• LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE M A A L I S K U U 2 0 1 0 > PILTTIPIIRI.FI Miten perheissä voidaan? Taantuma tuo haasteensa arkirumbaan {16} Hyvät eväät kasvuun {6} Elämäntavat muovautuvat jo lapsuudessa SAMAA SUKUA ERI MAATA Paikka sisarparvessa muovaa luonnetta {10} MIKÄ IHMEEN KAUHUKOHTAUS? {5} KANNUSTA VAPAASEEN LEIKKIIN {14} IHON OIREILU KURIIN {19} KOKATAAN KEITTOJA JA KULITSAA {20} KORKKIKUVAGALLERIAN SATOA {22}
• Sisältö NRO 1 | MAALISKUU 2010 palstat 03 04 05 09 20 22 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat Pilttipiirin luki Pirjo Lehtiheimo, kahden lapsen isoäiti 10 06 14 16 ISSN 1238-8432 ravitsemus 06 Hyvät eväät kasvuun Pohja ruokailu- ja liikuntatottumuksille syntyy jo lapsuudessa. Lukijan kommentti Sisarusparvi opettaa omaa tahtoa. Niinhän se on. Mieleeni tuli oma perheeni, kun olin nuori sekä tyttäreni lapset Pinja, 2 v 8 kk, ja Veeti, 1 v 8 kk. On ollut mukavaa seurata heidän kasvuaan ja kehitystään sekä luonteiden muokkautumista. Monessa perheessä sisarusten välillä on tervettä kilpailua. Usein myös esikoinen määrää sisarusleikkien tahdin. Ehkä lapsenlapseni Pinjakin huomaa, että pikkuveli matkii hänen tempauksiaan. Niin päättäväisesti isosisko ottaa johtajan roolin itselleen. Ruokailuasioissa vanhemmat ovat suunnannäyttäjiä. Olen tässäkin aivan samaa mieltä. Herkkuhoukutuksia on paljon. Pinja ja Veeti tykkäävät tekemistäni "mamin lihapullista" ja muusista, jossa on persiljaa. Liikuntaa harrastetaan joissakin perheissä hyvin ja toisissa taas sitä ei pidetä ollenkaan tärkeänä. Itse pidän liikuntaa ja ulkoilua tosi tärkeänä. Käymme lastenlasten kanssa usein yhdessä katsomassa hevosia tallilla ja liikumme muutenkin paljon luonnossa. Myös kirjastossa käymme välillä yhdessä. Sitä en kyllä ollut ennen tiennyt, että lapsi altistuu ylipainolle jo kohdussa. Aina oppii uutta. perheen parissa 10 Sisaruus kasvattaa luonnetta Tuomaisilla sisarusten leikit sujuvat, vaikka lapsilla on erilaiset luonteet. Paikka sisarusparvessa vaikuttaa temperamenttiin. kasvu & kehitys 14 Leikin hurmaa Leikki on tärkeä osa lapsen elämää. Lue, miten aikuinen voi kannustaa leikkiin. hyvinvointi 16 Miten lapsiperheissä voidaan? Lama lisää perheiden haasteita. Ilonaiheita löytyy pienistä arkisista asioista. terveys 19 Ihon oireilu kuriin Pienillä lapsilla atooppinen ihottuma tai ruoka-aineallergia ovat yleisiä. Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Else Turunen / Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510. Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: www.pilttipiiri.fi > palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. www.pilttipiiri.fi 2 | Pilttipiiri maaliskuu 2010
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI kuva iStockphoto pienet palat ÄLÄ PYRI TÄYDELLI SYYTEEN Tämän kirjan mottona on "Jätä lapsi rauhaan". Kun vanhemmat lakkaavat ostamasta lapsilleen kalliita ja turhia leluja, kustantamasta heille valmiiksi ohjelmoituja huvituksia ja jättävät itsekin organisoidun puuhastelun vähemmälle, tuloksena on itseensä luottavia ja itsenäisiä lapsia. Kirjailija ja lehtikustantaja Tom Hodgkinson uskoo, että sekä lasten että aikuisten on hyvä oppia elämään laiskotellen, aikaa on jäätävä myös vapaalle leikille ja riemulliselle oppimiselle. ILOA PÄÄSIÄISEKSI Maalaa, askartele, väritä ja tuunaa ­ lapsen kanssa on riemukasta valmistautua pääsiäiseen. Tässä muutamia vinkkejä: Maalatkaa jokaiselle perheenjäsenelle persoonallinen pääsiäismuna: pupu, tipu, kukka tai vaikka leppäkerttu. Voitte myös keittää munat värjäävässä vedessä: sipulin kuorilla saatte