4 2018 11 Viktigare än pengar Johanna valde att bli hemma och ha det knappt Rahaa rakkaampi 8 Johanna valitsi niukkuuden kotiäitinä 12 Piristäjä pitää ikäihmisen liikkeessä 14 Verenluovuttaja auttaa kolmea kerralla 18 Öljyntorjunta vaatii vapaaehtoisvoimaa Avun maailma on Veripalvelun lehti 24 Punainen Risti sisällissodassa 29 Röda Korset i inbördeskriget 3110_AVM_1_7.indd 1 31.10.2018 12.06
Avun uudet haasteet KUN KOULUTETTU ensiaputaitoinen auttaja tulee onnettomuuspaikalle, hän aloittaa arvioimalla avun tarpeen. Vakavimmin loukkaantuneita autetaan ensin, muita sen jälkeen. Näin kaikki saavat tarvitsemaansa hoitoa ja apua. Samalla tavalla pyritään toimitaan, vaikka kyseessä olisi tuhansia ihmisiä koskettava vakava konflikti tai luonnonkatastrofi. YK:n arvion mukaan vuonna 2018 peräti 134 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Punaisen Ristin kansainvälisen raportin mukaan miljoonat ihmiset jäävät kuitenkin vaille tarvitsemaansa apua. Raportin mukaan tärkein syy siihen, että apu ei tavoita kaikkia, on rahan puute. YK:n arvioimasta avustustarpeesta noin 60 prosenttia saatiin vuonna 2017 kerättyä jäsenvaltioilta. Vaikka avustustarvikkeet, lääkkeet ja ruoka hankitaan, seuraava haaste on saada apu perille asti. Syksyllä pahoja tuhoja aiheuttanut Indonesian tsunami tuhosi tieverkon niin pahoin, että vaikeimmille alueille saatiin isoja avustustarvikemääriä vasta viikkoja tsunamin jälkeen. Teknologinen kehitys voisi tuoda ratkaisuja myös avustustyöhön. Avustusjärjestöillä ei ole yksinkertaisesti tietoa siitä, missä avuntarvitsijat ovat. Erityisesti nopeasti kasvavat slummit tai kartoittamattomat alueet ovat vaikeita. Pakolaisuus ei ole uusi ilmiö, mutta kotinsa jättävien määrä on. Tällä hetkellä yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Vain osa heistä pääsee avun piiriin. Mitä lähempänä auttajat ovat, sitä nopeampaa apu on. Raportin tärkein ratkaisuehdotus on, että paikallisia avustusjärjestöjä on tuettava enemmän. Tässä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeellä on ainutlaatuinen asema paikallisten vapaaehtoisten kautta. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2018 7.11.2018 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Katja Lösönen Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hjälpens nya utmaningar NÄR EN HJÄLPARE med utbildning i första hjälpen kommer till en olycksplats är det första hen gör att bedöma behovet av hjälp. Man hjälper dem som är värst däran först, och andra efter det. På så sätt får alla sådan vård och hjälp de behöver. Man strävar efter att göra precis på samma sätt även om det är en allvarlig konflikt eller naturkatastrof som berör tusentals människor. Enligt FN var hela 134 miljoner människor i behov av humanitär hjälp under år 2018. Röda Korsets internationella rapport uppger att miljontals människor blir utan den hjälp de behöver. Enligt rapporten är brist på pengar den viktigaste orsaken till att hjälpen inte når alla. Av det biståndsbehov som FN har räknat ut lyckades man samla in cirka 60 procent år 2017. Följande utmaning är att få hjälpen till de hjälpbehövande. Tsunamin i Indonesien i höstas orsakade stora skador och förstörde vägar, vilket gjorde att man inte kunde föra in större mängder biståndsmateriel till de områden som drabbades värst förrän flera veckor efter katastrofen. Teknologiska framsteg kan hjälpa även i biståndsarbetet. Biståndsorganisationer vet helt enkelt inte var de hjälpbehövande finns. Speciellt svårt är det med slumområden som växer fort och områden som saknar kartor. Flyktingskap är inget nytt fenomen, men antalet människor som lämnar sina hem har nått nya dimensioner. För tillfället har över 60 miljoner människor tvingats gå från sina hem. Bara en del av dem kommer att omfattas av bistånd. Ju närmare hjälparna finns, desto bättre och snabbare når hjälpen fram. Det viktigaste lösningsförslaget i rapporten är att lokala biståndsorganisationer ska få mer stöd än tidigare. I detta har rödakorsoch rödahalvmånerörelsen en unik ställning med hjälp av de lokala frivilliga. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 Ristiin rastiin Apua Indonesian tsunamin uhreille Nälkäpäivän uudet tuulet Vaikuttava lahja tekee hyvää LähiTapiola tukee ystäviä 8 Lahjakortti tuo joulumieltä 12 Riksakyydillä ulkoilemaan 14 Veren jokainen osa auttaa 18 Öljyntorjunta on ryhmätyötä 20 Eläimellistä verenluovutusta 24 Punainen Risti vuonna 1918 30 Vapaaehtoiset meripelastajina 32 Kirsi Pohjola vie avun perille 38 Kysy Punaisesta Rististä 39 Ristikko 47 Vuosien takaa 11 Presentkort ger jul i sinnet 13 På tur med en rickshaw 17 Alla delar av blodet hjälper 19 Oljebekämpning är teamarbete 20 Donerat djurblod 29 Röda Korset år 1918 31 Frivilliga sjöräddare 36 Kirsi Pohjola gör att hjälpen når fram 38 Fråga om Röda Korset 40 Korsord 42 Kors och tvärs Hjälp till tsunamins offer i Indonesien Hungerdagens nya vindar Betydelsefulla gåvor gör gott LokalTapiola stöder vänner 47 Åren går 2 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 ? Avun maailma Hjälpens värld 4/2018 3110_AVM_1_7.indd 2 31.10.2018 12.06
18 / 19 ÖLJYVAHINGON SIIVOUS ON KÄSITYÖTÄ Vapaaehtoisten panos öljyntorjunnassa kasvaa. ATT STÄDA UPP OLJA ÄR HANDARBETE Frivilligas roll i oljebekämpning växer. 12 / 13 PIRISTÄJÄ TUO HYMYN HUULILLE Lappeenrannan osasto liikuttaa ikäihmisiä. UPPIGGARE SPRIDER LEENDEN Avdelningen i Villmanstrand ger äldre skjuts. 24 / 29 KENEN JOUKOSSA SEISOT SILLOIN? Puolueettomuus joutui sisällissodassa koville. VILKEN SIDA TAR DU? Neutraliteten testades i inbördeskriget. 14 / 17 LUOVUTTAJA AUTTAA KERRALLA KOLMEA Plasmalääke pitää Jesse Hännisen terveenä. EN GIVARE HJÄLPER TRE PÅ EN GÅNG Plasmamedicin håller Jesse Hänninen frisk. V A P R IIK IN K U V A -A R K IS TO A R T T U M U U K K O N E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D Y A N N A K A IP A IN E N 4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 3 3110_AVM_1_7.indd 3 31.10.2018 12.06
4 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Ristiin rastiin Avun maailma 1/2019 ilmestyy 6.2. Ristiin rastiin Rosnawati kotinsa raunioilla. Tsunamin iskiessä koko perhe pakeni läheisille kukkuloille ja selvisi. Meri vei KOKONAISIA KYLIÄ Indonesiaa syyskuussa ravistellut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat valtavat tuhot. Kansainvälisen avustusoperaation johtoon kutsuttiin Suomen Punainen Risti. R aju maanjäristys ravisteli syyskuun lopussa Sulawesin saarta Indonesiassa. Voimakkuudeltaan 7,5 momenttimagnitudin järistys synnytti yli kolmemetrisen tsunamiaallon, joka aiheutti mittavaa tuhoa Palun ja Donggalan kaupungeissa ja pienemmissä asutuskeskuksissa pitkin Sulawesin länsirannikkoa. Tuhojen laajuus paljastui hitaasti, sillä maanjäristys ja tsunami olivat katkoneet kaikki yhteydet laajoille alueille. Indonesian Punaisen Ristin pelastustyöntekijät raportoivat kokonaisista kylistä, jotka järistysaalto oli pyyhkäissyt olemattomiin. Viikkoja järistyksen jälkeen Indonesian viranomaiset arvioivat yli 2 000 ihmisen menehtyneen ja noin 4 500 loukkaantuneen katastrofissa, minkä lisäksi kateissa oli edelleen yli 1 000 ihmistä. Kotinsa menetti ainakin 160 000 ihmistä. Indonesian Punainen Risti aloitti nopeasti tsunamin jälkeen avustustyön kuljettaen loukkaantuneita sairaaloihin, jakaen ruokaa ja vettä sekä majoittaen kotinsa menettäneitä. Suomen Punainen Risti osallistui kansainväliseen avustusoperaatioon lähettämällä alueelle logistiikkayksikön yhdessä Tanskan Punaisen Ristin kanssa. Yksikön matkaan lähti neljä suomalaista avustustyöntekijää huolehtimaan avustustarvikkeiden kuljetuksesta ja varastoinnista sekä kartoittamaan avun tarvetta. Koko kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota Sulawesilla johtaa Suomen Punaisen Ristin Andreas von Weissenberg . Hänen johtamansa ryhmä koordinoi avustustyötä Indonesian Punaisen Ristin kanssa ja arvioi pitkäkestoisen avun tarvetta. – Maanjäristyksen ja tsunamin ohella tämä katastrofi koostuu kolmannesta elementistä. Vesi on juoksettanut hiekkaperäisen maan, joka käyttäytyy kuin olisi juoksuhiekkaa tai nestettä. Muta on niellyt rakennuksia ja ihmisiä. Olosuhteet ovat hyvin haastavat ja avuntarve valtava, von Weissenberg kuvaili ensivaikutelmiaan paikan päältä. Elintarvikkeiden ja veden lisäksi Punainen Risti jakoi katastrofialueella mm. pressuja ja työkaluja sisältäviä suojapakkauksia ja hygieniapakkauksia, joiden toivotaan ehkäisevän kulkutautien leviämistä. Humanitaarista apua ja tukea jälleenrakennukseen tarvitaan Sulawesilla vielä pitkään. BENJAMIN SUOMELA 3110_AVM_1_7.indd 4 31.10.2018 12.06
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 LAURA VESA RENE SCHULTHOFF / DRC NUMEROT KERTOVAT 1 605 VAPAAEHTOISTA toimi viime vuonna Punaisen Ristin monikulttuurisessa ystävätoiminnassa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 1/2019 ilmestyy 6.2. Ristiin rastiin PORUKALLA PELASTAMAAN HENKIÄ Veripalvelu haastaa jälleen työ-, harrastusja ystäväporukoita perustamaan VeriRyhmiä eli verenluovutusporukoita ja tempaisemaan joukolla potilaiden hyväksi. Marraskuun loppuun mennessä verenluovutuksessa käyneiden rekisteröityneiden ryhmien kesken arvotaan Punaisen Ristin tuotelahjakortteja. Vähintään 10 luovutusta kampanja-aikana 1.9.–30.11. keränneet VeriRyhmät ovat lisäksi mukana tuhannen euron tapahtumalippulahjakortin arvonnassa. Lue lisää: www.veripalvelu.fi/ryhmat Uudet tuulet puhalsivat Nälkäpäivänä Vaihtoehtoiset lahjoitustavat kasvattivat osuuttaan keräystuloksesta, joka nousee näillä näkymin yli 2,6 miljoonan euron. TÄNÄ VUONNA 20.–22.9. järjestetty Nälkäpäivä innosti jälleen kymmenet tuhannet mukaan auttamaan lipaskerääjinä ja lahjoittajina. Keräyksen kokonaistulos nousee näillä näkymin yli 2,6 miljoonaan euroon, josta lipaskeräyksen osuus on noin 1,2 miljoonaa. – Lopullinen tulos vahvistetaan myöhemmin, kun kaikki tilitykset on tehty. Joka tapauksessa tulos on upea, mistä iso kiitos kaikille Nälkäpäivään osallistuneille, Nälkäpäivä-koordinaattori Raisa Heinämäki kiittää. – Jokainen keräysliivit päälleen pukenut vapaaehtoinen on elävä mainos Punaiselle Ristille. Lipaskerääjät tuovat Nälkäpäivälle näkyvyyttä, jota emme pysty millään rahalla ostamaan. Tämän vuoden keräyksessä suosiotaan kasvattivat varsinkin käteiselle vaihtoehtoiset maksutavat kuten tekstiviestilahjoitukset ja mobiililahjoitukset MobilePayn ja Pivon kautta. Uusien lahjoitustapojen osuus keräystuloksesta kasvaa koko ajan, kun yhä useampi osasto ottaa ne haltuun. – Vaihtoehdot ovat koko ajan tärkeämpiä, kun yhä harvempi kantaa käteistä mukanaan. Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin tärkein vuosittainen keräys, jossa kerätään sitomattomia varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Lahjoitusvaroilla autetaan konfliktien ja onnettomuuksien uhreja sekä Suomessa että maailmalla. Arja Byde pudotti lahjoituksensa Suvi Putkosen keräyslippaaseen Tampereen Koskikeskuksessa. Siviilien kärsimys sodassa syvenee yhä Vielä sata vuotta sitten aseelliset konfliktit olivat useimmiten valtioiden välisiä sotia, ja taisteluissa surmansa saaneista oli siviilejä vain muutama prosentti. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kylmän sodan päättymisen jälkeen valtaosa konflikteista on ollut valtioiden sisäisiä, ja samalla siviiliuhrien määrä on kasvanut rajusti. Esimerkiksi vuonna 2017 kolme neljäsosaa aseellisen toiminnan uhreista oli siviilejä, ja siviiliuhrien määrä maailmassa nousi 38 prosenttia edellisvuodesta. Eniten siviilejä kuoli Afganistanissa, Syyriassa ja Irakissa. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n tuoreiden selvitysten mukaan vaarallisimpia paikkoja siviiliväestölle ovat kaupungit maansisäisissä konflikteissa. Komitean laskujen mukaan Irakin ja Syyrian yhä jatkuvissa kaupunkisodissa kuoli vuoden aikana jopa kahdeksan kertaa enemmän siviilejä kuin taisteluissa muilla alueilla. – Suhteeton voimankäyttö taisteluissa sekä sotatoimien suoranainen kohdistaminen siviiliväestöön aiheuttavat alueella mittavaa kärsimystä. Hyökkäyksiä kaupunkeihin on tehty kostomielessä piittaamatta lainkaan niiden vaikutuksista siviiliväestölle. On tulitettu ambulansseja, vesihuoltolaitoksia ja toreja. Samalla on kylvetty siemeniä tulevien vuosien radikalisoitumiselle ja kostotoimille, ICRC:n puheenjohtaja Peter Maurer varoitti puhuessaan YK:n Syyria-kokouksessa lokakuussa. JO H A N N A K O K K O L A 3110_AVM_1_7.indd 5 31.10.2018 12.06
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. VERIPALVELU SAARA MANSIKKAMÄKI Anna lahja joka vaikuttaa Vaikuttava lahja on hyvää tekevä lahjaidea sellaiselle, joka ei kaipaa lisää tavaraa. HALUAISITKO MUISTAA läheistäsi vaihteeksi vähän erilaisella joululahjalla? Mietitkö syntymäpäivälahjaa ihmiselle, joka ei kaipaa enää yhtään tavaraa lisää? Punaisen Ristin Vaikuttavat lahjat ovat lahjoituksia Punaisen Ristin työhön Suomessa ja maailmalla. Ostaessasi Vaikuttavan lahjan teet hyvää apua tarvitsevalle ja saat siitä digitaalisen todistuksen tai painetun kortin, jonka voit antaa terveistesi kera lahjan saajalle. Vaikuttavien lahjojen monipuolisesta valikoimasta voit valita kohteen, joka on lahjan saajan sydäntä lähellä. Esimerkiksi 17 euron lahjoituksella Punainen Risti saa hankittua äitiyspakkauksen, joka antaa katastrofin tai konfliktin keskellä syntyvälle lapselle turvallisemman alun elämään. Kotimaassa Punainen Risti pystyy esimerkiksi 25 euron lahjoituksella kouluttamaan vapaaehtoisen ystäväksi yksinäiselle vanhukselle. Vaikuttava lahja sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta, kun haluat antaa läheisellesi erilaisen lahjan. Se on viesti välittämisestä: me autamme yhdessä heikompaa ja hädässä olevaa. Vaikuttavan lahjan voi ostaa Punaisen Ristin verkkokaupasta, Helsingin Tehtaankadun myymälästä tai Punaisen Ristin piirien myyjäisistä. Lue lisää: www.punaisenristinkauppa.fi Vaikuttava lahja on esimerkiksi lahjoitus äitiyspakkaukseen, joita Punainen Risti jakaa katastrofialueilla. ZALANDO KIERRÄTTÄÄ KONTIN KANSSA Verkkokauppa Zalando tekee vuoden loppuun asti yhteistyötä Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalojen kanssa lisätäkseen kierrätystä ja pidentääkseen tuotteiden elinkaarta. Kampanjassa Zalando lähettää asiakkailleen heidän tilauksensa mukana esitteen ja Punaisen Ristin osoitetarran, jolla voi lähettää tarpeettomaksi käyneet vaatteet Zalandon kustannuksella Konttiin. Lahjoitetuista vaatteista saadut tuotot käytetään Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen Suomessa ja maailmalla. Vaatteita lähetetään myös vaateapuna katastrofialueille. LE E N A K O S K E L A Kamerauutuus joulukuun palkintona Punaisen Ristin vuoden viimeinen jäsenarvonta suoritetaan 14. joulukuuta, jolloin palkintona on 24,2 megapikselin Canon EOS M100 -mikrojärjestelmäkamera. Arvontaan osallistuvat kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Punaisen Ristin jäsenet. Voittomahdollisuuksiaan voi lisäksi parantaa kutsumalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jasen NUMEROT KERTOVAT 1 436 OMAISHOITAJAA osallistui viime vuonna Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan tapaamisiin. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2017 Ajanvarauskokeilu jatkuu liikkuvassa veripalvelussa Veripalvelu jatkaa sähköisen ajanvarauksen kokeilua Itäja Keski-Suomen alueen liikkuvan veripalvelun luovutustilaisuuksissa. Ajanvarausmahdollisuus on kerännyt verenluovuttajilta hyvää palautetta, joten sitä jatketaan vuoden loppuun saakka. Muualla maassa ajan voi edelleen varata etukäteen ainoastaan kiinteisiin veripalvelutoimistoihin. Ajanvaraus on tarkoitus laajentaa myöhemmin kaikkiin verenluovutustilaisuuksiin. Lue lisää: www.veripalvelu.fi 6 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 3110_AVM_1_7.indd 6 31.10.2018 12.06
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Oman avulla voi saada vapaaehtoistoiminnasta enemmän irti. Uudet vapaaehtoiset Omaan vuoden alusta Omalympialaiset kannustavat käyttämään vapaaehtoisten tietojärjestelmää. PUNAISEN RISTIN vapaaehtoistoiminnan sähköinen työkalu Oma Punainen Risti otetaan vuoden alussa käyttöön uusien vapaaehtoisten vastaanottamisessa. Jatkossa kaikki vapaaehtoiseksi haluavat ohjataan suoraan luomaan profiili Omaan ja kirjautumaan näin osaksi vapaaehtoisten yhteisöä. Oma lähettää osastoille tiedon kirjautuneista vapaaehtoisista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan, jolloin osasto voi kutsua uudet tekijät nopeammin mukaan toimintaan ja mahdollisuudet löytää jokaiselle sopiva vapaaehtoistehtävä paranevat. Oman käyttöönoton vauhdittamiseksi Punainen Risti käynnistää myös leikkimieliset Omalympialaiset, joissa voittajille on luvassa rahapalkintoja osaston toimintaan! Kilpailun voittavat ne osastot, joilla on suhteessa ja yhteensä eniten jäseniä Omassa helmikuun lopussa! Aloita heti: vapaaehtoiset.punainenristi.fi MAIJA POKKINEN TunneMieli – mielen hyvinvointia ja vapaaehtoistoimintaa TunneMieli-kurssi on Sinulle +50-ikäinen vapaaehtoinen, joka tarvitset keinoja tunnistaa ja kohdata ikääntyvän mielen hyvinvoinnin haasteita vapaaehtoistoiminnassa. Aika ja paikka: 26.2.–1.3.2019, Lehmirannan lomakeskus, Salo Missä menet – tunnista tilanteesi -kurssi on suunnattu Sinulle +50-ikäinen, joka olet väsymistai uupumisuhan alla vapaaehtoistoiminnassa. Kurssi sopii esim. yhdistyksen puheenjohtajille, sihteereille tai auttamistyötä tekeville vapaaehtoisille. Kurssilla opetellaan tunnistamaan omia rajoja ja löytämään voimavaroja itsestä. Kurssi järjestetään kahdessa osassa ja osallistujilta edellytetään molemmille jaksoille osallistumista: Aika ja paikka: I-osa 9.–12.4.2019, Lehmirannan lomakeskus, Salo II-osa 1.–3.10.2019, Lehmirannan lomakeskus, Salo Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja sisältävät kurssi aineiston sekä majoituksen kahden hengen huoneessa puolihoidolla. Matkat kurssipaikalle ovat omakustanteiset Lisätiedot ja hakulomakkeet: tarja.levo@elakeliitto.fi puh. 040 7257 410 LE E N A K O S K E L A LÄHITAPIOLALTA LISÄÄ TUKEA YSTÄVÄTOIMINTAAN Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani LähiTapiola lisää tukeaan ystävätoiminnalle. LähiTapiola auttaa Punaista Ristiä vuosina 2018–2019 kehittämään erityisesti verkkoystävätoimintaa. Lokakuussa LähiTapiola lahjoitti 20 tablettitietokonetta ystävätoiminnan suunnittelua helpottamaan. 3110_AVM_1_7.indd 7 31.10.2018 12.06
