PALEFACE: ”Ilman idealisteja emme olisi päässeet metriäkään eteenpäin” TUIJA PEHKOSEN KOLUMNI: ”Siskoutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan” Teiniäiti Buhle työskentelee viikonloput kaivoksella ja käy arkisin koulua Plan 2026 1 UGANDALAINEN AKTIVISTI RAHMAN: ”Perheessämme on nyt pelon sijaan rakkautta”
Plan 1/26−heinäkuu 2026 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489-8910 (painettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Anna Könönen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 29 300 kpl. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Sami Pauni (pj.), Fatim Diarra, Gunvor Kronman, Satu Laakso, Calle Pettersson, Nasima Razmyar, Oona Kurppa (nuorten edustaja) ja Samu Honkanen (Planin lastenhallitus) Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi PÄÄKIRJOITUS Luottamus on yhteiskuntien näkymätön perusta Yhteiskunnan vahvuutta mitataan usein talouden tunnusluvuilla, työllisyydellä tai teknologisella kehityksellä. Vähemmän huomiota saa olennainen voimavaramme: luottamus. Se on yhteiskuntia koossa pitävä pääoma, näkymätön kivijalka, jonka varaan rakentuvat toimivat instituutiot, turvalliset yhteisöt ja ihmisten välinen yhteistyö. Luottamus on uskoa siihen, että viranomaiset toimivat oikeudenmukaisesti, että koulut tarjoavat laadukasta opetusta ja että ihmiset kunnioittavat yhteisiä pelisääntöjä, pitävät lupauksensa ja kantavat vastuunsa. Kun luottamus on vahvaa, erimielisyyksiä voidaan ratkaista rakentavasti. Yhteiskunta pysyy vahvana silloinkin, kun näkemykset eroavat toisistaan. Luottamus ei synny sattumalta. Sitä pitää rakentaa tietoisesti ja johdonmukaisesti. Koulutus ja vapaa, puolueeton media kuuluvat tärkeimpiin luottamusinvestointeihin. Ne tarjoavat tietoja ja taitoja, joiden avulla voimme ajatella itse, keskustella eri näkemyksistä ja asettaa asiat mittasuhteisiin. Luottamus perustuu reiluun kohteluun. Kun ihmiset kokevat, että he tulevat kuulluiksi, voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin ja ovat osa sosiaalista verkostoa, luottamus ja turvallisuuden tunne lisääntyvät. Vastaavasti osattomuutta ja ulkopuolisuutta kokeva ihminen voi passivoitua tai radikalisoitua. Osattomuus ja turvattomuus ovatkin ääriliikkeiden, verkkovihan ja syrjäytymisen polttoainetta. Sosiaalinen media on tuonut keskusteluun uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita. Somekanavat tavoittavat isoja joukkoja nopeasti ja ilmaiseksi. Niiden kautta on helppo levittää väärää tietoa ja luoda kärjistyksiä ja vastakkainasetteluita. Luottamus rakentuu todisteista mutta hajoaa jo epäilyksestä. Koska ihmisten mieli on kehittynyt havaitsemaan uhkia nopeammin kuin mahdollisuuksia, luottamusta on paljon helpompi murentaa kuin rakentaa. Luottamus on keskeinen kysymys myös kehitysyhteistyössä ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamisessa. Jos ihmiset voivat luottaa yhteistyöhön ja olla osallisina muutoksessa, yhteisöt kestävät paremmin kovat ja yllättävät iskut. Työn tulokset kertautuvat, ja niistä tulee kestäviä. Me Planissa ajattelemme, että luottamuksen rakentaminen kuuluu meille kaikille. Se alkaa arkisista kohtaamisista: avoimesta viestinnästä, kuuntelemisesta, rehellisyydestä ja lupausten pitämisestä. Pyrimme ansaitsemaan luottamuksenne vuoden jokaisena päivänä. Yhteisen työmme tuloksia olemme koonneet tämän lehden sivuille. Lämmin kiitos tuesta ja luottamuksesta! . Anna Könönen pääsihteeri (vs.) Plan International Suomi 2
SISÄLTÖ 4 14 4 ”Perheessämme on nyt pelon sijaan rakkautta” 10 Tyttöjen oikeudet todeksi 14 Kuukautistabut murtuvat Bangladeshissa – ”Nyt olen itsevarma ja vapaa” 18 Kolumni 19 Sarjakuva 20 Pojat ja miehet tyttöjen puolella 22 Vauvan kanssa kaivokseen 26 Vapaaehtoiset ja aktivistit 28 Kummit ja Tyttösponssi-lahjoittajat 30 Plan-palat Miksi kuukausilahjoitukset ovat niin tärkeitä? T asa-arvoisen maailman rakentaminen ei tapahdu hetkessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, sitoutumista ja jatkuvaa tukea. Kuukausilahjoittajiemme ansiosta voimme tehdä työtä lasten oikeuksien ja erityisesti tyttöjen aseman parantamiseksi siellä, missä avun tarve on suurin, ja reagoida nopeasti muuttuvaan maailmaan. Säännöllinen tuki auttaa meitä varmistamaan, että tytöillä on mahdollisuus käydä koulua, saada terveydenhuoltoa ja rakentaa haluamaansa tulevaisuutta. Kuukausittainen tuki antaa meille