3 2017 29 Röda Korset ? rade i Helsingfors 14 Röda Korset hjälper fl yktingar i Irak He tarvitsevat apuasi HENKISEN TUEN VAPAAEHTOISET AUTTOIVAT TURUSSA 18 Veripalvelu kehittää uusia syöpähoitoja 27 Punaisen Ristin juhlaa Helsingissä 16 MaMa-kerhossa äidit eivät jää yksin Asiaa myös verenluovuttajille! 10 Punainen Risti auttaa pakolaisia Irakissa AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 1 29.8.2017 11.59
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa. myynti@punainenristi. puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken. myynti@rodakorset. tfn 020 701 2211 Monipuolinen valikoima heijastimia Mångsidigt sortiment av re exer Hiutale / Snö inga Reddie , € Nalle / Björn , € Heijastinliivit koko perheelle Aikuisten liivi vetoketjulla. Väreinä musta ja valkoinen. Koot M, L, XL, XXL (musta) ja M, L, XL (valkoinen). Lasten liivissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Re exvästar för hela familjen Väst med dragkedja för vuxna. Färgalternativ svart och vit. I storlekar M, L, XL, XXL (svart) och M, L, XL (vit). Barnvästen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. € OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Näy pimeässä! Säkert till hösten! Iltapala Nuorten turvatalossa Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Tämä lahja on iltapala viikoksi nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Kvällsmat i De ungas skyddshus De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Denna gåva innebär kvällsmat för en vecka till en ungdom som har svårigheter i livet. € VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULL GÅVA Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. € Kevyt ja pieneen City-ryggsäck En lätt ryggsäck SPRkauppa_230x297mm_AM3_2017.indd 1 28.8.2017 13.34 Osallistu Nälkäpäivään! www.nälkäpäivä.fi MYÖS LÄHITAPIOLA ON PAIKALLA NÄLKÄPÄIVÄNÄ. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 2 29.8.2017 11.59
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa. myynti@punainenristi. puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken. myynti@rodakorset. tfn 020 701 2211 Monipuolinen valikoima heijastimia Mångsidigt sortiment av re exer Hiutale / Snö inga Reddie , € Nalle / Björn , € Heijastinliivit koko perheelle Aikuisten liivi vetoketjulla. Väreinä musta ja valkoinen. Koot M, L, XL, XXL (musta) ja M, L, XL (valkoinen). Lasten liivissä kiinnitystarrat kyljessä. Väreinä sininen ja pinkki, koot 2–3 vuotiaalle ja 4–6 vuotiaalle. Re exvästar för hela familjen Väst med dragkedja för vuxna. Färgalternativ svart och vit. I storlekar M, L, XL, XXL (svart) och M, L, XL (vit). Barnvästen med kardborreband i sidorna. Färgalternativ blå och ljusröd, storlekar 2–3-åringar och 4–6-åringar. € OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Näy pimeässä! Säkert till hösten! Iltapala Nuorten turvatalossa Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa pulmatilanteissa. Tämä lahja on iltapala viikoksi nuorelle, jonka elämä on mennyt solmuun. Kvällsmat i De ungas skyddshus De ungas skyddshus hjälper ungdomar och deras familjer i livets små och stora bekymmer. Denna gåva innebär kvällsmat för en vecka till en ungdom som har svårigheter i livet. € VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULL GÅVA Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. € Kevyt ja pieneen City-ryggsäck En lätt ryggsäck SPRkauppa_230x297mm_AM3_2017.indd 1 28.8.2017 13.34 Osallistu Nälkäpäivään! www.nälkäpäivä.fi MYÖS LÄHITAPIOLA ON PAIKALLA NÄLKÄPÄIVÄNÄ. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 3 29.8.2017 11.59
Pieniä tekoja LAPSENI OSALLISTUIVAT ensimmäistä kertaa Nälkäpäivän keräykseen viime vuonna. Toisella oli lipas, toinen jakoi kiitostarroja lahjoittaneille. Kokemus oli heille tärkeä. Lipaskeräämisen kautta heille hahmottui jotain tärkeää: että maailmassa elää ihmisiä hyvin erilaisissa olosuhteissa. Ja että kaikki, myös he itse, voivat tehdä tekoja auttaakseen ihmisiä siellä, missä apua tarvitaan. Kun turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa kääntyi kasvuun syksyllä 2015, Punaisen Ristin kansainvälisen verkoston merkitys korostui. Sisarjärjestömme pyrkivät vastaamaan valtavaan humanitaariseen tarpeeseen konfl iktien keskellä ja pakolaisleireillä. Verkostomme avulla olimme läsnä myös Euroopan rajoilla, joilla inhimillinen kärsimys konkretisoitui, kun hädänalaiset ihmiset pyrkivät turvaan. Ilmapiiri monissa Euroopan maissa on koventunut turvapaikanhakijoita kohtaan. Aggressiivisen puheen ja kovien poliittisten aloitteiden keskellä on tärkeä vaalia ajatusta siitä, että ihmiset toimivat yhdessä ja hyvää saavuttaen kaikkialla, missä on hätää ja konfl ikteja. Suomessa Turun puukkoisku oli hirvittävä ja traaginen tapahtuma, jonka monet kokivat pahimpien pelkojen toteutumisena. Väkivallanteon rinnalla nähtiin myös sankaruutta, kun eri taustoista tulevat ihmiset auttoivat yhdessä uhreja ja yrittivät pysäyttää tekijän. Iskun jälkeisinä päivinä kymmenet Punaisen Ristin vapaaehtoiset tarjosivat henkistä tukea uhrien omaisille ja teosta järkyttyneille. Vaikeimpinakin aikoina Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttajat ovat yhä uudestaan löytäneet tavan toimia yhdessä ja auttaa. Jokainen meistä voi tehdä tekoja rakentaakseen maailmaa paremmaksi. Pienikin hetki Nälkäpäivän lipaskerääjänä on arvokas tuki vapaaehtoisille auttajillemme kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofi en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofi rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Käteisapua Kenian paimentolaisille 10 000 kädenojennusta Suomelle Avustustyö on yhä vaarallisempaa Kantasolurekisteri täyttää 25 vuotta 10 Nälkäpäivän apu osuu kohteeseen 16 Joensuun MaMa-kerho tukee äitejä 18 Veripalvelu on myös tutkimuslaitos 22 Kansainvälinen apu elää ajan mukaan 27 Yleiskokous valtasi pääkaupungin 30 Verenluovutus kuuluu armeijaan 32 Terhi Heinäsmäki rakentaa yhteisöjä 39 Krypto 43 Tuuli Kousan kolumni 46 Vuosien takaa 47 Ruut Suomela kuuntelee hädässä 14 Hungerdagens hjälp träffar målet 17 MaMa-klubben stöder mammor 21 Blodtjänst är också en forskningsanstalt 26 Internationella biståndet lever i tiden 29 Stämman intog vår huvudstad 31 Blodgivning hör till militärtjänst 36 Terhi Heinäsmäki bygger samhällen 38 Tuuli Kousas kolumn 39 Krypto 42 Kors & tvärs Kontantbidrag till nomader i Kenya 10 000 påsar blod till Finland Biståndsarbetet blir allt farligare Stamcellsregistret fyller 25 år 40 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 3/2017 6.9.2017 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: IFRC Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi , 020 701 2229 Taitto: Satu Winqvist/Takomo tuotanto Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Små gärningar Förra året deltog mina barn för första gången i insamlingen Hungerdagen. Den ena höll i insamlingsbössan, den andra delade ut tackdekaler till givare. Det var en viktig upplevelse för dem. Insatsen kring insamlingsbössan hjälpte dem att gestalta något viktigt: att människor lever i väldigt olika förhållanden i vår värld. Och att alla, även de själva, kan göra en gärning för att hjälpa människor där hjälp behövs. När antalet asylsökande i Europa hösten 2015 ökade underströk det betydelsen av Röda Korsets internationella nätverk. Våra systerorganisationer strävade efter att svara på det enorma humanitära behovet under pågående konfl ikter och i fl yktingläger. Tack vare vårt nätverk fanns vi också på plats vid Europas gränser, där det mänskliga lidandet konkretiserades då människor i nöd sökte trygghet i Europa. Idag är atmosfären i många europeiska länder hårdare mot asylsökande. Bland hårda ord och politiska initiativ är det speciellt viktigt att omhulda tanken om att människor fortfarande samarbetar och gör gott överallt där det fi nns nöd och konfl ikter. I Finland var knivattacken i Åbo en förskräcklig och tragisk händelse. Många upplevde att deras värsta rädslor besannades. Vid sidan av våldet fanns också hjältemod när människor med olika bakgrund tillsammans hjälpte offren och försökte stoppa förövaren. Under dagarna efter dådet erbjöd fl era dussin av Röda Korsets frivilliga psykiskt stöd till offrens anhöriga och människor som chockats av dådet. Även under svåra perioder har Röda Korsets frivilliga hjälpare om och om igen hittat sätt att arbeta tillsammans och hjälpa. Var och en av oss kan göra sådant som gör världen bättre. Redan en liten stund som insamlare under Hungerdagen är ett värdefullt stöd till våra frivilliga hjälpare överallt i världen, även i Finland. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Avun maailma Hjälpens värld 3/2017 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 4 29.8.2017 11.59
22/26 KANSAINVÄLISEN AVUN PIKKUJÄTTILÄINEN SPR:stä kasvoi avustustyön arvostettu moniosaaja. LITEN JÄTTE PÅ INTERNATIONELLT BISTÅND FRK blev en ansedd och kunnig organisation. 10/14 VAPAAEHTOINEN ON AINA LÄHELLÄ Nälkäpäivätuotot auttavat sodassa ja rauhassa. DE FRIVILLIGA FINNS ALLTID NÄRA Hungerdagspengar hjälper i krig och fred 18/21 TANJA KAARTINEN ETSII HOITOKEINOJA SYÖPÄÄN Veripalvelussa tehdään uraauurtavaa tutkimusta. TANJA KAARTINEN UTVECKLAR CANCERVÅRD I Blodtjänst görs banbrytande forskning. 28/29 PUNAINEN RISTI KOKOSI VÄKENSÄ HELSINKIIN Nallesairaala hurmasi yleiskokousviikolla kesäkuussa. RÖDAKORSARE SAMLADES I HELSINGFORS Nallesjukhuset intresserade under stämmoveckan i juni. JA A K K O M A R T IK A IN E N H E LI P E K K O N E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JU S S I P O H JA K A LL IO LE E N A K O S K E L A 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 5 29.8.2017 12.00
6 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 4/2017 ilmestyy 8.11. Ristiin rastiin Käteisavustus auttaa pahimman yli Kuivuus koettelee ihmisten sietokykyä Pohjois-Kenian Turkanassa. Punainen Risti jakaa asukkaille ruoka-apua ja käteisavustusta välttämättömiin hankintoihin. V iisikymppinen Lokinyi Ngiminae istuu turkana-miehen perinteisellä puupallilla ja katsoo maahan. Päivä on jo puolessa, mutta hän ei ole juonut edes aamuteetä. – En ole kokenut tällaista koskaan ennen, Ngiminae sanoo ja pyörittää epäuskoisena päätään. – Aasit, kamelit, vuohet... kaikki menneet. Nabwelnyagin kylässä, Pohjois-Kenian Turkanan piirikunnassa asuvalla Ngiminaella oli viime vuonna viisikymmentä kamelia ja kymmeniä vuohia ja aaseja. Jäljellä on enää neljä laihaa kamelia ja viisi vuohta. Kymmenhenkisen perheen pää on yrittänyt hankkia elantoa viljelemällä maata, mutta kuivuus on vienyt sadon. Tulevaisuus huolettaa. – Jos ei tule sadetta, en usko että edes nämä neljä kamelia selviävät. Ngiminaen tarina on tavallinen Turkanassa. Erään maanviljelijän kahdesta tuhannesta vuohesta on jäljellä enää kymmenen. Leskiäiti, jolla oli ennen parikymmentä vuohta, koettaa nyt pärjätä parilla. Kadonnut on sekä omaisuus että elinkeino. Kenian pohjoisosien sateet ovat jääneet tulematta jo kaksi kertaa peräkkäin, ja maan viranomaiset julistivat Turkanan kuivuuden takia kriisialueeksi tammikuussa. Ihmisten selviytymiskyvyt ovat äärirajoilla. Kuivuuden lisäksi riesana ovat eläinvarkaudet, joissa menetetään paitsi eläimiä myös ihmishenkiä. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta paikallisviranomaiset arvioivat ihmisten menettäneen 50–70 prosenttia karjastaan, joillakin alueilla jopa 90 prosenttia. Unicefin selvityksen mukaan Turkanassa alle viisivuotiaiden lasten ravitsemustilanne on erittäin kriittinen ja naisten aliravitsemus lähes kaksinkertaistunut viime vuoden kesäkuusta. Lodupuon kylässä asuvasta 27-vuotiaasta Susan Nachuchista tuli perheensä pääasiallinen elättäjä hänen äitinsä kuoltua vähän aikaa sitten. Nachuch saa joka kuukausi noin 25 euron käteisavustuksen Punaiselta Ristiltä. Tieto avustuksen saapumisesta tulee kännykkään. Nachuch nostaa rahan läheisessä Lokorin kaupungissa ja ostaa riisiä, vehnäjauhoja, maitojauhetta, rasvaa, sokeria ja maissijauhoja. – Tällä perheemme selviää illallisesta ja huomisen aamupalasta. Teen lapsille riisiä ja rasvaa sekä aikuisille maissipuuroa ja vihanneksia. Olen kiitollinen avusta, vaikka oikeastaan määrä ei tahdo riittää, Nachuch tuumaa. Punainen Risti jakaa käteisavustuksia alueilla, joilla ihmiset voivat tehdä ostoksensa itse. Suurin osa avunsaajista käyttää rahan ruokaan, mutta ihmiset ovat ostaneet myös koulutarvikkeita ja maksaneet velkojaan. Se on avustuksella sallittua. Sellaisilla seuduilla, joilla kauppoja tai toreja ei ole, Punainen Risti jakaa suoraa ruoka-apua. – Käteinen on nopea tapa auttaa. Ihmiset saavat ostaa mitä tarvitsevat ja ruokaa josta pitävät. Raha myös voimistaa epäsuorasti paikallisia markkinoita, Kenian Punaisen Ristin työntekijä Rukia Abubakar Chepkorir sanoo. – Juuri nyt turkanalaiset tarvitsevat apua selvitäkseen tästä kuivuudesta, mutta jatkossa meidän täytyy vahvistaa ihmisten valmiutta ja varhaista varoittamista, jotta ihmiset oppivat seuraamaan kalenteria ja myymään karjaansa suunnitellusti ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen Punainen Risti tukee Itä-Afrikan kuivuuden uhreja katastrofirahastosta 500 000 eurolla. Puolet summasta ohjataan Pohjois-Keniaan ja puolet Somaliaan. TIIA HAAPANIEMI EMIL HELOTIE/SUOMEN PUNAINEN RISTI APUA ITÄ-AFRIKKAAN Suomen Punainen Risti avustaa Itä-Afrikan kuivuuden uhreja katastrofirahaston varoilla. Pienikin lahjoitus auttaa: FI06 2219 1800 0680 00 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 6 29.8.2017 12.00
Ensiapukoulutus saman katon alle Suomen Punainen Risti uudisti kesäkuussa ensiapukoulutuksensa ja -tuotteittensa myynnin ja markkinoinnin. Aiemmin osittain Punaisen Ristin piirien ja osittain keskustoimiston toteuttamasta toiminnasta vastaa jatkossa valtakunnallisesti Punainen Risti Ensiapu Oy. Kokonaan Suomen Punaisen Ristin omistama yhtiö tarjoaa ensiapukoulutusta ja siihen liittyviä koulutuksia yksityisille henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Perustetun yhtiön tehtäviin kuuluu myös korkealaatuisen tuen tarjoaminen ensiapukoulutusta järjestäville Punaisen Ristin osastoille, jotka saavat entiseen tapaan järjestää ensiapukoulutusta omalla alueellaan. Laadukas ja koko maan kattava ensiapukoulutus on tärkeä osa Punaisen Ristin tavoitetta vahvistaa ihmisten auttamisvalmiutta ja omaehtoista selviytymistä. Päämääränä on tehdä Suomesta maailman ensiaputaitoisin maa. 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 7 LEENA KOSKELA Ensiapu on kansalaistaito, jonka perusteet jokaisen olisi hyvä hallita. NUMEROT KERTOVAT 26 958 VAPAAEHTOISTA osallistui viime vuonna Punaisen Ristin toimintaan Suomessa. Suosiotaan on kasvattanut varsinkin turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahan muuttaneiden tukeminen. Lähde: SPR:n toimintatilasto 2016 10 000 kädenojennusta itsenäiselle Suomelle Veripalvelu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea haastamalla ihmisiä luovuttamaan porukalla verta – yhdessä apu moninkertaistuu. E nsimmäinen verensiirto tehtiin Suomessa jo yli 100 vuotta sitten, ja verenluovuttajia kaivataan edelleen vuoden jokaisena arkipäivänä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Veripalvelu kannustaa uusia ja vanhoja VeriRyhmiä eli luovutusporukoita käymään ahkerasti verenluovutuksessa. Tavoitteena on kerätä yrityksiltä, yhteisöiltä, oppilaitoksilta ja muilta ryhmiltä yhteensä 10 000 pussia verta vuoden loppuun mennessä. – Suomalaiset verenluovuttajat ovat aina olleet uskollisia auttajia, ja nyt on hyvä mahdollisuus juhlistaa 100-vuotiasta Suomea kollegoiden tai ystävien kanssa antamalla yhdessä elintärkeä ja korvaamaton lahja isänmaalle, sanoo Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala . Kampanjan aikana elo-joulukuussa aktiiviset VeriRyhmät osallistuvat leffalippujen sekä risteily-, hotellija ravintolalahjakorttien arvontaan. Kaikkein aktiivisin porukka palkitaan Punaisen Ristin hätäensiapukurssilla. Kaikki vähintään kymmenen luovutusta vuonna 2017 keränneet VeriRyhmät palkitaan Suomi 100 -kunniakirjalla. Perusta siis työ-, opiskelutai harrastusporukkasi tai vaikka naapurustosi kanssa oma VeriRyhmä ja ojenna sinäkin auttava kätesi itsenäiselle Suomelle! IIRA HARTIKAINEN Lue lisää: veripalvelu.fi /ryhmat Ristiin rastiin Avun maailma 4/2017 ilmestyy 8.11. Ristiin rastiin TURVATALOT MUKAAN SEKASIN-CHATIIN Punaisen Ristin Nuorten turvatalot aloittavat yhteistyön Suomen Mielenterveysseuran Sekasinchatin kanssa. Sekasinchat osoitteessa sekasin247.fi on keskustelupalvelu, joka tarjoaa tukea nuorten henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin. Nuoret hakevat palvelusta apua useimmiten ahdistuksen, ihmissuhdeongelmien, itsetuhoisuuden tai masennuksen takia, ja heitä auttavat eri alojen ammattilaiset ja vapaaehtoiset. JARI HÄRKÖNEN Veripalvelu kannustaa suomalaisia ojentamaan yhdessä kätensä 100-vuotiaalle Suomelle. Verenluovutus on porukalla hauskempaa – ja samalla apu moninkertaistuu. Vielä ehdit jäsenarvontaan! Punaisen Ristin viimeinen jäsenarvonta suoritetaan tänä vuonna 15. joulukuuta. Arvonnassa ovat mukana kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Punaisen Ristin jäsenet. Voittomahdollisuuksiaan voi lisäksi parantaa tuomalla Punaiseen Ristiin uuden jäsenen. Viimeisen arvonnan palkintona on 150 euron arvoinen vaatelahjakortti Lindexille. Lue lisää: www.punainenristi.fi /jasen AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 7 29.8.2017 12.00
8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma JARI HÄRKÖNEN Humanitaarinen työ käy yhä vaarallisemmaksi Järjestöt muistuttivat siviilien ja avustustyöntekijöiden suojelun tärkeydestä Maailman humanitaarisen avun päivänä 19. elokuuta. H umanitaarisiin avustusoperaatioihin kohdistui maailmalla viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen ja kuolonuhrien määrät nousivat hieman edellisvuodesta. Kaikkiaan 288 avustustyöntekijää joutui väkivallan tai muun välikohtauksen kohteeksi ja 89 kidnapattiin. Suurimmassa vaarassa ovat paikalliset avustustyöntekijät. Tiedot ovat Humanitarian Outcomes -järjestön tuoreesta raportista Aid Worker Security 2017 (Avustustyöntekijöiden turvallisuus 2017). – Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfl iktin osapuoliin korostuvat. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustyön johtaja Kalle Löövi sanoo. Myös sairaalat joutuvat yhä useammin sotatoimien kohteeksi, vaikka niihin iskeminen on sotarikos. – Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konfl ikteissa kunnioiteta entiseen tapaan. Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfl iktin jonkin osapuolen toimesta, ulkoasiainministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos arvioi. Samaan aikaan humanitaarisen avun tarve maailmassa on ennätyksellisen suuri. Apua tarvitsee YK:n arvion mukaan yli 140 miljoonaa ihmistä 37 maassa. KIMMO HOLOPAINEN LASTENKLINIKAN AULASSA VERSOO TOIVON PUU Veripalvelu lahjoitti kesäkuussa Maailman verenluovuttajien päivänä HYKS:in Lastenklinikalle Toivon puun. Sairaalan aulaan sijoitetun puun oksille on ripustettu verenluovuttajien terveisiä pikkupotilaille. Toivon puulla Veripalvelu haluaa ilahduttaa Lastenklinikan potilaita, perheitä ja henkilökuntaa. Samalla se on kiitos verenluovuttajille, joiden apua tarvitaan Lastenklinikallakin päivittäin. Noin joka kymmenes verivalmiste HUS:n alueella menee 0–16-vuotiaalle potilaalle. Koivuvanerista valmistetun puun on lahjoittanut Lovi Oy. Verenluovuttajan terveyskysely sähköistyy Veripalvelu rakentaa parhaillaan uutta tietojärjestelmää. Verenluovuttajille uudistus näkyy ensivaiheessa sähköisenä terveyskyselynä, joka otetaan alustavan aikataulun mukaan käyttöön loppuvuoden aikana. Samalla paperisesta terveyskyselystä luovutaan. Sähköinen lomake nopeuttaa verenluovutuskäyntiä, sillä sen voi täyttää etukäteen kotona tai vaikka bussissa matkalla luovutukseen. Paikan päällä terveyskysely on aina mahdollista täyttää Veripalvelun laitteilla, ja henkilökunta opastaa luovuttajia tarvittaessa. Muutoksen myötä nopeutuu myös verenluovutukseen ilmoittautuminen, joka käy jatkossa vilauttamalla henkilöllisyystodistuksen viivakoodia lukulaitteelle. Sähköiset palvelut sujuvoittavat verenluovutusta entisestään. IBRAHIM MALLA / IFRC Syyrian Punainen Puolikuu evakuoi siviilejä taisteluiden alta Syyriassa. Yksin Syyrian sisällissodassa on surmattu yli 50 Punaisen Puolikuun avustustyöntekijää ja vapaaehtoista – eikä suinkaan aina erehdyksessä. Veripalvelun biopankki on uusi tapa auttaa Veripalvelu aloittaa syksyn aikana oman biopankkitoiminnan. Biopankkiin talletetaan näytteitä niiltä verenluovuttajilta, jotka antavat siihen suostumuksensa. Biopankituksesta ei aiheudu luovuttajalle ylimääräisiä näytteenottoja. Terveiden verenluovuttajien näytteet muodostavat ainutlaatuisen näytekokoelman, jota hyödynnetään lääketieteellisessä tutkimuksessa. BI PANKKI Veripalvelun LEENA KOSKELA AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 8 29.8.2017 12.00
