ITÄ-TIMOR Syrjäseutujen tytöt kitkevät lapsiavio liittoja ja väkivaltaa TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Girls Takeover tulee jälleen: tytöt ottavat vallan Suomessa ja maailmalla Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia – suoma laiset voivat vaikuttaa plan 3/2019
Tuore podcastimme kertoo ilmastonmuutoksesta ja tyttöjen koulutuksesta Ilmastonmuutos koettelee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kehittyvissä maissa eläviä tyttöjä. Siksi haluamme nostaa tänä vuonna tyt töjen päivänä esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen oikeuksiin. Kansain välistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11. lokakuuta. Järjestämme Suomessa historian ensimmäisen tyttöjen päivän keräyksen, jonka tuotoilla tuemme tyttöjen koulu tusta. Koulutus on tutkitusti tehokas ratkaisu, joka auttaa tyttöjä ja heidän yh teisöjään paitsi sopeutumaan ilmaston muutokseen myös löytämään ratkaisuja sen hillitsemiseksi. Koska teema on moniulotteinen, olemme halunneet paketoida sen tukijoillemme viihdyttävän ja mielen kiintoisen podcastin muotoon. Keskuste lijoina podcastissa ovat mediavaikuttaja Maria Veitola ja pääsihteerimme Ossi Heinänen, jotka avaavat aihetta eri näkö kulmista. Tyttöjen koulutusta tukevaan keräyk seen voivat lahjoittaa sekä yksityiset henkilöt että yritykset lokakuun loppuun asti. Lahjoituksilla autamme tyttöjä kouluun puuttumalla koulunkäynnin esteisiin, kuten syrjintään, väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin. Lisäämme van hempien ja yhteisöjen tietoa tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Kuuntele podcastimme ja osal listu osallistu keräykseen osoitteessa plan.fi/vedenhakumatka. PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/19 ?syyskuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 14566680 Kannen kuva: Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 29 191 kpl. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2019. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL20154693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kaulakorun, jonka valmis tuksessa on käytetty Andien alueen perinteistä mantakangasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/19 kiinnostavimmaksi jutuksi repor taasin Yksin kuivuuden keskellä, joka kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuk sista lasten elämään Kambodžassa. Lukijapalkinnon eli Planpastillin voitti Johanna Uuranto Rajamäeltä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vas tauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi ”Tyttönen Greta ei voi olla kovin hyvin perillä ilmastotieteen monista ristirii taisistakin väittämistä”, kirjoitti toimit tajakirjailija Lasse Lehtinen kolumnis saan IltaSanomissa elokuun lopussa. Sovinistisen tytöttelyn lisäksi Lehtinen lankesi toiseenkin aikuisten miesten perisyntiin eli nuorten vähättelyyn. 16vuotiaan ruotsalaisen ilmas toaktivistin Greta Thunbergin puheet ilmastonmuutoksesta perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Niiden toden peräisyyden on todistanut esimerkiksi suomalainen Faktabaari. On tietenkin houkuttelevaa vähätellä Thunbergia, joka puhuu suoraan meille kaikille epämiellyttä västä asiasta. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi meidän kaikkien pitää ainakin osittain tinkiä nykyisestä elämäntavasta. Helppoa olisi myös siirtää vastuu muille. Usein kuulee sanottavan, että miksi meidän täällä pienessä Suomes sa pitäisi muuttua, jos muut eivät niin tee. Ilmastonmuutoksessa logiikka ei vain mene niin. Me olemme Suomessa jo hyödyntäneet yhteistä ilmakehääm me enemmän kuin meille oikeuden mukaisesti kuuluisi. Siksi meidän on myös kannettava isompi vastuu, kun ilmastonmuutosta ratkaistaan. Ilmastonmuutos heikentää ke hittyvissä maissa asuvien tyttöjen jo ennestään huonoa asemaa, vaikka he ovat vähiten vastuussa ilmaston muutoksesta. Kun kuivuus ilmaston muutoksen myötä lisääntyy, kasvaa vedenhakumatka. Koska vedenhausta vastaavat useimmiten tytöt, vähenee kouluun, läksyihin ja harrastuksiin käytettävä aika. Esimerkiksi Mosambi kissa vedenhakuun käytettävä aika piteni parin vuoden takaisen kuivuus kauden aikana joillakin alueilla kah desta tunnista kuuteen tuntiin. Kun perheen toimeentulo heikentyy luonnonkatastrofien tai kuivuuden takia, selviytymiskeinona on usein perheen tyttärien pakkonaittaminen myötäjäisiä vastaan. Malawissa lapsi avioliitoista arviolta 30–40 prosenttia on ilmastonmuutoksen aiheuttamia. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Suomessa voimme vaikut taa siihen, miten ilmastonmuutos ratkaistaan. Siksi meidän pitää EU:n puheenjohtajamaana vaatia tiukkoja päästövähennyksiä ja kantaa myös oma vastuumme päästöjä vähentä mällä. Omilla teoillamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka monen tytön koulutie katkeaa tai montako tyttöä joutuu pakkoavioliittoon. Meillä ei ole varaa vähätellä niitä, jotka meiltä tekoja vaativat. Greta Thunberg ei onneksi ole yksin. Suo messakin on valtava määrä nuoria rohkeita ilmastoaktivisteja. Esimerkiksi Planin lastenhallituksen nuoret teke vät sinnikästä ilmastovaikuttamis työtä. Tänä vuonna myös Girls Takeover tempauksemme, jonka järjestämme kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10., keskittyy ilmastonmuutokseen. Nuoret valtaajat vaativat päättäjiltä aitoja ilmastotekoja. Ilmastotoimia vaativat nuoret ansaitsevat tukemme eivätkä vähättelyä pääkirjoitus 4 ItäTimorin tytöt haluavat lopun väkivallalle 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Siem Reapin tytöt elävät ilmaston muutoksen silmässä 18 Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella 19 Feissareita innostavat yhteishenki, oppiminen ja työn merkitys 20 Girls Takeover tulee jälleen – tytöt ottavat vallan Suomessa ja maailmalla 22 Liikkumalla luonto haltuun 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Vapaaehtoiset 27 Yritysuutiset 28 Planpalat 30 JuniorPlan SISÄLLYS 4 14 20 3
Francelina ja muut rohkeat itätimorilaistytöt murtavat Planin tyttösponsorien tuella perinteisiä sukupuolirooleja. Yhdessä he kitkevät lapsiavioliittoja, lapsiäitiyttä sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Itä-Timorin tytöt haluavat lopun väkivallallE Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN 44
Itä-Timorin tytöt haluavat lopun väkivallallE Francelina oli viime vuonna mukana Planin Girls Takeover tempauksessa. Hän toimi päivän ajan tasaarvosta vastaavana valtiosihteerinä. Se on myös hänen unelmaammattinsa. 55
K orkealla ItäTimorin vuoriston huipulla on pieni kylä, jonka pääraitilta avautuu vehreä näkymä alas kahteen eri suuntaan. Kaukana siintää ItäTimorin pääkaupunki Dili. Kylän halkaisevan läpikulkutien varressa on harmaa tiilitalo, jonka pihassa 18vuotias Francelina kantaa vettä. Välillä hän pysähtyy tarkkailemaan määrätietoisesti maisemaa. Vaikka Francelinan vastuulla on auttaa äitiään kotitöissä, hä nen tyypilliseen päiväänsä kuuluu onneksi paljon muutakin. Francelina on yksi niistä lukuisista itätimorilaistytöistä, jotka muuttavat Planin tyttösponsorien ja EU:n tuella maailmaa. Nämä tytöt murtavat yhteisöjensä sukupuolirooleja ja kitkevät haitallisia perinteitä, kuten lapsiavioliittoja, lapsiäitiyttä sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ne kaikki ovat isoja ongelmia ItäTimorissa, etenkin maan syrjäseuduilla. Francelinan pikkusisko Zelita, 5, joka seuraa isosiskonsa askareita vierestä, ei vielä murehdi tulevaisuut taan. Mutta hänenkin elämänsä voi kääntyä synkäksi, elleivät asenteet muutu ja haitalliset perinteet lopu. Francelina opiskelee lukemalla paljon, osallistuu yhdessä muiden tyttöjen kanssa Planin ja kumppanijärjestön koulu tuksiin tyttöjen oikeuksista sekä kertoo muille yhteisössään, miten tyttöjen asemaa voidaan parantaa ja miksi se on tärkeää. – Tytöt eivät tiedä tarpeeksi omasta kehostaan. Tultuaan raskaaksi tai jouduttuaan naimisiin he jättävät usein koulun kesken. Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt myös jäävät monesti puolisonsa hylkäämiksi. Kun tyttö on synnyttänyt yhden tai kaksi lasta, mies voi jättää tytön etsiäkseen uuden kumppanin, Francelina kertoo. Vanhat asenteet vaikuttavat Perinteiset sukupuoliroolit elävät edelleen vahvoina Itä Timorissa. Ne ovat yksi syy siihen, ettei tytöillä ole aina mahdollisuutta päättää itse elämästään. Siksi Plan keskittyy Isosisko Francelinan ansiosta myös Zelitalla on mahdollisuus elää tulevaisuudessa turvassa väkivallalta, lapsiavioliitoilta ja lapsiäitiydeltä. 6
