3 2017 29 Röda Korset ? rade i Helsingfors 14 Röda Korset hjälper fl yktingar i Irak He tarvitsevat apuasi HENKISEN TUEN VAPAAEHTOISET AUTTOIVAT TURUSSA 18 Veripalvelu kehittää uusia syöpähoitoja 27 Punaisen Ristin juhlaa Helsingissä 16 MaMa-kerhossa äidit eivät jää yksin Asiaa myös verenluovuttajille! 10 Punainen Risti auttaa pakolaisia Irakissa AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 1 29.8.2017 11.59
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa. myynti@punainenristi. puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken. myynti@rodakorset. tfn 020 701 2211 Monipuolinen valikoima heijastimia Mångsidigt sortiment av re exer Hiutale / Snö inga Reddie , € Nalle / Björn , € Heijastinliivit koko perheelle Aikuisten liivi vetoketjulla. Väreinä musta ja valkoinen. Koot M, L, XL, XXL (musta) ja M, L, XL (valkoinen). Lasten liivissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Re exvästar för hela familjen Väst med dragkedja för vuxna. Färgalternativ svart och vit. I storlekar M, L, XL, XXL (svart) och M, L, XL (vit). Barnvästen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. € OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Näy pimeässä! Säkert till hösten! Iltapala Nuorten turvatalossa Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Tämä lahja on iltapala viikoksi nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Kvällsmat i De ungas skyddshus De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Denna gåva innebär kvällsmat för en vecka till en ungdom som har svårigheter i livet. € VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULL GÅVA Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. € Kevyt ja pieneen City-ryggsäck En lätt ryggsäck SPRkauppa_230x297mm_AM3_2017.indd 1 28.8.2017 13.34 Osallistu Nälkäpäivään! www.nälkäpäivä.fi MYÖS LÄHITAPIOLA ON PAIKALLA NÄLKÄPÄIVÄNÄ. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 2 29.8.2017 11.59
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa. myynti@punainenristi. puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken. myynti@rodakorset. tfn 020 701 2211 Monipuolinen valikoima heijastimia Mångsidigt sortiment av re exer Hiutale / Snö inga Reddie , € Nalle / Björn , € Heijastinliivit koko perheelle Aikuisten liivi vetoketjulla. Väreinä musta ja valkoinen. Koot M, L, XL, XXL (musta) ja M, L, XL (valkoinen). Lasten liivissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Re exvästar för hela familjen Väst med dragkedja för vuxna. Färgalternativ svart och vit. I storlekar M, L, XL, XXL (svart) och M, L, XL (vit). Barnvästen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. € OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Näy pimeässä! Säkert till hösten! Iltapala Nuorten turvatalossa Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Tämä lahja on iltapala viikoksi nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Kvällsmat i De ungas skyddshus De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Denna gåva innebär kvällsmat för en vecka till en ungdom som har svårigheter i livet. € VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULL GÅVA Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. € Kevyt ja pieneen City-ryggsäck En lätt ryggsäck SPRkauppa_230x297mm_AM3_2017.indd 1 28.8.2017 13.34 Osallistu Nälkäpäivään! www.nälkäpäivä.fi MYÖS LÄHITAPIOLA ON PAIKALLA NÄLKÄPÄIVÄNÄ. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 3 29.8.2017 11.59
Pieniä tekoja LAPSENI OSALLISTUIVAT ensimmäistä kertaa Nälkäpäivän keräykseen viime vuonna. Toisella oli lipas, toinen jakoi kiitostarroja lahjoittaneille. Kokemus oli heille tärkeä. Lipaskeräämisen kautta heille hahmottui jotain tärkeää: että maailmassa elää ihmisiä hyvin erilaisissa olosuhteissa. Ja että kaikki, myös he itse, voivat tehdä tekoja auttaakseen ihmisiä siellä, missä apua tarvitaan. Kun turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa kääntyi kasvuun syksyllä 2015, Punaisen Ristin kansainvälisen verkoston merkitys korostui. Sisarjärjestömme pyrkivät vastaamaan valtavaan humanitaariseen tarpeeseen konfl iktien keskellä ja pakolaisleireillä. Verkostomme avulla olimme läsnä myös Euroopan rajoilla, joilla inhimillinen kärsimys konkretisoitui, kun hädänalaiset ihmiset pyrkivät turvaan. Ilmapiiri monissa Euroopan maissa on koventunut turvapaikanhakijoita kohtaan. Aggressiivisen puheen ja kovien poliittisten aloitteiden keskellä on tärkeä vaalia ajatusta siitä, että ihmiset toimivat yhdessä ja hyvää saavuttaen kaikkialla, missä on hätää ja konfl ikteja. Suomessa Turun puukkoisku oli hirvittävä ja traaginen tapahtuma, jonka monet kokivat pahimpien pelkojen toteutumisena. Väkivallanteon rinnalla nähtiin myös sankaruutta, kun eri taustoista tulevat ihmiset auttoivat yhdessä uhreja ja yrittivät pysäyttää tekijän. Iskun jälkeisinä päivinä kymmenet Punaisen Ristin vapaaehtoiset tarjosivat henkistä tukea uhrien omaisille ja teosta järkyttyneille. Vaikeimpinakin aikoina Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttajat ovat yhä uudestaan löytäneet tavan toimia yhdessä ja auttaa. Jokainen meistä voi tehdä tekoja rakentaakseen maailmaa paremmaksi. Pienikin hetki Nälkäpäivän lipaskerääjänä on arvokas tuki vapaaehtoisille auttajillemme kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofi en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofi rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Käteisapua Kenian paimentolaisille 10 000 kädenojennusta Suomelle Avustustyö on yhä vaarallisempaa Kantasolurekisteri täyttää 25 vuotta 10 Nälkäpäivän apu osuu kohteeseen 16 Joensuun MaMa-kerho tukee äitejä 18 Veripalvelu on myös tutkimuslaitos 22 Kansainvälinen apu elää ajan mukaan 27 Yleiskokous valtasi pääkaupungin 30 Verenluovutus kuuluu armeijaan 32 Terhi Heinäsmäki rakentaa yhteisöjä 39 Krypto 43 Tuuli Kousan kolumni 46 Vuosien takaa 47 Ruut Suomela kuuntelee hädässä 14 Hungerdagens hjälp träffar målet 17 MaMa-klubben stöder mammor 21 Blodtjänst är också en forskningsanstalt 26 Internationella biståndet lever i tiden 29 Stämman intog vår huvudstad 31 Blodgivning hör till militärtjänst 36 Terhi Heinäsmäki bygger samhällen 38 Tuuli Kousas kolumn 39 Krypto 42 Kors & tvärs Kontantbidrag till nomader i Kenya 10 000 påsar blod till Finland Biståndsarbetet blir allt farligare Stamcellsregistret fyller 25 år 40 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 3/2017 6.9.2017 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: IFRC Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi , 020 701 2229 Taitto: Satu Winqvist/Takomo tuotanto Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Små gärningar Förra året deltog mina barn för första gången i insamlingen Hungerdagen. Den ena höll i insamlingsbössan, den andra delade ut tackdekaler till givare. Det var en viktig upplevelse för dem. Insatsen kring insamlingsbössan hjälpte dem att gestalta något viktigt: att människor lever i väldigt olika förhållanden i vår värld. Och att alla, även de själva, kan göra en gärning för att hjälpa människor där hjälp behövs. När antalet asylsökande i Europa hösten 2015 ökade underströk det betydelsen av Röda Korsets internationella nätverk. Våra systerorganisationer strävade efter att svara på det enorma humanitära behovet under pågående konfl ikter och i fl yktingläger. Tack vare vårt nätverk fanns vi också på plats vid Europas gränser, där det mänskliga lidandet konkretiserades då människor i nöd sökte trygghet i Europa. Idag är atmosfären i många europeiska länder hårdare mot asylsökande. Bland hårda ord och politiska initiativ är det speciellt viktigt att omhulda tanken om att människor fortfarande samarbetar och gör gott överallt där det fi nns nöd och konfl ikter. I Finland var knivattacken i Åbo en förskräcklig och tragisk händelse. Många upplevde att deras värsta rädslor besannades. Vid sidan av våldet fanns också hjältemod när människor med olika bakgrund tillsammans hjälpte offren och försökte stoppa förövaren. Under dagarna efter dådet erbjöd fl era dussin av Röda Korsets frivilliga psykiskt stöd till offrens anhöriga och människor som chockats av dådet. Även under svåra perioder har Röda Korsets frivilliga hjälpare om och om igen hittat sätt att arbeta tillsammans och hjälpa. Var och en av oss kan göra sådant som gör världen bättre. Redan en liten stund som insamlare under Hungerdagen är ett värdefullt stöd till våra frivilliga hjälpare överallt i världen, även i Finland. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Avun maailma Hjälpens värld 3/2017 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 4 29.8.2017 11.59
