plan 3/2022 Ruanda Loppu liian varhaisille raskauksille Etelä-Sudan Plan tuo apua nälkäkriisin keskelle Moldova Koulu luo turvaa Ukrainasta paenneille lapsille Tyttöjen päivä 10 Vuotta
Tyttöjen päivä täyttää 10 vuotta – tule mukaan juhlimaan Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11.10. Planin kampanja vuoden tärkeimpänä päivänä juhlistamme yhdessä tyttöjen moninaisuutta ja mahdollisuuksia sekä vastustamme tyttöihin kohdistuvaa syrjintää. Tyttöjen päivä nousi YK:n kalenteriin Planin aloitteesta. Sitä vietettiin ensim mäistä kertaa vuonna 2012, joten tänä vuonna juhlimme jo 10-vuotiasta tyttöjen päivää. Sen kunniaksi järjestämme innostavia tapahtumia ympäri Suomea ja tuomme kanaviimme monipuolisia sisältöjä tyttöjen asemasta ja oikeuksista. Tänä vuonna nostamme tyttöjen päivän ympärillä esiin erityisesti tyttöjen asemaa taloudessa. Tyttöjen koulutusta ei usein nähdä sijoituksen arvoisena, vaikka se on tehokkaimpia keinoja parantaa yhteisöjen ja yhteiskuntien oloja. Tyttöjen ja naisten tekemä työ jää monesti näkymättömäksi ja palkattomaksi arvostuksen puutteen vuoksi. Myös historiallisen laaja nälkäja talouskriisi koettelee erityisen ankarasti heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Haluamme maailman, jossa jokainen pystyy toteuttamaan mahdollisuuksiaan sukupuolesta riippumatta. Kaikki hyötyvät, kun tyttöjen kyvyt ja osaaminen saadaan käyttöön ja kun he tuovat tulonsa osaksi yhteis kunnan talousjärjestelmää. Tämä vaatii sijoittamista tyttöjen koulutukseen, työmahdollisuuksiin ja taloustaitoihin. Seuraa somekanaviamme ja tule mukaan juhlimaan ja vaikuttamaan tasa-arvoisemman maailman puolesta! PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/22?syyskuu 2022 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 950 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2022. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Planin historiaa henkivän korupaketin, johon kuuluu käsin maalattu intialainen Because I am a Girl -rannekoru sekä hopeinen, lapsiavioliittoja vastustava sormus Against Forced Love -tekstillä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/22 kiinnostavimmaksi jutuksi kuvareportaasin Planin työstä ukrainalaisten pakolaisten hyväksi. Lukijapalkinnon voitti Tanja Saariaho Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme osoitteesta info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Tyttöjen päivä 10 Vuotta HYVÄÄ TYTTÖJENPÄIVÄÄ! 11.10.! 2
Anna Könönen viestintäjohtaja pääkirjoitus 4 Ruandalaiset haluavat teiniraskaudet historiaan 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Kuivuus vei ruoan Maryn lapsilta 18 Koulu tuo turvaa pakolaislapsille 21 Sodissa raiskattujen on saatava oikeutta ja tukea 24 Aktivistit ja vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 Entinen tuomari Jamila* jäähdyttää lusikallaan teetä ja kertaa Jugoslavian hajoamissodan aikaisia tapahtumia, jotka hän mieluiten unohtaisi. Istumme pöydän ääressä kodissa, jossa hän on turvassa, mutta joka ei tunnu hänestä kodilta. Koti, jonka hän rakensi miehensä kanssa synnyin kaupunkiinsa, on menetetty iäksi. Jamila on joutunut luopumaan paljosta ja kokemaan sellaista, mitä kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan. Hänestä huokuu yhtä aikaa pohjaton suru ja aivan erityinen vahvuus. Mietin, mitä sellainen yhdistelmä vaatii. Sodan sytyttyä hän oli yksi sen ensimmäisistä uhreista. Tai ei oikeastaan sodan vaan sotilaiden. Eikä vain sotilaiden vaan myös sodan johdon. Jamila oli korkeasti koulutettu nainen, jolla oli päätösvaltaa. Siksi hänet haettiin ja pidätettiin ensimmäisten joukossa. Sotilaat joukkoraiskasivat hänet kerta toisensa jälkeen, ja hän sai asemansa vuoksi “erityiskohtelua”, joka on liian väkivaltaista ja raakaa tähän tarkemmin kuvailtavaksi. Hän kärsii loppuelämänsä vakavista fyysisistä ja henkisistä vammoista, mutta hän kertoo olevansa kiitollinen kahdesta asiasta. Ensiksi siitä, että hän ja hänen miehensä ovat elossa. Toiseksi siitä, että hänellä on puoliso, joka hyväksyy hänet Oikeutta sotarikosten uhreille – myös sodissa raiskatuille tytöille ja naisille kaiken tapahtuneen jälkeen ja jolle hän voi uskoutua kokemastaan. Hän tietää, että läheskään kaikki naiset eivät ole näin onnekkaita. Tapaamisestamme on lähes parikymmentä vuotta, mutta muistan sen aina, kun samankaltaisia järkyttäviä uutisia kantautuu eri sodista, parhaillaan Ukrainasta. Nyt raiskaukset tunnustetaan kansain välisessä oikeudessa sodankäynnin välineeksi. Seksuaalinen väkivalta sodissa ei ole vain ahdistuneiden sotilaiden yksittäisiä väkivallan tekoja vaan strategista, ylhäältä johdettua ja suunnitelmallista sodankäyntiä. Humanitaarisen työn ohjelmapäällikkömme Merja Färm avaa tematiikkaa tärkeässä artikkelissaan (s. 21–23). Raiskaukset murskaavat naiset, perheet ja yhteisöt. Systemaattisella seksuaalisella väkivallalla tavoitellaan pysyvää tuhoa. Vammat kehoissa ja mielissä kantavat kauas, yli sukupolvien, ja häpeä määrittää tulevaisuuden. Sodan uhrien, myös tyttöjen ja naisten, on saatava tukea ja oikeutta. Kysyin Jamilalta, mikä auttaisi häntä toipumaan. Miehensä tuen lisäksi hän nimesi oikeuden toteutumisen: että syylliset saisivat rangaistuksen ja että rikokset tunnustettaisiin tapahtuneeksi. En tiedä, saiko Jamila lopulta oikeutta. Suurin osa sodissa raiskatuista tytöistä ja naisista ei edelleenkään saa. Vaikka monet uutiset ovat tällä hetkellä synkkiä, muistetaan myös juhlia yhteisiä saavutuksiamme. Niitä on paljon. Esimerkiksi se, että kansainvälinen tyttöjen päivä täyttää jo kymmenen vuotta ja että vuosikymmenessä olemme saaneet tyttöjen ja naisten asemassa aikaan merkittäviä parannuksia. Lämmin kiitos teille kaikille tuestanne! Ponnistellaan yhdessä seuraavatkin vuodet ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta. * Nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. 3