mahdollisuuden suunnitella toimintaamme pitkäjänteisesti ja käyttää varoja kustannustehokkaasti. Kun tiedämme, että voimme luottaa säännölliseen rahoitukseen, pystymme toteuttamaan kehitysohjelmia, joiden vaikutukset ovat pysyviä lasten ja kokonaisten yhteisöjen elämässä. Pienikin summa kasvaa ajan myötä merkittäväksi tueksi. Esimerkiksi 20 euroa kuukaudessa vuoden ajan mahdollistaa kuuden tytön koulunkäynnin. Jokainen kuukausi on tytöille uusi mahdollisuus. Haluammekin kiittää kaikkia kuukausilahjoittajiamme. Ilman sitou tumistanne moni lapsi jäisi ilman tarvitsemaansa tukea. Miksi kuukausilahjoitus on niin vaikuttava tapa auttaa? » Jatkuvuus: Voimme suunnitella ja toteuttaa työtämme pitkäjänteisesti. » Vaikuttavuus: Lahjoitukset kasvavat ajan myötä merkittäväksi tueksi. » Ennakoitavuus: Säännöllinen rahoitus mahdollistaa pitkäkestoisen ohjelmatyön. » Helppous: Automaattista lahjoitusta ei tarvitse muistaa erikseen. » Kustannustehokkuus: Kuukausilahjoitusten hallinnolliset kulut pysyvät pieninä. . 3
Teksti : IIDA RIEKKO | Kuvat: KAROLIINA PAATOS Kun ugandalainen perheenisä Osapi tarttui pulloon, koko perhe alkoi pelätä huutoa ja lyöntejä. Nykyisin kodissa on naurua ja lämpöä. Mitä tapahtui, ja miten Plan liittyy muutokseen? ”Perheessämme on nyt pelon sijaan rakkautta” V ielä vuosi sitten Rahman ei kestänyt olla iltaisin kotona. Hänen isänsä Osapi joi itsensä humalaan lähes päivittäin. Juomista seurasi rähinä. ”Kodin tunnelma oli ahdistava meille kaikille. Erityisesti äiti joutui isän raivon kohteeksi. Yhtenä iltana isä tuli kotiin, alkoi hakata äitiä ja heitti äidin tavarat ulos ovesta. Äiti joutui menemään yöksi naapurille ja uskalsi palata vasta, kun isä oli selvittänyt päänsä”, 14-vuotias Rahman kertoo. ”Pelkäsin isää. Yleensä juoksin pois, kun hän alkoi riehua.” Monena iltana Rahman meni ystä viensä kanssa diskoon, joita järjestetään Ugandan pikkukaupunkien markkinapaikoilla pimeän tultua. Ne ovat nuorille tytöille vaarallisia paikkoja, sillä huonosti valaistuissa diskoissa seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan riski on suuri. Nuoret käyttävät diskoissa myös alkoholia ja huumeita. Rahman ei tuntenut oloaan hyväksi kotona eikä illanviettopaikoissa. Lohtua toi koulu, jossa hän piti erityisesti englannintunneista. ”Suurin suruni on, että putosin koulusta viidennen luokan jälkeen. Perheeni ei pystynyt maksamaan koulumaksuja, kun kaikki voimavarat menivät isän juomiseen ja arjesta selviämiseen.” Ugandan maaseudulla koulut ovat usein kaukana kodeista, ja lukukausimaksut saattavat olla köyhyydessä eläville perheille ylitsepääsemättömän suuria. Niiden lisäksi on hankittava koulu puvut sekä opiskelutarvikkeet. On tavallista, että vanhemmat päättävät ottaa teini-ikään tulleet lapsensa pois koulusta, jotta nämä voivat osallistua perheen elatukseen. Teinitytöt saattavat päätyä lapsiavioliittoon. Rahman tekee nyt kotiapulaisen työtä, josta tienaa hieman perheensä tueksi. ”Pesen astioita ja siivoan. Emäntäni luona saan terveellistä ruokaa. 4
”Perheessämme on nyt pelon sijaan rakkautta” 14-vuotiaalla Rahmanilla on läheiset välit äitiinsä Ziadaan. Äidin sylissä istuu Morgan-vauva. 5
Sosiaalisten normien muuttaminen tuo pysyviä parannuksia S osiaalisten normien muuttaminen on avain siihen, että sukupuolten tasa-arvo edistyy, lasten oikeudet toteutuvat ja haitalliset perinteet jäävät menneisyyteen. Planin toimintaperiaate on, että muutoksen ja oivallusten on lähdettävä yhteisön sisältä, jotta parannuksista tulee pysyviä. Planin Bold Step -hanke toimi Kamulin ja Buyenden alueilla Ugandassa vuosina 2023–2025. Sitä rahoittivat Euroopan unioni, Suomen ulkoministeriö ja Planin Tyttö sponssilahjoittajat. Vastaava hanke alkoi West Nilen alueella vuonna 2025. Työn päämääriä ovat muun muassa teiniraskauksien ehkäiseminen, nuorten äitien tukeminen opintoihin ja työelämään sekä terveyspalveluiden ja koulutuksen parantaminen. Plan toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Yhteistyön ansiosta työ jatkuu, vaikka Planin ohjelmat siirtyvät uusille alueille. ”Kulttuuri vaikuttaa haitallisten asenteiden taustalla. Teemme paljon työtä perinteisten ja uskonnollisten johtajien kanssa, jotta asenteet muuttuvat yhteisöissä”, kertoo paikallisen kumppanijärjestön Kadiyanin johtaja Derrick Muzaaya. Ugandan maaseudulla esimerkiksi lapsiavioliitot, miehen auktoriteettiasema perheessä, fyysinen kurinpito ja esi