heikkonen työntää rollaattoria, ettei se lähde valumaan alaspäin. Kahvittelun lomassa juttu luistaa. Etunimien lisäksi kaverusten väliltä löytyy muitakin yhdistäviä tekijöitä. Mikkonen on sotainvalidi, samoin Heikkosen isä. – Koen kunniavelkaa vanhempieni kohtalon vuoksi. Isä oli sotainvalidi ja äiti sotaleski, Heikkonen pohtii. – Ystäväpalvelusta olen myös oppinut nöyryyttä ja kiitollisuutta pienistä asioista. Kun työt jäivät taakse, arvot muuttuivat pehmeämmiksi. Enää ei ole kiire, vaan aikaa jää itselle, perheelle ja toisten auttamiseen. Kuljetuspalvelu yksinasuville Yksi Savonlinnan ystäväpalvelun muodoista on kolmesti vuodessa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävät tapahtumat. – Aiemmin eri tahot järjestivät vanhuksille tilaisuuksia, jotka menivät pahimmillaan päällekkäin. Ehdotin, että muodostetaan ohjausryhmä suunnittelemaan yhdessä vuoden ohjelma, Punaisen Ristin Savonlinnan osaston ystäväpalvelusta vastaava Matti Gynther kertoo. Tilaisuuksissa tarjotaan nimeksi suuhunpantavaa, että kielen kannat irtoavat. Pientä ohjelmaakin on. Merkittävä osa ajasta käytetään kuitenkin keskinäisiin keskusteluihin ja tuttavien tapaamiseen. Tämä on ollut osallistujien toive. – Osa ikäihmisistä on tuntenut toisensa lapsuudesta asti. Välimatkaa ei ehkä ole edes kymmentä kilometriä, mutta ilman apua heillä ei ole enää konsteja käydä toistensa luona kylässä. Käytännössä Gynther kokoaa lähtijät sopivan kokoisiksi ryhmiksi ja järjestää kyydit. Paikallisen Lions Clubin ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset kuljettavat ihmiset sekä huolehtivat tarjoilusta. Kaupungin kotihoito kutsuu osallistujat ja järjestää ohjelman. – Yksinäisiä ihmisiä on Savonlinnassa paljon. Vapaaehtoisia saisi olla enemmänkin, kuljetusringissä mukana oleva Heikkonen sanoo. – Täytämme myös sorasankosia. Niitä toimitetaan esimerkiksi veteraaneille liukkauden torjuntaan. Joskus on pitänyt heitellä soraa edessään, kun menee viemään sankoa. Jos yksikin murtuma tai venähdys pystytään näin välttämään, se on sen arvoista, Gynther painottaa. Oman kodin varjopuolet Yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu Suomessa omassa kodissaan, ja vanhuspolitiikan tavoitteena on lisätä kotona asumista entisestään. Sanonnat ylistävät kotona asumisen onnea, mutta siinä on myös varjopuolensa. – Turvaksi ja suojaksi mielletty koti voi myös syrjäyttää ja eristää ihmisiä. Koti on yksityinen tila. Se piilottaa sekä huonon hoivan että ilman hoivaa jäämisen, kertoo ikääntyneiden hoivaa tutkinut Silva Tedre Itä-Suomen yliopistosta. Kotona asumista korostetaan omana valinKÄ ÄNNÄ ? Moni vanhus jäisi kotinsa vangiksi ilman Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Savonlinnassa avataan ystäväpalvelun kautta ovia avarampaan maailmaan. TEKSTI HANNA MOILANEN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 15 – Esteettömyydessä olisi Savonlinnassa paljon parannettavaa, Matti Gynther (oik.) arvioi. Gynther ja Esko Markkanen ovat olleet ystäviä viime syksystä lähtien. – Det finns mycket att göra i Nyslott för att göra staden mer tillgänglig, säger Matti Gynther (t.h.). Gynther och Esko Markkanen har varit vänner sedan i höstas. AVM1501_s1-31.indd 15 26.1.2015 18.22
• tana, mutta käytännössä vaihtoehtoja ei usein ole. Pääsy palveluasumisen piiriin on monessa kunnassa vaikeaa. Paikkoja ei löydy yhtä nopeasti kuin niihin pyritään. – Pahimmillaan ihminen voi jäädä oman kotinsa vangiksi. Sieltä ei pääse minnekään ja sosiaalinen elämä rajoittuu muutamaan ostopalvelukäyntiin, Tedre kuvaa. Lainsäädännössä on oltu huolissaan laitosja palveluasumisen laadusta. Laatu tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi henkilöstömitoituksia ja huoneiden minimineliömääriä. Kotona tapahtuvan hoidon laadusta puhutaan paljon vähemmän. Tedre huomauttaa, ettei vanhuspolitiikan tavoitteeksi saisi riittää pelkkä kotona asumisen tukeminen. Pitäisi mahdollistaa edes joskus myös kodin ulkopuolelle pääseminen. Hoitaja ei ehdi seurustella Kippis! Esko Markkanen nostaa kahvimukia kotonaan Savonlinnan keskustassa. Pieni kaksio on valoisa, ja siellä pääsee hyvin liikkumaan rollaattorin kanssa. Esko Markkanen ja Matti Gynther ovat olleet ystäviä viime syksystä lähtien. Markkasen poika asuu Etelä-Suomessa ja tytär Dubaissa asti, joten paikalliset kontaktit ovat tärkeitä. – Aiempi ystäväni poistui rajan taa. Kun kotipalvelun puolelta kyseltiin Eskolle vapaaehtoista kaveria, ajattelin, että voisin itse ryhtyä tehtävään, Gynther muistelee. – Ai, menikö se Venäjälle? Markkanen vitsailee. Vaikka muisti on alkanut oikutella, huumori kukkii edelleen. Kaksikko pyrkii tapaamaan kerran viikossa noin tunnin kerrallaan. Yleensä istutaan Eskon kotona ja poristaan erilaisista asioista. – Naisista me puhutaan paljon, Markkanen lohkaisee. – Keskustelemme myös siitä, miten maailmalla kolistellaan sapeleita. Kalastuksesta ja metsästyksestäkin jutellaan, Gynther kuvaa. – Matti ei ole vielä ottanut minua mukaan hirvimetsälle, Markkanen moittii. Välillä lähdetään yhdessä ulos. Parin korttelin päässä on mukava kahvipaikka, jossa käydään kahvittelemassa. Gynther on vienyt Markkasen myös autolla katsomaan jouluvaloja ja Savonlinnan uuden ohikulkutien maisemia. Rollaattori menee kätevästi peräkonttiin. Myös Markkasen luona käy kotihoidon työntekijöitä kolme kertaa päivässä. Aamulla käy hoitaja. Ruoka tuodaan puolen päivän aikaan, ja illalla on vielä yksi käynti. – Ei siinä pitkään hoitajien kanssa jutella. Työt ne vaan tekee. Vielä olen sentään onnistunut väistelemään, kun pyörivät töissään, Markkanen sanoo. ? ” Ei siinä pitkään hoitajien kanssa jutella. Työt ne vaan tekee. Vielä olen sentään onnistunut väistelemään, kun pyörivät töissään. ” ESKO MARKKANEN YSTÄVÄT ESIIN ! Ystävätoiminta on yksi suurimmista ja tunnetuimmista Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintamuodoista. Noin 8 000 Punaisen Ristin vapaaehtoista eri puolilla Suomea toimii ystävinä niin vanhoille kuin nuorille, niin kantasuomalaisille kuin muualta muuttaneille, niin vapaille kuin vangeillekin. Perinteisen parimuotoisen ystävätoiminnan lisäksi Punaisen Ristin ystävät järjestävät monimuotoista ryhmätoimintaa esimerkiksi vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja muissa laitoksissa. Punaisen Ristin ystävätoimintaa juhlistetaan perinteisesti ystävänpäivänä 14. helmikuuta, jolloin ympäri maata järjestetään pari sataa Iloa ystävyydestä -tapahtumaa. Tilaisuuksissa vapaaehtoiset vierailevat ilahduttamassa ystäviään, esittelevät toimintaa ja kutsuvat mukaan uusia tekijöitä. Punaisen Ristin ystävätoiminnan pääyhteistyökumppani LähiTapiola tukee tapahtumien järjestämistä. Ystävänpäivä on mainio hetki lähteä tutustumaan toimintaan, vaikka et olisi ennen ollut mukana. Ystäväksi lähteminen on mahdollista ihan jokaiselle! Lue lisää ja tule mukaan: www.oleystava.fi 16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 – Ollaan veljekset kuin ilvekset, Pentti Heikkonen (vas.) ja Pentti Mikkonen sanovat. – Vi är såta stallbröder, säger Pentti Heikkonen (t.v.) och Pentti Mikkonen. Perinteinen ystävänpäivän tempaus on vanhainkodin valtaus, jolla piristetään laitoksessa asuvien arkea. AVM1501_s1-31.indd 16 26.1.2015 18.22
• VÄNNER, STIG FR AM ! Vänverksamheten är en av de största och mest kända av Finlands Röda Kors verksamhetsformer i hemlandet. Ungefär 8 000 rödakorsfrivilliga på olika håll i Finland är vänner åt gamla och unga, infödda och inflyttade, fria och fångar. Utöver den traditionella vänverksamheten parvis ordnar rödakorsvänner gruppverksamhet av många slag t.ex. på äldreboenden, i servicehus och på andra anstalter. Röda Korsets vänverksamhet firas traditionellt kring vändagen den 14 februari. Då ordnas ett par hundra Vänskap ger glädje-evenemang i Finland. I samband med evenemangen besöker volontärer sina vänner, ordnar presentationer av vänverksamheten och bjuder in nya människor att engagera sig i ett givande frivilligarbete. LokalTapiola är huvudsamarbetspart för Röda Korsets vänverksamhet och stöder ordnandet av evenemangen. Vändagen är ett perfekt tillfälle att bekanta sig med verksamheten – det går bra även om du inte varit engagerad tidigare. Precis alla kan delta i Röda Korsets vänverksamhet. Läs mer och kom med: www.varvan.fi TERMOMETERN visar drygt tio minusgrader och det blåser från Saimen. Men det avskräcker inte två pigga karlar. Röda Korsets väntjänstvolontär Pentti Heikkonen hjälper Pentti Mikkonen att klä på sig kappa, halsduk och hatt. – Och så tar vi hästen också, säger Heikkonen. 92-årige Mikkonen greppar stadigt handtagen på sin rollator. Den hjälper honom att hålla balansen. Ändå behöver han sällskap också. Ensam klarar han inte av hissen och dörrarna. Om somrarna går de två männen ofta en halv kilometer till torget för att se på båtarna och höra vad som står på. – Vi gör långa promenader, säger Mikkonen. Idag styr de stegen mot Linnalan Setlementti. Dit är det ett par hundra meter. Där brukar de ta sig en kaffe då och då. Männen träffas ungefär en gång i veckan. Ibland blir det en längre paus, eftersom Mikkonen har rehabilitering sex gånger per år. – De tar bra hand om mig där, men hemma är alltid hemma. Det känns bra att komma hem efter två veckor borta, funderar Mikkonen. Rampen upp till Linnalas huvudingång är brant. Den backen tar man inte ensam med en rollator – åtminstone inte på vintern. Men med Heikkonens hjälp går det vägen. Ensamma får skjuts till evenemang En av verksamhetsformerna vid väntjänsten i Nyslott är de evenemang som man ordnar tre gånger om året tillsammans med sina samarbetsparter. – Tidigare ordnade olika parter evenemang för äldre och ibland gick de på varandra. Jag föreslog att vi skulle bilda en styrgrupp för att planera verksamheten tillsammans, berättar Matti Gynther, som ansvarar för vänverksamheten i rödakorsavdelningen i Nyslott. Litet program erbjuder man vid evenemangen, men en stor del av tiden används till samtal och till att träffa bekanta. Det är så deltagarna vill ha det. – En del av de äldre har känt varandra sedan barnsben. De kanske inte bor ens tio kilometer ifrån varandra, men utan hjälp kan de inte träffas. I praktiken samlar Gynther lämpliga grupper av deltagare och organiserar transporterna. Frivilliga från lokala Lions Club och Röda Korset sköter både transporter och servering. Stadens hemvård står för programmet. I Finland bor mer än 90 procent av dem som har fyllt 75 år i sitt eget hem och målet är att höja procenten ytterligare. Borta bra men hemma bäst, heter det – men det finns nackdelar med att bo hemma också. – Hemmet ska vara en trygghet, men det kan också bli något som isolerar. Hemmet är ett privat rum. Det gör att man inte ser vare sig dålig vård eller när någon blir utan vård, säger äldrevårdsforskaren Silva Tedre från Östra Finlands universitet. Att bo hemma framhålls som ett eget val, men i praktiken finns det ofta inga alternativ. I många kommuner är det svårt att komma in på ett serviceboende. – I värsta fall kan man bli fånge i sitt eget hem. Man kommer inte ut och det sociala livet begränsar sig till några köptjänstbesök, beskriver Tedre. Inom lagstiftningen har man oroat sig för kvaliteten på anstaltsoch serviceboende. Kvalitet handlar i det sammanhanget om t.ex. antal anställda och minimistorleken på rummen. Kvaliteten på hemvården talas det mindre om. Tedre påpekar att det inte får räcka som mål för äldrepolitiken att hjälpa folk att bo hemma. Man borde också göra det möjligt för folk att ens ibland komma ut ur hemmet. Skötaren hinner inte vara social Skål! Esko Markkanen höjer kaffemuggen i sitt hem i centrala Nyslott. Hans lilla tvåa är ljus och det går bra att röra sig med rollator. Esko Markkanen och Matti Gynther har varit vänner sedan i höstas. Markkanens son bor i södra Finland och hans dotter långt borta i Dubai, så det är viktigt med lokala kontakter. De strävar efter att träffas en gång i veckan, ungefär en timme åt gången. I allmänhet sitter de hemma hos Esko och talar om ditt och datt. – Om kvinnfolk talar vi mycket, säger Markkanen. Minnet har börjat svika, men humorn är det inget fel på. – Vi talar också om det sabelskrammel som hörs i världen. Och så pratar vi fiske och jakt, berättar Gynther. Ibland tar de en tur utomhus. Då går de på kaffe ett par kvarter från Markkanens hem. Gynther har också ut Markkanen på bilutfärd för att se på julljus och den nya omfartsvägen kring Nyslott. Tre gånger om dagen får Markkanen besök av hemvårdens anställda. På morgonen kommer en skötare. Maten kommer vid middagstid och på kvällen är det dags för ytterligare ett besök. – Inte hinner man prata då. Hittills har jag lyckats undvika krockar när skötarna snurrar på. ? Utomhus ens ibland Många åldringar skulle vara fångar i sina egna hem utan Röda Korsets volontärer. I Nyslott öppnar vänverksamheten dörrarna till en större värld. TEXT HANNA MOILANEN FOTO PAULA MYÖHÄNEN 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 17 Ett traditionellt sätt att ordna ett vändagjippo är att ockupera ett äldreboende och pigga upp vardagen där. AVM1501_s1-31.indd 17 26.1.2015 18.22