Tytöt vievät viestiä päättäjille ItäTimorissa toimii Planin Tyttöjen allianssi, jossa nuoret edistävät itse tasaarvoa ja tyttöjen oikeuksia. Allianssin tytöt saavat tietoa tyttöjen oikeuksista ja jakavat sitä muille. Tytöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia ja vaikuttavat näin muun muassa päättäjiin. Viime keväänä tytöt esimerkiksi pitivät ison seminaarin, jo hon osallistui poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä sekä edustajia erilaisista järjestöistä ja uskonnollisista yhteisöistä. Tyttöjen allianssissa toimii runsaat 20 tyttöä pääkaupun gissa Dilissä ja yli 300 tyttöä ItäTimorin maaseudulla. He ovat iältään 15–24vuotiaita. – Tytöillä ei ole aina mahdollisuuksia elämässään. Siksi jaamme muille tietoa esimerkiksi seksuaali ja lisääntymis terveydestä, Tyttöjen allianssissa toimiva Dolores, 18, kertoo. Plan on ollut mukana kehittämässä seksuaali ja lisääntymis terveyteen keskittyvää Reprodutivamobiili sovellusta, jota Tyttöjen allianssin tytöt ovat itse testanneet ja pilotoineet. Sovelluksella saa esimerkiksi tietoa kuukautisista ja ehkäisystä. Sen kautta voi myös kysyä luottamuksellisesti asiantuntijoilta itseään askarruttavista asioista. Tyttöjen allianssin nuoret toimivat myös esimerkkeinä muille nuorille. – Haluan inspiroida muita tyttöjä ja näyttää, että tytöt voivat tehdä mitä vain, Dolores sanoo. “Haluan inspiroida muita tyttöjä”, Planin tyttöjen allianssiin kuuluva Dolores, 18, kertoo. Reprodutivamobiilisovelluksella tytöt saavat tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä. Sovellus on vielä pilottivaiheessa. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 7
ItäTimorissa erityisesti tyttöjen voimaannuttamiseen ja tasaarvon edistämiseen. – Se, että esimerkiksi kotityöt ovat naisten tehtävä, on vain yhteiskunnan luoma malli erotella miesten ja naisten vastuut. Tytöt ja pojat voivat tehdä samoja asioita, esimerkiksi valmistaa ruokaa tai kantaa puita. Roolien on oltava samat ja tehtävät pitää jakaa tasaarvoisesti tyttöjen ja poikien välillä, Francelina sanoo. Planin työ alkaa jo varhaiskasvatuksesta, jotta lapsilla on alusta alkaen tasa vertaiset mahdollisuudet elämässään. Plan esimerkiksi pitää huolen, että sekä ty töt että pojat saavat alueen lähes kolmessakymmenessä esikoulussa samanlaisen mahdollisuuden valmistautua turvallisesti koulutielle. Vanhempien ryhmissä äidit ja isät pääsevät perehtymään kaikkien lasten kouluttamisen tärkeyteen. Tästä Planin työ jatkuu koulutukseen sekä seksuaali ja lisääntymisterveyteen. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta on ItäTimorissa edelleen hyvin yleistä, ja siksi sen poistamiseen on panostettava erityisen paljon. Taustalla on käsitys, että mies on naista ylempiarvoinen ja että miehellä on enemmän oikeuksia kuin naisilla. – Muutamme asenteita ja käytäntöjä yhdessä yhteisöjen kanssa. Käymme keskuste luja ja selvitämme väkivallan syitä ja seurauksia, Plan Inter national ItäTimorin yhteisötyöntekijä Emilia Quintão Falcão kertoo. Tuloksia on jo syntynyt. Esimerkiksi monissa kylissä kynnys ilmoittaa väkivallasta viranomaisille on madaltunut. Lisäksi Aileun alueella, jossa Francelinakin asuu, jo neljä naista on noussut kyläpäälliköiksi. Se on merkittävä parannus aikaisempaan. – On tärkeää saada pojat mukaan työhön. Kun he ymmärtävät tasaarvon ja tyt töjen oikeudet, heistä tulee tärkeitä viestinviejiä muille yhteisöissään. He ovat niitä, jotka haluamme mukaan puolustamaan sukupuolten välistä tasaarvoa. Pelko estää raportoimasta Francelinan perheeseen kuuluvat äidin ja Zelitasiskon lisäksi isä, isosisko sekä kolme veljeä. Isosisko on jo naimisissa, ja yksi veljistä käy koulua. Kaksi veljeä on muuttanut pois kotoa opiskelemaan. Planin ja kumppanijärjestön koulutuksissa, joihin Francelinakin osallistuu, käy Perinteiset sukupuoliroolit ovat murentuneet myös Francelinan kotona. ”Roolien on oltava samat ja tehtävät pitää jakaa tasaarvoisesti tyttöjen ja poikien välillä”, Francelina sanoo. "Haluan, että tytöt voivat osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin." 8
