Bolivia: TyTöT kasvavaT sieppausTen ja lapsikaupan varjossa # 1/2015 12 Esikoulu tukee Ugandassa lasten koulutietä 18 Plan tuo iloa ja toivoa Addis Abeban slummiin 20 Siirtolaisten vaarallinen matka Yhdysvaltoihin
Wings to Fly -kampanja käynnistyi tyttöjen hyväksi Maailmassa on 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä, jotka jäävät koulun ulkopuolelle. Arviolta 140 miljoonan naisen ja tytön sukupuolielimet on silvottu. Esimerkiksi näistä syistä suomalaiset eri alojen taiteilijat yhdistävät voimansa Wings to Fly -kampanjassa, jossa muun muassa musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja sirkuksen tekijät työskentelevät maailman tyttöjen hyväksi. Kampanja vastustaa tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kerää varoja Planin tyttötyöhön. Wings to Fly käynnistyi kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Avajaisia juhlittiin 6.3. Kellohallissa Helsingissä. Tapahtumassa esiintyivät muun muassa Maija Vilkkumaa, Irina, Meeri Koutaniemi ja tuliteatteri Flamma. Tilaisuudessa sai ensi-iltansa myös kampanjan tunnuskappaleen Wings to Flyn musiikkivideo. Kappaleen on tehnyt ja esittänyt kampanjan ideoija ja pääkoordinaattori Katriina Honkanen. – Pienilläkin teoilla on iso merkitys. Kannustan kaikkia taiteilijoita mukaan kampanjaan – ja ihmisiä katsomaan esityksiä, jotka ovat osa Wings to Flyta tulevan vuoden aikana, Honkanen sanoo. Hän tutustui tammikuussa Etiopiassa Planin työhön tyttöjen sukupuolielinten silpomista, lapsiavioliittoja ja muita haitallisia perinteitä vastaan. – Suurimman vaikutuksen minuun teki se, että ihmiset ovat itse aktivoituneet ja sitoutuneet kitkemään tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Työllä todella on merkitystä, Honkanen kertoo. Tutustu Wings to Fly -kampanjaan ja katso musiikkivideo: plan.fi/wings-to-fly Katriina Honkanen ja Meeri Koutaniemi Tuliteatteri Flamma Maija Vilkkumaa Plan 1/15 ? maaliskuu 2015 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 23 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2015. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Sofia Böling, Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakasja sidosryhmärekisteri. PEFC/02-31-170 Shima selvisi syövästä Shima, 15, asuu Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa pikkuveljensä ja siivoojana työskentelevän äitinsä kanssa. Puoli vuotta sitten Shima huomasi, että hänen oikeassa sääressään oli jatkuvasti kasvava kohouma. Kun hän meni lääkäriin, hän sai kuulla, että jalassa oli syöpäkasvain. Shiman perheellä ei ollut varaa kalliisiin hoitoihin. Planin tukema yhteisökeskus päätti auttaa Shimaa ja maksoi tämän hoidon valtiollisessa syöpäsairaalassa. Siellä selvisi, että jalan amputaatio oli ainoa keino pelastaa Shiman henki. Tyttö oli järkyttynyt, mutta Planin työntekijät tukivat häntä vaikeassa ratkaisussa ja sopeutumisessa uudenlaiseen arkeen. Nyt Shima totuttelee elämään kävelykeppien varassa ja on taas löytänyt elämänilonsa. AJANKOHTAISTA 2 välähdys plan-arjesta
4 Sieppaukset synkentävät Bolivian tyttöjen elämää 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Esikoulu voitti kyläläiset puolelleen 14 Vuosikertomus 2014 16 Ulkoministeriö tukee Planin työtä 18,6 miljoonalla eurolla 17 Hyvä testamentti voi muuttaa monta elämää 18 Plan tuo toivoa Addis Abeban slummiin 20 Vaarallinen matka Hondurasista Yhdysvaltoihin 22 Uutuuskirja auttaa havainnoimaan lapsen oikeuksia 23 Kummi-info 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Plan-palat 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan Mitä Beyenech vastaisi? Kehitysyhteistyö on herättänyt kevään aikana keskustelua, ja hyvä niin. Avoin keskustelu on Planille tärkeää. Työ kehitysmaissa tehdään kaukana, ja välillä se tuntuu etäiseltä. Kehitysyhteistyöhön liitetään välillä myös virheellisiä tai vanhentuneita väitteitä, joita ei aina julkisessa keskustelussa ole mahdollista korjata. Silmiinpistävästi vanhentunut väite on se, ettei kehitysyhteistyö saa aikaan kestäviä parannuksia. Nykyaikainen, ihmisoikeuksiin perustuva kehitysyhteistyö tuo pysyviä tuloksia. Siitä Planilla ja muilla järjestöillä on paljon näyttöä. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä eikä armopaloista. Järjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, ja yhdessä vaadimme myös valtioita kantamaan niille kuuluvan vastuun. Sinnikkään ja ammattimaisen työn kerrannaisvaikutukset saavat aikaan suuria, merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi Boliviassa varhaiskasvatushankkeemme on ollut niin tuloksekas, että Plan pyydettiin mukaan maan varhaiskasvatuslain valmisteluun. Brasiliassa kouluväkivallan vastaisen kampanjamme vaikutuksesta Maranhãon osavaltio kielsi koulukiusaamisen lailla. Etiopiassa niissä yhteisöissä, joissa työskentelemme, haitallisten perinteiden kitkemiseksi, 92 prosenttia tytöistä säästyy nykyisin sukupuolielinten silpomiselta. Tulos on huima, sillä Etiopiassa keskimäärin 75 prosenttia tytöistä joutuu silvotuksi. Kehitysmaiden lapsista 90 prosenttia aloittaa tällä hetkellä koulun. Tässä saavutuksessa järjestöjen sinnikkäällä työllä koulutuksen parantamiseksi ja edistämiseksi on ollut merkittävä rooli. Järjestöjen vaatimusten ansiosta lapsiavioliitot tuomitseva päätöslauselma hyväksyttiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2013. Suhteellisesti pienellä mutta tehokkaalla ja tavoitteellisella panostuksella saavutetaan siis erittäin suuria parannuksia maailman lasten asemaan. Keväällä valitsemme uudet kansanedustajamme. Kuinka moni ehdokkaistamme on valmis työskentelemään lasten oikeuksien toteutumisen puolesta? Jotkut ehdokkaat haluavat leikata jo aiemmin kipeästi supistettuja kehitysyhteistyön määrärahoja. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei valtion kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi lainkaan antaa järjestöjen toteuttamaan kehitysyhteistyöhön. Mitähän esimerkiksi etiopialainen Beyenech vastaisi siihen, ettei työllämme ole kestäviä tuloksia tai ettei kehitysyhteistyöhön ole tärkeää osoittaa rahaa? Suomen ulkoministeriön ja suomalaisten Plan-kummien tuella hän välttyi sukupuolielintensä silpomiselta ja lapsiavioliitolta. Beyenech saa jatkaa peruskouluaan, tähdätä lääkäriksi ja päättää omasta elämästään. Toivoisin, että kansanedustajaehdokkaat tulisivat tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeisiimme ja arvioisivat vasta sen jälkeen, onko työmme tuloksekasta ja suomalaisillekin tärkeää. PÄÄKIRJOITUS Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi 3 sisällys