Teksti: JENNI PETÄJÄ Kuvat: FREDRIK LERNERYD 4 Ruanda on maailmankuulu parlamentin naisenemmistöstä, mutta ruohonjuuritasolla tytöt ja naiset kohtaavat edelleen syrjintää ja haasteita. Esimerkiksi liian varhaiset raskaudet ovat maassa yleisiä. Miehet ja pojat ovat osa ongelmaa – ja sen ratkaisua. Ruandalaiset haluavat teiniraskaudet historiaan T iet ovat punaisia ja pölyisiä Bugeseran piirikunnassa Itä-Ruandassa. Täällä sijaitsee 18-vuotiaan Irakoze Belizen koti, jossa tyttö asuu yhdessä vanhempiensa sekä kahdeksan sisaruksensa kanssa. Laatikkomaisen talon ulkopuolella on yksinäinen puu, josta kuuluu kova meteli: keltaiset kutoja lintukoiraat ovat täydessä työssä rakentaes saan pyöreitä pesiä. Niiden siritys peittää muut äänet alleen. Myös Irakozen päivät ovat kuluneet jo muutaman vuoden ajan kotitöissä. Koulu jäi kesken, kun tyttö tuli raskaaksi 15-vuotiaana. ”Kun herään, teen kotitöitä ja siivoan. Sitten menen pellolle. Tällä hetkellä viljelen maissia ja papuja. Autan myös äitiä hänen askareissaan”, Irakoze kuvailee arkeaan. Irakoze kertoo olleensa erittäin surullinen raskaudestaan, koska oli niin nuori. Hän suri myös sitä, että hänen lempiaineensa englannin kielen opinnot jäivät tauolle, ehkä lopullisesti.
Kansanmurhan jälkeiseen jälleenrakennukseen tarvittiin kaikki, myös naiset. Irakoze haaveilee oman kampaamon avaamisesta. Hän on oppinut Planin koulutuksissa työelämätaitoja. 5 KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
Patriarkaatti ja köyhyys tyttöjen oikeuksien tiellä Plan International Ruandan gender-neuvonantaja Celine Babona kertoo, että seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, erityisesti lasten hyväksikäyttö ja teiniraskaudet, ovat edelleen Ruandassa merkittäviä haasteita. Maailmanpankin vuoden 2020 tutkimusdatan mukaan useampi kuin joka kahdeskymmenes ruandalainen tyttö (6,4 %) oli tullut raskaaksi 15–19-vuotiaana. Koronapandemian aikaan ongelmien on arvioitu syventyneen entisestään. Esimerkiksi Ruandan tutkintaviraston mukaan lasten hyväksikäyttötapaukset lisääntyivät vuonna 2020 lähes 28 prosenttia viiden kuukauden aikana. Lähes kaikki uhreista olivat tyttölapsia. ”Ruandan yhteiskunta on vielä patriarkaalinen. Se antaa enemmän etuoikeuksia pojille ja miehille kuin tytöille ja naisille”, Celine sanoo. Vaikka Ruandan laki kieltää jo avioliitot alaikäisten tyttöjen kanssa, ei seksiä alaikäisen kanssa välttämättä katsota vieläkään pahalla, Celine Babona arvioi. Yksi merkittävimmistä syistä teini-ikäisten raskauksiin on köyhyys monine vaikutuksineen. Nuori äiti Irakoze antaa tästä esimerkin. Hän kertoo tuntevansa tyttöjä, jotka ovat välttämättömyystarvikkeiden puutteessa harrastaneet seksiä ja tulleet raskaaksi. ”Jos tytöllä ei ole varaa esimerkiksi kuukautissuojiin, miehet ja pojat voivat sanoa, että he ostavat niitä tytölle, mutta tarvitsevat palkaksi seksiä.” Haastattelun aikana Irakozen pieni poika Bruno haluaa huomiota äidiltään. Irakoze nostelee tottuneesti lasta ja jatkaa keskustelua. Irakoze kertoo, että pojan isä istuu nykyään vankilassa. Syynä on, että mies käytti kahta alaikäistä tyttöä hyväkseen. Teoilla on siis seuraukset. Vaikuttaa siltä, että vaikka tyttöjen mahdollisuuksia elää haluamaansa elämää rajoittaa vielä moni tekijä, Ruandan lait ja niiden toimeenpano pyrkivät kuitenkin edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Selitystä voi etsiä maan historiasta. Kansanmurha muutti naisten asemaa 28 vuotta sitten Ruandan maaperä oli vielä nykyistäkin punaisempi, verestä. Etniset väkivaltaisuudet puhkesivat vuonna 1994. Äärihutut tappoivat tehokkaasti sadassa päivässä noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Ympäri maailmaa levisi kuvia teillä lojuvista ruumiista ja kaduista, jotka täyttyivät ihmisistä kantamassa omaisuuttaan päänsä päällä. Kun vuoden 1994 kansanmurha tutseja vastaan oli ohi, Ruanda oli tuhoutunut. Niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sosiaalisesti. Jälleenrakennukseen tarvittiin kaikki, myös naiset. ”Jälleenrakennuksen ohjaava henki oli yhtenäisyys ja osallisuus. Jos naiset olisi jätetty syrjään, emme olisi pystyneet kehittämään maata kestävästi”, sanoo Mireille Batamuliza, Ruandan tasa-arvoja perheasioiden ministeriön kansliapäällikkö. Tyranniksikin kutsuttu presidentti Paul Kagame on johtanut maata käytännössä kansanmurhan päättymisen jälkeen. Hän on edistänyt tasa-arvoa kansallisella tasolla. Naiset eivät esimerkiksi tarvitse enää aviomiehen lupaa yrityksen perustamiseen. Perustuslakiin on kirjattu naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon: vähintään 30 prosenttia vaaleilla valituista edustajista tulee olla naisia. Jopa yli puolet tämänhetkisistä parlamentaarikoista Ruandassa on naisia – siis enemmän kuin Suomessa. Vaikka valtion johto on rikkonut lasikattoja tyttöjen ja naisten tieltä ylätasolla, hyvän politiikan ja lain toimeenpanossa on edelleen haasteita. Myös syvään juurtuneet sosiaaliset ja sukupuolinormit sekä köyhyys jarruttavat kehitystä. Planin gender-neuvontontajalla Celine Babonalla on pitkä lista kehitysehdotuksia. ”Jotta voimme muuttaa yhteiskuntaa ja parantaa tyttöjen ja naisten asemaa, meidän pitää keskittyä haastamaan erityisesti haitalliset sukupuolinormit muun muassa vahvistamalla tyttöjen ja nuorten naisten itsetuntoa. Meidän tulee myös sitouttaa miehet ja pojat, jotta he voivat omaksua väkivallattoman käyttäytymisen ja sukupuolten tasa-arvon”, hän luettelee tärkeimpiä toimenpiteitä. Miehet tasa-arvotyössä Poikien ja miesten muutosvoimaan uskoo myös Ngerukassa asuva Planin vapaaehtoinen Boris Kwizera, 30. Kaikki sai alkunsa, kun hän huomasi useiden nuorten tyttöjen tulevan raskaaksi kotiseudullaan. Erityisesti häntä kosketti, kun hänen sukulaistyttönsä tuli raskaaksi vain 16-vuotiaana. ”Koko suku pelkäsi näin nuoren tytön synnytyskomplikaatioita. Onneksi se sujui hyvin, vaikkakin kouluun paluu kaksi vuotta myöhemmin oli hyvin hankalaa”, Boris kertoo. Planin gender-neuvonantaja Celine Babona haluaa murtaa haitalliset sukupuolinormit, jotka pitävät yllä tyttöjen ja naisten syrjintää. Sa no m a / M e N ai se t 6
Köyhyys on usein syynä liian varhaisiin raskauksiin. Bruno-poika on 18-vuotiaalle Irakoze Belizelle tärkeintä maailmassa, vaikka tieto raskaudesta tuli aluksi nuorelle äidille järkytyksenä. 7
Avioliiton ulkopuolinen raskaus on vastoin perinteistä arvoja. Siksi lasta odottava teinityttö voi kohdata yhteisön paheksuntaa. ”Monet luokkakaverit kiusasivat häntä ja sanoivat esimerkiksi, että ’katso nyt, kaltaisesi lapsi saa lapsen’. Hän menetti pari vuotta koulutusta”, Boris kuvailee sukulaistyttönsä vaikeuksia ja puistelee välillä päätään. Nyt Boris toimii neljättä vuotta Planin vapaaehtoisena vähentääkseen lasten hyväksikäyttöä ja teiniraskauksia. Hän kehittää ja toteuttaa ruohonjuuritason hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten oikeuksia. Käytännössä hän järjestää esimerkiksi nuorille ryhmäkeskusteluita, joissa seksuaalisuudesta puhutaan sekä pidättäytymisen että lisään tymisterveyden näkökulmasta. Ehkäisyvälineet ovat lain mukaan tarjolla vasta 18-vuotiaille. Keskustelemalla kohti asennemuutosta Yksi Boriksen ja hänen vapaaehtoiskumppaneidensa menestyneimpiä ponnistuksia oli useiden koulun keskeyttäneiden tyttöjen saaminen takaisin kouluun. Vapaaehtoiset tunnistivat, että koulutuksen katkeamisen taustalla on useimmiten köyhyys. Kouluruoka sekä välttämättömyystarvikkeet voisivat motivoida nuoria äitejä palaamaan opintielle. ”Planin avulla tarjosimme puurojauhoa viiteen kouluun ja perustimme niihin turvahuoneen, jossa tytöt saivat kuukautis suojia sekä turvallisen paikan vaihtaa niitä”, Boris kertoo. Isoin haaste on Boriksen mielestä asenteiden muuttaminen, jotta miehet ja pojat ottaisivat vastuun käytöksestään ja ajattelisivat uudesta näkökulmasta esimerkiksi seksiä nuorten tyttöjen kanssa. Asennemuutostyössään Boris kokee suurinta vastustusta. ”Jos tyttö tulee nuorena raskaaksi, se on hänen oma vikansa”, Boris kertoo joidenkin poikien ja miesten kommentoivan. Hän uskoo, että dialogi poikien kanssa johtaa lopulta muutokseen. Boris keskustelee siitä, miten lapsen saaminen vaikuttaa myös poikien ja miesten elämään. Hän muistuttaa myös, että jos tyttö on alaikäinen ja mies aikuinen, miestä voidaan rankaista jopa vankilatuomiolla. Boris Kwizera havahtui sukupuolten epätasa-arvoon, kun hänen sukulaistyttönsä tuli nuorena raskaaksi. Nyt Boris on aktivisti, joka muuttaa ihmisten asenteita ja tukee teiniäitejä pääsemään takaisin kouluun. Beata Musangwakeye on huomannut, että naisten liikkumatila yhteiskunnassa on laajentunut hänen elinaikanaan. Beatan elämää rajoittaa sama haaste kuin suurella osaa Ruandan tytöistä ja naisista: köyhyys. 8
Haitallisten sukupuolinormien muuttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Plan edistää Ruandassa lasten oikeuksia Plan International on työskennellyt Itä-Afrikassa sijaitsevassa Ruandassa vuodesta 2007. Tavoitteemme on muuttaa sosiaalisia ja sukupuolinormeja sekä yhteiskunnan rakenteita, jotka estävät lasten oikeuksia toteutumasta. Teemme työtä Bugeseran, Nyarugurun ja Gatisbon alueilla sekä kuudella pakolaisleirillä. Ruandassa elää arviolta 150 000 pakolaista, joista useimmat ovat paenneet naapurimaiden konflikteja. Tuemme Ruandassa erityisesti lasten varhais lapsuuden kehitystä ja yhteisöjen kestävyyttä kriisien varalta, kitkemme liian varhaisia raskauksia ja parannamme lasten suojelua sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Naisten liikkumatila laajenee Planin tukemassa yhteisössä asuva Beata Musangwakeye, 60, on huomannut elinaikanaan merkittävän muutoksen Ruandan naisten asemassa. ”Aviomiehet saattavat olla väkivaltaisia ja hakata naisiaan. Mutta tähän asiaan on tullut iso muutos: nykyään naiset pystyvät