2025 1 Plan IRAKISTA PAENNUT HAJIR: ”Suomalaisten ystävien saaminen vaati kovaa työtä” Kesän parhaat kirjavinkit KIRJAILIJA IRENE ZIDAN: ”Liian moni ei osaa nähdä palestiinalaisia tavallisina tuntevina ihmisinä” NÄYTTELIJÄ SANNA STELLAN: ”Vanheneminen on etuoikeus” Ugandalainen Yunus näyttää uudenlaisen miehen mallia Apua 43 miljoonalle lapselle ja muut työmme tulokset
Plan 1/25?toukokuu 2025 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489aettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Ossi Heinänen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 30 301 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2025. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Sami Pauni (pj.), Fatim Diarra, Gunvor Kronman, Satu Laakso, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Paula Salovaara, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja Pauliina Mannerhovi (Planin lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 PÄÄKIRJOITUS On yhä vaarallisempaa olla tyttö Meitä tyttöjen oikeuksien puolustajia tarvitaan nyt kipeästi. Yhdysvallat ja moni muu maa on leikannut tai ilmoittanut leikkaavansa merkittävästi kansainvälistä kehitysrahoitustaan. Yhdysvaltojen kehitysyhteistyöviraston (USAID) tuen leikkausten määräksi on varmistunut 83 prosenttia, joka tarkoittaa vähintään 33 miljardia dollaria vuodessa. Sen lisäksi odotetaan muita leikkauksia. Plan International arvioi, että muiden valtioiden leikkaukset ovat vuositasolla yhteensä 12 miljardia dollaria. Valtiot ovat ylivoimaisesti merkittävin globaalin kehityksen rahoittaja, joten isku on ennennäkemätön. Tyttöjen oikeudet ovat vakavasti uhattuina. Sodat, globaalit kriisit ja konservatiivisten, tasa-arvoa vastustavien liikkeiden vahvistuminen voivat romuttaa edistyksen, jota tyttöjen asemassa on viime vuosikymmeninä saavutettu. Sukupuolten välinen tasa-arvokuilu on jo nyt kestämättömän leveä: nykytahdilla naisten ja miesten tasa-arvo saavutettaisiin 134 vuoden päästä. Valtavat leikkaukset globaalista kehityksestä voivat työntää maalin vieläkin kauemmas. Pelkästään viime vuonna naisten oikeudet taantuivat tuoreen YK-raportin mukaan lähes neljäsosassa maailman maista. Nyt riskinä on, että vuonna 2030 tasaarvo on heikommissa kantimissa kuin vuonna 2015, jolloin maailman valtiot sopivat kestävän kehityksen tavoitteista. Nykyään elävien tyttöjen oikeudet voivat toteutua jopa huonommin kuin heidän äideillään tai isoäideillään nuoruudessaan. Myös humanitaarinen työ on vakavasti alirahoitettua. Viime vuonna arviolta vain 43 prosenttia maailman humanitaarisesta rahoitustarpeesta täyttyi. Samaan aikaan humanitaarisen avun tarve oli suurempi kuin koskaan. Tiedämme kokemuksesta, että kriiseissä jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat tytöt menettävät oikeuksiaan. Nyt ei kuitenkaan ole aika lamaantua synkkien uutisten edessä. Meidän on puolustettava kaikin voimin tyttöjen asemassa saavutettuja voittoja, globaalia kehitystä ja humanitaarista työtä. Euroopan on nyt seistävä arvojensa takana ja noustava puolustamaan tasaarvoa ja globaalia kehitystä. Myös meidän kansalaisten on vaadittava päättäjiltämme, että he sitoutuvat tukemaan maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä ja vastaamaan inhimilliseen hätään. Tukijamme, on korvaamattoman arvokasta, ettette ole kääntäneet selkäänne tyttöjen oikeuksille ja inhimilliselle hädälle. Kiitos. . Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät uudistuneesta lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi Ossi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi P.S. Plan-lehden ilmestymistahti on muuttunut. Julkaisemme nyt printtilehteä kahdesti vuodessa. Tervetuloa lukemaan Plan-lehteä myös digiversiona. 2
4 Planin työn tulokset 2024 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Yunus näyttää uudenlaisen miehen mallia 20 Essee: Kaunis, rakas Gaza AJANKOHTAISTA Se aika kuukaudesta. Puolustaa tasa-arvoa. SISÄLTÖ J oka kuukausi 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset. Se on noin 320 kertaa Suomen väkiluku. Silti tässäkin kuussa kuukautissyrjintä ja kuukautisiin liittyvät stigmat rajoittavat tyttöjen elämää ympäri maailmaa. Ne aiheuttavat häpäisyä, eristämistä ja ahdistelua sekä estävät tyttöjä käymästä koulua. 500 miljoonalla tytöllä ja naisella ei ole käytössään lainkaan kuukautissuojia tai mahdollisuuksia huolehtia kuukautishygieniastaan. Monen tytön koulutie katkeaa siihen, kun hänen kuukautisensa alkavat. Kuukautissuojien ja turvallisten wc-tilojen puutteen lisäksi riittämätön tieto kuukautisista aiheuttaa häpeää sekä tyttöjen eristämistä ja nöyryyttämistä. Tytöt saatetaan esimerkiksi sulkea koteihinsa kuukautisten ajaksi. 22 Hajir oppii suomea pikavauhtia: ”En halunnut olla toimeton” 26 Kolumni 27 Hetki maailmalta: Entinen kummilapsi on nyt kannustava opettaja ja äiti 28 Kummit ja Tyttösponssi-lahjoittajat 30 Plan-palat 14 22 Keskimäärin kuukautisiin kuluu tyttöjen ja naisten elämän aikana seitsemän vuotta. Seitsemän vuotta menetettyjä mahdollisuuksia ja rajoitettua elämää on liikaa. 28.5. on kansainvälinen kuukautispäivä. Kuukautispäivänä nostamme esiin tyttöjen kohtaaman kuukautissyrjinnän ja vaadimme kaikille tasa-arvoista kohtelua kuun jokaisena päivänä. Kuukausilahjoittajiemme tuella romutamme kuukautisiin liittyviä epätasa-arvoisia rakenteita ja stigmoja. Tasa-arvoisempi tulevaisuus on mahdollinen, mutta sen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Lue lisää: plan.fi 3