dään läpi tyttöjen ja naisten oikeuksia ja sitä, miten niihin kohdistuviin ongelmiin voidaan puuttua. Lisäksi koulutuk sissa harjoitellaan esiintymistä ja johtamista. Tytöt oppivat myös puuttumaan tilanteeseen, jos esimerkiksi huomaavat lähipiirissään väkivallan merkkejä tai näkevät jonkun tytön jäävän pois koulusta naimisiin menon takia. Tarvittaessa he voivat raportoida tapauksis ta viranomaisille. Koulutuksen käyneet tytöt kertovat oppimastaan omissa yhteisöissään ja levittävät näin tietoa asioista. Asennemuutos vaatii vielä paljon työtä. – Meillä oli tapaus, jossa tyttö joutui kotonaan väki vallan kohteeksi. Hän jäi pois koulusta eikä kertonut asiasta viranomaisille. Myös meille hän kielsi tapahtu neen. Toisessa tapauksessa perheväkivallan uhri vei pahoinpitelyn oikeuteen, mutta oikeudessa vetikin kerto muksensa takaisin. Tytöt ja naiset pelkäävät miehiään ja sukulaistensa reaktioita, Francelina sanoo. Lisää ymmärrystä sukupuolirooleista Francelinan äiti Eugenia on iloinen, että Francelina saa Planin tukijoiden avulla tehdä tyttöjen oikeuksia todeksi ItäTimorissa. – Olen onnellinen ja kiitollinen, että tyttäreni voi kouluttautua Planin avulla. Haluan tukea häntä tässä kaikin mahdollisin keinoin. Toivon, että tyttärieni unelmat tulevat todeksi ja että heillä on parempi tulevaisuus, hän sanoo. Francelina rakastaa lukemista ja laulamista. Hän muis tuttaa, että ”mitä enemmän luet, sitä enemmän tiedät”. Francelina oli myös mukana Planin Girls Takeover tempauksessa viime vuonna. Hän toimi päivän ajan tasa arvosta vastaavana valtiosihteerinä. Se on myös hänen unelmaammattinsa. Takeoverissa Francelina oppi, mitä organisaation johtaminen on. Ensi vuonna Francelina aikoo lähteä opiskelemaan. – Olen onnellinen, koska voin itse osallistua haluamiini koulutuksiin. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori on saanut koululutusta tasaarvosta ja että nuorilla on parempi ymmärrys tyttöjen ja poikien sukupuoli rooleista sekä siitä, miten jakaa näitä rooleja. Haluan myös, että tytöt voivat täysin osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin, Francelina sanoo. Zelita ei vielä tulevaisuuttaan murehdi. Mutta hänenkin elämänsä voi muuttua synkäksi, elleivät asenteet ItäTimorissa muutu ja haitalliset perinteet lopu. 9
uutisia maailmalta Selvitimme, miten Plankummius vaikuttaa lasten elämään. Melbournen kuninkaallisen teknologiainstituutin toteuttama poikkeuksellisen laaja tutki mus pohjautuu kyselytietoihin, jotka on kerätty 12 vuoden aikana 2,7 miljoonalta kummilapselta. Planin kummiyhteisöissä koulua käyvien lasten osuus on suurempi kuin muissa yhteisöissä. Tulosten mukaan jokainen lisävuosi, jona Plan tekee yhteisössä työtä kummien tuella, nostaa koulua käyvien kummilasten lukumäärää kahdella prosentilla. Tutkimuksen mukaan myös syntymä rekisteröityjen lasten osuus kasvaa sitä enemmän, mitä pitempään Plan työskentelee yhteisöissä. Tutkituissa kummiyhteisöissä 90 prosenttia lap sista on syntymärekisteröity. Unicefin mukaan maailmanlaajuisesti vain 65 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on syntymärekisteröity. Plankummius parantaa eritoten kaik kein haavoittuvimmassa asemassa ja kaikista köyhimmissä yhteisöissä elävien lasten ja heidän perheidensä elämää. Kummiudella on erityisen positiivinen vaikutus konfliktialueilla, joilla kummi lapset esimerkiksi pysyvät muita lapsia todennäköisemmin koulussa. – Tulokset osoittavat myös, että kou lua käyvien tyttöjen ja poikien määrissä ei ole merkittävää eroa kummiyhtei söissä. Tällä perusteella vaikuttaa, että olemme onnistuneet edistämään tasaarvon toteutumista erinomaisesti, sillä maissa, joissa työskentelemme, ty töt ovat usein heikoimmassa asemassa. Plankummit tekevät todella arvokasta työtä, Plan International Suomen pää sihteeri Ossi Heinänen sanoo. Kummilapsista 71 prosentilla on mahdollisuus puhtaaseen veteen ja 54 prosentilla on kunnollinen sanitaatio. Kummilapsista vain 6,6 prosentilla oli ollut vakavia terveysongelmia kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tutkimus: Plankummius lisää syntymärekisteröintejä ja koulunkäyntiä Tutkimus paljasti myös muutamia kehitys kohteita. Esimerkiksi koulutuksen parantuminen painottuu kummi yhteisöissä nuoriin lapsiin. Tutkimuksen suositusten mukaan myös kummi yhteisöjen muiden lasten kuin kummilasten olisi hyvä hyötyä kummien tuesta vieläkin enemmän. – Tutkimus ja näin iso määrä tietoa on arvokas ja erinomainen työkalu kehittää Plankummiutta vieläkin paremmaksi. Tutkimustulokset kertovat, että kummit todellakin muuttavat maailmaa. Tulosten avulla voimme pitää huolen, että kum mius toimii tulevaisuudessakin niin kuin pitää, Heinänen sanoo. Tällä hetkellä Planin kummilapsia on maailmanlaajuisesti 1,4 miljoonaa 48 maassa. Suomalaisia Plankummeja on hieman yli 17 000. 90%+ Tällaisia Plan Internationalin kummilapset ovat tutkimuksen perusteella Iät vaihtelevat alle 1-vuotiaista 18-vuotiaisiin käy koulua ja heidät on myös syntymärekisteröity ±61% on tyttöjä Suomalaisia Plan-kummeja on hieman yli 17 000. 10