aviollisen seksin tuomitseminen ovat olleet vahvoja normeja. Niiden muuttaminen on hidasta, mutta mahdollista. Esimerkiksi vertaisryhmät ja radio-ohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi levittää tietoa ja muuttaa vallitsevia asenteita. Derrick Muzaaya kertoo, että toiminta Rahmanin kaltaisten nuorten aktiivien kanssa on hedelmällistä. ”Yhteistyö nuorten kanssa on tie eteenpäin. On oleellista kuulla nuorilta itseltään, mitä he tarvitsevat. Viestit, jotka olemme saaneet liikkeelle, jatkavat leviämistään nuorten avulla. Myös vanhemmat kertovat yhä uusille ihmisille positiivisista muutoksista, joita perheissä on tapahtunut.” . Välillä minulle jää vapaita hetkiä, ja silloin katson islamilaista tv-kanavaa. Haluaisin silti kovasti palata kouluun”, Rahman kertoo. Tytär innosti isän muutosmatkalle Nyt perheen pihassa Kamulissa vallitsee leppoisa tunnelma. Päiväntasaajan aurinko paahtaa punahiekkaista pihamaata, jolla monenlaiset hedelmäpuut kehystävät pientä tiilitaloa. Uganda tunnetaan vehmaudestaan, ja myös Rahmanin perhe saa elantonsa hedelmällisestä maasta. Talon takana olevasta pellosta nousee maissia, papuja, soijaa ja hieman puuvillaa. Osapi-isä, 45, heittelee ilmaan kuusikuista Morgan-vauvaa. Molemmat nauravat ääneen. Rahman istuu puun varjossa äitinsä Ziadan, 38, kanssa. Heitäkin hymyilyttää. Kuuma tuuli hulmuttaa kulunutta verhoa, joka toimii kodin ovena. ”Nykyisin näen rakkautta äidin ja isän välillä. Myös minun ja isän välit ovat muuttuneet. Voimme jutella asioista”, Rahman kertoo. Perheen muutos alkoi, kun Rahman kuuli 13-vuotiaana ystävältään Planin kerhosta, jossa nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan ja terveydestään ja oppivat auttamaan myös muita nuoria. Rahman kiinnostui ja meni mukaan ryhmän tapaamiseen. Aluksi hän vain kuunteli, mutta pian hänestä tuli aktiivinen jäsen. ”Olen oppinut esimerkiksi asioita kuukautisterveydestä ja siitä, miten nuoret voivat puhua oikeuksistaan aikuisten kanssa”, Rahman kertoo. Hän sai ryhmässä itsevarmuutta ja tarmoa muuttaa epäkohtia, joita näkee ympärillään. Nykyisin hän osaa esimerkiksi tukea nuoria, joiden oikeuksia poljetaan kotona, ja kannustaa päihteitä käyttäviä ikätovereitaan avun pariin. Plan ei järjestä Ugandassa vertaisryhmiä ainoastaan nuorille vaan myös aikuisille. Rahman alkoi varovaisesti kannustaa isäänsä mukaan Planin miestenryhmään. Osapi oli yllättäen valmis muutokseen. ”Yksi ystävistäni osallistui Planin toimintaan. Samaan aikaan näin positiivisen muutoksen tyttäressäni, ja aloin itsekin pohtia, miten voisin parantaa elämääni”, Osapi sanoo. ”Tunnen aitoa ylpeyttä raittiudestani” Alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö sekä lähisuhdeväkivalta ovat yleisiä ongelmia Kamulin maaseutuyhteisöissä. Planin miesryhmien vetäjät ovat tunnistaneet, että päihteiden haitoista ja positiivisesta vuorovaikutuksesta perheenjäsenten kanssa on oleellista puhua miesten kesken. Alkoholi oli näytellyt pääroolia Osapin arjessa 22-vuotiaasta asti. ”Nyt voin sanoa, että olin hyvin riippuvainen alkoholista. Se ohjasi elämääni. Juomisen lopettaminen on todella vaikeaa, mutta kun opin ymmärtämään perheeni arvon, motivaationi kasvoi valtavaksi”, Osapi kertoo. Alkoholi näytteli ennen pääroolia Osapin (oikealla) elämässä. Nyt läheiset ihmissuhteet ovat hänelle tärkeimpiä. 6
Rahman on joutunut lopettamaan koulunkäynnin ja aloittamaan työnteon. Hänen suurin haaveensa on palata kouluun ja opiskella sairaanhoitajaksi. 7
Hän kasvoi Ugandassa aikana, jona maata ravistelivat sisällissodat ja valtataistelut Idi Aminin hirmuhallinnon jälkeen. Osapi pystyi käymään koulua vain kaksi luokkaa, eikä hän oppinut lukemaan tai laskemaan. ”Toivon todella, että olisin saanut sen mahdollisuuden.” Planin miestenryhmässä Osapi on saanut paljon uutta tietoa. Hän on esimerkiksi oppinut sukupuolten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista sekä taloudesta ja yritystoiminnasta. Perheessä on yhteensä viisi lasta – Rahmanin ja Morgan-vauvan lisäksi 17-vuotias Fahad, viisivuotias Junior ja kaksivuotias Jordan. Isä pitää tyttäriään ja poikiaan tasa-arvoisina. ”Tuntuu hyvältä, etteivät lapseni enää pelkää minua vaan haluavat viettää aikaa kanssani. Yksi parhaista hetkistä oli, kun vaimoni sanoi, että uskoo todella minun muuttuneen. Juhlistimme yhdessä uutta tilannetta. Nykyisin pystyn pitämään hauskaa ilman alkoholia, vaikka