22/26 KANSAINVÄLISEN AVUN PIKKUJÄTTILÄINEN SPR:stä kasvoi avustustyön arvostettu moniosaaja. LITEN JÄTTE PÅ INTERNATIONELLT BISTÅND FRK blev en ansedd och kunnig organisation. 10/14 VAPAAEHTOINEN ON AINA LÄHELLÄ Nälkäpäivätuotot auttavat sodassa ja rauhassa. DE FRIVILLIGA FINNS ALLTID NÄRA Hungerdagspengar hjälper i krig och fred 18/21 TANJA KAARTINEN ETSII HOITOKEINOJA SYÖPÄÄN Veripalvelussa tehdään uraauurtavaa tutkimusta. TANJA KAARTINEN UTVECKLAR CANCERVÅRD I Blodtjänst görs banbrytande forskning. 28/29 PUNAINEN RISTI KOKOSI VÄKENSÄ HELSINKIIN Nallesairaala hurmasi yleiskokousviikolla kesäkuussa. RÖDAKORSARE SAMLADES I HELSINGFORS Nallesjukhuset intresserade under stämmoveckan i juni. JA A K K O M A R T IK A IN E N H E LI P E K K O N E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JU S S I P O H JA K A LL IO LE E N A K O S K E L A 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 5 29.8.2017 12.00
6 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 4/2017 ilmestyy 8.11. Ristiin rastiin Käteisavustus auttaa pahimman yli Kuivuus koettelee ihmisten sietokykyä Pohjois-Kenian Turkanassa. Punainen Risti jakaa asukkaille ruoka-apua ja käteisavustusta välttämättömiin hankintoihin. V iisikymppinen Lokinyi Ngiminae istuu turkana-miehen perinteisellä puupallilla ja katsoo maahan. Päivä on jo puolessa, mutta hän ei ole juonut edes aamuteetä. – En ole kokenut tällaista koskaan ennen, Ngiminae sanoo ja pyörittää epäuskoisena päätään. – Aasit, kamelit, vuohet... kaikki menneet. Nabwelnyagin kylässä, Pohjois-Kenian Turkanan piirikunnassa asuvalla Ngiminaella oli viime vuonna viisikymmentä kamelia ja kymmeniä vuohia ja aaseja. Jäljellä on enää neljä laihaa kamelia ja viisi vuohta. Kymmenhenkisen perheen pää on yrittänyt hankkia elantoa viljelemällä maata, mutta kuivuus on vienyt sadon. Tulevaisuus huolettaa. – Jos ei tule sadetta, en usko että edes nämä neljä kamelia selviävät. Ngiminaen tarina on tavallinen Turkanassa. Erään maanviljelijän kahdesta tuhannesta vuohesta on jäljellä enää kymmenen. Leskiäiti, jolla oli ennen parikymmentä vuohta, koettaa nyt pärjätä parilla. Kadonnut on sekä omaisuus että elinkeino. Kenian pohjoisosien sateet ovat jääneet tulematta jo kaksi kertaa peräkkäin, ja maan viranomaiset julistivat Turkanan kuivuuden takia kriisialueeksi tammikuussa. Ihmisten selviytymiskyvyt ovat äärirajoilla. Kuivuuden lisäksi riesana ovat eläinvarkaudet, joissa menetetään paitsi eläimiä myös ihmishenkiä. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta paikallisviranomaiset arvioivat ihmisten menettäneen 50–70 prosenttia karjastaan, joillakin alueilla jopa 90 prosenttia. Unicefin selvityksen mukaan Turkanassa alle viisivuotiaiden lasten ravitsemustilanne on erittäin kriittinen ja naisten aliravitsemus lähes kaksinkertaistunut viime vuoden kesäkuusta. Lodupuon kylässä asuvasta 27-vuotiaasta Susan Nachuchista tuli perheensä pääasiallinen elättäjä hänen äitinsä kuoltua vähän aikaa sitten. Nachuch saa joka kuukausi noin 25 euron käteisavustuksen Punaiselta Ristiltä. Tieto avustuksen saapumisesta tulee kännykkään. Nachuch nostaa rahan läheisessä Lokorin kaupungissa ja ostaa riisiä, vehnäjauhoja, maitojauhetta, rasvaa, sokeria ja maissijauhoja. – Tällä perheemme selviää illallisesta ja huomisen aamupalasta. Teen lapsille riisiä ja rasvaa sekä aikuisille maissipuuroa ja vihanneksia. Olen kiitollinen avusta, vaikka oikeastaan määrä ei tahdo riittää, Nachuch tuumaa. Punainen Risti jakaa käteisavustuksia alueilla, joilla ihmiset voivat tehdä ostoksensa itse. Suurin osa avunsaajista käyttää rahan ruokaan, mutta ihmiset ovat ostaneet myös koulutarvikkeita ja maksaneet velkojaan. Se on avustuksella sallittua. Sellaisilla seuduilla, joilla kauppoja tai toreja ei ole, Punainen Risti jakaa suoraa ruoka-apua. – Käteinen on nopea tapa auttaa. Ihmiset saavat ostaa mitä tarvitsevat ja ruokaa josta pitävät. Raha myös voimistaa epäsuorasti paikallisia markkinoita, Kenian Punaisen Ristin työntekijä Rukia Abubakar Chepkorir sanoo. – Juuri nyt turkanalaiset tarvitsevat apua selvitäkseen tästä kuivuudesta, mutta jatkossa meidän täytyy vahvistaa ihmisten valmiutta ja varhaista varoittamista, jotta ihmiset oppivat seuraamaan kalenteria ja myymään karjaansa suunnitellusti ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen Punainen Risti tukee Itä-Afrikan kuivuuden uhreja katastrofirahastosta 500 000 eurolla. Puolet summasta ohjataan Pohjois-Keniaan ja puolet Somaliaan. TIIA HAAPANIEMI EMIL HELOTIE/SUOMEN PUNAINEN RISTI APUA ITÄ-AFRIKKAAN Suomen Punainen Risti avustaa Itä-Afrikan kuivuuden uhreja katastrofirahaston varoilla. Pienikin lahjoitus auttaa: FI06 2219 1800 0680 00 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 6 29.8.2017 12.00
Ensiapukoulutus saman katon alle Suomen Punainen Risti uudisti kesäkuussa ensiapukoulutuksensa ja -tuotteittensa myynnin ja markkinoinnin. Aiemmin osittain Punaisen Ristin piirien ja osittain keskustoimiston toteuttamasta toiminnasta vastaa jatkossa valtakunnallisesti Punainen Risti Ensiapu Oy. Kokonaan Suomen Punaisen Ristin omistama yhtiö tarjoaa ensiapukoulutusta ja siihen liittyviä koulutuksia yksityisille henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Perustetun yhtiön tehtäviin kuuluu myös korkealaatuisen tuen tarjoaminen ensiapukoulutusta järjestäville Punaisen Ristin osastoille, jotka saavat entiseen tapaan järjestää ensiapukoulutusta omalla alueellaan. Laadukas ja koko maan kattava ensiapukoulutus on tärkeä osa Punaisen Ristin tavoitetta vahvistaa ihmisten auttamisvalmiutta ja omaehtoista selviytymistä. Päämääränä on tehdä Suomesta maailman ensiaputaitoisin maa. 