Plan International Suomi parantaa nuorten tyttöjen elämää ja oikeuksia ulkoministeriön rahoituksella "My Body. My Future" ohjelmalla. Toteutamme ohjelmaa vuosina 2018–2021 Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Laosissa ja Myanmarissa. Tavoitteemme on edistää etenkin seksuaali ja lisääntymistervey teen liittyviä oikeuksia. – Ohjelman tarkoituksena on puuttua naisten ja tyttöjen oikeuksia rajoittavien yhteiskunnan rakenteiden juurisyihin, kertoo Plan International Suomen ohjelma päällikkö Minna Kuivalainen. Teema on melko uusi monissa maissa, joten aluksi olemme keskittyneet etenkin henkilökunnan ja viranomais ten kouluttamiseen. Ohjelman ensim mäisenä vuonna tavoitimme noin 46 500 nuorta. Etiopiassa ja Ugandassa olemme työskennelleet erityi sesti lapsiavio liittojen vähentämiseksi. Olemme sitouttaneet mukaan toimintaan niin perinteisiä johtajia kuin viranomaisia. – Ugandassa perin teisten ja uskonnollisten johtajien mukaanotto on toiminut todella hyvin. Heidän sanoillaan on suuri painoarvo asenteiden muuttamisessa, Kuivalainen kertoo. Etiopiassa olemme tehneet myös silpomisen vastaista työtä. Kouluis sa olemme parantaneet kuukautis hygieniaa järjestämällä tiloja, joissa nuoret voivat vaihtaa siteitä ja peseytyä. Laosissa olemme kehittäneet nuo rille suunnattua koulutusmateriaalia tasaarvosta. – Nuoret ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän mielenkiinnon kohteitaan on kuunneltu materiaalin tuottamisessa, Kuivalainen kertoo. Seksuaali ja lisääntymisterveyteen liittyy vielä monia tabuja. 1 Programme of Plan International Finland Annual report to the Ministry for Foreign Affairs of Finland 2018 My Body. My Future. – Joissain maissa seksuaalikasvatus materiaali on kielletty kouluissa, kun taas toisaalla Plan tukee nimenomaan viralli sen materiaalin jalkauttamista kouluihin. Kulttuurieroista johtuen joka maassa aihetta lähestytään hieman eri tavoin. Asenteet eivät muutu vain yhteen tapahtumaan osallistumisen jälkeen. Työ vaatii luottamuksen asteittais ta rakentamista ja pitkäaikaista asennekasvatustyötä. – Koska Plan on toimintamaissamme luotettu järjestö, mahdollisuudet toimia vaikeidenkin asioiden parissa ovat hyvät, Kuivalainen kertoo. Vaikka ohjelmassa käsitellään paljon tyttöjen oikeuksia, Plan tekee työtä myös poikien ja miesten parissa. – Onnistunut tasaarvotyö vaatii kaik kien osallistumista ja yhteistä ymmär rystä siitä, että tasaarvoinen yhteis kunta on kaikkien etu. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 11
L asten oikeudet näkyvät ja kuuluvat ensi kesänä SuomiAree nassa. Lähdemme yhdessä Itsenäisyyden juhla vuoden lastensäätiön Itlan kanssa vuoden 2020 SuomiAreenan pääyhteistyökumppaniksi. SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältö liiketoimintajohtaja Mari Haavisto on innoissaan uusista pääyhteistyökumppaneista ja ensi kesän teemoista, joita ovat huomisen rakennuspalikat: kestävä kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat. – SuomiAreenan ensi kesän teemat haastavat keskustele maan, millaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä tässä hetkessä, että jätämme parhaan mahdollisen perinnön tuleville suku polville. Itla ja Plan antavat mielenkiintoisen näkökulman tee moihin, ja odotan jo innolla, mitä uutta pääyhteistyökumppanit tuovat tapahtumaan. Haluamme myös itse SuomiAreenassa antaa oman panoksemme näihin teemoihin yhdessä kaikkien järjestäjien kanssa, Haavisto kertoo. Itla ja Plan International Suomi lähtevät yhdessä mukaan ensi vuoden SuomiAreenaan tuodakseen lasten asiaa nä kyvästi mukaan Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan. – Moni asia on maailmassa paremmin kuin koskaan. Plan on ensi vuonna SuomiAreenan pääyhteistyökumppani – kesän 2020 teemoina kestävä kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat Ilmaston muutos uhkaa kuitenkin tehdä tyhjäksi monia kehi tyssaavutuksia ja synkentää lasten ja nuorten tulevaisuuden näkymiä. Sen vaikutuksista kärsivät jo nyt maailman köyhim missä maissa elävät tytöt, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. – Meillä suomalaisilla on valtaa ja mahdollisuus toimia pa remman tulevaisuuden puolesta. On hienoa päästä keskuste lemaan kestävästä kehityksestä ja globaalista tasaarvosta. Tänään tehtävillä päätöksillä ratkaistaan, onko tulevien suku polvien maailma parempi kuin menneisyys. Myös kuluneen kesän SuomiAreenassa toimme esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen asemaan. Keskus telutilaisuutemme käsittelivät nuorten ilmastoaktivismia, ja teltassamme Kansalaistorilla sai kannustaa kansanedustajia ilmastotekoihin ja tutustua Karoliina Paatoksen näyttelyyn ilmas tonmuutoksen vaikutuksista. Lastenhallituksemme nuo ret haastoivat päättäjiä ilmastotekoihin. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskus telutapahtuma. Se järjestetään ensi kesänä Porissa 13.–17.7. Tapahtuma tuo Poriin yhteiskunnan vaikuttajia ja kansalaisia jo 15. kerran. Ku va : Iid a Ri ek ko Ku va : A nt ti Pa rt an en uutisia suomesta Planin lastenhallituksen aktiivit Katariina ja August haastoivat kansanedustajat Hilkka Kempin (vas.) ja Iiris Suomelan (oik.) Smoothie Challengeen kesän 2019 SuomiAreenassa. 12
OAJ haastaa kaikki Suomen koulut ilmastotekoon O petusalan Ammattijärjestö OAJ haastaa kanssamme kaikki Suomen opettajat ja oppilaat ideoimaan oman ilmastotekonsa. Oppilaitokset voivat ilmoittautua mukaan OAJ:n ja Planin yhteiseen ilmastotekokilpailuun. Parhaat teot palkitaan ja kilpailun voittaja julkistetaan 12.11. Haaste on osa Planin Girls Takeover tempausta, jossa OAJ on tänä vuonna mukana. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kouluasteet varhaiskasva tuksesta korkeaasteelle. Osallistua voi koko koulu, yksittäinen Plan kannusti kansanedustajia ilmastotekoihin syysistunto kauden alussa T oivotimme kansanedustajat tervetulleiksi eduskunnan syysistuntokaudelle syyskuun alussa. Muistutimme heitä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tärkeydestä tempauk sella, jonka järjestimme yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla. Planin väki jakoi eduskuntaryhmien edustajille henkilö kohtaiset huoneentaulut, jotka on koristeltu ilmastotoimiin kannustavin viestein. Vapaaehtoisemme ovat keränneet tsemppiviestit kesän aikana ympäri Suomea Planin tapahtu missa ja esittelypisteillä. Kaikki kansanedustajat saivat oman huoneentaulun, osa heistä tempauksen jälkeen eduskunta ryhmien kokouksien yhteydessä tai postitse. Tempaus kiinnitti monen kansanedustajan huomion ja kerä si mielenkiintoa myös ohikulkijoilta. Planin ilmastoasiantuntijat pääsivät keskustelemaan lähes kaikkien eduskuntaryhmien edustajien kanssa. Paikalla oli myös vapaaehtoisia uudesta nuorten ryhmäs tämme, Ilmastotsemppareista. Ryhmän tehtävänä on seurata eduskunnan työtä ja kannustaa päättäjiä kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. – Olin tänään mukana tempauksessa, koska halusin kuulla kansanedustajien kommentteja kasvotusten ja saada varmuutta, että asioiden eteen ollaan oikeasti tekemässä päätöksiä, ryhmään kuuluva 17vuotias Henrik Väisänen kertoi tempauksen jälkeen. luokka, oppilaskunta tai muu oppilaiden ryhmä, kunhan muka na on ainakin yksi opettaja. Ilmastoteko on konkreettinen teko ilmaston puolesta tai sitoumus tehdä sellainen. Oman teon voi joko ideoida itse tai valita valmiista ehdotuksista. Valmiita vinkkejä ja tukea ilmasto aiheen käsittelyyn saa materiaalipaketista, jonka voi ladata sivuiltamme. Kaksi palkintoa jaetaan innovatiivisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Lisäksi yksi palkinto arvotaan kaikkien osallistujien kesken. Voittajat voivat valita palkinnokseen Suomirokkikoulun konserttipäivän tai mehujäät koko koululle. Lisätietoa: plan.fi/koulujen-ilmastoteko Kokoomuksen kansanedustaja Sanni GrahnLaasonen (ylhäällä oikealla), SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen (alhaalla vasemmalla), Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (keskellä) ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski saivat huoneentaulut, jotka kannustavat kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. 13
Siem Reapin tytöt elävät ilmaston muutoksen silmässä Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: KAROLIINA PAATOS 14