rehellisyyden nimissä kaipaankin ryyppyä riippuvuuteni takia.” Osapi rohkaisee nykyisin myös muita miehiä mukaan Planin toimintaan. ”Tunnen aitoa ylpeyttä siitä, että pystyin raitistumaan. Se oli vaikeaa, mutta on kaiken sen arvoista.” Tuloja äidin omasta yrityksestä Ziada tunnustelee oranssinpunaisia kirsikkatomaatteja ja kapeita, tummanvioletteja munakoisoja, joilla hän on täyttänyt muovisoikon. Vihannekset ovat kypsiä myytäviksi. Perheenäiti sai kimmokkeen vihannesten myyntiin Planin naistenryhmästä. Hän kiinnostui Planin toiminnasta miehensä ja tyttärensä esimerkistä. Plan järjestää eri ikäryhmille ja sukupuolille omia vertaistuellisia ryhmiä, jotta kynnys osallistua ja puhua olisi mahdollisimman matala. Ugandan kulttuurissa perinteiset sukupuoliroolit elävät vielä vahvoina, joten naisten voisi olla vaikea rohkaistua kertomaan ongelmistaan ja unelmistaan miesten johtamissa ryhmissä. ”Olen oppinut Planin naisten keskusteluryhmässä esimerkiksi kuukautisterveydestä ja siitä, kuinka naiset voivat parantaa omaa taloudellista asemaansa. Siitä keskustelusta sain bisnesideani”, Ziada kertoo. ”Olen ylpeä omasta yrityksestäni, ja se auttaa meitä pienissä asioissa, esimerkiksi saamaan ruokaa pöytään. Ongelmana on, että perheemme rahat eivät riitä suuriin menoihin, kuten koulumaksuihin.” Ziada osaa laskea, koska sai käydä koulua kuusi vuotta. Matematiikan taidot auttavat yritystoiminnassa. Suurin unelma: lapset koulutielle Ziada tuntee surua, kun hän muistelee aiempaa arkeaan. ”Olemme olleet Osapin kanssa naimisissa 20 vuotta. Se on rakkausliitto, mutta avioliittomme ei ole ollut todellakaan helppo. Olen harkinnut vakavasti eroa monta kertaa. Tiesin kuitenkin, että jos eroaisin, en löytäisi uutta miestä, joka suostuisi huolehtimaan näin monesta lapsesta”, Ziada sanoo. ”Planin keskusteluiden jälkeen mies tuli onneksi järkiinsä! Nyt kodissamme on rauha. Naapurini kävi kysymässä, mitä oikein on tapahtunut, kun mieheni ei enää riehu. Sama ongelma on yleinen muissakin kodeissa.” Ziada arvelee, että Ugandan levoton ja väkivaltainen lähihistoria on jättänyt jälkensä perheisiin. Monet aikuiset ovat kasvaneet vailla isää tai taisteluissa traumatisoituneiden, arvaamattomien isien kanssa. Väkivallan kierre on katkaistava tietoisesti. Sekä Ziada että Osapi kertovat saaneensa Planin ryhmässä eväitä siihen, kuinka voivat keskustella keskenään ja lastensa kanssa kunnioittavasti, avoimesti ja kannustavasti. Fyysiset kurinpitomenetelmät ovat 8
jääneet perheessä historiaan, kuten parisuhdeväkivaltakin. Moni perheen huolista on vielä ratkaisematta, ja suurin niistä on lasten koulutien katkeaminen. Vain yksi perheen pojista käy tällä hetkellä koulua, koska naapuri maksaa tämän koulumaksut. Rahmania vihlaisee aina, kun hän näkee muiden teinityttöjen kulkevan oppitunneille siisteissä koulupuvuissaan. ”Haluaisin kovasti palata kouluun. Uskon, että se on vielä mahdollista. Unelmani on tulla sairaanhoitajaksi, koska ihailen sairaanhoitajien tärkeää työtä ja tyylikkäitä univormuja”, Rahman kertoo. Sama haave on myös äidillä. ”Suurin unelmani on, että lapseni saavat koulutuksen ja ammatin”, Ziada sanoo. . Ziada kasvattaa vihanneksia myyntiin. Puoliso Osapi (vas.) ja lapset Morgan ja Junior (oik.) tarkastelevat tomaattija munakoisosatoa. Osapi oppi Planin miestenryhmässä, kuinka tärkeää isien on osallistua lasten hoitoon ja kasvatukseen. 17-vuotias Fahad käy koulua ja kulkee matkat polkupyörällään. 9
PLANIN TOIMINTAKERTOMUS 2025 Lahjoittajiemme ja kumppaneidemme tuella saimme viime vuonna aikaan merkittäviä parannuksia tyttöjen asemaan ja pystyimme auttamaan kriisien keskellä ja vaikeissa oloissa eläviä lapsia ympäri maailmaa. V uosi 2025 mullisti kehitysyhteistyötä ja humanitaarista työtä ympäri maailmaa. Rajut leikkaukset kehitysyhteistyöstä vaikeuttivat ihmishenkiä pelastavaa humanitaarista työtä, koulutuksen parantamista, sopeutumista ilmastokriisiin sekä tyttöjen oikeuksien edistämistä. Leikkaukset osuvat hetkeen, jona maailma kamppailee monien toisiinsa limittyvien kriisien kanssa. Plan Internationalia tarvitaan nyt kipeästi – seisomaan tyttöjen rinnalla ja puolustamaan kovalla työllä saavutettua edistystä. Peräänantamaton työmme tuottaa tulosta. Vuonna 2025 Plan International paransi lähes 50 miljoonan lapsen elämää yli 80 maassa. Tuimme yli viiden miljoonan tytön koulutusta. Autoimme 3,4 miljoonaa tyttöä saamaan suojelua lapsiavioliitoilta, ihmiskaupalta, väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Paransimme nuorten pääsyä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluihin. Humanitaarinen työmme on laajentunut nopeasti. Kansainvälinen Plan tarjosi apua 73 humanitaarisessa kriisissä, jotta perheet pysyisivät turvassa ja lapset jatkaisivat koulunkäyntiään myös kriisien aikana. Toimitimme apua esimerkiksi Ukrainan, Gazan ja Sudanin konfliktien keskelle. Tyttöjen oikeudet todeksi 10