puhumaan ja raportoimaan siitä ja saamaan oikeutta.” Beatan mielestä tämä on yksi kansanmurhaa seuranneen jälleenrakennuksen seurauksista. Ihmiset ovat hänen mukaansa rakentaneet uudelleen elämänsä ja valtio on yhdistänyt ihmisiä, jotka asuvat nyt rinnakkain riippumatta siitä, millä puolella he olivat kansanmurhan aikaan. Beata asuu itse maaseudulla poikansa kanssa, muut seitsemän lasta elävät jo muualla. Hän viljelee papuja ja kassavaa vuokratontilla ja myy tuotteet, joita perhe ei tarvitse ravinnokseen. Köyhyys on yksi Beatankin suurimmista haasteista. Maan vuokra maksaa niin paljon, ettei Beatalla ole varaa esimerkiksi mennä sairaalaan tutkituttamaan ja hoitamaan vatsavaivojaan, jotka kiusaavat häntä. Beata on liittynyt Planin säästöja lainaryhmään pärjätäkseen tulevaisuudessa paremmin. Hän unelmoi kunnollisesta talosta ja paremmasta terveydestä. ”Hyvä ruandalainen nainen rakastaa maataan ja perhettään, tekee kotityöt ja työskentelee ansaitakseen rahaa”, Beata sanoo. Unelmia kohti Vaikka Irakoze on kohdannut paljon vaikeuksia eivätkä edes hänen perustarpeensa täyty, hän kertoo silmää räpäyttämättä, että lapsi on iloisin asia hänen elämässään. ”Toivon, että hän pääsee opiskelemaan ja menestyy hyvin.” Plan on auttanut Irakozea taloudellisesti ja opettanut hänelle ammattitaitoja, esimerkiksi ompelemista. Uudet taidot voivat tuoda lisätuloja. Irakozen ammatillinen haave on oma kampaamo. Eniten hän pitää rastojen tekemisestä. Hän toivoo saavansa Planilta tukea kampaamon perustamiseen. Isoin tuki Irakozen elämässä on oma äiti. Näyttää siltä, että Irakoze haluaa tarjota saman turvan myös lapselleen Brunolle. 9
uutisia maailmalta P lanin raportti World Hunger and its Impact on Girls osoittaa, että käynnissä olevan historiallisen laajan nälkäkriisin vaikutukset tyttöjen hyvinvointiin ja koulutukseen ovat maailmanlaajuisella tasolla hälyttäviä. YK:n arvion mukaan 70 prosenttia ruokapulasta kärsivistä ihmisistä on tyttöjä ja naisia. Ruokapulan vaikutukset osuvat usein ensimmäiseksi ja kovimmin tyttöihin. Tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin poikia todennäköisemmin, kun perheiden tilanne heikentyy. Kriisit lisäävät tyttöjen riskiä joutua lapsija pakkoavioliittoon sekä väkivallan kohteeksi. Tuore raportti koostaa tuloksia tutkimussarjasta Real Choices, Real Lives, joka on seurannut tyttöjen elämää heidän syntymästään alkaen yhdeksässä maassa. Tutkimukset käynnistyivät vuonna 2006, ja tuorein tutkimus tehtiin vuosina 2021–22. Tänä vuonna tytöt täyttävät 16 vuotta. Real Choices, Real Lives keskittyy tyttöjen elämään Beninissä, Brasiliassa, Dominikaanisessa tasavallassa, El Salvadorissa, Filippiineillä, Kambodžassa, Togossa, Ugandassa ja Nälkäkriisi uhkaa lasten koulutusta Vietnamissa. Vaikka nämä valtiot eivät kuulu käynnissä olevan nälkäkriisin ankarimmin koettelemiin maihin, Planin tutkimusdata osoittaa kriisin koettelevan tyttöjen hyvinvointia myös keskitulon maissa. “Nälkäkriisi vaikuttaa tyttöihin ympäri maailmaa. Haastatteluissa perheet kertoivat, että ovat joutuneet tinkimään ruoasta maksaakseen terveydenhoidostaan ja priorisoimaan ruoan ostamisen tyttöjen koulumaksujen yli”, kertoo tutkimussarjan johtava tutkija Jenny Rivett. Ilmastonmuutoksen vaikutus nälkäriisiin näkyy tutkimuksessa selvästi. Beniniläiset, togolaiset ja ugandalaiset perheet kertoivat, että kuumuus ja kuivuus ovat pilanneet satoja. Filippiiniläiset ja kambodžalaiset haastateltavat taas kuvasivat tulvien tuhonneen satoja. Ukrainan sodan ja koronaviruspandemian ankarat talousvaikutukset ovat syventäneet ruokakriisiä. Plan vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta hallitukset ja lahjoittajat vastaisivat nälkäkriisiin. Rahoitusta tarvitaan välittömästi. Mikäli kriisiin ei kyetä puuttumaan ajoissa, tuloksena on todennäköisesti mittava nälänhätä sekä maanviljelyelinkeinojen laaja romahdus. Tutkimuksen valossa varoja on kohdennettava tyttöjen koulu ruokaohjelmiin, koulutukseen sekä mielenterveyspalveluihin. 10
Ugandan koulut avautuivat maailman pisimmän koronasulun jälkeen U gandan koululaiset ovat jälleen luokissaan lähes kahden vuoden koronatauon jälkeen. Uganda piti koulut suljettuina tartuntariskin vuoksi pidempään kuin yksikään muu valtio. ”Viihdyn todella hyvin koulussa. Opiskelen ahkerasti, sillä haluan kotimaani Etelä-Sudanin pääministeriksi. Toivon vain, ettei kouluja enää suljettaisi. Jäimme paljosta paitsi koulujen sulkemisen aikana. Nyt yritämme saada kiinni asioita tunneilla ja käymme tukiopetuksessa”, sanoo pakolaistyttö Jane, 18, joka on päässyt jatkamaan koulunkäyntiään pohjoisessa Ugandassa. “Oppilaani ovat todella innoissaan. Ja niin olen itsekin, sillä jos syntyy opettajaksi, on koko loppuelämänsä opettaja”, sanoo opettaja Matthew Amanzuru. Hän on huomannut, että monet oppilaat ovat kadottaneet itseluottamuksensa, motivaationsa ja keskittymiskykynsä koulunkäyntiin. “Koululaiset ovat opiskeluissaan jäljessä kaksi vuotta tai jopa enemmän. Meidän täytyisi saada kiinni nuo menetetyt vuodet, mikä on vaikeaa.” Pitkällä koulujen sulkemisella on ollut suuri vaikutus etenkin ugandalaisten tyttöjen koulunkäyntiin. ”Kun koulut on avattu uudestaan, monet tytöt eivät ole enää päässeet palaamaan