KAMBODŽA Nuori opettaja uskoo tyttöjen koulutuksen voimaan Etiopia Ruoka-apu ja puhdas vesi pitävät lapsia hengissä kuivuuden keskellä Suomi Tytöt ottivat vallan ja vaativat ilmasto toimia Girls Takeoverissa plan 4/2019
Aineettomalla joululahjalla voit muuttaa kokonaisen elämän suunnan ”Hän juoksee metsän halki ilo hiuksissaan. Hän avaa oven ja haistaa kirjat: Tiedon ja Tulevaisuuden ja Unelmat sieraimissaan. Hän on onnekas, sillä tänäänkin hän saa oppia kuinka olla itsensä valtias ja vapaa.” Riikka Pulkkinen, 2019 Kirjailija Riikka Pulkkisen joulukampanjaamme varten kirjoittamat sanat muistuttavat koulutuksen merkityksestä. Tänä jouluna haluamme kertoa joulukampanjallamme, että monelle tytölle maailmassa paras lahja on esteiden purkaminen heidän koulutuksensa tieltä. Aineettomien lahjojen valikoimastamme löytyy lukuisia lahjoja, jotka auttavat tyttöjä pääsemään kouluun. On tärkeää varmistaa tyttöjen pääsy laadukkaaseen koulutukseen, koska se on heidän ihmisoikeutensa ja auttaa heitä pärjäämään elämässä. Koulutus auttaa myös tyttöjen perheitä ja yhteisöjä menestymään ja kehittymään. Tyttöjen ja naisten koulutus sekä heidän osallistumisensa työ elämään ja politiikkaan ovat olleet nostamassa suomalaisia köyhyydestä vaurauteen ja muokkaamassa yhteiskunnastamme tasaarvoista. Suomi tunnetaan tästä saavutuksesta kansainvälisesti. Maamme onkin täynnä äitejä, isiä, puolisoita, ystäviä ja työkavereita, joille koulutus on sydämenasia. Voit muistaa heitä jouluna tyttöjen koulutusta tukevalla aineettomalla lahjalla, joka voi kääntää monta elämää paremmaksi. Lisää lahjavinkkejä löydät tämän lehden sivulta 28. Tutustu lahjakauppaan: aineeton-lahja.plan.fi/ PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 4/19 ?joulukuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Karoliina Paatos Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 29 198 kpl. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2020. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa hopeiset Aurinkolintu-nappikorvakorut. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 3/19 kiinnostavimmaksi jutuksi ItäTimorin aktivistitytöistä kertovan reportaasin. Lukijapalkinnon voitti Petri Tolonen Hollolasta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Sitä kohtaamista en unohda. Pieni, laiha tyttö istui peltisen majan lattialla ja teki khmerinkielisiä tehtäviä keskittynyt ilme kasvoillaan. Kahdeksanvuotias kambodžalainen Prey* asui yksinään hökkelissä, joka oli kuumentunut saunamaisen kuumaksi kuivan kauden helteessä. Preyn vanhemmat olivat kuolleet tapaturmaisesti, ja hänestä huolehtinut isosisko oli joutunut lähtemään siirtotyöhön köyhyyden vuoksi. Kun kysyimme, kuka auttaa Preytä läksyissä, hän totesi, että ei kukaan. – Opetan itse itseäni, hän sanoi. Prey kertoi, että monina kouluaamuina hänellä ei ollut mitään syötävää, joten hän oli oppitunneilla nälkäinen ja väsynyt. Iltaisin Preytä pelotti, ja hän ikävöi siskoaan. Tytön riski pudota pois koulusta oli käsin kosketeltava. Onneksi paikallisen Planin työntekijät olivat kuulleet Preyn tilanteesta ja päättäneet tehdä parhaansa, jotta tytön tilanne paranisi ja hän voisi jatkaa koulunkäyntiä ja olla turvassa. Tapaamisestamme on kulunut nyt reilu puoli vuotta. Pari viikkoa sitten sain iloisia uutisia: Prey on päässyt muuttamaan tätinsä luokse ja Plan tukee perhettä säännöllisillä ruokaavustuksilla. Prey on saanut Planin koulustipendin, johon kuuluu koulutarvikkeita, koulupuku ja polkupyörä opintien taittamiseen. Hänellä on nykyisin myös suomalainen Plan -kummi, sillä kerroimme Preyn tilanteesta tämän lehden numerossa 2/19 ja moni lukija halusi tukea tyttöä ja hänen yhteisöään. Koulutus mahdollistaa Preylle ja sadoille miljoonille muille tytöille asioita, jotka olisivat muutoin saavuttamattomia. Se antaa hänelle mahdollisuuden valita tulevaisuudessa itse ammattinsa, tehdä valistuneita päätöksiä omasta elämästään sekä osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Jos hän saa laadukkaan koulutuksen, hän todennäköisesti avioituu myöhemmin ja hankkii lapsia vasta aikuisena. Hän oppii myös tuntemaan omat oikeutensa ja puolustamaan niitä. Preyn ja muiden tyttöjen kouluttaminen hyödyttää myös kokonaisia yhteisöjä ja yhteiskuntia. Koulutetut tytöt voivat hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan ja kehittää yhteiskuntia sosiaalisesti ja taloudellisesti. Laadukas koulutus vahvistaa yhteiskuntien vakautta. Kansainväliset ponnistelut sekä valtioiden ja järjestöjen yhteistyö ovat lisänneet merkittävästi kouluun pääsevien lasten osuutta, ja nykyään lähes yhtä moni tyttö kuin poika pääsee aloittamaan koulutien. Maailmassa on kuitenkin edelleen 130 miljoonaa 6–17-vuotiaasta tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Meillä on yhä paljon tehtävää, jotta voimme tarjota mahdollisimman monelle heistä samanlaista tukea kuin Preylle. Lämmin kiitos tuestanne. Yhdessä voimme tukea laadukasta koulutusta. Se on paitsi oikein myös viisasta. Koulutus on avain tyttöjen ja yhteiskuntien parempaan tulevaisuuteen Anna Könönen viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi *Preyn nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojaamiseksi. pääkirjoitus 4 "Teen parhaani, jotta oppilaillani olisi hyvä tulevaisuus" 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Puuro ja puhdas vesi pitävät lapsia hengissä 18 Girls Takeoverissa tytöt ottivat vallan ja vaativat ilmastotoimia 21 Ilmastotsempparit kirittävät päättäjiä ilmastotoimissa 22 Vapaaehtoiset 24 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: KAROLIINA PAATOS, MIKKO TOIVONEN Hory Toth, 24, kohtasi lapsena syrjintää puuttuvan käsivartensa takia. Planin tuella arasta tytöstä kasvoi lasten oikeuksia ja ympäristöä puolustava opettaja. Lokakuussa kambodžalainen Toth valtasi Suomen ympäristöja ilmastoministerin paikan Girls Takeover -tempauksessamme. "Teen parhaani, jotta oppilaillani olisi hyvä tulevaisuus" 44