• ENKELI, KUUSI, TÄHTI. Vapaaehtoinen Liisa Lakanen latoo pöydälle metallisia muotteja ja ryhtyy kaulitsemaan piparitaikinaa. – Taikina tuoksuu, ihastelee vieressä istuva Terttu Toivola . Kun Lakanen saa taikinan leivontakuntoon, Toivola tarttuu mielellään muotteihin. Hän piti leipomisesta jo pikkutyttönä. Ollaan Äänekosken Suolahdessa vanhainkoti Tupasvillassa, jonne Suomen Punaisen Ristin laitosystävät ovat tulleet vierailulle. Ystäväporukka on talossa ensimmäistä kertaa, mutta henkilökunnan avulla leivinpaperit ja uunipellit löytyvät helposti. Aimo Järvinen ja Leo Lahtinen innostuvat maistelemaan taikinaa. Sairaanhoitaja Terttu Virnes-Malinen päivittelee näkyä leikillään. – Tyypillistä, miehet syövät taikinaa! Vapaaehtoinen Minna Rajalin ei malta olla jatkamatta kiusoittelua. – Monesko pala? Ei meillä lasketa. Joustava ryhmätoiminta Tupasvillan pikkujoulut ovat esimerkki Suomen Punaisen Ristin monipuolistuvasta laitosystävätoiminnasta. Laitosvapaaehtoisia on ollut eri puolilla maata jo kauan, mutta nyt toiminIkäihmisten ilahduttajat Suolahtelaiset innostuivat ryhmämuotoisesta laitosystävätoiminnasta. Joukossa ilo tiivistyy. TEKSTI MINNA KURVINEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI ” En ole ennen leiponut. Oli ihan mukavaa. ” TUPASVILLAN ASUKAS AIMO JÄRVINEN taan kehitetään uusia muotoja. Ideana on, että laitosystävä voi kiinnostuksensa mukaan toimia joko ryhmässä tai yksittäisen asukkaan ystävänä. Ryhmätoiminnan etuihin kuuluvat helppous ja joustavuus. – Ihmiset kaipaavat toimintaa, johon ei tarvitse sitoutua vuosikausiksi. Laitoksessa voi käydä vaikka vain kerran, sanoo Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan suunnittelija Siina Lepola . Ystäväryhmä voi esimerkiksi ulkoiluttaa asukkaita, järjestää tapahtumia tai ryhtyä vetämään kerhoa. Kun ryhmässä on monta jäsentä, paikalle pääsee aina osa porukasta. – Tähän voi olla niin sitoutunut kuin omaan elämäntilanteeseen sopii, Minna Rajalin tiivistää. Koulutuksesta käytäntöön Äänekoskella kokeiltiin syksyllä uutta laitosystäväkurssia. Koulutus on jatkoa ystävätoiminnan peruskurssille, ja se tulee valtakunnalliseen kurssivalikoimaan tämän vuoden aikana. Kurssilla perehdytään laitoksessa toimimisen erityiskysymyksiin, kuten omaisten kohtaamiseen ja hygieniakäytäntöihin. Suolahden osastossa ei ennen viime syksyä ollut lainkaan ystävätoimintaa. Kun osasto järjesti laitosystäväkurssin yhdessä Äänekosken osaston kanssa, paikalle saapui kolmekymmentä kiinnostunutta. Suolahdessa laitosystäväksi halusi kymmenisen vapaaehtoista, mikä oli mieluisa yllätys ryhmänvetäjäksi ryhtyneelle Rajalinille. – Olemme saaneet tästä uutta virtaa, hän iloitsee. Koulutuksen mainostamisessa auttoivat taksinkuljettajat ja sosiaalinen 1 2 1 Yhdessä tekemistä. Jos voimat eivät riitä piparimuotin painamiseen, ystävä auttaa. Att göra tillsammans. Om man inte har kraft att trycka in pepparkansformen får man hjälp. 18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s1-31.indd 18 26.1.2015 18.23
• Sprida glädje bland äldre I Suolahti blev man eld och lågor för vänverksamhet i grupp på anstalter. ÄNGEL, GRAN, STJÄRNA. Frivilliga Liisa Lakanen lägger metallformar på bordet och börjar kavla ut pepparkaksdegen. – Degen doftar, säger en glad Terttu Toivola . När degen är färdigkavlad greppar Toivola gärna formarna. Hon tyckte om att baka redan som liten flicka. Aimo Järvinen och Leo Lahtinen vill smaka på degen. Degen, dofterna och smakerna finns på äldreboendet Tupasvilla i Suolahti i Äänekoski. Röda Korsets anstaltsvänner är på besök. Det är första gången vängruppen har kommit hit, men personalen ser till att bakplåtar och papper hittar rätt. Festligheterna på Tupasvilla är ett exempel på Röda Korsets allt mer mångsidiga vänverksamhet på anstalter. Anstaltsfrivilliga har det funnits länge på olika håll i landet, men nu tar man fram nya verksamhetsformer. Idén är en anstaltsvän kan verka i grupp eller som vän till en enskild person enligt sitt eget intresse. En fördel med gruppverksamheten är att det är enkelt och flexibelt. – Folk vill gärna engagera sig på ett sätt om inte kräver att man binder sig i åratal. På en anstalt kan man hälsa till och med som en engångsgrej, säger vänverksamhetsplanerare Sii na Lepola på Finlands Röda Kors. En vängrupp kan ta ut invånare på promenad, ordna evenemang eller leda en klubb. I och med att gruppen har flera medlemmar är det alltid några som kan vara med. – Man kan förbinda sig vid det här precis så mycket som den egna livssituationen tillåter, sammanfattar Minna Rajalin , som leder vängruppen i Suolahti. En ny vänverksamhetskurs för anstaltsvänner ordnades i höstas i Äänekoski, grannkommun till Suolahti. Utbildningen är en fortsättning på grundkursen i vänverksamhet och kommer att ingå i kursutbudet på riksnivå i år. Under kursen får deltagarna lära sig om sådant som speciellt har att göra med verksamhet på en anstalt, som att möta anhöriga och hygienpraxis. I avdelningen i Suolahti hade man ingen vänverksamhet alls före höstens kurs. Nu har den nya vängruppen ett tiotal medlemmar. – Det har gett ny fart åt hela avdelningen, berättar Rajalin. Det har satt fart på de äldre som bor på Tupasvilla också. De ser redan fram emot vängruppens nästa besök. Terttu Toivola sysslar gärna med handarbete och föreslår att man gör något kreativt även i fortsättningen. – Någon kunde ge oss pysseltips, till exempel. ? Intresserad av att bli anstaltsfrivillig? Ta kontakt med ditt distrikt och framför en önskan om en vänkurs för anstaltsfrivilliga. – Minua suretti hirveästi, kun ajattelin, ettei kukaan käy katsomassa heitä, Rajalin muistelee. Punainen Risti tempaisi nuoren naisen mukaansa kymmenen vuotta sitten. Projektipäällikkönä työskentelevä Rajalin on ehtinyt toimia niin osastonsa hallituksessa, rahankerääjänä kuin Vapepassakin. Nyt hän haluaa olla kehittämässä Suolahteen toimintaa, josta on iloa mahdollisimman monelle laitoksessa asuvalle. – Toivon, että saisimme säännöllisesti kokoontuvan ryhmän tai kaksi. Toiveena olisi myös, että pystyisimme laajentamaan toimintaamme muihin asumisyksiköihin, Rajalin kertoo. Tupasvillan asukkaat odottavat jo ystäväryhmän seuraavaa visiittiä. Terttu Toivolan ja Aimo Järvisen mielestä piparien leipominen yhdessä oli hyvä idea. – En ole ennen leiponut. Oli ihan mukavaa, Järvinen toteaa. Hänestä olisi ihanteellista, jos vapaaehtoiset kyläilisivät vanhainkodissa joka kuukausi. Käsitöitä harrastava Toivola ehdottaa, että myös seuraavilla kerroilla tehtäisiin jotain luovaa. – Jos joku vaikka ohjaisi meitä askartelemaan. ? Kiinnostuitko laitosvapaaehtoisuudesta? Kysy laitosystävätoiminnan kurssia Punaisen Ristin piiristäsi. media. Kurssille tuli monia, jotka eivät olleet aiemmin tehneet vapaaehtoistyötä. Yksinäisyyden lievittäjät Riikka Lavio lähti laitosystäväksi miehensä siskon innostamana. Hänen mielestään ryhmätoiminta on pehmeä lasku vapaaehtoisuuteen. – Porukka tuntui mukavalta ja vastaanotto oikein ihanalta. Ihmisiin alkaa varmaan tutustua aika nopeasti, kun on omalla persoonallaan mukana, hän pohtii. Tuore vapaaehtoinen toivoo, että voisi laitosystävänä lievittää vanhusten yksinäisyyttä ja tukea hoitajien työtä. Hän tuntee vanhainkotien arjen, sillä on aikaisemmin työskennellyt hoitoalalla. Lavio painottaa, ettei hoitajatausta ole edellytys laitosvapaaehtoiseksi ryhtymiselle. – Toivon, että se mielikuva muuttuisi. Tänne ei tulla tekemään hoitotyötä, vaan olemaan asukkaan kanssa. Tärkeintä on lähelläolo. Samaa mieltä ovat Tupasvillan hoitajat. He muistuttavat, ettei henkilökunta ehdi seurustella asukkaiden kanssa niin paljon kuin haluaisi. – Vapaaehtoisilla on valtava merkitys, Terttu Virnes-Malinen sanoo. – On mukavaa, että joku tulee järjestämään vanhuksille jotain erilaista. He nauttivat, kun on paljon ihmisiä ympärillä, lisää lähihoitaja Marjut Väisänen . Tavoitteena säännöllisyys Minna Rajalin muistaa, että hän kantoi huolta vanhusten hyvinvoinnista jo lapsena. Kun perhe meni käymään mummun luona laitoksessa, pikku-Minna kävi samalla tervehtimässä kaikkia osaston mummoja ja pappoja. 3 ” På en anstalt kan man hälsa till och med som en engångsgrej. ” SIINA LEPOLA 2 Vapaaehtoinen Liisa Lakanen ehti leipomisen lomassa rupatella Terttu Toivolan ja Aimo Järvisen kanssa. Frivilliga Liisa Lakanen har tid att prata med Terttu Toivola och Aimo Järvinen medan hon bakar. 3 Vapaaehtoinen Minna Rajalin ja Leo Lahtinen nauttivat pikkujoulutunnelmasta. Frivilliga Minna Rajalin och Leo Lahtinen njuter av adventsstämningen. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 19 AVM1501_s1-31.indd 19 26.1.2015 18.23
• Punaisen Ristin Treenikehätyöpajassa etsitään yhdessä keinoja vastata kohdalle sattuvaan rasismiin. TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVAT LEENA KOSKELA ESPOON MATINKYLÄN asukastalo Kylämajassa on alkamassa rasisminvastainen Treenikehä-työpaja. Sälekaihtimin varustetussa kokoushuoneessa osallistujat asettelevat tuolinsa rinkiin. Ohjaaja Milla Mäkilä pyytää kaikkia esittäytymään. Tarkoituksena on käydä Forum-teatterimenetelmän keinoin läpi tilanteita, joissa osallistujat ovat kohdanneet rasismia. Nyt kokeillaan, mitä tilanteessa olisi voinut tapahtua, jos joku mukana olleista olisi toiminut toisin. Tavoitteena on antaa osallistujille ideoita, miten voi toimia rasismia kohdatessa. Forum-menetelmä etenee aina samalla tavalla: ensin lämmitellään, sitten esitetään ryhmissä kohtaus, jossa joku joutuu sorron kohteeksi, ja seuraavassa esityksessä kokeillaan, miten muuten tilanne olisi voinut edetä. Lopuksi keskustellaan. Kylämajassa osallistujat aloittavat lämmittelyn. He kättelevät toisiaan niin, että oman käden saa irrottaa vasta, kun on löytänyt seuraavan käden, johon tarttua. Kohta koko porukka on solmussa. Keinoja arkipäivän tilanteisiin Rasisminvastainen Treenikehä on Punaisessa Ristissä uutta toimintaa. Se syntyi eri järjestöjen tarpeesta löytää uusia keinoja ja tapoja käsitellä rasismia ja siihen liittyviä ilmiöitä vapaaehtoistensa kanssa. Työpajan kehittämisessä on ollut mukana muun muassa Pakolaisapu ry. Syksyn aikana työpajoja järjestettiin kymmenkunta. Punainen Risti koordinoi toimintaa ja työpajojen vetäjät ovat Ei rasismille! -hankkeen kumppanijärjestöjen koulutettuja vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Ei rasismille! -hankkeen vapaaehtoistoimintaa suunnitteleva Maria Pikkarainen sanoo, että tavoitteena on antaa osallistujille keinoja puuttua arkipäivän tilanteisiin. – Tärkeintä on tehdä edes jotain. Jo kiusatun viereen seisomaan meneminen on keino, hän sanoo. Treenikehät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia parin tunnin työpajoja, joita kuka tahansa voi tilata vaikka koulu-, opiskelijatai työporukalleen. Espoon työpajan tilasi Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry, joka on mukana asukastalo Kylämajan toiminnassa. Rohkeutta puuttua rasismiin Espoon treenikehässä Milla Mäkilä jakaa porukan kahteen ryhmään. Ryhmät saavat tehtäväkseen valita tilanteen, jossa he ovat kohdanneet rasismia. He esittävät tilanteista näyteltyjä kohtauksia, ja näistä kohtauksista kaikki osallistujat valitsevat kiinnostavimman tilanteen jatkotyöskentelyyn. Kylämajassa kiinnostavimmaksi valikoituu kohtaus, jossa humalainen suomalainen miesporukka huutelee ratikkapysäkillä törkeyksiä somalialaistaustaisille nuorille tytöille. Tilanteessa yksinäinen mies haluaisi auttaa tyttöjä, mutta ei tiedä miten. Lopulta hän menee seisomaan porukoiden väliin. Seuraavaksi työpajan osallistujat kokeilevat, mitä tapahtuisi, jos joku ulkopuolinen puuttuisi tilanteeseen kovemmin, solvatuksi tulleet tytöt alkaisivat itse sättiä kiusaajiaan tai väliin tullut mies puhuttelisi tyttöjä ja osoittaisi näin heille, että hän on heidän puolellaan. – Esitysten jälkeen keskustelemme paljon siitä, miltä keinot ovat tuntuneet ja miten ne ovat toimineet, Mäkilä kertoo. Tilaisuuden päätyttyä osallistujat antavat työpajalle hyvää palautetta. Mauri Lannetta , 51, sai tiedon työpajasta englanninkurssilla. – Olen väistellyt rasismia ja halusin saada Rohkeutta rasismin kohtaamiseen 1 Treenikehässä käydään läpi rasistisia tilanteita teatterin keinoin. Maire Toivonen eläytyi peittämällä hiuksensa huivilla. Treenikehä använder sig av drama för att bearbeta rasistiska situationer. Maire Toivonen täckte håret med en duk. 2 Mauri Lannetta (vas.), Marianna Kuusitalo, Seija-Elina Aakka ja Kerttu Tiipponen osallistuivat rasisminvastaiseen Treenikehään asukastalo Kylämajassa Espoossa. Mauri Lannetta (t.v.), Marianna Kuusitalo, Seija-Elina Aakka och Kerttu Tiipponen deltog i en Treenikehä mot rasism i invånargården Kylämaja i Esbo. 20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 2 1 AVM1501_s1-31.indd 20 26.1.2015 18.23