keltaisuutta, punajuuren kuorilla punaisuutta, pakastepinaatilla vihreyttä. Munakoristeista saa kestävämpiä, jos munat tyhjentää: pese ne, kopauta molempiin päihin aukot saksenkärjellä ja puhalla munat tyhjiksi. Huuhtele huolellisesti ja anna kuivua. Voit esimerkiksi liimata munien ympärille silkkipaperisuikaleita ja -kuvioita. Rairuoho kannattaa istuttaa jo viikkoa ennen pääsiäistä. Kun istutatte ruohoa munakuppiin ja maalaatte kupin kylkeen kasvot, syntyy persoonallinen vihreätukkainen pääsiäistäti tai -setä. kuva MLL/Tarja Petrell Joutilaat vanhemmat, Tom Hodgkinson, Mirja Muurinen (suom.), Basam Books 2009 KILPAILUTA SÄHKÖ YHDELLÄ LOMAKKEELLA Ekovink ki LAULUJA JA LEIKKEJÄ LAPSIPERHEILLE Pikku koira, pikku koira pöydälle hyppäsi, pikku koira, pikku koira piparit nappasi... Nyt on aika laulaa ja runoilla, leikkiä ja tanssia. Mukana on yli kaksikymmentä Soili Perkiön säveltämää Hannele Huovin runoa Sibelius-Akatemian muusikoiden esittämänä. Karvakorvan laulupurkki, kirja ja CD, Huovi Hannele, Perkiö Soili (säv.), Louhi Kristiina (kuv.), Tammi (ilmestyy 27.4.) APUA VANHEMMUUTEEN Uudistunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti tarjoaa apua lasten vanhemmille. Sivuilla aiheet on jaoteltu teemoittain ja nyt myös ikäluokittain. Uutuutena tietopaketti murrosikäisten vanhemmille. Saara vastaa vanhemmille -osio tarjoaa perheterapeutin näkökulmia vanhemmuuteen liittyviin huoliin. Myös Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa. Vanhempainpuhelinta kannattaa kokeilla, kun haluat jutella toisen vanhemman kanssa mieltäsi painavista asioista. Puh. 0600 12277 (0,08 e/min + pvm/ mpm), www.mll.fi/vanhempainnetti/ Haluaisitko ostaa kestävästi tuotettua sähköä? Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki on ainoa puolueettoman tahon myöntämä sertifikaatti, joka takaa sähkön tai lämmön olevan ympäristöystävällistä. Ekoenergia-merkki myönnetään tuulivoimalla, biopolttoaineilla, aurinkopaneeleilla tai vanhalla vesivoimalla tuotetulle energialle. Eikä vihreä sähkö ole välttämättä juurikaan kalliimpaa kuin tavallinen sähkö. Jos et ole kilpailuttanut sähkösopimustasi, voit jopa säästää vaihtamalla Ekoenergiaan. Selvitä hinnat helposti yhdellä hakemuksella, www.ekoenergia.fi -osoitteessa. TAIVAALLA MENEE LENTOKONE! Lapsen kanssa on jännittävää tutustua lentokentän toimintaan. Potkuri- ja suihkumoottorikoneiden lisäksi löydätte tästä kirjasta muun muassa liitokoneen, pölytyskoneen ja amfibiokoneen. Lentokoneita, Mabee Lachman Ruth, Tammen kultaiset kirjat 2009. Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 3
• omin käsin Piltti-purkit taipuvat moneksi teksti ELSE TURUNEN | vinkit PILTTIPIIRIN LUKIJAT kuvat ARTO WIIKARI ja ATTE LAKINNORO Veikeä hilekoriste Liimaa puhtaaseen Pilttipurkin korkkiin jokin pieni lelu, esimerkiksi pääsiäismunasta saatu. Anna kuivua. Laita lasipurkkiin vettä ja askartelukaupasta saatavaa hilettä. Sulje kansi ja käännä purkki kansi alaspäin. Anna lasten ihailla koristetta vain hyllyltä, lasipurkki saattaa mennä leikeissä rikki. Tyhjät Piltti-p urkit kannat taa vie dä lasinke räykse niitä vo en tai i hyödy ntää ko tona. Vuosie n varre lla saanee t monia olemme kekseli käyttön äitä iksejä. Tässä n muuta iistä ma hyv äksi todettu . Korkeista muistipeli lapsille Kerää talteen purkkien kannet ja pese ne. Hanki sopiva määrä kanteen mahtuvia tarroja tai kiiltokuvia, niin että kaksi samanlaista kuvaa muodostavat parin. Liimaa tarrat tai kiiltokuvat kansiin. Näin saat valmiit muistipelikortit, jotka pysyvät tukevasti pienessäkin kädessä eikä niitä voi repiä. Onnea peliin! Ruuvit ja mutterit järjestykseen Tyhjille Piltti-purkeille löytyy hyötykäyttöä myös autotallissa tai työkalukaapissa. Pienet tavarat pysyvät järjestyksessä tyhjissä purkeissa, jotka voi kiinnittää korkista hyllyn alle. Näin hyllyn päällys jää tyhjäksi muulle tavaralle. Ruuvaa tai liimaa vahvalla liimalla tyhjien purkkien korkit puuhyllyn alapuolelle. Ruuveilla purkit pysyvät kiinni varmemmin. Saat nyt helposti säilytykseen naulat, ruuvit ja mutterit, kun vain sujautat ne purkkiin ja kierrät purkin kiinni kanteensa. 