# 3/2013 Nepal: kamalari-orja Anupa vapautui ja pääsi kouluun 13 16 26 Ravintolapäivässä syötiin tyttöjen tukemiseksi Bakakansa taistelee elintilastaan Kamerunissa Lastenhallitus: jännitys muuttui oppimiseksi
AJANKOHTAISTA Tyttöjen koulutuksella merkittävä rooli vuosituhattavoitteissa Kaikki YK:n vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä ainoastaan, mikäli niihin tähtääviä toimia täsmennetään määrätietoisesti, kertoo YK:n tuorein tavoitteita käsittelevä raportti. YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2000 kahdeksan tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden puolittamiseen sekä terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja ympäristön maailmanlaajuiseen parantamiseen 15 vuodessa. Vaikka esimerkiksi köyhyyden puolittaminen ja mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen on saavutettu jo ennen asetettua määräaikaa, muun muassa terveydessä ja koulutuksessa on vielä petrattavaa. Esimerkiksi äitiyskuolleisuus on lähes puolittunut vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteiden mukainen 75 prosentin vähentäminen vuoteen 2015 mennessä edellyttäisi kuitenkin nopeita toimia äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi isommassa mittakaavassa. Vuosituhattavoitteiden mukaan myös peruskoulutus pitäisi olla kaikkien maailman lapsien ulottuvilla vuoteen 2015 mennessä. 2000-luvun alussa kouluun pääsemättömien lasten määrää saatiin vähennettyä, mutta kehitys on sittemmin pysähtynyt. Parannusta tarvittaisiinkin ennen kaikkea tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksiin. Tyttöjen oikeus peruskouluun jää edelleen poikia useammin toteutumatta – jopa sellaisilla tytöillä, jotka tulevat varakkaammista perheistä. Koulutuksella on myös yhteys esimerkiksi lapsikuolleisuuteen: lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen korkeita kaikkein köyhimmillä alueilla ja ennen kaikkea sellaisissa perheissä, joiden äidit eivät ole saaneet edes peruskoulutusta. Plan tukee vuosituhattavoitteiden saavuttamista usealla osaalueella, paitsi osana hanketyötään myös kansainvälisellä tasolla, jossa se tarjoaa YK-elimille erityisasiantuntemustaan lasten oikeuksien ja ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön saralla. Plan tekee esimerkiksi työtä, jotta tytöillä on mahdollisuus myös pysyä koulussa, saada laadukasta opetusta turvallisessa ympäristössä ja mahdollisuus jatkaa ammatillisiin opintoihin. YK:n yleiskokous käsittelee vuosituhattavoitteita 23.–26.9. Tyttöjen päivää vietetään 11.10. välähdys plan-arjesta Plan 3/13 ? syyskuu 2013 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Kristiina Kurronen/Kuvaryhmä/SKOY Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 24 900 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy marraskuussa 2013. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013– 30.6.2014 (Ahvenanmaa). Lounas auttaa jaksamaan Plan Burkina Faso pyrkii takaamaan laadukasta koulutusta maan lapsille. Planin tarjoamien koulurakennusten, kalusteiden ja tarvikkeiden ansiosta suuri määrä lapsista onkin jo kirjoilla koulussa. Koulutuksen lisäksi lapsille tarjotaan koulupäivän aikana lounaat, jotta he pysyisivät terveinä ja jaksaisivat keskittyä paremmin opetukseen. Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu ja voita! PEFC/02-31-170 2
PÄÄKIRJOITUS Hätähuuto lasten puolesta Abubakar, 9, herää usein ahdistuneena. Egyptissä nousseet väkivaltaisuudet ja levottomuudet ovat jättäneet jälkensä poikaan. Kun Abubakar tapaa Planin ohjelmatyöntekijän, hänellä on paljon kerrottavaa. Hän kertoo painajaisista ja siitä, miten hän pelkää joka yö niiden tulevan. Planin työntekijä kuuntelee ja vie Abubakarin muiden lasten luo leikkiryhmään. Lapset eivät aina pysty tai vielä osaa puolustaa itseään. Ensisijainen vastuu lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on aina aikuisen. Siksi lapset tarvitsevat huolehtivia vanhempia ja lähipiirin suojaa. En muista yhtään valtion päämiestä, joka ei olisi joskus vakuutellut julkisuudessa, miten tärkeää on pitää huolta pienimmistä – ovathan lapset tulevaisuutemme. Huolenpitoa ja -pitäjiä tarvitaan entistä kipeämmin, kun maailma lasten ympärillä järkkyy. Lapsia suojaavat myös ihmisoikeussopimukset. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ovat ratifioineet kolmea poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maailman maat. Ne myös vakuuttavat noudattavansa sitä. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet Geneven sopimuksiin, jotka suojaavat siviilejä, kuten lapsia, sodan aikana. Vuoden 1949 sopimusta täydennettiin vuonna 1977 lisäpöytäkirjoilla, jotka koskevat väestönsuojelua ja valtioiden sisäisiä aseellisia konflikteja. Miten sitten on mahdollista, että lasten tappamisesta on tullut naisten järjestelmällisen raiskauksen lisäksi yksi sodankäynnin ja konfliktien aseista? YK ja kansalaisjärjestöt raportoivat jo vuosi sitten lasten järjestelmällisestä surmaamisesta ja kiduttamisesta Syyriassa. Tapahtumia kuvattiin ennennäkemättömiksi. Lapset, jotka pääsivät pakenemaan, kertoivat useita päiviä kestäneistä kidutuksista ja lasten kuolemista vankeudessa. Väkivallan traumat ovat lähes aina pysyviä. Egyptin väkivaltaisuuksissa lapsia pakotettiin aseellisiin mielenosoituksiin huutamaan iskulauseita, kuten ”olen valmis kuolemaan”. Kun lapsi lähetetään kuolinvaatteissa luotisateeseen, mitä muuta se on kuin harkittu murha? Uutiset maailman lasten hädästä järkyttävät, mutta yleinen paheksunta ei auta hädässä olevia lapsia. Plan tekee vaikuttamistyötä, vetoaa lasten puolesta ja antaa lasten itsensä puhua. Planin tuella lapset ja nuoret pääsevät kertomaan kokemuksensa ja suosituksensa jopa ylimmille päättäville tahoille. Saamme ohjelmamaista usein hyviäkin uutisia, ja lasten tarinat päättyvät myös hyvin. Eräs viesti Afrikasta kertoo, että yli sata lasta 12 ohjelmamaastamme tapasi Marta Santos Paisin, YK:n erityisedustajan lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä. Tapaaminen Ghanassa oli lapsijärjestöjen yhteisponnistus, jotta lapset saisivat itse kertoa kokemuksistaan ja vaikuttaa elämäänsä. Toinen lohdullinen viesti tulee Egyptistä. Plan on pystynyt jatkamaan työtään Egyptissä ääriolosuhteista huolimatta. Siksi myös Abubakar voi osallistua Planin hankkeeseen, jossa lapset saavat psykososiaalista tukea ja pääsevät uudestaan kiinni arkeen ja koulunkäyntiin. Painajaiset ovat harventuneet. Lapset tarvitsevat viranomaisten, järjestöjen ja kaikkien aikuisten voimaa. Yhdessä voimme vastata lasten hätään ja tuoda heille paremman tulevaisuuden. Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi sisällys 4 Entinen kamalari-orja Anupa: ”Olen onnellinen, että minua vihdoin kuunnellaan.” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Plan-kansalaiset 14 Puhdasta vettä taivaalta 16 Bakatytön pitkä taival kouluun 18 Mikrolainat pelastivat perheitä Sahelin ruokakriisissä 21 Yli 200 koulun oppimisolosuhteita parannettiin Intiassa 22 Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
