• 2 2023 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Puheenjohtaja Elli Aaltonen: Nuoret esiin Ordförande Elli Aaltonen: Fram för de unga Sikoluhle kasvaa hyvin! Ruokakriisi uhkaa Eswatinin lapsia Sikoluhle mår bra! Matkris hotar barnen i Eswatini Nälkäpäivä kevääseen? Hungerdagen till våren? AVM2_2023_alkuosa.indd 1 AVM2_2023_alkuosa.indd 1 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• Yhdessä kohti yleiskokousta TURKIN JA SYYRIAN maanjäristykset helmikuun alussa aiheuttivat valtavaa tuhoa. Molempien maiden Punaiset Puolikuut työskentelivät loukkaantuneiden ja kotinsa me­ nettäneiden auttamiseksi ensi hetkistä lähtien. Erityisen vaikea tilanne on Syyriassa, jossa maanjäristysalueen perusterveydenhuolto on ollut konfliktin takia muuten­ kin koetuksella. Apua tarvitaan vielä vuosia. Avustustyötä on tehty molemmissa maissa myös Suo­ mesta saatujen lahjoitusten turvin. Se ei olisi mahdollis­ ta ilman Punaisen Ristin vapaaehtoisia, jäseniä ja lah­ joittajia – siis sinua. Jäsendemokratia on meillä Punaisessa Ristissä tärkeä asia. Kesäkuussa Joensuussa pidettävän Suomen Punai­ sen Ristin yleiskokouksen tärkein tehtävä on osoittaa jär­ jestön suunta seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Ennätys­ määrä osastoja, vapaaehtoisia ja työntekijöitä osallistui toimintalinjauksen valmisteluun järjestökäsittelyssä, ja näin sen pitääkin olla! Päätöksistä todella tulee parem­ pia, kun valmistelussa on mukana laajin mahdollinen ko­ kemus. Järjestökäsittelyn yhtenä aiheena oli sääntömuutos­ ehdotus, jonka mukaan kaikilla järjestötasoilla hallituk­ sen jäsenistä vähintään yhden pitää olla alle 29­vuo­ tias. Keskustelua on syytä käydä, koska nuorten osal­ listuminen hallitustyöhön on hiipumassa. Vain kol­ me prosenttia osastojen luottamushenkilöistä on alle 29­vuotiaita, vaikka nuorten vapaaehtoiseksi ilmoit­ tautuneiden määrä kasvoi viime vuonna 36 prosent­ tia. Ainakin Ukrainan kriisin aikana Punainen Risti kyllä kiinnostaa nuoria. Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Tunnustusta edelläkävijöille Liikkuva klinikka Syyriaan Veripalvelulle huippuarvosanat Yhteisökummit avuksi kotoutumiseen 6 Punainen Risti rakentaa luottamusta 10 Katse tulevaisuuteen, kiitos! 12 Punaisen Ristin viikko uudistuu 14 Helpotusta Eswatinin ruokakriisiin 20 Auttajaklubilla opitaan yhdessä 22 Ydinaseet ovat uhka ihmiskunnalle 26 Feissarit kutsuvat auttamaan 28 Parempaa viestintää vähemmistöille 29 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2023 27.4.2023 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Eija Palosuo Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Tillsammans till stämman JORDBÄVNINGARNA I Turkiet och Syrien i början av fe­ bruari orsakade enorm förödelse. Röda Halvmånen i båda länderna började arbeta för att hjälpa skadade och hemlösa så fort skalven bedarrat. Speciellt svår är situa­ tionen i Syrien, där primärvården i skalvområdet var pressad från tidigare på grund av den utdragna konflik­ ten i landet. Hjälp kommer att behövas i flera år. Biståndsarbetet i de två länderna har också finansie­ rats av donationer från Finland. Det skulle inte vara möj­ ligt utan Röda Korsets frivilliga, medlemmar och givare – alltså dig. För oss i Röda Korset är medlemsdemokrati viktigt. Finlands Röda Kors samlas till ordinarie stämma i Jo­ ensuu i juni och där är den viktigaste uppgiften att sta­ ka ut riktningen för vårt arbete för de närmaste tre åren. Ett rekordstort antal avdelningar, frivilliga och anställda har deltagit i beredningen av verksamhets­ strategin under organisationsbehandlingen och precis så ska det vara! Besluten blir faktiskt bättre när bre­ dast möjliga erfarenhet deltar i beredningen. Stadgereformen har också varit uppe till organisa­ tionsbehandling: i de föreslagna nya stadgarna ska minst en styrelsemedlem på alla förvaltningsnivåer vara under 29 år. Den debatten behövs, eftersom ung­ as engagemang i styrelsearbetet har varit på ned­ gång. Bara tre procent av avdelningarnas förtroen­ devalda är under 29 år, trots att antalet unga som an­ mält sig som frivilliga ökade med 36 procent förra året. Åtminstone under Ukrainakrisen är unga intres­ serade av Röda Korset. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs Utmärkelser för föregångare Mobil klinik till Syrien Blodtjänst fick toppvitsord igen Faddrar på orten stödjer nykomlingar 34 Röda Korset bidrar till gemenskap 37 Med blicken på framtiden 38 Rödakorsveckan förnyas 40 Hjälp i livsmedelskrisens Eswatini 42 Svensk resumé Hjälparklubben är öppna för alla Kärnvapen får aldrig användas Face-to-face-värvare lockar att hjälpa 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM2_2023_alkuosa.indd 2 AVM2_2023_alkuosa.indd 2 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 22 SYNKKÄ VARJO IHMISKUNNAN YLLÄ Punainen Risti vaatii paluuta ydinaseriisuntaan. 20 HARJOITUS TEKEE MESTARIN Auttajaklubilla opitaan ensiapua ja kieltä. 6 ELLI AALTONEN KANTAA HUOLTA TULEVASTA Nuoria ja vanhoja ei pidä asettaa vastakkain. 10 NUORTEN YLEISKOKOUS KOOLLA ROVANIEMELLÄ Pitäisikö Nälkäpäivä siirtää toukokuulle? JO O N A S B R A N D T Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi K A IS A S IR É N LE E N A K O S K E L A U S LI B R A R Y O F C O N G R E S S AVM2_2023_alkuosa.indd 3 AVM2_2023_alkuosa.indd 3 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 4 M O N IK U LT T U U R IS U U S Y H D IS T Y S JO M O N K IM M O H O LO P A IN E N Ristiin rastiin Avun maailma 3/2023 ilmestyy 14. syyskuuta. SUOMEN PUNAISEN RISTIN piirit jakoivat jälleen Rasisminvastaisella viikolla maaliskuussa huo­ mionosoituksia yhdenvertaisuuden edistäjille. Ennakkoluuloton edelläkävijä ­tunnustuksia myönnetään henkilöille, ryhmille ja yhteisöille, jotka edistävät toiminnallaan inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnas­ sa. Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan pii­ ri palkitsi paperittomien Global Clinic ­toimin­ nan. Vapaaehtoisvoimin toimivat klinikat tarjo­ avat ilmaista ja luottamuksellista terveyden­ ja sairaanhoitoa henkilöille, joiden on muuten vai­ kea päästä hoitoon. – Hoidon ja neuvonnan tarjoamisen lisäksi Global Clinic on alusta alkaen tehnyt vaikutta­ mistyötä sen eteen, että jokaiselle ihmiselle taat­ taisiin taustaan katsomatta oikeus terveyteen ja että myös paperittomat saisivat kiireetöntä hoi­ toa julkisessa terveydenhuollossa, Helsingin ja Uudenmaan piiri kiitti tunnustuksen peruste­ luissa. Kaikkiaan Punaisen Ristin piirit jakoivat täl­ lä kertaa 11 huomionosoitusta. Ennakkoluuloton edelläkävijä ­tunnustuksen saivat Lapin piirissä lähihoitajaopettaja Carita Seikkula , Varsinais­ Suomen piirissä Monikulttuurinen varhaiskas­ vatus, koulu ja koti ­yhdistys, Oulun piirissä maahanmuuttokoordinaattori Raisa Kuusisto , Länsi­Suomen piirissä Uuraisten kunta sekä Hä­ meen piirissä kirkkoherra Harri Henttinen . Kaakkois­Suomen piirissä palkittiin Janne Mustonen ja koulutuskuntayhtymä Ekam, Poh­ janmaan ruotsinkielisessä piirissä opettaja Cecilia Österlund , Turunmaan ruotsinkielisessä piirissä Saaristo ilman rajoja ­yhdistys, Ahve­ nanmaan piirissä Helena Flöjt-Josefsson ja Sa­ vo­Karjalan piirissä monikulttuurisuusyhdistys Jomon. KIMMO HOLOPAINEN Tunnustusta työlle rasismia vastaan Punainen Risti palkitsi Rasisminvastaisella viikolla Ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. Naisten äänet esiin Vuoden 2022 Kehitysjournalismin palkinto myönnettiin Suomen Kuvalehdessä ilmestyvälle Afgaaninaisen katse -blogille ja Learning Together -verkostolle. Afganistanilaisten naisjournalistien blogissa kerrotaan tarinoita Afganistanista käännettynä ja toimitettuna suomalaiselle yleisölle. Afganistanilaisten ja suomalaisten toimittajien yhteistyönä tuotettu blogi on erityisen arvokas journalistinen teko juuri nyt, kun Afganistanissa valtaan palannut Taliban pyrkii sulkemaan naiset julkisesta keskustelusta. Palkintoraati jakoi myös kaksi kunniamainintaa. Ensimmäisen niistä saivat Zahra Karimy, Marleena Lammikko, Roosa Kuosmanen ja Juuso Koivisto Afganistan-sarjastaan, jota Yle Kioski on esittänyt TikTokissa. Toinen kunniamaininta myönnettiin Hanna Nordenswanille ja Liselott Lindströmille Ylen Ulkolinja-dokumentista Kenian sateenkaaren alla. Vuosittain jaettavan Kehitysjournalismin palkinnon takana ovat Suomen Punainen Risti, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes, Helsingin Sanomain Säätiö ja Journalistiliitto. PUNAISEN RISTIN Savo-Karjalan piiri palkitsi Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys Jomonin ja Katja Radkevichin Ennakkoluuloton edelläkävijä -palkinnolla. Käynnistä Ketjureaktio! Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja alkaa taas 1. toukokuuta. Ketjureaktio järjestetään osana arkipyöräilyyn kannustavaa Kilometrikisa-kampanjaa, joka on kaikille avoin, leikkimielinen pyöräilykilpailu. Ketjureaktiossa erilaiset työja kaveriporukat kohottavat kuntoaan pyöräilemällä ja tekevät samalla hyvää keräämällä varoja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön Punaisen Ristin kautta. Viime kesänä osallistujat ja heidän sponsorinsa lahjoittivat yli 75 000 euroa. Tule mukaan: kilometrikisa.fi PUNAISEN Ristin Ketjureaktio alkaa taas vappuna. NAISTEN asema heikkenee Afganistanissa jatkuvasti. IF R C /A R C AVM2_2023_alkuosa.indd 4 AVM2_2023_alkuosa.indd 4 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• S Y Y R IA N P U N A IN E N P U O LI K U U E LI N A M A N N IN E N Punaisen Ristin terveysklinikka Syyriaan TURKISSA LÄHELLÄ Syyrian rajaa helmikuussa tapahtuneet maanjäristykset vaativat yli 50 000 kuolonuhria. Rakennuksia romahti tai vaurioitui pahoin yli 100 000 varsinkin Etelä­Turkissa. Turkin ja Syyrian Punaiset Puolikuut aloittivat pelastustyöt heti järistysten jälkeen ja saivat no­ peasti tukea kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä. Suomen Punainen Risti ohjasi loukkaantuneiden ja kotinsa menettäneiden auttamiseen katastro­ firahastosta 300 000 euroa, minkä lisäksi logis­ tiikkakeskuksesta lähetettiin maanjäristysalu­ eelle viisi rekkalastillista majoitustarvikkeita ja mm. 300 perhetelttaa. Ulkoministeriö osallistui hätäavun rahoitukseen. Vaikka maanjäristykset tekivät pahinta tuhoa Turkissa, vahingot olivat suuret myös Syyriassa, jonka valmius vastata katastrofiin oli heikko yli vuosikymmenen konfliktin jälkeen. Suomen Pu­ nainen Risti lähetti Syyrian maanjäristysalueel­ le viisi avustustyöntekijää ja liikkuvan terveyskli­ nikan yhdessä Japanin, Kanadan, Saksan, Rans­ kan ja Portugalin Punaisten Ristien kanssa. – Monet menettivät maanjäristyksessä kotinsa lisäksi esimerkiksi perussairauksiinsa liittyvät to­ distukset ja reseptit. Lääkkeiden hinta oli korkea jo ennen järistystä, joten moni on joutunut sinnit­ telemään ilman. Punaisen Ristin klinikalla pysty­ tään hoitamaan yleisimpiä perussairauksia ja in­ fektioita, katastrofiterveydenhuollon koordinaat­ tori Johanna Arvo kertoo. Suomen Punainen Risti auttaa maanjäristysten uhreja Turkissa ja Syyriassa. VESISANKARIT OPPIVAT TÄRKEITÄ TAITOJA Vuonna 2015 aloittanut Vesisankarit-hanke jatkaa toimintaansa Reijo Rautauoman säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. Hanke järjestää ympäri Suomea tapahtumia, joissa kouluikäiset lapset oppivat tärkeitä vesillä toimimisen taitoja uimataidosta ensiapuun. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia. Punainen Risti vastaa hankkeen ensiapuaineistoista. Lue lisää: www.vesisankarit.fi SYYRIAN Punaisen Puolikuun Mohamad Hawout tarkasti Zein Akilin, 3, maanjäristyksessä saaman vamman evakuointikeskuksessa Aleppossa. Verenluovuttajat ovat tyytyväisiä auttajia Punaisen Ristin Veripalvelu seuraa verenluovuttajien kokemuksia säännöllisesti kyselytutkimuksilla. Vuonna 2022 asiakaskyselyyn vastasi lähes 3 200 uutta luovuttajaa eri puolilta Suomea. Uusien verenluovuttajien asiakaskokemus verenluovutuksesta oli erittäin hyvä, sillä yli 99 prosenttia vastaajista oli kokemukseen ainakin jokseenkin tyytyväisiä ja yli 91 prosenttia erittäin tyytyväisiä. Erityistä kiitosta luovuttajilta saivat huolenpito luovutustapahtuman aikana, henkilökunnan ammattitaito sekä vastaanottokeskustelu luovutukseen saavuttaessa. Jopa 99,5 prosenttia vastaajista aikoi tulla luovuttamaan verta uudestaan. Vuosittain verta tarvitsee Suomessa noin 40 000 potilasta. VERENLUOVUTTAJAT antavat Veripalvelulle erinomaiset arviot. Yhteisökummit tukemaan kotoutumista Punainen Risti on käynnistänyt Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen, jonka tavoitteena on edistää kiintiöpakolaisina kuntiin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. EU:n rahoittaman hankkeen kumppaneina toimivat ammattikorkeakoulu Humak ja kirkkohallitus. Vuoden 2025 loppuun kestävässä hankkeessa Punainen Risti ja kumppanit kouluttavat yhteisökummeja noin 15 paikkakunnalla, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Yhteisökummit kehittävät tulokkaille toimintaa helpottamaan uudelle kotipaikkakunnalle kotoutumista, verkostojen luomista ja kielen oppimista. Punaisen Ristin piireistä hankkeessa ovat mukana Oulun, Varsinais-Suomen, Länsi-Suomen ja Kaakkois-Suomen piirit. 14 103 VAPAAEHTOISTA osallistui viime vuonna säännöllisesti Punaisen Ristin toimintaan. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTOT 2022 JO O N A S B R A N D T AVM2_2023_alkuosa.indd 5 AVM2_2023_alkuosa.indd 5 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 6 SUOMEN Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen on ehdolla jatkokaudelle kesäkuussa Joensuun yleiskokouksessa. AVM2_2023_alkuosa.indd 6 AVM2_2023_alkuosa.indd 6 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 7 7 E lli Aaltosen ensimmäinen kausi Suomen Pu­ naisen Ristin puheenjohtajana päättyy Joen­ suun yleiskokoukseen, joka nimittää järjestöl­ le uuden hallituksen. Jatkokaudelle ehdolla oleva Aaltonen odottaa kesäkuuta erityisellä innolla, sillä edellinen yleiskokous osui keskelle korona­ pandemiaa. Vaasaan pystyivät lopulta kokoontumaan vain puheenjohtajisto, paikalliset edustajat sekä kouralli­ nen henkilökuntaa. Tunnelma ei ymmärrettävästi yltänyt kattoon asti, kun valtaosa osastojen ja pii­ rien edustajista oli etäyhteyksien päässä. – Nyt meillä on pitkästä aikaa mahdol­ lisuus kokoontua kaikki yhteen, ja se an­ taa hurjasti voimaa. Joensuun yleiskoko­ uksesta tulee varmasti innostava, iloinen tapahtuma, Aaltonen sanoo. Korona leimasi Punaisen Ristin päätty­ vää kolmevuotiskautta pitkälle toista vuotta. Vapaaehtoiset ja henkilökunta avustivat kansalai­ sia ja viranomaisia koronan keskellä, mutta samalla iso osa perustoiminnasta joutui kohtaamisrajoitusten vuoksi tauolle. Välttämättömyydestä tehtiin hyve, kun tilalle luo­ tiin ripeästi muun muassa korvaavaa verkkotoimintaa, josta merkittävä osa on jatkunut koronan jälkeen. Korona pakotti myös uuden puheenjohtajan tutustu­ maan järjestökenttään aluksi etäyhteyksien varassa. Aal­ tonen harmitteleekin, ettei päässyt kiertämään osastoja ja piirejä niin paljon kuin olisi toivonut. Kokoustaa voi toki etänä, mutta ei se kasvokkain kohtaamista korvaa – var­ sinkin kun on luonnostaan kotonaan ihmisten keskellä ku­ ten Aaltonen. – Olen sellainen, että viihdyn ja pohdiskelen porukas­ sa. Onneksi sentään loppukaudesta pääsin kiertämään piirien vuosikokouksia ja muita tapahtumia, on se ihan eri asia kuin osallistua etänä. Ehkä puolessa piireistä olen eh­ tinyt käydä, mutta tavoitteena on ehdottomasti tutustua niihin kaikkiin ja niin moneen osastoon kuin mahdollista. Puheenjohtajakauden vahvimmin mieleen jääneitä het­ kiä kysyttäessä Aaltonen miettii hetken. – Nälkäpäivät ovat olleet hienoja kokemuksia, samoin Hyvä Joulumieli ja Punaisen Ristin puheenvuorot Ukrai­ nan tukikonserteissa. Ehkä parhaiten mieleen on silti jää­ nyt Lappi, jossa pääsin käymään piirin vuosikokoukses­ sa. Se tunnelma oli jotain aivan uskomatonta: tupa täynnä väkeä, tiukkaa keskustelua, se ilo vapaina hetkinä. Siinä on vähän sellaista Lapin erityisyyttä, siellä ne kundit ja lei­ dit vaan ajelee 200 kilometriä vuosikokoukseen, eikä se ole edes mikään juttu – pakko ihan nostaa symbolisesti hattua, Aaltonen nauraa. – Enkä todellakaan tarkoita, etteikö hie­ noja muistoja olisi jäänyt muualtakin! Poh­ janmaalla oli todella innostavaa, samoin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla sekä minulle tutussa Savo­Karjalassa ja Län­ si­Suomessa – joka paikassa on ollut fan­ tastisia kokemuksia ja ihana vastaanotto. Paikallisuudessa on Suomen Punaisen Ristin suuri voima. Jokaisella alueella on omat paikalliset erityispiirteensä, mutta kaikki osastot ja piirit ovat silti sa­ maa Punaista Ristiä. Aiheesta saa olla ylpeä Yleiskokouskauden 2020–2023 aikana Suomen Punaisen Ristin voimavaroja on kysytty kahdessa hyvin erilaises­ sa poikkeustilanteessa. Sekä koronakriisi että Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä hyökkäys Ukrainaan muokkasivat Punaisen Ristin työtä kotimaan lisäksi maa­ ilmalla. Ukrainan auttamiseen on ohjattu kansainvälisen Punai­ sen Ristin kautta jo yli 20 miljoonaa euroa katastrofirahas­ ton varoja, ja Ukrainaan ja sen naapurimaihin on lähetty Suomesta avustustarvikkeita, välineistöä ja henkilökuntaa mm. kymmenelle liikkuvalle terveysasemalle. Suomessa Punainen Risti on järjestänyt kymmenille tuhansille Ukrai­ nan pakolaisille muun muassa vastaanottotoimintaa, ko­ toutumisen tukea, neuvontaa, kohtaamispaikkoja sekä ruo­ ka­ ja vaateapua. Molemmat kriisit todistavat Elli Aaltosen mukaan Pu­ Yhdessä olemme vahvempia Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen odottaa Joensuun yleiskokouksesta iloista jälleennäkemistä koronavuosien jälkeen. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT "Paikallisuudessa on Punaisen Ristin suuri voima." KÄÄNNÄ ? AVM2_2023_alkuosa.indd 7 AVM2_2023_alkuosa.indd 7 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 8 Yleiskokous naisen Ristin vahvasta resilienssistä eli kyvystä mukau­ tua ja selviytyä yllättävistä tilanteista. – Haasteisiin on aina helppo vastata, kun niihin on etu­ käteen osannut varautua. Korona ja Ukrainan tilanne yl­ lättivät kaikki, ja siitä huolimatta me kykenimme vastaa­ maan niihin. Siinä resilienssi vasta mitataan, ja Punaises­ sa Ristissä se on ollut vahvempi kuin yhdessäkään julki­ sessa organisaatiossa, jossa olen työskennellyt, Aaltonen sanoo. Se kuulostaa mukavalta arviolta, varsinkin kun sen esittää Aaltonen, joka ehti ennen Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajuuttaan työskennellä muun muassa Itä­Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Kelan pääjohtajana ja työelä­ mäprofessorina yliopistolla. Vähintään tyytyväisyyteen taitaa olla aihetta? – Punainen Risti on Suomessa monella tapaa ainutlaatuinen järjestö. Valmiuden ja varautumisen alueella me olemme yk­ könen, ja oikeastaan kaikki mitä teemme liittyy siihen. Poikkeuksellista on myös se tapa, jolla Punainen Risti on läsnä paikallistasolla, samoin koulutettujen vapaaehtois­ ten ja henkilökunnan osaaminen, Aaltonen pohtii. – En mielelläni käytä sanaa ylpeys, koska meillä Suo­ messa se vaikuttaa helposti vähän ylimieliseltä, mutta kyl­ lä me kaikki Punaisessa Ristissä saamme ihan ylpeitä olla. Periaatteet kantavat Suomen Punaisen Ristin maine on Aaltosen mukaan vah­ va. Lähes jokaisella suomalaisella on Punaisen Ristin toi­ minnasta jonkinlainen käsitys, ja useimmilla se on hyvin positiivinen. Ihmiset luottavat siihen, että Punaisen Ristin kautta annettu apu menee perille. Vakaan pohjan luottamukselle muodostavat Punaisen Ristin periaatteet: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueetto­ muus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmalli­ suus ja ykseys. Periaatteet ovat ohjanneet koko kansainvä­ lisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen työ­ tä pian 60 vuoden ajan. Aaltonen huomauttaa, että Suomen Punaisessa Ristissä periaatteet eivät ole vain kauniita sanoja, vaan ne todella ohjaavat käytäntöä. Jossain muualla arvoi­ hin voidaan kenties suhtautua niin, että tuossa ne arvot nyt on lueteltu, mennään­ kö itse asiaan, mutta Punaisessa Ristissä näin ei toimita. – Meillä itse asia on arvoissa, alkaen in­ himillisyydestä. Periaatteet ovat Punaises­ sa Ristissä mukana kaikessa strategisessa ajattelussa, ja toimintaa suunnitellaan niiden pohjalta. Hyvä esimerkki on osallistuminen vastaanottotoiminnan kilpailutukseen: Punainen Risti voi olla mukana, jos voim­ me pitää kiinni omista periaatteistamme, muussa tapauk­ sessa me emme ole tehtävään oikea toimija. – Periaatteet ovat meidän toimintamme perusta, ja niis­ tä me pidämme kiinni. Nuoret eturiviin Punaista Ristiä tulevina vuosina odottavista haasteista Aaltonen nostaa esiin tutun kolmikon: ilmastonmuutoksen "Meillä itse asia on arvoissa, alkaen inhimillisyydestä." ELLI AALTONEN osallistui Nälkäpäivä-keräykseen viime syksynä kotimaisemissaan Porvoossa. AVM2_2023_alkuosa.indd 8 AVM2_2023_alkuosa.indd 8 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 9 Yleiskokous kokoontuu kesäkuussa Joensuuhun S uomen Punaisen Ristin Joensuun yleiskokoukseen 10.–11. kesäkuuta on enää reilu kuukausi. Viimeinen hetki jättää esitykset hallituksen ja valtuuston henkilövalinnoiksi on 29. huhtikuuta ja viimeinen hetki ilmoittautua 30. huhtikuuta. Suomen Punaisen Ristin hallituksen virallinen kokouskutsu, yleiskokousasiakirjat sekä vaalitoimikunnan esitys luottamushenkilöiksi postitetaan osastoille ja piireille 10. toukokuuta mennessä. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin korkein päättävä elin. Yleiskokouksessa Punaisen Ristin osastojen edustajat ympäri maata vahvistavat järjestön toimintalinjauksen ja nimittävät Punaisen Ristin korkeimman luottamusjohdon: puheenjohtajan, hallituksen sekä valtuuston. Joensuun yleiskokouksessa asialistalla on myös Punaisen Ristin sääntöjen uudistus. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2023 vaikutukset, väestön ikääntymisen ja yhteiskunnallisen il­ mapiirin kiristymisen. – Jos katsotaan Punaisen Ristin sisäisestä näkökulmas­ ta, niin järjestörakenteista en ole kovin huolestunut, kun­ han ei tehdä päällekkäistä työtä. Tärkeää on, että Punai­ nen Risti toimii paikallisesti ja yhteistyössä muiden paikal­ listen toimijoiden kuten kuntien, elinkeinoelämän, toisten järjestöjen ja jatkossa hyvinvointialueiden kanssa. Ratkai­ sevaa ei ole, onko paikkakunnalla oma Punaisen Ristin osasto vai riittääkö esimerkiksi toimintaryhmä, kunhan työ on vaikuttavaa. Tavoite on, että apu löytyy läheltä, jär­ jestörakenne on siihen vain väline, Aaltonen linjaa. Punaisen Ristin hallituksessa on viime vuosina kiinni­ tetty paljon huomiota vapaaehtoistoiminnan tukeen, ja sil­ lä linjalla Aaltonen tahtoo myös jatkaa. Tukipalveluja ku­ ten taloushallintoa ja it­palveluja keskite­ tään, jotta vapaaehtoiset saavat keskittyä varsinaiseen toimintaan. – Ehkä me voisimme yleensäkin jakaa osaamista enemmän. Esimerkiksi piirien ja keskustoimiston välillä olen aistivina­ ni jopa vähän mustasukkaisuutta siitä, mikä resurssi kuuluu kenellekin. Periaa­ tekin sanoo, että me olemme kaikki samaa Punaista Ristiä, joten eikö resurssit pitäisi hyödyntää mahdollisimman hy­ vin koko järjestön eduksi? Monin verroin vakavamman pohdiskelun paikka pu­ heenjohtajan mukaan on, miten nuoremmat sukupolvet saadaan tuntemaan Punainen Risti omakseen. Jäsenmää­ rä on ollut laskusuunnassa, ja vapaaehtoisten rivit harve­ nevat kokeneemman väen ikääntyessä. – Minusta on tärkeää, että nuoria ja vanhoja ei aseteta vastakkain. Vanhempi väki on toiminnan selkäranka, mut­ ta tulevaisuus riippuu nuoresta polvesta. Jos me emme on­ nistu saamaan enemmän nuoria jäseniksi, vapaaehtoisik­ si ja päättäjiksi, se on iso uhka toiminnan jatkuvuudelle. Keinoja madaltaa kynnystä nuorten osallistumiseen ovat Aaltosen mukaan esimerkiksi digitalisaatio, henkilö­ kohtaiset auttamisprofiilit, joustavat osallistumismuodot, yhteisöjen saaminen ryhminä mukaan erilaisiin tapahtu­ miin sekä jo edellä mainittu hallinnon keventäminen. – Meidän pitää kyetä mukautumaan tarpeisiin myös eri­ laisten vapaaehtoisten näkökulmasta. Jos jollekulle sopii osallistua vaikka vain kerran vuodessa, siihenkin pitää tarjota mahdollisuuksia. Vapaaehtoiselle ei saisi koskaan tulla sellainen olo, että on pakko lähteä, Aaltonen pohtii. Valtaosa suomalaisista nuorista kannattaa Punaisen Ristin vapaaehtoisuuden, tasavertaisuuden ja inhimillisyy­ den arvoja, mutta toinen asia on, miten tieto niistä saavut­ taa nuoret. Näkyykö Suomen Punainen Risti siellä, missä nuoret viettävät aikaansa – ja jos näkyykin, niin millaise­ na se näyttäytyy? – Nuorten huolissa korostuvat esimerkiksi ilmaston­ muutos ja luontokato. Ne koskettavat suoraan Punaisen Ristin työtä, mutta miten me näytämme sen nuorille? Mei­ dän pitää pystyä muokkaamaan toimintaamme niin, että myös nuoret kokevat sen omakseen. Tämä on se iso kysy­ mys, jota meidän täytyy myös yleiskokouksessa pohtia. Vahvuutena kohtaaminen Punaisen Ristin kotimaan toimintakentällä Aaltonen kan­ taa eniten huolta turvattomuuden ja yksinäisyyden koke­ musten lisääntymisestä. Murheellinen trendi nousee esiin lukuisista kyselyistä ja tutkimuksista, ja se koskettaa sekä ikäihmisiä että nuoria. Kehityksen taustalla vaikuttaa monenlaisia tekijöitä ta­ loudellisesta epävarmuudesta kansainväliseen tilantee­ seen. Kokonaisuudessaan suomalainen yhteiskunta on edelleen turvallinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että on­ gelmia ei olisi tai että ihmisten huolia ei tarvitsisi ottaa va­ kavasti. Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, yhteis­ kunta on eriarvoistunut, ja esimerkiksi nuorten työttömyys­ aste on korkea. Monen kohdalla kyse on myös henkisestä turvattomuudesta ja tulevaisuuden epävarmuudesta. – Tietynlainen yksilökeskeisyys yhteiskunnassa on sel­ västi lisääntynyt, Aaltonen sanoo. – Ennen ihminen kuului vaikka kuinka moneen yhtei­ söön: oli perhe, suku, naapurit, kylä tai kortteli, maakunta ja lopulta jossain kaukana valtio ja kansakunta. Kun men­ nään yhä enemmän kohti vapaata ja riippumatonta yksi­ löä ihannoivaa yhteiskuntaa, perinteinen yhteisöllisyys vähenee. Se ei kuitenkaan heikennä vain yhteisöjä, vaan asettaa kovia paineita myös yksilölle. Ihmi­ sen pitää olla kyvykäs kaikkeen, pärjätä yksin, ehkä vielä näyttää muille. – Minusta tämä yhteisöllisyyden ja keski­ näisen luottamuksen särkyminen selittää sitä, miksi meillä näkyy niin paljon turvat­ tomuutta, ahdistusta ja jopa suoranaista vi­ haa. Erityisen huolestuttavaa se on siksi, että juuri luottamuspääoma, yleinen luottamus toisiin ihmi­ siin ja yhteiskuntaan, on aiemmin ollut Suomen vahvuus. Sama ilmiö on nähty myös julkisessa keskustelussa, esi­ merkiksi vastikään eduskuntavaalien alla. Vastakkain­ asettelut kärjistyvät, ja puheenvuorot kovenevat. – Siitä olen enemmän kuin vähän huolissani. Politiikan pitäisi ehkäistä yhteiskunnan polarisoitumista, ei syven­ tää jakolinjoja. Merkittävä osa kehitykseen puuttumisessa ja suunnan kääntämisessä on Aaltosen mielestä kansalaisyhteiskun­ nalla kuten Punaisella Ristillä. – Punainen Risti lievittää yksinäisyyttä, rakentaa yhtei­ söllisyyttä ja vahvistaa luottamusta kaikella toiminnal­ laan. Ne ovat myös asioita, joille julkisissa ja yksityisissä palveluissa riittää heikosti tilaa. Jos kotipalvelun työnteki­ jällä on 12 minuuttia asiakasta kohden, ei siinä paljon voin­ tia ja kuulumisia ehdi kysellä. Punaisen Ristin vapaaehtoi­ nen voi olla läsnä, kysellä ja kuunnella, koska meillä sa­ manlaista suorituskeskeisyyttä ei ole. – Se on meidän vahvuutemme myös tulevaisuudessa: ihmisen kohtaaminen ja läsnäolo. ? "Politiikan ei pitäisi syventää jakolinjoja." AVM2_2023_alkuosa.indd 9 AVM2_2023_alkuosa.indd 9 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 10 10 S uomen Punainen Risti valmistautuu täyttä häkää Joensuun yleisko­ koukseen, mutta ennen kesäkuun suurtapahtumaa oli nuorten vuoro. Kolmen vuoden välein ennen koko järjestön yleiskokousta pidettävä Nuorten yleiskokous kokoontui tällä kertaa Rovanie­ melle Santasport Lapin urheilukeskukseen 17.–19. maaliskuuta. Nuorten yleiskokous on Punaisen Ristin valtakunnallinen vaikuttamiskanava alle 29­vuotiaille jäsenille ja vapaaehtoisille. Ko­ kous ottaa kantaa järjestön nuorisotoimin­ taan ja yleensä nuorten elämään liittyviin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa nuorille mahdollisuuden perehtyä päätöksenteon käytäntöihin ja järjestövaikuttamisen saloi­ hin – sekä tietenkin tilaisuuden tavata mui­ ta nuoria eripuolilta Suomea. Rovaniemellä ohjelmaan mahtui kokous­ tamisen ja työpajojen lomassa tuttuun ta­ paan myös hauskanpitoa, jolle luminen Ou­ nasvaara tarjosi ikimuistoiset puitteet. Nuorten yleiskokous kokosi Rovaniemel­ le yhteensä reilut 60 nuorta vapaaehtoista. Mira-Maria Mäkinen , 18, Sei­ näjoen osastosta ja Sara Heinemaa , 15, Janakkalan osas­ tosta osallistuivat valtakun­ nalliseen kokoukseen en­ simmäistä kertaa. – Vaikka reissu oli rankka ja jännitti etu­ käteen, se oli yksi elämäni parhaista koke­ muksista. Hauskoja hetkiä oli paljon, ja uskal­ sin jopa avata suuni ja sanoa oman mielipi­ teeni, Mira nauraa. – Opin paljon uutta ja uusia tuttuja tuli pal­ jon. Oli mahtavaa nähdä, miten Punaisen Ris­ tin porukka heittäytyi ja lähti mukaan tilan­ teisiin, vaikka kukaan ei tuntenut toisia etu­ käteen. Oli kuin olisimme aina tunteneet toi­ semme. Samoilla linjoilla on kokouksen nuorim­ piin osallistujiin kuulunut Sara. – Kokemus on uusi ja jän­ nittävä, mutta tosi kiinnosta­ va. Ohjelma oli monipuoli­ nen. Ehkä parhaiten mie­ leen jäivät ulkona järjestetyt jutut, Janakkalan alakoulu­ laisille Reddie Kids ­kerhoa pitävä Sara ker­ too. Nälkäpäivä kevääseen? Asialistalla Rovaniemellä oli muun muassa Punaisen Ristin tulevan toimintalinjauksen ja sääntöuudistuksen luonnosten kommen­ Terveisiä Rovaniemeltä! Suomen Punaisen Ristin nuoret matkustivat maaliskuussa Ounasvaaralle. Nuorten yleiskokouksessa puhuttivat ilmastokysymykset ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT KAISA SIRÉN "Oli kuin olisimme tunteneet aina." NUORTEN YLEISKOKOUS kokoontui Ounasvaaran lumisiin maisemiin, välillä myös ihan kirjaimellisesti. AVM2_2023_alkuosa.indd 10 AVM2_2023_alkuosa.indd 10 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 11 tointi. Muutosehdotuksissaan nuoret kantoi­ vat huolta varsinkin ilmastotoimista ja nuor­ ten vaikuttamismahdollisuuksista. Punaisel­ ta Ristiltä toivottiin entistä tiukempaa sitou­ tumista hiilineutraaliuteen vuonna 2030 sekä ilmastolinjauksen huomioimista kaikes­ sa järjestön toiminnassa. Joensuun yleiskokoukselle nuoret lähetti­ vät kaksi aloitetta. Niistä ensimmäisessä vaa­ ditaan Punaista Ristiä laatimaan ohjeistus, joka takaa harjoittelijoiden tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun koko järjestössä ja ottaa kantaa kohtuulliseen korvaukseen har­ joittelun aikana tehdystä työstä. Kipakampaa keskustelua Joensuussa ai­ heuttanee toinen aloite, sillä Nuorten yleisko­ kous esittää Nälkäpäivä­keräyksen siirtä­ mistä syksystä kevääseen. Ehdotus on käy­ tännössä sama kuin Oulun piirin hallituksen vuoden 2017 yleiskokoukselle tekemä esitys. Tuolloin siirrolle ilmaisi tukensa myös koko järjestön hallitus, mutta ehdotus ei saanut taakseen yleiskokouksen enemmistöä. Nuorten yleiskokouksen mielestä sopiva aika Nälkäpäivälle olisi esimerkiksi touko­ kuussa Punaisen Ristin viikolla, jolloin ke­ räys ei joutuisi kilpailemaan muiden vastaa­ vien kampanjoiden kanssa ja sää olisi otolli­ nen tapahtumien järjestämiselle. Samalla Nälkäpäivä kunnioittaisi kansainvälisen Pu­ naisen Ristin perustajan Henry Dunant’n syn­ tymäpäivää 8. toukokuuta. Rovaniemellä hyväksyttiin lisäksi kaksi pontta, joissa kaivattiin lisää resursseja Pu­ naisen Ristin valtakunnallisen nuorisotoimi­ kunnan toimintaan sekä lasten ja nuorten toiminnan tukeen keskustoimistossa ja pii­ reissä. Perusteluissaan nuorisoedustajat muistuttivat, että alle 29­vuotiaiden osuus Punaisen Ristin jäsenistä on laskenut jo vuo­ sia ja on enää noin puolet kymmenen vuo­ den takaisesta. Nuorten yleiskokous asetti myös oman vaalitoimikunnan valmistelemaan valtakun­ nallisen nuorisotoimikunnan vaaleja ja esit­ ti Joensuun yleiskokouksen vaalitoimikun­ nalle kolmea alle 29­vuotiasta ehdokasta Suomen Punaisen Ristin hallitukseen. Eh­ dokkaiksi valittiin Riitta Nieminen Kangasal­ ta, Osmo Tolonen Keiteleeltä ja Taika Vaulo Keski­Helsingin osastosta. Riitta Nieminen on myös nuorten ehdokas järjestön varapu­ heenjohtajaksi. Mistä tulevaisuuden tekijät? Ensikertalaiset Mira­Maria Mäkinen ja Sara Heinemaa kehuvat kokoustyöskentelyä mie­ lenkiintoiseksi ja opettavaiseksi kokemuk­ seksi. – Odotin pitkästyttäviä istuntoja, joissa käydään läpi pitkiä listoja asioita, mutta ko­ kouksessa oli oikeasti mielenkiintoista. Oli hienoa viedä nuorten asioita eteenpäin, ja uusia ideoita vaikuttami­ seen tuli paljon, Mira sanoo. Sara nostaa kokouksen tärkeimmiksi asioiksi aloit­ teet ja ponnet Joensuun yleiskokoukselle. Tutustumi­ nen toisiin Punaisten Ristin nuoriin oli innos­ tavaa, mutta miten järjestöön saataisiin lisää nuoria tekijöitä? – Ehkä kannattaisi järjestää enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia tai vaikka erilaisia retkiä, Sara pohtii. Mira arvelee, että monet nuoret eivät yk­ sinkertaisesti tunne Punaista Ristiä tarpeek­ si. Kynnys osallistua voi näyttää ulkopuolel­ ta korkealta. – Pitäisi ehkä ilmaista selkeämmin, että Punainen Risti on paljon muutakin kuin esi­ merkiksi lipaskeräyksiä ja ensiapua. Nuoril­ le pitää kertoa, että päästäkseen mukaan ei tarvitse olla ammattilainen, vaan ihan taval­ linen tallaajakin voi tulla mukaan opettele­ maan asioita. Parhaimmillaan Punainen Ris­ ti on kuin perhe, se on kokonainen yhteisö, jossa saa itsekin apua ja tukea, Mira sanoo. – Lisää nuoria on ilman muuta saatava mukaan. Jos me onnistumme siinä, tulevai­ suus voi olla valoisampi kuin koskaan – nuo­ rissa on potkua! Ehkä ikuisuuskysymykseen nuorten ta­ voittamisesta pitäisi hakea rohkeammin myös ulkopuolista näkökulmaa. Kiranapa Phusavat , 21, ei matkustanut Rovaniemelle Oulua kauempaa, mutta kotoisin hän on Thaimaasta saakka – kysytään siis häneltä. – Uskon, että esimerkiksi moni opiskelija haluaisi osallistua toimintaan, mutta vapaa­ ehtoistoiminnalle on vaikea löytää aikaa kii­ reisestä arjesta. Nuorille pitäisi tehdä hyvin selväksi, millaista panosta heiltä toivotaan, ja tarjota selkeitä tehtäviä mää­ rättyinä aikoina, Oulun yli­ opistossa opettajaksi opiske­ leva Kiranapa miettii. Nuorten tavoittamiseksi pitäisi mennä sinne, missä nuoret muutenkin viettävät aikaansa: koului­ hin, oppilaitoksiin, kirjastoihin ja kahviloi­ hin. Vapaaehtoistoiminnan paikkoja voisi Ki­ ranapan mielestä tarjota vaikka julisteilla, jotka olisi selkeästi suunnattu nuorille. – Nuorten panos Suomen Punaisen Ristin toimintaan ja koko yhteiskuntaan on minus­ ta kaikkein tärkein asia, jota Rovaniemellä käsiteltiin. Nuorissa on valtava potentiaali, ja se Suomen Punaisen Ristin täytyy saada käyttöön. ? MIRA-MARIA Mäkinen (vas.) Seinäjoelta, Kiranapa Phusavat Oulusta ja Sara Heinemaa Janakkalasta osallistuivat valtakunnalliseen kokoukseen ensimmäistä kertaa. "Uusia ideoita tuli paljon." AVM2_2023_alkuosa.indd 11 AVM2_2023_alkuosa.indd 11 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 12 Vanhat konstit käyttöön Punaisen Ristin viikkoa vietetään tänä vuonna 8.–14. toukokuuta vapaalla tyylillä. Ensi vuodeksi luvassa on uusittu kampanja, joka nostaa vapaaehtoisuuden jälleen pääosaan. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA TARA MCLEES/PIEKSÄMÄEN LEHTI V anhassa vara parempi, sanon­ ta kuuluu, mutta päteekö se Punaisen Ristin viikkoon? Ja jos pätee, niin miten vanhasta se paremmuus löytyy? Vaih­ toehtoja nimittäin riittää, koska Punaisen Ristin viikko on Suomen Punaisen Ristin säännöllisistä tapahtumista yksi vanhim­ mista – ellei kaikkein vanhin. Punaisen Ristin viikkoa on vietetty jo 1940­luvulta lähtien, tosin alkuun Suomen Punaisen Ristin päivien nimellä. Mallia otet­ tiin ulkomailta, varsinkin Norjasta ja Ruot­ sista, joissa Punaisen Ristin voimannäytöillä – tai ”propagandaiskuilla”, kuten siihen ai­ kaan sanottiin – oli pidemmät perinteet. Alkuvuosina Punaisen Ristin viikkoa vie­ tettiin syksyisin, mutta vähitellen ajankoh­ daksi vakiintui toukokuun alku, jolloin Pu­ naisen Ristin kansainvälinen liitto kehotti jä­ senjärjestöjään juhlistamaan Henry Dunant’n (1828–1910) syntymäpäivää 8.5. viettämällä Punaisen Ristin päivää. Suomen Punaiselle Ristille se sopi paremmin kuin hyvin, koska järjestön omakin ”syntymäpäivä” osuu sa­ maan ajankohtaan. Suomen Punainen Risti nimittäin perustettiin vuonna 7.5.1877. Vuosikymmenten varrella Punaisen Ris­ tin viikoilla on esitelty järjestön työtä koti­ maassa ja kaukomailla, kutsuttu väkeä va­ paaehtoisiksi ja perustamaan uusia paikallis­ osastoja, kerätty varoja auttamistyöhön, pu­ huttu ihmisarvon ja rauhan puolesta, juhlittu vapaaehtoisuuden voimaa. On pidetty paraa­ teja, näyttelyitä, luentoja, konsertteja ja muo­ tinäytöksiä – kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ensiaputaidot ja arjen turvallisuus nostet­ tiin kampanjaviikon kärkiteemaksi Lahden yleiskokouksen jälkeen keväästä 2012 al­ kaen, ja suurin piirtein samoilla laduilla on pysytty siitä lähtien. Vuosikymmenen ajan Punaisen Ristin viikolla on puhuttu ensiapu­ taitojen tärkeydestä, kannustettu ihmisiä en­ siapukursseille ja kutsuttu ensiapuryhmiin. Ensiapuoppia on viety kaikelle kansalle ja vielä erikseen lapsille, perheille ja lapsiper­ heille – ikäihmisiä unohtamatta. On järjestet­ ty Osaa auttaa ­tapahtumia, Auttajakursseja, ensiavun rastiratoja ja taitokilpailuja. Mutta aika aikaansa kutakin, sanoo toi­ nen vanha viisaus, joten keskustoimisto ky­ syi viime vuoden lopulla Suomen Punaisen Ristin osastojen luottamushenkilöiltä, mihin suuntaan Punaisen Ristin viikkoa pitäisi jatkossa vie­ dä. Vastaukset vahvistivat odotukset: ensiapu on teh­ nyt tehtävänsä, ensiapu saa nyt mennä. Uudeksi kärki­ teemaksi toivottiin vapaaeh­ toisuutta. Punaisen Ristin viikolla halutaan keskittyä uusien vapaaeh­ toisten kutsumiseen mukaan, osaston toi­ minnan esittelyyn, jäsenhankintaan sekä nykyisten vapaaehtoisten kiittämiseen. Karkea suunta on siis tiedossa, ja se on enemmän tai vähemmän paluu vanhaan. Kiitosta vapaaehtoisille Vapaaehtoisia, osastoja ja piirejä halutaan kuulla tarkalla korvalla, kun Punaisen Ristin viikko uudistuu vuodeksi 2024. Millaisia ta­ pahtumia ja tilaisuuksia viikolla halutaan järjestää? Mitkä ovat parhaat tavat kiittää vapaaehtoisia? Entä kutsua mukaan uusia? Millaiset työkalut ja tuki palvelevat osastoja parhaiten Punaisen Ristin viikon järjestämi­ sessä? Vapaaehtoisten ideoita kerätään esi­ merkiksi keskustoimiston järjestämässä verkkotapaamisessa 16. toukokuuta. Punaisen Ristin Pieksämäen osastossa on tänä keväänä iloittu Avustuspisteestä, joka avasi ovensa kaupungin keskustassa helmi­ kuussa. Ukrainan pakolaisille ja muille tar­ vitsijoille suunnattu Avustuspiste on otettu innolla vastaan. – Pieksämäellä on tällä hetkellä kaksi vas­ taanottokeskusta ja useita satoja pakolaisia, joten erilaista käyttötavaraa ja vaatetta on tarvittu paljon. Meillä on keittiövälineitä ja astioita, liinavaatteita ja pyyheitä, vaatteita sekä tietysti leluja lapsille. Kaikki on saatu lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä – pieksä­ mäkeläisillä on valtava halu auttaa ukraina­ laisia, Avustuspisteen vapaaehtoinen Anne Kuparinen kiittää. Lämminhenkiseksi sisus­ tetusta Avustuspisteestä on haluttu myös kohtaamis­ paikka, jossa asioidessaan voi istahtaa alas ja nauttia vaikka kupin teetä. – Ystävänpäivänä järjes­ timme Avustuspisteellä myös kahvitarjoilun, jonne kutsuimme kau­ punkilaisia tutustumaan. Siitä oli oikein leh­ dessä ilmoitus, Pieksämäen osaston puheen­ johtaja Mirja Kovanen kertoo. Punaisen Ristin viikolla Pieksämäellä kes­ kitytään tänä vuonna ystävätoiminnan kau­ den päättäjäisiin. Ohjelmassa on myös vie­ railuja hoitolaitoksissa, joissa vapaaehtoisia on kutsuttu käymään. – Tarjotaan kahvit ja jäätelöt, pidetään seuraa. Ystävätoiminnan kyläkerhoja kiite­ tään talvikaudesta, Kovanen kuvaa. – Punaisen Ristin viikko ei näy meillä täl­ lä kertaa paljon ulospäin, mutta sen sijaan olemme osallistumassa esimerkiksi kesä­ kuussa Pieksämäki­päivään kulttuurikeskus Poleenin rannassa. Siellä meillä on oma telt­ ta, ja tarjoiluja valmistellaan yhdessä ukrai­ nalaisten pakolaisten kanssa. Kovanen miettii, että Punaisen Ristin vii­ kolla kannattaa jatkossakin panostaa va­ paaehtoisten kiittämiseen ja palkitsemi­ seen. Pienempien osastojen voimavarat ei­ vät välttämättä riitä monen tapahtuman jär­ jestämiseen, joten ne kannattaa keskittää Punaisen Ristin viikko palaa juurilleen. AVM2_2023_alkuosa.indd 12 AVM2_2023_alkuosa.indd 12 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 13 13 sellaiseen ajankohtaan, kun paikkakunnal­ la tapahtuu muutenkin ja väki on valmiiksi liikkeellä. – Uusien vapaaehtoisten kutsuminen mu­ kaan on myös toukokuussa vähän hankalaa, koska toi­ minta hiljenee kesäksi. Pelkkä jäseneksi kutsumi­ nen ei oikein toimi, pitäisi päästä heti tekemään, Ko­ vanen pohtii. Punaisen Ristin viikolla järjestettiin aikoinaan Hyväpäivä­keräystä kotimaan toiminnan tueksi, mutta siinäkin oli ongelmansa. – Jos sää on toukokuussa hyvä, niin ihmi­ set lähtevät mökeille ja tekevät kaikkea muu­ ta, ei silloin oikein saa kerääjiä liikkeelle il­ man erityistä syytä. Pitäisi mieluummin olla selkeä kohde, kuten oli hätäapukeräys Uk­ rainalle, Kovanen sanoo. Tukea markkinointiin Monikulttuurisuustoimintaa Pieksämäen osastossa vetävä Satu Puranen tervehtii Pu­ naisen Ristin viikon uudistamista ilolla, kun­ han osaston erilaiset lähtö­ kohdat muistetaan. – Ensiaputeema on ollut hyvä, mutta siihen on jo pik­ kuhiljaa väsytty. Aika monta ensiaputapahtumaa olen mi­ näkin pitänyt, Puranen hy­ myilee. Tärkeintä hänen mielestään olisi houku­ tella toimintaan uusia vapaaehtoisia, etenkin nuoria. Myös kumppanuuksia kannattaisi vahvistaa. – Minusta tuntuu, että moni ihminen ei tie­ dä, mitä kaikkea vapaaehtoisena voi tehdä. Helposti ajatellaan, että Punainen Risti on vain sitä ulkomaanapua, verenluovutusta ja Nälkäpäivä­keräystä. Kaikkia muita mahdol­ lisuuksia pitäisi nostaa esiin, sitä kautta uut­ ta väkeäkin voisi löytyä, Puranen miettii. Punaisen Ristin keskustoimistolta ja pii­ reiltä Puranen toivoo tukea ennen kaikkea viestintään ja markkinointiin, oli Punaisen Ristin viikon tuleva sisältö mitä tahansa. – Meillä on täällä pienellä paikkakunnal­ la hyvät verkostot, ja olemme saaneet kivas­ ti juttuja läpi esimerkiksi paikallislehteen. Se auttaa, jos saamme valmiita tiedotepohjia muokattavaksi paikallisten tarpeiden mu­ kaan. Lisäksi tarvitaan tietysti mainontaa so­ messa ja mediassa, jos oikein halutaan Pu­ naisen Ristin viikkoa nostaa. – Meitä on Pieksämäen osastossa tällai­ nen mummokööri. Välillä on ollut vähän semmoista ilmassa, että enempää ei jaksa – mutta kyllä me sitten kuitenkin jaksetaan, Puranen nauraa. ? Lue lisää: rednet.punainenristi.fi VAPAAEHTOISET Satu Puranen (vas.), Marketta Moilanen ja Anne Kuparinen Punaisen Ristin Pieksämäen osaston Avustuspisteellä. Uusia tekijöitä tarvitaan, ja aivan erityisesti nuoria. AVM2_2023_alkuosa.indd 13 AVM2_2023_alkuosa.indd 13 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 14 Pikkusummalla kohti parempaa Punainen Risti jakaa Eswatinissa ruokakriisistä kärsiville käteisavustuksia, joilla he voivat tehdä välttämättömiä hankintoja ja pieniä sijoituksia elinkeinoihinsa. Tarjolla on myös koulutusta ja terveydenhuoltoa. TEKSTI SINI ANTTILA JA KIMMO HOLOPAINEN KUVAT EIJA PALOSUO ESWATININ Punaisen Ristin työntekijä Sebenele Zwani (vas.) ja vapaaehtoinen Ncamiso Dlamini työskentelevät yhdessä. AVM2_2023_alkuosa.indd 14 AVM2_2023_alkuosa.indd 14 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• E swatini, vanhalta nimeltään Swazimaa, on noin 1,2 miljoonan asukkaan kuningaskunta eteläi­ sessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä­Afrikan välissä. Kuten muuallakin lähialueilla Eswati­ nissa kärsitään vakavasta ja pitkittyneestä ruo­ katurvakriisistä, joka alkoi jo vuonna 2015. Ilmastonmuu­ toksen voimistaman El Niño ­ilmiön aiheuttama kuivuus ja sitä seuranneet epäsäännölliset sateet ja tulvat ovat va­ hingoittaneet satokausia vuosi toisensa jälkeen. Ruoantuotanto on kärsinyt pahoin koko Eswatinissa, mutta erityisen vakava tilanne on Shiselwenin ja Lubom­ bon piireissä. Kriisiä syventää se, että Eswatinin väestös­ tä yli 70 prosenttia saa toimeentulonsa joko suoraan tai vä­ lillisesti maataloudesta. Suomen Punainen Risti tukee Eswatinissa kahta avus­ tushanketta, joissa molemmissa jaetaan käteisavustuksia toimeentulonsa kanssa kamppaileville viljelijöille ja per­ heille. Punainen Risti tukee lisäksi katastrofirahaston va­ Vaihtelua maissipuurolle S hiselwenin alueella eteläisessä Eswatinissa asuva Momsa Mhlanga , 55, on viiden lapsen yksinhuoltaja. Heistä kotona on tällä hetkellä vain tytär Ncobile Dlamini , 34. Muut ovat koulussa tai työnhaussa. Momsa ja Ncobile laittavat ruoaksi maissipuuroa. Se on Eswatinissa hyvin yleinen ruokalaji, mutta kovin ravintei­ kasta se ei ole. – Syömme tätä melkein joka päivä. Suurin osa ihmisis­ tä täällä syö maissipuuroa päivittäin, Momsa kertoo. Hän on saanut Suomen ulkoministeriön tukeman Punai­ sen Ristin hankkeen kautta reilun 40 euron arvoisen kä­ teisavustuksen nyt kuusi kertaa. Momsan kotiseutu on köyhää, ja kuivuus haittaa maanviljelyä. – Punaisen Ristin avulla on meille iso merkitys. Viljele­ minen on epävarmaa kuivuuden ja helleaaltojen takia. Jot­ kut onnistuvat, jotkut eivät. Punaisen Ristin apu varmistaa meille jonkinlaisen toimeentulon, Momsa sanoo. – Avustusrahan olen käyttänyt ruokaan. Olemme osta­ neet esimerkiksi perunaa, maissia ja porkkanaa sekä suo­ laa ja sokeria. Tällä kertaa maissipuuron lisäkkeeksi laitetaan kuiten­ kin okran lehtiä. – Ne ovat puurolle hyvä lisuke. Okra tuo ruokaan lisää makua ja ravinteita, Momsa kertoo. MOMSA MHLANGA pitää maissipuurosta, jossa on lisukkeena okran lehtiä. KÄÄNNÄ ? 15 AVM2_2023_alkuosa.indd 15 AVM2_2023_alkuosa.indd 15 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• Uudet viljelykasvit kestävät kuivaa M aanviljelijä Bongani Masuku , 39, katselee maissi­ peltoaan Lubombon piirissä lähellä Big Bendin kaupunkia. Osa sadosta on jo korjattu, mutta työ­ tä riittää vielä. Lubombo on Eswatinin kuumimpia alueita. Bonganin kitkiessä rikkaruohoja elohopea kohoaa yli 34 asteeseen. – Rikkaruohot pitää poistaa, jotta maissi kasvaa hyvin. Jos rikkaruohojen antaa rehottaa, taimien varret jäävät ohuiksi ja sadosta tulee huono, Bongani sanoo. Bongani on saanut Euroopan unionin tukeman Punai­ sen Ristin hankkeen kautta noin 70 euron käteisavustuk­ sen. Rahat hän sijoitti paremmin kuivuutta sietävän mais­ silajikkeen siemeniin. Se on viljelykasveille tärkeä ominai­ suus, sillä sateet ovat Eswatinissa vähentyneet ja käyneet epäsäännöllisemmiksi. – Viimeaikaiset helleaallot ovat vaikeuttaneet viljelyä paljon. Kun maissi kukkii, sen ei pitäisi saada liikaa aurin­ koa. Sade on siihen aikaan tärkeää. Viimeksi maissin kuk­ kiessa sadetta ei tullut lainkaan, joten sato jäi pienemmäk­ si kuin toivoin. Omalla maissipellolla on Bonganille silti suuri merkitys. – Pellon ansiosta pystyn ruokkimaan perheeni, ja myy­ mällä osan sadosta ansaitsen rahaa, jolla maksan lastemme koulunkäynnin. Meillä on rakkaan vaimoni kanssa viisi las­ ta. Olen ostanut heille oppikirjoja ja muita koulutarvikkeita – jos tienaan vähän lisää, ostan heille kengät koulua varten! roista Eswatinin Punaisen Ristin varautumista kriisitilan­ teisiin. Suomen ulkoministeriö on tukenut Shiselwenin piiriin keskittynyttä ruokaturvahanketta, joka on juuri päätty­ mässä. Hankkeessa on jaettu käteisavustuksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille ja erityisesti sel­ laisille paikallisille, joiden elinkeino on uhattuna. Toista Suomen Punaisen Ristin hanketta on tukenut taloudellises­ ti Euroopan unioni, ja siinä on mukana myös Belgian Flan­ derin alueen Punainen Risti. Hankkeessa jaetaan käteis­ avustuksia Shiselwenin ja Lubombon piireissä ja torjutaan epidemiariskejä yhdessä Eswatinin Punaisen Ristin kans­ sa. Terveydenhuoltoa maaseudulle Eswatinin Punainen Risti pyörittää maassa hankkeen tur­ vin kolmea terveysklinikkaa. Sairaanhoitaja Phumlile Gina , 25, työskentelee Shiselwenin Hosean maakunnassa Punaisen Ristin klinikalla, joka on erikoistunut peruster­ veydenhuoltoon. – Aloitamme työt klinikalla aamukahdeksalta ja järjes­ tämme joka aamu terveysneuvontaa. Potilaille kerrotaan, mitä epidemioita on liikkeellä ja miten niiltä voi suojautua. "Potilaat ovat erittäin köyhää väkeä maaseudulta." BONGANI MASUKU kertoo naapurien kyselevän häneltä vinkkejä maissin viljelyyn. AVM2_2023_alkuosa.indd 16 AVM2_2023_alkuosa.indd 16 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• Käteisavustus auttaa pärjäämään E swatinissa arvostettu ravinnonlähde on marulapuu, joka kasvaa villinä vain päiväntasaajan eteläpuoli­ silla tasangoilla Afrikassa. Marulapuu tuottaa ker­ ran vuodessa keltaiseksi kypsyviä hedelmiä, jotka sisältä­ vät runsaasti C­vitamiinia, proteiinia ja terveellisiä öljyjä. Marulapuu tunnetaan myös siitä, että sen kypsyvien hedelmien makea tuoksu vetää puoleensa afrikannorsuja matkojen päästä. Tämän Shiselwenin alueella kasvavan puun alla näkyy kuitenkin vain kuuden lapsenlapsen iso­ isä Simon Maphalala . Hän istuu parhaat päivänsä nähnees­ sä pyörätuolissaan kuorimassa marulahedelmiä. Hedel­ män eri osat Simon erottelee tarkasti kolmeen eri sankoon. Tarkoituksena on valmistaa niistä myöhemmin juomaa. Simon kertoo saaneensa käteisavustusta Suomen Pu­ naisen Ristin ja Suomen ulkoministeriön rahoittaman hankkeen kautta. Rahoilla hän on hankkinut elintarvikkei­ ta. – Tämä on hyvin köyhää aluetta. Avustusrahan ansios­ ta olen pystynyt pitämään huolta itsestäni ja kolmesta lap­ senlapsestani, jotka asuvat minun luonani, Simon kertoo. – Lapset ja minä olemme pysyneet terveinä, koska meil­ lä on riittänyt ruokaa. Olen ostanut esimerkiksi maissia, ruokaöljyä ja teetä. Ilman avustusrahaa minulla ei olisi nii­ hin mitenkään varaa. Tällä hetkellä kerromme rokotuksista, erityisesti koronaa ja tuberkuloosia vastaan, Phumlile kertoo. Klinikalla käy joka päivä paljon lapsia. Osa tuodaan sin­ ne varta vasten, osa kulkee mukana vanhempiensa käy­ dessä klinikalla. Nyt vuorossa on puolivuotias Sikoluhle , jonka äiti on tuonut terveystarkastukseen. Siinä ei ilmene mitään poikkeavaa. – Potilaat on usein erittäin köyhää väkeä täältä maaseu­ dulta. He saattavat tulla klinikalle jostain muusta syystä, esimerkiksi nuhakuumeen takia, mutta me huomaamme­ kin, että potilaan lapsen kasvu on hidastunut aliravitse­ muksen takia, Phumlile sanoo. – Pyrimme puuttumaan tilanteeseen ja seuraamaan po­ tilaiden kuntoa. Tuntuu upealta, kun sama potilas tulee vaikka kuuden kuukauden jälkeen uudestaan klinikalle ja kertoo lapsensa voivan nyt hyvin ja leikkivän muiden las­ ten kanssa. Puutarhaviljelystä lisätuloja Sigwen maakunnassa joukko ihmisiä on kerääntynyt kuu­ lemaan maatalousministeriöstä vierailulle tulleen Musa Dlaminin koulutusta yhteisöpuutarhan hoidosta. Esitys on osa Euroopan unionin tukemaa Punaisen Ristin hanketta, "Yhteisöpuutarhan sadosta riittää osa myös myyntiin." SAIRAANHOITAJA Phumlile Gina viihtyy työssään Punaisen Ristin terveysklinikalla Shiselwenin piirissä. SIMON MAPHALALA kuorii marula hedelmiä, joista hän valmistaa juomaa myytäväksi. KÄÄNNÄ ? 17 AVM2_2023_alkuosa.indd 17 AVM2_2023_alkuosa.indd 17 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 18 PUNAISEN RISTIN koulutus yhteisöpuutarhan hoidosta kiinnosti Sigwen maakunnassa. Kana on mukava pesämuna S ikelela Mbhamali , 40, on juuri hankkinut Farmer’s Fair ­maatalousmarkkinoilta uuden kanan. Rahat ostokseen järjestyivät käteisavustuksena Punaisel­ ta Ristiltä ja Euroopan unionilta. Sikelela uskoo kanan olevan sijoitus, josta koituu hänen perheelleen vielä paljon iloa. – Päätin hankkia kanan sen takia, että kananruoka ei ole kovin kallista. Tarkoitukseni on antaa kanan saada poi­ kasia ja kasvattaa lisää kanoja, kunnes voin myydä niistä osan, Sikelela sanoo. Kanoista saadun rahan Sikelela kaavailee käyttävänsä ruokaan. – Ostan rahalla esimerkiksi tomaatteja ja porkkanoita, jotta perheelläni olisi mahdollisimman monipuolinen ruo­ kavalio. Kun kasvatamme kanoja, voimme syödä välillä myös kananmunia, Sikelela suunnittelee tyytyväisenä. Kanojen kasvatus sopii Sikelelalle myös sen vuoksi, että hänen liikkumisensa on hankalaa vuosia sitten sattuneen onnettomuuden jäljiltä. – Kanojen hoitaminen on minulle suhteellisen helppoa, sillä ne pysyvät omassa pihapiirissä. Esimerkiksi maanvil­ jely olisi paljon vaikeampaa, koska siinä joutuisi kävele­ mään pitkiä matkoja. Kanat ovat kätevä ja luotettava elin­ keino. jolla yritetään elvyttää vanhaa yhteisöpuutarhojen perin­ nettä osana varautumista ilmastonmuutokseen. Tavoittee­ na on siirtyä viljelyssä lajikkeisiin, jotka kestävät parem­ min kuivuutta eivätkä kuluta paljon vettä. Musa kertoo kuulijoille, miten maaperä pitää valmistel­ la uusien viljelykasvien istuttamista varten ja miten mah­ dollisia kasvitauteja ja tuholaisia voidaan torjua. Koska Eswatinissa ollaan nyt menossa kohti talvea, Musa antaa esimerkkejä talvikaudelle sopivista lajikkeista. – Esimerkiksi salaatti, kaali, punajuuri ja pinaatti ovat hyviä vaihtoehtoja talvella viljeltäväksi. Ne tuovat samalla hyvän lisän ruokavalioon, Musa ohjeistaa. Koulutuksen jälkeen osallistujat saavat noin 35 euron arvoisen, Euroopan unionin kustantaman käteisavustuk­ sen, jolla he voivat ostaa esimerkiksi kasvien siemeniä. Suuremmat hankinnat yhteisöpuutarhaan tehdään yhdes­ sä ja kustannukset jaetaan tasan. Sibongile Dlamini , 40, on yksi koulutuksen osallistujista. Hän kasvattaa tällä hetkellä muun muassa maissia ja kur­ pitsoja, mutta suunnittelee seuraavaksi istuttavansa Musan oppien mukaisesti sipuleita, punajuurta ja salaattia. Koulu­ tuksesta hän arvelee olleen paljon hyötyä. – Yhteisöpuutarhan avulla voin työllistää itseni ja pitää huolta perheestäni. Sadosta saamme ruokaa, mutta siitä riittää osa myös myyntiin. Ansaitulla rahalla voimme mak­ saa lasten koulunkäynnin, Sibongile iloitsee. Uudet opit jakoon Euroopan unionin tukemassa Punaisen Ristin kehitys­ hankkeessa toimivat myös Eswatinin Punaisen Ristin työn­ tekijä Sebenele Zwani ja vapaaehtoinen Ncamiso Dlamini . Kolmevuotista hanketta on jäljellä reilut kaksi vuotta. Ncamiso ryhtyi Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi neljä vuotta sitten. Oma liikuntavamma ei ole estänyt häntä tar­ joamasta auttavaa kättään tarvitseville. Tällä hetkellä Nca­ miso toimii vapaaehtoisena hankkeeseen kuuluvassa kä­ teisavustusten jakelussa. Hän kiertää esimerkiksi avustuk­ sen saajien luona kartoittamassa varojen käyttöä ja vilje­ lyn tuloksia. – Parasta vapaaehtoisena ovat keskustelut ihmisten kanssa. Me jaamme tietoa ja opimme paljon toisiltamme, Ncamiso sanoo. – Ncamiso on yksi parhaista vapaaehtoisistamme. Hän on erittäin innostunut ja tekee aina hyvää työtä, Sebenele kehaisee. ? UUDEN kanan ostanut Sikelela Mbhamali on tyytyväinen sijoitukseensa. "Parasta vapaaehtoisena ovat keskustelut ihmisten kanssa." 