4 | Pilttipiiri maaliskuu 2010
• 5 kysymystä: teksti ELSE TURUNEN | kuvitus PIA HOLM Kauhea kohtaus Lapsen yöllinen kauhunsekainen itku ja huuto pelästyttää vanhemmat. Kyseessä voi olla parasomninen unihäiriö, kauhukohtaus, mutta mistä silloin on oikein kyse? Lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta vastaa. Mistä se johtuu? Parasomniat ovat syvän unen vaiheeseen liittyviä ilmiöitä. Kauhukohtaus johtuu siitä, että lapsen aivoissa unen vaiheesta toiseen siirtyminen ei onnistu niin kuin pitäisi. Tämä johtuu aivojen kypsymättömyydestä. Kauhukohtaus tapahtuu alkuyöstä, noin 1,5 tuntia nukahtamisesta. Ihminen nukkuu sykleissä, joissa kevyttä unta seuraa syvä uni ja edelleen vilke- eli REM-uni. Univaiheiden pituudet voivat vaihdella eri sykleissä, ja pienillä lapsilla on alkuyöstä erityisen paljon syvää unta. Kauhukohtauksessa jotkin aivojen rakenteet eivät siirry syvästä unesta kevyempään uneen, mikä johtaa sekavuuteen. Sama ilmiö tapahtuu unissakävelyssä. Mitä vanhempi voi tehdä? Lasta ei kannata yrittää herätellä. Vanhemman on kuitenkin hyvä pysytellä lapsen lähettyvillä ja estää tätä satuttamasta itseään. Lapsen syliin ottaminen voi lisätä tämän kauhukokemusta. Tyypillisesti lapsi rauhoittuu pian takaisin uneen. Tarvitaanko joskus lääkäriä? Kauhukohtaukset eivät ole vakavia. Jos ne toistuvat usein, kannattaa kuitenkin selvittää, mistä kohtaukset voisivat johtua. Voi myös olla, että kyseessä ei ole kauhukohtaus. Esimerkiksi harvinaisempaan yölliseen otsalohkoepilepsiaan liittyy yöllistä kävelyä ja sekavia kohtauksia pitkin yötä, ei kuitenkaan kouristelua. Jos oireita esiintyy säännönmukaisesti joka yö ja useampi kerta yössä, kannattaa asia selvittää lääkärillä. Miten kauhukohtaus ilmenee? Lapsi nousee istumaan ja huutaa kauhuissaan. Silmät ovat ymmyrkäisinä, ja sydän hakkaa. Lapsi näyttää olevan hereillä vaikka ei olekaan. Kun lasta yrittää rauhoittaa, hän saattaa pelästyä vielä enemmän. Lapset, jotka ovat heränneet kesken kohtauksen, muistavat että tunne oli pelottava. Kauhukohtauksessa ei kuitenkaan ole juonellisia unenkäänteitä kuten painajaisissa. Kauhu on hahmotonta. Kohtaus kestää noin 10­15 minuuttia ja menee itsestään ohi. Kohtauksia ilmenee yleensä noin 2-vuotiailla ja vanhemmilla, yleisimmin 4­5-vuotiailla. Onko kohtaukselle altistavia tekijöitä? Merkittävä altistava tekijä on liian vähäinen uni. Päiväunia ei kannata jättää liian varhain pois, ja lapsi olisi hyvä saada ajoissa nukkumaan. Vilkas touhuilu ja runsas tv:n katselu voivat myös altistaa. Samoin stressi. Kauhukohtaus ei kuitenkaan ole psyykkinen vaiva, vaan stressi on altistava tekijä kuten migreenissäkin. Lisäksi perimä vaikuttaa aivojen kehittymiseen. Myös kuorsaus saattaa altistaa. Jos kauhukohtauksia esiintyy paljon ja lapsi kuorsaa, kannattaa käydä lääkärissä selvittämässä kuorsaamista. Nielurisojen poisto usein auttaa. Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 5