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 7 LEENA KOSKELA Ensiapu on kansalaistaito, jonka perusteet jokaisen olisi hyvä hallita. NUMEROT KERTOVAT 26 958 VAPAAEHTOISTA osallistui viime vuonna Punaisen Ristin toimintaan Suomessa. Suosiotaan on kasvattanut varsinkin turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahan muuttaneiden tukeminen. Lähde: SPR:n toimintatilasto 2016 10 000 kädenojennusta itsenäiselle Suomelle Veripalvelu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea haastamalla ihmisiä luovuttamaan porukalla verta – yhdessä apu moninkertaistuu. E nsimmäinen verensiirto tehtiin Suomessa jo yli 100 vuotta sitten, ja verenluovuttajia kaivataan edelleen vuoden jokaisena arkipäivänä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Veripalvelu kannustaa uusia ja vanhoja VeriRyhmiä eli luovutusporukoita käymään ahkerasti verenluovutuksessa. Tavoitteena on kerätä yrityksiltä, yhteisöiltä, oppilaitoksilta ja muilta ryhmiltä yhteensä 10 000 pussia verta vuoden loppuun mennessä. – Suomalaiset verenluovuttajat ovat aina olleet uskollisia auttajia, ja nyt on hyvä mahdollisuus juhlistaa 100-vuotiasta Suomea kollegoiden tai ystävien kanssa antamalla yhdessä elintärkeä ja korvaamaton lahja isänmaalle, sanoo Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala . Kampanjan aikana elo-joulukuussa aktiiviset VeriRyhmät osallistuvat leffalippujen sekä risteily-, hotellija ravintolalahjakorttien arvontaan. Kaikkein aktiivisin porukka palkitaan Punaisen Ristin hätäensiapukurssilla. Kaikki vähintään kymmenen luovutusta vuonna 2017 keränneet VeriRyhmät palkitaan Suomi 100 -kunniakirjalla. Perusta siis työ-, opiskelutai harrastusporukkasi tai vaikka naapurustosi kanssa oma VeriRyhmä ja ojenna sinäkin auttava kätesi itsenäiselle Suomelle! IIRA HARTIKAINEN Lue lisää: veripalvelu.fi /ryhmat Ristiin rastiin Avun maailma 4/2017 ilmestyy 8.11. Ristiin rastiin TURVATALOT MUKAAN SEKASIN-CHATIIN Punaisen Ristin Nuorten turvatalot aloittavat yhteistyön Suomen Mielenterveysseuran Sekasinchatin kanssa. Sekasinchat osoitteessa sekasin247.fi on keskustelupalvelu, joka tarjoaa tukea nuorten henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin. Nuoret hakevat palvelusta apua useimmiten ahdistuksen, ihmissuhdeongelmien, itsetuhoisuuden tai masennuksen takia, ja heitä auttavat eri alojen ammattilaiset ja vapaaehtoiset. JARI HÄRKÖNEN Veripalvelu kannustaa suomalaisia ojentamaan yhdessä kätensä 100-vuotiaalle Suomelle. Verenluovutus on porukalla hauskempaa – ja samalla apu moninkertaistuu. Vielä ehdit jäsenarvontaan! Punaisen Ristin viimeinen jäsenarvonta suoritetaan tänä vuonna 15. joulukuuta. Arvonnassa ovat mukana kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Punaisen Ristin jäsenet. Voittomahdollisuuksiaan voi lisäksi parantaa tuomalla Punaiseen Ristiin uuden jäsenen. Viimeisen arvonnan palkintona on 150 euron arvoinen vaatelahjakortti Lindexille. Lue lisää: www.punainenristi.fi /jasen AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 7 29.8.2017 12.00
8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma JARI HÄRKÖNEN Humanitaarinen työ käy yhä vaarallisemmaksi Järjestöt muistuttivat siviilien ja avustustyöntekijöiden suojelun tärkeydestä Maailman humanitaarisen avun päivänä 19. elokuuta. H umanitaarisiin avustusoperaatioihin kohdistui maailmalla viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen ja kuolonuhrien määrät nousivat hieman edellisvuodesta. Kaikkiaan 288 avustustyöntekijää joutui väkivallan tai muun välikohtauksen kohteeksi ja 89 kidnapattiin. Suurimmassa vaarassa ovat paikalliset avustustyöntekijät. Tiedot ovat Humanitarian Outcomes -järjestön tuoreesta raportista Aid Worker Security 2017 (Avustustyöntekijöiden turvallisuus 2017). – Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfl iktin osapuoliin korostuvat. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustyön johtaja Kalle Löövi sanoo. Myös sairaalat joutuvat yhä useammin sotatoimien kohteeksi, vaikka niihin iskeminen on sotarikos. – Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konfl ikteissa kunnioiteta entiseen tapaan. Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfl iktin jonkin osapuolen toimesta, ulkoasiainministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos arvioi. Samaan aikaan humanitaarisen avun tarve maailmassa on ennätyksellisen suuri. Apua tarvitsee YK:n arvion mukaan yli 140 miljoonaa ihmistä 37 maassa. KIMMO HOLOPAINEN LASTENKLINIKAN AULASSA VERSOO TOIVON PUU Veripalvelu lahjoitti kesäkuussa Maailman verenluovuttajien päivänä HYKS:in Lastenklinikalle Toivon puun. Sairaalan aulaan sijoitetun puun oksille on ripustettu verenluovuttajien terveisiä pikkupotilaille. Toivon puulla Veripalvelu haluaa ilahduttaa Lastenklinikan potilaita, perheitä ja henkilökuntaa. Samalla se on kiitos verenluovuttajille, joiden apua tarvitaan Lastenklinikallakin päivittäin. Noin joka kymmenes verivalmiste HUS:n alueella menee 0–16-vuotiaalle potilaalle. Koivuvanerista valmistetun puun on lahjoittanut Lovi Oy. Verenluovuttajan terveyskysely sähköistyy Veripalvelu rakentaa parhaillaan uutta tietojärjestelmää. Verenluovuttajille uudistus näkyy ensivaiheessa sähköisenä terveyskyselynä, joka otetaan alustavan aikataulun mukaan käyttöön loppuvuoden aikana. Samalla paperisesta terveyskyselystä luovutaan. Sähköinen lomake nopeuttaa verenluovutuskäyntiä, sillä sen voi täyttää etukäteen kotona tai vaikka bussissa matkalla luovutukseen. Paikan päällä terveyskysely on aina mahdollista täyttää Veripalvelun laitteilla, ja henkilökunta opastaa luovuttajia tarvittaessa. Muutoksen myötä nopeutuu myös verenluovutukseen ilmoittautuminen, joka käy jatkossa vilauttamalla henkilöllisyystodistuksen viivakoodia lukulaitteelle. Sähköiset palvelut sujuvoittavat verenluovutusta entisestään. IBRAHIM MALLA / IFRC Syyrian Punainen Puolikuu evakuoi siviilejä taisteluiden alta Syyriassa. Yksin Syyrian sisällissodassa on surmattu yli 50 Punaisen Puolikuun avustustyöntekijää ja vapaaehtoista – eikä suinkaan aina erehdyksessä. Veripalvelun biopankki on uusi tapa auttaa Veripalvelu aloittaa syksyn aikana oman biopankkitoiminnan. Biopankkiin talletetaan näytteitä niiltä verenluovuttajilta, jotka antavat siihen suostumuksensa. Biopankituksesta ei aiheudu luovuttajalle ylimääräisiä näytteenottoja. Terveiden verenluovuttajien näytteet muodostavat ainutlaatuisen näytekokoelman, jota hyödynnetään lääketieteellisessä tutkimuksessa. BI PANKKI Veripalvelun LEENA KOSKELA AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 8 29.8.2017 12.00
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Henrik Claudelin (vas.), Roberto Battilana ja Topi Elomaa saivat kunniakirjat kiitokseksi kantasoluluovutuksestaan. 25 vuotta kansainvälistä kantasoluvälitystä Kantasolurekisteri on pelastaa ihmishenkiä meillä ja maailmalla. VERIPALVELUN KANTASOLUREKISTERI välittää terveiden ihmisten kantasolusiirteitä syöpäpotilaiden viimeiseksi toivoksi. Rekisteriin tarvitaan joka vuosi 4 000 uutta, 18–40-vuotiasta jäsentä. Henrik Claudelin , Roberto Battilana ja Topi Elomaa luovuttivat viime vuonna kantasolujaan ja saivat siitä kiitoksena kunniakirjat Veripalvelun luovuttajajuhlassa. Yhteensä kantasoluja kerättiin viime vuonna 36 luovuttajalta. Jäseniä rekisterissä on yli 35 000. Battilana ja Elomaa olivat ennen Kantasolurekisteriin liittymistään verenluovuttajia, Claudelin liittyi suoraan rekisteriin. Nuoret miehet kertovat kantasolujen keräyksen sujuneen hyvin. – Olin viikon päästä keräyksestä lenkillä ja kahden viikon päästä kiipeilyseinällä, Henrik Claudelin kertoo. Yleensä kantasoluja kerätään valveilla olevan luovuttajan verenkierrosta. Noin joka viides siirre kerätään nukutuksessa luuytimestä. – Kun itse on terve, kantasoluluovutusta ei ole mitään syytä pelätä, miehet kannustavat. IIRA HARTIKAINEN IIRA HARTIKAINEN JARI HÄRKÖNEN 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous NUMEROT KERTOVAT 3 023 HENKEÄ liittyi heinäkuussa Kantasolurekisteriin sen jälkeen, kun leukemiaa sairastava Vivian Salo oli julkaissut vetovan Facebook-päivityksen. Yleensä uusia jäseniä on 5–10 päivässä. Lähde: Veripalvelu LEENA KOSKELA AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 9 29.8.2017 12.00