7,90 € Kenkälusikka 38 cm Skohorn i trä 38 cm 5,90 € Uutuus! Yhteistyössä Veripalvelun kanssa Pisara-avaimenperä veriryhmällä. Mikä on sinun veriryhmäsi? Nyckelring Droppe med blodgrupp. Vad är din blodgrupp? 69 € Sadeviitta musta ja punainen Regncape svart och röd 29 € Vesitiivis reppu Vattentätt ryggsäck 19,90 € Merinovillapipo useita värejä Merinoullmössa många färgen Merinovillapanta, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet useita värejä Merinoullpannband, tubhalsduk eller handledsvärmare många färgen 19,90 € Oikeat asusteet vaihteleviin keleihin Merinovilla-asusteet ja sadeviitta heijastimilla, valmistettu Suomessa Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Reissuvarusteet reppuun ja menoksi! Lägg resplaggen i ryggsäcken och ge dig iväg! Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. Rätta plagg för växlande väder Plagg i merinoull och regncape med reflexer, tillverkade i Finland AVM2_2023_omailmo_2s.indd 29 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 29 17.4.2023 17.07 17.4.2023 17.07 AVM2_2023_alkuosa.indd 18 AVM2_2023_alkuosa.indd 18 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 7,90 € Kenkälusikka 38 cm Skohorn i trä 38 cm 5,90 € Uutuus! Yhteistyössä Veripalvelun kanssa Pisara-avaimenperä veriryhmällä. Mikä on sinun veriryhmäsi? Nyckelring Droppe med blodgrupp. Vad är din blodgrupp? 69 € Sadeviitta musta ja punainen Regncape svart och röd 29 € Vesitiivis reppu Vattentätt ryggsäck 19,90 € Merinovillapipo useita värejä Merinoullmössa många färgen Merinovillapanta, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet useita värejä Merinoullpannband, tubhalsduk eller handledsvärmare många färgen 19,90 € Oikeat asusteet vaihteleviin keleihin Merinovilla-asusteet ja sadeviitta heijastimilla, valmistettu Suomessa Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Reissuvarusteet reppuun ja menoksi! Lägg resplaggen i ryggsäcken och ge dig iväg! Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. Rätta plagg för växlande väder Plagg i merinoull och regncape med reflexer, tillverkade i Finland AVM2_2023_omailmo_2s.indd 29 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 29 17.4.2023 17.07 17.4.2023 17.07 AVM2_2023_alkuosa.indd 19 AVM2_2023_alkuosa.indd 19 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 20 20 J os jollakulla on mielikuva ensiapukou­ lutuksesta jäykkänä luentotilaisuutena, niin tämä ei selvästikään ole sellainen tapahtuma. Tunnelma Punaisen Ristin Herttoniemen osaston tiloissa Helsin­ gin Siilitiellä on iloinen ja lämmin. Paikalla­ olijoiden puheensorinasta kuultaa laaja kie­ livalikoima. Tervehdyksiä ja kuulumisia vaihdetaan suomen lisäksi ainakin arabiak­ si, venäjäksi ja englanniksi. On keskiviikkoil­ ta, ja alkamassa on Herttoniemen Autta­ ja­klubin kaksituntinen tapaaminen, klubi­il­ ta. Aiheena on tällä kertaa elvytys, jota opet­ taa Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Riikka Thomson . Klubilaiset kuuntelevat englantia ja suomea yhdistelevän esityksen keskitty­ neesti läpi, sitten on käytännön harjoittelun vuoro. Innostus kuuluu salissa, kun porukka ja­ kaantuu pienryhmiin kokeilemaan painelu­ puhalluselvytystä elvytysnuken avulla. Osa porukasta pääsee kokeilemaan myös sydä­ niskurin eli defibrillaattorin käyttöä. Apuoh­ jaajina toimivat Auttajaklubin ensiaputaitoi­ set vapaaehtoiset. Kysymykset ja neuvot sin­ koilevat monella kielellä, ja aika kuluu har­ joitellessa siivillä. Ilta ei kuitenkaan pääty ensiapuun. Sen jälkeen nautitaan rauhassa kahvit, syödään jotain pientä ja rupatellaan. Vapaaehtoiset vauhdittavat kansainvälisen joukon tutustu­ mista vetämällä osallistujille erilaisia harjoi­ tuksia ja leikkejä. Koko ajan harjoitellaan myös suomen kieltä. Siilitien Auttajaklubilla vapaaehtoisena toimiva japanilainen Tomoka Inooka vahvis­ taa, että kaikki elementit ovat harkittuja. En­ siapu on hyödyllinen kansalaistaito, ja se toi­ mii klubilla eräänlaisena sisäänheittotuottee­ na, mutta yhtä tärkeitä ovat kielen oppiminen ja sosiaalisten verkostojen rakentaminen. – Itse lähdin vapaaehtoiseksi, koska halu­ sin tutustua suomalaiseen kansalaisyhteis­ kuntaan. Opiskelen suomen kieltä, ja täällä pääsen harjoittelemaan puhumista. Lisäksi saan kokemusta kansalaistoiminnasta ja ta­ pahtumien järjestämisestä, Tomoka sanoo. Tukea kotoutumiseen Auttajaklubit aloittivat toimintansa pääkau­ punkiseudulla viime vuonna kahdeksan klubin voimin. Osa niistä toimi vain syyskau­ den, mutta uusia on jo tulossa Helsingin Kan­ nelmäkeen ja Vihdin Nummelaan. Autta­ jaklubien taustalla on Punaisen Ristin Hel­ singin ja Uudenmaan piirin samanniminen pilottihanke vuodelta 2021. Auttajaklubien projektisuunnittelija Tilja Kontio kertoo, että aloite tuli alun perin Pu­ naisen Ristin toimintaan osallistuneilta nuo­ rilta ja oppilaitoksilta. Tilastot osoittavat, että äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruot­ Rennosti porukassa Punaisen Ristin Auttajaklubeilla opitaan ensiaputaitoja, harjoitellaan suomen kieltä ja tavataan uusia ystäviä. Kansainvälisten ryhmien ovet ovat auki kaikille. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA TOMOKA INOOKA aloittaa elvytystä nukella. Sevily (vas.), Muriel ja Nadiia odottavat vuoroaan. AVM2_2023_alkuosa.indd 20 AVM2_2023_alkuosa.indd 20 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 21 21 sia puhuvat nuoret ovat muita suuremmas­ sa vaarassa pudota koulutuksen ja harras­ tustoiminnan ulkopuolelle ja syrjäytyä, joten heille haluttiin tarjota maksuttomia tilai­ suuksia kehittää kielitaitoaan ja kiinnittyä osaksi yhteiskuntaa. – Ensiapu valikoitui käytännön tekemi­ seksi luontevasti. Se on tärkeä kansalaistaito, jonka vahvistaminen kuuluu Punaisen Ristin tavoitteisiin, Tilja kertoo. – Laajempana tavoitteena on tukea osalli­ suutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Auttajaklu­ bit tuovat maahan muuttaneita ja kantasuo­ malaisia yhteen, ja samalla opitaan arkea hyödyttäviä taitoja ja suomen kieltä. Ryhmäy­ tymiseen panostetaan paljon, ja moni on jo löytänyt toiminnan kautta uusia ystäviä. Noin kolmen kuukauden mittaisen kau­ den lopuksi Auttajaklubilla on mahdollisuus suorittaa myös Punaisen Ristin virallinen EA1­ensiapukoulutus. Todistus ensiapukurs­ sin suorittamisesta hyödyttää osallistujia työ­ markkinoilla ja mahdollistaa osallistumisen esimerkiksi Punaisen Ristin valmiustoimin­ taan ja hälytysryhmiin. Auttajaklubien pääasiallinen kohderyh­ mä ovat 16–30­vuotiaat Suomeen muuttaneet ja erityisesti sellaiset nuoret aikuiset, joiden kotoutuminen on vasta alussa. Toiminta on kuitenkin avointa, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Auttajaklubeilla käy myös kanta­ suomalaisia. – Kysyntä on ollut kovaa. Kävijöitä on ollut tähän mennessä noin 200 ja eri äidinkieliä noin 30. Vapaaehtoisia Auttajaklubeilla on yli 50, ja yhteistyötä on tehty varsinkin Punai­ sen Ristin Länsi­Vantaan, Lounais­Espoon, Herttoniemen ja Laajasalon osastojen kans­ sa. Auttajaklubi­hankkeella on vahvat yhteis­ työverkostot oppilaitosten, muiden järjestö­ jen ja vastaanottokeskusten kanssa. Toimin­ taa on markkinoitu myös somessa. – Osallistujia on saatu sekä verkostojen että somen kautta. Myös puskaradio toimii. Sana Auttajaklubeista on levinnyt toimin­ taan osallistuneiden kautta. Suuri osa vapaa­ ehtoisista vetäjistä on löytynyt samoja kana­ via pitkin. Auttajaklubeja perustettu myös yhteis­ työssä Luona Oy:n pääkaupunkiseudulla pyörittämien vastaanottokeskusten kanssa. Jatkoa luvassa Palaute Auttajaklubeista on ollut innostunut­ ta sekä osallistujilta että yhteistyökumppa­ neilta. – Kävijät ovat kehuneet tunnelmaa ainut­ laatuisen vastaanottavaksi ja lämpimäksi, ja vapaaehtoisten mukaan osallistujien moti­ vaatio oppia sekä ensiaputaitoa että suomea on vahva, Tilja Kontio kertoo. – Selkokielisyyteen panostetaan paljon, koska se madaltaa kynnystä suomen kielen käyttämiseen. Auttajaklubille voi kuitenkin tulla sekä osallistujaksi että vapaaehtoiseksi, vaikka ei osaisi suomea vielä lainkaan. Samoilla linjoilla ovat Siilitien Auttajaklu­ bin osallistujat ja vapaaehtoiset. Kiitosta ke­ räävät sekä tärkeäksi koetun ensiaputaidon saaminen että rento ilmapiiri harjoitella suo­ mea. Kielen käyttämistä helpottaa, että Aut­ tajaklubilla kaikki ovat tasavertaisia ja oppi­ vat toinen toisiltaan. – Eniten pidän tapaamisten sisällöstä, mut­ ta pidän myös siitä, että ne eivät ole kahta tuntia putkeen pelkkää luennoimista. Käy­ tännön harjoittelu lujittaa opittua tietoa, ja aika klubilla kuluu aina todella nopeasti, Sevily Nguyen kiittää. Tilja Kontion mukaan erinomaisesti onnis­ tunut ensimmäinen toimintavuosi kannustaa Auttajaklubeja eteenpäin. – Toiveissa on laajentaa toimintaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Autta­ jaklubin konsepti ja opetusmateriaalit on ra­ kennettu alusta alkaen sillä ajatuksella, että uusia klubeja ei tarvitse aloittaa puhtaalta pöydältä, ja toimintaa on hiottu jatkuvasti osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. – Tilaa riittää niin uusien Auttajaklubien järjestäjille, vapaaehtoisille kuin innokkaille osallistujille! ? "Käytännön harjoittelu lujittaa opittua tietoa." BABAN (vas.) ja Ahmed opettelevat ensiaputaitoja Herttoniemen Auttajaklubilla. AVM2_2023_alkuosa.indd 21 AVM2_2023_alkuosa.indd 21 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 22 Kestämätön uhkakuva Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kohottanut ydinsodan uhan tasolle, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Punainen Risti ja koko kansainvälinen humanitaarinen yhteisö vaativat paluuta ydinaseriisunnan tille. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA ANN RONAN PICTURE LIBRARY AVM2_2023_alkuosa.indd 22 AVM2_2023_alkuosa.indd 22 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 23 V enäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on herättänyt maailman ydinsodan uhkaan, jollaista ei ole koettu sit­ ten 1980­luvun kylmän sodan. Venäjän pre­ sidentti Vladimir Putin määräsi ydinase­ joukkonsa hälytysvalmiuteen jo hyökkäyksen alkuvai­ heessa, ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän verhotut vihjaukset ydinaseista ovat seuranneet toistaan. Tämän vuoden helmikuussa Venäjä ilmoitti keskeyttä­ vänsä viimeisenkin ydinasevalvontaa koskevan sopimuk­ sen täytäntöönpanon Yhdysvaltojen kanssa, ja vastikään se ilmoitti sijoittavansa taktisia ydinaseitaan Valko­Venä­ jälle. Venäjä on myös muistuttanut, että se varaa itselleen oikeuden käyttää ydinasetta ensimmäisenä, jos maahan kohdistuu ”eksistentiaalinen” uhka – miten ikinä se määri­ telläänkään. Kohonnutta ydintuhon riskiä kuvaa niin sanottu Tuo­ miopäivän kello, jota Bulletin of Atomic Scientists ­tiede­ yhteisö on ylläpitänyt Chicagon yliopistolla vuodesta 1947 lähtien. Tällä hetkellä sen viisarit osoittavat 90 se­ kuntia ennen keskiyötä eli vertauskuvallista ihmiskun­ nan loppua. Näin lähellä nollapistettä kello ei ollut edes kylmän sodan kuumimpina vuosina. Vaikka ydinaseella uhkaaminen on tuomittu maailmal­ la lähes yksimielisesti, on ilmapiirin muutos ollut raju. Vie­ lä vuonna 2017 virta näytti vievän päinvastaiseen suun­ taan, ainakin verkkaisesti. YK:n yleiskokous hyväksyi tuol­ loin enemmistöpäätöksellä uuden ydinaseiden kieltosopi­ muksen (TPNW, Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons), joka kielsi kaikkia maailman valtioita kehittä­ mästä, valmistamasta ja käyttämästä ydinaseita sekä uh­ kaamasta niillä. Vaikka kaikki ydinasevallat ja muun muassa puolustusliitto NATO vastustavat sopimusta ja ovat ilmoittaneet pitäytyvänsä vanhassa, tehottomaksi ar­ vostellussa ydinsulkusopimuksessa (NTP, Nuclear Prolife­ ration Treaty), sopimus on voimassa yli 50 valtion ratifioi­ tua sen vuonna 2021. Ydinasevaltojen suhtautumisesta huolimatta YK:n ydin­ asekieltosopimus on historiallinen saavutus, sillä se on en­ simmäinen kansainvälinen sopimus, joka selväsanaisesti tuomitsee ydinaseet humanitaarisilla perusteilla. Tämän huomioi myös Nobel­komitea, joka myönsi sopimusta aja­ neelle ICAN­verkostolle (International Campaign to Abo­ lish Nuclear Weapons) vuoden 2017 Nobelin rauhanpal­ kinnon. Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike on puhunut ydinaseita vastaan humanitaarisin pe­ rustein siitä lähtien, kun Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Japanin Punaisen Ristin edustajat oli­ vat todistaneet atomipommin aiheuttamaa tuhoa Hiroshi­ massa 1945. Uhka koko maapallolle Kansainvälinen Punainen Risti on vedonnut kaikkiin maa­ ilman valtioihin, että ne allekirjoittaisivat ja ratifioisivat TPNW­sopimuksen, NTP­sopimuksen sekä joukon muita joukkotuhoaseita rajoittavia sopimuksia. Punainen Risti linjasi omat perusteensa ydinaseiden kieltämiselle Punai­ sen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n ja komitean ICRC:n valtuutettujen kokouksessa vuonna 2011. Suomen Punaisen Ristin oikeudellisen neuvonantajan Jani Leinon mukaan Punaisen Ristin näkemys on, että ra­ joitettukin ydinaseiden käyttö johtaisi katastrofaalisiin hu­ manitaarisiin seurauksiin, joihin kansainvälisellä yhteisöl­ TUTKIJAT ovat mallintaneet ydinsodan pitkäaikaisia vaikutuksia ihmiselle ja ympäristölle ja todenneet ne katastrofaalisiksi. Ydinpommin välittömät vaikutukset ovat hyvin tiedossa: kuvassa Nagasakin kaupungin keskusta syyskuussa 1945. KÄÄNNÄ ? AVM2_2023_alkuosa.indd 23 AVM2_2023_alkuosa.indd 23 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 24 lä ei ole voimavaroja vastata. Ydinaseen käyttö olisi voi­ massa olevan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (IHL, International Humanitarian Law) mukaan käytän­ nössä aina sotarikos. – Voimassa oleva humanitaarinen oikeus rajoittaa sota­ toimia käytännössä kolmen periaatteen mukaan, Leino kertoo. – Ensimmäinen niistä on erotteluperiaate, jonka mu­ kaan sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaallisiin kohteisiin, ei siviileihin eikä aseensa laskeneisiin taistelijoihin. Toinen periaate on suhteellisuusperiaate. Sen mukaan sotatoi­ mien seuraukset siviilikohteille eivät saa olla kohtuuttomia saavutettavaan sotilaalliseen hyötyyn nähden. Kolmas eli suojeluperiaate edellyttää, että konfliktin osapuolet huo­ lehtivat riittävistä varotoimista siviilikohteiden suojelemi­ seksi. – On hyvin vaikeata kuvitella sellaista ydinaseen käyt­ töä, joka ei rikkoisi kaikkia näitä periaatteita. Tämän joh­ topäätöksen on myöntänyt myös Kansainvälinen tuomiois­ tuin ICJ, joka otti kysymykseen kantaa vuonna 1996 to­ deten, että ”ydinaseiden käyttäminen olisi pääsääntöises­ ti humanitaarisen oikeuden vastaista”. Välittömän inhimillisen kärsimyksen lisäksi ydinaseen käytöstä olisi vakavia seurauksia ympäristölle. Ydinaseen radioaktiivinen laskeuma leviää helposti ja voi vaikuttaa maaperään, veteen ja ilmaan vuosien ajan. Kansainväliset sopimukset kieltävät myös laajan, pitkäaikaisen ja vaka­ van vahingon aiheuttamisen ympäristölle. Tuoreiden mallinnusten mukaan jopa rajoitettu ydinso­ ta, jossa käytettäisiin vain sataa Hiroshiman atomipommin tehoista ydinasetta, voisi vaikuttaa ilmakehään niin, että maapallon keskilämpötila laskisi 1,3 astetta. Se riittäisi ly­ hentämään kasvukautta pohjoisella pallonpuoliskolla niin, että ruoantuotanto romahtaisi ja miljoonia ihmisiä uhkai­ si nälänhätä. Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan noin 12 700 ydinasetta, joista valtaosa on Venäjällä ja Yhdys­ valloilla. Niistä tehokkaimpia ovat strategiset, mannerten­ väliset ydinohjukset, joista yhdenkin tuhovoima ylittää sa­ takertaisesti Hiroshiman tuhonneen atomipommin tehon. Illuusio kauhun tasapainosta Ydinsodan katastrofaalisista seurauksista huolimatta ydin­ asevaltiot pitävät edelleen kiinni ydinaseistaan ja moder­ nisoivat jälleen kiivaasti varastojaan. Ydinaseiden välttä­ mättömyyttä perustellaan ydinpelotteen ennaltaehkäise­ vällä vaikutuksella, ”kauhun tasapainolla”. Ydinasevallat julistavat, että ydinsotaa ei voi voittaa, joten sellaiseen ei saa koskaan ryhtyä. Venäjä, Yhdysvallat, Kiina, Iso­Britan­ nia ja Ranska julkaisivat tällaisen yhteislausunnon viimek­ si tammikuussa 2022 – irvokkaasti vain hetkeä ennen Ve­ näjän suurhyökkäystä Ukrainaan. Sen aikana Venäjä on toistuvasti muistuttanut maailmaa ydinaseistaan siirtyen näin sujuvasti ”rauhaa turvaavasta pelotteesta” painosta­ maan Ukrainaa ja sen tukijoita ydinaseen uhalla. Kynnys käyttää ydinasetta on edelleen korkea, mutta riski on olemassa. Ukrainan kriisin yhteydessä on nostet­ tu esiin mahdollisuus, että Venäjä voisi riittävän ahtaalle joutuessaan käyttää suhteellisen pienitehoista, taktista ydinasetta joko näytösluonteisesti tai jotain merkittävää ukrainalaista sotilaskohdetta vastaan. Ydinasevaltojen kanta on perinteisesti ollut, että vihollisvoimiin kohdistu­ va, teholtaan rajoitettu isku ei ole välttämättä sotarikos. Humanitaarisen oikeuden asiantuntijaa perustelu ei va­ kuuta. Vaikka vahingot siviileille ja ympäristölle pystyttäi­ siin rajaamaan minimiin, ydinlaskeuman leviämistä ja pit­ käaikaisia vaikutuksia on vaikea ennakoida. – Ajatus ydinaseen käytöstä kansainvälisen humanitaa­ risen oikeuden sallimissa rajoissa on aika kaukaa haettu skenaario, ja riski eskalaatiosta tai ajautumisesta laajem­ paan yhteenottoon olisi ilmeinen, Jani Leino sanoo. Kansainvälisen Punaisen Ristin kanta on selvä: ydin­ asetta ei pidä laukaista enää koskaan, ei edes koeräjäytyk­ sessä, ja parhaiten tämä varmistetaan luopumalla ydin­ aseista kokonaan. Riskit ovat yksinkertaisesti liian suuret. – On tietysti selvää, että tällä hetkellä ydinaseriisunnas­ ta sopiminen tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta: juuri nyt ydin­ aseista puhuminen on tärkeämpää kuin koskaan. – Vaikka unohtaisimme kokonaan Ukrainan tilanteen, historia tuntee monta tapausta, joissa maailma on pääty­ nyt viittä vaille ydinsotaan erehdysten, teknisten vikojen tai liian pitkälle menneen uhkapelin seurauksena. Ydin­ aseriisunnan tielle on palattava niin nopeasti kuin mah­ dollista. ? "Ydinasetta ei pidä laukaista enää koskaan." JAPANIN Punaisen Ristin lääkärit hoitivat Hiroshiman atomipommin uhreja syksyllä 1945. Uutta verkkokaupassa ulkoiluun ja varautumiseen Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU -20% Laastarikotelo pakkaus sisältää 30 laastaria. Laastariautomaatti automaatti sisältää 80 laastaria. Mukana myös ruuvit seinäkiinnitykseen. Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodi kenttään SPRJASEN23 MEDLEMSFÖRMÅN -20% Plåsterask förpackningen innehåller 30 plåster. Plåsterautomat automaten innehåller 80 plåster. Skruvar för väggmontage ingår. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet.. Nytt i webbutiken för friluftsliv och beredskap Tässä muutamia tuotevinkkejämme kotiin, varautumiseen, mökille, veneeseen ja retkelle mukaan. Lisää löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Här finns några produkttips för hemmet, beredskap, stugan, båten och utflykter. Mera produkter finns i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. 4,80 € (6 €) 15,92 € (19,90) *Tarjous voimassa 31.05.2023 saakkaa. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.05.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. 22,90 € Termospullo 650 ml Termosflaska 650 ml Kuksa 1,6 dl Kåsa 1,6 dl 12,90 € Hanallinen vesikanisteri kokoontaittuva 20 litraa Vattentank hopfällbar behållare 20 l 12,90 € Vedenpuhdistustabletit 10 kpl 1 tabletti=1 litra puhdasta vettä. Vattenreningstablett 1 tablett=1 liter rent vatten. 35 € Avainpiilo varaavaimelle Nyckelgömma Häkävaroitin 10 vuoden akulla Kolmonoxidalarm med 10 års batteri 2,55 € 8,90 € Tulukset Eldstål 25 € Kuivapussit 3 kpl/pkt Torrpåsar 3 st/förpackning 12,90 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 28 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 28 17.4.2023 17.07 17.4.2023 17.07 IF R C AVM2_2023_alkuosa.indd 24 AVM2_2023_alkuosa.indd 24 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• Uutta verkkokaupassa ulkoiluun ja varautumiseen Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU -20% Laastarikotelo pakkaus sisältää 30 laastaria. Laastariautomaatti automaatti sisältää 80 laastaria. Mukana myös ruuvit seinäkiinnitykseen. Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodi kenttään SPRJASEN23 MEDLEMSFÖRMÅN -20% Plåsterask förpackningen innehåller 30 plåster. Plåsterautomat automaten innehåller 80 plåster. Skruvar för väggmontage ingår. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet.. Nytt i webbutiken för friluftsliv och beredskap Tässä muutamia tuotevinkkejämme kotiin, varautumiseen, mökille, veneeseen ja retkelle mukaan. Lisää löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Här finns några produkttips för hemmet, beredskap, stugan, båten och utflykter. Mera produkter finns i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. 4,80 € (6 €) 15,92 € (19,90) *Tarjous voimassa 31.05.2023 saakkaa. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.05.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. 22,90 € Termospullo 650 ml Termosflaska 650 ml Kuksa 1,6 dl Kåsa 1,6 dl 12,90 € Hanallinen vesikanisteri kokoontaittuva 20 litraa Vattentank hopfällbar behållare 20 l 12,90 € Vedenpuhdistustabletit 10 kpl 1 tabletti=1 litra puhdasta vettä. Vattenreningstablett 1 tablett=1 liter rent vatten. 35 € Avainpiilo varaavaimelle Nyckelgömma Häkävaroitin 10 vuoden akulla Kolmonoxidalarm med 10 års batteri 2,55 € 8,90 € Tulukset Eldstål 25 € Kuivapussit 3 kpl/pkt Torrpåsar 3 st/förpackning 12,90 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 28 AVM2_2023_omailmo_2s.indd 28 17.4.2023 17.07 17.4.2023 17.07 AVM2_2023_alkuosa.indd 25 AVM2_2023_alkuosa.indd 25 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• XXXX xxxxxx. Uusia auttajia etsimässä Suomen Punaisen Ristin feissarit kutsuvat ihmisiä kuukausilahjoittajiksi auttamaan katastrofien ja konfliktien uhreja. TEKSTI JA KUVA PÄIVI TOLONEN 26 MOHAMED ABDELHAMED (vas.) ja Kotigalage Iliesha Perera kutsuvat ihmisiä Punaisen Ristin kuukausilahjoittajiksi. AVM2_2023_alkuosa.indd 26 AVM2_2023_alkuosa.indd 26 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 27 O n aurinkoinen perjantai­iltapäivä Louhelan rautatieasemalla Vantaalla. Punaisen Ristin feissarit Mohamed Abdelhamad ja Kotigalage Iliesha Perera tapaavat laiturilla ennen viiden tunnin työpäivänsä alkua. Suuntana on tällä kertaa Louhela, Myyrmäen koilliskulmassa sijait­ seva asuinalue, jota Abdelhamad ja Perera lähtevät kier­ tämään ovelta ovelle kutsuen ihmisiä Punaisen Ristin kuu­ kausilahjoittajiksi. Feissarit eli face to face ­varainhankkijat ovat Punaisen Ristin tuntipalkallisia työntekijöitä, jotka toimivat kauppa­ keskuksissa ja kaduilla sekä kiertävät asuntojen ovilla. Si­ sään asuntoon tai edes eteiseen feissarit eivät astu kos­ kaan, ja varainkeräyslupakin rajoittuu kotikynnyksen ul­ kopuolelle. Punaisen Ristin feissarit pyytävät ihmisiä ai­ noastaan kuukausilahjoittajiksi. He eivät koskaan pyydä käteistä rahaa eivätkä saa ottaa rahalahjoituksia vastaan. Säännölliset kuukausilahjoitukset ovat erittäin tärkeä tuki Punaisen Ristin auttamistyölle sekä Suomessa että maailmalla. Kotimaassa lahjoitusvaroja käytetään esimer­ kiksi ystävätoimintaan ja nuorten turvatalojen pyörittämi­ seen. Ulkomailla autetaan luonnonkatastrofien ja konflik­ tien uhreja: juuri nyt apua tarvitaan Ukrainassa ja maan­ järistyksen aiheuttamien tuhojen korjaamisessa Turkissa. Kuukausilahjoittamisessa säännöllinen lahjoitussumma voi olla pienikin – pienistä puroista kasvaa suuri virta. Abdelhamad ja Perera ovat työskennelleet Suomen Pu­ naiselle Ristille puolisen vuotta. Egyptistä kotoisin oleva Abdelhamad kertoo halunneensa feissariksi, koska työllä on hyvä tarkoitus. – Olen myös hyvin sosiaalinen tyyppi. Minusta on mu­ kavaa keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Ensimmäistä vuottaan sosiono­ miksi opiskeleva Perera pitää siitä, että kuukausilahjoituksilla paranne­ taan ihmisten hyvinvointia. – Muutin Suomeen viime syksynä opintojeni vuoksi. Kun valmistun kolmen vuoden päästä, aion jäädä tänne pariksi vuodek­ si töihin. Sen jälkeen tarkoitukseni on palata Sri Lankaan ja opettaa siellä Suomessa oppimiani asioita, Perera ker­ too. Abdelhamad on asunut Suomessa jo yli kolme vuotta. Kotimaassaan hän ehti opiskella lääkäriksi. – Tulin Suomeen juuri ennen koronasulkua, joten ensim­ mäinen vuosi oli aika rankka. Nyt viihdyn jo hyvin ja saan olla lähellä Suomessa asuvia veljiäni. Tulevaisuuden ta­ voitteeni on oppia puhumaan hyvin suomea ja työskennel­ lä lääkärinä, Abdelhamad suunnittelee. Suurin osa on mukavia Ensimmäisen kerrostalon alaovi on onneksi auki. Abdel­ hamadin ja Pereran mukaan alaovet tuottavat välillä on­ gelmia, koska summeria täytyy soittaa sokkona toivoen, että joku päästää rappuun. Siihen liittyy myös Pereran ai­ noa todella ikävä kokemus feissarina: kerran hän soitti si­ sään päästyään alaoven avanneen henkilön ovikelloa, ja kun tälle selvisi, että Perera oli etsimässä lahjoittajia, hän käski Pereiraa poistumaan rakennuksesta. – Odottaessani ulkona työkavereita tämä henkilö soitti vielä poliisit paikalle. Poliisi tarkisti Punaisen Ristin kort­ timme ja totesi, että meillä on lupa kerätä lahjoituksia. Ky­ seistä rakennusta kehotettiin kuitenkin välttämään. Noin 80 prosenttia feissareiden kohtaamista ihmisistä on onneksi mukavia. Abdelhamad kertoo erään lahjoitta­ jiksi ryhtyneen pariskunnan innostuneen, kun he kuuli­ vat hänen olevan Egyptistä kotoisin. – He olivat käyneet lomamatkalla Egyptissä. Meillä oli todella kiinnostava keskustelu, juttelimme kuin ystävät konsanaan. Abdelhamad ja Perera pukevat Punaisen Ristin logolla varustetut siniset liivit ylleen vasta rappukäytävässä. Se on käytännön sanelema ratkaisu, sillä päivä on kylmä. Feissarien käyttämä liivi erottuu helposti Punaisen Ristin vapaaehtoisliiveistä ja esimerkiksi Nälkäpäivän keräyslii­ veistä, sillä ne ovat aina punaisia. Aidon Punaisen Ristin feissarin tuntomerkkeihin kuuluvat lisäksi henkilökortti sekä tietokansio ja tablettitietokone. Aina ei osu hyvä hetki Feissaripari toimii kerrostalossa yleensä niin, että toinen aloittaa yläkerrasta ja toinen ensimmäisestä kerroksesta. Tällä kertaa kuljetaan kuitenkin parina ylhäältä alas. Kah­ den tuloksettoman ovikellon soiton jälkeen avautuu ensim­ mäinen ovi. Ovelle tullut vanhempi herrasmies ei osaa englantia, mutta hän riemastuu tajutessaan Abdelhama­ din puhuvan arabiaa. Miesten välille syntyy vuolas kes­ kustelu. Lahjoitussuhde jää silti syntymättä. – Hän ei halunnut henkilökohtaisista syistä tukea Ukrai­ naa, Abdelhamad valottaa kierroksen jatkuessa. Toinen ovensa avaava henkilö kertoo tekevänsä lahjoi­ tuksia sekä Ukrainaan että Turkkiin. Hän haluaa kuiten­ kin päättää itse auttamiskanavansa eikä tehdä lahjoitus­ sopimusta. Feissareita hän kiittää silti hyvästä työstä. Seu­ raavaksi tavataan keski­ikäinen mies, joka suhtautuu asiaan myönteisesti. Hänellä ei kuitenkaan ole aikaa kes­ kustella, sillä hän on yksin pienten lasten kanssa. Lahjoit­ tamisesta pitää myös puhua vaimon kanssa. – On tuurista kiinni, soitammeko ovikelloa oikealla het­ kellä. Henkilöllä saattaa olla jotakin kiireellistä tekemistä juuri silloin, Ab­ delhamad pohtii. Kolmessa rapussa on yhteensä 54 ovea. Noin kolmasosa asukkaista on kotona ja avaa oven. Muutama heistä kieltäytyy suoraan ja vetää oven saman tien kiinni. Toiset perustelevat kieltäytymistään hyvästä asiasta heikolla ta­ loudellisella tilanteella, toiset haluavat miettiä ja etsiä rau­ hassa lisätietoa. Uusi auttaja löytyy! Kolmannessa rappukäytävässä kuitenkin tärppää. Oven avaa pirteä, keski­ikäinen rouva pieni koira sylissään. Ab­ delhamad saa jutella hänen kanssaan kahdestaan, koska Sri Lankassa kulkukoiria pelkäämään oppinut Perera on paen­ nut alempaan kerrokseen kuultuaan haukuntaa oven läpi. Ovensa avannut Nora Backman työskentelee koulun­ käynnin ohjaajana. Hän kertoo olevansa työviikon jäljiltä väsynyt, mutta päätös auttaa syntyy nopeasti. – Hyväntekeväisyys on minulle tuttua puuhaa. Olen lah­ joittanut jo monta kertaa Ukrainaa tukeviin hankkeisiin, Backman sanoo. Abdelhamad täyttää paperit Backmanin kanssa ripeäs­ ti. Kuukausilahjoittajaksi lähtevän täytyy allekirjoittaa val­ takirja, jotta pankki voi käynnistää lahjoittamisen. Oman lahjoituksensa voi ohjata joko Punaisen Ristin kotimaan toimintaan tai katastrofirahastoon tai jakaa puoliksi mo­ lempiin. Kello lähestyy viittä, joten työvuoroa on jäljellä reilut kolme tuntia. On aika siirtyä seuraavaan taloon. Abdelha­ mad arvelee, että siellä avautuu useampi ovi. – Olen huomannut, että paras aika saada ihmisiä kiinni on viiden ja seitsemän välillä. Mitä useampi avaa ovensa, sitä useampi lähtee myös lahjoittajaksi. ? "Yksi henkilö soitti poliisit paikalle." AVM2_2023_alkuosa.indd 27 AVM2_2023_alkuosa.indd 27 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 28 K oronapandemia paljasti monia kehitystarpeita suomalaisen yh­ teiskunnan kokonaisvalmiudes­ sa ja kriisinkestävyydessä. Yksi havainnoista oli, että viran­ omaisten koronaviestintä tavoitti heikosti kielivähemmistöjä. Erityisen huonosti koro­ natiedon äärelle löysi sellainen maahan­ muuttajaväestö, joka ei seuraa säännöllises­ ti suomenkielistä valtamediaa. Ratkaisuja etsimään perustettiin touko­ kuussa 2021 järjestöjen Monikielinen ja mo­ nikanavainen koronaviestintähanke. Sen ta­ voitteena oli tehostaa koronaviestintää yh­ teistyössä maahanmuuttajien omien järjes­ töjen kanssa, heidän omalla kielellään ja niissä kanavissa, joita he muutenkin seuraa­ vat. Hanke syntyi Terveyden ja hyvinvoin­ nin laitoksen THL:n koolle kutsumissa kes­ kusteluissa vuoden 2020 aikana. Sosiaali­ ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoittaman hankkeen koordinaa­ tiosta vastasi Suomen Punainen Risti. Huhtikuussa päättynyt hanke oli menes­ tys. Vajaan kahden vuoden aikana hanke teki yhteistyötä 20 järjestökumppanin kans­ sa, julkaisi kymmenittäin infovideoita, jär­ jesti yli 60 tapahtumaa ja koulutti säännölli­ sesti järjestö­ ja yhteistyökumppaneita. Kiitosta viranomaisilta Koronaviestintähankkeen ensimmäisenä vuonna keskityttiin omakielisten materiaali­ en ja ohjeiden tuottamiseen ja neuvontaan, jota tehtiin 23 eri kielellä. Yhteistyöprojekteis­ ta menestyksekkäin oli yli 600 000 katsojaa kerännyt somalinkieli­ nen keskusteluohjel­ ma, joka herätti kiin­ nostusta myös maail­ malla. Vähemmistö­ kielisille yhteisöille järjestettiin myös info­ ja keskustelutilaisuuk­ sia, ja yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa etsittiin moninaisille kohderyhmille parhai­ ten toimivia viestintäkanavia ja esitystapoja. Toisena hankevuotena pohdittiin erityisesti voimavaroja kriisiaikoina, medialukutaitoa sekä hankkeessa opittujen monikielisen vies­ tinnän mallien kehittämistä. Erityishuomiota kiinnitettiin koko ajan muunkielisiin nuoriin ja ikäihmisiin. Kumppanijärjestöt saivat hankkeelta lisä­ resursseja korona­ ja rokotusaiheiden käsit­ telyyn ja tukea yhteisen viestinnän toteutta­ miseen. Tiedonvälitys sujui hyvin toimivien viranomaiskontaktien, ahkerien järjestöjen ja yhteisöissä vaikuttavien avainhenkilöi­ den ansiosta. – Koronaviestintähanke oli ainutlaatuinen projekti myös Suomen Punaisessa Ristissä. Muita järjestöjä ja yhteiskumppaneita oli helppo saada mukaan, koska monilla kulttuu­ risesti moninaisilla järjestöillä on luotta­ musta Punaiseen Ris­ tiin. Järjestöt tekisivät mielellään yhteistyötä myös jatkossa, hanke­ koordinaattori Marian Ismail sanoo. Kiitosta koronaviestintähankkeelle tuli myös viranomaistahoilta. – Järjestöjen monikielisen ja monikanavai­ sen koronaviestinnän koordinaatiohanke oli THL:n monikieliselle koronaviestinnälle tär­ keä kumppani. Suomen väestön kasvavan monimuotoisuuden myötä saavutettavan viestinnän merkitys korostuu. Hankkeen toi­ mintamalleja olisi tärkeää soveltaa tulevien kriisi­ ja poikkeustilanteiden lisäksi muussa­ kin toiminnassa ja viestinnässä, THL:n tutki­ muspäällikkö Natalia Skogberg tiivistää. Jatkuvuus on tärkeää Koronaviestintähankkeen työntekijöitä haastateltiin useaan tutkimukseen, joissa analysoitiin muunkielisten tiedonsaantia korona­aikana, käännösprosessien toimi­ vuutta ja keinoja monikieliseen tiedon vä­ littämiseen. Sekä hankkeessa että tutki­ muksissa koettiin tärkeäksi, että yhteyden­ pito on jatkuvaa, jotta viestintä poikkeuso­ loissa saavuttaa myös kielimarginaalit ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ole­ vat henkilöt kuten kirjoitus­ ja lukutaidotto­ mat. Yksi johtopäätöksistä oli, että ihmisten viestinnälliset oikeudet eivät toteudu Suo­ messa yhdenvertaisesti. Vaikka yksilöiden viestinnälliset taidot vaihtelevat, kaikilla tu­ lisi olla pääsy luotettavaan tietoon ja mah­ dollisuus perustaa päätöksentekonsa siihen. – Lämmin kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille järjestöille ja kumppaneille aktiivisuudesta ja sitoutumisesta koronavi­ estinnän kehittämiseen, Marian Ismail päät­ tää. ? Oikea tieto kuuluu kaikille Punaisen Ristin korona viestintähanke osoitti, että onnistunut valmiusviestintä kielivähemmistöille vaatii jatkuvuutta ja hyviä kontakteja. TEKSTI EE EISEN KUVA SUOMI-SOMALIA-SEURA "Saavutettavan viestinnän merkitys korostuu väestön monimuotoistuessa." KORONAVIESTINTÄHANKKEEN hittituote oli somalinkielinen keskusteluohjelma, joka keräsi satelliittikanavilla ja sosiaalisessa mediassa yli 600 000 katsojaa. AVM2_2023_alkuosa.indd 28 AVM2_2023_alkuosa.indd 28 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• 29 29 Lähetä ratkaisusi ristikkoon toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2023”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 4/2022 voittajiksi arvottiin Mikko Nieminen Turusta ja Ulla-Brita Backman Karjaalta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 4/2022 OIKEA RATKAISU. Ristikko 2/2023 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) AVM2_2023_alkuosa.indd 29 AVM2_2023_alkuosa.indd 29 18.4.2023 16.35 18.4.2023 16.35