• K äytännön järkeilyllä ja neuvolan perusohjeilla moni perhe osaa tarjota lapsilleen riittävän hyvää perusruokaa. Joskus kuitenkin ruuan monipuolisuus, aterioiden säännöllisyys tai mahdollisuudet liikkumiselle eivät arjen haasteiden keskellä toteudu niin hyvin kuin toivoisi. Tällöin ei kannata lannistua. Aina voi yrittää edistää perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksia, kukin perhe voimavarojensa mukaan. ­ Ravitsemussuositukset ovat periaatteessa yksinkertaisia. Perusravinnon lisäksi tulisi vain muistaa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista, toteaa dosentti Hanna Lagström, joka toimii tutkimusjohtajana Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa. Lagström tietää myös ravitsemuksen karikot: huono ravitsemus voi häiritä normaalia kasvua tai toisaalta nostaa lapsen painoa liikaa. Se myös heikentää elimistön puolustuskykyä sairauksia vastaan. Tutkijat ovat huomanneet, että keskimäärin suomalaiset lapset syövät liian vähän marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Ne sisältäisivät kokojyväviljan ohella tärkeitä pääravintoaineita: vitamiineja ja kivennäisaineita. Samalla erityisesti puhtaan ruokosokerin, sakkaroosin, käyttö on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti. Tällä on vaikutusta ylipainon lisäksi hampaiden terveydelle. Myös tiukka kasvisruokavalio voi aiheuttaa terveysongelmia, jos riittävästä ravintoaineiden saannista ei jakseta huolehtia. Terveydenhoitaja Ulla Kumpulainen Helsingin Laakson neuvolasta kertoo, että vanhemmat huolestuvat yleisimmin, jos lapsi ei syö jotakin ruokalajia hyvin. Harvoin kyseessä on kuitenkaan vakava ongelma. Erikoistapaukset, kuten hyvin laihat tai lihavat lapset tai pienokaiset, jotka noudattavat erikoisruokavaliota, ohjataan neuvolassa ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Vanhemmat suunnannäyttäjiä Lapsen ravitsemuksen avaintekijä on vanhempien oma ruokavalio. Kun koko perhe pyrkii syömään monipuolisesti, säännöllisesti ja yhdessä, syntyy pohja hyville ruokailutottumuksille. ­ Käyttäytymismallit siirtyvät herkästi sukupolvelta toiselle. Lapsi seuraa, miten vanhemmat syövät, liikkuvat ja ylipäätään käyttävät aikaansa, Lagström muistuttaa. Sydänliiton Neuvokas perhe -kampanjassa perheitä kannustetaan itse arvioimaan ja edistämään omia liikunta- ja ruokatottumuksiaan. Terveydestään huolehtiva ruokailija syö sopivan kokoisia aterioita, käyttää rasvaa kohtuudella ja vaihtaa pehmeät rasvat kovien eläinrasvojen tilalle. Kuitua, kasviksia ja hedelmiä nautitaan runsaasti, suolaa taas vain vähän. Neuvolassa terveydenhoitaja kartoittaa vanhempien kanssa lapsen ja koko perheen ruokavaliota. ­ Emme seuraa vain lapsen painoa ja pituutta. Pikkulapsivaihe on koko perheelle hyvä tilaisuus tarkastella ruokailutottumuksiaan, Ulla Kumpulainen kannustaa. >> Mistä on teksti ELSE TURUNEN | kuvat ARTO WIIKARI tehty? Monipuolinen ravinto, säännölliset ruokailuajat, riittävä uni ja liikunta auttavat lasta pysymään terveenä ja kasvamaan sopusuhtaiseksi. Ylipainolle altistumiselle on monta syytä. 6 | Pilttipiiri maaliskuu 2010
• Jos jokin kasvuun tai terveyteen liittyvä asia askarruttaa, siitä kannattaa kysyä neuvolasta. On myös hyvä muistaa, että kukin lapsi kasvaa tahdissaan, keskiarvot eivät huomioi yksilöllisiä eroja. Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 7