andien Altiplano-ylänköalue Boliviassa salpaa kauneudellaan hengen. Lumihuippuiset vuoret ympäröivät kuivaa aroa, jolla laamat ja lehmät pureskelevat ruohoa laiskasti keskipäivän paahtavassa auringossa. Titicaca-järvi läikehtii auringonvalossa sinisenä ja kylmänä. Karulla alueella perheiden elanto on tiukassa, sillä vain peruna ja kvinoa kasvavat kituliaassa maastossa. Alueella asuvan aymara-alkuperäiskansan tyttöjen elämä on pahimmillaan kuitenkin vielä karumpaa. Lähellä Perun rajaa sijaitsevissa kylissä tyttöjen sieppaukset ovat hälyttävän yleisiä. Planin entinen kummilapsi, 18-vuotias Elena Coca, istuu kotitalonsa edessä ja pudistaa surullisena päätään. – Täällä maaseudulla monia tyttöjä viedään pois. Järjestelmää kutsutaan kummisetäjärjestelmäksi. Coca kertoo, kuinka köyhien tyttöjen vanhemmille luvataan, että jos he lähettävät tytön kaupunkiin töihin, tämä saa hyvän asunnon, työn, ruokaa ja koulutusta. Hän saa kaupungista oman ”kummisedän”, joka lupaa pitää tytöstä hyvää huolta ja tarjota tälle kotiseutua paremman toimeentulon ja elämän. – Oikeasti tytöt päätyvät seksityöhön, Coca huokaa. Sieppaukset suurin ongelma Planilla on lukuisia lastensuojeluja varhaiskasvatushankkeita Altiplanon ylänköalueella. Tiwanakun paikallistoimistossa aluejohtaja Alicia Callisaya Salvatierra latoo karuja totuuksia tyttöjen tilanteesta. Virallisia lukuja sieppauksista ei ole, mutta Salvatierran mukaan lapsikauppa ja -sieppaukset ovat alueen suurimmat ongelmat. Rikolliset ja salakuljettajat levittävät lehdissä ja kaduilla mainoksia, joissa lapsille luvataan unelmien työ ja hyvä tulevaisuus. Mainokset painottavat, ettei lapsilla tarvitse olla mitään työkokemusta hyväpalkkaista työtä varten. – Kerromme vanhemmille, että mainokset ovat valhetta. Todellisuudessa lapsia odottaa seksiorjuus. Osa siepatuista lapsista on päässyt pakenemaan kauheita olojaan. He ovat itse kertoneet, että luvattu unelmien työ oli todellisuudessa seksityötä. Meillä on todisteita, että näin oikeasti tapahtuu. Sieppaukset ovat sitä yleisempiä, mitä lähemmäs Perun rajaa saavutaan. Rajaalueet ovat huumeiden salakuljetuksen ja lapsisieppausten kannalta vaikeimpia alueita, sillä ihmiset ja tavarat liikkuvat nopeasti eri reittejä pitkin maasta toiseen. Sieppaajien sieppaukseT synkenTäväT Bolivian TyTTöjen elämää Boliviassa lapsikauppa ja -sieppaukset ovat suuri ongelma. Plan työskentelee Bolivian tyttöjen suojelemiseksi. TEKSTI MInTTU-MAArIA PArTAnEn KUVAT PlAn jälkiä on vaikea jäljittää. Osa rajaalueiden ihmisistä saa myös elantonsa laittomasta huumeja lapsikaupasta, joten he eivät halua, että ongelmaan puututaan. 15-vuotias Planin kummilapsi nelson asuu aivan Perun ja Bolivian rajalla. – Kidnappaukset ovat täällä suuri ongelma. Ihmiset vain katoavat. Kukaan ei tiedä, mitä heille on tapahtunut, hän kertoo. Nelsonin mukaan on yleistä, että vanhemmat laittavat etsintäkuulutuksia lapsistaan mediaan ja kaduille. – Poliisi varoittaa lapsia jatkuvasti suojautumaan sieppauksilta. Nelsonin äiti remedios myöntää, että vanhempien korviin kantautuu säännöllisesti tietoja sieppauksista. – Pidämme lapsistamme huolta. Nuoret eivät saa esimerkiksi liikkua iltaisin ulkona, hän kertoo vanhempien keinoista taistella sieppauksia vastaan. Sieppaukset kohdistuvat tyttöihin Vaikka rikolliset sieppaavat myös poikia, suurin osa sieppauksista kohdistuu tyttöihin. Rikolliset haluavat erityisesti tyttöjä seksityöhön. Tytöt ovat myös poikia halutumpia työntekijöitä. – Tyttöjen sanotaan työskentelevän poikia ahkerammin. He eivät valita huonoista oloista eivätkä raskaista töistä. Tyttöjen 4 ”Vanhemmat ajattelevat, että tytöt on tehty poikia varten.”
Perun rajan tuntumassa asuva 15-vuotias Nelson (oik.) kertoo, että ihmisten katoamiset ovat hänen kotiseudullaan arkipäivää. Elena Coca, 18, puolustaa rohkeasti tyttöjen oikeuksia, vaikkei se ole helppoa macho-kulttuurissa. Alicia Callisaya Salvatierra kamppailee työkseen lasten sieppauksia ja hyväksikäyttöä vastaan. ajatellaan työskentelevän poikia paremmin, koska he ovat joutuneet tekemään töitä pienestä pitäen ja osaavat työnteon, Planin aluejohtaja Salvatierra selittää. Boliviassa vallitsee edelleen poikia suosiva kulttuuri. Vanhemmat arvostavat poikia tyttöjä enemmän eivätkä halua siksi lähettää poikia pois. Pojat jatkavat perheen perinteitä ja työskentelevät perheen pelloilla. Poika myös perii vanhempiensa omaisuuden. 18-vuotias Elena huokaa raskaasti. – Me tytöt, me olemme kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Pojat ovat kulttuurissamme erittäin rakastettuja. Vanhemmat ajattelevat, että tytöt on tehty poikia varten. He kysyvät, mitä hyötyä on kouluttaa tyttö, kun hän menee kuitenkin vain naimisiin ja lähtee pois perheestä. Kun pojat opiskelevat, tytöt pysyvät kotona ja kokkaavat heille. Tyttöjen aliarvostus näkyy syntymästä saakka. He saavat poikia vähemmän ruokaa, koska vanhemmat ajattelevat, että poikien on kasvettava isoiksi ja vahvoiksi. Tytöt joutuvat pienestä pitäen töihin, eivätkä vanhemmat anna heidän leikkiä yhtä paljon kuin poikien. Tyttöjen koulutie loppuu aiemmin, he kohtaavat poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa ja he joutuvat usein alaikäisinä naimisiin. Vanhemmat lähettävät tytöt poikia herkemmin työskentelemään muualle, jolloin tyttöjen riski päätyä siepatuiksi kasvaa. Perun rajalla asuva 15-vuotias Nelson myöntää, että tyttöjen asema on poikia heikompi. Hän kertoo, että erityisen vaikeassa asemassa ovat tytöt, joilla on huonot kotiolot. – Tytöt joutuvat pakenemaan kotoa vaikeiden olosuhteiden takia. Heitä saatetaan lyödä tai käyttää hyväksi, joten he eivät voi asua kotona. Jos he pakenevat, he joutuvat helposti sieppausten kohteiksi. Köyhyys ylläpitää lapsikauppaa Kyse on ennen kaikkea rakenteellisesta ongelmasta, syvästä köyhyydestä. Vanhemmat kuvittelevat tarjoavansa lapsilleen kotioloja paremman tulevaisuuden. Suurperheiden köyhät vanhemmat kamppailevat ruokki5
akseen kaikki lapsensa. Siksi ajatus lasten paremmista oloista kaupungissa tuntuu heistä hyvältä ajatukselta. – Vanhemmat ajattelevat, että lähettämällä lapsensa pois he tarjoavat näille poispääsyn köyhyydestä. Vanhemmat eivät ole pahoja. He eivät vain tiedä, millaisille asioille pois lähetetyt lapset altistuvat, sanoo Alicia Callisaya Salvatierra. Boliviassa sieppaukset eivät kohdistu pelkästään köyhimpien perheiden lapsiin. Myös kaupungeissa elävät tytöt ovat vaarassa. Kaupungeissa sieppaajat seuraavat aktiivisesti sosiaalista mediaa ja sitä käyttäviä teinityttöjä. Rikolliset seuraavat sosiaalisesta mediasta, missä tytöt liikkuvat, ja sieppaavat tytöt näiden koulumatkalla tai suoraan kaupungilta. Plan neuvoo nuoria olemaan paljastamatta sosiaalisessa mediassa liikaa itsestään ulkopuolisille. Henkilökohtaisia tietoja, asuinpaikkaa ja koulua ei kannata kertoa julkisesti, etteivät sieppaajat pääse tytön jäljille. Tieto on paras lääke Planin Tiwanakun paikallistoimistossa Alicia Callisay Salvatierra esittelee kiireidensä lomassa tietopaketteja, joita Plan jakaa viranomaisille, kouluille ja yhteisöihin. Värikkäät opasvihkot kertovat, mitä lapsille todellisuudessa tapahtuu, jos vanhemmat lähettävät