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: PLAN INTERNATIONAL Plan paransi yhdessä tukijoidensa ja kumppaneidensa kanssa viime vuonna 43 miljoonan lapsen ja nuoren elämää, edisti tasa-arvoa ja auttoi yhteisöjä selviytymään kriiseistä ja konflikteista. P lan Internationalin tavoitteena on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maailma. Siksi edistämme erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten oikeuk sia. Työmme poistaa tyttöjen kohtaamia haasteita ja syrjintää yli 80 maassa Afrikassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Amerikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Vuonna 2024 tuimme yli 43 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta parantamaan elämäänsä. Heistä 23,3 miljoonaa oli tyttöjä. Kun tyttöjen oikeudet toteutuvat ja tasa-arvo edistyy, olemme kaikki vahvempia. Kumppaneidemme ja paikallisten yhteisöjen kanssa puramme haitallisia normeja, muutamme yhteiskuntia ja tuemme tyttöjä päättämään omasta elämästään. PLANIN TYÖN TULOKSET 2024 Tyttöjen oikeudet todeksi 4
1 miljoonaa Plan-kummia tuki 1,1 miljoonaa Plankummilasta. PLAN INTERNATIONALIN VUOSI 2024 Toteutimme 1 421 kehitysyhteistyöohjelmaa. Toimimme yli 80 maassa . Työskentelimme 66 875 yhteisön kanssa. Teimme yhteistyötä 36 367 kumppanijärjestön kanssa. Työmme tavoitti 43 miljoonaa lasta, joista tyttöjä oli 23,3 miljoonaa . 5
TYÖMME PAINOPISTEET Suojelu väkivallalta Tavoite: Lapset ja nuoret, erityisesti tytöt, kasvavat ilman väkivaltaa, pelkoa tai syrjintää. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: Tarjosimme sukupuolisensitiivistä suojelua väkivallalta 6 miljoonalle tytölle. Lastensuojelutyömme tavoitti yhteensä 18,8 miljoonaa lasta ja aikuista. Toteutimme 49 lastensuojeluohjelmaa humanitaari sissa kriiseissä 33 maassa. 366 474 yhteisöjen jäsentä ja vapaaehtoista sekä 25 714 kumppanijärjestöjen ja instituutioiden työn tekijää sai koulutusta lastensuojelusta. Käytimme 150,1 miljoonaa euroa ohjelmiin, jotka parantavat lasten suojelua väkivallalta. Saimme aikaan 14 muutosta lakeihin ja asetuksiin, jotka koskevat lapsija pakkoavioliittoja. Varhaislapsuuden kehitys Tavoite: Kaikki pienet lapset saavat tasapuolisesti hyvää hoitoa ja arvostusta. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: Tuimme 8,6 miljoonan tytön varhaiskasvatusta. Tavoitimme varhaiskasvatustyöllämme yhteensä 29,9 miljoonaa lasta ja aikuista. Käytimme 102,2 miljoonaa euroa varhaiskasvatusohjelmiin. Työelämätaidot ja ihmisarvoinen työ Tavoite: Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, erityisesti nuoret naiset, saavat tietoja, taitoja ja mahdollisuuksia, joiden avulla voivat tehdä itse valitsemaansa ihmisarvoista työtä. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: 770 500 tyttöä sai työelämätaitoja ja työ mahdollisuuksia. Nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävät ohjelmamme tavoittivat 4,6 miljoonaa lasta ja aikuista. Käytimme 74,8 miljoonaa euroa työelämätaitoja ja ihmisarvoista työtä koskeviin ohjelmiin. Saimme aikaan 18 muutosta nuorten työllistymiseen liittyviin lakeihin ja asetuksiin tai niiden toimeen panoon. Inklusiivinen ja laadukas koulutus Tavoite: Lapset, erityisesti tytöt, saavat koulutuksen, jota he tarvitsevat menestyäkseen elämässä. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: 5,3 miljoonaa tyttöä sai paremmat mahdollisuudet koulutukseen. Osallistavaa ja laadukasta koulutusta edistävät ohjelmamme tavoittivat yhteensä 17,8 miljoonaa lasta ja aikuista. Toteutimme 35 koulutushanketta humanitaarisissa kriiseissä 28 maassa. Käytimme 140,4 miljoonaa euroa osallistaviin ja laadukkaisiin koulutusohjelmiin. Saimme aikaan 28 muutosta lakeihin ja asetuksiin, jotka koskevat inklusiivista, laadukasta koulutusta. Nuoret muutosten edistäjinä Tavoite: Nuoret osallistuvat elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin johtamalla muutosta omissa yhteisöissään ja vaikuttamalla yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa päätöksiin. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: Tuimme 1,1 miljoonan tytön kansalaisaktivismia. Tavoitimme nuorten aktivismia tukevilla ohjelmillamme 4,8 miljoonaa lasta ja aikuista. Käytimme 55,1 miljoonaa euroa ohjelmiin, jotka vahvistavat nuorten asemaa muutoksen johtajina. Saimme aikaan 18 muutosta nuorten osallisuutta koskeviin lakeihin ja asetuksiin tai niiden toimeenpanoon. Seksuaalija lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) Tavoite: Tytöt ja nuoret naiset voivat päättää itse kehostaan ja elämästään, kuten naimisiinmenosta ja lasten saamisesta. MAAILMANLAAJUINEN VAIKUTUS: Paransimme 5,8 miljoonan tytön seksuaalija lisääntymisterveyttä. Tavoitimme SRHR-ohjelmillamme 32 miljoonaa lasta ja aikuista. Edistimme seksuaalija lisääntymisterveyttä humanitaari sissa kriiseissä 14 ohjelmassa ja 13 maassa. Käytimme 109,6 miljoonaa euroa seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviin ohjelmiin. Saimme aikaan 19 parannusta tyttöjen seksuaalioikeuksia koskeviin lakeihin ja asetuksiin tai niiden toimeenpanoon. 6
