• # 4/10 UUsi PlanKansalaisuus Kummit vierailulla Nigerissä ja Filippiineillä Syrjäseutujen lapset pääsevät kouluun Laosissa Eettiset ja ainutlaatuiset joululahjat PlanShopista
• Pääkirjoitus Kaikki lapset tarvitsevat samoja asioita Plan on rakentanut koko historiansa ajan lapsille parempaa huomista. Kun Plan perustettiin yli 70 vuotta sitten, järjestön kummit rahoittivat orpokoteja Euroopan sodissa orvoiksi jääneille lapsille. Vuosikymmenten kuluessa toimintaamme on tullut mukaan yhä uusia maita ja kummeja. Nyt meillä on 70 maassa yli kaksi miljoonaa uskollista tukijaa. Plan on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä kansainvälisistä kehitysjärjestöistä. Kummit ovat edelleen työmme kantava voima. Uskomme, että kummilapsitoiminta on kestävä tapa rakentaa parempaa maailmaa ja edistää lasten oikeuksien toteutumista. siksi on hienoa, että moni suomalainen PlanKummi on tukenut työtämme jo yli kymmenen vuotta. Yleisin syy kehitysmaiden lasten kärsimyksiin on köyhyys. Köyhyys luo tietämättömyyttä, voimattomuutta, välinpitämättömyyttä, väkivaltaa ja epätoivoisia tekoja. Lasten ja heidän yhteisöjensä elämää voidaan parantaa parhaiten, kun ihmisiä kuunnellaan ja heidät saadaan ottamaan vastuu omasta kehityksestään. Yhden asian hankkeet luovat harvoin pysyvää parannusta. Planin työn lähtökohta on, että teemme työtä yhteisöjen kanssa pitkään ja monella tasolla. Hankkeet voivat olla käytännöllisiä, esimerkiksi rokotuksia lapsille, kouluvälineitä kouluihin, vesijärjestelmiä kyliin, lainoja äideille tai yrittäjyyskoulutusta nuorille. Mutta ne voivat olla myös pitkäjänteisiä muutoshankkeita kuten vaikuttamista päättäjiin ja lainsäädäntöön. Maapallolla on yli 1,8 miljardia lasta. Lapset kaikkialla maailmassa tarvitsevat samanlaisia asioita: turvallista perhettä, riittävää ravintoa, terveyttä, ihmisarvoista kohtelua, oikeutta leikkiä, käydä koulua ja tulla rakastetuksi sekä uskoa tulevaisuuteen. Ennen kaikkea lapset tarvitsevat aikuisten suojelua. Lapsi ei voi päättää, mihin maahan, kulttuuriin, uskontoon tai olosuhteisiin syntyy. silti jokaisella lapsella on samat oikeudet. Lapsi, joka saa terveen ja turvallisen kasvuympäristön sekä mahdollisuuden oppimiseen, on osaltaan rakentamassa parempaa maailmaa. Jokainen meistä aikuisista voi päättää välittää. Parempi huominen voi toteutua vain, jos riittävän moni uskoo, että pienikin apu on merkityksellinen. Kummi luo toiminnallaan paljon iloa, mutta saa sitä runsaasti itselleenkin. Joskus se kumpuaa hyvinkin pienistä asioista, kuten valokuvasta, piirustuksesta tai pienestä tarinasta. PlanKummit, kiitän teitä lämpimästi arvokkaasta työstänne kaikkien niiden lasten puolesta, joiden yhteisöjä olette tukeneet rakentamaan parempaa elämää. Kutsun kaikki mukaan katsomaan gaalaamme Plan-ilta ­ Koska olen tyttö suorana lähetyksenä MTV3:lta su 12.12. klo 19.30. Rauhallista Joulua! Riitta Weiste Plan suomen pääsihteeri Plan uskoo lapsiin ­ ja tulevaisuuteen Plan 4/10 Julkaisija Plan suomi säätiö | issN 1456-6680 | Kannen kuva: Alf Berg / Plan Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-Leena suvanto | Toimituspäällikkö: Anna Könönen Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Bitte Westerlund Ulkoasu: Mikko Toivonen | Paino: Esa Print Oy | Paperi: Edixion 90 g | Painosmäärä: 34 700 kpl | Marraskuu 2010 seuraavan kerran lehti ilmestyy maaliskuussa 2011. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki | Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma­to klo 10­16, pe klo 9­14 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 Etelä-suomen lääninhallituksen rahankeräyslupa OKU 520 A/15.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.11 (suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 139 K 14/12.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.10 (Ahvenanmaa). 3
• KummivieRA ilu NigeRiiN HANNA KOIVISTO KUVAT PLAN JA HANNA KOIVISTO Ruokakriisi koettelee nigeriläiskyliä Vaikka kummipoikamme Azizin kotikylä on säästynyt nälänhädältä, kuivuus ja ruokapula kasvattavat sairaalajonoja ja tyhjentävät luokkahuoneita. Planin työ lisää kuitenkin toivoa tulevaisuuteen. 4
• YLHääLLä: Azizin kaverit ihmettelevät vieraiden kameroita kylän terveyskeskuksen pihalla. ALARIVI VASEMMALTA: Azizi innostui saamastaan jalkapallosta. Tällainen vadillinen hirssiä maksaa noin euron. Koko kylä seuraa harvinaisia vieraita. äyttää kuin meitä olisi vastassa koko kylä. Kymmenet hymyilevät ja uteliaat kasvot tuijottavat meitä, kun saavumme hiekkatietä kummipoikamme Azizin kotikylään Nigerissä.Täällä vajaan sadan kilometrin päässä alueen suurimmasta kaupungista Dossosta on kyllä käynyt aikaisemminkin valkoisia, mutta ei koskaan kenenkään kyläläisen kummeja, vaikka Plan on toiminut kylässä jo yhdeksän vuotta. Azizin kylällä menee paikallisella mittapuulla hyvin. Yhdeksän viime vuoden aikana noin 3 000 asukkaan kylään on rakennettu Planin tuella muun muassa koulu, terveyskeskus, vessoja, kaivo, aurinkoenergialla toimiva vesipumppu ja vesitorni, viljapankki sekä yhteisötila, jossa muun muassa pidetään kokouksia ja jossa kylän aikuiset opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan. Nigerissä aikuisten lukutaitoprosentti on yksi maailman alhaisimmista. Vain alle puolet aikuisista osaa lukea, ja varsinkaan tytöt eivät useinkaan käy koulua. ­ Äidit tarvitsevat heidän apuaan kotitöissä ja pitävät heidät siksi mieluummin kotona kuin lähettävät kouluun. Lisäksi tytöt naitetaan nuorina. Erään tutkimuksen mukaan naiset menevät Nigerissä naimisiin keskimäärin 16-vuotiaina. Dossossa keskimääräinen naimisiinmeno ikä on vielä alempi, noin 14 vuotta. Miehet ovat naidessaan huomattavasti vanhempia, kertoo Plan Nigerin Dosson alueen johtaja Mahamadou Hassane. Esimerkiksi kummipoikamme Azizin äiti, 21-vuotias Seynabou, ei ole käynyt koulua. Kuten suurin osa nigeriläisnaisista, hän meni naimisiin nuorena. Azizin hän sai 17-vuotiaana, ja nyt seinaboun sylissä on jo toinen lapsi, Azizin muutama kuukausi sitten syntynyt pikkusisko. N tukemissa kylissä vanhempia kannustetaan laittamaan lapsensa kouluun, ja se on tuottanut tulosta. Runsaassa kymmenessä vuodessa, jotka Plan on toiminut Dosson alueella, koulua käyvien ala-asteikäisten lasten osuus on noussut noin 40 prosentista lähes 70 prosenttiin. ­ Monissa Dosson kouluista tyttöjä ja poikia on nyt oppilaina suunnilleen saman verran. Aiemmin 60 oppilaan joukossa saattoi olla vain kuudesta seitsemään tyttöä, kertoo Dosson alueen koulutarkastaja Souley Djibo Yéro. Azizin kylän päällikkö, nuori mies, joka on perinyt päällikön vastuun hiljattain kuolleelta isältään, kertoo ylpeänä, että ainakin kaikki hänen kylänsä lapset käyvät nykyisin koulua. Niille, jotka ovat pudonneet syystä tai toisesta pois koulujärjestelmästä, Plan pitää yhteisökoulua. se