Lähes kaikki Tothin ikätovereista ovat naimisissa ja monen lapsen äitejä. – Minä en haaveile avioliitosta tai perheestä, koska haluan päättää itse omasta elämästäni. "Teen parhaani, jotta oppilaillani olisi hyvä tulevaisuus" 55
HELSINKI, LOKAKUU 2019. Hory Toth, 24, kävelee jännittyneenä Senaatintorin halki. Kambodžalainen luokan opettaja Toth on ensimmäistä kertaa Suomessa tai ylipäätään ulkomailla, eikä hän ole nyt turistikierroksella Helsingin keskustassa. Hänen vieressään astelee ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, jonka paikan Toth on vallannut päiväksi Girls Takeover -tempauksessa. Määränpäänä on Valtioneuvoston linna. Siellä Toth aikoo puhua ilmastoja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle. Planin järjestämässä Girls Takeoverissa tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa valtaavat päättäjien paikkoja kansainvälisen tyttöjen päivän ympärillä. Tänä vuonna mukana on yli tuhat johtopaikkaa 60 maassa. Plan International Suomi nostaa tempauksessa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen asemaan ja on kutsunut mukaan Tothin, jolla on asiasta omakohtaista asiantuntemusta. – Planeettamme on vaikeuksissa. Enimmäkseen teollistuneiden maiden päästöistä johtuva ilmastonmuutos koettelee eniten kehittyviä maita, Toth sanoo holvikaarisessa huoneessa. Jännitys on vaihtunut itsevarmuuteen. Mikkosen lisäksi ministerit Katri Kulmuni, Jari Leppä, Thomas Blomqvist, Tytti Tuppurainen ja Li Andersson sekä joukko heidän avustajiaan ja ministeriöiden työntekijöitä kuuntelevat puhetta liki hartaan keskittyneesti. Toth selittää, kuinka ilmaston muutos on pahentanut kuivuuksia ja tulvia heikentäen jo entisestään köyhien viljelijäperheiden tuloja. Kuumuus ja vesipula uhkaavat myös lasten terveyttä ja koulutusta. – Köyhyyden vuoksi jotkut lapset eivät pääse kouluun. He joutuvat menemään töihin, vaikka heidän pitäisi olla koulussa. Opettajana mietin, miten motivoisin heitä jatkamaan opintojaan, kun heidän vatsansa itkevät nälkää. Tytöt ovat ennestään syrjittyjä, eikä tätä asennetta voida muuttaa, ellei kaikilla ole mahdollisuutta käydä koulua ja saada uusia ajatuksia tasa-arvosta ja ympäristöasioista, Toth summaa. Kun puhe päättyy, kuulijat yltyvät aplodeihin. – Oli tärkeää, että saimme Tothin kautta viestin siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmalla konkreettisesti, Krista Mikkonen arvioi. Toth puhui Girls Takeoverissa ilmastoja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle siitä, kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Kambodžassa ja kuinka kaikkien maiden tulisi tehdä parhaansa ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. 6
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ SIEM REAP, HUHTIKUU 2019. Tapaamme Tothin luokkahuoneessa Luoteis-Kambodžan maaseudulla. Hento opettaja kirjoittaa ainoalla kädellään khme rinkielisiä tehtäviä liitutaululle; hänen toinen hihansa roikkuu tyhjänä. Toth hymyilee luokalleen ujon oloisesti ja puhuu rauhallisella äänellä, mutta oppilaat kuuntelevat häntä hämmästyttävän keskittyneesti. Kymmeniä käsiä ponnahtaa pystyyn, kun Toth kysyy, kuka haluaa ratkaista tehtävän. Koruttomassa luokkahuoneessa on tiivis tunnelma: pulpeteissa istuu vieri vieressä viitisenkymmentä lasta, joista useimmat ovat 8–10-vuotiaita. Ilmastointi puuttuu, joten opettaja ja oppilaat hikoilevat liki 40 asteen helteessä. Monen lapsen koulupuvussa on tahroja tai reikiä, ja luokan ulkopuolelle kasatut pienet varvassandaalit ovat kuluneita. – Yhteisöllämme on pulaa kaikesta, samoin koulullamme. Meillä ei ole kunnollisia opiskeluvälineitä eikä edes oppikirjoja, joten rehellisyyden nimissä opetus ei ole aina kovin laadukasta, Toth kertoo, kun oppilaat ovat juosseet hälisten tomuiselle pihalle. – Teen kuitenkin parhaani, koska todella välitän oppilaistani. Haluan, että he voivat menestyä heikoista lähtökohdistaan huolimatta. Toth on itse esimerkki siitä, että se on mahdollista. Kun Toth syntyi pienviljelijäperheen seitsemänneksi lapseksi, Siem Reapin maaseutua piinaava sisällissota oli päättymässä. Punakhmerit, jotka olivat hallinneet koko Kambodžaa 1970-luvun lopussa, pitivät osia maakunnista otteessaan pitkälle 90-luvulle. Viimeiset punakhmerijoukot antautuivat vasta vuonna 1998, Tothin ollessa kolmevuotias. Punakhmerit olivat halunneet luoda maaseudun työläisten johtaman kommunistisen yhteiskunnan ja tuhota eliitin. Valtakaudellaan he olivat tyhjentäneet kaupungit ja toteuttaneet verisen kansanmurhan. Vielä hirmuhallintoa seuranneen sisällissodan Toth on istuttanut oppilaidensa kanssa puita. – Kannustan heitä tekemään sitä myös kotona. Tarvitsemme puita, koska puut suojaavat meitä, viilentävät ilmaa ja vetävät puoleensa sateita. ”Kummini kannustivat minua opiskelemaan. Muistan vieläkin lämpimän tunteen, jonka kummikirjeet saivat aikaan.” 7