8 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Rahaa rakkaampi Johanna Türkmen valitsi jäädä kotiin hoitamaan poikaansa Rasmusta, vaikka se merkitsi yksinhuoltajalle tulotason romahdusta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT KATJA LÖSÖNEN J ohanna Türkmen vetää vuoden ensimmäisen pellillisen piparkakkuja uunista ja laskee ne jäähtymään pienelle keittiön pöydälle. Ikkunan takana rivitalon pihanurmi vihertää sitkeästi, vaikka jouluun on alle kaksi kuukautta. Syksy on ollut lämmin Etelä-Pohjanmaan Ilmajoellakin. – Täällä minä olen syntynyt, syntyperäinen ilmajokinen, Johanna juttelee. – Opiskelut ja elämä veivät 1993 etelään, ja sinne tuli jäätyä yli 20 vuodeksi. Työtilanne oli kuitenkin paljon parempi siellä. Vantaalla opiskelin lähihoitajaksi ja tein töitä laidasta laitaan. – Sitten syntyi Rasmus . Silloin piti päästä takaisin maalle, lähemmäs sukulaisia. Äitini – Rasmuksen mumma – on jo iäkäs ja asuu vähän matkan päässä tästä Ilmajoen keskustasta. Veli perheineen samoin, lähisuku asuu melkein kaikki tässä lähellä. Rasmus pyyhältää kohta kolmevuotiaan vauhdilla keittiöön. Pipareiden leipominen on kivaa, hyviäkin ne ovat, mutta parasta taitaa sittenkin olla kuorrute. Äidin hellästä ohjauksesta huolimatta iso osa siitä ei vain tahdo päätyä piparien päälle. – Rasmuksen syntymä oli minulle pieni ihme. Olin kauan toivonut lasta, mutta melkein jo luopunut toivosta, kun poika sitten ilmoitti tulevansa. Ehkä siksikin päätin, että haluan keskittyä kunnolla äitiyteen, hoitaa lasta kotona ja olla pojan kanssa mahdollisimman paljon. Niin Johanna myös teki, vaikka yksinhuoltajana sillä oli hintansa. Rasmuksen syntymän alla keikkatöitä tehnyt Johanna jäi vanhempainpäivärahajakson päätyttyä kotihoidon tuen varaan. Sen maksimimäärä on 519,47 euroa kuussa, miinus verot. Tukea tarpeeseen Tilastojen mukaan yli 100 000 lasta Suomessa asuu pienituloisissa perheissä. Vähävaraisuuden taustalla on monenlaisia syitä kuten työttömyyttä, sairautta ja ylivelkaantumista, mutta yksi tekijä erottuu tilastoissa selvästi. Kaikilla köyhyysmittareilla mitattuna heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet. Sellaiset kuin Johanna ja Rasmus. Köyhyydestä ei Suomessa yleensä puhuta, sillä siihen liittyy yhä edelleen häpeää. Helposti ajatellaan, että köyhyys kertoo vastuuttomuudesta tai laiskuudesta – sanoohan sanontakin, että jokainen on oman onnensa seppä. Apua ei ole helppo pyytää. – Kyllä tässä henkilökohtaisesti rupeaa pikkuhiljaa sellaiset ajatukset hälvenemään, pakko on ollut nöyrtyä, Johanna nauraa. – Minä ajattelen niin, että näillä mennään nyt, tämä on tilanne, enkä minä ole todellakaan ainoa, jolla on tiukkaa. Tukea haetaan sieltä mistä saadaan, sitä varten se on olemassa. – Toisaalta tämä on ollut oma valinta. Olisin tietysti voinut alkaa viedä Rasmusta hoitoon puolivuotiaana ja mennä töihin, mutta se ei tuntunut oikealta. Siinä tapauksessa tuntisin vain huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä, että olen huono äiti. Kotihoidon tuen lisäksi Johanna on saanut asumistukea ja toimeentulotukea. Siitä huolimatta rahat eivät tahdo riittää millään. Vuokra nielee tuloista ison osan, ja jonkinlainen autokin Ilmajoella on pakko olla, koska julkinen liikenne on harvaa ja välimatkat pitkät. – Elämä on sellaista jatkuvaa hintavertailua, miten saisi rahat riittämään. Kun rahaa on vähän, pitää osata suunnitella etukäteen. – Olen jemmannut viime vuodesta alennuksella löydettyä lahjoja Rasmukselle. Saa nähdä, menevätkö ne jouluvai syntymäpäivälahjaksi, Johanna Türkmen nauraa. När det är knappt om pengar måste man kunna planera. – Jag har gömt undan gåvor åt Rasmus, sådant jag hittade på rea förra året. Får se om det blir en julklapp eller en födelsedagspresent, skrattar Johanna Türkmen. 3110_AVM_8_19.indd 8 31.10.2018 12.21
10 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Kaikki alennukset ja tarjoukset, kirpputorit ja kierrätykset käytetään hyväksi. Kun löytyy alennuksella vanhaksi menossa olevia tuotteita, niillä täytetään pakastin, Johanna kuvaa. Hän joutuu silti hetken miettimään, mistä olisi joutunut rahan takia luopumaan. – En minä nyt itseäni säästäväiseksi sanoisi, kaikki on mennyt mitä on tullut, mutta ei minulla koskaan esimerkiksi kalliita harrastuksia ole ollut. Pääasiassa olen harrastanut käsitöitä, ja joskus käynyt salilla. Kierrättänyt olen ennenkin, mutta toki sitä on oppinut vielä tarkemmaksi... – Kampaajalla käymisestä olen joutunut luopumaan, ja matkustelu on jäänyt siihen, että olemme käyneet Rasmuksen kummien luona Vimpelissä, Johanna keksii ja pohtii, että he ovat Rasmuksen kanssa kuitenkin onnekkaita, koska heillä ei esimerkiksi ole allergioita – gluteeniton ruokavalio vasta kalliiksi tulisikin! Edulliset harrastukset Selvitysten perusteella pienituloisuus heijastuu perheen elämään monin tavoin. Rahahuolet kuormittavat niin vanhempia kuin lapsiakin. Sen tunnistaa myös Johanna. – Kun rahaa on todella vähän, sitä huolehtii koko ajan, miten saa rahat riittämään. Välillä käy niin, että menee kauppaan ostamaan itselleen jotain tarpeellista, mutta kaupasta lähtiessä mukana onkin vaatteita lapselle. Rasmus menee omien tarpeiden edelle. Sitten sitä vaan päättää pärjätä itse vielä vähän aikaa ilman. Toisaalta lapselle tarvitsee harvoin ostaa uutta, koska kierrätysvaatetta on hyvin saatavilla. Ainakin toistaiseksi. Lasten kasvaessa kasvavat usein myös rahahuolet. Pienituloisuus rajoittaa esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia ja sitä kautta sosiaalisia suhteita ikätovereihin. Kyselyjen mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut koulussa kiusatuksi. Johannakin on asiaa miettinyt, vaikka asia ei Rasmuksen kohdalla vielä ajankohtainen olekaan. – Kyllä sitä miettii, mitä harrastaminen nykypäivänä maksaa. Vaikka jääkiekon tai jalkapallon välineet ja lisenssimaksut. Onneksi meillä Ilmajoella vahva laji on paini, se ei ole välineurheilua. Me olemme Rasmuksen kanssa jo käyneetkin nallepainissa, siinä saa äitikin liikuntaa. Toinen edullinen harrastus on löytynyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen yhdistyksestä, jonka toimintaan Johanna meni mukaan viime vuonna. Jopa siinä määrin, että hän on ajautunut kerhon vetäjäksi. – Ilmajoella ei ollut oikein mitään toimintaa yksinhuoltajille, joten aloitimme MLL:n tiloissa Aurinkoisessa avoimen olohuoneen yksinja yhteishuoltajille ja heidän lapsilleen. Meillä on tilat MLL:n puolesta, diakoni seurakunnalta, lastenhoitajat kunnan lapsityön puolelta ja vielä pari vapaaehtoista mummoa. – Kerhon tarkoitus on tarjota rentoa yhdessäoloa ja vertaistukea vanhemmille. Jaetaan tietoa, ettei jokaisen tarvitsisi opetella kaikkea itse kantapään kautta. Samalla lapset saavat ohjelmaa ja leikkikavereita. Iloinen jouluyllätys Kun raha on todella tiukoilla, pienikin ylimääräinen tuntuu. Kuten esimerkiksi Punaisen Ristin ja MLL:n 70 euron Hyvä Joulumieli -lahjakortti, jonka Johanna sai kunnan sosiaalitoimen kautta. – Se oli todella iloinen yllätys, ylimääräinen joululahja, Johanna sanoo. – Varsinaista jouluruokaa tosin emme sillä rahalla ostaneet, koska olimme sillä kertaa saaneet Rasmuksen kanssa jouluksi paikan tuetulle perhelomalle Kuortaneen urheiluopistolle. Se oli meille ihan luksusta, päästä kerrankin valmiiseen pöytään. ? LAHJOITA HYVÄ JOULUMIELI! LAHJOITA KERÄYSTILILLE: FI17 1596 3000 2020 20 , viite 5429 LAHJOITA PUHELINSOITOLLA: 0600 1 6555 (10,01€ / puhelu + pvm) LAHJOITA TEKSTIVIESTILLÄ: tekstiviesti HJM numeroon 16499 (10 €) Lue lisää: www.hyvajoulumieli.fi Keräyslupa: POL-2015-12549/5.2.2016. Keräysaika 5.2.2016–31.12.2020. ÅLR 2017/7556/26.10.2017. Rasmuksen täyttäessä tammikuussa kolme vuotta Johannan kotihoidon tuki päättyy. Rasmus on jo aloittanut päiväkotiin tutustumisen, ja Johanna palaa työmarkkinoille osa-aikaisesti kehitysvammaisten ohjaajana. När Rasmus fyller tre år i januari är det slut på hemvårdsstödet för Johanna. Rasmus har börjat bekanta sig med dagis och Johanna återvänder till arbetsmarknaden på deltid som handledare för personer med utvecklingsstörning. JOULUILOA VÄHÄVARAISILLE LAPSIPERHEILLE Hyvä Joulumieli -keräys on Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Ylen kanssa toteuttama kampanja kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Keräystuotot menevät lyhentämättöminä ruokalahjakortteihin, joilla perheet voivat ostaa ruokaa joulupöytään. Hyvä Joulumieli -keräys alkaa 22. marraskuuta ja jatkuu jouluaattoon asti. Tämän vuoden tavoitteena on kerätä 2 000 000 euroa, joka riittää 70 euron arvoiseen lahjakorttiin 28 000 perheelle. Hyvä Joulumieli -lahjakortit jaetaan Suomessa asuville lapsiperheille, joilla on vaikea tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, ylivelkaantumisen, perheen pienituloisuuden tai muun kriisitilanteen vuoksi. Lahjakorttia ei voi erikseen hakea. Joululahjan saavat perheet löytyvät Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten toimesta yhteistyössä esimerkiksi paikallisen neuvolan, sosiaalitoimen ja seurakunnan kanssa. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on tarkoitettu yksinomaan elintarvikkeisiin, ja se käy kaikkiin S-ryhmän ruokakauppoihin, Lidl-myymälöihin ja K-ruokakaupoihin. Tänä vuonna Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään jo 22. kerran. 3110_AVM_8_19.indd 10 31.10.2018 12.21
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 11 Viktigare än pengar Johanna Türkmen valde att bli hemma och sköta sin son Rasmus, trots att det för henne som ensamstående förälder innebar en störtdykning i inkomstnivån. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER KATJA LÖSÖNEN ”Rasmus är viktigare än de egna behoven.” J ohanna Türkmen tar ut årets första plåt med pepparkakor ur ugnen och lägger dem att svalna på det lilla köksbordet. Genom fönstret skymtar radhusets gräsmatta, som fortfarande är grön. Även i Ilmajoki i Sydösterbotten har hösten varit varm. – Jag är Ilmajokibo av födsel och ohejdad vana, säger Johanna. – Studier och livet tog mig söderut år 1993 och där blev jag kvar i över 20 år. Arbetssituationen var så mycket bättre där. I Vanda studerade jag till närvårdare och så jobbade jag med alltmöjligt. – Sen föddes Rasmus . Då måste jag tillbaka till landet, närmare släkten. – Att Rasmus blev till var ett litet under för mig. Jag hade länge längtat efter barn och nästan gett upp hoppet. Kanske det var därför jag bestämde mig för att fokusera på moderskapet ordentligt, sköta pojken hemma och vara så mycket som möjligt med honom. Precis så gjorde Johanna, trots att det krävde en del att bli ensamförsörjare. Inför Rasmus födelse hade Johanna gjort snuttjobb och efter föräldrapenningsperioden gällde det att klara sig på hemvårdsstödet. Maximibeloppet är 519,47 euro i månaden, minus skatt. Stöd behövs Statistiken visar att över 100 000 barn i Finland bor i låginkomsttagarfamiljer. Oberoende av vilka fattigdomsmätare man använder är ensamförsörjarnas familjer mest utsatta. Fattigdom talar vi i allmänhet inte om i Finland, för det är fortfarande belagt med skam. Det är inte lätt att be om hjälp. – Personligen får man ju efterhand göra sig av med sådana tankar, nog har man varit tvungen att bli ödmjuk, ler Johanna. – Stöd söker man där det finns att få, det är därför stöd finns. Men samtidigt har det varit mitt val. Jag kunde ha fört Rasmus till dagis som halvåring och börjat jobba, men det kändes inte rätt för mig. Vid sidan av hemvårdsstödet har Johanna fått bostadsbidrag och utkomststöd. Trots det är det svårt att få pengarna att räcka till. Hyran tar en stor del av inkomsterna och i Ilmajoki klarar man sig inte utan bil. – Livet är en lång prisjämförelse, funderingar över huv man får pengarna att räcka. Alla rabatter, loppisar och återanvändning utnyttjar vi, säger Johanna. – Jag har fått sluta gå hos frissan och att resa är att hälsa på hos Rasmus gudföräldrar i Vindala, berättar Johanna och konstaterar att hon och Rasmus ändå har tur, eftersom de inte har alleriger – att äta glutenfritt skulle bli väldigt dyrt! Billiga hobbyer Forskning visar att små inkomster återspeglar sig på många olika sätt i en familjs liv. Penningbekymmer belastar såväl vuxna som barn. – När det är riktigt tajt med pengar är det en konstant stress. Rasmus är viktigare än de egna behoven. Då bestämmer man sig bara för att klara sig utan en tid. Samtidigt är det sällan man behöver köpa något nytt åt ett barn, eftersom utbudet av begagnat är stort. Åtminstone tillsvidare. När barnen växer blir de ekonomiska bekymren också ofta större. Låga inkomster begränsar till exempel vilka hobbyer man kan ha. Det har Johanna funderat på. – Visst tänker man på vad det kostar att ha en hobby nuförtiden. Till exempel utrustning och licensavgifter för ishockey eller fotboll. Till all tur är brottning den stora grenen i Ilmajoki, det kräver inte mycket utrustning. Jag och Rasmus har redan gått på nallebrottning, då får mamma också motion. En annan förmånlig hobby har visat sig vara Mannerheims Barnskyddsförbunds förening i Ilmajoki. Johanna engagerade sig i verksamheten förra året. Sedan dess har hon till och med blivit klubbledare. – Det fanns inte riktigt någon verksamhet för ensamförsörjare i Ilmajoki, så i MBF:s lokaler i Aurinkoinen startade vi ett öppet vardagsrum för ensamförsörjare och föräldrar med delad vårdnad. MBF står för lokalerna, församlingen bjuder på en diakon, kommunens barnverksamhet bidrar med barnskötare och så har vi några frivilliga gummor. När det är riktigt svårt med ekonomin känner man av allt som är extra. Som till exempel Röda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds Jul i sinnet-presentkort, som Johanna fick via kommunens socialtjänst. – Det var en otroligt glad överraskning, en extra julklapp, säger Johanna. ? FÖR MINDE BEMEDLADE BARNFAMILJER Insamlingen Jul i sinnet är en kampanj som Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund genomför tillsammans med Yle för att hjälpa mindre bemedlade barnfamiljer. Insamlingsmedlen går oavkortat till presentkort som familjerna kan använda till att köpa mat till julbordet. Jul i sinnet-insamlingen inleds den 22 november och fortsätter fram till julafton. Målet i år är att samla in 2 000 000 euro, vilket räcker till ett presentkort på 70 euro till 28 000 familjer. Presentkorten delas ut till barnfamiljer i Finland som har hamnat i trångmål till exempel på grund av arbetslöshet, sjukdom, överskuldsatthet, låga inkomster eller någon annan krissituation. Man kan inte ansöka om ett Jul i sinnet-presentkort. De familjer som får presentkort identifieras genom Röda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds lokalföreningar i samarbete med till exempel den lokala rådgivningscentralen, socialväsendet och församlingen. Jul i sinnet-presentkortet är avsett endast för livsmedel och går att använda i alla S-gruppens matbutiker, Lidls butiker och K-matbutiker. Insamlingen Jul i sinnet ordnas i år för tjugoandra gången. GE JUL I SINNET! GE ETT BIDRAG TILL INSAMLINGSKONTOT: FI17 1596 3000 2020 20 , referens 5429 GE ETT BIDRAG PER TELEFON: 0600 1 6555 (10,01€ / samtal + lna) GE ETT BIDAG PER SMS: skicka HJM till nummer 16499 (10 €) Läs mer: julisinnet.fi Insamlingstillstånd: POL-201512549/5.2.2016. Insamlingstid 5.2.2016– 31.12.2020. ÅLR 2017/7556/26.10.2017. 3110_AVM_8_19.indd 11 31.10.2018 12.21
12 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Riksakyydillä PIRISTYSTÄ PÄIVÄÄN Lappeenrannassa Punaisen Ristin vapaaehtoiset vievät vanhuksia ja vammaisia polkupyöräriksaajeluille. Riksakyydillä pääsee ulos neljän seinän sisältä ulkoilmaan, kaupungin kaduille ja puistoihin. TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVAT ARTTU MUUKKONEN R auha Hyyryläinen , 93, naurahtaa, että kun hänet edellisen kerran mies ryösti, se kestikin sitten 62 vuotta. – Mie oon luotettava mies. Kun miun matkaan lähet, niin meillä on taatusti mukavaa, vitsailee Harry Granö kiinnittäessään Hyyryläiselle turvavöitä. Vielä kypärä päähän ja turvavöiden säädöt kuntoon, niin Hyyryläinen on valmis riksa-ajelulle Lappeenrannan keskustassa. Granö hyppää pyörän selkään ja alkaa polkea. Syksyn väreissä hehkuvat vaahterat, lulle eri puolille kaupunkia ja näin piristää heidän päiväänsä. Turvallisuudesta ei tingitä, kaikki riksakuskit on koulutettu tehtävään. Tällä hetkellä heitä on 22. Veljeskodin palvelutalossa asuva Hyyryläinen on jo vanha konkari riksan kyydissä. – Tämä on kolmas kerta. Ihan kivalta tämä tuntuu. Riksat liikkuvat usein kaksikkona. Granön lisäksi kuskina on tänä aamuna Mia Hiltunen , jonka kyydissä istuvat niin ikään Veljeskodissa asuvat Irja Järvenpää ja Väinö Kauppinen . Palvelukotien asukkaiden lisäksi riksapalvelu on tarkoitettu myös kotona asuville vanhuksille ja vammaisille. Yhteinen ponnistus Idea ajelupalvelusta sai alkunsa piristäjänä toimivan Harry Granön aivoituksiskoivut ja lehmukset vilahtavat ohi. Riksa ajaa läpi aamuisen, hiljaisen keskustan. Kirkkopuistossa ojaa kaivavat työmiehet nostavat katseensa: mikä ihme siinä meni? Koulutetut kuskit Sähköavusteiset polkupyöräriksat ovat Punaisen Ristin Lappeenrannan osaston piristäjäpalvelun uusi aluevaltaus. Kesällä alkaneen palvelun tarkoituksena on viedä vanhuksia ja kehitysvammaisia ajeMia Hiltunen antaa sähköriksalla kyytiä Irja Järvenpäälle ja Väinö Kauppiselle. Taustalla Harri Granön matkassa Rauha Hyyryläinen. Mia Hiltunen skjutsar Irja Järvenpää och Väinö Kauppinen i en elassisterad rickshaw. I bakgrunden ser vi Rauha Hyyryläinen skjutsas av Harri Granö. 3110_AVM_8_19.indd 12 31.10.2018 12.21
