Vammaiset tytöt -media voitti Planin tyttöpalkinnon JALKAPALLOILIJA LINDA SÄLLSTRÖM: ”Me tien raivaaja naiset olemme tehneet yhdessä töitä oikeuksiemme eteen.” Fairmore korjaa autoja ja raivaa tietä tasa-arvolle Zimbabwessa Plan 2025 2 Ugandalaiset teiniäidit unelmoivat lastensa koulutuksesta
Plan 2/25?marraskuu 2025 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489aettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Ossi Heinänen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 28 200 kpl. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2026. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Sami Pauni (pj.), Fatim Diarra, Gunvor Kronman, Satu Laakso, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Paula Salovaara, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja Pauliina Mannerhovi (Planin lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 PÄÄKIRJOITUS Maailman suurin pakolaiskriisi, jota emme näe Haluan keskittyä tässä pääkirjoituksessa humanitaariseen kriisiin, joka näkyy harvoin uutisissa mutta jonka inhimillinen hinta on valtava: Sudanin konfliktiin. Huhtikuun 2023 jälkeen lähes 13 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien viisi miljoonaa lasta, on joutunut pakenemaan kotoaan, heistä yli neljä miljoonaa naapurimaihin. Kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaiskriiseistä. Yli 150 000 ihmistä on kuollut, ja nälänhätä koskettaa valtavaa määrää ihmisiä. Humanitaarinen tilanne Sudanin Pohjois-Darfurissa heikkeni entisestään merkittävästi lokakuun lopussa. Kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan al-Fashirin kaupungissa käytyjä taisteluita ja siviilien joukkoteloituksia. Arvioiden mukaan noin 200 000 ihmistä on edelleen loukussa al-Fashirissa, jossa kärsimys on musertavaa. Ihmiset elävät käsittämättömissä olosuhteissa. Ruoan puutteessa he joutuvat syömään esimerkiksi eläinten rehua. Moni kaupungin asukkaista on paennut noin 60 kilometrin päässä olevaan Tawilaan, jossa on jo ennestään yli 600 000 maansisäistä pakolaista. Useimmat perheet saapuvat yöllä, koska he joutuvat liikkumaan pimeän aikaan — päivällä matkustaminen merkitsee kuoleman tai sieppauksen riskiä. Yökään ei kuitenkaan tarjoa todellista turvaa. “Tilanne teillä on hirvittävä – ruumiita on kaikkialla. Monet ovat myös haavoittuneita, useimmiten ampuma haavoista, eivätkä he saa tarvitsemaansa apua”, kertoi Planin paikallinen työntekijä. Tuhansien uusien tulijoiden odotetaan saapuvan lähiaikoina. Humanitaariset tarpeet ylittävät jo nyt avustustyöntekijöiden kyvyn tarjota apua nopeasti ja riittävän kattavasti. Plan International on laajentanut toimintaansa Tawilassa tarjotakseen hätäapua, kuten ruokaa, tytöille tarkoitettuja hygieniatarvikepaketteja, suojelupalveluita ilman huoltajaa oleville lapsille ja tukea sukupuoleen perustuvan väkivallan selviytyjille. Moni lapsista on joutunut eroon perheestään. He tarvitsevat kiireellisesti suojelua ja psykososiaalista tukea. Myös Planin työntekijöiden perheitä on joutunut konfliktin keskelle. Jotkut ovat päässeet turvaan Tawilaan, mutta osan olinpaikkaa emme tiedä. Sudaniin tarvitaan kiireellisesti lisää rahoitusta. Sinä voit auttaa lahjoittamalla Planin hätäapurahastoon. . Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät uudistuneesta lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi Ossi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi Tue hätäaputyötämme Sudanissa ja muilla kriisialueilla tekstaamalla sana KRIISI numeroon 16155 (lahjoitat 20 €) tai lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500.
SISÄLTÖ 20 4 Paras lahja tytölle on koulutus K oulutus on jokaisen tytön oikeus. Silti moni tyttö jää yhä täysin koulutuksen ulkopuolelle tai joutuu keskeyttämään koulunkäyntinsä liian varhain. Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa tyttöä ei pääse lainkaan kouluun. Kriisit ja konfliktit sekä järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset uhkaavat entisestään tyttöjen koulunkäyntiä. Siksi keräämme tänä vuonna joulukampanjassamme varoja tyttöjen koulutuksen turvaamiseksi. Tiesitkö, että tyttöjen koulutus on yksi tehokkaimpia keinoja vähentää sukupolvelta toiselle periytyvää köyhyyttä? Laadukkaan koulutuksen saanut tyttö avioituu todennäköisesti myöhemmin ja saa lapsia vasta aikuisena. Aikuisena hän voi hankkia itse toimeentulonsa ja hyödyntää täysimääräisesti osaamistaan. Kun tytöt pääsevät kouluun, tasa-arvo lisääntyy. Koulutuksen avulla tytöt saavat äänensä kuuluviin ja voivat puolustaa oikeuksiaan sekä vaikuttaa yhteisiin päätöksiin. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, myös pojat ja miehet. Me uskomme, että koulutus on paras lahja tytöille ympäri maailmaa. Planin aineettomasta lahjakaupasta löydät tyttöjen koulutus -lahjan sekä monia muita merkityksellisiä lahjaideoita jouluun. Lämmintä joulunodotusta ja sydämellinen kiitos, että tuet työtämme. Yhdessä voimme varmistaa kaikkein haavoit tuvimmassa asemassa oleville lapsille valoisamman tulevaisuuden. . Tutustu lahjakauppaan: plan.fi/lahja 4 Koulun penkiltä äidiksi 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Koulussa pystyn rentoutumaan” 18 Vammaiset tytöt purkavat esteitä toistensa tieltä 20 ”Rakastan moottoria ja sen osia” 24 Kolumni 25 Hetki maailmalta 26 Vapaaehtoiset ja aktivistit 28 Kummit ja tyttösponssit 30 Plan-palat 3