aikana punakhme rien sissijoukot tekivät väkivaltaisia iskuja ja kylvivät pelloille ja viidakkoon maamiinoja. Miinat veivät monta henkeä – tai onnekkaammassa tapauksessa vain käsiä tai jalkoja. Siksi kädetön tai jalaton ihminen ei ollut harvinainen näky Tothin kotikylässä. Oli kuitenkin poikkeuksellista, että lapsi syntyi ilman toista käsivartta. Syytä Tothin vammaan ei tiedetä. – Vanhempani eivät ole käyneet kouluja, eikä heillä ollut tietoa vammaisen lapsen tukemisesta. He ovat silti aina rakastaneet ja kannustaneet minua, Toth kertoo. Fysioterapiaa tai proteeseja ei ollut tarjolla hirmuteoista toipuvassa kylässä, ei liioin henkistä tukea. Tothin piti opetella itse selviytymään yhdellä kädellä kaikista toimistaan. Koulussa Toth kuuli päivästä toiseen ilkeitä nimityksiä, kuten ”kädetön” ja ”tynkä”. Luokan johtajat eivät halunneet yksikätistä tyttöä mukaan porukkaansa. Nimittelyn ja syrjinnän vuoksi hän käpertyi kuoreensa. – Tunnen edelleen itseni araksi, varsinkin uusissa tilanteissa. Tothin oli vaikea osallistua raskaisiin peltotöihin, joten perhe patisti häntä opiskelemaan. Koulu tarjosi Tothille haasteita ja muuta ajateltavaa. Erityisesti äidinkieli ja englanti kiinnostivat tyttöä. Kahdeksanlapsisen perheen neljä vanhinta lasta ei ollut koskaan päässyt kouluun, sillä koulujärjestelmä oli ollut lamaannuksissa sisällissodan aikana. Muut sisarukset jättivät opintonsa kesken alaluokkien jälkeen. Vain Toth kävi sinnikkäästi koulua. – Siskoni ja veljeni ajattelivat, että heitä tarvittiin elättämään perhettä. Tulin hirmuisen surulliseksi, kun he eivät nähneet koulun tärkeyttä. Mutta en ehkä olisi itsekään ymmärtänyt sitä, jos olisin pystynyt muiden tavoin fyysiseen työhön. Tavallaan vammaisuus kääntyi onnekseni, Toth sanoo. Yhteisöstä ja koko maasta puuttui vielä vuosituhannen alussa koulutettuja esikuvia, koska punakhmerit olivat teloittaneet lähes koko Kambodžan sivistyneistön. – Tänäkin päiväni useimpien oppilaitteni vanhemmat ovat lukutaidottomia ”Jotkut vanhemmat eivät panosta tyttäriensä koulutukseen, koska he ajattelevat, että tytöistä tulee vain vaimoja. Teen kaikkeni muuttaakseni sellaisia asenteita.” viljelijöitä, siivoojia ja rakennusmiehiä, eivätkä he aina ymmärrä opiskelun tärkeyttä. Jotkut vanhemmat eivät panosta tyttäriensä koulutukseen, koska he ajattelevat, että tytöistä tulee vain vaimoja. Teen kaikkeni muuttaakseni sellaisia asenteita. Uskon, että maamme ja perheiden tulevaisuus on koulutettujen ihmisten varassa. Toth kaartaa pyörällään kotitilansa pihaan. Hän kulkee yleensä kahdeksan kilometrin työmatkan skootterilla, mutta tänään Toth on liikkeellä polkien. Hän kapuaa tikkaat huoneeseensa, jonka lautaseiniä peittävät värikylläiset kuvat thaimaalaisista filmitähdistä. Toth asuu samassa pihapiirissä vanhempiensa ja sisarensa perheen kanssa. Suurperheen muut aikuiset saavat elantonsa pellolta, ainoastaan Toth tienaa säännöllistä palkkaa. Hän näyttää innostuneesti rupatellen katoksen, jonka alla on kuluneita pöytiä, tuoleja ja opetustauluja. Täällä kokoontuu englannin kielen kerho, jota Toth vetää vapaaehtoisesti kylänsä lapsille muutamana iltana kuukaudessa. Englannin kieli avaa mahdollisuuksia, koska Siem Reapiin tulee paljon ulkomaisia turisteja ihailemaan Angkorin temppelialuetta. Koulun englanninopetus on tasoltaan vaihtelevaa, joten Tothin kotipihaan kerääntyy yleensä iso ryhmä. Kielen ohessa Toth opettaa lapsille heidän oikeuksistaan ja rohkaisee heitä tavoittelemaan unelmiaan. Toth tietää kokemuksesta, millainen merkitys kerholla voi olla. Kun hän oli kymmenvuotias, kylässä alkoi toimia Plan Internationalin kerho. Vetäjät houkuttelivat myös arastelevan Tothin mukaan. Pian tyttö huomasi nauttivansa ryhmän turvallisesta tunnelmasta. Kerhossa lapset oppivat ihmisoikeuksista, omista vahvuuksistaan ja yhdessä toimimisesta. He oppivat esimerkiksi, että aikuisilla ei ole oikeutta lyödä lapsia ja että tytöt ovat yhtä arvokkaita kuin pojatkin. – Aloin luottaa itseeni ja uskalsin kertoa mielipiteitäni. Myöhemmin autoin vetämään ryhmiä ja opin tapoja, joilla saan innostettua lapsia ja luotua heihin hyvän suhteen. Tothista tuli myös Planin kummilapsi. Hänellä oli ensin saksalainen, sitten australialainen kummi. – Kummini kannustivat minua opiskelemaan. Muistan vieläkin lämpimän tunteen, jonka kummikirjeet saivat aikaan. Kun Tothin itseluottamus vahvistui, hän uskalsi viitata luokassa. Myös koetulokset olivat erinomaisia. Toth sai jatkaa opintojaan lukioon, vaikka lähes kaikkien kylän tyttöjen koulutie katkesi teini-iässä. Moni avioitui ja sai lapsia pian koulusta pudottuaan. Lukion päättyessä Toth sai useita stipenditarjouksia kaupunkien yliopis toihin. Opettajiensa ja kouluVaikka Toth on saavuttanut paljon, hän ei tunne ylpeyttä. – Ajattelen, että teen vain niin kuin minun täytyy, koska kukaan ei voi tehdä asioita puolestani. 8