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Henrik Claudelin (vas.), Roberto Battilana ja Topi Elomaa saivat kunniakirjat kiitokseksi kantasoluluovutuksestaan. 25 vuotta kansainvälistä kantasoluvälitystä Kantasolurekisteri on pelastaa ihmishenkiä meillä ja maailmalla. VERIPALVELUN KANTASOLUREKISTERI välittää terveiden ihmisten kantasolusiirteitä syöpäpotilaiden viimeiseksi toivoksi. Rekisteriin tarvitaan joka vuosi 4 000 uutta, 18–40-vuotiasta jäsentä. Henrik Claudelin , Roberto Battilana ja Topi Elomaa luovuttivat viime vuonna kantasolujaan ja saivat siitä kiitoksena kunniakirjat Veripalvelun luovuttajajuhlassa. Yhteensä kantasoluja kerättiin viime vuonna 36 luovuttajalta. Jäseniä rekisterissä on yli 35 000. Battilana ja Elomaa olivat ennen Kantasolurekisteriin liittymistään verenluovuttajia, Claudelin liittyi suoraan rekisteriin. Nuoret miehet kertovat kantasolujen keräyksen sujuneen hyvin. – Olin viikon päästä keräyksestä lenkillä ja kahden viikon päästä kiipeilyseinällä, Henrik Claudelin kertoo. Yleensä kantasoluja kerätään valveilla olevan luovuttajan verenkierrosta. Noin joka viides siirre kerätään nukutuksessa luuytimestä. – Kun itse on terve, kantasoluluovutusta ei ole mitään syytä pelätä, miehet kannustavat. IIRA HARTIKAINEN IIRA HARTIKAINEN JARI HÄRKÖNEN 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous NUMEROT KERTOVAT 3 023 HENKEÄ liittyi heinäkuussa Kantasolurekisteriin sen jälkeen, kun leukemiaa sairastava Vivian Salo oli julkaissut vetovan Facebook-päivityksen. Yleensä uusia jäseniä on 5–10 päivässä. Lähde: Veripalvelu LEENA KOSKELA AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 9 29.8.2017 12.00
S T E P H E N R YA N 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 11 Kiitos tulee sydämestä Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat hädänalaisia kaikkialla maailmassa. Osallistumalla Nälkäpäivään olet mukana viemässä avun perille. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN JA LEENA REIKKO N älkäpäivä-keräys tuotti viime vuonna upeat 2,52 miljoonaa euroa. Punaisen Ristin katastrofirahastoon kerätyillä varoilla on vuoden mittaan autettu sotien ja luonnonkatastrofien jalkoihin jääneitä ihmisiä ympäri maailmaa. Euroopassa Suomen Punainen Risti osallistui muun muassa Välimerellä merihätään joutuneiden pakolaisten auttamiseen. Punaisen Ristin ja meripelastusjärjestö MOAS:in alukset pelastivat merihädästä vuoden aikana yli 5 000 ihmistä. Pelastetuille tehtiin terveystarkastuksia, annettiin ensiapua sekä jaettiin elintarvikkeita ja kuivia vaatteita. Luonnononnettomuuksien uhreja avustettiin muun muassa Pohjois-Koreassa, jossa yli 70 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa taifuunin ja Tumenjoen rajujen tulvien takia. Suomen Punainen Risti tuki katastrofirahaston varoista uusien kotien rakentamista tulvassa menetettyjen tilalle ja jatkoi pitkäkestoista työtään Pohjois-Korean Punaisen Ristin kanssa paikallisen terveydenhuollon vahvistamiseksi. Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä El Niño -sääilmiön aiheuttama kuivuus paheni kuluneen vuoden aikana, ja jopa 20 miljoonalla ihmisellä on pulaa riittävästä ruoasta. Suomen Punainen Risti antoi heinäkuussa 500 000 euroa kuivuudesta kärsivien auttamiseksi Keniaan ja Somaliaan. Lisäksi suomalaisten lahjoittamaa apua on ohjattu muun muassa Etiopiaan, Jemeniin sekä Etelä-Sudaniin, jossa pitkään jatkunut sisällissota pahentaa ruokapulaa entisestään. Katastrofirahaston varoja käytettiin vuoden mittaan myös kotimaassa. Viime joulukuussa Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja psykologien valmiusryhmä hälytettiin Imatralla, kun kolme ihmistä sai surmansa ammuskelussa kaupungin keskustassa. Lisäksi katastrofirahastosta myönnettiin avustuksia äkillisten onnettomuuksien kuten tulipalojen uhreille ja rahoitettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan toimintaa. Iloa pienille potilaille Viime aikojen näkyvin humanitaarinen kriisi Syyriassa ja sen naapurimaissa ei jihadistijärjestö Isisin tappioista huolimatta osoita päättymisen merkkejä. Lähes 13 miljoonaa syyrialaista on edelleen humanitaarisen avun tarpeessa kotimaassaan, naapurimaissa tai pakolaisina Euroopassa. Suomen Punainen Risti on tukenut Syyrian sodan uhreja viiden vuoden aikana yli 23 miljoonalla eurolla. Rahoitusta on saatu ulkoministeriöltä, EU:lta ja katastrofirahastosta. Väkivaltaisuudet kiihtyivät vuoden aikana uudelleen myös Irakissa, jossa yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Humanitaarisen avun tarpeessa on edelleen miljoonia irakilaisia. Suomen Punainen Risti lähetti irakilaisiin sairaaloihin avustustarvikkeita ja avustustyöntekijöitä, jotka auttoivat sodassa haavoittuneita. Armottomimmat taistelut käytiin Irakin toiseksi suurimman kaupungin, kahden miljoonan asukkaan Mosulin vapauttamiseksi Isisin otteesta. Saartorenkaan kiristyessä elämä Mosulissa kävi mahdottomaksi. Sadat tuhannet asukkaat pakenivat henkensä kaupalla, kymmeniä tuhansia loukkaantui. Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät saapuivat keväällä Pohjois-Irakin KÄ ÄNNÄ ? Lapsia Erbilin Dibagahin leirillä maansisäisille pakolaisille. Miljoonat irakilaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa paetessaan taisteluita ja jihadistijärjestö Isisin hirmuvaltaa. Barn i Dibagah-lägret för interna flyktingar i Erbil. Miljontals irakier har tvingats lämna sina hem på grund av striderna och jihadiströrelsen Islamiska statens skräckvälde. Nälkäpäivä 14.–16.9. ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 11 29.8.2017 12.00
HELI PEKKONEN / SUOMEN PUNAINEN RISTI 12 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Nälkäpäivä 14.–16.9. Erbiliin auttamaan paikallisia Mosulissa loukkaantuneiden hoidossa. Suomalaisten sijoituspaikkana toimi Rozhavan sairaala, jonka potilaista suuri osa oli lapsia. Monet lapsista olivat saaneet taistelujen keskellä hengenvaarallisia vammoja. – Lapsiani on hoidettu täällä todella hyvin. Punaisen Ristin ulkomaisilta hoitajilta on riittänyt lämpöä ja huolenpitoa, mosulilainen perheenäiti Jowahar Fahad kiitteli Rozhavan sairaalassa toukokuussa. Hänen lapsistaan kolme, 7–11-vuotiaat Naba , Basim ja Abdilrahman , olivat sairaalassa hoidettavina vakavien räjähdysvammojen vuoksi. – Räjähdyksiä oli joka puolella. Kaikki oli sekavaa. Luulimme jo tyttäremme kuolleen ja poikamme oli kadoksissa, mutta lopulta selvisimme tänne Erbiliin ja pääsimme sairaalaan, Jowahar muisteli kauhulla perheen ajolähtöä Mosulista. Sotavammojen hoitamisen sivussa suomalaiset avustustyöntekijät tekivät parhaansa, että sairaalan pienet potilaat pystyivät edes hetkeksi unohtamaan sodan kauhut. Vappuna Rozhavan sairaalassa pidettiin jopa kevätjuhlat, joissa lapset saivat uusia leluja ja kakkua. – Tästä komennuksesta muistan varmasti aina sen, että saimme paljon hyvää aikaan. Moni potilas lähti sairaalasta hyvässä kunnossa eteenpäin. Uskon, että myös paikallinen hoitohenkilökunta sai hyödyllisiä vinkkejä potilaiden hoidosta, sairaanhoitaja Heli Laapotti pohti Rozhavan-komennuksensa lopulla. Irakilaisen tavan mukaan potilailla on yleensä sairaalassa mukanaan omaisia, jotka huolehtivat potilaan perushoidosta. Monet olivat yllättyneitä, kun heitä vastassa olikin vierasmaalaisia hoitoalan ammattilaisia. – Ehkä palkitsevinta on ollut se, miten sydämestä potilaiden kiitokset tulevat. He ymmärtävät, että me olemme tulleet kaukaa pohjoisesta ja jättäneet omat perheemme auttaaksemme heitä, sairaanhoitaja Kim Asunta kertoi. Lasten hymy antaa voimaa Koska sekä Syyria että Irak ovat sisällissotaa käyviä maita, Punaisen Ristin avustustyön vetovastuussa on Geneven sopimusten mukaisesti Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC. Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC toimii komitean kanssa yhteistyössä ja tukee Syyrian ja Irakin Punaisten Puolikuiden työtä. Avustustyön painopiste on terveydenhuollossa, ensiavussa sekä henkisen tuen tarjoamisessa. Lisäksi Punainen Risti on jakanut ruokaa ja kotitaloustarvikkeita pakolaisille sekä järjestänyt tilapäismajoitusta. Kuten aina Punaisen Ristin avustustyössä, avainasemassa avun perille viemisessä ovat paikalliset vapaaehtoiset. Maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto on Punaisen Ristin voima, joka erottaa sen muista avustusjärjestöistä. Niin myös Syyriassa ja Irakissa. Pohjois-Irakin Erbilissä ja lähialueiden pakolaisleireillä vapaaehtoiset hoitavat tehtäviä muonituksesta henkiseen tukeen. – Olen itse ollut maansisäinen pakolainen 1990-luvun alussa, kun pakenimme Saddam Husseinin joukkoja. Tiedän kokemuksesta, miten tärkeää apumme on, Erbilin vapaaehtoisia leipureita johtava Faruk Tahir kertoo. Irakin Punaisen Puolikuun Erbilin piiritoimiston piharakennuksessa valmistuu noin 13 000 leipää joka päivä. Vielä lämpiminä ne kuljetetaan ympäristön pakolaisleireille. Toisaalla Erbilissä vapaaehtoiset pakkaavat Punaisen Ristin EU:n tuella toimittamia patjoja, peitteitä ja kotitaloustarvikkeita kuljetettavaksi pakolaisleireille. – Suurin huolemme on vapaaehtoisten turvallisuus. Hartain toiveeni on, että sekä avunsaajat että vapaaehtoiset saisivat olla rauhassa taisteluilta, Punaisen Puolikuun Erbilin piirin katastrofi avusta vastaava Rashuan Sheikhan pohtii katsellessaan noin 40 vapaaehtoisen aherrusta. Yksi heistä on 28-vuotias Adra Hashim , joka matkustaa avustuskuljetusten mukana jakamassa apua noin 80 kilometrin päässä Mosulissa. Matkan vaarat eivät nuorta naista pelota, mutta raskasta pakolaisleirien kiertäminen välillä on. – Tulen usein väsyneenä itkien kotiin, koska leireillä näkee niin paljon kurjuutta. Vammaisia ja sairaita, joilla ei ole rahaa ostaa lääkkeitä. Töitä ei ole. Ihmiset ovat täysin avustusjärjestöjen varassa, Hashim huokaa. – Mutta leirien lapset hymyilevät aina kun näkevät meidän tulevan. Silloin minua ei väsytä yhtään. ? Lue lisää: www.nälkäpäivä.fi 1 2 3 Mitä lahjoituksella saa? 4 euroa: lämmin huopa 12 euroa: 4 vesikanisteria 17 euroa: äitiyspakkaus 35 euroa: 100 kg hirssiä 50 euroa: henkisen tuen vapaaehtoisen koulutus 90 euroa: antibioottikuuri 100 lapselle 1 Irakin Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset pakkaavat Erbilissä patjoja, huopia ja muita avustustarvikkeita Mosulin pakolaisille. Irakiska Röda Halvmånens volontärer i Erbil packar madrasser, fi ltar och övrigt biståndsmaterial för fl yktingarna från Mosul. 2 Irakin Punaisen Puolikuun vapaaehtoinen Ahmed Fawaz pystyttää vesisäiliötä Hasanshamin pakolaisleirin tarpeisiin Mosulin ulkopuolella. Irakiska Röda Halvmånens frivilliga Ahmed Fawaz ställer upp en vattentank i fl yktinglägret Hasansham utanför Mosul. 3 Irakin Punaisen Puolikuun psykososiaalisen tuen vapaaehtoinen Azad Suliman auttaa Mosulista paenneita lapsia pääsemään yli traumaattisista kokemuksistaan. Irakiska Röda Halvmånens volontär för psykiskt stöd Azad Suliman hjälper barn som har fl ytt från Mosul att hantera traumatiska upplevelser. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 12 29.8.2017 12.00
K IM M O H O LO P A IN E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 13 Nälkäpäivä 14.–16.9. ? LIPASKERÄÄJÄ AUTTAA ENEMMÄN Kati Juva lähti lipaskerääjäksi näyttääkseen, ettei suomalaisten halu auttaa ole kadonnut mihinkään. Helsinkiläinen lääkäri Kati Juva , 59, on ollut Punaisen Ristin jäsen opiskeluajoistaan lähtien, mutta Nälkäpäivän lipaskerääjäksi hän lähti viime syksynä vasta toista kertaa. – Siihen oli oikeastaan kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin kehitysyhteistyömäärärahoja oli valtion puolella vähennetty, ja toiseksi silloin ajankohtainen pakolaisvirta aiheutti niin paljon negatiivisia tunteita. Tuli tunne, että nyt meidän tavallisten kansalaisten täytyy näyttää, että meillä on halua auttaa, Juva kertoo. Suomen Punaisen Ristin kautta auttaminen oli myös Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:ssä ja rauhanliikkeessä toimineelle järjestöaktiiville luonteva valinta. – Punainen Risti kuuluu niihin järjestöihin, jotka pystyvät viemään avun sinne missä sitä eniten tarvitaan. Puolueeton toiminta konfl iktija katastrofi tilanteissa on myös paras tapa vähentää ihmisten tar vetta lähteä pakolaisina etsimään parempaa elämää muualta. Nälkäpäivänä kerääminen on helppoa, koska Nälkäpäivä on valtaosalle suomalaisista tuttu juttu. Punaisen Ristin kerääjään suhtaudutaan yleensä hyvin myönteisesti. – Monet näkevät jo kaukaa Punaisen Ristin kerääjän ja alkavat kaivaa lompakkoa esiin. Viime vuonna tuli muutama negatiivinen kommentti, kun pakolaiskeskustelu oli kuumimmillaan, mutta tänä vuonna sellaista ei ole kuulunut, Juva vahvistaa. Mitään erityistaitoja Punaisen Ristin lipaskerääjältä ei vaadita, riittää kun on iloinen mieli ja reipas asenne. – Oman kokemukseni mukaan ihmisiä kannattaa lähestyä niin, että sanoo jotain. Usein ihmiset kääntävät päänsä heti kun sanoo ”Nälkäpäivä-keräys”. Suomalaiset kyllä tietävät mistä on kyse, Nälkäpäivä on niin tuttu ja hyvin mainostettu lehdissä ja netissä. ? Kati Juva lähti keräämään kotikulmillaan Helsingin Töölöntorilla. Nälkäpäivä kutsuu auttamaan! Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofi rahastoon, jonka turvin Suomen Punainen Risti pystyy auttamaan nopeasti katastrofi en ja sotien uhreja eri puolilla maailmaa sekä äkillisen onnettomuuden kohdanneita Suomessa. Tällä hetkellä apua tarvitaan etenkin sisällissodan repimissä Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä sekä niiden naapurimaissa. Miljoonat tarvitsevat apua myös kuivuuden piinaamassa Itä-Afrikassa. Nälkäpäivänä jokainen löytää itselleen sopivan tavan auttaa. Viime vuonna keräykseen osallistui noin 20 000 vapaaehtoista kerääjää. Jos sinulla on puolikin tuntia aikaa, lähde mukaan! Sinua lähimmän lippaidenjakopisteen löydät osoitteesta nälkäpäivä.fi . Jos et pääse tällä kertaa keräämään, vaihtoehtona on aina osallistuminen lahjoittajana – pienikin summa auttaa! LAHJOITA PUHELINSOITOLLA Soitto numeroon 0600 12220 (20,28 € + pvm) LAHJOITA TEKSTIVIESTILLÄ Viesti SPR numeroon 16499 (viestin hinta 15 €) LAHJOITA TILISIIRROLLA Punaisen Ristin katastrofi rahaston tilille FI06 2219 1800 0680 00 LAHJOITA MOBILEPAYLLA Katastrofi rahaston numeroon 1001 (www.mobilepay.fi ) Lipaskerääjäksi netissä? Jos et ehdi lipaskerääjäksi tai tahdot tehdä vielä enemmän, perusta oma nettilipas! Virtuaalinen keräyslipas perustetaan netissä osoitteessa lahjoituslipas.fi /punainenristi, ja siihen lahjoitetaan verkkopankin kautta tai luottokortilla. Lippaan voi nostaa esimerkiksi omille tai yrityksen sivuille ja haastaa tutut ja tuntemattomat lahjoittamaan katastrofi rahastoon. Haastetta voi jakaa esimerkiksi Facebookissa tai sähköpostilla. Lue lisää: lahjoituslipas.fi /punainenristi ”Monet näkevät kaukaa Punaisen Ristin kerääjän ja alkavat kaivaa lompakkoa esiin." AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 13 29.8.2017 12.00
14 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Elämä Irakin maansisäisten pakolaisten leireillä on lähes täysin riippuvaista ulkopuolisesta avusta. Kuvassa Erbilin Dibagahin pakolaisleirin lapsia. Livet i lägren för interna fl yktingar i Irak är så gott som totalt beroende av utomstående hjälp. På bilden barn i fl yktinglägret Dibagah i Erbil. F örra året inbringade Hungerdagen fi na 2,52 miljoner euro. Under årets lopp har pengar ur Röda Korsets katas t r of fo n d a n v ä n t s t i l l a t t h j ä l p a människor som hamnat i kläm på grund av krig och naturkatastrofer på olika håll i världen. I Europa har Finlands Röda Kors bland annat varit med och hjälpt fl yktingar som råkat i sjönöd på Medelhavet. Röda Korset och sjöräddningsorganisationen MOAS’ fartyg har räddat mer än 5 000 människor ur sjönöd. De räddade hälsogranskades och gavs vid behov första hjälpen. Hjälparna delade också ut livsmedel och torra kläder. Offer för naturkatastrofer fi ck hjälp bland annat i Nordkorea, där mer än 70 000 människor tvingades lämna sina hem på grund av en tyfon och häftiga översvämningar i fl oden Tumen. I Östafrika och Mellanöstern har torkan som orsakades av väderfenomenet El Niño förvärrats under det gångna året och upptill 20 miljoner människor drabbades av livsmedelsbrist. Finlands Röda Tacket kommer från hjärtat Röda Korsets frivilliga hjälper nödlidande överallt i världen. Genom att delta i Hungerdagen är du med och ser till att hjälpen når fram. TEXT KIMMO HOLOPAINEN OCH LEENA REIKKO Kors bidrog i juli med 500 000 euro till biståndet till torkans offer i Kenya och Somalia. Dessutom har hjälp som fi nländare donerat styrts till bland annat Etiopien, Jemen och Sydsudan. Pengar ur katastroffonden användes även i Finland. I december förra året larmades Röda Korsets frivilliga och psykologernas beredskapsgrupp till Imatra, när tre människor dödades i ett skottdrama i stadens centrum. Dessutom beviljades bidrag ur katastroffonden till offer för plötsliga olyckor som eldsvådor och Frivilliga räddningstjänstens verksamhet fi ck också stöd ur fonden. Att glädja små patienter Sen senaste tidens mest synliga humanitära kris i Syrien och dess grannländer visar inga tecken på att bedarra, trots bakslag för jihadistorganisationen Islamiska staten. Närmare 13 miljoner syrier är fortfarande i behov av humanitärt bistånd i sitt hemland, i något av grannländerna eller som fl yktingar i Europa. Våldsamheterna har också trappats upp i Irak under det senaste året. Där har tre miljoner människor tvingats fl y från sina hem. De hårdaste striderna utkämpades för att befria landets näststörsta stad, Mosul, ur Islamiska statens grepp. Hundratusentals invånare fl ydde från staden med fara för sina liv. Finlands Röda Kors biståndsarbetare anlände i våras till Erbil i norra Irak, för att hjälpa till med vården av människor som sårats och skadats i Mosul. Finländarna arbetade på sjukhuset i Rozhava, där en stor del av patienterna var barn. – Mina barn har fått väldigt god vård. Röda Korsets utländska vårdare har visat värme och omsorg, sade Jowahar Fahad från Mosul i maj på sjukhuset i Rozhava. Tre av hennes barn, Naba , Basim och Abdilrahman , i åldern 7–11 år, vårdades på sjukhuset för explosionsskador. – Av den här kommenderingen kommer jag garanterat alltid att minnas att vi gjorde mycket gott. Jag tror också att den lokala vårdpersonalen fi ck nyttig information om hur patienter vårdas på andra håll i världen, konstaterade Röda Korsets sjukskötare Heli Laapotti i slutet av sin stationering i Rozhava. – Mest givande har det kanske varit att uppleva patienternas tack, för det kommer verkligen från hjärtat. De förstår att vi har kommit från långt borta i norr för att hjälpa dem, säger sjukskötare Kim Asunta . Ett barns leende ger kraft Eftersom både Syrien och Irak är länder där inbördeskrig rasar är det Internationella rödakorskommittén ICRC som håller i trådarna för biståndsarbetet. Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC samarbetar med Kommittén och stöder de lokala rödahalvmåneföreningarnas insatser i Syrien och Irak. S T E P H E N R YA N / IF R C Vad får man för ett bidrag? 4 euro: en varm fi lt 12 euro: 4 vattenkanistrar 17 euro: en moderskapsförpackning 35 euro: 100 kg hirs 50 euro: utbildning i psykiskt stöd för en frivillig 90 euro: en antibiotikakur för 100 barn ? Hungerdagen 14–16.9 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 14 29.8.2017 12.00