heidät pois kotoa. – Käytämme esimerkkeinä todellisia lasten tarinoita. Näin vanhemmat oikeasti uskovat, että sieppaukset ovat yhteisöissämme vakavin lapsiin kohdistuva ongelma. Plan opastaa vanhempia lastensuojelussa jo lasten varhaislapsuudesta lähtien. Planin varhaiskasvatuskeskukset tavoittavat tehokkaasti yhteisön kaikki vanhemmat, jolloin vanhemmat saavat alusta asti oikeaa tietoa pois lähetettyjen lasten todellisuudesta eivätkä usko valheellisiin lupauksiin ja mainoksiin. Myös köyhyyden vastainen työ on tehokasta lapsisieppausten ehkäisemistä. Kun vanhemmat pystyvät ruokkimaan ja kouluttamaan lapsensa, heidän ei tarvitse lähettää näitä pois paremman tulevaisuuden toivossa. Bolivia » Tasavalta Etelä-Amerikassa. Väkiluku 10,6 miljoonaa. » Espanjan ohella useita virallisia kieliä. Väestöstä 30 % on ketsuoita, 30 % mestitsejä, 25 % aymaroita ja noin 15 % eurooppalaista alkuperää. Alkuperäiskansojen syrjintä on yleistä. » Etelä-Amerikan köyhin maa. Sijoitus inhimillisen kehityksen indeksillä 108 (181 valtiosta). Korruptio, rikollisuus, tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta sekä lasten aliravitsemus ja lapsikuolleisuus ovat suuria ongelmia. » Plan on työskennellyt Boliviassa vuodesta 1969. Työn piirissä on 48 500 lasta ja 1 100 yhteisöä. Pa ra gu ai Alt o Pu rus Be ni Manu M am ore Ju ru en a San Manu el Itenes PERU PARAGUAY CHILE BRASILIA ARGENTINA Sucre Santa Cruz Tarija Altiplano Maatoimisto Planin ohjelma-alue BOLIVIA La Paz Yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeä osa Planin työtä. Kun lastensuojelusta vastaavien viranomaisten tieto sieppauksista lisääntyy, he pystyvät työssään ehkäisemään niitä entistä paremmin. Jos vanhemmat eivät saa kaupunkiin lähettämäänsä lapseen yhteyttä ja alkavat epäillä sieppausta, Plan auttaa heitä viemään asiaa eteenpäin. Planin työntekijät auttavat vanhempia tekemään viranomaisille katoamisilmoituksen ja etsimään kadonnutta lasta. Työ on vaikeaa, sillä usein sieppauksesta ei jää jälkiä. Lapsia viedään paljon naapurimaihin Peruun ja Chileen, jolloin heidän jäljittämisensä on erittäin hankalaa. Vasemmalla: Elena tukee muita tyttöjä käymään koulua ja puolustamaan oikeuksiaan. Oikealla: Planin varhaiskasvatuskeskuksissa ei ole poikien ja tyttöjen leluja. 6 Köyhyyden vastainen työ on tehokasta lapsikaupan ehkäisemistä.
Plan tukee varhaiskasvatusta ulkoministeriön varoilla Plan Suomi tukee kummija lahjoitusvaroilla Plan Bolivian työtä lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen hyväksi. Tämän lisäksi saimme vuoden alusta kolmevuotisen Suomen ulkoministeriön rahoituksen varhaiskasvatustyöhön Boliviassa. Ulkoministeriön ja suomalaislahjoittajien varoilla teemme varhaiskasvatustyötä 225 yhteisössä. Tuemme varhaiskasvatuskeskusten rakentamista ja toimintaa sekä koulutamme opettajia ja vapaaehtoisia kertomaan varhaislapsuudesta vanhemmille. Autamme vanhempia tasa-arvoisessa ja tasapuolisessa kasvatustyössä. Vahvistamme myös vanhempien ja viranomaisten kykyä suojella lapsia väkivallalta ja sieppauksilta. Elena kertoo, että tytöt ovat kyllästyneet heitä väheksyvään kohteluun ja haluavat itse toimia oikeuksiensa puolesta. Hän on osallistunut muun muassa Latinalaisen Amerikan maiden konferenssiin, jossa tyttöjen asema oli esillä. – Sanon viranomaisille, jotka haluavat kieltää toimintamme, että me olemme nykyisyys ja tulevaisuus. Meitä koskeviin asioihin pitää puuttua. Aion työskennellä tulevaisuudessakin meidän tyttöjen puolesta, koska se on meille kaikille tärkeää. Haluatko tietää lisää Bolivian lasten asemasta ja Planin työstä? Katso ruutu.fi:stä ohjelma Arman ja aymara-lapset. Tyttöjohtajat sieppauksia vastaan 18-vuotias Elena työskentelee Planin tyttöjohtajien ryhmän johtajana. Tytöt kiertävät kouluissa ja yhteisöissä puhumassa asioista, joista monet eivät haluaisi heidän puhuvan. Tytöt kertovat seksuaalisesta väkivallasta, ehkäisystä ja siitä, mitä tytöille voi pahimmillaan tapahtua, jos heidät lähetetään kotoa kaupunkiin. Työ ei ole helppoa, sillä monet koulujen rehtoreista tai paikallisviranomaisista eivät halua, että vaikeista aiheista puhutaan julkisesti. – En suostu vaikenemaan tai luovuttamaan. Asioista pitää puhua, vaikka monet aikuiset haluaisivat kieltää meitä puhumasta sieppauksista ja seksuaalisesta väkivallasta, Elena sanoo ja katsoo vakavana suoraan silmiin. Aymara-perheet ovat tuoneet juhlaaterian Planin varhaiskasvatuskeskukseen, joka pyörii kummien tuella. 7
uutisia maailmalta Koulunkäynti jatkuu taas ebola-alueilla Koulut avaavat taas oviaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa, joissa lasten koulunkäynti on ollut kuukausia keskeytettynä ebolaepidemian takia. Ebolaepidemian keskellä elävät lapset ovat kärsineet erityisesti koulunkäynnin keskeytymisestä, ja on arvioitu, etteivät monet heistä palaa enää ollenkaan kouluun. Erityisen ongelmallinen tilanne on niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat menehtyneet. Tällöin sisarussarjan vanhempien lasten – liki aina tyttöjen – on pitänyt asettua vanhemman rooliin. Esimerkiksi Liberiassa koulut ovat olleet kokonaan kiinni yli puoli vuotta. Moni lapsi on joutunut olemaan töissä tai kerjäämässä koulunkäynnin sijaan. – Koska koulut on suljettu, osa lapsista vain leikkii aikansa kuluksi. Toiset taas ovat joutuneet perheidensä elättäjiksi. Tilanne vaikuttaa väistämättä monin tavoin jo lähitulevaisuudessa, toteaa Plan Liberian Bomin alueen ohjelmajohtaja Alphan Kabba. Plan tukee koulujen jatkumista alueella muun muassa parantamalla hygieniaa ja sanitaatiota ja toivoo, että maan hallitukset pitävät huolen asianmukaisista ja turvallisista kouluolosuhteista. Ebolaan on Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa sairastunut yli 21 000 ihmistä. Kuolonuhreja epidemiassa on ollut näissä maissa yli 8 500. Tällä hetkellä epidemia on alueella jo laantumassa. Plan laajensi työnsä Nigeriaan Planin toiminta laajeni vuodenvaihteessa 70 maahan, kun Nigeriasta tuli uusi Plan-maa. Plan Nigeria avasi virallisesti toimistonsa marraskuussa maan pääkaupunkiin Abujaan. Planin työ rakentuu aiemmin maassa työskennelleen CEDPAjärjestön (The Centre for Development and Population Activities) verkostolle ja työlle. CEDPA työskenteli maassa vuodesta 1985 lähtien naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseksi. Järjestön toiminta yhdistetään nyt perustetun Planin toimintaan. Planin työtä Nigeriassa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi. Yksi viime vuoden kohahduttavimmista uutisista maassa oli Boko Haram -järjestön tekemä lasten sieppaus. Boko Haram sieppasi huhtikuussa yli 270 koulutyttöä kesken koulupäivän. Se on hyökännyt lapsia ja tyttöjä vastaan myös sieppauksen jälkeen. Plan on tuominnut useaan kertaan iskut tyttöjä, lapsia ja heidän koulutustaan vastaan. Tyttöjen suojelun lisäksi Planin työ Nigeriassa keskittyy lasten terveyden parantamiseen, koulutukseen pääsyn ja opetuksen laadun parantamiseen, köyhien perheiden taloudellisen toimeentulon turvaamiseen ja lasten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen. Planin Adama Coulibaly (vas.) ja Offiong Paul Enang (kesk.) kättelivät Nigerian koulutusministeriön edustajaa Elisabeth Omotowaa järjestön lanseeraustilaisuudessa. 8
