• # 1/2013 Intia: SEKSITYÖSTÄ PELASTETUT TYTÖT KAIPAAVAT ARKEA 4 18 22 Taifuuni toi painajaiset filippiiniläislapsille Planin perustajan tytär: ?Isäni rakasti Suomea? Rekisteröidy OmaPlaniin ja osallistu arvontaan
• AJANKOHTAISTA Malin taisteluita paenneet lapset tarvitsevat apua ? Ikävöin äitiäni. Ikävöin pikkuveljeäni. Toivon, että olisimme kaikki taas yhdessä omassa kodissamme. Toivon, että kaikki muuttuisi taas tavalliseksi, 9-vuotias Saoudata toivoo. Saoudata on yksi niistä kymmenistä tuhansista malilaisista lapsista, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan PohjoisMalista aseellisten levottomuuksien takia. Osa on paennut eteläiseen Maliin, osa naapurimaihin, kuten Nigeriin ja Burkina Fasoon. Moni lapsista, kuten Saoudata, on joutunut jättämään perheensä taakseen. Saoudatan äidillä ja pikkuveljellä ei ollut rahaa bussilippuun, joten äiti lähetti Saoudatan yksin Ségoun kaupunkiin eteläiseen Maliin. Nyt Saoudata ja hänen kolme muuta veljeään elävät sukulaisten luona. Saoudatan kaltaisten lasten tilanne Malissa on huono, sillä he eivät enää pääse esimerkiksi omaan kouluun, ja heihin kohdistuu poikkeuksellinen väkivallan uhka. Ilman turvallista arkielämää monet heistä ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi tai esimerkiksi lapsisotilaiksi. Plan auttaa lapsia Malissa järjestämällä heille ruokaa ja vettä sekä tukemalla heidän koulunkäyntiään. Koulurutiinit edesauttavat turvallisen elinympäristön muodostumista lapsille. Apua tarvitaan edelleen, sillä Planin tavoite on muun muassa huolehtia tulevien kuukausien aikana 2 000 paikallisen lapsen lastensuojelusta ja järjestää toimiva koulunkäynti 1 500 lapselle, jotka ovat joutuneet pakenemaan levottomuuksia Ségoun kaupunkiin. Tukea kaivataan myös Nigerissä Plan Suomen johtamalla Tabareybareyn pakolaisleirillä, jonne virtaa Malista pakenevia ihmisiä. Plan haluaa taata, että etenkin lapset saavat leirillä tarvitsemansa avun. Nyt tarvitaan lahjoituksia Malin lapsien auttamiseksi! plan.fi/lahjoita välähdys plan-arjesta Plan 1/13 ? maaliskuu 2013 Julkaisija Plan Suomi Säätiö ­­? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Signe Vilstrup & Charlotte Eugenié Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 24 900 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2013. Plan Suomi Säätiö ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10?13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.2012?30.6.2013 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.2012? 30.6.2013 (Ahvenanmaa). Ensiapuharjoituksia lapsille Katastrofitilanteissa lapset ovat tiedonpuutteensa vuoksi aikuisia haavoittuvampi ryhmä. Tämän vuoksi Plan Kiina on ryhtynyt järjestämään Jinpingin koululaisille opetusta hätätilanteita varten. Lasten turvallisuutta korostavassa hankkeessa oppilaat harjoittelevat esimerkiksi elvytystä. Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu ja voita! PEFC/02-31-170 2
• PÄÄKIRJOITUS Strategioiden keskellä oli tänään Shriyani Brittiläisen kehitystaloustieteilijän Andy Sumnerin mukaan kolme neljäsosaa maailman köyhimmistä ei enää asukaan siellä, missä luulemme, vaan keskituloisissa maissa. Vain yksi neljäsosa, 370 miljoonaa ihmistä, asuu alhaisen tulotason maissa. Niistä suurin osa on Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Maailmanlaajuisen kehityksen esteenä ei ole siis enää äärimmäinen köyhyys vaan epätasa-arvo. Eriarvoisuus sulkee osan ihmisistä kehityksen ja ihmisoikeuksien ulkopuolelle. Syrjinnän syitä on monia: esimerkiksi sukupuoli, ikä (varsinkin jos on tyttö), rotu, alkuperä tai sosiaalinen asema. Plan on jo pitkään edistänyt tasa-arvoa. Olemme suunnanneet kehitysyhteistyöohjelmamme jo usean vuoden ajan kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ja syrjittyjen lasten auttamiseksi. Tänä keväänä tartumme syrjintään entistä hanakammin. Mahdollisuudet auttaa ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Kehitysyhteistyöjärjestönkin on osattava suunnata uudelleen sekä työtään että osaamistaan muuttuvassa maailmassa. Kansainvälisen Planin tulokset viime vuodelta ovat huimia: Planin työ auttoi 174,2 miljoonan ihmisen elämää. Lukuisat Planin hankkeet saivat kansainvälistä tunnustusta, kuten esimerkiksi Plan Suomen tukema tasaarvoista varhaiskasvatusta kehittävä hanke Ugandassa. Yhteiskuntien epätasa-arvoisiin rakenteisiin saadaan muutos vahvalla vaikuttamistyöllä. Siinä ratkaiseva voima on yhteistyö. Tänä keväänä Planin toimistoissa ympäri maailmaa keskitytään uusien yhteistyömuotojen ideointiin ja tehokkuuden parantamiseen. Uusilla kumppanuuksilla tuloksista saadaan entistä laajempia. Strategioiden, tuloslaskelmien, tehokkuusmittareiden ja tilastomiljoonien keskiössä on kuitenkin ihminen. Hyvä mieli tulee vastaan päivittäin jostakin päin maailmaa. Tänään se tuli Sri Lankasta, jossa Shriyanin perhe on päässyt köyhyydestä leipomon avulla. Ensimmäiset sämpylät Shriyani leipoi Planin toimeentulohankkeessa saamansa 20 euron lainan turvin. Se ja kolme seuraavaa lainaa toiminnan laajentamiseen on jo maksettu takaisin. Haluaisimme Planissa kuulla, mikä sinua ilahduttaa ja mitä osallistuminen Planin työhön on sinulle merkinnyt. Kerro se meille (toimitus@plan.fi tai postitse, osoite s. 2) ja liitä mukaan omat yhteystietosi ? arvomme osallistujien kesken PlanShopin tuotteita. Maailmanlaajuisen kehityksen esteenä ei ole enää äärimmäinen köyhyys vaan epätasa-arvo. Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi sisällys 4 Lapset kamppailevat taifuunituhojen keskellä Filippiineillä 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Intian seksiorjien kohtalona elinikäinen hyväksikäytön kierre 17 Plan-kansalaiset 18 Planin perustaja rakasti Suomea 20 Miten kehitysapu tavoittaa kohteensa? 21 Miksi kehitysyhteistyön tulisi kiinnostaa? 22 Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
• Lapset kamppailevat taifuunituhojen keskellä Filippiineillä Luonnonkatastrofi on monelle lapselle kokemus, josta on vaikea puhua. Jos kotikylänsä tuhon todistaneet lapset eivät saa henkistä tukea kokemustensa käsittelyyn, seurauksena voi olla pysyviä mielenterveydellisiä ongelmia. Teksti Matt Crook kuvat matt crook ja PLAN ? Kun olen öisin nukkumassa, herään yllättäen painajaisiin ihmisistä, joiden näin loukkaantuvan, kertaa 12-vuotias Alyza Grace, joka yrittää vanhempiensa ja viiden siskonsa kanssa edelleen epätoivoisesti sisäistää, minkälaisia tuhoja Bopha-taifuuni aiheutti hänen kyläyhteisölleen Davao Orientalin maakunnassa Mindanaon saarella Filippiineillä. Raju Bopha-taifuuni kulki Filippiinien läpi viime joulukuun alussa ja aiheutti tuhoja, joita ei ole nähty alueella sataan vuoteen. Kokonaisia kyliä tuhoutui, ja yli tuhat ihmistä vahvistettiin kuolleiksi. Satoja ihmisiä jäi kadoksiin. Kaiken kaikkiaan taifuuni on vaikuttanut yli kuuden miljoonan ihmisen elämään. Kymmenet tuhannet kodit ovat hävinneet kokonaan tai osittain maan tasalle vuosisa- Koulujen ja kotien tuhoutumisen seurauksena monet lapset ja nuoret joutuvat viettämään päivänsä vain kulkemalla ympäriinsä, mikä altistaa heidät monille uhille. Jotkut lapset ovat onneksi päässeet auttamaan vanhempiaan kotinsa kunnostamisessa. 4
• Oikealla: Adora Quirante suojautui taifuunia kuusikuukautisen Aj-vauvansa kanssa pellolle. Nyt Aj?lle pitäisi löytää lääkkeitä. Kauimpana oikealla: Aries Khen ja Airish Kaye Amor kertovat ikävöivänsä koulua. dan myrskyssä. Alyzan koti Cateelin kunnassa rannikolla on yksi näiden joukossa. Kun perheet nyt rakentavat kotejaan ja elämäänsä uudestaan, monet lapset joutuvat käymään mielessään läpi rankkaa kokemusta. ? Pelkään onnettomuutta tai loukkaantumista. Olen nykyään aina huolissani, kun näen loukkaantuneen henkilön, Alyza kertoo. Alyzan taksikuski-isä Alex vahvistaa, että kaikkien hänen lastensa käytös on muuttunut. ? Ennen he leikkivät tavallisesti, mutta nyt jos alkaa tuulla tai sataa, he juoksevat ja etsivät suojaa. He huutavat vanhempiaan ja muuttuvat pelokkaiksi, jos he kuulevat voimakkaita ääniä. He eivät saa unta ja heräävät yhtäkkiä kesken yötä ja alkavat itkeä, isä sanoo. Plan antaa psykologista apua lapsille ja perheille, jotta nämä voisivat käsitellä kokemuksensa ja parantaa taifuunin aiheuttamat henkiset haavat. Psykososiaalisella avulla pyritään myös ehkäisemään vakavien mielenterveysongelmien syntymistä. ? On tärkeää, että he, joiden elämä on vakavasti muuttunut, voivat puhua siitä, mitä he ovat joutuneet käymään läpi. Lasten on päästävä takaisin tavalliseen arkirytmiin niin nopeasti kuin mahdollista. Heidän pitää leikkiä ja päästä taas nauttimaan elämästään. Siksi järjestämme lapsiystävällisiä paikkoja, joissa tytöt ja pojat voivat rentoutua ja sulatella kokemuksiaan, van der Hor jatkaa. Arkirytmiin palaaminen tärkeää Planin Filippiinien maajohtaja Carin van der Horin mukaan monilla Bopha-taifuunin uhriksi joutuneilla lapsilla on tyypillisiä vakavan ahdistuksen merkkejä. ? Lapset eivät juurikaan kommunikoi perheidensä kanssa eivätkä puhu paljon. Lapset ja heidän perheensä tarvitsevat ehdottomasti psykososiaalista tukea, van der Hor toteaa. Osana katastrofityötä Mindanaon saarella Alueen turvallisuustilanne on heikentynyt aina silloin, kun ihmiset ovat joutuneet odottamaan avustuksia pitkään. Peruslääkkeille on tarvetta Avustuspaketit saavuttivat tammikuussa hitaasti Mindanaon yhteisöt. Joissain kylissä kyläläiset pystyttivät tiesulkuja pyytääkseen ohikulkijoilta ruokaa, vaatteita ja suojaa. Myös lapset ovat kerjänneet kädet ojossa teiden varsilla pitkin rannikkoa. ? On vaikea aika olla pienen vauvan äiti, sanoo 21-vuotias Adora Quirante, kuuden kuukauden ikäisen Aj?n äiti Cateelin kunnasta. ? Meillä ei ole ollut ruokaa lapsille ja olemme löytäneet vain muutamia vaatteita. Olen sekä rintaruokinnut että antanut puuroa vauvalleni, vuorotellen. Vaippoja ei ole. Joskus minun on jätettävä vauvani hetkeksi isoäidilleen tai joillekin muille, ja mentävä katsomaan miestäni tai tekemään työtä. Tarvitsemme ruokaa, suojaa, vaatteita, saippuaa ja lääkkeitä, Adora Quirante sanoo. Kun Bopha-taifuuni iski, Adora oli kotonaan vauvansa kanssa. Adoran mies oli töissä läheisessä kylässä. Adora kääri vauvan pyyhkeeseen ja juoksi ulos riisipellolle talonsa viereen ja asettui maahan makaamaan, suojaten vauvaa. Adora pysyi maassa yhdeksän tuntia, sen aikaa, kun taifuuni pyyhkäisi julmasti ohi. ? Toivottavasti voimme rakentaa talomme 5
• uudestaan. Taifuunin jäljiltä jäi jonkin verran puuta, mutta tarvitsemme muitakin tarvikkeita, kuten nauloja ja työkaluja sekä metallia kattoon, hän sanoo. ? Viljelimme aiemmin riisiä ja kookosta, mutta nyt kaikki on tuhoutunut. Adora ja Aj ovat asuneet yhden kunnanvaltuutetun talossa 30 muun ihmisen kanssa. Olosuhteet eivät ole olleet kovin hyvät ja Aj sairastui nopeasti. Jälleenrakennus vie huomion lapsista Monelle lapselle, jonka elämää Bopha-taifuuni on runnellut, päivittäiset rutiinit, kuten koulussa käynti ja leikkiminen, ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin aiemmin. Perheiden aika menee sen miettimiseen, miten rakentaa koti uudestaan, ja koska monet kouluista ovat tuhoutuneet ja tunnit peruttuja, lapset ovat jääneet oman onnensa nojaan. ? Aiemmin pystyimme katsomaan leffoja tai laulamaan videokaraokea. Nyt sekään ei ole mahdollista, koska meillä ei ole sähköä tai edes televisiota. Kävelemme vain ympäriinsä ja etsimme vanhoja tupakka-askeja, joista teemme lennokkeja, kahdeksanvuotias John Harold sanoo. Johnilla, hänen vanhemmillaan ja kahdella pikkuveljellä oli onnea, kun he pakenivat taifuunia kotikylässään Mindanaon saaren itärannikolla. ? Poistuimme talostamme, kun kookos- Edellisenkin taifuunin haavat vasta parantumassa Filippiineillä on keskimäärin 20 taifuunia joka vuosi. Näistä kaksi tai kolme ovat tuhoisia. Jouluna 2011 Washi-taifuuni iski Cagayan de Oron ja Iliganin kaupunkeihin Mindanaon saarella. Washi-taifuuni tappoi 1 500 ihmistä, ja taifuunin jäljiltä jäi kateisiin yli tuhat henkeä. Aineellisia vahinkoja taifuuni aiheutti miltei 24 miljoonan dollarin arvosta. Mindanaon saari on edelleen vasta nousemassa jaloilleen Washin jäljiltä. Plan on tehnyt alueella katastrofityötä ja järjestänyt väliaikaissuojien ja hygieniapakkausten lisäksi muun muassa psykologista tukea ja katastrofikoulutusta alueen asukkaille. 6