K IM M O H O LO P A IN E N / S U O M E N P U N A IN E N R IS T I 3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 15 Nuori pakolaistyttö saa Irakin Punaisen Puolikuun vapaa ehtoiselta avustustarvikepakkauksen Erbilissä. En ung flyktingflicka får ett paket biståndsmaterial av en av Irakiska Röda Halvmånens volontärer i Erbil. Insamlare hjälper mer Kati Juva ställde upp som insamlare för att visa att finländarnas hjälpvilja inte har försvunnit. Kati Juva , 59-årig läkare från Helsingfors, har varit medlem i Röda Korset sedan studietiden, men när hon ställde upp som insamlare i höstas var det först för andra gången. – Det fanns två orsaker. För det första hade staten minskat i utvecklingsbiståndsanslagen och för det andra väckte flyktingströmmen en mängd negativa känslor. Jag fick en känsla av att vi vanliga medborgare måste visa att vi har viljan att hjälpa, säger Juva. – Röda Korset hör till de organisationer som kan se till att hjälpen når fram. Hjälp från en neutral part i konfliktoch katastrofsituationer minskar också behovet att fly. Under Hungerdagen är det enkelt att samla in pengar, eftersom finländarna känner till insamlingen. I allmänhet är inställningen till insamlarna positiv. – Många ser Röda Korsets insamlare på långt håll och börjar gräva fram plånboken. I år har jag inte hört en enda negativ kommentar, bekräftar Kati Juva. Kati Juva samlade in pengar i sina egna kvarter vid Tölö torg i Helsingfors. Kom med och hjälp! Under Hungerdagen samlar Röda Korset in pengar till katastroffonden, så att Finlands Röda Kors snabbt kan hjälpa offer för katastrofer och krig på olika håll i världen samt personer som drabbats av en plötslig olycka i Finland. Ställ upp som frivillig insamlare om du har ens en halv timme tid! Närmaste ställe där man kan hämta en insamlingsbössa finns på hungerdagen.fi. Man kan också alltid delta som givare. GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA Ring numret 0600 12220 (20,28 € + lna) GE ETT BIDRAG PER SMS Skicka meddelandet SPR till numret 16499 (15 €/SMS) GE ETT BIDRAG PER BANKGIRO Till Röda Korsets katastroffonds konto FI06 2219 1800 0680 00 GE ETT BIDRAG VIA MOBILEPAY Katastroffondens nummer 1001 (www.mobilepay.fi) Tyngdpunkten inom biståndsarbetet ligger på hälsovården, första hjälpen och psykiskt stöd. Dessutom har Röda Korset delat ut livsmedel och husgeråd till flyktingar samt arrangerat tillfällig inkvartering. Liksom alltid i Röda Korsets biståndsarbete är det de lokala volontärerna som har en nyckelroll i att hjälpen når fram. Röda Korsets kraft finns i rörelsens globala nätverk av frivilliga. I flyktinglägren i norra Irak, i Erbil och i närområdena sköter frivilliga många uppgifter, från matförsörjning till psykiskt stöd. En av dem är 28-åriga Adra Hashim , som packar Röda Korsets internationella bistånd för transport till flyktinglägren. Hon följer med biståndstransporterna och delar ut biståndsmaterial till behövande. Den cirka 80 kilometer långa färden till närheten av Mosul skrämmer henne inte, men det är tungt att resa runt i lägren. – Ofta är jag trött och gråter när jag kommer hem, för man ser så mycket lidande i lägren. Handikappade och sjuka som inte har pengar till mediciner. Arbete finns inte. Människorna är helt beroende av biståndsorganisationerna, suckar Adra. – Men barnen ler alltid när de ser oss komma. Då känner jag mig inte trött. ? Läs mer: www.hungerdagen.fi S T E P H E N R YA N / IF R C Hungerdagen 14–16.9 ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 15 29.8.2017 12.00
16 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 1 Vekararokissa auringosta ja musiikista nauttivat niin aikuiset kuin lapset. Niin myös MaMa-kerhon vetäjä Kirsi VentoSaleem tyttärensä Hilja-Tuulian, 3, kanssa, hattaralla herkutteleva Salwa Wali, 14, Rawaa Wali sylissään pikkuveli Lorans, 1, Fatima Ahmad sekä Latifa Shamanshah ja Elnaz-tytär, 10 kuukautta. På Vekararokki njuter både barn och vuxna av sol och musik. Det gör också MaMa-klubbens ledare Kirsi Vento-Saleem med sin dotter Hilja-Tuuli, 3, och Salwa Wali, 14, som äter spunnet socker, tillsammans med Rawaa Wali som har lillebror Lorans, 1, i famnen,och Fatima Ahmad samt Latifa Shamanshah med dottern Elnaz, 10 månader. Maahanmuuttajaäitien kerhossa etsitään yhdessä avaimia uuden kotimaan arkeen. Kerhon kesäretkellä äidit ja lapset nauttivat rokkifestarin tunnelmasta. TEKSTI SIRPA SUTINEN KUVAT EMIL HELOTIE J alla! Huudahtaa Kirsi Vento-Saleem ja heilauttaa kättä lähtömerkiksi iloiselle joukolle äitejä ja lapsia Joensuussa torin laidalla – nyt lähdetään Ilosaareen! Kesäiselle rockfestivaalille nimensä antanut pieni saari Pielisjoessa tarjoaa kerran kesässä puitteet myös lasten omalle musiikkitapahtumalle Vekararokille. Aurinkoisen kaupungin halki kävelevä joukko on osa maahanmuuttajamammoille suunnattua MaMa-kerhoa, joka aloitti toimintansa kahdessa Joensuun kaupunginosassa keväällä. Kerho toimii hankkeessa, jonka nimi kertoo kaiken oleellisen: Yhteistuumin osaksi suomalaista yhteiskuntaa! Hanketta ja MaMa-kerhoja vetää Punaisen Ristin Joensuun osaston monikulttuurisuustoiminnan ohjaaja Kirsi Vento-Saleem. Kesätauolla muutama yhteinen retki kokoaa äiti-lapsi-joukon yhteen. Kirsi laskeskelee, että kerholaiset edustavat kahdeksaa eri kansallisuutta. Monikulttuurisiin naisten kerhoihin ovat myös lapset tervetulleita. Tapaamisissa on kuultu eri alojen asiantuntijoiden alustuksia ja parannettu suomen kielen taitoja. Kotoutumista on tuettu solmimalla uusia ystävyyssuhYstävästä vauhtia kotoutumiseen teita niin toisiin maahanmuuttajaäiteihin kuin kantasuomalaisiin. – Hankkeeseen kuuluu olennaisena osana myös matalan kynnyksen tukipalvelu. Yritämme etsiä maahanmuuttajanaisille suomalaisia ystäviä, joiden kanssa yhdessä voi kokeilla eri harrastuksia tai järjestötoimintaa. Samalla voi tutustua omaan asuinympäristöön ja suomalaiseen elämänmenoon. Suomalainen ystävä on tärkeä Afganistanilainen Latifa Shamanshah , 32, kulkee kohti Ilosaarta kymmenen kuukauden ikäistä Elnaz -tytärtään rattaissa työntäen. Hänen mielestään lapsille omistettu musiikkifestivaali on ainutlaatuinen ajatus. Latifa on puolisonsa kanssa asunut Suomessa parisen vuotta. 1 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 16 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 17 Vänner hjälper nykomlingar bli hemmastadda I Joensuu finns en klubb för invandrarmammor där medlemmarna hjälper varandra att hitta rätt i vardagen i ett nytt land. J alla! ropar Kirsi Vento-Saleem och signalerar en grupp glada mammor och barn att starten går: Nu ger vi oss iväg till Ilosaari! Ön i Pielis älv har gett namn åt en av sommarens stora rockfestivaler, men en gång per sommar ordnas där också ett musikevenemang för barn, Vekararokki. Gruppen som i solskenet promenerar genom staden hör till klubben MaMa, som sedan i våras samlar invandrarmammor i två stadsdelar i Joensuu. Klubben är en del av projektet Yhteistuumin osaksi suomalaista yhteiskuntaa: Tillsammans blir vi en del av det finländska samhället. För både projektet och MaMa-klubbarna basar Kirsi Vento-Saleem, ledare för mångkulturverksamheten i rödakorsavdelningen i Joensuu. Hon räknar ut att klubbmedlemmarna representerar åtta olika nationaliteter. I samband med klubbträffarna har deltagarna fått höra inledningar av experter på olika områden. Att man får öva sin finska hör också till. Integrationen i samhället får stöd genom att man hittar nya vänner både bland andra invandrarmammor och bland infödda finländare. När det är sommarpaus i det egentliga klubbprogrammet samlas man till ett par gemensamma utfärder. – En väsentlig del av det här projektet är att erbjuda stöd med låg tröskel. Vi försöker hitta finländska vänner åt invandrarkvinnor, kvinnor som de kan prova på olika hobbyer eller organisationsverksamhet med. Samtidigt bekantar de sig med sin livsmiljö och får se hur folk lever i Finland. Latifa Shamanshah , 32, kommer från Afghanistan och har bott i Finland med sin man i ett par år. I MaMa-klubben har hon varit med sedan starten. Ivrigt berättar hon om när en representant för räddningsverket besökte klubben, då fick gruppen en hel del viktig information om brandsäkerhet i hemmet. Finska språket och kulturfrågor har också tagits upp. – Vi har fått höra om Finlands historia och vi har talat om högtider som midsommar. Latifa säger att hon nu förstår mycket i den finländska vardagen bättre. Att få lära sig köksoch babyterminologi var också mitt i prick. På några klubbträffar har en yogalärare varit med. – Jag har sysslat med yoga hemma också. Men det viktigaste tycker Latifa är den nya finländska vän som har hittat via klubben. Latifa bor i stadsdelen Noljakka, där det inte har funnits någon verksamhet för invandrarmammor. – Jag ville uttryckligen dra igång klubben i Noljakka, säger eldsjälen Kirsi Vento-Saleem och konstaterar att man ska erbjuda verksamhet där invandrarfamiljerna bor. – Jag har framför allt försökt nå de hemmamammor som blir borta från alla andra typer av integrationsverksamhet. På några år lär sig mannen och barnen finska, men mamman kan inte språket. En invandrarmamma som blir hemma löper risk att bli utanför. ? MaMa-kerhossa hän on ollut mukana alusta saakka. Innostuneena hän kertoo pelastuslaitoksen edustajan vierailusta kerhossa. Kodin paloturvallisuuteen liittyviä asioita läpikäydessä tuli paljon tärkeää ja uutta tietoa. – Harjoittelimme tulen sammuttamista sammutuspeitteellä! Hän kertoo, että suomen kieltä ja kulttuuria on kerhossa käsitelty muutamalla kerralla. Täysosuma oli keittiöja vauvasanaston opiskelu. – Olemme kuulleet Suomen historiasta ja puhuneet juhlapäivistä kuten juhannuksesta. Tutti, tuttipullo, potkupuku! On hieno tuntea joka päivä käytössä olevien esineiden nimet suomeksi. Muutamalla kerhokerralla on mukana ollut myös joogaohjaaja. – Olen joogannut kotonakin. Kuntosaliakin haluan kokeilla. Tärkeintä on Latifan mielestä kuitenkin kerhon kautta löytynyt uusi suomalainen ystävä. Moni kerhossa mukanaolija on myös Latifan naapuri. Ettei kukaan jäisi syrjään Latifa asuu Noljakan kaupunginosassa, missä toimintaa maahanmuuttajaäideille ei aiemmin ole järjestetty. – Halusin nimenomaan aloittaa kerhon Noljakassa, kertoo hankkeen käyntiin polkaissut Kirsi Vento-Saleem ja selittää, että toimintaa on viisainta tarjota siellä, missä maahanmuuttajaperheet asuvat. Hanke on alle vuoden mittainen, mutta niin kerholaisten kuin vetäjän mielestä kerholla on suuri merkitys. – Olisi hyvä ymmärtää, miten tärkeää kotouttava toiminta on, Kirsi pohtii. Hän tietää, että usein kotouttavissa hankkeissa ovat mukana samat aktiiviset ihmiset, yleensä miehet, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös naiset ja etenkin ne äidit, jotka jäävät pois jo kielikursseilta. – Olen pyrkinyt tavoittamaan kotouttamistoimista poisjääviä äitejä. Moni äiti jää kotiin pienten lasten kanssa. Muutaman vuoden kuluttua mies ja lapset puhuvat suomea, mutta äiti ei sitä osaa. Kotiin jäänyt maahanmuuttajaäiti on vaarassa syrjäytyä. Kirsi myöntää, että juuri näiden äitien tavoittamisessa on haasteensa. – Jos perheenäiti on elänyt jo kotimaassaan syrjäisessä kylässä lukuja kirjoitustaidottomana, on kotoutumisessa ja kielenoppimisessa haasteensa. Hankkeessa on mukana tulkki, joka on itse tullut Suomeen turvapaikanhakijana. – Hänestä on paljon hyötyä äitien tavoittamisessa, kiittelee Kirsi. Kirjaston kautta tutuksi Filippiineiltä kotoisin oleva Emmielouisa Hirvonen , 35, on asunut Suomessa vasta reilun puoli vuotta. – Opin tuntemaan Kirsin Punaisen Ristin kielikursseilla, kun hän tuli kertomaan meille MaMa-kerhosta. Emmie korostaa, että kerho merkitsee hänelle tapaa kuulua yhteisöön. – Se tuntuu lämpimältä tervetulotoivotukselta. Sieltä voi löytää ystäviä. Myös hän on saanut kerhon kautta uuden suomalaisen ystävän. MaMa-kerhon Emmie kokee tärkeäksi nimenomaan sosiaalisena kohtaamispaikkana. – Hieno kerho ja hyvä kokemus olla mukana. Jutustelun taustalla soi Ilosaaressa lasten musiikki ja auringossa retkivilteillään istuvat perheet nauttivat kesäpäivästä. Emmie huomaa, että Joensuun seutukirjaston kirjastoauto esittelee toimintaansa tapahtumassa. Kotimaassaan hän työskenteli kirjastonhoitajana ja suoritti Punaisen Ristin kielikurssiin liittyneen kolmen viikon käytännön harjoittelunkin Joensuun pääkirjastossa. – Olin kirjastoauton mukana viikon ja sain tutustua moniin kyliin ja ihmisiin maaseudulla. Kertoessaan kohtaamisista maaseudun asukkaiden kanssa Emmie tiivistää yhden kotoutumisen ydinkysymyksen: luontevan vuorovaikutuksen kantasuomalaisten kanssa. ? 2 Emmielouisa Hirvoselle Vekararokissa toimintaansa esitellyt kirjastoauto oli tuttu paikka kielikurssin työharjoittelusta. För Emmielouisa Hirvonen var biblio teksbussen som besökte Vekararokki bekant sedan arbetspraktiken undet en språkkurs. 2 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 17 29.8.2017 12.00
18 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Tanja Kaartinen tutkii Veripalvelussa elimistön omien puolustussolujen geneettistä muokkaamista ja monistamista syöpää vastaan. På Blodtjänst forskar Tanja Kaartinen i hur man genetiskt kan modifiera organismens egna försvarsceller och multiplicera dem i kampen mot cancer. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa tehdään merkittävää tutkimusja kehitystyötä. Tällä hetkellä yksi lupaavimmista tutkimushankkeista on yksilöllisten soluterapiavalmisteiden kehittäminen verisyöpäpotilaille. Niiden odotetaan olevan potilaskäytössä 2020-luvulla. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT JAAKKO MARTIKAINEN Uusia hoitomuotoja syöpää vastaan AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 18 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 19 V eripalvelukeskuksen uumenissa Helsingin Kivihaassa on verenluovutustilojen, laboratorioiden ja hallintosiiven lisäksi useampikin tutkijankammio, joissa edistetään verenluovutukseen ja verisairauksien hoitoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta. Tutkimusaiheet ulottuvat verenluovutuksen sosiologiasta aina palovammapotilaiden keinoihon kehittelyyn. Soluterapiahoidot ovat myös yksi Veripalvelun tutkimusstrategian painopisteistä ja vahvasti osa tulevaisuutta, sanoo solupalvelujen ylilääkäri Matti Korhonen . – Meillä on uniikkia osaamista solujen käsittelemisessä sekä vahvat laatujärjestelmät, mikä tukee potilaille suunnattavien hoitojen kehittämistä. Omilla soluilla syöpää vastaan Tällä hetkellä odotuksia herättää erityisesti CART-soluterapiatutkimus, jossa leukemiaa sairastavan henkilön omia Teli puolustussoluja muokataan geneettisesti niin, että ne tunnistavat syöpäsolun ja tuhoavat sen. Veripalvelussa tutkijana työskentelevä immunologi Tanja Kaartinen väitteli hiljattain tohtoriksi T-solujen monistamisesta. – Sairastuneen omia T-soluja kerätään verestä ja niihin lisätään laboratorio-olosuhteissa rakennettu tunnistinreseptori pinnalle. Sen jälkeen näitä uusia soluja monistetaan soluviljelyllä ja palautetaan isoina määrinä potilaan kehoon, Kaartinen kuvailee. Yhteistyötä sairaaloiden ja yliopistojen kanssa Veripalvelu kehittää CART-hoitoja yhteistyössä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sekä kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Kliiniseen hematologiaan erikoistuva lääketieteen tohtori Mikko Keränen kertoo, että personoidut syöpähoidot ovat tulossa kovalla vauhdilla. – Maailmalla CART-hoitojen teho on jo hyvin osoitettu, ja nyt pitää vielä varmistaa hoitojen turvallisuus ja minimoida sivuvaikutukset. CART-solun on tunnistettava vain syöpäsolu, eikä se saa hyökätä normaalien solujen kimppuun. Lisäksi tutkimme sitä, miten eri lääkeaineilla voidaan vielä tehostaa CART-menetelmää tai tehdä syöpäsoluja herkemmäksi hoidolle, Keränen sanoo. Veripalvelussa hoitomenetelmää ei ole vielä testattu laboratorion ulkopuolella. Tavoitteena kuitenkin on, että sillä voitaisiin alkaa hoitaa potilaita jo vuonna 2020. KÄ ÄNNÄ ? ”Jos voin hyödyntää tutkijan koulutustani siihen, että olen tuomassa jotakin aivan uutta vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon, niin mikäs sen parempaa.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 19 29.8.2017 12.00