• Mod att konfrontera rasism I Röda Korsets verkstad Treenikehä söker man efter sätt att svara på rasism. I NVÅNARGÅRDEN Kylämaja i Mattby i Esbo ska antirasismverkstaden Treenikehä (ung. Träningsring) precis dra igång. Mötesrummet är avskärmat med spjälgardiner och deltagarna ställer sina stolar i ring. Ledaren Milla Mäkilä ber alla presentera sig. Meningen är att gruppen med hjälp av dramametoden Forum ska gå igenom situationer där deltagarna har upplevt rasism. Deltagarna ska få idéer om hur man kan hantera situationer där man möter rasism. Treenikehä är en ny verksamhet inom Röda Korset. Verkstaden föddes ur flera organisationers gemensamma behov att finna nya sätt att ta upp frågan om rasism med sina volontärer. Verksamheten koordineras av Röda Korset och workshoparna leds av utbildade frivilliga inom partnerorganisationerna i projektet Mot rasism! Verkstaden tar ett par timmar och är gratis. Vem som helst kan beställa den för t.ex. en studiegrupp eller en grupp på en arbetsplats. Workshopen i Esbo beställdes av Esbo Mentalhygieniska Förening Emy Rf som är med i verksamheten i invånargården Kylämaja. Forum-metoden som används i Treenikehä följer alltid samma mönster: först är det uppvärmning, sedan spelar man i gruppen upp situationer där någon blir utsatt för rasism, och så provar man på hur man kunde ändra på situationen genom att reagera annorlunda. Verkstaden avslutas med en diskussion. Mest intressant den här gången blir en scen där en berusad grupp män häver ur sig otidigheter till några flickor av somalisk härkomst på en spårvagnshållplats. En ensam man vill hjälpa flickorna, men vet inte hur han ska göra. Till slut ställer han sig mellan de två grupperna. Deltagarna provar på vad som händer om den utomstående tar tag i situationen tydligare, om flickorna börjar skälla på männen som är fula i mun eller om mannen som ställde sig mellan grupperna tilltalar flickorna och på så sätt visar att han är på deras sida. När workshopen har avslutats ger deltagarna positiv respons. Mauri Lannetta , 51, fick höra om verkstaden på en kurs i engelska. – Jag har undvikit rasism och ville hitta något sätt att bearbeta det, säger han och konstaterar att det här var ett bra och samtalsvänligt grepp. Maria Pikkarainen planerar verksamheten för frivilliga inom projektet Mot rasism! Hon säger att målet är att ge deltagarna sätt att ens på något sätt ingripa i rasistiska situationer i vardagen. Man behöver inte kunna lösa situationen. – Att man går och ställer sig intill den som blir mobbad är värdefullt, påpekar Pikkarainen. Många har berättat att Treenikehä har gett dem mod att ingripa. En modell som man har provat på helt konkret är lättare att sätta i verket när det gäller. ? Veckan mot rasism infaller i år 16–22.3. Läs mer och engagera dig i verksamheten: www.motrasism.fi Rohkeutta rasismin kohtaamiseen keinoja sen kohtaamiseen, hän sanoo ja kehuu työpajaa mukavan keskustelevaksi. Treenikehä tarjosi myös paljon materiaalia, jonka miettimistä voi jatkaa kotona. Lannetta kertoo törmäävänsä itse harvoin rasismiin, mutta omassa asuinympäristössä kuulee kyllä ennakkoluuloisia kommentteja esimerkiksi somaleista. Sellaiset tilanteet ärsyttävät Lannettaa, mutta koska hänellä ei ole ollut riittävästi tietoa lähteä väittelyyn asiasta, hän on antanut olla. – En myöskään halua mennä suuttuneena tilanteisiin. Työpajan tärkein oppi oli hänestä se, että tilanteita ei tarvitsekaan osata ratkaista. Tärkeää on, että puuttuu edes jotenkin. Milla Mäkilän mukaan kurssilaiset ovat kertoneet saaneensa treenikehästä lisää rohkeutta puuttumiseen. – Teatterimenetelmässä mennään tunnetasolle ja omiin kokemuksiin, jolloin asia koskettaa syvältä ja jää hyvin mieleen, hän sanoo. – Käytännössä kokeiltuun toimimisen malliin on helpompi turvautua, kun todellinen tilanne tulee eteen. ? Rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 16.–22.3. Lue lisää ja tule mukaan toimintaan: www.eirasismille.fi Vinkkejä rasismiin puuttumiseen 1Pysy rauhallisena. Vihaisena vain provosoit. 2Jos tilanne on hyvin uhkaava, soita apua paikalle. 3Jos tilanteeseen meno jännittää yksin, hae tukea muilta silminnäkijöiltä. Yleensä esimerkki rohkaisee muita. 4Korjaa virheelliset tiedot rasistisessa puheessa. Jos puhuja on tuttu, asiaan voi palata myös myöhemmin. 5Sankaritekoja ei vaadita. Jos takaisin sanominen pelottaa, jo pelkkä rasismin kohteen viereen meneminen on voimakas viesti: minä olen hänen puolellaan. 6Kun tilanne ei ole liian uhkaava, puutu siihen sanomalla vastaan asiallisesti ja rauhallisesti. Yksi tehokas keino on toistaa rasistinen viesti: "Sinä kysyit lapselta, onko banaani hyvää. Se kuulostaa rasistiselta. Se on väärin." 7Älä pelkää epäonnistumista, tärkeintä on tehdä jotain. Tilanteista on hyvä keskustella jonkun kanssa jälkikäteen. 8Jos et uskalla toimia itse tilanteessa, osoita myötätuntosi rasismin kohteelle esimerkiksi jäämällä juttelemaan tilanteen jälkeen. 9Älä hyväksy loukkaavaa nimittelyä. Nimittelyssä voi myös olla kyse rangaistavaksi säädetystä kunnian loukkauksesta. 10Jos joudut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi internetin tai sähköpostin välityksellä, säilytä viesti, mutta älä vastaa siihen. Kerro asiasta eteenpäin. Jos viesti on uhkaava, ilmoita poliisille. 3 3 Treenikehässä käytetty teatterimenetelmä takaa, että asia koskettaa syvältä. Silloin oppi jää myös varmemmin mieleen. Genom att använda drama som metod i Treenikehä blir det garanterat berörande. Då fastnar också det man lär sig. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 21 AVM1501_s1-31.indd 21 26.1.2015 18.23
• 22 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 Punaisen Ristin vaalikysely 2015 Vastaajina toimivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat: Kokoomuksen Alexander Stubb, SDP:n Antti Rinne, Perussuomalaisten Timo Soini, Keskustan Juha Sipilä, Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, Vihreiden Ville Niinistö, RKP:n Carl Haglund, Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä vaalikauden aikana eduskuntapuolueeksi nousseen Muutos 2011:n Jari Leino. Haasteen kasvattamiseksi jokaiseen kysymykseen annettiin valmiit vastausvaihtoehdot, joista vastaajia pyydettiin valitsemaan. Monessa kysymyksessä valintaa ei ollut tehty helpoksi. Äänestä sydämesi mukaan! Suomessa järjestetään 19. huhtikuuta eduskuntavaalit. Suomen Punainen Risti toteutti vaalikyselyn selvittääkseen, mitä puolueet ajattelevat meille tärkeistä aiheista. Kysymykset laativat Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston asiantuntijat. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN AVM1501_s1-31.indd 22 26.1.2015 18.23
• HYVINVOINTI JA ERIARVOISUUS SUOMESSA JA R K KO M IK KO N E N OECD:N TUOREEN SELVITYKSEN MUKAAN tuloerot ovat kasvaneet Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. Saman selvityksen mukaan tuloerojen kasvu ei ole ongelma vain eriarvoisuuden vuoksi, vaan se hidastaa jopa talouskasvua, koska suuret tuloerot heikentävät mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja sosiaaliseen nousuun alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tulosten perusteella on pelättävissä, että tuloerojen kasvun jatkuminen johtaa lisääntyviin sosiaalisiin ongelmiin myös Suomessa. Mitä ajattelette tuloerojen kasvusta Suomessa? a) Tuloeroja pitää kaventaa voimakkaasti verotuksen ja tulonsiirtojen kautta. b) Tuloerojen kasvua pitää hillitä maltillisesti verotuksen ja tulonsiirtojen kautta. c) Tuloerojen nykyinen taso ei ole meillä Suomessa ongelma. d) Tuloerojen luonnolliseen kasvuun puuttuminen ei ole julkisen vallan asia. YKSINÄISYYS SEKÄ ONGELMAT terveyspalvelujen ja riittävän kotiavun saatavuudessa heikentävät ikäihmisten hyvinvointia. Ongelmien voidaan odottaa lähivuosina lisääntyvän vanhusväestön kasvaessa. Yksinäisyys koskettaa myös monia lapsia ja nuoria, joiden kohdalla se heikentää merkittävästi henkistä hyvinvointia ja nostaa syrjäytymisriskiä. Kenellä viime kädessä on vastuu yksinäisten auttamisesta Suomessa? a) Päävastuu on yhteiskunnalla, jonka tuottamia julkisia palveluita vapaaehtoiset ja järjestöt voivat täydentää. b) Tehokkaimmin yksinäisyyttä torjutaan yksityistä hoivasektoria kehittämällä. Tätä työtä lähipiiri ja järjestöt voivat täydentää. c) Päävastuu on vapaaehtoisilla ja järjestöillä, koska yksinäisyyden torjuminen ei onnistu virkatyönä. NOIN 60 000 OMAISHOITAJAA Suomessa huolehtii pysyvästi vaativassa tilanteessa perheenjäsenestään tai läheisestään, joka ei sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta syystä johtuen selviydy omatoimisesti arjesta. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa parantaa omaishoitajien yhdenvertaisuutta, palvelujen saatavuutta ja tukea omaishoitajien jaksamista. Tavoitteissa on edetty varovaisesti, ja suurin osa omaishoitotyöstä tapahtuu kokonaan yhteiskunnan tukijärjestelmien ulkopuolella. Yksi suurimmista omaishoidon ongelmista on se, että hoidon kriteerit ja tuet vaihtelevat paikkakunnittain ja jopa yhden paikkakunnan sisällä. Miten ensisijaisesti parantaisitte omaishoitajien asemaa? a) Kunnat voivat edelleen vastata sopimusomaishoidon järjestämisestä valtionosuuksien tuella, mutta käytäntöjä kunnissa pitää yhtenäistää yhdenvertaisuuden parantamiseksi. b) Sopimusomaishoidon hoitopalkkioiden rahoitus ja myöntäminen pitää siirtää valtakunnallisesti Kelan hoidettavaksi. c) Omaishoitajille pitää taata riittävä määrä vapaapäiviä ja hoidettavalle sijaishoito tarvittaessa erillisellä valtionrahoituksella. d) Omaishoitajien jaksamista pitää tukea ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvalla tukitoiminnalla. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 23 A B C Vas. Vihr. Kesk. KD PS RKP SDP Kok. M11 Kok. PS SDP Kesk. KD M11 RKP Vas. Vihr. A C Kok. Kesk. KD M11 PS RKP SDP Vas. Vihr. A B ” Tuloerojen kasvun pysäyttäminen ja niiden kaventaminen verotuksen ja tulonsiirtojen avulla on yhteiskunnallisen tasauksen perustehtävä. ” PAAVO ARHINMÄKI, VASEMMISTOLIITTO ” Päävastuu yksinäisistä on meillä kaikilla. Tarvitaan enemmän yhteisöllisyyttä ja lähimmäisistä huolehtimista. Yhteiskunta ei voi poistaa yksinäisyyttä, mutta hyvinvointipalveluissa ja erityisesti vanhustenhoi dossa se tulee huomioida paremmin. ” PÄIVI RÄSÄNEN, KRISTILLISDEMOKRAATIT ” Hyvä vaihtoehto parantaa omaishoitajien asemaa olisi myös taata omaishoitajille riittävä määrä vapaapäiviä ja hoidettavalle sijaishoito. ” TIMO SOINI, PERUSSUOMALAISET AVM1501_s1-31.indd 23 26.1.2015 18.23
• SUOMESSA KANSALAISJÄRJESTÖILLÄ on lukuisia erilaisia tavoitteita ja tehtäviä. Vaikka järjestöt kuuluvat niin sanottuun kolmanteen sektoriin, monilla kentillä ne ovat ottaneet hoitaakseen periaatteessa viranomaisille kuuluvia tehtäviä, koska viranomaisten resurssit eivät tahdo riittää niitä hoitamaan. Rahoitustilanteen kiristyessä myös järjestöt joutuvat kuitenkin pohtimaan tehtäviensä priorisointia. Millaisena ensisijaisesti näette kansalaisjärjestöjen roolin hyvinvointi yhteiskunnassa? a) Järjestöt ovat osa yhteiskunnan valmiutta ja varautumista vahvistaen hyvinvointia ja turvallisuutta. b) Järjestöt ovat yhteisöllisyyden ja ihmisten keskinäisen avunannon puolestapuhujia. c) Järjestöt ovat sosiaalija hyvinvointipalveluiden järjestäjiä ja julkisten palveluiden täydentäjiä. d) Järjestöt ovat harrastusten tarjoajia ja tuottavat elämänsisältöä työelämän ulkopuolella. PERUSOPETUKSEN UUDISTETTU opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman puitteet valmistellaan Opetushallituksen johdolla ja paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan kunnissa. Uudistuksessa on nostettu esiin muun muassa koulujen turvallisuutta sekä erilaisia oppimistapoja ja oppimisympäristöjä. Minkä seuraavista ensisijaisesti sisällyttäisitte peruskoulujen opetussuunnitelmaan? a) Ensiaputaidon perusteet. b) Vapaaehtoistoimintaan tutustumisen. c) Humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen opetuksen. d) En mitään mainituista. JÄRJESTÖTOIMINTA JA KANSALAISYHTEISKUNTA E E V A A N U N DI 24 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 ” Kansalaisjärjestöissä on paljon asiantuntemusta ja niillä on tärkeä asema esimerkiksi vertaistukityössä. Tiivistämällä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä saisimme aikaan entistä parempia tuloksia. ” ALEXANDER STUBB, KOKOOMUS ” Ensiapuopetus, vapaaehtoistoimintaan tutustuminen ja humanitaarisen oikeuden opetus ovat kaikki kannatettavia asioita, mutta mikään ei ole ensisijainen, jos opetussuunnitelma avataan. ” CARL HAGLUND, RKP Kok. KD M11 PS RKP Vas. Kesk. SDP Vihr. A B Kesk. KD SDP Vas. Vihr. M11 RKP Kok. PS A D B AVM1501_s1-31.indd 24 26.1.2015 18.23
• SUOMEN PAKOLAISKIINTIÖ on ollut 750 henkilöä vuodesta 2001 lähtien. Esimerkiksi Ruotsissa kiintiö on viime vuodet ollut 1 900 henkeä. Pakolaiskiintiöön kuuluvat pakolaiset ovat useimmiten pakolaisleireillä asuneita ihmisiä, jotka ovat saaneet YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n virallisen pakolaisstatuksen. Vuonna 2015 pakolaiskiintiössä on päätetty vastaanottaa 350 syyrialaista, 150 kongolaista ja 150 afganistanilaista pakolaista. Mitä mieltä olette Suomen pakolaiskiintiön suuruudesta? a) Pakolaiskiintiötä pitää pienentää nykyisestä. b) Pakolaiskiintiö pitää säilyttää nykyisellään. c) Pakolaiskiintiötä pitää kasvattaa 1500 henkeen vuodessa. d) Pakolaiskiintiötä pitää kasvattaa vielä enemmän. HALLITUS VALMISTELEE LAKIESITYSTÄ, jolla turvattaisiin riittävät terveyspalvelut myös paperittomille eli ilman lupaa Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille. Valmistelun tavoitteena on, että kunnilla olisi vuoden 2016 alusta alkaen velvollisuus taata kiireellisen sairaanhoidon lisäksi myös muut välttämättömimmät terveyspalvelut sellaisille henkilöille, joilla ei ole tai joille ei voida myöntää oleskelulupaa Suomeen. Kannatatteko paperittomille siirtolaisille tarjottavien terveyspalvelujen laajentamista? a) Kyllä b) En PAKOLAISUUS JA SIIRTOLAISUUS E M IL H E LO T IE 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 25 ” Pakolaispolitiikan tulee perustua ihmisen oikeudelle hakea turvaa joutuessaan vainon kohteeksi. On tärkeää, että Suomi kantaa oman vastuunsa pakolaisista, joiden määrä on konfliktien takia kasvanut. Nostetaan pakolaiskiintiö asteittain 2 000:een. ” VILLE NIINISTÖ, VIHREÄT M11 Kesk. Kok. KD PS SDP RKP Vihr. Vas. A B D C Kesk. Kok. KD RKP SDP Vas. Vihr. M11 PS A B ” Keskustalla ei ole vielä lopullista kantaa paperittomien terveyspalveluihin. Päätöksessä tulee ottaa huomioon inhimillinen kohtelu ja kansainväliset ihmisoikeussitoumukset. ” JUHA SIPILÄ, KESKUSTA AVM1501_s1-31.indd 25 26.1.2015 18.23
• Lisää kysymyksiä ja puoluejohtajien perustelut kokonaisuudessaan: www.punainenristi.fi KANSAINVÄLINEN APU JA KEHITYSYHTEISTYÖ SUOMI JA MUUT RIKKAAT MAAT ovat sitoutuneet YK:n asettamaan tavoitteeseen käyttää vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) kehitysapuun. Sama tavoitetaso on vahvistettu myös EU:ssa. Vuonna 2013 kehitysyhteistyön osuus BKT:stä jäi 0,56 prosenttiin, ja sen on arvioitu laskevan edelleen lähivuosina. Mikä on mielestänne sopiva taso kehitysyhteistyömäärärahoille? a) Taso pitää säilyttää nykyisellään. b) Taso pitää nostaa tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin BKT:stä. c) Taso pitää nostaa yli 0,7 prosenttiin BKT:stä. d) Valtion varoja ei pidä käyttää kehitysyhteistyöhön. JA R K KO M IK KO N E N 26 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 ” Kehitysyhteistyömäärärahojen sopiva tavoitetaso on 0,7 prosenttia. Kestävän kehityksen turvaaminen edellyttää innovatiivisia rahoitusmekanismeja sekä kansain välistä vero sääntelyä. ” ANTTI RINNE, SDP Kok. PS Kesk. KD RKP SDP Vihr. M11 Vas. A D C B AVM1501_s1-31.indd 26 26.1.2015 18.23