tovereidensa yllätykseksi Toth päätti kuitenkin käydä kaksivuotisen opiston lähellä kotiaan ja valmistua luokanopettajaksi. – Se oli oma unelmani. Halusin opettaa kyläni lapsia ja antaa heille samanlaista rohkaisua, jota itse olin saanut kerhossa. Kaupungeissa riittää hyviä opettajia, mutta entä täällä köyhällä maaseudulla? Opetettuaan muutaman vuoden kyläkoulussa Toth päätti jatkaa opintojaan. Hän käy nyt iltakurssia läheisessä kaupungissa ja saa parin vuoden päästä englannin aineenopettajan paperit. Enää Toth ei anna fyysisen vamman estää häntä tekemästä itselleen tärkeitä asioita. Hän ei edes ajattele usein puuttuvaa kättään. Joskus Toth varoittaa leikillisesti rasavillejä oppilaitaan kiipeämästä liian korkealle puuhun uhkaamalla, että he voivat menettää kätensä kuten hän. – Jotkut näkevät vain vamman, kun he kohtaavat minunlaiseni ihmisen. Meidän vammaisten täytyy näyttää, että meillä on paljon kykyjä. Joissain asioissa pystyn paljon parempaan kuin moni, jolla on kaksi kättä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kylän lasten elämään huolestuttavat Tothia. Se ei ole Kambodžassa vain tulevaisuuden uhka vaan arkitodellisuutta. Kuumalla kaudella oppilaat saattavat pyörtyillä ja vanhempien tyttöjen on vaikea huolehtia kuukautishygieniasta, kun puhtaasta vedestä on pulaa. Tulvien aikaan tartuntataudit leviävät saastuneen veden välityksellä. – Yhteisömme on riippuvainen riisinviljelystä, mutta sadot eivät enää onnistu kuten ennen. Ruokaa ei riitä kaikille. Köyhyydessä ihmisten turhautuminen kasvaa ja purkautuu välillä perheväkivaltana, Toth kuvailee. – Monet vanhemmat joutuvat lähtemään siirtotyöläisiksi Thaimaahan, ja lapset jäävät silloin omilleen. Yksin jääneet tytöt joutuvat joskus seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Toth on koulunsa ja kylänsä ilmastovaikuttaja. Hän opettaa lapsia sopeutumaan muuttuviin sääoloihin esimerkiksi suojaamalla päänsä, juomalla riittävästi ja huolehtimalla hygieniasta. Myös koulutus itsessään parantaa lasten mahdollisuuksia pärjätä ja saada toimeentuloa ilmaston muuttuessa. HELSINKI, LOKAKUU 2019. Girls Takeover -päivä on ohi. Toth on kiertänyt tapaamassa ministereitä sekä ministeriöiden väkeä ja toistanut vakuuttavaa viestiään: Ilmastonmuutos vaikuttaa lasten elämään jo nyt, ja jokaisen on tehtävä parhaansa sen torjumiseksi. Suurin vastuu on teollistuneilla mailla, jotka voivat siirtyä kohti vähäpäästöistä energiaa ja auttaa Kambodžan kaltaisia kehittyviä maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. – Olen todella onnellinen päivästä. Koen, että sanomiani asioita todella kuunneltiin, ja toivon, että valtauksella on vaikutusta, Toth sanoo. – Oli myös hienoa ja kiinnostavaa nähdä, miten paljon korkeilla paikoilla oli naisia. Toivon, että myös Kambodžassa on tulevaisuudessa yhtä paljon naispäättäjiä. Lue lisää Girls Takeoverista tämän lehden sivuilta 18–20. Osia jutusta on julkaistu aiemmin Anna-lehdessä. Toth keskusteli Girls Takeoverissa ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa siitä, kuinka Suomi voisi tukea lasten sopeutumista ilmastonmuutokseen erityisesti kehittyvissä maissa. 9
Planin tutkimus: Elokuvateollisuus näyttää naisjohtajat usein seksiobjekteina P lan Internationalin ja Geena Davis Institute on Gender and Median tuore tutkimus tarkastelee sitä, miten elokuvateollisuus kuvaa naisjohtajia. Tutkimusta varten analysoitiin kymmenen eniten tuottanutta elokuvaa 20 maassa. Mukana oli myös kymmenen Suomessa eniten tuottanutta kansainvälistä elokuvaa. Rewrite Her Story -tutkimus osoittaa, että seksismi ja perinteiset käsitykset sukupuolista elävät yhä vahvoina elokuvateollisuudessa. Tarkastelluissa elokuvissa johtajahahmot ovat useimmiten miehiä. Naisjohtajat kuvataan miesjohtajia useammin seksiobjekteina, ja he esiintyvät elokuvissa alasti tai vähäpukeisina selvästi miehiä useammin. Yksikään tarkastelluista elokuvista ei ole naisen ohjaama. Vain joka neljännen elokuvan tekoon osallistui naistuottaja, ja vain joka kymmenennessä käsikirjoitus tiimissä oli nainen. Elokuvien hahmoista kaksi kolmesta on miehiä, ja mieshahmot puhuvat kaksi kertaa naishahmoja enemmän. Lähes puolet kaikista hahmoista on etnisyydeltään valkoisia. Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia hahmoja elokuvissa on vain satunnaisesti. Tutkimus kartoitti myös tyttöjen näkemyksiä elokuvista. Kyselytutkimukseen osallistui yli 10 000 tyttöä ja nuorta naista 19 eri maasta. Mukana oli myös 500 suomalaistyttöä. Tytöt kertoivat arvostavansa erityisesti henkilöhahmoja, jotka rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja. Monet huomauttivat, että vaikka naishahmot toimisivat perinteisten roolien vastaisesti, he näyttävät useimmiten vallitsevien kauneusnormien mukaisilta. Tytöt toivoivat erityisesti elokuvia, jotka nostavat naishahmot juonen Voit tutustua tutkimukseen verkkosivuillamme: plan.fi/tutkimustietoa uutisia maailmalta keskiöön ja naisnäyttelijät päärooleihin. He toivoivat myös, että mieshahmot ilmaisisivat tunteitaan vapaammin. – Elokuvat vaikuttavat siihen, miten tytöt näkevät itsensä ja heitä ympäröivän maailman. Niiden sisältö ei peilaa maailmaa sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin elokuvantekijät sen näkevät. Siksi naisten määrän ja roolin kasva minen elokuvateollisuudessa on tärkeää, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. 10 Geena Davis Institute on Gender and Media toteutti tutkimuksen yhdessä Planin kanssa.