• Koko hy vään perhe k Lue vin untoon! k pilttipii kejä: ri.fi! Lasten ylipaino huolestuttaa Viime vuosien suuri huolenaihe on ollut lasten ylipaino, mikä on lisääntynyt noin 12 prosenttia. Päiväkoti-ikäisistä ylipainoisia on noin 5 prosenttia ja koululaisista 10­15 prosenttia. Lapsuus- ja nuoruusiässä alkanut lihavuus säilyy usein aikuisuuteen saakka. Turun yliopiston lasten lihavuutta ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä selvittävässä STRIP-projektissa tutkijat selvittivät, miten nyt 20-vuotiaat lapset ovat kasvaneet syntymästään saakka. ­ 13-vuotiaana ylipainoiset tytöt olivat ylipainoisia jo nelivuotiaina ja pojat noin kuusivuotiaina. Näillä nuorilla painokäyrä osoitti ylipainoa 16-vuotiaanakin, Lagström kertoo. Ihmisen historiassa kyky varastoida energiaa on ollut järkevää eloonjäämisen kannalta. Siksi on helpompaa lihoa kuin laihtua. Lapset ovat myös luonnostaan persoja makealle ja rasvaiselle ruualle. ­ Lapsen herkkutoiveille ei tulisi kuitenkaan antaa usein periksi. Ja jos lapsi ei syö kunnon ruokaa yhdellä aterialla, se maistuu todennäköisesti myöhemmin. Lapsen on myös hyvä oppia odottamaan haluamaansa, Ulla Kumpulainen neuvoo. Vuosia tutkijana toiminut Lagström näkee, että yhteiskunta on muuttunut niin, että altistumme helpommin ylipainolle. ­ Lapsia kuskataan autolla tai kuljetetaan rattaissa. Monet lapset ovat passiivisempia: he oppivat jo pienenä kuluttamaan viihdettä ja istumaan paikoillaan. Samalla energiatiheiden ruokien lisääntynyt käyttö altistaa ylipainolle, Lagström pohtii. ­ Myös vanhempien työ on nykypäivänä aikaisempaa vaativampaa. On ymmärrettävää, että kasvatuskysymyksissä mennään välillä sieltä, missä rima on matalin, kun lapsen uhmaa ei jakseta. Ylipaino voi olla monen tekijän summa Ihminen lihoo, jos ruuasta saatu energiamäärä on suurempi kuin ihmisen kuluttama energiamäärä. Energiaa ihmisellä kuluu perusaineenvaihduntaan, liikkumiseen ja lapsella kasvuun. Ylipainon riskiä lisäävät: · Painoindeksin nousun alkamisajankohta: mitä aikaisemmin rasvakudoksen määrä alkaa kasvaa, sitä suurempi riski on tulla lihavaksi. · Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas ruutuaika (televisio, videopelit). · Lyhyet yöunet. · Suuri syntymäpaino, myös pieni syntymäpaino. · Varhaislapsuuden nopea kasvuvauhti. · Lihavien äitien lapsilla on neljä kertaa suurempi todennäköisyys tulla lihavaksi kuin normaalipainoisten. Riski kasvaa kymmenkertaiseksi, jos myös isä on lihava. · Häiriöt lapsen luontaisessa nälän ja kylläisyyden tuntemisessa. Mittarina kasvukäyrät Lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden määritelmä Suomessa perustuu pituuden ja pai8 | non mittaamiseen sekä pituuteen suhteute- ovat kouluikäisiä. Mukana on 1 600 perhettun painon (pituuspainon) määrittämiseen. tä, joista 200:ta seurataan tarkemmin. Pituuspainolla tarkoitetaan lapsen painoa Selvitämme tässä tutkimuksessa muun suhteessa samaa sukupuolta olevien saman- muassa äidin raskaudenaikaisen sokeriaipituisten lasten keskipainoon. neenvaihdunnan ja painonKasvukäyrien avulla voidaan nousun vaikutusta lapsen synarvioida lapsen painoa suhtees- "IHMISET EIVÄT tymäpainoon ja painonkehitsa hänen ikäänsä ja sukupuotymiseen. Alustavien tulosten ENÄÄ LIIKU leensa. Suomalaiset kasvukäymukaan vaikuttaa siltä, että NIIN PALJON rät perustuvat 1959­1971 miylipainoisten äitien lasten synKUIN ENNEN. tymäpaino on suurempi kuin tattujen lasten aineistoon. Näin OLEMME siksi, että käyrien keskipaino ei normaalipainoisten äitien. ÄiPASSIIVISEMPIA." din raskaudenaikaisen terveynousisi väestön lihoessa. ­ Jos lapsi kehittyy kasvuden tiedetään vaikuttavan sikäyrillä hyvään tahtiin, eikä ole kiön ja lapsen hyvinvointiin, liian yli- tai alipainoinen, vanhemmilla ei ole mutta pitkäaikaisista vaikutuksista on hyvin syytä huoleen, Lagström täsmentää. vähän tietoa. Joskus harvoin ylipainon taustalta löytyy Lapsi altistuu ylipainolle aineenvaihduntahäiriö.Tällaiset häiriöt huojo kohdussa mataan neuvolassa. Geenejä ei lapsen ylipaiHanna Lagström toimii tutkimusjohtaja- nosta kannata syyttää. Lasten kyky pitää tana Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet sapainoa energian saannin ja kulutuksen vä-projektissa. Käynnissä on tutkimus, jossa lillä vaihtelee. Lagström kuitenkin painottaa, seurataan lapsia ja heidän vanhempiaan ras- että perimän voi ajatella vain altistavan, ei kausajasta aina siihen saakka, kunnes lapset aiheuttavan ylipainoa. Pilttipiiri maaliskuu 2010