• palmu kaatui ja murskasi talon. Menimme toiseen taloon, jossa pysyimme suojassa pöydän alla. Kookospalmun takia Johnin puuseppäisä Ronald rakentaa perheelleen uutta taloa aivan alusta alkaen. Lisäksi Johnilla on toinenkin huoli: hänellä ei ole enää ollut koulua, johon mennä. ? Kouluni tuhoutui. Haluaisin päästä sinne takaisin ja leikkiä kavereiden kanssa, John sanoo. Samaa mieltä ovat monet muutkin taifuunituhojen alueella asuvat lapset. Aries Khenin, 6, ja hänen siskonsa Airish Kaye Amorin, 5, kotitalosta jäi jäljelle vain kasa puuta ja rautaa. ? Minulla on ikävä koulukavereitani ja heidän kanssa leikkimistään. Pidän kavereiden kanssa leikkimisestä niin paljon. Toivon, että toista taifuunia ei enää tule, jotta me voimme rakentaa talomme uudestaan, Airish Kymmenet tuhannet kodit ovat hävinneet kokonaan tai osittain maan tasalle vuosisadan myrskyssä. Kaye Amor sanoo. Taifuunin jälkeen sisarukset ovat viettäneet aikaansa pyörimällä ympäri kylää sekä leikkimällä piilosta ja muita vastaavia leikkejä sillä aikaa, kun heidän isänsä on korjannut kylää ja heidän äitinsä hoitanut perheen vauvaa. ? Me vain juoksentelemme ympäriinsä muiden lasten kanssa, Aries Khen kertoo. Lastensuojelu tärkeässä asemassa Lapsille tuhojen ympärillä pyöriminen voi olla jopa seikkailua, mutta todellisuudessa se on vaarallista. Raunioista saa helposti haavoja ja mustelmia, ja lapset ovat myös alttiita kiusaamiselle ja hyväksikäytölle, koska he viettävät aikaa vain keskenään. Ja koska alueella ei ole aina sähköä, voi kello kuuden jälkeen olla täysin pimeää. Lisäksi alueen turvallisuustilanne heikentyy aina silloin, kun ihmiset joutuvat odottamaan avustuksia pitkään. Tammikuussa alueella raportoitiin ryöstöjä. Joissakin kylissä kyläläiset kävivät avustusrekkojen lasteihin käsiksi saman tien, kun rekat saapuivat paikalle. Koska perheet joutuvat elämään esi- merkiksi pienissä tiloissa monien muiden ihmisten kanssa, myös lapsikaupan riskit ovat korkealla. ? Kun Bophan kaltainen katastrofi iskee, kaikista heikoimmat, eli lapset, kärsivät eniten. Monet näistä lapsista ovat menettäneet kotinsa ja nähneet asioita, joita kenenkään lapsen ei pitäisi nähdä, Planin Filippiinien maajohtaja Carin van der Hor sanoo. ? Tärkeintä on, että varmistamme lasten ja naisten suojan. Heihin kohdistuu suurin uhka, ja on tärkeää, että paikat ovat turvallisia heille. Plan pyrkii saamaan kaiken kaikkiaan kokoon noin viisi miljoonaa dollaria Bophan tuhoista kärsivien auttamiseksi. Järjestö keskittyy alueella muun muassa koulutukseen, sanitaatioon, hygieniaan, terveys- ja ruokahuoltoon, hätämajoitusten rakentamiseen sekä lastensuojeluun katastrofitilanteessa. Plan on järjestänyt Filippiineille psykologisen avun lisäksi muun muassa hätämajoitusta. Mukana on ollut suuri joukko vapaaehtoisia, joiden avulla Plan on voinut panostaa nimenomaan lastensuojeluun. Bopha-taifuunin tuhojen korjaamista on haitannut se, että Mindanaon saari on ollut vasta toipumassa edellisestä, reilun vuoden takaisesta taifuunista. 7
• uutisia maailmalta Jaavan kyliin saatiin yli tuhat vessaa Indonesiassa löydettiin keino tehdä edullisia käymälöitä köyhille yhteisöille. Groboganin hallintoalueelle Jaavan saarelle Indonesiaan on rakennettu vuoden aikana 1 300 uutta käymälää Planin onnistuneen sanitaatiokampanjan ansiosta. Kaksivuotisen kampanjan seurauksena 149 alueen kylää on lisäksi julistautunut täysin vapaiksi ympäristöön ulostamisesta, mikä on parantanut kylien hygieniaa. Kampanjan osana Groboganiin perustettiin Papsigro-niminen yhteisö, joka valmistaa edullisia käymälöitä ja tarjoaa kyläyhteisöille sanitaatiokoulutusta ja apua käymälöiden asentamisessa. Yksi Papsigron tuottama käymäläyksikkö maksaa vain noin kolme euroa, mikä on reilusti alle rautakauppojen hinnan. Planin kaksivuotinen kampanja on perustunut niin kutsuttuun Community Led Total Sanitation -malliin, ja nyt kampanjan päätyttyä Groboganin kyläyhteisöjen on tarkoitus jatkaa sanitaationsa kehittämistä itsenäisesti. 4 000 lasta juoksi Addis Abeban katuja tyttöjen puolesta Planin Koska olen tyttö -kampanjan alkamista Etiopiassa juhlistettiin maan pääkaupungissa Addis Abebassa juoksutapahtumalla, johon osallistui lähes 4 000 lasta. Tapahtumaan osallistui myös paikallinen maratonin kultamitalisti Haile Gebrselassie sekä muun muassa britannialainen juoksijalegenda Brendan Foster sekä irlantilainen kestävyysjuoksija, olympiamitalisti John Treacy. ? Juokseminen on etiopialaisten perimässä. Jokainen poika ja tyttö haluaa olla kuin Haile Gerbselassie. Haile antoi erityishuomion vammaisille lapsille, ja kun näki näiden lasten kävelevän Gerbselassien luota rohkeasti ja määrätietoisesti, se inspiroi suuresti, kansainvälisen Planin pääjohtaja Nigel Chapman totesi. Kuuluisa espanjalainen jalkapalloilija Emilio Butragueño pelasi kairolaislasten kanssa jalkapalloa yhteisöllisen urheiluakatemian perustamisen kunniaksi. Plan ja Real Madridin säätiö perustavat urheilukoulun Egyptiin Haile Gebrselassie (vas. alh.) oli etiopialaislasten sankari lasten juoksutapahtumassa. 8 Plan käynnistää yhteistyössä Real Madridin säätiön kanssa Egyptiin yhteisöllisen urheiluakatemian, jonka tarkoitus on parantaa lasten koulumenestystä, vähentää koulun keskeyttäjien määrää ja kampanjoida lasten oikeuksien puolesta. Akatemiaan on valittu mukaan neljä koulua Beheirassa, Assituissa ja Gizassa, ja sen odotetaan hyödyttävän noin 1 200 7?18-vuotiasta lasta. Akatemian aloittamisen kunniaksi Emilio Butragueño, entinen kuuluisa espanjalainen jalkapalloilija, kävi Kairossa viettämässä aikaa ja pelaamassa jalkapalloa akatemiaan osallistuvien yhteisöjen lasten kanssa. ? Akatemia luo osallistavan ja kannustavan ympäristön, jossa lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia, Virginia Saiz Plan Egyptistä kertoo.
• Lapset astuivat lainsäätäjien saappaisiin Kolumbiassa Plan auttaa Beninin voodoolapsia pysymään koulussa Yhdeksäntoista lasta pääsi viettämään päivän piirikunnan valtuutettuina Cartagenassa Kolumbiassa. Lapset istuivat päivän lainsäätäjien paikoilla ja keskustelivat asioista, jotka olivat heille tärkeitä ja jotka tarvitsivat päättäjien huomiota. Tempauksen tarkoituksena oli kuulla lapsia ja tuoda esiin lastensuojeluun liittyviä teemoja, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, kotiväkivaltaa, lapsityövoimaa, jengijäsenyyksiä ja teiniraskauksia. Tavoitteena on myös saada koko Cartagenan yhteisön ymmärtämään, mitä lasten ja nuorten oikeuksia rikotaan kaupungissa pahiten ja mitä ongelmien ratkaisemiseksi voisi tehdä. Yhdessä Planin kanssa päivää oli järjestämässä Kolumbian sosiaalisen kehityksen ja osallistumisen ministeriö. Plan tekee yhteistyötä Beninin voodoo-yhteisöjen kanssa pitääkseen lapset koulutiellä. Monet voodoo-mestareiksi koulutettavat lapset joutuvat keskeyttämään koulunsa keskittyäkseen voodoorituaalien oppimiseen. Kansanperinteeseen perustuva ja shamanistisia piirteitä sisältävä voodoo on Beninissä yksi maan virallisesti tunnustetuista uskonnoista, jota harjoittaa 23 prosenttia kansasta eli noin miljoona beniniläistä. Voodoo-koulutus alkaa yleensä siinä iässä, kun lapset menevät kouluun, ja se jatkuu useamman vuoden. Esimerkiksi Couffon alueella keskimäärin 35 lasta keskeyttää koulunkäyntinsä aloittaakseen koulutuksen voodoo-mestariksi. Plan on käynyt voodoo-pappien kanssa läpi koulunkäynnin merkitystä, jotta lapset voisivat käydä koulua normaalisti ja osallistua esimerkiksi voodoon vihkimisrituaaleihin ainoastaan loma-aikoina. Viime vuonna Plan? työskenteli 90 131 yhteisön kanssa toteutti 229 ohjelmaa koulutti 642 497 joista miljoonaa ihmistä 6 145 hankkeen miljoonaa oli tyttöjä 42,7 miljoonaa oli poikia 72 538 144 863 2 431 rahoitussopimuksen avulla 5 366 3 651 mikrolainaorganisaatiota 2 152 34 100 terveys- ja varhaiskasvatuskeskusta terveysalalle opetusalalle joista 41,2 239 785 tuki rakentamaan tai korjaamaan ihmistä auttaen 174,2 auttoi maatalouteen, ammattiin tai yrittäjyyteen 185 311 lastensuojeluun koulua säästö- ja lainayhtymää 3 796 vesipistettä toimi yhteistyössä 417 911 kotitalouksien vessaa 51 376 organisaation kanssa 9
• uutisia suomesta Työ maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa laajenee Plan Suomi edistää jälleen maahanmuuttajanuorten aktiivisuutta ja yhteiskuntaan osallistumista Matkalla-projektissa, joka tarjoaa lyhyen aikaa Suomessa olleille, 8?9-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille vertaisryhmä- ja vapaa-aikatoimintaa. Vertaisryhmissä nuoret harjoittelevat elämänhallinta- ja tunnetaitoja sekä opiskelutekniikoita ja saavat tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, nuorisotyöstä, jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä työelämästä. Yhteistyössä nuorisotalojen kanssa nuorille suunnitellaan oma vapaa-aikapolku, jonka tarkoituksena on avartaa näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan, rohkaista aktiiviseen kansalaisuuteen ja vahvistaa nuorten osallisuuden kokemusta. ? Projekti vahvistaa nuorten minäkuvaa, rohkaisee rakentamaan omia verkostoja ja ehkäisee näin omalta osaltaan nuorten syrjäytymistä, Plan Suomen Matkalla-projektin vetäjä Hanna Nurmi kertoo. Tavoite on, että kolmen lukuvuoden aikana projektiin osallistuu 6?10 koulua ja 3?5 nuorisotaloa. Yhteensä projekti tavoittaa noin 120?225 nuorta sekä heidän vanhempansa. Aiemmin Plan Suomi on tehnyt maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kohdistuneen Minun polkuni -projektin lukuvuonna 2010?2011. Raha-automaattiyhdistykseltä saatu rahoitus mahdollistaa nyt maahanmuuttajatyön jatkumisen ja laajentumisen. Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, Helsingin kaupungin opetusviraston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Suomen Setlementtiliiton ja Seslonkiyhdistyksen kanssa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret tekivät animaatioita Minun polkuni -projektissa lukuvuonna 2010?2011. Nuoret alkavat kitkeä rasismia ja syrjintää netistä Mitä?-verkosto virittelee yhteistyötä Sierra Leoneen Plan Suomi on valittu kansalliseksi koordinaattoriksi projektiin, jonka päämääränä on rasismin ja syrjinnän vastainen työ netissä ilmenevää vihapuhetta vastaan ja ihmisten tietoisuuden lisääminen ongelmasta. Yhtenä kampanjan tavoitteista on löytää noin 25?50 jo netissä toimivaa nuorta aktivistiryhmäksi, joka tekee käytännön työtä verkkoympäristössä. Aktivistiryhmän apuna on muun muassa käytännön työkalupakki, jossa pääpaino on arjen nettikäyttäytymiseen liittyvillä harjoitteilla. Se sisältää muun muassa ihmisoikeuksiin, monikulttuurisuuteen ja vähemmistökysymyksiin liittyvää tausta-aineistoa. Projekti on osa Euroopan neuvoston yleiseurooppalaista Young People Combating Hate Speech Online -hanketta, joka on käynnistynyt aktivistikoulutusten osalta useissa maissa jo viime vuonna. Plan Suomi vastaa koordinoinnista yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa. Projektin varsinainen avaus tapahtuu maaliskuussa. Globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä kiinnostuneille nuorille aikuisille tarkoitetun Mitä?-verkoston edustajat lähtivät helmikuun lopussa Sierra Leoneen kehittelemään yhteistä vaikuttamistyön projektia paikallisten nuorten kanssa. Matka liittyy Mitä?-verkoston aloittamaan yhteistyöhön sierraleonelaisen YACAN-järjestön (Youth and Child Advocacy Networkin) kanssa. YACAN tekee aktiivista vaikuttamistyötä lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi Sierra Leonessa. Matkan tavoitteena on projektisuunnittelun lisäksi tutustuttaa nuoret toimijat toisiinsa ja kasvattaa sierraleonelaisten ja suomalaisten nuorten mahdollisuuksia vaikuttamistyössä. Matkaan lähtivät Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmän Sara Nurmilaukas ja Anna Albekoglu. Lastenhallitus osallistuu New Yorkin tasa-arvokokoukseen Lastenhallituksen Arawela Sovala osallistuu osana Planin kansainvälistä tyttödelegaatiota YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan eli CSW:n kokoukseen New Yorkissa maaliskuun alussa. Osallistumisen tavoitteena on vaikuttaminen päättäjiin ja suosituksiin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi sekä lasten ja nuorten näkökulman esiintuominen yhdessä Planin ohjelmamaiden nuorten kanssa. Kokouksen tämän vuoden teemana on lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja poistaminen. Suomessa Planin Lastenhallitus lisää tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta eri puolilla maailmaa. 10