Entinen kamalari-orja Anupa: ”Olen onnellinen, että minua vihdoin kuunnellaan.” Plan Suomi toi toukokuun lopussa Helsingin Maailma kylässä -festivaaleille 20-vuotiaan nepalilaisen entisen kamalariorjan Anupa Kathariyan. Nuori nainen jakoi rankan tarinansa kuuntelijoiden kesken ja iloitsi suomalaisten tuesta ja kiinnostuksesta häntä kohtaan. Teksti Linda Arponen Kuvat Mikko Toivonen ja Plan Heinäkuussa 20 vuotta täyttänyt Anupa Kathariya voi vihdoinkin päättää omasta elämästään. Kailalin alueella, Simrin kylässä Luoteis-Nepalissa asuva Kathariya myytiin 7-vuotiaana kamalari- eli kotiorjaksi. Syy tähän oli perheen köyhyys. Lisäksi Kathariyan perhe kuuluu paikalliseen tharu-kansaan, jonka perinteisiin on kuulunut lähettää perheen tytöt työskentelemään rikkaiden perheiden koteihin. – Perheeni oli totta kai surullinen siitä, että joutui lähettämään minut töihin. Meillä ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta, joten hyväksyin sen, Kathariya kertoo. Hän työskenteli kamalarina yhteensä kahdeksan vuotta lapsuudestaan. Saamaansa palkkaa hän ei koskaan nähnyt, sillä kaikki tulot lähetettiin suoraan hänen vanhemmilleen. Kathariya ei vieläkään tiedä, kuinka paljon hän tienasi noiden vuosien aikana. Kaksi ensimmäistä paikkaa, joissa hän työskenteli, sijaitsi lähellä hänen kotiaan. Hän palasi aina yöksi omaan kotiinsa. Rikkaiden perheiden isäntiä hän kutsui omistajikseen. – Ensimmäisen omistajan luona työskentelin kolmen vuoden ajan. Hoidin siellä perheen lapsia ja vuohia sekä siivosin. Yhtenä päivänä kadotin kaksi vuohta ja olin kauhuissani siitä, mitä omistaja sanoisi. Hän tietysti suuttui minulle, mutta onneksi vuohet löytyivät lopulta naapurin luota. Kolmantena kamalari-vuotenaan Kathariya päästettiin välillä opiskelemaan sellaisten tyttöjen ja naisten ryhmään, jotka eivät käyneet virallista koulua. – Töitä oli kuitenkin niin paljon, että 4 jouduin käytännössä jättämään vähäisetkin opintoni kesken. Jo tuolloin Kathariya kuitenkin ymmärsi, kuinka paljon hän halusi päästä kouluun. Raskaimpia muistoja hänen lapsuudestaan olivatkin juuri ne hetket, jolloin hän näki muiden lasten opiskelevan ja leikkivän. – Kolmen vuoden jälkeen minut lähetettiin toisen omistajani luo. Siellä työskentelin kolme ja puoli vuotta. Tein ruokaa, siivosin, hoidin eläimiä ja työskentelin pellolla. Palvelin heitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Työskentely pellolla oli erityisen hankalaa sadekaudella, jolloin jouduin kylvämään riisiä mudassa. Iloa Kathariyalle tuottivat kuitenkin satunnaiset opiskelut. Lisäksi omistajan lapset opettivat hänelle toisinaan koulussa oppimiaan asioita. – Kolmannen omistajani koti oli niin iso, että meitä kamalari-tyttöjä oli neljä. Työskentelin siellä yhteensä puolitoista vuotta. Työ muuttui kuitenkin paikka paikalta rankemmaksi, ja kolmas paikka oli lisäksi kolmen tunnin pyörämatkan päässä kotoani. Työ jatkui samankaltaisena, mutta kolmannessa paikassa Kathariyan täytyi nukkua keittiön lattialla ja kerätä lannoitukseksi lehmänlantaa kaduilta. Sen hän koki erityisen nöyryyttäväksi. Toisinaan hänen käsiensä iho meni rikki pesuaineiden takia. Viimeisessä paikassa työskennellessään hänen kuukautisensa alkoivat. Hän joutui nukkumaan joka kuukausi
Anupa Kathariya (oik.) kertoi tarinaansa suomalaisille Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa. Raskaimpia muistoja olivat hetket, jolloin Anupa näki muiden lasten opiskelevan. Anupa Kathariya ja Plan Nepalin kummiohjelmapäällikkö Snehlata Shrestha tapasivat Plan Suomen Mitä?-verkoston Maria Kasdagliksen Suomen-vierailunsa aikana. 5
seitsemän päivää ulkona karjasuojassa, eikä hän saanut koskea edes vesihanaan. – Pahinta noina vuosina oli jatkuva nimittely ja nöyryyttäminen, sillä omistajat eivät olleet koskaan tyytyväisiä siihen, mitä tein. Minulla oli koko ajan suuret paineet, olin nuori ja väsynyt. Tuntuu pahalta muistella noita aikoja, enkä edes halua muistaa – Yhtenä päivänä kadotin kaksi vuohta ja olin kauhuissani siitä, mitä omistaja sanoisi, Anupa Kathariya muistelee aikaa kamalari-orjana ensimmäisen omistajansa luona. kaikkea. Menetin lapsuuteni aivan turhaan, Kathariya sanoo. Vapaaksi kamalari-järjestelmästä Kathariyan elämä muuttui kertaheitolla kun Plan Nepalin työntekijät löysivät hänet. Planin Kamalari Practices Abolition Projectin työntekijät kiertävät läntisen Nepalin alueilla, joilla tietävät kamalari-järjestelmää yhä toteutettavan. Järjestelmästä tuli laiton jo vuonna 2006, mutta monet köyhät vanhemmat eivät vielä tiedä siitä. – Planin työntekijät kiertävät ovelta ovelle kertoen järjestelmän laittomuudesta omistajille ja vanhemmille. Näin he saivat minutkin vapaaksi. Plan vei Kathariyan takaisin kotiinsa vanhempiensa ja kahden pikkuveljensä luokse. Järjestön tukemana hän on viimeisten vuosien aikana suorittanut esimerkiksi yrittäjäkoulutuksen. Nykyään hän pyörittää omaa pientä eläinlääkekauppaansa, jossa hän myy hyötyeläinten lääkkeiden lisäksi siemeniä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi hän käy Planin stipendin avulla 12. luokkaa koulussa. – Perheeni on onnellinen, että olen kotona ja saan vihdoinkin käydä kunnolla koulua. Tuloillani tuen perhettäni ja nuoremman veljeni koulunkäyntiä. Tulevaisuudessa toivoisin voivani opiskella vielä lisää eläinlääketiedettä, mutta erityisesti haluaisin opettajaksi. Halu- Kathariya on niin onnellinen vapaudestaan, että on omistautunut muiden tyttöjen vapauttamiseen. aisin opettaa alle 15-vuotiaita lapsia, sillä he ovat siinä iässä, jossa kamalariksi joutuminen on todennäköisintä. Haluaisin estää sen lisäämällä lasten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta. Koulutus on juuri se asia, jota Kathariya haluaa painottaa kaikille. Jokaisen lapsen, myös tytön, olisi saatava opiskella, sillä koulutuksen avulla lapset saavat mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Kathariya on niin onnellinen omasta vapaudestaan, että on omistautunut myös muiden kamalarityttöjen vapauttamiseen. – Olen ollut mukana auttamassa jo neljä tyttöä vapauteen. Lisäksi käyn säännöllisesti levittämässä kamalari-järjestelmän vastaista sanomaa kotialueellani. Tulevaisuudessa pääsemme järjestelmästä toivon mukaan kokonaan eroon. Taloudellisten ongelmien ratkaiseminen olisi myös tärkeä askel tavoitteessamme. Kathariyan viikon vierailu Suomessa oli hänelle ikimuistoinen. – Olen erittäin iloinen, kun sain tulla tänne. On ollut ilo nähdä, kuinka ihmiset ovat olleet niin mukavia minua kohtaan ja oikeasti kuunnelleet puheitani. En tule koskaan unohtamaan tätä matkaa. 6