• Röda Korsets valenkät 2015 Finlands Röda Kors har gjort en valenkät inför riksdagsvalet i april för att ta reda på var partierna står i frågor som är viktiga för oss. TEXT KIMMO HOLOPAINEN VALENKÄTEN har gjorts upp av experter på Finlands Röda Kors centralbyrå och för svaren står riksdagspartiernas ordförande: Samlingspartiets Alexander Stubb , SDP:s Antti Rinne , Sannfinländarnas Timo Soini , Centerns Juha Sipilä , Vänsterförbundets Paavo Arhinmäki , De Grönas Ville Niinistö , SFP:s Carl Haglund , Kristdemokraternas Päivi Räsänen och Förändring 2011:s Jari Leino . Enkätfrågorna är fördelade på fyra ämnesområden: välfärd och ojämlikhet i Finland; organisationsverksamhet och det civila samhället; flyktingskap och migration; samt internationellt biståndsarbete och utvecklingssamarbete. På varje fråga fick deltagarna i enkäten välja mellan färdiga svarsalternativ. Avsikten var att göra alternativen utmanande, men partiledarna fick också tillfälle att motivera sina val. I fråga om det Röda Korset oroar sig för i hemlandet var partiledarna rätt enhälliga om behovet att förbättra närståendevårdarnas ställning. Så gott som alla valde som förstahandsmetod att minska ojämlikheten mellan närståendevårdare genom att flytta över stödet för närståendevården från kommunerna till FPA. I motiveringarna tillade flera av partiledarna att de har som mål att trygga tillräckligt många vilodagar för närståendevårdarna och att fungerande alternativ vård bör finnas. Partiledarna tillfrågades också om vem som har ansvar för att hjälpa ensamma i Finland. Några stora skillnader uppstod inte, eftersom så gott som alla tyckte att antingen samhället eller frivilliga och organisationsfältet ska bära det slutliga ansvaret, samtidigt som de påminde om den offentliga servicens roll. ”För att hjälpa ensamma behövs ett tätt samarbete mellan den offentliga sektorn, den privata sektorn och organisationerna”, slog Samlingspartiets Stubb fast. Inom ämnesområdet för flyktingskap och migration fick partiledarna svara på hur stor Finlands flyktingkvot borde vara. Den nuvarande kvoten på 750 personer fick stöd av Stubb, Centerns Sipilä, Kristdemokraternas Räsänen, Sannfinländarnas Soini samt SDP:s Rinne. Vänsterförbundets Arhinmäki, SFP:s Haglund och De Grönas Niinistö sade sig vara redo att höja flyktingkvoten. På en egen linje var Leino från Förändring 2011: ”Man borde helt sluta ta emot kvotflyktingar. De här människorna är inte i någon som helst fara när de bor i FN:s flyktingläger eller i vanliga lägenheter i grannländer. Det är frågan om en artificiell befolkningsförflyttning som inte löser problem utan i stället sprider ut dem”, kommenterade Leino. I de andra frågorna ombads ordförandena bland annat fundera över vilken betydelse medborgarorganisationer och frivilligverksamhet har för samhället och hur de ser det humanitära biståndets neutralitet samt ta ställning till finansieringen av hälsovård för papperslösa och utvecklingsbistånd. Läs Röda Korsets valenkät i sin helhet på www.rodakorset.fi – och rösta med hjärtat i april! TAT U B LO M Q V IS T 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 27 KANSAINVÄLINEN PUNAINEN RISTI on ilmaissut huolensa humanitaarisen avustustoiminnan politisoitumisesta ja suoranaisesta militarisoitumisesta, kun sotilaalliset toimijat ovat ottaneet konflikteissa hoitaakseen myös humanitaarisia tehtäviä. Humanitaaristen ja sotilaallisten toimijoiden roolien sekoittumisen pelätään vaarantavan avustustoiminnan puolueettomuuden ja sitä kautta avun perillepääsyn ja avustustyöntekijöiden turvallisuuden. Pahimmassa tapauksessa kehitys johtaa siihen, että humanitaarinen avustustoiminta aletaan nähdä yhtenä sodankäynnin sekä propagandan välineenä. Millaisia periaatteita humanitaarisessa avustustoiminnassa pitäisi noudattaa konfliktitilanteissa? a) Humanitaarisen avun puolueettomuudesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, sillä se helpottaa avustustoimintaa vaikeimmissa konflikteissa. Avustustoiminnassa ei pidä käyttää sotilaallisia toimijoita, koska niitä ei koskaan mielletä puolueettomiksi. b) Humanitaarinen avustustoiminta tulee entistä tiiviimmin integroida osaksi kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Avustustoiminnassa voidaan käyttää myös sotilaallisia toimijoita, mutta ei suoranaista sotilaallista voimaa. c) Sotilaallisen voiman käytöllä uhkaamista voidaan käyttää painostuskeinona humanitaarisen avustustoiminnan sallimiseksi, ja tarvittaessa sotilaallista voimaa voidaan käyttää humanitaarisen avun toimittamiseksi vastoin vastaanottavan valtion tahtoa. PS SDP Vas. Vihr. M11 Kesk. Kok. KD RKP A C B ” Avustustoiminnan ja sotatoimien sekoittuminen ei ole hyvä asia. Mutta miten toimia tilanteessa, jossa apua vastaanottava valtio käyttää nälkää aseenaan jotain väestönosaansa tai aluettaan kohtaan? ” JARI LEINO, MUUTOS 2011 AVM1501_s1-31.indd 27 26.1.2015 18.23
• 28 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 Sivulliset uhrit PUNAISEN RISTIN AZRAQIN SAIRAALA HOITAA SYYRIAN SOTAPAKOLAISIA JORDANIAN PUOLELLA. TEKSTI SANNA RA KUVAT EMIL HELOTIE AVM1501_s1-31.indd 28 26.1.2015 18.23
• SUFUKIN perheen neljä pientä sisarusta kujeilee sairaanhoitajien kanssa isän valvovan silmän alla. Heidän hiuksensa on ajettu pois. Päätä peittävät harsomyssyt ja niiden päällä talvihatut. Sisaruksilla on päänahassaan sienitulehdus, jota hoidetaan voiteella. Vaiva on yleinen syyrialaispakolaisilla Punaisen Ristin Azraqin sairaalassa. Suurin osa potilaista on lapsia ja synnyttäviä äitejä. – Tyypillisesti kenttäsairaaloissa ensimmäinen toimenpide tai tapahtuma on synnytys tai joku synnytykseen liittyvä ongelma – ja niin täälläkin. Heti ensimmäisenä päivänä sairaalan avauduttua meillä oli kaksi keisarinleikkausta, kirurgi Kari Vanamo kertoo. Jordanian koillisosaan Azraqin pakolaisleirin yhteyteen rakennettu sairaala avasi ovensa virallisesti 12. lokakuuta. Italian valtion lahjoittama ja Punaisen Ristin ylläpitämä sairaala on parakkirakennus, ei siis telttamalli kuten katastrofialueille lähetettävät kenttäsairaalat. – Azraqin sairaala on varustelultaan paljon tasokkaampi ja pystyy hoitamaan sellaisia kroonisia ja niin sanottuja tavallisia tauteja, joita kenttäsairaalat eivät yleensä pysty kunnolla hoitamaan, Vanamo sanoo. – Se on tärkeää, sillä näin sairaalan merkitys ja vaikutus kohteessa on paljon pysyvämpi. Se on yksi modernin kenttäsairaalatoiminnan tavoitteista. Sota näkyy sairauksissa Vaikka synnytysosastolla koetaan iloisia hetkiä, Azraqin sairaalan potilaat kantavat Syyrian sodan fyysisiä ja henkisiä jälkiä. Monilla on sodassa saatuja vammoja. Sufukin sisarusten pääsieni on tyypillinen tavallinen sairaus, jolla on taipumusta lisääntyä pakolaisleiriolosuhteissa. Myös täit ja syyhy ovat yleisiä vaivoja. Ennen sotaa Syyriassa oli melko korkealaatuinen terveydenhuolto. Nyt monet krooniset sairaudet ovat jääneet hoitamatta. – Se näkyy esimerkiksi infektioina, joita syntyy sokeritaudin hoidon laiminlyönnin seurauksena. Esimerkiksi jalkaterän haavaumia on hoidettu paljon. Toisaalta Syyrian ennen varsin hyvä terveydenhuollon taso näkyy siten, että meiltä saatetaan haluta modernia tähystysleikkausta – valitettavasti pystymme täällä tarjoamaan vain avoleikkausta, Kari Vanamo kertoo. Azraqin sairaalassa työskentelee noin 120 jordanialaista lääkäriä ja sairaanhoitajaa sekä vajaat 30 suomalaista, kanadalaista, saksalaista ja norjalaista terveydenhuoltoalan avustustyöntekijää. Lasten tarinat liikuttavat Monet Azraqin suomalaisista avustustyöntekijöistä ovat ensikertalaisia. – En oikein tiennyt, mitä odottaa. Tämä ei ole sellainen katastrofi, jossa ollaan 4–5 viikkoa aika vaikeissa olosuhteissa ja sen jälkeen vaihdetaan väki. Tämä on hyvin varusteltu sairaala, ja meillä on ihan kunnon asunnot, sairaanhoitaja Minna Halonen sanoo. Hänen mukaansa olosuhteet eroavat Suomesta toistaiseksi lähinnä siten, että kotimaassa suurempi osa työajasta käytetään varsinaiseen hoitotyöhön. Azraqin leirissä ei ole vielä kovin paljon asukkaita, joten avustustyöntekijät tekevät paljon muita töitä kuten kirjaavat varastolistoja ja laativat kysymyksiä paikallisten sairaanhoitajien työhaastatteluihin. Haloselle ovat jääneet pysyvimmin mieleen lapsipotilaiden tarinat. Esimerkiksi sairaalan lemmikin, 9-vuotiaan KÄ ÄNNÄ ? 1 Amnah el-Khali sai luodin jalkaansa enonsa häissä ja kulki kuukausia murtuneella sääriluulla. Amnah el-Khali fick en kula i benet på sin morbrors bröllop och hennes lårben var brutet i flera månader. 2 Azraqin pakolaisleirin yhteyteen rakennettu Punaisen Ristin sairaala avasi ovensa lokakuussa. Rödakorssjukhuset i samband med flyktinglägret i Azraq öppnade dörrarna i oktober. ” Tyypillisesti kenttäsairaaloissa ensimmäinen tapahtuma on synnytys tai joku synnytykseen liittyvä ongelma – ja niin täälläkin. ” KIRURGI KARI VANAMO JORDANIASSA 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 29 Sivulliset uhrit AVM1501_s1-31.indd 29 26.1.2015 18.23
• Amnahin . Hän sai jalkaansa luodin enonsa häissä ja kulki kolme kuukautta murtuneella sääriluulla. Azraqissa hänelle tehtiin ihonsiirto. Amnahin perhe on kutsunut tutuksi tulleen hoitajan jopa kylään pakolaisleiriin. Toinen koskettava tapaus oli 13-vuotias tyttö, jonka äiti oli kuollut viittä kuukautta aiemmin pommin räjähdyksessä. Esikoistyttö oli alkanut pitää huolta pikkusisaruksistaan, mutta oma hygienia oli laiminlyöty: tytöllä oli valtava täiongelma. – Tyttö otti kaiken vastaan hiljaisesti ja hyväksyvästi, hymyili vaan vaikka ajelimme hänen hiuksensa ja oltiin pari tuntia täipesulla, Halonen kertoo. Kylätunnelmaa Tutut sairaalamyssypäiset lapset juoksevat vastaan Azraqin pakolaisleirissä. Aurinko paistaa hailakasti sateisen, kylmän yön jälkeen. – Täällä on kylmää, mutta kaikkein tärkeintä on terveydenhuolto. Lapseni saivat hoitoa päässä olevaan ihottumaan erikoislääkäriltä, sanoo lasten isä Ayman Sufuk ja kutsuu sisään valkoiseen parakkiin, joka on nyt heidän kotinsa. Betonilattialle on levitetty mattoja, ja seiniä kiertävät huovilla päällystetyt patjat. Nurkassa on siisti pino peittoja, joista osa on tuotu mukana Syyriasta. – Ennen sotaa meillä oli hieno koti, josta ei puuttunut mitään. Asuimme maalla, meillä oli vuohia ja kanoja, Sufuk kertoo. Kun sota tuli liian lähelle, perhe joutui lähtemään pakoon. He viettivät aluksi pari viikkoa Syyrian ja Jordanian rajalla, mistä heidät ohjattiin Azraqin viime toukokuussa avattuun pakolaisleiriin. Azraqin pakolaisleiriin on yritetty luoda yhteisömäistä tunnelmaa jakamalla leiri 10 000–15 000 asukkaan "kyliin". Monin paikoin asukkaat tuntevat toisensa entuudestaan. Pakolaiset saavat ruokakuponkeja, joilla voi ostaa ruokaa leirin marketista. Jotkut miehistä ovat työllistyneet kansalaisjärjestöjen hankkeissa, mutta suurin osa naisista on päivät kotona lasten kanssa. Isommat lapset käyvät koulua pakolaisleirissä, pienemmille on tarjolla iltapäivätoimintaa. Traumat piirtyvät paperille Leirin kerhossa pikkupojat ajavat kilpaa leluautoilla lattialla. Pöydän ääressä pienet päät ovat kumartuneet piirtämään keskittyneesti. Vieressä pelataan Kimbleä. Unicefin ja Mercy Corpsin ylläpitämässä päiväkerhossa pojat ja tytöt leikkivät eri vuoroissa. Joka päivälle on oma ohjelmansa, opettajia on kaksi ja heidän lisäkseen avustajia. – Aluksi lapset piirsivät tankkeja ja aseita, mutta olemme pikkuhiljaa kannustaneet heitä piirtämään mukavampia asioita. Nyt näkee jo kukkia ja sen sellaista. Aluksi pojat leikkivät sotaa, nyt he leikkivät ihan tavallisia leikkejä, ohjaaja Abd el-Nour Salim kertoo. Hän toimi Syyriassa peruskoulun opettajana. Yhdeksänvuotias Ali ja hänen vakavailmeinen, kovia kokeneen oloinen isoveljensä Ayham asuvat aivan päiväkerhon naapurissa. Heidän äitinsä Umm Omar odottelee kotiparakin edustalla kahden täysi-ikäisen tyttärensä kanssa. Perheen vanhin poika, kehitysvammainen Omar pyörii äitinsä helmoissa. Yhteensä lapsia on kahdeksan – isä jäi Syyriaan. – Pakenimme Aleppon läheltä viime kesänä, koska ISIS eteni sinne. Pelkäsin tyttöjeni puolesta. Pojat ovat vielä liian nuoria sotimiseen. Pääasia että täällä on turvallista, Umm Omar juttelee. Turkin raja olisi ollut lähempänä, mutta perhe tuli mieluummin Jordaniaan. – Emme tunne turkkilaisten kieltä ja tapoja. Täällä me puhumme samaa kieltä paikallisten kanssa, lisäksi meillä on Jordaniassa sukulaisia. Azraqin pakolaisleirissä asuu vasta reilut 10 000 henkeä, mutta lisää odotetaan ensi vuoden puolella, kun leiriin vedetään sähköt. Asukasmäärän kasvaessa lisääntyy myös sairaalapalvelujen tarve. Kaikkiaan Jordaniassa on jo noin 620 000 syyrialaispakolaista. – Pakolaisongelma ja sotatila eivät valitettavasti poistu tältä alueelta pitkään aikaan. Punaisen Ristin sairaalalle on tarvetta Jordaniassa vuosikausiksi eteenpäin, Azraqin sairaalahanketta johtava Pepe Salmela sanoo. ? ” Ennen sotaa meillä oli hieno koti, josta ei puuttunut mitään. Asuimme maalla, meillä oli vuohia ja kanoja. ” AYMAN SUFUK 4 Ayham (kesk.) ja pikkuveli Ali (oik.) pakenivat äitinsä kanssa Aleppon läheltä. Ayham (i mitten) och lillebror Ali (t.h.) har flytt från sitt hem i närheten av Aleppo tillsammans med sin mamma. 5 Azraqin pakolaisleirissä asuu vasta noin 10 000 pakolaista, mutta lisää odotetaan. I flyktinglägret i Azraq bor i nuläget cirka 10 000 flyktingar, men antalet väntas öka. 6 Zahra Alin Punaisen Ristin sairaalassa syntynyt vauva sai nimen Hanan. Zahra Alis baby föddes på Röda Korsets sjukhus och fick namnet Hanan. 3 Kirurgi Kari Vanamo kehuu paikallisten kollegoidensa ammattitaitoa. Kirurgen Kari Vanamo berömmer sina lokala kollegers kunskaper. 3 4 5 6 30 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s1-31.indd 30 26.1.2015 18.23