• The Winyls -yhtye soittaa kouluilla kiusaamista vastaan The Winyls -yhtye ja Planin Lastenhallitus kiertävät yhdessä Uudenmaan kouluja tavoitteenaan tiedottaa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja erityisesti kouluväkivallasta maailmanlaajuisena ongelmana. The Winyls esittää Beat the Violence -kiertueella kappaleitaan ja Lastenhallitus lyhyitä videotervehdyksiä, jotka liittyvät lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä Lastenhallituksen toimintaan. Keikkoja on kevään aikana parikymmentä, ja niiden kohderyhmiä ovat yläkouluikäiset. Kiertue huipentuu syksyllä järjestettävään loppukonserttiin. Lisäksi The Winyls julkaisee aiheeseen liittyvän teemasinglen. Halukkaat koulut voivat tiedustella mahdollisuuttaan osallistua kiertueeseen projektisihteeri Iisa Lehtiseltä (iisa.lehtinen@plan.fi) vielä maaliskuun ajan. Yritysten yhteiskuntavastuu puhutti Kotimaisen yritysjohdon ja yhteiskuntavastuun vaikuttajat kokoontuivat viime marraskuussa Helsinkiin keskustelemaan yritysten yhteiskunnallisesta roolista. Vaikuttajafoorumissa pohdittiin, kuinka rakentaa kannattavaa liiketoimintaa, joka samalla auttaa ratkaisemaan paikallisia ja globaaleja ongelmia. ? Vastuullinen toiminta on tulevaisuudessa merkittävä kilpailuvaltti yrityksille ja se on otettava mukaan yrityksen ydintoimintaan. Yritykset, jotka eivät varaudu tähän, tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa imagonsa ja kannattavuutensa vuoksi, totesi ruotsalainen ekonomisti ja kirjailija Klas Eklund. Vaikuttajafoorumin järjestivät yhteistyössä Plan Suomi, FiBS ja Deloitte. Plan sai uusia yrityskumppaneita Planin uudet yrityskumppanit Ensto, Aito Media, Marvaco ja Ecolab haluavat edistää tyttöjen oikeuksia tukemalla Koska olen tyttö -kampanjaa. Myös Metso ja YIT liittyivät vuodenvaihteessa Planin tukijoihin. Planin yrityskumppanit tukevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa kehitysmaissa tai edistävät lasten oikeuksia ja kansainvälisyyskasvatusta Suomessa. Yritysten tuen ansiosta moni kehitysmaan lapsi istuu tälläkin hetkellä koulunpenkillä ja saa siten mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. plan.fi/yrityksille ILMOITUS Lapset kouluun veden avulla Intiassa Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö, jonka tavoitteena on kestävä vedenkäyttö sekä omissa että asiakkaiden toiminnoissa. Tarjoamme veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raakaainetehokkuutta. Kemiran tukeman hankkeen avulla kohennetaan koulujen vesi- ja sanitaatiopalveluja sekä lisätään koululaisten terveys- ja hygieniatietämystä Intiassa. Oletko vesipihi vai läträäjä? Mittaa vesijalanjälkesi: www.waterfootprintkemira.com www.kemira.com | twitter: kemiragroup | facebook: kemira oyj 11
• Intian seksiorjien kohtalona elinikäinen hyväksikäytön kierre Suurin osa seksityöstä pelastetuista tytöistä ei koskaan tule perheidensä ja yhteisöjensä hyväksymiksi. Davinder Kumar Kuvat Davinder Kumar ja plan Kun ilta koittaa, tytöt tulevat levottomiksi. Jotkut vaikenevat ja kokoontuvat muiden luo tiiviiksi ryhmäksi, toiset vaikuttavat hermostuneilta. Huoneen täyttää pelko ja huoli. Yksi tytöistä puhkeaa kyyneliin kertoessaan kokemuksistaan hyberabadilaisessa bordellissa, josta hänet pelastettiin vain muutama päivä sitten. Hän kertoo, kuinka häntä pidettiin kahden viikon ajan huumattuna ja tarjottiin asiakkaille, ennen kuin hän sai edes syödäkseen. Kun tytön kohtalon yksityiskohdat paljastuvat, alkaa mekkala. 14-vuotias Jyothi ei ole saada henkeä, koska hän itkee niin rajusti. 16-vuotias Kavya itkee hänkin lohduttomasti, Vijayalaxmi, yksi joukon vanhimmista, lyö päätään seinään ja muut tytöt vapisevat tai huojuvat edestakaisin. Kaikki itkevät. Tarina vaihtuu toiseen tarinaan, jotkut vain mutisevat itsekseen, toiset korottavat ääntään saadakseen oman tarinansa kuulluksi. Väliaikaiskoti on jo täynnä Ihmiskohtalot Prakasamin alueella Andhra Pradeshissa Intiassa sijaitsevassa väliaikaiskodissa ovat riipaisevia. Tänne tuodaan niinkin nuoria kuin 13-vuotiaita tyttöjä väliaikaiseen turvaan, sen jälkeen kun heidät on pelastettu ihmiskauppiailta ja bordelleista Hyberabadista tai Mumbaista. Kukin tyttö on kokenut vaihtelevan määrän hyväksikäyttöä, kidutusta, orjuuttamista ja epäinhimillistä kohtelua. Väliaikaiskoti on jo täynnä, mutta silti lisää tyttöjä saapuu muutaman päivän välein osavaltion taistellessa saadakseen mittavan ihmiskaupan hallintaan. Lähes puolet Intian ihmiskaupasta tapahtuu Andhra Pradeshissa, ja suurimmassa osassa kauppatavarana ovat teinitytöt. Poliisin arvioiden mukaan Andhra Pradeshista on kaupattu hyväksikäytön merkit täyttävään seksityöhön jopa 300 000 naista ja tyttöä. Heistä on saatu pelastettua toistaiseksi vasta 3 000. Joskus ainoa vaihtoehto on palata takaisin ihmiskauppiaiden huomaan.
• Prakasamin väliaikaiskodissa seksityöstä pelastetut tytöt oppivat uusia taitoja, kuten esimerkiksi kauneudenhoitoa, terveyssiteiden valmistamista tai leipien paistamista. Osavaltio on varsin vauras, sen bruttokansantuote asukasta kohden on Intian neljänneksi paras, mutta samalla siellä asuu osa Intian kaikkein köyhimmistä ihmisistä. Järjestäytynyt ihmiskauppa on juurtunut syvälle. Ihmiskauppiaat kiertävät kaukaisimmatkin kylät vaanien suojattomia nuoria tyttöjä köyhistä perheistä välittääkseen heitä seksityöhön ja orjuuteen muualle maahan. Tytöt houkutellaan kodeistaan lupauksilla avioliitosta, työpaikasta tai jopa pelkästään ruoasta. Heidän kohtalonaan on kuitenkin pakotettu seksityö. Sunitha ystävystyi naapurinsa kanssa, ja tämä lupasi hänelle parempia töitä Hyberabadissa. Hänet myytiin välittäjälle, joka toimitti hänet hyberabadilaiseen bordelliin. Sunitha kertoo, että hänet pakotettiin harrastaman seksiä kuponkeja vastaan. Hänen annettiin vaihtaa kuponkinsa kunnolliseen ateriaan vasta kun hän oli palvellut 250:tä asiakasta. Tuhansia lapsia ei saada jäljitettyä Osa tyttöjen kokemasta seksuaalisesta väkivallasta on niin kauheaa, ettei yksityiskohtia voi kertoa. Ei olekaan yllätys, että tyttöjen saapuessa väliaikaiskotiin heidän mielensä ja kehonsa on syvässä traumatilassa. ? Joiltakin kestää päiviä tai jopa kuukausia ennen kuin he pystyvät puhumaan tapahtuneesta, kertoo Nvs Ramamohan väliaikaiskotia pyörittävästä HELP-järjestöstä. ? Vastaan on tullut tilanteita, joissa bordelleista pelastetut tytöt repivät yöllä vaatteet päältään ja vaativat seksiä ja alkoholia. Joidenkin tyttöjen traumat ovat niin vakavia, että ne vaikuttavat peruuttamattomalla tavalla mielenterveyteen. Lakshmi tuli väliaikaiskotiin viikkoja sitten, mutta ei ole puhunut sanaakaan, väliaikaiskodin työntekijät kertovat. Hän kyyristyy piiloon vieraita nähdessään ja on taantunut käyttämään ilmeitä ja eleitä, jotka normaalisti kuuluvat paljon nuorempaan ikään. Vuonna 2005 Intian kansallinen ihmisoikeuskomissio arvioi, että maassa katoaa joka vuosi 44 000 lasta. Heistä 11 000 ei koskaan saada jäljitettyä. Vuodelta 1998 peräisin olevan raportin mukaan 40 prosenttiin maan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä ihmiskaupasta liittyi lapsia. Lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan vastainen kampanja EPCAT havaitsi tutkimuksessaan, että useampi kuin kolme kymmenestä ihmiskaupan uhriksi joutuneesta lapsesta oli saanut hiv-tartunnan tai muun sukupuolitaudin tai kärsi muista gynekologisista ongelmista. 16-vuotias Sudha on kolmivuotiaan lapsen äiti ja saa hoitoa sukupuolitautiin. Sudha kertoo, että hänen aviomiehensä pakotti hänet prostituutioon, jotta saisi mak- Epävirallinen arvio seksityöläisten määrästä Intiassa on kolme miljoonaa, joista lapsia on reilu miljoona. settua velkansa sukulaiselle ? mies oli lainannut rahaa ostaakseen uuden moottoripyörän. ? Hän ottaa minut takaisin vain, jos jatkan rahan ansaitsemista hänelle seksiä myymällä, Sudha kertoo. Tytöt jäävät usein naapureille Ylivoimainen enemmistö seksiorjiksi päätyvistä tytöistä on kotoisin äärimmäisen köyhiltä maaseutualueilta. Sosiaaliset rakenteet ja syvälle juurtunut sukupuolisyrjintä tarkoittaa, että tytöt ovat köyhimpiä ja kaikkein huonoimmassa asemassa jopa omissa yhteisöissään. Tytöt jättäytyvät yleensä pois koulusta paljon ennen veljiään, he joutuvat tekemään kotitaloustöitä sekä usein huolehtimaan sisaruksistaan, kun vanhemmat ovat töissä. 13
• Monissa tapauksissa tytöt on vain jätetty naapurien huomaan, kun siirtotyöläisinä työskentelevät vanhemmat lähtevät sesonkitöihin kaupunkiin. 7-vuotias Sravani löytyi harhailemasta pikkukaupungin kaduilta ilman ruokaa tai vettä, kun hänen vanhempansa olivat hylänneet hänet ja lähteneet Hyberabadiin töitä etsimään. Hän on nyt väliaikaiskodissa. ? Köyhyyteen yhdistynyt tyttöihin kohdistuva välinpitämättömyys ja syrjintä tekevät heistä kaikkein suojattomimpia hyväksikäytölle, sanoo Plan Intian Bhavani SV. Plan tukee väliaikaiskoteihin pelastettujen tyttöjen toipumista ja kuntoutusta. Tyttöjä kannustetaan jatkamaan opintojaan ja heille tarjotaan koulutusta, jonka avulla he voivat hankkia kunnollisen työpaikan tai perustaa oman yrityksen. Prakasamin väliaikaiskodin leipomossa uudet tulokkaat Meena ja Vasanthi vaivaavat taikinaa valvojan valppaiden silmien alla. Harjoittelijat hymyilevät salaa vetäessään kuumia leipiä uunista. ? Leipämme on jo suosittua läheisissä kylissä, Meena kertoo. ? Toivon saavani jonain päivänä töitä suuresta leipomosta kaupungissa, hän sanoo. Muutamien metrien päässä on käynnissä kauneudenhoidon pikakurssi. Kouluttaja pitää haltioitunutta yleisöään otteessaan esitellessään meikkauksen perusteita. Esitystä seuraa runsas keskustelu luomivärivalinnoista ja huulikiillon sävyistä. Muutamaksi hetkeksi tytöt unohtavat olosuhteensa ja palavat leikkisiksi nuoriksi. Jotkut toivovat kurssin merkitsevän uutta elämää. ? Haluan kauneudenhoitajaksi. Tämä on suosikkikurssini, kertoo Bajiyamma. Vijayalaxmi on kuitenkin synkkä. Hänen mielialansa vaihtelevat optimismista epätoivoon. Hän on 20-vuotias, yksi ryhmän vanhimmista, ja myös eniten peloissaan tulevaisuudestaan. Hän on ollut väliaikaiskodissa yli vuoden ja odottaa edelleen perheensä hyväksyvän hänet takaisin. ? Olen jo luopunut toivosta, hän sanoo. Monet jäävät yksin ja avuttomiksi Vijayalaxmin pelot heijastelevat kylmää totuutta. Suurin osa seksityöstä pelastetuista tytöistä ei koskaan tule perheidensä ja yhteisöjensä hyväksymäksi. Niitä muutamia, jotka voivat palata entiseen elämäänsä, kohtaavat leima ja epäluulot, jotka tekevät normaalin elämän miltei mahdottomaksi. Tytöt kärsivät lähes täydellisestä itsetunnon puutteesta. Heitä vaivaa syyllisyys, koska he ovat eläneet ?moraalitonta elämää? yhteiskunnassa, joka on perinteisten tapojen ohjaama. Hylättyinä ja ei-tervetulleina uhrit jäävät elinikäisen puutteen ja orjuuden ansaan. Joskus ainoa vaihtoehto on palata takaisin ihmiskauppiaiden huomaan. Andhra Pradeshin poliisin mukaan pelastetuista ihmiskaupan uhreista kahdeksan kymmenestä palaa takaisin kaduille ja bordelleihin. Samalla ihmiskauppiaat pyörittävät menestyvää liiketoimintaansa ilman rangaistusta. Vaikka vuosittain bordelleista pelastetaan satoja tyttöjä, jää poliisin mukaan rikoksentekijöiden tuomitsemisaste kansallisen ?moraalittoman ihmiskaupan? kieltävän lain nojalla alhaiseksi. Monet seksityöläiset jäävät yksin ja avuttomiksi, ja kierteen katkaisemiseen ei löydy keinoja. Monia ei ole edes kirjattu virallisiin rekistereihin, joten heillä ei ole henkilötodistusta eivätkä he saa edes julkisen vallan tarjoamaa vähäistä avustusta, kuten edullisia ruoka-annoksia. Sujatha myy seksiä kadulla pysyäkseen hengissä. Hän ei osaa lukea, hänellä on hiv ja hän elää yhdeksänvuotiaan tyttärensä kanssa Rajahmundryn kaupungin laitamilla. Kun Sujatha haki paikallishallinnolta ruokaavustusta, häneltä evättiin se sillä perusteella, että hänellä ei ole pysyvää osoitetta. ? Minulle sanottiin, että voisin ansaita enemmän tekemällä lisätunteja seksityötä enkä siksi siis tarvitse ruoka-apua, hän kertoo. Vain hiv-positiiviset seksityöläiset ovat oikeutettuja osavaltion hallinnon tarjoamaan avustukseen. Tyttöjen auttaminen alkaa oikeudesta syntymään Turvallinen oppiminen -kampanja pyrkii ehkäisemään kouluväkivaltaa. 14 Plan tekee laaja-alaista työtä tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi Intiassa. Plan esimerkiksi kouluttaa viiden Intian osavaltion yhteisöjä tyttölapsien merkityksestä, ja pyrkii näin vähentämään tyttövauvoihin kohdistuvia abortteja. Turvallinen oppiminen -kampanja pyrkii ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa kouluväkivaltaa, kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa sekä ruumiinrangaistusta. Intialaisten tyttöjen on raportoitu kohtaavan seksuaalista häirintää muun muassa koulumatkoilla, ja Planin ansiosta myös paikalliset viranomaiset ovat tietoisia asiasta. Delhissä Plan on käynnistänyt lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisen kampanjan, johon liittyvä elokuva on innostanut jopa paikallisen hallituksen. Suuri hitti on myös ollut Plan Intian tuottama, Koska olen tyttö -kampanjaan liittyvä musiikkivideo Main Hoon (Minä olen), joka haluaa muistuttaa myös poikien ja miesten roolista tyttöjen aseman parantamisessa. Lisäksi Plan Intia tekee työtä lapsiavioliittojen kitkemiseksi. Plan on myös tuominnut taannoisen intialaisnaisen joukkoraiskauksen ja ilmaissut tukensa Delhin asukkaille, opiskelijajoukoille, kansalaisyhteiskunnalle ja naistenjärjestöille, jotka vaativat oikeutta uhrille ja tämän omaisille sekä rangaistusta syyllisille. Plan Intia suhtautuu kuitenkin varauksella esimerkiksi vaatimuksiin kuolemanrangaistuksesta ja kastraatiosta, koska Planin mukaan väkivaltainen kosto ei koskaan ole ratkaisu ongelmiin.