20 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Veripalvelulla on tieteessä pitkät perinteet Veripalvelussa on tehty tieteellistä tutkimusta sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Tutkimus kuuluu Veripalvelun perustehtäviin. Tanja Kaartinen on innoissaan saadessaan olla mukana kehittämässä uuden sukupolven syöpähoitoja. Tanja Kaartinen är glad åt att få vara med och utveckla en ny generation av cancerbehandling. V E R IP A LV E LU N K U V A -A R K IS TO Veripalvelun ensimmäisenä johtajana 1948–1988 toiminut Harri Nevanlinna käsitteli väitöskirjassaan 1953 raskaudenaikaista Rh-immunisaatiota eli vastasyntyneen ”Rhesustautiin” vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Nevanlinna suorittaa vastasyntyneen verenvaihtoa Veripalvelun alkuvuosina. Harri Nevanlinna, Blodtjänsts första direktör, ledde verksamheten under åren 1948–1988. Hans doktorsavhandling 1953 handlade om Rh-immunisation under graviditeten, alltså vilka faktorer som påverkar ”Rhesus sjukdom” hos en nyfödd. På bilden ombesörjer Nevanlinna blodbyte på en nyfödd i början av Blodtjänsts existens. V eripalvelun ensimmäisenä johtajana toiminut Harri Nevanlinna aloitti veriryhmien tutkimisen nuorena lääkärinä vuonna 1946, jo pari vuotta ennen Veripalvelun perustamista 1948. Hän kehitti Veripalvelusta vetovoimaisen tutkimuslaitoksen, jossa kehitettiin niin verensiirtojen vaikuttavuutta kuin verisairauksien hoitoja – aina lääkkeitä myöten. Hemofiliaa eli verenvuototautia sairastavien potilaiden hyytymistekijänäytteiden tutkimus alkoi 1950-luvun lopulla, ja Veripalvelun tutkijat onnistuivat kehittämään verenvuototautia sairastaville oman hyytymistekijävalmisteen. 1960-luvulle tultaessa Veripalvelu sai omat laboratoriotilat. Yksi tärkeistä Veripalvelun tutkimusaiheista oli jo alusta alkaen ”Rhesus-taudin” eli vastasyntyneen hemolyyttisen anemian tutkiminen ja ennaltaehkäisy. Taudissa Rh-negatiivisen veriryhmän äidille kehittyy vasta-aineita, jotka tuhoavat sikiön punasoluja. Suomi nousi 1960-luvulla edelläkävijäksi Rhesus-taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Vielä tänäkin päivänä Veripalvelu tutkii kaikkien Suomessa synnyttävien äitien veriryhmät ja vasta-aineet. Suomessa tehdään vuosittain useita kohdunsisäisiä verensiirtoja. 1970–1980-luvuilla Veripalvelun tutkimustoiminta kasvoi entisestään. Tohtoriväitöskirjoja syntyi lähes joka vuosi, ja tutkimus tuotti myös kansainvälisiä läpimurtoja. Suomalaisten huippututkijoiden ja Veripalvelun yhteistyössä kehittämästä interferonista tuli maailmalla menestynyt lääke. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Veren kantasolujen tutkimus vahvistui 2000-luvulla. Kantasolusiirtoja käytetään apuna esimerkiksi leukemian hoidossa. Veripalvelun Solutuotantokeskus perustettiin Kivihaan veripalvelukeskukseen vuonna 2010. Sen puhdastiloissa kehitetään soluterapiavalmisteita esimerkiksi kantasolusiirron jälkeisen käänteishyljinnän sekä potilaiden immunologisten ongelmien hoitoon. Solutuotantokeskus tarjoaa hyvän alustan tieteellisille tutkimukselle. Veripalvelussa on tehty vuosina 1953–2017 yhteensä 62 väitöskirjaa. Tällä hetkellä Veripalvelun tieteellistä tutkimusta kohdennetaan erityisesti verenluovutuksen terveysvaikutuksiin, verensiirtohoitoon ja uusien soluterapiahoitojen tukemiseen. WILLY TOIVIAINEN Monta tapaa auttaa CART-solujen parissa työskentelevä tutkijajoukko hyödyntää jo nyt oikeita potilasnäytteitä, ja tulevaisuudessa esimerkiksi biopankeissa olevat näytteet voivat hyödyttää tutkimusta. Veripalvelu on mukana Hematologisessa biopankissa, jossa säilytetään verisyöpää sairastavien potilaiden näytteitä. Myöhemmin tänä vuonna Veripalvelu on myös käynnistämässä omaa biopankkiaan, johon aletaan kerätä verenluovuttajien näytteitä. Jatkossa tiedettä voi siis halutessaan edistää myös verenluovutuksen yhteydessä. Tanja Kaartinen on innoissaan siitä, että hän saa olla edistämässä uuden sukupolven immunologisten syöpähoitojen kehittämistä. – Jos voin hyödyntää tutkijan koulutustani siihen, että olen tuomassa jotakin aivan uutta vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon, niin mikäs sen parempaa, Kaartinen sanoo. ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 20 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 21 Helsingin Kivihaan veripalvelukeskuksen tutkijankammioissa tehdään monipuolista tutkimustyötä. Tanja Kaartisen aluetta on CART-soluterapiatutkimus. På Blodtjänstcentralen i Stenhagen i Helsingfors pågår mångsidigt forskningsarbete. Tanja Kaartinen arbetar med CART-cellterapiforskning. P å Blodtjänstcentralen i Stenhagen i Helsingfors finns inte bara rum för blodgivning, laboratorier och administration, utan också flera forskarrum där man arbetar med aktuell forskning kring blodgivning och vård av blodsjukdomar. Forskningen sträcker sig från blodgivningssociologi till utveckling av artificiell hud för brännskadepatienter. Cellterapi är också ett av tyngdpunktsområdena i Blodtjänsts forskningsstrategi och en viktig del av framtidens vård, säger Matti Korhonen , överläkare för celltjänsterna. – Vi har ett unikt kunnande i att hantera celler och robusta kvalitetssystem, vilket stöder utvecklandet av terapiformer för patienter. Egna celler till kamp mot cancern I nuläget väcker i synnerhet CART-cellterapiforskning stora förväntningar. I CART-terapin bearbetas en leukemipatients egna Teller försvarsceller genetiskt så att de identifierar cancerceller och förstör dem. Nya former av cancerbehandling På Blodtjänst görs ett betydande forskningsoch utvecklingsarbete. För närvarande är ett av de mest lovande forskningsprojekten utvecklandet av individuella cellterapipreparat för patienter med blodcancer. TEXT IIRA HARTIKAINEN BILDER JAAKKO MARTIKAINEN Immunolog Tanja Kaartinen som jobbar på Blodtjänst doktorerade nyligen på duplicering av T-celler. – Patientens egna T-celler samlas upp ur blodet och förses på ytan med en identifikationsreceptor som vi har byggt i laboratoriet. Sedan dupliceras de här nya cellerna genom cellodling och så återbördas de i stora mängder till patienten, förklarar Kaartinen. Blodtjänst utvecklar CART-vård i samarbete med Helsingfors och Östra Finlands universitet, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS samt internationella forskarteam. Mikko Keränen , som specialiserar sig på klinisk hematologi, berättar att personifierad cancervård är stort just nu. – Ute i världen har man redan visat att CART-vård är effektiv, nu måste vi ännu se till att vården är säker och minimera biverkningarna. CART-cellerna ska bara identifiera cancerceller och får inte angripa vanliga celler. Dessutom studerar vi hur vi kan ef fek tivera CART-metoden med hjälp av olika mediciner eller göra cancercellerna mer sårbara för vården, säger Keränen. Målet är att kunna börja vårda cancerpatienter med den här metoden redan år 2020. De forskare som arbetar med CART-celler använder sig redan nu av äkta patientprover. Blodtjänst är med i Hematologiska biobanken, som förvarar prover från patienter med blodcancer. Senare i år planerar Blodtjänst att starta en egen biobank med prover från blodgivare. I framtiden kan man alltså också välja att främja vetenskapen i samband med att man ger blod. Långa vetenskapliga anor Inom Blodtjänst har man bidragit till vetenskaplig forskning från första början. Forskning i prover av koagulationsfaktorer från patienter med blödarsjuka inleddes i slutet av 1950-talet och forskare lyckades utveckla ett koagulationsfaktorpreparat för patienterna. Ett viktigt forskningsområde på Blodtjänst var ”Rhesus sjukdom”, alltså forskning i och förebyggande av hemolytisk anemi hos nyfödda. Finland blev på 1960-talet en föregångare i vård och förebyggande av Rh-sjukdom. På 1970–1980-talen växte Blodtjänsts forskningsverksamhet ytterligare. Forskningen resulterade också i internationella genombrott. Interferon, som har utvecklats i Finland, är en medicin som har gjort succé i världen. Under 2000-talet har i synnerhet forskningen i blodets stamceller vuxit. Tan j a Ka ar tin e n s om j obb ar m e d CART-forskningen gläder sig åt att hon får vara med och bidra till utvecklingen av en ny generation av immunologisk cancerbehandling. – Vad kunde vara bättre än att jag kan utnyttja min forskarutbildning till att bidra med något nytt till vården av allvarligt sjuka patienter, säger hon. ? Mer än en blodbank År 1948 grundades Finlands Röda Kors Blodtjänst. Dess första direktör, professor Harri Nevanlinna såg till att Blodtjänst också blev en attraktiv forskningsinstitution och ett ställe där man under decenniernas lopp har gjort flera vetenskapliga genombrott inom vården av blodsjukdomar. Forskningsverksamhet hör fortfarande till Blodtjänsts grundläggande uppgifter. Sammanlagt har 62 doktorsavhandlingar producerats på Blodtjänst åren 1953–2017. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 21 29.8.2017 12.00
22 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Suomen Punainen Risti 140 vuotta: Kansainvälistä apua ja kehitystyötä Avustustyön pikkujättiläinen Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen avustustoiminta alkoi sotajoukkojen lääkintähuollosta. Vuosien varrella työn painopiste on siirtynyt yhä enemmän siviiliväestön katastrofiapuun ja kehitysyhteistyöhön. TEKSTI SAMI SALLINEN KUVAT PUNAISEN RISTIN ARKISTO Kuvat Etiopian nälänhädän uhreista järkyttivät maailmaa vuonna 1980. Etiopian auttamisesta sai alkunsa Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä. Bilderna av offren för hungersnöden i Etiopien chockade världen år 1980. Ur hjälpen till Etiopien föddes också Finland Röda Kors insamling Hungerdagen. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 22 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 23 S uomi tunnetaan Punaisen Ristin kansainvälisessä liikkeessä nopean toiminnan ja katastrofivalmiuteen liittyvän teknisen osaamisen maana, ainutlaatuisen henkilöreservin kehittäjänä ja koulutuksen edelläkävijänä. Näin listaa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi järjestön avustustoiminnan vahvuuksia. Jo 40 vuoden ajan Punaisen Ristin toiminnassa mukana ollut Löövi on työskennellyt muun muassa avustustyöntekijänä sotaja katastrofialueilla, kouluttajana sekä kansainvälisten operaatioiden johtajana Punaisen Ristin yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n päämajassa Genevessä. Pitkä ura on tarjonnut erinomaisen näköalapaikan juhlavuotta viettävän järjestön lähihistoriaan, joten Kalle Löövi jos kuka on oikea henkilö arvioimaan Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan kehitystä. Aloitetaan kuitenkin alusta. Lääkintähuoltoa keisarin armeijalle Suomalainen kipinä oman Punaisen Ristin yhdistyksen perustamiseksi syttyi vuonna 1877 Venäjän julistettua sodan Turkille. Päämääränä oli antaa lääkintäapua Venäjän keisarin armeijaan kuuluville Suomen kaartin sotilaille. Koska Suomi oli osa Venäjää, ”Yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten” toimi ensimmäiset neljä vuosikymmentä Venäjän Punaisen Ristin varjossa. Ranskasta tilattu 50-paikkainen liikkuva kenttäsairaala eli ambulanssi herätti aikanaan Suomen suuriruhtinaskunnassa suurta kiinnostusta. Ensimmäinen sotaretki ei kuitenkaan lunastanut suomenkielisen lehdistön ja suuren yleisön odotuksia värikkäistä seikkailuista. Kauas rintaman selustaan sijoitettu sairaala kärsi huonoista kuljetusyhteyksistä ja Venäjän armeijan heikosta organisaatiosta. Viiden kuukauden aikana hoidettiin vain 110 haavoittunutta ja noin 50 sisätautipotilasta, mikä oli pettymys yhdistykselle ja innokkaalle hoitohenkilökunnalle. Kaiken lisäksi Suomen kaartin pataljoona komennettiin Bulgariaan kauas suomalaisesta sairaalasta. Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen rauhanajan hätäapukeräys järjestettiin Venäjän nälkää näkevien hyväksi vuosina 1891–1892. Kampanjassa muistutettiin Suomen kansaa sen omista katovuosista. Lahjoituslistat ja lipaskeräys tuottivat noin 100 000 markkaa. Viljaa kertyi noin 5 000 markan arvosta. Vähemmän myötätuntoa herätti Suomen Punaisen Ristin johtokunnan päätös lähettää kenttäsairaala Venäjän-Japanin sotaan vuonna 1904. Syynä penseyteen olivat kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ankarat venäläistämistoimet, joiden tavoitteena oli alistaa autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän maakunnaksi. Korkeatasoisen lääkintäyksikön lähettäminen maailmalle edustamaan Suomea katsottiin kuitenkin kunnia-asiaksi. Nopea toiminta ei vielä tuolloin kuulunut Suomen Punaisen Ristin hyveisiin: ambulanssin valmisteluihin meni kuusi viikkoa, ja lähtöä odoteltiin kuukausi lisää. Retkikunta kävi jopa tervehtimässä leskikeisarinna Maria Feodorovnaa Pietarissa ennen puolentoista kuukauden junamatkaa Kaukoitään Mantšurian rintamalle. Sotatantereella työ kuitenkin sujui erinomaisesti, vaikka Venäjän armeijan romahtaminen aiheutti kaaosta. Ambulanssissa ja suomalaisten varustamassa sairaalajunassa sai apua lähes 1 000 sotilasta, mukana myös neljä japanilaista upseeria. Sodassa käytetty, suomalaisista talonpoikaisrattaista kehitetty sairasvaunu herätti myöhemmin huomiota maailmalla. Vaunulle myönnettiin ensimmäinen palkinto Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa Lontoossa vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan aikana rintamalle lähetettiin kaksi Punaisen Ristin ambulanssia, joista toinen oli Suomen teollisuudenharjoittajien kustantama. Ne hoitivat tuhansia haavoittuneita Vilnassa, Polotskissa ja Varsovassa vuosina 1914–1917. Kansainvälisesti noteerattiin Suomen Punaisen Ristin perustama Tornion siirtosairaala, kun maailmansodan osapuolet pääsivät sopimukseen vaikeasti haavoittuneiden sotavankien vaihtoreitin avaamisesta linjalle Sassnitz-Trelleborg-Haaparanta-Tornio-Pietari. Tornion kautta kulki vuosina 1915–1918 kaikkiaan 63 463 sotainvalidia. Käännekohtana Unkarin apu Itsenäistyneen Suomen oma Punaisen Ristin yhdistys otti paikkansa Punaisen Ristin kansainvälisessä liikkeessä vuon1 Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi lähdössä avustustyöntekijäksi Iraniin vuonna 1990. Chefen för Finland Röda Kors internationella bistånd Kalle Löövi på väg till Iran som biståndsarbetare efter ett jordskalv år 1990. 2 Suomen Punaisen Ristin junasairaala hoiti kotiin palaavia haavoittuneita sotavankeja ensimmäisessä maailmansodassa. I första världskriget utrustade Finlands Röda Kors ett sjukhus på räls för att ge vård åt sårade krigsfångar som återvände hem. 3 Suomalainen kenttäsairaala hoiti molempien osapuolten haavoittuneita Venäjän-Japanin sodassa 1904. Det finländska fältsjukhuset i rysk-japanska kriget 1904 tog hand om sårade från båda sidor. ”Suomi tunnetaan nopean toiminnan ja katastrofivalmiuden teknisen osaamisen maana.” 1 3 2 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 23 29.8.2017 12.00
24 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 na 1922. Yhdistys avusti 1920-luvulla muun muassa Siperian sotavankeja, kotiin palaavia saksalaisia ja itävaltalaisia sotavankeja, Kronstadtin ja vienankarjalaisia pakolaisia, Japanin maanjäristyksen uhreja, Kreikan, Bulgarian ja Turkin pakolaisia ja maanjäristyksen uhreja sekä Kuuban hirmumyrskyn uhreja. Kun Italian fasistijohtaja Benito Mussolini vuonna 1935 hyökkäsi Abessiniaan, nykyiseen Etiopiaan, Suomen Punaisen Ristin keräys abessinialaisten hyväksi tuotti 150 000 markkaa. Varoilla varustettiin 68-vuotiaan tohtori Richard Faltinin johtama retkikunta sota-alueelle. Italian ilmapommitus vaurioitti suomalaisen kirurgisen sairaalan lopulta käyttökelvottomaksi, mutta retkikunta jatkoi työtään ruotsalaisella lähetysasemalla. Toisen maailmansodan aikana ja jälleenrakennuksen vuosina Suomen Punainen Risti toimi tärkeänä kanavana ulkomailta Suomeen suunnatulle avulle. Seuraavina vuosina vahvasti kasvanut järjestö oli jälleen valmis kääntämään katseena avuntarpeeseen maailmalla. Vuonna 1953 Hollannin patokatastrofin ja Kreikan maanjäristysten uhreille toimitettiin yhteensä noin 30 suomalaista puutaloa. Virstanpylväs Suomen Punaisen Ristin kansainvälisessä toiminnassa tuli vuoden 1956 Unkarin kansannoususta, jonka Neuvostoliitto kukisti kovaotteisesti. Unkarin Punaisen Ristin avustuspyyntö saavutti Suomen 27. lokakuuta 1956, ja heti seuraavana aamuna Helsingistä lähti veriplasmalähetys lentoteitse Budapestiin. Suomen Punainen Risti otti vastuun kolmesta Itävaltaan perustetusta pakolaisleiristä, joiden kautta kulki lähes kolmasosa Itävaltaan saapuneista 180 000 pakolaisesta. Unkarin avustuskampanjasta kasvoi Suomessa ennen kokematon kansanliike. Kokonaisarvoltaan 260 miljoonan markan lahjoitukset kanavoitiin valtaosin Suomen Punaisen Ristin kautta. Unkarin operaatio osoitti, miten pitkälle Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen työn valmius oli kehittynyt. Se myös vahvisti pysyvästi yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa. Myöhempinä vuosina merkittävä osa Suomen valtion antamasta katastrofiavusta on kanavoitu Suomen Punaisen Ristin kautta. Kansainvälinen työ laajenee Vuonna 1961 perustettu Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto, sen postisiirtotili 22 500 ja Yleisradion Sävellahjan keräykset toivat Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan miljoonien suomalaisten tietoisuuteen ja helpottivat varainhankintaa. Kalkun logistiikkakeskus Tampereella on vuodesta 1965 lähtien tehostanut avustustyötä ja nopeaa toimintaa vastaamalla katastrofiapuun ja kehitysyhteistyöhön tarvittavista hankinnoista sekä avustustarvikkeiden varastoinnista, pakkauksesta ja kuljetuksesta. Logistiikkakeskuksessa ylläpidetään katastrofivalmiusyksiköitä jatkuvassa lähtövalmiudessa. 1960–70-lukujen taitteessa Suomen Punaisen Ristin henkilökuntaa ja lääkintäryhmiä palveli monipuolisissa tehtävissä muun muassa Biafran, Vietnamin, Bangladeshin ja Jordanian sotatoimialueilla, kuivuuden ja nälänhädän piinaamassa Keniassa ja Etiopiassa, sisällissodan siviiliuhrien lääkintätehtävissä Kyproksella, kehitysyhteistyön kenttäjohdossa Afganistanissa ja Tansaniassa sekä vankien vaihtoon liittyvissä lääkintätehtävissä Israelin ja Egyptin välillä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustyön henkilöreservi perustettiin vuonna 1970. – Nykyään reserviin kuuluu jo noin 1 100 henkilöä. Se on poikkeuksellinen määrä maailman humanitaaristen järjestöjen keskuudessa ja tehnyt meistä Punaisen Ristin liikkeen suurimman henkilöavun lähettäjän. Esimerkiksi vuonna 2010 pystyimme hetkessä lähettämään toista sataa avustustyöntekijää Haitin maanjäristyksen uhrien tueksi, Kalle Löövi kertoo. Suomen nousua henkilöavun suurvallaksi edesauttoi asema pienenä, puolueettomana maana. – Suomalaisia on ollut helppo lähettää maailmalle, koska konflikteissa ei ole tarvinnut murehtia, kuuluuko Suomen valtio jonkun osapuolen taustavaikuttajiin. Toiminta kriisialueilla teki Suomen Punaisesta Rististä myös arvostetun kehitysyhteistyökumppanin. Nigeriassa 1960-luvulla Pohjoismaiden Punaisen Ristin järjestöjen kanssa alkanut pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on laajentunut ympäri maailmaa. – Monissa maissa paikalliset Punaiset Ristit ja Punaiset Puolikuut haluavat toteuttaa terveysja katastrofivalmius4 4 Suomen Punaisen Ristin Abessinian sotaan 1935 lähettämä ambulanssi juuttui liejuun matkalla Harrarista Dagahabouriin. Finlands Röda Kors ambulans i Abessinienkriget 1935 fastnade i gyttja på väg från Harari till Dagahabour. 5 Punainen Risti lähetti avustustyöntekijöitä Kyprokselle kriisin kärjistyessä vuonna 1974. Röda Korset skickade biståndsarbetare till Cypern när krisen där eskalerade till krigshandlingar år 1974. 6 Rekkalastillinen apua lähdössä Kosovoon vuonna 1992. Jugoslavian hajoamissotien avustusoperaatiot kuuluvat Suomen Punaisen Ristin historian mittavimpiin. En långtradarlast biståndmateriel på väg till Kosovo år 1992. Biståndsoperationerna i samband med Jugoslavienkrigen hörde till de största som Finlands Röda Kors har genomfört. 