• FYRA BARN I FAMILJEN Sufuk skojar med sjukskötarna under pappas vaksamma blick. De har rakade hjässor. På huvudena sitter i stället av mössor av gasväv som är täckta av vinterluvor. Syskonen har en svampinfektion i hårbottnen och den vårdas med salva. Det är en vanlig åkomma bland de syriska flyktingarna på Röda Korsets sjukhus i Azraq. Största delen av patienterna är barn och kvinnor som ska föda. – I allmänhet är det första ingreppet eller händelsen på ett fältsjukhus en förlossning eller något problem i samband med en förlossning och så var det här också: första dagen efter att sjukhuset hade öppnat hade vi två kejsarsnitt, berättar kirurgen Kari Vanamo . Sjukhuset i Azraq i nordöstra Jordanien har byggts i samband med ett flyktingläger och öppnade officiellt den 12 oktober. Sjukhuset är inhyst i en barack som har donerats av italienska staten, så det här rödakorssjukhuset består inte av tält, som de fältsjukhus som skickas till katastrofområden brukar. – Sjukhuset i Azraq är av högre standard i fråga om utrustning och kan ta hand om sådana kroniska och så kallade vanliga sjukdomar som fältsjukhus i allmänhet inte kan vårda ordentligt, säger Vanamo. – Det är viktigt, för då har sjukhuset en större och mer bestående roll på platsen. Det är ett av målen med modern fältsjukhusverksamhet. Kriget syns i sjukdomarna Trots de glada ögonblicken på förlossningsavdelningen bär patienterna på sjukhuset i Azraq på fysiska och psykiska spår av kriget i Syrien. Många har blivit skadade i kriget. Den huvudsvamp som syskonen Sufuk har är en vanlig sjukdom som brukar öka i flyktingläger. Löss och skabb förekommer allmänt. Rödakorsföreningarna i Finland, Tyskland, Norge och Kanada driver sjukhuset i Azraq tillsammans. För närvarande sysselsätter projektet 22 biståndsarbetare samt cirka 130 lokala anställda och flera dussin syriska volontärer. Arbetet finansieras av Europeiska kommissionens avdelning för humanitärt bistånd och civilskydd ECHO samt Kanadas och Italiens regeringar. Många av de finländska anställda i Azraq är på sin första kommendering. – Jag visste inte riktigt vad som väntade mig. Det här är inte en katastrof av den typen där man jobbar i svåra förhållanden i 4–5 veckor och sen byts man ut. Det här är ett välutrustat sjukhus och vi bor i alldeles riktiga lägenheter, säger sjukskötaren Minna Halonen . Enligt henne är den största skillnaden att man där hemma är med patienterna hela den tiden man är på sjukhuset. Eftersom antalet patienter i Azraq tillsvidare inte är så stort deltar biståndsarbetarna i en hel del annat arbete, som att bokföra lagerlistor och formulera frågor för arbetsintervjuer för nya sjukskötare. Det Halonen bäst kommer ihåg är barnpatienternas historier. Ta till exempel hela sjukhusets älskling, 9-åriga Amnah . Hon fick en kula i benet på sin morbrors bröllop och hade ett brutet lårben i tre månader. I Azraq har hon fått en hudtransplantation. Amnahs familj har till och med bjudit hem Halonen till sig i flyktinglägret. Flera år framöver Solen skiner blekt i flyktinglägret i Azraq efter en regnig och kall natt. Barnen med sina sjukhusmössor kommer springande. – Det är kallt här, men det viktigaste är hälsovården, säger barnens pappa Ayman Sufuk och bjuder in oss i den vita barack som nu är deras hem. Mattor har spritts ut över betonggolvet och längs väggarna finns madrasser som är täckta med filtar. – Före kriget hade vi ett fint hem. Vi saknade ingenting. Vi bodde på landet och hade getter och höns, berättar Sufuk. När kriget kom alltför nära inpå tvingades familjen fly. Först höll de till vid gränsen mellan Syrien och Jordanien i ett par veckor. Därifrån skickades de till flyktinglägret i Azraq, som öppnade i maj förra året. Tillsvidare bor det bara cirka 10 000 flyktingar i lägret, men fler väntas anlända inom kort, när lägret får elektricitet. I hela Jordanien finns det 620 000 syriska flyktingar. Totalt har drygt tre år av inbördeskrig i Syrien tvingat mer än tre miljoner människor att fly till Syriens grannländer. Sammanlagt beräknas mer än tio miljoner syrier vara i akut behov av humanitärt bistånd. Internationella Röda Korset har arbetat med bistånd i Syrien och dess närområden sedan kriget bröt ut. – Flyktingproblemet och krigstillståndet kommer tyvärr inte att upphöra på länge. Det här rödakorssjukhuset kommer att behövas i Jordanien i många år, säger Pepe Salmela , som leder sjukhusprojektet i Azraq. ? Monikansallinen ponnistus Jordanian Azraqin pakolaisleirin asukkaita varten perustettu Punaisen Ristin sairaala on Suomen, Saksan, Norjan ja Kanadan Punaisten Ristien yhteisponnistus. Tällä hetkellä sairaalahankkeessa työskentelee 22 avustustyöntekijän lisäksi 133 paikallista työntekijää sekä kymmeniä syyrialaisia vapaaehtoisia. Työtä rahoittavat Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun osasto ECHO sekä Kanadan ja Italian hallitukset. Syyrian kohta neljä vuotta jatkunut sisällissota on ajanut pakolaisiksi naapurimaihin jo yli kolme miljoonaa ihmistä. Eniten syyrialais pakolaisia on Turkissa (noin 1,6 miljoonaa), Libanonissa (1,2 miljoonaa), Jordaniassa (600 000), Irakissa (220 000) ja Egyptissä (140 000). Kaikkiaan yli kymmenen miljoonan syyrialaisen arvioidaan olevan kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Kansainvälinen Punainen Risti on tehnyt avustustyötä Syyriassa ja sen lähialueilla sodan alusta alkaen. Syyrian sisällä on jaettu avustustarvikkeita kuten huopia, makuualustoja, pressuja, ruokapaketteja, lääkintä-, hygieniaja keittiötarvikkeita. Lisäksi Syyriaan on lähetetty ambulansseja, trukkeja ja generaattoreita, ja maan horjuvaa terveydenhuoltojärjestelmää on tuettu tarjoamalla perusterveydenhuoltoa ja varustamalla haavoittuneita hoitavia klinikoita. Suomen Punainen Risti on osallistunut ulkoministeriön tuella avustustyöhön Syyriassa ja sen naapurimaissa yhteensä jo noin 4,95 miljoonalla eurolla. Utomstående offer Röda Korsets sjukhus Azraq ger vård till flyktingar från krigets Syrien på jordanska sidan om gränsen. TEXT SANNA RA BILDER EMIL HELOTIE ” Det här rödakorssjukhuset kommer att behövas i Jordanien i många år. ” PEPE SALMELA I JORDANIEN 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 31 AVM1501_s1-31.indd 31 26.1.2015 18.23
• 32 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 PARISENKYMMENTÄ kyläläistä on kerääntynyt auringolta suojaavan katoksen alle Kengin maalaiskylässä. Ollaan Kratien maakunnassa Kambodzhassa. – Miten malarialta voi suojautua? Dok Soknim kysyy joukolta. – Nukkumalla hyttysverkon alla, yksi kyläläisistä vastaa. – Pukeutumalla ilta-aikaan pitkähihaiseen paitaan, toinen jatkaa. – Tärkeää on myös pitää piha siistinä, kolmas lisää. – Likavesilätäköt tarjoavat malariahyttysille hyvän kasvualustan. Dok Soknim hymyilee tyytyväisenä. Tärkeimmät terveyteen liittyvät viestit ovat menneet perille. Meneillään on terveystiedon opetustuokio, jonka itsekin Kengin kylässä asuva Soknim on järjestänyt naapureilleen. Hän on yksi niistä lukuisista vapaaehtoisista, joita Kambodzhan Punainen Risti on viime vuosina kouluttanut Kratien maakunnassa viemään terveysja hygieniatietoa eteenpäin omissa yhteisöissään. Tulokset näkyvät Kengin suurimmat terveysongelmat ovat kyläläisten mukaan hyttysten levittämät malaria ja denguekuume sekä likaisesta juomavedestä aiheutuvat vatsavaivat ja ripuli. Vaikka taudit ovat vakavia, niiden ennaltaehkäisy onnistuu pitkälti kotikonstein. Käsien pesu, siisteydestä huolehtiminen, hyttysverkkojen käyttö, puhdas juomavesi ja kunnon vessa auttavat pitkälle. Kyläläiset hakivat ennen juomavetensä suoraan Mekong-joesta, mutta nykyään useimmat keittävät tai suodattavat vetensä ennen käyttöä. Myös sadeveden kerääminen juomavedeksi on yleistynyt. Dok Soknim käyttää tiedotustyössään apuna Punaisen Ristin tarjoamia julisteita. Ne havainnollistavat muun muassa, miten monta minuuttia juomavettä pitää keittää ja miten sitä pitää säilyttää puhtaassa, kannellisessa astiassa. – Kuvalliset julisteet ovat suureksi avuksi, koska moni varsinkin iäkkäistä kyläläisistä on lukutaidoton, kylän vapaaehtoisten johtaja Kong Chheng Ngorn kertoo. Koulutustuokion päätteeksi Soknim näyttää ympärille kokoontuneille kyläVapaaehtoinen on aina paikalla Punaisen Ristin kouluttamat vapaaehtoiset levittävät terveystietoa omissa kyläyhteisöissään Kambodzhan maaseudulla. TEKSTI JA KUVAT LEENA HONKASALO 1 2 1 Punaisen Ristin koulutettu vapaaehtoinen Dok Soknim opettaa terveystietoa omille naapureilleen Kengin kylässä. Röda Korsets utbil­ dade volontär Dok Soknim lär ut häl­ sokunskap till sina grannar i byn Keng. AVM1501_s32-48.indd 32 26.1.2015 16.15
• 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 33 2 Uudet, hygieeniset käymälät ovat yhteisponnistus. Punainen Risti kustantaa käymälätekniikan ja tarvittavan koulutuksen, mutta suojarakennuksesta ja huollosta huolehtivat kyläläiset itse. Nya hygieniska dass är en gemensam satsning. Röda Kor­ set står för tekni­ ken och den utbild­ ning som behövs, men för byggnad och service står by­ borna själva. En volontär är alltid på plats Röda Korsets frivilliga sprider hälsokunskap i sina hembyar på landsbygden i Kambodja. ETT TJUGOTAL BYBOR har samlats i skuggan under ett tak i byn Keng i provinsen Kratie i Kambodja. – Hur kan man skydda sig mot malaria? frågar Dok Soknim gruppen. – Genom att sova under ett myggnät, svarar en av byborna. – Genom att ta på sig en långärmad tröja om kvällen, lägger någon till. – Genom att hålla gården städad, säger en tredje. – I smutsvattenpölar kan malariamyggorna lägga ägg. Dok Soknim ler nöjd. Budskapet har gått fram. Soknim bor själv i byn Keng och har ordnat en lektion i hälsokunskap för sina grannar. Hon är en av de volontärer som Kambodjanska Röda Korset under de senaste åren har utbildat i provinsen Kratie för att sprida hälsooch hygienkunskap i de lokalsamhällen de bor i. I byn Keng är de största hälsoproblemen malaria och denguefeber, som båda sprids av myggor, samt magbesvär och diarré som orsakas av smutsigt dricksvatten. Sjukdomarna är allvarliga, men de går att förebygga med enkla metoder. Genom att tvätta händerna, hålla det snyggt, använda myggnät, se till att man dricker rent vatten och använder ordentliga dass kommer man långt. I sitt informationsarbete utnyttjar Soknim de affischer som Röda Korset har gett. De illustrerar bland annat hur många minuter man ska koka vatten för att det ska bli drickbart och hur det sedan ska förvaras. – Affischerna med bilder är till stor nytta, eftersom många äldre bybor är analfabeter, säger Kong Chheng Ngorn , som är ledare för volontärerna i Keng. – Hälsokunskapsnivån har stigit och det syns konkret. Här har till exempel inte varit ett enda fall av denguefeber de senaste månaderna. I byn Keng finns sex rödakorsfrivilliga. Det var byborna som förra året valde vem som skulle utbildas till volontär. Förutom att de sprider hälsokunskap ansvarar volontärerna för första hjälpen-insatser i samhället och ser vid behov till att patienten får vård på närmaste hälsovårdscentral. Bybornas hälsa förbättras också genom att man bygger hygieniska dass. Byn har redan 14 sådana. – Röda Korsets styrka är det stora nätverket av frivilliga, säger Chhneang Sovatha , hälsovårdsdirektör i Kratie. – Anställda på hälsovårdscentralerna besöker byarna bara en gång per kvartal eller en gång per halvår, men Röda Korsets volontärer finns på plats hela tiden. Hälsoprogrammet i provinsen Kratie är en del av det samarbete mellan Kambodjanska Röda Korset och Finlands Röda Kors som inleddes år 2010. Arbetet finansieras med utrikesministeriets utvecklingssamarbetsmedel och av katastroffonden. ? Läs mera om Finlands Röda Kors hälsoarbete ute i världen: www.rodakorset.fi dään läpi ensiaputaitoja, tavallisimpien sairauksien syitä, oireita ja hoitoa sekä terveyteen ja hygieniaan liittyviä perusasioita. Tietoja ja taitoja kerrataan säännöllisesti, ja Punaisen Ristin työntekijä vierailee kylässä kuukausittain. Asukkaiden terveyttä parannetaan myös rakentamalla hygieenisiä käymälöitä, joita on valmistunut jo 14. – Punaisen Ristin vahvuus on siinä, että sillä on laaja vapaaehtoisverkosto, Kratien maakunnan terveystoimen johtaja Chhneang Sovatha sanoo. – Terveyskeskusten työntekijät vierailevat kylissä vain neljännestai puolivuosittain, mutta Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat paikalla joka päivä. Ngorn ja Soknim kokevat vapaaehtoistyön mielekkääksi, koska sen tulokset näkyvät suoraan arkielämässä. – Parasta vapaaehtoistyössä on, kun saa jakaa oppimaansa, Soknim sanoo. – On tärkeätä saada ihmiset ymmärtämään, miten paljon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa terveyteensä. Kratien yhteisöperustainen terveysohjelma on osa Kambodzhan ja Suomen Punaisten Ristien vuonna 2010 alkanutta kahdenvälistä yhteistyötä. Toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ja Punaisen Ristin katastrofirahastosta. ? Lue lisää Suomen Punaisen Ristin terveys­ työstä maailmalla: www.punainenristi.fi läisille, miten kädet pestään oikeaoppisesti. Tavoitteena on, että käsienpesusta tulee ennen pitkää rutiinia kyläläisille. – Tietämys terveydestä on lisääntynyt, ja se näkyy hyvin konkreettisesti. Esimerkiksi denguekuumetta ei ole viime kuukausina esiintynyt lainkaan, Ngorn sanoo. Vapaaehtoisverkoston voima Kengin kylässä toimii kuusi Punaisen Ristin vapaaehtoista, jotka kyläläiset valitsivat keskuudestaan viime vuonna. Valintakriteerinä oli, että vapaaehtoiset nauttivat yhteisönsä jäsenten kunnioitusta ja sitoutuivat vapaaehtoistyöhön sekä Punaisen Ristin arvoihin. Terveystiedon levittämisen lisäksi vapaaehtoiset vastaavat yhteisönsä ensiavusta. Kysytyin ensiaputaito on haavojen sitominen, mutta vapaaehtoiset ovat päässeet hoitamaan myös hyönteisten puremia ja luunmurtumia. Tilanteen niin vaatiessa vapaaehtoiset ohjaavat potilaan lähimmälle terveysasemalle. Tarkastuksiin terveysasemalle kannustetaan myös raskaana olevia naisia ja imeväisikäisten äitejä. Punainen Risti tarjoaa uusille vapaaehtoisille peruskoulutuksen, jossa käy3 ” On tärkeätä saada ihmiset ymmärtämään, miten paljon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa terveyteensä. ” DOK SOKNIM 3 Dok Soknim näyttää, miten kädet pestään oikeaoppisesti. Puhtaus ehkäisee tehokkaasti tarttuvien tautien leviämistä. Dok Soknim visar hur man tvättar händerna på rätt sätt. Renlighet fö­ rebygger effektivt spridning av smitt­ samma sjukdomar. AVM1501_s32-48.indd 33 26.1.2015 16.15