• Tytöt houkutellaan kodeistaan lupauksilla avioliitosta, työpaikasta tai jopa pelkästään ruoasta. Avustuksen saavat vain harvat Andhra Pradeshin arviolta 300 000 seksityöhön kaupatusta tytöstä on pelastettu vain noin 3 000. Kandula Durgesh, Andhra Pradeshin osavaltion parlamentin jäsen, myöntää että on tehtävä vielä paljon, ennen kuin seksityöläiset saavat ne avustukset, joita sosiaalisten ohjelmien pitäisi taata. ? Työn tulisi alkaa lainsäädännöstä ja hallinnosta, hän sanoo. Tuki seksityöläisten kuntoutukseen on lähes olematon ja useimmat eivät joko saa tukea tai ovat jo ennättäneet palata seksityöhön siinä vaiheessa, kun tuki olisi saatavissa. Vain hiv-positiiviset seksityöläiset kuten Sujatha ovat oikeutettuja osavaltion hallinnon tarjoamaan kuukausittaiseen neljän dollarin suuruiseen avustukseen. Kuitenkaan harvat niistä, joille avustus kuuluisi, käytännössä saavat sen. Nämä seikat tekevät Planin ja sen ruohonjuuritason kumppanijärjestöjen työn hyvin haastavaksi. ? Pelastettujen tyttöjen kuntouttamisen lisäksi ponnistelemme ehkäistäksemme lasten kauppaamisen seksityöhön. Emme voi voittaa tätä kamppailua jolleivät hallinto, kansalaisyhteiskunta ja yhteisöt aktiivisesti ryhdy kitkemään tätä epäinhimillistä ihmiskauppaa, Bhavani sanoo. Väliaikaiskodissa Prakasamissa pimeys on laskeutunut ja pinnalla olevien tunteiden lataama iltapäivä vaihtuu jännittyneeseen mutta hiljaiseen iltaan. Jyothilla on noussut kuume, ja hän makaa matolla kahden tytön hoitaessa häntä. Muutamat muut istuvat liikkumattomina selät seinää vasten. Vijayalaxmi on edelleen tolaltaan. Kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan ja hän toistelee sanoja ?haluan kotiin?. Hänen vanhempansa ovat taas kerran kieltäytyneet ottamasta häntä takaisin. Davinder Kumar on palkittu kehityskysymyksiin erikoistunut toimittaja ja Chevening-stipendiaatti, joka työskentelee kansainväliselle Planille. Kumar on kirjoittanut tämän artikkelin alunperin CNN:lle osana CNN:n Freedom-projektia. (http://thecnnfreedomproject.blogs.cnn.com/2012/10/10/indiassex-slaves-face-lifelong-cycle-of-abuse/). Prakasamin väliaikaiskotiin saapuu joka viikko useita bordelleista ja parittajilta pelastettuja tyttöjä. Nuorimmat heistä ovat 13-vuotiaita. 15
• TEKSTI Sujoy Dhar ? Inter Press Service ?Kovat kundit eivät osta seksiä? Intiassa on viime aikoina osoitettu laajasti mieltä raiskauksia vastaan, mutta myös prostituutiota vastustava kansanliike on kasvussa. Entinen seksityöläinen Rubiya Bibi, 42, hankkii nyt elantonsa myymällä valmistamaansa ruokaa. Hän osallistuu myös prostituutiota vastustavaan kampanjaan Kolkatassa. ? Köyhyys pakotti minut seksikauppaan, mutta sen syövereissä kurjuus vain paheni. Yritin paeta 18-vuotiaana, mutta jäin kiinni, ja minut pahoinpideltiin. Bordellinpitäjille ei ollut lupa sanoa ei, Bibi muistelee. Epävirallinen arvio seksityöläisten määrästä Intiassa on kolme miljoonaa, joista lapsia on reilu miljoona. Yhdysvaltain ulkoministeriö luokittelee Intian kansainvälisen ihmiskaupan lähtö-, kohde- ja läpikulkumaaksi. muksen lakimuutoksen puolesta. ? Saimme naisten ja lasten kehityksen ministeriöstä kirjeen, jossa esityksemme luvattiin ottaa huomioon, Gupta iloitsee. Hän toivoo sen raivaavan tietä sekä lain että ajattelutapojen muutokselle. Kampanja vastustaa ajatusta, että naisia voi ostaa ja myydä, mutta haluaa samalla lopettaa prostituoitujen syyllistämisen. Huomio seksin ostajaan Kovat kundit eivät osta seksiä -kampanjan aloittivat viime vuonna opiskelijat läntisessä Punen kaupungissa. Kampanja vastustaa ajatusta, että naisia voi ostaa ja myydä, mutta haluaa samalla lopettaa prostituoitujen syyllistämisen. Siksi vaaditaan lakia, joka rankaisee parittajia ja asiakkaita. Liikehdintä levisi ensin yliopistokampukselta toiselle. Kolkatassa opiskeleva Anuja Bhojnagarwala kutsui ihmiskauppaa vastustavan Apne Aap -järjestön edustajat laitokselleen selostamaan asiaa. ? Tiedän, ettei prostituution hävittäminen ole helppoa. Se ei onnistu, ellei naisille tarjota muuta leipäpuuta, Bhojnagarwala pohtii. Lakimuutoksen puolesta Apne Aap -järjestön perustaja Ruchira Gupta valittaa, että Intian nykyinen lainsäädäntö kriminalisoi seksikaupan uhrit ja antaa hyväksikäyttäjille vapaat kädet. Järjestö luovutti hiljan Intian presidentille yli 10 000 nimen vetoo- 16 Elinkeino vaarassa Kaikki eivät kuitenkaan kannata seksin oston kriminalisointia. Soraääni kuuluu seksityöläisten perustamasta Durbar Mahila Samanwaya -komiteasta, jossa on 65 000 jäsentä. ? Seksin oston kriminalisointi on hyökkäys seksityöläisten elinkeinoa vastaan, komitean sihteeri Bharatu Dey sanoo. ? Mekin vastustamme alaikäisten tyttöjen kauppaa. Vuodesta 2 000 lähtien olemme pelastaneet 941 prostituutioon pakotettua tyttöä. Se on alan itsesääntelyä, Dey selittää. Hänen mukaansa bordellien kieltäminen lopettaisi järjestön menestyksekkään työn aidsia vastaan. Kampanjointi Kolkatassa nosti seksityöläisten kondomien käytön vuoden 1990 kahdesta prosentista 90 prosenttiin vuonna 1998. Deyn mukaan bordellien sulkeminen veisi seksikaupan maan alle ja kiihdyttäisi seksitautien leviämistä.
• Plan-kansalaiset Teksti Kalle Heino Kuvat Mikko Toivonen Ilman turhia paineita Vuoden Plan-kansalaisiksi nimetyt Maarit Koponen ja Raimo Koponen iloitsevat mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä maailman lasten hyväksi joustavasti, innostavassa ilmapiirissä. Vuodesta 2005 vapaaehtoistyönä Planille kielikäännöksiä tehnyt Maarit Koponen on iloinen siitä, kuinka vapaaehtoisuuden Planissa on voinut aina sovittaa oman elämäntilanteensa mukaiseksi. ? Silloin, kun on enemmän aikaa, voi tehdä enemmän. Planin kanssa ei ole tullut tilannetta, jossa olisi ollut tunne, että on pakko tehdä jotakin, ammattikääntäjänä työskennellyt, tällä hetkellä väitöskirjaa työstävä Koponen sanoo. Plan Suomi nimesi helsinkiläisen Maarit Koposen sekä hyvinkääläisen Raimo Koposen Vuoden Plan-kansalaisiksi viime vuoden lopulla tunnustuksena vapaaehtoistyöstään kehitysmaiden lasten hyväksi. Koposet eivät ole sukua keskenään. Nimityksen perusteluissa Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen mainitsi muun muassa sen, että molemmat ovat tehneet pitkäaikaista työtä lasten oikeuksien hyväksi, sitoutuneet vapaaehtoistoimintaan sekä innostaneet hyvällä esimerkillä myös muita mukaan toimintaan ja luoneet hyvää ilmapiiriä muiden vapaaehtoisten keskuuteen. ? Porukka Planissa on mukavaa ja ennakkoluulotonta, ja esimerkiksi byrokratia tuntuu olevan hyvin pientä. Se on innostavaa, Raimo Koponen sanoo. Kaveri ja kehitysmaan yhteisöt innoittivat Maarit Koponen lähti aikanaan vapaaehtoistoimintaan mukaan kaverin houkuttelemana. Ensikosketuksen jälkeen hän keksi, että voi lahjoittaa omaa erikoisammattitaitoaan Planin vapaaehtoistyöhön. ? Vuosien mittaan olen ymmärtänyt, miten monipuolista toiminta on. Kaikkea auttamista ei voi tehdä samalla kaavalla, Maarit Koponen kertoo. Raimo Koponen on vasta melko tuore vapaaehtoinen, mutta hän on ehtinyt osallistua Planin toimintaan monipuolisesti aina rakennus- töistä tapahtumaständin pitoon. Hänen intonsa asiaan ulottuu aina 1980?1990-luvulle asti, jolloin hän matkusti työnsä puolesta muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja vieraili kylissä ja yhteisöissä ? samoissa paikoissa, joissa Plan tekee työtään. ? Monet yhteistyökumppanini olivat juuri näitä ihmisiä, jotka olivat kotoisin näistä yhteisöistä, Raimo Koponen muistelee. Espanjaa ja ihmisiä Tunnustuksen jälkeenkin sekä Raimo Koponen että Maarit Koponen aikovat kumpikin jatkaa vapaaehtoistyötä samassa hengessä kuin aiemmin. Jotain uusiakin ajatuksia tosi on. ? Minua kiinnostaisi tehdä espanja?suomi-käännöksiä, koska olen panostanut kielen oppimiseen, Raimo Koponen sanoo. ? Olisi kiva olla enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Nyt vapaaehtoistyöni on ollut pääasiassa etätyötä, Maarit Koponen puolestaan pohtii. Vuoden Plan-kansalainen »» Vuoden Plan-kansalaiset valittiin nyt kolmatta kertaa. »» Nimityksellä Plan Suomi haluaa nostaa esiin vapaaehtoisuu»» »» den merkitystä järjestön kehitysyhteistyössä. Plan Suomen vapaaehtoistyö perustuu Plan-kansalainenmalliin, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan: halukkaat voivat lahjoittaa niin aikaansa, ideoitaan kuin ammatillista osaamistaankin. Planilla on kaiken kaikkiaan lähes 60 000 vapaaehtoista, jotka tukevat ja tekevät järjestön työtä ympäri maailmaa. Vuoden Plan-kansalaisten Raimo Koposen ja Maarit Koposen mielestä vapaaehtoistyötä arvostetaan Suomessa hyvin. ? Monia kuitenkin estää lähtemästä itse mukaan pelko siitä, että vapaaehtoistyö vaatisi liikaa sitoutumista, Raimo Koponen harmittelee. Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen palkitsi helsinkiläisen Maarit Koposen ja hyvinkääläisen Raimo Koposen Vuoden Plankansalainen -kunniakirjoilla. 17
• Planin perustaja rakasti Suomea ? Isä olisi ylpeä Plan Suomen työstä, sanoo Planin perustajan tytär Debbie Langdon-Davies. Hän vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa, jossa hänen John-isänsä työskenteli kirjeenvaihtajana talvisodan aikana. Teksti iida riekko kuvat Mikko toivonen, Planin ja Debbie Langdon-Daviesin arkistot Arvostettu brittiläinen sotareportteri John Langdon-Davies ylitti jäisen Pohjanmeren alkuvuodesta 1940. Häntä odotti kirjeenvaihtajan tehtävä Suomessa, jonne Neuvostoliiton armeija oli hyökännyt marraskuun lopussa. Maailman katseet olivat kääntyneet taisteluun, jota 3,5-miljoonainen kansa kävi valtavaa neuvostoarmeijaa vastaan vuosisadan kylmimpiin kuuluvassa talvisäässä. John Langdon-Davies epäili, että väitteet Suomen armeijan menestyksestä olivat sotapropagandaa. Talvisodan tuoksinassa viettämiensä viikkojen aikana hän muutti kantaansa ja oli loppuelämänsä vannoutunut Suomen ihailija. Talvisodan kokemuksistaan hän kirjoitti kirjan Finland: The First Total War (1940). Talvisotaan perehtynyt historioitsija Antero Holmila on rankannut teoksen yhdeksi tärkeimmistä kansainvälisistä kuvauksista, joita sodasta on kirjoitettu. John ei enää palannut Suomeen, mutta puhui maasta lämpimästi lapsilleen. ? Isäni ihaili suomalaisten rehellisyyttä, rohkeutta, taistelutaitoja ja läheistä luontosuhdetta. Myös suomalainen design teki häneen syvän vaikutuksen, kertoo Johnin tytär Debbie Langdon-Davies, joka vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa marraskuun lopussa. Helsinkiin hänet toi kansainvälisen Planin 75-vuotisjuhlavuosi. John oli nimittäin paitsi ehtiväinen reportteri ja kirjailija myös Plan-järjestön perustaja. Sisällissodan lapsiuhrit koskettivat Viisikymppinen Debbie ja hänen miehensä ovat olleet jo pitkään Plan-kummeja. Debbie toimii myös Ison-Britannian Planin vapaaehtoisena puhumalla niin koululaisille, yrityksille kuin eläkeläisillekin isänsä elämästä ja kummiudestaan. Helsingissä hän kertoi sekä Plan Suomen henkilökunnalle että kuusikymmenpäiselle joukolle Plan-kummeja ja -kansalaisia isänsä värikkäästä elämästä. ? Isällä oli monta uraa, paljon ideoita suuressa päässään ja seitsemän lasta, ja hän kirjoitti 45 kirjaa. Hän rakasti ihmisten kohtaamista, Debbie luonnehti Johnia. 1897 syntynyt John joutui lapsena koulukiusatuksi, ja siksi hän tunsi loppuelämänsä sympatiaa hyljeksittyjä ja vaikeissa oloissa eläviä lapsia kohtaan. 18 Debbie Langdon-Davies haluaa kiittää kaikkia Planin tukijoita. katso video Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle. Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia. Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi.