5 6 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 24 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 25 hankkeita juuri meidän kanssamme, koska olemme osoittaneet kykymme kriisitilanteissa. Tällä hetkellä Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen hätäavun budjetti on noin 21 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön budjetti 9 miljoonaa euroa. Avustustoiminnan laajuus riippuu yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä saaduista lahjoituksista. Valtion osuus rahoituksesta on kasvanut merkittävästi, kun ulkoasiainministeriö on ryhtynyt tehokkaammin hyödyntämään Punaisen Ristin verkostoa ja osaamista. – 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajotessa ja Jugoslavian alueen sotien aikana kansainvälisen toiminnan budjetti oli yhteensä noin 20 miljoonaa. Ulkoasiainministeriön aloitteesta laajensimme 2000-luvulla kehitysyhteistyötä, jolloin kokonaisbudjetti nousi muutamia kertoja jopa 40 miljoonaan euroon, Löövi kuvaa. Koulutuksen ja innovaatioiden maa Kansainvälisessä humanitaarisessa toiminnassa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun alussa, kun Punainen Risti ja YK ryhtyivät parantamaan suurkatastrofeihin varautumista sekä avustusoperaatioiden arviointia ja koordinaatiota. – Taustalla olivat huonot kokemukset vuoden 1988 Armenian maanjäristyksessä ja Keski-Amerikan hirmumyrskyissä. Huomattiin, että eri puolilta maailmaa tuleva apu pitää standardoida ja saada linkitettyä järkeviksi kokonaisuuksiksi. Kymmenen vuoden ajan kaikki kansainvälisen Punaisen Ristin FACT-johtajat ja -koordinaattorit, kentällä tehtävän avustustyön suunnittelijat, koulutettiin Suomessa, Kalle Löövi kertoo. Suomen Punainen Risti nousi johtavaan rooliin myös nopeaan toimintaan tarkoitettujen ERU-katastrofi valmiusyksiköiden kehittämisessä ja niihin liittyvässä koulutuksessa. ERU-hätäapuyksiköitä on valmistettu Suomessa vuodesta 1992 alkaen. – Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan jälkeen Suomen Punaisen Ristin klinikoita ja terveysasemia muokattiin liikkuvampaan ja helpommin siirrettävään suuntaan. Meillä Suomessa on laajin valikoima erilaisia ERU-yksiköitä koko Punaisen Ristin liikkeessä. Viimeisin Suomen Punaisen Ristin innovaatio ovat liikkuvat viestintäyksiköt eli toimittaja ja kuvaajan muodostamat työparit, jotka raportoivat maailmalta kansainvälisen avun tuloksista ja toisaalta avun tarpeesta. – Viime vuonna meillä oli parhaimmillaan seitsemän tällaista viestintätiimiä maailmalla. Tuotettu materiaali hyödyttää myös muita Punaisen Ristin järjestöjä. Vahva yhteys kotimaan toimintaan Koulutuksen ja kansainvälisen avun henkilöreservin ylläpidon lisäksi Kalle Löövi nostaa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan menestyksen kulmakiveksi vahvan yhteyden kotimaan toimintaan. – Viemme oppia ja osaamista molempiin suuntiin. Kansainvälinen kenttä on katastrofien osalta paljon vaativampi kuin Suomi. Kehitämme maailmalla toimintamalleja ja työkaluja, joita voidaan käyttää myös kotimaassa. – Esimerkiksi Arabikevään aikana Libyan ja Tunisian rajalle perustetun suuren pakolaisleirin ratkaisuja käytettiin hätämajoituksessa, kun Suomeen tuli toissa syksynä poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. Kansainvälistä kokemusta hyödyntäen olemme myös kehittäneet yhden maailman nopeimmista evakuointisairaaloista kotimaan käyttöön. 140 vuotta täyttäneen Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan historiaan mahtuu niin paljon ylpeydenaiheita, että yhden nostaminen muiden edelle on mahdoton tehtävä. Sen sijaan Kalle Löövi nostaa esiin muutaman esimerkin lähihistoriasta. – Vietnamin pakolaiset. Avustusoperaatiot entisen Jugoslavian maissa. Vaikuttaminen Somalian Punaisen Puolikuun rakentamiseen niin, että se on ainoana organisaationa pystynyt toimimaan koko maassa läpi sotavuosien. Tuhansien suomalaisten evakuointi vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen ja sitä seurannut seitsemän vuoden avustusoperaatio. Suomen Punainen Risti on tehnyt pitkän matkan Venäjän keisarin sotajoukkojen lääkintähuollosta arvostetuksi kansainvälisen avustustyön pikkujättiläiseksi. ? 7 Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke suuntautui Nigeriaan 1964-1969. Sairaanhoitaja Aulikki Merisalo opetti vastasyntyneiden hoitoa Warriven klinikalla 1968. Finlands Röda Kors första utvecklingssamarbetsprojekt genomfördes i Nigeria 1964–1969. Sjuksköterskan Aulikki Merisalo lär ut neonatalvård på en klinik i Warrive 1968. ”Viemme oppia ja osaamista molempiin suuntiin. Kansainvälinen kenttä on katastrofi en osalta paljon vaativampi kuin Suomi. Kehitämme maailmalla toimintamalleja ja työkaluja, joita voidaan käyttää myös kotimaassa.” 7 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 25 29.8.2017 12.00
26 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Ensimmäisessä maailmansodassa Suomen Punainen Risti lähetti ambulanssin Vilnaan. Leukaleikkausta suorittaa tohtori Richard Faltin (vas.), L. Eskelinen, K.J. Hjelt ja Hilda Forssman avustavat. Under första världskriget skickade Finlands Röda Kors en ambulans till Vilnius. En käkoperation utförs av doktor Richard Faltin (t.v.). Han assisteras av L. Eskelinen, K.J. Hjelt och Hilda Forssman. L iksom förebilderna ute i världen grundades även Finlands Röda Kors ursprungligen för att sköta medicinalvård under krig. Den avgörande impulsen till grundandet kom när Ryssland förklarade Turkiet krig år 1877: Man ville erbjuda medicinalvård för soldaterna i Finska gardet i den ryska kejserliga armén. Eftersom Finland då var ett ryskt storfurstendöme verkade ”Finska Föreningen för sårade och sjuka krigares vård”, som den hette när den grundades, under sina första 40 år i skuggan av Ryska Röda Korset. I den internationella rödakorsrörelsen tog det självständiga Finlands rödakorsförening sin plats år 1922. Efter Andra världskriget har tyngdpunkten i Finlands Röda Kors internationella insatser allt mer flyttats till att ge civilbefolkningen katastrofhjälp och idka utvecklingssamarbete. En milstolpe var folkresningen i Ungern år 1956. Ur kampanjen för att hjälpa Ungern växte en folkrörelse vars like man inte hade Liten jätte på biståndsarbete Finlands Röda Kors internationella biståndsarbete fick sin början ur medicinalvård i krig. Under årets lopp har tyngdpunkten i arbetet allt mer förflyttats till katastrofhjälp för civila och utvecklingssamarbete. TEXT SAMI SALLINEN BILDER RÖDA KORSETS ARKIV sett i Finland: Donationer på sammanlagt 260 miljoner mark kanaliserades i huvudsak genom Finlands Röda Kors. Stormakt på personbistånd År 1961 grundades Finlands Röda Kors katastroffond och miljoner finländare lärde känna verksamheten och katastroffondens postgirokonto 22 500 via En gåva i toner i radion. Logistikcentret i Kalkku i Tammerfors grundades år 1965 och Finlands Röda Kors personreserv för internationellt biståndsarbete år 1970. – I dag är Finland inom rödakorsrörelsen känt som ett land som kan snabba insatser och det tekniska kring katastrofberedskap, som utvecklare av en unik personreserv och som en föregångare i utbildning, räknar Finlands Röda Kors chef för internationellt bistånd Kalle Löövi upp organisationens styrkor. – I personreserven för internationellt bistånd finns redan cirka 1 100 personer. Det är ett exceptionellt antal i humanitära organisationer i världen och det har gjort oss till störst på personbistånd i hela rödakorsrörelsen. Till exempel år 2010 kunde vi på nolltid skicka mer än hundra biståndsarbetare till Haiti. Löövi konstaterar att det att Finland är ett litet, neutralt land har bidragit till att vi har kunnat bli en stormakt på personbistånd. – Det har varit lätt att skicka ut finländare i världen, eftersom man inte har behövt oroa sig över om finska staten i smyg försöker påverka någon part i konflikten. Ansedd samarbetspart Insatserna i krisområden har också gjort Finlands Röda Kors till en uppskattad partner för utvecklingssamarbete. Det utvecklingssamarbete som de nordiska rödakorsföreningarna inledde i Nigeria på 1960-talet har spridits världen över. – I många länder vill de lokala rödakorsoch rödahalvmåneföreningarna gärna ha hälsooch katastrofberedskapsprojekt just med oss, eftersom vi har visat att vi klarar av krissituationer. För närvarande är Finlands Röda Kors budget för internationell nödhjälp cirka 21 miljoner euro medan budgeten för utvecklingssamarbete är 9 miljoner euro. En betydande del av den katastrofhjälp och det utvecklingsbistånd som finska staten finansierar kanaliseras via Finlands Röda Kors. Inom rödakorsrörelsen har Finlands Röda Kors fått en ledande roll också i samband med utvecklandet av ERU-snabbinsatsenheterna för katastrofhjälp, och utbildningen i samband med enheterna. ERU-enheter har producerats i Finland sedan år 1992. Under sin 140-åriga historia har Finlands Röda Kors utmärkt sig så många gånger inom den internationella verksamheten att det är omöjligt att lyfta fram en insats framom alla andra. I stället plockar Kalle Löövi några exempel från närhistorien. – Flyktingarna från Vietnam. Biståndsoperationerna i länderna i det forna Jugoslavien. Påverkandet av Somaliska Röda Halvmånens uppbyggnad så att de som enda organisation har kunnat verka i hela landet genom krigsåren. Evakueringen av tusentals finländare efter tsunamin i Sydostasien år 2004 och den sju år långa biståndsoperation som inleddes efteråt. Finlands Röda Kors har gjort en lång resa från medicinalvård för militärer i tsarens armé till en liten jätte inom internationellt biståndsarbete. ? ? Finlands Röda Kors 140 år: Internationellt bistånd och utvecklingsarbete AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 26 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 27 S uomen Punaisen Ristin Helsingin yleiskokouksessa Finlandia-talolla juhlistettiin kokoustamisen ohessa 140 vuotta täyttänyttä järjestöä. Kokouksen avajaisiin valtiovallan tervehdyksen tuonut sisäministeri Paula Risikko nosti esiin erityisesti Suomen Punaisen Ristin työn syksyllä 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Hakijoiden vastaanotosta kasvoi Suomen Punaisen Ristin rauhanajan suurin kotimaan avustusoperaatio ja viranomaisten ja Punaisen Ristin välisen yhteistyön voimannäyttö. – Suomen Punaisen Ristin ja valtiovallan suhde on tiivis ja toimiva. Arjessa ja poikkeusoloissa, Suomen Punainen Risti on aina toivon tällä puolen, Risikko lausui. Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila kantoi omassa puheenvuorossaan huolta yhteiskunnan asenteiden koventumisesta. – Suomen Punaisella Ristillä on ollut suuri rooli itsenäisen Suomen 100-vuotisessa historiassa. Toimintamme vaiheet kertovat maamme kasvusta köyhästä avuntarvitsijasta vauraaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, jolla on varaa ja halua auttaa paitsi omassa maassa, myös rajojemme ulkopuolella. Me emme kuitenkaan tyydy nojaamaan menneisyyden menestystarinoihin. Me haluamme olla tulevaisuuden rakentajia, Torstila linjasi. Vapaa ehtoisuuden riemujuhla Vuoden 2017 yleiskokous kokosi kesäkuussa Helsinkiin noin tuhat Punaisen Ristin vapaaehtoista ja työntekijää. Vaasalaiselle Henni Heikkilälle viikonlopusta jäi käteen paljon uusia ystäviä, ajatuksia – ja lisää intoa Punaiseen Ristiin. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA Vaasan osaston vapaaehtoinen Henni Heikkilä osallistui Helsingissä ensimmäiseen yleiskokoukseensa. Henni Heikkilä, frivillig i Vasa, deltog i sin första stämma i Helsingfors. KÄ ÄNNÄ ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 27 29.8.2017 13.02
28 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Ensiapuoppia kouluihin Suomen Punaisen Ristin toiminnan painopisteisiin Helsingin yleiskokous ei tuonut suuria yllätyksiä. Kokouksessa vahvistettu toimintalinjaus vuosille 2018–2020 listaa järjestön päätavoitteiksi auttamisvalmiuden vahvistamisen sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentamisen, inhimillisyyden puolesta vaikuttamisen sekä järjestön oman toiminnan kehittämisen entistä sujuvammaksi ja vetovoimaisemmaksi. Kunnianhimoinen tavoite on kaikkien Suomen koululaisten saaminen ensiapukoulutuksen piiriin. Punainen Risti ja LähiTapiola kouluttavat jo tänä vuonna 30 000 koululaista Sankarikoulutus -hankkeessa, ja Punaisen Ristin omaa yläkoulujen ensiapuopetusta laajennetaan ensi vuonna. Myös Punaisen Ristin terveyspisteitä avataan lähivuosina lisää. Yleiskokouksen henkilövalinnoista yksi vaikutti etukäteen selvältä, sillä istuvalle puheenjohtajalle ei ollut esitetty haastajaa. Toiselle puheenjohtajakaudelle jatkava Pertti Torstila, 71, on Helsingissä asuva pitkän linjan diplomaatti ja ulkoministeriön entinen valtiosihteeri, joka kuuluu kotikuntansa Hämeenlinnan Punaisen Ristin osastoon. Huomattavasti tiukempi kisa käytiin Suomen Punaisen Ristin kolmen varapuheenjohtajan paikoista. Äänestyksen jälkeen uusiksi puheenjohtajiston jäseniksi kuulutettiin Ann-Mari Audas-Willman Vaasasta ja Sami Laitinen Oulusta. Jatkokaudelle valittiin helsinkiläinen Otto Kari . Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtajaksi yleiskokous valitsi Pirkko-Liisa Ollilan Kangasalta ja varapuheenjohtajaksi Päivi Kuntzen Turusta. Helsingin yleiskokouksessa hyväksyttiin myös Suomen Punaisen Ristin uudet säännöt, jotka vahvistetaan tasavallan presidentin asetuksella tämän syksyn aikana. Yleiskokouksen tiukimmat puheenvuorot käytettiin ehdotuksesta Nälkäpäivän siirtämisestä syyskuulta toukokuulle. Aloite keräyksen ajankohdan muuttamisesta oli esillä jo edellisessä yleiskokouksessa Turussa, eikä äänestystulos muuttunut kolmen vuoden takaisesta: Nälkäpäivä pysyy tutulla ja turvallisella paikallaan syksyssä. Enemmän kuin kokous Suomen Punaisen Ristin yleiskokous on jo pitkän aikaa ollut enemmän kuin kokous. Kolmen vuoden välein järjestettävästä kokoontumisesta on kasvanut avoin suurtapahtuma, joka esittelee Punaisen Ristin työtä ja toimintaa kaikelle kansalle. Helsingissä kattaus oli tavallistakin komeampi, vietettiinhän nyt pääkaupungin paraatipaikoilla Punaisen Ristin 140-vuotisjuhlia. Punainen Risti näkyi koko yleiskokousviikon ajan Helsingin Kansalaistorilla Gimis-tapahtumassa. Yleisötapahtumassa verestettiin mm. ensiaputaitoja, tehtiin ostoksia Punaisen Ristin Kontin pop-up-myymälässä ja tutustuttiin Punaisen Ristin katastrofialueille lähetettävään evakuointisairaalaan. Monipuolisessa ohjelmassa kuultiin musiikkiesityksiä ja paneelikeskusteluja. Koko viikon ehkä liikuttavimmat hetket koettiin Punaisen Ristin Nallesairaalassa, jossa perheen pienimmät pääsivät tutustumaan ensiapuun ja auttamisen maailmaan Punaisen Ristin ammattilaisten opastuksessa. Viikonloppuna ehdittiin myös kiittää Punaisen Ristin vapaaehtoisia ja työntekijöitä – sekä tietenkin pitää hauskaa. Helsingin Musiikkitalolla pidetyssä iltajuhlassa Punainen Risti jakoi kultaisia ja hopeisia ansiomitaleja ansioituneille vapaaehtoisilleen ja työntekijöilleen, ja illallisen jälkeen kokousväkeä viihdyttivät M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen duo, Agents solistinaan Vesa Haaja ja Eternal Erection -yhtye. Virtaa omaan toimintaan Kaikkiaan yleiskokous oheistapahtumineen kokosi Helsinkiin noin tuhat Punaisen Ristin jäsentä, vapaaehtoista ja työntekijää kaikkialta Suomesta. Yksi heistä oli vaasalainen vapaaehtoinen Henni Heikkilä , 25. Vaasan suomenkielisen osaston ystävävälittäjälle ja osaston hallituksen jäsenelle yleiskokous oli ensimmäinen. – Itse asiassa täällä oli paljon hauskempaa kuin odotin, Heikkilä nauraa. – Ehkä odotin vähän enemmän sellaista kuivakkaa kokousmeininkiä, mutta tunnelma oli tosi avoin ja iloinen. 1 Stella Frankenhaeuser, 5, toi Nallesairaalaan Cillanuken, joka oli satuttanut nenänsä. Haavan sitoi Punaisen Ristin avustustyöntekijä, lääkäri Lotta Korhonen. Isosisko Ellenin, 7, Viivi-nukella oli korvatulehdus. Stella Frankenhaeuser, 5, hade med sig dockan Cilla till Nallesjukhuset. Cilla hade slagit näsan när hon skulle lära sig att gå. Såret förbands av Röda Korsets bitåndsarbetare, läkaren Lotta Korhonen. Dockan Viivi, som tillhör storasyter Ellen, 7 år, fick diagnosen öroninflammation. 2 Finlandia-talo tarjosi 140 vuotta täyttäneen Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle arvoisensa puitteet. Finlandiahuset erbjöd en värdig plats för stämman för 140-årsjubilerande Finlands Röda Kors. 3 Puheenjohtaja Pertti Torstila (oik.) ja hallituksen jäsen Henri Backman vaihtoivat ajatuksia kokoustauolla. Röda Korsets ordförande Pertti Torstila (t.h.) och styrelsemedlem Henri Backman utbytte tankar under en paus i stämman. 1 2 3 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 28 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 29 Frivillighet och glädje Ordinarie stämman 2017 samlade ett tusental frivilliga och anställda inom Röda Korset i Helsingfors i juni. För Henni Heikkilä från Vasa innebar stämmoveckoslutet ett antal nya vänner och tankar – och ett ökat intresse för Röda Korset. TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO LEENA KOSKELA I samband med Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Finlandiahuset i Helsingfors fi rades också organisationens 140-årsjubileum. Statsmaktens hälsning vid öppningen av stämman framfördes av inrikesminister Paula Risikko , som valde att lyfta fram Röda Korsets insatser hösten 2015, då antalet asylsökande ökade kraftigt. Mottagningen av asylsökande har blivit Finlands Röda Kors största biståndsoperation i hemlandet i fredstid och en uppvisning i samarbetet mellan myndigheterna och Röda Korset. – Relationen mellan Finlands Röda Kors och statsmakten är nära och välfungerande. I både vardag och undantagssituationer står FRK alltid på hoppets sida, sade Risikko. Röda Korsets ordförande Pertti Torstila uttryckte i sitt inlägg sin oro över de allt hårdare attityderna i samhället. – Vår 140-åriga organisation har spelat en stor roll i det självständiga Finlands 100-åriga historia. De olika skedena i vår verksamhet vittnar om vårt lands tillväxt från fattig hjälpbehövande till välbärgat välfärdssamhälle, ett land som har råd och vilja att hjälpa andra såväl här hemma som utanför vårt lands gränser. Men vi är en organisation som inte nöjer sig med att vila på gamla lagrar. Vi är med och bygger framtidens samhälle, slog Torstila fast. Första hjälpen-kunskaper i skolorna Stämman i Helsingfors kom inte med några större överraskningar i fråga om tyngdpunkterna i Finlands Röda Kors verksamhet. Strategin för åren 2018–2020 som stämman godkände konstaterar att Röda Korsets huvudmål är att stärka hjälpberedskapen både i Finland och globalt, att bygga upp en stark gemenskap och främja välmående, att arbeta för humanitet samt att utveckla organisationens egen verksamhet så att den blir smidigare och mer attraktiv. Ett ambitiöst mål är att se till att alla skolelever i Finland får utbildning i första hjälpen. Röda Korsets hälsorådgivningar ska också öka i antalet under de närmaste åren. Pertti Torstila, 71, fortsätter som väntat som ordförande för Röda Korset; ingen utmanare hade föreslagits. Till vice ordförande i organisationen valdes Ann-Mari Audas-Willman från Vasa och Sami Laitinen från Uleåborg, båda nya namn i sammanhanget. I presidiet sitter också Otto Kari från Helsingfors. Till ordförande för Röda Korsets fullmäktige valde stämman Pirkko-Liisa Ollila från Kangasala och till vice ordförande Päivi Kuntzen från Åbo. Vid stämman i Helsingfors godkändes också Finlands Röda Kors nya stadgar, som stadfästs genom förordning av republikens president senare i höst. Röda Korsets ordinarie stämma ordnas med tre års mellanrum och har blivit ett stort och öppet evenemang som presenterar Röda Korsets arbete och verksamhet för allmänheten. I Helsingfors bjöds det på mer program än vanligt, eftersom Röda Korsets 140-årsjubileum fi rades på paradplats i huvudstaden. Röda Korset syntes under hela stämmoveckoslutet på Medborgarplatsen i Helsingfors i form av evenemanget Gimis. Vid evenemanget kunde man bland annat fräscha upp sina kunskaper i första hjälpen, shoppa loss i en popup-Kontti och bekanta sig med Röda Korsets evakueringssjukhus som kan skickas till katastrofområden. En stämma för många stämmor Sammanlagt samlade stämman med kringevenemang ungefär tusen rödakorsmedlemmar, frivilliga och anställda från hela Finland. En av deltagarna var volontären Henni Heikkilä , 25, från Vasa. Heikkilä är medlem i avdelningsstyrelsen i Vasa fi nska avdelning och det var hennes första stämma. – I själva verket var det mycket roligare än jag väntade mig, skrattar hon. – Jag hade kanske väntat mig att det skulle vara torrt mötesstuk, men stämningen var väldigt omedelbar och positiv. Med sig hem fi ck Heikkilä en bunt idéer för den egna frivilligverksamheten. – Det här veckoslutet var nog fi nt ordnat på alla sätt. På något sätt gick det nu upp för mig hur enormt stort Röda Korset är: Att alla de här människorna håller på med samma saker som vi gör i vår avdelning och att allt det här fi nns till för oss! Och samtidigt är vi alla som en familj. Det ger ny energi för vår verksamhet, konstaterar Heikkilä. Det ger en god grund för arbetet inför nästa stämma – vi ses i Vasa 2020! ? Stämman på webben: rednet.rodakorset.fi /stamman2017 ”På något sätt gick det nu upp för mig hur enormt stort Röda Korset är.” Itse yleiskokouksen seuraamisen ohessa Heikkilä ehti koluta läpi Gimis-tapahtumatorin. Kotiin viemisiksi tarttui tukku ideoita omaan vapaaehtoistoimintaan. – Nallesairaala oli niin liikuttava, että alkoi itkettää! Se on niin ihana konsepti, että meidän pakko saada se jotenkin Vaasaan! Mieleen jäi myös iltajuhlasta M.A. Nummisen ja Pedron hauska esitys, jossa laulettiin Punaisen Ristin toimintalinjausta. – Kaikin puolin todella hienosti järjestetty viikonloppu. Jotenkin se oikein kolahti, miten valtava juttu Punainen Risti on, että kaikki nämä ihmiset tekevät sitä samaa työtä mitä mekin omassa osastossamme, ja että kaikki tämä on järjestetty meitä varten! Ja kuitenkin kaikki ovat kuin yhtä perhettä. Tästä sai lisää virtaa omaan toimintaan, Heikkilä kiitteli. Sillä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa yleiskokousta – nähdään Vaasassa 2020! ? Yleiskokouksen asiat verkossa: rednet.punainenristi.fi / yleiskokous2017 ”Jotenkin se oikein kolahti, miten valtava juttu Punainen Risti on, että kaikki nämä ihmiset tekevät sitä samaa työtä mitä mekin omassa osastossamme.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 29 29.8.2017 12.00