• Lösningarna på korsordet bör sändas inom maj under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2023” . Bland insändarna på korsordet 4/2022 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Mikko Nieminen från Åbo och Ulla-Brita Backman från Karis. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2022. B F I N G R A R L Ä R A R E A R A B E N T I T A N G F Z E N I T K S L A V A K O R G S T O L A G A R A D A L E K A D E L A B I L T U R E R A R E D U A T N A J A A N U L K P C K U R T I S E O H Y R A N E N T E N T E Å S Ä G A N I T E M S A D U N A N T T R O H E T O R E N A E R O S O L M A R I M A L A W I KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT GÅR AV KINES SKÖN VÅRD HÄRJADE OOO FUKTEN DE SMÄLTER KAN TJÄDER GUN KNAPE GÖR DESSA TÄVLING TOVE FIGUR SMILA RENHÅRIGT GÖR KEMIST EGGADE DILLADE SKÄNKA VATTEN TEL UTAN PAUS DEPPIG YTORNA DA VINCI TROTT ONDA LITER KAN HON HETA BÅTMAN PRON. AVBARKADE GÖR BARN ? B C GÖR SNÄLL FLOD ALFA STJÄLA VÄDRAT FÖRVÄNTA LIERA KAN VASS BLI DJUR TÄVLING TON MED JERRY FRÄTA NÖDTID SAME DJUR FLIK SER STJÄRNOR GYTTJA NY FLÖDEN KAN HAN HETA BOKDEL SVAVEL RK 30 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Korsord 2/2023 AVM2_2023_loppuosa.indd 30 AVM2_2023_loppuosa.indd 30 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 31 Kors & tvärs 34 Rödakorsveckan förnyas 40 Hjälp i livsmedelskrisens Eswatini 43 Kärnvapen – nej tack! JA N I S A V O L A IN E N /IF R C Röda Korsets hälsovårdsklinik till Syrien Finlands Röda Kors hjälper skalvoffer i Turkiet och Syrien. – Många miste inte bara sitt hem i skalvet, utan också till exempel läkarintyg och recept angående grundsjukdomar. Läkemedelspriserna var höga redan före skalvet, så många har tvingats klara sig utan mediciner och vård. På Röda Korset klinik kan man vårda de flesta grundsjukdomar och infektioner, berättar katastrofhälsovårdskoordinator Johanna Arvo , som nyligen återvände från Syrien. KIMMO HOLOPAINEN SYRISKA Röda Halv­ månens fysioterapeut Taymaa Mohamed behandlar Rajaa Hammadi som miste sitt hem i jord bävningen. bland annat 300 familjetält till skalvområdet. Utrikesministeriet deltog i finansieringen av nödhjälpen. Även om jordbävningarna orsakade mest förödelse i Turkiet var skadorna omfattande även i Syrien, där beredskapen att hantera katastrofen var svag efter en konflikt som pågått i över ett decennium. I samarbete med Röda Korset i Japan, Kanada, Tyskland, Frankrike och Portugal skickade Finlands Röda Kors fem biståndsarbetare och en mobil hälsovårdsklinik till skalvområdet i Syrien. I FEBRUARI orsakade kraftiga jordskalv i Turkiet nära gränsen till Syrien över 50 000 människors död. Över 100 000 byggnader, framför allt i södra Turkiet, rasade eller skadades så allvarligt att de måste rivas. Turkiets och Syriens rödahalvmåneorganisationer inledde räddningsarbetet omgående efter skalven och fick snabbt hjälp av internationella Röda Korset. Finlands Röda Kors anvisade 300 000 euro ur katastroffonden till att hjälpa människor som skadat eller mist sina hem. Dessutom skickades fem lastbilslaster med inkvarteringsmaterial och AVM2_2023_loppuosa.indd 31 AVM2_2023_loppuosa.indd 31 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 32 Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2023 utkommer den 14 september. TA IK A JA T U LI / JA N N E M U S TO N E N K IM M O H O LO P A IN E N FINLANDS RÖDA Kors distrikt delade igen under Veckan mot rasism i mars ut utmärkelser för prisvärda insatser för att främja likabehandling i samhället. Utmärkelsen Fördomsfri föregångare beviljas till personer, grupper och gemenskaper som med sin verksamhet främjar humanitet och likabehandling i det finländska samhället. I Helsingfors och Nylands distrikt belönade Röda Korset Global Clinic-verksamheten till förmån för papperslösa. Klinikerna verkar med frivilliga krafter och erbjuder gratis och konfidentiell hälsooch sjukvård till personer som annars har svårt att få tillgång till vård. – Utöver vård och rådgivning har Global Clinic från första början bedrivit påverkansarbete för att var och en oavsett bakgrund ska garanteras rätt till hälsa och även att de papperslösa ska få icke-brådskande vård inom den offentliga hälsovården, konstaterar Helsingfors och Nylands distrikt i sin motivering till utmärkelsen. Sammanlagt delade rödakorsdistrikten den här gången ut 11 utmärkelser. Utmärkelsen Fördomsfri föregångare gavs i Lapplands distrikt till närvårdarlärare Carita Seikkula , i Egentliga Finlands distrikt till hem och skola-föreningen för mångkulturell småbarnspedagogik, i Uleåborgs distrikt till invandrarkoordinator Raisa Kuusisto , i Västra Finlands distrikt till Urais kommun, i Tavastlands distrikt till kyrkoherden Harri Henttinen , i Sydöstra Finlands distrikt till Janne Mustonen och utbildningssamkommunen Ekam, i Österbottens svenska distrikt till läraren Cecilia Österlund, i Åbolands distrikt till understödsföreningen Skärgård utan gränser, i Ålands distrikt till Helena Flöjt-Josefsson och i Savolax-Karelens distrikt till mångkulturföreningen Jomon. KIMMO HOLOPAINEN Utmärkelser för jämlikhetsfrämjare Under Röda Korsets vecka mot rasism fick Fördomsfria föregångare pris. Kvinnors röster ska höras Priset för Årets utvecklingsjourna­ lism 2022 har beviljats till bloggen Afgaaninaisen katse (ung. Den af­ ghanska kvinnans blick) i Suomen Kuvalehti och till Learning To­ gether­nätverket. Blogginläggen skrivs av kvinnliga journalister från Afghanistan och presenterar be­ rättelser från landet översatta och redigerade för en finländsk publik. Bloggen är en enorm satsning och en speciellt värdefull journalistisk gärning just nu, när talibanerna som har återtagit makten i Afghanistan strävar efter att utesluta kvinnor­ na ur den offentliga debatten. Juryn delade också ut två he­ dersomnämnanden. Det första gick till Zahra Karimy, Marleena Lammikko, Roosa Kuosmanen och Juuso Koivisto för sin Afghanis­ tan­serie, som Yle Kioski har visat på TikTok. Det andra hedersom­ nämnandet gick till Hanna Nordenswan och Liselott Lindström för Yle Ulkolinja­dokumentären Kenian sateenkaaren alla (ung. Un­ der Kenyas regnbåge). Priset i utvecklingsjournalism delas årligen ut av Finlands Röda Kors, Vikes, Helsingin Sanomain Säätiö och Journalistförbundet. TROLLKONSTNÄREN Janne Mustonen fick utmärkelsen Fördomsfri föregångare för sitt arbete mot mobbning i skolor. Orsaka en Kedjereaktion! Röda Korsets cykelkampanj Ked­ jereaktion drar igång igen den för­ sta maj. Kedjereaktion är en del av den lättsamma cykelkampanjen Kilometrikisa (Kilometerkampen), som uppmuntrar till vardagscyk­ ling och som är öppen för alla. I Kedjereaktion höjer olika ar­ bets­ och kompisgrupper kondi­ tionen genom att cykla och samlar samtidigt in medel till Röda Kor­ sets insatser mot klimatföränd­ ringen. Sommaren 2022 inbringa­ de deltagarna och deras sponsorer över 75 000 euro. Anmäl dig här: kilometrikisa.fi RÖDA Korsets Kedjereaktion kommer igen. IF R C /A R C KVINNANS ställning är svag i Afghanistan. AVM2_2023_loppuosa.indd 32 AVM2_2023_loppuosa.indd 32 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 33 33 33 33 U K R A IN S K A R Ö D A K O R S E T E LI N A M A N N IN E N Tio hälsovårdsenheter till Ukraina FINLANDS RÖDA Kors utrustar tio mobila hälsovårdsenheter för västra Ukraina. De första sju av dem har redan inlett sitt arbete och ytterligare tre utrustas under våren. – En mobil hälsovårdsenhet fungerar lite som finländska biblioteksbussar. Med enheten reser en läkare och två skötare ut från ett sjukhus och med utrustningen i enheten upprättar de en hälsovårdscentral på en given plats för en dag, berättar Marko Korhonen, chef för katastrofbistånd på Finlands Röda Kors. För verksamheten i de mobila hälsovårdsenheterna ansvarar Ukrainska Röda Korset med hjälp av lokal personal. Enheterna gör att man kan erbjuda primärvårdstjänster i områden där hälsovården är svårt överbelastad av interna flyktingar. De lokala invånarna informeras om enhetens besök på mötesplatser och via sociala medier. Om den som är i behov av hjälp inte kan lämna sitt hem gör läkaren och skötarna hembesök. En enhet kan ta emot ett tjugotal patienter under en dag. De enheter som Finlands Röda Kors har utrustat är en del av internationella Röda Korsets biståndsoperation. I operationen ingår sammanlagt närmare hundra mobila hälsovårdsenheter. KIMMO HOLOPAINEN Röda Korsets mobila hälsovårdsenheter bistår hälsovård under press. VATTENHJÄLTAR LÄR SIG VIKTIGA FÄRDIGHETER Projektet Vattenhjältarna som inleddes år 2015 fortsätter sin verksamhet tack vare stöd från Reijo Rautauomas stiftelse och Jenny och Antti Wihuris stiftelse. Runt om i Finland ordnar projektet evenemang där barn i skolåldern lär sig färdigheter som är viktiga när man rör sig till sjöss, från att kunna simma till första hjälpen och navigering. Röda Korset ansvarar för Vattenhjältarna-projektets första hjälpen-material. Läs mer: www.vesisankarit.fi > svenska RÖDA Korsets mobila hälsovårdskliniker minskar avståndet till vårdtjänster i Ukraina. Blodgivare är nöjda hjälpare Röda Korsets Blodtjänst följer re­ gelbundet med hur blodgivare upplever givandet med hjälp av enkäter. Enkäten år 2022 besva­ rades av närmare 3 200 nya giva­ re på olika håll i Finland. Nya blod­ givares kundupplevelse av blod­ givningen var mycket positiv: över 99 procent av dem som deltog var minst ganska nöjda och över 91 procent uppgav sig vara mycket nöjda. Omsorgen under blodgivning­ en, personalens yrkeskunskap och mottagningssamtalet när man anlände till blodgivningen fick speciellt tack. Hela 99,5 procent av respondenterna hade för av­ sikt att ge blod igen. Varje år behöver ungefär 40 000 patienter i Finland blod. BLODGIVARNA är nöjda kunder. Fadderverksamhet stöder integration Röda Korset har inlett ett pilot­ projekt kring integration med utgångspunkt i samhällsgemen­ skapen i syfte att hjälpa kvot­ flyktingar att bli hemmastadda i de kommuner de anländer till. Samarbetsparter i det EU­finan­ sierade projektet är yrkeshög­ skogan Humak och kyrkostyrel­ sen. Projektet pågår till slutet av år 2025 och Röda Korset och dess samarbetspartners kommer att utbilda faddrar på cirka 15 orter som tar emot kvotflykting­ ar. Faddrarna utvecklar verksam­ het för nykomlingarna som ska göra det lättare att bli hemmas­ tadda på orten och lära sig språ­ ket. 14 103 FRIVILLIGA verkade regelbundet i Finlands Röda Kors verksamhet i Finland förra året. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2022 JO O N A S B R A N D T AVM2_2023_loppuosa.indd 33 AVM2_2023_loppuosa.indd 33 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 34 Tillsammans är vi starkare Finlands Röda Kors ordförande Elli Aaltonen ser fram emot stämman i Joensuu och glada återseenden efter coronaåren. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER BENJAMIN SUOMELA OCH KATJA TÄHKÄ FINLANDS Röda Kors ordförande Elli Aaltonen trivs bland folk under Hungerdagen. AVM2_2023_loppuosa.indd 34 AVM2_2023_loppuosa.indd 34 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 35 E lli Aaltonens första period som ordförande för Finlands Röda Kors avslutas vid ordinarie stämman i Joensuu. Stämman utser en ny styrelse för Röda Korset. Aaltonen, som kandiderar till en andra period, ser verkligen fram emot juni, eftersom den förra stämman inföll mitt under coronapandemin. Det var till slut bara presidiet, lokala representanter och en handfull anställda som kunde delta i den stämman på ort och ställe i Vasa. Största delen av avdelningarnas och distriktens representanter deltog på distans. – Nu har vi för första gången på länge möjlighet att samlas så att alla kan vara med. Det ger en otrolig energi och jag är säker på att stämman i Joensuu blir en inspirerande och glad tillställning, säger Aaltonen. Covid präglade långt över ett år av den treårsperiod i Röda Korset som nu går till ända. Det tvingade också den nya ordföranden att först bekanta sig med organisationen på distans. Aaltonen beklagar att hon inte kunde resa runt och besöka avdelningar och distrikt i den utsträckning hon hade önskat. Möten kan man visserligen ha på distans, men det ersätter inte att man träffas ansikte mot ansikte – i synnerhet om man som Aaltonen av naturen trivs bland människor. – Jag är sån att jag trivs bland folk och vill fundera tillsammans med andra. Det var skönt att jag mot slutet av perioden ändå hade möjlighet att resa runt och delta i distriktens årsmöten och andra evenemang, för det är en helt annan sak än att delta på distans. Jag har hunnit besöka ungefär hälften av distrikten, men jag har definitivt som mål att bekanta mig med dem alla och så många avdelningar som möjligt. När Aaltonen blir tillfrågad om vilka stunder hon minns allra bäst av ordförandeperioden funderar hon en stund. – Hungerdagarna har varit fina upplevelser, likaså Jul i sinnet och Röda Korsets inläggen vid konserter till förmån för Ukraina. Det jag kanske ändå minns allra bäst är Lappland, där jag hade möjlighet att vara med på distriktets årsmöte. Den stämningen var otrolig: huset fullt med folk, tuffa samtal och så glädjen under de lediga stunderna. Där fanns något av det speciella med Lappland, där damer och herrar kör 200 kilometer till årsmötet och det inte ens är en grej – då måste man bara symboliskt lyfta på hatten, skrattar Aaltonen. – Det lokala är Finlands Röda Kors stora styrka. Alla har sina egna lokala särdrag, men alla är ändå en del av samma Röda Korset. Skäl att vara stolt Under stämmoperioden 2020–2023 har Finlands Röda Kors resurser satts på prov i två väldigt olika undantagssituationer. Både coronakrisen och Rysslands anfall mot Ukraina i februari 2022 har format Röda Korsets insatser inte bara här hemma utan också ute i världen. Via internationella Röda Korset har över 20 miljoner euro ur katastroffonden redan kanaliserats till att hjälpa Ukraina. Till Ukraina och dess grannländer har man från Finland skickat biståndsmaterial, utrustning och personal till bland annat tio mobila hälsovårdskliniker. I Finland har Röda Korset ordnat inkvartering, rådgivning och livsmedelssamt klädesbistånd för tiotusentals flyktingar från Ukraina. Båda kriserna vittnade enligt Elli Aaltonen om Röda Korsets starka resiliens, alltså förmåga att anpassa sig och klara av överraskande situationer. – Coronan och situationen i Ukraina var en överraskning för alla, och trots det klarade vi av att svara på dem. Det är sådant som mäter ens resiliens och i Röda Korset har den varit starkare än i någon offentlig organisation som jag har jobbat inom, säger Aaltonen. Det låter som ett gott vitsord, i synnerhet när det är Aaltonen som säger så, för innan hon blev ordförande för Finlands Röda Kors hann hon vara överdirektör för regionförvaltningsverket i Östra Finland och generaldirektör för FPA. – Finlands Röda Kors är på många sätt en unik organisation i Finland. Inom beredskap och beredskapsinsatser är vi nummer ett, och egentligen är allt som vi gör kopplat till det. Exceptionellt är också det sätt som Röda Korset är närvarande på lokal nivå, liksom också kompetensen bland frivilliga och anställda, funderar hon. – Jag använder inte väldigt gärna ordet stolt, för hos oss i Finland verkar det lätt arrogant, men nog är det så att vi alla i Röda Korset har rätt att vara stolta. Principerna bär Enligt Aaltonen har Finlands Röda Kors ett starkt anseende. Så gott som varje finländare har ett hum om Röda Korsets verksamhet och för de flesta är den bilden positiv. Folk litar på att den hjälp som ges via Röda Korset når fram. Den stabila grund som det förtroendet vilar på utgörs av Röda Korsets principer. De har styrt hela internationella rödakorsoch rödahalvmånerörelsens arbete i snart 60 års tid. Aaltonen påpekar att Röda Korsets principer inte bara är vackra ord, utan att de faktiskt styr praxis inom organisationen. Någon annanstans kanske man kan tänka så att nu har vi rabblat upp värderingarna så nu kan vi gå till själva saken, men hos Röda Korset är det inte så. – Hos oss är själva saken våra värderingar, med början i humanitet. Principerna finns med i allt vårt strategiska tänkande och vår verksamhet planeras med dem som grund. Ett gott exempel är deltagandet i konkurrensutsättning av mottagningsverksamhet: Röda Korset kan vara med om vi kan hålla fast vid våra egna principer, i annat fall är vi inte rätt aktör för uppdraget. – Principerna är grunden för vår verksamhet och dem håller vi fast vid. Unga i främsta ledet Av de utmaningar som Röda Korset står inför under kommande år lyfter Aaltonen fram en bekant trio: följderna av klimatförändringen, en åldrande befolkning och det spändare samhällsklimatet. – Om vi tittar på Röda Korset på insidan så är jag inte speciellt oroad över organisationsstrukturen. Det viktiga är att Röda Korset fungerar lokalt och i samarbete med andra lokala aktörer, som kommuner, näringslivet och andra organisationer och framöver med välfärdsområdena. Avgörande är inte om det finns en egen rödakorsavdelning på orten eller om det på sina håll räcker med en verksamhetsgrupp. Målet är att hjälpen finns nära, organisationsstrukturen är bara ett instrument, konstaterar Aaltonen. I Röda Korsets styrelse har man de senaste åren fäst mycket uppmärksamhet vid stöd till frivilligverksamheten och det är en linje Aaltonen vill hålla fast vid. Stödtjänster "Det lokala är vår stora styrka." VÄND ? AVM2_2023_loppuosa.indd 35 AVM2_2023_loppuosa.indd 35 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 36 som ekonomiförvaltning och IT sköts allt mer centraliserat, så att de frivilliga får fokusera på själva verksamheten. Ordföranden konstaterar att det gäller att på allvar fundera över hur yngre generationer ska fås att känna att Röda Korset är deras organisation. Antalet medlemmar har varit på väg neråt. – Jag tycker det är viktigt att man inte ställer unga och gamla mot varandra. De äldre utgör verksamhetens ryggrad, men om vi inte lyckas få unga att bli medlemmar, frivilliga och beslutsfattare så är det ett stort hot mot kontinuiteten, säger Aaltonen. Ett sätt att sänka tröskeln för ungas delaktighet är det som nämndes ovan, att man gör förvaltningen lättare. Undersökningar visar att frivilligarbete nog intresserar unga, men långvarigt föreningsengagemang känns ofta alltför bindande. Digitalisering är också viktigt. – Vi måste klara av att anpassa oss efter behoven även med tanke på olika frivilliga. Om det passar någon att vara med till exempel bara en gång om året så ska vi ge tillfälle till det. En volontär ska aldrig behöva känna att det är tvunget, funderar Aaltonen. Majoriteten av finländska ungdomar stöder humanitet och Röda Korsets värderingar, men en annan fråga är hur informationen om dem når de unga. – Unga oroar sig till exempel över klimatförändringar och minskad biodiversitet. Det är sådant som direkt berör Röda Korsets arbete, men hur visar vi det för de unga? Vi måste kunna forma om vår verksamhet så att även unga människor känner att det är deras grej. Det är den stora frågan som vi måste diskutera även under stämman. Styrka i mötet med människor Inom Röda Korsets arbetsfält i hemlandet oroar sig Aaltonen mest över att allt fler upplever otrygghet och ensamhet. Det är en dyster trend som syns i många enkäter och undersökningar och det är något som berör både äldre människor och unga. Bakom den utvecklingen finns ett antal faktorer från ekonomisk osäkerhet till den internationella situationen. Sett till helheten är det finländska samhället fortfarande säkert. Det betyder förstås inte att det inte finns några problem eller att man inte behöver ta människors oro på allvar. Många har det svårt att klara sig, samhället har blivit mer ojämlikt, och ungdomsarbetslösheten är hög. – Ett slags individcentrering har ökat i samhället, säger Aaltonen. – Förr hörde man till hur många gemenskaper som helst: det var familjen, släkten, grannarna, byn eller kvarteret, bygden och landskapet, och sen någonstans långt borta stat och nation. När man övergår till ett samhälle som mer och mer idealiserar individens frihet och oavhängighet så minskar den traditionella gemenskapstillhörigheten. Men det försvagar inte bara gemenskaperna utan sätter också en hård press på individen. Man ska hantera allt, klara sig på egen hand och kanske till och med visa andra att man nog står på egna ben. – Att gemenskapen och det ömsesidiga förtroendet har spruckit tänker jag mig att förklarar varför vi ser så mycket otrygghet, ångest och till och med direkt hat. Det är speciellt oroväckande för att det är vårt förtroendekapital som tidigare har varit Finlands styrka, att vi har förtoende för varandra och för samhället. Samma fenomen kommer till uttryck också i den offentliga debatten, nyligen till exempel inför riksdagsvalet. Motsättningarna blir tillspetsade och inläggen allt hårdare. – Det är något som oroar mig väldigt mycket. Politiken borde förebygga att samhället polariseras, inte fördjupa polariseringen. Vi behöver stärka den gemensamma grunden, inte skiljelinjerna. En viktig roll i att ingripa mot den här utvecklingen och lägga om kursen har det civila samhället, säger Aaltonen. – Röda Korset lindrar ensamhet, bygger upp gemenskap och stärker människors förtroende i all sin verksamhet. Det är också sådant som offentliga och privata tjänsteproducenter har dåliga förutsättningar att göra. Om en anställd inom hemtjänsten har 12 minuter per klient så blir det inte mycket snack om hur det går. En frivillig från Röda Korset har inte något sådant prestationsfokus. Det är vår styrka även i framtiden: att möta människor. ? Joensuu bjuder in till stämma D et är bara en dryg månad till Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Jo­ ensuu 10–11 juni. Sista dagen att lämna in förslag till personval för styrel­ se och fullmäktige är 29 april och sista anmälningsdagen är 30 april. Fin­ lands Röda Kors styrelses officiella möteskallelse, stämmodokumenten och val­ nämndens förslag till förtroendevalda postas till avdelningar och distrikt senast 10 maj. Ordinarie stämman som sammanträder vart tredje år är Finlands Röda Kors högsta beslutande organ. Vid stämman fastställer representanter för avdel­ ningarna runt om i landet Röda Korsets strategi och väljer de högsta förtro­ endevalda: ordförande, styrelse och fullmäktige. På programmet vid stämman i Joensuu finns också förnyade stadgar för Röda Korset. Läs mer: rednet.rodakorset.fi/stamma23 "Politiken borde inte fördjupa skiljelinjerna." ELLI AALTONEN kandiderar till en mandatperiod till vid stämman i Joensuu. AVM2_2023_loppuosa.indd 36 AVM2_2023_loppuosa.indd 36 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 37 RÖDA KORSETS Ungdomsstämma samlades till gruppfoto i Rovaniemi. Hälsningar från Rovaniemi! I mars samlades Finlands Röda Kors unga i Ounasvaara. Vid Ungdomsstämman var det framför allt klimatfrågor och ungas delaktighet som väckte debatt. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD KAISA SIRÉN F inlands Röda Kors gör sig som bäst redo för stämman i Joensuu, men före storevenemanget i juni var det ungdomarnas tur att samlas. Ungdomsstämman hålls med tre år mellanrum inför hela Röda Korsets ordinarie stämma. I år hölls ungdomsstämman i idrottscentret Santasport i Rovaniemi 17–19 mars. Ungdomsstämman är Finlands Röda Kors riksomfattande påverkanskanal för medlemmar och volontärer som är under 29 år. Ungdomsstämman tar ställning till frågor som gäller Röda Korsets ungdomsverksamhet och sådant som gäller ungas liv i allmänhet. Samtidigt erbjuder Ungdomsstämman unga möjligheten att sätta sig in i praxis kring beslutsfattande och hur man påverkar inom en organisation – och naturligtvis ger den tillfälle att träffa andra ungdomar från olika delar av Finland. Drygt 60 unga frivilliga deltog i stämman i Rovaniemi. Mira-Maria Mäkinen , 18, från avdelningen i Seinäjoki och Sara Heinemaa , 15, från avdelningen i Janakkala deltog i det riksomfattande mötet för första gången. – På förhand var jag nervös, men det var en fantastisk upplevelse. Det var fint att se hur man i Röda Korset helhjärtat var med i stunden, trots att ingen av oss kände varandra på förhand. Det var som om vi alltid hade känt varandra, säger Mira. Sara, som hörde till de yngsta deltagarna, är inne på samma linje. – Det var en intressant upplevelse och programmet var mångsidigt. Det jag kanske kommer att minnas bäst är det som hände utomhus, säger Sara som leder en Reddie Kids-klubb för skolelever i Janakkala. Hungerdagen på våren? På föredragningslistan i Rovaniemi fanns bland annat att kommentera utkasten till Röda Korsets nästa verksamhetsstrategi och nya stadgar. I sina ändringsförslag uttryckte de unga bland annat önskemål om ett kraftigare engagemang för koldioxidneutralitet 2030 och att klimatfrågan ska beaktas i all verksamhet. Till stämman i Joensuu skickade ungdomarna två initiativ. I det första kräver man att Röda Korset gör upp riktlinjer som garanterar rättvis och lika behandling av praktikanter i hela organisationen. Det andra initiativet föreslår att insamlingen Hungerdagen flyttas från höst till vår. Ungdomsstämman anser att den bästa tidpunkten för insamlingen skulle vara till exempel i maj i samband med Rödakorsveckan. I Rovaniemi godkändes också två klämmar som efterlyste mer resurser för verksamheten i Röda Korsets nationella ungdomskommitté och för stöd till barnoch ungdomsverksamhet på centralbyrån och i distrikten. I sina motiveringar påminde ungdomsrepresentanterna om att andelen rödakorsmedlemmar som är under 29 år har minskat i flera år. För valnämnden inför stämman i Joensuu föreslog ungdomsstämman tre kandidater under 29 år till Finlands Röda Kors styrelse. Till kandidater valdes Riitta Nieminen från Kangasala, Osmo Tolonen från Keitele och Taika Vaulo från Helsingfors Mellersta avdelning. Riitta Nieminen är också de ungas kandidat till vice ordförande för Röda Korset. Vem ska bygga framtiden? Mira-Maria Mäkinen och Sara Heinemaa är nöjda med ungdomsstämman och tycker att man lär sig mycket. – Jag väntade mig tråkiga sessioner där man går igenom långa listor med ärenden, men stämman var faktiskt riktigt intressant. Det kändes bra att föra fram ungdomsfrågor, och vi fick många nya idéer om hur man kan påverka, säger Mira. Sara säger att det viktigaste var initiativen och klämmarna till stämman i Joensuu. – För att locka med ungdomar borde man kanske ordna mer evenemang som är inriktade på unga eller till exempel olika utfärder, funderar Sara. Mira tror att många unga människor helt enkelt inte känner till Röda Korset tillräckligt väl. Utifrån kan tröskeln att gå med kännas hög. – Man borde kanske tydligare uttrycka att Röda Korset är mycket mer än till exempel bössinsamlingar och första hjälpen. Unga behöver få höra att man inte behöver vara proffs för att vara med, utan att man kan vara en helt vanlig typ som joinar för att lära sig. I bästa fall är Röda Korset som en familj, det är som en hel gemenskap där man själv också får hjälp och stöd, säger Mira. ? AVM2_2023_loppuosa.indd 37 AVM2_2023_loppuosa.indd 37 18.4.2023 16.46 18.4.2023 16.46
• 38 Gamla tankar till heders Rödakorsveckan firas i år 8–14 maj under fria former. För nästa år planeras en förnyad kampanj som igen sätter frivillighet i fokus. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD TARA MCLEES/PIEKSÄMÄEN LEHTI VOLONTÄRERNA Satu Puranen (t.v.), Marketta Moilanen och Anne Kuparinen vid Hjälppunkten i Röda Korsets avdelning i Pieksämäki. AVM2_2023_loppuosa.indd 38 AVM2_2023_loppuosa.indd 38 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 39 39 G ammal är äldst, heter det, men gäller det också Rödakorsveckan? Och om det är så får man ställa sig frågan hur långt tillbaka man ska gå? Alternativ finns det nämligen, eftersom Rödakorsveckan faktiskt är en av de äldsta – om inte det allra äldsta – av Finlands Röda Kors regelbundna evenemang. Rödakorsveckan har firats sedan 1940-talet, även om man i början talade om Finlands Röda Kors dagar. Man tog efter vad som hände utomlands, framför allt i Norge och Sverige, där Röda Korsets det fanns en längre tradition av att visa framfötterna – eller göra en ”propagandasatsning” som man sa på den tiden. I början firades Rödakorsveckan under hösten, men efter hand etablerades en annan tidpunkt: början av maj, då Internationella rödakorsoch halvmånefederationen uppmanade sina medlemsorganisationer att fira Henry Dunants (1828–1910) födelsedag 8.5 genom att markera den som Röda Korsets dag. Det passade Finlands Röda Kors ypperligt, eftersom organisationens egen födelsedag också inträffar i maj. Finlands Röda Kors grundades nämligen 7.5.1877. Under decenniernas lopp har man under Rödakorsveckan presenterat organisationens arbete i hemlandet och utomlands, bjudit in folk att ställa upp som frivilliga och att grunda nya lokalavdelningar, samlat in pengar för hjälparbete, talat för människovärde och fred, och firat den kraft som finns i frivillighet. Det har varit parader, utställningar, föreläsningar, konserter och modeuppvisningar – allt mellan himmel och jord. Efter stämman i Lahtis lades fokus från och med våren 2012 på kunskaper i första hjälpen och vardagstrygghet. Sedan dess har vi varit inne på mer eller mindre samma spår. Under Rödakorsveckan har det talats om hur viktigt det är att kunna första hjälpen och folk har uppmuntrats att gå kurser i första hjälpen blivit inbjudna att delta i första hjälpen-grupper. Kunskaper i första hjälpen har varit inriktade på hela folket eller specifikt på barn, på familjer och på barnfamiljer – äldre personer inte att förglömma. Det har varit Att kunna hjälpa-evenemang, Hjälparkurser, kontrollbanor med första hjälpen och kunskapstävlingar. Men allt har sin tid, heter det också, så centralbyrån frågade redan i slutet av förra året förtroendevalda vid Finlands Röda Kors avdelningar om vartåt man borde utveckla Rödakorsveckan framöver. Svaren bekräftade det man misstänkte: det är dags att gå vidare från första hjälpen. Det tema avdelningarna ville se lyftas upp var frivilligheten. Under Rödakorsveckan vill man fokusera på att bjuda in nya volontärer, presentera verksamheten i avdelningen, värva nya medlemmar och tacka sina nuvarande frivilliga. Den ungefärliga riktningen är alltså klar och den handlar mer eller mindre om att återgå till det gamla. Tack till alla frivilliga! När Rödakorsveckan förnyas inför 2024 vill man noga stämma av vad frivilliga, avdelningar och distrikt tycker och tänker. Hurdana evenemang vill man ordna under veckan? Vilka är de bästa sätten att tacka frivilliga? Och hur ska man bäst bjuda in nya människor? Vilka verktyg och hurdant stöd tjänar avdelningarna bäst i arrangerandet av Rödakorsveckan? Idéer från frivilliga samlar vi in bland annat vid en onlineträff som centralbyrån ordnar 16 maj. I rödakorsavdelningen i Pieksämäki har man den här våren glatt sig åt den Hjälppunkt som öppnade dörrarna i centrum av staden i februari. Hjälppunkten Avustuspiste riktar sig till flyktingar från Ukraina och andra behövande och har fått ett varmt mottagande. – I Pieksämäki finns för närvarande två förläggningar och flera hundra flyktingar, så det har funnits ett stort behov av bruksvaror och kläder. Vi har köksutrustning och kärl, lakan och handdukar, kläder och så förstås leksaker för barn. Allt har vi fått i donationer av privatpersoner – Pieksämäkiborna har en enorm vilja att hjälpa ukrainarna, säger Anne Kuparinen som är frivillig vid Hjälppunkten. Hjälppunkten är mysigt inredd, eftersom man avsiktligt har önskat göra stället till en mötesplats där man också kan sätta sig ner en stund och till exempel dricka en kopp te. – I samband med vändagen hade vi kaffeserverin på Hjälppunkten och bjöd in folk i staden att komma och bekanta sig med stället. Vi hade en annons i tidningen och allt, berättar Mirja Kovanen , ordförande för avdelningen i Pieksämäki. Under Rödakorsveckan fokuserar man i Pieksämäki i år på att markera avslutningen av vinterns vänverksamhetssäsong. På programmet står också besök på vårdanstalter som har bjudit in frivilliga. – Vi bjuder på kaffe och glass och håller folk sällskap. Vänverksamhetens byklubbar avtackas för vintersäsongen, säger Kovanen. – Den här gången syns Rödakorsveckan hos oss inte så mycket utåt, men i stället tänker vi till exempel i juni delta i Pieksämäkidagen vid kulturcentret Poleenis strand. Där har vi ett eget tält och trakteringen planerar vi tillsammans med flyktingar från Ukraina. Kovanen tycker att det är bra att även i framtiden satsa på att tacka och belöna de frivilliga under Rödakorsveckan. Mindre avdelningar har inte nödvändigtvis resurser för att ordna många evenemang, så det gäller att fokusera på tidpunkter då det ändå händer något på orten och folk är i rörelse. – Det är också lite problematiskt att bjuda in nya frivilliga i maj, eftersom avdelningen går på sparlåga under sommaren. Att bara bjuda in folk att bli medlemmar funkar inte riktigt, man borde genast komma åt att göra något, funderar Kovanen. Under Rödakorsveckan ordnades i tiden insamlingen Bättredag för att stöda verksamheten i hemlandet, men det var inte heller problemfritt. – Om det är fint väder i maj så far folk iväg till sina stugor och gör en massa annat, så då får man inte insamlare att ställa upp utan någon speciell orsak. Det är bättre att ha ett tydligt hjälpmål, som när det var nödhjälpsinsamling för Ukraina, säger Kovanen. Marknadsföringsstöd Satu Puranen leder mångkulturverksamheten i avdelningen i Pieksämäki och hon välkomnar en förnyelse av Rödakorsveckan, förutsatt att man kommer ihåg att avdelningarna har olika förutsättningar. – Temat första hjälpen har varit bra, men det börjar vara uttjatat. Jag har nog hållit i ganska många första hjälpen-evenemang, ler Puranen. Hon tycker att det viktigaste skulle vara att locka med nya frivilliga i verksamheten, i synnerhet unga människor. Kopplingarna till samarbetsparter behöver också stärkas. – Jag tror att många inte vet vad allt man kan göra som frivillig. Det är lätt att tänka att Röda Korset är utlandshälp, blodgivning och Hungerdagen. Alla andra möjligheter borde lyftas upp, den vägen kan nya människor hitta sin väg till oss, säger Puranen. Av Röda Korsets centralbyrå och distrikten önskar sig Puranen framför allt stöd med kommunikation och marknadsföring, helt oberoende av vad innehållet i Rödakorsveckan är. – På en liten ort har vi goda nätverk och vi har haft bra genomslagskraft med artiklar i lokaltidningen, till exempel. Det hjälper att få färdiga utkast till pressmeddelanden som vi kan komplettera enligt lokala behov. Dessutom behövs förstås reklam på sociala medier och i medierna, om man vill att Rödakorsveckan ska få höjd profil. – Vi i Pieksämäki avdelning är något av en gummornas grupp. Emellanåt har det känts att nu orkar vi inte mer – men nog har vi orkat ändå, skrattar Puranen. ? Lär mer: rednet.rodakorset.fi > Rödakorsveckan Det kan vara lite problematiskt att bjuda in nya frivilliga i maj. AVM2_2023_loppuosa.indd 39 AVM2_2023_loppuosa.indd 39 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 40 E swatini, tidigare Swaziland, är ett kungarike mellan Moçambique och Sydafrika med cirka 1,2 miljoner invånare. Precis som flera andra länder i södra Afrika lider Eswatini av en allvarlig och utdragen kris som hotar livsmedelstryggheten i landet. Krisen har pågått sedan år 2015. Den torka som orsakats av fenomenet El Niño, förstärkt av klimatförändringen, har följts av oregelbundna regn och översvämningar, vilket har slagit hårt mot skörd efter skörd. Livsmedelsproduktionen har drabbats i hela Eswatini, men situationen är speciellt allvarlig i distrikten Shiselweni och Lubombo. Krisen förvärras av att över 70 procent av befolkningen i Eswatini får sin utkomst antingen direkt eller indirekt av jordbruk. Finlands Röda Kors stöder två projekt i Eswatini. I båda delar man ut kontantbidrag till personer som kämpar med sin utkomst. Finlands utrikesministerium är med och finansierar ett livsmedelstrygghetsprojekt som är fokuserat på distriktet Shiselweni och som beviljar bidrag till speciellt utsatta lokala invånare. Det andra av Finlands Röda Kors projekt i Eswatini har fått ekonomiskt stöd av Europeiska unionen och i det projektet deltar också Röda Korset i belgiska Flandern. Finlands Röda Kors stöder dessutom Eswatinis Röda Kors hälsovårdsinsatser med medel ur katastroffonden. Hälsovård på landsbygden Eswatinis Röda Kors sjukskötare Phumlile Gina , 25, arbetar på en primärvårdsklinik i landskapet Hosea i Shiselweni. – Vi börjar jobba på kliniken klockan åtta på morgonen och varje morgon erbjuder vi hälsorådgivning. Vi informerar patienterna om vilka epidemier som förekommer och hur man kan skydda sig mot dem. För närvarande berättar vi om vaccin, i synnerhet mot covid och tuberkulos, berättar Phumlile. Varje dag besöker många barn kliniken. En del kommer uttryckligen för att få vård, andra följer med föräldrar som har ett vårdEn liten slant gör livet lättare I Eswatini delar Röda Korset ut kontantbidrag till människor som drabbats av livsmedelskrisen, så att de kan köpa det nödvändigaste och göra smärre investeringar i sin försörjning. Även utbildning och hälsovård erbjuds. TEXT SINI ANTTILA BILDER EIJA PALOSUO SIBONGILE DLAMINI odlar majs och pumpa e nligt Röda Korsets läror. AVM2_2023_loppuosa.indd 40 AVM2_2023_loppuosa.indd 40 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 41 behov. I tur står Sikoluhle , en halvårsgammal bebis som har kommit på hälsogranskning med sin mamma. I granskningen uppdagas ingenting avvikande. – Många av våra patienter är väldigt fattiga och kommer härifrån landsbygden. De kan komma till kliniken för något annat, till exempel en förkylning, men så märker vi att patientens barn inte har vuxit normalt för att det lider av undernäring, säger Phumlile. – Vi försöker ingripa i situationen och följa med hur patienterna mår. Det känns fantastiskt när samma patient till exempel sex månader senare kommer till kliniken igen och berättar att barnet nu mår bra och leker med andra barn. Trädgårdsodling ger intäkter I landskapet Sigwe har en grupp människor samlats för att höra Musa Dlamini från jordbruksministeriet tala om hur man sköter en gemensam trädgård. Presentationen är en del av ett rödakorsprojekt som försöker väcka liv i en tradition med gemensamma trädgårdar. Projektet får stöd av Europeiska unionen och siktar på bättre beredskap på klimatförändring. Målet är att i odlingarna övergå till sorter som tål torka bättre och som inte kräver så mycket vatten. Musa berättar för sina åhörare hur man förbereder jordmånen för plantering av nya odlingsväxter och hur man kan förebygga eventuella sjukdomar och skadedjur. Eftersom det lider mot vintern i Eswatini ger Musa exempel på grödor som lämpar sig för vintersäsongen. – Till exempel sallat, kål, rödbeta och spenat är goda alternativ för vinterodling. På samma gång ger de också ett gott tillskott i dieten, säger Musa. Efter utbildningen får deltagarna ett kontantbidrag på cirka 35 euro som Europeiska unionen finansierar. För de pengarna kan åhörarna köpa till exempel utsäde. Större investeringar till samhällets gemensamma