• John menehtyi 1971 Debbien ollessa teini-ikäinen. Mies ei koskaan nähnyt, kuinka laajaksi hänen perustamansa järjestö kasvoi. Debbie on kuitenkin varma, että John olisi onnellinen työstä, jota Plan tänä päivänä tekee. ? Lasten oikeudet ja heidän kuuntelemisensa olivat lähellä isän sydäntä, ja hän puhui aina koulutuksen puolesta. Hän olisi tyytyväinen Planin työn näkökulmaan, joka painottaa ihmisoikeuksia ja lasten osallistumista. Alvar Aalto ihastutti isää ja tytärtä Vasemmalla: John Langdon-Davies oli lapsirakas myös kotona. Hänellä oli kaiken kaikkiaan seitsemän lasta. Keskellä ja oikealla: Vaikka John Langdon-Davies perusti Planin, hän ei johtanut järjestöä pitkään vaan palasi journalismin pariin. Keskimmäisessä kuvassa hän poseeraa espanjalaisen journalistiystävänsä Pacon kanssa. Lahjakas John hyväksyttiin Oxfordin yliopistoon, mutta opinnot jäivät kesken veren vetäessä ulkomaille. Erityisesti nuortamiestä kiehtoi Espanja, 1900-luvun alussa mystisenä ja eksoottisena nähty maa Pyreneitten takana. Sinne John muutti 1920-luvun alussa ensimmäisen vaimonsa kanssa ja kasvatti Kataloniassa kahta pientä poikaansa. Perhe palasi Britanniaan, ja John erosi, avioitui uudelleen ja sai kolmannen lapsen. Toukokuussa 1936 John matkusti jälleen Espanjaan raportoimaan maailman ensimmäisestä demokraattisesti valitusta sosialistihallituksesta. Vain pari kuukautta myöhemmin hän joutui todistamaan Espanjan veristä sisällissotaa, jossa hallitus kaatui ja Francisco Francon johtama äärioikeistolainen sotilashallinto otti vallan. Sodan uhrimääräksi on arvioitu 500 000 ihmistä. John kiersi liekehtivää Espanjaa moottoripyörän selässä, teini-ikäinen poikansa Robert takapenkillä. Espanjan sisällissota kosketti Johnia syvästi, sillä hän oli väkivaltaa vihaava pasifisti. Hänen myötätuntonsa oli tasavaltalaisten puolella. Erityisesti John Langdon-Daviesia riipaisi se, miten köyhät ja vanhemmistaan eroon joutuneet lapset kärsivät sisällissodasta. Kun Francon armeija eteni etelästä pohjoiseen, kaupunkeihin jäi tuhansia yksinäisiä lapsia, jotka olivat nälissään ja peloissaan. ? Isä ei kestänyt nähdä sitä. Ensin hän järjesti Englannista Espanjaan lääkeapua. Sitten hän keksi ystäviensä kanssa perustaa orvoksi jääneille lapsille turvakoteja ja sai idean kummiudesta: lapsilla olisi parempi olla, kun he tietäisivät, että joku jossain välittää juuri heistä, Debbie kertoi. Moni englantilainen innostui Plan-kummiksi espanjalaiselle lapselle, ja turvakodeissa asuvien lasten ja brittikummien välillä alkoi vilkas kirjeenvaihto. ? Isän suuri toive oli aito yhteydenpito. Hänen keksimänsä kummius auttoi tekemään maailmasta pienemmän ja hieman turvallisemman. Molotovin cocktaileja rakentava pasifisti Vaikka John Langdon-Davies perusti Planin, hän ei johtanut järjestöä pitkään vaan palasi journalismin pariin. Toisen maailmansodan sytyttyä Plan alkoi avustaa sodasta kärsiviä lapsia eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan John kirjoitti reportaaseja historian verisimmästä sodasta. Vaikka John oli rauhan mies, hän kohosi majuriksi kouluttamalla Ison-Britannian kodinturvajoukkoja Suomesta saamillaan opeilla. Talvisodassa hän oli oppinut muun muassa tekemään Molotovin cocktaileina tunnettuja aseita, polttoainetta sisältäviä räjähtäviä pulloja. Toisen maailmansodan jälkeen John tapasi kolmannen vaimonsa ? Debbien tulevan äidin ? , sai vielä neljä lasta ja muutti takaisin rakastamaansa Espanjaan. Perhe pyöritti Kataloniassa hotellia, ja samalla John kirjoitti kirjoja. ? Muistan, että isäni istui aina nojatuolissa joko lukemassa tai kirjoittamassa kammottavalla käsialallaan. Isäksi hän oli ikävuosiltaan vanha mutta henkisesti nuori. Hän muun muassa osti The Beatlesin ensimmäisen lp:n ja analysoi innoissaan sanoituksia, Debbie muistelee. Vaikka perhe palasi taas Englantiin lasten koulutusta varten, Langdon-Daviesit viettivät kaikki kesänsä hotellissaan Atlantin rannalla. Debbien äiti ja kolme veljeä asuvat nykyäänkin Kataloniassa. Debbie on vakuuttunut Planin työn tärkeydestä ja tehokkuudesta. Hän vieraili pari vuotta sitten Zimbabwessa tapaamassa kummipoikaansa ja tutustui samalla kolmeen kehitysyhteistyöhankkeeseen. Erityisen vaikutuksen häneen teki sanitaatiohanke, jonka ansiosta kaikki perheet Planin tukemassa yhteisössä olivat saaneet oman käymälän. Muutamassa vuodessa yhteisö oli päässyt eroon sitä aiemmin piinanneesta kolerasta. ? Näennäisesti pieni ja yksinkertainen asia voi muuttaa perheiden koko elämän, Debbie sanoo. Nyt Debbien ensimmäinen Plan-kummipoika on jo aikuistunut, mutta hänellä on Zimbabwessa toinen kummipoika sekä kummityttö. Debbie ajautui isänsä tavoin journalistiselle uralle, ja hänestä tuli tekijänoikeuksien asiantuntija. Nykyisin kolmen aikuisen lapsen äiti johtaa Lontoossa omaa tekijänoikeuskysymyksiin keskittyvää konsulttiyritystään. Hän ei ole vieläkään lukenut kaikkia isänsä kymmenistä teoksista. Finland: The First Total War -kirjan hän luki vasta hiljattain, sillä ajatus sotastrategian kuvailusta tuntui hänestä pitkästyttävältä. Yllätyksekseen hän löysi teoksesta paljon suomalaisen kulttuurin, kansanluonteen ja designin kuvailua. Suomen-vierailullaan Debbie halusi tutustua erityisesti Alvar Aallon tuotantoon, sillä John ihaili tämän arkkitehtuuria. Debbie kävi Aallon kotimuseossa, joka ihastutti häntä yksinkertaisella eleganssillaan. Hän vieraili myös Sotamuseon näyttelyssä Talvisota 1939?1940 ? Kunniamme päivät sekä hotelli Kämpissä, jossa sotareportterit, myös John LangdonDavies, majoittuivat talvisodan aikana. ? Vierailuni perusteella ymmärrän hyvin, miksi isäni rakasti Suomea ja suomalaisia. Olen varma, että hän olisi ylpeä myös Plan Suomen työstä, sillä sekä tapaamani työntekijät että tukijat ovat todella omistautuneita, Debbie kiitteli. 19
• Miten kehitysapu tavoittaa kohteensa? Kehitysyhteistyöhön liittyy monia epäluuloja ja kysymyksiä. Avun kulku lahjoituksesta hallinnointitoimien kautta kohdemaan vastaanottoon saattaa jäädä monille hämärän peittoon. Meneekö annettu apu todella perille? Entä onko avusta oikeasti hyötyä? teksti Pulmu Holmberg kuva plan Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen vastaa yleisiin kehitysapuun ja kehitysyhteistyöhön liittyviin kysymyksiin. Jos ostan jonkin yhteistyöjärjestön kautta lahjoja kehitysmaihin, menevätkö ne varmasti perille? Eettisen lahjan ostaminen on yhtä hyvä ja luotettava tapa tukea kehitysyhteistyötä kuin rahallinen avustaminen. Järjestöt eivät lähetä lahjaksi annettuja tavaroita yksitellen yhteistyökohteisiin vaan lahjat ovat osa suomalaisjärjestön omarahoitusta, jonka on oltava esimerkiksi ulkoministeriön tukemissa hankkeissa 15 prosenttia tai yli sen. Ulkoministeriö maksaa loput. Jos lahjan antaja haluaa lahjoittaa jollekin maalle nimenomaan esimerkiksi pulpetin ja niitä on jo tarpeeksi, järjestö käyttää lahjarahan johonkin muuhun koulutukseen liittyvään tarpeeseen, kuten koulutarvikkeisiin. Vastaavasti esimerkiksi vuohilahja käytetään maatalouteen. Järjestöt hankkivat tarvikkeet pääasiassa kohdealueella, koska se on kustannustehokasta ja vahvistaa paikallista taloutta. Kehitysmaita on autettu jo vuosikausia eikä mikään näytä muuttuvan. Onko kehitysapua siis ylipäänsä järkeä jatkaa? Maailman köyhdyttävät rakenteet ovat vankat, eikä tilannetta pystytä korjaamaan pelkällä kehitysavulla. Muun muassa länsi- 20 maiden kauppa-, talous- ja velkapolitiikka vaikeuttavat kehitysmaiden asemaa. Kehitysmaat lyövät myös itse kapuloita rattaisiin. Monien ongelmana on demokratian rajallisuus, pienen joukon kerskakulutus ja yhteiskuntaa syövyttävä korruptio. Harmina ovat myös aids, malaria ja muut sairaudet sekä luonnonkatastrofit. Vastuusta ei kuitenkaan pidä vaikeuksien takia vetäytyä. Kehitysapu on vain pieni tekijä isossa kokonaisuudessa. Se vastaa ainoastaan 0,2 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Avulla on silti onnistuttu saamaan aikaan hyviä tuloksia. Mitä konkreettista hyötyä kehitysavusta on sitten ollut? Esimerkiksi köyhien maiden lapsikuolleisuus on puolittunut sitten 1960-luvun, aliravitsemus vähentynyt kolmanneksella ja koulutusta vaille jäävien lasten määrä supistunut puolesta alle neljännekseen. Rokotuskampanja eteläisessä Afrikassa laski vuosina 1996?2000 tuhkarokkotapausten lukumäärän 66 000 tapauksesta 117 tapaukseen, ja monille kehitysmaiden ihmisille kehitysapu on taannut puhtaan veden. Tämän lisäksi esimerkiksi yksin Nepalissa 600 000 ihmistä on saanut apua Suomen tukemasta vesihuoltohankkeesta. Köyhien maiden maaseudulla puhdasta vettä oli 1960-luvulla saatavilla yhdelle perheelle kymmenestä, nyt kolmelle neljästä. En halua lahjoittaa rahaa järjestöjen kautta, sillä epäilen hallinnointi- ja muiden kulujen nielevän kaiken. Jääkö kulujen hoitamisen jälkeen lahjoituksestani mitään jäljelle? Hallinto on kehitysavun välttämätön osa, mutta se vie avusta loppujen lopuksi hyvin pienen osan. Ulkoministeriön tukemissa kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut ovat enintään 10 prosenttia kokonaiskuluista. Hallintokuluja syntyy niin Suomessa kuin kohdemaissakin. Työtä suunnitellaan, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti. Toimia valmistellaan etukäteen kumppanimaan kanssa, jotta avusta olisi suurin mahdollinen hyöty. Etsin internetistä tietoa kehitystyöstä ja törmäsin jatkuvasti ilmaston muutosta käsitteleviin artikkeleihin. Miten kehitysyhteistyö ja ilmastonmuutos muka liittyvät toisiinsa? Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, mutta kaikkein rankimmin kehitysmaissa. Lämpötilan noususta johtuva merenpinnan nousu nielee niiden hedelmällistä viljelyalaa ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet heikentävät satoja. Maailmanpankin mukaan 80 prosenttia ilmastonmuutoksen kustannuksista lankeaa kehittyville ja vähiten kehittyneille maille. Kehitysmaiden asukkaiden elanto on
• journalismin n a li e H a g a Ha lman koulutusohje tivat selvää opiskelijat ot symyksistä. y k ö y t is e t h sy kehity usein sidottu maanviljelyyn, kalastukseen tai luonnonvaroihin. Heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen, joten nälänhädän riski kasvaa. Suurin osa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista kuolemantapauksista tapahtuukin kehitysmaissa. Ruoan ja veden puute lisää konfliktien mahdollisuutta ja horjuttaa turvallisuutta. Samalla ilmastopakolaisuus lisääntyy hälyttävästi, peräti 20 miljoonaa ihmistä pakeni sään ääri-ilmiöitä vuonna 2008. Nepalissa 600 000 ihmistä on saanut apua Suomen tukemasta vesihuoltohankkeesta. Ilmastonmuutos uhkaa kehitysyhteistyöllä saavutettuja tuloksia. Toisaalta kehitysyhteistyöllä voidaan tukea kehitysmaita kohti vähäpäästöistä kehitystä ja auttaa niitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Varsinaiset ilmastotoimet tulee kuitenkin rahoittaa muilla kuin kehitysyhteistyövaroilla. Rikkailla mailla on päävastuu ilmastotoimien rahoituksesta, sillä niiden päästöt muodostavat yli puolet kaikista nykyisistä ja 80 prosenttia 1850-luvulta lähtien syntyneistä päästöistä. Aukeaman jutut on kirjoitettu osana Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmaa. teksti Saija Sillanpää Miksi kehitysyhteistyön tulisi kiinnostaa? Kurjat uutiset kotimaassa pistävät joskus miettimään, miksi oikeastaan edes ohjaamme rahaa kehitysyhteistyöhön, kun kasvava joukko suomalaisiakin sinnittelee köyhyysrajan alapuolella. Mitä eroa on Suomen ja kehitysmaiden köyhyydellä? Vaikka ongelma on vaikea, vastaus on helppo: pahin köyhyys on muualla kuin Suomessa. Kehitysyhteistyö on pitkäaikaista taloudellista ja aineellista tukea, joilla länsimaat pyrkivät parantamaan kehitysmaiden elinoloja. Se on myös paljon kysymyksiä poikiva käsite, jota tavallisen suomalaisen on joskus vaikeaa hahmottaa. Pitkäjänteisen avun päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Tarkoituksena ei ole siis kantaa vettä kaivoon, vaan mahdollistaa köyhimpien maiden kehitys pidemmällä aikavälillä. YK:n asettama kehitysaputavoite on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksensa asetettuun tavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta jäädään kuitenkin edelleen jälkeen. Vuonna 2012 kehitysavun osuus bruttokansantulosta on 0,56 prosenttia, 1 124 miljoonaa euroa eli runsas miljardi. Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus yksittäistä asukasta kohti on 163 euroa. Minkälaista apua annan 163 eurolla ja mihin rahat menevät? Tällä hetkellä Suomen valtion kehitysyhteistyöhön ohjaamat rahat kohdistuvat kehitysmaiden terveyden, turvallisuuden, tasaarvon, lukutaidon ja ympäristön tukemiseen. Kehitysyhteistyö on monenvälistä, kahdenvälistä ja järjestöjen kautta toteutuvaa apua, jonka painopisteenä on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneet maat. Helmikuussa 2012 hyväksytyn kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomen valtion pitkäaikaisia pääyhteistyökumppaneita ovat Mosambik, Tansania, Vietnam, Etiopia, Sambia, Nepal ja Kenia. Kehitysyhteistyö ennaltaehkäisee kalliita katastrofeja. Kriisien ja konfliktien ehkäiseminen on halvempaa, kuin jälkihoitona annettava humanitäärinen apu. Kehityspolitiikassakin kannattaa olla kaukaa viisas. Kehitysyhteistyö ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä ? myös Suomi itse hyötyy avusta. Kehitysmaiden ongelmat ja konfliktit eivät läheskään aina vaikuta ainoastaan valtioiden rajojen sisäpuolella. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön avulla voidaan ehkäistä laajalle leviäviä ympäristötuhoja, torjua globaalisti uhkaavien pandemioiden leviämistä, vähentää kansainvälistä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta. Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Teollisuusmaiden tuella köyhempiä maita voidaan ohjata kohti vähäpäästöistä kehitystä. Avun antaminen on myös osa ulkopoliittista vaikuttamista. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta kehitysyhteistyöhön osallistuminen ei välttämättä kuitenkaan kaipaa perusteluja tai laajaa ymmärrystä kehityspolitiikan kiemuroista. Jokainen halukas voi liittyä mukaan kehitysaputalkoisiin esimerkiksi vapaaehtoistyön, kummitoiminnan ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Yksinkertaisimmillaan osallistumisen syyksi riittää vaikkapa pelkkä auttamisen ilo. 21
• KUMMI-INFO ENTISEN KUMMILAPSEN TARINA Kouluttamattoman äidin tytöstä pankkineuvojaksi Senegalilainen Nogaye eli lapsena äitinsä ja veljiensä kanssa, sillä perheen isä oli kuollut. Vaikka lasten äiti ei osannut lukea tai kirjoittaa, päätti hän huolehtia tyttärensä koulutuksesta ja laittoi hänet kouluun. Tuolloin heidän kotikylässään Dounguelissa ei ollut koulua, lähin sijaitsi neljän kilometrin päässä. Nogaye piti silti koulunkäynnistä ja oli ylpeä siitä, että pääsi sinne. Kun Plan Senegal perustettiin vuonna 1986, Nogayesta tuli heidän ensimmäinen kummilapsensa. Tätä kautta hän sai koulutarvikkeita ja apua koulunkäyntiin. Dounguelissa ei ollut sähköä, juoksevaa vettä tai kunnollista sanitaatiota. Nogayen perhe asui pienessä olkimajassa, jonka kotitöissä tytön piti koulun jälkeen auttaa. Vaikka läksyille ei näin ollen jäänyt paljon aikaa, hän onnistui saamaan hyviä arvosanoja. Nogaye jatkoi opiskelua Dakarin yliopistossa Planin tuella. Hän sai valmiiksi pankki- ja vakuutusalan tutkinnon. Nogaye pääsi myös harjoitteluun pankkiin, jonka Plan oli perustanut kehittääkseen naisten yrittäjyyttä. Kuuden kuukauden jälkeen hänet palkattiin pankkineuvojaksi, sittemmin vielä ylennettiin. Nogaye kiittää Plania kaikesta, jota hänen ja hänen kylänsä vuokseen on tehty: ? Planilla on useita hankkeita meneillään kylässäni. Kun olin lapsi, useimmat meistä eivät päässeet kouluun. Nykyään koulu on muutaman metrin päästä kodeista, joten vanhemmilla ei ole enää edes tekosyitä olla lähettämättä lapsiaan kouluun. Koulutus on kaiken perusta. Ihmisellä on aina vähemmän mahdollisuuksia, jos ei ole koulutettu. Osallistu Plan-pastillin arvontaan Ilmoita meille uusi sähköpostiosoitteesi tai rekisteröidy OmaPlanin käyttäjäksi 31.3. mennessä, niin osallistut Eero Aarnion suunnitteleman design-säästölippaan Plan-pastillin arvontaan. Pastilleja arvotaan kaksi kappaletta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. ILMOITUS Työ, josta olemme ylpeitä yhdessä Olemme suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä ? hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Edistämme laadukkailla suomalaisilla tuotteilla ja palveluilla jokaisen hyvinvointia, elämän eri vaiheissa. 22
• 6 kysymystä kummille Kuka olet? Saritiina Seppänen, 23, Rovaniemeltä. Milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi? Siskoni on ollut kummina Unicefin kautta jo vuosia. Kihlattuni on tansanialainen, ja toissa kesänä aloin kypsytellä ajatusta tansanialaisesta kummilapsesta. Minulle selvisi, että Planin kautta se on mahdollista. Laitoin hakemukseni eteenpäin, ja kaikki tapahtui nopeasti. Kerro kummilapsestasi. Hän on 8-vuotias tyttö, Leah-Atanas. Olemme Leahin kummeina yhdessä kihlattuni John Ndembon kanssa. Millainen suhde sinulla on häneen? Olen kirjoitellut hänelle. Se onnistuu helposti, sillä Planin sivuilla on mahdollisuus kirjoittaa kirjeitä suoraan verkosta. Pääsin myös tapaamaan kummilastani. Matkustimme kihlattuni ja kahden ystäväni kanssa Tansaniaan joulukuussa 2011. Meitä vastassa oli Leahin perhe, johon Leahin lisäksi kuuluu maanviljelijävanhemmat ja useita sisaruksia. Kylän lapset pyörivät ympärillämme ihmetellen meitä valkoihoisia. Kummityttöni ujosteli nähdessään meidät, mutta oli selvästi ilahtunut. Veimme hänelle tuliaisina tarroja, palloja ja askarteluvälineitä. Paikallisesta kaupasta ostimme myös hänen perheelleen tuliaisia, muun muassa riisiä ja sokeria. Paikallinen yhteyshenkilö kertoi meille etukäteen, että viedessämme tuliaisia, sikäläiseen kulttuuriin kuuluu se, että ihmiset haluavat antaa vastalahjan. Olisi loukkaavaa olla ottamatta vastaan heidän lahjaansa. Kun olimme lähdössä, perhe antoi meille tuoreita mangoja mukaan. Yllätykseksemme perheen äiti haki meille myös elävän pienen kanan! Ei siinä auttanut muu kuin ottaa kanan päästä kiinni ja kantaa kana mukaamme. Kana matkusti pitkän automatkan kanssamme, ja annoimme sen kihlattuni sukulaiselle lahjaksi. Kana vietiin heidän takapihalleen kasvamaan. Oli kyllä mieleenpainuva kokemus! miudesta. Yhden ystäväni sain jo innostumaan asiasta, ja hänkin otti kummilapsen, itse asiassa samasta kylästä kuin minäkin. Myös vanhempani halusivat auttaa jollakin tapaa, ja hekin päättivät ottaa kummilapsen Tansaniasta. Mikä Plan-kummiudessa on parasta? Uskon, että tieto lisää myös halua auttaa. Itse olen kertonut joillekin ystävilleni kum- Teksti: Nora Savolainen Juttu on kirjoitettu osana Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmaa. OmaPlaniin rekisteröityminen kannattaa OmaPlan-sivustolla voit ? päivittää omia yhteystietojasi ja lähettää viestejä sähköisesti ? saada ajankohtaista tietoa kummilapsesi maasta ? lukea kummilapsesi vuosiraportteja ? ostaa PlanShopista valmiita kuvitettuja kirjeitä kummilapsellesi ? saada lisätietoa kummiudesta ja Planin eri kampanjoista ? ottaa yhteyttä Planin asiakaspalveluun Näin rekisteröidyt: 1. Mene osoitteeseen www.plan.fi/omaplan 2. Valitse rekisteröidy 3. Täytä lomake. Plan-numerosi löydät lehden takakannesta 4. Lähetä lomake 5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi. Muista vahvistaa rekisteröitymisesi Mikä on tärkein muistosi Plan-kummiutesi ajalta? Matka avasi silmäni näkemään, että minunkin apuni menee perille. Kummitytön tapaaminen oli tosi mukavaa. He asuvat ja elävät kovin erilaisissa oloissa kuin me suomalaiset. Oli hienoa nähdä, mitä kaikkea kummien lahjoitusrahoilla tehdään. Rahoja käytetään lasten terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, ja kylään oli myös rakennettu kaivo. Paluumatkallamme näimme tulvan alle jääneen Musoma-kaupungin. Useat ihmiset olivat menettäneet kotinsa. Teiden varsilla oli surullisen näköisiä lapsia. Useita ihmisiä kuoli. Köyhyys todella kosketti minua. Tunsin valtavaa surua, ja myös halua auttaa vielä entistä enemmän. Jäin miettimään: mitä muuta voisin tehdä kehitysmaiden hyväksi? Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Ilmoita meille uusi, toimiva sähköpostiosoitteesi OmaPlanin kautta tai asiakaspalveluun info@plan.fi. Näin varmistat, että meidän lähettämämme viestit tulevat sinulle perille. Kevään kummipostipäivät ovat ke 20.3. ke 24.4. ke 22.5. Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. PlanShopista vielä 5 päivää ko. päivämäärän jälkeen (viim. maanantaina) hankitut kirjeet ehtivät mukaan. 23
• PLAN-PALAT Elokuvissa Egyptin naisia resepti Kasvisherkku Indonesiasta sopeutuu moneen tilanteeseen Elokuvateatteri Orionissa järjestetään 22.3.?21.4. Kohti arabikevättä -elokuvasarja, joka esittelee olosuhteita ja tapahtumia, jotka osaltaan vaikuttivat vuoden 2011 arabikevään syntyyn. Sarjassa on mukana esimerkiksi kaksi egyptiläistä elokuvaa. Toinen niistä on palkitun Yousry Nasrallahin Scheherazade Tell Me a Story (2009), joka kertoo nuoresta journalistipariskunnasta Hebbasta ja Karimista. Kun Karim pyrkii hallitusta kannattavan lehden päätoimittajaksi, hänet määrätään hiljentämään liian feministinen vaimonsa. Hebba ei kuitenkaan vaikene osastaan eikä peitä omia hakattuja kasvojaan edes televisiossa. Ohjaaja Nasrallah on vieraana elokuvan näytöksessä 22.3. Myös Mohamed Diabin Cairo 678 (2010) kuvaa Egyptin naiskohtaloita. Elokuva kertoo avoimesti naisten seksuaalisesta häirinnästä, mikä on Egyptissä yleisesti tabuna pidetty aihe. wikimedia commons Scheherazade Tell Me a Story (2009). Indonesialainen gado gado on salaattimainen kasvisruoka, josta löytyy lukuisia eri muunnelmia. Perusideana on tuoreet ja keitetyt kasvikset yhdistettynä maapähkinäkastikkeeseen. Ruokaa on helppo soveltaa oman maun mukaan ja siitä saa tehtyä yhtä lailla niin kevyen alkuruoan kuin tuhdin pääruoankin. Alla oleva resepti on sovellettu helposti suomalaisittain toteutettavaksi. Lue lisää: www.kava.fi/esitykset-16 Kookoksesta on moneksi Trooppinen kookospalmu on todellinen superpuu, jonka antimista voidaan tuottaa lukuisia tuotteita, joita voidaan taas käyttää moniin eri tarkoituksiin. Kookosmaito ja -hiutaleet ovat useimmille tuttuja herkkuja, mutta viime vuosina Suomeen on rantautunut yhä enemmän uusia kookostuotteita. Erityisesti Filippiineillä tuotettavaa kookosöljyä voidaan käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Öljy toimiikin kuten muut rasvat, joten sitä voidaan käyttää monipuolisesti aina leivänpäällyslevitteestä paistamiseen. Ulkoisesti kookosöljyä voidaan käyttää ihon kosteutukseen sekä esimerkiksi kuivan päänahan hoitoon. Esimerkiksi Brasiliassa nuoresta kookospähkinästä hyödynnetään sen vesi. Tätä kookosvettä kutsutaan myös nimellä luonnon oma urheilujuoma, sillä sitä suositellaan juotavaksi nimenomaan runsaan hikoilun jälkeen. Virkistävä kookosvesi muun muassa tukee elimistön toimintaa ja pitää yllä kehon nestetasapainoa. Kookospalmusokeria saapuu Suomeen Indonesiasta. Kookossokeria voidaan käyttää kuten muitakin makeutusaineita, ravintosisällöltään se on kuitenkin muita parempaa. Mineraalien ja vitamiinien lisäksi palmusokerilla on matala glykeeminen indeksi, jonka vuoksi myös diabeetikot voivat sitä kokeilla. Kookostuotteita myyvät useat eko- ja luontaistuotekaupat. wikimedia commons 24 Gado gado (4 annosta) Ainekset: 2 porkkanaa 200 g ituja 200 g vihreitä papuja ¼ keräkaalia ½?1 pkt jäävuorisalaattia ½ kurkku 1 pkt tofua Lisäksi: 4 keitettyä kananmunaa (katkarapulastuja) Maapähkinäkastike: 2 dl maapähkinävoita 2 tl soijakastiketta 1 rkl ruskeaa sokeria puolikkaan limen mehu 2 dl kookosmaitoa 2 dl vettä ½ hienonnettu chili (ilman siemeniä) 2 hienonnettua valkosipulin kynttä Valmistus: Pilko porkkana, kaali ja kurkku. Keitä vihreitä papuja kymmenisen minuuttia, porkkanaa ja kaalia muutama minuutti. Viipaloi ja paista samalla tofu. Siivilöi keitetyt kasvikset kuiviksi. Valmista kastike sekoittamalla ainekset hyvin (voit käyttää myös blenderiä) ja lisäämällä vesi viimeisenä. Lämmitä varovasti kattilassa, kunnes kastike alkaa paksuuntua. Kokoa kaikki kasvikset lautaselle, kaada kastiketta päälle ja koristele keitetyn kananmunan puolikkailla. Voit tarjoilla ruoan kylmänä tai lämpimänä. Lisukkeena voi käyttää esimerkiksi katkarapulastuja.