PLAN INTERNATIONALIN HUMANITAARINEN TYÖ 2024 Käytimme maailmanlaajuisesti 125 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun. Tarjosimme hätäapua 87 kriisissä ympäri maailmaa. Paransimme ruokaturvaa 34 ohjelmassa ja 28 maassa . Jaoimme käteisapua 22 ohjelmassa ja 20 maassa . Humanitaarinen työmme tavoitti 12,2 miljoonaa ihmistä, joista 3,2 miljoonaa oli tyttöjä. Humanitaarinen työmme helpotti lasten hätää Vuonna 2024 toimitimme apua 87 kriisin ja katastrofin keskelle. Humanitaarinen työmme tavoitti 12,2 miljoonaa lasta ja aikuista, joista 3,2 miljoonaa oli tyttöjä. Avun tarve maailmassa oli valtava. Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella, ja 72 miljoonaa lasta ei pääse konfliktien ja kriisien takia kouluun. Yli 345 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta. Vastasimme akuutteihin humanitaarisiin kriiseihin, kuten Ukrainan ja Gazan sotiin. Vaadimme yhdessä muiden humanitaaristen järjestöjen kanssa loppua sotatoimille ja avustustoimitusten perillepääsyä Gazaan. Sudanin sisällissodan aiheuttama valtava humanitaarinen kriisi ja Haitin syvenevät väkivaltaisuudet vaativat laajoja avustustoimia. Jatkoimme myös pitkäjänteistä humanitaarista työtä globaalin nälkäkriisin helpottamiseksi. 7
Kohti monimuotoista ja tasa-arvoista Suomea Suomessa edistimme globaalia tasa-arvoa, kestävää kehitystä sekä nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Maahanmuuttajatyömme tavoitti vuonna 2024 lähes 1 300 nuorta ja 450 huoltajaa. Keskeisiä teemojamme olivat muun muassa tasa-arvo, sukupolvisuhteet, kulttuuriperintö, digitaidot, opinnot ja työelämä sekä demokratia. Järjestimme toimintaa niin nuorten vapaa-ajalla kuin koulupäivien aikana 63 eri ryhmässä. Tuimme koulujen globaalikasvatusta tuottamalla opetusmateriaalia ja ylläpitämällä suosittua globaalikoulu.net-sivustoa. Sivustolla oli vuoden aikana yli 13 350 kävijää. Järjestimme 14 globaalikasvatuskoulutusta opettajille ja kasvattajille. Niihin osallistui yli 450 ammattilaista. Nostimme puheenaiheita kotimaan keskusteluun ja pidimme tyttöjen asemaa esillä sosiaalisessa mediassa, tiedotusvälineissä, tapahtumissa sekä kohtaamisissa yhteiskuntamme päättäjien kanssa. Vaikuttamistyömme keskittyi erityisesti tyttöjen oikeuksiin, tasa-arvoa edistävään ulkopolitiikkaan sekä Suomen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Toimintaamme osallistui Suomessa viime vuonna kymmeniä tuhansia ihmisiä. Aktivistit, vapaaehtoiset, lahjoittajat ja yrityskumppanit toimivat kanssamme reilumman maailman puolesta. Keskityimme vapaaehtoistoiminnassamme vahvasti nuorten aktiivisen toimijuuden tukemiseen. Järjestimme vuonna 2024 nuorten aktivistien kanssa yhteensä 212 eri tapahtumaa ja tapaamista yli 70 paikkakunnalla ympäri Suomea ja verkossa. Niihin osallistui lähes 20 000 ihmistä. Toimintaamme tuki rahallisesti 30 000 yksityisja yrityslahjoittajaa. Vuoden lopussa meillä on lähes 28 000 säännöllistä lahjoittajaa. 2022 2023 2024 22 928 000 € 22 617 000 € 23 407 000 € TUOTTOJEN KEHITYS Teimme vahvaa yritysyhteistyötä Tallbergin, Solitan, SOK:n, Radissonin, Huhtamäen, Roschierin, Microsoftin ja DNA:n kanssa. Apu meni tehokkaasti perille Plan International Suomen kalenterivuoden 2024 kokonaistuotot olivat 23,4 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta tuottomme nousivat 800 000 euroa. Nousu muodostui institutionaalisen rahoituksen kasvusta. Kehitysyhteistyön avustukset muodostivat yli kolmasosan viime vuoden tuotoistamme. Noin kolmasosan tuotoistamme saimme lahjoittajiltamme ja yli neljäsosan ulkoministeriöltä. Loput tuotoistamme koostuivat yritysyhteistyöstä ja muista institutionaalisista rahoituksista ja avustuksista. 8
Kiitos, tukijamme ja kumppanimme! Nämä tulokset ovat mahdollisia teidän ansiostanne. Yksityislahjoitukset (Tyttösponssija kertalahjoitukset) 14 % Muut EU-rahoitukset 10,7 % Yrityslahjoitukset 1,3 % 1 % Hätäapurahasto 0,5 % Kotimaan projektirahoitukset 2,7 % Ulkoministeriön tuki 27,7 % Humanitaariset projektirahoitukset 13,2 % Kummien lahjoitukset 19,9 % Muut 10 % TUOTOT 2024 77 senttiä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä elinoloja parantaviin ohjelmiin. 11 senttiä varainhankintaan työmme toteuttamiseksi ja 12 senttiä uusien tukijoiden hankkimiseksi. talousja henkilöstöhallintoon, IT-palveluihin sekä yleiseen hallintoon tehokkaan ohjelmatyön mahdollistamiseksi. JOKAISESTA SAAMASTAMME 1 EUROSTA KÄYTIMME VUONNA 2024… Tutustu koko toimintakertomukseen: plan.fi/toiminta2024 Kansainvälisen Planin tulokset ovat tilivuodelta 2024 (1.7.2023–30.6.2024). Kalenterivuonna 2024 käytimme varoistamme 77 prosenttia lasten ja nuorten oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Uusien tukijoiden hankkimisen, henkilöstöhallinnon, tietotekniikan ja yleisen hallinnon osuus kuluista oli 23 prosenttia. Tavoitteemme on, että käytämme keräämistäme varoista vähintään 75 prosenttia ohjelmatyöhön lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi. Varainhankinnan ja hallinnon kulut mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten ja nuorten elämässä ovat pysyviä. Suuntasimme viime kalenterivuonna ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 18 miljoonaa euroa. . 9