Planin tuella entiset kamalari-tytöt pääsevät kouluun Nepalissa. Planin kumppanijärjestön ylläpitämä tyttöjen hostelli Dang Deukhurin piirikunnassa Nepalissa tarjoaa paikan niille vapautuneille entisille kamalari-orjille, joilla ei ole perhettä, jonka luokse palata. Urmila Chaudhary (oik.) on entinen kamalariorja, josta on tullut kamalari-tyttöjen julkinen puolestapuhuja. Chaudhary tapasi tyttöjen hostellissa vasta vapautuneen kamalari-orjatytön, jonka isä oli kuollut ja äiti muuttanut muualle. Plan työskentelee ahkerasti tyttöjen aseman parantamiseksi Nepalissa Plan Nepalin kummiohjelmapäällikkö Snehlata Shrestha kertoo tyttöjen syrjinnän alkavan Nepalissa jo syntymästä alkaen. – Kun tyttövauva syntyy, hänelle annetaan vähemmän ravitsevaa ruokaa kuin poikavauvalle. Nepalissa miehet hallitsevat koko yhteiskuntaa. Tämä taas pohjautuu uskonnollisiin säädöksiin, joita maassamme noudatetaan, Shrestha sanoo. Hän kertoo nepalilaisten tyttöjen joutuvan tekemään kotitöitä silloin, kun pojat leikkivät. Pojat pääsevät myös parempiin kouluihin ja saavat koulunsa todennäköisemmin päätökseen. Tähän ovat syynä tyttöjen varhaisavioliitot, jotka katkaisevat koulunkäynnin viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöistä tulee äitejä. 41 prosenttia nepalilaisista tytöistä tulee äideiksi ennen 19-vuoden ikää. – Lapsityö ja ihmiskauppa ovat myös huolestuttavia esimerkkejä maamme ongelmista. Joka vuosi satoja tyttöjä kaupataan Intiaan. Myös Shrestha painottaa koulutuksen tärkeyttä, sillä ongelmat ovat vielä suurempia kouluja käymättömien tyttöjen kohdalla. He kokevat enemmän esimerkiksi sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa. – Olen työskennellyt Planissa 17 vuoden ajan ja olen onneksi saanut olla todistamassa huomattavia parannuksia. Olemme esimerkiksi perustaneet satoja ryhmiä raskaana oleville naisille. Olemme tukeneet lukuisten tyttöjen koulunkäyntiä ja jatkamme töitä kaikkien kamalari- orjien vapauttamiseksi. Tasa-arvo- ja lastensuojelutyötä tehdään naisten ryhmien lisäksi lasten ja miesten ryhmissä. Edistämme myös terveyttä esimerkiksi rokotuksia jakamalla. Shresthan mukaan tyttöjen tilanne Nepalissa paraneekin hitaasti mutta varmasti. – Hyvä esimerkki on kamalari-projektimme, jonka avulla olemme saaneet jo tuhansia tyttöjä vapaaksi. Anupa Kathariya on hyvä esimerkki siitä, miksi tyttöjen koulutukseen panostaminen todella kannattaa. Urmila Chaudhary kertoo Planin kamalariohjelmasta Nepalissa. katso video Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle. Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia. Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi.
uutisia maailmalta MTV teki dokumentin Brasilian tytöistä MTV Latin America -kanava teki lyhyen dokumentin Plan Brasilian projektista, jossa tyttöjen elämää parannetaan jalkapallon avulla. Music Televisionin dokumentti kertoo Beatrizista, joka osallistui Planin projektiin ja josta sittemmin tuli Planin vapaaehtoinen ja roolimalli muille tytöille. Tarina kuvaa esteiden ylittämistä urheilun avulla. Tyttöjen voimauttaminen jalkapallon avulla -projekti kannustaa ja tukee tyttöjä aktiivisiksi kansalaisiksi urheilun voimalla. MTV:n lisäksi dokumentti on esitetty Nickelodeon-kanavalla. Raj Yagnik, Shona Hamilton ja Mary Matheson ottivat vastaan palkintonsa Annecyn animaatioelokuvafestivaaleilla. Koska olen tyttö -animaatio voitti arvostetun palkinnon Koska olen tyttö 2012 -animaatio I’ll Take It From Here valittiin yli 2 000 animaatioelokuvan joukosta UNICEF-palkinnon voittajaksi kesäkuussa pidetyillä kansainvälisillä Annecyn animaatioelokuvafestivaaleilla. – Tämä on suunnaton menestys Planille. Päänäyttelijä Brendar on 12-vuotias orpotyttö, joka tarttui tilaisuuteen innolla ilman aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä. Hänen lahjakkuutensa ja energiansa tekevät animaatiosta loistavan, Planin ohjaaja-tuottaja Mary Matheson toteaa. Hän oli mukana käsikirjoittamassa ja ohjaamassa animaatioelokuvaa. Kolmeminuuttinen animaatio rakennettiin yli 2 000 valokuvasta, jotka yhteen liittämällä muodostavat liikkuvan kuvan. Matheson, Shona Hamilton ja Raj Yagnik kuvasivat materiaalin reilussa viikossa Malawissa yhteistyössä Plan Malawin kanssa ja paikallisen mediayrityksen Timvenin kanssa. Animaatio oli myös ehdolla kahdessa palkintoluokassa Stuttgartin kansainvälisillä animaatioelokuvafestivaaleilla. 8 Pyörällä Kanadasta Panamaan Planin vapaaehtoinen Laurent Simon pyöräili Kanadasta Panamaan Planin työn hyväksi. Matkalla Simon myi suunnittelemiaan tarroja, joissa oli ruusun ja polkupyörän kuva. Myyntituotoilla hän osti koulutarvikkeita ja leluja, joita antoi lapsille. Lisäksi Plan Nicaraguan kanssa Simon muun muassa keräsi rahaa koulun tukemiseen Totogalpan kaupungissa. Koko matkan Simonilla oli mukana kevyet vaatteet, kamera ja pienet leiriytymisvarusteet. – Käytin säästöistäni 10 dollaria päivässä ruokaan ja muihin tarvittaviin kuluihin. Nukuin siellä, missä olin, kun yö saapui, Simon kertoo.
Tyttöjen jalkapalloturnaus kitkee pois kouluväkivaltaa Jakartassa Tyttöjen jalkapallotapahtuma huipensi Turvallinen oppiminen -kampanjan Indonesiassa. Tapahtumaan osallistui 15 tyttöjen jalkapallojoukkuetta 15 koulusta. Plan Indonesia on pyytänyt kampanjallaan opettajia, vanhempia ja koululaisia kiinnittämään huomiota kouluväkivallan poistamiseen ja kouluympäristön muuttamiseen turvalliseksi sekä tunnistamaan koulua käyvien tyttöjen mahdollisuudet. Tätä on toteutettu nimenomaan jalkapalloilun avulla. Jalkapalloturnauksen avajaispäivänä Plan Indonesian edustajat luovuttivat kampanjan Jakartan opetushallitukselle. Samalla Plan esitti toiveen, että Indonesian hallitus jatkaisi kampanjaa ja veisi sanomaa eteenpäin myös muiden maakuntien kouluihin. Planin kampanjassa oli Indonesiassa mukana huikeat 15 000 opiskelijaa ja 250 opettajaa 15 eri koulusta. Yhdeksänpäiväisen turnauksen lopputapahtumassa jalkapallotapahtumaa ehdotettiin järjestettävän tästä lähin vuosittain. Girl Rising -elokuva kiertää Plan-maissa Suomen ensi-iltansa Maailma kylässä -festivaaleilla keväällä saanut dokumenttielokuva Girl Rising on päässyt esille myös Planin ohjelmamaissa. Kesällä elokuva esitettiin muun muassa Kambodzhassa Planin, Intelin ja New Day Cambodian järjestämässä ensiiltaesityksessä. Elokuvassa nähtävä Sokha, 19, joka lapsena eli Phnom Penhin kaatopaikoilla, puhui näytöksen yhteydessä tyttöjen koulutuksen puolesta. – Kun näin lasten menevän koulupuvut päällä kouluun, olin surullinen ja itkin lohduttomasti, Sokha muisteli lapsuuttaan yleisölle. Girl Rising sai ensi-iltansa myös Kairossa Egyptissä, jossa näytöksen yhteydessä pidetyssä paneelikeskustelussa puhuivat vaikutusvaltaiset naisten ja tyttöjen oikeuksien puolestapuhujat, kuten toimittaja-kirjailija Ikbal Baraka ja Arabinaisten allianssin puheenjohtaja Hoda Badran. Tyttöjen tarinoita ympäri maailman kokoavan Girl Rising -elokuvan yhdeksästä tytöstä juuri egyptiläinen Yasmin on mukana Planin ohjelmatyössä. Indonesialaiset tytöt pelasivat jalkapalloa innolla jo vuonna 2011, kun tyttöjen jalkapallohanke käynnistyi. MAAILMA LUKUINA Maailmassa yhä noin 1,4 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä. Työssäkäyviä heistä on 456 miljoonaa. Neljä viidestä äärimmäisen köyhästä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa. Maailmassa elää noin 870 miljoonaa aliravittua ihmistä, joista 98 prosenttia asuu kehitysmaissa. 780 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä ja 2,5 miljardia ilman kunnollisia saniteettitiloja. (Lähde: YK, WFP, WHO) KANSAINVÄLISTÄ PÄIVÄÄ KÖYHYYDEN POISTAMISEKSI VIETETÄÄN 17.10. 9
uutisia suomesta Plan Suomen nuorten aikuisten Mitä?verkosto kannustaa työnantajia palkkaamaan nuoria töihin. Verkoston nuoret tekivät keväällä videokannanoton ja suuntaavat sanomansa nyt syksyllä yrityksille ja muille työnantajille. – Globaalista nuorisotyöllisyydestä käytävän keskustelun sävy julkisuudessa on viime aikoina ollut aika negatiivinen ja epätoivoinen. Videokannanotossa haluttiin lähteä siitä, että nuoret omaavat paljon ominaisuuksia, taitoja ja asenteita, joita muuttuva työelämä tarvitsee, Mitä?-verkoston Valtteri Nikkinen sanoo. Kuuteen teesiin pohjautuva kannanotto muistuttaa siitä, että nuorilla on paljon työelämän ulkopuolella hankittua tietotaitoa, nuoret ovat raikkaita, energisiä, muuntautumiskykyisiä, kansainvälisiä sekä kielitaitoisia ja että nuorilla on monesta asiasta tuoreim- Maahanmuuttajavanhempien vertaisryhmiin kaivataan vapaaehtoisia Haluatko tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella heidän kanssaan vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä? Vai lähtisitkö mieluummin porukalla teatteriin tai museoon? Oletko kätevä käsistäsi tai pidätkö liikunnallisista jutuista? Maahanmuuttajanuorten ja heidän vanhempiensa arjen taitoja Suomessa tukeva Matkalla-hanke kaipaa vapaaehtoisia mukaan maahanmuuttajavanhempien ryhmätoimintaan. Vertaisryhmiin etsitään vapaaehtoisia, jotka voisivat tutustuttaa maahanmuuttajavanhempia suomalaiseen vapaa-ajanviettoon ja harrastustoimintaan. – Toivomme vapaaehtoisiksi aikuisia, erityisesti sellaisia, joilla on itsellä teini-ikäisiä lapsia. Erityisesti miehiä rohkaistaan tulemaan mukaan, Matkalla-hankkeen suunnittelija Terhi Joensuu kertoo. Plan Suomen toteuttama ja Raha-au- 10 tomaattiyhdistyksen rahoittama hanke käynnistyi viime keväänä. Mukana on tällä hetkellä viisi helsinkiläistä yläkoulua, ja kevään sekä kesän aikana on ehditty jo järjestää vertaisryhmäkokoontumisia ja retkiä. Nyt syksyllä käynnistetään yhteistyö nuorisotalojen kanssa, ja myös uusia kouluja on tulossa mukaan hankkeeseen. Hankkeessa maahanmuuttajanuoret ja heidän vanhempansa tutustuvat omissa ryhmissään suomalaiseen arkeen sekä muun muassa opiskelu- ja vapaaajanviettomahdollisuuksiin sekä elämänhallinnan eri teemoihin. Mikäli haluat vapaaehtoiseksi, ota yhteyttä Terhi Joensuuhun 16.9. mennessä: terhi.joensuu@plan.fi ja p. 050 401 2274. Vapaaehtoisten koulutus järjestetään keskiviikkona 18.9. klo 17 Planin toimistolla Pasilassa Helsingissä. Katso videokannanotto Layarin kautta tai vimeo.com/67203656 mat tiedot ja taidot. Video syntyi toukokuussa Mikä tulevaisuus? -työpajaleirillä, jonne osallistui 40 nuorta eri puolilta Suomea keskustelemaan asiasta asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Leiri toteutettiin EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin tuella. Mahdollisuuksien toreilla puhuttiin ihmisoikeuksista Plan on tänä vuonna ollut Kepan koordinoimien Mahdollisuuksien torien pääyhteistyökumppani ja mukana noin kymmenellä torilla Lahdessa, Hyvinkäällä, Espoossa, Joensuussa, Vaasassa, Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Vielä syyskuussa Mahdollisuuksien torit järjestetään Savonlinnassa ja Turussa, jossa myös Plan on mukana. Globaaleihin kehityskysymyksiin erikoistuneiden torien teema on ollut tällä kertaa ihmisoikeudet. – Ihmiset olivat kiinnostuneita ja avoimella asenteella liikkeellä. Mahdollisuuksien torin kaltaisia tapahtumia tarvitaan, jotta ihmiset kiinnostuisivat vaikuttamisesta. Tällaiset tapahtumat ovat oiva keino järjestöjen ja ihmisten vuorovaikutuksen lisäämiseen, Vaasan Mahdollisuuksien torilla Planin toukokuussa vapaaehtoisena mukana ollut Emilia Rodriguez kertoo. Olli Tienvieri Palkkaa potentiaalia, muistuttavat nuoret
Jo yli tuhat sydänkuvaa sanoo ei vihapuheelle Ei vihapuheelle -kampanja on ehtinyt kerätä jo pitkälle toista tuhatta sydänkuvaa kesän isoilla festivaaleilla ja muissa kesätapahtumissa. Tapahtumissa on voinut kuvauttaa itsensä sydänviestin kanssa kampanjan Facebook-sivuille. Toukokuun Maailma kylässä -festareiden lisäksi Ei vihapuheelle -kampanja on ollut mukana esimerkiksi Provinssirockissa, Ruisrockissa ja Flow-festivaalilla. Kampanjan aktivisteja on osallistunut myös muun muassa Helsinki Pride -viikon tapahtumiin sekä paikallisiin pientapahtumiin, kuten alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan Inarissa. – Vastaanotto festareilla on ollut mielettömän hyvä. Esimerkiksi Ruisrockissa festivaaliyleisö jonotti ottamaan sydänkannanottokuvia. Ihmiset haluavat ottaa kantaa, kampanjakoordinaattori Satu Valtere kertoo. Syksyllä kampanja haastaa kouluja ja järjestöjä ottamaan omia sydänkannanottokuvia. Lisäksi kampanjointia jatketaan eri tapahtumissa ja aiheesta järjestetään esimerkiksi työpajoja. Plan Suomi toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kampanjan toteuttajana Suomessa yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa. Dellin