Teksti : IIDA RIEKKO | Kuvat: KAROLIINA PAATOS
T uli syttyy roihahtaen kuiviin risuihin, jotka 18-vuotias Catherine on kasannut ulkokeittiönsä tulisijaan. Ukkosta enteilevä tuuli pöllyttää punaista hiekkaa ja liekkejä. Catherinen työ vaatii erityistä huolellisuutta, sillä vuodenvanha Peace roikkuu parhaillaan äitinsä sääressä ja kolmevuotias esikoisensa Frank juoksentelee tulisijan ympärillä. Pian avotulella porisee kattilallinen vettä. Catherine kaataa sekaan maissijauhoa. Siitä syntyy poshoa, tiivistä valkoista puuroa. Se on ugandalaisten lasten perusravintoa, jota tarjotaan niin kodeissa kuin kouluissa. Jos asiat olisivat menneet toisin, Catherine voisi syödä nyt lukion ruokalassa poshoa papumuhennoksen kera. Hän saattaisi valmistautua luonnontieteiden opintoihin, sillä hän rakasti koulussa tiedeaineita. Sen sijaan Catherine vastaa nyt lastensa ja aviomiehensä ruokkimisesta ja muista kotitöistä, joita riittää aamusta iltaan. En tiennyt synnytyksestä yhtään mitään. Se oli sokki. Koronapandemia katkaisi koulutien Catherinen koulunkäynti katkesi vuonna 2020, kun koronavirus levisi ympäri maailman. Monessa maassa koulut sulkeutuivat täysin, niin myös Ugandassa, jossa harvalla oli mahdollisuutta etäopiskeluun. Ugandassa koulut pysyivät kiinni pidempään kuin missään muussa maassa: helmikuusta 2020 lokakuuhun 2021. Sulun seurauksena arviolta joka kymmenes ugandalainen lapsi putosi lopullisesti koulusta – heidän joukossaan 14-vuotias Catherine. ”Meillä ei ollut enää varaa koulumaksuihin”, Catherine sanoo. Perhettä elätti tuolloin Catherinen isoäiti, joka huolehti tytöstä ja tämän Koulun penkiltä äidiksi Ugandan maaseudulla elävä 18-vuotias Catherine putosi koulusta ja meni naimisiin vain 14-vuotiaana. Nyt hän on kahden lapsen äiti. 19-vuotias Faith kasvattaa yksin pientä tytärtään pääkaupungin slummissa. Nuoria äitejä yhdistävät samat huolet ja unelmat. 5
Nuoret uskaltavat sanoa, että tarvitsevat ehkäisyä ja että heille on tärkeää pysyä koulussa. 19-vuotias Emmanuel auttaa pikkusiskoaan Catherinea lastenhoidossa. Emmanuelin sylissä Peace ja Catherinen sylissä Frank. vuotta vanhemmasta veljestä Emmanuelista. Isoäiti viljeli vihanneksia ja möi niitä torilla, mutta niin sadot kuin tulot olivat pieniä ja epäsäännöllisiä. Isoäiti oli hiv-positiivinen ja sairasti lisäksi syöpää. Elämää vaikeutti myös se, että Emmanuel alkoi käyttää huumeita ja tehdä rikoksia. Perheellä ei ollut varaa perustarpeisiin, kuten riittävään ruokaan, saippuaan ja vaatteisiin. ”Minusta tuntui usein pahalta. Kaipasin koulua ja istuin vain tylsistyneenä, kun kotityöt oli tehty. Kun mieheni tuli kosimaan minua, ajattelin, että hän voisi tarjota minulle paremman elämän”, Catherine kertoo. Joka kolmas ugandalaistyttö päätyy lapsiavioliittoon Tuolloin 16-vuotias sulhanen oli tienannut rahaa sokeriruokopellon sadonkorjuussa ja antoi 14-vuotiaalle morsiamelle vaikutelman vakavaraisuudesta. ”Olin kyllä myös ihastunut häneen ja halusin naimisiin”, Catherine täydentää. Nuoripari solmi epävirallisen avioliiton, jollaisia Ugandan lapsiavioliitot ovat käytännössä aina. Maan laki kieltää alle 18-vuotiaita menemästä naimisiin, mutta lapsiavioliitot ovat yhä yleisiä erityisesti maaseudulla. Kamulin kyläyhteisöissä on perinteisesti ajateltu, että tytön on hyvä avioitua pian kuukautisten alettua. Asenteet ovat muuttumassa muun muassa järjestöjen, koulujen ja terveyskeskusten työn ansiosta – mutta muutos on hidasta. Joka kolmas ugandalainen tyttö päätyy yhä naimisiin alle 18-vuotiaina. Catherine kuuluu siihen seitsemän prosentin osuuteen Ugandan nuorista naisista, joka on avioitunut alle 15-vuotiaana. Catherine asettui miehensä kanssa asumaan isoäitinsä pihapiiriin, jossa on useita pieniä savija tiilirakennuksia. Niihin ei tule sähköä eikä juoksevaa vettä. Lapsiavioliitto kahlitsi kotiin ja köyhyyteen Catherine istuu tiilistä ja savesta rakennetun kotinsa oviaukossa. Ovea suojaava tomuinen kangas hulmuaa tuulessa. Peace ja Frank nukkuvat sisällä vilttiin kääriytyneinä, ja äidillä on lepohetki ennen pellon kuokkimista. Lasten isä ei ole paikalla. Catherine ei ole varma, missä tämä on. Avioliiton arki ei ole sitä, mitä Catherine toivoi neljä vuotta sitten. ”Syy epäonneemme on köyhyys. En saa mieheltäni ruokaa tai vaatteita, eikä minulla ole varaa edes letittää hiuksiani”, Catherine sanoo ja hieraisee sängeksi ajeltua tukkaansa. Lyhyinä hiukset pysyvät siisteinä ja helppohoitoisina. Catherinella ei ole koulutuksen tuomaa ammattitaitoa. Hän tekee kui6