kestää neljä vuotta, minkä jälkeen lapset ja nuoret voivat palata takaisin tavalliseen, valtion ylläpitämään kouluun. Ruokakriisi tyhjensi koulut Tänä vuonna niin Azizin kuin monien muidenkin kylien luokissa on ollut tavallista väljempää. Nigeriä koettelee vakava ruokapula. sen takia moni perhe on joutunut lähtemään kylästään muihin kyliin tai kaupunkeihin etsimään töitä tai viemään karjansa vehreämmille laitumille. Lapset otetaan yleensä mukaan, mikä tarkoittaa, että he menettävät viikkoja, joskus jopa kuukausia kouluvuodesta. Koulutarkastajat arvioivat, että kouluvuoden aikana jopa kolmannes oppilaista on kadonnut, mutta todellinen putoajien määrä selviää vasta lokakuisen sadonkorjuun jälkeen, kun lapset yleensä palaavat lomilta kouluun. ­ Tämä on todella paha vuosi. Lähes kaikissa alueen kylissä on ruokakriisi ja kokonaisia perheitä on lähtenyt pois, Yéro sanoo. Moni päätyy pääkaupunkiin Niameyhin tai muihin suuriin kaupunkeihin. Dossossa asuva maataloustarkastaja Hamadou Seybou arvioi, että Myös tytöt yhä useammin kouluun Tyttöjen koulunkäynti on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt koko Nigerissä siihen innostavien kampanjoiden ansiosta. Esimerkiksi Planin 5
• YLäRIVI VASEMMALTA: Kuivuuden piinamassa Nigerissä moni ottaa juomavetensä maahan muodostuneista lammikoista. samalla vedellä pestään vaatteet ja juotetaan eläimet. Momu Nouhou (oik.) pyysi myös ystävättärensä kuvaan. ALHALLAA: Planin työn ansiosta koulua käyvien tyttöjen määrä on kasvanut huimasti Azizin kotikylässä. tilanne on kaupungeissa usein vielä vaikeampi. ­ Vaikka torikojut pursuavat erilaista viljaa, vihanneksia ja hedelmiä, hinnat ovat vieläkin korkeammat kuin maaseudulla. Jollei kaupungissa ole sukulaisia, tulokkaat päätyvät usein kadulle tai hökkelikyliin. Yéro pelkää, että koulusta lähteneet lapset eivät ehkä enää pysty jatkamaan ollenkaan opintojaan. saman luokkatason voi kyllä aloittaa vielä toistamiseen, mutta jos lapsi ei silloinkaan selviä kouluvuoden lopussa olevista kokeista, koulunkäynti valtion koulussa on ohi. purimaista, jotta saisivat edes vähän rahaa ruokaan. Perheet ovat myös joutuneet myymään kotieläimiään, kanoja, lehmiä, vuohia, aaseja tai hevosia, tai mitä tahansa muuta omaisuuttaan. ­ Hinnat ovat ruokakriisin takia todella korkealla, ja lisäksi ruoka pitää käydä ostamassa torilta yli 20 kilometrin päästä, valittaa Nouhoun kanssa samassa kylässä asuva Seyni Yakuba. Viljapankit lievittämään ruokapulaa Nouhoun ja Yakuban kylässä ei ole viljapankkia, josta kylän perheet voisivat ostaa ruokaa. Lisäksi kylän kaivosta on loppunut vesi, minkä takia kyläläisten pitää hakea se muutaman kilometrin päästä toisen kylän Azizin kylään ruokakriisi ei toistaiseksi ole iskenyt kovin pahasti. Kylässä saatiin viime vuonna niin hyvä sato, ettei Nigerin hallituksen tai avustus- kaivosta. Jotkut myös ottavat vettä maahan muodostuneista lammikoista, mikä aiheuttaa vain lisää ongelmia, sillä vesi järjestöjen ole tarvinnut ainakaan vielä jakaa ei ole puhdasta. siellä ruoka-apua. Toisin on monissa muissa Azizin kylässä vedestä ei onneksi ole lähikylissä ja muualla Nigerissä. pulaa, sillä Planin rakentama aurinkoenergialla YK arvioi, että jopa seitsemän miljoonaa Hyviäkin uutisia on: tyttöjen toimiva vesipumppu ja -torni takaavat vedennigeriläistä kärsii tänä vuonna ruokapulasta. koulunkäynti on lisääntynyt saannin. Lisäksi kylässä on viljapankki, josta on Maailman ruokaohjelma, Nigerin hallitus ja ollut monelle perheelle suuri apu. kansalaisjärjestöt, Plan muiden muassa, ovat jakoko Nigerissä. Käytännössä viljapankit toimivat niin, että kaneet tonneittain ruokaa. syynä ruokakriisiin yhteisö ostaa niihin ruoka-aineita syksyllä on ennen kaikkea viime vuoden kuivuus. heti sadonkorjuun jälkeen, jolloin hinnat ovat Pitkälti aavikkoa olevassa Nigerissä on matalalla. Kun hinnat sitten seuraavana kesänä vain yksi sadekausi, joka kestää toukokuusta tai syksynä nousevat ja ihmisten omat varastot on kulutettu loppuun, syyskuuhun ja josta sadon onnistuminen riippuu. Viime vuonna osissa varastot otetaan käyttöön ja kyläläiset voivat ostaa niistä ruokaa torihinmaata satoi niin vähän, etteivät nigeriläisten yleisimmin viljelemät toja halvemmalla. maissi, maniokki, hirssi, pavut ja maapähkinät kasvaneet odotetusti tai ­ Esimerkiksi tuollainen kippo hirssiä maksaa nyt markkinoilla yli ollenkaan eikä ruokaa saatu juuri varastoon. 650 Länsi-Afrikan frangia (noin euron), mutta täältä sen voi ostaa 525 ­ Koko kylästä kukaan ei saanut yhtään papuja tai pähkinöitä. Minäfrangilla, Azizin äiti seynabou selittää viljavaraston ovella. kin yritin viljellä niitä, mutta en onnistunut, kertoo muutaman kymmeYhdestä kipollisesta hirssiä saa hänen mukaansa riittämään ruokaa nen kilometrin päässä Azizin kylästä asuva Momu Nouhou. nelihenkiselle perheelle päiväksi. Hän kertoo, että nyt kylän naiset yrittävät sinnitellä muun muassa Valitettavasti viljapankitkaan eivät ole pelastaneet kaikkia kyliä ruokeräämällä lehtiä ja tekemällä niistä kastiketta. kapulalta. Monet varastot tyhjenivät jo monta kuukautta ennen uuden ­ Lapset itkevät koko ajan, koska heillä on nälkä, Nouhou suree. sadon korjaamista. Miehet taas ovat etsineet työtä lähipelloilta, kaupungeista tai naa- Ruokavarastot jo kauan tyhjinä 6
• EGYPT NigeR ALGERIA LIBYA Lahjoittajamaat Arlit MALI SUDAN Hankemaat Agades Tahoua Maradi Dosso Zinder · Niger on yksi maailman köyhimpiä maita. · 65,9 % elää äärimmäisessä köyhyydessä. · 44 % lapsista on alipainoisia. · Odotettavissa oleva elinikä on 52,6 vuotta. · 71,3 % aikuisista osaa lukea. uk Ao · hrNigerin asukasluku on 15 306 252. Ba LÄHTEET: UNDP 2009 JA CiA FACT BOOK 2010 Ko uko uro Niamey BURKINA FASO Bung a GHANA Nig TOGO Tillabéri NiGER LUKUiNA er CHAD BENIN NIGERIA NIGER Maatoimisto e Ohjelma-alue nu Be Char i Lo go ne g Sana a Lo m Lo ba ye CENTRAL AFRICAN REPUBLIC Ou ui Aliravitut lapset saavat hoitoa Planin tuella EQUATORIAL Terveyskeskuksessa valtion palkkaama sairaanhoitaja Adama Jounkaila kertoo, että viljapankista huolimatta Azizinkin kylässä kymmenet lapset ovat selvästi aliravittuja. ­ Olemme hoitaneet yli neljääkymmentä aliravittua lasta ja myös monet raskaana olevat naiset ovat tarvinneet lisäravintoa, Jounkaila kertoo. Maailman ruokaohjelman ja Planin tuella terveyskeskuksessa onkin alettu antaa ravintoliuosta tarvitseville. Jounkailan vastaanottohuoneen edessä on nytkin jono. suurin osa naisista on tullut vastaanotolle sairaan lapsensa kanssa. sairaanhoitajalla pitää kiirettä. Viidestä pienestä huoneesta koostuvassa terveyskeskuksessa toimii hänen lisäkseen vain muutama vapaaehtoinen. Pelkästään synnytyksiä on noin 15 kuukaudessa. SAO TOME & PRINCIPE GUINEA GABON Sangha ang CONGO Ngoko Oub Black Volta ham Nig er Vina Ko tto u Mbomou Ka Oubangui Congo de i e Uel DEM REPUBLIC OF CONGO Dja Aruwimi Itu r i Edessä valoisampi tulevaisuus? Kun olemme päivän päätteeksi lähdössä Azizin kylästä takaisin kaupunkiin, sylimme ahdetaan täyteen lahjoja. Azizin äiti seynabou antaa kaksi itse punomaansa koria ja niihin kuuluvan kalebassihedelmästä tehdyn vadin, jollaisissa paikalliset kantavat tai säilyttävät maitoa tai muita nesteitä. Lisäksi vanha hymyilevä nainen haluaa lahjoittaa meille oljista tehdyn harjan, jollaisilla paikalliset naiset siivoavat niin talonsa kuin pihansakin. Nopean visiitin perustella vieras ei osaisi ajatella, että täälläkin osa ihmisistä saa syödäkseen liian vähän ja moni perhe taistelee tienatakseen edes jonkin verran rahaa siihen asti, että uusi sato tuo taas ruokaa lautaselle. Onneksi sato näyttää tänä syksynä viime vuotta paremmalta. 7