naisverkosto toimii aktiivisesti tyttöjen hyväksi Yritykset mukaan tyttöjen päivän juhlintaan IT-alan yrityksen Dellin yhteistyö Planin kanssa on Dellin naisverkoston toimesta tuotu yrityksen arkeen ja jalkautettu henkilöstön pariin. Toiminnan mottona on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, johon koko henkilökunta voi helposti osallistua työn lomassa. Ensimmäinen naisverkoston toteuttama tempaus oli Koska olen tyttö -kampanjan esittely, lipaskeräys Dellin toimistolla sekä rannekkeiden myynti. – Koska olen tyttö -kampanja on kaikille jollakin tavalla läheinen. Jokaisella on äiti, sisko, tytär tai kummilapsi, jonka kautta voi heijastella kasvavien lasten eriarvoisia asemia eri puolilla maailmaa. Apu on joskus pieniä tekoja, pohdiskelee Dellin myyntijohtaja Minna Ikävalko. Naisverkosto on jakanut tietoa kehitysmaiden tyttöjen asemasta myös toimistorakennuksensa ruokalassa sekä järjestämällä päivän lipaskeräyksen kauppakeskus Sellossa Espoossa. Yhteistyö Planin kanssa tulee olemaan näkyvästi esillä myös Dellin asiakastilaisuuksissa tulevan syksyn aikana. Minna Ikävalkon mukaan tämän kaltainen yhteistyö on heidän yrityksessään loistava tapa saada pienillä teoilla hyvä kiertämään hektisen IT-arjen keskellä. Hän innostaa muitakin organisaatioita mukaan tärkeään työhön. – Monet toimivat hyväntekeväisyyden parissa aktiivisesti vapaaaikanaan ja kokevat asian tärkeäksi arvoksi omassa elämässään. SiDell Wise -ryhmän jäsenet Sari Heikkilä, Christen tiedostava työpaiktina Ottosson, Minna Ikävalko, Sanna Nieminen, ka on luonteva paikka Eija Tamminen Koska olen tyttö -kampanjan aloitustapahtumassa Dellin toimistolla. jatkaa auttamista. Perjantaina 11.10. vietettävään kansainvälisen tyttöjen päivän juhlintaan toivotaan tänä vuonna mukaan myös yrityksiä. Osallistumistapoja on monia. Onko yrityksenne toimitiloissa tyhjää seinätilaa, johon sopisi tietoisku tyttöjen oikeuksista ja kehitysmaiden tyttöjen asemasta? Löytyisikö yrityksenne henkilöstöstä innokkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan hyvän asian puolesta, kuten lipaskerääjiksi tyttöjen päivänä Sanomatalon edustalle Helsinkiin? Planin yritysyhteistyöllä on monet kasvot, ja yhteistyö Planin kanssa sopii kaiken kokoisille eri aloilla toimiville yrityksille. Yritysyhteistyökumppaneilla on mahdollisuus saada käyttöönsä Koska olen tyttö -kampanjaan liittyvää materiaalia, jonka avulla voi viestiä ulkoisesti yrityksen tuesta kehitysmaiden tytöille. Viime vuonna tyttöjen päivää vietettiin ensimmäistä kertaa, ja sen kunniaksi pinkin värisinä loistivat ympäri maailmaa monet tunnetut nähtävyydet, kuten Empire State Building, Egyptin pyramidit, Finlandia-talo ja Niagaran putoukset. Lisätietoja yritysten erilaisista tavoista osallistua tyttöjen päivän juhlintaan antaa Planin yritysyhteistyötiimin asiakasvastaava Donata Pennanen. Yhteydenotot 1.10. mennessä: donata.pennanen@plan.fi ja p. 040 456 0261. 11
Plan-kansalaiset vapaaehtoinen ”Kirjeistä näen, että olen tehnyt jotain konkreettista” ”Köyhien ja kehitysmaiden lasten olosuhteiden parantaminen on minusta tuntunut aina tärkeältä asialta. Liittymällä Planin vapaaehtoiseksi halusin kantaa oman korteni kekoon. Kun jäin eläkkeelle viime syksynä, minusta tuntui, että nyt voisin alkaa tehdä vapaaehtoistyötä. Plan Suomen nettisivuilta löytyi helposti tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Arvostan paljon vapaa-aikaa työurani jälkeen, mutta siitä saa enemmän irti, jos tekee jotain aktiivisesti. Menen kerran viikossa ’töihin’ Plan Suomen toimistolle. Hoidan kiireellisimmät toimistotyöt. Kirjaan tietokantaan kummien ja lasten toisilleen lähettämiä kirjeitä. Olen kääntänyt niitä suomesta ja ruotsista englanniksi ja toisinpäin. Postituspäivinä kirjeet pakataan sen mukaan, mihin maahan ja mille alueelle ne ovat menossa. Olen myös osallistunut kahteen tapahtumaan Planin ständillä, mutta toimistotyö on enemmän minun juttuni. Siinä näen, että Tällä palstalla Planin vapaaehtoiset kertovat työstään. olen tehnyt jotain konkreettista. Parasta on ollut kirjeiden lukeminen kääntämisen yhteydessä. Olen huomannut, että Planin työstä on oikeasti hyötyä ja kummit ovat aidosti kiinnostuneita kummilapsistaan. Tänä aikana olen oppinut Planin työstä ja eri maiden tilanteesta. Vapaaehtoiseksi kannattaa ryhtyä, koska siinä voi auttaa pienelläkin panoksella. Toimistotyössä näen aherrukseni tuloksen, ja se motivoi minua.” Riitta Riala ”Riitta on ehdottomasti yksi ahkerimmista toimistovapaaehtoisistamme. Kummipostin käsittely on suurelta osin mahtavien vapaaehtoistemme vastuulla, joten on hienoa että meillä on sitoutuneita ja aikaansaavia ihmisiä toimistohommissa!” Lotta Kallio, asiakaspalvelukoordinaattori 64-vuotas eläkeläinen Espoosta. Planin vapaaehtoisena tammikuusta 2013. Kirjaa ja kääntää lasten ja kummien kirjeitä, osallistunut Maailma kylässä -festivaaliin ja ollut Planin ständillä myös Espoon Sellossa. Parasta elämässä juuri nyt: ”Hyvä terveys ja vapaus tehdä mitä haluaa työuran jälkeen.” Urhoollisesti malariaa vastaan Kankou Keita, 52, on terveysasioista huolehtiva vapaaehtoinen Komocaran kylässä Malissa. Hän on toiminut aktiivisesti kyläläisten hyvinvoinnin hyväksi jo kaksikymmentä vuotta. – Malarialla on ollut pahimmat vaikutukset kylämme lapsiin. Moskiitot parveilevat läpi vuoden ja etenkin sadekausina. Vielä vähän aikaa sitten ei ollut yleistä käyttää hyttysverkkoja tai välttää veden seisottamista astioissa niin, että moskiitot pääsevät lisääntymään vesissä, Keita kertoo. Malariaan kuolleiden lasten sekä raskaina olevien naisten määrä oli pitkään korkealla, noin kaksikymmentä kuolemantapausta vuodessa. Planin tuella tilanne on kuitenkin muuttumassa parempaan sekä Komocoran kylässä että muissa kylissä lähialueilla. Keita kiertelee kyläläisten luona ja järjestää pari kertaa viikossa kokoontumisia, joissa kerrotaan miten malariaa voi ehkäistä ja miten sitä hoidetaan. – Taistelu malariaa vastaan on haastavaa, mutta tulokset näyttävät hyviltä. Äidit ovat nyt tottuneet menemään vauvojensa kanssa terveystyöntekijöiden luokse, kun he tulevat käymään kylässämme. He myös kuuntelevat neuvojani. Keita on iloinen siitä, että suurin osa äideistä suojaa nyt lapsensa öisin hyttysverkoilla. Viimeisen vuoden aikana yhtään lasta ei olekaan kuollut malariaan. 12 – Olen ylpeä, että kyläni voi toimia hienona esimerkkinä muutoksesta, Keita sanoo. Kankou Keita kiertelee kyläläisten luona kotikylässään Komocarassa Malissa ja kertoo, miten malariaa voi ehkäistä paremmin.