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 13 Rickshawtur piggar upp I Villmanstrand tar Röda Korsets volontärer ut äldre och handikappade på tur i cykelrickshaw. R auha Hyyryläinen , 93, skrattar och säger att det höll i 62 år senast blev enleverad. – Jag är en pålitlig karl. Om du kommer med mig så har vi det garanterat trevligt, skämtar Harry Granö medan han spänner fast Hyyryläinens säkerhetsbälte. Hjälm på huvudet och några justeringar så är Hyyryläinen, som bor i servicehuset Veljeskodin palvelutalo, redo för en rickshawtur i centrala Villmanstrand. Granö hoppar upp på cykeln och trampar iväg. Elassisterade cykelrickshaws är det senaste tillskottet i den uppiggarservicen som rödakorsavdelningen i Villmanstrand bjuder på. Tanken med den nya programpunkten, som kom i gång i somras, är att ta ut åldringar och personer med utvecklingsstörning på rickshawturer i staden för att sprida glädje i vardagen. Men säkerheten tummar man inte på och alla rickshawförarna har fått utbildning för uppgiften. För närvarande är de 22 till antalet. Ofta rör sig rickshawcyklarna i par. Idag har Granö sällskap på pedalerna av Mia Hiltunen . I hennes rickshaw åker Irja Järvenpää och Väinö Kauppinen , som också bor på Veljeskoti-hemmet. Förutom invånare på serviceboenden är rickshawtjänsten också avsedd för äldre och personer med handikapp som bor hemma. Idén till turerna föddes i Harry Granös huvud i samband med att Villmanstrands stad sökte samarbetspartners för rickshaws. – Verksamheten blev möjlig när Villmanstrands stad sponsrade oss med en elassisterad cykelrickshaw och stadens bostadsservice och energibolaget Lappeenrannan Energia med en till, berättar Kyösti Heikkonen , koordinator för uppiggarservicen inom rödakorsavdelningen i Villmanstrand. – Sommaren gick åt till att öva, men mellan slutet av juli och oktober hann vi köra 342 halvtimmesturer och sammanlagt 500 personer blev uppiggade. Inför nästa sommar har vi tänkt skaffa reservbatterier för cyklarna, så att vi kan köra nonstop, berättar Heikkonen. Den nya serviceformen har fått ett glatt mottagande. När rickshawcyklarna susar förbi reagerar ortsborna med leenden och tummen upp. Rickshawturerna är en av verksamhetsformerna för uppiggarservicen som avdelningen i Villmanstrand ordnar. Frivilliga går också på diverse kulturevenemang med äldre människor. Uppiggarservicen har vuxit stadigt sedan starten år 2014. För närvarande har avdelningen 108 uppiggare och antalet uppiggade når årligen över 1 500. Efter en halvtimmeslång tur återvänder rickshawcyklarna till servicehuset och tanterna får hjälp med att komma in igen. Röda Korsets uppiggare besöker Veljeskoti också om söndagarna. Då kokar man kaffe och hälsar på invånarna. Rickshawturerna har varit ett roligt och efterlängtat tillskott i programmet. – Det är svårt att gå på gamla fötter, men med rickshawn kan man ta sig runt i stan, berömmer Irja Järvenpää. – Vi hade skoj så in i vassen, tillägger Väinö Kauppinen. ? ta. Samoihin aikoihin myös Lappeenrannan kaupunki etsi yhteistyökumppania riksoille. – Toiminta mahdollistui, kun Lappeenrannan kaupunki sponsoroi meille yhden sähköavusteisen riksan ja kaupungin asuntopalvelu ja Lappeenrannan Energia toisen, kertoo Lappeenrannan osaston piristäjäpalvelun koordinaattori Kyösti Heikkonen . – Kesä 2018 meni harjoitellessa. Heinäkuun lopun ja lokakuun välisenä aikana ehdimme ajaa 342 puolen tunnin ajoa, ja kyydissä oli yhteensä 500 piristettävää. Ensi kesäksi on tarkoitus hankkia pyöriin vara-akut, joten voimme ajaa non-stoppina, Heikkonen kertoo. Riksakyydit ovat ilmaisia. Lappeenrannan kaupunki on sponsoroinut 1 120 kyytiä ensi kesän loppuun asti. Uusi palvelu on otettu ilolla vastaan. Ohi huristavat riksat kirvoittavat kaupunkilaisissa hymyjä ja peukutuksia. – Menneenä hellekesänä mummot ja papat olivat aivan innoissaan, kun veimme heitä satamaan kahville. Voi niitä tarinoita, joita me kuskit kuulimme kahvikupillisen ääressä! Granö muistelee. Piristäjät saamapuolella Riksakyydit ovat yksi Lappeenrannan osaston piristäjäpalvelun toimintamuodoista. Piristäjät vievät ikäihmisiä myös monenlaisiin kulttuuritapahtumiin. Vuonna 2014 aloitettu piristäjäpalvelu eroaa ystäväpalvelusta siten, että vapaaehtoisten piristäjien ei tarvitse sitoutua yhteen piristettävään. – Ideana on, että lähdetään kotoa ulos. Piristäjät vievät vanhuksia ja vammaisia konsertteihin ja teatteriin, mutta myös esimerkiksi jääkiekko-otteluihin, luontoretkille tai ihan vain kahville, Heikkonen kertoo. Piristäjäpalvelu on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä osastolla on 108 piristäjää, ja piristettyjen määrä nousee vuosittain yli 1 500:n. – Tavoitteemme on saada enemmän mukaan myös omassa kodissa asuvia senioreita ja vammaisia. Tässä läheiset ovat ratkaisevassa asemassa, Heikkonen huomauttaa. Mia Hiltunen ja Harry Granö kertovat olevansa piristäjinä saamapuolella. Iloiset ja tyytyväiset asiakkaat ovat kaikista paras kiitos. – Minä olen kai rakennettu Auttava Aatu -geeneistä, sillä olen aina osallistunut erilaisiin vapaaehtoistöihin, Granö mainitsee. Hiltunen lähti piristäjätoimintaan mukaan omien vanhempiensa kuoltua. – Sitä oli yhtäkkiä elämäntilanteessa, johon mahtui vapaaehtoistyö. Minusta on kiva olla vanhusten kanssa, mutta en ole hoitajatyyppiä. Piristäjätoiminta sopii minulle mainiosti. Puolen tunnin happihyppely Riksakyyti on kuin tehokas happihyppely. Raikas ilmavirta puhaltaa kasvoille. Kevyt syyssadekaan ei haittaa, sillä kuomun alla pysyy kuivana. Kyyti on tasaista ja turvallista. Puolen tunnin kuluttua riksat kaartavat takaisin Veljeskodin pihaan. Kyytiläiset autetaan sisään. Veljeskodissa on asukkaille säännöllisesti jotain ohjelmaa. Opiskelijat käyvät esimerkiksi pitämässä lauluja jumppatuokioita ja Punaisen Ristin piristäjät keittämässä kahvia ja piristämässä asukkaita sunnuntaisin. Riksakyydit ovat olleet hauska ja toivottu lisä. – Vanhoilla jaloilla on vaikea kävellä, mutta riksalla pääsee eri puolille kaupunkia, Irja Järvenpää kiittelee. – Ihan viimeisen päälle mukavaa, Väinö Kauppinen lisää. ? Harri Granö varmistaa ennen liikkeellelähtöä, että Rauha Hyyryläisen turvavyö on kunnolla kiinni. Före starten kollar Harri Granö att Rauha Hyyryläinens säkerhetsbälte är ordentligt fastspänt. 3110_AVM_8_19.indd 13 31.10.2018 12.21
14 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Kerralla apu kolmelle Kaikki Suomessa luovutettu veri päätyy Kivihaan veripalvelukeskuksen soluerottelussa punasoluja verihiutalevalmisteiksi. Plasma puolestaan jatkokäsitellään ulkomailla lääkkeiksi. Hännisen perheen pojat Joona ja Jesse, Lasse Vaajanen ja Seija Vilander saavat avun veren eri osista. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Hännisen perheen pojat Joona ja Jesse tarvitsevat lääkettä vasta-ainepuutostautiinsa. Äiti Titta annostelee lääkkeen viikoittain kotona. Bröderna Joona och Jesse Hänninen behöver medicin på grund av en antikroppsbristsjukdom. Mamma Titta ger dem medicinen hemma en gång i veckan. 3110_AVM_8_19.indd 14 31.10.2018 13.25
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 15 KÄ ÄNNÄ ? R ivitaloasunnossa Pieksämäellä aloitellaan viikonloppua. Joona , 10, ja Jesse Hänninen , 7, ovat tehneet heti koulusta tultuaan läksyt pois alta, joten nyt saa pelata Fortnitea. Tai oikeastaan isoveli Joona pelaa. Samalla hän selostaa pelin käänteitä YouTube-videoihin uppoutuneelle pikkuveljelleen. Perheen äiti Titta Hänninen annostelee joka sunnuntai-ilta poikien vatsanalueen ihonalaiskudokseen plasmalääkettä, joka on muuttanut perheen arjen täysin. Nyt pojat voivat käydä ulkona, jalkapalloja sählytreeneissä, ja elää muutenkin normaalia alakoululaisen elämää. Veljekset sairastavat CVI-tautia, synnynnäistä immuunivajavuustilaa, jossa elimistö ei pysty tuottamaan vasta-aineita tavallisten taudinaiheuttajabakteerien nujertamiseksi. Viikoittaisella immunoglobuliinipistoshoidolla he saavat tarvittavat vasta-aineet. – Viime keväänä jouduimme pitämään lääkkeenannossa noin kuukauden tauon, kun sen epäiltiin aiheuttavan Joonalle pahoinvointia. Eron huomasi heti, poika oli paljon voimattomampi eikä jaksanut mennä jalkapalloharkkoihin, koulussa väsytti, ja sitten iski vielä flunssa päälle. Siitepölykauden tultua astmalääkkeet piti tuplata, koska hän reagoi siitepölyyn paljon herkemmin, Titta kertoo. Hoitoa voitiin onneksi jatkaa, eikä kunnon flunssaa ole sen koommin ollut. – Olisikohan ollut viime talvena? Joona huikkaa pelin lomasta. Pienin oireili ensin Kun Joona syntyi, perheen arki oli vielä normaalia – kaikki lapsethan sairastelevat välillä. Kolme vuotta myöhemmin syntyi pikkuveli Jesse, jonka jatkuvat korvatulehdukset ja kuumeilu herättivät äidin huolen. Hyväntahtoiset sukulaiset neuvoivat, että lasta kannattaa nukuttaa raittiissa ulkoilmassa, ja samaa mieltä oli aluksi myös omalääkäri. – Mutta jos kaksi-kolme päivää viikossa menee yli 39 asteen kuumeessa, niin ei siinä kyllä lasta ulos viedä, Titta huokaa. Jesseä ei voinut laittaa päivähoitoon, joten Titta jäi kotiin hoitamaan poikaa. Isovelikin joutui olemaan päivät pitkät sisätiloissa äidin ja pikkuveljen kanssa, sillä perheen isä teki pitkää päivää kirvesmiehenä. Jessen flunssa, nuha, köhä ja kuumepiikit vuorottelivat, ja unettomat yöt seurasivat toistaan. Kun mukaan alkoi tulla kuumekouristuksia, Jesse pääsi viimein tarkempiin tutkimuksiin keskussairaalaan. Selvisi, ettei lapsen oma elimistö tuottanut itse juuri lainkaan vasta-aineita. Puolitoistavuotiaalle Jesselle aloitettiin suonensisäinen immunoglobuliinihoito verenluovuttajien plasmasta valmistetulla lääkkeellä. – Kävimme hoidoissa aluksi Mikkelissä ja myöhemmin Kuopiossa kolmen viikon välein. Puolitoista vuotta sitten tuli mahdollisuus siirtyä kotona annettaviin ihonalaisinfuusioihin. Kolme potilasta samassa perheessä Isoveli Joona oli vuosien varrella nähnyt, mistä pikkuveljen taudissa ja hoidoissa oli kyse, joten hän ei ollut juuri moksiskaan, kun sai muutama vuosi sitten saman diagnoosin. – Samalla kun käytimme pienempää hoidoissa, isompi alkoi sairastelemaan yhä enemmän. Esikouluvuotena Joonalla oli yhdeksän korvatulehdusta ja toistuvia keuhkoputkentulehduksia. Lastenlääkäri mietti hetken, mistä meidän perhe olikaan tuttu – Joonalla todettiin sitten sama tauti, mutta hieman lievempänä. CVI-tauti on synnynnäinen, mutta vain pieni osa alkaa oireilla ennen kymmentä ikävuotta. Valtaosalla huomiota herättävä sairastelukierre alkaa vasta nuoruudessa tai aikuisena. Selvää perinnöllisyyttä ei ole pystytty osoittamaan, mutta Joonan diagnoosin jälkeen myös äiti Titta tutkittiin. Hänellä todettiin määrittämätön hypogammaglobulinemia eli vasta-ainepuutostauti, johon aloitettiin immunoglobuliinilääkitys. Toissa vuoden äitienpäivänä elämä sai kuitenkin taas uuden suunnan, kun Titta sairasti aivoinfarktin, ja immunoglobuliinihoito piti keskeyttää. Toivoa kuitenkin on, että Titankin vasta-ainepuutosta voidaan jonakin päivänä hoitaa plasmalääkkeellä turvallisesti. – Lapsille hoidot ovat auttaneet todella hyvin, ja samaa toivon itsellenikin. Minä olen tällä hetkellä se, johon kaikki pöpöt tarttuvat. Erittäin harvinainen diagnoosi Pojat eivät ole välittäneet selostaa kavereilleen koulussa, mistä heidän sairaudessaan on kyse. – Siinä pitäisi varmaan kaksi tuntia selittää, mistä on kyse, Joona sanoo. CVI on erittäin harvinainen sairaus, jota esiintyy Suomessa yhdellä ihmisellä 50 000:sta. Diagnosoituja tapauksia on koko maassa vain muutama sata. – Olemme nyt kahtena kesänä olleet lasten kanssa vertaistukileirillä. Siellä pojat tapasivat ensimmäistä kertaa muita lapsia, joilla on sama sairaus. Se oli heille tosi tärkeä juttu, Titta kertoo. Kotona toteutettavan viikoittaisen hoidon etuna on esimerkiksi mahdollisuus itse päättää, mihin aikaan päivästä ja missä hoidon toteuttaa. Operaatio vie silti esivalmisteluineen kolmisen tuntia aikaa. – Haluan välittää verenluovuttajille ison kiitoksen koko meidän perheen puolesta. Te teette todella arvokasta työtä mahdollistaessanne näidenkin lääkkeiden valmistuksen, Titta Hänninen kiittää. "Minä olen tällä hetkellä se, johon kaikki pöpöt tarttuvat." Jesse Hänninen esittelee veriplasmasta valmistettua immunoglobuliinilääkettä. Jesse Hänninen visar sin immunoglobulinmedicin som har tillverkats av blodplasma. 3110_AVM_8_19.indd 15 31.10.2018 12.21
16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Syksyllä 2014 hankolainen Seija Vilander , 69, oli miehensä kanssa viemässä purjevenettä talvisäilöön Itävaltaan, kun hän löysi rinnastaan kyhmyn. Vilander palasi Suomeen ja sai nopeasti rintasyöpädiagnoosin. Molemmat rinnat leikattiin ja aloitettiin sytostaatit ja sädehoito. Vilander toipui hoidoista hyvin. Kolme vuotta myöhemmin Vilander oli Musiikkitalossa syöpään sairastuneiden naisten Siskot-yhdistyksen edustajana seminaarissa, jossa sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Mika Kontro piti luentoa akuutista myelooisesta leukemiasta. – Minua oli alkanut koskea kylkeen ja vatsaan, joten ajoin kotimatkalla terveyskeskukseen, Vilander kertoo. Vilanderilla todettiin vatsassa umpipussin tulehdus. Samalla hänen veriarvonsa kiinnittivät henkilökunnan huomion. Hänet ohjattiin seuraavana päivänä Meilahden sairaalan hematologiselle osastolle. Siellä vastassa oli Kontro. – Hän sanoi, että me emme olekaan tavanneet. Kerroin, että tavallaan olemme, koska olin vasta edellisenä päivänä kuunnellut hänen luentoaan, Vilander kertoo. Vilanderilla todettiin leukemia, ja hän jäi sairaalaan yli neljäksi kuukaudeksi. Hoidot jatkuvat edelleen, mutta tällä hetkellä Vilanderin vointi on melko hyvä. Leukemiapotilaiden oma luuydin ei rankkojen syöpähoitojen vuoksi tuota tarpeeksi verihiutaleita, ja myös punaja valkosolujen määrä elimistössä vähenee. Hoitojen aikana potilaille voidaan antaa verensiirtoja ja verihiutaleita eli trombosyyttejä korvaamaan vajetta. Niitä on tarvinnut myös Seija Vilander. ANNA K AIPAINEN VEREN TARVE LEIKKAUKSISSA VÄHENEE Moni yhdistää verensiirrot suuriin leikkauksiin, joissa potilas menettää litratolkulla verta. Verta käytetään kuitenkin leikkaussalissa aina vain vähemmän. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet muun muassa niin, että yhä enemmän operaatioita voidaan suorittaa tähystyksessä. Myös potilaiden esihoito on parantunut. – Teemme leikkaukseen tuleville potilaille veriryhmäja vasta-aineseulonnan, mutta verivalmisteita tarvitaan leikkausten aikana lopulta enää vähän. Kun mahdolliset vuodolle altistavat riskitekijät kuten verenohennuslääkkeet on tilanteen salliessa tauotettu ja hemoglobiini on riittävällä tasolla, pärjätään yleensä ilman verivalmisteita, gastrokirurgi Elina Lietzen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo. Leikkauksissa voidaan myös käyttää punasolujen pesulaitetta, joka kerää talteen potilaan omaa leikkauksessa vuotavaa verta. Punasolut voidaan palauttaa takaisin verenkiertoon. Hyytymistekijöitä ja verihiutaleita ei kuitenkaan palauteta, joten vuototilanteessa niitä tilataan tarvittaessa sairaalan verikeskuksesta. Tyypillisiä verensiirtotilanteita Lietzenin osastolla eli vatsaelinkirurgian päivystysosastolla ovat vuotavat mahaja pohjukaissuolen haavat, suolistoverenvuodot ja traumapotilaiden vammat esimerkiksi maksassa tai pernassa. Osassa kiireellisistä päivystysleikkauksista, esimerkiksi sydänja verisuonikirurgiassa, veren tarve on melko yleistä. IIRA HARTIKAINEN Luovutusveri pelasti hengen Lasse Vaajanen sai parikymmentä vuotta sitten 15-senttisestä veitsestä kylkeensä. Hän joutui kesken kaverinsa varpajaisten yllättäen välienselvittelyyn armeijakaverinsa kanssa. Miehiä yhdisti moottoripyöräharrastus. Kaveri oli ottanut pyörän ilman lupaa, ja siitä kehkeytyi tappelu. Mies passitettiin ulos ravintolasta, mutta myöhemmin kadulla hän iski Vaajasta veitsellä kylkeen. – Muistan puukon iskun ja sen, ettei se sattunut yhtään. Kipu tuli vasta myöhemmin, Vaajanen kertoo. Hän tuli tajuihinsa Meilahden sairaalan teho-osastolla massiivisen leikkauksen jälkeen. Veitsenisku oli runnonut sisäelimiä ja osunut lähelle sydämen aorttaa. Ilman taitavien kirurgien ja kymmenien verenluovuttajien apua edessä olisi ollut varma kuolema. – Minulle kerrottiin, että olin ollut niin lähellä kuolemaa kuin ihminen voi. Kuusi tuntia kestäneessä leikkauksessa Vaajanen tarvitsi litrakaupalla verta, lääkärin mukaan kolme kertaa niin paljon kuin ihmisen elimistössä on verta normaalisti. Pikkuhiljaa puukotuksen jälkeen elämä palasi normaaleihin uomiinsa. Nykyään Vaajanen luovuttaa itse säännöllisesti verta. – Jäin sen velkaa, kun selvisin itse kymmenien verenluovuttajien ansiosta. En kyllä koe sitä velvollisuudeksi, vaan etuoikeudeksi. SINI SARVANNE Verihiutaleita syöpäpotilaille Lasse Vaajanen tarvitsi paljon verta jouduttuaan nuorena miehenä puukotuksen uhriksi. Lasse Vaajanen behövde en stor mängd blod när han blev knivhuggen i unga år. Seija Vilander on tarvinnut syöpähoitojensa yhteydessä luovuttajilta saatuja verihiutaleita. Seija Vilander har behövt trombocyter från blodgivare i samband med sin cancerbehandling. LAURA OJA JYRKI KOMULAINEN JYRKI KOMULAINEN 3110_AVM_8_19.indd 16 31.10.2018 13.25
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 17 Tre får hjälp på en gång Allt det blod som blodgivare ger i Finland separeras i erytrocytoch trombocytpreparat samt plasma, som används till att producera läkemedel utomlands. Bröderna Joona och Jesse Hänninen, Seija Vilander och Tuomas Kyttä får hjälp av olika delar av donationsblod. TEXT IIRA HARTIKAINEN, ANNA KAIPAINEN "De sade till mig att jag var så nära döden som en människa kan vara." BLODBEHOVET I OPERATIONER MINSKAR Många associerar blodtransfusioner med stora operationer där patienten mister litervis med blod. I verkligheten är blodåtgången i operationssalarna allt mindre. Operationstekniken har utvecklats bland annat genom att allt fler ingrepp sker som titthålskirurgi. Vården inför operationer har också blivit bättre. – Vi testar patienter som ska opereras för blodgrupp och antikroppar, men nuförtiden behövs inte mycket av blodpreparat under operationer. När eventuella faktorer som ökar risken för blödning, som blodförtunnande mediciner, i mån av möjlighet har satts på paus och hemoglobinet är på tillräckligt hög nivå går det i allmänhet att operera utan blodpreparat, säger gastrokirurg Elina Lietzen vid Åbo universitets centralsjukhus. Man kan också tvätta erytrocyter, så att patientens eget blod kan utnyttjas i samband med operationen. Patientens röda blodceller kan återbördas i blodomloppet, men koagulationsfaktorer och trombocyter återanvänds inte, så om patienten blöder beställer man mer av dem från sjukhusets blodcentral. Typiska blodtransfusionssituationer på Lietzens avdelning, bukkirurgiska jouravdelningen, är blödande mageller duodenalsår och traumapatienter med skador på till exempel levern eller mjälten. I en del brådskande jouroperationer, till exempel hjärtoch kärlkirurgi, är det rätt vanligt att blod behövs. – Idag strävar man efter att optimera varje patients behov av blodprodukter individuellt. Onödiga transfusioner undviks genom omsorgsfull planering, säger Lietzen. B röderna Joona , 10, och Jesse Hänninen , 7, har den sällsynta sjukdomen CVI, ett medfött immunbristtillstånd som innebär att kroppen inte själv producerar antikroppar mot vanliga sjukdomsalstrande bakterier. Varje vecka får pojkarna i stället de antikroppar de behöver genom en injektion immunoglobulin hemma i Pieksämäki. Mamma Titta Hänninen ger sina söner plasmamedicinen i den subkutana vävnaden i buken varje söndagskväll. Vården har förändrat familjens vardag totalt. Nu kan bröderna vara ute, röra på sig och leva ett liv som liknar det andra barn i samma ålder lever. När Joona föddes såg vardagen normal ut. Tre år senare föddes lillebror Jesse och mamma Titta blev orolig när han ständigt var sjuk och hade feber. Närmare undersökningar visade att barnets kropp nästan inte producerade några antikroppar alls. Jesse var ett och ett halvt år när den intravenösa behandlingen med immunoglobulin som producerats av blodgivares plasma inleddes. För några år sedan fick storebror Joona samma CVI-diagnos och på samma gång undersöktes även Titta. Hon konstaterades lida av en odefinierad hypogammaglobulinanemi, alltså en antikroppsbristsjukdom – I början for vi till S:t Michel för behandling och senare till Kuopio med tre veckors mellanrum. För ett och ett halvt år sedan fick vi möjlighet att övergå till subkutana infusioner som kan ges här hemma, berättar Titta. En fördel med att vårdas hemma är möjligheten att själv bestämma när och var man tar sprutan. Ingreppet med förberedelser tar cirka tre timmar. – Jag vill för hela vår familj säga ett stort tack till alla blodgivare. Ni gör verkligen ett värdefullt jobb när ni gör det möjligt att tillverka de här medicinerna, säger Titta. Trombocyter för cancerpatienter Hösten 2014 hittade Hangöbon Seija Vilander , 69, en knut i bröstet och fick snabbt diagnosen bröstcancer. Båda brösten opererades och behandling med cytostatika och strålning inleddes. Vilander återhämtade sig väl. Tre år senare var Vilander på läkarbesök på grund av en inflammerad divertikel när personalen reagerade på hennes blodvärden. Vilander skickades till Mejlans sjukhus och hematologiska avdelningen, där man konstaterade att hon hade insjuknat i leukemi. Det blev en fyra månader lång sjukhusvistelse. Den cancervård som leukemipatienter utsätts för innebär att deras egen benmärg inte producerar tillräckligt med trombocyter och även mängden röda och vita blodkroppar minskar. Under behandlingen kan patienterna ges blodtransfusioner och trombocyter för att höja nivåerna. Vilander har flera gånger varit i behov av trombocytbehandling. Knivdåd orsakade stort blodbehov För ett tjugotal år sedan blev Lasse Vaajanen stucken med en 15 cm lång kniv i sidan. Han var ute och firade att en kompis hade blivit pappa, men hamnade i handgemäng med en gammal armékompis. Båda hade motorcyklar som hobby och kompisen hade tagit en hoj utan tillstånd. Mannen blev utslängd från restaurangen efter slagsmålet, men senare anföll han Vaajanen ute på gatan – med kniv. – Jag minns knivhugget och att det inte gjorde ont. Smärtan kom först senare, berättar Vaajanen. Han återfick medvetandet på intensiven på Mejlans sjukhus efter en stor operation. Kniven hade skadat inre organ och var nära att träffa hjärtpulsådern. Utan skickliga kirurger och flera dussin blodgivares hjälp skulle Vaajanen med säkerhet ha dött. – De sade till mig att jag var så nära döden som en människa kan vara. Operationen varade i sex timmar och Lasse Vaajanen behövde få litervis med blod. Läkaren talade om tre gånger den mängd som en människa normalt har i kroppen. Efterhand återvände livet till det normala. Idag ger Vaajanen själv blod regelbundet. – Det är jag skyldig att göra efter att ha överlevt tack vare så många blodgivare. Jag känner inte att det är en plikt utan ett privilegium. ? – Jokaisen potilaan verituotteiden tarve pyritään optimoimaan yksilöllisesti, Elina Lietzen kertoo. – Vi strävar efter att tillfredsställa varje patients behov av blodprodukter individuellt, säger Elina Lietzen. 3110_AVM_8_19.indd 17 31.10.2018 12.21