MaailMa lUKUina Pilaantunut ruoka, jossa on bakteereja, viruksia, parasiitteja tai kemikaaleja, voi aiheuttaa yli 200 erilaista tautia – aina vatsataudista syöpään asti. Ruoasta ja vedestä tarttuvat taudit tappavat arviolta 2,2 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Heistä jopa 1,9 miljoonaa on lapsia. Afrikassa yksi lapsi saattaa sairastua vakavaan vatsatautiin jopa 5 kertaa vuodessa. Maanosassa kuolee joka vuosi 800 000 lasta vatsatautiin ja nestehukkaan. Ympäristömyrkky dioksiini aiheuttaa lisääntymisja kehityshäiriöitä, immuunijärjestelmän vaurioita, hormonihäiriöitä sekä syöpää. Dioksiinialtistumisista 90 prosenttia tulee ruoasta. (lähteet: Maailman terveysjärjestö WHO) maailman Terveyspäivää vieTeTään 7. huhTikuuTa. Plan on auttanut 77 000 ihmistä Hagupit-taifuunin tuhoalueilla Planin hätäavusta Filippiineille viime joulukuussa iskeneen Hagupit-taifuunin tuhoalueilla on hyötynyt lähes 77 000 ihmistä. Plan on muun muassa järjestänyt telttaja majoitustarvikkeita yli 3 700 perheelle, hygieniatarpeita 4 400 perheelle ja vesitarvikkeita 3 600 perheelle. Lisäksi lapset ovat saaneet lapsiystävällisiä tiloja, psykososiaalista tukea sekä mahdollisuuksia jatkaa koulunkäyntiä. Kansainvälinen Plan on yksi pisimpään Filippiineillä toimineista avustustai kehitysyhteistyöjärjestöistä. Yksi Planin työn painopisteistä Filippiineillä on lasten ja heidän perheidensä katastrofivalmiuksien edistäminen. Plan aloitti avustustoimet jo ennen Hagupit-taifuunin rantautumista pelastussuunnitelmien päivittämisellä sekä sähkögeneraattoreiden ja hätäapupakettien valmistelemisella. Hagupitin arvioidaan vaikuttaneen jopa 3,9 miljoonan filippiiniläisen elämään. Myrskyn iskiessä Filippiinien hallitus evakuoi sen tieltä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä. – Hallituksen valtava ponnistus pelasti monia henkiä. Plan tekee parhaansa täydentääkseen työtä, sanoi Carin van der Hor, Plan Filippiinien maajohtaja. Koululaiset saivat paloturvallisuusja ensiapukoulutusta Indonesiassa Yli tuhat oppilasta kuudesta peruskoulusta Jakartassa Indonesiassa otti osaa Planin järjestämään paloturvallisuusja ensiapukoulutuspäivään. Koululaiset harjoittelivat taitoja, joilla toimia tulipalotai muissa hätätilanteissa. – Autoin loukkaantunutta ystävääni ja annoin tälle ensiapua, viidesloukkalainen Vini kertoo harjoituspäivästä. Koulutus oli osa Planin yhdessä paikallisen järjestön kanssa vetämää kolmivuotista hanketta, joka parantaa koulujen turvallisuutta Jakartan suurkaupungin tiheästi asutuilla ja luonnonkatastrofeille herkillä alueilla. Hanke toimii 22 koulussa ja rohkaisee lapsia, opettajia ja kouluyhteisöjä yhteistyöhön, jotta ne voivat pienentää katastrofeihin ja onnettomuuksiin, etenkin tulviin ja tulipaloihin, liittyviä riskejä. – Kuulun koulun tulvahälytysryhmään, jossa olen turvallisuusvastaava. Pidän toiminnasta. Olen oppinut esimerkiksi uimataitoja, kuudesluokkalainen ridwan kertoo. – Tehtävämme on varoittaa muita, kun saamme tietoa tulevasta tulvasta, samaan ryhmään kuuluva viidesluokkalainen Ade sanoo. Planin työntekijät neuvoivat joulukuussa heti taifuunin iskettyä Masbaten asukkaita juomaveden puhdistamisessa. 9
uutisia suomesta Planin katastrofityö sai kansainvälisen tunnustuksen Plan Suomi on hyväksytty Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluosaston ECHO:n yhteistyökumppaniksi. Kansainvälinen tunnustus mahdollistaa entistä laajemman työn luonnonkatastrofeissa ja konflikteissa. – Olemme yksi harvoista suomalaisjärjestöistä, jotka ovat saaneet ECHO-sertifioinnin. EU on yksi maailman arvostetuimmista humanitaarisen avun antajista. Asemamme mahdollistaa sen, että voimme entistä paremmin varmistaa, että lapsen oikeudet, lastensuojelu ja lasten oikeus koulunkäyntiin toteutuvat katastrofeissa, sanoo Planin humanitaarisen työn erityisasiantuntija Maritta niskanen-Tamiru. ECHO-statuksen ansiosta Planin humanitaarinen työ saa entistä suuremman vaikuttavuuden. Sopimus mahdollistaa myös uusien rahoituskanavien hankinnan humanitaariseen työhön. Katastrofityö ja katastrofien vaikutusten ennaltaehkäisy ovat Planin työn tärkeimpiä osa-alueita. Kaikista köyhimmät lapset, ja erityisesti tytöt, ovat katastrofin tai konfliktin sattuessa kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa. – Katastrofien ennaltaehkäisy on kaikista tehokkainta humanitaarista työtä, korostaa Niskanen-Tamiru. Lastenhallituksen ajama lasten liputuspäivä toteutui Sisäministeriö esitti tammikuussa lapsen oikeuksien päivää liputuspäiväksi. Planin lastenhallitus on kampanjoinut jo yli kymmenen vuotta sen puolesta, että 20. marraskuuta julistettaisiin viralliseksi liputuspäiväksi. – Lapsen oikeuksien päivä on loistava tilaisuus aloittaa lapsen oikeuksista tiedottaminen. Jokaisella kiinteistönomistajalla on mahdollisuus tehdä lapsen oikeuksien sopimusta tunnetuksi ruohonjuuritasolla nostamalla lippu salkoon lapsen oikeuksien kunniaksi, lastenhallituksen jäsen Sofia Böling kirjoitti viime syksynä Turun Sanomissa. Lastenhallituksen edustajat tapasivat sisäministeri Päivi räsäsen marraskuussa ja puhuivat liputuspäivän puolesta. – Saadun palautteen perusteella kansalaiset pitävät lapsen oikeuksia liputtamisen arvoisena. Itse kannatan lämpimästi, että päivästä tulisi liputuspäivä. Äideillä ja isillä on jo omat liputuspäivänsä, myös lapset ansaitsevat liputuspäivänsä, sisäministeri Päivi Räsänen totesi sisäministeriön tiedotteessa. Uusi hanke edistää demokratiakasvatusta Plan Suomi hallinnoi uutta demokratiakasvatushanketta Muuttajat, joka vahvistaa vuosina 2015–16 maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumista kansalaisyhteiskuntaan. Muuttajat-hanke tutustuttaa maahanmuuttajanuoria demokraattisen vaikuttamisen kanaviin ja arjen osallistumiskeinoihin sekä rohkaisee ottamaan ne käyttöön. Hanke takaa tytöille ja pojille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Muuttajien yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Espoon iltalukio, Helsingin aikuisopisto, Moniheli ry ja Vantaan kaupungin nuorisotoimi. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. 10