• 34 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 Tavallista tärkeämpi työmatka Kun leukemiaa sairastavalle potilaalle tarvitaan kantasolusiirre, Veri palvelu etsii sopivaa luovuttajaa Suomen Kantasolurekisteristä ja kansainvälisestä verkostostaan. Kymmeniä kertoja vuodessa sopiva luovuttaja löytyy vasta Suomen rajojen ulkopuolelta. Veripalvelun vapaaehtoiselle kuriirille se merkitsee kirjaimellisesti elintärkeää työmatkaa. TEKSTI WILLY TOIVIAINEN KUVAT JYRI KOMULAINEN/VERIPALVELU En livsviktig arbetsresa När en patient med leukemi behöver en stamcells transplantation söker Blodtjänst efter en lämplig givare i Stamcellsregistret i Finland och i sitt internationella nätverk. Några dussin gånger per år finns en lämplig givare bara utanför Finlands gränser. För Blodtjänsts frivilliga kurirer betyder det en arbetsresa som bokstavligen är livsviktig. AVM1501_s32-48.indd 34 26.1.2015 16.15
• 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 35 2 TAVALLISESTI sihteerin tehtävissä Veripalvelussa työskentelevä Piia Loponen on yksi vapaaehtoisiksi kuriireiksi koulutetuista Veripalvelun työntekijöistä. Tällä kertaa matka suuntautuu Saksaan. Piia Loponen jobbar till vardags som sekreterare på Blodtjänst och är en av de anställda som har utbildats till frivilliga kurirer. Den här gången går resan till Tyskland. 4 KANTASOLUSIIRRE on saatava perille 72 tunnissa. Yleensä kaikki sujuu suunnitellusti, mutta ei aina. Ehkä tiukin paikka koettiin keväällä 2010, kun Islannin tulivuorenpurkauksen tuhkapilvi pysäytti koko Euroopan lentoliikenteen. Saksassa siirrettä noutamassa olleen kuriirin paluumatka jouduttiin improvisoimaan autoja lauttakyydillä Tanskan ja Ruotsin kautta. Saksan valtavien liikenneruuhkien takia kuljetus ehti jo myöhästyä Tanskan-lautalta, mutta kuultuaan mistä on kysymys aluksen kapteeni peruutti takaisin satamaan. Celltransplantatet måste nå fram inom 72 timmar. I allmänhet går allt som planerat, men inte alltid. Den svåraste situationen uppstod våren 2010 när askmolnet från en isländsk vulkan stoppade flygtrafiken i hela Europa. Återresan för den kurir som hämtade ett transplantat i Tyskland fick improviseras med bil och färja genom Dan­ mark och Sverige. Trafiken var helt stock­ ad så kuriren försenade sig från färjan till Danmark, men kaptenen återvände till hamnen efter att ha hört vad som stod på spel. 5 SIIRRETTÄVÄT kantasolut kerätään joko verenkierrosta tai suoraan luuytimestä. Piia Loponen vastaanottaa saksalaisen luovuttajan siirteen Saksan Punaisen Ristin veripalvelukeskuksessa Frankfurtissa. Stamceller som transplanteras samlas in ur blodomloppet eller direkt ur benmärgen. Piia Loponen tar emot den tyska givarens transplantat på Tyska Röda Korsets blodtjänstcentral i Frankfurt. 1 KUN SOPIVA kantasoluluovuttaja on löytynyt maailmalta, Kantasolurekisterin koordinaattori Laura Larsson sopii aikataulut luovuttajan sairaalan ja siirtokeskuksen kanssa sekä järjestää kuriirin matkan. När en stamcellsgivare har hittats någonstans i världen kommer Stamcells­ registrets koordinator Laura Larsson överens om tidtabellen med givarens sjukhus och transplantationscentralen och bokar kurirens resa. FIN N A IR 3 KANTASOLUSIIRTEEN kuljetuslaukku ja kevyt reppu omille tavaroille kulkevat lennolla käsimatkatavarana. Kuljetuslaukkua ei jätetä hetkeksikään ilman valvontaa. Transportväskan för stam­ cellstransplantatet och en lätt ryggsäck för de egna sakerna är handbaggage. Transportväskan lämnas inte oövervakad ett ögon­ blick. D RK -B LU T S P E N D E D IE N S T AVM1501_s32-48.indd 35 26.1.2015 16.15
• 36 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 6 PALUULENTO laskeutuu HelsinkiVantaalle aikataulun mukaisesti. Pieni heiluttelu kävellessä tekee siirteelle pelkästään hyvää, sillä se ehkäisee hyyty mistä. Returflyget landar tidtabellsenligt på Helsingfors-Vanda flygfält. Svängningarna när man går med väskan hindrar koagulering och gör transplantatet gott. 9PIIA LOPONEN ilmoittautuu sairaalan neuvonnassa, josta hoitaja hakee hänet hematologiselle poliklinikalle. Potilaan valmistaminen siirteen vastaanottoon on raskas ja vaativa prosessi, joten siirre on aina todella odotettu lahja. Piia Loponen anmäler sig vid sjukhusets informationsdisk och förs därifrån till hematologiska polikliniken. Att göra patienten redo för att ta emot transplantatet är en krävande och utdragen process: stamceller är en efterlängtad gåva. 8 HELSINGIN LISÄKSI kantasolusiirtoja tehdään Suomessa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tällä kertaa potilas odottaa siirrettä Meilahdessa. I Finland utförs stamcellstransplantationer i Helsingfors och på Åbo universitetscentralsjukhus. Den här gången väntar patienten i Mejlans. 7VIIMEINEN ETAPPI Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hematologiselle poliklinikalle taittuu taksilla. Henkiä pelastava laukku herättää uteliaisuutta, ja kuriiri pääsee usein kertomaan matkatoveristaan taksikuskeille ja vierustovereille lennoilla. Poikkeuksetta ihmiset ovat myös hyvin avuliaita ja ymmärtäväisiä kuriirin työtä kohtaan. Sista biten av färden till Helsingfors uni­ versitetscentralsjukhus’ hematologiska poliklinik sker i en taxi. Den livräddande väskan väcker nyfikenhet och kuriren får ofta berätta om sitt resesällskap för taxi­ chaufförer och bänkgrannar på flygen. Utan undantag är folk hjälpsamma och förstå­ ende i fråga om kurirens arbete. AVM1501_s32-48.indd 36 26.1.2015 16.15
• 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 37 Siirre on lahja tuntemattomalle KANTASOLUJEN SIIRTOA käytetään hoitona muun muassa leukemiassa eli verisyövässä. Kolmannekselle siirtoa tarvitsevista potilaista löytyy sopiva luovuttaja lähisukulaisista. Muille etsitään luovuttajaa Suomen Kantasolurekisteristä ja kansainvälisistä rekistereistä. Kantasolusiirre pitää saada perille nopeasti ja hyväkuntoisena, joten Veripalvelu on kouluttanut työntekijöistään 20 vapaaehtoista kuriireiksi, jotka ovat valmiita lähtemään matkaan nopealla varoitusajalla. Vuosittain Veripalvelun kuriirit kuljettavat noin 70 siirrettä, joista kaukaisimmat on haettu Yhdysvalloista ja Kanadasta. Lue lisää Kantasolurekisteristä: www.soluistaelämää.fi Transplantat en gåva till en okänd Stamcellstransplantationer används i vård av bland annat leukemi, alltså blodcancer. En tredjedel av de patienter som behöver en transplantation kan få celler av en nära anhörig. För resten söker man efter givare i Finlands Stamcellsregister och internationella register. Ett stamcellstransplantat måste nå patienten snabbt och i gott skick, så Blodtjänst har utbildat 20 av sina anställda till frivilliga kurirer som är redo att resa iväg på kort varsel. Varje år transporterar Blodtjänsts kurirer cirka 70 transplantat, i vissa fall till och med från USA och Kanada. Läs mera om Stamcellsregistret:www.livetsceller.fi 11 TEHTÄVÄ on suoritettu ja Piia Loponen pääsee lepäämään. Seuraava potilas odottaa kuriirin tuomaa elävää lahjaa kenties jo seuraavalla viikolla. Uppgiften är utförd och Piia Loponen får vila. Nästa patient väntar kanske på en kurir och en levande gåva redan nästa vecka. 10HEMATOLOGIAN poliklinikan sairaanhoitaja Ritva Keskimäki tarkistaa kantasolusiirteen kunnon ja asiakirjat. Siirre todetaan hyväkuntoiseksi ja hyväksytään annettavaksi potilaalle. Kantasolusiirrossa potilaan pahanlaatuiset solut korvataan luovuttajan terveillä kantasoluilla. Kantasolusiirto on usein potilaan viimeinen toivo sen jälkeen, kun kaikki muut keinot on käytetty. Sjukskötare Ritva Keskimäki vid hematologiska polikliniken inspekterar dokumenten och hur stamcellerna mår. Transplantatet konstateras vara i gott skick och godkänns för transplantation. Patientens maligna stamceller ersätts med givarens friska stamceller. Stamcellstransplantation är ofta patientens sista hopp när alla andra metoder har prövats. Suomalaisten kantasoluluovutusten kohdemaat 2007–2014 Destinationsländer för donerade finländska stamceller 2007–2014 29 % SAKSA TYSKLAND 29 % 20 % YHDYSVALLAT USA 20 % RUOTSI SVERIGE 5 % HOLLANTI NEDERLÄNDERNA 5 % NORJA NORGE 3 % PUOLA POLEN 2 % TANSKA DANMARK 2 % RANSKA FRANKRIKE 2 % ISO-BRITANNIA STORBRITANNIEN 20 % 20 % 20 % 12 % 12 % VIRO ESTLAND 80 70 60 50 40 30 20 10 Suomalaisten saamien kantasolusiirteiden lähtömaat 2010–2014 Ursprungsländer för stam­ cells transplantat som finländare har fått 2010–2014 61 % 23 % 9 % 4 % 2 % 1 % SAKSA/TYSKLAND SUOMI/FINLAND YHDYSVALLAT/USA ISO-BRITANNIA/STORBRITANNIEN RANSKA/FRANKRIKE RUOTSI/SVERIGE AVM1501_s32-48.indd 37 26.1.2015 16.15
• Itsenäiseen toimintaan kykenevä autonominen ase synnyttää oikeudellisia ongelmia. Kuka on vastuussa, jos ase tekee väärän päätöksen ja sotarikoksen? Haluammeko luovuttaa päätöksen elämästä ja kuolemasta koneelle? Ulkoministeri Erkki Tuomioja painottaa pelisääntöjen tekemistä selviksi hyvissä ajoin. TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN AFP / LEHTIKUVA Yksi käytössä jo olevista pitkälle autonomisista asejärjestelmistä on Israelin puolustusteollisuuden kehittämä miehittämätön Guardium-ajoneuvo. Se kykenee suorittamaan valvontaja huoltotehtäviä itsenäisesti ilman kaukoohjausta. Uusimpiin malleihin on saatavilla myös aseistusta. Det obemannade fordonet Guardium som har utvecklats av Israels försvars­ industri är ett vapensystem som re­ dan finns och som delvis är autonomt. Fordonet kan sköta övervaknings­ och försörjningsuppgifter självständigt utan fjärrstyrning. De nyaste modellerna går också att förse med vapen. 38 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 Ase jolla on oma tahto AVM1501_s32-48.indd 38 26.1.2015 16.15
• vaikka taisteluiden ääni kuuluu vuoren toiselta puolelta. Robottiase havaitsee Georgin, hänen sotilasunivormua muistuttavan metsästyspukunsa ja aseen. Salamannopeasti kone päättelee, että kyseessä on vihollistaistelija. Hetkeä myöhemmin Georg makaa kuolleena maassa. Itsenäisesti toimiva ase on juuri tehnyt sotarikoksen. Vaikea vastuukysymys Edellinen kohtaus kuulostaa scifiltä, mutta se voi pian olla todellisuutta. Täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä autonomisia aseita kehitetään jo eri puolilla maailmaa, ja nykyaseistakin löytyy monia autonomisia piirteitä. Esimerkiksi ohjuspuolustusjärjestelmä saattaa pystyä tekemään itsenäisiä päätöksiä hyvin tarkasti rajatuissa olosuhteissa eli ohjusten lähestyessä. Vastaavasti Irakin ja Afganistanin sodissa on käytetty lennokkeja ja erilaisia robotteja, jotka tosin ovat vielä olleet ihmisten ohjauksessa. Autonomiset aseet poikkeavat nykyaseista ratkaisevasti siinä, että autonominen ase pystyy täysin itsenäiseen toimintaan ilman ihmisen vuorovaikutusta. Autonominen ase tekee omia ratkaisuja eli päättää itse toiminnastaan erilaisissa tilanteissa. Ero ihmisen hallitsemaan taistelulennokkiin on iso. Todellisuuden tilanteet ovat niin monimutkaisia ja vaihtelevia, että ainakin toistaiseksi tekoälyn selviäminen niistä kunnialla tuntuu mahdottomalta. Sodankäynti on siirtynyt yhä enemmän asutusalueille, mikä monimutkaistaa tilanteita entisestään ja asettaa siviilit vaaraan. Aseen autonomisuus synnyttää tukun ongelmia humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen suhteen. Eteen tulevat kaikkien aseiden käyttöä koskevat peruskysymykset siviilija sotilaskohteiden erottelusta, tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen kiellosta ja suhteellisuusperiaatteesta, jonka mukaan sotatoimien siviiliväestölle aiheuttamat vahingot eivät saa olla suhteettomat saavutettavaan sotilaalliseen hyötyyn nähden. Autonomisen aseen tulisi pystyä selviytymään kaikista näistä vaatimuksista. Se ei ole helppoa. Ongelmaksi nousee myös vastuu. Kuka vastaa koneen tekemästä väärästä ratkaisusta, joka rikkoo sodan pelisääntöjä? Autonomisen aseen tehtävälle lähettänyt sotilaskomentaja? Aseen valmistaja? Kuka hallitsee asetta vai hallitseeko sitä kukaan, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on puuttua autonomisen aseen toimintaan? Jääkö toiminnasta dokumentteja, joista voidaan jälkikäteen selvittää, kuka ratkaisevat päätökset teki? – Autonominen ase on valtioille houkutteleva vaihtoehto, koska sen käyttäjä ei joudu lainkaan vaaraan. Asetelma on sama kuin lennokeissa. Samalla kynnys käyttää tappavaa voimaa saattaa laskea, Suomen Punaisen Ristin humanitaarisen oikeuden asiantuntija Jani Leino sanoo. Autonomisilla aseilla voi lisäksi olla vaikutus siviiliväestöön, vaikka varsinaista voimaa ei edes käytettäisi. Jatkuvan uhan alla elämisen on todettu aiheuttavan stressiä esimerkiksi robottilennokkien vaikutuspiirissä asuville siviileille. Keskustelu käy vilkkaana Humanitaariselle oikeudelle synnyttämiensä haasteiden lisäksi autonomiset aseet tuovat mukanaan ison eettisen kysymyksen elämästä ja kuolemasta. Olemmeko valmiita luovuttamaan päätöksen tappavan voiman käytöstä koneelle? Kansainvälinen keskustelu autonomisista aseista käy nyt vilkkaana. Se on tervetullutta, koska aseiden synnyttämät haasteet ja aseiden käytön säännöt pitää saada selviksi ennen kuin uusia asejärjestelmiä otetaan käyttöön. Keskustelua kuitenkin hankaloittaa, että asejärjestelmiä kehittävät valtiot pitävät hankkeensa mielellään