kouluun, koska ovat raskaana tai jo synnyttäneet”, Plan International Ugandan projektijohtaja Milly Asio sanoo. ”Monia tyttöjä on käytetty tänä aikana seksuaalisesti hyväksi, mikä on aiheuttanut paljon teiniraskauksia. Lisäksi tyttöjen vastuulle on jäänyt paljon kotitöitä, kuten ruoanlaittoa, vaatteiden pesua ja nuoremmista sisaruksista huolehtimista.” Plan kampanjoi nyt ympäri Ugandaa sen puolesta, että lapset – myös teinivanhemmat – palaisivat takaisin opintojen pariin. Plan on myös perustanut yhteisöihin oppimiskeskuksia, joissa koulupudokkaat voivat käydä kertaamassa ja jatkamassa opintojaan. Nälkäkriisi altistaa somalialaiset tytöt hyväksikäytölle J oka kolmas nälästä kärsivä tyttö Somaliassa on myös vaarassa joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi, selviää Planin kyselytutkimuksesta. Ukrainan sodan pahentama nälkäkriisi ja ankarin kuivuus yli 40 vuoteen uhkaavat tyttöjen ja naisten perusoikeuksien toteutumista. ”Tuore kyselymme osoittaa, että nälälle alttiilla alueilla asuvat tytöt ja naiset ovat kahden samanaikaisen kriisin loukussa: he ovat vaarassa kohdata paitsi nälkää myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä”, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Kyselyyn osallistui tyttöjä, naisia ja miehiä kolmella nälästä kärsivällä alueella Somaliassa. Yli kolmasosa (34 %) kyselyyn vastanneista uskoo, että tytöt ja naiset ovat nyt alttiimpia raiskauksille, seksuaaliselle häirinnälle, perheväkivallalle, lapsija pakkoavioliitolle sekä naisten sukuelinten silpomiselle kuin ennen nälkäkriisiä. Lähes kolmasosa vastaajista (30 %) kertoi tuntevansa tyttöjä tai naisia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen tai suku puoleen perustuvan väkivallan kohteeksi kuuden viime kuukauden aikana. Tytöt ja naiset raportoivat erilaisista väkivallan muodoista, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan luokitellaan merkittäviksi ihmisoikeusloukkauksiksi. Tällä väkivallalla on tuhoisat vaikutukset tyttöjen ja naisten elämään ja terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nälkäkriisi vaikuttaa tyttöihin ja poikiin eri tavoin, ja jopa 70 prosenttia nälästä kärsivistä on tyttöjä ja naisia. Plan pelkää, että jo neljän perättäisen sadekauden epäonnistuminen itäisessä Afrikassa merkitsee pahenevaa nälkää ja turvattomuutta miljoonille tytöille ja naisille. ”Ellei humanitaarista apua tehosteta nopeasti, tuhannet lapset Somaliassa menettävät henkensä turhaan. Lisäksi lukemattomat muut joutuvat kohtaamaan muita vaaroja ja oikeusrikkomuksia, kuten raiskauksia, väkivaltaa ja varhaisia avioliittoja”, varoittaa Sadia Allin, Plan International Somalian ja Somalimaan maajohtaja. 11
T ytöt ympäri maailmaa valtaavat jälleen poliittisten, yhteiskunnallisten ja talouden johtajien paikkoja #GirlsTakeover-tempauksessa. Suomessa jo kuudetta kertaa järjestettävä #GirlsTakeover on osa kansainvälisen tyttöjen päivän (11.10.) juhlintaa. #GirlsTakeoverin teemana on tänä vuonna tyttöjen asema taloudessa, jota valtauksissa käsitellään eri näkö kulmista. Esillä ovat muun muassa tyttöjen asema ja tasa-arvo valtion taloudessa, pörssiyrityksissä, kaupunki suunnittelussa ja talousuutisoinnissa. Idun Söderlund, 15, ottaa päiväksi haltuunsa valtiovarainministeri Annika Saarikon paikan. Aliina Ruuttunen, 18, astuu Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen saappaisiin. Sofia Salmisesta, 18, tulee Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärjen tilalle. “Haluan, että valtaukseni tuo lisää tietoutta ja keskustelua yhdenvertaisuudesta ja tyttöjen asemasta talousasioista päätettäessä. Toivon, että päivän aikana tapaamani ihmiset muistavat jatkossa ottaa entistä enemmän huomioon, miten heidän Tytöt ottavat vallan jo kuudetta kertaa #GirlsTakeoverissa päätöksensä vaikuttavat tyttöihin”, valtiovarainministeriksi nouseva Idun Söderlund sanoo. Myös yritykset ovat monipuolisesti edustettuina. Venla Taubert, 16, valtaa PwC:n toimitusjohtajan Mikko Niemisen paikan, Eedit Ojala, 15, Lähi-Tapiolan toimitusjohtajan Juha Koposen paikan ja Elli Haaramo, 18, Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn paikan. “Maaja metsätalous on tyypillisesti hyvin miesvaltainen ala. Siksi tyttöjen äänen esiin tuominen sen suurissa ja kansainvälisissä yrityksissä, kuten Stora Ensossa, on ensiarvoisen tärkeää. Stora Enso voi myös toimia suunnannäyttäjinä muille yrityksille”, Elli Haaramo pohtii. Yrityksissä nuoret valtaajat nostavat esiin myös työelämän ja finanssialan tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden merkitystä talouteen. Vuosien varrella #GirlsTake overiin ovat osallistuneet muun muassa pääministerit tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä pääministerit Juha Sipilä ja Sanna Marin sekä monet maan suurimmista yrityksistä, kuten Kone, K-ryhmä ja Nordea. Jercel työskenteli Tapiolan Stockmannilla ja oppi erityisesti kielitaidon hyödyntämistä. uutisia suomesta 12 M inusta töissä on ollut kivaa. Olen ainakin ollut vanhusten apuna kuntosalilla, osallistunut virkistystoimintaan, lukenut heille ja auttanut ruokailussa. Olen tutustunut työkavereihin, ja kaikki ovat olleet tosi mukavia.” Näin kertoo Narges, joka sai Planin kautta kesätyöpaikan Tampereen kaupungin kotihoidossa. Plan tukee vähän aikaa Suomessa asuneita nuoria saamaan kesätöitä. Tänä vuonna järjestö yhteistyökumppaneineen työllisti 62 nuorta. Yhteensä kesätyön on saanut vuodesta 2014 alkaen yli 700 nuorta. Kesätyöhankkeilla Plan ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten osallisuutta sekä voimaantumista. Tavoitteena on myös lisätä työelämän yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä vähentää ammattistereotypioita. Plan tekee yhteistyötä yritysten, Kymmenet nuoret saivat Planin kautta kesätyöpaikan