UUTISIA MAAILMALTA Planin aktiivi Fatima Hassouneh tapettiin Gazassa Tiesitkö tämän lukutaidosta? • 86 % maailman ihmisistä osaa lukea. Vuonna 1979 osuus oli vain 68 %. • Maailmassa on 754 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Heistä 2/3 on naisia. • 250 miljoonaa lasta on jäänyt vaille lukutaidon perusteita. • 47 % maailman lukutaidottomasta väestöstä elää Etelä-Aasiassa ja 27 % Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. • 11 %:lla suomalaisista aikuisista on heikko lukutaito. Lähteet: Lukukeskus, Unesco LUKUJEN KERTOMAA F atima Hassouneh, 24-vuotias palestiinalainen kuvajournalisti ja nuorten puolestapuhuja, sai surmansa huhtikuussa perheensä kanssa Israelin ilmaiskussa, joka kohdistui heidän kotiinsa Gazassa. Fatima oli lahjakas valokuvaaja, joka kertoi rohkeasti Gazan jokapäiväisestä elämästä ja julkaisi töitään Guardianissa sekä muissa tiedotusvälineissä. Hän osallistui aiemmin Planin nuorten She leads -ohjelmaan. Kun tammikuussa ilmoitettiin väli aikaisesta tulitauosta, hän suhtautui tulevaisuuteen toiveikkaasti ja odotti innolla, että saisi viettää enemmän aikaa sulhasensa kanssa. ”Odotan innolla elämääni sodan jälkeen ja olen varma, että kauniita asioita tapahtuu”, hän sanoi. ”Fatima on ollut inspiraation lähde meille kaikille Plan Interna tionalissa”, sanoo Planin maailman laajuisen humanitaarisen avun johtaja Unni Krishnan. ”Pelottoman tarinankerronnan ja vankkumattoman rohkeutensa kautta hän avasi maailmalle näkymän sodan inhimilliseen hintaan – ja Gazan sydämeen. Emme oppineet tuntemaan Fatimaa vain voimakkaana äänenä, vaan myös ihmisenä, joka on täynnä rakkautta elämää, taidetta ja ennen kaikkea Gazan kansaa kohtaan. Hänen perintönsä meille ei katoa.” Unni Krishnan kertoo, että Fatima osoitti konfliktin aikana poikkeuksellista sitkeyttä. Päivittäisen selviytymistaistelun keskelläkin hän oli periksiantamaton nuorten lähettiläs. “Viime vuonna Plan Internationalin Still We Dream -raporttiin kirjoittamassaan artikkelissa Fatima esitti maailmalle kysymyksen, joka on kaikunut meissä siitä lähtien. Hän kysyi, emmekö ole ihmisiä, aivan kuten tekin. Olemme järkyttyneitä ja ajatuksemme ovat hänen eloonjääneiden perheenjäsentensä, ystäviensä ja läheistensä kanssa.” Fatima työsti ennen kuolemaansa valokuva sarjaa yhden nuoren naisen päivästä Gazassa lyhytaikaisen tulitauon aikana. Hän kirjoitti, että ”monet lapset kantavat ikäänsä raskaampaa taakkaa aikana, jolloin heidän pitäisi olla kouluissa tai leikkikentillä”. Fatima pohdiskeli myös sitä, ettei mikään ole kauniimpaa kuin kotiinpaluu. Siitäkin huolimatta, että matka kotiin on ollut pitkä, hidas ja täynnä vastoinkäymisiä. Plan International vaatii Fatiman muistoksi edelleen pysyvää, välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa Gazaan. Gazan saarto on purettava ja humanitaaristen avustustyöntekijöiden sekä avustustarvikkeiden esteetön pääsy alueelle on taattava. . Voit tukea hätäaputyötämme lahjoittamalla: Verkossa: plan.fi/hataapu Tekstaamalla KRIISI numeroon 16155 (lahjoitat 20 €). Lähettämällä valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500. 10
Kyaunt oli kotinsa edustalla vilvoittelemassa, kun maanjäristys alkoi. Talo heilahti vaarallisesti, ja Kyaunt ryntäsi sisään pelastamaan tyttärensä ja sukulaislapsensa. Y li 3700 ihmistä kuoli ja kymmenet tuhannet jäivät kodittomiksi Myanmaria ravistelleessa voimakkaassa maanjäristyksessä 28. maaliskuuta. Voimakkuudeltaan 7,7 maanjäristys tuhosi tai vaurioitti 55 587:ää kotia ja vaikutti yli 17 miljoonan ihmisen elämään. Lähes 200 000 ihmistä asuu nyt tilapäisissä suojissa, katujen varsilla ja julkisissa tiloissa, kuten luostareissa, jalkapallokentillä ja kouluissa. Moni heistä on vailla turvallisia saniteettitiloja, yksityisyyttä ja suojaa. ”Emme voi enää asua talossamme. Talo on asumiskelvoton. En voinut ottaa mitään mukaani. Kun juoksin, minulla ei ollut edes tossuja. Nyt asumme tilapäisessä majoituksessa luostarissa”, kertoo 25-vuotias Kyaunt. Hän pelasti viime hetkellä viisivuotiaan tyttärensä ja kolme sukulaislasta heiluvasta talosta. ”Pidin kiinni neljästä lapsesta ja olin juoksemassa ulos. Sitten kuului kova räjähdys. Kaasuvuoto aiheutti räjähdyksen ja tulipalon. Räjähdys tapahtui aivan taloni edessä.” Maanjäristys tuhosi laajasti myös infrastruktuuria. Peruspalveluja, sähköä ja puhdasta vettä on heikosti saatavilla. Yli 300 terveydenhuoltolaitosta ja 2 565 koulua vaurioitui tai tuhoutui. Taivasalla asuvat ihmiset ovat vuoroin monsuunikauden tuomien rankkasateiden ja vuoroin tukahduttavan, jopa 40 asteen helteen armoilla. Tauteja levittävät hyttyset pahentavat tilannetta. Monet ihmiset tarvitsevat kipeästi perustarvikkeita, sillä he ovat menettäneet kaiken paitsi yllään olevat vaatteet. Kyauntilla on tällä hetkellä tarpeeksi ruokaa ja juomaa, mutta ei tuloja eikä kotia. ”Jos voisin pyytää jotakin, haluaisin asuinpaikan. Tällä hetkellä olen koditon, joten lapseni tulevaisuuden vuoksi haluan löytää asunnon”, hän sanoo. Plan International vastaa lasten ja heidän perheidensä kiireellisiin tarpeisiin pahiten kärsineillä alueilla Mandalayssa ja Sagaingissa. Plan tarjoaa ruokaa ja puhdasta vettä sekä suojaa, rakentaa käymälöitä ja jakaa välttämättömiä hygieniatarvikkeita. Lisäksi perheet saavat toimeentulotukea. Plan tarjoaa lapsille myös psykososiaalista tukea ja on perustanut yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa yli 20 lapsiystävällistä tilaa, joissa lapset voivat leikkiä ja käsitellä turvallisesti traumojaan. . Avun tarve jatkuu vielä pitkään. Sydämellinen kiitos kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoittaneet hätäapukeräykseemme ja auttaneet lapsia Myanmarissa. Maanjäristys suisti elämän raiteiltaan Myanmarissa – Plan tarjoaa hätäapua 11