T ytöt kohtaavat Kambodžan Siem Reapissa erityisiä vaikeuksia ilmastonmuutoksen vuoksi, sillä heidän asemansa on valmiiksi huonoin. Tyttöjen on usein kannettava vastuu vedenhausta, ruuanlaitosta ja pikku sisarusten hoitamisesta kuivuuden ja myrskyjen keskellä. Kun viljelijäperheiden sadot heikkenevät, tytöt joutuvat monesti jäämään pois koulusta mennäkseen töihin tai avioon. Plan International työskentelee Kambodžassa yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa, jotta lapset, erityisesti tytöt, pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja jotta heidän perustarpeensa ja tulevaisuutensa voidaan turvata. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti elämään kehittyvissä maissa, kuten Kambodžassa. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät heikoim massa asemassa olevat tytöt. KUIVUUDEN KESKELLÄ Siem Reapissa valtaosa väestöstä saa elantonsa maanvilje lyksestä. Kuiva kausi on pidentynyt ja kuumentunut ilmas tonmuutoksen vuoksi. Lämpötila nousee 40 asteeseen. Aiemmin viljelijät saivat kaksi satoa vuodessa, nykyisin satoja tulee usein vain yksi. Karja nääntyy, ja monella perheellä on pulaa ruuasta ja vedestä. Tyttöjen on etsittävä pelloilta ruuaksi kelpaavia etanoita ja sammakoita. Kuumuudessa erityisesti tytöt saattavat pyörtyä koulumatkalla tai kotitöissä. Vesipulan vuoksi hygieniasta ja kuukautisista on vaikea huolehtia. Kuivuutta seuraa sadekausi, jonka aikana epätavalliset myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet. Tulvat katkaisevat monen koulutien ja levittävät tauteja. Puiden suojeleminen ja istuttaminen auttaa viilen tämään ilmaa sekä sitomaan maaperää ja vettä. Puista onkin tullut monelle yhteisölle tärkeitä. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
YKSIN Kun ilmastonmuutos ajaa köyhiä viljelijöitä siirto työhön, lapset jäävät usein sukulaisten hoiviin – tai yksin kotiin. Yksinäiset lapset ovat alttiita hyväksi käytölle ja kaltoinkohtelulle. 15vuotias Sros huolehtii 6vuotiaasta veljestään Peunista, koska perheen aikuiset ovat kuolleet tai töissä kaupungissa. Sisarukset etsivät metsästä hedelmiä, kun ruokarahat ovat lopussa. – Kun veljeni on sairas, en tiedä mitä tehdä. Siksi haluaisin sairaanhoitajaksi, Sros kertoo. Sros ja Peun ovat päässeet juuri mukaan Planin toimintaan. Plan pyrkii turvaamaan heidän turvalli suutensa, terveytensä ja koulunkäyntinsä. 16
LAPSET TYÖSSÄ Moni ilmastonmuutoksen vuoksi toimeentulosta kamppaileva perhe päättää, että myös lasten pitää osallistua tienaamiseen. Osa lapsista tekee hanttihommia opintojen ohessa, mutta suuri osa työtä tekevistä lapsista putoaa pysyvästi pois koulusta. Lapsityö kosket taa niin tyttöjä kuin poikia. Siem Rapissa sijaitseva Angkorin temppelialue on suosittu turistikohde – ja valtava lapsityön keskittymä. Lapset kaupittelevat kuumuudessa matkamuistoja ja vetoavat tu risteihin, jotta nämä tukisivat heitä pääsemään kouluun. Todellisuudessa lapsikauppiailta ostaminen pitää yllä lapsityön kierrettä ja estää lapsia pääsemästä opintielle. Plan tiedottaa yhteisöissä ja kouluissa lapsityön haitoista ja koulutuksen tärkeydestä. TULEVAISUUS TYTTÄRELLE Koulutus, ammatti ja taloustaidot ovat tytöille ja naisille aiempaakin tär keämpiä, kun ilmastonmuutos tuhoaa perinteisiä elinkeinoja. Kotiäiti ja pienviljelijä Lem La, 39, huomaa ilmastonmuutoksen vaiku tukset pienentyneessä sadossaan. Kuivalla kaudella pellolla on liian kuuma olla ja kanoja kuolee. Lapsena La joutui huolehtimaan perheen karjasta eikä oppinut luke maan tai laskemaan. Kaksi vuotta sitten La liittyi Planin laina ja säästö ryhmään, jossa hän on saanut taloustaitoja ja säästänyt rahat käytettyyn pyörään. Sillä hän vie joka päivä tyttärensä Chanan, 5, kouluun. La uskoo, että vain koulutus pelastaa tyttären vaikeutuvalta peltotyöltä ja tarjoaa hyvän toimeentulon. – Tykkään oppia uusia juttuja, varsinkin matematiikkaa. Ja tykkään äidis tä, koska hän huolehtii minusta, Chana sanoo. 17
Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella Maliza, 13, asuu uganda laisessa kylässä vain kivenheiton päässä koulusta, mutta silti häneltä jää koulu usein väliin. Malizan päivä alkaa aamuseitsemältä. Hän lakaisee kodin maalattian ja pihan. Sitten hän nappaa mukaansa vesi kanisterin ja kävelee kaivolle. Meno matka taittuu kepeästi, mutta paluumatkalla 20 litran vesikanisteri on niin raskas, että hänen päänsä vapisee hetken. Kotona Maliza peseytyy nopeasti ja vaihtaa koulupuvun ylleen. Maissi puuron jälkeen hän kipaisee pihan poikki kouluun, jos kipaisee. – Joskus käyn koulussa vain kerran viikossa, koska minulla on niin paljon kotitöitä ja kävelen niin pitkän matkan hakemaan vettä, Maliza kertoo. Tyttöjen tehtävä Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen ja naisten tehtävä, niin myös Ugandassa. Maliza alkoi kantaa vettä perheelleen viisivuotiaana. – Tytöt aloittavat vedenhaun yhdessä äitiensä kanssa. Aluksi se on vain har joittelua, Maliza