18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Rantojen puhdistaminen ison öljyonnettomuuden jäljiltä on mittava operaatio, johon tarvitaan monen alan vapaaehtoisia öljyntorjujista radioamatööreihin. Hankoniemessä pidetyssä öljyntorjuntaharjoituksessa vapaaehtoisten yhteistyö pistettiin testiin. TEKSTI SARI HÄKKINEN KUVAT JOONAS BRANDT Öljyonnettomuudesta selvitään yhteisvoimin J os iso öljyalus ajaa karille Itämerellä ja öljyä ajautuu rantaan, kuinka paljon ihmisiä tarvitaan puhdistamaan ranta öljystä? Punaisen Ristin hankesuunnittelija Niki Haaken mukaan jopa tuhansia. Pisimmillään öljyntorjuntaoperaatio voi kestää viikkoja, sillä öljyn poistaminen hiekasta, kivistä ja kaislikoista on hidasta käsityötä. Edellinen suuri öljyonnettomuus tapahtui Suomessa neljä vuotta sitten, kun raahelaisesta voimalaitoksesta valui mereen tonneittain raskasta polttoöljyä. Seuraava vielä suurempi öljyonnettomuus on asiantuntijoiden mukaan vain ajan kysymys, sillä ruuhkaisella Itämerellä kulkee koko ajan noin 2 000 suurikokoista alusta. Öljyä kuljetetaan myös sisävesillä. Vapaaehtoisten apu on välttämätöntä Vastuu rantojen puhdistamisesta kuuluu lain mukaan pelastusviranomaisille. Käytännössä palomiesten ja muun pelastuslaitoksen väen irrottaminen viikoiksi päivittäisistä tehtävistään on kuitenkin mahdotonta. – Vapaaehtoisten apua on ollut saatavilla jo pitkään, mutta viranomaiset ovat tähän asti joutuneet itse huolehtimaan muun muassa vapaaehtoisten johtamisesta, muonittamisesta ja majoittamisesta, Niki Haake kertoo. – Samaan aikaan heidän pitää hoitaa päivittäiset tilanteet, kuten tulipalot ja liikenneonnettomuudet. VAPAAEHTOISET ÖLJYNTORJUNNASSA Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöjen yhteinen hanke, jossa koulutetaan alueellisia vapaaehtoisjoukkoja viranomaisten tueksi rantaöljyntorjuntaan. Vapaaehtoiset puhdistavat öljyyntyneitä rantoja ja pystyvät itsenäisesti johtamaan toimintaansa, sekä huolehtimaan mm. auttajien muonittamisesta, kuljetuksista ja muusta huollosta. Tarvittaessa he pystyvät myös pikakouluttamaan lisävoimia auttamistyöhön. Rannan puhdistaminen öljyonnettomuuden jälkeen on aikaa vievää käsityötä, jossa tarvitaan paljon vapaaehtoisia. Att putsa en strand efter en oljeolycka är ett tidskrävande arbete som görs för hand och som sysselsätter många frivilliga. 3110_AVM_8_19.indd 18 31.10.2018 12.21
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 19 Paljon auttajia vaativassa operaatiossa muonitettavia, majoitettavia ja kuljetettavia riittää. Osin juuri Raahen öljyonnettomuuden oppien pohjalta Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöt päättivät tarttua ongelmaan ja rakentaa yhdessä toimintamallin, jossa eri alojen vapaaehtoiset osaajat saatetaan yhteen. Taustalla on oivallus, että suuressa öljyntorjuntaoperaatiossa tarvitaan rantojen puhdistajien lisäksi yhtä lailla muonittajia, radioamatöörejä kuin veneenkuljettajiakin. Kun vapaaehtoiset hoitavat itse huoltonsa ja johtavat omaa toimintaansa, viranomaiset pystyvät keskittymään erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Yhteistyötä testattiin Hangossa Ensimmäisen kerran uutta toimintamallia testattiin syyskuussa Hankoniemellä. Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteisessä öljyntorjuntaharjoituksessa kokeiltiin, miten eri järjestöjen vapaaehtoisten johtaminen onnistuu. Kahdeksi päiväksi Syndalenin rannoille kokoontui kymmenittäin eri alojen vapaaehtoisia. Kuten oikeassakin tilanteessa, suurin joukko olivat WWF:n kouluttamat rantaöljyntorjujat, jotka levittäytyivät lapioineen, sankoineen ja harjoineen öljyyntyneille rannoille. Samaan aikaan vapaaehtoiset lentopelastajat selvittivät öljyn levinneisyyttä kauko-ohjattavilla lennokeilla, meripelastajat kuljettivat öljyntorjujia rannalta saareen ja radioamatöörit perustivat harjoitusalueelle viestikeskuksen ja radiopuhelinverkon. Vapepa-johtajat huolehtivat muiden vapaaehtoisten johtamisesta ja yhteistyöstä harjoitusta johtaneen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Vapaaehtoisten osaamista hyödynnettiin myös liikenteen ohjaamisessa, tulijoiden kirjaamisessa ja alueen vartioinnissa. Punainen Risti vastasi muun muassa ensiavusta. – Kun ihmiset kulkevat liukkaalla kalliolla veden äärellä, tapaturmien riski kasvaa. Siksi jokaisessa öljyntorjuntaryhmässä on oltava aina ainakin yksi ensiaputaitoinen henkilö, Niki Haake toteaa. – Isoissa operaatioissa tarvitaan myös varsinainen ensiapupiste, jossa voidaan esimerkiksi huuhdella silmiin tai iholle tulleet öljyroiskeet heti pois. Jokaisesta auttajasta voi olla ylpeä Vapepa-johtaja Susanna Nurmela vaikuttaa innostuneelta kertoessaan suurharjoituksesta. Lukuisissa kadonneen etsinnöissä vapaaehtoisetsijöitä johtanut Nurmela vastasi Hankoniemellä koko vapaaehtoisjoukon johtamisesta. – Tyypilliseen etsintätilanteeseen verrattuna öljyntorjunta on pitkäkestoista puuhaa. Alueet ovat isoja ja osa niistä voi sijaita saaressa ja osa mantereella. Välineistökin on vierasta, ja meidän johtajien on huolehdittava, että kaikki vapaaehtoiset saavat esimerkiksi suojapuvut. Harjoituksessa huomattiin, että vaikka vapaaehtoisryhmät toimivat kukin tahollaan tehokkaasti, järjestöjen toiminnan yhteensovittaminen vaatii vielä petraamista. Sitä on myös tulossa, sillä hankkeena käynnistettyä työtä jatketaan tulevina vuosina. Susanna Nurmelalle avautui rantaöljyntorjunnasta kokonaan uusi maailma, jossa on paljon opittavaa. Esimerkiksi öljyyntyneiden eläinten puhdistaminen on kokonaan oma osa-alueensa, joka vaatii erityisosaamista. Kokenutta Vapepa-johtajaa ei säikäyttänyt, että johdettavina oli kymmenittäin vapaaehtoisia radioamatööreistä lentopelastajiin ja meripelastajista marttoihin. – Tilanne on ihan sama etsinnöissä, joissa on paljon väkeä. Kun kaikilla on sama tavoite ja päämäärä, yhteistyö sujuu ja kaikista auttajista voi olla yhtä ylpeä, hän summaa. ? Efter en oljeolycka krävs samarbete Att putsa stränderna efter en stor oljeolycka är en jätteoperation som kräver volontärer av många slag, från oljebekämpare till radioamatörer. O m en stor oljetanker kör på grund på Östersjön och oljespillet når stranden, hur många människor behövs det för att putsa bort oljan? Röda Korsets projektplanerare Niki Haake berättar att det kan röra sig om tusental. En oljebekämpningsoperation kan pågå i veckor, för att putsa bort olja från sand, stenar och vass är ett långsamt arbete som görs för hand. Senast Finland drabbades av en större oljeolycka var för fyra år sedan, när ett kraftverk i Brahestad läckte ut flera ton tung brännolja. Enligt experterna är det bara en tidsfråga när nästa, ännu större oljeolycka inträffar. Ansvaret för att rena stränderna ligger enligt lagen hos räddningsmyndigheterna. I praktiken är det ändå omöjligt att lösgöra brandmän och övrigt räddningsmanskap från sina dagliga uppgifter för flera veckor. – Frivillig hjälp har funnits redan länge, men hittills har myndigheterna själva varit tvungna att sköta om bland annat ledningen av volontärerna, bespisning och inkvartering, säger Niki Haake. I en operation som kräver ett stort antal hjälpare är det många som ska äta, sova och transporteras till och från olycksplatsen. Delvis på grund av det man lärde sig av oljeolyckan i Brahestad bestämde sig medlemsorganisationerna i Frivilliga räddningstjänsten för att ta tag i problemet och tillsammans bygga upp en verksamhetsmodell som för samman frivilliga från olika områden så att behövliga kunskaper är representerade. För att utveckla det här samarbetet grundades projektet Frivilligas deltagande i oljebekämpning. Bakom projektet finns insikten om att det som behövs i en stor oljebekämpningsoperation inte bara är personer som putsar stränderna, utan också folk som sköter om bespisning, men också radioamatörer och båtförare. Om de frivilliga sköter alla kringuppgifter själva och klarar av att leda verksamheten så kan myndigheterna fokusera på uppgifter som kräver specialkunskap. Första gången testades den nya verksamhetsmodellen i september på Hangö udd. I en oljebekämpningsövning som var gemensam för frivilliga och myndigheter testade man hur ledningen av volontärer från olika organisationer låter sig göra. Dussintals frivilliga från olika områden samlades under två dagar på stränderna i Syndalen. Precis som i en riktig situation var största delen WWF-utbildade oljebekämpare som spred ut sig längs med stränder för att med hinkar, spadar och borstar putsa bort oljan. Ledare från Frivilliga räddningstjänsten skötte om ledningen av de övriga frivilliga samt samarbetet med Västra Nylands räddningsverk, som ledde hela operationen. Röda Korset hade ansvar för bland annat första hjälpen. I samband med övningen blev det klart att var och en av frivilliggrupperna var effektiva på sitt håll, men att bättring behövs i samarbetet mellan grupperna. Det tänker man åtgärda genom att fortsätta samarbeta de närmaste åren. ? Hankoniemen harjoituksessa vapaaehtoiset ja viranomaiset testasivat ensi kertaa yhdessä uutta yhteistyömallia. I övningen på Hangö udd testade frivilliga och myndigheter för första gången ett nytt samarbetskoncept. 3110_AVM_8_19.indd 19 31.10.2018 12.21
20 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 E lokuisena perjantaina klinikkaeläinhoitaja Anu Rosti sai vapaapäivänään puhelun työpaikaltaan. Kaneli-kissaa tarvittiin pikimmiten luovuttamaan verta. – Se oli tyypillinen tapaus kesähelteillä, putoamisonnettomuus avoimesta ikkunasta, Anu huokaisee. Kanelille se tiesi pikapaastoa ja lähtöä Viikkiin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Kissojen verenluovutus tapahtuu kevyessä nukutuksessa, joten mahalaukun olisi hyvä olla mahdollisimman tyhjä. Veri kerätään kaulasuonesta ruiskulla verenkeräyspussiin. Määrä riippuu lemmikin painosta. Kaneli luovutti kuusikiloisena koll i n a h i e m a n y l i p u o l i d e s i l i t r a a . Luovutuksen jälkeen eläintä vielä nesteytetään suonensisäisesti. Herättyään sankarikissa saa nauttia energiapitoisista luovuttajatarjoiluista. – Kaikki on aina mennyt hyvin, enkä ole huomannut mitään eroa kissan voinnissa luovutusten jälkeen. Emme me kuitenkaan käy niin usein kuin mitä voisi, koska onhan se kissalle vähän stressaavaa, vaikka olisi kuinka rento tyyppi, Anu kertoo. Veripalvelun laitteilla Yliopistollinen eläinsairaala on pioneeri eläinten veripankkitoiminnassa. Koirille, hevosille ja kissoille on kaikille omat luovuttajansa. Nykyään myös joillakin yksityisillä klinikoilla on pienimuotoista veripankkitoimintaa. Kymmenisen vuotta sitten perustettuun kissojen verenluovuttajarekisteriin kuuluu parisen kymmentä kissaa, joita on löydetty esimerkiksi rotujärjestöjen ja somen kautta. Monesti omistajat myös lähestyvät eläinsairaalaa itse kuultuaan toiminnasta. – Olin vastuuhoitajana kissojen veripankissa hankkiessani omat lemmikkini, Kattia kanssa Anu Rostin perheessä autetaan luovuttamalla verta. Myös Kaneli-kissa ojentaa auttavan tassunsa. ja oli itsestään selvää, että jos he täyttävät painoja muut kriteerit, niin ilmoitan heidät rekisteriin. Toinen kissani Joey kuitenkin osoittautui luonteeltaan herkästi stressaantuvaksi, joten häntä en ole käyttänyt luovuttajana, Anu kertoo. Punaisen Ristin Veripalvelu on vuosien varrella lahjoittanut eläinsairaalalle vanhaa verenerottelulaitteistoaan. Kissojen kokoveri erotellaan punasoluiksi ja plasmaksi. Joskus verta käytetään myös sellaisenaan kokoverenä. Kissapotilas saattaa tarvita verituotteita esimerkiksi menetettyään verta loukkaantumisen vuoksi, vakavan tulehduksen tai kyynpureman seurauksena, tai sairastaessaan anemiaan johtavaa sairautta. – Aina yritetään auttaa, ja yleensä verituotteet kyllä parantavat lemmikin vointia ainakin joksikin aikaa, Anu kertoo. Ihmisten ja eläinten asialla Kanelin omistaja on itsekin säännöllinen verenluovuttaja. Mallin hän sai ”verenperintönä” isältään, joka ehti luovuttaa yli 150 kertaa. Anu on koulutukseltaan myös lähihoitaja ja ollut mukana Punaisen Ristin ensiapuryhmässä. Siellä syntyi kimmoke lähteä vielä syventämään opintoja, ja nyt Anu opiskelee eläinsairaalatyön ohella perustason ensihoitajaksi. – Olen aina ollut ”vapaaehtoisihminen”, ja kun ikää on tullut lisää, maailmankatsomus on vielä syventynyt niin, että haluan auttaa eläinten lisäksi myös ihmisiä ensihoitotilanteissa. Kaneli on jo kahdeksanvuotias, joten hän siirtyy pian viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Anu sen sijaan jatkaa vielä isänsä jalanjäljillä. – En tiedä pääsenkö naisena ihan samoihin luovutuslukemiin kuin isä, mutta siinä olisi tavoitetta! IIRA HARTIKAINEN "En tiedä pääsenkö samoihin luovutuslukemiin kuin isä, mutta siinä olisi tavoitetta." Anu Rosti ja hänen kissansa Kaneli (oik.) ovat verenluovuttajia. Joey-kissa ei luovuta, koska on taipuvainen hermoiluun. Anu Rosti och katten Kaneli (t.h.) är blodgivare. Katten Joey ger inte blod, för han blir lätt nervös. KATTER KAN OCKSÅ GE BLOD En fredag i augusti fick klinikdjurskötare Anu Rosti ett samtal från jobbet fast hon var ledig. Hennes katt Kaneli behöves för blodgivning å det snaraste. – Det var ett typiskt fall i sommarhettan, en fallolycka ur ett öppet fönster, suckar Anu. Ingen mat för Kaneli, alltså, och i stället ett besök på Universitetets djursjukhus. Katter som ska ge blod blir lätt nedsövda och blodet samlas upp med spruta ur halspulsådern. Kaneli är en hankatt på 6 kg, så han kunde ge lite på en halv deciliter blod. Universitetets djursjukhus är en föregångare inom blodbanksverksamhet för djur och Röda Korsets Blodtjänst har under årens lopp stött verksamheten genom att donera gammal utrustning till djursjukhuset. Skilda givarregister finns för olika arter av husdjur. – Jag var ansvarsskötare på blodbanken för katter när jag skaffade mina djur, så det var en självklarhet att jag anmälde dem till registret, säger Anu. Hon är själv regelbunden blodgivare. Det har hon fått i arv av sin far, som hann ge blod mer än 150 gånger. Anu har också varit engagerad i Röda Korsets första hjälpen-grupp. PETRI MULARI / A-LEHDET 3110_AVM_20_23.indd 20 31.10.2018 13.21
punaisenristinkauppa.fi 14,90 € TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALT MATKAPUHELIN / MOBILE * * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT Martta Wendelinin seinäkalenteri Viehättävä ja nostalginen kuvitus luo rauhallista tunnelmaa arjen kiireisiin, vain suomenkielisenä. Martta Wendelins väggkalender Charmerande och nostalgiska illustrationer skapar lugn i vardagsbrådskan, endast på finska. Perhekalenteri Hauska ja selkeä seinäkalenteri pitää kaikkien perheenjäsenten menot ajan tasalla, kuvitus Virpi Pekkala. Vain suomenkielisenä. Familjekalender En rolig och lättfattlig väggkalender håller reda på alla familjemedlemmars program, illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på finska. 16,90 € 3110_AVM_20_23.indd 21 31.10.2018 12.10
Juurespussi Juurespussit on valmistettu käytöstä poistetuista banderolleista ja ne ovat kestäviä sekä pestäviä. Rotsakspåse Rotsakspåsarna är tillverkade av banderoller som tagits ur bruk och de är hållbara och kan tvättas. Heijastavat hanskat Hanskoissa on ohut vuori, koot lapsille S, M ja L sekä aikuisille S, M, L ja XL. Reflexhandskar Handskarna har tunt foder, storlekar för barn S, M och L samt för vuxna S, M, L och XL. Lapsille / för barn 24 € Aikuisille / för vuxna 29,50 € SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT punaisenristinkauppa.fi SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS p. 020 701 2211, myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. tfn 020 701 2211, myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. Tee tilauksesi rodakorsbutiken.fi Gör din beställning Muki #ojennakätesi #sträckutdinhand Pisaramuki muistuttaa verenluovutuksen tärkeydestä. Mug #ojennakätesi #sträckutdinhand Muggen Droppen påminner om blodgivningens betydelse. Lasten heijastinliivi Liivissä kaksi 5 cm:n levyistä heijastinnauhaa sekä heijastava kuva rinnassa, edessä tarrakiinnitys. Koot 2-4 v. sekä 4-6 v. Reflexväst för barn Två 5 cm breda reflexband och en reflekterande bild framtill, färg gul. Storlek 2-4 år och 4-6 år. 6,95 € 7,90 € 16 € Heijastimet/ Reflexer Pehmeäpintaisissa heijastimissa on pitävä kiinnitysklipsi ja ne ovat CE-hyväksyttyjä. Reflexerna har mjuk yta och ett klips som fäster bra och de är också CE-märkta. 3,90 € hiutaleheijastin snöflingareflex maapalloheijastin jordglobreflex Tutustu tuotteisiin: punaisen ristin kauppa.fi 3110_AVM_20_23.indd 22 31.10.2018 12.10