• ENNA ANGERVUORI KUVAT PLAN PlanKansalaisuus tarjoaa jokaiselle jotakin ­ ja sille voi jokainen tarjota jotakin ivat Planille mmimme anto Näyttelevät ku a kummiudesta istaan kertomall aansa ja osaam aik ten tarinoita hitysmaiden las ja esittämällä ke Kuvassa Juha udun ratikoissa. kka ja pääkaupunkise oth, Sinikka So en, Marcus Gr Kukkon Tiia Louste. Planin vapaaehtoistyö laajenee. Uusi PlanKansalaisuus kokoaa yhteen järjestön laajan vapaaehtoisverkoston. Mukaan toivotaan uusia ideoita ja tekijöitä! aailmanlaajuisesti Planilla on lähes 70 000 vapaaehtoista. Eniten heitä on kehitysmaissa, joissa vapaaehtoisuus on tärkeä tapa osallistua oman yhteisön kehittämiseen. Varsinkin nuorille se on myös mahdollisuus edetä uralla. ­ Oikeudenmukaisuus maailmassa vahvistuu ja kansalaisyhteiskunta rakentuu vapaaehtoisten yhteistyöllä, tapahtuma tapahtumalta ja ihminen ihmiseltä, toteaa Planin kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi. Hän on ylpeä ja tyytyväinen PlanKansalaisistaan, jotka ovat jo nyt tuttu näky monilla paikkakunnilla. ­ Planin kotisivujen ja sosiaalisen mediatyön merkitys kasvaa sen mukaan, mitä enemmän meillä on erilaisia tapahtumia ja mitä useimmilla paikkakunnilla näymme. PlanKansalaiset voivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksia yhteisillä foorumeilla. Planin vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa järjestön toiminnan tukijoina ja uuden ideoijina. He levittävät ympäristössään tietoa kehitysmaiden oloista, sosiaalisista kysymyksistä ja kansalaisvastuusta. m Vapaaehtoiset toimivat ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, toteutumiseksi kaikkialla maailmassa. Plan tarjoaa monipuolisia tilaisuuksia osallistua lastenoikeustyöhön mielekkäillä ja mielenkiintoisilla tavoilla. Vapaaehtoisuus voi olla oman ammatillisen osaamisensa antamista Planin käyttöön, tapahtumissa toimimista, lipaskeräyksiä tai toimistotöitä esimerkiksi kummipostituksessa. Osallistuminen Planin toimintaan on mahdollisuus uuden oppimiseen ja hauskaan yhdessäoloon. samalla vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnalle arvokas voimavara. Vapaaehtoistyöntekijät toteuttavat hienosti vastuutaan kansalaisina ja kannattelevat Planin arvomaailmaa. He ovat aktiivisia, ajattelevia ihmisiä, joille tärkeää pitää huolta paitsi lähipiiristä myös kauempana olevista ihmisistä. Vapaaehtoiset seuraavat maailman tapahtumia ja pohtivat, millaisia vaikutuksia heidän toiminnallaan on maailman lasten elämään. siksi Planin vapaaehtoisia kutsutaan nyt PlanKansalaisiksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! 8
• muutAmiA eSittelemme AiSiA: PlANKANSAl Kun auttaa niin saa Lahtelainen Pekka Toom antoi metallinkäsittelytaitonsa Planin käyttöön Mitä asiaa? -kampanjassa. Toom avusti kampanjakiertueella käytetyn vanhan puhelinkopin muokkaamisessa kiertuekuntoon. Paljon vapaaehtoistöitä tekevälle miehelle palvelus tärkeän asian hyväksi oli itsestäänselvyys. ­ Vapaaehtoistyö apua tarvitsevien puolesta kuuluu koko perheen perusarvoihin. Tässä maailmassa ei kukaan pärjää yksin, joten heikompia pitää auttaa aina kun vain voi. Pekka Toomin mukaan kehitysmaiden lasten auttaminen on hyödyllistä kaikille. Kun elintaso kehitysmaissa nousee, se vaikuttaa positiivisesti myös suomalaisiin esimerkiksi kasvavan kansainvälisen kaupan vuoksi. Ei ole siis kenenkään elintasosta pois, jos auttaa muita. Auttamisesta myös saa paljon. ­ Hyvä mieli on tietysti se tärkein vapaaehtoistyöstä saatava asia. Kun tutustuu kehitysmaiden todellisuuteen, oppii myös olemaan valittamatta pienistä vastoinkäymisistä ja arvostamaan niitä asioita, jotka omassa maassa ja elämässä ovat hyvin, toteaa Pekka Toom. innolla saa aikaan paljon Kosmetologi Eva Laanti on erinomainen esimerkki siitä, miten yksi ihminen voi kekseliäisyydellään ja innollaan saada aikaan paljon. Laanti keräsi huikeat 6 500 euroa Planin Koska olen tyttö -kampanjaan. ­ Olen itse saanut toimia kutsumusammatissani jo kolmekymmentä vuotta. Ajattelin, että paras tapa juhlistaa tähänastista kosmetologin taivaltani on auttaa kehitysmaiden tyttöjä toteuttamaan omia ammatillisia unelmiaan. Toivon, että kampanjassa kerätyt varat kohdennetaan nimenomaan tyttöjen koulutukseen, selittää Laanti. Laanti teki yhdeksässä kauneushoitolassa kasvohoitoja, joiden tuotosta puolet ohjattiin Planin työhön. Kampanja polkaistiin näyttävästi käyntiin tiedotustilaisuudella. Hoidot saavuttivat suuren suosion, ja monet tulivat kosmetologille nimenomaan osallistuakseen keräykseen. Laantin tempaus innosti monet asiakkaat keskustemaan tyttöjen asemasta ja teki Planin työtä tunnetuksi. Benecom Oy ja Guinot -salongit ympäri suomea osallistuivat keräykseen tuotemyynnin ja lipaskeräysten avulla. Ammattiopisto Omnia ja suomen Kosmetologien Yhdistysten opisto lahjoittivat puolet asiakaspalvelupäiviensä tuotoista Koska olen tyttö -kampanjaan. sKY-opisto on sittemmin ryhtynyt myös Plankummiksi. Tämän lisäksi Eva Laanti sai mukaan myös itämaisen tanssiseuransa jäsenet ja kevätnäytöksen 900-henkisen yleisön. Plan tuki kampanjaa antamalla Laantin käyttöön materiaaleja, kuten videoita ja tyttöjen tarinoita. Eeva Laanti toivoo, että oikeus omaan ammattiin ja itsenäisyyteen olisi jokaiselle maailman naiselle itsestäänselvyys. Heikompia pitää auttaa aina, kun vain voi. ­ Pekka Toom Julkisuuden henkilöä kuunnellaan Helsingin raitiovaunuissa toteutettiin parina keväänä kampanja, jossa nimekkäistä näyttelijöistä koostunut iskuryhmä luki matkustajille kehitysmaiden lasten elämäntarinoita. Tarinoiden avulla jaettiin tietoa Planin toiminnasta. Yksi näyttelijöistä oli Sinikka Sokka, jolle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tuttua jo vuosikymmenten takaa. ­ Raitiovaunutapahtuma tuntui luonnolliselta tavalta vaikuttaa. Oli mukava lähteä mukaan tekemään jotain konkreettista, aivan kuten 70-luvulla, kun osoitettiin mieltä rauhan puolesta. samalla tapahtuma oli hyväntuulinen ja raikas. sinikka sokan mielestä julkisuuden henkilöillä on erityinen vastuu nostaa esiin yhteiskunnallisia asioita ja toimia hyvinä esimerkkeinä, sillä heitä kuunnellaan ja heistä otetaan mallia. Jokainen meistä voi hänen mielestään osallistua yhä enemmän vaikuttamistyöhön mediakentän laajentumisen ja vuorovaikutteisuuden ansiosta. Kehitysmaiden lasten elämäntarinoiden kertominen on sokan mukaan konkreettista vaikuttamistyötä. Näyttelijällä on itselläänkin hondurasilainen kummilapsi, jonka kehitystä hän on seurannut jo useita vuosia. Avun merkityksen ymmärtää parhaiten, kun sen kohteella on kasvot. 9