Lastenhallitus kampanjoi eduskuntavaaleissa Planin lastenhallitus kampanjoi kevään eduskuntavaaleissa lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien puolesta. Lastenhallitus järjesti maaliskuussa Helsingissä ehdokkaille vaalipaneelin. Toinen vaalipaneeli on luvassa Turussa nuorten taideja toimintatalo Vimmassa maanantaina 23. maaliskuuta. – Haluamme vaikuttaa tulevien päättäjien mielipiteisiin. Haluamme ihmisten myös harkitsevan kunnolla, ketä pitäisi äänestää, kertoo lastenhallituksen jäsen Anna El-khoury. Lastenhallitus kampanjoi vaalien alla myös sosiaalisessa mediassa. Lisäksi nuoret osallistuvat lapsija nuorisojärjestöjen kampanjaan, jossa järjestöt haastavat jokaisen ehdokkaan allekirjoittamaan verkossa Lasten ja nuorten kansanedustajan huoneentaulun. Näin ehdokkaat sitoutuvat edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia, mikäli heidät valitaan kansanedustajiksi. Kapuajat keräsivät yli 83 000 euroa kehitysmaiden tytöille Kapua 2014 Etiopia -kampanjan 17-henkinen ryhmä keräsi vuoden aikana yhteensä 83 863 euroa kehitysmaiden tyttöjen ja naisten auttamiseksi. Lokakuussa ryhmä tutustui Etiopiassa avustuskohteisiin ja kiipesi maan korkeimmalle vuorelle Ras Dashenille. Kapuajat maksoivat matkakulunsa itse ja keräsivät varoja Väestöliiton, Planin, Taksvärkki ry:n ja Kynnys ry:n kehitysyhteistyöhön. – Emme pysty parantamaan todennäköisyyttä voittaa lotossa, mutta kehitysmaiden tyttöjen ja naisten parempaan tulevaisuuteen voi jokainen meistä vaikuttaa, toteaa kapuaja Sari Heikkilä. Plan tukee kerätyillä varoilla tyttöjen koulutusta ja suojelua Etiopiassa. Kapua-hanke saa jatkoa tänä vuonna. Kapuajat vuodeksi 2015 on valittu. Ryhmä matkustaa ensi syksynä Boliviaan, jossa tutustuu Planin varhaiskasvatustyöhön. Boliviassa Plan auttaa alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsia pääsemään varhaiskasvatuksen piiriin ja tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Arman Alizad tutustui Bolivian lasten asemaan Arman Alizadin dokumentti Arman ja aymara-lapset vei tv-katsojat Boliviaan tutustumaan Planin työhön. Jimillä 2.3. nähty ohjelma kuvasi pysäyttävästi muun muassa lapsityöläisten oloja, lapsikauppaa sekä tyttöjen syrjintää. Alizad vaikuttui Planin työstä lasten hyväksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. – Kummirahalla rakennetaan kouluja, palkataan opettajia ja rakennetaan varhaiskasvatuskeskuksia, joissa lapset pääsevät olemaan lapsia. Tämä on se syy, jonka takia minun, sinun ja kaikkien pitäisi ryhtyä kummeiksi, Alizad vetosi katsojiin. Alizad sai tammikuisessa Venla-gaalassa TV-maailman Vuoden valopilkku -palkinnon ohjelmastaan Arman ja Kamerunin kummilapset. Viime keväänä nähdyssä dokumentissa Alizad matkusti Kamerunin sademetsään tapaamaan bakakansaan kuuluvaa Plan-kummityttöään. Molemmat ohjelmat ovat katsottavissa ilmaiseksi Nelosen Ruutu-palvelussa osoitteessa ruutu.fi. 11
esikoulu voiTTi kyläläiseT puolelleen Ugandan maaseutukylässä esikoulu on parantanut lasten koulumenestystä ja vetänyt myös miehet mukaan vanhempainiltoihin. Toiminta jatkuu kyläläisten omin voimin vielä Planin hankkeen päätyttyä. TEKSTI EIjA PAlOSUO KUVAT MIKKO TOIVOnEn Nozlina (vas.) osaa jo lukea ja haluaisi isona opettajaksi. Mariaa kiinnostaa enemmän jalkapallo. Luokkatilan seinällä on kuva maisemasta, johon on piirretty eläimiä, ja opettaja kysyy lapsilta niiden nimiä. Näille 4–5-vuotiaille kyseessä eivät ole tietokirjojen eksoottiset eläimet vaan tutut kotimaiset lajit, ja vastaukset tulevat helposti: kirahvi, leopardi, krokotiili, antilooppi. Sitten piirretään. Kieli eksyy suupieleen, kun pieneen liitutauluun raapustetaan huolella kirjaimia vieri viereen. Luweeron alueen varhaiskasvatuskeskuksessa Ugandan maaseudulla moni viisivuotiaista osaa jo lukea. Keskuksen toimintaan osallistuvat lapset uskaltavat myös ottaa rohkeasti kontaktia toisiin lapsiin, viitata ja kertoa opettajalle tarpeistaan. Se ei ole itsestään selvää, ja kuitenkin näiden taitojen hallitseminen tekee peruskoulun aloittamisesta vuoden kuluttua huimasti mutkattomampaa. – Keskusteluissa opettajien kanssa erot esikoulua käyneiden ja käymättömien välillä tulevat selkeästi esille. Eräs huomio on, että kylmiltään koulun aloittavat ovat ujoja, ja heiltä puuttuu itseluottamusta. He eivät välttämättä uskalla kertoa, jos heillä on pissahätä kesken tunnin, vaan saattavat kastella housunsa. Esimerkiksi kirjoittaminen ja lukeminen alkavat täysin nollasta – käytännössä kaikki alkaa nollasta, kertoo Plan Ugandan hankekoordinaattori rose Mary Alweny. Ilman sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta ilmaista itseään on vaikea käydä käsiksi varsinaisiin koulutehtäviin, saati selviytyä menestyksekkäästi seuraavalle luokalle. Monet Ugandan koululaisista, erityisesti tytöistä, joutuvat jättämään opintonsa kesken jo alaluokilla. Toiset taas saattavat käydä koko peruskoulunsa läpi heikoin tuloksin, oppimatta edes kunnolla lukemaan. 12
keskuksissa työskentelevistä ovat naisia. Mutta muutamia miehiäkin olemme saaneet mukaan, ja kyläläiset tekevät työtä useampienkin rohkaisemiseksi. Esimerkillä on voimaa. On helppo ymmärtää että poika, joka 5-vuotiaana sitoo nukkevauvan kantoliinaan ja leikkii isää, pystyy kyseenalaistamaan tiukat tyttöjä ja poikia erottavat asetelmat myös vanhempana. Kustannustehokasta apua Tiiliseinät ja peltikatto pitävät keskipäivän pahimman paahteen ulkopuolella, mutta lämpötila kohoaa silti lopulta uuvuttavaksi. On lounastauon aika. Pyöreistä eväslaatikoista lapset kaivavat esiin kassavaa, riisiä, chapatia tai banaania ja ryhtyvät syömään niitä sormin. Jos kaikki eivät ole saaneet kotoaan eväspakettia mukaan, opetellaan jakamaan. Yleisen toimeentulon tukemiseksi Plan on tukenut kyläläisiä aloittamaan omia hankkeitaan, kuten lainaohjelmia ja terveydenhoitoryhmiä, sekä neuvonut heitä palveluiden hakemisessa valtiolta. Haasteista huolimatta lasten oppimistulokset ovat olleet merkittäviä, mikä on voittanut myös vanhempien luottamuksen. Keskus onkin jo yli vuoden ajan jatkanut toimintaansa itsenäisesti, kyläläisten oman toiminnan varassa, sen jälkeen kun hanke suunnitelman mukaisesti päättyi ja Planin tuki sille lakkasi. Nyt Plan käynnistää varhaiskasvatustoimintaa uusilla alueilla. Ruohonjuuritason hankkeiden lisäksi Plan tekee yhteistyötä hallituksen ja muiden järjestöjen kanssa varhaiskasvatuksen vahvistamiseksi Ugandassa. Alweny kertoo tutkimuksesta, joka tarkasteli koulutuksen investointien kustannusja hyötysuhdetta. Se sisälsi päätelmiä, joita köyhän valtion viranomaisten on vaikea ohittaa. – Jaoimme tutkimuksen hallituksen kanssa, osoitimme montako dollaria varhaiskasvatus säästää verrattuna myöhempiin toimiin ja sanoimme: katsokaa millaisen mahdollisuuden menetätte. Mitä aikaisemmin koulutukseen panostetaan, sitä kustannustehokkaammin päästään tuloksiin. Lapset saavat esikoulussa paitsi uusia taitoja myös itseluottamusta. Esikoulun oppimateriaalit ja lelut tuovat lapsille vaihtelua vedenkantoon, polttopuun hakemiseen ja muihin arjen kotitöihin. Ennen evästaukoa pestään kädet. Suurissa kouluissa opettajilla ei välttämättä ole aikaa paneutua yksittäisten oppilaiden koulumenestykseen, eikä tukea aina tule kotoakaan. – Osa