kertoo. Nykyään Maliza huolehtii yksin vedenhausta. Päivittäin matkaa kertyy runsaat kuusi kilometriä. Malizan mieles tä olisi reilua, että muutkin auttaisivat. Opettajan mukaan Maliza tulee usein kouluun myöhässä ja läksyt ovat tekemättä, minkä vuoksi Maliza jää jälkeen opinnoissa. Usein Maliza pääsee läksyjen pariin vasta illalla. Silloin on jo pilkkopimeää, eikä perheellä aina ole parafiinia valaisemaan kotia – etenkään, jos sato on epäonnistunut. Se ei ole harvinaista. Ilmastonmuu toksen pahentamat pitkittyneet kuivuu det ja toisaalta poikkeuksellisen kovat sateet koettelevat Afrikan helmeksi kutsuttua Ugandaa, jossa 70 prosenttia väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Keväällä rankkasateet tuhosivat Malizan kotikylässä ja lähialueilla koteja ja satoja. Sitten koitti kuivuus, joka pilasi sadon, Malizan isä kertoo. Haaveena hyvä koulutus Mieluiten Maliza lukisi ja opiskelisi, sillä se on parasta mitä hän tietää. Hän haa veilee sairaanhoitajan työstä. – Haluan parantaa kyläläisten sairauk sia, esimerkiksi malariaa, keuhkokuu metta, vatsakipuja ja päänsärkyjä. Vaikeuksista huolimatta Maliza on jo ohittanut äitinsä luku ja kirjoitus taidossa. Irene Kyegombwa, 40, ei osaa kirjoittaa eikä lukea. – Isäni ei halunnut tyttäriään kouluun, eikä hänellä ollut siihen varaakaan. Siksi kävin vain ensimmäisen luokan. Se on ollut minulle suuri vamma, Ireneäiti kertoo. Malizan esikuva on Ugandan ensim mäinen naispuolinen parlamentin puhe mies, Rebecca Alitwala Kadaga. – Haluan ansaita hyvin ja olla hyvin koulutettu, kuten Kadaga. Jos minulla olisi paljon rahaa, voisin istuttaa paljon sokeriruokoa ja rakentaa oman talon, Maliza miettii. Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen työtä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa vedenhakua ja uhkaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Teksti: INKA KOVANEN Kuva: LEANDRO RIGHINI 18
Salla Rautiainen ”Halusin kesätyön, jossa pääsen kehitty mään ja kasvamaan ihmisenä. Feissarina saan rohkeutta päästä pois mukavuus alueeltani ja tiedän, että työllä on todella merkitystä. Työilmapiiri on mahtava, ja hyvänä päivänä voimme yhdessä iloita onnistumisistamme.” Feissareita innostavat yhteishenki, oppiminen ja työn merkitys Planin feissarit parantavat maailmaa ja oppivat samalla taitoja omien unelmiensa toteuttamiseksi. Lue, mitä feissarimme ajattelevat omasta työstään. Anton Hellström ”Olen Planfeissari, koska haluan tehdä merkityksellistä työtä. Se on oma tapani auttaa ja edistää lasten ja tyttöjen oikeuksia. Unelmani on myös kehittyä hyväksi myyjäksi. Feissarin työ auttaa minua saavuttamaan nämä asiat.” Salla Alaollitervo ”Unelmani on opiskella kirurgiksi. Haluai sin lähteä vapaaehtoistöihin lääkäriksi kriisialueelle. Planin feissarina voin kehittää keskustelu ja myyntitaitojani mutta myös oppia lasten oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä. Ennen kaikkea voin auttaa muitakin tekemään hyvää!” Paula Savolainen ”Unelmani on muuttaa maailmaa, ja tämä on ensimmäinen askeleeni. Feis sarina saan vaikuttaa tärkeisiin asioihin omalla tavallani. Hyvässä feissaustilan teessa saa mielenkiintoisen keskuste lun ja oppii itsekin uutta. Parasta on, jos ihminen lähtee lahjoittajaksi!” Malla Hemminki ”Feissarin työ auttaa minua kehittymään itsevarmemmaksi ja rohkeammaksi, ja opin tärkeitä keskustelu ja esiintymis taitoja. Tässä työssä pääsee tapaamaan ja juttelemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa. Meillä on tosi mahtava ja tsemp paava työporukka!” Roosa Ruotsalainen ”Feissariksi kannattaa ryhtyä, jos järjestö työ ja ihmiset kiinnostavat ja haluaa mukavan työporukan. Jokainen päivä on erilainen – tässä ei varmasti tylsisty! Feissarin hyvä työpäivä on sellainen, kun on päässyt nauramaan ja itsellä ja asiakkaalla on hyvä mieli.” S aimme tänä kesänä joukkoomme huikean joukon uusia feissareita. Katu varainhankinta on keskeisin ja tehokkain kanavamme saada uu sia lahjoittajia mukaan puolustamaan kanssamme tyttöjen oikeuksia. – Planfeissarit ovat erittäin tärkeässä roolissa uusien kummien ja tyttösponsoreiden hankkijoina. Nuoret lahjakkuutemme vaikuttavat joka päivä omalla työllään tyttöjen oikeuksien ja tasaarvon toteutumiseen, katu varainhankinnan päällikkömme Ville Lahtinen sanoo. Kiinnostaako feissarin työ? Lue lisää ja hae feissariksi: plan.fi/feissariksi Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN 19