salassa kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Kukaan ei tarkasti tiedä, missä autonomisten aseiden suhteen mennään. – Autonomisten aseiden tuomiin kysymyksiin on herätty melko myöhään. Aseteknologian kehityksen pitää olla kansainvälisten kokousten asialistalla, jotta kehitykseen voidaan reagoida ennakoivasti, ulkoministeri Erkki Tuomi oja painottaa. Tuomiojan mukaan olemassa oleva kansainvälinen oikeus ei anna suoria vastauksia autonomisten aseiden tuomiin haasteisiin, mutta toimii pohdinnan kivijalkana. Kaikki kolme humanitaarisen oikeuden perusperiaatetta eli erotteluperiaate, suhteellisuusperiaate ja riittävät varotoimenpiteet tulee ottaa huomioon uusia asejärjestelmiä arvioidessa. – Jos kehitteillä olevat uudet asejärjestelmät eivät täytä näitä periaatteita, asejärjestelmät on kiellettävä. Niin kauan kun ei tehdä uusia sopimuksia, on sovellettava vanhoja, Tuomioja perustelee. Humani­ taarinen oikeus eli IHL ? ? Kansainvälinen humanitaarinen oikeus (englanniksi International Huma ni tarian Law eli IHL) on kansainvälisen oikeuden alue, joka sääntelee sodankäyntiä. Humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen perustana ovat Geneven sopimukset lisäpöytäkirjoineen. ? ? Humanitaarisen oikeuden kul makiviä ovat suhteellisuuden ja erottelun periaatteet. Suhteellisuusperiaatteen mukaan sotatoimet eivät saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eivätkä siviilikohteille sellaista vahinkoa, joka on suhteeton sotilaalliseen tavoitteeseen nähden. Erotteluperi aate vaatii tekemään eron sotilaskohteiden ja taisteluihin osallistumattomien välillä. Suojeluun ovat oikeutettuja siviilien lisäksi haavoittuneet ja aseensa laskeneet sotilaat. ? ? Tiedon levittäminen humanitaarisesta oikeudesta kuuluu kansainvälisen Punaisen Ristin perustehtäviin. VUONNA 2065 kahden valtion välillä muhinut kriisi kärjistyy aseelliseksi selkkaukseksi. Konfliktin toinen osapuoli päättää lähettää taisteluun valttikorttinsa, täysin itsenäiseen toimintaan kykenevän robottiaseen. Sen tehtäväksi on annettu vuoristoseudulla piileskelevien vihollisen iskuryhmien tuhoaminen. Ase on ohjelmoitu tunnistamaan viholliset ja toimimaan vastaan tulevissa tilanteissa oman tekoälynsä harkinnan pohjalta. Saman vuoristoseudun reunalla ikänsä metsästystä harrastanut eläkeläinen Georg on lähdössä lintujahtiin. Aamukahvimuki tyhjäksi, maastovaatteet päälle, kivääri olalle, koira mukaan. Tutulle lintupaikalle on metsäkämpältä muutaman kilometrin kävelymatka, ja sinne on Georgin mielestä vielä turvallista mennä, KÄ ÄNNÄ ? 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 39 ” Olemmeko valmiita luovuttamaan päätöksen tappavan voiman käytöstä koneelle? ” AVM1501_s32-48.indd 39 26.1.2015 16.15
• Vapen med egen vilja Autonoma vapen som kan agera självständigt skapar juridiska problem. Vems är ansvaret om ett vapen system fattar fel beslut och begår ett krigsbrott? Utrikesminister Erkki Tuomioja betonar vikten av att ha klara spelregler färdiga i tid. TEXT HASSE HÄRKÖNEN ÅRET ÄR 2065 och en kris mellan två länder eskalerar till väpnad konflikt. Den ena parten i konflikten fattar beslutet att sända ut sitt trumfkort i strid: ett robotvapen som kan agera självständigt. Vapensystemet har fått i uppgift att förstöra fiendens anfallstrupper som gömmer sig i en given bergstrakt. Roboten har programmerats att identifiera fiender och sedan fatta beslut om handling enligt sin egen artificiella intelligens. I utkanten av samma bergsområde bok pensionären Georg, som har jagat i hela sitt liv och nu är på väg på fågeljakt. Från hans hem i skogen är det några kilometers vandring till en bra plats för fågeljakt. Georg bedömer att han tryggt kan ta sig dit, trots att ljudet av strider hörs från andra sidan berget. Vapensystemet upptäcker Georg, hans jaktkläder som påminner om en militäruniform och hans jaktgevär. Blixtsnabbt sluter sig maskinen till att han är en fiendekämpe. Ett ögonblick senare ligger Georg död på marken. Ett autonomt vapen har precis begått ett krigsbrott. Svår ansvarsfråga Scenen ovan kan låta som avlägsen science fiction, men den kan vara verklighet inom kort. På flera håll i världen arbetar man redan med att utveckla autonoma vapen som kan agera helt självständigt. Till exempel ett missilförsvarssystem kan inom begränsade förhållanden fatta självständiga beslut. I krigen i Irak och Afghanistan har man använt drönare och robotar av olika slag, även om de tillsvidare har styrts av människor och inte maskiner. Den väsentliga skillnaden mellan autonoma vapensystem och dagens vapen är att autonoma vapen kan handla helt självständigt utan växelverkan med en människa. Ett autonomt vapen fattar själv beslut om sitt agerande i olika situationer. I verkligheten är många situationer så invecklade och olika att det känns omöjligt att tänka sig att dagens artificiella intelligens skulle klara av dem med hedern i behåll. Krig förs idag allt mer i bebodda områden, vilket försvårar situationerna ytterligare. Att ett vapensystem är autonomt ger upphov till ett antal problem i fråga om humanitär rätt, alltså krigets lagar. Man måste beakta alla grundläggande frågor om vapenanvändning: man ska skilja mellan civila och militära mål, man får inte orsaka onödigt lidande och så finns proportionalitetsprincipen, enligt vilken de skador som krigshandlingarna orsakar den civila befolkningen inte får vara oproportionerliga i förhållande till den militära nyttan. Ulkoministerin mielestä autonomisia aseita koskevassa keskustelussa on jatkossakin painotettava humanitaarisen oikeuden periaatteita. Se koskee myös mahdollista tilannetta, jossa Suomi harkitsisi autonomisen asejärjestelmän hankkimista ja arvioisi järjestelmän laillisuutta. Ihmisen rooli selvennettävä Punaisen Ristin lähtökohta autonomisia aseita koskeviin sääntöihin on selvä: nykyiset humanitaarisen oikeuden säännöt pätevät eikä uusia välttämättä tarvita. Uusi teknologia ei muuta kansainvälistä oikeutta. Jani Leinon mielestä luonteeltaan uudenlaiset aseet kuitenkin vaativat käsitteiden selventämistä. – Autonomisten aseiden kohdalla on puhuttu "riittävästä inhimillisestä kontrollista". On määriteltävä selvästi, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Kysymys on siitä, mikä on ihmisen rooli autonomisen aseen voimankäyttöä koskevassa päätöksenteossa, Leino sanoo. – Uusia aseita kehittäessään ja hankkiessaan valtiot ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että asejärjestelmät eivät ole ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Sitä kautta tulee kytkentä myös yksityisiin aseyrityksiin, joiden kehitystoimintaa valtioiden tulisi voida valvoa, Leino jatkaa. Oman hankaluutensa tuo se, että jatkossa kehittynyt teknologia tulee entistä edullisemmaksi ja yhä useamman saataville. Se tekee valvonnasta yhä vaikeampaa. Esimerkiksi voi ajatusleikkinä ottaa tilanteen, jossa pientä taistelulennokkia voisi ohjata älypuhelimen sovelluksella. Ajoissa käyty keskustelu autonomisista aseista ja säännöistä sopiminen on tärkeää paitsi humanitaarisen oikeuden vuoksi myös arkipäiväisemmistä syistä. Asejärjestelmien kehittäminen vie runsaasti aikaa ja rahaa. Ei ole kenenkään etu, että lopputuloksena käsissä on muhkealla hintalapulla varustettu ja tehokas ase, joka on periaatteellisten ongelmiensa vuoksi käyttökelvoton. Vaikka autonomisiin aseisiin liittyy paljon kysymyksiä, aseteknologian kehittyminen ei ole Leinon mielestä yksiselitteisen huono asia. Tiedustelutiedon tehokkaamman keräämisen, aikaisempaa tarkemman kohteen havainnoinnin ja tietokoneiden suorittaman suurten tietomäärien analysoinnin ansiosta aseiden tuhovoimaa voidaan käyttää yhä rajatummin ja tarkemmin. Enää ei ammuta ylimalkaisesti tykeillä sinne päin, vaan isku voidaan tehdä esimerkiksi lennokilla juuri haluttuun kohteeseen. Se on siviilien kannalta parempi vaihtoehto. Toinen kysymys sitten on, onko iskun kohteessa siviilejä ja miten se otetaan huomioon päätöksenteossa. ? AP / LEHTIKUVA 40 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 ” Ei ole kenenkään etu, että lopputuloksena käsissä on tehokas ase, joka on periaatteellisten ongelmiensa vuoksi käyttökelvoton. ” Israelin turvallisuusjoukkojen kauko-ohjattava robotti tutki tulitaistelussa surmansa saanutta palestiinalaismiestä räjähteiden varalta. De israeliska säkerhetstruppernas fjärrstyrda robot kontrollerar att en palestinier som har dödats i en eldstrid inte bär på sprängmedel. AVM1501_s32-48.indd 40 26.1.2015 16.15
• Även ansvarsfrågan blir problematisk. Vem ansvarar för ett felbeslut som fattas av en maskin och som innebär ett brott mot humanitär rätt? Den militärkommendör som har skickat iväg vapnet? Eller vapentillverkaren? Finns den dokumentation som behövs för att man i efterhand ska kunna reda ut vem som fattade de avgörande besluten? – Autonoma vapensystem är ett lockande alternativ för stater, eftersom användaren inte utsätts för risk. Upplägget är det samma som med drönare. Samtidigt kan det sänka tröskeln för att använda dödlig kraft, säger Jani Leino , Finlands Röda Kors expert på humanitär rätt. Autonoma vapen kan dessutom påverka civilbefolkningen även om inga angrepp utförs. Att leva under ett ständigt hot har konstaterats orsaka stress t.ex. för civila som lever där drönare används. Livlig internationell debatt Utöver de utmaningar som autonoma vapen orsakar den humanitära rätten för de också med sig en stor etisk fråga om liv och död. Är vi redo att överlåta beslutet om när dödlig kraft används till en maskin? Den internationella debatten om autonoma vapen är livlig. Det är välkommet, eftersom de utmaningar som vapnen skapar och reglerna för hur vapnen används bör vara klara innan nya vapensystem tas i bruk. Debatten försvåras ändå av att de stater som utvecklar vapensystemen föredrar att hemlighålla projekten med hänvisning till nationell säkerhet. – Man har vaknat upp till de frågor som autonoma vapen väcker i ett ganska sent skede. Vapenteknologiska framsteg måste finnas på agendan för internationella möten så att man kan föregripa utvecklingen i sina reaktioner, framhåller utrikesminister Erkki Tuomioja . Enligt Tuomioja ger existerande internationell rätt inga direkta svar på de utmaningar de autonoma vapnen för med sig, utan utgör snarare en stenfot att bygga vidare på. De tre grundläggande principerna i den humanitära rätten – distinktionsprincipen, proportionalitetsprincipen och försiktighetsprincipen – måste beaktas när man utvärderar de nya vapensystemen. – Om de nya vapensystem som utvecklas inte uppfyller de här principerna så måste de förbjudas. Så länge man inte gör upp nya avtal måste man tillämpa de gamla, konstaterar Tuomioja. Människans roll bör klargöras Röda Korsets utgångspunkt i fråga om regler för autonoma vapen är entydig: de nuvarande reglerna gäller och några nya behövs nödvändigtvis inte. Jani Leino tycker att vapen av en ny typ ändå kräver att man klargör begreppen. – I samband med autonoma vapen har man talat om ”tillräcklig mänsklig kontroll”. Då behövs en tydlig definition av vad som avses med det. Det handlar om vilken roll människan har i de beslut som fattas om när autonoma vapen får använda maktmedel, säger Leino. – När stater utvecklar och köper nya vapen är de skyldiga att se till att vapensystemen inte står i konflikt med internationella åtaganden. Den vägen kommer också kopplingen till privata vapenföretag, vars utvecklingsarbete stater bör kunna övervaka. Det är viktigt att man i tid diskuterar autonoma vapen och reglerna kring den, inte bara på grund av den humanitära rätten utan också av mer vardagliga orsaker. Att utveckla vapensystem kräver mycket tid och mycket pengar. Det ligger inte i någons intresse att man i slutändan har ett dyrt och effektivt vapen som inte går att använda av principiella skäl. ? 6.–8.3.2015 MESSUKESKUS goexpo.? facebook.com/goexpo.? #GoExpo OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. Liput edullisemmin ennakkoon 5.3. asti verkkokaupasta 15/9/36 €, shop.messukeskus.com. Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 18/11/39 €. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa. Kaikki ulkoilusta ja liikunnasta! Lajit gol? sta kalastukseen ja juoksusta jalkapalloon. Satoja hienoja ohjelmia ja kymmeniä lajeja – osallistu, kokeile ja löydä kenties myös uusi harrastus. Messuilla tapaat monen eri lajin asiantuntijoita, pääset seuraamaan monipuolista ohjelmaa, tutustut varusteisiin, teet huippuhankintoja ja voit hyödyntää ohittamattomat messutarjoukset! 7 tapahtumaa samalla lipulla! FILLARI KUNTO GOLF KUVA & KAMERA BALL SPORTS HORSE FAIR OUTDOOR vain la–su AVM1501_s32-48.indd 41 26.1.2015 16.15
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Vaihda kestotuotteisiin! Byt till hållbara produkter! Sydän-kassi Kasse Hjärta 4 € kpl/st. Ystävänpäiväja pääsiäiskorttipakkaukset Pakkaukset kortteineen verkkokaupassa. Vändagsoch påskkortförpackningen Kortförpackningen finns i webbutiken. 10 € Ystäväpinssi Hopeareunat, koko n. 2 cm. Vänpins Silver kanter, storlek ca 2 cm. 2,60 € Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Ekologiset hedelmäja vihannespussit Ekologisk påse för frukt och grönsaker 6,90 € 3 kpl/st. alk./från kpl/st. Kotimaiset hopeakorut Korut on Suomen Punaiselle Ristille suunnitellut Maria Suikkanen. Inhemska silversmycken Smyckena har designats för Finlands Röda Kors av Maria Suikkanen. Sydän-riipus hopeaketjulla Hjärte hängsmycke på silverhalsband 68 € Sydän-riipus punaisella nyörillä Hjärte hängsmycke på rött band 53 € Solmiopidike Kravattnål 79 € Kalvosinnapit Manschettknappar 87 € Sydämellisestikorut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2015 12.06 AVM1501_s32-48.indd 42 26.1.2015 16.15