vanhemmista on yhä kiinni ajatuksessa, että tytöt ovat lähinnä ”avioliittoainesta”, eli heille riittävät tietyt perustaidot ja sitten he voivatkin mennä naimisiin, Alweny toteaa. Lisäksi koulumenestystä hidastaa Ugandassa köyhyys. Kaikkiaan esikoulua käy vain noin 12 prosenttia ugandalaislapsista, ja useimmat heistä ovat kaupunkilaisia. Maaseudun lapset ovat monien muidenkin palveluiden ulottumattomissa ja uhkaavat jäädä jälkeen muista jo alkutaipaleellaan. – Voi kuvitella, mikä tilanne on, kun kaupungin ja maaseudun lapset joutuvat suorittamaan samat kansalliset päättökokeet. Hanke tukee heikoimmassa asemassa olevia lapsia niin, että he voisivat olla samalla viivalla ikätoveriensa kanssa. lapset oppivat katsomalla ja koskemalla Plan Suomi on tukenut varhaiskasvatustoimintaa yhteensä 40 Ugandan maaseutuyhteisössä vuodesta 2009 lähtien. Keskuksiin on hankittu leikkija opetusmateriaalia ja niihin on koulutettu ohjaajia. Vanhempainilloissa on keskusteltu lapsen oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista aina vauvan syntymästä kouluikään saakka, ja vanhemmat ovat voineet oppia toistensa kokemuksista. Esikoulujen päiväohjelma kestää kahdeksasta kahteentoista ja sisältää suomalaisillekin päiväkotilapsille tuttuja asioita: aamupiiriä, satujen lukemista ja lukemaan opettelemista, matematiikkaa sekä vapaata leikkiä. Leikkiä varten keskukseen on järjestetty erilaisia nurkkauksia, joihin lapset saavat mennä toiveidensa mukaan: rakennuspalikat, vesi ja hiekka, kirjat ja kuvat sekä ”mielikuvitusnurkka” – jossa tänään näyttää kehkeytyvän kauppaleikki. – Tiedämme, etteivät lapset opi vain kuuntelemalla: he haluavat nähdä, koskea, leikkiä ja pelata. Varmistamme, että oppiminen keskuksessa tapahtuu interaktiivisesti ja että he nauttivat siitä – ja tulevat samalla oppineeksi tärkeitä taitoja, Alweny kuvaa. Keskuksen ohjaajat varmistavat, että kaikki lapset pääsevät kokeilemaan kaikkia leikkejä, eivätkä esimerkiksi pojat varaa itselleen kaikkia pyöränrenkaita tai palloja. Roolimallit juurtuvat jo varhain, ja ennen kouluikää niitä on helpointa muokata. – Lastenhoito ei Ugandassa ole miesten perinteinen suosikkijuttu, ja useimmat Kylän lapsista yhdeksän kymmenestä osallistuu esiopetukseen. 13
toiminta 2014 Lasten puolesta joka puolella maailmaa Planin vuoteen 2014 mahtui paljon merkittävää työtä niin kotimaassa kuin globaalisti. Paransimme heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää kehitysmaissa ja tavoitimme viime vuonna 165 miljoonaa ihmistä. Yhdessä saimme paljon aikaan! Tilivuonna 2014 kansainvälinen Plan työskenteli kaikkiaan 69 maassa. Näistä 50 on ohjelmamaita ja 21 lahjoittajamaita (kaksi lahjoittajamaata, Intia ja Kolumbia, ovat myös ohjelmamaita). Plan Suomi toteutti kehitysyhteistyöohjelmia ulkoministeriön ja EU:n tuella 15 maassa. Maailmanlaajuisesti Plan tavoitti vuonna 2014 81,5 miljoonaa lasta lähes 90 000 yhteisössä. Plan käytti toimintaansa globaalisti 709 miljoonaa euroa, missä on prosentin kasvu edellisvuoteen. Planin tuotot kasvoivat kuudella prosentilla 722 miljoonaan euroon. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Planin työtä tukee lähes 20 000 suomalaista kummia, ja Plan onkin Suomen suurin kummijärjestö. Plan Suomi on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, ja ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmevuotisin sopimuksin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 Plan Suomi käytti kehitysohjelmiin 12,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Plan Suomi laajensi ohjelmatyötään merkittävästi uuden hankerahoituksen avulla. Rahoitusta saatiin kahteen EU-hankkeeseen. Etiopiassa keskitytään tyttöihin kohdistuvien haitallisten perinteiden lopettamiseen ja Keniassa nuorten osallistumiseen hyvään hallintoon. Toimintavuoteen mahtui niin miellyttäviä kuin traagisia hetkiä. Haiyan-taifuunin hävitettyä Filippiinien pohjoisosia aloitti Plan historiansa suurimman katastrofikeräyksen. Tyttöjen päivä taas vakiintui ympäri maailman merkkipäiväksi, jolloin muistutetaan tyttöjen oikeuksista. Tempaukset eri kaupungeissa edesauttoivat sitä, että tyttöjen päivä näkyi joka puolella Suomea. Vuosikertomuksemme on luettavissa verkossa osoitteessa plan.fi/toiminta2014. Lue sieltä tarkemmin Planin toiminnasta ja katso videolta pääsihteerin terveiset. Samalla näet esimerkiksi mikä teki tyttöjen päivästä onnistuneen, mikä liikuttaa Arman Alizadia tai miten kävikään, kun porilainen kummi matkasi Peruun tapaamaan kummilastaan. 225 ohjelmaa 4 910 hanketta TYöSKENTELI 86 676 YHTEISöN KANSSA auttaen 164,9 MILJOONAA IHMISTÄ joista 81,5 MILJOONAA OLI LAPSIA viime vuonna plan... TOIMI YHTEISTYöSSÄ 34 332 ORGANISAATION KANSSA
21 varainhankintamaata 50 ohjelmamaata 69 toimintamaata 1 200 000 kummia 1 420 589 kummilasta 76 % Ohjelmatyö 39,8 % UM:n tuki 11,3 % Muut lahjoitukset ja avustukset 24 % Muut kulut 41,9 % Kummien lahjoitukset 4,9 % EU-rahoitus 2,1 % Yritysyhteistyö PlAn SUOMEn KUlUT PlAn SUOMEn TUOTOT 16,2 miljoonaa euroa 16,2 miljoonaa euroa Koko kansainvälinen Plan käytti toimintaansa yhteensä 709 miljoonaa euroa. TUKI 64 280 SÄÄSTöJA LAINAYHTYMÄÄ 254 MIKROLAINAORGANISAATIOTA KOULUTTI 859 450 IHMISTÄ joista 289 437 TERVEYSALALLE 104 231 OPETUSALALLE 135 762 MAATALOUTEEN, AMMATTIIN TAI YRITTÄJYYTEEN 272 755 LASTENSUOJELUUN AUTTOI RAKENTAMAAN TAI KORJAAMAAN 10 758 TERVEYSJA VARHAISKASVATUSKESKUSTA 2 454 KOULUA 4 112 VESIPISTETTÄ 835 207 KOTITALOUKSIEN VESSAA
Suomen ulkoasiainministeriö myönsi Planin työlle 18,6 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Ulkoministeriön tuella tehtävä työ hyödyttää 180 000 kehitysmaan lasta 11 maassa. Lisäksi parannamme kummija yksityislahjoitusten ja muiden tukijoidemme ansiosta kehitysmaiden lasten elämää 51 maassa (uudesta toimintamaastamme Nigeriasta voi lukea sivulta 8). Teemme ulkoministeriön tuella työtä varhaiskasvatuksen, koulutuksen, lastensuojelun ja nuorisotyöttömyyden parissa. Jatkamme myös globaalikasvatusta Suomessa ja vaikuttamistyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Työmme rakentuu edellisen kolmivuotisen ulkoministeriön ohjelmakauden saavutuksille. Maiden määrä väheni neljällä edelliskaudesta. – Keskitymme maihin ja hankkeisiin, jotka kipeimmin tarvitsevat tukeamme ja joissa vaikuttavuus on suurin. Siksi niin hankkeiden kuin ohjelmamaidenkin määrä vähenee, kertoo Planin ohjelmajohtaja julia Ojanen. Tänä vuonna alkava kolmivuotinen ohjelmakausi vahvistaa Planin erityisosaamista tasa-arvotyössä. Huomioimme sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikista haavoittuvimpien ryhmien osallistumisen kaikissa hankkeissa. Huomioimme kaikessa työssämme myös ilmastonmuutoksen ja varautumisen katastrofeihin. ulkoministeriö tukee planin työtä 18,6 miljoonalla eurolla Vahvistamme sukupuolten tasa-arvoa kaikissa hankkeissamme. Planin työ ulkoministeriön tuella » Teemme ulkoministeriön tuella hankkeita11 maassa. Hankkeita on yhteensä 18. » Ulkoministeriö tukee vuosina 2015–2017 työtämme yhteensä 18,6 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi lahjoittajat tukevat työtä 3,2 miljoonalla eurolla. » Työmme keskittyy lastensuojeluun, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja nuorisotyöttömyyteen. Kotimaassa tuemme globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä. TOgO Lastensuojelu KAMErUn Koulutus KEnIA Varhaiskasvatus ITäjA ETElä-AFrIKKA Varhaiskasvatus BOlIVIA Varhaiskasvatus ITä-TIMOr Varhaiskasvatus MOSAMBIK Varhaiskasvatus ASIA Lastensuojelu lAOS Varhaiskasvatus UgAndA Varhaiskasvatus Koulutus ETIOPIA Varhaiskasvatus Lastensuojelu dOMIMIKAAnInEn TAVASAlTA Lastensuojelu Nuortentyöllisyys PAKISTAn Varhaiskasvatus Nuorisotyöllisyys Lahjottajamaat Ohjelmamaat Lahjoittajamaat / Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat 16