30 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 1 Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Jouko Rauhala johtaa joukkojaan esimerkin voimalla myös verenluovutuksessa. Chefen för Reservofficersskolan, överste Jouko Rauhala leder sina trupper med exemplets makt även till blodgivning. 2 Upseerioppilas Simo Könönen osallistui ensimmäistä kertaa verenluovutukseen. Kokemus oli positiivinen. Officerselev Simo Könönen gav blod för första gången. För honom var det en positiv upplevelse. Moni keski-ikäinen miesverenluovuttaja on ojentanut auttavan kätensä ensimmäisen kerran armeijassa. Vaikka verta ei enää kerätä varusmiehiltä huippuvuosien tahtiin, Veripalvelu kiertää edelleen ahkerasti Suomen varuskuntia. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT RUOTUVÄKI/KRISTIAN WALLIN Veri virtaa varuskunnissa Varuskuntaluovutuksilla pitkät perinteet Ensimmäiset varuskuntaluovutukset järjestettiin Suomessa 1950-luvulla. Haminan RUK:ssakin Veripalvelu on käynyt tätä ennen jo 144 kertaa. 70-luvulla varusmiehiltä kerättiin vuodessa jopa kymmeniä tuhansia pusseja verta, mutta sittemmin tahti on hiipunut. Suurimpana syynä on ikäluokkien pienentyminen, varuskuntaverkoston harveneminen ja palvelusaikojen lyheneminen – sopivia luovutuspäiviä on hankala saada mahtumaan entistä tiiviimpiin kurssiaikatauluihin. – Vaikka volyymit ovat pienentyneet, armeijayhteistyö on meille edelleen hyvin tärkeää. Tarvitsemme koko ajan uusia verenluovuttajia, ja varuskunnissa tavoitamme kattavasti nuoria miehiä, jotka muuten ovat verenluovutuksessa aliedustettuina, kertoo Veripalvelun asiakaspäällikkö Liisa Romo . H aminan Reserviupseerikoulun 250. kurssi on edellispäivänä tarponut paahtavassa auringonpaisteessa legendaarisen Kirkkojärven marssin, 20 kilometrin pikamarssin, joka on kuulunut RUK:n perinteisiin 1930-luvulta lähtien. Nestehukasta ei kuitenkaan ole merkkejä, kun reippaita upseerioppilaita alkaa ilmaantua verenluovutuspisteeksi muuntuneeseen aulatilaan. Upseerioppilas Simo Könönen , 19, on verenluovutuksen ensikertalainen – kuten valtaosa muistakin osallistujista. – Pioneerikomppaniassa perinteenä tuntuu olevan, että kaikki ketkä pystyvät, käyvät verenluovutuksessa, Könönen sanoo. – Jalkapohjissa kyllä tuntuu eilisen marssin jälkeen, mutta halusin silti tulla. Muutamassa minuutissa pussi jo täyttyykin, ja hetken lepäilyn jälkeen upseerioppilas pääsee kahvilipukkeen kanssa sotilaskotiin munkkikahveille. – Vointi on hyvä, ei tuntunut missään, Könönen huikkaa mennessään. 1 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 30 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 31 Blodet flödar i garnisonerna Många blodgivare i medelåldern har sträckt ut sin hjälpande arm för första gången i armén. Blodtjänst besöker fortfarande ofta Finlands garnisoner. D et är dagen efter den 250:e kursen i Reservofficersskolan i Fredrikshamn bjöds på skolans legendariska Kirkkojärvi-marsch i gassande solsken. Men RUK har haft 20-kilometersmarschen på programmet sedan 1930-talet och ingen av officerseleverna som dyker upp för att ge blod i hallen visar några tecken på vätskebrist. Officerselev Simo Könönen , 19, ger blod för första gången – precis som största delen av deltagarna. – I Pionjärkompaniet verkar det vara en tradition att alla som kan går och ger blod, säger han. – Jag känner nog av gårdagens marsch i fotsulorna, men jag ville komma. På några minuter fylls blodpåsen och efter att ha vilat en stund får Könönen ta sin kaffebiljett och gå iväg till soldathemmet och ta sig en kaffe med munk. – Det kändes ingenstans, säger Könönen när han går. De första blodgivningarna i finländska garnisoner ordnades på 1950-talet. På 70-talet samlade man upp till tiotusentals påsar blod bland beväringarna, men sedan dess har takten sjunkit. De största orsakerna till nedgången är att åldersklasserna har krympt och tjänstgörningstiden är kortare. – Trots att volymen har minskat är samarbetet med armén fortfarande väldigt viktigt för oss. Vi behöver nya blodgivare och på garnisonerna når vi täckande unga män som annars är underrepresenterade bland blodgivare, säger Blodtjäsnts kundchef Liisa Romo . – Ingen är tvungen att delta i blodgivningen, men goda förebilder och vi-andan i armén uppmuntrar till det. I Fredrikshamn föregick Reservofficersskolans chef, överste Jouko Rauhala med gott exempel. Han gav blod för 29:e gången. – Nog är ju vår verksamhet till sin natur sådan att blod kan behövas en dag. Försvarsmakten skötte i tiden själv om blodtjänsten i Finland så vi uppskattar den här traditionen. Och man vet ju aldrig när man själv kan behöva blod, säger Rauhala. För de praktiska arrangemangen i Fredrikshamn ansvarar socialsektionens ordförande, officerselev Santeri Sinkkonen , 20. I samarbete med garnisonssjukhuset har han gjort upp tidtabellen för blodgivarna från de olika enheterna och skött morgonens informationsmöte. – Mest frågar folk om förhinder för att ge blod, om man kan ge blod fast man är förkyld eller har en piercing. Alla verkar tycka att blodgivning är väldigt viktigt, säger Sinkkonen. Dagssaldot blir 85 påsar blod. En del av beväringarna blir antagligen aktiva blodgivare, precis som deras föräldrar eller faroch morföräldrar på sin tid. ? – Vaikka kenenkään ei ole pakko osallistua verenluovutukseen, roolimallit ja ryhmähenki toimivat armeijassa hyvinä kannustimina. Verenluovutukseen kannustaminen on myös kansalaiskasvatusta parhaimmillaan. Eversti näyttää esimerkkiä Haminassa esimerkkiä näyttää Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Jouko Rauhala , joka ehtii kiireiltään istahtaa punaiseen tuoliin. Kyseessä on miehen 29. luovutuskerta. – Kyllähän tämän toiminnan perimmäinen luonne on se, että verta voidaan jonakin päivänä tarvita, ja Puolustusvoimat on aikanaan huolehtinutkin Suomen verihuollosta. Arvostamme vahvasti tätä perinnettä, eikä sitä koskaan tiedä, milloin itse saattaa tarvita verta, Rauhala toteaa. Ennakkotiedotus karsii turhat hylkäykset Käytännön järjestelyistä Haminassa vastaa sosiaalijaoston puheenjohtaja, upseerioppilas Santeri Sinkkonen , 20. Yhteistyössä varuskuntasairaalan kanssa hän on aikatauluttanut eri yksikköjen saapumisajat porrastetusti sekä järjestänyt samana aamuna pidetyn infotilaisuuden. – Eniten kysytään luovutusesteistä, eli onko flunssa tai esimerkiksi lävistykset este verenluovutukselle. Mutta kaikki tuntuvat kyllä pitävän verenluovutusta todella tärkeänä tapana auttaa, Sinkkonen kertoo. Varuskunnissa yleisimmät luovutusesteet ovat uusi seksikumppani, matala hemoglobiini ja flunssa. Haminassa luovuttamaan tulevien hylkyprosentti on tosin poikkeuksellisen alhainen, vain 17 prosenttia. Liisa Romo pitää siihen keskeisenä syynä ennakkoluennon järjestämistä. – Tiedotus on sujunut hyvin ja varusmiehet ovat myös ilmeisesti tehneet etukäteen Veripalvelun nettitestin osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Tällainen valmistautuminen sujuvoittaa toimintaa huomattavasti. Auttamisen ketju jatkuu Veripalvelu kerää verta aina sairaaloiden tarpeen mukaisesti ja pyrkii ennakoitavuuteen. Päivän päätteeksi RUK:n luovutustilaisuuden saldoksi tuli 85 kerättyä veripussia, joista 80 miehiltä ja 5 naisilta. Osa varusmiehistä ryhtyy todennäköisesti aktiiviluovuttajaksi, kuten vanhempansa tai isovanhempansa aikanaan. – Hyvä ja pitkäaikainen varuskuntayhteistyö on ollut merkittävä tekijä aktiivisen ja säännöllisesti luovuttavan verenluovuttajakunnan kasvattamisessa, eikä sen tärkeys ole yhtään vähentynyt, Romo summaa. ? 2 ”Arvostamme vahvasti tätä perinnettä, eikä sitä koskaan tiedä, milloin itse tarvitsee verta.” ”Vi uppskattar den här traditionen. Och man vet ju aldrig när man själv kan behöva blod.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 31 29.8.2017 12.00
32 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Kehitysyhteistyö ehkäisee kriisejä TERHI HEINÄSMÄKI RAKENTAA PITKÄJÄNTEISTÄ KEHITYSTÄ Terhi Heinäsmäki heittäytyi hetkeksi riippukeinuun lukulaitteen kanssa. Yleensä hän ei siinä kauan jaksa makoilla. Terhi Heinäsmäki kastade sig i hängmattan med läsplattan för en stund. Länge brukar hon inte ligga i den. ? Avustustyön tekijät AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 32 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 33 T erhi Heinäsmäen siirtolapuutarhapalsta Helsingin Ruskeasuolla on vähän villissä tilassa. Ystävät ja sukulaiset, laajennettu perhe, kuten Heinäsmäki heitä kutsuu, on koettanut saada sateisen kesän rehevöittämää pihapiiriä ojennukseen. On ymmärrettävää, ettei piha ole aivan tip top. Heinäsmäki on tullut perheineen vasta muutama päivä aiemmin kesälomalle Nairobista, jossa he ovat asuneet syksystä 2015. Sinne Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan alue koordinaattori palaa tyttärensä kanssa, jahka Kenian elokuiset presidentin-, parlamenttija maakuntavaalit on saatu käytyä ja tilanne rauhoittunut. Odotettavissa voi olla levottomuuksia, jolloin länsimaalaisten oleskelu alueella ei olisi turvallista. Ajatuskin levottomuuksista on kaukana, kun siirtolapuutarha-alueen vehreydessä kääntää selän kivitalojen takana hurisevalle Mannerheimintielle. Käkkäräisiä omenapuita, marjapensaita, kukkapenkkejä ja pieniä siirtolapuutarhamökkejä. Voisi kuvitella olevansa jossain muualla kuin keskellä Helsinkiä. – Tämä on työleiri! Riippukeinu on vain rekvisiittaa, jossa vieraat kyllä viihtyvät, mutta minulle sopii paremmin työnteko. En osaa olla jouten, Terhi Heinäsmäki sanoo ja heittäytyy poseeraamaan riippukeinuun lukulaite kädessään. Sillä voi lukea näppärästi suomenkielistä kirjallisuutta maailmallakin. Juuri nyt on vuorossa Mikko-Pekka Heikkisen Poromafia. Tärkeät juuret Siirtolapuutarhamökki on Heinäsmäelle rakas. Se on ollut jo 15 vuotta tukikohta, joka on muistuttanut pysyvyydestä. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri on hakeutunut opiskeluajoista lähtien muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön sekä Suomen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Punaisen Ristin tehtäviin Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Pestien pituudet ovat vaihdelleet Thaimaan tsunamin suomalaisuhrien alle viikon mittaisesta evakuointioperaatiosta neljä ja puoli vuotta kestäneeseen kansainvälisen Punaisen Ristin terveyskoordinaattorin tehtävään Malesiassa. Siellä työskentelyalueena oli kaikkiaan 37 maata. Omien juurien merkitys on kirkastunut entisestään viimeisten 10 vuoden aikana, jolloin Heinäsmäki on nähnyt juurettomia liikaakin. Monilla kotiinpaluu ei enää onnistu ja kotiseutu on pakko jättää lopullisesti. Syynä eivät ole vain äkilliset luonnonmullistukset, sodat tai epidemiat, vaan yhä useammin ilmastonmuutos. Muun muassa Somaliassa, joka on yksi Heinäsmäen tämänhetkisen työn vastuumaista, kuivuus pahenee koko ajan. – Aavikolla istuvat vanhat ihmiset saattavat kertoa, miten heidän lapsuudessaan paikka oli viidakkoa ja sai pelätä leijonien hyökkäyksiä. Nyt siellä kasvaa vaivoin risukkoista akasiaa. Eivät he voi enää elää siellä, on pakko lähteä muualle. Kyse ei ole enää kuivuuskriisistä. Elämän edellytykset ovat loppuneet, Terhi Heinäsmäki sanoo. Vastaavia tapauksia on monia. Burundissa eroosio kurjistaa elinolosuhteita. Malariaa on miljoonilla. Siihen kuolee tuhansia, koska ilmaston lämpeneminen altistaa vuoristojen viileydessäkin asuvat hyttysten levittämille taudeille. Kenian pohjoisosissa on myös laajoja alueita, joilla kuivuuskriisit toistuvat jo joka toinen vuosi, eikä luonto, saati ihmiset, kykene toipumaan jaksojen välissä. Kaikki nähty saa muistamaan, miten vehreä ja puhdas Suomi vielä on. Niinpä siirtolapuutarhan merkitys vain kasvaa. On arvokasta, kun on paikka, jonne palata maailmalta. – Suomi on lintukoto, harvain klubi, jota on syytä arvostaa. Ei kukaan kriisialueilla edes usko, miten vähän meitä on täällä. Minua pelottaa, osaammeko oikeasti arvostaa kotimaatamme? Aiemmin saimme leivän omasta maasta, nyt ruokaa tuodaan muualta. Alammeko laiskistua? Terhi Heinäsmäki suree sitä, että hiljaa näännyttävät katastrofit jättävät ihmiset välinpitämättömiksi verrattuna äkillisiin kriiseihin, vaikka avuntarvitsijoita olisi jopa enemmän. TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT JENNA LEHTONEN ” Suomi on lintukoto, harvain klubi, jota on syytä arvostaa. Ei kukaan kriisialueilla edes usko, miten vähän meitä on.” KÄ ÄNNÄ ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 33 29.8.2017 12.00
34 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Heinäsmäen juuret löytyvät alun perin Jyväskylästä. Hänen lapsensa ovat eläneet äidin työstä johtuen osin ulkomailla. – Mietityttää, mihin he identifi oituvat. Nuorimmainen on elänyt koko ikänsä ulkomailla. Hänelle englanti on kielenä suomea tutumpi, Heinäsmäki sanoo. Laastariapu ei riitä Heinäsmäen Nairobin-pestistä on jäljellä vielä kaksi vuotta. Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan aluekoordinaattori vastaa Kenian lisäksi Etiopian, Somalian, Etelä-Sudanin, Eritrean ja Burundin kehitysyhteistyöhankkeiden etenemisestä sekä maissa tehtävästä humanitäärisestä työstä. Alaisenaan hänellä on kolme muuta suomalaista. Työtä tehdään yhteistyössä paikallisten Punaisten Ristien ja muun muassa muiden Pohjoismaiden Punaisten Ristien kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat useamman vuoden mittaisia. Niiden tavoitteena on kehittää jotain tiettyä osa-aluetta, kuten terveydenhuoltoa, vesihuoltoa, koulunkäyntimahdollisuuksia tai perheiden elinkeinoja. Iso osa Heinäsmäen työtä on rahoituksen hankkiminen uusiin projekteihin. – Hakemusten kirjoittamiseen, evaluointeihin ja tulosten raportointiin menee aikaa. Matkustan myös paljon kaikissa ohjelmakohteissa, tapaan avunsaajia ja hanketyöntekijöitä. Pidän huolen siitä, että kansallisella Punaisella Ristillä on tarvittavat työkalut käytännön työn tekemiseen ja apu menee sitä oikeasti tarvitseville. Perustyö kuulostaa vähän tylsältä. Se ei vedä jännittävyydessään vertoja tarinoille siitä, miten vain päivä Thaimaan tsunamin jälkeen ollaan jo etsimässä suomalaisia thaimaalaisista sairaaloista. Tai perustetaan kenttäsairaaloita sotatoimialueelle Kosovossa. Heinäsmäki huokaa. – Nopeassa reagoinnissa on Punaisen Ristin voima, mutta samalla se on heikkous. Hidas ja pitkäjänteinen työ ei ole mediaseksikästä. Suuri yleisö ei jaksa innostua siitä, miten kuivuus näännyttää pikku hiljaa, sadetta ei tule useaan vuoteen, karja kuolee ja ruokaa on yhä vähemmän ja vähemmän. – Kun tv-sarjamainen jännitys puuttuu, ihmiset eivät kiinnostu. Tavallinen elämä, kuivuudesta johtuva maan ja maanosan sisäinen pakolaisuus ei ole mitään pommitusten rinnalla. Välinpitämättömyys toisenlaisia kriisejä kohtaan harmittaa, sillä ihmiskohtalot tavallisen arjen keskellä ovat myös Ympärillä rehottavasta eriarvoisuudesta huolimatta Terhi Heinäsmäki tahtoisi tuoda maailmalta Suomeen tavan, jolla toisia ihmisiä arvostetaan. Trots den ojämlikhet som fi nns i världen skulle Terhi Heinäsmäki gärna importera det sätt som man i många andra länder har att visa sin uppskattning för andra människor. ”Tämä on työleiri! Riippukeinu on vain rekvisiittaa, minulle sopii paremmin työnteko.