Suomalaiset tukevat nuoria äitejä ja ehkäisevät lapsiavioliittoja P lan ehkäisee Ugandan maaseudulla teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja sekä tukee nuoria äitejä. Työtä rahoittavat suomalaiset lahjoittajat, Suomen ulkoministeriö sekä Euroopan unioni. Plan International Ugandan projektipäällikkö Christine Oseku uskoo, että niin teiniraskauksien juurisyyt kuin muutoksen avaimetkin löytyvät kodeista. Vanhempien asennemuutos on välttämätön ongelman ratkaisemiseksi. Ugandassa ei ole perinteisesti arvostettu tyttöjen koulutusta, vaan perheet ovat kouluttaneet mieluummin poikalapset. Teiniraskaudet ja lapsiavioliitot kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti. Suunnittelemattomasta teiniraskaudesta seuraa tavallisesti avioliitto, koska sen ajatellaan suojaavan tytön ja tämän perheen kunniaa. Toisaalta lapsiavioliittoja solmitaan paljon myös taloudellisista syistä, ja ne johtavat varhaisiin raskauksiin. Plan tekee yhteistyötä paikallisten järjestöjen, viranomaisten, terveyskeskusten, koulujen ja uskonnollisten johtajien kanssa. Tärkeässä roolissa ovat myös nuoret sekä heidän vanhempansa, joista Plan on valmentanut vertaiskouluttajia. Nämä kertovat nyt muille nuorille ja kasvattajille esimerkiksi lapsiavioliittojen ja suojaamattoman seksin vaaroista ja kannustavat perheitä avoimeen, tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen. Christine Oseku näkee pitkäjänteisen työn tuloksia. Teiniraskaudet ovat laskussa Kamulin ja Buyenden alueilla. ”Näemme joka päivä, että yhä useampi nuori uskaltaa puhua oikeuksiensa puolesta. He uskaltavat sanoa, että tarvitsevat ehkäisyä ja että heille on tärkeää pysyä koulussa. Se tekee minut ylpeäksi.” Hän pitää seuraavana tärkeänä kehittämiskohteena ammattikoulutusta. ”Moni nuori äiti tuntee nyt oikeutensa ja haluaa parantaa elämäänsä, muttei pysty köyhyyden, työtaakan tai pitkän välimatkan takia palaamaan kouluun. Tarvitaan matalan kynnyksen ammattikoulutusta, johon lapsen voi ottaa mukaan.” . Lasten nukkuessa Catherine tekee usein peltotöitä. Perhe ansaitsee niukan elantonsa maanviljelyksellä. tenkin peltotöitä ja myy satoa yhdessä veljensä kanssa. Emmanuel-veli on päässyt irti huumeista ja haluaa tukea sisarensa perhettä. Ehtiessään Catherine leipoo myös kuohkeita mandazi-leipiä myyntiin. Perheenpää, isoäiti, menehtyi vuosi sitten. Hänen hautansa on kotipihan laidalla. Toisinaan Catherine istuu ristin koristaman hautapaaden reunalle muistelemaan rakasta isoäitiään. Äidiksi 15-vuotiaana Catherinesta tuli äiti pian naimisiinmenon jälkeen, 15-vuotiaana. Hän ei ollut saanut seksuaalikasvatusta, ja monet asiat raskaudessa ja äitiydessä yllättivät hänet. ”En tiennyt synnytyksestä yhtään mitään. Se oli sokki.” Nykyisin Catherine tietää yhtä ja toista seksuaalija lisääntymisterveydestä. Hän on osallistunut Planin nuortenryhmän tapaamisiin ja oppinut kehollisesta itsemääräämisoikeudesta, perhesuunnittelusta, kuukautishygieniasta sekä varhaislapsuuden kehityksen tukemisesta. Catherine käy lastensa kanssa Planin tukemassa neuvolassa, jossa hän on saanut paljon tukea ja vastauksia kysymyksiinsä. Nyt nuori äiti käyttää ehkäisyä ja ajattelee, että kaksi on toistaiseksi sopiva lapsiluku. Catherine haaveilee yhä koulutuksesta, mutta unelmat luonnontieteistä ovat vaihtuneet käytännölliseen suunnitelmaan: hän haluaa kampaajaksi, sillä hän on näppärä käsistään ja pitää kauniista asioista. Kysyntä olisi taattu, koska koristeelliset lettikampaukset ovat Kamulissa suosittuja. Sellaisen Catherine itsekin haluaisi. Ammattikoulutusta on kuitenkin tarjolla vain kaukana kotoa, eikä Catherinella ole ketään, joka voisi hoitaa lapsia koulupäivien aikana. ”Mietin usein lasteni tulevaisuutta. Jos en itse saa koulutusta, haluan ainakin taata sen lapsilleni. Olisi hienoa, jos heistä tulisi mekaanikko ja lääkäri.” 7