PLAN INTERNATIONALIN VUOSI 2025 Työmme tavoitti 49,2 miljoonaa lasta, joista 26,1 miljoonaa on tyttöjä. Toiminnassamme oli mukana 1 miljoonaa kummilasta. Työtämme tuki 902 000 Plan-kummia. Teimme yhteistyötä 64 320 yhteisön kanssa. Teimme yhteistyötä 26 440 kumppanijärjestön kanssa. 602 000 ihmistä sai koulutusta sukupuolten tasa-arvosta. Saimme aikaan 272 vaikuttamistyön voittoa, kuten lakimuutoksia ja sitoumuksia. Toteutimme 1 328 hanketta ympäri maailmaa. 11
TYÖMME PAINOPISTEET VUONNA 2025 Varhaislapsuuden kehitys Elämän ensimmäiset viisi vuotta muovaavat lapsen tulevaisuutta, mutta miljoonat lapset eivät vieläkään saa riittävästi ravintoa, terveydenhuoltoa ja varhaiskasvatusta. Tuemme monin tavoin varhaislapsuuden kehitystä ympäri maailmaa. » Seuloimme yli 556 000 lasta aliravitsemuksen varalta 10 maassa. » 85 % vanhemmista ja huoltajista ilmoitti käyttävänsä positiivisia kasvatusmenetelmiä osallistuttuaan koulutuksiimme 14 maassa. » Tarjosimme pääsyn elintärkeisiin terveyspalveluihin yli 895 000 lapselle 12 maassa. » Tarjosimme terveysja ravitsemustukea yli 200 000 raskaana olevalle ja imettävälle naiselle 15 maassa. Inklusiivinen ja laadukas koulutus Maailmassa on 251 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Tytöt jäävät edelleen todennäköisemmin koulun ulkopuolelle, erityisesti teini-iässä. Kun tytöt saavat koulutuksen, he voivat muuttaa omaa ja yhteisönsä tulevaisuutta. » Saimme aikaan 15 parannusta tyttöjen koulutusta koskeviin lakeihin ja käytäntöihin. » 20 maassa yli 550 000 lasta, joista lähes 260 000 on tyttöä, sai meiltä tukea siirtyäkseen seuraavalle koulutusasteelle. » 27 maassa yli 42 000 opettajaa ja koulun henkilökunnan jäsentä sai meiltä koulutusta lukuja laskutaidon laadukkaampaan ja inklusiivisempaan opettamiseen. » Kouluruokailuohjelmamme auttoivat yli miljoonaa lasta ja tarjosivat heille ravintoa, jonka turvin he oppivat tehokkaammin. Suojelu väkivallalta Konfliktit, ilmastonmuutos ja eriarvoisuus lisäävät tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Plan työskentelee perheiden ja yhteisöjen kanssa haitallisten asenteiden muuttamiseksi, suojelun vahvistamiseksi, tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja turvallisten paikkojen luomiseksi. » Saimme aikaan 31 parannusta lakeihin ja käytäntöihin tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. » Yli 391 000 ihmistä osallistui koulutuksiimme lasten suojelemisesta väkivallalta 32 maassa. » Perustimme tai tuimme lähes 1 500 yhteisöpohjaista lastensuojeluryhmää 18 maassa. » Tuimme 17 maassa lähes 24 000 ihmistä, jotka olivat kokeneet sukupuolistunutta väkivaltaa. Työelämätaidot ja ihmisarvoinen työ Miljoonat nuoret eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai harjoittelussa – ja tytöt jäävät erityisen usein työelämän ulkopuolelle. Tarjoamme nuorille taitoja, mentorointia ja mahdollisuuksia, joita he tarvitsevat löytääkseen paikkansa työelämässä ja tukeakseen yhteisönsä menestystä. » Autoimme perustamaan 1 921 uutta säästöryhmää tai osuuskuntaa 19 maassa. » 95 % nuorista, jotka olivat mukana kuudessa eri talousja työelämähankkeessa, haki palkallista työtä kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. » Saimme aikaan 7 parannusta tyttöjen taloudellista voimaantumista koskeviin lakeihin ja käytäntöihin. Nuoret muutoksen edistäjinä Nuoret muodostavat puolet maailman väestöstä. Silti heidän äänensä jäävät usein huomiotta heidän omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Tuemme nuoria johtamaan haluamaansa muutosta, vaikuttamaan politiikkaan ja vaatimaan johtajiltaan vastuullisuutta. » Tuimme lähes 3 000 nuorten johtamaa organisaatiota 26 maassa. » Lähes 13 000 nuorta 17 maassa sai meiltä tukea vaikuttamistyöhönsä mm. yhteisökeskustelujen, komiteoiden, poliittisten kuulemisprosessien ja kampanjoiden kautta. » Saimme aikaan 18 parannusta lakeihin ja käytäntöihin, jotka koskevat nuorten