Tansanian vetoomustuomioistuin esti lokakuussa maan hallituksen yrityksen kumota korkeimman oikeuden vuonna 2016 antaman tuomion, joka kielsi sekä tyttöjen että poikien avioitumisen alle 18-vuotiaana. Kiistanalaisella valituksellaan hallitus yritti estää avioliiton alaikärajan nostamisen 14:stä 18:aan vuoteen. – Päätös merkitsee suurta edistysaskelta tyttöjen suojelussa Tansaniassa, sanoi arvostettu tansanialainen ihmisoikeusasianajaja Rebeca Gyumi, jonka aloite johti vuoden 2016 päätökseen. Plan International on tehnyt tiivistä yhteistyötä Gyumin kanssa lapsiavioliittojen lopettamiseksi Tansaniassa. – Päätös tarkoittaa, että nyt Tansaniassa elävät tytöt ja myös tulevat sukupolvet voivat unelmoida isosti ja käyttää kaiken potentiaalinsa ilman, että he joutuvat miettimään sukupuoltaan rajoituksena sille, mitä he voivat olla tai tehdä, Rebeca Gyumi sanoi. Gyumi voitti YK:n kansainvälisen ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2018 työstään lapsiavioliittojen lopettamiseksi Tansaniassa. Tansanian väestötutkimus vuosilta 2015–16 osoitti, että kaksi viidestä tytöstä avioituu ennen kuin täyttää 18 vuotta. – Tämä on historiallinen päivä Tansanian tyttöjen oikeuksille, koska lapsiavioliittojen määrä on maassa yksi maailman suurimmista. Monet sukupolvet tyttöjä ovat menettäneet tulevaisuutensa lapsiavioliittojen takia, sanoi Mona Girgis, Plan International Tansanian maajohtaja. – Lapsiavioliitot vaikuttavat lapsiin monin kielteisin tavoin. Se estää heidän oikeuksiaan toteutumasta ja varastaa heiltä lapsuuden. Tyttö, joka joutuu naimisiin alaikäisenä, on vaarassa pudota koulusta, tulla liian varhain äidiksi, kuolla komplikaatioihin raskauden ja synnytyksen aikana sekä joutua koko elinajakseen köyhyyden kierteeseen. Hän kokee myös muita todennäköisemmin perheväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa. Rebeca Gyumi vetosi vuonna 2016 Tansanian korkeimpaan oikeuteen, jotta maan hallitus muuttaisi vuonna 1971 asetettua avioliittolakia, joka salli yli 14-vuotiaiden tyttöjen avioliiton. Korkein oikeus kielsi lailla kaikki alle 18-vuotiaiden avioliitot ja määräsi halli tuksen nostamaan avioliiton alaikä rajan 18 vuoteen. Tansanian oikeuskansleri valitti tuomiosta sillä perusteella, että avioliiton alaikärajan asettaminen uhkaa avioliiton perinteistä ja uskonnollista arvopohjaa. Plan International Tansania on aktiivinen jäsen verkostossa, joka tähtää lapsiavioliittojen lopettamiseen Tansaniassa. Plan työskentelee tiiviisti kumppanijärjestöjensä ja tukijoidensa kanssa muuttaakseen yhteisöjen asenteita ja kitkeäkseen haitallisia perinteitä. Lapsiavioliittojen vastaiseen työhön kuuluu myös lastensuojelun vahvistamista, elinkeinojen tarjoamista tytöille ja nuorille naisille sekä perheiden taloudellisen turvan vahvistamista. – Jatkamme työtä yhdessä viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja tansanialaisten tyttöjen kanssa, jotta sosiaaliset normit ja asenteet kääntyvät lapsiavioliittoja vastaan, Mona Girgis sanoi. Elokuvien johtajahahmot ovat useimmiten miehiä. Tutkimuksessa analysoitujen elokuvien mieshahmoista 42 % näytetään johtavassa roolissa, naishahmoista vain 27 %. 27 % 42 % 30 % 7 % Naisjohtajat näytetään elokuvissa paljastavissa asuissa useammin (30 %) kuin miesjohtajat (7 %). Tutkimuksen tuloksia: Mieshahmot puhuvat elokuvissa kaksi kertaa enemmän kuin naishahmot. Vain joka kuudeskymmenes naisjohtajahahmo kuuluu HLBTIQ-vähemmistöön. Analysoiduista elokuvista yksikään ei ole naisen ohjaama. 33 % 67 % Kaksi kolmasosaa (67 %) elokuvien hahmoista on miehiä ja yksi kolmasosa (33 %) naisia. Tansanian tuomioistuin esti hallituksen yrityksen sallia lapsiavioliitot 11
Nenäpäivä-kampanja huipentui perjan taina 8.11. suoraan Nenäpäivälähetykseen Ylen kanavilla. Illan aikana suomalaiset lahjoittivat maailman lasten hyväksi 2 079 127 euroa. Nenäpäivä-lähetyksessä keräystulosta kerryttivät eturivin artistit, hersyvä huumori sekä koskettavat tositarinat maailmalta Nenäpäivän avustuskohteista, tällä kertaa Keniasta, Myanmarista ja Burkina Fasosta. Suomalaiset osallistuivat kotisohvillaan Nenäpäivään perustamalla omia Nenäkatsomoita. – On hienoa nähdä, että suomalaiset haluavat auttaa maailman lapsia. Lämmin kiitos lahjoituksen tehneille – jokaisella lahjoituksella on suuri merkitys maailman lapsille, sanoo Nenäpäiväsäätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio. Tämän vuoden Nenäpäivässä kerätyt varat mahdollistavat paljon hyvää kehitystä. Sen takaavat yhdeksän ammattitaitoista järjestöä, jotka vievät Nenäpäivän avun sinne, missä sitä tarvitaan. Nenäpäivän keräysvaroilla järjestöt muun muassa edistävät lasten koulunkäyntiä ja torjuvat tappavia tauteja ja haitallisia perinteitä, kuten tyttöjen sukuelinten silpomista. Nenäpäivässä ovat Planin lisäksi uutisia suomesta Suomalaiset auttoivat Nenäpäivä-kampanjassa maailman lapsia yli kahdella miljoonalla eurolla mukana Unicef, Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Fida International, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Suomen Lähetysseura. Yle tukee Nenäpäivä-kampanjaa ohjelmatoiminnallaan. Nenäpäivässä kerätyillä varoilla Plan International Suomi parantaa erityisesti teinityttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä Etiopiassa ja Laosissa. Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka, ja lahjoittaa voi edelleen. Lue lisää ja osallistu: nenapaiva.fi Ku va t: To m i Pa ls a ja Ri ik ka Va ah te ra Suorassa Nenäpäivä-lähetyksessä esiintyi lukuisia eturivin artisteja, kuten Robin Packalen ja Anna Puu. Janne Kataja ja Susanna Laine juonsivat ohjelman. 12
Kesäduunitutkimus: Plan on oikeudenmukainen ja tasapuolinen työnantaja Plan International Suomi menestyi Vastuullinen kesäduuni -kampanjan toteuttamassa tämän vuoden Kesäduunitutkimuksessa. Olimme tutkimuksessa Suomen 13. paras kesätyöpaikka pienten ja keskisuurten työnantajien joukossa. Uusia näkökulmia opettajien koulutukseen Kuinka tehdä koulusta paikka, jossa jokainen voi saada tietoa, taitoa, innostusta ja osallistumismahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen? Miten puhua vaikeista asioista ja luoda uskoa tulevaan? Kuinka innostaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen? Muun muassa näitä kysymyksiä on pohdittu syksyn aikana Planin järjestämässä opettajien täydennyskoulutuksessa. Olemme toteuttaneet Opetushallituksen rahoittamaa koulutusta tämän vuoden aikana Helsingissä, Tampereella, Turussa ja verkkokurssina. Osallistujat kertovat, että koulutus on haastanut heitä tarkastelemaan oman koulun käytänteitä kriittisesti sekä antanut menetelmiä käsitellä kestävän kehityksen teemoja osana omaa opetusta. Tärkeää on ollut myös muilta osallistujilta saatu vertaistuki ja yhteinen pohdiskelu. Turussa järjestettyyn koulutukseen osallistunut opettaja Minna Viiniemi summasi koulutuksen kahden kuukauden oppimismatkan antia: – Minulle on ollut merkityksellistä koulutuksen ratkaisukeskeinen ote. Ei jäädä vellomaan negatiiviseen fiilikseen vaan löydetään positiivinen vire ja mietitään, mitä voidaan tehdä näiden asioiden eteen. – Kestävän kehityksen edistämisen tulisi olla osa koulun toimintakulttuuria. On tärkeää, ettei sitä käsitellä vain yhtenä teemapäivänä vaan laajasti niin opetuksessa kuin arjen käytännöissäkin. Osallistujat ovat kertoneet aloittaneensa koulutuksen jälkeen monia innostavia projekteja ja käytäntöjä puiden istuttamisesta osallistavaan kurssisuunnitteluun, iloitsee kurssin kehittämisestä vastaava Planin työntekijä Anna-Kaisa Hiedanniemi. Täydennyskoulutukset jatkuvat kevätlukukaudella 2020. Oikeuden mukaisuudessa ja tasapuolisuudessa pääsimme kolmannelle sijalle ja perehdytyksessä ja ohjaamisessa viidennelle sijalle. Tänä vuonna meillä oli kesätöissä liki kolmekymmentä nuorta. Heistä noin kymmenen vastasi Kesäduunitutkimukseen. – Kesätyöntekijöillä oli hyvä yhteishenki. Kentällä tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri tarttuvat. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä osa-alueita Planin työssä, ja nämä arvot liittyvät myös siihen, miten työtä tehdään arjessa ja miten käyttäydytään työkavereita kohtaan, feissauskoordinaattori Jenni Väisänen sanoo. – Feissareiden työsuhteen alussa on kattava perehdytys Planin toimintaan sekä feissaukseen. Ohjaus ja sparrailu jatkuvat pitkin työsuhdetta. Tavoitteena on, että feissarit kehittyvät työssään koko työsuhteensa ajan. Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyökokemuksia 14–29-vuotiaille nuorille. Vuonna 2019 kampanjassa oli mukana 545 työnantajaa. Kesäduunitutkimuksen 2019 toteutti IRO Research. Siihen osallistui anonyymeilla vastauksilla 11 467 nuorta 243 organisaatiosta kesäja heinäkuussa 2019. Ku va : M ik ko To iv on en 13
Puuro ja puhdas vesi pitävät lapsia hengissä Etelä-Etiopiassa kuivuus on ajanut monet perheet ruokaturvan varaan. Planin tukemilla terveyspisteillä ja vertaisryhmissä äidit ja lapset saavat apua ruokakriisistä selviytymiseen. Teksti: NETTA VAHTERI Kuvat: GIRMA ESHETU JA NETTA VAHTERI 35-VUOTIAS CHALI HASSIM on kuuden lapsen äiti ja yhden lapsen isoäiti. Hän pitää sylissään kahdeksan kuukauden ikäistä lapsenlastaan kertoessaan, miten ilmastonmuutos on vaikeuttanut ruoan saantia vuosi vuodelta. – Kylvimme sadon ja olemme odottaneet sateiden alkavan. Sateiden olisi pitänyt alkaa jo kolme kuukautta sitten. Emme voi muuta kuin odottaa. I lmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus heikentää ruoan ja puhtaan veden saantia Oromian alueella Etelä-Etiopian maaseudulla. Väestön elanto on maanviljelyn varassa. Niukkojen sateiden vuoksi sadot ovat pieniä, eivätkä ne riitä ruokkimaan kokonaisia perheitä. Tilanne on monelle hengenvaarallinen. Ruokapulan vuoksi etenkin äidit ja alle viisivuotiaat lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja sen aiheuttamista sairauksista, kuten kuumeesta ja ripulista. Suomen ulkoministeriön tuella järjestämme äitien vertaisryhmiä, joissa naiset saavat tietoa ravinteikkaan ruoan valmistuksesta, kestävästä viljelystä ja puhtaan veden merkityksestä. 14