Taitekortti pakkaus 2018 10 kaunista taitekorttia kuorineen. Julens vikta kortförpackning 2018 Innehåller 10 vikta kort med kuvert. Joulutarrat Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla, arkissa 8 tarraa. Julklistermärkens Klistra igen kuverten med fina märken, 8 klistermärken per ark. 20 € Joulukorttipakkaukset/Julkortförpackningar Virpi Pekkalan joulukortit Paketissa on 8 joulukorttia tekstillä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Postimaksu maksettu. Virpi Pekkalar Julkort Virpi Pekkalar Julkort Förpackningen innehåller 8 julkort. Text endast på Finska. Porto är betalt. Joulukorttipakkaus 2018 Paketissa on 8 joulukorttia ilman tekstiä. Postimaksu maksettu. Julkortförpackning 2018 Förpackningen innehåller 8 kort utan text. Porto är betalt. 30 € Postimaksu maksettu kaikkiin maihin Porto är betalt till alla länder Korteissa ja kuorissa on 1. luokan postimaksu maksettu -ikimerkki, joka käy kaikkiin maihin. Kort och kuvert är försett med ett fixvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. lumiukko tontut 3,50 € 23,20 € 3110_AVM_20_23.indd 23 31.10.2018 12.10
24 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Punainen Risti vuonna 1918 Sisällissodan syttyessä sata vuotta sitten Suomen Punainen Risti oli vahvasti valkoisten järjestö. Puolueettomuuden ihanne joutui sodan sekasorrossa kovalle koetukselle – mutta kesti lopulta kohtuullisen hyvin. TEKSTI SAMU NYSTRÖM, KIMMO HOLOPAINEN KUVAT VAPRIIKIN JA SUOMEN PUNAISEN RISTIN KUVA-ARKISTOT H elmikuun 23. päivänä 1918 Helsingin hotelli Kämppiin oli kokoontunut vaikutusvaltaista väkeä. Paikalla olivat muun muassa vapaaherratar Sophie Mannerheim , tunnettu sotalääkäri, professori Richard Faltin ja entinen senaattori August Hjelt . Silmäätekevien kokoontumisessa Kämppiin ei sinänsä ollut mitään erikoista, mutta nyt tilanne oli poikkeuksellinen. Sisällissota oli syttynyt tammikuun lopulla, ja kaupunki oli punaisten hallinnassa. Käynnissä oli Punaisen Ristin poikkeusoloissa järjestetty vuosikokous. Kokousväen ympärillä hyöri sairaanhoitajia, lääkäreitä ja partiolaisia, kaikilla käsivarressaan Punaisen Ristin numeroitu nauha. Kämpissä toimi 76-paikkainen sotasairaala ja Punaisen Ristin kanslia. Paikalla Kämpissä oli pääasiassa helsinkiläisiä jäseniä, sillä sota oli estänyt varsinaisen vuosikokouksen järjestämisen. Hätäkokouksen keskeisenä tavoitteena oli johtokunnan täydentäminen niin, että se voisi toimia vaikeissa oloissa. Jo valmiiksi aristokraattiseen johtokuntaan valittiin tohtorit Hornborg ja Sundelius , lääkintöneuvos Koskimies , eversti W. Schwindt , johtaja B. Breitholtz , tohtorinna Juslin , neiti Montin 1 Punaisen Ristin ambulanssin henkilökunta päiväämättömässä ryhmäkuvassa keväällä 1918. Personal vid Röda Korsets ambulans på en odaterad bild från våren 1918. 3110_AVM_24_49.indd 24 31.10.2018 12.31
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 25 Syyskuussa Saksan aloittama suurhyökkäys Baltiassa herätti pelkoa Suomen joutumisesta sotatoimialueeksi. Lääkintäviranomaiset ryhtyivät nostamaan sairaaloiden valmiutta hoitaa haavoittuneita. Myös Punainen Risti heräsi. Lokakuussa järjestön johtokunta päätti apteekkari Gösta Salingren aloitteesta perustaa pääkaupunkiin ensiapuasemaverkoston. Vastaaviin järjestelyihin ryhdyttiin myös muissa suuremmissa kaupungeissa. Julkisuudessa syyksi ilmoitettiin saksalaisten maihinnousuun varautumisen, mutta pöytäkirjoissa puhuttiin enemmän varautumisesta sisäisiin väkivaltaisuuksiin. Marraskuun alussa Venäjällä tapahtunut bolsevikkien vallankumous kiihdytti vastakkainasettelua ja johti marraskuun yleislakkoon. Aseistautuneet työväenjärjestyskaartit ottivat suuret kaupungit haltuunsa ja sisällissodan sy tt yminen näy tti olevan vain päivien asia. Väkivaltaisuudet kiihtyivät. Viranomaisten pyynnöstä Punainen Ristikin nosti ensiapuvalmiuttaan. Työväenliikkeen maltilliset voimat saivat vielä kerran rauhoitettua tilanteen, mutta maa jäi sisällissodan kaltaiseen tilaan. Kaartit ja suojeluskunnat kiihdyttivät aseistautumista ja ottivat yhteen eri puolilla maata. Edes vuodenvaihteessa toteutunut Suomen itsenäisyys ei muuttanut suuntaa. Odotettu sota syttyy yllättäen Vaikka sisällissodan siemeniä kylvettiin hartiavoimin, kaikki osapuolet olivat lopulta valmistautuneet heikosti sodan syttymiseen. Sekavien alkuviikkojen jälkeen maa jakautui etelän suurten asutuskeskusten punaiseen Suomeen ja pohjoisen valkoiseen Suomeen. Suurin osa maan hallinnosta, virastoista ja sairaaloista jäi punaisten puolelle – niin myös Punaisen Ristin keskushallinto. Sisällissodan syttyminen yllätti myös Punaisen Ristin, eikä alku ollut lupaava. Punakaarti otti haltuunsa Säätytalolla sijainneen Punaisen Ristin kanslian. Talossa olleet varusteet takavarikoitiin ja järjestön edustajille ilmoitettiin, ettei sen toimintaa sallita. Punaisen Ristin johto laati vastalauseen, jossa selvitettiin järjestön toiminnan periaatteita sekä Geneven sopimusta, ja marssi punaisten vallankumoushallituksen eli kansanvaltuuskunnan puheille vaatimaan toimintavapautta ja omaisuutensa palauttamista. Punaisten johdossa suhtautuminen Punaiseen Ristiin olikin ymmärtäväisempi kuin kaartilaisten riveissä. Ongelmat eivät silti olleet ohi. Sodan ensimmäisten päivien aikana Punaisen Ristin keskushallinnolla riitti tekemistä. Suurin urakka oli Faltinin johdolla toteutettu operaatio, jossa viitisenkymmentä lääketieteen opiskelijaa koulutettiin pikakurssilla sotakirurgian perusteisiin. Koulutuksen jälkeen noin sadasta lääkäristä, medisiinarista ja sairaanhoitajasta muodostettiin pieniä lääkintäryhmiä, jotka lähetettiin kohti rintamaa. Järjestelyä tukivat niin syrjäytetty Lääkintöhallitus kuin punaisten vallankumousjohto. Punaisten hallitus myönsi lääkintäryhmille kulkuluvat ja painotti tiedotteessa punakaarteilleen, että Punaisen Ristin puolueettomuutta tuli kunnioittaa ja sen toimintaa auttaa ”kaikin puolin”. Moni rintamalle lähteneistä lääkintäryhmistä suunnitteli pyrkivänsä rintamalinjan yli valkoisten puolelle, mutta se onnistui vain harvalta. Valtaosa Punaisen Ristin lääkintäryhmien sidontapaikoista ja sotasairaaloista perustettiin näin punaisten alueille. Epäluottamus asuu syvällä Jos punaisten hallinnon tasolla ymmärrettiinkin Punaisen Ristin toimintaperiaatteita ja lääkärikunnan toimintavapautta, oli tilanne kentällä monesti toinen. Maakuntiin matkanneet lääkintäryhmät kohtasivat vaikeuksia tarkastuksista vangitsemisiin. Moni punainen koki Punaisen Ristin edustavan juuri sitä sekä vapaaherratar Sophie Mannerheim. Kämpin kokouksen osallistujaluettelo kuvaa hyvin Suomen Punaisen Ristin asemaa sisällissodan alussa: yhdistys oli muiden maiden Punaisten Ristien tavoin aristokraattinen järjestö, jolla oli läheiset yhteydet yhteiskunnan yläluokkaan ja sotaväkeen. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö Punaisen Ristin jäsenkunnan sympatiat olisi sisällissodassa olleet valkoisten puolella. Vasta vuodenvaihteessa Sophie Mannerheim oli järjestänyt vastaanoton, jolle osallistuivat muiden muassa Faltin ja Sophien veli Gustav Mannerheim . Venäjältä palannut kenraali Mannerheim oli muutamaa päivää myöhemmin välittänyt siskonsa kautta Faltinille kutsun siirtyä kiireesti Vaasaan, mutta lähtö oli viivästynyt professorin opetustehtävien vuoksi. Kaksi kuukautta myöhemmin Sophie Mannerheim, Faltin ja koko Punaisen Ristin johto olivat rintaman toisella puolella punaisen Suomen pääkaupungissa – ja Gustav Mannerheim johti toisella puolella valkoista armeijaa. Yhteiskunnan rakenteet hajoavat 1917 Ensimmäisen maailmansodan piti olla vain lyhyt kesäsota vuonna 1914, mutta kriisi karkasi kaikkien käsistä totaaliseksi sodaksi, joka tuntui jatkuvan loputtomiin. Eri maiden Punaiset Ristit auttoivat sodan uhreja parhaansa mukaan. Haavoittuneita sidottiin, sotavankeja avustettiin, invalideja autettiin palaamaan kotiin ja tietoa välitettiin kodin ja rintaman välillä. Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa toimivat sekä yleisvenäläinen Punainen Risti että suomalaisten oma yhdistys, jonka ambulanssit olivat kunnostautuneet Turkin, Japanin ja maailmansodan taistelutantereilla. Viralliselta nimeltään järjestö oli vielä tuolloin Suomalainen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten, mutta epävirallisesti se käytti jo Suomen Punaisen Ristin nimeä. Maailmansodan paine oli lopulta keisarikunnalle liikaa. Naistenpäivän mielenosoituksista 1917 alkanut maaliskuun vallankumous aloitti valtataistelun ja levottomuuksien ajan. Suomessa vallankumousta seurasi lyhyt optimismin aika, joka vaihtui nopeasti lamaan, pulaan, väkivaltaan ja valtataisteluun. Suojeluskuntia ja punakaarteja perustettiin kesästä 1917 lähtien kiihtyvällä vauhdilla. "Moni punainen koki Punaisen Ristin edustavan sitä yhteiskuntaluokkaa, jota vastaan vallankumoukseen oli noustu." 2 Tilapäinen sairaala tohtori Yrjö Kajavan huvilalla Hollolassa hoiti yli 500 potilasta. Henkilökuntaan kuuluivat hoitajattaret Nanna Kajava ja Aino Cavén, sanitäärit Yrjö Cavén, Esa Uotila, Oskari Pietilä, August Laine ja Kalle Nurminen sekä ruumiskuski Aaretti Pietilä. Ett tillfälligt sjukhus i doktor Yrjö Kajavas villa i Hollola tog emot mer än 500 patienter. I personalen ingick sjuksköterskorna Nanna Kajava och Aino Cavén, sanitärerna Yrjö Cavén, Esa Uotila, Oskari Pietilä, August Laine och Kalle Nurminen samt liktransportören Aaretti Pietilä. KÄ ÄNNÄ ? 3110_AVM_24_49.indd 25 31.10.2018 12.31
26 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 yhteiskuntaluokkaa, jota vastaan vallankumoukseen oli noustu. Helsingissä punakaartilaiset surmasivat Humaliston sairaalasta vangitsemansa lääketieteen kandidaatin Gösta Schybergsonin . Työtehtävissä olleen ja Punaisen Ristin nauhaa kantaneen lääkärin surma oli järkytys niin Punaiselle Ristille kuin koko lääkärikunnalle. Kansanvaltuuskunnalta vaadittiin toimia lääkintähenkilökunnan koskemattomuuden turvaamiseksi ja surmaajien rankaisemiseksi. Jälleen kerran kansanvaltuuskunta vakuutti, että tarvittaviin toimiin ryhdyttäisiin välittömästi. Se julkaisi myös tiedotteen, jossa muistutettiin lääkärien koskemattomuudesta. Punakaartit tekivät kuitenkin tämänkin jälkeen tarkastuksia sairaaloihin, lääkäreitä vangittiin, varusteita takavarikoitiin, henkilökuntaa uhkailtiin ja epäiltiin huonosta tai puolueellisesta hoidosta. Kansainvälistä apua valkoisille Suomen puutteellinen sairaanhoitojärjestelmä ei kyennyt vastaamaan sisällissodan tarpeisiin, ja valkoisten ja punaisten omien lääkintäorganisaatioiden voimavarat olivat koko sodan ajan niukat. Kokemusta kriisialueilla toimimisesta ja sotilaslääkinnästä kenttäolosuhteissa oli vain Punaisella Ristillä. Apua pyydettiin myös ulkomailta. Eurooppalaisten Punaisten Ristien voimat olivat kuitenkin sidottuina kolmatta vuotta jatkuvaan maailmansotaan, joten apua tuli vain lähinaapureilta. Ruotsin Punaiselta Ristiltä saapui neljä ambulanssia eli sotasairaalaa, norjalaisilta kaksi ja tanskalaisilta yksi ambulanssi. Huomionarvoista on, että kaikki ambulanssit suuntasivat valkoisen Suomen avuksi. Valinta selittyy luultavasti osittain sillä, että myös naapurimaiden Punaiset Ristit olivat 1900-luvun alussa vahvasti sidoksissa oman maansa hallintoon. Ambulanssit suuntasivat sille puolelle, jota niiden kotimaiden hallitukset tukivat. Toisaalta valintaa voidaan perustella myös avun tarpeella. Suuret asutuskeskukset sairaaloineen ja lääkäreineen olivat jääneet valtaosin punaisten puolelle, joten valkoisessa Suomessa oli huutava pula lääkintähuollon resursseista. Perustehtävien parissa Heti sisällissodan ensimmäisten päivien jälkeen kävi selväksi, että Punaisella Ristillä oli edessään juuri se tehtävä, jota varten järjestö oli Henry Dunant’n aloitteesta perustettu: haavoittuneiden sotilaiden hoitaminen. Helsingissä Punaisen Ristin päätukikohdaksi muodostui Kämp, jonka johtaja Axel Lundblad antoi helmikuussa hotellinsa ravintolasalin, kahvilan sekä kaksi asuinkerrosta Punaisen Ristin käyttöön. Myös Lääkintöhallitus luovutti Tilkan sairaalan Punaisen Ristin haltuun. Työnjaoksi vakiintui pian, että punakaartilaiset hoidettiin Tilkassa ja valkoiset Kämpin sotasairaalassa. Lääkintähenkilökunnan avuksi värvättiin pääkaupungin partiolippukuntia. Uudenmaan taistelujen kiihdyttyä Punaisen Ristin keskushallinto järjesti kenttäsairaaloita, ensiapuasemia sekä erilaisia retkikuntia Länsija Itä-Uudellemaalle etsimään ja auttamaan taisteluissa haavoittuneita. Punaisen Ristin keskushallinnon tausta näkyi toiminnassa. Monet Uudenmaan taistelujen suojeluskuntalaisista oli helsinkiläisiä nuorukaisia, pääkaupungin yläluokan omia poikia ja heidän ystäviään. Kun Länsi-Uudenmaan taisteluissa antautuneet suojeluskuntalaiset tuotiin vankeuteen Helsingin Ruotsalaiselle Reaalilyseolle, Punainen Risti järjesti heille nopeasti lääkintähuollon. Se järjesti myös Uudellamaalla kaatuneiden tunnistuspalvelun, jonka tavoitteena oli löytää ja tunnistaa kaikki kaatuneet ennen hautaamista. Sisällissodan ratkaisukohdaksi muodostuneesta Tampereesta tuli myös Punaisen Ristin suurin voimannäyttö. Paikallisen lääkäriyhdistyksen, Punaisen Ristin ja punaisten paikallisjohdon yhteisponnistuksin kaupunkiin luotiin so"Tohtori A. J. Palmén ilmoitti, ettei lääkärinä voi ottaa osaa voitettujen vihollisten kiduttamiseen." 3 Punaisen Ristin sidontaryhmät kokosivat haavoittuneita ja kaatuneita taistelujen keskellä Helsingissä. Röda Korsets förbandstrupper samlade ihop sårade och stupade i centrala Helsingfors. 4 Punaisten puolella toimineita Punaisen Ristin sairaanhoitajia. Toisena vasemmalta Elli Nurminen, joka nousi myöhemmin Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajaksi. Röda Korsets sjuksköterskor som arbetade på den röda sidan. Andra från vänster är Elli Nurminen, som senare blev vice ordförande för Finlands Röda Kors. 5 Leikkaus Punaisen Ristin sairaalassa numero 2 Tampereen Johanneksen koululla. Toisena oikealta maineikas tohtori A. J. Palmén. Operation på Röda Korsets sjukhus nummer 2 vid skolan Johanneksen koulu i Tammerfors. Andra från höger är meriterade doktor A. J. Palmén. 5 3 4 3110_AVM_24_49.indd 26 31.10.2018 12.31
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 27 dan aikana valtava lääkintähuollon organisaatio, johon kuului seitsemän sotasairaalaa, poliklinikka, kaksi sidontapaikkaa, ambulanssi sekä näiden tukitoiminnot. Toiminta tapahtui Punaisen Ristin tunnusten alla, ja sen epävirallisena johtajana toimi Tampereen lääkäriseuran puheenjohtaja Thure Eklund . Sotatoimialueen keskuksessa riitti sekaannuksia ja erimielisyyksiä, jotka ajoittain häiritsivät Punaisen Ristin sairaaloiden toimintaa, ja haavoittuneiden virta kasvoi päivä päivältä rintaman lähestyessä. Punaisen Ristin lentävät osastot antoivat rintaman molemmin puolin ensiapua haavoittuneille ennen kuljetusta joko valkoisten puolella Mäntässä toimineeseen Tanskan Punaisen Ristin sairaalaan tai Tampereen Punaisen Ristin sairaaloihin. Taistelujen vyöryessä Tampereen yli sairaalat ja kaupungilla liikkuneet ensiapuryhmät joutuivat valtavaan paineeseen. Haavoittuneita oli valtavasti, ja heistä huolehtiminen jäi lähes kokonaan Punaisen Ristin organisaation vastuulle. Taistelujen tauottua Punainen Risti joutui ottamaan hoitaakseen myös punaisten lääkintähuollon kolme sairaalaa Tampereella. Kaikkiaan Punaisen Ristin sairaaloissa Tampereella laskettiin kertyneen noin 80 000 sairashoitopäivää. Tampereella Punainen Risti joutui toimimaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Taisteluiden aikana harmaita hiuksia aiheuttivat lähinnä punaiset viranomaiset ja punakaartilaiset, mutta ongelmat eivät päättyneet aseiden vaikenemiseen. Puolueettomuuden periaatteet joutuivat uudelleen koetukselle, kun suuri määrä punaisia potilaita muuttui tappion jälkeen sotavangeiksi. Itse valkoisten ylipäällikkö Mannerheim ohjeisti hoitamaan punaiset ja valkoiset haavoittuneet eri sairaaloissa ja leikkaamaan punaisten potilaiden ruoka-annokset murto-osaan valkoisten annoksista. Ensimmäinen määräys vesittyi siksi, että valkoiset potilaat eivät halunneet siirtyä heille osoitettuun sairaalaan. Jälkimmäinen ei ehtinyt käytännössä vaikuttaa sairaaloiden tilanteeseen, mutta kohtasi silti voimakasta kritiikkiä lääkintähenkilökunnalta. Tampereen Punaisen Ristin omantunnon ääneksi kohonnut tohtori A. J. Palmén ilmoitti, ettei lääkärinä voi ottaa osaa voitettujen vihollisten kiduttamiseen ja ilmoitti eroavansa, jos käsky laitetaan täytäntöön. Lääkintää katutaistelujen keskellä Tampereen jälkeen vuorossa olivat ratkaisutaistelut Eteläja Itä-Suomen suurissa kaupungeissa. Helsingin kohtalo ratkaistiin 11.–13. huhtikuuta. Hangosta maihin nousseet saksalaiset kukistivat punaisen pääkaupungin kahdessa vuorokaudessa. Katutaistelujen riehuessa ensiapuosastot etsivät haavoittuneita ja kuljettivat heitä lähimpiin sotasairaaloihin ja sidontapaikkoihin. Yhteensä Tilkassa hoidettiin 196 potilasta, joista 102 oli punakaartilaisia, 88 saksalaisia ja 6 siviiliä. Kämpissä hoidettiin 58 haavoittunutta, joista 29 oli valkoisia, 13 punaisia, 14 saksalaisia ja 2 venäläisiä. Sisällissodan viimeiset taistelut käytiin Päijät-Hämeessä ja Viipurissa. Saarroksiin jääneillä punaisilla alueilla vallitsi kurjuus ja epätoivo. Viipurissa Punaisen Ristin johtajalääkäristä Emil Juseliuksesta tuli Tampereen Thure Eklundin kaltainen epävirallinen lääkintäpäällikkö. Kaupungissa ei päästy yhteisymmärrykseen punaisten oman ja Punaisen Ristin lääkintähuollon yhdistämisestä, joten sotasairaalat toimivat loppuun saakka punaisten alaisuudessa. Punainen Risti pyöritti Juseliuksen yksityissairaalaa sekä lentävää lääkintäryhmää. Lisäksi se perusti Viipurin asemalle evakuointikeskuksen sairaalajunien potilaiden hoidon järjestämiseksi ja lähetti Karjalan rintamalle 17 lääkintäryhmää. Sisällissodan raakuudet huipentuivat Viipurin taistelun loppuvaiheissa, eivätkä lääkäritkään täysin säästyneet terrorilta. 6 6 Haavoittuneita Punaisen Ristin sairaalassa numero 3 Tampereen tyttölukiolla. Sårade på Röda Korsets sjukhus nummer 3 i flickskolan Tampereen tyttölukio. KÄ ÄNNÄ ? 3110_AVM_24_49.indd 27 31.10.2018 12.32