UUTISIA SUOMESTA T ytöt ja nuoret naiset valtasivat maaliskuussa yhteiskuntamme johtajien paikkoja. Planin rakastettu Girls Takeover -tempaus oli entistäkin ajankohtaisempi nyt, kun tyttöjen ja naisten oikeuksia ja tasa-arvoa haastetaan rajusti eri puolilla maailmaa. Vantaalainen Natasha Al-Zeilaa, 17, valtasi ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) paikan. Hän nosti esiin Suomen roolia tyttöjen, naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä. “Miten Suomi, joka on sitoutunut tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin, voisi paremmin tukea niitä, jotka elävät epäoikeudenmukaisuudessa ja syrjinnässä?” hän kysyi. Helsinkiläinen Maija Illikainen, 17, syrjäytti päiväksi työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtajan Carl Pettersonin. Maija tapasi henkilöstöhallinnon johtoa sekä vastuullisuuden, eläkejärjestelmän ja työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Keskusteluissa nousivat esiin työelämän tasa-arvo, anonyymi rekrytointi ja nuorten hakeutuminen työelämään. ”Näytetään, ettei asiantuntevuus riipu sukupuolesta tai mistään muustakaan tehtävään liittymättömästä seikasta”, Maija sanoi. Valkeakoskelainen Elmiina Rantanen, 17, astui Postin toimitusjohtajan Antti Jääskeläisen saappaisiin. Elmiinan mielestä Postilla on pitkä ja vaikuttava historia tasa-arvon edistämisessä. Hän halusi selvittää, miten Posti aikoo varmistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon jatkuvan kehittämisen myös tulevaisuudessa. “Tasa-arvo ei ole vain kaukainen tavoi te, vaan pitkä sekä jatkuva prosessi, joka tarvitsee jokaisen palavaa halua parantaa maailmaa”, Elmiina sanoi. Kirkkonummelainen Reeta Haapala, 18, valtasi Suomen Kuvalehden päätoimittajan Matti Kalliokosken paikan. Hän nosti esiin median valtaa tasaarvokeskustelussa ja nuorten roolia median kuluttajina. ”Usein kun mediassa puhutaan tasa-arvosta, keskitytään ongelmiin. Toimittaja ei voi ratkaista ongelmia, mutta hän voi kannustaa ja innostaa löytämään ratkaisuja”, Reeta sanoi. Kempeleläinen Aada Kalliosalo, 17, nousi päiväksi Oulun kaupunginjohtajaksi Ari Alatossavan paikalle. Hän tutustui muun muassa Oulun tiedeja kulttuurityöhön. Tuore kaupunginjohtaja halusi, että Oulu edistää ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunkina vahvasti yhdenvertaisuutta. “Tasa-arvotyö on jatkuvaa, ja meidän on muistettava, että muutos vie aikaa. Työtä on tehtävä kaikilla tasoilla, niin päätöksenteossa kuin arjen toiminnassa”, Elmiina sanoi. . Tytöt ottivat vallan Girls Takeoverissa Ku va : A ar o ke ip i 12
Planin tyttöpalkinto tulee jälleen – ehdota palkinnon saajaa P lanin tyttöpalkinto myönnetään ensi syksynä toista kertaa merkittävälle tyttöjen oikeuksien puolustajalle. Plan palkitsee kansainvälisen tyttöjen päivän alla lokakuussa henkilön tai organisaation, joka edistää innostavalla ja tuloksekkaalla tavalla tasa-arvoa. Viime vuonna palkinnon voitti Mimmit koodaa -hanke, joka vauhdittaa naisten työllistymistä teknologia-alalle. Kuka tahansa saa ehdottaa Planin tyttöpalkinnon voittajaa. Planin raati nimeää ehdokkaista finalistit. Voittajan valitsee riippumaton tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuomaristoa johtaa tänä vuonna yrittäjä ja somevaikuttaja Sointu Borg. ”Viime vuonna saimme runsaasti upeita ehdotuksia ensimmäisen Planin tyttöpalkinnon voittajaksi. Se osoittaa, että tasa-arvon puolustajia arvostetaan. Tyttöjen oikeuksien puolustaminen on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan, ja nyt on jälleen aika nostaa esiin ne, jotka tekevät muutosta todeksi. Nyt jokaisella on mahdollisuus ehdottaa omaa suosikkiaan”, Planin yritysyhteistyön päällikkö Baharak Bash mani sanoo. Ehdokasasettelu on auki kesän ajan. Plan etsii myös yrityskumppaneita mukaan toteuttamaan upeaa palkintojuhlaa ja pitämään tasa-arvoa esillä. ”Yritysyhteistyökumppanit ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Heidän tuellaan voimme tuoda tyttöjen oikeudet ja tasa-arvotyön laajempaan tietoisuuteen. Planin tyttöpalkinto Plan puhuu SuomiAreenassa seksuaalisesta häirinnästä S uomen suurin yhteiskunnallinen tapahtuma SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa kesäkuun lopussa. Plan on mukana vaikuttamassa tyttöjen oikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta. Plan, Miehet ry ja Ensija turvakotien liitto järjestävät yhteisen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 25.6. klo 13–13.45 Puuvillan lavalla Porissa. Keskustelu pureutuu seksuaalisen häirinnän ja sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Mukana