Planin lastenhallitus hakee uusia jäseniä Tampereen kaupungin kotihoidossa työskennellyt Narges kertoo oppineensa kesätyössä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 13 Kymmenet nuoret saivat Planin kautta kesätyöpaikan P lanin lastenhallitus etsii mukaan toimintaansa vuosina 2006–2011 syntyneitä nuoria, jotka haluavat vaikuttaa lasten oikeuk sien ja tasa-arvon puolesta. Lastenhallitukseen kuuluu 20 iältään 11–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Ryhmä toimii valtakunnallisesti ja paikallistasolla lasten oikeuksien toteutumiseksi. Käytännössä lastenhallitus esimerkiksi järjestää tapahtumia, tapaa päättäjiä ja suunnittelee somekampanjoita sekä aamunavauksia. Osallistujat ovat antaneet myönteistä palautetta siitä, että lastenhallituksessa pääsee aidosti vaikutta maan ja saa unohtumattomia kokemuksia sekä uusia ystäviä. ”Kaikki ovat tervetulleita hakemaan mukaan, tarvitaan vain halua vaikuttaa. Toivomme hakijoita erilaisista taustoista, kuten eri ikäisiä, eri sukupuolia olevia, vammaisia ihmisiä sekä eri kieli-, yhdistysten ja kaupunkien kanssa. Työnantajayhteistyö on yritykselle helppo ja konkreettinen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. “On tärkeää, että olen täällä päässyt oppimaan, miten tehdään töitä asiakkaiden kanssa ja olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa”, Narges sanoo. Espoossa Tapiolan Stockmannilla työskennellyt Jercel kertoo puolestaan oppineensa erityisesti kielitaidon hyödyntämistä. “On hyvä olla töissä. Saan kokemuksia ja olen rohkeampi puhumaan suomea asiakkaille”, hän sanoo. Kesätyöjakso kestää kaksi viikkoa. Planin työntekijät valitsevat nuoret ja valmentavat heidät kesätyötä varten. Järjestö tarjoaa myös tarvittavan tuen työnantajalle ja toimii linkkinä työpaikan ja nuoren välillä. kulttuurija muihin väestö ryhmiin kuuluvia henkilöitä. Arvostamme Planilla monimuotoisuutta ja teemme töitä yhden vertaisuuden eteen”, lastenhallituksen työtä ohjaava Emmi Uutela kertoo. Nuori, näin haet mukaan: » Lähetä vapaamuotoinen hakemus 27.11. mennessä osoitteeseen lastenhallitus@plan.fi. » Voit tehdä kirjallisen hakemuksen tai käyttää luovuutta esimerkiksi tekemällä videon. » Kerro hakemuksessa, kuka olet, ikäsi, missä asut ja miksi olisit hyvä jäsen lastenhallitukseen. Voit kertoa myös harrastuksistasi ja mielenkiinnon kohteistasi. » Muista jättää puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi hakemuksen yhteydessä. Haluatko työllistää nuoria yritykseesi ensi kesänä? Ota yhteyttä: maria.wikberg@plan.fi
Kuivuus vei ruoan Maryn lapsilta Etelä-Sudania koettelee ennennäkemätön nälkäkriisi, joka osuu erityisesti tyttöihin ja naisiin. Miljoonat ihmiset ovat ruoka-avun varassa. Plan vastaa hätään. E teläsudanilainen Mary Awutcok, 33, ja hänen kuusi lastaan joutuvat jättämään usein aterian väliin. “Välillä olemme jopa kaksi päivää syömättä. Jos jotain ruokaa on saatavilla, annan sen lapsille”, Mary kertoo. Etelä-Sudania koettelee vakava nälkäkriisi, jonka vuoksi kaksi kolmasosaa väestöstä ei saa riittävästi ruokaa. Kuivuus, konfliktit ja elinkeinojen mureneminen kiihdyttävät pahinta kriisiä, jonka valtio on kokenut 11-vuotisen itsenäisyytensä aikana. Etelä-Sudan on yksi maailman köyhimmistä ja hauraimmista valtioista. Maryn kaltaiset vähävaraiset pienviljelijät tuntevat kriisin vaikutukset erityisen voimakkaasti. Mary asuu Cueibetin alueella keskisessä Etelä-Sudanissa, jossa kasvukaudelle välttämättömät sateet jäivät tulematta. Teksti: SUSAN MARTINEZ Kuvat: PETER CATON Mary Awutcok on ruokkinut viime kuukaudet lapsiaan pääsääntöisesti kurpitsanlehdillä. 14
planin hätäapurahasto Mary ei voi enää luottaa puutarhansa omavaraisuuteen. Planilta saadut jyvät tuovat helpotusta perheen kokemaan nälkään. 15 tukee tätä työtä
Planin työntekijä Mary Nyanagok jakaa hätäapuravintoa nälästä kärsiville perheille, myös Mary Awutcokin perheelle. 16