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: Touhukas Joonas teksti ELSE TURUNEN | kuvat ARTO WIIKARI A amu tekee vielä tuloaan, kun pienet jalat tepsuttelevat makuuhuoneesta pois. Joonas, 2,5 v, herää aamuviideltä ja päättää kurkistaa pakastimeen. Jäätelöä tekisi mieli. Paperi rapisee jo pojan käsissä, kun äiti kömpii peiton alta. Mitäköhän Joonas taas puuhaa? Jihuu, kylpyhuone on jännittävä paikka ja tutkittavaa riittää, vaikka vanhemmat eivät heti ehtisikään leikkikavereiksi. Joskus paikat ovat hieman kastuneet Joonaksen ihmetellessä suihkua. Mutta vesi vain virkistää. Äidin aamutoimien aikana voi vaikka kokeilla kirjahyllykiipeilyä! Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 9
• teksti SATU ALAVALKAMA | kuvat MILLA VON KONOW Sisaruus kasvattaa Sisarukset Julia, Anton ja Emma ovat kaikki alle 5-vuotiaita. Leikit sujuvat yhdessä, vaikka jokaisella on erilainen luonne. T luonnetta uomaisen perheen lapset Julia, Anton ja Emma ovat syntyneet alle kahden vuoden ikäväleillä. Isosisko Julia on luonteeltaan tarkka huolehtija, Anton vilkas mutta herkkä vekkuli. Pieni Emma oppii uutta kaikella puolivuotiaan innostuksella ja voimalla. Äiti Kati ja isä Kimmo rohkaisevat lasten yksilöllisten piirteiden kehittymistä. ­ Nelivuotiaalla Julialla on pienestä asti ollut hoivailijaluonne. Ennen Antonin syntymää hän hoiti nukkejaan. Antonin hän on aina hyväksynyt perheeseen. Joskus tosin ohjailu voisi olla hiukan hienovaraisempaa, naurahtaa Kati Tuomainen. Anton täytti juuri kaksi vuotta. Hän on perheen huumorintajuinen kepposten keksijä. Juliaa hän ihailee ja leikkii tämän kanssa mielellään isojen tyttöjen ja poikien rooli- ja mielikuvitusleikkejä. ­ Antonin vauhdikkaan kuoren alla on herkkä poika. Hän voi säikähtää vierasta tilannetta tai suurta koiraa. Emman syntymä on tuonut Antonille itsevarmuutta ja kykyä ottaa vastuuta toisesta. Hän leikkii ja opettaa Emmaa Julialta oppimillaan taidoilla, Kati sanoo. Seitsenkuinen Emma näyttää perheelle kehittyvän luonteensa ensimmäisiä piirteitä. Hän on iloinen kokeilija, joka pyrkii kaikilla voimillaan ryömimään sisarustensa perässä huoneesta toiseen. ­ Emman imetys ja hoito saivat Antonin alkuun huolestuneeksi omasta sylipaikastaan, mutta nyt tilanne on tasoittumassa, kertoo Kati. >> 10 | Pilttipiiri maaliskuu 2010
• "Emma, 7 kk, kEhittyy noPEasti, sillä sisarustEn EsimErkki houkuttElEE oPPimaan." Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 11
• Koti maalla Tuomaisten uusi kaksikerroksinen puutalo on Myllykalliolla, rauhallisessa Kirkkonummen maalaislähiössä. Tänään Julia, Anton ja Emma ovat lähdössä leikkipuistoon. Julia auttaa Antonin haalarinvetoketjua kiinni. Emma on valmis, ja äiti Kati nostaa hänet odottamaan auton turvaistuimeen. ­ Iso perhe on oikeasti Kimmon ja minun juttu. Sisarusparvessa lapset oppivat nopeasti toisiltaan ja vuorovaikutus on vilkasta. Meistä on mahtavaa seurata, millaisia persoonallisuuksia kodissamme kasvaa, sanoo Kati. ­ Hyvän ilmapiirin huomaa lapsista. Jokainen tietää olevansa tärkeä ja rakas vanhemmille. Siksi paikasta keskipisteenä ei tarvitse taistella haastamalla riitaa tai tekemällä kepposia. Viimeisen