Rose-äiti (vas.) tukee tytärtään Faithia ja lapsenlastaan Jairahia, joten Faith ei ole joutunut miettimään turvattomia keinoja ansaita elantoa. Catherine aikoo myös kertoa Peace-tyttärelle mielipiteensä siitä, mikä on sopiva ikä mennä naimisiin ja saada lapsia: ”20 tai 30. Ei sen aiemmin!” Insinöörihaaveet vaihtuivat äitiyteen Katkaistu vesiputki laskee roskaiseen ojaan Makindyen slummissa, Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Putken luo kerääntyy lapsia, jotka kantavat tyhjiä kanistereita ja pulloja. He ovat hakemassa perheelleen juomaja pesuvettä. Ojan vieressä on pieni tiilistä, aaltopellistä ja savesta rakennettu talo, jota ympäröivät lukemattomat samanlaiset rakennukset. Täällä asuu 19-vuotias Faith vuoden vanhan tyttärensä Jairahin kanssa. He jakavat kodin Faithin äidin ja viiden sisaruksen kanssa. ”Olen aina asunut täällä”, Faith kertoo imettäessään tytärtään räystään varjossa. Kampalan miljoonakaupunki on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Makindyen pääraitilta avautuu näkymä Kampalan yli. Slummitalojen takana kohoaa modernien pilvenpiirtäjien rypäs. ”Kun kävin koulua, halusin rakennusinsinööriksi, luomaan uusia hienoja taloja”, Faith kertoo. Hänen tulevaisuutensa sai uuden suunnan, kun hän tapasi sosiaalisessa mediassa itseään vanhemman miehen ja rakastui. Nuoret harrastivat suojaamatonta seksiä. Kun 17-vuotias Faith valmistautui seitsemännen luokan päättökokeisiin, hän alkoi epäillä raskautta. Asia varmistui kouluterveydenhoitajan verikokeessa. Faith läpäisi kokeet, mutta hän ei koskaan päässyt kahdeksannelle luokalle. Koulu erotti raskaana olevan tytön, jota piti huonona esikuvana nuoremmille oppilaille. Itsenäinen äiti päättää omasta elämästään Faithin kertoessa elämästään hänen äitinsä Rose, 47, astuu esiin oviverhon takaa ja sipaisee hellästi Jairahin kiharoita. ”Äiti on perinteinen kristitty. Hän ei kannustanut minua aborttiin vaan pitämään vauvan”, Faith kertoo. ”Kun kuulin asiasta, se oli tuskallista. Mutta pysyimme vahvoina. Nyt olen iloinen, että olen isoäiti. Luotan Jumalan suunnitelmaan”, Rose sanoo. Raskauden selvittyä Faith alkoi valmistautua avioliittoon. Rose otti yhteyttä vauvan isään sopiakseen naimakaupasta, koska se oli hänestä kunniallinen ratkaisu. Mies ei kuitenkaan halunnut edes kuulla vauvasta. ”Jos poikaystäväni olisi tunnustanut lapsen, olisin nyt vaimo. Mutta minun on parempi olla kotona äidin kanssa kuin avioliitossa. Olen itsenäinen ja saan päättää itse elämästäni”, Faith sanoo. Seksityö nuorten äitien selviytymiskeinona Ugandan maaseudulla varhainen raskaus johtaa tavallisesti avioliittoon, mutta Kampalan slummeissa tilanne on toinen. Planin hankkeessa Safe and Inclusive Urban Uganda työskentelevä Lillian Nabwire kertoo, että kun sukupuoleen perustuva syrjintä kohtaa slummiarjen
Kun katson tytärtäni, saan rohkeutta. Kaiken, minkä teen, teen hänen vuokseen. realiteetit – köyhyyden, suuret perhekoot ja ahtaat asuintilat –, tahtomattaan raskaaksi tullut tyttö jää usein tyhjän päälle. ”Tiedän useita nuoria äitejä, jotka on heitetty kotoa ja jotka ovat päätyneet seksityöhön. Planin nuorten äitien tukiryhmissä jopa 70 prosenttia tytöistä tekee seksityötä, mutta he eivät halua puhua siitä”, Lillian Nabwire sanoo. Lapsiavioliittoja solmitaan myös Kampalassa. Lillian Nabwire pitää ongelman juurisyynä sukupuolten epätasa-arvoa ja sitä, että tytöt nähdään tulonlähteinä. ”Perhe saattaa naittaa 15-vuotiaan saadakseen myötäjäisrahat. Meidän täytyy muuttaa vanhempien asenteita. Tyttöjä ei saa nähdä objekteina vaan arvokkaina lapsina, jotka pystyvät samaan kuin pojatkin.” Plan tukee Makindyen nuoria äitejä yhdessä paikallisjärjestö Touch the Slumin kanssa. Tavoitteena on tarjota äideille elämäntaitoja sekä seksityötä turvallisempia tulonlähteitä. Nuoret äidit oppivat huolehtimaan lastensa terveydestä, säästämään tulevaisuutta varten ja huolehtimaan ehkäisystä. ”Tunnen itseni vahvaksi, kun voin työssäni rohkaista tyttöjä ja nuoria naisia saavuttamaan potentiaalinsa. On hienoa nähdä, etteivät he pelkää vaan puhuvat puolestaan”, Lillian Nabwire sanoo. Katuojan reunalta omaan kampaamoon Faith liittyi vuosi sitten Planin nuorten äitien ryhmään. Sen tuella hän on perustanut leipomoyrityksen yhdessä muiden äitien kanssa. Faithilla on toinenkin bisnes. Hän on taitava letittäjä, jolta yhteisön tytöt ja naiset ostavat toisinaan kampaamopalveluita. Faith haaveilee omasta salongista. Toistaiseksi hän letittää hiuksia katuojan reunalla, kampaamotuolinaan muovijakkara. Faithin päämäärä on turvata Jairahin tulevaisuus. ”Tahdon, että tyttäreni kasvaa terveenä, käy koulua ja opiskelee. En halua, että hän toistaa minun virheitäni.” Kun Faithilla on vapaa-aikaa, hän kuuntelee musiikkia ja höpöttelee Jairahin kanssa. Faith kertoo olevansa tiiviissä tunneyhteydessä lapseen: Jairahin hymy saa hänetkin hymyilemään, ja lapsen itku nostaa kyyneleet hänenkin silmiinsä. ”Kun katson tytärtäni, saan rohkeutta. Kaiken, minkä teen, teen hänen vuokseen.” . 9 Faith kerää käyttövettä kodin viereen laskevasta vesiputkesta. Makindyen slummissa ei ole virallista vesija viemärijärjestelmää.