Mäntsäläläinen Mirja Siljander apuvoimien kera keräsi varoja Planin toimintaan tyttöjen koulutuksen hyväksi elokuun Ravintolapäivänä. Siljander osallistui Ravintolapäivään Kantomaan Plan-ravintolalla nyt jo kuudetta kertaa. Plan-ravintola tarjosi tällä kertaa suppilovahverokeittoa, kalapaistosta, luomunaudasta tehtyä lihapataa sekä mustikkaista jälkiruokaa. Myös Siljanderin oman kasvimaan antimia käytettiin ateriassa. Aterian hinta oli kymmenen euroa, mutta siitä sai maksaa myös enemmän. Paikalla oli 36 henkeä ja rahaa lippaaseen kertyi 445 euroa Koska olen tyttö -kampanjan hyväksi. Lahjoituksia tuli lisäksi myös ”etäsyöjiltä”. – Hulinapäivä on onnellisesti takanapäin. Vieraita kävi tällä kertaa aikaisempaa vähemmän, sillä monella oli muuta menoa, Siljander sanoo. Kantomaan Plan-ravintola oli auki ensimmäisen kerran toukokuussa 2012 ja sen jälkeen jokaisena Ravintolapäivänä. Ruokai- Tuula Viilo Ravintolapäivänä kerättiin varoja tyttöjen koulutukseen Kantomaan Plan-ravintola osallistui Ravintolapäivään elokuussa jo kuudetta kertaa. Emännät Jaana Kallioniemi ja Mirja Siljander apuvoimineen ruokkivat tällä kertaa 36 henkeä tyttöjen koulutuksen puolesta. lijoita on yleensä päivän aikana käynyt lähes viisikymmentä. Idea Plan-ravintolasta syntyi, kun Siljander lopetti verenluovutuksen ja halusi keksiä jotakin vastaavaa toimintaa tilalle. Siljanderilla on kummityttö Boliviassa, joten toiminta Planin hyväksi tuntui luonnolliselta. – Päätimme heti alussa mieheni kanssa, että kustannamme ruokatarvikkeet, joten kaikki rahat ovat menneet Planille. Kantomaan Plan-ravintola järjestettiin toistaiseksi viimeistä kertaa. ILMOITUS Planin työtä tukemassa 13
Puhdasta vettä taivaalta Plan auttoi Guatemalassa Carchan kylän asukkaita keräämään sadeveden suoraan talteen sen sijaan, että se valuisi maahan ja saastuisi juomakelvottomaksi. Teksti ja kuvat Plan Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun Carchan kylästä Guatemalassa lähdettiin hakemaan viisi kertaa viikossa juomavettä lähistön puroista ja lammikoista. Muutaman tunnin reissusta tultiin takaisin parinkymmenen litran vesikanisterien kanssa, ja useimmiten työstä vastasivat kylän naiset ja lapset. Pedrokin heräsi muiden kyläläisten tavoin aamuviideltä ja lähti vedenhakuun äitinsä ja veljiensä kanssa. – Kannoin kahta vesikanisteria mäkisellä polulla, jossa oli paljon teräviä kiviä, poika muistelee. Painavien vesilastien lisäksi lapsia uuvuttivat matkan muut vaarat. Tyttöjä saatettiin ahdistella, ja toisinaan pojat joutuivat hakemaan vettä jopa kahdenkymmenen metrin syvyisistä kalkkikiviluolista. Rapautumisen seurauksena hauraat seinämät olisivat voineet romahtaa heidän päälleen koska tahansa. Suurella vaivalla hankittu vesi ei ollut kunnolla edes juomakelpoista. Karstimaalle ominaisesti huokoisen maaperän läpäisevä sadevesi 14 jää kiertämään maanalaisiin puroihin ja syvänteisiin, joista se nousee karjan laidunmaille, kaatopaikoille tai muille ihmisulosteiden saastuttamille alueille. Niistä se päätyy likaisena kyläläisten vesikanistereihin. Usein avoimista puroista ja lähteistä kerätyssä vedessä onkin runsaasti ripulia aiheuttavia kolibakteereja. Sadevesikerääjiä ja käymälöitä Carchan kylässä ei ole kuitenkaan vedestä pulaa, sillä paikkakunnalla sataa keskimäärin 25 päivänä kuukaudessa. Plan onkin auttanut kyläläisiä ratkaisemaan vesiongelmaansa rakennuttamalla paikallisista materiaalista betonisia sadevesikerääjiä, jotta sadevettä ei enää tarvitse kierrättää juotavaksi maaperän kautta. Yhteen kerääjään mahtuu 3 800 litraa suodatettua vettä, josta riittää perheille puhdasta vesijohtovettä keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi. Samalla Plan on tukenut käymälöiden rakentamista ja siten yleisen hygieniatason parantamista niin kodeissa kuin kouluissakin. Erityisesti
Plan on auttanut Carchan kylän asukkaita ratkaisemaan vesiongelmansa rakennuttamalla paikallisista materiaalista betonisia sadevesikerääjiä, jotta sadevettä ei enää tarvitse kierrättää juotavaksi maaperän kautta. Plan on työskennellyt Carchan kylässä vuodesta 2001 asti. aikaa leikkiä veljieni ja serkkujeni kanssa sekä opiskella. Doña Maria nauttii siitä, että hän saa pestä lapsensa kotona puhtaalla vedellä. – Vesisäiliön ansiosta lapseni ovat nykyisin varsin terveitä. Aikaisemmin meillä ei ollut vedelle säilytyspaikkaa, joten lapset sairastuivat ripuliin. Kunnan vesihuolto kuntoon Useista avoimista puroista ja lähteistä kerätyssä vedessä on runsaasti kolibakteereja. lapset ovat saaneet oppia, kuinka puhdas vesi ja sanitaatio kuuluvat heidän perusoikeuksiinsa. Pedro iloitsee siitä, että hänen ei tarvitse enää hakea juomavettä pitkien taipaleiden takaa. – Nyt meillä on riittävästi juomakelpoista vettä. Minulla on myös Sadevesikerääjistä on tähän mennessä hyötynyt Alta Verapazin alueella yhteensä 3 300 perhettä ja kolmisenkymmentä koulua. Ripulit ovat vähentyneet, samoin lapsikuolemat. Carchan kunta on myös vakuuttunut Planin sadevesikerääjien eduista ja siksi rakennuttanut niitä yli 300 yhteisöön alueella. Kaikkiaan se on tehnyt sadevesikerääjistä oman vesihuoltonsa perustan. Plan on työskennellyt Carchan kylässä 177 yhteisön parissa vuodesta 2001. Asukkaat ovat enimmäkseen köyhiä mayaintiaaneihin kuuluvia kekchejä. Plan on toiminut Guatemalassa vuodesta 1978. Sen työ painottuu maassa lasten koulutukseen ja terveyteen, perheiden toimeentulon parantamiseen, nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä lastensuojeluun. 15
Bakatytön pitkä taival kouluun Kamerunin alkuperäiskansa bakat taistelevat elintilasta, koska heidän perinteisiä asuinpaikkkojaan, sademetsiä, valjastetaan metsäteollisuuden käyttöön. Plan tukee bakojen ihmisoikeuksien ja -arvojen toteutumista ja etenkin bakalasten koulutusta, koska bakojen koulutustaso on hyvin matala. Bakatyttö Yié ja hänen äitinsä kertovat elämästään. Teksti Linda Arponen, Planin mediapankki Kuvat Mark Schlossman Yié, 13 Yié on 13-vuotias bakakansaan kuuluva tyttö. Hän elää itäisessä Kamerunissa, bakojen asuttamassa Mayosin kylässä lähellä Bertouan kaupunkia. Hän on ainoa bakatyttö koulunsa 800 oppilaasta, mikä tarkoittaa pitkää koulumatkaa kotikylän ulkopuolelle. Kun opin asioita, tunnen kuinka maailmani suurenee. Opin kaikenlaisia asioita kuten matematiikkaa, englantia ja espanjaa. Kun kasvan isoksi, haluan ministeriksi tai Kamerunin presidentiksi. Haluan olla naisten ministeri, jotta voin taistella lapsiavioliittoja vastaan ja antaa kaikille tytöille mahdollisuuden päästä kouluun. ”Minun nimeni on Yié. Olen 13-vuotias ja käyn Lycée Classique de Limakon koulua, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Mayosista. Olen käynyt ala-asteen ja nyt opiskelen yläasteella. Pidän koulusta ja olen ylpeä, kun saan käydä sitä. Pidän ranskasta ja oikeastaan kaikista aineista. Koulu on hyvä, mutta olen ainoa bakatyttö koulussani. Olen vähän epätavallinen tyttö. Minulla on ystäviä koulussa ja minut hyväksytään siellä ja kun palaan kotikylääni tunnen ylpeyttä. En kuitenkaan tunne itseäni yhteisöni jäseniä paremmaksi. Se ei olisi hyvä asia. Yié on ainoa bakatyttö koulunsa 800 oppilaasta. Yién äiti Natoume kampanjoi bakalasten koulutuksen puolesta. 16