trädgård görs tillsammans och kostnaderna delas lika bland alla. Sibongile Dlamini , 40, är en av dem som deltar i utbildningen. För tillfället odlar hon bland annat majs och pumpa, men härnäst planerar hon att i enlighet med vad Musa sade plantera lök, rödbeta och sallat. Hon tycker att utbildningen var till stor nytta. – Med hjälp av den gemensamma trädgården kan jag sysselsätta mig själv och ta hand om min familj. Skörden ger oss mat, men det räcker så vi kan sälja en del. Med de pengarna kan vi betala barnens skolgång, säger Sibongile. Ny kunskap sprids Eswatinis Röda Kors anställda Sebenele Zwani och volontären Ncamiso Dlamini arbetar inom Röda Korsets utvecklingsprojekt som får stöd av Europeiska unionen. Dryga två år återstår av det treåriga projektet. Ncamiso blev rödakorsvolonär för fyra år sedan. Hans egen rörelsenedsättning har inte hindrat honom från att räcka en hjälpande hand till behövande. För närvarande verkar Ncamiso som frivillig i utdelningen av kontantbidrag inom projektet. Han besöker till exempel mottagare av bidraget för att kartlägga hur medlen har använts och hurdan avkastning odlingarna ger. – Det bästa med att vara volontär är samtalen med människor. Vi delar information och lär oss mycket av varandra, säger Ncamiso. – Ncamiso är en av våra bästa frivilliga. Han är väldigt engagerad och gör alltid ett gott jobb, berömmer Sebenele. Variation i majsgröten Momsa Mhlanga , 55, försörjer ensam fem barn i Shiselweniregionen i södra Eswatini. Av dem är bara dottern Ncobile Dlamini , 34, hemma. De andra är i skolan eller söker jobb. Momsa och Ncobile lagar majsgröt. Det är en vanlig maträtt i Eswatini, men den är inte speciellt näringsrik. – Vi äter det här nästan varje dag. De flesta här äter majsgröt dagligen, säger Momsa. Genom det rödakorsprojekt som stöds av Finlands utrikesministerium har hon fått ett kontantbidrag på dryga 40 euro sammanlagt sex gånger. Regionen är fattig och torkan gör det svårt att livnära sig på jordbruk. – Röda Korsets bidrag är viktigt för oss. Torkan och värmeböljorna gör att det är osäkert att odla. En del lyckas, andra inte. Röda Korsets hjälp tryggar någon slags utkomst för oss, säger Momsa. – Biståndspengarna har jag använt till mat. Vi har köpt till exempel potatis, majs och morötter och så salt och socker. Den här gången får majsgröten sällskap av okrablad. – Det är ett bra tillskott. Okra ger maten mer smak och näringsämnen, säger Momsa. ? NCAMISO DLAMINI hjälper samhället som frivillig i Röda Korset. SJUKSKÖTERSKAN Phumlile Gina arbetar på Röda Korsets klinik i distriktet Shiselweni. "Skörden ger oss mat, men vi kan sälja en del också och betala barnens skolgång." AVM2_2023_loppuosa.indd 41 AVM2_2023_loppuosa.indd 41 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 42 42 Resumé STÄMNINGEN ÄR glad och varm i Hertonäs avdelnings lokal vid Igelkottsvägen i Helsingfors. Språkvariationen är stor i sorlet av glada röster. Förutom på finska utbyter folk erfarenheter åtminstone på arabiska, ryska och engelska. Det är onsdag och Hjälparklubben i Hertonäs samlas till två timmar klubbafton. Temat den här kvällen är återupplivning och Röda Korsets första hjälpen-utbildare heter Riikka Thomson . Koncentrerat lyssnar klubbens medlemmar på instruktioner på både engelska och finska. Det bubblar av iver i rummet när deltagarna delas upp i mindre grupper för att träna hjärtoch lungräddning på övningsdockor. Hjälpledarna i klubben är alla frivilliga och kunniga i första hjälpen. Anvisningar och frågor bollas på många språk och tiden flyger iväg. Men än är det inte dags att avsluta kvällen. Efter övningspasset är det tid för kaffe och något smått och gott, och samtalet flyter vidare. Genom att engagera de flerspråkiga deltagarna i olika övningar och lekar får volontärerna fart på det umOtvungen samvaro i grupp I Röda Korsets Hjälparklubbar kan man lära sig färdigheter i första hjälpen, öva sin finska och få nya vänner. De internationella grupperna är öppna för alla. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD LEENA KOSKELA gänget. Samtidigt tränar deltagarna också upp sin finska. Tomoka Inooka från Japan är en av hjälparklubbens volontärer. Hon bekräftar att varje enskilt inslag är genomtänkt. Första hjälpen är i sig en nyttig medborgarfärdighet, och fungerar som ett slags ”integreringsprodukt”, men minst lika viktigt är det att lära sig språket och att skapa sociala närverk. – Eftersom jag ville bekanta mig med det finländska medborgarsamhället blev jag volontär. Samtidigt som jag studerar finska deltar jag i samhällsaktiviteter, säger Tomoka. Stöd för integration Hjälpargrupperna inledde sin verksamhet i huvudstadsregionen hösten 2022. Tilja Kontio , som är projektarbetare inom Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikt, berättar att initiativet ursprungligen kom från unga frivilliga och diverse läroanstalter. Statistik visar att de som har ett annat modersmål än finska eller svenska i högre grad än andra löper risk att falla mellan stolarna när det gäller utbildning och hobbyverksamhet. Därför ville man erbjuda den gruppen kostnadsfria möjligheter att utveckla sina språkkunskaper och bli en del av det finländska samhället. – Målsättningen är att stödja delaktighet och förebygga utslagning. Hjälparklubbarna sammanför invandrare och finländare samtidigt som nykomlingarna lär sig både språket och färdigheter de har nytta av i sin vardag, förklarar Tilja. När man har varit med i en Hjälparklubb i cirka tre månader får man tillfälle att avlägga Röda Korsets officiella certifierade FHJ1-utbildning i första hjälpen, vilket man har nytta av även på arbetsmarknaden. Hjälparklubbarnas primära målgrupp är invandrare i åldersgruppen 16–30, men verksamheten är öppen och alla är välkomna. – Hittills har antalet deltagare varit cirka 200 medan antalet modersmål har varit kring 30. Vi har nått ut till deltagarna både via samarbetsnätverk och sociala medier. Djungeltelegrafen fungerar också: ryktet sprids från mun till mun. Fortsättning utlovas Tilja Kontio säger att responsen från Hjälparklubbarna har varit entusiastisk. Atmosfären har varit välkomnande och varm. Satsningen på lättläst språk har också fått beröm. På samma linje är även medlemmarna i Hjälparklubben vid Igelkottsvägen. Utbildningen i första hjälpen och den lättsamma stämningen under de muntliga övningarna i finska får beröm. – Mest uppskattar jag innehållet på våra träffar, men jag gillar också att det inte är föreläsningar två timmar i sträck. Praktiska övningar stärker det vi lär oss teoretiskt. Det blir inte långtråkigt på våra klubbkvällar, säger Sevily Nguyen . Enligt Tilja Kontio sporrar det lyckade första verksamhetsåret Hjälparklubbarna att fortsätta. – Nu hoppas vi kunna utöka verksamheten till områden utanför huvudstadsregionen. Vi har skapat koncept och utbildningsmaterial med tanke på att nya klubbar inte ska behöva börja från noll. – Det finns gott om rum för både nya klubbarrangörer, volontärer och ivriga deltagare. ? AHMED (T.H.) övar på att fästa defibrillatorns elektroder på en patients bröstkorg. "Responsen har varit entusiastisk." AVM2_2023_loppuosa.indd 42 AVM2_2023_loppuosa.indd 42 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• 43 43 RYSSLANDS FULLSKALIGA invasion av Ukraina i februari 2022 har ökat risken för ett kärnvapenkrig till en nivå vi inte har upplevt sedan kalla krigets dagar. Redan i ett tidigt skede efter invasionen beordrade Rysslands president Vladimir Putin att landets kärnvapentrupper skulle försättas i höjd beredskap, och sedan dess har mer eller mindre förtäckta antydningar om kärnvapen förekommit med jämna mellanrum. Trots att hotelserna om att använda kärnvapen har fördömts världen över har den politiska atmosfären förändrats drastiskt. År 2017 verkade utvecklingen fortfarande vara på väg i motsatt riktning. FN:s generalförsamling godkände då avtalet mot att använda kärnvapen (TPNW, Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons). Avtalet förbjuder tillverkning, innehav och bruk av kärnvapen samt hot om användning av kärnvapen. Trots att samtliga kärnvapenmakter och bland andra försvarsalliansen Nato motsatte sig avtalet trädde det i kraft 2021 när mer än 50 stater ratificerat det. En av Ican-koalitionens (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) samarbetsorganisationer är den internationella rödakorsoch rödahalvmånerörelsen. Syftet med Icans kampanj är att kärnvapen ska förbjudas. Röda Korset vädjar till världens alla länder om att de ska underteckna och ratificera såväl TPNW-avtalet som det tidigare icke-spridningsavtalet (NTP, Nuclear Proliferation Treaty). Hot mot hela jordklotet Enligt Jani Leino , juridisk rådgivare för Finlands Röda Kors, är Röda Korsets syn på saken att till och med en begränsad användning av kärnvapen skulle få så katastrofala humanitära följder som ingen sedan skulle ha tillräckliga resurser att bemästra. Användningen av kärnvapen skulle enligt internationell humanitär rätt (IHL) också vara en krigsförbrytelse. – Den i kraft varande humanitära rätten begränsar krigshandlingar enligt tre principer. Den första av dem är distinktionsprincipen, enligt vilken krigshandlingar endast kan riktas mot militära mål, varken mot civilbefolkning eller soldater som har lagt ner sina vapen. Den andra är proportionalitetsprincipen, vilket innebär att den militära betydelsen av ett anfall måste stå i proportion till de risker som civilbefolkningen och civil egendom utsätts för. Den tredje, det vill säga försiktighetsprincipen, förutsätter att de stridande iakttar alla rimliga försiktighetsåtgärder för att undvika skador på civila och civila objekt, förklarar Leino. – Det är svårt att föreställa sig användning av kärnvapen som inte skulle bryta mot dem alla. Internationella avtal förbjuder också handlingar som orsakar omfattande, långvariga skador på miljön. Radioaktivt nedfall sprids lätt och kan påverka jordmån, vatten och luft för åratal framöver. Enligt färska studier kunde även ett begränsat kärnvapenkrig påverka stratosfären så att miljoner människor skulle dö av svält. Tillbaka till förhandlingsbordet Även om tröskeln är hög i fråga om att använda kärnvapen så existerar risken. I samband med krisen i Ukraina har man diskuterat möjligheten att Ryssland, ifall landat känner sig mycket trängt, kunde använda sig av taktiska kärnvapen antingen i avskräckande syfte eller för att förstöra betydande militära objekt i Ukraina. Traditionellt har kärnvapenländernas ståndpunkt varit att ett begränsat angrepp på fiendens trupper inte nödvändigtvis vore en krigsförbrytelse. – Tanken på att användning av kärnvapen skulle tillåtas inom ramarna för humanitär rätt är rätt långsökt, säger Jani Leino. Internationella Röda Korsets ståndpunkt är glasklar: kärnvapen borde aldrig mera få avfyras, inte ens i form av provsprängningar, och detta kan bäst infrias genom att helt avstå från kärnvapen. – Att för närvarande komma överens om kärnvapennedrustning känns som en ganska långsökt tanke, men man kan också vinkla frågan ur ett lite annat perspektiv: just nu är det kanske viktigare än någonsin tidigare att tala om kärnvapen. – Även om vi skulle glömma situationen i Ukraina känner historien till många incidenter där världen befunnit sig fem före ett kärnvapenkrig på grund av misstag, tekniska fel eller för att ett vågspel har drivits alltför långt. Vi borde så snart som möjligt återgå till kärnvapennedrustning. ? En ohållbar hotbild Rysslands invasion av Ukraina har höjt risken för ett kärnvapenkrig till en nivå vi inte har sett på årtionden. Röda Korset kräver en återgång till avtalet om nedrustning av kärnvapen. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD ANN RONAN PICTURE LIBRARY "Kärnvapen bör aldrig avfyras igen." CENTRALA NAGASAKI efter atombomben i september 1945. AVM2_2023_loppuosa.indd 43 AVM2_2023_loppuosa.indd 43 18.4.2023 16.48 18.4.2023 16.48
• 44 Resumé DET ÄR en solig fredagseftermiddag vid Klippsta järnvägsstation i Vanda. Röda Korsets givarvärvare Mohamed Abdelhamed och Kotigalage Iliesha Perera tr äffas på perrongen innan de inleder sin arbetsdag på fem timmar. Den här gången rör de sig i Klippsta, ett bostadsområde i nordöstra Myrbacka. Abdelhamad och Perera går från dörr till dörr och ber människor ställa upp som månadsgivare för Röda Korset. Face-to-face-värvarna, som också kallas fejsare, är timavlönade rödakorsanställda som rör sig i köpcentrum och på gatan, men som också kan knacka på hos folk. In i någons hem, ens in i tamburen, kommer fejsarna ändå aldrig. Även insamlingstillståndet gäller bara utanför tröskeln. Röda Korsets värvare ber endast folk bli månadsgivare. De ber aldrig om kontanta medel och får inte heller ta emot penningdonationer. Regelbundna månadsbidrag är ett väldigt viktigt stöd för Röda Korsets hjälparbete. Sitt bidrag kan man styra antingen till Röda Korsets verksamhet i hemlandet eller till katastroffonden, eller så kan man dela det jämnt mellan båda. I hemlandet används donationsmedel bland annat till vänverksamhet och till att driva skyddshus för unga. Utomlands går pengar till att hjälpa offer för naturkatastrofer och konflikter; just nu behövs hjälp i Ukraina och till att reparera skadorna efter jordskalvet i Turkiet. Abdelhamad och Perera har jobbat för Finlands Röda Kors i ungefär ett halvår. Abdelhamad, som kommer från Egypten, säger att han ville bli fejsare för att det är ett jobb med ett gott syfte. – Jag är också en väldigt social typ. Jag trivs med att prata med människor av olika slag. Perera, som studerar till socionom, tycker om att månadsbidragen ökar människors välbefinnande. – Jag flyttade till Finland i höstas på grund av mina studier. När jag blir klar med dem om tre år tänker jag bli kvar här och jobba ett par år. Sen har jag tänkt återvända till Sri Lanka och där lära ut det jag har lärt mig i Finland, säger Perera. På spaning efter nya hjälpare Röda Korsets värvare ber folk ställa upp som månadsgivare för att hjälpa offer för katastrofer och konflikter. TEXT OCH BILD PÄIVI TOLONEN De allra flesta är vänliga Enligt Abdelhamad och Perera förhåller sig ungefär 80 procent av de människor de möter positivt till fejsare. Den här gången drar Abdelhamad och Perera på sig sina blåa västar med Röda Korsets logotyp först när de är inne i trapphuset. Så gör de för att det är en kall dag. Månadsgivarvärvarnas väst är lätt att särskilja från Röda Korset frivilligväst och till exempel Hungerdagens insamlingsvästar, eftersom de senare alltid är röda. En äkta värvare från Röda Korset känner man också igen på att hen har ett personkort, en mapp med information och en surfplatta. I tre trapphus finns sammanlagt 54 dörrar. Ungefär en tredjedel av invånarna är hemma och öppnar dörren. Några av dem säger nej tack direkt och stänger dörren. Andra motiverar sitt nej till ett gott ändamål med dålig ekonomi, medan andra vill funde"Jag är också en väldigt social typ." ra och i lugn och ro ta reda på mer. – Det är fråga om tur om vi ringer på dörrklockan i rätt stund. Den personen kan ha något viktigt som måste uträttas precis då, säger Abdelhamad. – Den bästa tiden att få tag på folk är mellan fem och sju. Ju fler som öppnar dörren, desto fler ställer också upp som givare. Även den här gången får de napp, i den sista trappuppgången. Dörren öppnas av Nora Backman , som jobbar som skolgångsbiträde. Hon säger att hon är trött efter arbetsveckan, men beslutet att hjälpa fattar hon fort. Abdelhamad fyller i pappren tillsammans med henne. Den som blir månadsgivare måste underteckna en fullmakt så att banken kan inleda bidragsprocessen. – Välgörenhet är bekant för mig. Jag har gett till projekt som stödjer Ukraina flera gånger redan, säger Backman. ? MOHAMED ABDELHAMED (t.v.) och Kotigalage Iliesha Perera värvar månadsgivare. AVM2_2023_loppuosa.indd 44 AVM2_2023_loppuosa.indd 44 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• Hakemisto AVM2_2023_loppuosa.indd 45 AVM2_2023_loppuosa.indd 45 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• ”KANSAINVÄLINEN Punainen Risti on sadassa vuodessa levinnyt yli koko maailman ja tullut tunnetuksi kaikkialla. Sen alkuperäinen tarkoitus, puolueeton avunanto sodan uhreille, on laajentunut yleväksi tehtäväksi työskennellä ihmisen hengen, terveyden ja ihmisarvon suojelemiseksi kaikissa olosuhteissa. Turhaan ei Punaista Ristiä ole nimitetty maailman omaksitunnoksi.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 5/1963 Tasavallan presidentti Urho Kekkosen ter­ vehdys 100­vuotiaalle kansainväliselle Punai­ selle Ristille julkaistiin Punaisen Ristin viikon alla. Vuosien takaa ? Åren går Presidentti onnitteli 100-vuotiasta Presidenten gratulerade 100-åring ”PÅ HUNDRA år har internationella Röda Korset spritts över hela världen och blivit känt överallt. Dess ursprungliga syfte, neutrala biståndsinsatser till krigets offer, har utvidgats till den upphöjda uppgiften att arbeta för att skydda människors liv, hälsa och värdighet under alla omständigheter. Det är inte för inte som Röda Korset kallats världens samvete.” FINLANDS RÖDA KORS 5/1963 Republikens president Urho Kekkonens hälsning till 100­årsjubilaren internationella Röda Korset publicerades inför Rödakors­ veckan. SINÄ VOIT OLLA SE AINOA OIKEA. LIITY NYT: kantasolurekisteri.fi Vuosien takaa 1992 Åren går 1992 Samalla puolella – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi. lahitapiola.fi AVM2_2023_loppuosa.indd 46 AVM2_2023_loppuosa.indd 46 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• Samalla puolella – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi. lahitapiola.fi AVM2_2023_loppuosa.indd 47 AVM2_2023_loppuosa.indd 47 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43
• Ketjureaktio on osa Kilometrikisaa Kisa starttaa toukokuussa. Ilmoita joukkueesi, yritys tai kaveriporukka, mukaan osoitteessa kilometrikisa.? Sinä pyöräilet CO 2 -päästöt vähenevät 4 kg/25 km, kun auto jää kotiin 25 km Yrityksesi lahjoittaa 1 €/poljettu 25 km 1 € Punainen Risti kohdistaa lahjoitukset ilmastoriskien vähentämiseen ja sopeutumiseen Luonto ja ihmiset kiittävät -4 kg/CO 2 Poljetaan yhdessä ilmastonmuutosta vastaan – Auta meitä tänä juhlavuonna saavuttamaan 1 M € lahjoituskertymä! Ketjureaktio AVM2_2023_loppuosa.indd 48 AVM2_2023_loppuosa.indd 48 18.4.2023 16.43 18.4.2023 16.43