S T E P H E N R YA N 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 11 Kiitos tulee sydämestä Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat hädänalaisia kaikkialla maailmassa. Osallistumalla Nälkäpäivään olet mukana viemässä avun perille. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN JA LEENA REIKKO N älkäpäivä-keräys tuotti viime vuonna upeat 2,52 miljoonaa euroa. Punaisen Ristin katastrofirahastoon kerätyillä varoilla on vuoden mittaan autettu sotien ja luonnonkatastrofien jalkoihin jääneitä ihmisiä ympäri maailmaa. Euroopassa Suomen Punainen Risti osallistui muun muassa Välimerellä merihätään joutuneiden pakolaisten auttamiseen. Punaisen Ristin ja meripelastusjärjestö MOAS:in alukset pelastivat merihädästä vuoden aikana yli 5 000 ihmistä. Pelastetuille tehtiin terveystarkastuksia, annettiin ensiapua sekä jaettiin elintarvikkeita ja kuivia vaatteita. Luonnononnettomuuksien uhreja avustettiin muun muassa Pohjois-Koreassa, jossa yli 70 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa taifuunin ja Tumenjoen rajujen tulvien takia. Suomen Punainen Risti tuki katastrofirahaston varoista uusien kotien rakentamista tulvassa menetettyjen tilalle ja jatkoi pitkäkestoista työtään Pohjois-Korean Punaisen Ristin kanssa paikallisen terveydenhuollon vahvistamiseksi. Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä El Niño -sääilmiön aiheuttama kuivuus paheni kuluneen vuoden aikana, ja jopa 20 miljoonalla ihmisellä on pulaa riittävästä ruoasta. Suomen Punainen Risti antoi heinäkuussa 500 000 euroa kuivuudesta kärsivien auttamiseksi Keniaan ja Somaliaan. Lisäksi suomalaisten lahjoittamaa apua on ohjattu muun muassa Etiopiaan, Jemeniin sekä Etelä-Sudaniin, jossa pitkään jatkunut sisällissota pahentaa ruokapulaa entisestään. Katastrofirahaston varoja käytettiin vuoden mittaan myös kotimaassa. Viime joulukuussa Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja psykologien valmiusryhmä hälytettiin Imatralla, kun kolme ihmistä sai surmansa ammuskelussa kaupungin keskustassa. Lisäksi katastrofirahastosta myönnettiin avustuksia äkillisten onnettomuuksien kuten tulipalojen uhreille ja rahoitettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan toimintaa. Iloa pienille potilaille Viime aikojen näkyvin humanitaarinen kriisi Syyriassa ja sen naapurimaissa ei jihadistijärjestö Isisin tappioista huolimatta osoita päättymisen merkkejä. Lähes 13 miljoonaa syyrialaista on edelleen humanitaarisen avun tarpeessa kotimaassaan, naapurimaissa tai pakolaisina Euroopassa. Suomen Punainen Risti on tukenut Syyrian sodan uhreja viiden vuoden aikana yli 23 miljoonalla eurolla. Rahoitusta on saatu ulkoministeriöltä, EU:lta ja katastrofirahastosta. Väkivaltaisuudet kiihtyivät vuoden aikana uudelleen myös Irakissa, jossa yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Humanitaarisen avun tarpeessa on edelleen miljoonia irakilaisia. Suomen Punainen Risti lähetti irakilaisiin sairaaloihin avustustarvikkeita ja avustustyöntekijöitä, jotka auttoivat sodassa haavoittuneita. Armottomimmat taistelut käytiin Irakin toiseksi suurimman kaupungin, kahden miljoonan asukkaan Mosulin vapauttamiseksi Isisin otteesta. Saartorenkaan kiristyessä elämä Mosulissa kävi mahdottomaksi. Sadat tuhannet asukkaat pakenivat henkensä kaupalla, kymmeniä tuhansia loukkaantui. Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät saapuivat keväällä Pohjois-Irakin KÄ ÄNNÄ ? Lapsia Erbilin Dibagahin leirillä maansisäisille pakolaisille. Miljoonat irakilaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa paetessaan taisteluita ja jihadistijärjestö Isisin hirmuvaltaa. Barn i Dibagah-lägret för interna flyktingar i Erbil. Miljontals irakier har tvingats lämna sina hem på grund av striderna och jihadiströrelsen Islamiska statens skräckvälde. Nälkäpäivä 14.–16.9. ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 11 29.8.2017 12.00
HELI PEKKONEN / SUOMEN PUNAINEN RISTI 12 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Nälkäpäivä 14.–16.9. Erbiliin auttamaan paikallisia Mosulissa loukkaantuneiden hoidossa. Suomalaisten sijoituspaikkana toimi Rozhavan sairaala, jonka potilaista suuri osa oli lapsia. Monet lapsista olivat saaneet taistelujen keskellä hengenvaarallisia vammoja. – Lapsiani on hoidettu täällä todella hyvin. Punaisen Ristin ulkomaisilta hoitajilta on riittänyt lämpöä ja huolenpitoa, mosulilainen perheenäiti Jowahar Fahad kiitteli Rozhavan sairaalassa toukokuussa. Hänen lapsistaan kolme, 7–11-vuotiaat Naba , Basim ja Abdilrahman , olivat sairaalassa hoidettavina vakavien räjähdysvammojen vuoksi. – Räjähdyksiä oli joka puolella. Kaikki oli sekavaa. Luulimme jo tyttäremme kuolleen ja poikamme oli kadoksissa, mutta lopulta selvisimme tänne Erbiliin ja pääsimme sairaalaan, Jowahar muisteli kauhulla perheen ajolähtöä Mosulista. Sotavammojen hoitamisen sivussa suomalaiset avustustyöntekijät tekivät parhaansa, että sairaalan pienet potilaat pystyivät edes hetkeksi unohtamaan sodan kauhut. Vappuna Rozhavan sairaalassa pidettiin jopa kevätjuhlat, joissa lapset saivat uusia leluja ja kakkua. – Tästä komennuksesta muistan varmasti aina sen, että saimme paljon hyvää aikaan. Moni potilas lähti sairaalasta hyvässä kunnossa eteenpäin. Uskon, että myös paikallinen hoitohenkilökunta sai hyödyllisiä vinkkejä potilaiden hoidosta, sairaanhoitaja Heli Laapotti pohti Rozhavan-komennuksensa lopulla. Irakilaisen tavan mukaan potilailla on yleensä sairaalassa mukanaan omaisia, jotka huolehtivat potilaan perushoidosta. Monet olivat yllättyneitä, kun heitä vastassa olikin vierasmaalaisia hoitoalan ammattilaisia. – Ehkä palkitsevinta on ollut se, miten sydämestä potilaiden kiitokset tulevat. He ymmärtävät, että me olemme tulleet kaukaa pohjoisesta ja jättäneet omat perheemme auttaaksemme heitä, sairaanhoitaja Kim Asunta kertoi. Lasten hymy antaa voimaa Koska sekä Syyria että Irak ovat sisällissotaa käyviä maita, Punaisen Ristin avustustyön vetovastuussa on Geneven sopimusten mukaisesti Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC. Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC toimii komitean kanssa yhteistyössä ja tukee Syyrian ja Irakin Punaisten Puolikuiden työtä. Avustustyön painopiste on terveydenhuollossa, ensiavussa sekä henkisen tuen tarjoamisessa. Lisäksi Punainen Risti on jakanut ruokaa ja kotitaloustarvikkeita pakolaisille sekä järjestänyt tilapäismajoitusta. Kuten aina Punaisen Ristin avustustyössä, avainasemassa avun perille viemisessä ovat paikalliset vapaaehtoiset. Maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto on Punaisen Ristin voima, joka erottaa sen muista avustusjärjestöistä. Niin myös Syyriassa ja Irakissa. Pohjois-Irakin Erbilissä ja lähialueiden pakolaisleireillä vapaaehtoiset hoitavat tehtäviä muonituksesta henkiseen tukeen. – Olen itse ollut maansisäinen pakolainen 1990-luvun alussa, kun pakenimme Saddam Husseinin joukkoja. Tiedän kokemuksesta, miten tärkeää apumme on, Erbilin vapaaehtoisia leipureita johtava Faruk Tahir kertoo. Irakin Punaisen Puolikuun Erbilin piiritoimiston piharakennuksessa valmistuu noin 13 000 leipää joka päivä. Vielä lämpiminä ne kuljetetaan ympäristön pakolaisleireille. Toisaalla Erbilissä vapaaehtoiset pakkaavat Punaisen Ristin EU:n tuella toimittamia patjoja, peitteitä ja kotitaloustarvikkeita kuljetettavaksi pakolaisleireille. – Suurin huolemme on vapaaehtoisten turvallisuus. Hartain toiveeni on, että sekä avunsaajat että vapaaehtoiset saisivat olla rauhassa taisteluilta, Punaisen Puolikuun Erbilin piirin katastrofi avusta vastaava Rashuan Sheikhan pohtii katsellessaan noin 40 vapaaehtoisen aherrusta. Yksi heistä on 28-vuotias Adra Hashim , joka matkustaa avustuskuljetusten mukana jakamassa apua noin 80 kilometrin päässä Mosulissa. Matkan vaarat eivät nuorta naista pelota, mutta raskasta pakolaisleirien kiertäminen välillä on. – Tulen usein väsyneenä itkien kotiin, koska leireillä näkee niin paljon kurjuutta. Vammaisia ja sairaita, joilla ei ole rahaa ostaa lääkkeitä. Töitä ei ole. Ihmiset ovat täysin avustusjärjestöjen varassa, Hashim huokaa. – Mutta leirien lapset hymyilevät aina kun näkevät meidän tulevan. Silloin minua ei väsytä yhtään. ? Lue lisää: www.nälkäpäivä.fi 1 2 3 Mitä lahjoituksella saa? 4 euroa: lämmin huopa 12 euroa: 4 vesikanisteria 17 euroa: äitiyspakkaus 35 euroa: 100 kg hirssiä 50 euroa: henkisen tuen vapaaehtoisen koulutus 90 euroa: antibioottikuuri 100 lapselle 1 Irakin Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset pakkaavat Erbilissä patjoja, huopia ja muita avustustarvikkeita Mosulin pakolaisille. Irakiska Röda Halvmånens volontärer i Erbil packar madrasser, fi ltar och övrigt biståndsmaterial för fl yktingarna från Mosul. 