• PlANKANSAl AiSiA Maailmankuva avartuu vapaaehtoistyössä Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta. Plan tarjoaa vapaaehtoisille kehitysmaatietoutta ja tilaisuuden tutustua ammattimaiseen kansalaisjärjestön toimintaan. ­ Planin toimintaan osallistuminen opettaa tarkastelemaan maailmaa laajemmasta perspektiivistä, auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita ja kehitysmaiden todellisuutta. Koulutuksissa ja tapahtumissa tutustuu eri maista, ikäryhmistä ja aloilta tuleviin ihmisiin. Tämä on todellinen rikkaus, hehkuttaa Helena Kinnunen. Kemiläinen Helena Kinnunen on tehnyt vapaaehtoistyötä Planin joukoissa jo viitisen vuotta. Hän on Kemin vapaaehtoistyön aluevastaava. Alueen vapaaehtoiset ovat järjestäneet ahkerasti toimintaa lasten tapahtumiin ja tuoneet syntymärekisteröintikampanjaa esiin muun muassa koiranäyttelyissä. Viime aikoina toimintaan on tullut mukaan runsaasti afrikkalaistaustaisia opiskelijoita. ­ Maahanmuuttajien ja kemiläisten yhteistyö on tehnyt vapaaehtoistyöstä entistä mielenkiintoisempaa. samalla kun on itse päässyt esimerkiksi kehittämään kielitaitoaan, vapaaehtoistyö on auttanut ulkomaalaisia kotiutumaan suomeen ja saamaan ystäviä. Tärkeäksi syyksi Planissa toimimiseen Helena Kinnunen mainitsee rakkautensa lapsiin. ­ Tapahtumissa on ilo nähdä lasten nauttivan yhdessä tekemisestä. samalla tietää vaikuttavansa myönteisesti myös kehitysmaiden lasten hyvinvointiin. Nuorten ääni kuuluu Planissa Plan tarjoaa nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Planin Lastenhallituksessa 12­16-vuotiaat nuoret tiedottavat lasten oikeuksista ja tuovat oman näkökulmansa järjestön työhön. Siiri Tolvanen oli Lastenhallituksen jäsen vuosina 2007­2009. Nyt hän vaikuttaa globaalista kansalaisvastuusta kiinnostuneiden 18­30-vuotiaiden Mitä?verkostossa. ­ Parasta Planissa toimimisessa on ollut yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa, tuntea itsensä tärkeäksi. Nuorille tällaisia tilaisuuksia tarjoutuu harvoin, sanoo siiri. Lastenhallituksessa siiri osallistui kampanjointiin syntymärekisteröinnin puolesta sekä erilaisiin tapahtumiin, joissa jaettiin tietoa lasten oikeuksista ja Planin työstä. Mitä?verkostossa hän on osallistunut Mitä asiaa? ja Mitä videoo? -kiertueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Verkostolaiset suunnittelevat tällä hetkellä eduskuntavaaleihin liittyvää kampanjaa. siiri Tolvasen mielestä viesti kulkee tehokkaasti nuorilta nuorille heitä kiinnostavilla tavoilla. Nuorten aktiivisuus ja tiedostavuus on herättänyt myös aikuisten huomion. ­ Lastenhallituksessa ja Mitä?-verkostossa on saanut tuntea, että jokaisen rooli yhteiskunnallisessa toiminnassa on tärkeä. Planissa nuorten mielipiteitä kunnioitetaan ja meihin suhtaudutaan tasavertaisina toimijoina. Harrastus palvelee yhteistä hyvää Omat kädentaidot voi valjastaa hyvien asioiden edistämiseen. Vapaaehtoistyön ei tarvitse olla aikaavievää, vaan se voi yhdistyä muuhun harrastustoimintaan. Oululainen Anja Hohtola on askarrellut kortteja kuivakukista jo vuosia. Kukkien prässääminen on kasvitieteilijälle intohimo. Kortteja on kertynyt kotinurkkiin siitä huolimatta, että Anja lahjoittaa niitä ahkerasti läheisille. Hohtola törmäsi Planin internetsivuihin sattumalta etsiessään uusia ideoita korttien tekemiseen. Plan lähettää halukkaille askartelijoille korttipohjia, joille voi liimata prässättyjä kukkia. Kortit myydään Planshopissa kehitysmaiden lasten hyväksi. Hohtolalle tämä oli tervetullut keino saada korteilleen käyttöä. Hän on toimittanut Planille jo noin viisikymmentä korttia. ­ Vapaaehtoistyön on ilman muuta oltava hauskaa. Aktiivinen tekeminen on minulle mielekäs tapa olla mukana. Hohtolan mielestä Planilaiset ovat onnistuneet luomaan tunteen, että vapaaehtoiset kuuluvat joukkoon. Korttien askartelu on muuttunut yksinäisestä puuhailusta miellyttäväksi yhteistyöksi. Hauskaa yhdessäoloa Rauni Karjala osallistui keväällä Planin ja Kemiran yhteisen vesipisteen hoitoon Naisten kympillä. Tapahtumassa kerättiin näkyvyyttä työlle puhtaan juomaveden puolesta. Raunin työnantaja Kemira on tukenut Planin vesihankkeita Kiinassa, Etiopiassa ja Boliviassa. Osallistuminen juoksutapahtumaan oli Raunille mieluisaa sunnuntai-päivän ajanvietettä. Kemiralta mukaan lähti kymmenkunta henkilöä. ­ Päivän aikana tuli käveltyä varmasti kymmenen kilometriä. Vapaaehtoistyö on hyvää vastapainoa palkkatyölle. samalla voi tuntea tekevänsä jotain arvokasta. Useat vapaaehtoiset ovat kiitelleet sitä, että työhön ei ole pakko sitoutua pitkäksi aikaa. Plan-vapaaehtoisuuteen voi hypätä mukaan silloin, kun itselle sopii, ja sellaisiin tapahtumiin ja tehtäviin, jotka itseä kiinnostavat. 10
• PlanKansalaiset rakentavat oikeudenmukaisempaa maailmaa. Oma ammattitaito käyttöön hyvän tekemiseen Planin toimintaa kehitetään jatkuvasti yhä ammattitaitoisemmaksi ja tehokkaammaksi. siksi vapaaehtoistyöhön otetaan mielellään mukaan eri alojen asiantuntijoita. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian vt. johtaja Tuija Laurén Kotkan alueyksiköstä ja valmentaja Peppi Härme HRM Partners -yrityksestä ovat antaneet erityisosaamisensa Planin käyttöön. Järjestö oli molemmille tuttu Plan-kummiuden kautta. Tuija Laurén valmensi Planin yksiköitä toiminnan arvioinnissa ja työprosessien ajantasaistamisessa. ­ Vapaaehtoistyö tarjosi mielekkään kanavan käyttää vuosien kokemustani ja kiinnostustani kehitysyhteistyöhön. samalla se oli hieno tilaisuus tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Planin vapaaehtoistyömuotojen moninaisuus takaa sen, että ne istuvat vapaaehtoisten kiinnostuksenkohteisiin ja elämäntilanteisiin. Laurénin mielestä vapaaehtoisilla on suuri merkitys, sillä he laittavat omalla esimerkillään hyvän kiertämään. Vapaaehtoistyöllä on myös suuri taloudellinen merkitys järjestöjen toiminnassa. HRM Partnersin työntekijät saavat valita joka vuosi vapaaehtoiskohteen, jolle tarjoavat osaamistaan ilmaiseksi. Peppi Härme päätti antaa kolmen kuukauden ajan yksilöohjausta jollekulle Planin esimiehistä, sillä johtamisen kehittäminen on hänen erityisalaansa. ­ Lasten hyväksi toimiminen on arvokasta. Ajattelin, että Planille on eniten hyötyä siitä, mitä osaan ammatillisesti