vuoden aikana Tuomaisilla on tapahtunut paljon: kuopus Emma syntyi, talo rakennettiin valmiiksi, muutettiin Espoosta Kirkkonummelle, ostettiin toinen auto, otettiin lisää lainaa, aloitettiin uudet kerhot ja Julian päiväkoti. ­ Ai väsyttääkö meitä? Tottakai joskus, mutta oma koti on maailman paras paikka levätä. Annamme toisillemme siihen tilaa. Kimmo ja minä emme stressaa toisiamme "täytyy"- tai "nyt heti"-ajattelulla. Ymmärrämme, että mies ja nainen ajattelevat eri tavoin. Olemme opetelleet puhumaan asiat auki. "SISARUSPARVESSA OPETELLAAN TOIMIMAAN YHDESSÄ." Julia haluaa olla iso Kati ja lapset ajavat autolla parin kilometrin päähän keskustaan leikkipuistoon. Siellä on kerhosta tuttua leikkiseuraa. Emma ottaa torkut vaunuissa sillä välin kun Julia ja Anton purkavat intoaan keinussa ja pulkkamäessä. Sisarus on rakas peili Sisko tai veli ihailee ja kannustaa, kilpailee ja matkii. Sisaruksen vierellä opit, millainen ihminen itse olet. K asvaessaan yhdessä sisarukset ottavat mittaa toisistaan. ­ Lapsi tunnustelee asemaansa sisarusten rinnalla ja heiltä saamiaan tunteita. Vaikutteiden pe- 12 | Pilttipiiri maaliskuu 2010
• ­ Auto on tarpeen, bussilla ei pysty tällä joukkueella reissaamaan, Kati toteaa. Kotimatkalla poimitaan kyytiin lähikaupasta tarjousvaipat. Pääostokset tehdään pari kertaa viikossa niin, että Kimmokin on mukana. Julia saa vastuulleen lasten ostoskärryt, Kati nostaa pikkusisarukset turvallisesti korkeaan aikuisten kärryyn. ­ Julia on taitava apulainen ja nauttii veljien hoitamisesta. Päiväkoti on hyvää vastapainoa. Samanikäisten kavereiden kanssa Julia voi leikkiä mielikuvitus- ja roolileikkejä. Hän vertailee taitojaan kavereihin ja huomaa pärjäävänsä. Nelivuotiaan mielikuvitus pulppuaa: Julia kertoo meillä päiväuni- ja iltasadut. Julialla, Antonilla ja Emmalla on paljon seuraa toisistaan. Toisinaan leikeissä syntyy kilpailutilanteita. Kiusaamista ei kuitenkaan sallita. Anton esiintyy toisille Lounasaikaan Kimmo tulee kotiin asiakaskäynniltä. Hän tekee it-konsultin työtään päivän tai pari viikossa etätyönä uudesta kotityöhuoneesta. Lasten mielestä isän kanssa syöminen on kaikkein parasta. ­ Lapsille opetetaan hyvät käytöstavat, joilla pärjää elämässä pitkälle. Me aikuiset näytämme esimerkkiä, sanoo Kimmo. Anton haluaisi osata kaikkea sitä, mitä isosisko Juliakin. Pienet sormet ovat näppärät: omat vaatteet menevät päälle ja lelut säilytyslaatikoihin. Uhmaikä pilkahtaa vain väsymyksen yllättäessä. ­ Meillä kaikki osallistuvat kotitöihin. Pyykit ja siivous hoituvat pitkin päivää, kun pystymme olemaan paljon kotona. Kati on hoitovapaalla opettajan työstä, Kimmo kertoo. Pieni ikäero haastaa kilpasille Emma viihtyy pitkiä aikoja lattialla itsekseen seuraamassa toisten leikkejä. Ainoastaan kerhossa Katin sylissä voi olla tungosta. 6­8-kuukauden ikäisten tapaan Emma vierastaa outoja Pikku Emma pääsee leikkeihin mukaan usein ihmettelijän roolissa. Pelikortit kiinnostavat, ja joskus Kimmo-isän ja Julian peli hankaloituu. kasvoja ja juuri silloin Antonkin päättää, että äidin seura on parempaa kuin puuhailu ohjatussa ryhmässä. ­ Pieni ikäero on välillä hyvä ja välillä hankala. Meillä saa osoittaa myös kiukkua ja pettymystä, mutta kiusaamista ei sallita. Kilpailu voi myös olla hyvää ja rakentavaa: jos tuo osaa niin minäkin opin. Lapset eivät ole koskaan ajatelleet, että sisarus on kilpailija, joka olisi ihanaa antaa pois. Heillä on paljon leikkiseuraa toisistaan. Emmalle lauletaan ja satuillaan sekä ojennellaan leluja. Antonin kädentaidot kehittyvät, kun hän leikkii legoilla Julian kanssa. Kun lapset rauhoittuvat