Mielestäni tyttöjen kouluttaminen on erittäin tärkeää. Tytöt joutuvat kärsimään; he tulevat raskaiksi nuorina, joko tuntemiensa poikien tai vanhempien bantumiesten takia. Kylässäni on tyttöjä, jotka tulivat nuorina raskaiksi ja saivat lapsia. Nyt he eivät voi tehdä elämässään mitään. Mutta jos he menevät kouluun, he eivät joudu naimisiin liian aikaisin. Varhaisavioliitot eivät ole hyvä asia. Aviomiehet haukkuvat, eikä tytöillä ole tulevaisuutta. Lapsiavioliittoja ja varhaisia raskauksia vastaan taistellakseen näiden tyttöjen täytyy päästä kouluun. Myös poikia täytyy kouluttaa tässä asiassa. Jos voisin mennä puhumaan parlamentille, kertoisin heille, että heidän on tuettava ja autettava bakoja, koska mekin olemme ihmisiä. Heidän pitää lähettää meidät kouluun ja rakentaa meille koulurakennuksia. Haluan taistella bakatyttöjen oikeuksien puolesta myös tulevaisuudessa.” Natoume, 43 43-vuotias Natoume on Yién äiti, joka kampanjoi Plan Kamerunin avustuksella bakalasten koulutuksen puolesta. ”On hyvin tärkeää, että Yié käy koulua, sillä bakojen koulutustaso on tällä hetkellä hyvin matala. Elämänlaatumme paranee, jos pääsemme kouluun ja saamme mahdollisuuden jatkaa yläasteelle. Tyttäreni on ainoa bakatyttö koulunsa 800 oppilaasta. On todella tärkeää varmistaa, että muillakin bakatytöillä on mahdollisuus samaan. Myös poikien pitää päästä kouluun. Itse menin ala-asteelle, mutta sitten menetin vanhempani. Minulla ei ollut ketään, joka olisi huolehtinut minusta, eikä Plan ollut vielä tullut tänne auttamaan. Näin ollen lopetin koulun toisella luokalla. Menin naimisiin 23-vuotiaana. Yién kohdalla en ole vielä edes ajatellut avioliittoa. Se ei ole tärkeää, sillä hänen tulee opiskella ensin. Jos en olisi menettänyt vanhempiani, en olisi mennyt edes näin aikaisin naimisiin. Olisin opiskellut tai tehnyt töitä. Monet bakat eivät ole kuitenkaan kuten me. Jotkut perheet elävät hyvin alhaisella tasolla ja me haluamme nostaa heidät tietylle koulutusasteelle. Olen bakanaisten yhdistyksen johtaja ja kuulun Mayosin yhteisön kehitysryhmään. Kampanjoin myös muissa yhteisöissä. Yritämme naisten yhdistyksessä säästää rahaa kyniin ja kirjoihin, jotta lapset voivat mennä kouluun. Työskentelen myös pelloilla. Naiset ovat tärkeitä bakayhteisöissä, sillä naiset tekevät perheen päätökset. Jopa talot, joissa asumme, ovat meidän naisten rakentamia. Miehet metsästävät, mutta naiset huolehtivat kodista ja lapsista ja varmistavat, että kaikki on hyvin. Olemme vahvoja päätöksentekijöitä, joten on tärkeää, että olemme koulutettuja.” Plan Suomella merkittävä rooli bakalasten koulunkäynnin tukijana Plan Suomi on työskennellyt Itä-Kamerunin bakojen ihmisoikeuksien ja -arvon vahvistamiseksi vuodesta 2003 lähtien. Bakat ovat Kamerunin alkuperäiskansa, ja heitä on yhteensä 50 000–75 000. Bakoja on jonkin verran myös Kongon tasavallassa ja Gabonissa. Kamerunin väkiluvusta bakoja on noin puoli prosenttia. Bakat ovat metsästäjä-keräilijä-kansa, joka on asunut perinteisesti tiheässä sademetsässä. Viime aikoina suurin osa bakoista on joutunut luopumaan metsässä elämisestä, sillä modernisoituvan yhteiskunnan vuoksi sademetsät on valjastettu kansainväliselle metsäteollisuudelle. Vaeltava bakakansa onkin joutunut muuttamaan elintapojaan ja etsimään uusia, vakinaisempia asuinpaikkoja. Elämäntavan muutoksen seurauksena bakakulttuuri ja -kieli uhkaavat hävitä. Muut ryhmät kohtelevat bakoja usein alempiarvoisina ja alistavat heitä epäoikeudenmukaisiin työolosuhteisiin. Huonojen elinolosuhteiden, juomaveden ja käymälöiden puutteen sekä heikon terveydenhuollon seurauksena bakojen keskimääräinen elinajanodote on alle 30 vuotta. Bakalasten perusoikeudet, kuten terveys ja koulutus, jäävät usein toteutumatta. Bakat jäävät syntyessään yleensä rekisteröimättä, minkä vuoksi heitä ei virallisesti ole olemassa. Kamerunissa perusopetus on yleensä ranskaksi ja englanniksi, minkä vuoksi omaa kieltään puhuvat bakat eivät pärjää muiden lasten kanssa tasavertaisesti koulussa. Bakalapset myös joutuvat usein keskeyttämään koulunsa. Kielen lisäksi syitä ovat esimerkiksi jääminen kotitöihin, lapsiavioliitot ja osallistuminen keräilyyn. Vuodesta 2012 alkaen Plan Suomen hankkeen päätavoitteena on ollut parantaa bakalasten koulunkäyntiä ja varmistaa, että koulun aloittamisen lisäksi bakat voivat käydä koulun myös loppuun. Tätä tuetaan muun muassa lisäämällä bakalasten mahdollisuutta opiskella peruskoulussa omalla äidinkielellään. Suomen ulkoministeriön rahoittamassa hankkeessa on tällä hetkellä mukana kahdeksan pilottikoulua. Näissä kouluissa Plan tukee bakankielisen oppimateriaalin käyttöönottoa ja bakankielisten opettajien koulutusta, jotta bakalapset saisivat opetusta omalla äidinkielellään. Erityishuomio on myös bakatyttöjen koulutuksen tukemisessa. Työtä tehdään Kamerunin opetusviranomaisten kanssa. Kamerunissa Plan pyrkii myös parantamaan bakalasten terveydenhuoltoa sekä lisäämään bakojen sananvaltaa ja muun väestön tietoisuutta alkuperäiskansojen oikeuksista. 17
Mikrolainat pelastivat perheitä Sahelin ruokakriisissä Sahelin alueen ruokakriisi on vienyt ruoan ja elannon monilta perheiltä ja yhteisöiltä. Nigerissä Planin ohjelmien avulla naiset ovat voineet tukea perheidensä selviytymistä ja samalla ansaita lisätuloja pähkinöiden, vihannesten ja hedelmien viljelyllä ja myynnillä. Teksti Davinder Kumar Kuvat Plan 18