28 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Jo Viipurin piirityksen alkuvaiheessa Häyryn kartanolle oli perustettu 25-paikkainen sotasairaala. Sairaala oli tosiasiassa varustettu auttamaan erityisesti valkoisia heidän saavuttuaan, mutta sitä valkoisten sotajoukot eivät tienneet. Valloitettuaan Häyryn valkoiset luulivat sairaalaa punaisten omaksi, pidättivät Punaisen Ristin henkilökunnan ja takavarikoivat sairaalan varusteet. Erehdys huomattiin kuitenkin pian. Yhtä onnekkaasti ei käynyt Viipurissa toimineelle venäläiselle Punaisen Ristin lääkärille Vladimir Strischeville , joka ammuttiin vastalauseista huolimatta. Saman kohtalon koki Kymintehtaalla toimineen Punaisen Ristin sotasairaalan maineikas ylilääkäri Kaarlo Hjelt . Hän oli sodan aikana noussut paikalliseksi auktoriteetiksi, jota arvostivat niin punaisten esikunta kuin potilaatkin. Esikunta oli jopa julkaissut Hjeltin Punaisen Ristin toiminnasta ja Geneven sopimuksista kertovan julistuksen. Sodan loppuvaiheissa punaisten terrori kiihtyi Kyminlaaksossa äärimmilleen. Viimeisten joukossa teloitettavaksi haettiin kotoaan kauppaneuvos Gösta Björkenheim . Kuultuaan pidätyksestä ylilääkäri Hjelt kiiruhti Punaisen Ristin suojaan luottaen auttamaan Björkenheimia. Korian sillalla punaiset ampuivat molemmat miehet ja heittivät heidän ruumiinsa Kymijokeen. Kadonneen lääkärin etsintöihin osallistui koko joukko hänen punaisia potilaitaan, ja ruumiin vihdoin löydyttyä Hjeltin haudalle laskettiin myös hänen pelastamiensa punakaartilaisten lähettämä seppele. Vankileirien katastrofi Sisällissodan taistelujen tauottua voittajat olivat ottaneet yli 80 000 punaista vangiksi. Punainen Risti osallistui monilla paikkakunnilla aluksi punavankien lääkintähuoltoon, mutta vetäytyi vankileireiltä kevään mittaan. Kesän aikana vankileirien olosuhteet kärjistyivät katastrofaalisiksi. Leireillä kuoli alkusyksyyn mennessä enemmän ihmisiä kuin koko sisällissodan taisteluissa. Järkyttävistä olosuhteista huolimatta vankileirit eivät herättäneet Suomen Punaisessa Ristissä suurta kiinnostusta. Syy tähän oli ehkä osittain järjestön toiminnallisessa suuntautumisessa. Punainen Risti koettiin ennen kaikkea haavoittuneiden sotilaiden hoitajana ja ensimmäisen avun antajana, ja vangeista huolehtiminen miellettiin viranomaisten tehtäväksi. Järjestössä esiintyi myös selkeää haluttomuutta auttaa punavankeja. Esimerkiksi Helsingissä muodostettiin huhtikuun lopussa kaupungin vapautuksen jälkeen kenttäsairaala, jonka oli määrä ehtiä mukaan sodan ratkaisutaisteluihin. Viranomaiset kuitenkin pyysivät Punaista Ristiä lähettämään sairaalan Lahteen muodostuneelle valtavalle vankileirille, jonka lääkintähuolto oli järkyttävällä tolalla. Pyyntö herätti Punaisen Ristin väessä voimakasta vastustusta. Lopulta kenttäsairaala kuitenkin suuntasi Lahteen. Suomen Punaisen Ristin 100-vuotishistoriikissaan Sata sodan ja rauhan vuotta Gunnar Rosén pohtii, että järjestön haluttomuus puuttua vankileirikatastrofiin johtui osittain armeijan ja järjestön lääkintäjohdon erimielisyyksistä sekä siitä, että katastrofi johtui pitkälti leirien häpeällisistä ravitsemusoloista, joihin ei sairaanhoidolla voinut vaikuttaa. Toisaalta on hyvä muistaa, että vankileirien surkeat olot paljastuivat kokonaisuudessaan vasta jälkikäteen. Lisäksi juuri lääkärikunta oli se porvarillisen Suomen ryhmä, jossa vankileirikatastrofin syvyys ensimmäisenä havaittiin. Vaikka Punainen Risti ei järjestönä toiminut vankileireillä, monet sen palveluksessa sodan aikana olleet lääkärit ja hoitajat hakeutuivat leireille. Riitasointuinen voimannäyttö Miten Suomen Punaisen Ristin suoriutumista vuoden 1918 tragediasta sitten pitäisi arvioida? Käytännön työn suhteen arviointi on verrattain helppoa. Punainen Risti koki tehtäväkentäkseen nimenomaan haavoittuneiden hoitamisen, ja tässä tehtävässä sen saavutukset olivat kiistattomat. Arvioiden mukaan vähintään puolet kaikista sisällissodassa haavoittuneista hoidettiin Punaisen Ristin sairaaloissa tai sidontapaikoilla. Sisällissodassa verrattain pieni järjestö joutui aivan uuden kokoluokan haasteiden eteen. Ambulanssien varustamisen sijaan oli järjestettävä kokonaisten kaupunkien ja rintamanosien lääkintähuolto. Henkilökunnan kokoaminen, koulutus, varustaminen ja liikekannallepano oli valtava ponnistus, joka toteutettiin hyvin lyhyellä varoitusajalla ilman merkittäviä ennakkosuunnitelmia. Moraalisesti Suomen Punaisen Ristin toimintaa sisällissodassa on vaikeampi arvioida. Suomen Punaisen Ristin edustajat tunsivat toki hyvin Geneven sopimukset ja Henry Dunant’n viitoittamat kansainvälisen Punaisen Ristin periaatteet, mutta samaan aikaan oli päivänselvää, että järjestön silloinen johto, jäsenet ja henkilökunta kuuluivat niin aatemaailmaltaan kuin yhteiskunnalliselta asemaltaankin valkoiseen leiriin. Punaisen Ristin toimintaa ohjasi selkeä pyrkimys tukea valkoista armeijaa "Ylilääkäri Kaarlo Hjeltin haudalle laskettiin myös punakaartilaisten lähettämä seppele." 7 Punaisten puolella toimineita venäläisiä välskäreitä ja hoitajia Ruoveden Muroleen kansakoululla. Istumassa toisena oikealta koulun opettaja Maria Vuorio. Ryska fältskärer och sköterskor som arbetade på röda sidan i Murole folkskola i Ruovesi. Sittande andra från höger är lärarinnan Maria Vuorio. 3110_AVM_24_49.indd 28 31.10.2018 12.32
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 29 D en 23 februari 1918 samlades en grupp inflytelserika personer på Kämp, det finaste hotellet i Helsingfors. På plats fanns bland annat friherrinnan Sophie Mannerheim , den kända militärläkaren och professorn Richard Faltin och tidigare senatorn August Hjelt . Att samhällseliten samlades på Kämp var i och för sig inte avvikande, men den här gången var situationen exceptionell. I slutet av januari hade inbördeskriget brutit ut i Finland och huvudstaden kontrollerades av rödgardister. Samlingen var Röda Korsets årsmöte, som ordnades under undantagsförhållanden. På plats på Kämp var i huvudsak medlemmar från Helsingfors: läkare, officerare, affärsmän. Deltagarförteckningen illustrerar väl Finlands Röda Kors ställning i början av inbördeskriget: den förening som hade grundats i storfurstendömet Finland var liksom andra länders Röda Kors en organisation med aristokratisk prägel och nära kontakt till samhällets övre klasser och det militära. Det fanns inga tvivel om att sympatierna i medlemskåren i det pågående inbördeskriget fanns med de vita. Trots att fröna till inbördeskriget hade såtts med stort engagemang var alla parter egentligen dåligt förberedda på kriget när det faktiskt började. Efter de första kaotiska veckorna var landet delat i ett rött Finland, som bestod av de stora städerna i söder, och ett vitt Finland, som bestod av landets norra delar. Största delen av förvaltning, ämbetsverk och sjukhus fanns på den röda sidan – inklusive Röda Korsets centralförvaltning. Att inbördeskriget bröt ut kom som en överraskning även för Röda Korset. Rödgardisterna tog redan under krigets första dagar över Röda Korsets kansli i Ständerhuset. Den utrustning som fanns i byggnaden beslagtogs och organisationens representanter informerades om att verksamheten var förbjuden. Det beslutet återtogs efter protester, eftersom förståelsen för Röda Korset var större bland den röda ledningen än bland gardisterna i allmänhet. De senare tvivlade på att herrskapets organisation kunde förhålla sig neutralt. I inbördeskriget ställdes Röda Korset inför utmaningar av en helt ny storleksordning. Det gällde att organisera medicinalvården för hela städer och frontsektioner. På kort varsel samlade man ihop personal, organiserade utbildning och utrustning och skickade iväg dem. Allt gjordes utan större förhandsplanering. I nyckelposition befann sig de läkare som hade tagit över ledningen och som fick stöd av en stor grupp sjukvårdspersonal och frivilliga. För att sköta medicinalvården värvades medicineoch sjuksköterskestuderande, medan volontärer som skötte övriga uppgifter kom från olika sammanhang, bland annat scoutrörelsen. Röda Korsets verksamhet styrdes av en tydlig strävan att stödja den vita armén och framför allt hjälpa sårade vita. Till exempel planerade sjukvårdsgrupper som reste iväg från Helsingfors att de skulle ta sig över fronten till vita sidan, medan första hjälpen-grupper skickades iväg för att söka efter sårade skyddskårister. Man strävade också efter att skydda borgerlig egendom och personer under Röda Korset. Finlands Röda Kors representanter kände visserligen väl till innehållet i Genèvekonventionerna och de principer för internationella Röda Korset som Henry Dunant hade tecknat ned, men samtidigt var det helt uppenbart att organisationens dåvarande ledning, medlemmar och personal till såväl ideologi som samhällsställning hörde hemma på den vita sidan. Trots att Röda Korset otvetydigt hade en tendentiös hållning kom organisationen av praktiska skäl att bygga upp en enorm organisation för medicinalvård i det röda Finland. Man upplevde att vården av sårade hörde till organisationens kärnuppgifter och på det området gjorde man helt klart väl ifrån sig. Uppskattningsvis fick minst hälften av alla som sårades i inbördeskriget vård på Finlands Röda Kors sjukhus eller förbandsplatser. Största delen av patienterna var rödgardister. ? ja auttaa ennen kaikkea valkoisten haavoittuneita. Helsingistä matkaan lähteneet lääkintäryhmät suunnittelivat ylittävänsä rintamalinjan valkoisten puolelle ja ensiapuryhmiä lähetettiin etsimään haavoittuneita suojeluskuntalaisia. Porvarillisia henkilöitä ja omaisuutta pyrittiin saamaan Punaiseen Ristin puolueettomuuden suojaan. Kiistattomasta asenteellisuudestaan huolimatta Punainen Risti päätyi rakentamaan valtavan lääkintähuollon organisaation punaiseen Suomeen. Suurin osa järjestön sairaaloissa hoidetuista haavoittuneista oli punakaartilaisia. Punainen Risti teki lisäksi mittavan työn tiedottaessaan vallankumoushallitukselle, paikallisviranomaisille ja punakaartien esikunnille Geneven sopimusten ja Punaisen Ristin periaatteiden velvoitteista suojella haavoittuneita, vankeja ja puolueetonta lääkintähenkilökuntaa. Valistustyöllä saattoi olla merkittävä vaikutus siihen, miten punaiset kohtelivat haavoittuneita ja vangittuja valkoisia. Valkoisten puolella vastaavaa tahoa ei ollut. Suomen sisällissota on oikeastaan malliesimerkki siitä, miten vaikeaa Punaisen Ristin periaatteiden noudattaminen monimutkaisissa konflikteissa voi olla. Sisällissodan syttyessä Punainen Risti joutui eettisestikin täysin uudenlaiseen tilanteeseen, kun valtiollisten sotajoukkojen sijaan aseisiin tarttuivat suomalaiset toisia suomalaisia vastaan. Suomen Punainen Risti ei kyennyt eikä edes pyrkinyt täydellisesti toteuttamaan puolueettomuuden ihannetta, mutta voiko sitä sisällissodan oloissa edes vaatia? Järjestö tasapainoili vuonna 1918 vaikeassa eettisessä ristiriidassa, mutta selviytyi siitä loppujen lopuksi kohtuullisesti – kuten Suomen Punaisen Ristin Tampereen osaston vuosikertomuksessa sotavuodelta todetaan: ”Työ, jonka Punaisen Ristin Tampereen osasto ennen kaupungin valloitusta huhtikuun 6. päivänä suoritti, joutui tosin näennäisesti ehkäpä suurimmalta osaltaan punaisten hyödyksi, mutta siitä huolimatta kangasti sen korkeampana johtotähtenä kaiken aikaa [...] valkoisen armeijan etu ja hyvä. [...] Mutta vaikka tämä korkeimpana johtotähtenä olikin, työskenteli Punaisen Ristin Tampereen osasto sittenkin kaiken aikaa, kuten luonnollista olikin, puolueettomassa, ihmisystävällisessä hengessä, tarjoten hoitoa ja apuaan ’sekä valkoiselle että punaiselle, harmaalle yhtä hyvin kuin mustallekin’.” Se kelpasi pohjaksi laihalle sovulle ja Suomen Punaisen Ristin kasvulle kohti sitä kaikkien suomalaisten luottamaa kansalaisjärjestöä, joka siitä myöhempinä vuosikymmeninä muotoutui. ? Röda Korset år 1918 När inbördeskriget bröt ut för hundra år sedan var Finlands Röda Kors en utpräglat vit organisation. Neutralitetsidealet sattes på prov i kriget – men höll till syvende och sist rätt väl. TEXT SAMU NYSTRÖM, KIMMO HOLOPAINEN 8 Johan Heleniuksen todistus oikeudesta kantaa Punaisen Ristin käsivarsinauhaa numero 329. "Röda Korsets verksamhet styrdes av en tydlig strävan att stödja den vita armén." Johan Helenius’ intyg över rätten att bära Röda Korsets armbindel nummer 329. 3110_AVM_24_49.indd 29 31.10.2018 12.32
30 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Pelastus mereltä Punaisen Ristin vapaaehtoiset pääsivät tositoimiin lokakuussa Nauvossa järjestetyssä meripelastusharjoitus Ingridissä. Järjestöjen rooli viranomaisyhteistyön täydentäjinä kasvaa vuosi vuodelta. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA P artiovene kiihdyttää syksyisellä merellä kohti onnettomuusalusta. Radioviesti kertoo, että laivalla on tapahtunut räjähdys ja noin 80 henkilöä on pelastettava. Tuuli keinuttaa meressä kelluvia oransseja pelastuslauttoja. Aallokko ja navakka tuuli luovat meripelastusharjoitukseen aitoa tunnelmaa. Kukaan ei ole oikeasti hädässä, vaan lautoilla pelastajia odottavat merikoulu Aboa Maren opiskelijat märkäpuvuissaan. Onnettomuusalusta esittää Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uisko. Siltä evakuoidaan Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Meneillään on Nauvon merivartioasemalla ja sen läheisillä vesialueilla meripelastusharjoitus Ingrid, johon osallistuu 220 henkilöä ja monia viranomaistahoja. Harjoituksen järjestävät Länsi-Suomen merivartiosto ja Suomen Punaisen Ristin Turunmaan ja Varsinais-Suomen piirit. Harjoitus pohjautuu skenaarioon, jossa suurella matkustaja-aluksella on tapahtunut onnettomuus. Tavoitteena oli harjoitella paitsi viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa, myös evakuointikeskuksen perustamista paikkaan, johon sellaista ei ole valmiiksi suunniteltu. – Tässä yhdistetään merivartioston jokavuotinen keskisuuri harjoitus ja Punaisen Ristin suuronnettomuusharjoitus. Yhteistyömme on viime vuosina vahvistunut ja tulee jatkossakin lisääntymään. Etenkin evakuointikeskustoiminnassa olemme huomanneet, että Punaisen Ristin osaamiselle on tarvetta, sanoo Rajavartiolaitoksen Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksen varapäällikkö Samu Hiljanen . Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tommi Virtanen sanoo, että vapaaehtoisten viranomaisyhteistyötä on ennalta pohjustettu useissa koulutuksissa. – Kahdelle seuraavalle vuodelle on jo suunniteltu viranomaisten kanssa yhteisiä harjoitustilanteita. Evakuointikeskus ilmakaariteltoista Punaisen Ristin erityisosaamista käytettiin harjoituksessa esimerkiksi ilmakaaritelttojen pystytyksessä evakuointikeskukseen. Kevytrakenteisia, peräkärryyn pakattavia telttoja on nopea käsitellä. Evakuointikeskusperävaunuja on syksyn 2018 aikana sijoitettu Varsinais-Suomeen nimenomaan meripelastustarpeiden varalta. Teltan rakenteet kohoavat ripeästi merivartioaseman piha-alueelle ja huoltohalliin. Pystytyksessä opastaa Punaisen Ristin kansainvälinen avustustyöntekijä Kimmo Laaksonen , joka on työskennellyt telttojen parissa viimeksi Bangladeshissa. Ilmakaaret ovat kuin paksuseinäisiä ilmapalloja. Teltan rakenne vahvistetaan metalliputkilla, joiden loksauttaminen kohdalleen vaatii hiukan voimaa ja taitoakin. – Teltan pystyttäminen vie kokeneelta noin 20 minuuttia. Tässä edelliseen meni kolme varttia. Evakuointikeskuksessa telttoja tarvitaan eri toimintojen sijoittamiseen: ensihoidolle potilaiden luokitteluun ja hoitoon, sosiaalipäivystykselle niin sanottujen vihreiden potilaiden haastattelemiseen ja keskusteluapuun. Potilaita eri rooleissa Osa Punaisen Ristin vapaaehtoisista toimi meripelastusharjoituksessa harjoiMerikoulu Aboa Maren opiskelijat odottavat lautalla pelastajien saapumista meripelastusharjoitus Ingridissä Nauvossa. Studerande vid sjöfartsskolan Aboa Mare väntar på en flotte på att räddarna anländer under sjöräddningsövningen Ingrid i Nagu. 3110_AVM_24_49.indd 30 31.10.2018 12.32
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 31 Frivilliga bistår myndigheterna Röda Korsets frivilliga hjälpare fick testa sina kunskaper i sjöräddningsövningen Ingrid som ordnades i Nagu i oktober. Organisationernas roll som komplement till myndigheterna växer hela tiden. P atrullbåten ökar farten på hösthavet. Vi är på väg mot en olycksplats. Per radio har vi fått bud om att en explosion har inträffat ombord på ett fartyg och att 80 människor behöver räddas. Orange räddningsflottar gungar i vågorna. Sjögången och den friska vinden gör att sjöräddningsövningen känns äkta. Ingen är ändå på riktigt i sjönöd; människorna på räddningsflottarna är studerande vid sjöfartsskolan Aboa Mare och de har våtdräkter på sig. Bevakningsfartyget Uisko har rollen som olycksfartyg och de som evakueras direkt från fartyget är frivilliga i Röda Korset. Det vi ser är inget skådespel utan sjöräddningsövningen Ingrid, som genomfördes i oktober i samband med Nagu sjöbevakningsstation. I övningen deltog 220 personer och flera olika myndigheter. Övningen ordnades av Västa Finlands sjöbevakningssektion och rödakorsdistrikten Åbolands distrikt och Egentliga Finland distrikt. Övningen byggde på en situation där en olycka har inträffat på ett stort passagerarfartyg. Avsikten var att öva inte bara samarbetet mellan myndigheter och volontärer i samband med en storolycka, utan också hur man inrättar en evakueringscentral på en plats där en sådan inte redan har planerats. – Det här kombinerar sjöbevakningens årliga medelstora övning med Röda Korsets storolycksövning. Vårt samarbete har blivit allt tätare de senaste åren och det kommer att fortsätta, säger Samu Hiljanen , vice chef för Västa Finlands sjöbevakningssektions ledningscentral. Röda Korsets specialkunnande utnyttjades bland annat till att ställa upp luftbågetält för evakueringscentralen. Släpvagnar med material för evakueringscentraler har under hösten 2018 placerats på olika håll i Egentliga Finland just med tanke på behovet av sjöräddning. Röda Korsets anställda och volontärer deltog i övningen Ingrid under myndighetsbefäl bland annat i samband med akutvården, socialjouren och i arbetet med det registreringssystem för patienter. Volontärer inom det psykiska stödet ställde i samband med övningen upp som stöd för socialjouren. De intervjuade patienter och matade in uppgifter i systemet. Deras roll kan också vara att se till att drabbade får mat och husrum. – Arbetet i en grupp för psykiskt stöd är rätt krävande. För att kunna delta ska man ha gått en kurs i första hjälpen men också kurserna 1 och 2 i psykiskt stöd, berättar Tarja Tiitta-Nieminen från rödakorsavdelningen i Reso. Samövningen med myndigheterna tyckte hon var motiverande. – Många som är engagerade inom Röda Korset har erfarenhet av evakuering och efterspaning och det är till stor nytta för myndigheterna. ? tuspotilaina, jotka roolitettiin eri tavoin loukkaantuneiksi ja eri ikäisiksi. Roolit oli suunniteltu sosiaalipäivystyksessä ja ensihoidossa, jotka näin harjoittelivat erityyppisiä työtehtäviä. Humalaisen kummisedän roolista tuli suorastaan pientä kilpailua. – Rooleissa on esimerkiksi sijoituspaikastaan karannut nuori ja sokea vanhus, Milla Lumio Turun kaupungin sosiaalipäivystyksestä kertoo. Punaisen Ristin Rusko-Vahdon osastoon kuuluva Tiina Marttila pääsi esittämään laivasta evakuoitavaa potilasta, joka kärsi paloja hengit ysoireista. Marttilan kaulassa oleva lappu kertoo oireista tarkemmin: kulmakarvat ja hiukset kärähtäneet, ei pysty liikkumaan, yskii pahasti, saanut ilmeisesti kaasua. – Minulla on ensiapuryhmätausta, mutta nykyään autan Punaista Ristiä harjoituspotilaana. Olen ollut potilaana esimerkiksi ensiavun SM-kisoissa, Marttila kertoo partioveneessä matkalla takaisin merivartioasemalle. Rannassa partiovenettä vastassa on pelastuslaitos ja ensihoito yhdessä vapaaehtoisten kanssa paarien ja pyörätuolien kanssa. Marttila istutetaan pyörätuoliin ja työnnetään evakuointikeskukseen. Potilaat saivat esittää roolinsa kahdesti harjoituspäivän aikana. Marttilaa se ei muuten haitannut, mutta laivasta veneeseen hyppääminen jännitti. – Siinä ei tarvinnut ollenkaan näytellä, kokenut vapaaehtoinen myöntää. Henkinen tuki on tarpeen Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä ja vapaaehtoisia työskenteli harjoituksessa viranomaisten alaisuudessa kaikilla sektoreilla: esimerkiksi ensihoidon apuna, sosiaalipäivystyksessä sekä Punaisen Ristin kehittämää potilaiden rekisteröintijärjestelmää käyttämässä. Vihreiden eli kävelevien potilaiden alueella Tiina Eriksson ja Paola Fraboni Paraisten osastosta tarkkailivat, että vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö toimii. Välipalaverissa tarkistettiin esimerkiksi, että potilaiden lukumäärätiedot eri dokumenteissa vastasivat toisiaan. Vihreiden alueella toimivia henkisen tuen vapaaehtoisia johti Tarja Tiitta-Nieminen Raision osastosta. – Työ henkisen tuen ryhmissä on suhteellisen vaativaa. Mukaan päästäkseen pitää olla käytynä ensiapukurssin lisäksi henkisen tuen 1. ja 2. kurssi, hän kertoo. Ingrid-meripelastusharjoituksessa henkisen tuen vapaaehtoiset toimivat sosiaalipäivystyksen tukena. He haastattelevat potilaita ja kirjaavat näiden tietoja järjestelmään. Heidän rooliinsa voi kuulua myös juotavan tai lämpimän päällepantavan järjestäminen tai onnettomuudessa osallisina olleiden lasten tukeminen. Yhteisharjoitus viranomaisten kanssa on Tiitta-Niemisen mielestä hyvin motivoiva. – Monella Punaisen Ristin toimijalla on evakuointija etsintäkokemusta, josta on paljon apua viranomaisille. Viranomaistahoista Ingrid-harjoitukseen osallistuivat Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Lounais-Suomen poliisi, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoito, Turun kaupungin sosiaalipäivystys ja alueen meripelastusyhdistyksiä. Suomen Punaisen Ristin väkeä paikalla oli yli 90 henkeä. ? "Lisää yhteisiä harjoituksia viranomaisten kanssa on suunniteltu jo kahdelle seuraavalle vuodelle." Ingrid-harjoituksessa voimansa yhdistivät pelastuslaitos, poliisi, sairaanhoitopiiri, sosiaalipäivystys sekä Suomen Punainen Risti. Övningen Ingrid förde damman räddningsverket, polisen, sjukvårdsdistriktet, socialjouren och Finlands Röda Kors. 3110_AVM_24_49.indd 31 31.10.2018 12.32