tehdä. Äkkiseltään voisi ajatella, että Peppi Härmeen ja Tuija Laurénin työpanoksista hyötyy vain Planin suomen-toimisto, mutta niin ei ole. Kun Planin työntekijät saavat uusia tietoja ja taitoja, he tekevät työtään paremmin ja tehokkaammin ­ josta lopulta hyötyvät aina köyhien maiden lapset. Valmentaja Peppi Härme HRM Partners -yrityksestä antoi erityisosaamistaan Planille. Työharjoittelu kehittää osaamista Maarit Kettunen aloitti työharjoittelun Planin toimistolla talvella 2010. Hän viimeistelee yhteisöpedagogiikan ja tapahtumatuottamisen opintojaan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kettunen osallistui Mitä asiaa? -kampanjakiertueeseen, jossa ihmiset kertoivat ympäri suomea kiertävässä puhelinkopissa, miten maailmasta voisi tehdä paremman paikan. Työskentely Planilla on tuonut eteen monia haasteita ja uuden oppimista. ­ Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon minulle annettiin vastuuta. sen lisäksi, että kiersimme lukuisissa kaupungeissa koko kevään ja kesän ajan, vastasin kiertueen budjetoinnista ja vapaaehtoisten innostamisesta mukaan tapahtumiin. sain vaikuttaa vahvasti tapahtumien sisältöön ja pääsin näyttämään mihin kykenen. Toisaalta Planilta sai myös tarvittaessa tukea, eikä päätöksiä tarvinnut tehdä yksin. Kettusen mielestä työharjoittelu on kehittänyt ammattitaidon lisäksi sosiaalisten kysymysten tuntemusta. Järjestökenttä ja globaaliin vastuuseen liittyvät kysymykset eivät olleet hänelle ennestään tuttuja. ­ Parasta työssä ovat olleet kohtaamiset ihmisten kanssa. Jouduin kiertueella välillä haastaviinkin keskusteluihin ohikulkijoiden kanssa. ihmiset puhelinkoppiin jättämät mielipiteet synnyttivät minussa ahaa-elämyksiä, Kettunen pohtii. ­ Globaalivastuusta on tullut minulle arkipäiväinen asia. samalla olen oppinut olemaan stressaamatta haastavissakin tilanteissa. Kampanjoinnista on tullut rakas ja tunteita herättävä työ. TULE VAPAAEHTOISEK SI kertomaan Planin toiminnasta ja PlanKansala isuudesta esimerkiksi Educa-messuille Helsingin messukeskukseen 22.1. ja i love Aerobic -liikuntata pahtumaan Mäkelänrinteen uintikeskukseen Helsinkiin 22.1. Voit myös ideoida oman Plan-tapahtumasi! Kaikki ideat ovat tervetulle ita. Mene nettiin ja rekisteröidy. Tutustu nettisi vuilla olevaan vapaaehtoistyön toimintamuotoihin . Lisätietoja: Donata Pennan en, donata.pennanen@plan.fi, puh. (09) 6869 8087. Kaikkien taidot ovat tervetulleita! Tällä hetkellä PlanKansalaisiksi kaivataan esimerkiksi: · Tulkkeja ja kielenopettajia sekä kääntäjiä · Paikallistiedottajia ja bloggaajia · Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajaa Planin henkilöstölle · Kouluttajia kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista · Kirjanpitäjiä · Kokeneita iT-ammattilaisia ja verkon ja sosiaalisen median asiantuntijoita 11
• Maria Simanga kulkee pyörällään kuva amassa Planin kummilapsia ja keräämäss ä heidän tietojaan. ­ Haluan tehdä kylästämme onnellisem man paikan, Jose Antonio Correño Morales perustelee vapaaehtoisuuttaan. Rankkoja hetkiä ja suurta ylpeyttä Planin työssä on mukana lähes 70 000 vapaaehtoista eri puolilla maailmaa. Zimbabwelainen Maria ja ecuadorilainen Jose kertovat, miksi käyttävät suuren osan vapaa-ajastaan lasten hyväksi. "Vapaaehtoisuus on tapani lisätä ympäristöni hyvinvointia" auttaa osaltaan Plania keräämään varoja yhteisömme tukemiseen, hän uskoo. ­ On myönnettävä, että vapaaehtoistyö on välillä rankkaa. Tunnen kuitenkin suurta ylpeyttä siitä, että saan olla mukana tuomassa positiivista "Kummilapsena oleminen voi olla lapselle tärkeä kehitystä lasten, heidän perheidensä ja koko yhteisömme elämään, kokemus" sanoo zimbabwelainen Maria Simanga, 45. Aurinko porottaa Quebrada de Alajuelan kylään Ecuadorissa, lähellä Mvundlanan kylässä Tsholotshon alueella asuva Maria on ollut Planin päivän tasaajaa. Jose Antonio Correño Morales, 24, pyyhkii hikeä vapaaehtoinen 13 vuotta. Hänen arkensa ei ole helppoa: Maria jäi yhotsaltaan ja kaataa mehua kolmeenkymmeneen muovimukiin. Juojia deksän vuotta sitten leskeksi ja huolehtii nyt yksin viidestä lapsestaan. riittää, sillä käynnissä on Planin työpaja, jossa yhteisön lapset harjoitsilti hän ei ole luopunut vapaaehtoistyöstä kotikylänsä lasten hyväksi. televat ilmaisutaitoa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat ­ se on minun tapani lisätä ympäristöni kertomaan ja perustelemaan mielipiteensä. hyvinvointia. Lisäksi he pohtivat, mitkä luonnonkatastrofit Maria huolehtii yhteydenpidosta eri puolilla uhkaavat heidän kyläänsä ja miten niiltä voi maailmaa asuvien PlanKummien ja kylänsä parhaiten suojautua. Maria saa uutta intoa Planin kummilasten välillä. Maria muun muassa etsii ­ Avustan Plania kylässäni koulutusten ja työn näkyvistä tulkoksista. haavoittuvassa asemassa olevia lapsia Planin kerhojen järjestämisessä aina, kun töiltäni ehkummiohjelmaan, jakaa perheille kummien din. Haluan tehdä kylästämme onnellisemman kirjeitä, auttaa lapsia vastaamaan kummeilleen paikan, mies kertoo. sekä kerää lasten tietoja ja valokuvaa heitä Hän ansaitsee leipänsä viljelemällä maata ja Planin raportteja varten. Apunaan hänellä on vanha, musta miestenpyökasvattamalla hedelmiä, kuten suurin osa köyhän kylän asukkaista. Plan rä, jolla hän kiertää ovelta ovelle. on työskennellyt Quebrada de Alajuelassa 13 vuotta ja rakennuttanut Maria saa intoa vapaaehtoistyöhönsä Planin työn näkyvistä sinne muun muassa lastentarhan sekä vessan joka kodin pihaan. tuloksista. Jose on osallistunut vapaaehtoisena Planin työhön siitä pitäen, kun ­ Plan tarjoaa Mvundlanan lapsille koulutusta ja oppimateriaaleja täytti 18. Hänen tärkein tehtävänsä on järjestää koulutuksia yhdessä ja antaa heikoimmassa oleville lapsille koulustipendejä. Plan on myös Planin työntekijöiden kanssa. Lisäksi hän kerää zimbabwelaisen Maria kouluttanut maanviljelijöitä, jotta he voivat tienata aiempaa paremsimangan tavoin tietoja ja valokuvia Quebrada de Alajuelan 63 Planmin. Lisäksi järjestö antaa terveyskeskuksille lääkkeitä ja vammaisille Kummilapsesta, jotta kummit saavat tietää näiden kuulumiset. Lisäksi lapsille apuvälineitä sekä kouluttaa terveydenhoitohenkilökuntaa, Maria hän auttaa lapsia kirjoittamaan henkilökohtaisia viestejä kummeilleen. luettelee. ­ Olen itse entinen PlanKummilapsi ja tiedän, että se voi olla lapselle ­ se, että kummit voivat pitää yhteyttä kylämme kummilapsiin, ja nuorelle tärkeä kokemus. 12