2 Irakin Punaisen Puolikuun vapaaehtoinen Ahmed Fawaz pystyttää vesisäiliötä Hasanshamin pakolaisleirin tarpeisiin Mosulin ulkopuolella. Irakiska Röda Halvmånens frivilliga Ahmed Fawaz ställer upp en vattentank i fl yktinglägret Hasansham utanför Mosul. 3 Irakin Punaisen Puolikuun psykososiaalisen tuen vapaaehtoinen Azad Suliman auttaa Mosulista paenneita lapsia pääsemään yli traumaattisista kokemuksistaan. Irakiska Röda Halvmånens volontär för psykiskt stöd Azad Suliman hjälper barn som har fl ytt från Mosul att hantera traumatiska upplevelser. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 12 29.8.2017 12.00
K IM M O H O LO P A IN E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 13 Nälkäpäivä 14.–16.9. ? LIPASKERÄÄJÄ AUTTAA ENEMMÄN Kati Juva lähti lipaskerääjäksi näyttääkseen, ettei suomalaisten halu auttaa ole kadonnut mihinkään. Helsinkiläinen lääkäri Kati Juva , 59, on ollut Punaisen Ristin jäsen opiskeluajoistaan lähtien, mutta Nälkäpäivän lipaskerääjäksi hän lähti viime syksynä vasta toista kertaa. – Siihen oli oikeastaan kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin kehitysyhteistyömäärärahoja oli valtion puolella vähennetty, ja toiseksi silloin ajankohtainen pakolaisvirta aiheutti niin paljon negatiivisia tunteita. Tuli tunne, että nyt meidän tavallisten kansalaisten täytyy näyttää, että meillä on halua auttaa, Juva kertoo. Suomen Punaisen Ristin kautta auttaminen oli myös Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:ssä ja rauhanliikkeessä toimineelle järjestöaktiiville luonteva valinta. – Punainen Risti kuuluu niihin järjestöihin, jotka pystyvät viemään avun sinne missä sitä eniten tarvitaan. Puolueeton toiminta konfl iktija katastrofi tilanteissa on myös paras tapa vähentää ihmisten tar vetta lähteä pakolaisina etsimään parempaa elämää muualta. Nälkäpäivänä kerääminen on helppoa, koska Nälkäpäivä on valtaosalle suomalaisista tuttu juttu. Punaisen Ristin kerääjään suhtaudutaan yleensä hyvin myönteisesti. – Monet näkevät jo kaukaa Punaisen Ristin kerääjän ja alkavat kaivaa lompakkoa esiin. Viime vuonna tuli muutama negatiivinen kommentti, kun pakolaiskeskustelu oli kuumimmillaan, mutta tänä vuonna sellaista ei ole kuulunut, Juva vahvistaa. Mitään erityistaitoja Punaisen Ristin lipaskerääjältä ei vaadita, riittää kun on iloinen mieli ja reipas asenne. – Oman kokemukseni mukaan ihmisiä kannattaa lähestyä niin, että sanoo jotain. Usein ihmiset kääntävät päänsä heti kun sanoo ”Nälkäpäivä-keräys”. Suomalaiset kyllä tietävät mistä on kyse, Nälkäpäivä on niin tuttu ja hyvin mainostettu lehdissä ja netissä. ? Kati Juva lähti keräämään kotikulmillaan Helsingin Töölöntorilla. Nälkäpäivä kutsuu auttamaan! Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofi rahastoon, jonka turvin Suomen Punainen Risti pystyy auttamaan nopeasti katastrofi en ja sotien uhreja eri puolilla maailmaa sekä äkillisen onnettomuuden kohdanneita Suomessa. Tällä hetkellä apua tarvitaan etenkin sisällissodan repimissä Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä sekä niiden naapurimaissa. Miljoonat tarvitsevat apua myös kuivuuden piinaamassa Itä-Afrikassa. Nälkäpäivänä jokainen löytää itselleen sopivan tavan auttaa. Viime vuonna keräykseen osallistui noin 20 000 vapaaehtoista kerääjää. Jos sinulla on puolikin tuntia aikaa, lähde mukaan! Sinua lähimmän lippaidenjakopisteen löydät osoitteesta nälkäpäivä.fi . Jos et pääse tällä kertaa keräämään, vaihtoehtona on aina osallistuminen lahjoittajana – pienikin summa auttaa! LAHJOITA PUHELINSOITOLLA Soitto numeroon 0600 12220 (20,28 € + pvm) LAHJOITA TEKSTIVIESTILLÄ Viesti SPR numeroon 16499 (viestin hinta 15 €) LAHJOITA TILISIIRROLLA Punaisen Ristin katastrofi rahaston tilille FI06 2219 1800 0680 00 LAHJOITA MOBILEPAYLLA Katastrofi rahaston numeroon 1001 (www.mobilepay.fi ) Lipaskerääjäksi netissä? Jos et ehdi lipaskerääjäksi tai tahdot tehdä vielä enemmän, perusta oma nettilipas! Virtuaalinen keräyslipas perustetaan netissä osoitteessa lahjoituslipas.fi /punainenristi, ja siihen lahjoitetaan verkkopankin kautta tai luottokortilla. Lippaan voi nostaa esimerkiksi omille tai yrityksen sivuille ja haastaa tutut ja tuntemattomat lahjoittamaan katastrofi rahastoon. Haastetta voi jakaa esimerkiksi Facebookissa tai sähköpostilla. Lue lisää: lahjoituslipas.fi /punainenristi ”Monet näkevät kaukaa Punaisen Ristin kerääjän ja alkavat kaivaa lompakkoa esiin." AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 13 29.8.2017 12.00
14 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Elämä Irakin maansisäisten pakolaisten leireillä on lähes täysin riippuvaista ulkopuolisesta avusta. Kuvassa Erbilin Dibagahin pakolaisleirin lapsia. Livet i lägren för interna fl yktingar i Irak är så gott som totalt beroende av utomstående hjälp. På bilden barn i fl yktinglägret Dibagah i Erbil. F örra året inbringade Hungerdagen fi na 2,52 miljoner euro. Under årets lopp har pengar ur Röda Korsets katas t r of fo n d a n v ä n t s t i l l a t t h j ä l p a människor som hamnat i kläm på grund av krig och naturkatastrofer på olika håll i världen. I Europa har Finlands Röda Kors bland annat varit med och hjälpt fl yktingar som råkat i sjönöd på Medelhavet. Röda Korset och sjöräddningsorganisationen MOAS’ fartyg har räddat mer än 5 000 människor ur sjönöd. De räddade hälsogranskades och gavs vid behov första hjälpen. Hjälparna delade också ut livsmedel och torra kläder. Offer för naturkatastrofer fi ck hjälp bland annat i Nordkorea, där mer än 70 000 människor tvingades lämna sina hem på grund av en tyfon och häftiga översvämningar i fl oden Tumen. I Östafrika och Mellanöstern har torkan som orsakades av väderfenomenet El Niño förvärrats under det gångna året och upptill 20 miljoner människor drabbades av livsmedelsbrist. Finlands Röda Tacket kommer från hjärtat Röda Korsets frivilliga hjälper nödlidande överallt i världen. Genom att delta i Hungerdagen är du med och ser till att hjälpen når fram. TEXT KIMMO HOLOPAINEN OCH LEENA REIKKO Kors bidrog i juli med 500 000 euro till biståndet till torkans offer i Kenya och Somalia. Dessutom har hjälp som fi nländare donerat styrts till bland annat Etiopien, Jemen och Sydsudan. Pengar ur katastroffonden användes även i Finland. I december förra året larmades Röda Korsets frivilliga och psykologernas beredskapsgrupp till Imatra, när tre människor dödades i ett skottdrama i stadens centrum. Dessutom beviljades bidrag ur katastroffonden till offer för plötsliga olyckor som eldsvådor och Frivilliga räddningstjänstens verksamhet fi ck också stöd ur fonden. Att glädja små patienter Sen senaste tidens