Oletko laatinut testamentin? Tai edes miettinyt, mitä omaisuudellesi tapahtuu elämäsi jälkeen? Plan ja 13 muuta yleishyödyllistä järjestöä muistuttavat Hyvä testamentti -kampanjalla, että testamentin laatiminen kannattaa – ja että jo pienenkin osuuden merkitseminen esimerkiksi lasten, luonnon ja ihmisoikeuksien hyväksi on merkittävä teko. – Haluamme purkaa turhia tabuja testamentin laatimisen ympäriltä. Testamentti on osa järkevää omaisuuden suunnittelua. Omaisuuttaan ei voi viedä täältä mukanaan, joten kannattaa miettiä, haluaako osan tai koko omaisuutensa suunnata tarkoitukseen, joka on itselle tärkeä, sanoo Planin tuotepäällikkö raisaleena Tokkola. Yksinelävien ja lapsettomien osuus Suomen väestöstä lisääntyy jatkuvasti, eikä läheskään kaikilla ole perillisiä. Tällaisessa tapauksessa omaisuuden perii valtio, ellei testamenttia ole laadittu. Suomen valtio perii vuosittain noin 20 miljoonaa euroa tekemättömien testamenttien vuoksi. lahjoitus tulevaisuuteen Kouluttaja raisa Koso ja tuotantopäällikkö Tapio Manelius päättivät viime vuoden lopulla laatia testamentin. Keskinäinen testamentti pariskunnalla oli ollut jo pitkään, mutta Koso ja Manelius halusivat muistaa testamentissaan myös kehitysmaiden lapsia. – Meillä ei ole omia lapsia, ja sisarusten lapset näyttävät pärjäävän hienosti. Siksi halusimme testamentata omaisuutemme sinne, missä tarve on suurin. Lapsissa on tulevaisuus. Koska olemme mukana Planin toiminnassa, Plan tuntui luontevalta testamentin saajalta, Koso kertoo. Vihdissä asuvalla pariskunnalla on ollut Plan-kummilapsi jo vuodesta 2003, aluksi Guineasta ja nyt Sierra Leonesta. Myös kiuruveteläinen hammaslääkäri Ilkka nykänen muisti kehitysmaiden lapsia merkitsemällä testamentissaan Planin yleistestamentin saajaksi. Nykänen oli pitkäaikainen Plan-kummi ja tuki yhteensä kolmea heikossa asemassa olevaa lasta ja heidän yhteisöjään. Kun Nykänen menehtyi viime vuonna tapaturmaisesti, Planille siirtyi satojen tuhansien eurojen perintö, jonka avulla Plan edistää maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, asemaa. Nykäsen omaiset ovat kertoneet, että lasten koulutus oli lähellä miehen sydäntä. Nykänen matkusti paljon ja oli kiinnostunut globaaleista kysymyksistä. – Otamme osaa Ilkka Nykäsen omaisten Planin testamentti-ilta Tervetuloa testamentti-iltaan torstaina 9.4. klo 17–18.30 Planin toimistolle Helsinkiin (Kumpulantie 3, 6. krs). Illan aikana sinulla on mahdollisuus kysyä testamenttiin liittyviä kysymyksiä asianajaja, varatuomari Piia jeremejeffiltä. Ohjelma: 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 Tervetuloa ja Planin kuulumiset 17.45 Perintöoikeus ja testamentin laadinta sekä yleisökysymykset varatuomari Piia Jeremejeffiltä 18.30 Tilaisuus päättyy Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä raisaleena Tokkolalle: raisaleena.tokkola@plan.fi tai p. 09 6869 8058. Kerrothan, montako osallistujaa on tulossa. Paikkoja on rajoitetusti. hyvä testamentti voi muuttaa monta elämää Plan ja muut järjestöt kannustavat miettimään, voisiko testamentissa muistaa itselleen tärkeitä arvoja ja asioita. TEKSTI IIdA rIEKKO Jo pienikin osuus testamentista hyvään tarkoitukseen on merkittävä. suruun ja kiitämme lämpimästi testamentista, joka tulee parantamaan pysyvästi lasten elämää kehittyvissä maissa, sanoo Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. lue lisää: hyvatestamentti.fi. Kampanjasivuilta saa esimerkiksi neuvoja testamentin laatimiseen. KUV AT : HY VÄ TEST AMENT TI -K AMP ANJ AVIDE O 17
plan Tuo Toivoa addis aBeBan slummiin Kaupunkiköyhyys on mutkikas ongelma, jonka ratkominen vaatii monia keinoja. Plan tukee Addis Abeban slummiasukkaita muun muassa terveydenhoidolla, koulutuksella, ravitsemushankkeella sekä naisten lainaja säästöryhmällä. TEKSTI IIdA rIEKKO KUVAT AnnA KönönEn Yhden päivän ikäinen poikavauva tuhisee sairaalasängyssä lakanaan ja kirkuvanoranssiin huopaan kapaloituna. Vieressä tuore äiti, 27-vuotias debra, nojaa lapsivuodeosaston tyynyihin ja syö spagettiannosta. Äiti ja lapsi toipuvat vielä synnytyksestä. Poika tuli maailmaan keisarinleikkauksella, sillä hän oli äidin vatsassa perätilassa. – Vaikka synnytys ei sujunut perinteisesti, minulla oli koko ajan turvallinen olo, koska tämä on paras mahdollinen sairaala, Debra kertoo. Viereisessä sängyssä toinen vastasyntyneen äiti nukkuu yhdessä vauvansa kanssa. Lapsivuodeosasto on kulunut mutta puhdas. Abebech Gobenan sairaala on keskellä Etiopian pääkaupungin Addis Abeban huonomaineisimpiin kuuluvaa slummialuetta, mutta sinne tulee synnyttäjiä muistakin kaupunginosista. Taitavan henkilökunnan ja tasokkaan laitteiston vuoksi riskisynnytyksetkin onnistuvat sairaalassa hyvin. Vastasyntyneet saavat tarvittaessa myös tehohoitoa. Plan perusti sairaalan 2004 ja maksaa henkilökunnan palkat. Sairaalassa toimii äitiysneuvola, synnytysja lapsivuodeosasto sekä lastentautien poliklinikka. Debra on kotirouva eikä ole käynyt kouluja. Pojalleen hän toivoo toisenlaista tulevaisuutta: – Toivon, että poikani saa hyvän koulutuksen, jotta hänen perheensä toimeentulo on turvattu ja hän voi kehittää maatamme. ravitsevaa kouluruokaa joka päivä Sairaalan ympärillä leviää laaja epävirallinen asuinalue. Paljasjalkaiset lapset kulkevat peltikattoisten hökkelien välissä ja väistelevät ojia, joissa kelluu jätteitä. Siellä täällä vaeltaa vuohia. Asuinalueen läpäisevän tien vieressä on korkea aita, ja aidan takana koulu ja lastentarha. Tummansinisiin kouluasuihin sonnustautuneet oppilaat nauttivat lounastaan pihalla puiden varjossa. Useimmat ovat saaneet eväslaatikon aamulla kotoa mukaansa, mutta moni perhe ei pysty tarjoamaan lapsilleen riittävästi ruokaa. Seitsemänvuotias Sintayehu syö Etiopian kansallisruokana tunnettua hapatettua injera-leipää ja vihannesmuhennosta iloisenvihreästä muovirasiasta. Plan tarjoaa pojalle koululounaan joka päivä, samoin kuin sadoille muille lapsille. – Parasta on