“Perheeni on todella kärsinyt, koska kuivuuden takia vihannekset eivät kasvaneet.” Sade alkoi lupaavasti toukokuussa, mutta vettä tuli vain päivän ajan. Sen jälkeen ei satanut pisaraakaan kahteen kuukauteen. Mary on ruokkinut lapsiaan jo viikkokausia pelkillä kurpitsan lehdillä, joita kuivasta maasta on noussut. “Viime vuonna söimme loppukesästä kolmesti päivässä, koska maapähkinät, kurpitsat ja muu sato kypsyivät heinäkuussa. Meillä oli riittävästi ruokaa. Mutta tänä vuonna syömme kerran päivässä, koska puutarha ei tuota mitään.” Tytöt ja naiset syövät viimeisinä Koska Mary ei voi enää luottaa omavaraisuuteensa, hän on alkanut myydä teetä saadakseen rahaa ruokaan. “Se on ainoa keinoni saada rahaa. Yritystoimintani on pientä mutta perheeni iso. Joinain päivinä asiakkaita ei ole yhtään. Jos joku lapsistani sairastuu, kaikki raha menee hänen hoitamiseensa eikä perheemme syö sinä päivänä.” Mary on huomannut, että hänen yhteisössään tytöt saavat syödäkseen vähemmän kuin pojat. Vaikka naiset ja tytöt vastaavat ruoanlaitosta, miehet ja pojat saavat perinteiden mukaan syödäkseen ensin. Planin asiantuntijat jakavat Maryn näkemyksen siitä, että tytöille ja naisille jää vähemmän ravintoa. Niukkoina aikoina ruokapula voi haitata vakavasti tyttöjen ja naisten terveyttä. Planin työntekijät ovat havainneet myös, että ruokapula on lisännyt sukupuolittunutta väkivaltaa. Taustalla voivat vaikuttaa kotien kiristynyt ilmapiiri ja se, että tyttöjen ja naisten on liikuttava yhä kauemmas kotoa saadakseen ruokaa pöytään. Ruoka-apu lievittää nälkää Viime viikkoina Cueibetissä on satanut hieman, mutta mikäli sateet eivät muutu runsaammiksi, seuraavakin sato voi epäonnistua. Mary on uskaltanut kylvää vain vähän siemeniä, koska pelkää menettävänsä siemenvarastonsa kuivuuden takia. Hänellä ei olisi varaa ostaa uusia. “Näemme nälkää kuivuuden takia. Olemme riippuvaisia ruoka-avusta, jota saamme Plan Internationalilta”, Mary sanoo. Etelä-Sudanin Plan on tehostanut kesän aikana humanitaarista työtään Cueibetissä ja muilla alueilla, joita ruokakriisi koettelee erityisen voimakkaasti. Yhdessä YK:n ruokaohjelman kanssa Plan jakaa perheille ruokaa nälän helpottamiseksi. Yksi apua saaneista on Mary, joka pystyi tarjoamaan lapsilleen monipuolisen aterian ensimmäistä kertaa kuukausiin. “Tänään sain viljaa, palkokasveja, suolaa ja öljyä. Niiden ansiosta pystyn säästämään hieman tienestejäni. Olen onnellinen Planilta saamastani ruoka-avusta, koska sen ansiosta tunnen, että joku tukee minua vaikeassa tilanteessa.” Etelä-Sudanin hätä on osa globaalia nälkäkriisiä Etelä-Sudanin väestöstä 62,7 prosenttia eli 7,7 miljoonaa ihmistä kärsii YK:n arvion mukaan akuutista ruokapulasta. Etelä-Sudanin sääolot ovat vaikeasti ennustettavia, ja ilmastonmuutos on voimistanut sään ääri-ilmiöitä. Jos seuraavakin sadekausi epäonnistuu, avun tarve maassa kasvaa entisestään. Maailmanlaajuisesti jo yli 800 miljoonalla ihmisellä on ongelmia ruoan saannissa. 45 miljoonaa ihmistä on nälkäkuoleman partaalla. Kriisiin taustalla ovat muun muassa maailmanlaajuinen talouskriisi, koronapandemia, Ukrainan sota sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Plan työskentelee useissa nälkäkriisin pahimmin koettelemissa maissa, myös Etelä-Sudanissa. Jaamme perheille ruokaa, järjestämme kouluaterioita, tarjoamme käteisapua ja parannamme lastensuojelua. Lue lisää: plan.fi/nälkäkriisi “Tänään sain viljaa, palkokasveja, suolaa ja öljyä. Niiden ansiosta pystyn säästämään hieman tienestejäni. Olen onnellinen Planilta saamastani ruoka-avusta, koska sen ansiosta tunnen, että joku tukee minua vaikeassa tilanteessa.” NÄIN VOIT LAHJOITTAA PLANIN HÄTÄAPUKERÄYKSEEN: • Tekstaa NÄLKÄ numeroon 16155 (viestin hinta 20 €). • Lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500. • Tee lahjoitus verkossa osoitteessa plan.fi. 17
Koulu tuo turvaa pakolaislapsille Ukrainasta paenneet Vitaly, Sophia, Victoria ja Maria ovat jatkaneet koulunkäyntiään Moldovassa. Plan tukee pakolaislasten pääsyä kouluun, sillä se luo jatkuvuutta ja toivoa epävarmuuden keskellä. Teksti: KATHRYN IRWIN JA HEIDI KLEEMOLA Kuvat: TATIANA SULTANOVA Koulunkäynti auttaa Sophiaa (oik.) pitämään kiinni tulevaisuuden haaveistaan. 18
Plan auttaa ukrainal aisia lapsia ja perheitä Plan tukee Ukrainan sotaa paenneita lapsia ja heidän perheitään Puolassa, Moldovassa ja Romaniassa. Työskentelemme paikallisten viranomaisten ja kumppanijärjestöjemme kanssa, jotta pakolaislapset pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään. Keskitymme avussamme erityisesti lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten psykososiaaliseen tukeen. Olemme vahvistaneet lastensuojelua pakolaiskeskuksissa sekä perustaneet niihin turvallisia tiloja lapsille ja nuorille. Työskentelemme ukrainalaisten lasten auttamiseksi hätäapukeräykseemme osallistuneiden lahjoittajien tuella. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille! Tukea tarvitaan edelleen kipeästi. Lue lisää: plan.fi/ukraina K iovasta kotoisin oleva Vitaly, 12, muistaa viimeisen päivän ennen sotaa. Se oli 23. helmikuuta – viimeinen tavallinen päivä, jona Vitaly piteli tennismailaa kädessään. Ennen kuin ohjukset ja ilmaiskut alkoivat moukaroida Kiovaa, poika harrasti tennistä kolmesti viikossa. ”Tein tennistunnin jälkeen kotiläksyni ja kävin nukkumaan. Isäni herätti minut aamuviideltä ja kertoi, että sota oli syttynyt. Meidän täytyi lähteä isoäitini talolle maaseudulle, pois Kiovasta”, Vitaly muistelee viimeistä yötä omassa kodissaan. Perhe vietti kolme viikkoa lasten isoäidin luona maaseudulla, kunnes aikuiset totesivat, että oli liian vaarallista jäädä Ukrainaan. Niin Vitaly lähti vanhempiensa ja 13 kuukauden ikäisen veljensä Mishan kanssa kohti Moldovan rajaa. ”Matka oli vaikea. Teiden varsilla oli paljon armeijan varustusta ja koneita, ja tarkastuspisteitä oli joka puolella. Meiltä kysyttiin jatkuvasti henkilöllisyystodistuksia. Olin peloissani, koska en tiennyt, mitä on tapahtumassa.” Neljän tunnin jonotuksen jälkeen rajalla selvisi, ettei isä pääsisi perheensä mukaan. ”Isäni täytyi kääntyä takaisin, koska lain mukaan miehet eivät saa poistua Ukrainasta. Äitini täytyi tarttua rattiin ja huolehtia meistä yksin.” Vitaly piti pikkuveljelleen seuraa auton takapenkillä, kun äiti ajoi heidät rajan yli Moldovaan. Pieni Misha itki koko matkan lohduttomasti. Misha (vas.) pakeni Moldovaan äitinsä ja pikkuveljensä kanssa. 19 planin hätäapurahasto tukee tätä työtä