• Luontosatuja ympäri maailman Kirjassa Miten joutsen sai mustat jalat Marja Simola on sovittanut 18 kansainvälistä kansansatua selkokielelle. Nämä tarinat kertovat luonnon ilmiöistä, kuten maailman synnystä ja eläinten käyttäytymisestä. Mukana on satuja Suomesta, mutta myös kauempaa kuten Vietnamista, Indonesiasta ja Länsi-Afrikasta. Mukavalla ja ymmärrettävällä tavalla kerrotut sadut osoittavat, ettei tarinankerronta oikeastaan eroa kovinkaan paljon eri maiden välillä. Sadut kertovat lapsille viehättävällä ja mieleenpainuvalla tavalla esimerkiksi sen, miksi aurinko ja kuu ovat taivaalla, miksi Vietnamissa sataa kesällä tai miksi virtahevot asuvat joessa. PLan lukee Kambod?an kansanmurha pikkutytön silmin Seitsenvuotias Raami-tyttö elää suojatussa palatsissa Kambod?an pääkaupungissa Phnom Penhissä ja rakastaa runoilija-isänsä myyttisiä tarinoita. Kun punakhmerit kaappaavat vallan ja alkavat rakentaa utooppista agraariyhteiskuntaa, Raamin perhe joutuu heitellyksi ympäri maaseutua toinen toistaan kurjempiin oloihin ja järkyttävämpiin kokemuksiin. Yksityisomaisuus, koulutus ja perheenjäsenten välinen kiintymys ovat rikoksia. Etuoikeutetun taustan paljastuminen merkitsee rangaistusta, jopa kuolemaa. Raami menettää rakkaitaan yksi kerrallaan, mutta löytää voimaa arjen pienimmistä iloista ja isänsä sanoista. Kirjailija Vaddey Ratnerin omiin kokemuksiin perustuva bestselllerromaani kuvaa riipaisevasti punakhmerien valtakautta 1975?79. Pienen tytön havaintojen läpi piirtyvät ihmisluonnon ääripäät: käsittämätön julmuus ja toisaalta hyvyys ja toivo, johon ihmiset kykenevät kauheimmissakin oloissa. Romaani on niin kaunista proosaa, että järkyttävästä tarinasta huolimatta sitä lukee ilokseen. IR Leea Simolan kuvitus tukee tarinoita mainiosti. Jokaisen sadun lopussa on lisäksi kerrottu lyhyesti ja hauskasti kyseisen tarinan tieteellisempi tausta. Esimerkiksi sadusta Miksi kissat syövät hiiriä kerrotaan: ?Kissa on mukava lemmikki, mutta se on myös peto, samanlainen kuin leijona tai tiikeri. Kissat syövät lihaa ja kalaa.? Lasten lisäksi teos on mielenkiintoista luettavaa myös kaikille alkuperäiskansojen myyteistä kiinnostuneille. Marja & Leea Simola: Miten joutsen sai mustat jalat ? selkosatuja meiltä ja maailmalta. Pieni karhu 2012. PLan kuuntelee PLan katsoo Unenomainen mutta ei unettava Kaunis tarina selviytymisestä Lau Nau eli Laura Naukkarinen on tehnyt omaperäistä uuskansanmusiikkiaan jo useamman levyn verran. Hänen uusin levynsä yhdistää laulaja-lauluntekijämusiikkia, folkkia ja Fonal-levymerkille tyypillistä taidemusiikkia. Kytköksen suomalaiseen kansanmusiikkiperinteeseen vahvistaa Pekko Käppi, jonka jouhikko soi useammassa biisissä. Naukkarinen muutti perheineen Kemiönsaareen ottaakseen etäisyyttä urbaaniin elämänmenoon. Kiireetön levy onkin unenomainen olematta unettava, ja Naukkarisen kuiskiva ääni tuo ilmaisuun säröä. Folk-perinteitä rikotaan, tai paremminkin täydennetään, perkussioilla, efekteillä, kilinällä ja kolinalla ja jopa sinkkubiisi Kuoleman tappajan kuoleman diskobiiteillä. Lisäpisteitä tuovana hittinä Naukkarinen myös versioi Rautavaaraklassikkoa Juokse sinä humma. Taidefolkilla on oma yleisönsä, ja vaikka piirit Suomessa ovat pienet, on Lau Nau esiintynyt maailman metropoleissa Tokiosta New Yorkiin ja Lontoosta Shanghaihin. Kuulas, mystinen ja kaunis Valohiukkanen vie maailmalle hieman uudenlaista Suomi-kuvaa. PI Ang Leen elokuva Piin elämä kertoo intialaisnuorukaisesta nimeltä Pii (Suraj Sharma), joka selviää ainoana ihmisenä traagisesta laivaturmasta. Hän ei kuitenkaan jää yksin pelastusveneeseen, sillä myös bengalintiikeri Richard Parker onnistuu pakenemaan uppoavasta laivasta. Elokuva on tarina pojan ja tiikerin selviytymisestä kaksin merellä, yli 200 päivän ajan. Vaikka vaarallisen tiikerin läsnäolo veneessä ei tee tilannetta helpoksi Piille, pitää se hänet koko ajan varuillaan ja samalla järjissään. Niinpä neuvokas Pii kalastaa ravintoa heille molemmille, jottei tiikeri söisi häntä. Ystäviä heistä ei koskaan tule, mutta ilman toisiaan he eivät selviytyisi. Koskettava tarina pojan ja tiikerin välisestä yhteydestä on myös visuaalisesti upeaa katsottavaa. Tyyni valtameri luo elämää suuremmalle seikkailulle taianomaisen, joskin välillä myrskyävän, ympäristön. Äärettömän meren keskellä Pii ei silti milloinkaan menetä toivoaan. Elokuva perustuu Yann Martelin samannimiseen romaaniin vuodelta 2001. la Lue lisää: vaddeyratner.com Vaddey Ratner: In the Shadow of the Banyan. Simon & Schuster 2012. Piin elämä ilmestyy DVD:nä Lau Nau: Valohiukkanen, Fonal 2012. keväällä 2013. 25
• lastenhallitus Maailman nuorten päiväkirja Meitä suomalaisia nuoria muistutetaan joka päivä, kuinka hyvin me elämme. Meillä on ilmainen koulutus, ruokaa ja katto päidemme päällä. Meidän ei tarvitse tehdä töitä, vaan voimme viettää vapaa-aikamme kuten haluamme. Meidän ei tarvitse murehtia muusta kuin seuraavasta kokeesta tai mahdollisista seuraamuksista, joita kotiintuloajan ylittäminen aiheuttaa. Mutta minkälaista on nuorten arki muissa maissa? Lastenhallitus otti selvää minkälaista arkea eri maiden nuoret elävät. Tyttö, 14 vuotta, Mali ä vanhempien kanssa. Hän 06.00 Herää ja tekee aamupalan sijaisperheens kotikyläänsä hyökättiin. hänen kun asti, siitä ä rheess on ollut sijaispe uusia ystäviään. 07.00 Lähtee kouluun kävellen. Matkalla hän tapaa kiaineita: historiaa ja 08.00 Koulua. Tänään lukujärjestyksessä on suosik maantietoa. 13.00 Ruoaksi maissipuuroa koululla. 14.00 Koulu jatkuu. höpöttelee kavereidensa 15.00 Menee kotiin koulusta. Kotimatkalla hän lääkäriksi. Hän haluaa ansa haluav kertoo Tyttö ista. unelm kanssa auttaa ihmisiä. n tekoa. 16.30 Välipalaksi banaania. Välipalan jälkeen läksyje telemaan illallista. valmis 17.00 Tauko läksyjen teosta, koska pitää ryhtyä jälkeen, isä autokorjaamos18.00 Sijaisvanhemmat tulevat kotiin työpäivän , minkä jälkeen ta ja äiti sairaalasta. Äiti auttaa illallisen viimeistelyssä perhe syö yhdessä. uuden hyppynarun. Hän 19.00 Vanhemmat yllättävän tytön ja antavat tälle ehtii hyppiä hetken pihalla. lyä. Isä on naapurissa 20.00 Koulutehtävien viimeistely, tiskausta ja järjeste iota. televis assa katsom iskon viereen. Hän näkee 21.15 Tyttö menee nukkumaan sänkyyn pikkus joka elää onnellisesti. perhe, oma on hänellä taan: unta tulevaisuudes Tyttö, 17 vuotta, Intia 6.00 Nuorin tytön lapsista, hengitysvaikeuksista kärsivä kolmekuinen tyttö, herättää hänet. Nousee laittam aan aamupalaa perheelleen ja rauhoittelemaan tytärtä. 6.30 Aamupala, jonka jälkeen tytön mies lähtee jälleen etsimään töitä kyseiseksi päiväksi. 7.00 Tyttö lähtee töihin: käärimään tupakkaa. Lapset ovat mukana. 11.00 Lääkärikäynti hengitysvaikeuksien ja pyörry ttämisen vuoksi. 11.45 Lounas kotona. Riisiä ja kasviksia. 12.30 Työt tupakkarullien käärimisessä jatkuva t. Lapset leikkivät ja laulavat kujalla keskenään. 15.15 Kotiin. Nuorin lapsi laitetaan päiväunille, vanhemmat lapset jäävät vahtimaan siksi aikaa, kun tyttö käy pesemässä pyykki ä joella. 16.00 Koko perheen yhteinen päivällinen aviom iehen hankkimista raakaaineista. Ruoan jälkeen mies lähtee lasten kanssa lastenkerhoon, tyttö jää siivoamaan kotia. 18.00 Lapset ja aviomies tulevat kotiin. Tyttö puhuu miehensä kanssa niukasta rahatilanteesta ja he päättävät, että aviom ies yrittää saada myös illaksi töitä. 20.00 Lapset laitetaan nukkumaan, he nukahtavat lähes välittömästi, koska ovat niin väsyneitä. Tyttö tiskaa, aviomies käy hoitamassa perheen vuohta. 22.00 Vanhemmat menevät myös nukkumaan. Tyttö, 15 vuotta, Suomi 6.30 8.00 sataa, Herätys ja valmistautuminen koulupäivään. Ulkona e. koulull ydin joten saa autoky on oppiOppitunnit alkavat. Päivän ensimmäinen oppitunti välillä niiden ja ttia minuu 45 ät laanohjausta. Tunnit kestäv . kanssa n ystävie jutella voi jolloin tauko, tin on 15 minuu Unohtuneet läksyt on kopioitava äkkiä kaverilta ennen matikan tuntia. Poika, 13 vuotta, Bangladesh 6.30 7.00 Herää lasten Karwan Bazarin turvakeskuksessa, jossa nykyään viettää illat ja yöt. Poika on karannut kotoa kaltoin kohtelevan perheensä vuoksi 10-vuotiaana. Hän nukkui aluksi kadulla. Myy banaaneja Kamlapurin rautatieasemalla tai lentokentällä tienatakseen itselleen rahaa. 12.00 Syö lounaaksi paistettua riisiä turvakeskuksessa, jonka jälkeen jää keskukseen saamaan lukuopetusta ja koulutusta muihin elämäntaitoihin. herneKouluruoka. Jonossa joku valittaa, kun ruuaksi on keittoa. välipalaksi ruis15.00 Koulu päättyy ja tyttö kävelee kotiin. Syö lehden. Soittaa päivän a samall e lukaise ja tia jogurt ja leivän pianolla soittoläksyt nopeasti ennen soittotuntia. 11.00 kaupungilPyöräilee pianonsoittotunnille, jää tunnin jälkeen kotiin. palaa ua soitett Äidin n. ilemaa le henga ttää mikrossa 19.00 Palaa takaisin kotiin nälkäisenä ja lämmi ikkoa. onilaat makar ollutta päiväruuaksi lemaan netissä. 20.30 Tekee kotiläksyt, jää tietokoneelle surffai a maailman 21.00 Puhuu kaverin kanssa puhelimessa kaikist seuraavan asioista, joissa on parannettavaa. Puhelun jälkeen 16.30 päivän asun miettimistä. Iltapesu ja lempikirjan lukemista. 15.00 Hengailua Dhakan kaduilla muiden kodittomien lasten kanssa. 21.45 18.00 Palaa Karwan Bazarin turvakeskukseen auringon laskettua. Illalliseksi mausteista kananuudelikeittoa. Illallisen jälkeen pelaa keskuksen muiden lasten kanssa. 22.30 Menee nukkumaan. 22.00 Menee nukkumaan. 26 Artikkelin tekoon ovat osallistuneet Lastenhallituksen jäsenet Arawela Sovala, Tiia Ahtonen, Iisa Mäenpää, Susanna Mähönen, Aino Ojutkangas ja Inka Hakala.