mest synliga humanitära kris i Syrien och dess grannländer visar inga tecken på att bedarra, trots bakslag för jihadistorganisationen Islamiska staten. Närmare 13 miljoner syrier är fortfarande i behov av humanitärt bistånd i sitt hemland, i något av grannländerna eller som fl yktingar i Europa. Våldsamheterna har också trappats upp i Irak under det senaste året. Där har tre miljoner människor tvingats fl y från sina hem. De hårdaste striderna utkämpades för att befria landets näststörsta stad, Mosul, ur Islamiska statens grepp. Hundratusentals invånare fl ydde från staden med fara för sina liv. Finlands Röda Kors biståndsarbetare anlände i våras till Erbil i norra Irak, för att hjälpa till med vården av människor som sårats och skadats i Mosul. Finländarna arbetade på sjukhuset i Rozhava, där en stor del av patienterna var barn. – Mina barn har fått väldigt god vård. Röda Korsets utländska vårdare har visat värme och omsorg, sade Jowahar Fahad från Mosul i maj på sjukhuset i Rozhava. Tre av hennes barn, Naba , Basim och Abdilrahman , i åldern 7–11 år, vårdades på sjukhuset för explosionsskador. – Av den här kommenderingen kommer jag garanterat alltid att minnas att vi gjorde mycket gott. Jag tror också att den lokala vårdpersonalen fi ck nyttig information om hur patienter vårdas på andra håll i världen, konstaterade Röda Korsets sjukskötare Heli Laapotti i slutet av sin stationering i Rozhava. – Mest givande har det kanske varit att uppleva patienternas tack, för det kommer verkligen från hjärtat. De förstår att vi har kommit från långt borta i norr för att hjälpa dem, säger sjukskötare Kim Asunta . Ett barns leende ger kraft Eftersom både Syrien och Irak är länder där inbördeskrig rasar är det Internationella rödakorskommittén ICRC som håller i trådarna för biståndsarbetet. Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC samarbetar med Kommittén och stöder de lokala rödahalvmåneföreningarnas insatser i Syrien och Irak. S T E P H E N R YA N / IF R C Vad får man för ett bidrag? 4 euro: en varm fi lt 12 euro: 4 vattenkanistrar 17 euro: en moderskapsförpackning 35 euro: 100 kg hirs 50 euro: utbildning i psykiskt stöd för en frivillig 90 euro: en antibiotikakur för 100 barn ? Hungerdagen 14–16.9 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 14 29.8.2017 12.00
K IM M O H O LO P A IN E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 15 Nuori pakolaistyttö saa Irakin Punaisen Puolikuun vapaa ehtoiselta avustustarvikepakkauksen Erbilissä. En ung flyktingflicka får ett paket biståndsmaterial av en av Irakiska Röda Halvmånens volontärer i Erbil. Insamlare hjälper mer Kati Juva ställde upp som insamlare för att visa att finländarnas hjälpvilja inte har försvunnit. Kati Juva , 59-årig läkare från Helsingfors, har varit medlem i Röda Korset sedan studietiden, men när hon ställde upp som insamlare i höstas var det först för andra gången. – Det fanns två orsaker. För det första hade staten minskat i utvecklingsbiståndsanslagen och för det andra väckte flyktingströmmen en mängd negativa känslor. Jag fick en känsla av att vi vanliga medborgare måste visa att vi har viljan att hjälpa, säger Juva. – Röda Korset hör till de organisationer som kan se till att hjälpen når fram. Hjälp från en neutral part i konfliktoch katastrofsituationer minskar också behovet att fly. Under Hungerdagen är det enkelt att samla in pengar, eftersom finländarna känner till insamlingen. I allmänhet är inställningen till insamlarna positiv. – Många ser Röda Korsets insamlare på långt håll och börjar gräva fram plånboken. I år har jag inte hört en enda negativ kommentar, bekräftar Kati Juva. Kati Juva samlade in pengar i sina egna kvarter vid Tölö torg i Helsingfors. Kom med och hjälp! Under Hungerdagen samlar Röda Korset in pengar till katastroffonden, så att Finlands Röda Kors snabbt kan hjälpa offer för katastrofer och krig på olika håll i världen samt personer som drabbats av en plötslig olycka i Finland. Ställ upp som frivillig insamlare om du har ens en halv timme tid! Närmaste ställe där man kan hämta en insamlingsbössa finns på hungerdagen.fi. Man kan också alltid delta som givare. GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA Ring numret 0600 12220 (20,28 € + lna) GE ETT BIDRAG PER SMS Skicka meddelandet SPR till numret 16499 (15 €/SMS) GE ETT BIDRAG PER BANKGIRO Till Röda Korsets katastroffonds konto FI06 2219 1800 0680 00 GE ETT BIDRAG VIA MOBILEPAY Katastroffondens nummer 1001 (www.mobilepay.fi) Tyngdpunkten inom biståndsarbetet ligger på hälsovården, första hjälpen och psykiskt stöd. Dessutom har Röda Korset delat ut livsmedel och husgeråd till flyktingar samt arrangerat tillfällig inkvartering. Liksom alltid i Röda Korsets biståndsarbete är det de lokala volontärerna som har en nyckelroll i att hjälpen når fram. Röda Korsets kraft finns i rörelsens globala nätverk av frivilliga. I flyktinglägren i norra Irak, i Erbil och i närområdena sköter frivilliga många uppgifter, från matförsörjning till psykiskt stöd. En av dem är 28-åriga Adra Hashim , som packar Röda Korsets internationella bistånd för transport till flyktinglägren. Hon följer med biståndstransporterna och delar ut biståndsmaterial till behövande. Den cirka 80 kilometer långa färden till närheten av Mosul skrämmer henne inte, men det är tungt att resa runt i lägren. – Ofta är jag trött och gråter när jag kommer hem, för man ser så mycket lidande i lägren. Handikappade och sjuka som inte har pengar till mediciner. Arbete finns inte. Människorna är helt beroende av biståndsorganisationerna, suckar Adra. – Men barnen ler alltid när de ser oss komma. Då känner jag mig inte trött. ? Läs mer: www.hungerdagen.fi S T E P H E N R YA N / IF R C Hungerdagen 14–16.9 ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 15 29.8.2017 12.00
16 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 1 Vekararokissa auringosta ja musiikista nauttivat niin aikuiset kuin lapset. Niin myös MaMa-kerhon vetäjä Kirsi VentoSaleem tyttärensä Hilja-Tuulian, 3, kanssa, hattaralla herkutteleva Salwa Wali, 14, Rawaa Wali sylissään pikkuveli Lorans, 1, Fatima Ahmad sekä Latifa Shamanshah ja Elnaz-tytär, 10 kuukautta. På Vekararokki njuter både barn och vuxna av sol och musik. Det gör också MaMa-klubbens ledare Kirsi Vento-Saleem med sin dotter Hilja-Tuuli, 3, och Salwa Wali, 14, som äter spunnet socker, tillsammans med Rawaa Wali som har lillebror Lorans, 1, i famnen,och Fatima Ahmad samt Latifa Shamanshah med dottern Elnaz, 10 månader. Maahanmuuttajaäitien kerhossa etsitään yhdessä avaimia uuden kotimaan arkeen. Kerhon kesäretkellä äidit ja lapset nauttivat rokkifestarin tunnelmasta. TEKSTI SIRPA SUTINEN KUVAT EMIL HELOTIE J alla! Huudahtaa Kirsi Vento-Saleem ja heilauttaa kättä lähtömerkiksi iloiselle joukolle äitejä ja lapsia Joensuussa torin laidalla – nyt lähdetään Ilosaareen! Kesäiselle rockfestivaalille nimensä antanut pieni saari Pielisjoessa tarjoaa kerran kesässä puitteet myös lasten omalle musiikkitapahtumalle Vekararokille. Aurinkoisen kaupungin halki kävelevä joukko on osa maahanmuuttajamammoille suunnattua MaMa-kerhoa, joka aloitti toimintansa kahdessa Joensuun kaupunginosassa keväällä. Kerho toimii hankkeessa, jonka nimi kertoo kaiken oleellisen: Yhteistuumin osaksi suomalaista yhteiskuntaa! Hanketta ja MaMa-kerhoja vetää Punaisen Ristin Joensuun osaston monikulttuurisuustoiminnan ohjaaja Kirsi Vento-Saleem. Kesätauolla muutama yhteinen retki kokoaa äiti-lapsi-joukon yhteen. Kirsi laskeskelee, että kerholaiset edustavat kahdeksaa eri kansallisuutta. Monikulttuurisiin naisten kerhoihin ovat myös lapset tervetulleita. Tapaamisissa on kuultu eri alojen asiantuntijoiden alustuksia ja parannettu suomen kielen taitoja. Kotoutumista on tuettu solmimalla uusia ystävyyssuhYstävästä vauhtia kotoutumiseen teita niin toisiin maahanmuuttajaäiteihin kuin kantasuomalaisiin. – Hankkeeseen kuuluu olennaisena osana myös matalan kynnyksen tukipalvelu. Yritämme etsiä maahanmuuttajanaisille suomalaisia ystäviä, joiden kanssa yhdessä voi kokeilla eri harrastuksia tai järjestötoimintaa. Samalla voi tutustua omaan asuinympäristöön ja suomalaiseen elämänmenoon. Suomalainen ystävä on tärkeä Afganistanilainen Latifa Shamanshah , 32, kulkee kohti Ilosaarta kymmenen kuukauden ikäistä Elnaz -tytärtään rattaissa työntäen. Hänen mielestään lapsille omistettu musiikkifestivaali on ainutlaatuinen ajatus. Latifa on puolisonsa kanssa asunut Suomessa parisen vuotta. 