keskustelussa on Planin nuoria aktiiveja. Lavaohjelmaa voi seurata myös reaaliaikaisesti tai tallenteena MTV Katsomossa. . Tutustu SuomiAreenaan: suomiareena.fi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana rakentamassa tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Yritykset saavat palkinnon kautta laajaa näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua inspiroivaan tapahtumaan paikan päällä”, Bashmani sanoo. . Lue lisää Planin tyttöpalkinnosta: Tyttöpalkinto Plan Mikäli yrityksesi haluaa olla mukana tukemassa Planin työtä tyttöjen oikeuksien puolesta, olethan yhteydessä: baharak.bashmani@ plan-international.org Muuta tyttöjen elämää testamentillasi Jätä perinnöksi tasa-arvoinen maailma. Nyt voit laatia testamenttisi maksutta Planin verkkopalvelussa: plan.fi/testamentti 13
Teksti: KALLE HEINO | Kuvat: MIKKO TOIVONEN Ugandalainen Yunus, 26, on nykyään omistautuva perheenisä, joka edistää yhdessä Planin kanssa positiivista maskuliinisuutta ja auttaa murtamaan poikien ja miesten haitallisia sukupuolirooleja. Esimerkkinä hän käyttää omaa rankkaa menneisyyttään ja henkilökohtaista muutostaan. Yunus näyttää uudenlaisen miehen mallia T uore kala tuoksuu kaikkialla. Seisomme kalastajakylässä Pohjois-Ugandassa Kwania-järven rannalla. Kalastajat vetävät pieniä kalastusveneitä rantaan ja nostelevat veneistä kalasaalista, kuten niilinahventa ja tilapeaa. He kantavat kalat rannassa seisovaan kalanvälittäjien kylmäkuljetusautoon. Kun kalastajat ovat myyneet saaliinsa välittäjille, nämä lähtevät ajamaan hiekkaisen kylänraitin läpi kohti läheistä Liran kaupungia tai Ugandan pääkaupunkia Kampalaa, joissa kalat myydään eteenpäin. Väkijoukossa lähellä kalastajia erottuu värikkääseen paitaan pukeutunut nuori mies. Yunus, 26, on saapunut kalastajakylään tapaamaan vanhoja ystäviään ja muistelemaan mennyttä elämäänsä kalastajana. ”Kun olin nuori, isäni kuoli. Kävin koulua lukion loppuun, mutta opiskeluni jäivät siihen. Muutin kotoani toisesta kylästä tänne kalastajakylään ja ryhdyin kalastajaksi”, Yunus kertoo. 14
Yunus toivoo, että tulevat sukupolvet voivat elää tasaarvoisessa maailmassa, jossa tytöt ja pojat sekä naiset ja miehet tukevat toisiaan. 15
”Lähdimme aina varhain aamulla kalastamaan. Illalla palasimme ja myimme saaliin ja menimme diskoon tai bileisiin. Tai jos tiesimme, että vastarannalla oli bileet, jäimme sinne. Käytimme kaikki rahat alkoholiin, pidimme hauskaa ja tapailimme naisia. Ja seuraavana päivänä sama juttu”, Yunus kertoo. ”Harrastin paljon suojaamatonta seksiä.” Yunuksen suhtautuminen menneisyyteen on ristiriitainen: hän muistelee ajassa olleen paljon hauskoja hetkiä, mutta kaiken pohjalla oli synkkä vire. Esimerkiksi irtosuhteet olivat vastuuttomia. Yunus tajusi, että hänen oli muututtava. Muutos käynnistyi, kun hän tapasi Holiverin, tulevan vaimonsa. Yunus ja Holiver rakastuivat ja muuttivat yhteen. Holiver tuli pian raskaaksi. Yunus tiesi, että viimeistään nyt hänen olisi ryhdyttävä elämään vastuullisesti. Samoihin aikoihin hän oli tutustui lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin toimintaan ja nuorten ryhmiin. Ryhmäkeskusteluissa Yunus ymmärsi, miten kahlitsevat sukupuoliroolit olivat määritelleet myös häntä. ”Lopetin juomisen, koska ymmärsin, että olen vastuussa myös muista. Joshua on oppinut koulujen terveyskerhoissa muun muassa kuukautisista. Hän vetää muille oppilaille ryhmätöitä, joissa esimerkiksi puretaan kuukautishäpeää ja kuukautisiin liittyviä myyttejä. Sijoitin rahaa eläimiin, kuten vuohiin ja kanoihin. Aloin tehdä kotitöitä, esimerkiksi siivota ja pyykätä.” Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki Tuttu värikäs paita näkyy jo kaukaa, kun Yunus ajaa moottoripyörällään pitkää maantietä Apacin kaupungin ulkopuolella. Hän kurvaa Planin ja yhteistyökumppanin, Friends of Goodwill -järjestön, toimipisteen pihaan. Siellä Yunusta odottaa iso joukko nuoria poikia ja miehiä. He ovat saapuneet Planin järjestämään koulutukseen, jossa käsitellään sukupuolirooleja ja murretaan yhdessä niihin liittyviä haitallisia stereotypioita. Yunus toimii nyt itse Planin vapaaehtoisena aktivistina ja kouluttajana, joka opettaa lähialueen pojille ja miehille positiivista maskuliinisuutta. Paikallinen Plan tekee Champions of Change -koulutuksia suomalaisten Tyttösponssi-lahjoittajien ja Suomen ulkoministeriön tuella osana muuta seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia edistävää työtä. Plan kouluttaa yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa nuorista aktivisteja, jotka vievät muutosta eteenpäin omissa yhteisöissään. Plan edistää Ugandassa positiivista maskuliinisuutta yhdessä poikien ja miesten kanssa. He ovat tärkeässä roolissa tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä. Toisaalta he ovat itse ahtaiden sukupuoliroolien ja odotusten kahlitsemia. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät lopulta kaikki. Samaan aikaan kokoontuu myös tyttöjen ja naisten ryhmä. Molemmat sukupuolet voivat käsitellä sukupuolirooleja omasta näkökulmastaan. Tasa-arvotyötä tehdään lopulta Yunus elää onnellista perhe-elämää vaimonsa Holiverin ja poikansa Walter Faizan kanssa. Perheeseen kuuluu myös tytär Nabkiire Shaum, joka on parhaillaan käymässä isoäitinsä luona. 16