Ikävä tennistunneille Vitalyn perhe löysi vuokrakodin Moldovan pääkaupungista Chisinausta. Ensimmäisten viikkojen aikana Vitaly yritti osallistua vanhan koulunsa onlineopetukseen, mutta hänen oli vaikea keskittyä oppitunteihin. Nyt Vitaly on päässyt aloittamaan uudessa koulussa Chisinaussa. Plan International työskentelee paikallisten viranomaisten kanssa, jotta pakolaislapset pääsisivät mahdollisimman pian jatkamaan koulunkäyntiään. Plan on myös jakanut koulureppuja ja -tarvikkeita lapsille. ”Kun menin uuteen luokkaani ensimmäistä kertaa, opettajani esitteli minut muille. Kaikki ovat kohdelleet minua hyvin. Tykkään luokastani ja olen jo löytänyt uusia ystäviä”, Vitaly kertoo. Vapaa-aikanaan Vitaly kiertelee mielellään uutta kotikaupunkiaan äitinsä kanssa ja pelaa tietokonepelejä, kuten monet muutkin ikäisensä. Hän kuitenkin kaipaa pelaamaan tennistä Ukrainaan. ”Kun minulla jäi joskus aiemmin treenejä välistä, seuraavilla kerroilla oli hankala päästä mukaan. Nyt joudun taas aloittamaan uudelleen alusta.” Vitaly tietää, että paluu Kiovaan on epävarma. ”En usko, että olemme palaamassa pian kotiin. Tenniskouluni on kuitenkin jo auki, ja kaipaan sinne todella paljon. Haluaisin mennä takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista.” Traumaattinen pakomatka Moldovalaisessa koulussa on meneillään tanssitunti. Oppilaat harjoittelevat perinteisiä tansseja tanssiaisjuhlaa varten. Lasten joukossa on Sophia, 10, joka odottaa muiden tavoin juhlaa. Sophia on yksi miljoonista lapsista, joiden elämän Ukrainan sota on kääntänyt ylösalaisin. Hän lähti pakoon pommituksia äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Pakomatka alkoi täpötäydessä junassa, jossa ihmiset tungeksivat saadakseen itselleen tilaa. ”Matkamme Kiovasta Vinnytsjaan, Ukrainan länsiosaan, oli kaikkein kamalin. En ehkä unohda sitä koko elämäni aikana. Ihmiset huusivat ja yrittivät saada perheilleen tilaa vaunussa. Leikin erään tytön kanssa, mutta matkanteko oli epätoivoista, koska lapset itkivät ja kaikki olivat stressaantuneita”, Sophia muistaa. Koulunkäynti tuo toivoa. Sodasta huolimatta Sophia ei ole luopunut tulevaisuuden haaveistaan. ”Minulla on kolme vaihtoehtoa. Haluaisin tulla lentoemännäksi, kynsitaiteilijaksi tai äitini tavoin kirjanpitäjäksi.” Koulutus ei voi odottaa Ukrainan sota on keskeyttänyt kokonaisen sukupolven koulunkäynnin. Pakolaislasten hyvinvoinnin turvaamiseksi on varmistettava, että lapset pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään niin pian kuin mahdollista. Moldovan, Romanian ja Puolan viranomaisille on ollut odottamaton ja suuri haaste saada sijoitettua kouluihin suuri määrä nopeasti saapuneita kouluikäisiä lapsia. Esimerkiksi Puolaan tulleesta noin 2,8 miljoonasta ukrainalaisesta pako laisesta ainakin puolet on alaikäisiä. Lapset saattavat pelätä vessan vetämisen ääntä, koska se muistuttaa pommituksista. Planin koulutusasiantuntija Zeynep Sanduvac on kouluttanut opettajia Chisinaussa. Hän on organisoinut viranomaisten kanssa opettajien koulutusta, jotta opettajat pystyisivät vastaamaan luokkahuoneissa kohtaamiinsa tilanteisiin. ”Suurin haaste on se, että pakolaisia vastaanottavat maat eivät ole kohdanneet konflikteja toisen maailmansodan jälkeen. Niillä ei ole ollut harjoitusta hätätilanteisiin. Maassa on hyviä opettajia normaaleihin olosuhteisiin, mutta kouluissa ei ole kokemusta pakolaisten opettamisesta”, hän sanoo. Traumaattiset kokemukset tulevat esiin pakolaislasten arjessa. Jotkut lapsista saattavat pelätä vaikkapa vessan vetämisestä kuuluvaa ääntä, koska se muistuttaa pommituksista. Paluu luokkahuoneeseen on lapsille kuin pelastusköysi: se tuo rutiineja, turvaa ja toivoa elämään. ”Koulunkäynti ei voi odottaa. Aika kuluu nopeasti, ja siksi lasten koulutusta on tuettava.” ”Minäkin olen tyttö Ukrainasta” Äitinsä kanssa Mykolaivin pommituksia paennut Victoria, 15, muistaa, miten paljon häntä jännitti ensimmäisenä päivänä uudessa koulussaan Moldovassa. Rehtori toivotti Victorian lämpimästi tervetulleeksi, mutta pakomatkasta ja vieraasta ympäristöstä stressaantunut tyttö alkoi itkeä. ”Minut vietiin huoneeseen muiden luo ja kerrottiin, että tässä olisi uusi luokkani. Joku kysyi minulta, miksi itken. Rehtori kertoi, että olen ukrainalainen tyttö. Silloin jostain muiden takaa yksi oppilas sanoi, että hänkin on tyttö Ukrainasta.” Tästä alkoi Victorian ystävyys uuden luokkakaverinsa Marian, 15, kanssa. Maria oli paennut Ukrainasta yksin. Nyt tytöt valmistautuvat yhdessä koulun tanssiaisiin. ”Emme olisi osanneet kuvitellakaan, että juhlisimme tanssiaisia uudessa maassa. Olemme kuitenkin saaneet paljon uusia ystäviä täällä. Miten hienoa on juhlia heidän kanssaan, koska he ovat olleet tukenamme.” 20