UUTISIA MAAILMALTA PLANIN GLOBAALI SUURTUTKIMUS: Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt kertovat alistamisesta ja väkivallasta P lan Internationalin laaja kansainvälinen tutkimus tarjoaa harvinaista tietoa lapsiavioliitoista. State of the World’s Girls Report 2025: Let me be a child, not a wife -tutkimusraportissa 251 tyttöä ja nuorta naista 15 maasta kertoo kokemuksiaan lapsiavioliitoista. Laadulliseen tutkimukseen haastatellut tytöt ja naiset ovat menneet naimisiin tai epäviralliseen liittoon alle 18-vuotiaina. Raportissa kuullaan tyttöjen kertomuksia Bangladeshista, Kambodžasta, Indonesiasta, Nepalista, Etiopiasta, Mosambikista, Ugandasta, Sambiasta, Kolumbiasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Guatemalasta, Ecuadorista, Nigeriasta, Nigeristä ja Togosta. Lapsiavioliitto on itsessään ihmisoikeusrikkomus ja väkivallan muoto. Tutkimusraportissa tytöt kertovat, että heidän aviomiehensä sekä miehen perhe kontrolloivat heidän elämäänsä. Useampi kuin joka kymmenes (13 %) vastaajista kertoo kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa liitossaan. Luku on todennäköisesti alakanttiin, sillä aiheeseen liittyy tabuja. Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä joutuu joka vuosi naimisiin alaikäisenä. Yleisimmät syyt lapsiavioliittoon ovat köyhyys sekä yhteisön tai perheen paine, kuten 46 % tutkimukseen osallistuneista tytöistä ilmoittaa. Osa vastaajista on pystynyt vaikuttamaan puolisonsa valintaan ja kokee avioliittonsa perustuvan rakkauteen. Moni kertoo kuitenkin kokeneensa painetta mennä naimisiin kunniansa ja maineensa suojelemiseksi. Suuri osa vastaajista katuu lapsiavioliittoa. Monet kertovat, että heidän aviomiehensä kontrolloivat heidän raha-asioitaan ja päätöksiä ehkäisystä. Lähes puolet tutkimukseen vastaajista (45 %) on naimisissa itseään vähintään viisi vuotta vanhemman miehen kanssa. Jotkut ovat naimisissa yli 10 tai 20 vuotta vanhemman miehen kanssa. Lapsiavioliitot johtavat usein siihen, että tytöt keskeyttävät koulunkäynnin. Tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tule vaisuudessa. Raportin mukaan yli kolmasosa (35 %) vastaajista keskeytti koulun naimisiinmenon jälkeen. Lähes kolmella neljästä (72 %) on vähintään yksi lapsi. Vastaajista 63 % ei ole töissä, koulussa tai työharjoittelussa. Tutkimus paljastaa, että sosiaalinen media altistaa tytöt uusille riskeille. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa havaittiin, että netissä vanhemmat miehet vetoavat tyttöjen tunteisiin ja tarjoavat avioliittoa mahdollisuutena päästä pois köyhyydestä. Lapsiavioliitot ovat usein epävakaita. Tutkimukseen osallistuneista tytöistä lähes joka kolmas (28 %) on nyt eronnut. Tutkimuksen 15 maasta 14 maata on kieltänyt lapsiavioliitot lailla. Vain Niger sallii lapsiavioliitot. Rahoituksen puute, heikko valvonta ja lainsäädännön porsaanreiät kuitenkin mahdollistavat käytännön jatkumisen kaikissa 15 maassa. ”Tutkimus osoittaa kiistattomasti, miten lapsiavioliitot altistavat tytöt monille vaaroille ja riistävät heiltä mahdollisuudet itsenäiseen tulevaisuuteen. Lapsiavioliitto vie tytöltä oikeuden olla lapsi. Se vaikuttaa tytön koko loppuelämään”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. . 10 Bangladeshilaisesta Ayshasta tuli vaimo 14-vuotiaana ja äiti 15-vuotiaana.
Hätäapua pääsee nyt Gazaan – mutta paljon lisää tarvitaan H auras tulitauko on avannut mahdollisuuden viedä kipeästi tarvittua apua Gazaan. Israel rajoittaa edelleen avun pääsyä, mutta pelkästään loka-marraskuussa Plan vei 57 rekallista ruoka-apua ja hygieniatarBolivia kielsi lapsiavioliitot B oliviassa astui syyskuussa voimaan laki, joka kieltää lapsiavioliitot ja teini-ikäisten epäviralliset liitot ilman poik keuksia. Se vahvistaa jokaisen tytön oikeuden lapsuuteen, koulutukseen ja väkivallattomaan elämään. Uudistuksen myötä poistuvat aiemmat oikeudelliset poikkeukset, jotka sallivat avioliiton solmimisen jo 16-vuotiaana vanhempien tai tuomioistuimen luvalla. ”Tämä muutos on valtava askel eteenpäin Bolivian tytöille ja nuorilvikkeita. Apu riittää 250 000 ihmiselle. Henkiä pelastavan avun pääsy Gazaan on toivon pilkahdus, mutta aivan liian vähän valtavaan tarpeeseen ja annettuihin lupauksiin nähden. ”Tulitauko pysäyttää pommit ja ohjukset, mutta avun tarve on suunnaton. Gazan lapset ovat joutuneet kestämään taukoamatonta pommitusta ja oikeuksiensa rikkomista kaksi vuotta. He ovat menettäneet läheisiään ja kotinsa, moni on vammautunut loppuiäksi, ja he ovat nähneet nälkää. Psyykkisistä vammoista puhumattakaan”, sanoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. Sodan musertavaa saldoa lasketaan yhä, mutta ainakin 67 000 ihmistä on saanut surmansa, mukaan lukien 20 000 lasta. Lähes 170 000 ihmistä on haavoittunut. ”Ilman henkiä pelastavaa apua ja avun esteetöntä pääsyä ihmiset kuolevat edelleen nälkään, kuivumiseen ja terveydenhoidon puutteeseen. Henkien pelastaminen tarkoittaa humanitaarisen avun nopeaa lisäämistä nyt heti”, von Kaufmann korostaa. Lasten kiireisimmät tarpeet ovat ruoka, lääkkeet, suoja, terveydenja