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 34 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 35 ALBANIA 1999: Paras osaaja vetää tiimiä ”PUNAISEN RISTIN keikoilla tiiminvetäjä on se, jolla on laajin ja tehtävän kannalta olennaisin kokemus. Ei siis korkein koulutus. Se on tässä työssä hienoa. Tämä voi silti olla hierarkkiseen toimintatapaan tottuneelle lääkärille vaikeaa. Ensimmäisellä Punaisen Ristin keikallani Albaniassa ryhmäämme veti sairaanhoitaja. Minulle se sopi hyvin, sillä en ole hierarkkinen luonteeltani ja minun on helppo ottaa neuvoja vastaan. Joustavuus on olennainen vaatimus, että tähän työhön ylipäätään kykenee. Tiimi on aina enemmän kuin osiensa summa. Teemme koko ajan yhteistyötä paikallisen Punaisen Ristin kanssa ja muun muassa tulkeilla on tärkeä rooli. Ryhmätyön onnistuminen on koko avustusprojektin onnistumisen kannalta olennaista. Se on myös turvallisuustae. Työyhteisöllä pitää olla selkeä johtaja.” SIERRA LEONE 2015: Afrikkalainen kriisi ei myy ”OLIN SIERRA LEONESSA ebolaepidemian loppuvaiheessa tekemässä pitkäaikaisohjelman arviointia, en varsinaista ebolatyötä, mutta epidemia vaikutti kaikkiin. Punainen Risti oli merkittävässä asemassa taudin torjunnassa ja hoidossa. Olen ylpeä kollegoistani, jotka edesauttoivat epidemian hallintaa ja pelastivat ihmishenkiä. Monet tarttuvat taudit, kuten malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids jatkavat edelleen tappavaa kulkuaan. Epidemia, joka uhkaa länsimaita, koetaan järkyttävämpänä kuin miljoonia tappavat, ehkäistävissä ja hoidettavissa olevat taudit Afrikassa. Se surettaa minua.” mielenkiintoisia ja arvokkaita. On uskomatonta, miten ihmiset kykenevät säilyttämään ihmisarvonsa ja huumorintajunsa, vaikka elämä murenee alta. – On tietenkin toimittava, kun yllättävä katastrofi iskee. Ja on myös antoisaa saada olla auttamassa. Mutta on myös tärkeä nähdä ja ymmärtää, miten pitkäaikaiset hankkeet rakentavat yhteisöjä. Ne tuovat ihmisille toivoa, ettei heitä ole unohdettu vaikeuksista huolimatta. – Katastrofi apu on laastari. Kun akuutti kriisi on ohi, tarvitaan useimmiten pitkän tähtäimen hankkeita, jotta elämä alueella jatkuisi. Katastrofi on saattanut romuttaa maan terveydenhuoltoja koulujärjestelmän tai niitä ei ole köyhimpien käytössä oikein edes ollut. Kehitysyhteistyöhankkeet parantavat myös yhteisöjen valmiutta kohdata tulevia katastrofeja. Laajennettu perhe tuomisena Albania, Kosovo, Intia, Thaimaa, Sudan, Malesia, Sierra Leone, Kenia... Terhi Heinäsmäen on vaikea pistää yksittäisiä Punaisen Ristin komennuksia sykähdyttävyysjärjestykseen. Kaikilla matkoilla on ollut koskettavia ihmiskohtaloita. Tietenkin. – Erityisesti minua kiinnostavat ehkä sellaiset katastrofi t ja epidemiat, joihin ihmisen toiminnalla voi vaikuttaa. Kuinka vaikka kolerasairaala pelastaa tai joku oikeanlainen hiv-lääkitys nostaa jo lähes sukupuuttoon kuolevan maan jaloilleen. Moniin luonnonkatastrofeihin osataan valmistautua hyvin, varsinkin Aasiassa, jossa äkkinäisiä maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä on usein. On hienoa, jos saa olla sellaisessa auttamassa. Maailman epätasa-arvoisuus pistää välillä vihaksi. Tämänhetkisessä työssään Heinäsmäki näkee kenttämatkoilla, miten erilaista köyhän elämä on verrattuna varakkaaseen kansanosaan. – Ongelmat ovat rakenteellisia, sellaisia, joihin Suomen Punainen Risti ei voi vaikuttaa. Heikkoina hetkinä tulee mieleen, onko työssämme mitään järkeä. Tästäkin huolimatta Heinäsmäki haluaisi tuoda maailmalta tuliaisena Suomeen sen, miten toisia ihmisiä arvostetaan. – Afrikassa perhekäsitys on toinen kuin meillä. Siellä puhutaan laajennetusta perheestä. On upea ajatus kutsua perheeksi sitä piiriä ihmisiä, jotka pitävät huolta toinen toisistaan. Minun laajennettuun perheeseeni kuuluvat ydinperheen ja vanhempieni lisäksi serkut ja muut ystävät. Heihin on tärkeä pitää yhteyttä. ? MUISTOJA MAAILMALTA T E R H I H E IN Ä S M Ä E N K O T IA LB U M I TERHI HEINÄSMÄKI Ikä: 53 vuotta. Ammatti: Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri. Työskennellyt Suomessa HUSissa ja yksityislääkärinä, maailmalla Lääkärit ilman rajoja -järjestön ja Punaisen Ristin palveluksessa ympäri maailmaa. Avustustyön tekijänä: Punaisen Ristin tehtävissä Albaniassa 1999, Serbiassa ja Montenegrossa 1999– 2000, Intiassa 2001, Sveitsissä 2001–2003, Thaimaassa 2004– 2005, Sudanissa 2005, Malesiassa 2010–2014 ja Sierra Leonessa 2015. Syksystä 2015 Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan aluekoordinaattori asemapaikkana Nairobi. Kenian lisäksi vastuualueeseen kuuluvat Somalia, Etiopia, Etelä-Sudan, Eritrea ja Burundi. Perhe: Aikuinen tytär ja äiti Suomessa, kouluikäinen tytär ja puoliso Keniassa. Lisäksi eri puolilla maailmaa asuvat ystävät ja sukulaiset. THAIMAA 2004: Elämä jatkuu ”KUN TSUNAMI ISKI Thaimaan rannikolle tapaninpäivänä 2004, me suomalaiset olimme paikan päällä jo seuraavana päivänä. Johdin kymmenen hengen ryhmää ja etsimme järjestelmällisesti sairaala sairaalalta ja terveydenhuoltopiste pisteeltä jokaisen suomalaisen. Jo alle viikossa saimme kriittisimmät potilaat leikattua ja evakuointilennot käynnistettyä. Myöhemmin Suomesta tuli sairaalatiimi Khao Lakiin auttamaan kaikkia avun tarvitsijoita. Thaimaalaiset terveydenhoitoalan ammattilaiset hoitivat tsunamin todella hyvin ja asiantuntevasti. Heidän stressinja vaikeuksiensietokykynsä oli todella merkillepantavaa. Kun akuutti kriisi oli ohi, maahan asetettiin vuoden suruaika. Sen jälkeen kriisiä ei jääty vatvomaan. Ehkä buddhalaisuudella on vaikutusta asenteeseen. Pahaa tapahtuu, mutta sen jälkeen elämä jatkuu.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 35 29.8.2017 12.00
36 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Terhi Heinäsmäki sörjer att katastrofer som stilla förstör människors liv förbigås, trots att antalet hjälpbehövande är större än i samband med plötsliga kriser. TEXT LEENA FILPUS BILDER JENNA LEHTONEN T erhi Heinäsmäkis koloniträdgårdslott i Brunakärr i Helsingfors har blivit lite vildvuxen. Det är förståeligt, eftersom Heinäsmäki med familj precis har kommit till Finland på sommarlov från Nairobi, där de har bott sedan hösten 2015. När valet i Kenya i augusti är över återvänder Finlands Röda Kors regionkoordinator för Östafrika till Nairobi tillsammans med sin dotter. Valet befaras utmynna i oroligheter. I koloniträdgårdens grönska känns oroligheterna fjärran. Krumma äppelträd, bärbuskar, blommande rabatter och små stugor. – Det här är ett arbetsläger! Hängmattan är rekvisita som våra gäster nog trivs i, men jag trivs bäst när jag är sysselsatt, säger Terhi Heinäsmäki och slänger sig i hängmattan för att posera med läsplatta i handen. Med läsplattan kommer hon enkelt åt litteratur på fi nska även ute i världen. Heinäsmäki är läkare och har specialiserat sig på inremedicin och infektionssjukdomar. Sedan studietiden har hon arbetat för Läkare utan gränser och Röda Korset i Asien, Afrika och Europa. Rötterna har hon i Jyväskylä och hur viktiga de är har Heinäsmäki insett allt tydligare under de senaste 10 åren, i takt med att hon sett alltför många rotlösa människor. A llt of ta t ving as människor att fl ytta på grund klimatförändringen. Bland annat i Somalia blir torkan progressivt värre. – Gamla människor sitter i en öken och berättar att den platsen var en djungel när de var barn. Nu växer där knappt risiga akaciabuskar ens. Det är inte längre frågan om torka. Förutsättningarna för att leva har försvunnit, säger Heinäsmäki. Sådana fall fi nns det många av. Allt det Heinäsmäki har sett får henne att tänka på hur grönt och rent Finland är. BISTÅNDSARBETARE Utvecklingsarbete förebygger kriser – Finland är en lugn och trygg plats som vi har all anledning att uppskatta. Men gör vi det? Tidigare försörjde vi oss på egen jord, nu importerar vi mat från andra ställen. Börjar vi bli lata av oss? Bara plåster räcker inte Två år till ska Terhi Heinäsmäki jobba i Nairobi. Som regionkoordinator för Östafrika ansvarar hon förutom för Kenya också för utvecklingssamarbetsprojekt i Etiopien, Somalia, Sydsudan, Eritrea och Burundi samt det biståndsarbete som görs i de här länderna. Utvecklingsprojekten pågår i fl era års tid. Målet är att främja ett givet delområde, som hälsovård, vattenförsörjning, tillgång till skolgång eller familjers förutsättningar att försörja sig. Det är basarbete som den stora allmänheten sällan orkar intressera sig för. Heinäsmäki suckar. – Långsiktigt arbete är inte mediesexigt. Vardagsliv, att man blir intern fl ykting på grund av torka, vad är det mot bombanfall. – Katastrofhjälpen är ett plåster. När den akuta krisen är över behövs långsiktiga projekt för att livet ska fortsätta. Långsiktiga projekt bygger upp samhällen. De ger hopp, de visar att människorna inte har glömts bort. Utvecklingssamarbetsprojekt förbättrar också beredskapen att klara av framtida katastrofer. Familjen blir större Albanien, Kosovo, Indien, Thailand, Sudan, Malaysia, Sierra Leone, Kenya... Terhi Heinäsmäki har svårt att rangordna sina kommenderingar för Röda Korset. Självklart har alla resor innehållit berörande människoöden. – Kanske jag är mest intresserad av sådana konfl ikter och epidemier som vi kan påverka med vårt handlande. Hur till exempel ett kolerasjukhus eller rätt hiv-medicinering får ett land som håller på att dö ut på fötter igen. Ojämlikheten i världen gör henne arg ibland. Ute på fältet ser hon hur annorlunda en fattig människas liv är jämfört med den välbärgade delen av folket. – Problemen är strukturella, sådana som Finlands Röda Kors inte kan påverka. Trots det vill Heinäsmäki importera något till Finland: uppskattningen för andra människor. – I Afrika är familjebegreppet ett annat än hos oss. Där är familjen den grupp människor som tar hand om varandra. I min utvidgade familj ingår förutom kärnfamiljen och mina föräldrar också kusiner och andra vänner. ? TERHI HEINÄSMÄKI Ålder: 53 år. Yrke: Specialist i inre medicin och infektionssjukdomar. Har i Finland jobbat inom HNS och som privat läkare, ute i världen för Läkare utan gränser och Röda Korset. Som biståndsarbetare: För Röda Korset i Albanien 1999, Serbien och Montenegro 1999– 2000, Indien 2001, Schweiz 2001–2003, Thailand 2004–2005, Sudan 2005, Malaysia 2010–2014 och Sierra Leone 2015. Sedan hösten 2015 Finlands Röda Kors regionkoordinator för Östafrika i Nairobi. Förutom Kenya hör också Somalia, Etiopien, Sydsudan, Eritrea och Burundi till hennes ansvarsområde. Familj: I Finland en vuxen dotter och mamma, i Kenya partnern och en dotter i skolåldern. Dessutom vänner och släktingar runt om i världen. Helsingin Ruskeasuolla sijaitseva siirtolapuutarhamökki on Terhi Heinäsmäelle tärkeä kiinnekohta Suomessa. För Terhi Heinäsmäki är kolonistugan i Brunakärr i Helsingfors en viktig fast punkt i Finland. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 36 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 37 MINNESBILDER AV VÄRLDEN T E R H I H E IN Ä S M Ä K IS H E M A LB U M ALBANIEN 1999: Kompetens leder teamet ”PÅ RÖDAKORSJOBB är den teamledare som har den mest omfattande och för uppdraget viktigaste kunskapen. Alltså inte den med högst utbildning. Det tycker jag är fi nt med det här jobbet. För en läkare som är van vid hierarkier kan det ändå vara svårt. På min första utryckning för Röda Korset, i Albanien, var det en sjuksköterska som ledde teamet. Mig passade det bra, för jag är inte hierarkiskt lagd och jag har lätt att ta emot instruktioner. Flexibilitet är ett väsentligt krav för att man ska kunna sköta jobbet överhuvudtaget. Ett arbetslag är alltid mer än summan av sina delar. Vi samarbetar hela tiden med den lokala rödakorsföreningen och bland annat tolkarna är väldigt viktiga. Att arbetet inom gruppen fungerar är livsviktigt för hela biståndsprojektets framgång. Det är också en trygghetsfråga. En arbetsgemenskap ska ha en tydlig ledare.” Afrikansk kris säljer inte ”JAG VAR I SIERRA LEONE i slutet av ebolaepidemin för att utvärdera långtidsprogrammet, inte för att jobba med ebola i sig, men epidemin påverkade alla. Röda Korset spelade en viktig roll i försvaret mot sjukdomen och vården av de sjuka. Jag är stolt över mina kolleger som bidrog till att man fi ck epidemin under kontroll och räddade människoliv. Många smittsamma sjukdomar, som malaria, tuberkulos och hiv/aids fortsätter att sprida död och förödelse. En epidemi som hotar västvärlden upplevs som mer chockerande än sjukdomar som dödar miljoner i Afrika, fast de kunde förebyggas och går att sköta. Det gör mig ledsen.” THAILAND 2004: Livet går vidare ”NÄR TSUNAMIN slog till mot den thailändska kusten annandag jul 2004 var vi fi nländare på plats redan följande dag. Jag basade för en grupp på tio personer och vi letade systematiskt igenom varje sjukhus och hälsovårdsmottagning tills vi hade hittat alla fi nländare. På mindre än en vecka hade vi opererat de mest kritiska patienterna och fått igång evakueringsfl ygningarna. Senare kom ett sjukhusteam från Finland till Khao Lak för att hjälpa alla som behövde hjälp. De som arbetade inom den thailändska hälsovården skötte tsunamin väldigt professionellt. Deras stressoch motgångstolerans var anmärkningsvärd. När den akuta krisen var över utlyste man en sorgetid på ett år. Efter det ältade man inte krisen. Kanske buddhismen spelar in i deras inställning. Hemska saker händer, men efter det fortsätter livet.” SIERRA LEONE 2015: P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ain e n R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/A vt als ko d : 50 16 74 3 V as ta u slä h e ty s/ Sv ar sf ö rs än d e ls e Voita Lahjakortti 50€ Punaisen Ristin verkkokauppaan! Vinn ett presentkort 50€ till Rödakorsbutiken! Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! jasenlomake_avunmaailmaan_2017_3.indd 1 04/04/2017 12.30 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 37 29.8.2017 12.00
38 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Att dela med sig är Finlands lycka DET VAR MED TALKOKRAFT som säden fordom samlades in i Finland och det var talkoarbete som gjorde att husen byggdes, men hur ser frivilligarbetet ut i Finland idag? Hälften av finländarna är volontärer i olika sammanhang och fyra av fem är intresserade av att engagera sig i frivilligarbete, men att komma igång kan kännas motigt. Ändå är Finland fullt av meningsfullt och allmännyttigt arbete som behöver göras. Jämfört med många länder är det få företag som engagerar sig i frivilligarbete i Finland. Till exempel i Storbritannien är frivilligengagemang en del av ens CV på samma sätt som sommarjobb och företagen satsar aktivt på sin image som arbetsgivare genom pro bono-möjligheter. Företagsfrivilligarbete handlar inte om att uppleva nya saker eller förlänga rekreationsdagen, utan det kräver att man på riktigt stannar upp och bjuder på sig själv. Finland firar i år sitt 100-årsjubileumsår och OP-gruppens gåva till det 100-åriga Finland är kampanjen Hiiop! – 100 år av frivilligarbete. I år får var och en av OP:s 12 000 anställda använda en arbetsdag till frivilligarbete och vi har byggt upp Hiiop100.fi, en förmedlingssida för frivilligarbete som är öppen för alla för att göra det lättare för utbud och efterfrågan på frivilligarbete att mötas. Som andelslagsgrupp har OP vuxit från bygemenskaper som beviljar mikrolån till att representera närmare två miljoner ägarkunder. OP har förbundit sig att vandra sida vid sida med lokala samhällen under alla förhållanden. Vårt lands mentala klimat har gått i moll under de senaste åren och självständighetens jubileumsårs tema ”Tillsammans” är för oss alla en välkommen påminnelse om den kraft som finns i att vi samarbetar. Låt det här året bli en vändpunkt i vårt lands historia. Det främsta målet med vår frivilliggärning har varit att sänka tröskeln att engagera sig i frivilligverksamhet och bidra till ökad experimentlusta. Genuint frivilligarbete bygger på gärningar lokalsamhället till fromma. Man talar alldeles för lite om att också frivilligarbetaren gagnas av sin insats. Den första frivilligdagen för OP:s anställda finansieras av arbetsgivaren inte bara för att frivilligarbete bidrar till Finlands historia under de nästa 100 åren, utan också för att undersökningar visar att frivilligverksamhet gör dem som engagerar sig i det lyckligare och att det bland annat utvecklar förmågan till empati. Hjälpa kan man med små gärningar och att stanna upp är en förmåga i sig. Det är lätt att se den som får hjälp som en passiv part, men frivilligarbete gör att gränsen mellan hjälpare och hjälpt suddas ut. Från början har det varit klart att vårt projekt är ambitiöst och att vi måste lyckas engagera dem som verkligen kan det här med frivilligarbete, alltså organisationerna. Vi har skapat ett nätverk på ett 20-tal partnerorganisationer och tillsammans utvecklat möjligheterna för frivilliginsatser av engångsnatur. Man kan faktiskt engagera sig bara för en dag eller för några timmar. Många har ändå bitits av frivilligflugan och en andra insats är överenskommen redan innan den första är över. För företag ger samarbetet med organisationsfältet ett unikt perspektiv samtidigt som det stärker gemenskap och samhällsansvar. Genom frivilligarbete eftersträvar man såväl bestående förändring som startskott för framtida framgångshistorier. Hur ser din frivilligdag ut? TUULI KOUSA SKRIBENTEN ÄR DIREKTÖR FÖR OP-GRUPPENS SAMHÄLLSOCH MEDIERELATIONER OCH ORDFÖRANDE FÖR HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE. DE SOM SKRIVER I DEN HÄR SPALTEN ÄR EXTERNA KOLUMNISTER, VILKET INNEBÄR ATT DERAS ÅSIKTER INTE NÖDVÄNDIGTVIS REPRESENTERAR FINLANDS RÖDA KORS SYN. ? Kolumn BILD JENNY LUCANDER UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 17 jasenlomake_avunmaailmaan_2017_3.indd 2 04/04/2017 12.30 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 38 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 39 RISTIKON 1/2017 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi kryptoon lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2017”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 1/2017 voittajiksi arvottiin Kaija Monto Riihimäeltä ja Anna-Liisa Repo Vantaalta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: ERKKI VUOKILA / SANARIS Ristikko 3/2017 ? AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 39 29.8.2017 12.00