osallistumista päätöksentekoon. Seksuaalija lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) Miljoonat tytöt eivät voi tehdä vapaita ja valistuneita päätöksiä omasta kehostaan ja elämästään – esimerkiksi siitä, mitä heidän keholleen tapahtuu tai milloin ja kenen kanssa he menevät naimisiin. Työskentelemme tyttöjen ja yhteisöjen kanssa, jotta tähän tulee muutos. » Saimme aikaan 14 parannusta lakeihin ja käytäntöihin, jotka tukevat lapsiavioliittojen lopettamista. » Tarjosimme kuukautisterveyttä ja -hygieniaa parantavia tarvikkeita yli 107 000 tytölle ja naiselle 24 maassa. » Yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta, mukaan lukien 278 000 tyttöä ja nuorta naista, sai tuellamme seksuaalija lisääntymisterveydenhuollon palveluja 14 maassa. » Tavoitimme yli miljoona ihmistä 13 maassa viestinnällä ja koulutuksilla lapsiavioliittojen haitoista. 12
Humanitaarinen työmme tavoitti miljoonia lapsia Humanitaarinen työmme tavoitti viime vuonna 13 miljoonaa aikuista ja lasta, joista 3,2 miljoonaa oli tyttöjä. Maailmassa oli meneillään enemmän aseellisia konflikteja ja kriisejä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Lukemattomat yhteisöt sinnittelivät yhtäaikaisten ja risteävien kriisien, kuten kiihtyvien konfliktien, ilmastonmuutoksen voimistamien katastrofien, pakotetun muuton ja ruokaturvattomuuden keskellä. Tyttöjen turvallisuus, koulutus ja mahdollisuudet olivat kasvavan uhan alla Gazan ja Sudanin konflikteista Myanmarin ja Filippiinien pahenevaan ilmastokriisiin. Avun tarve kasvaa, mutta auttamisesta tulee yhä vaikeampaa, sillä monet maat leikkasivat viime vuonna globaalia kehitysrahoitustaan. Plan vei henkiä pelastavaa apua ja humanitaarisen työn asiantuntemusta yhteisöihin, joita koettelivat konfliktit, maanjäristykset, tulvat ja hirmumyrskyt. Tarjosimme ruokaa, PLANIN HUMANITAARINEN TYÖ 2025 Autoimme kriiseissä yhteensä 13,0 miljoonaa aikuista ja lasta, joista 3,2 miljoonaa oli tyttöjä. 42 koulutusta tukevaa hanketta 26 maassa. 61 lastensuojeluhanketta 35 maassa. 29 käteisja voucher-avustushanketta 19 maassa. 59 vesi-, sanitaatioja hygieniahanketta 38 maassa. 15 terveysohjelmaa – mukaan lukien seksuaalija lisääntymisterveys ja -oikeudet – 12 maassa. 53 ruokaturvaja ravitsemushanketta 33 maassa. puhdasta vettä ja suojaa. Edistimme lasten koulunkäyntiä ja lastensuojelua sekä tarjosimme psykososiaalista tukea. Humanitaarinen työmme on tehokasta ja nopeaa, koska yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme paikalla ennen kriisiä, kriisin aikana ja kriisin jälkeen. Vastasimme akuutteihin humanitaarisiin kriiseihin muun muassa Gazassa, Ukrainassa ja Haitissa. Gazan humanitaarinen tilanne oli katastrofaalinen, ja osaan Gazasta julistettiin nälänhätä. Vaadimme yhdessä muiden humanitaaristen järjestöjen kanssa loppua sotatoimille ja avustustoimitusten perillepääsyä Gazan kaistalle. Jatkoimme työtämme vaikeista oloista huolimatta Sudanissa, jossa on käynnissä maailman pahin pakolaiskriisi ja miljoonat ihmiset ovat vaarassa kuolla nälkään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tytöt ja naiset, joita uhkaa paitsi nälkiintyminen myös seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. Jatkoimme myös pitkäaikaista työtämme globaalin ruokaturvan parantamiseksi ja lasten aliravitsemuksen estämiseksi. . 13
Shifla, 15, kuuli kuukautistensa alkaessa vain sääntöjä ja rajoituksia. Nyt hän tietää, että kuukautiset ovat luonnollinen osa elämää, eivät este koulunkäynnille. 14
Teksti ja kuvat IZLA BETHDAVID / PLAN INTERNATIONAL Bangladeshilaisille Shiflalle ja Rialle kuukautiset tarkoittivat ennen kieltoja, hiljaisuutta ja poissaoloja koulusta. Oikea tieto ja toimivat saniteettitilat muuttivat kaiken. Enää kuukautiset eivät ole este tyttöjen vapaudelle ja koulunkäynnille. Kuukautistabut murtuvat Bangladeshissa – ”Nyt olen itsevarma ja vapaa” K un bangladeshilaisen Shiflan, 15, kuukautiset alkoivat kolme vuotta sitten, hän oli hämmentynyt ja peloissaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä hänen kehossaan tapahtui. Tuen ja luotettavan tiedon sijaan Shifla sai kuulla tiukkoja sääntöjä. Häntä kehotettiin välttämään proteiinia, vitamiineja, kalaruokia ja kananmunia. Syitä ei selitetty, mutta Shifla noudatti ohjeita ja uskoi, että näiden ruokien syöminen voisi pahentaa tilannetta. Monet bangladeshilaiset tytöt oppivat jo varhain, että kuukautiset tarkoittavat