mielenterveyspalvelut sekä pääsy kouluun. Tulitauon alettua sadat tuhannet evakkoon joutuneet ihmiset ovat lähteneet paluumatkalle, mutta vain harvalla heistä on koti, johon palata. YK:n mukaan 92 prosenttia Gazan asuinrakennuksista on tuhoutunut tai vaurioitunut. Terveydenhoitojärjestelmä on käytännössä romahtanut, ja vielä toiminnassa olevat sairaalat toimivat äärirajoilla. ”Juuri nyt talvi lähestyy, ja perheet tarvitsevat lämpimiä vaatteita ja telttoja. Jo saamiemme lahjoitusten avulla pystymme paikallisten kumppaniemme kanssa toimittamaan Gazaan esimerkiksi talvipaketteja, lämpimiä aterioita ja puhdasta vettä. Mutta tarvitsemme paljon lisää varoja ylläpitääksemme ja laajentaaksemme avun jakamista Gazassa”, von Kaufmann sanoo. . le. Kun lain porsaanreiät poistetaan, viesti on selvä: yhdenkään tytön ei tule mennä naimisiin tai joutua asumaan kumppanin kanssa ennen 18 vuoden ikää”, sanoo Carmen Elena Alemán, Plan Internationalin Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluejohtaja. Plan Internationalin ja YK:n väestörahaston (UNFPA) vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 22 prosenttia Bolivian 15–19-vuotiaista tytöistä oli ollut avioliitossa tai epävirallisessa liitossa ainakin kerran – usein tilanteissa, joihin liittyi seksuaalista väkivaltaa ja pakkoraskauksia. Lakimuutos on voitto Planille, muille järjestöille ja lasten oikeuksiin sitoutuneille lainsäätäjille. Ne tuottivat tutkimustietoa ja suosituksia, joiden avulla lain porsaanreiät saatiin pysyvästi tukittua. “Lainsäädännön uudistaminen on merkittävä askel tyttöjen ja nuorten suojelemiseksi, mutta pelkkä laki ei lopeta lapsiavioliittoja”, Alemán sanoo. . 11
UUTISIA SUOMESTA Matkalla-hankkeen nuoria kesällä 2025 Hyötykasviyhdistyksen kasvihuoneessa. UUTISIA SUOMESTA Lapsen oikeuksien lähettiläät ovat vierailleet kouluissa jo 20 vuotta P lan etsii pääkaupunkiseudulta työpaikkoja, jotka voivat tarjota ensi kesänä maahan muuttaneille nuorille kesätyötä. Planin Matkalla-toimintaan osallistuu Suomeen muuttaneita, oppivelvollisuuden loppuvaiheessa olevia nuoria eri puolilta pääkaupunkiseutua. Plan tukee toiminnassa laaja-alaisesti nuorten koulutusta, vapaa-ajan toimintaa ja pääsyä työelämään. Aktiivisesti mukana olevat nuoret voivat hakea kahden viikon palkallista kesätyötä Planin yhteistyökumppaneilta. ”Kesätyöjaksot ovat monelle nuorelle merkittävä kokemus. Ne tuovat mukanaan onnistumisia, kasvua ja varmuutta omasta osaamisesta”, sanoo Matkalla-toiminnan koordinaattori Susanne Sipinen. Viime kesänä Matkalla-toiminnan Onko työpaikkasi kiinnostunut tarjoamaan kesätyöpaikan nuorelle? Ota yhteyttä maahanmuuttajatyön tiimivastaavaan Anu Järviseen: anu.jarvinen@plan.fi Opettaja Mari Karttunen (vas.) ja Planin lapsen oikeuksien lähettiläs Elina Ahonen Huhtasuon yhtenäiskoulussa Jyväskylässä vuonna 2023. nuoret työskentelivät muun muassa Stockmannilla, Hyötykasviyhdistyksessä, Arabian lippakioskilla, lasten kesäleireillä, Suomen sarjakuvaseurassa, 4H-yhdistyksessä ja Sirkus Magentassa. Monelle nuorelle kesätyön hakeminen ja työelämään valmistautuminen on uusi ja jännittävä kokemus. Se voi olla merkittävä askel kohti itsenäistymistä, omien vahvuuksien löytämistä ja kehittämistä sekä oman tulevaisuuden rakentamista. Työnhaku on monivaiheinen prosessi, joka vaatii nuorelta aikaa sekä uskallusta tuoda oma osaaminen esiin. ”Näissä tilanteissa korostuu tuen merkitys: nuorille tulee olla tarjolla ohjausta ja rohkaisua oman tulevaisuuden suunnitteluun ja rakentamiseen”, Susanne Sipinen sanoo. . Suomeen muuttaneet nuoret ovat valmiina kesätöihin P lanin lapsen oikeuksien lähettiläiden kouluvierailutoiminta täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Lapsen oikeuksien lähettiläät pitävät osallistavia oppitunteja lapsen oikeuksista, kestävästä kehityksestä ja tasa-arvokysymyksistä. ”Lasten tietoisuus oikeuksistaan on Suomessa merkittävästi kasvanut. Pitkäaikainen lapsen oikeuksien lähettiläiden työ on ollut osa tätä myönteistä kehitystä”, Plan International Suomen globaalikoulun toiminnasta vastaava ohjelmapäällikkö Minna Mannert kertoo. Lähettiläät ovat vieneet kouluihin Planin uusia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. Niihin kuuluvat esimerkiksi STOP! -ilmastopeli, Vihapuheesta dialogiin -työpajat ja kymmenen oppituntia kattava Lapsen oikeuksien kymppi -kokonaisuus. Tuore Tasa-arvon trio -vierailukokonaisuus käsittelee globaaleja ja tasa-arvokysymyksiä ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen. Lähettiläille työ tarjoaa tilaisuuksia vaikuttaa ja oppia itsekin uutta globaalikysymyksistä. ”Moni lähettilästyössä vuosien varrella vaikuttanut toimiikin nykyisin paremman maailman puolesta yhteiskunnan eri sektoreilla”, Mannert sanoo. Kouluvierailutoiminnalla on tavoitettu viime vuosina vuosittain yli 12 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. . 12
Testamenttilahjoittajien avulla voimme turvata tytöille koulutuksen ja paremman tulevaisuuden. Laadi testamenttisi ilmaiseksi: plan.fi/testamentti Jätä tytöille maailma täynnä mahdollisuuksia ja avoimia ovia.