• uutisiamaailmalta Plan kerää varoja Haitin koleraepidemian uhreille Plan on aloittanut laajat toimet koleran pysäyttämiseksi Haitissa. seitsemän ja puoli miljoonaa ihmistä on vaarassa sairastua koleraan. Tauti uhkaa etenkin syrjäisillä seuduilla ilman terveyspalveluita asuvia haitilaisia. Nopealla toiminnalla on mahdollista säästää tuhansia ihmishenkiä, arvioi Planin Haitin maajohtaja Jim Emerson. ­ Plan keskittyy laajoihin valistuskampanjoihin, jotka opettavat ihmisiä välttämään sairastumisen, hän sanoo. Plan on levittänyt tietoa hygienian ja puhtaan juomaveden tärkeydestä yli sadassa maaseutuyhteisössä ja 260 koulussa. Yhteisöjä koulutetaan tunnistamaan koleran oireet ja toimimaan oikein taudin iskiessä. Plan on myös pystyttänyt hätäterveyskeskuksia ja jakanut perheille hygieniapakkauksia. Kolera on suolistotauti, joka tarttuu likaisen veden tai ruoan kautta. sen aiheuttama nopea nestehukka vaarantaa erityisesti lasten hengen. Kolera on silti normaaliolosuhteissa helposti ehkäistävä ja hoidettava tauti. Osallistu katastrofikeräykseen Haitin koleran taltuttamiseksi osoitteessa plan.fi. Voit lahjoittaa myös suoraan keräystilille 157230-408203. Merkitse viitteeksi 1011 72565 tai viesti "Haiti Kolera". Tulvat pahenevat Beninissä Beninissä neljä kuukautta jatkuneet rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia, jotka vaikeuttavat yli 680 000 ihmisen elämää. Heistä 64 500 on alle 5-vuotiaita. Plan keskittää hätäapunsa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille. Tulvat haittaavat myös kymmenientuhansien lasten koulunkäyntiä, sillä satoja kouluja on jouduttu sulkemaan tulvavaurioiden takia. säästyneitä kouluja on muutettu väliaikaisiksi suojiksi 150 000 ihmisen jäätyä kodittomiksi. Plan - ilta Katso suora lähetys 12.12.2010 kello 19.30 MTV3:lta NiKLAs MELTiO
• MARJA-LEENA SUVANTO KUVAT PLAN JA MINNA KUMPULAINEN minusta tulee isona... Vielä vuosi sitten laosilaiset serkkupojat somsith, sangope ja Lae uskoivat, että heistä tulee maanviljelijöitä ja isiä. sivilay-tyttö arveli tulevansa äidiksi. Nyt lapset istuvat kouluasuntolansa vuoteella ja haaveilevat urasta lääkärinä, virkamiehenä tai opettajana. 14
• aosissa, Vientianesta pohjoiseen sijaitsevassa Bokeon maakunnassa, lasten koulunkäynti on haaste. suhteellisen pienessä maakunnassa elää useita vähemmistöjä. Alueella on lähes 300 kylää, joissa kussakin saattaa elää kourallinen ihmisiä. Maakunnassa puhutaan 15 eri kieltä, joten yhteistä kieltä on usein vaikea löytää. Somsith, 16, Sangope, 14, Sivilay, 12, ja Lae, 11, ovat serkuksia. Heidän arkipäivänsä kuluvat nopeasti koulutöiden ja kotiaskareiden parissa. Viikonloppuisin he palaavat kotikyläänsä auttamaan vanhempiaan karjanhoidossa ja maanviljelyssä. serkukset ovat käyneet reilun vuoden Planin tukemaa koulua. Elämä on auennut lapsille uudella tavalla ­ uudenlaisena tulevaisuutena. Kotikylä sijaitsee viiden kilometrin tiettömän tien päässä: päivittäinen koulumatka sinne ja takaisin on mahdottomuus. Maasto on vaikeakulkuista, kivikkoista ja mäkistä. Pimeä tulee Bokeossa nopeasti, eikä lasten ole turvallista kulkea metsäpolkuja yksin. Planin tarjoama asuntolakoulu oli näille lapsille ainoa mahdollisuus päästä kouluun. l Vithanya Noonan on ylpeä kehittämistään kouluasuntoloista, joiden ansiosta syrjäisten kylien lapset voivat käydä koulua. Vithanyan ainutlaatuinen idea serkusten kaltaisia lapsia on Bokeon maakunnassa tuhansia. Köyhimmissä kylissä ei ole kouluja lainkaan, hieman vauraammissa saattaa olla vain kolme ensimmäistä luokkaa. Vaikka vanhemmilla riittäisikin hyvää tahtoa tarjota lapsilleen koulutusta, olosuhteet ovat usein käytännössä Teitä luvassa myös syrjäisimmille seuduille liian vaikeat. Vain puolet vähemmistökansojen tytöistä käy koulua. Laos on maailman köyhimpiä maita. Pääkaupungin kaduilla on jo mootHeistäkin moni lopettaa muutaman vuoden jälkeen. toriliikennettä, mutta pikkukylien asukkaat liikkuvat jalan tai polkupyöPlan Laosin koulutuksesta vastaava työntekijä Vithanya Noonan rällä. Edes moottoripyörät eivät ole syrjäseudulla kovin yleisiä. Autot ratkaisi koulunkäynnin esteet periaatteella "jos Muhammed ei tule kulkevat hiljakseen, tiet ovat kuoppaisia ja kapeita ja sateella upottavia. vuoren luo, niin vuori tulee Muhammedin luo". Hän avasi alueen kasvuLaosilainen perhekulttuuri on kiinteä: lapset palaavat yliopistoista keskuksiin lapsille tarkoitettuja asuntoloita. Koulua käyvien lasten määrä koulutettuina koteihinsa hoitamaan vanhempiaan. siksi koulutus palaa on kasvanut vuosittain viidenneksen, ja sen odotetaan yhä kasvavan. täällä maaseudulle, sanoo phaoudomilainen virkamies Sounthone Vithanyan idea on Laosissa ainutlaatuinen. se on suitsutusta niin kyläläi- Vangsavang, joka tuntee alueen kouluasiat perin pohjin. Hän on synsiltä kuin viranomaisilta. tynyt, kasvanut ja käynyt koulunsa Bokeossa. Vithanya on itsekin ylpeä keksinnöstään. Hän kertoo, että vasta reilu vuosi sitten kulkuHänelle tärkeintä on antaa vähemmistökansoyhteydet alkoivat toimia, kun hallitus rakensi Koulua käyvien lasten määrä jen lapsille mahdollisuus kouluun. Mekong-jokea myötäilevän tien Pha Oudomiin. ­ Koulutus on niin monen asian ydin. BokeHänen mukaansa hallitus on luvannut teitä on kasvanut vuosittain ossa ruuan puute on pikkulasten keskuudessa jopa kaikkein syrjäisimpiin kyliin. viidenneksellä. ongelma. Todellisuudessa täällä ei ole ruokapuLaos on maailman pommitetuin maa. laa, mutta äidit eivät osaa ruokkia sylivauvoja Kommunistihallinto johtaa sitä tiukoin ottein. oikein. He ovat kiireisiä, ja heidän odotetaan ihmiset eivät tunnu haluavan puhua politiikkaa palaavan maanviljelyaskareisiin mahdollisimman pian synnytyksen tai juurikaan puuttua yhteiskunnallisiin asioihin. Laosilaiset kuvailejälkeen. Äidit alkavat antaa vauvoille riisiä ja vuohenmaitoa, mistä pievat toisiaan rauhaarakastaviksi ja tyyniksi ihmisiksi, jotka tietoisesti nokaiset eivät saa tarpeeksi ravintoaineita, Vithanya murehtii. välttävät ristiriitoja. He ovat perhe- ja sukurakkaita ja kantavat vastuun Hän muistuttaa, että kouluissa opitaan paljon muutakin kuin lukeläheisistään. Perheväkivallasta, tyttöjen hyväksikäytöstä, lapsikaupasta, mista ja laskemista. Oppitunneilla saa taitoja elämää varten, esimerkiksi korruptiosta tai menneistä ei mielellään puhuta. tietoa siitä, mitä ravinto merkitsee lapsen kasvulle ja kehitykselle. Virkamieskään ei kaipaa mennyttä. Mutta tulevaisuutta hän odottaa. ­ Kun luvatut tiet saadaan rakennettua syrjäkyliinkin, lapset pääsevät kouluun ja kauppa piristyy. ihmisten hyvinvointi paranee. Läksyjä ja tulevaisuuden suunnittelua Laosin hallitus ymmärtää koulutuksen merkityksen ja on ponnistellut serkusten asunto on vajaan kymmenen neliön maja, jonka pinta-alasta sen edistämiseksi. Taloudellisten haasteiden lisäksi ongelmia on yhä yli puolet peittää puinen laveri. Laveri toimii vuoteena, vaatekaappina paljon. suurin niistä on opettajien koulutuksen huono taso. Palkat ovat ja läksyjenlukupaikkana. Laverilla lasten vieressä on kirjoja ja vihkoja. pieniä ja työolot haastavia. Opettajan ammatilla ei ole nuorten kesLapset pyörittelevät kyniä käsissään ja kertovat, että koulun jälkeen kuudessa