Moumouni Hamadoun vuosi on ollut raskas. Itse asiassa pari viime vuotta ovat olleet rankimmat vuodet 45-vuotiaan kuuden lapsen isän elämässä. Jo viime syksystä asti pienessä kylässä Dosson alueella Nigerissä asuva Hamadou on perheineen joutunut selviämään vain yhdellä puurolautasella päivässä. Muuhun ei ole varaa. – Meillä oli aiemmin paljon, mutta nyt ei ole enää edes perintöhopeita myytäväksi, hän sanoo. – Viime vuonna pellot näyttivät lupaavan terveiltä, mutta juuri kun odotimme hirssisadon olevan korjattavissa, sateet loppuivat. Sato jäi todella huonoksi. Saimme kerättyä hirssiä vain noin 50 kulhollista. Ongelmat eivät loppuneet tähän. Tänä vuonna pelloille iski loistartunta, ja suurin osa viljasta tuhoutui. Hamadou joutui kylvemään pellon uudestaan – ja sitten iski tulvat. den takia. Tämä vei yhteisön koko elinkeinon. Planin tukemana kylään perustettiin kuitenkin mikrolainaprojekti ensisijaisesti naisille. Nyt kylän 11 mikrolainaryhmässä on yhteensä 400 jäsentä. Hawa oli yksi ensimmäisiä mikrolainaryhmien jäseniä. Hänen ryhmänsä nimi on Bonkaney, joka tarkoittaa onnea paikallisella zarman kielellä. Hawa on tehnyt säännöllisiä säästöjä ryhmässä ja saanut vastineeksi lainaa kolme kertaa sijoitustensa verran. Se on auttanut hänen perhettä selviämään vaikeiden aikojen yli. Olennaisinta on kouluttaa naisia hallinnoimaan taloutta. Sijoitus maksaa itsensä takaisin Nakin Fadassa, lähellä Hamadoun perheen kotiseutua, 10 000 hengen viljelijäyhteisö käy läpi samanlaista kriisiä. Yhteisön viimeisin hirssi- ja maissisato meni pilalle kuivuu- – Ruokakriisi on vaikuttanut koko perheeseeni. Viime vuonna sato oli vain 50 rivillistä. Yleensä tuotamme 3 000. Mikrolainojen ansiosta emme ole kuitenkaan kärsineet nälästä, Hawa sanoo. Hawa halusi lähettää poikapuolensa ulkomaille, jotta tämä voisi ansaita hyvin ja lähettää rahaa takaisin kotiin. – Viime vuonna lainasin 10 000 LänsiAfrikan frangia (noin 15 euroa), jotta poika pääsi Ghanaan. Hän löysi sieltä töitä ja lähettää muutaman kerran vuodessa 5 000 frangia kotiin. Sain maksettua lainan takaisin alle vuodessa. Pähkinät tuottavat hyvin Bonkaney-ryhmä omistaa myös maatilan, jossa naiset viljelevät maapähkinää kotitöidensä ohessa. Maapähkinän myynnin tuotot jaetaan ryhmän naisten kesken. He saavat esimerkiksi yhdessä kerättyä kerralla kymmenen säkkiä pähkinöitä. Säkit myydään 7 500 frangin (reilut 10 euroa) hintaan kappale. Ideana on, että ryhmien maanviljelys tuottaa riittävästi ruokaa perheille, ja ylijäämän myynnillä katetaan lasten koulutuksen ja kodin muiden tarpeiden aiheuttamat kulut. Bonkaney-ryhmä on kasvanut nopeasti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yksittäisten lainojen koko voisi kasvaa jopa miljoonaan frangiin (1 500 euroa). Plan Nigerin Dosson alueen mikrorahoituskoordinaattori Issa Laouali kertoo, että olennaisinta on kouluttaa naisia hallinnoimaan taloutta, säästöjä ja muita raha-asioita. Nämä taidot auttavat heitä myös tilanteessa, jossa he haluavat perustaa oman yrityksen. Joissain ryhmissä näin on jo tehty. Yksi ryhmä on perustanut maissimyllyn, joka tuottaa 200 000 frangia (300 euroa) kuussa. Niger Sahel Aliravitsemus vaivaa Afrikkaa edelleen Mikrolainaryhmät ovat auttaneet perheitä selviämään vaikeista ajoista. Sahelin alue on kärsinyt ruokakriisistä jo pitkään. Ruokapulaa ovat edesauttaneet muun muassa kuivuus ja tulvat sekä Malin konfliktin aiheuttama pakolaiskriisi. Vuodesta 2011 lähtien Plan on tukenut ruokaturvassa alueella satojatuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Burkina Fasossa, Malissa, Nigerissä, Senegalissa ja Kamerunissa Plan on auttanut yli 300 000 ihmistä, joista suurin osa lapsia. Nälänhätä ja aliravitsemus on edelleen kasvava ongelma Afrikassa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan aliravitsemus on suorana tai epäsuorana syynä 3,5 miljoonalle lapsikuolemalle Afrikassa vuosittain. Plan on vaatinut, että Afrikan valtiot nostaisivat taistelun nälänhätää ja aliravitsemusta vastaan ykköstavoitteekseen. Planin näkemyksen mukaan Afrikan taloudellinen kehitys valuu hukkaan, mikäli kasvavaa ongelmaa ei saada kuriin. Planin työ tukee monipuolista viljelyä, joka vastaa koko kylän tarpeisiin. 19
Puutarha muutti elämän Viisikymppinen Alima asuu lastensa ja miehensä kanssa Molian kylässä Luoteis-Nigerissä. Perheen peltojen sato ei ole ollut tänä vuonna kovin hyvä, eikä satoa ole riittänyt tarpeeksi, jotta siitä olisi jäänyt aittaan säilöttäväksi. Sateet ovat olleet niukkoja, eivätkä linnutkaan ole armahtaneet peltoja. Planin tuella Alima on voinut kuitenkin hymyillä edelleen. Hän kasvattaa nyt vihanneksia takapihallaan ja täydentää niillä perheen ruokavarantoja ja tuloja. Plan tukee Niger-joen ja sen patojen ympäristön asukkaita, etenkin naisia, viljelemään hedelmiä ja vihanneksia varsinaisen satokauden ulkopuolella. – Ensimmäinen sadonkorjuuni on pian. Vihannesten ansiosta meillä on ruokaa kotona, ja pystyn myös auttamaan sukulaisia ja ystäviä. Jos tämän lisäksi minulle jää vielä vähän ylimääräistä, voin myydä ne ja ostaa torjunta-aineita parantaakseni tulevaa satoa, Alima kertoo. Planin projekti edesauttaa 20 nigeriläiskylässä noin 2 000 naisviljelijää, joille Plan Niger on järjestänyt siemeniä ja viljelyskonsultointia. Planin tuella Alima on voinut kasvattaa vihanneksia niin, että sato täydentää sekä perheen ruokavarantoja että tuloja. edistämisessä, jotta köyhät perheet voivat käyttää lähiruokaa optimaalisesti ja pitää huolta terveellisistä ruokailutottumuksista. Plan pyrkii esimerkiksi lisäämään äitien tietoisuutta, jotta nämä voivat ruokkia lapsensa terveellisesti. Vettä säilöön kuivaksi kaudeksi Osan vuodesta vesi viljelyksille pitää ottaa joesta, ja Plan on järjestänyt sähköpumppuja tätä tarkoitusta varten. Viljan kastelua varten Alima jakaa muiden naisten kanssa yhteisen puutarhan, johon he ottavat vettä lammesta sadan metrin päästä. Pato, joka sekin sijaitsee lähellä puutarhaa, säilöö puolestaan vettä kuivan kauden tarpeita varten. – Sahelin alueella hedelmien ja vihannesten kulutus on hyvin pientä. Naiset ovat tärkeässä asemassa ruoantuottajina, luonnonvarojen haltijoina, tulojen ansaitsijoina ja perheiden ruokaturvasta huolehtijoina. Hedelmien ja vihannesten lisääntynyt tuotanto tekee ruoasta edullista köyhille ja edesauttaa heidän proteiinin, vitamiinien ja mineraalien saantiaan, Planin läntisen Afrikan katastrofityön johtaja Berenger Berehoudougou sanoo. Ruoka- ja ravitsemuskoulutus näyttelee tärkeää osaa ruokaturvan Planin mikrolainaryhmät Nigerissä Vuonna 2011 Nigerin mikrolainaryhmissä oli 5 106 jäsentä ja ryhmillä varallisuutta yhteensä 5,5 miljoona Länsi-Afrikan frangia. Vuonna 2012 määrä nousi 7 437 jäseneen ja varallisuus 17,9 miljoonaan frangiin. 20 Vesi käyttöön parhaalla tavalla YK:n maailman ruokakokous vuonna 1996 määritteli ruokaturvan tarkoittavan sitä, että kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina fyysiset ja taloudelliset mahdollisuudet riittävään, turvalliseen ja ravinteikkaaseen ruokaan, joka täyttää heidän päivittäiset tarpeensa terveelliseen ja aktiiviseen elämään. Isomman ja monipuolisemman ruokamäärän tuottaminen kaikkien ihmisryhmien tarpeisiin vuoden ympäri pysyy kaikkein tärkeimpänä asiana, erityisesti Sahelissa, varsinkin kun taustalla vaanii ilmastonmuutos ja ennen kaikkea huoli veden riittävyydestä. – Me haemme vettä vuoron perään puutarhaan. Huolemme on se, että lampi kuivuu pian. Mutta me toivomme löytävämme ratkaisun. Nyt käytämme arvokkaan veden niin hyvin kuin vain osaamme, Alima sanoo.