Kuvat: CHRIS DE BODE | Teksti: HEIDI KLEEMOLA ja PLAN INTERNATIONAL Tapasimme koululaisia Latinalaisessa Amerikassa, jossa turvallinen koulu ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi liikuntavamma, suunnittelematon raskaus tai koulun romahtaminen saattavat katkaista opintien. Lasten into koulunkäyntiin säilyy myös katastrofien ja köyhyyden keskellä. M illoin pääsen takaisin kouluun?” Tällä kysymyksellä alkaa monen lapsen päivä Latinalaisessa Amerikassa. Miljoonille lapsille ei ole itsestään selvää, että oma koulu on auki tai että sinne on turvallista mennä. Lähimpään kouluun saattaa olla tuntien turvaton kävelymatka tai koulurakennus voi olla tuhoutunut luonnonkatastrofissa. Lisäksi äärimmäinen köyhyys tai pakolaisuus pakottaa monen lapsen jättämään koulunsa kesken. Lasten into koulunkäyntiin säilyy jopa konfliktien, katastrofien ja köyhyyden keskellä. He muuttavat makuuhuoneensa opiskelupaikoiksi, rauniot luokkahuoneiksi ja pitkät kävelymatkat päivärutiineiksi. Valokuvajournalisti Chris de Bode vieraili syrjäisissä yhteisöissä Latinalaisessa Amerikassa. Plan International parantaa EU:n tuella koulujen turvallisuutta Safer Schools -hankkeessa Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa. Koti sisäoppilaitoksessa Siskokset Carla, 14, ja Janet, 12, käyvät sisäoppilaitosta eteläisessä Boliviassa. Tyttöjen kodin lähellä ei ole yläkoulua, joten koulussa asuminen on ainoa vaihtoehto. Asuntolan olosuhteet ovat vaatimattomat, ja siskokset tuntevat usein olonsa eristäytyneeksi. “Vain syrjäseutujen lapset tulevat tähän kouluun. Kaipaan isää ja veljeä. Isä ponnistelee kovasti, jotta pystyy maksamaan koulumaksumme. Saamme täällä ruoan eikä meidän tarvitse matkustaa, joten koulun käynti täällä on helpompaa. On kallista matkustaa bussilla kotiin, joten vietämme täällä useimmiten myös viikonloput”, Carla sanoo. Carlan koulu keskeytyi aiemmin, kun perheen äiti kuoli yllättäen. “En käynyt koulua vuosiin vaan autoin isää. Kylämme ihmiset keräsivät meille rahaa koulupukuihin. Olen nyt pikku siskoni kanssa samalla luokalla.” Koulussa pystyn rentoutumaan Carla & Janet 14
“Haluaisin suunnitella koulun erityislapsille” Perulainen Rony, 14, haaveilee tulevansa insinööriksi. Hän haluaisi rakentaa kaikille lapsille saavutettavan koulun, koska hänen pikkuveljensä Edinson, 7, ei ole päässyt kouluun vammansa takia. Syrjäisissä kouluissa liikkuminen on usein mahdotonta vammaisille lapsille. Opettajat eivät ole myöskään saaneet koulutusta tukeakseen lapsia, joilla on erityistarpeita. Lähin Edinsonille sopiva koulu olisi tuntien matkan päässä. “Haluaisin, että lähellä olisi koulu myös vammaisille lapsille, jotta veljeni pääsisi kouluun. Olen surullinen, kun hän joutuu olemaan kotona”, Rony sanoo. Oppitunteja hajoavassa rakennuksessa Kolumbialainen Katarina, 13, tuntee usein olonsa turvattomaksi koulussaan. “Halkeamat luokkani seinissä suurentuvat sateella, ja kerran yksi seinistä romahti. On vaikea keskittyä opiskeluun tällaisessa rakennuksessa.” Koulussa on usein myös sähkökatkoja. “Jos olisin rehtori, korjauttaisin katon. Rakentaisin myös vedenpitävän luokkahuoneen, jossa voisimme opiskella tietotekniikkaa.” Katarina on silti sitoutunut koulun käyntiinsä. Vaikeuksien takia hän on alkanut vaikuttaa asioihin ja puhua turvallisempien koulujen puolesta. Katarina Rony & Edinson 15
Koulu on paikka unelmille Bolivialaiselle Violetalle, 11, koulu on tärkeä turvapaikka. Siellä hän saa unelmoida. “Haaveilen, että minusta tulisi baletti tanssija. Kun koulussa on tanssia, pystyn rentoutumaan.” Toisin on koulumatkalla. Violetan täytyy kävellä kouluun metsä polkua, joka on täynnä vaaroja etenkin tytöille. “Joskus näen humalaisia ihmisiä. Jos en kävele veljeni kanssa, minua saatetaan tulla häiritsemään. Tytön on turvatonta liikkua täällä.” “Haluan kouluun kotitöiden sijaan” Kolumbiassa sukupuolten epätasaarvoisuus saa monet Yilin, 16, kaltaiset tytöt jäämään pois koulusta. Kotityöt ja sisaruksista huolehtiminen jäävät usein tyttöjen vastuulle. Yili on tehnyt monien muiden tyttöjen tavoin töitä rahoittaakseen koulunkäyntinsä. Työnteon, sisarusten hoidon ja koulun yhdistäminen kävi lopulta liian raskaaksi, ja Yili jäi pois koulusta. “Luokallani on enemmän poikia kuin tyttöjä. Moni ikäiseni tyttö tulee myös raskaaksi. Näin kävi myös hyvälle ystävälleni. Nyt hän on kotona vauvan kanssa.” Planin tuella Yili pääsi jatkamaan opiskeluaan. Hän auttaa yhä äitiään kotona, mutta taloudellisen tuen ansiosta hän voi käyttää muun ajan opiskeluun. “Tylsistyisin, jos minun täytyisi tehdä vain kotitöitä koko elämäni. Siksi haluan olla koulussa. Rakastan erityisesti fysiikkaa ja kemiaa.” “Haaveilen, että minusta tulisi balettitanssija. Kun koulussa on tanssia, pystyn rentoutumaan.” Violeta Yulin 16
Koulu täynnä esteitä Vammaisia lapsia ei ole useinkaan huomioitu bolivialaisissa kouluissa. Kouluissa ei ole ramppeja tai esteettömiä tiloja, eikä opettajilla ole tietoa vammaisten lasten tarpeista. Gael, 6, kulki aiemmin pyörätuolilla, mutta pystyy nyt kävelemään itse lyhyitä matkoja. Silti hän kohtaa koulussa päivittäin esteitä. “Toivoisin, että koulussani olisi esteettömiä ramppeja, jotta voisin mennä itsenäisesti vessaan.” Plan International tukee Gaelin koulutusta. Gael on saanut myös mittatilauksena tehdyt kengät, joilla hänen on helpompi liikkua koulussa. . Gael 17