• plan-kolumni Lapsuutta pitää arvostaa teoissa, eikä vain sanoissa Varhaiskasvatus palasi vuoden alusta juurilleen opetustoimen yhteyteen eli opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoito ei ole enää sosiaalihuoltoa vaan osa kasvatuksen ? ja opetuksen kokonaisuutta. Uuden lain valmistelu on myös aloitettu. Oli jo aikakin, sillä aprillipäivänä nykyinen päivähoitolaki täyttää 40 vuotta. Uudessa laissa korostuu toivon mukaan lapsi ja lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Oleellista on tarkastella asiaa lapsen kannalta, eikä vain vanhempien työssäkäynnin kannalta. Onko lapsella oikeus vertaisryhmään sopivan kokoisissa lapsiryhmissä? Eikö varhaiskasvatus ole yhtä merkittävä asia kuin perusopetus? Subjektiivinen oikeus tuleekin säilyttää ja lisätä maksutonta varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus on tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä ja varmistaa tasaarvoista lapsuutta. Keskusteluissa asetetaan usein vastakkain kotihoito ja päivähoito. Pienten lasten palvelut koetaan taloudellisena rasituksena samaan aikaan, kun kunnat houkuttelevat lapsiperheitä asumaan. Unohtuu, että jokainen euro, joka laitetaan lapsiin, tulee moninkertaisesti takaisin. Muualla Euroopassa halutaan lasten osallistuvan varhaiskasvatukseen, kun taas meillä mietitään miten saisi lapset pois päiväkodeista. Mitä muutoksia on tapahtunut lasten ympäristössä viimeisten 40 vuoden aikana? Millainen Suomi on nyt verrattuna vuoteen 1973? Taloudellisesti meillä menee edelleen hyvin taantumasta huolimatta. Silti erityisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt ja erityisesti yksinhuoltajien tilanne on heikentynyt. Huostaanottojen lisääntyminen kertoo omalla karulla tavallaan siitä arjesta, jossa monet lapset elävät. Millainen lapsuus on vuonna 2013? Materiaa on enemmän, mutta mikä on mennyt pieleen, jos pahoinvointi kerran kasvaa? Miksi masentuneita vanhempia on enemmän? Puhutaan, että vanhemmuus on hukassa? Onko? Huolestuttavinta mielestäni on se, että lapsuuden aika on lyhentynyt. On kova kiire aikuisten maailmaan. Rajat ja rakkaus ovat oleellista lasten kasvattamisessa ja se tarkoit- taa myös sitä, että kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada. Korvataanko aikaa antamalla lapselle tavaroita korvikkeeksi? Vanhemmuus tarkoittaa priorisointia, arvovalintoja lapsen parhaaksi. Lapsi kaipaa aikuista, läsnä olevaa turvallista aikuista niin kotona kuin päiväkodissa. Yhdessä tekeminen, kuten vaikkapa retket luontoon, pihassa leikkiminen tai yhteiset hiihtolenkit, on paljon arvokkaampaa kuin yksikään älypuhelin. Turvattomuuden tunne ja se, että joka puolelta lasten silmiin ja korviin kantautuu aikuisten maailman asioita, joita ei tarvitsisi kuulla ja nähdä, lisää pienen lapsen ahdistusta. Aikaa ja mahdollisuutta olla lapsi mahdollisimman pitkään ilman aikuisten murheita ? siinä tavoitetta tässä hetkessä. Ei mikään helppo asia. Tarvitaan koko yhteiskunnassa tahtotila tehdä Suomesta paras maa lapsille. Se tarkoittaa lapsivaikutusten arviointia ja lapsuuden arvostamista teoissa, eikä vain sanoissa. Anne Liimola Kirjoittaja on Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja, OAJ:n 3. varapuheenjohtaja ja varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän jäsen. Lastentarhanopettajaliitossa vietetään neljättä kestävän kehityksen teemavuotta. Tänä vuonna korostetaan kulttuurisesti kestävää kehitystä. Jokainen euro, joka laitetaan lapsiin, tulee moninkertaisesti takaisin. 27
• svenska sidor Livet efter tyfonen är tufft för barn på Filippinerna Naturkatastrof är en upplevelse som många barn har svårt att tala om. Om barn som sett sin hemby bli förstörd inte får psykiskt stöd för att behandla sina känslor och erfarenheter kan det medföra ständiga psykiska problem för resten av livet. ? Jag vaknar mitt i natten med mardrömmar om människor som jag såg bli skadade, minns tolvåriga Alyza Grace. Hon försöker desperat med sina föräldrar och fem syskon förstå hurdana skador tyfonen Bopha orsakade hennes närsamhälle på ön Mindanao på Filippinerna. Den våldsamma tyfonen Bopha förstörde hela byar på Filippinerna i början av december. Över tusen människor dog och hundratals försvann. Allt som allt har tyfonen påverkat sex miljoner människors liv. Århundradens värsta storm svepte undan tusentals hem. Bland dem var Alyzas hem på kusten. Familjer försöker nu återbygga sina hem och sina liv och barnen går igenom de svåra saker de upplevt. ?Jag är rädd för olyckor eller att bli skadad, säger Alyza. Hennes pappa som kör taxi bekräftar att beteendet av alla hans barn har förändrats. ? Förr i tiden brukade de fortsätta leka som vanligt om det började blåsa eller regna men nu springer de i skydd. De ropar på sina föräldrar och blir rädda om de hör höga ljud. De kan inte somna eller vaknar mitt i natten och börjar gråta, säger pappan. Att återgå till vardagsrutiner är viktigt Enligt landchefen Carin van der Hor på Plan Filippinerna har många tyfondrabbade barn 28 symptom på en allvarlig ångest. ? Barn kommunicerar väldigt litet med sina familjer, de pratar inte mycket. Barn och deras familjer behöver absolut psykosocialt stöd, betonar van der Hor. En del av Plans katastrofarbete på Mindanao är psykologisk hjälp för barn och familjer. Det hjälper dem att uttrycka sina psykiska behov samt läker de psykiska sår tyfonen orsakat. Syftet med psykosocial hjälp är också att förebygga mentala hälsoproblem. ? Det är viktigt att barn vars liv har förändrats drastiskt kan tala om vad de har gått igenom. Barn måste komma in i vanliga vardagsrutiner så fort som möjligt. De måste få leka och njuta av barnalivet igen. Därför ordnar vi barnvänliga ställen där flickor och pojkar kan slappna av och bearbeta sina upplevelser, fortsätter van der Hor. Barnskydd har central roll Att leka på tyfondrabbade områden kan vara till och med ett spännande äventyr för barn men i verkligheten kan det vara farligt. Sår och blåmärken, mobbning och utnyttjande, alla dessa är vanliga för barn som leker i ruinerna helt utan vuxnas tillsyn. Området är utan elektricitet så det är kolsvart efter klockan sex. Tryggheten i området har blivit sämre varje gång då invånarna hamnat att vänta länge på bistånd. I januari rapporteras rån i området. I några byar har invånaren attackerat lastbilar med biståndsartiklar så fort bilarna har kommit till byarna. Familjer tvingas att bo tillsammans med många andra i små utrymmen vilket ökar riskerna för utnyttjande av barn samt barnhandel. ? När katastrofer som Bopha slår till blir de svagaste dvs. barnen mest lidande. Flera av dessa barn har förlorat sina hem och sett saker som inget barn borde se, säger Carin van der Hor. ? Det viktigaste är att vi säkrar trygghet för barn och kvinnor. Deras situation är mest riskabel och det är viktigt att de kan känna sig trygga. Plans mål är att samla ihop cirka fem miljoner dollar för att hjälpa tyfonen Bophas offer. Organisationens verksamhet koncentrerar sig på utbildning, sanitet, hygien, hälsovård, mat, tillfälliga skydd samt barnskydd i området. Skador av förra tyfonen har inte hunnit åtgärdas Varje år drabbas Filippinerna av i genomsnitt 20 tyfoner. Två eller tre av dem medför större skador. Under juletiden 2011 slog tyfonen Washi till i städerna Cagayan de Oron och Iligan på ön Mindanao. Washi dödade 1500 människor och över tusen försvunna hittades aldrig. Tyfonen orsakade materiella skador värda nästan 24 miljoner dollar. Mindanao har inte hunnit återhämta sig efter Washi. Plan har utfört katastrofarbete i området och arrangerat förutom tillfälliga skydd och hygienförpackningar också psykologiskt stöd samt katastrofutbildning för invånare.
• Mannen som grundade Plan älskade Finland ? Min pappa skulle vara stolt över Plan Finlands arbete, säger Debbie Langdon-Davies som är dotter till Plans grundare John Langdon-Davies. I november besökte hon Finland för första gången, landet där hennes pappa jobbade som krigskorrespondent under vinterkriget. Förutom att han grundade organisationen Plan som idag har verksamhet i 69 länder var han en begåvad journalist och författare. Enligt Debbie hade pappa-John flera karriärer, massor med idéer och han hade alltid många järn i elden. John Langdon-Davies har skrivit en bok om sin tid i Finland och sina erfarenheter av vinterkriget Finland: The First Total War (1940). Enligt historikern Antero Holmila som specialiserat sig på vinterkriget är boken en av de viktigaste internationella beskrivningar av vinterkriget. John Langdon- Davies återvände aldrig till Finland men dottern Debbie minns att han pratade väldigt varmt om landet för sina barn. ? Pappa beundrade finländarnas ärlighet, mod och förhållande till naturen. Han blev också väldigt imponerad av finsk design och tyckte speciellt om Alvar Aaltos arkitektur, minns Debbie. Femtioåriga Debbie och hennes man har länge varit Plan faddrar. Hon besökte sitt fadderbarn i Zimbabwe för några år sedan och bekantade sig med Plans arbete i området. Speciellt blev hon imponerat av ett sanitetprojekt där alla familjer i ett samhälle hade fått egna toaletter. På ett par år hade samhället blivit av med koleran som tidigare hade pinat dem. Debbie arbetar som volontär för Plan i sitt hemland Storbritannien. Hon besöker skolor och träffar bl.a. pensionärer och berättar om Plans verksamhet, om sin pappas liv och om sitt eget fadderskap. Hon besökte Finland i samband med Plans 75 års jubileum. I Helsingfors träffade hon Plan Finlands anställda samt Planfaddrar och volontärer. Barn som flyr konflikten i Mali behöver hjälp ? Jag saknar min mamma. Jag saknar min lillebror. Jag önskar att vi alla skulle kunna vara tillsammans i vårt eget hem. Jag vill att allt blir som vanligt, önskar nioåriga Saoudata. Hon är en av de tiotusentals maliska barn som har tvingats lämna sina hem och fly undan beväpnade konflikter i norra Mali. En del har flytt till södra delar av landet och en del till grannländerna Niger och Burkina Faso. Flera barn har tvingats separera från sina familjer. Saoudatas mamma och lillebror hade inte pengar för bussresan så mamma skickade Saoudata ensam till Ségou i södra Mali. Saoudata och hans tre bröder bor nu hos släktingar. Situationen för barn är svår i Mali. De kan inte gå i sina egna skolor och de hotas av våld. Risken är stor att dessa barn blir utnyttjade eller värvas som barnsoldater. Plan hjälper barnen i Mali genom att ordna mat och vatten samt stöda deras skolgång. Skolrutiner är viktiga för barnens trygga vardagsliv. Hjälp behövs eftersom Plans mål är att under de följande sex månaderna se till att 2000 barn som tvingats fly till staden Ségou i södra Mali får skydd och att arrangera fungerande skolgång för 1500 barn. Stöd behövs också i flyktinglägret i Tabareybarey i Niger dit många flyktingar från Mali kommer. Plan vill garantera att speciellt barnen i lägret får den hjälp de behöver. Barn i Mali behöver hjälp! »» Gör en engångsdonation till insamlingskontot »» IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, referens 1015 78583, eller via Plans webbsida www.plan.fi Ring till doneringsnumret 0600-91910 (10,21 ? /samtal + lna) kilpailu Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Paramountin lahjoittaman elokuvapaketin, joka sisältää blu-ray:nä Star Trek -elokuvat II?IV sekä dvd:nä Kummisetä-trilogian ja elokuvat Koirahotelli, Spiderwickin kronikat ja Tähtisumua. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/12 lukijakysymyksen ja Eero Aarnion suunnitteleman valkoisen Plan-pastillin voitti Emmi Tuominen Helsingistä. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi artikkelin Ei vielä valmis äidiksi, joka käsitteli bangladeshiläisten tyttöjen teiniraskauksia. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
• junior-plan Junior-Plan ä l l ä t a a k t a m ! n i i l a M a a t ker Minthi on taas iloinen koululainen Mali on valtio Länsi-Afrikassa. Sen pääkaupunki on Bamako, jonka nimi on suomeksi krokotiilijoki. Kaupunki sijaitsee Niger-joen varrella. Bamako wikimedia commons Malissa elää myös dogonien kansa. He asuvat mudasta tehdyissä taloissa pienissä kylissä Bandiagaran kalliomuodostelman läheisyydessä. Dogonien perinteiseen uskoon kuuluvat esimerkiksi naamiaistanssit hautajaisissa. Malissa on maailman suurin savesta tehty rakennus, Djennén moskeija, jonne mahtuu 3 000 ihmistä. Tuhannet Djennén asukkaat kokoontuvat joka kevät sadekauden jälkeen moskeijan luo ? korjaamaan sen seiniä. wikimedia commons 13-vuotias Minthi käy vasta kuudetta luokkaa Ségoun kaupungissa Malissa. Hän muutti kaupunkiin perheensä kanssa kotikaupungistaan Kidalista, josta tuli liian levoton paikka perheelle asua. Minthi tunsi kuitenkin olonsa vieraaksi Ségoussa. Hän puhui eri kieltä kuin muut, ja hänellä oli aluksi vaikeuksia opiskella uudessa koulussa. Koulu oli täynnä uusia oppilaita, ja kovasta yrityksestä huolimatta Minthillä oli vaikeuksia pysyä muiden mukana opetuksessa. Minthi jopa harkitsi koulun lopettamista. Minthi pääsi Planin järjestämään tukiopetukseen ja opiskeli muun muassa matematiikkaa ja ranskan kieltä. Tukiopetukseen kuului myös terveellinen kouluruoka. Nyt Minthi on palannut iloisena koulutielle ja saanut paljon uusia kavereita. ? Opettajani ylisti matematiikan eteen tekemääni työtä. Olen onnellinen oppimisestani. Rakastan tätä koulua, Minthi kertoo. Niger puhu bambaraa! Malissa puhutaan pääasiassa bambaran kieltä. Sitä puhuu noin kuusi miljoonaa ihmistä, Malin lisäksi bambaran puhujia on esimerkiksi Senegalissa ja Burkina Fasossa. Kokeile kielen alkeita itse! I ni ce Hei Minun nimeni on Ne t g Mikä sinun nimesi on? I t g ? I ka kene wa? Mitä kuuluu? I ni ce! Olen keisariskorpioni ja viihdyn Afrikan sademetsissä. Nautiskelen elämästä liikuskelemalla yöaikaan ja syömällä liskoja, hyönteisiä ja pieniä nisäkkäitä. Olen myrkyllinen, mutta tiesitkö, että pistoni vastaa itse asiassa vain kolmen ampiaisen pistoa? on o:n kaltainen kirjain bambaran kielessä. istockphoto Keisariskorpioni piileskelee tässä lehdessä kahdella muullakin sivulla. Huomaatko, minne se on kiipeillyt? 30
• Nyt pelataan owarea Oware on yksinkertainen kahden hengen lautapeli, jota pelataan erityisesti Länsi-Afrikassa ja Karibialla. Pelistä on olemassa lukuisia erilaisia muunnelmia, ja lisäksi se tunnetaan usealla eri nimellä. Malissa pelistä käytetään myös esimerkiksi nimitystä wari. Tee itse oware-peli Tarvikkeet: »» kolme kuuden kananmunan kennoa »» 48 siementä tai papua »» liimaa »» sakset »» maalia ja pensseli 3. Valmistus: 1. Leikkaa irti munakennojen kannet. 2. Liima kaksi kennoa päistään yhteen. 3. Leikkaa kolmannesta munakennosta kaksi päätykuppia ja liimaa ne pelilautaan. 4. Maalaa ja koristele peli haluamallasi tavalla. Pelin säännöt Kaikki 48 siementä jaetaan 12 kuppiin tasaisesti, neljä siementä kuhunkin kuppiin. Kummallakin pelaajalla on siis kuusi koloa ja 24 siementä. (kuva 1) pelaaja 2 pelaaja 1 Mikäli kylvö yltää koko pelilaudan ympäri, kuppi, josta kylvö alkoi, hypätään yli. Pelaaja ryöstää vastustajan siemeniä, jos kylvön viimeinen siemen päätyy vastustajan kuppiin, jossa on ennestään yksi tai kaksi siementä. Tällöin pelaaja ryöstää kyseiseen kuppiin tulevat kaksi tai kolme siementä. (kuvat 3a, b ja c) pelaaja 2 Vuorollaan pelaaja poimii valitsemastaan oman puolen kupista kaikki siemenet ja kylvää ne yksi kerrallaan seuraaviin kuppeihin pelilaudalla vastapäivään kiertäen. (kuva 2) pelaaja 1 kuva 3a pelaaja 2 pelaaja 1 kuva 3b pelaaja 2 pelaaja 1 kuva 2 pelaaja 1 kuva 4a pelaaja 1 kuva 4b pelaaja 2 pelaaja 2 pelaaja 1 pelaaja 2 pelaaja 2 kuva 1 Pelin tavoite on voittaa yli puolet siemenistä itselleen kylvämällä siemeniä omista kupeista ja ryöstämällä siemeniä vastustajan kupeista. Ryöstetyt siemenet kerätään päätykuppeihin. Aloittaja arvotaan. Jos pelataan useampi kierros, peli aloitetaan vuorotellen. täyttävät samat ehdot eli niissä on ennen kylvöä yksi tai kaksi siementä. (kuvat 4a, b ja c) kuva 3c Tämän lisäksi myös ryöstökuppia edeltävät sellaiset vastustajan kupit ryöstetään, jotka pelaaja 1 kuva 4c Peliä pelataan, kunnes laudalla on niin vähän siemeniä, ettei ryöstö ole mahdollinen. Peli päättyy myös, jos pelaaja ei kykene kylvämään vastustajan tyhjentyneelle puolelle, jos pelaajat ovat yksimielisiä siitä, ettei peliä kannata jatkaa, tai jos jompikumpi pelaajista on saanut ryöstettyä yli puolet siemenistä. Eniten siemeniä kerännyt voittaa. 31
• Odotatko kummilapsesi kirjettä? Vain kirjoittamalla kummilapsellesi voit saada häneltä kirjeen. Kirjeen kirjoittamisen helpottamiseksi verkkokaupassamme on valittavana lähes 30 erilaista valmista ja kuvitetttua kirjettä. Voit liittää mukaan omaa tekstiä ja digikuvia. Kun siirrät kirjeen ostoskoriin, me huolehdimme lopusta. Tervetuloa tutustumaan PlanShopiin! www.plan.fi/shop katso lisää www.plan.fi/shop