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Lisätietoa: Suomen Punaisen Ristin lähin piiritoimisto tai 020 701 2376 (arkisin klo 9-16) (matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min) punainenristi.fi/opi-ensiapua Osaa auttaa Opi ensiapua kurssilla SPR_Osaa_auttaa_100x62mm.indd 11 24.1.2014 13.39 Hakemisto Vapaaehtoistoiminta on työtä inhimillisen ja hyvän vanhenemisen puolesta. Jos olet kiinnostunut ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistämisestä, lähde mukaan TunneMielikurssille. Kurssilla saat tietoa mielen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä, mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten vapaaehtoisten kanssa sekä vahvistaa omaa osaamistasi mielen hyvinvoinnin tukemisessa. TunneMieli-kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti 50+-ikäisille vapaaehtoisille. Kurssit vuonna 2015: 26.–30.5. Lehmiranta, Salo 8.–12.9. Lehmiranta, Salo Kurssin hinta majoituksineen on 55 euroa. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. 09 7257 1156 tai tarja.levo@elakeliitto.fi Käy myös tutustumassa TunneMieli-nettisivuihin: www.tunnemieli.fi TunneMieli-kurssi Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Vaihda kestotuotteisiin! Byt till hållbara produkter! Sydän-kassi Kasse Hjärta 4 € kpl/st. Ystävänpäiväja pääsiäiskorttipakkaukset Pakkaukset kortteineen verkkokaupassa. Vändagsoch påskkortförpackningen Kortförpackningen finns i webbutiken. 10 € Ystäväpinssi Hopeareunat, koko n. 2 cm. Vänpins Silver kanter, storlek ca 2 cm. 2,60 € Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Ekologiset hedelmäja vihannespussit Ekologisk påse för frukt och grönsaker 6,90 € 3 kpl/st. alk./från kpl/st. Kotimaiset hopeakorut Korut on Suomen Punaiselle Ristille suunnitellut Maria Suikkanen. Inhemska silversmycken Smyckena har designats för Finlands Röda Kors av Maria Suikkanen. Sydän-riipus hopeaketjulla Hjärte hängsmycke på silverhalsband 68 € Sydän-riipus punaisella nyörillä Hjärte hängsmycke på rött band 53 € Solmiopidike Kravattnål 79 € Kalvosinnapit Manschettknappar 87 € Sydämellisestikorut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2015 12.06 FENNO MEDICAL TURVALLISEEN ULKOILUUN Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: ? 09 276 360 fennokauppa.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN 1290 TARJOUS! VITILITY-liukuesteet Voimassa 28.2.2015 asti, ei sis. toimituskuluja. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 43 AVM1501_s32-48.indd 43 26.1.2015 16.15
• RISTIKON 3/2014 OIKEA RATKAISU. Ristikko 1/2015 Lähetä ratkaisusi kryptoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2015”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2014 voittajiksi arvottiin Marja-Leena Kallio Tikkakoskelta ja Marja Leppälahti Vilppulasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: 44 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s32-48.indd 44 26.1.2015 16.15
• 1955 veripalvelu.fi ? blodtjänst.fi ? sovinkoluovuttajaksi.fi ? kanjagdonera.fi espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 jyväskylä: Kalevankatu 8 kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 lahti: Erkonkatu 11 oulu: Isokatu 32 C seinäjoki: Kauppakatu 26 tampere: Rautatienkatu 21 B turku: Yliopistonkatu 16 C sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/ verenluovutustilaisuudet Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: soluistaelämää.fi. Joko seuraat meitä Facebookissa? SPR_204x128mm_VP_palveluboksi.indd 1 23.1.2014 10.07 TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Vuosien takaa ? ?Åren går Punaisen Ristin kansainvälisen komitean presidentti Paul Ruegger (1897–1988) muistutti uudenvuodentervehdyksessään suomalaisille, miten tärkeää on kunnioittaa humanitaarisen avun puolueettomuutta. Viesti on valitettavan ajankohtainen yhä 60 vuotta myöhemmin. Tervehdys Suomen Punaisen Ristin väelle ” Kuluneen vuoden aikana on Punainen Risti saanut auttaa kärsiviä ja puutteessa olevia lukemattomissa tilanteissa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea Genevessä on periaatteittensa mukaisesti koettanut vaikuttaa niitten hyväksi, joita ovat kohdanneet sota, ristiriidat tai levottomuudet. Kansainvälinen komitea ei kuitenkaan voi tehdä kaikkia niitä palveluja maailmalle mitä siltä odotetaan, elleivät valtiot ja viranomaiset salli sen puuttumista asiaan helpottamalla ja tukemalla sen ihmiskunnan hyväksi tähtäävää toimintaa.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1955 Hälsning till Finlands Röda Kors ” Under loppet av det förflutna året har Röda Korset kommit de nödlidande och behövande till hjälp vid oräkneliga tillfällen. Dess grundläggande organ, Internationella Röda Kors kommittén i Genève har, sin uppgift trogen, bemödat sig om att verka för deras intressen, som drabbats av krig, konflikter eller oroligheter. Internationella kommittén kan dock göra världen alla de tjänster man väntar av den endast i den händelse att staterna och myndigheterna tillåter dess ingripande och bemödar sig om att underlätta och stöda dess humanitära verksamhet.” FINLANDS RÖDA KORS 1/1955 Internationella rödakorskommitténs president Paul Ruegger (1897–1988) påminde i sin nyårshälsning finländarna om hur viktigt det är att respektera det humanitära biståndets neutralitet. Beklagligt nog är det budskapet fortfarande aktuellt 60 år senare. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 45 AVM1501_s32-48.indd 45 26.1.2015 16.15
• AVUSTUSTYÖNTEKIJÖIDEN REKRYTOINTI Olen parikymppinen opiskelija ja kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä. Voinko hakea Punaisen Ristin avustustyön­ tekijäksi? Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden henkilöreservissä tarvitaan monen alan ammattilaisia. Reserviin pääsee hakemalla ja suorittamalla Punaisen Ristin viikon kestävän englanninkielinen peruskurssin. Avustustyöntekijältä edellytetään 25–65 vuoden ikää, tehtäviä vastaavaa koulutusta ja kolmen vuoden työkokemusta. Lisäksi vaaditaan muun muassa sujuvaa englannin kielen taitoa ja hyvää sopeutumiskykyä. Mikäli et vielä täytä näitä vaatimuksia, yksi vaihtoehto voisi olla Punaisen Ristin nuorisodelegaattitoiminta. Nuorisodelegaatit ovat nuoria avustustyöntekijöitä, jotka voivat toimia monenlaisissa tehtävissä kotimaassa ja joskus myös ulkomailla. Nuorisodelegaattikurssille voit hakea, jos olet 18–28-vuotias, puhut sujuvasti englantia ja sinulla on kokemusta joko Punaisesta Rististä tai muista järjestöistä. Seuraava kurssi järjestetään 23.–28. toukokuuta Heinolan Nynäsissä ja hakuaika jatkuu helmikuun loppuun. Hakemukset ja kysymykset voi lähettää osoitteeseen recruitment@redcross.fi . MAIJA SALAVA, KOULUTUSSUUNNITTELIJA VERENLUOVUTUS Minulla on diabetes. Voinko silti luovuttaa verta? Diabetes tai kohonnut verensokeri, jota hoidetaan elintapahoidolla tai muulla lääkityksellä kuin insuliini, ei estä verenluovutusta. Edellytyksenä on, että diabetes ei ole aiheuttanut elinvaurioita (kuten silmänpohjamuutokset tai diabeettinen munuaissairaus), että luovuttajalla ei ole ollut viimeisen kuukauden aikana oireisia matalan sokerin jaksoja, ja että verensokeri on hyvässä hoitotasapainossa ja lääkitys on jatkunut muutoksitta vähintään kuukauden ajan. JOHANNA CASTRÉN, VERENLUOVUTUKSEN LÄÄKÄRI MEDLEMSKAP I RÖDA KORSET Jag glömde använda referens­ nummer när jag betalade Röda Korsets medlemsavgift. Är betalningen i skick? Medlemsavgiftens referensnummer är personlig och behövs för att medlemsavgiften ska bokföras på rätt person. Rätt referensnummer hittar du på din senaste medlemsavgiftsräkning. Det är lika viktigt att medlemsavgiften betalas in på rätt konto. Kontot för medlemsavgifter är FI90 2219 1800 0678 46. Om du har betalat din medlemsavgift med bristfälliga eller t.ex. gamla uppgifter är det bra att per e-post kolla hur det står till i Röda Korsets medlemsregister: jasenrekisteri@rodakorset.fi . KIRSI LEHTINEN, RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER REKRYTERING AV BISTÅNDSARBETARE Jag är en studerande i 20­årsåldern och intresserad av internationella uppdrag. Kan jag ansöka om att bli bistånds­ arbetare för Röda Korset? En plats i Finlands Röda Kors personreserv för biståndsarbetare kan man få genom att söka till och avlägga Röda Korsets veckolånga grundkurs som går på engelska. En biståndsarbetare ska vara mellan 25 och 65 år, ha en utbildning som motsvarar uppgiften och tre års arbetserfarenhet. Dessutom krävs bl.a. flytande kunskaper i engelska och god anpassningsförmåga. Om du inte uppfyller de här kraven än kan ett alternativ vara att bli Röda Korsets ungdomsdelegat. Ungdomsdelegaterna är unga biståndsarbetare som sköter många slags uppdrag i hemlandet och ibland också utomlands. Du kan söka till en ungdomsdelegatkurs om du är 18–28 år, talar flytande engelska och har erfarenhet av verksamhet inom Röda Korset eller andra organisationer. Nästa kurs ordnas 23–28 maj på Nynäs i Heinola och ansökningstiden pågår till slutet av februari. Ansökningar kan skickas till recruitment@redcross.fi . MAIJA SALAVA, UTBILDNINGSPLANERARE BLODGIVNING Jag har diabetes. Kan jag ge blod trots det? Diabetes eller förhöjt blodsockervärde som åtgärdas genom livsstilsomläggning eller annan medicin än insulin förhindrar inte blodgivning. En förutsättning är att din diabetes inte har orsakat organskador (t.ex. ändringar i ögonbottnen eller diabetisk njursjukdom) och att du inte under den senaste månaden har haft perioder av lågt blodsocker som har orsakat symptom, att ditt blodsocker är i balans genom den vård du får och att din medicinering har pågått utan ändringar i en månads tid. JOHANNA CASTRÉN, LÄKARE, BLODTJÄNST Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät vievät avun sinne, missä hätä on suuri. Finlands Röda Korsets biståndsarbetare för fram hjälpen där nöden är stor. PUNAISEN RISTIN JÄSENYYS Unohdin viitenumeron maksaessani Punaisen Ristin jäsenmaksun. Onko jäsenmaksuni kunnossa? Jäsenmaksun viitenumero on henkilökohtainen, ja sitä tarvitaan jäsenmaksun kohdistamiseksi oikealle henkilölle. Oikean viitenumeron löydät viimeisimmästä jäsenmaksulaskustasi. Yhtä tärkeää on maksaa jäsenmaksu oikealle tilille. Punaisen Ristin jäsenmaksu tilin numero on FI90 2219 1800 0678 46. Jos olet maksanut jäsenmaksun puutteellisilla tai esimerkiksi vanhoilla tiedoilla, asia kannattaa tarkistaa Punaisen Ristin jäsenrekisteristä sähköpostitse: jasenrekisteri@punainenristi.fi. KIRSI LEHTINEN, PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI Kysy Punaisesta Rististä ? ?Fråga om Röda Korset avunmaailma@punainenristi.fi KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN JA R K KO M IK KO N E N 46 avun maailma hjälpens värld 1 / 2015 AVM1501_s32-48.indd 46 26.1.2015 16.15
• Miten tulit mukaan Punaisen Ristin toimintaan? – Punainen Risti oli ennestään tuttu kotipuolesta, koska äitini oli pitkään töissä Punaisen Ristin sairaalassa ja Veripalvelussa. Minulla oli ollut aina mielessä, että lähden vapaaehtoistoimintaan, kunhan työt tietotekniikan alalla antavat siihen mahdollisuuden. Se mahdollisuus tuli, kun entinen työnantajani pari kolme vuotta sitten meni vararikkoon ja työelämään tuli tauko. Ystävä toiminta tuntui sopivimmalta, joten aloitin ystävänä yhdelle heikkokuntoiselle, vanhemmalle miehelle. Mitä kaikkea vapaaehtoistehtäviisi nyt kuuluu? – Toimin Oulun osaston monikulttuurisen ystävätoiminnan koordi naattorina eli käytännössä välitän vapaaehtoisia ystäviksi maahanmuuttajille. Suurin osa asiakkaista tulee Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kautta. Asiakkaina on sekä yksittäisiä ihmisiä että perheitä, jotka toivovat suomalaista ystäväperhettä. Se on sellaista kotoutumisen tukea, tutustutaan yhdessä Suomeen ja Ouluun. Useimpien ykköstoiveena on päästä harjoittelemaan suomen kieltä. Pyyntöjä tulee useita kymmeniä vuodessa. Suurin haaste hommassa on, että moni ystävää toivovista on nuoria miehiä, ja vapaaehtoisista miehistä on aina pulaa. – Monikulttuurisen toiminnan puolella olen mukana myös asumisavussa, joka on uusi toimintamuoto. Se on sellaista ensivaiheen kotoutumisen tukea maahanmuuttajille, jotka ovat vasta tulleet Suomeen esimerkiksi kiintiöpakolaisina. Autamme heitä alkuun ihan perusasioissa, hankitaan asuntoon verhoja ja liina vaatteita, opastetaan hellan ja pesutuvan käytössä, käydään kaupassa ja sen sellaista. Lisäksi olen ruoka-avun kuljetus tiimissä ja toimin Oulun osaston varapuheenjohtajana. Asenteet pakolaisia ja maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet. Mitä ajattelet siitä? – Poliittisia kannanottoja en halua tehdä, mutta tietysti se tuntuu ikävältä, kun on itse tavannut näitä ihmisiä ja nähnyt, mitä he ovat joutuneet kokemaan. Minusta apua tarvitsevia pitää auttaa, ja nämä ihmiset ovat varmasti ihan kärkipäässä avuntarvitsijoista. Ehkä ne kovimmat asenteet voisivat muuttua, jos ihmiset itse kohtaisivat ja tutustuisivat pakolaisiin. Ainakin omalla kohdallani kohtaamisista on vain hyviä kokemuksia. Mitä vapaaehtoistyö sinulle itsellesi antaa? – Ainakin toiminta maahanmuuttajien parissa on opettanut paljon tästä maailmasta, eri kulttuureista ja ihmisistä. Se on avannut itsellekin kokonaan uuden maailman. Tulijan tukena Oululainen Seppo Jounio, 60, lähti pitkään mietittyään Punaisen Ristin toimintaan, kun työkiireet hetkeksi hellittivät. Toiminta maahanmuuttajien parissa imaisi diplomi-insinöörin mukaansa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA MAIJU TORVINEN Avun kasvo Seppo Jounio auttaa pakolaisia uuden elämän alkuun täällä kylmässä Pohjolassa. 1 / 2015 hjälpens värld avun maailma 47 AVM1501_s32-48.indd 47 26.1.2015 16.16
• HYVÄÄ TEKEVIÄ TUOTTEITA PRODUKTER SOM GÖR GOTT Vihreän Ristin APTEEKKI-tuotteilla tuet Punaisen Ristin Nuorten turvataloja Suomessa. Med Gröna Korsets APTEEKKI-produkter stöder du Röda Korsets skyddshus för unga i Finland. APTEEKKI AVM1501_s32-48.indd 48 26.1.2015 16.16