32 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Työn vastapainoksi logistikko-avustustyöntekijä Kirsi Pohjola toimii Punaisen Ristin vapaaehtoisena ja harrastaa liikuntaa kuten uimista. Som en motvikt till arbetet är logistikern och biståndsarbetaren Kirsi Pohjola frivillig i Röda Korset och gillar att röra på sig, bland annat att simma. 3110_AVM_24_49.indd 32 31.10.2018 12.32
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 33 Kirsi Pohjola on matkustanut muun muassa Mongoliaan ja Filippiineille suunnitellakseen, miten apu viedään parhaiten perille hyytävässä pakkasessa ja kosteassa tropiikissa. Vuosien kokemus on opettanut, miten toimintatapoja sovelletaan erilaisissa kulttuureissa ja tilanteissa. Matkoilta hän on saanut myös hyviä ystäviä. TEKSTI ANNI UUSIVIRTA KUVAT SILJA VIITALA Kaiken takana on logistiikka YHTEISHENKI VETÄÄ KIRSI POHJOLAN MAAILMALLE AUTTAMAAN L eyten saaren leiri oli rakennettu suon päälle, ja kaikkialla oli valtavat määrät käärmeitä ja sammakoita. Sade oli loppunut, mutta vain vähän aiemmin vettä oli tullut todella paljon. Ilmankosteus oli niin korkea, että tavarat homehtuivat ja varastossa niistä irtosivat tarrat. Enää mikään ei kuitenkaan lillunut mudassa, sillä varastojen ympäristöt oli ojitettu. Logistiikkainsinööri Kirsi Pohjola saapui Filippiineille kolme kuukautta sen jälkeen, kun trooppinen hirmumyrsky Hayan oli pyyhkinyt saarivaltion yli. Leyten saarella kolmen suomalaisen naisen tiimi vastasi 15 000 perheen avunsaannin logistiikasta, jakelusta huolehti amerikkalainen tiimi. Aluksi tarvikkeet olivat myrskyn vuoksi jumissa merellä, mutta lopulta ne saatiin jakeluun. Osa vietiin perille mopoilla, sillä autolla ei päässyt kaikkialle. Se oli yksi Pohjolan mieleenpainuvimmista komennuksista avustustyöntekijänä. Pälkäneellä asuva Pohjola on vajaan parinkymmenen vuoden aikana tehnyt lukuisia matkoja Punaisen Ristin väreissä. Komennukset ovat väsyttäviä, mutta auttamisen halu ja ainutlaatuinen yhteistyön henki saavat Pohjolan lähtemään aina uudelleen. Paikallisten kanssa työskenteleminen on tuonut hienoja kokemuksia. – Esimerkiksi hankinta ja kilpailutukset ovat sellaisia taitoja, joita paikallinen työntekijä voi myöhemminkin käyttää ja saada niiden avulla esimerkiksi työmahdollisuuksia, Pohjola sanoo. Kansainvälisen katastrofiavun tarkoitus on aina tukea paikallista Punaista Ristiä tai Puolikuuta niin, että se pystyy ottamaan avustustyön mahdollisimman pian haltuun. Kehitysyhteistyöhankkeissa puolestaan pyritään parantamaan valmiuksia kohdata katastrofeja. Pohjolan kokemuksen mukaan molemmilla työmuodoilla on vaikutusta. Molemmat auttavat pelastamaan ihmishenkiä. Ilman logistiikkaa apu ei tule Vuonna 2015 Pakistanissa tapahtui tuhoisa maanjäristys, ja Pohjola sai kutsun töihin. Hän oli osa neljän ihmisen kansainvälistä tiimiä. Tiimi huolehti paikallisten tekijöiden kanssa 120 autosta, jotka toimittivat laajalle alueelle ensimmäisiä tarvikepakkauksia. Turvallisuustilanne oli hankala, mutta tiimi sai toimitusketjut pelaamaan. Jokainen matka on ollut erilainen, mutta Pakistanin kaltaisia katastrofeja yhdistää se, että paikalle saapuvien logistikkojen täytyy nopeasti arvioida, mitä pitää tehdä – ja mitä pitää tehdä ensimmäisenä. – Ilman logistiikkaa ei olisi mitään avustusoperaatiota. Hyvän johtajan takana on aina hyvä logistiikka, Pohjola sanoo. Yksinkertaistetusti logistiikka vastaanottaa tavaran, joka yleensä tulee ulkomailta, varastoi sen ja kuljettaa sinne, missä se jaetaan avunsaajille. Logistikot perustavat varastot, hoitavat kuljetussopimukset, suunnittelevat kuljetukset ja pitävät varastokirjanpitoa. Tietokoneella istumisen lisäksi työhön kuuluu muun muassa henkilökunnan rekrytointia. Joskus Pohjola on tehnyt myös hankintaa eli ostanut avustustarvikkeita. Turvallisuus on tärkeää: esimerkiksi ajamisen hoitaa liikennekulttuurin tunteva, ja hänenkin ajotaitonsa testataan. Kotona pärjätään kyllä Ensimmäisen komennuksensa Pohjola teki Sveitsin Geneveen vuonna 2001. Viimeisin taas oli kahden päivän matka Es– Kun tietää, että kotona on kaikki hyvin, voi lähteä rauhallisin mielin maailmalle, Kirsi Pohjola sanoo. – När man vet att allt står väl till hemma kan man lugnt ge sig ut i världen, säger Kirsi Pohjola. KÄ ÄNNÄ ? 3110_AVM_24_49.indd 33 31.10.2018 12.32
34 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 panjaan, jossa hän koulutti paikallisia logistikkoja. Pohjola on tehnyt paljon myös kehityshankkeita. Mongoliassa hän on käynyt kolme kertaa. Kerran hyytävän talven aiheuttaman kriisin vuoksi ja sen jälkeen kahdesti kehitysohjelmassa, jossa kehitettiin maan oman Punaisen Ristin valmiutta kohdata erilaisia katastrofeja. Kehitysyhteistyöhön liittyvät matkat saa yleensä tietää hyvissä ajoin etukäteen, kun taas kutsu katastrofiapuun voi tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla. Silloin auttaa, että tukiverkosto kotona toimii. Pohjola on kotoisin Pälkäneeltä, mutta käy päivittäin töissä Tampereella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella. Lähellä kotia asuvat siskot ja vanhemmat, joiden oma kuljetusliike innosti Pohjolan logistiikan alalle. – Mieheltä komennukset vaativat jonkin verran, ja äiti ja siskot ovat olleet isona apuna. Mutta kun tietää, että kotona kaikki on hyvin ja toimii, voi lähteä ja keskittyä työhön. Nyt Pohjola tekee ulkomaankeikkoja niin paljon kuin työ antaa periksi, mutta vuodet 2012–2015 hän teki pelkästään avustustyötä. Silloin Pohjola pääsi valmistumisensa jälkeen töihin Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen hoitamaan kansainvälisiä hankintoja. Työ johti ensin Geneveen ja sitten yhä uudelleen ulkomaille. Logistiikkaa ja kuuntelemista Viime toukokuun Pohjola vietti Bangladeshissa, jossa oli alkamassa monsuunikausi. Pakolaisleirin vieressä olevassa Punaisen Ristin sairaalassa jouduttiin koko ajan varautumaan sykloneihin ja siihen, että tiet saattaisivat mennä poikki. Oli oltava kartalla siitä, kuinka moneksi päiväksi vettä, ruokaa ja muita tarvikkeita riittää, jos niitä ei pääsekään hakemaan. Kuumat ja kosteat olosuhteet olivat haastavat, mutta pahinta oli kohdata ihmisten toivoton tilanne. Pakolaisleirillä asui satojatuhansia pakolaisia Myanmarista, jossa kriisi oli jatkunut vuosikymmeniä. – Sillä leirillä ihmisillä ei ole tulevaisuutta. Jäävätkö he sinne valtavaan pakolaisleiriin, jossa on aivan liikaa ihmisiä liian pienellä alueella? Mikä on vaihtoehto? Bangladeshissa Pohjolan tehtäviin kuului tarvikkeiden ostaminen ja asioiden hoitaminen kaupungissa. Hän huolehti, että sairaalassa oli kaikki tarvittava: lamppuja, ruokaa, rakennustarvikkeita, generaattoreita ja niin edelleen. Omasta mielestään hänen työnsä oli paljon helpompaa kuin sairaanhoitajilla ja lääkäreillä, jotka hoitivat pakolaisia sairaalassa. Silti logistikotkin kohtaavat raskaita asioita. Katastrofit vaikuttavat usein myös paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoisiin ja työntekijöihin, joiden kanssa kansainväliset avustustyöntekijät työskentelevät. – Kun itse pystyisi ymmärtämään, mitä toinen on läpikäynyt. Enemmän se on kuuntelemista. Rankan matkan jälkeen käsiteltävää riittää, mutta arki vie nopeasti mukanaan. Vapaa-ajan ongelmia Pohjolalla ei ole, sillä perhe asuu omakotitalossa ja heillä on naapurikunnassa Kangasalla kesämökki. Pohjola toimii myös aktiivisesti paikallisessa Punaisen Ristin osastossa ja harrastaa liikuntaa sään mukaan. Hyvällä ilmalla hän käy pyöräilemässä, huonolla kuntonyrkkeilemässä tai uimassa. Yhteishenki auttaa jaksamaan Jordaniassa samassa talossa asui 25 ihmistä. Eikä Pohjola nähnyt heitä ainoastaan iltaisin ja aamuisin, vaan teki heidän kanssaan kahdeksan tunnin työpäivän ja istui työmatkatkin samassa autossa. Pohjola oli seitsemän kuukauden komennuksella huolehtimassa Azraqin pakolaisleirin Punaisen Ristin sairaalan logistiikasta. Yhteiselo muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa oli niin tiivistä, ettei vastaavaa voisi kuvitella Suomen työkavereiden kanssa. Mutta näissä tehtävissä harva muukaan asia on samoin kuin kotona. Matkoilla syntyy myös tiiviitä ihmissuhteita, ja moniin tuttavuuksiin Pohjola pitää edelleen yhteyttä sähköpostin, WhatsAppin ja Messengerin kautta. – Aina on hyvä henki ja yhteistyö toimii, vaikka totta kai väsyttää ja pinna kiristyy kaikilla välillä. Ihmiset, jotka lähtevät tuonne, ovat joustavia ja kovia tekemään töitä, ehkä samanhenkisiä kuin itse olen. Katastrofiavussa komennukset kestävät yhdestä kuukaudesta neljään. Avustustyöntekijät tekevät pitkiä päiviä seitsemänä päivänä viikossa, ja usein ilmastokin on tyystin erilainen kuin kotimaassa. Esimerkiksi Pakistanissa Pohjola ehti kunnolla tavata ainoastaan paikalliset työntekijät, muutaman tavarantoimittajan ja lentokenttävirkailijan. Vapaapäiviä ei ollut, eikä missään ehtinyt käydä. Jordaniassa taas paikallisiin ehti tutustua hyvin, ja yhteiskuntaa ja tilannetta oppi ymmärtämään paremmin. Avustustyöntekijän pitää muistaa, ettei tämä ole tullut paikan päälle jättääkseen oman peukalonjälkensä. – Avoimin mielin täytyy lähteä ja olla kykyä ymmärtää ja hyväksyä toisenlaisuus. Ei voi mennä kertomaan, että te teette asiat huonosti. Sinne lähdetään ainoastaan tukemaan. FAKTA Ikä: 45 vuotta. Ammatti: Logistiikkainsinööri ja tradenomi, kaupallinen sihteeri Puolustusvoimilla. Avustustyöntekijänä: Logistikkona tai logistiikan alaan liittyvissä tehtävissä katastrofiapuyksiköissä ja kehitysyhteistyöhankkeissa. Perhe: Mies ja 14-vuotias tytär sekä kaksi koiraa. "Aina on hyvä henki ja yhteistyö toimii, vaikka totta kai väsyttää ja pinna kiristyy kaikilla välillä." Punaisen Ristin palveluksessa Kirsi Pohjola on kiertänyt maailmaa Mongolian hyytävästä kylmyydestä Bangladeshin tukahduttavaan kuumuuteen. I Röda Korsets tjänst har Kirsi Pohjola rest runt i världen och upplevt allt från isande kyla i Mongoliet till olidlig hetta i Bangladesh. 3110_AVM_24_49.indd 34 31.10.2018 12.32
Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu, hoitaa ja koskettaa. Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaa ehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat musiikin ja liikkeen keinoin. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssit keväällä 2019 5.–9.2.2019 Salo, Lehmirannan lomakeskus 14.–17.5.2019 Oulu, paikka tarkentuu myöhemmin Kurssit on tarkoitettu +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille henkilöille. Aiempaa musiikillista osaamista ei tarvita. Kurssi on osallistujille maksuton. Muutokset ilmoitettuihin aikatauluihin mahdollisia. Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry ja Kuuloliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: Heidi Oilimo, suunnittelija Jussi Hietala, suunnittelija puh. 040 7257 132 puh. 040 7257 043 heidi.oilimo@elakeliitto.fi jussi.hietala@elakeliitto.fi MUISTOJA MAAILMALTA MONGOLIA: Tuhansia kilometrejä tiettömillä teillä ”MONGOLIASSA OLI tullut niin rankka lumisade ja kova pakkanen, että ihmiset kärsivät ja eläimiä oli kuollut kylmyyteen. Olimme paikallisen Punaisen Ristin kanssa teettämässä tarvekartoitusta, eli selvittämässä millaista apua missäkin tarvitaan. Mongolia on valtava maa, ja ihmisiä asuu harvassa. Kaikkialle ei mene teitä. Tuhannen kilometrin matkaan voi mennä seitsemän päivää. Kerran olimme ajamassa paikasta toiseen, ja kaikkialla oli pelkkää valkoista, siellä täällä vähän tunturia, mutta enimmäkseen tasaista. Ajattelin, että tämä on hienoa, täällä me vain ajelemme ilman teitä. Sitten yksi työntekijöistä sanoi, että toivottavasti kuski ei eksy, jotta emme aja rotkoon. Sen jälkeen ajomatka ei enää tuntunut ihan niin hienolta.” ETIOPIA: Uusi vuosi lampaan kanssa autossa ”VUONNA 2008 oli Etiopiassa. Operaatiomme oli 600 kilometrin päässä pääkaupungista Addis Abebasta. Paikallisessa kalenterissa vuosi kestää 13 kuukautta, ja tuolloin oli Etiopian uusi vuosi. Olimme lähdössä takaisin pääkaupunkiin, kun tuttu kuljettajamme tuli hakemaan meitä toimistolta mukanaan lammas. Eläin oli maaseudulla paljon halvempi kuin kaupungissa, joten hän oli päättänyt ostaa vaimolleen tuliaisen. Tuli hoidettua kerralla monta asiaa, kun oltiin lähdetty pitkälle matkalle. Siinä me sitten matkustimme monta tuntia yhdessä. Lammas oli koko pitkän matkan takakonkissa ja määki pää takapenkin päällä. Joskus kulttuurierot näkyvät konkreettisesti.” KENIA: Kriisiapua ja varastokirjanpitoa ”OLIN KENIASSA logistiikan kehittämisprojektissa, ja tehtävämme oli hyvin arkinen. Järjestelimme varastoja, teimme varastokirjanpitoja ja muuta sellaista. Erikoisen matkasta teki ajankohta. Oli vuosi 2013, ja vasta vähän aikaisemmin Nairobissa oli tehty terrori-isku Westgaten ostoskeskukseen. Ihmiset, joiden kanssa työskentelin varastoissa, olivat paikallisen Punaisen Ristin työntekijöitä, jotka olivat olleet ensimmäisten joukossa paikalla Westgatessa ammuskelun jälkeen antamassa ensiapua. Kävimme Westgaten tapahtumia läpi siinä samalla, kun hoidimme varastoa kuntoon. Puhuimme todella paljon iskusta ja siitä, mitä he olivat siellä nähneet. Kriisiapu tuli hoidettua siinä työn ohessa." ? 3110_AVM_24_49.indd 35 31.10.2018 12.32
36 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 L ägret på ön Leyte hade byggts på ett träsk och det fanns stora mängder ormar och grodor överallt. Luftfuktigheten var så hög att mycket möglade och klisterlappar lossnade från saker som stod i lager. Men ingenting låg i gyttja i alla fall, eftersom man hade grävt diken runt lagren. Logistikingenjör Kirsi Pohjola anlände till Filippinerna tre månader efter att den tropiska stormen Hayan hade svept fram över östaten. På ön Leyte ansvarade ett team av tre biståndsarbetare från Finlands Röda Kors för logistiken för hjälpinsatserna för 15 000 familjer, medan ett amerikanskt team hade ansvar för utdelningen av biståndet. Först var materialet fast till sjöss på grund av stormen, men till slut kunde utdelningen inledas. En del levererades på mopeder, eftersom vägarna inte överallt var framkomliga för bilar. Det hör till de kommenderingar som biståndsarbetare för Röda Korset som Pohjola idag minns bäst. Logistiken levererar hjälpen Kirsi Pohjola har under knappt tjugo år gjort många resor för Röda Korset, både i samband med katastrofbistånd och inom utvecklingssamarbetsinsatser. Avsikten med internationell katastrofhjälp är alltid att stödja lokala Röda Korset eller Röda Halvmånen så att den lokala organisationen så fort som möjligt kan ta över hjälparbetet. I utvecklingsbiståndsprojekt strävar man i sin tur efter att förbättra beredskapen att klara av framtida katastrofer. Pohjola har sett att båda arbetsformerna har stor inverkan. Båda bidrar till att rädda människoliv. Förenklat sagt är tar logistiken emot utrustning och förnödenheter, i allmänhet från utlandet, placerar dem i lager och transporterar dem sedan till de platser där biståndet delas ut till behövande. Logistikerna inrättar lagren, sköter om transportavtal, planerar transporter och sköter lagerbokföringen. Logistikerna är ofta de första internationella biståndsarbetarna som anländer till en plats. De ska då snabbt bedöma vad som ska göras och i vilken ordning. – Utan logistik finns ingen biståndsoperation. Bakom en god ledare finns alltid en god logistik, säger Pohjola. Hemma klarar de sig nog De resor som har med utvecklingssamarbete får man i allmänhet information om långt på förhand, medan inbjudan att delta i katastrofinsatser kan komma med väldigt kort varsel. Då hjälper det att ha ett fungerande stödnätverk hemma. Pohjola bor i Pälkäne, men jobbar på Försvarsmaktens logistikanstalt i Tammerfors. Nära hemmet bor hennes systrar och deras föräldrar, vars transportbolag var det som lockade Pohjola att börja med logistik. – Kommenderingarna innebär en viss belastning på min man, men min mamma och mina systrar har varit ett stort stöd. När man vet att allt är som det ska hemma kan man ge sig av och fokusera på jobbet. Pohjola tycker själv att hennes jobb är mycket lättare än till exempel det sjukskötare och läkare gör, men även logistiker ställs inför tunga upplevelser. Katastroferna påverkar också det lokala Röda Korsets volontärer och anställda, och med dem arbetar de internationella biståndsarbetarna. – Man försöker själv förstå vad den andra har gått igenom. Det handlar mest om att lyssna. Efter en tung resa finns det mycket att bearbeta, men vardagen tar snabbt över. Några problem med fritiden har Pohjola inte, eftersom familjen bor i ett egnahemshus och har ett sommarställe i grannkommunen Kangasala. Pohjola är också aktiv i den lokala rödakorsavdelningen. Under kommenderingar uppstår också täta relationer och många sådana bekantskaper har Pohjola fortfarande kontakt med via e-post, WhatsApp och Messenger. Kommenderingarna kan vara tunga, men viljan att hjälpa och vi-andan får Pohjola att ställa upp om och om igen. – Stämningen är alltid god och samarbetet fungerar, men visst är man trött och alla blir spända ibland. De som ger sig iväg är flexibla människor som jobbar hårt – kanske lite likadana som jag själv. Allting bärs upp av logistik Kirsi Pohjola har rest till bland annat Mongoliet och Filippinerna för att planera hur bistånd bäst kan levereras i isande kyla eller tropisk fukt. Åratal av erfarenhet har lät henne arbeta i olika kulturer och situationer. TEXT ANNI UUSIVIRTA BILDER SILJA VIITALA – Maailmalle pitää lähteä avoimin mielin ja hyväksyä kulttuurien ja toimintatapojen erilaisuus, Kirsi Pohjola tietää. – Ut i världen ska man fara med öppet sinne och acceptera att kulturer och sätt att vara är olika, konstaterar Kirsi Pohjola. FAKTA Ålder: 45 år. Yrke: Logistikingenjör och tradenom, handelssekreterare på Försvarsmakten. Som biståndsarbetare: Logistiker eller i uppgifter kring logistik i enheter för katastrofhjälp och utvecklingssamarbete. Familj: Man och 14-årig dotter samt två hundar. 3110_AVM_24_49.indd 36 31.10.2018 12.32