naudanliha, Sintayehu sanoo. Sitä on tarjolla kerran kahdessa viikossa. Sintayehu kertoo olevansa ahkera koululainen, joka pitää erityisesti englannin tunneista. Isona hän haluaisi lääkäriksi. Vapaaajallaan poika kertoo pelaavansa jalkapalloa ystäviensä kanssa. Ilman toimeentuloa tulevaisuutta ei voi suunnitella Köyhyys, puhtaan veden ja riittävän ruuan puute, huono hygieniataso, lasten heikko pääsy peruskouluun, naisten koulutuksen puute… Plan Etiopian hanketyöntekijä Zerihun Hailemariam listaa Addis Abeban slummialueiden ongelmia. Monet slummit ovat vanhoja asuinalueita, joille useimmat perheet ovat muuttaneet jo vuosikymmeniä sitten eri puolilta Etiopiaa paremman elannon toivossa. Yhteisöt koostuvat monista etnisistä ryhmistä, ja alueilla on sekä kristittyjä että muslimeita. Hailemariam kertoo, että slummialueiden epäyhtenäisyyden ja ongelmien moninaisuuden vuoksi asukkaita on vaikea tukea vain yhdellä tai kahdella kehitysyhteistyöohjelmalla. Tarvitaan lastensuojelua, koulutusta, terveydenhoitoa, vesipisteiden ja käymälöiden rakentamista, varhaiskasvatusta, tiedotuskampanjoita ja naisten kouluttamista, muun muassa. Plan on työskennellyt Addis Abeban köyhimmillä alueilla jo vuodesta 1996, ja ihmiset tuntevat järjestön luotettavana ja tehokkaana. – Harvalla perheellä on pysyvää toimeentuloa. Ihmiset ovat riippuvaisia epävirallisen sektorin hanttihommista. Siksi tulevaisuutta on vaikea suunnitella, Hailemariam kuvailee. Oma raha tuo painoarvoa Mulu Aymero, 36, työntää kuivia lehtiä pieniin tulipesiin, joiden päällä paistaa kuohkeita injera-lettuja. Tewabech Edlu, 30, nostelee erilaisia kastikkeita injeran päälle. Lähellä koulua on ravintola, jonka kolmentoista omistajan toimeentulo on vakaalla pohjalla. Dry Food Processing Association -lounasravintola kuuluu naisten säästöja pienlainaryhmälle. Peltikaton alla on pyöreitä muovipöytiä, joissa istuu tyytyväisesti rupattelevia seurueita. Lautaset tyhjenevät injerasta, pastasta ja lihasta. – Ennen minulla ei ollut omaa elinkeinoa, mutta katsokaa nyt – meillä on oma ravintola. Planin säästöryhmä on antanut minulle ja muille ryhmän naisille valtavasti. Osaamme laittaa rahan poikimaan, ja olemme saaneet uusia ystäviä. Meillä on nykyisin myös sananvaltaa kotona, koska tuomme ruokaa pöytään ja maksamme lasten koulumaksut, kahden teini-ikäisen lapsen äiti Edlu kertoo koko omistajajoukon puolesta. Säästöryhmä kokoontuu kerran viikossa Oma elinkeino antaa naisille sananvaltaa ja itseluottamusta. 18
ja vaihtaa kokemuksia niin talousasioista kuin henkilökohtaisista kokemuksista. Tämän ravintolan lisäksi ryhmä on poikinut lukuisia muita pienyrityksiä. Dry Food Processing Association sai tilan viranomaisilta sen jälkeen, kun 13 omistajan joukko oli säästänyt pääoman uuneihin, astioihin ja pöytiin. Uusi ravintola on löytänyt nopeasti asiakaskuntansa. Ravintolan pihalla kasvaa siisteissä riveissä kaalia ja porkkanoita, joista naiset valmistavat ruokaa. – Meillä on yhteinen unelma: haluamme laajentaa ja perustaa hotellin. Olisi hienoa tarjota töitä muillekin työttömille naisille, Edlu pohtii. Vielä nimetön, päivän ikäinen poika syntyi Planin tukemassa sairaalassa keisarinleikkauksella. Yllä: Sintayehu, 7, saa maittavan koululounaansa Planilta. Vasemmalla: Tewabech Edlu on ylpeä ravintolasta, jota pyörittää ystäviensä kanssa. 19
Claudio on kuusissakymmenissä ja asuu syrjäisessä kylässä Comayaguan provinssissa Hondurasissa. Hän sairastaa diabetesta ja pystyy tekemään vain vähän töitä. Claudion tytär Oneida lähti Yhdysvaltoihin vuosi sitten. Miehen toimeentulo riippuu pitkälti tyttären lähettämistä pienistä rahasummista. Oneida päätti paeta, kun sukulaiset surmasivat hänen aviomiehensä vakavien perheriitojen seurauksena. – Sukulaismies uhkasi tappaa myös Oneidan, kertoo Claudio. Kuten tuhannet muut, jotka haaveilevat lähtevänsä Hondurasista Yhdysvaltoihin, myös Oneida etsi käsiinsä paikallisten ”kojooteiksi” kutsumat ihmiskauppiaat, jotka toimivat järjestäytyneesti koko Hondurasin alueella. Epätoivoissaan Oneida päätti ottaa pienen poikansa mukaansa ja jättää 12-vuotiaan tyttärensä Melissan Claudion huostaan. Yhdysvaltain rajan yli haluavat joutuvat maksamaan salakuljetuksesta päätähuimaavan summan, jopa 16 000 Yhdysvaltain dollaria (noin 13 000 euroa). Rajanylitys tarkoittaa usein äärimmäisen vaarallista, viikkoja tai kuukausia kestävää matkaa. Lisäksi siirtolaiset joutuvat usein kokemaan väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Maksu ei takaa turvallista matkaa. Oneida oli kuitenkin yksi niistä onnekkaista, jotka selviytyivät Yhdysvaltain rajan yli. Onni on silti suhteellista. Laittomasti Yhdysvaltain rajan ylittäneet joutuvat piileskelemään, jottei heitä karkotettaisi maasta. Uusi elämä on kallista, sillä siirtolaisten on huolehdittava sekä kotimaahan jääneistä perheenjäsenistään että muuttoa varten ottamiensa velkojensa takaisinmaksusta. Ainoa vaihtoehto paperittomille tulokkaille ovat alipalkatut hanttihommat, joissa he ovat alttiita hyväksikäytölle. Tuhannet lapset muuttavat yksin Vuoden 2014 alussa Hondurasissa kiersivät ihmiskauppiaiden levittämät sitkeät huhut, joiden mukaan lapsilla ja lasten kanssa matkustavilla olisi paremmat mahdollisuudet saada jalansijaa Yhdysvalloissa. Huhut johtivat ennennäkemättömään nousuun siirtolaislasten määrässä. Tuhannet lapset jättivät kotinsa matkustaakseen Yhdysvaltoihin, usein yksin. Samankaltainen tilanne El Salvadorissa, Guatemalassa ja Nicaraguassa johti ilman passia matkaavien väliamerikkalaisten siirtolaislasten aaltoon kohti Yhdysvaltoja. Hondurasin hallituksen tilastojen mukaan tammi–lokakuussa 2014 yli 40 000 hondurasilaista palautettiin kotimaahansa, ja heistä lähes 10 000 oli lapsia. Useimmat yksin matkaavat siirtolaislapset ovat teini-ikäisiä, valtaosa poikia. Hondurasista lähteneiden ja sinne takaisin karkotettujen ihmisten lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, mikä on luonut maan hallinnolle valtavia haasteita. Vuosien 2010 ja 2013 välillä paluumuuttajien määrä kasvoi 400 prosenttia. Vuonna 2014 luku lähes kaksinkertaistui edeltävään vuoteen verrattuna. Viime vuoden alussa Hondurasin presidentti julisti maassa vallitsevan humanitaarisen hätätilan. Oneida päätti ottaa riskin ja järjesti salakuljettajille maksun tyttärensä Melissan tuomiseksi Yhdysvaltoihin, jotta perhe voisi olla yhdessä. vaarallinen maTka hondurasisTa yhdysvalToihin Tuhannet ihmiset jättävät Hondurasin ja lähtevät kohti Yhdysvaltoja paremman tulevaisuuden toivossa. Heidän joukossaan on myös alaikäisiä lapsia, jotka matkaavat yksin. Valtaosa amerikkalaisen unelman tavoittelijoista päätyy riiston ja hyväksikäytön kierteeseen. TEKSTI JA KUVAT dAVIndEr KUMAr Massasiirtolaisuudesta on tullut Väli-Amerikassa humanitaarinen kriisi. Tytöt leikkivät Planin varhaiskasvatuskeskuksen edustalla Comayaguanissa. 20