kieltoja, hiljaisuutta ja poissaoloja koulusta. Shiflan luokkatoverin Rian, 17, tarina on samankaltainen. Kun hänen kuukautisensa alkoivat 13-vuotiaana, hän kääntyi äitinsä puoleen saadakseen neuvoja. Vastaukseksi hän sai kuulla ainoastaan, ettei voisi mennä kouluun. ”Onko tämä aina tällaista?” Ria kysyi. Äiti kertoi, että kuukautiset tulisivat jatkossa joka kuukausi 5–7 päivän ajaksi ja että Rian tulisi jäädä kotiin – aivan kuten äitikin oli aikanaan tehnyt. Shifla (vas.) ja Ria viihtyvät koulussa. Ria toimii vertaisohjaajana ja on kouluttanut jo kymmeniä tyttöjä omassa yhteisössään. Hänen tavoitteensa on, ettei yksikään tyttö joutuisi häpeämään kuukautisia. 15
Koulunkäynti katkesi joka kuukausi Viikon poissaolo koulusta joka kuussa aiheutti Rian koulunkäyntiin yhä enemmän ongelmia. Hän jäi jälkeen opinnoissaan ja alkoi menettää itseluottamustaan. Shiflan tavoin Ria lopetti ravitsevan ruoan syömisen kuukautisiin liittyvien uskomusten takia. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Planin Stop the Stigma -ohjelma saapui Shiflan ja Rian kouluun eteläisessä Bangladeshissa. Tytöt saivat ensimmäistä kertaa oikeaa tietoa. Kuukautiset eivät olleetkaan jotain pelättävää tai rajoittavaa vaan luonnollinen osa elämää. He ymmärsivät, ettei terveellisen ruoan syöminen ole haitallista vaan se päinvastoin tukee kehoa. Nyt he uskaltavat syödä ilman syyllisyyttä. Tieto vapauttaa Osana Planin ohjelmaa Shiflan ja Rian kouluun rakennettiin uusi vessa, jossa tytöt voivat huolehtia hygieniastaan turvallisesti kuukautisten aikana. Muutos on ollut merkittävä jokaiselle tytölle. ”Aiemmin vessoja oli liian vähän eikä peseytymistiloja ollut lainkaan. Ne harvat vessat, jotka olivat käytössä, olivat epäsiistejä ja haisivat kammottavalle. Vettä ei ollut saatavilla, eikä terveyssiteille ollut roskiksia”, Ria kertoo. Nyt kaikki on toisin. KKoulussa on puhtaat peseytymistilat, vettä saatavilla ja terveyssiteille omat jäteastiat. Erityisen tärkeää on, että oppilaat, opettajat ja vanhemmat ovat saaneet opetusta kuukautisterveydestä ja -hygieniasta. Opiskelu ei ole ollut tytöille itsestäänselvyys. Kuukautiset tarkoittivat aiemmin pakollisia poissaoloja koulusta. Planin koulutus ja uudet peseytymistilat muuttivat kaiken. 16
”Vammaisen ystäväni elämä on muuttunut ehkä kaikkein eniten. Aiemmin hänen oli pakko olla poissa koulusta aina kuukautisten aikana, koska sopivia tiloja ei ollut. Uuden peseytymistilan ansiosta hänen ei enää tarvitse jäädä kotiin. Nyt hän käy koulua säännöllisesti, aivan kuten me muutkin”, Shifla kertoo. Tyttöjä rajoittavat säännöt saavat väistyä Kun kuukautisiin liittyvä häpeä ja väärät uskomukset murretaan, kyse ei ole vain hygieniasta vaan tyttöjen vapaudesta. Kun säännöt muuttuvat, muuttuu myös tulevaisuus. Nykyään Shifla ja Ria ystävineen eivät enää häpeä kuukautisiaan. He voivat keskittyä koulunkäyntiinsä ja haaveilla tulevaisuudestaan. Rialle yksi isoimmista yllätyksistä on ollut hänen isänsä aktiivinen osallistuminen kuukautisterveyden edistämiseen. ”Isäni osallistui koulutuksiin ja ryhtyi kuukautisterveyden puolestapuhujaksi yhteisössämme. Sitoutumisensa ansiosta hän on saanut Champion Father -tunnustuksen. Nyt hän ostaa minulle säännöllisesti terveyssiteitä. Tätä en olisi koskaan aiemmin osannut edes kuvitella. Suhteemme on vahvistunut, ja tunnen saavani häneltä todellista tukea.” Myös miesopettajat, jotka aiemmin välttelivät aihetta, keskustelevat kuukautisista avoimemmin ja ovat ymmärtäväisempiä tyttöjä kohtaan. Uusi vessarakennus on turvallinen tila, jossa tytöt voivat myös levähtää, mikä olisi aiemmin ollut täysin ennenkuulumatonta. Ria kertoo, että on saanut voimaa ja uudenlaista vapauden tunnetta. Hän on päättänyt viedä muutosta eteenpäin. Hän on opiskellut vertaiskouluttajaksi ja kouluttanut jo 60 tyttöä omassa yhteisössään. Hän haluaa varmistaa, että myös muilla tytöillä on mahdollisuus elää vapaasti. ”Tunsin ennen häpeää ja pelkoa. Nyt olen itsevarma, tuettu ja vapaa”, Ria sanoo hymyillen. . Uudet peseytymistilat auttavat huolehtimaan hygieniasta. Kuukautisterveys edistää tyttöjen vapautta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 17