vetoa. Erityisesti koulutukseen kaivataan naisia. Koko maata he tekevät yhdessä läksyjä, neuvovat toinen toistaan ja suunnittelevat ajatellen laosilainen koulutus on mallillaan: ensi asteen koulutuksen tulevaisuutta. aloittaa jopa 84 prosenttia lapsista. Majan nurkassa porisee riisikattila pienellä tulella, sen vieressä on Bokeo siis tarvitsee lääkäreitä ja opettajia. serkusten työpaikat ovat vihanneksia, maissia, öljyä ja suolaa. ilta-ateria on juuri valmistumassa. tulevaisuudessa turvatut. Majan edessä olevalla pyykkinarulla roikkuu paitoja ja housuja kuivamassa ja niiden takana näkyy pieni kasvimaa, jossa lapset kasvattavat vihanneksia. Viikonloppuisin, kun lapset palaavat kotoa kouluun, heillä LASTEN NIMET ON MUUTETTU LASTENSUOJELUSYISTä. on mukanaan riisi ja muut ruokaan tarvittavat raaka-aineet. Vanhemmat eivät ehdi kotitöiltään lasten mukaan, mutta he tukevat koulunkäyntiä muuten. Vithanyan mukaan Bokeossa on myös asuntoloita, joissa vanhemmat ovat itse vuoroviikkoina läsnä. somsith, lapsista vanhin, on isätön ja äiditön. Ennen koulun aloittamista hän asui sukulaisten luona. Kouluun hän pääsi vasta, kun Plan tarjosi hänelle opiskelustipendin, joka takaa hänelle perustoimeentulon koulun ajaksi. Plan Laos jakaa stipendejä sosiaalisin perustein juuri somsithin kaltaisille lapsille, joiden kotiolot ovat vaikeat tai joilla ei ole kotia lainkaan. Viime vuonna stipendin sai reilut 250 koululaista. 15
• PuuhASivut - JuniorPlan Ghana ­ jokien ja yli 700 lintulajin maa "Olemme todella onnellisia kouluruokailusta, koska nyt voimme olla pidempään koulussa ja opiskella. Emme enää ajattele ruokaa emmekä lähde päivän aikana etsimään hedelmiä ympäristöstä." Haruna, 10 vuotta Etsi Ghanan muoto Kartassa on väritetty oranssilla Ghanan alue. Etsi alla olevista maista Ghana. Ghana on valtio Afrikassa. siellä asuu 23 miljoonaa ihmistä eli kaikki suomalaiset yli 4 kertaan. Ghanan pääkaupunki on Accra. 16
• Kamu-naamari Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11. Kamun kaverit juhlistivat hetkeä tekemällä hänestä naamarin. Kamu-naamari sopii kaikkiin muihinkin hauskoihin ja tärkeisiin juhliin, kuten syntymäpäiville ja uudenvuoden valvojaisiin. Leikkaa naamari ensin irti ääriviivoja myöten ja sen jälkeen silmien kohdalle aukot. Tee reiät valkoisiin merkkeihin naamarin laidoilla, pujota niihin kuminauha ja solmi kuminauhan kumpaankin päähän solmu. Voit myös piirtää oman naamarin ja lähettää sen meille. Onko naamarissasi koulutyttö Kiinasta? Tai ehkä pikkupoika Keniasta? Julkaisemme huimimpia ja värikkäimpiä töitä tulevissa lehdissä. Väritä lippu Ghanan lipussa on kolmea väriä: punaista, keltaista ja vihreää. Väritä lippu näillä väreillä. P tarkoittaa, että alue tulee punaiseksi, ja K, että alue tulee keltaiseksi. V:llä merkitty alue väritetään vihreäksi. Joulukuun lapsen oikeus Opetuksen pitää kehittää lasten taitoja ja suvaitsevaisuutta. Artikla 29 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Mitä sinulle tulee mieleen tästä 29. artiklasta? Lähetä omat ajatuksesi tai vaikkapa piirustus aiheesta sähköpostilla osoitteeseen toimitus@plan.fi. 17
• Malawilaistytöt haluavat saada tietoa ja osallistua. ENNA ANGERVUORI KUVA MINNA KUMPULAINEN malawin tytöt haluavat puheaikaa Nuorten malawilaistyttöjen taloudellinen riippuvaisuus miehistä asettaa heidät riskitilanteisiin sukupuolisessa kanssakäymisessä. Malawilaiset tytöt altistuvat syrjinnän vuoksi hiville ja muille sukupuolitaudeille. Koulutusta vaille jäävät tytöt joutuvat hakemaan taloudellista turvaa miehiltä, eikä heillä usein ole valtaa neuvotella ehkäisystä. ­ suhteet nuorten tyttöjen ja vanhempien, naimisissa olevien varakkaiden miesten välillä ovat Malawissa valitettavan yleisiä. suhteet perustuvat molemminpuoliselle hyödylle. Tytön osana on tarjota miehelle seksuaalista nautintoa, kertoo Seodi White, Women and Law in southern Africa Research and Educational Trust (WLsA-Malawi) -järjestön johtaja. Malawilaisista tytöistä vain neljännes jatkaa yläasteelle. suurimpina syinä ovat köyhyys ja alhainen avioliittoikä. Malawilaistytöt voivat mennä naimisiin 15-vuotiaina, ja heitä aletaan usein valmistella avioliittoa varten jo kymmenvuotiaina. Tyttöihin investoiminen ei perheiden mielestä usein kannata, sillä tyttöjen osana on kodin hoitaminen, ensin tyttären ja sitten vaimon roolissa. on tyttöjen keskuudessa kuumaa valuuttaa. Tytöt yrittävät myös ottaa mallia television ja elokuvien tähdistä, mutta huomaavat pian, että heidän elämänsä on täynnä rajoituksia. WLsA on saanut läpi naisten asemaan vaikuttavia lakimuutoksia Malawissa. Esimerkiksi vuonna 2006 voimaan tullut perhevaltaa ehkäisevä laki teki kodin seinien sisäpuolella tapahtuvista väkivallanteoista rangaistavia. Tällä hetkellä järjestö pyrkii vaikuttamaan avioliittoiän nostamiseen kahdeksaantoista ikävuoihmisten elämään, eikä heidän ole helppo irtautua yhteisönsä arvomaailmasta. Jos keksimme lakeja, joiden merkitystä ihmiset eivät ymmärrä, lakeja ei noudateta, White toteaa. WLsA Malawi pyrkiikin aktiivisesti sitouttamaan uskonnollisia johtajia ja kyläpäälliköitä lakimuutosten käytännön soveltamiseen yhteisöissä. Teoria ei ulotu käytäntöön Useat lainmuutokset ovatkin Malawissa toteutuneet vasta teoriassa, mutta eivät käytännössä. Perheväkivalta on maassa yleistä ja siihen puuttumiset viranomaisten taholta ovat yhä vähäisiä. Polygamia on virallisesti kielletty, mutta yksi viidestä naisesta elää moniavioisissa perheissä. Malawin perustuslaki tunnustaa naisten ja miesten yhtäläisen oikeuden omistukseen, yhteiskunnallisen osallistumiseen ja liikkumisvapauteen. Käytännössä kontrolli on kuitenkin vielä miehillä, jotka päättävät, kuinka paljon naiset saavat käyttää oikeuksiaan. Virallinen lainsäädäntö ei vielä puutu tyttöjen ympärileikkauksiin tai initiaatioriitteihin, jotka mahdollistavat seksuaalisen hyväksikäytön ja nöyryytyksen. initiaatioriiteissä tytöt opastetaan palvelemaan tulevia miehiään seksuaalisesti. seodi White korostaa, että tyttöjen koulutus ja taloudellinen voimauttaminen edistävät koko yhteiskunnan tasapainoa ja taloudellista kehitystä. ­ Köyhät tytöt eivät voi suojella itseään, mutta eivät myöskään toimia maansa hyväksi. Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen on pitkä prosessi. teen sekä perintöoikeuden tasapuolistamiseen siten, että naiset saisivat puolet omaisuudesta puolison kuollessa tai avioerossa. Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen on kuitenkin pitkä prosessi, jossa lainmuutosten lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan syvemmin yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja asenteisiin. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisten aseman muutokset koetaan tunkeutumisena yksityiselämän piiriin. Afrikassa valtioiden heikkous johtaa siihen, että viralliset lait eivät ole ainoita ohjenuoria, joiden mukaan eletään. Yhteisöjen ja uskonnollisten ryhmien sisällä vallitsevat säännöt elävät rinnakkain tai jopa kilpaillen valtiollisten lakien kanssa. ­ Monet ristikkäiset voimat vaikuttavat Lakimuutoksia naisten asemaan Planin Koska olen tyttö -kampanjan seminaarissa Helsingissä syyskuussa puhunut seodi White huomauttaa, että tytöt näkevät ympärillään olevat mahdollisuudet ja koettavat tarttua niihin keinoilla millä hyvänsä. ­ Malawilaiset tytöt haluavat olla aktiivisia ja sosiaalisia, he haluavat saada tietoa ja osallistua. Monelle kuitenkin esimerkiksi matkapuhelimen käyttö on liian kallista. Onkin yleistä, että miesystävän tarjoama puheaika 18