yhdessä, mutta on tärkeää, että kaikki voivat aluksi käsitellä asiaa omista lähtökohdistaan. Monissa yhteisöissä on aiemmin ajateltu, että kotityöt ja lastenhoito ovat vain naisten vastuulla ja että miehillä on päätösvalta perheen asioista ja toisaalta vapaus tehdä mitä haluavat. Jos asetelma on poikennut tästä, muut ovat ajatelleet, että perheessä on jotain vialla. Yunus on iloinen, että vanhat ja haitalliset sukupuoliroolit ovat kaatumassa ja yhteisöissä on nähtävissä jo nyt valtava muutos. ”Nuorten asenteet, tietoisuus ja käytännön toiminta ovat muuttuneet hitaasti, mutta nyt pojat ja miehet tekevät asioita, joiden aiemmin uskottiin kuuluvan naisille. Olen onnellinen muutoksesta. Pojat ja tytöt toimivat yhdessä, ja pojat suhtautuvat tyttöihin tasa-arvoisesti”, Yunus kertoo. Työ tasa-arvon toteutumiseksi alkaa jo nuorena Ahtaiden sukupuoliroolien murtaminen lähtee jo nuoresta. Tätä työtä Plan tekee esimerkiksi koulujen terveyskerhoissa, jotka on suunnattu 12–15-vuotiaille. Yhdessä Liran alueen koulussa on meneillään terveyskerhon oppitunti. Oppilaat ovat jakautuneet ryhmiin. Tänään keskustellaan kuukautis terveydestä. 13-vuotias Joshua on yksi ryhmän vetäjistä. Ryhmät piirtävät isoille papereille kuvia siitä, miten kuukautisten aikana on hyvä toimia ja miten ei. Kyllä-listalle päätyvät siteiden säännöllinen vaihto ja peseytyminen, ei-listalle esimerkiksi wc-papereiden käyttäminen siteinä tai likaisten alusvaatteiden pitäminen. Ryhmät keskustelevat myös kuukautisten haitallisista lieveilmiöistä. Esimerkiksi monet tytöt jäävät kuukautisten aikaan pois koulusta, vaikka näin ei pitäisi olla. Keskusteluissa nousee esiin, että avainasemassa ovat häpeän poistaminen sekä mahdollisuus hyvään hygieniaan. Häpeän poistamiseen tarvitaan myös poikia ja miehiä. ”Pidän terveyskerhosta, koska sen aiheet ovat mullistavia. Kaikilla pitää olla tasavertaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Sekä tytöillä että pojilla on oltava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen”, Joshua sanoo. Joshua on iloinen voidessaan vetää ryhmätöitä. Hän näkee, miten muut oppilaat suorastaan loistavat eivätkä enää koe kuukautisista puhumista häpeälliseksi. ”Valmistamme terveyskerhoissa myös itse kestokuukautissiteitä. ”Ajattelin, että ehkäisy on eurooppalaisten hapatusta” Muutokseen tarvitaan myös vanhempia. Yhdessä Liran kaupungin kouluista on vapaapäivä, ja piha on tyhjillään. Pihalla istuu kuitenkin Patrick, 48, joka on tullut tapaamaan Planin työntekijöitä. Hän on yksi vapaaehtoisista vanhemmista, jotka edistävät tasa-arvoa omassa yhteisössään. Patrick kertoo oman tarinansa, joka kuvastaa monia sukupuolirooleihin liittyneitä ongelmia mutta toisaalta sitä, miten asiat voivat muuttua. Patrick ja hänen ensimmäinen Patrick on yksi Planin vapaaehtoisista vanhemmista, jotka edistävät tasa-arvoa omassa yhteisössään. 17
vaimonsa menivät naimisiin ja tulivat vanhemmiksi alaikäisinä. Lapsi sairastui malariaan, ja koska Patrick ja hänen vaimonsa eivät osanneet viedä lasta ajoissa terveydenhuoltoon, tämä kuoli. Pian Patrick ja hänen vaimonsa erosivat. Patrick meni uudelleen naimisiin ja sai toisen lapsen, mutta pariskunta riiteli paljon ja erosi pian. ”Sitten aloitin vaarallisen elämän. Menin baarista baariin ja harrastin paljon irtosuhteita. En käyttänyt kondomia. Ajattelin, että kondomi on eurooppalaisten hapatusta”, Patrick kertoo. Tänä aikana Patrick sai kaksi lasta. Sitten Patrick tapasi nykyisen vaimonsa ja teki elämänmuutoksen. Uusi perhe-elämä sekä tutustuminen ja osallistuminen Planin työhön saivat Plan International Ugandan tasaarvokoordinaattori Grace Ageno kertoo, että monet haitalliset sukupuolinormit ovat Ugandassa jo muuttuneet. ”Sukupuoliroolit olivat kirjepostin aikakaudelta” P lan International Ugandan tasa-arvokoordinaattori Grace Ageno kertoo, että sukupuoliroolit ja haitalliset normit muuttuvat hitaasti mutta varmasti. Muutos on jo nähtävissä. ”Perinteisesti sukupuoliroolit ovat menneet niin, että jos mies on tehnyt kotitöitä, yhteisö on ajatellut, että nainen on ottanut kotona vallan”, Grace sanoo. Sukupuolinormeihin on myös kuulunut esimerkiksi nuorten poikien väkivaltainen kulttuuri lieveilmiöineen, joihin kuuluvat esimerkiksi alkoholin ja huumeiden käyttö sekä varastelu. ” Erityisesti nuorissa miehissä näkyy suuri muutos.” Planin kumppanijärjestö CFDU:n projektikoordinaattori David Okeng kertoo, että nuorten ryhmissä monet nuoret – etenkin pojat ja miehet – ovat itse havahtuneet siihen, että ovat olleet ympäröivän kulttuurin aivopesemiä. ”Joku esitti vertauksen, että jos nyt elämme nettija somemaailmassa, niin sukupuoliroolimme ovat olleet kirjepostin aikakaudelta”, David sanoo. Davidin mukaan on tärkeää, että niin nuoret kuin yhteisöjen vaikutusvaltaiset henkilöt kuten uskonnolliset johtajat ovat mukana muutoksessa ja viemässä viestiä eteenpäin. ”Muu yhteisö kuuntelee heitä. Uskonnolliset johtajat ovat usein etulinjassa purkamassa haitallisia normeja.” . Patrickin näkemään vanhat ja rajoittavat sukupuoliroolit aivan uudessa valossa. ”Aiemmin en osannut puhua tunteistani. Pidin itseäni perheen päänä, jolla on täysi valta”, Patrick muistelee. ”Mutta sitten aloin muuttua. Nykyään teen kotitöitä ja hoidan lapsiani. Ostan tyttärille kuukautissiteitä ja huomioin ne perheen budjetissa.” Planin vapaaehtoisena Patrick puhuu muille perheenisille ja miehille positiivisesta maskuliinisuudesta. Maskuliinisuus ei rajoitu perinteisiin sukupuolirooleihin, vaan pojilla ja miehillä on vapaus toteuttaa mieheyttään monimuotoisesti, vastuullisesti ja empaattisesti. ”Pidän seksuaalikasvatusta, perhe18