Puuro ja puhdas vesi pitävät lapsia hengissä Teksti: NETTA VAHTERI Kuvat: GIRMA ESHETU JA NETTA VAHTERI ADDIS FIKERE TADESSE, 25 , työskentelee terveysneuvojana Planin tukemalla terveyspisteellä. Hän vierailee joka päivä lähikylissä, joissa hän seuraa pienten lasten ja heidän äitiensä terveydentilaa. Hän myös kannustaa odottavia äitejä hakeutumaan säännöllisiin terveystarkastuksiin. – Jos huomaamme äidin tai lapsen kärsivän aliravitsemuksesta, annamme heille ravinteikasta ruokaa, Addis kertoo. Oromian maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja tiet vaikeakulkuisia, mikä hankaloittaa lääkkeiden, sanitaatiotarvikkeiden, ruoan sekä koulutustarvikkeiden kuljetusta terveyspisteille. Plan auttaa terveyspisteitä saamaan riittävästi tarvikkeita. – Ennen äidit kulkivat terveyspisteeltä toiselle etsien ruokaa, sillä meillä ei ollut tarjota sitä riittävästi. Meillä ei ollut sopivia lääkkeitä aliravitsemuksesta kärsiville lapsille ja odottaville äideille. Saimme kuljetettua vain pieniä määriä tarvikkeita aasin selässä. Planin tuen avulla olemme saaneet terveyspisteelle ruokaa, lääkkeitä, saippuaa ja muita hygieniatarvikkeita ja koulutus materiaaleja, Addis kertoo. – Olen onnellinen työstäni. Lasten ja äitien hyvinvointi on minulle tärkeä asia. Olen osallistunut useisiin Planin järjestämiin koulutuksiin. Tulevaisuudessa haluan kouluttautua lääkäriksi, jotta voin parantaa perheeni elämää. 15
Terveyspisteellä äidit saavat tietoa ravinteikkaan ruoan merkityksestä ja harjoittelevat sen valmistamista. Planin työntekijä Wubayow Mamo (vas.) ja terveysneuvoja Addis Fikere Tadesse (oik.) esitelevät jauhokulhoja, joiden sisällöstä syntyy pian ravinteikasta maissipuuroa lapsille. CHALI HASSIM, 35, (vas.) ja ALIYA SANI, 30 , (oik.) kuorivat perunoita. Molemmat ovat maanviljelijöitä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus on niukentanut satoja, minkä vuoksi he ovat hakeneet ruoka-apua terveyspisteeltä. Sana äitiryhmästä kiertää kylästä kylään. Aliya asuu kauempana toisessa kylässä, mutta tuli mukaan ryhmään kuultuaan toiminnasta ystävältään Chalilta. – Olen oppinut paljon esimerkiksi imettämisestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Tultuani mukaan ryhmään olen huomannut, että lapseni voivat paremmin, Chali sanoo, ja Aliya nyökyttelee mukana. 16
20-VUOTIAS FATJAMA on ollut mukana äitiryhmässä puoli vuotta. Hänellä on kolmevuotias tytär, ja hän odottaa toista lasta. Kuivuus koettelee Fatjaman perhettä. Koska maissin ja muiden kasvisten hinta on noussut, perheellä ei ole varaa ostaa ruokaa. – Äitiryhmässä olen oppinut, kuinka syödä terveellisesti raskauden aikana ja miten valmistaa lapsille ravinteikasta ruokaa. Aikaisemmin en tiennyt näistä aiheista, Fatjama kertoo. – Toivon lapsilleni valoisaa tulevaisuutta. Koulutuspäivän päätteeksi naiset, lapset ja työntekijät kokoontuvat yhteisen aterian ääreen. Tunnelma on rauhallinen ja iloinen. Osallistujat saavat viedä jäljelle jääneet ruoat kotiinsa. – Olen nähnyt muutoksen tapahtuvan. Yhteisössä ei ennen tiedetty, miten valmistaa ravinteikasta ruokaa lapsille paikallisista ruokatarvikkeista. Nyt tietoa on enemmän ja siitä ollaan kiinnostuneita, terveysneuvoja Addis Fikere Tadesse sanoo. 17
T yttöjen ja nuorten naisten ääni kuului kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta, kun tytöt ympäri maailmaa nostivat esiin tyttöihin kohdistuvaa syrjintää ja tyttöjen oikeutta osallistua päätöksentekoon. Planin Girls Takeover -tempauksessa tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa astuivat päiväksi poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin. Suomessa kolmatta kertaa järjestettävän tempauksen teemana olivat ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen oikeuksiin. Siksi valtasimme yhdessä tyttöjen ja nuorten naisten kanssa yrityksiä ja tahoja, jotka voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen ratkaisemiseen. Paikkansa luovuttivat kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, Marimekon toimitusjohtaja Kansainvälisenä tyttöjen päivänä yli tuhat tyttöä ja nuorta naista syrjäytti päiväksi johtajia eri puolilla maailmaa. Suomessa Girls Takeover -tempaukseemme osallistuneet tytöt vaativat ilmastotoimia ja päättäjiä huomioimaan nuoret myös ilmastotoimia suunniteltaessa. Girls Takeoverissa tytöt ottivat vallan ja vaativat ilmastotoimia Ku va : Pe tr i Kr oo k Ministeri