Planin tyttöpalkinnon voitti Vammaiset tytöt -media ja -yhteisö. Se tekee vammaisten tyttöjen kokemuksia näkyviksi ja tarjoaa vertaistukea nuorille, jotka kokevat toistuvaa syrjintää ja ulossulkemista. H aluamme tuoda yhteisömme avulla vammaisia tyttöjä näkyviksi. Kysees sä on joukko, joka on muuten aika näkymätön”, Vammaiset tytöt -median nuori tuottaja Anniina Lehtinen sanoo. Plan International Suomi myönsi 9. lokakuuta Planin tyttöpalkinnon toista kertaa. Tuomaristo valitsi voittajaksi Vammaiset tytöt -median ja -yhteisön. Se on vaikuttava ja voimauttava media, jossa vammaiset tytöt tuottavat sisältöä toisille vammaisille tytöille. Planin tyttöpalkinnon tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Kuka tahansa sai ehdottaa kesän aikana palkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ehdotuksia tuli 105 ja eri ehdokkaita 64. Plan nimesi kolme finalistia, jotka olivat Vammaisten tyttöjen lisäksi Suomen YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski ja ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Voittajan valitsi tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuomaristoa johti mediaja somepersoona Sointu Borg. Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että Vammaiset tytöt on rakentanut kipeästi kaivatun meiltä meille -yhteisön tytöille, jotka kohtaavat yhteiskunnassamme moniperusteista syrjintää. ”Vammaiset tytöt on yhteisö, joka ei pelkästään hyödytä yhteisössä mukana olevia vaan tekee vammaista tyttöyttä näkyväksi merkittävällä tavalla, jollaista Suomessa ei olla ennen nähty”, tuomariston jäsen, aktivisti Katariina Räikkönen sanoo. Vammaiset tytöt purkavat esteitä toistensa tieltä Vammaiset tytöt -media ja -yhteisö tuuletti voiton kunniaksi Helsingin kaupungintalossa 9.10. Teksti: HEIDI KLEEMOLA | Kuvat: MIKKO TOIVONEN ja AARO KEIPI Ku va : A ar o Ke ip i 18
Jokainen on tervetullut yhteisöön Vammaiset tytöt on luonut vertais tuellisen yhteisön tytöille, jotka jäävät helposti vammansa vuoksi ulkopuolisiksi muista yhteisöistä. Rusetti ry:n alainen ja Kalevala Korun tukema toiminta edistää vammaisten tyttöjen näkyvyyttä yhteiskunnassa. Yhteisössä on mukana näkö-, kuulo-, liikuntaja kehitysvammaisia sekä kroonisesti sairaita ja autismin kirjolla olevia tyttöjä. Toiminta on suunnattu pääasiassa 13–29-vuotiaille. Koska yhteisön tytöt asuvat eri puolilla Suomea, ryhmä toimii enimmäkseen etätapaamisissa ja yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Lisäksi pienempi sosiaalisen median työryhmä ideoi tuottaja Anniina Lehtisen kanssa sisältöjä yhteisön Instagramja Tiktok-kanaviin. Vammaiset tytöt on turvallinen yhteisö, jossa kaikki saavat osallistua omalla panoksellaan tai halutessaan vain seurata sisältöjä. ”Tämä on yhteisö, johon kaikki ovat tervetulleita. Toimintamme perustuu itsemäärittelyyn. Kaikki, jotka kokevat olevansa vammaisia tyttöjä tai nuoria naisia, ovat tervetulleita. Kaikki tietävät, että jokaisella yhteisömme jäsenellä on jokin vamma tai pitkä aikaissairaus, eikä kukaan kyseenalaista toisen tapaa toimia”, Rusetti ry:n järjestö päällikkö Anni Täckman sanoo. Vammaiset tytöt kokevat monenlaista syrjintää Noin 15 prosenttia maailman väestöstä on vammaisia. Vammaiset ihmiset, etenkin tytöt, jäävät kuitenkin edelleen helposti ulkopuolelle yhteiskunnassa. Ulkopuoliseksi jää usein jo fyysisten portaiden ja kynnyksien takia. ”Esteettömyys on toistuva teema yhteisömme keskusteluissa. Tytöt puhuvat usein siitä, miten haluaisivat mennä johonkin paikkaan, mutta paikka on esteellinen. Silloin tulee tunne, että on ulkopuolinen”, tuottaja Anniina Lehtinen sanoo. Vammaiset tytöt kokevat myös moniperustaista syrjintää elämän eri alueilla. ”Tyttöporukkamme on hyvin moninainen. Yhteisömme jäsen voi kokea syrjintää siksi, että on vammainen henkilö ja tyttö. Moni kokee, ettei nuoria kuunnella, ja kun on vammainen nuori, saa vielä heikommin äänensä kuuluviin. Samalla joku vammainen nuori kokee syrjintää myös siksi, että edustaa seksuaali vähemmistöä”, järjestö päällikkö Anni Täckman sanoo. Koska syrjinnän kokemukset ovat tuttuja, yhteisön tytöille on tärkeää, että sisällöt ovat mahdollisimman saavutettavia. Kun tytöt jakavat Whats App-ryhmässä valokuvia, he kuvailutulkkaavat ne. Myös ääniviestien sisältö kirjoitetaan auki. ”Tästä on tullut yhteisön normaali tapa toimia. Ryhmän jäsenillä on erilaisia vammoja, ja tytöille on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi”, Anni Täckman sanoo. Yhteisöstä itsemyötätuntoa ja vertaistukea Tunne siitä, etten ole yksin ja että olen oikeanlainen sellaisena kuin olen. Tämä on tärkeimpiä asioita, joita Vammaiset tytöt -yhteisön jäsenet ovat kertoneet saavansa toiminnasta. Lisäksi yhteisö on antanut tytöille itsemyötätuntoa, uusia kavereita, vertaistukea ja aiempaa laajemman näkökulman vammaisuuteen ja kroonisiin sairauksiin. Planin tyttöpalkinnon tuomariston mielestä Vammaiset tytöt on malli esimerkki aidosta osallisuudesta, monimuotoisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. ”Tyttöjen ympäri maailmaa tulee tukea ja auttaa toisiaan. Ei riitä, että olemme toistemme tukena aktivismissa ja politiikassa, vaan meidän tulee olla toinen toistemme tukena myös arjessa. Vammaisten tyttöjen toiminta on juuri tätä”, tuomariston jäsen Katariina Räikkönen sanoo. Anni Täckman ja Anniina Lehtinen toivovat, että voisivat tulevaisuudessa toteuttaa enemmän lähitapaamisia tytöille. Yhteisön tyttöjen tapaamisissa on ollut erityistä voimaa ja iloa. Esimerkiksi yhteisellä valokuvausleirillä yhteisön tytöt ottivat toisistaan valokuvia voimaannuttavan valokuvauksen keinoilla. ”Planin tyttöpalkinto on koko yhteisömme tyttöjen palkinto. Oma roolini on toimia äitihahmona ja mahdollistaa tyttöjen toiveita tässä yhteisössä. Uskon, että tämä palkinto tuo lisää tuulta alle tyttöjen haaveisiin”, Anni Täckman sanoo. . Anniina Lehtinen (vas.) ja Anni Täckman sanovat, että Planin tyttöpalkinto on koko yhteisön yhteinen palkinto. Ku va : M ik ko To iv on en 19
Fairmore nauttii harjoittelustaan korjaamolla. ”Korjaamon pojat ovat minulle kuin veljiä ja minä heille kuin sisko.”