P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ain e n R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/A vt als ko d : 50 16 74 3 V as ta u slä h e ty s/ Sv ar sf ö rs än d e ls e Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! Canon EOS M100 kamera Arvonta 14.12. Dragning 14.12. Voita/Vinn K U V A T S U O M E N P U N A IN E N R IS T I MINNESBILDER AV VÄRLDEN MONGOLIET: Tusentals kilometer av väglös väg ”I MONGOLIET hade det kommit så mycket snö och det var så kallt att människorna led och kreatur hade dött av kyla. Vi höll på med en behovskartering tillsammans med det lokala Röda Korset så vi skulle reda ut vilken typ av hjälp som behövdes var. Mongoliet är ett enormt land och människorna bor långt från varandra. Det finns inte vägar till alla platser. En gång var vi på väg från ett ställe till ett annat och allt var bara vitt, här och där något fjällaktigt, men mest rätt så platt. Jag tänkte att det är bra, vi kör fram utan att behöva en väg. Sen sade en av de anställda att man får hoppas att chauffören inte kör vilse och vi kör ner i en ravin. Efter det kändes den bilfärden inte lika fin mer.” KENYA: Krishjälp och lagerbokföring ”JAG VAR i Kenya för ett logistikutvecklingsprojekt och vår uppgift var väldigt vardaglig. Vi arrangerade lager, gjorde upp lagerbokföring och sådant. Det var tidpunkten som gjorde resan minnesvärd. Det var år 2013 och strax innan hade köpcentret Westgate i Nairobi utsatts för ett terrordåd. De människor som jag arbetade med i lagret var lokala rödakorsanställda och de hade varit bland de första som kom till platsen i Westgate efter skottlossningen, för de gav första hjälpen. Vi ordnade i lagret och bearbetade det som hade hänt i Westgate. Vi talade väldigt mycket om dådet och vad de hade sett där. Det var krishjälp vid sidan av jobbet.” ? ETIOPIEN: Nytt år med ett får i bilen ”ÅR 2008 var jag i Etiopien. Vår operation var 600 kilometer från huvudstaden Addis Abeba. Den lokala kalendern har 13 månader per år och det var etiopiskt nyår då. Vi var på väg tillbaka till huvudstaden när chauffören vi kände kom för att plocka upp oss från kontoret med ett får i bilen. Priset för ett får var mycket lägre på landsbygden än i stan, så han hade köpt fåret för att göra sin fru glad. En sak till som han fick fixad i samband med en så lång färd. Så vi åkte många timmar tillsammans med fåret. Fåret åkte hela vägen i bakluckan och stod och bräkte med huvudet på baksätet. Ibland får man konkreta illustrationer av kulturskillnader.” 3110_AVM_24_49.indd 37 31.10.2018 12.32
? Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN AVUNMAAILMA@PUNAINENRISTI.FI VERENLUOVUTUS En tiedä veriryhmääni. Voinko luovuttaa verta? Sinun ei tarvitse tietää omaa veriryhmääsi eikä muitakaan veriarvojasi. Ne selvitetään luovutuksen yhteydessä. Jokaisella luovutuskerralla tutkitaan myös veriturvallisuuden kannalta tärkeät infektionäytteet. Omaa veriryhmäänsä voi tiedustella parin viikon kuluttua ensimmäisestä luovutuksesta verenluovuttajien infopuhelimesta. BLODGIVNING Jag vet inte vad min blodgrupp är. Kan jag ge blod? Du behöver inte veta din blodgrupp eller några andra blodvärden. Allt det utreds i samband med blodgivningen. Vid varje blodgivning undersöks också infektionsprover för att trygga blodsäkerheten. Ett par veckor efter att man har gett blod första gången kan man höra sig för om sin blodgrupp genom att ringa blodgivarnas infonummer. KOTIMAAN APU Olen vähävarainen. Voinko hakea Hyvä Joulumieli -lahjakorttia? Hyvä Joulumieli -lahjakortti on joululahja, eikä sitä valitettavasti voi hakea itse. Lahjakortin saavat lapsiperheet valitaan Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten ja osastojen kautta yhteistyössä esimerkiksi neuvoloiden, sosiaalitoimen ja diakoniatyön kanssa. BISTÅND I HEMLANDET Jag har knappt om pengar. Kan jag ansöka om ett Jul i sinnet-presentkort? Jul i sinnet-presentkort är en julklapp och man kan inte ansöka om presentkortet själv. De barnfamiljer som får presentkort väljs ut av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbunds lokalföreningar och avdelningar i samarbete med till exempel rådgivningar, socialtjänst och diakoniarbete. UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER • vuosijäsen / årsmedlem 20 € • vuosijäsen (alle 29 v.) / årsmedlem (under 29 år) 10 € • ainaisjäsen / ständig medlem 300 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasen rodakorset.fi/medlem 2 18 Henkilötietosi lisätään Suomen Punaisen Ristin jäsenrekisteriin, jonka perusteella saat paikallista ja valtakunnallista tietoa toiminnasta. Jäsenrekisterin tiedot ovat käytettävissä Punaisen Ristin keskustoimiston ja piiritoimiston työntekijöillä sekä paikallisen osaston vapaaehtoisilla. Lue lisää www.punainenristi.fi/tietosuoja. Dina personuppgifter införs i Finlands Röda Kors medlemsregister, utifrån vilket du får information om Röda Korsets lokala och riksomfattande verksamhet. Uppgifterna i medlemsregistret finns tillgängliga för Röda Korsets centralbyrås och distriktsbyrås anställda samt för de frivilliga vid lokalavdelningen. Läs mer: www.rodakorset.fi/dataskydd ANNAN LISÄKSI LUVAN LÄHETTÄÄ MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ JAG GER MITT SAMTYCKE OCKSÅ TILL MARKNADSFÖRINGSKOMMUNIKATION ? SÄHKÖPOSTILLA / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. 3110_AVM_24_49.indd 38 31.10.2018 12.32
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 39 ? Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset RISTIKON 2/2018 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 4/2018 marraskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2018”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikkokilpailun 2/2018 voittajiksi arvottiin Kaija Monto Riihimäeltä ja Ulla Johansson Porvoosta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: HANNU NIITTYMÄKI KUVA JOONAS BRANDT Ristikko 4/2018 ? 3110_AVM_24_49.indd 39 31.10.2018 12.32
40 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 ? Korsord 4/2018 SOLVEIG SJÖSTEDT KUVA JOONAS BRANDT ESKIMÅER HÄLL! GJORDE BARN BAKSTRÖM UTSKOTT RK OFTAST ÖSTERSJÖ Ö PREP. RIKE ÄDELSTEN HÄST SJUKA SOLDAT FÖRR LEVER ENSAM ÄR HUNDEN LYSER I STAN IVÄG DOCKA ÖVERST BOKDEL GUD SEDESAM RIKTN. KORTETTA OFTA MED O EN HOLMES TÄCKET TIMA ÄKTA HÖRS BAKOM DEL AV TRÄD VÄXT ULF NORD FÖRLUSTAT SALTLÖSNING SKVALPA RYMD BRÄDER FLOD MÅRDEN ASTAT SÖM TID RÖD TID HA DET SKÖNT ROTERA ORM VISBYBON URAN SATTS NED GUD NAZIST KÅR MITT I ORRE ÄGA ORDAR RAD FART FÖR LOPP VÄTE SVAVEL INVÄRTES KAN ROP GE GES PÅ TEATER DRAGDJUR S L E K R U M G U A N O E V I T A S P R A D O S T R A P A T S E R E F Y O G H U R T I R R A R R U E G I S K O L I K E N T U C K Y S I A M E N T E R K O M M A N D O T E N E S P A V Å D R A R A R E A K R I B I Ä R L R U T T E T G N A S A R E I G E S I B N O M A S K E R A D N E O N I N K U N A B E G R A N A T A S T R A L DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2018. Lösningarna på korsordet 4/2018 bör sändas inom november under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2018”. Bland insändarna på korsordet 2/2018 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Kaija Monto från Riihimäki och Ulla Johansson från Borgå. Gratulerar! NIMI: OSOITE: TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ Kannustamme lapsia ja nuoria liikkumaan. Siksi S-ryhmä on rakentanut 100 Ässäkenttää eri puolille Suomea. Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi? #paraspaikka?#ässäkenttä 3110_AVM_24_49.indd 40 31.10.2018 12.32
TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ Kannustamme lapsia ja nuoria liikkumaan. Siksi S-ryhmä on rakentanut 100 Ässäkenttää eri puolille Suomea. Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi? #paraspaikka?#ässäkenttä 3110_AVM_24_49.indd 41 31.10.2018 12.32
BENJAMIN SUOMELA I Dongala på ön Sulawesi i Indonesien förde tsunamivågen fiskebåtar långt in i inlandet. Havet tog hela byar Förödelsen var enorm efter det jordskalv med efterföljande tsunami som drabbade Indonesien i september. I SLUTET AV september drabbades ön Sulawesi i Indonesien av en kraftig jordbävning. Skalvet orsakade en tsunamivåg som var över tre meter hög och som orsakade stora skador i städerna Palu och Donggala samt i mindre bosättningar längs Sulawesis västkust. Förödelsens omfattning avslöjades långsamt, eftersom skalvet och tsunamin hade förstört alla förbindelser till stora områden. Indonesiska Röda Korsets räddningsarbetare rapporterade om hela byar som tsunamin hade sköljt bort. Veckor efter skalvet beräknade de indonesiska myndigheterna att mer än 2 000 människor omkommit och att kring 4 500 skadats i katastrofen. Dessutom saknas y tterligare mer än 1 000 människor fortfarande. Minst 160 000 människor har mist sina hem. Indonesiska Röda Korset inledde biståndsarbetet genast efter tsunamin och transporterade skadade till sjukhus, delade ut mat och vatten och ordnade inkvartering för hemlösa. Finlands Röda Kors bidrog till den internationella biståndsoperationen genom att skicka en logistikenhet till området i samarbete med Danska Röda Korset. Tillsammans med enheten reste fyra finländska biståndsarbetare till Indonesien för att sköta om transport och lagring av biståndsmateriel samt kartlägga behovet av hjälp. LokalTapiola ger mer stöd till vänverksamheten Finlands Röda Kors riksomfattande huvudsamarbetspartner LokalTapiola ökar sitt stöd för sitt specialområde, vänverksamheten. LokalTapiola hjälper Röda Korset under åren 2018–2019 att i synnerhet utveckla vänverksamheten på webben. Som en del av stödet donerade LokalTapiola i oktober 20 surfplattor till Röda Korsets distrikt för att underlätta planeringen av vänverksamheten. 42 avun maailma hjälpens värld 4 / 2018 Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2019 utkommer den 6 februari. Kors & tvärs Nya frivilliga i Oma från början av året Röda Korsets elektroniska verktyg för frivilligarbete Oma Röda Korset tas i början av året i bruk i mottagningen av nya frivilliga. Framöver kommer man att uppmana alla som vill bli volontärer att skapa en profil i Oma och på så sätt logga in sig som en del av frivilliggemenskapen. Oma informerar avdelningen om frivilliga som har anmält sig och deras intresseområden, så att avdelningen snabbare kan bjuda in nya personer att engagera sig i verksamheten. Det här förbättrar också möjligheterna att hitta frivilliguppgifter som passar var och en. För att ge fart åt ibruktagandet av Oma drar Röda Korset också igång lättsamma Omalympiska spel där man kan vinna penningpriser för sin avdelnings verksamhet! Vinner gör de avdelningar som i relation till sin storlek och sammanlagt har flest medlemmar i medlemmar i Oma i slutet av februari! Sätt igång direkt: vapaaehtoiset.punainenristi.fi RÄDDA LIV I BLODGRUPPER Blodtjänst utmanar igen grupper på arbetsplatser, i samband med hobbyer och vänner att grund BlodGrupper, alltså grupper av människor som ger blid tillsammans. Röda Korsets produktpresentkort lottas ut bland de grupper som har registrerat sig och gett blod före slutet av november. Blodgrupper som gett blod minst 10 gånger under kampanjperioden 1.9–30.11 deltar dessutom i utlottningen av en upplevelsepresentkort värt tusen euro. Läs mer: www.blodtjanst.fi/grupper VERKSAMHETEN I SIFFOR 1 436 NÄRSTÅENDEVÅRDARE deltog förra året i träffar som ordnades av Röda Korsets stödverksamhet för närståendevårdare. KÄLLA: RÖDA KORSETS VERKSAMHETSSTATISTIK 2017 3110_AVM_24_49.indd 42 31.10.2018 12.32
HAGOP VANESIAN ICRC BENJAMIN SUOMELA Helsingfors biträdande borgmästare Pia Pakarinen lade sitt bidrag i Kristiina Huhtamäkis insamlingsbössa. Nya vindar under Hungerdagen Alternativa donationsmetoder står för en växande del av resultatet, som enligt prognoserna överstiger 2,6 miljoner euro. HUNGERDAGEN ORDNADES i år 20–22.9 och lockade än en gång tiotusentals människor att vara med och hjälpa som insamlare och givare. Insamlingsresultatet verkar överstiga 2,6 miljoner euro. Insamlingen med insamlingsbössor inbringar cirka 1,2 miljoner av den summan. – Det slutliga resultatet klarnar senare, när alla inbetalningar har gjorts. I vilket fall som helst är det ett strålande resultat och för det vill vi tacka alla som deltog i Hungerdagen, säger Hungerdagskoordinator Raisa Heinämäki . – Var och en som tog på sig insamlarvästen är en levande reklam för Hungerdagen. Insamlarna ger en synlighet som man inte kan köpa för pengar. Årets insamling visade att alternativen till kontantbetalning blir allt mer populära. Allt fler ger sitt bidrag via SMS eller mobilbetalningsalternativen MobilePay och Pivo. Andelen av insamlingssumman som doneras på nya sätt växer hela tiden i takt med att allt fler avdelningar tar dem i bruk. – Alternativen blir hela tiden viktigare, för allt färre människor har kontanter med sig. Hungerdagen är Finlands Röda Kors viktigaste årliga insamling som samlar in pengar till Röda Korsets katastroffond utan att de på förhand är reserverade för ett specifikt biståndsmål. Donationsmedlen används till att hjälpa konfliktoch olycksoffer i Finland och ute i världen. 4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 43 Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2019 utkommer den 6 februari. Kors & tvärs Civilas lidande i krig blir värre För hundra år sedan var väpnade konflikter i allmänhet krig mellan stater och bara några procent av dem som dödades i strid var civila. Idag är situationen en annan. Efter att kalla kriget tog slut har merparten av världens konflikter varit interna och samtidigt har antalet civila offer ökat kraftigt. Till exempel år 2017 var tre fjärdedelar av offren för väpnade aktioner civila och antalet civila offer ökade med 38 procent jämfört med året innan. Flest civila dödades i Afghanistan, Syrien och Irak. Internationella rödakorskommittén ICRC:s färska utredning visar att städer i länder med interna konflikter är de allra farligaste platserna för civila. Kommittén har räknat ut att upp till åtta gånger fler civila dödades under ett år i de stadskrig som rasar i Irak och Syrien jämfört med civila i andra områden. – Oproportionerligt våld i strid och att krigshandlingar direkt sätts in mot civila orsakar omfattande lidande i området. Städer har angripits i hämndaktioner utan att man överhuvudtaget bryr sig om hur det påverkar civilbefolkningen. Man har öppnat eld mot ambulanser, vattenförsörjningsanläggningar och torg. Samtidigt bidrar man till framtida radikalisering och hämndaktioner, varnade ICRC:s ordförande Peter Maurer i sitt tal vid FN:s möte om Syrien. ZALANDO ÅTERVINNER MED KONTTI Webbutiken Zalando samarbetar fram till årets slut med Röda Korsets Kontti-varuhus för att öka återvinningsgraden och förlänga sina produkters livscykel. Kampanjen går ut på att Zalando i samband med beställningar skickar sina kunder en broschyr och en adresslapp till Röda Korset, som man kan använda till att skicka kläder man inte behöver till Kontti medan Zalando står för portot. Intäkterna från de donerade kläderna används till att stöda Röda Korsets arbete i Finland och ute i världen. Kläder skickas också som klädesbistånd till katastrofområden. LE E N A K O S K E L A VERKSAMHETEN I SIFFOR 1 436 FRIVILLIGA VERKADE inom Finlands Röda Kors mångkulturella vänverksamhet förra året. KÄLLA: RÖDA KORSETS VERKSAMHETSSTATISTIK 2017 3110_AVM_24_49.indd 43 31.10.2018 12.32
4 / 2018 hjälpens värld avun maailma 47 ? Vuosien takaa / Åren går KIMMO HOLOPAINEN Sisällissodan kasvot ”HUONEET TÄYTTYIVÄT äärimmilleen, eivät läheskään kaikki mahtu neet vuoteisiin; paareilla, lattialla, flyygelin kannella makaili haavoittuneita. Morfiini teki tehtävänsä, äsken tuskaiset potilaat rauhoittuivat, uinailivat. Mieleeni on jäänyt muuan piikkipartainen, vanhemmanpuoleinen ja suutarilta näyttävä punakaartilainen, jonka miehemme olivat kentältä korjanneet. Hän oli vatsaan haavoittunut, houraili hiljaa, ja koko ajan hän selvitti: 450 mk lupasivat kaartissa palkkaa, akasta ja lapsistakin sanoivat huolehtivansa, pirulaiset... Hurskas kurjuus!” SUOMEN PUNAINEN RISTI 3/1938 Tohtori Toivo Vasari muisteli kokemuksiaan lääkärinä Tampereen taisteluissa keväällä 1918. 1938 Inbördeskrigets ansikte ”Rummen fylldes till det yttersta och alla rymdes inte i bäddar; på bårar, golv och flygellocket låg sårade. Morfinet gjorde sitt, de patienter som strax innan vridit sig i smärta blev lugna, slumrade. Jag minns speciellt väl en äldre rödgardist med pipskägg, han såg ut som en skomakare och hade plockats upp på fältet av våra mannar. Han hade blivit sårad i buken, låg och yrade stilla för sig, men försäkrade om och om igen: 450 mk i lön skulle man få i gardet, de lovade ta hand om fru och barnen, de djävlarna... Fromma elände!” FINLANDS RÖDA KORS 3/1938 Dr Toivo Vasari minns sina erfarenheter som läkare under striderna i Tammerfors våren 1918. MONTA KÄTTÄ AUTTAA ENEMMÄN KUIN YKSI. Perusta VeriRyhmä! 30.11. mennessä luovuttaneiden VeriRyhmien kesken arvotaan palkintoja! Katso ohjeet: veripalvelu.fi/ryhmat 1938 3110_AVM_24_49.indd 47 31.10.2018 12.32
Omistaminen tekee hyvää Tradeka on moderni 230 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatus on merkityksellinen omistajuus. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin: lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. 3110_AVM_24_49.indd 48 31.10.2018 12.32