1 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 16 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 17 Vänner hjälper nykomlingar bli hemmastadda I Joensuu finns en klubb för invandrarmammor där medlemmarna hjälper varandra att hitta rätt i vardagen i ett nytt land. J alla! ropar Kirsi Vento-Saleem och signalerar en grupp glada mammor och barn att starten går: Nu ger vi oss iväg till Ilosaari! Ön i Pielis älv har gett namn åt en av sommarens stora rockfestivaler, men en gång per sommar ordnas där också ett musikevenemang för barn, Vekararokki. Gruppen som i solskenet promenerar genom staden hör till klubben MaMa, som sedan i våras samlar invandrarmammor i två stadsdelar i Joensuu. Klubben är en del av projektet Yhteistuumin osaksi suomalaista yhteiskuntaa: Tillsammans blir vi en del av det finländska samhället. För både projektet och MaMa-klubbarna basar Kirsi Vento-Saleem, ledare för mångkulturverksamheten i rödakorsavdelningen i Joensuu. Hon räknar ut att klubbmedlemmarna representerar åtta olika nationaliteter. I samband med klubbträffarna har deltagarna fått höra inledningar av experter på olika områden. Att man får öva sin finska hör också till. Integrationen i samhället får stöd genom att man hittar nya vänner både bland andra invandrarmammor och bland infödda finländare. När det är sommarpaus i det egentliga klubbprogrammet samlas man till ett par gemensamma utfärder. – En väsentlig del av det här projektet är att erbjuda stöd med låg tröskel. Vi försöker hitta finländska vänner åt invandrarkvinnor, kvinnor som de kan prova på olika hobbyer eller organisationsverksamhet med. Samtidigt bekantar de sig med sin livsmiljö och får se hur folk lever i Finland. Latifa Shamanshah , 32, kommer från Afghanistan och har bott i Finland med sin man i ett par år. I MaMa-klubben har hon varit med sedan starten. Ivrigt berättar hon om när en representant för räddningsverket besökte klubben, då fick gruppen en hel del viktig information om brandsäkerhet i hemmet. Finska språket och kulturfrågor har också tagits upp. – Vi har fått höra om Finlands historia och vi har talat om högtider som midsommar. Latifa säger att hon nu förstår mycket i den finländska vardagen bättre. Att få lära sig köksoch babyterminologi var också mitt i prick. På några klubbträffar har en yogalärare varit med. – Jag har sysslat med yoga hemma också. Men det viktigaste tycker Latifa är den nya finländska vän som har hittat via klubben. Latifa bor i stadsdelen Noljakka, där det inte har funnits någon verksamhet för invandrarmammor. – Jag ville uttryckligen dra igång klubben i Noljakka, säger eldsjälen Kirsi Vento-Saleem och konstaterar att man ska erbjuda verksamhet där invandrarfamiljerna bor. – Jag har framför allt försökt nå de hemmamammor som blir borta från alla andra typer av integrationsverksamhet. På några år lär sig mannen och barnen finska, men mamman kan inte språket. En invandrarmamma som blir hemma löper risk att bli utanför. ? MaMa-kerhossa hän on ollut mukana alusta saakka. Innostuneena hän kertoo pelastuslaitoksen edustajan vierailusta kerhossa. Kodin paloturvallisuuteen liittyviä asioita läpikäydessä tuli paljon tärkeää ja uutta tietoa. – Harjoittelimme tulen sammuttamista sammutuspeitteellä! Hän kertoo, että suomen kieltä ja kulttuuria on kerhossa käsitelty muutamalla kerralla. Täysosuma oli keittiöja vauvasanaston opiskelu. – Olemme kuulleet Suomen historiasta ja puhuneet juhlapäivistä kuten juhannuksesta. Tutti, tuttipullo, potkupuku! On hieno tuntea joka päivä käytössä olevien esineiden nimet suomeksi. Muutamalla kerhokerralla on mukana ollut myös joogaohjaaja. – Olen joogannut kotonakin. Kuntosaliakin haluan kokeilla. Tärkeintä on Latifan mielestä kuitenkin kerhon kautta löytynyt uusi suomalainen ystävä. Moni kerhossa mukanaolija on myös Latifan naapuri. Ettei kukaan jäisi syrjään Latifa asuu Noljakan kaupunginosassa, missä toimintaa maahanmuuttajaäideille ei aiemmin ole järjestetty. – Halusin nimenomaan aloittaa kerhon Noljakassa, kertoo hankkeen käyntiin polkaissut Kirsi Vento-Saleem ja selittää, että toimintaa on viisainta tarjota siellä, missä maahanmuuttajaperheet asuvat. Hanke on alle vuoden mittainen, mutta niin kerholaisten kuin vetäjän mielestä kerholla on suuri merkitys. – Olisi hyvä ymmärtää, miten tärkeää kotouttava toiminta on, Kirsi pohtii. Hän tietää, että usein kotouttavissa hankkeissa ovat mukana samat aktiiviset ihmiset, yleensä miehet, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös naiset ja etenkin ne äidit, jotka jäävät pois jo kielikursseilta. – Olen pyrkinyt tavoittamaan kotouttamistoimista poisjääviä äitejä. Moni äiti jää kotiin pienten lasten kanssa. Muutaman vuoden kuluttua mies ja lapset puhuvat suomea, mutta äiti ei sitä osaa. Kotiin jäänyt maahanmuuttajaäiti on vaarassa syrjäytyä. Kirsi myöntää, että juuri näiden äitien tavoittamisessa on haasteensa. – Jos perheenäiti on elänyt jo kotimaassaan syrjäisessä kylässä lukuja kirjoitustaidottomana, on kotoutumisessa ja kielenoppimisessa haasteensa. Hankkeessa on mukana tulkki, joka on itse tullut Suomeen turvapaikanhakijana. – Hänestä on paljon hyötyä äitien tavoittamisessa, kiittelee Kirsi. Kirjaston kautta tutuksi Filippiineiltä kotoisin oleva Emmielouisa Hirvonen , 35, on asunut Suomessa vasta reilun puoli vuotta. – Opin tuntemaan Kirsin Punaisen Ristin kielikursseilla, kun hän tuli kertomaan meille MaMa-kerhosta. Emmie korostaa, että kerho merkitsee hänelle tapaa kuulua yhteisöön. – Se tuntuu lämpimältä tervetulotoivotukselta. Sieltä voi löytää ystäviä. Myös hän on saanut kerhon kautta uuden suomalaisen ystävän. MaMa-kerhon Emmie kokee tärkeäksi nimenomaan sosiaalisena kohtaamispaikkana. – Hieno kerho ja hyvä kokemus olla mukana. Jutustelun taustalla soi Ilosaaressa lasten musiikki ja auringossa retkivilteillään istuvat perheet nauttivat kesäpäivästä. Emmie huomaa, että Joensuun seutukirjaston kirjastoauto esittelee toimintaansa tapahtumassa. Kotimaassaan hän työskenteli kirjastonhoitajana ja suoritti Punaisen Ristin kielikurssiin liittyneen kolmen viikon käytännön harjoittelunkin Joensuun pääkirjastossa. – Olin kirjastoauton mukana viikon ja sain tutustua moniin kyliin ja ihmisiin maaseudulla. Kertoessaan kohtaamisista maaseudun asukkaiden kanssa Emmie tiivistää yhden kotoutumisen ydinkysymyksen: luontevan vuorovaikutuksen kantasuomalaisten kanssa. ? 2 Emmielouisa Hirvoselle Vekararokissa toimintaansa esitellyt kirjastoauto oli tuttu paikka kielikurssin työharjoittelusta. För Emmielouisa Hirvonen var biblio teksbussen som besökte Vekararokki bekant sedan arbetspraktiken undet en språkkurs. 2 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 17 29.8.2017 12.00