Ville Skinnarin paikan vallannut Priya Härkönen, 16, haastoi Suomen huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen oikeuksiin. Skinnari vakuutti Suomen pyrkivän edelläkävijäksi tasa-arvoa edistävässä ilmastopolitiikassa. – Näemme, miten ilmastonmuutos on heikentänyt tyttöjen asemaa. Haluamme tehdä sen eteen töitä, että saavutamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tytöt, Skinnari sanoi. Tiina Alahuhta-Kasko, Anna-lehden päätoimittaja Emma Koivula, Nordean henkilö asiakkaista vastaava johtaja Sara Mella, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sekä Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja. Lisäksi ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen paikan valtasi Plan Internationalin nuori kambožalainen aktivisti Hory Toth. Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti maailman köyhimmissä maissa elävät tytöt, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi. Päivän aikana valtaajat muistuttivat, että tytöt eivät kuitenkaan ole vain ilmastonmuutoksen uhreja vaan heillä on myös osaamista ja taitoja, jotka tulisi huomioida ilmastonmuutoksen ratkaisuja suunniteltaessa. – Nuoret ja erityisesti kehittyvien maiden tytöt olisi tärkeää osallistaa, jotta pystymme tekemään oikeita toimia, muistutti kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministerin paikan vallannut Priya Härkönen, 16. Ku va : Iir o Ra ut ia in en 18
Katariina Pekkonen tutustui pormestari Jan Vapaavuoren kanssa Helenin Katri Valan lämpöpumppulaitokseen. Katariina toivoi kaupungilta lisää konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. – Esimerkkiänne tarvitaan erityisesti nyt, kun jo ihan lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisesti suurin osa ihmisistä tulee asumaan kaupungeissa, Katariina sanoi. – Päästötavoit teiden täytyy toteutua tilastojen lisäksi myös todellisuudessa. Ilmaston muutoksen hillintä vaatii rohkeutta, kunnianhimoa ja aitoa tahtoa tehdä jatkuvasti enemmän ja paremmin, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan pestin vallannut Henna Sertti sanoi johtoryhmän kokouksessa. Energiateollisuus julkaisi tyttöjen päivänä ilmastositoumuksensa, jonka mukaan se lupaa puolittaa energiatuotannon päästöt 2030 mennessä. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen paikan vallannut Peppi Tenkanen, 16, tapasi eduskunnassa opetusministeri Li Anderssonin. Peppi kyseli ministeriltä näkemyksiä koulujen arvo-opetukseen ja kansalaisvaikuttamiseen. Annan päätoimittajan Emma Koivulan paikan vallannut Zahra Karimy, 17, esitti ideoita Annan ja Koululaisen sisällöiksi ja antoi palautetta lehdistä. ”Päivä oli todella silmiä avaava. Minulle vähemmistöjen näkyminen mediassa on tärkeä asia, ja on ollut hienoa huomata, että Annassa on paljon eri taustoista tulevia, eri ikäisiä ja eri kokoisia naisia”, Zahra kiitteli. Ku va : M irv a Ka kk o Ku va : Ve er a N uu tin en SRV:n toimitusjohtajana toiminut Anna Mäkilä haastoi rakennusalaa huomioimaan paremmin rakentamisen vaikutukset ilmastoon. Hän tutustui mm. Helsingin kaupungin Wood City -puukorttelialueeseen, jossa hän haastatteli Helsingin kaupungin projektijohtaja Outi Sänttiä siitä, miten kaupunkisuunnittelussa voisi paremmin kuulla nuoria ja erityisesti tyttöjä. ”Oli tosi hyvä ja antoisa päivä, musta tuntuu, että mun ajatuksia oikeasti kuunneltiin ja niistä kiinnostuttiin”, Anna tiivisti päivän päätteeksi. 19
Marimekon toimitusjohtajan paikan vallannut Unna Luoma, 16, nosti esiin tekstiilialan vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Unna pohti esimerkiksi sitä, voisiko tuotteissa näkyä selkeämmin niiden hiilijalanjälki ja tuotteen valmistuspaikka. Marimekko korosti haluavansa olla edelläkävijä tekstiilialan positiivisessa muutoksessa. Nordean henkilöasiakkaista vastaavan johtajan Sara Mellan (vas.) paikan vallannut Yvette Nzeza, 15, nosti esiin pankkien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Yvette muistutti, että pankit ja rahoitusala voivat merkittävästi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi vastuullisella sijoittamisella. – Olemme saaneet Yveteltä todella hyviä kommentteja ja mielipiteitä, nyt viemme niitä omiin suunnitelmiimme, Sara Mella kiitti. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman paikan vallannut Sara Murtonen, 16, toivoi EU:lta entistä järeämpiä toimia kehittyvien maiden tukemiseksi ja toivoi, että EU velvoittaisi yritykset huolehtimaan paremmin ihmis oikeuksista ja ympäristöstä. Ku va : Pl an In te rn at io na l / Ja ni La uk ka ne n Ku va : An tt i H äm äl äi ne n / Ilt aSa no m at Valkeakoskelainen Emma Löövi, 18, haastatteli Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan ominaisuudessa ulkoministeri Pekka Haavistoa eduskunnassa tyttöjen oikeuksien toteutumisesta ja ilmastolakkojen vaikutuksista. 20