KOLUMNI T ytöttelyä, huutelua, vihjailua. Hameen helman pituuden arviointia, nopeasti heitettyjä kommentteja ulko näöstä, huumorin varjolla tehtyjä alentavia sutkauksia. Hetkiä, jotka ovat saaneet olon tuntumaan vähän epämukavalta ja pieneltä. Tilanteita, jotka ovat jättäneet jäljen. Eivät siksi, että ne olisivat poikkeuksellisia, vaan juuri siksi, että ne eivät ole. Pitkään kannoin kokemuksia hiljaa mukanani. Epävarmuus ja häpeä saivat epäilemään. Ehkä ymmärsin väärin? En kai yllyttänyt? Olenko kukkahattutäti, jonka ponnari on vedetty liian tiukalle? Kun vuonna 2020 aloin tehdä Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu -podcastia, sain kohdata lukemattomia naisia, kuulla heidän tarinoitaan ja jakaa omaani. Yhtäkkiä se, mikä oli tuntunut henkilökohtaiselta ja yksi tyiseltä, alkoikin hahmottua osaksi jotain paljon suurempaa. En ollut yksin kokemusteni tai niiden herättämien tunteiden kanssa. Keskustelut olivat ravistelevia ja saivat minut kohtaamaan inhottavan totuuden siitä, että kannan itsekin mukanani ennakkoluuloja ja opittuja ajatusmalleja. Onneksi ymmärsin myös, mikä voima meissä naisissa ja tytöissä on, kunhan vain katsomme samaan suuntaan. Kutsun sitä siskoudeksi. Siskous ei synny pelkästään yhteisestä kokemuksesta tai sukupuolesta vaan myös halusta purkaa rakenteita, jotka asettavat meidät keinotekoisesti vastakkain. Se vaatii rehellisyyttä, joskus epämukavuuttakin, ja ymmärrystä siitä, että olemme samalla puolella. Se voi olla pieni ele, katse tai sana oikealla hetkellä. Tilan antamista, mahdollisuuksien jakamista. Muistutus siitä, että voimme olla toistemme turva. Yhteistyö Planin kanssa on antanut kokemuksilleni vielä laajemman kehyksen. Olen saanut olla mukana nostamassa tyttöjen ja naisten tarinoita ja puhumassa tasa-arvon puolesta. Nähdä ja oppia siinä samalla. Valitettavasti viime vuodet ovat konkretisoineet, että saavutetut oikeudet voivat myös murentua. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa, eikä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamisen aika ole ohi. Siskoutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Se on tekoja, valintoja ja vastuuta. Sitä, että tunnistamme toisen ihmisen kamppailun, vaikkei se olisi identtinen oman kanssa. Se on yhteyttä ja varmuutta siitä, ettei kukaan jää yksin niiden kokemusten kanssa, jotka yrittävät hiljentää meidät. Sillä kun yksi meistä puhuu, se avaa tilaa myös muille. . Tuija Pehkonen Kirjoittaja on yrittäjä, juontaja, toimittaja ja vaikuttaja, joka on tehnyt jo vuosia yhteistyötä Planin kanssa. Hän on kirjoittanut teoksen Ei enää kiltti tyttö (Gummerus 2024). Tässä kolumnisarjassa Planin tukijat kertovat tilanteesta tai asiasta, jossa ovat saaneet apua ja tukea. Meissä naisissa ja tytöissä on valtava voima, kunhan katsomme samaan suuntaan. Siskous ei synny pelkästään yhteisestä kokemuksesta tai sukupuolesta vaan myös halusta purkaa rakenteita, jotka asettavat meidät keinotekoisesti vastakkain, Tuija Pehkonen pohtii. Siskoutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan 18
N et ta A ho la -J ou ts en SARJAKUVA * Plan tavoitti vuonna 2025 yli 26 miljoonaa tyttöä.
Tasa-arvon toteutumiseen tarvitaan mukaan meitä jokaista. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki. Tyttöjen oikeuksia edistävät miehet kertovat ajatuksiaan siitä, miten ja miksi meistä jokainen voi olla tyttöjen puolella ja edistää tasa-arvoisempaa maailmaa. TEKSTI: Kalle Heino KUVAT: Mikko Toivonen suutta on, että me miehet suojelemme naisia edistämällä tasa-arvoista maailmaa yhdessä. Kun näen arjessa epäreiluja, epäoikeudenmukaisia tai epätasa-arvoisia tilanteita, puutun niihin aina. Joskus pelottaa, kun haluan julkaista someen jotakin tasa-arvoon liittyvää. Pohdin, että pitääkö minun miettiä vielä toisen kerran, postaanko tästä aiheesta. Mutta silloin ajattelen, että teen oikeaa työtä. Tasa-arvoa ei voi edistää yksin. Meidän kaikkien pitäisi yhdistää meidän ajatuksemme sekä äänemme ja toimia tasa-arvoisemman maailman puolesta.” . Pojat ja miehet tyttöjen puolella VIHAS DAUNDASEKARA aktivisti ”Olen feministi, koska haluan nähdä maailman, jossa kaikilla sukupuolilla on samat oikeudet ja mahdollisuudet. Toimin tyttöjen puolella, koska haluan, että kaikki kokevat ympärilläni turvallisuutta. Tiedän, että monissa maissa opetetaan edelleen, myös kouluissa, että perheen ydinjäsen tai johtaja ei voi olla nainen. Pojilla tai miehillä on myös aina mahdollisuus kävellä öisin, toisin kuin tytöillä ja naisilla. Mielestäni tasa-arvon edistäminen ei ole pelkästään naisten ja tyttöjen vastuulla. Se on myös meidän miesten ja poikien vastuulla. Oikeaa maskuliini20