18 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Tanja Kaartinen tutkii Veripalvelussa elimistön omien puolustussolujen geneettistä muokkaamista ja monistamista syöpää vastaan. På Blodtjänst forskar Tanja Kaartinen i hur man genetiskt kan modifiera organismens egna försvarsceller och multiplicera dem i kampen mot cancer. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa tehdään merkittävää tutkimusja kehitystyötä. Tällä hetkellä yksi lupaavimmista tutkimushankkeista on yksilöllisten soluterapiavalmisteiden kehittäminen verisyöpäpotilaille. Niiden odotetaan olevan potilaskäytössä 2020-luvulla. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT JAAKKO MARTIKAINEN Uusia hoitomuotoja syöpää vastaan AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 18 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 19 V eripalvelukeskuksen uumenissa Helsingin Kivihaassa on verenluovutustilojen, laboratorioiden ja hallintosiiven lisäksi useampikin tutkijankammio, joissa edistetään verenluovutukseen ja verisairauksien hoitoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta. Tutkimusaiheet ulottuvat verenluovutuksen sosiologiasta aina palovammapotilaiden keinoihon kehittelyyn. Soluterapiahoidot ovat myös yksi Veripalvelun tutkimusstrategian painopisteistä ja vahvasti osa tulevaisuutta, sanoo solupalvelujen ylilääkäri Matti Korhonen . – Meillä on uniikkia osaamista solujen käsittelemisessä sekä vahvat laatujärjestelmät, mikä tukee potilaille suunnattavien hoitojen kehittämistä. Omilla soluilla syöpää vastaan Tällä hetkellä odotuksia herättää erityisesti CART-soluterapiatutkimus, jossa leukemiaa sairastavan henkilön omia Teli puolustussoluja muokataan geneettisesti niin, että ne tunnistavat syöpäsolun ja tuhoavat sen. Veripalvelussa tutkijana työskentelevä immunologi Tanja Kaartinen väitteli hiljattain tohtoriksi T-solujen monistamisesta. – Sairastuneen omia T-soluja kerätään verestä ja niihin lisätään laboratorio-olosuhteissa rakennettu tunnistinreseptori pinnalle. Sen jälkeen näitä uusia soluja monistetaan soluviljelyllä ja palautetaan isoina määrinä potilaan kehoon, Kaartinen kuvailee. Yhteistyötä sairaaloiden ja yliopistojen kanssa Veripalvelu kehittää CART-hoitoja yhteistyössä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sekä kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Kliiniseen hematologiaan erikoistuva lääketieteen tohtori Mikko Keränen kertoo, että personoidut syöpähoidot ovat tulossa kovalla vauhdilla. – Maailmalla CART-hoitojen teho on jo hyvin osoitettu, ja nyt pitää vielä varmistaa hoitojen turvallisuus ja minimoida sivuvaikutukset. CART-solun on tunnistettava vain syöpäsolu, eikä se saa hyökätä normaalien solujen kimppuun. Lisäksi tutkimme sitä, miten eri lääkeaineilla voidaan vielä tehostaa CART-menetelmää tai tehdä syöpäsoluja herkemmäksi hoidolle, Keränen sanoo. Veripalvelussa hoitomenetelmää ei ole vielä testattu laboratorion ulkopuolella. Tavoitteena kuitenkin on, että sillä voitaisiin alkaa hoitaa potilaita jo vuonna 2020. KÄ ÄNNÄ ? ”Jos voin hyödyntää tutkijan koulutustani siihen, että olen tuomassa jotakin aivan uutta vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon, niin mikäs sen parempaa.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 19 29.8.2017 12.00
20 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Veripalvelulla on tieteessä pitkät perinteet Veripalvelussa on tehty tieteellistä tutkimusta sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Tutkimus kuuluu Veripalvelun perustehtäviin. Tanja Kaartinen on innoissaan saadessaan olla mukana kehittämässä uuden sukupolven syöpähoitoja. Tanja Kaartinen är glad åt att få vara med och utveckla en ny generation av cancerbehandling. V E R IP A LV E LU N K U V A -A R K IS TO Veripalvelun ensimmäisenä johtajana 1948–1988 toiminut Harri Nevanlinna käsitteli väitöskirjassaan 1953 raskaudenaikaista Rh-immunisaatiota eli vastasyntyneen ”Rhesustautiin” vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Nevanlinna suorittaa vastasyntyneen verenvaihtoa Veripalvelun alkuvuosina. Harri Nevanlinna, Blodtjänsts första direktör, ledde verksamheten under åren 1948–1988. Hans doktorsavhandling 1953 handlade om Rh-immunisation under graviditeten, alltså vilka faktorer som påverkar ”Rhesus sjukdom” hos en nyfödd. På bilden ombesörjer Nevanlinna blodbyte på en nyfödd i början av Blodtjänsts existens. V eripalvelun ensimmäisenä johtajana toiminut Harri Nevanlinna aloitti veriryhmien tutkimisen nuorena lääkärinä vuonna 1946, jo pari vuotta ennen Veripalvelun perustamista 1948. Hän kehitti Veripalvelusta vetovoimaisen tutkimuslaitoksen, jossa kehitettiin niin verensiirtojen vaikuttavuutta kuin verisairauksien hoitoja – aina lääkkeitä myöten. Hemofiliaa eli verenvuototautia sairastavien potilaiden hyytymistekijänäytteiden tutkimus alkoi 1950-luvun lopulla, ja Veripalvelun tutkijat onnistuivat kehittämään verenvuototautia sairastaville oman hyytymistekijävalmisteen. 1960-luvulle tultaessa Veripalvelu sai omat laboratoriotilat. Yksi tärkeistä Veripalvelun tutkimusaiheista oli jo alusta alkaen ”Rhesus-taudin” eli vastasyntyneen hemolyyttisen anemian tutkiminen ja ennaltaehkäisy. Taudissa Rh-negatiivisen veriryhmän äidille kehittyy vasta-aineita, jotka tuhoavat sikiön punasoluja. Suomi nousi 1960-luvulla edelläkävijäksi Rhesus-taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Vielä tänäkin päivänä Veripalvelu tutkii kaikkien Suomessa synnyttävien äitien veriryhmät ja vasta-aineet. Suomessa tehdään vuosittain useita kohdunsisäisiä verensiirtoja. 1970–1980-luvuilla Veripalvelun tutkimustoiminta kasvoi entisestään. Tohtoriväitöskirjoja syntyi lähes joka vuosi, ja tutkimus tuotti myös kansainvälisiä läpimurtoja. Suomalaisten huippututkijoiden ja Veripalvelun yhteistyössä kehittämästä interferonista tuli maailmalla menestynyt lääke. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Veren kantasolujen tutkimus vahvistui 2000-luvulla. Kantasolusiirtoja käytetään apuna esimerkiksi leukemian hoidossa. Veripalvelun Solutuotantokeskus perustettiin Kivihaan veripalvelukeskukseen vuonna 2010. Sen puhdastiloissa kehitetään soluterapiavalmisteita esimerkiksi kantasolusiirron jälkeisen käänteishyljinnän sekä potilaiden immunologisten ongelmien hoitoon. Solutuotantokeskus tarjoaa hyvän alustan tieteellisille tutkimukselle. Veripalvelussa on tehty vuosina 1953–2017 yhteensä 62 väitöskirjaa. Tällä hetkellä Veripalvelun tieteellistä tutkimusta kohdennetaan erityisesti verenluovutuksen terveysvaikutuksiin, verensiirtohoitoon ja uusien soluterapiahoitojen tukemiseen. WILLY TOIVIAINEN Monta tapaa auttaa CART-solujen parissa työskentelevä tutkijajoukko hyödyntää jo nyt oikeita potilasnäytteitä, ja tulevaisuudessa esimerkiksi biopankeissa olevat näytteet voivat hyödyttää tutkimusta. Veripalvelu on mukana Hematologisessa biopankissa, jossa säilytetään verisyöpää sairastavien potilaiden näytteitä. Myöhemmin tänä vuonna Veripalvelu on myös käynnistämässä omaa biopankkiaan, johon aletaan kerätä verenluovuttajien näytteitä. Jatkossa tiedettä voi siis halutessaan edistää myös verenluovutuksen yhteydessä. Tanja Kaartinen on innoissaan siitä, että hän saa olla edistämässä uuden sukupolven immunologisten syöpähoitojen kehittämistä. – Jos voin hyödyntää tutkijan koulutustani siihen, että olen tuomassa jotakin aivan uutta vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon, niin mikäs sen parempaa, Kaartinen sanoo. ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 20 29.8.2017 12.00