• Kummiinfo Lämpimät terveiset Guinea-Bissausta! Olemme ryhmä lapsia GuineaBissausta ja toimimme metsien säilyttämisen puolesta. Näin kirjoittavat nuoret ikkuna maailmaamme -tervehdyksessään kummeille. ­ Aikuiset eivät tiedä, että tarpeeton puunhakkuu ja viljelymaan kaskeaminen tuhoavat metsät kokonaan, toteaa 15-vuotias Djara. ­ Meidän on suojeltava metsän eläimiä ja puita, tai muuten tuhoudumme niiden mukana. ­ isoveljeni ja vanhempani kaatavat puita. Käytämme hiiltä aterioiden keittämiseen ja vaatteiden silittämiseen. Puuta käytämme talojemme rakennusaineena. Ylimääräisen puuaineksen myymme, kertoo 15-vuotias Bascar. ­ Karjankasvatus on yksi Bafatan ja Gabun alueiden suurimmista elinkeinoista. isäni polttaa metsää ja antaa karjansa laiduntaa uudella ruoholla, 12-vuotias Adama puolestaan sanoo. Lapset ovat kertoneet paikallisille kaskeamisen haitoista ja perustaneet metsänpolton valvontaryhmiä Planin tuella. He ovat myös istuttaneet puita. Vahvaan juurtuneiden perinteiden muuttaminen vie kuitenkin aikaa. ­ Ainoa tie muutokseen on vaikuttaa johtajiemme ajattelutapaan. Mitä pikemmin tämä haitallinen toiminta lopetetaan, sitä paremmin voimme elää, summaa 14-vuotias Sona. LISää LASTEN AJATUKSIA VOIT LUKEA IKKUNA MAAILMAAMME -KERTOMUKSISTA, JOTKA LöYTYVäT MAAESITTELYISTä OSOITTEESTA WWW.PLAN.FI/TOIMINTA. Kummiasiaa OmaPlanissa www.plan.fi/omaplan · Teemakummius nyt: Lapset Filippiinien vuoristossa pääsevät kouluun · Vältäthän kummilapsen Facebook-kaverikutsuja · Lähetä kummilapsellesi vaivaton sähköinen kirje Ecuadorin lapset toivovat kuvia kummin perheestä ja kotimaasta Kun suomalainen PlanKummi kysyy, mitä hänen Etelä-Amerikan Ecuadorissa asuvalle kummilapselleen kuuluu, tiedustelu päätyy usein suomen toimistolta Fernanda Monteron, 31, tai Marcos Núñezin, 43, sähköpostiin. Fernanda ja Marcos huolehtivat siitä, että tieto kulkee kummien ja ecuadorilaisten kummilasten välillä. Fernanda vastaa yhteydenpidosta eri puolilla Ecuadoria sijaitsevien Planin toimistojen sekä kummivaroja keräävien maiden välillä. Marcos taas keskittyy pääkaupunki Quiton ja Cotopaxin maakunnan kummilapsiin. Mies järjestää muun muassa kummivierailuja yhteisöihin ja varmistaa, että kummeille lähtevät kirjeet ovat ymmärrettäviä ja asiallisia. ­ Kummit haluavat yleensä tietää perheen terveydentilasta ja että lapsi käy koulua. Lapsia kiinnostavat etenkin kuvat kummien perheestä ja kotimaasta, Marcos kertoo. Kaksikko työskentelee Plan Ecuadorin keskustoimistossa Quitossa, kolmen kilometrin korkeudessa Andeilla. Muutaman kerran kuussa kumpikin matkustaa eri puolille maata katsomaan, mitä Plan tekee ruohonjuuritasolla ja mitä lapsille kuuluu. Plan työskentelee Ecuadorissa sekä vehmaalla, trooppisella rannikkoseudulla että viileämmässä vuoristossa, jossa asuu paljon alkuperäiskansojen edustajia. ­ Rannikolla lapset ovat avoimia ja puheliaita, vuoristossa taas ujompia. Rannikon lapset pitävät kirjoittamisesta, mutta alkuperäiskansojen lapsille piirtäminen on usein luontevampi viestintäkeino. Eristyneissä vuoristoyhteisöissä on upeaa käydä, vaikka alkuperäiskansojen edustajat tarjoavatkin usein marsunlihaa, josta en pidä, Fernanda selittää maan sisäisiä eroja. ­ Antoisinta on tavata alkuperäiskansojen lapsia, koska he elävät usein karuissa oloissa ja tarvitsevat eniten rakkautta. Heidän tummat silmänsä kertovat paljon. Teen tätä työtä, koska rakastan lapsia, neljän lapsen isä Marcos sanoo. FERNANDA ON TYöSKENNELLYT PLAN ECUADORISSA 11 JA MARCOS 20 VUOTTA. PLAN ON TYöSKENNELLYT ECUADORISSA VUODESTA 1963. MAASSA ON LäHES 56 000 PLANIN KUMMILASTA, JOISTA NOIN 1 700:LLA ON SUOMALAINEN KUMMI. ikille PlanKum Toivotamme ka vuotta. onnellista uutta joulun aikaa ja smin, Anne, Anu, Ja Asiakaspalvelun , Päivi ja Sari Johanna, Mira A hyvää Joulu ttA! JA uuttA vuo meille hyvää 19
• ANNA-KAISA HILTUNEN KUVAT PLAN / ALF BERG JA KUVASTO Kriisikuvat avaavat ymmärrystä lasten oikeuksiin Miksi sanomalehtien sotakuvien lapset näyttävät toimettomilta uhreilta? Miksi suomen taiteen kulta-ajan teosten rähjäiset lapset tekevät aikuisten töitä, ja mitä kuvat kertovat lasten oikeuksista? Tällaisia kysymyksiä kysyy Planin uunituore media- ja taidekasvatusopas Lapset kriisien kuvissa. Vastaukset riippuvat katsojista. aksi takkutukkaista lasta katsoo kuvasta kohti. Heidät on rajattu keskelle kuvaa. siinä he seisovat resuisissa vaatteissa ja näyttävät etsivän silmillään kuvan katsojaa. ilmeet ovat huolestuneet; aikuisia ei näy missään. Kuulostaako tutulta? Todennäköisesti, jos miettii nykytiedotusvälineiden kuvia lapsista maailman kriiseissä. Mutta tämä kuva on erilainen: sen nimi on sotalapset , se on Kari Jylhän maalaus vuodelta 1968 ­ ja sen lapset ovat suomalaisia. Kuva sisältyy Lapset kriisien kuvissa -media- ja taidekasvatusoppaaseen, jonka Plan suomi julkaisi 17. marraskuuta. Oppaassa käsitellään sitä, kuinka lapset ja nuoret voivat oppia oikeuksistaan media- ja taidekuvien avulla ja kuinka kuvia ylipäätään voi oppia lukemaan. Opas on osa Planin mediakasvatushanketta, jossa lasten oikeuksia on käsitelty media- ja taidekuvin myös koulu- ja museovierailuilla. Hanke ja julkaisu on suunnattu sekä toisen asteen opiskelijoille että museotyöntekijöille. ­ Kouluvierailuilla nuoret innostuivat ennen kaikkea siitä, että saivat tilaisuuden katsoa ja pohtia kuvia pitkään. se ei nykyisessä kuvatulvassa ole itsestään selvää, sanoo Lapset kriisien kuvissa -hankkeen projektisihteeri Rauna Rahja Planista. Rahja pohti mediakuvia neljän lukion ja yhden ammattiopiston opiskelijaryhmän kanssa, minkä jälkeen kukin ryhmä vieraili oman kaupunkinsa museossa tutustumassa taidekuviin. Mukana oli kouluja ja museoita Helsingistä, Espoosta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta. ­ Teroitimme opiskelijoille sitä, ettei mikään kuva ole sattumalta sellainen kuin on. Kaikkien kuvien ottajilla ja tekijöillä on ollut tietty näkemys, ja kuvissa näkyvät asiat on valittu tietoisesti, Rahja sanoo. K Oma kokemus avaa kuvan tulkinnoille Otetaan esimerkiksi alussa esitelty sotalapset: siihen on tietoisesti va- 20