Planin kumppanijärjestö CFDU:n projektikoordinaattori David Okeng kertoo, että nuorten ryhmissä monet nuoret ovat havahtuneet siihen, miten ovat olleet ympäröivän kulttuurin aivopesemiä. Yunus vetää alueen pojille ja nuorille miehille sukupuolirooleja käsitteleviä työpajoja. Nyt pojat ja miehet tekevät asioita, joiden aiemmin uskottiin kuuluvan naisille. Olen onnellinen muutoksesta. suunnittelua ja ehkäisyä tärkeinä. Myös oikea tieto on tärkeää. Jos lapset eivät saa tietoa seksistä vanhemmilta, he hankkivat sen joka tapauksessa jostain – ja se ei ole aina oikeaa tietoa.” Patrick elää tasapainoista elämää perheensä kanssa. Hänellä on kaikkiaan yhdeksän lasta, joihin kaikkiin hänellä on vahva side. Patrickin perhe omistaa ja kasvattaa esimerkiksi soijapapuja, auringonkukansiemeniä ja maissia. ”Mutta viljely on jatkuvaa uhkapeliä ilmastonmuutoksen kanssa.” Hyvä takaisin omaan yhteisöön Keskipäivä on kääntymässä iltapäivään kalastajakylässä Kwania-järven rannalla. Yunus kävelee pitkin kylänraittia enonsa Dennisin ja ystävänsä Eddien kanssa. Kolmikko tapasi aikanaan kalastaa yhdessä. Pienen baarin luona miehet muistelevat, miten he pelasivat siellä yhdessä biljardia. Läheisellä sisäpihalla kalastajat selvittelevät verkkojaan. Yunus muistaa, miten valmistautui täällä päivän päätteeksi bileisiin. ”Kalastamisella on nykyään vaikeampi saada tuloja, mutta elämä on hyvää. Yunusin työ on tuonut paljon hyvää meidänkin yhteisöömme. Meidän kaikkien asenteet ovat muuttuneet”, Dennis sanoo. Yunus ei ole unohtanut juuriaan eikä vanhoja ystäviään. Hän asuu tällä hetkellä Apacin kaupungissa perheensä, eli vaimonsa sekä viisivuotiaan tyttärensä ja yksivuotiaan poikansa, kanssa. Yunus on jakanut vanhan kotitalonsa ja sen tilat ystävilleen, jotka voivat asua tilalla sekä viljellä ja kasvattaa tilalla maissia, kassavaa ja mangoa. Yunuksen äiti muutti toiselle paikkakunnalle ostettuaan sieltä lisää maata. ”Toiveeni on, että tulevat sukupolvet elävät maailmassa, jossa tytöt ja pojat sekä naiset ja miehet voivat elää tasa-arvoisesti ja onnellisesti ja tukea toisiaan”, Yunus sanoo. . 19
ESSEE I ltapäivän aurinko lämmitti kasvoja rantaterassilla, vaikka lokakuu oli jo lopuillaan. Hörpin teetä, jonka seassa oli tuoreita mintunlehtiä. Kun tihrustan jälkikäteen tilanteesta ottamaani kuvaa, panen merkille, että kalastajien valkoiset veneet keinuvat rannassa. Kalastajat olivat varmaankin jo palanneet mereltä vyöhykkeeltä, jolla heidän oli sallittua kalastaa. Elettiin vuotta 2017, ja olin toista kertaa käymässä Gazassa. Terassilla seuranani oli paikallinen sosiaalisen median vaikuttaja Kholoud Nassar, sillä haastattelin häntä tehdäkseni jutun Ylelle. Juttumatkan päätarkoitus oli kertoa Israelin vuonna 2007 alkaneen saarron vaikutuksista gazalaisten elämään. Sekä ihmisten että tavaran liikkuminen rajojen yli oli saarron vuoksi hyvin rajattua. Vaikka olen puoliksi palestiinalaisena käynyt Länsirannalla lukuisia kertoja, Gazaan olen päässyt kahdesti vain toimittajaroolini ansioista. Saarto vaikutti gazalaisten elämään kaikin tavoin. Sähköä oli vaihtelevasti vain muutamia tunteja päivässä. Työttömyys huiteli pilvissä. Puhtaasta vedestä ja lääkkeistä oli pulaa. Saarron lisäksi gazalaiset olivat nähneet jo useita sotia. Tähän päivään verrattuna Gazassa elettiin parempia aikoja, vaikka tilanne oli kaikkea muuta kuin normaali tai edes siedettävä. Juuri tällaisista asioista maailma on oppinut tuntemaan Palestiinan ja erityisesti Gazan – sodasta ja kurjuudesta. Kholoudin kanssa puhuimme kuitenkin kauneudesta. Kholoud selitti terassilla, että hänen Instagram-tilinsä tarkoitus on kertoa kaikesta siitä, mitä hän rakastaa Gazassa. Kholoudin ottamissa kuvissa oli kukkivia puita, sievästi aseteltuja kahvikuppeja ja värikkäitä hedelmiä torikojuissa. Hänen tavaramerkkinsä oli punainen leluauto, jonka hän usein ujutti kuviin. Auto oli hänen mukanaan rantakahvilassa. Kauneuden kuvaaminen on tärkeämpää kuin koskaan Ajatus kauneuden kuvaamisesta voi kuulostaa suorastaan hölmöltä, kun on niin paljon epäkohtia ja hätää. Viime kuukausina olen päätynyt siihen, että kauneuden ja elämän kuvaaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Gazalaiset ja palestiinalaiset on totuttu näkemään uutiskuvissa raunioiden keskellä, nälkäisinä, itkemässä ja kuolemassa. Kaikki se on tietenkin totta. Israelin aiheuttama tuho Gazassa on totaalista. Kodit, koulut, sairaalat ja infrastrukLiian moni ei osaa nähdä palestiinalaisia tavallisina tuntevina ihmisinä. Etäännyttäminen on keino suojautua siltä sietämättömältä ajatukselta, että mittaamattoman kauhean kärsimyksen keskellä elää samanlaisia ihmisiä kuin me, kirjailija Irene Zidan toteaa esseessään. Teksti: IRENE ZIDAN Kuva: OTTO VIRTANEN 20 Kaunis, rakas Gaza