40 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 EMIL HELOTIE/SUOMEN PUNAINEN RISTI JARI HÄRKÖNEN Medlemslotteriet är inte över än! Den sista dragningen i Röda Korsets medlemslotteri äger i år rum den 15 december. I dragningen deltar alla Röda Korsets medlemmar som har betalat sin medlemsavgift. Man kan dessutom förbättra sina vinstchanser genom att värva en ny medlem till Röda Korset. Priset i den sista dragningen är ett presentkort till klädesbutiken Lindex à 150 euro. Läs mer: www.rodakorset.fi /medlem Aruth Naniken föder upp getter i Turkana i Kenya och gör långa vandringar för att hitta bete åt sina djur, men torkan har redan kostat hälften av Nanikens hjord. Röda Korsets kontantbidrag hjälper i nöden I Turkana i norra Kenya pressar torkan människorna till det yttersta. Röda Korset delar ut livsmedelsbistånd och kontantbidrag för det allra nödvändigaste. F emtioåriga Lokinyi Ngiminae sitter på en turkana-mans traditionella träpall och tittar i marken. Halva dagen har gått, men han har inte ens druckit morgonte. – Aldrig har jag upplevt något sådant här, säger Ngiminae och skakar på huvudet i misstro. – Åsnorna, kamelerna, getterna... allt är borta. Ngiminae bor i byn Nabwelnyagi i distriktet Turkana i norra Kenya och så sent som förra året hade han femtio kameler och fl era dussin getter och åsnor. Kvar har han nu fyra magra kameler och fem getter. Han har försökt försörja sin familj på tio personer genom jordbruk, men torkan tog skörden. – Om det inte regnar snart tror jag inte att ens kamelerna klarar sig. Ngiminaes berättelse är allt annat än ovanlig i Turkana. Två gånger i rad har regnen uteblivit i norra Kenya och nu är människorna här pressade till bristningsgränsen. Några exakta siffror fi nns inte, men de lokala myndigheterna bedömer att invånarna i trakten har mist 50–70 procent av sin boskap, på sina håll hela 90 procent. I Turkana är näringssituationen för barn under fem år ytterst kritisk och undernäringen bland kvinnor har nästan fördubblats sedan juni förra året. Susan Nachuch , 27, tog ansvaret för att försörja sin familj i byn Lodupuo när hennes mamma dog för en tid sedan. Varje månad får Nachuch ett kontantbidrag på cirka 25 euro av Röda Korset. Meddelandet om att bidraget har kommit får hon i mobilen. Nachuch lyfter pengarna i den närbelägna staden Lokori och köper mat. – Nu har vår familj middag och frukost till imorgon. Jag lagar fett ris åt barnen och majsgröt med grönsaker åt de vuxna. Jag är tacksam för hjälpen, fast summan är för knapp, säger Nachuch. Röda Korset delar ut kontantbidrag i områden där människorna kan handla mat själva. I regioner där butiker eller torg inte fi nns delar Röda Korset ut direkt livsmedelsbistånd. – Människorna får köpa det de behöver och sådan mat de tycker om. Pengarna stärker också den lokala ekonomin, säger Rukia Abubakar Chepkorir på Kenyanska Röda Korset. – Just nu behöver folk i Turkana hjälp för att överleva torkan, men i framtiden måste vi stärka deras beredskap och satsa på tidig varning, så att människorna till exempel lär sig att sälja sin boskap innan det är för sent. Finlands Röda Kors stöder offren för torkan i Östafrika med 500 000 euro ur katastroffonden. Hälften av pengarna används i norra Kenya och hälften i Somalia. TIIA HAAPANIEMI Blodgivarens hälsodeklaration blir elektronisk Blodtjänst bygger som bäst upp ett nytt datasystem. För givarna märks reformen i första skedet i att hälsodeklarationen blir elektronisk, enligt den preliminära tidtabellen under slutet av året. Hälsodeklarationen på papper går till historien. Den elektroniska blanketten gör blodgivningsbesöket snabbare, eftersom man kan fylla i den på förhand hemma eller till exempel på vägen till blodgivningen. När man är på plats kan man alltid fylla i hälsodeklarationen på Blodtjänsts apparater och personalen hjälper vid behov. I och med den här förändringen går också anmälningen till blodgivning snabbare: Det räcker med att visa upp streckkoden på sitt ID-kort för en läsare. Elektroniska tjänster gör blodgivningen ännu smidigare. Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2017 utkommer den 8 november. Kors & tvärs AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 40 29.8.2017 12.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 41 IBRAHIM MALLA/IFRC LEENA KOSKELA NUMEROT KERTOVAT 3 023 PERSONER gick med i Stamcellsregistret under juni efter att leukemisjuka Vivian Salo hade publicerat en emotionell Facebook-uppdatering. Vanligt får registret 5–10 medlemmar per dag. Källa: Blodtjänsts Stamcellsregister I BARNKLINIKENS LOBBY VÄXER HOPPETS TRÄD I samband med Internationella blodgivardagen i juni donerade Blodtjänst Hoppets träd till HUCS’ Barnklinik. På grenarna i trädet, som står i sjukhusets entréhall, hänger hälsningar från blodgivare till sjukhusets små patienter. Med Hoppets träd vill Blodtjänst sprida glädje bland Barnklinikens patienter, familjer och personal. Samtidigt är det ett tack till alla blodgivare vars hjälp behövs dagligen även på Barnkliniken. Ungefär var tionde blodpreparat inom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt ges till patienter i åldern 0–16 år. Trädet är tillverkat i björkfanér och är en gåva a Lovi Oy. Första hjälpen utbildning under ett tak I juni förnyade Finlands Röda Kors sin utbildning i första hjälpen och försäljningen samt marknadsföringen av första hjälpen-produkter. Framöver är det aktiebolaget Punainen Risti Ensiapu Oy som på riksnivå ansvarar för den verksamhet som tidigare delvis sköttes av Röda Korsets distrikt och delvis av centralbyrån. Bolaget ägs i sin helhet av Finlands Röda Kors och erbjuder utbildning i första hjälpen samt därtill hörande tjänster till privatpersoner, företag och samfund. Det nygrundade företaget har också i uppgift att erbjuda högklassigt stöd för de rödakorsavdelningar som ordnar utbildning i första hjälpen och som precis som tidigare får ordna kurser i första hjälpen inom sina områden. Till bolagets första verkställande direktör utsågs bolagiseringsprocessens ledare Pertti Saarela, som är verksamhetsledare för Röda Korsets Uleåborgs distrikt. Utbildning i första hjälpen som är av hög kvalitet och finns i hela landet är en central del av Röda Korsets mål att stärka människors hjälpberedskap och förutsättningar för att klara sig själv. Målet är att göra Finland till världens mest första hjälpen-kunniga land. Första hjälpen är en medborgarkunskap. Alla borde kunna grunderna. Humanitärt arbete blir allt farligare Den 19 augusti firas World Humanitarian Day, dagen för humanitärt biståndsarbete. Då påminner organisationerna om hur viktigt det är med skydd av civila och biståndsarbetare. FÖRRA ÅRET UTSATTES humanitära biståndsoperationer för 158 attacker. I dem dödades 101 biståndsarbetare. Antalet angrepp och dödsoffer ökade något jämfört med året innan. Sammanlagt drabbades 288 biståndsarbetare av våldseller andra incidenter, medan 89 hjälpare kidnappades. Allra farligast är det för lokala biståndsarbetare. Uppgifterna är tagna ur organisationen Humanitarian Outcomes’ färska rapport Aid Worker Security 2017 (Biståndsarbetarnas säkerhet 2017). – I en riskfylld omgivning betonas organisationernas proffsighet, pålitlighet och förmåga att skapa relationer till samtliga parter i en konflikt. Bara neutrala och opartiska aktörer kan samtala med alla parter och nå dem som behöver hjälp, säger chefen för Finland Röda Kors internationella bistånd Kalle Löövi . Sjukhus utsätts också allt oftare för krigshandlingar, trots att det är en krigsförbrytelse att angripa ett sjukhus. – Röda Korsets eller FN:s emblem får inte längre samma respekt som tidigare i vissa konflikter. Allt oftare försöker någon part i konflikten avsiktligt göra det svårare för hjälpen att nå fram, bedömer Claus Jerker Lindroos , chef för enheten för humanitärt bistånd och humanitär biståndspolitik på utrikesministeriet. Samtidigt är behovet av humanitärt bistånd i världen större än någonsin. FN bedömer att mer än 140 miljoner människor i 37 länder är i behov av hjälp. Syriska Röda Halvmånen har delat ut biståndsmaterial till civila som lever i det stridshärjade landet. Bara under inbördeskriget i Syrien har mer än 50 anställda och frivilliga vid Syriska Röda Korset dödats. Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2017 utkommer den 8 november. Kors & tvärs JYRKI KOMULAINEN AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 41 29.8.2017 12.00
42 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 VERKSAMHETEN I SIFFROR 26 958 FRIVILLIGA deltog i Röda Kors verksamhet i Finland förra året. En verksamhetsform som blir allt mer populär är det mångkulturarbete som utförs bland asylsökande, flyktingar och andra nykomlingar i Finland. Källa: Röda Korsets verksamhetsstatistik 2016 DE UNGA SKYDDSHUS MED I SEKASIN-CHATTEN Röda Korsets skyddshus för unga inleder ett samarbete med chatten Sekaisin, som Föreningen för Mental Hälsa i Finland driver. Chatten Sekasin finns på adressen sekasin247.fi och är en webbaserad samtalstjänst som strävar efter att stöda psykisk hälsa bland unga och hjälpa ungdomar att hantera problem med den mentala hälsan. Ungdomar tar i allmänhet kontakt för att få hjälp med ångest, människorelationer, självdestruktivitet eller depression. De unga får hjälp av yrkesmänniskor och utbildade frivilliga på olika områden. 25 år av internationell stamcellsförmedling I år fyller Blodtjänsts Stamcellsregister 25 år. Registret förmedlar stamcellstransplantat från friska människor till cancerpatienter. Registret behöver årligen 4 000 nya medlemmar i åldern 18–40. Förra året donerade Henrik Claudelin, Roberto Battilana och Topi Elomaa stamceller till vård av svårt sjuka patienter och som tack fick de motta var sitt diplom på Blodtjänsts givarfest. Totalt samlade man in stamceller från 36 givare förra året. Registret har över 35 000 medlemmar. Battilana och Elomaa var blodgivare innan de gick med i Stamcellsregistret, medan Claudelin direkt blev stamcellsgivare. De unga männen berättar att uppsamlingen av stamceller gick bra. – En vecka efter ingreppet var jag ute och löpte och efter två veckor kunde jag klättra på klättervägg igen, berättar Henrik Claudelin. I allmänhet samlas stamcellerna upp ur blodomloppet medan givaren är vaken. Ungefär var femte transplantat tas ur benmärgen under bedövning. – Om man själv är frisk har man ingen orsak att vara rädd för att donera stamceller, försäkrar killarna. Läs mer: blodtjanst.fi/ stamcellsregistret Henrik Claudelin (t.v.), Roberto Battilana och Topi Elomaa fick diplom som tack för att de donerat stamceller. 10 000 påsar blod till självständigt Finland Blodtjänst firar Finlands 100-årsjubileum genom att utmana människor att ge blod i grupp – tillsammans blir hjälpen mångdubbelt större. Den första blodtransfusionen i Finland gjordes för över 100 år sedan och blodgivare behövs fortfarande alla vardagar under året. Blodtjänst uppmuntrar nya och gamla BlodGrupper, alltså blodgivningsgrupper, att flitigt ge blod. Målet är att före årets slut samla in sammanlagt 10 000 påsar blod i företag, samfund, skolor och bland andra grupper. – De finländska blodgivarna har alltid varit trogna hjälpare och nu har folk en fin chans att fira 100-åriga Finland med kolleger och vänner genom att tillsammans ge en livsviktig och oersättlig gåva till fosterlandet, säger Kaisu Maijala , som koordinerar Blodtjänsts marknadsföringsinsatser för samfund och grupper. Under kampanjtiden i augusti–december deltar aktiva BlodGrupper i utlottningen av biobiljetter samt kryssnings-, hotelloch restaurangpresentkort. Den mest aktiva gruppen får Röda Korsets kurs i livräddande första hjälpen i pris. Alla BlodGrupper som samlat ihop minst tio blodgivningar under år 2017 får ett Finland 100-diplom. Grunda alltså en egen BlodGrupp med kolleger, studiekamrater eller utövare av samma hobby och var med och ge en gåva till det självständiga Finland! IIRA HARTIKAINEN Läs mer: www.blodtjanst.fi/grupper Kors & tvärs Blodtjänst uppmuntrar finländarna att sträcka ut sin arm och ge blod till 100-åriga Finland. Det är roligare att ge blod i grupp – samtidigt mångdubblas hjälpen. JARI HÄRKÖNEN JENNA LEHTONEN IIRA HARTIKAINEN AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 42 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 43 KUVITUS JENNY LUCANDER Kolumni ? TÄMÄN PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA. T ALKOOTYÖ ON SE VOIMA, jolla Suomessa vilja korjattiin ja talot rakennettiin, mutta mitä on vapaaehtoistyö Suomessa tänä päivänä? Puolet suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä ja neljä viidestä on kiinnostunut vapaaehtoistyön tekemisestä, mutta mukaan lähteminen voi tuntua vaikealta. Suomi on kuitenkin täynnä merkityksellistä ja yleishyödyllistä työtä, joka odottaa tekijöitään. Yritysvapaaehtoistyötä tehdään Suomessa vielä vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vapaaehtoistoiminta on CV:n rakentamista siinä missä kesätyötkin, ja yritykset panostavat työnantajamielikuvaansa aktiivisesti pro bono -mahdollisuuksien kautta. Yritysvapaaehtoisuus ei myöskään ole elämysten kartoittamista saati virkistyspäivän jatke, vaan aitoa pysähtymistä ja itsensä likoon laittamista. Suomi viettää tänä vuotta 100-vuotisjuhlavuottaan. OP:n lahja 100-vuotiaalle Suomelle on Hiiop! – 100 vuotta vapaaehtoistyötä -kampanja. Tänä vuonna jokainen OP:n 12 000 työntekijästä saa käyttää yhden työpäivän vapaaehtoistoimintaan, ja olemme rakentaneet kaikille avoimen vapaaehtoistyön välityssivuston Hiiop100.fi:n helpottaaksemme vapaaehtoistyön kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Osuustoiminnallisena ryhmänä OP on kasvanut mikrolainoja myöntävistä kyläyhteisöistä lähes kahden miljoonan omistaja-asiakkaan edustajaksi ja sitoutunut kulkemaan paikallisyhteisöjen rinnalla kaikissa olosuhteissa. Maamme henkinen ilmapiiri on ollut viime vuosina alavireinen, ja itsenäisyyden juhlavuoden teema ”Yhdessä” on meille kaikille tervetullut muistutus yhdessä tekemisen voimasta. Olkoon tämä vuosi taitekohta maamme historiassa. Vapaaehtoistekomme tärkeimpänä tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä ryhtyä vapaaehtoistoimintaan ja lisätä kokeiluja. Aito vapaaehtoistyö perustuu tekoihin yhteisön hyväksi. Aivan liian vähän puhutaan siitä, että myös vapaaehtoistyön tekijä saa siitä paljon. OP:n väen ensimmäinen vapaaehtoispäivä menee työnantajan piikkiin paitsi siksi, että vapaaehtoistyöllä rakennetaan Suomen seuraavan 100 vuoden tarinaa, myös siksi, että vapaaehtoistoiminta lisää tutkimusten mukaan tekijänsä onnellisuutta ja kehittää esimerkiksi empatiataitoja. Apua voi antaa pienin teoin, ja pysähtyminen on taito. Avunsaaja on helppo nähdä passiivissa, mutta vapaaehtoistoiminnassa avunsaajan ja avunantajan raja käytännössä hämärtyy. Taloustutkimuksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät isoimpina esteinä vapaaehtoistoiminnalle ajan puutteen ja mahdollisuuksien löytämisen. OP:n kaikille avoimella www.hiiop100.fi-sivustolla ilmoittautuminen on tehty helpoksi, ja etusivulta löytyvä laskuri näyttää reaaliajassa 100 vapaaehtoisvuoden tavoitteen etenemisen. Alusta alkaen on ollut selvää, että hankkeemme on kunnianhimoinen ja tarvitsemme vapaaehtoistoiminnan syväosaajat eli järjestöt mukaan. Olemme rakentaneet noin 20 järjestön kumppaniverkoston ja kehittäneet yhdessä mahdollisuuksia vapaaehtoiskeikkoihin. Mukaan voi todella lähteä vain yhdeksi päiväksi tai muutamaksi tunniksi. Monen kohdalla vapaaehtoiskärpänen on purrut kuitenkin nopeasti ja toinen käynti on sovittu jo ennen ensimmäisen päättymistä. Yrityksille järjestöyhteistyö antaa ainutlaatuista perspektiiviä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteiskuntavastuuta. Vapaaehtoistyöllä tavoitellaan niin pysyviä vaikutuksia kuin lähtölaukauksia tuleville menestystarinoille. Millainen on sinun päiväsi vapaaehtoisena? TUULI KOUSA KIRJOITTAJA ON OP-RYHMÄN YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA JA HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA. Onko suomalainen onni antajan? "Monen kohdalla vapaaehtois kärpänen on purrut nopeasti ja toinen käynti on sovittu jo ennen ensimmäisen päättymistä.” AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 43 29.8.2017 12.00
44 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 Hakemisto Hakemisto Me olemme osa ratkaisua. Uusiutuvat energiaratkaisut eivät yksin riitä, siksi me tarvitsemme myös ydinvoimaa. Meillä Fennovoimalla on töissä satoja ihmisiä, joilla on tahtoa ja voimaa hakea päästötöntä ratkaisua kotimaiseen sähköntuotantoon. AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 44 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 45 Hakemisto Hakemisto A votyök r a pyörätuolin käyttäjän AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 45 29.8.2017 12.00
46 avun maailma hjälpens värld 3 / 2017 ? Vuosien takaa / Åren går TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN 1982 Yhdessä nälkää vastaan ”IDEA ON yksinkertainen: toivomme, että mahdollisimman moni suomalainen tinkii päivän ruokamenoistaan ja lahjoittaa säästön SPR:n katastrofi rahastoon. Ensimmäisen valtakunnallisen Nälkäpäivän keräystuotto nousi yli kuuden miljoonan markan, ja näillä varoilla SPR on voinut auttaa nälän, kuivuuden ja konfl iktien uhreja mm. Angolassa, Itä-Afrikassa, Tsadissa ja Mosambikissa. Punaisen Ristin perustehtävä on katastrofi työ. Sen tekevät mahdolliseksi ihmiset, jotka vapaaehtoisesti auttavat erilaisten onnettomuuksien uhreja. Nälkäpäivä tarjoaa siihen yhden käytännöllisen mahdollisuuden. Tulethan sinäkin mukaan?” SUOMEN PUNAINEN RISTI 5/1982 Ensimmäisten Nälkäpäivien kohteena 1980-luvulla oli varsinkin Itä-Afrikka, jossa sodat ja kuivakaudet aiheuttivat nälänhätää. 35 vuotta myöhemmin kuivuus aiheuttaa jälleen nälkää Itä-Afrikassa. Laajoilla alueilla ilmasto on nyt muuttunut pysyvästi. 1982 Gemensam kamp mot hunger ”IDÉN ÄR enkel: vi hoppas att så många fi nländare som möjligt minskar sina matutgifter för dagen och donerar skillnaden till FRK:s katastroffond. Insamlingsintäkterna från den första riksomfattande Hungerdagen var över sex miljoner mark och för de pengarna har FRK kunnat hjälpa offer för hunger, torka och konfl ikter i bl.a. Angola, Östafrika, Chad och Moçambique. Röda Korsets grunduppgift är katastrofarbete. Det arbetet möjliggörs av människor som frivilligt hjälper offren för olyckor. Hungerdagen erbjuder en möjlighet att göra just det. Visst är du också med?” FINLANDS RÖDA KORS 5/1982 Målet för de första Hungerdagarna på 1980-talet var i första hand Östafrika, där krig och torrperioder orsakade hungersnöd. 35 år senare gör torkan att människor i Östafrika svälter igen. I stora områden har klimatet förändrats för gott. 10 000 kädenojennusta Suomelle Veripalvelu haastaa kaikki yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja muut porukat lahjoittamaan 100-vuotiaalle Suomelle yhteensä 10 000 pussia verta! ILMOITA PORUKKASI MUKAAN: www.veripalvelu.fi/ryhmat Aktiiviset auttajat palkitaan! #10000kädenojennusta #suomi100 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 46 29.8.2017 12.00
3 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 Tärkein on taito kuunnella Punaisen Ristin henkisen tuen vapaaehtoiset antoivat Turun puukotusten jälkeen keskusteluapua noin tuhannelle ihmiselle. Ruut Suomela, 54, oli mukana sekä Kauppatorin päivystyksessä että TYKSin kriisikeskuksessa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA JUSSI VIERIMAA Avun kasvo ? Miten osallistuit henkisen tuen tehtäviin Turun tapahtumissa? – Päivystin yhden yön TYKSin sairaalan tilapäisessä kriisikeskuksessa ja kolmena päivänä Kauppatorilla. Hälytys tuli minulle tekstiviestillä puukotuksia seuranneena päivänä. Itse kuulin tapahtuneesta ensin ystävältäni ja aloin seurata tilannetta tiedotusvälineistä. Kutsu tuli onneksi vapaapäivänä, joten pääsin nopeasti lähtemään. Mitä vapaaehtoinen tällaisessa tilanteessa oikeastaan tekee? – Ensimmäinen asia on kuunteleminen, se on tärkeintä. Järkyttävän tapahtuman kokeneet ihmiset purkavat asiaa puhumalla, ja sille pitää osata antaa tilaa. Keskusteluapua ovat hakeneet kaikenikäiset ihmiset, miehet ja naiset. Osaa tapahtunut on koskettanut hyvinkin läheltä, toiset ovat yleisemmällä tasolla järkyttyneitä siitä, että tällaista voi sattua meillä. Kun tällainen tapahtuma tulee lähelle, se järkyttää ihmisen normaalia turvallisuudentunnetta. Moni pelkää myös läheistensä puolesta. Tämän lisäksi vapaaehtoiset ohjaavat tarpeen mukaan avuntarvitsijoita eteenpäin, esimerkiksi saamaan lisää keskusteluapua ja tarvittaessa terveydenhuollon piiriin. Miten huolehditaan vapaaehtoisten omasta jaksamisesta? – Meille on järjestetty psykologin johdolla purkutilaisuuksia, joissa jokainen on saanut tuoda esiin kohtaamiaan tilanteita ja ajatuksia, ja niistä on sitten keskusteltu yhdessä. Itse olen kokenut tilaisuudet todella hyödyllisiksi. Myös huolto itse tehtävien aikana on toiminut hyvin. Mitä kaikkea vapaaehtoistehtäviisi Turun osastossa kuuluu? – Olen toiminut ensiapupäivystäjänä ja ollut Vapepan kautta mukana kadonneiden etsinnöissä. Lisäksi olen käynyt henkisen tuen perusja jatkokurssin sekä ensihuollon kurssin. Ruut Suomela on yksi niistä noin sadasta Punaisen Ristin henkisen tuen vapaaehtoisesta, jotka osallistuivat koko Suomea järkyttäneen Turun puukotusiskun jälkihoitoon. Vapaaehtoiset päivystivät Kauppatorin lisäksi TYKSin tilapäisessä kriisikeskuksessa sekä Turun sosiaalipäivystyksen kriisipuhelimessa. 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 AVM_3_2017_taitto_s48_PAINO.indd 47 29.8.2017 12.00