päiväunille, Kati ja Kimmo juovat kahvia yhdessä ja juttelevat. Tavatessaan yksitoista vuotta sitten kumpikin haaveili perustavansa suuren perheen: molemmilla oli lapsuudenkodissakin ollut useampi isosisarus. Tuomaiset eivät vielä osaa sanoa, joko perhe on unelmakoossa. ­ Naapuritalossa asuu kuusilapsinen perhe. Meillä on vielä helppoa heihin verrattuna, arvioi Kimmo. rusteella syntyy minäkuva, joka voi säilyä koko elämän, sanoo psyko logi Pia Kaulio. Sisarusparvessa opetellaan toimimaan yhdessä, väittelemään ja sopimaan. Kotona opitut käytös mallit toistuvat maailmalla. Hoi vaajaksi oppinut palvelee kans saihmisiään. Hulivili odottaa, että hänet pelastetaan aina pulasta. Kun sisarukset kohtaavat aikuisi na, palataan samoihin asetelmiin. Tosin särmät usein hioutuvat vuo sien varrella ja kiintymys kasvaa. Esikoinen määrää. Perheen van hin lapsi oppii luottamaan kykyi hinsä ja auttamaan pienempiään. Innostuneimmista voi kasvaa jopa määräilijöitä. Vanhempien on hyvä muistaa, että esikoinenkin kaipaa hoivaa ja huomiota. Silloin hänellä on varaa rakastaa pikkusisaruksi aan kadehtimatta ja nauttia hoita jan roolistaan. Jos esikoiselta vaaditaan liikaa itsenäisyyttä, hänestä voi tulla hil jainen ja eristäytyvä vastuunkan taja. Tällöin hän ei aikuisenakaan osaa laittaa rajoja jaksamiselleen. Keskimmäinen on diplomaatti. Toisena syntynyt on tottunut sii hen, että hän ei koskaan saa yk sin vanhempien huomiota. Kun pik kusisarus syntyy, kilpailu omasta paikasta perheessä kovenee. Kes kimmäisestä tulee joustava ja tasa painotteleva diplomaatti. Sukupuo li voi muuttaa syntymäjärjestyksen roolimallit. Esimerkiksi jos esikoi nen on poika ja keskimmäinen tyt tö, pikkusisar saattaa ottaa hoivaa jan roolin. Kuopus pysyy vauvana. Nuorin aloittaa elämäänsä vanhempien si saruksien varjossa. Vaatteet ja le lut ovat perittyjä. Toiset ovat aina isompia, vahvempia ja tietäväisem piä. Vanhemmat ja sisarukset suhtau tuvat kuopukseen vauvana usein koko elämänsä ajan. Aikuisena kin kuopuksen on helppo ottaa vastaan hoivaa ja apua. Esikoinen, keskimmäinen ja kuopus valitsevat kaikki usein myös puolison ja ammatin niin, että roolimallin mukaista elämää on helppo jatkaa. Lue lisää: Sisaruus ­ rakkautta, vihaa, kateutta: Pia Kaulio & Hanna Svennevig, Minerva Kustannus Oy, 2006 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille sivusto: http://vanhemmat.mll.fi Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 13
• V teksti ESSI JUVAKKA, psykologi, psyko- ja perheterapeutti, viestintävalmentaja | kuva ATTE LAKINNORO anha sanonta siitä, että leikki on lasten työtä joutaisi jo romukoppaan, sillä leikki ei ole koskaan työtä, vaan aina hauskaa ja hurmaavaa huvia, josta lapsi nauttii. Sivutuotteena tulee myös kuin vahingossa elämän tärkeiden taitojen oppimista. Leikki on pienimpien lasten kanssa aikuisen ja lapsen välistä mukavaa puuhastelua ja yhdessäoloa, jossa lapsi kokee olevansa arvokas. Jotta leikki on lapsenkin mielestä hauskaa, aikuisen tulee osata heittäytyä täysin leikin vietäväksi. On oltava läsnä tai lapsi vaistoaa, ettei aikuinen leiki täysillä. Hyvä leikki on hauskaa ja vapaata ­ ilman rajoja. Vauvatkin osaavat leikkiä Pienet vauvatkin ovat valmiita leikkiin. Sylittelyjen ja vaipanvaihtojen lomassa voi leikkiä joka päivä. Se vaatii kuitenkin aikuiselta aktiivisuutta, kykyä vuorovaikutteisuuteen ja hassutteluun. On osattava lukea lasta ja hänen tunnetilojaan. Yliväsyneen vauvan kanssa ei toki kannata leikkiä. Vauva oppii erittäin nopeasti tunnistamaan, milloin äidillä tai isällä on tarkoitus käynnistää leikki. Hän vaistoaa sen aikuisen eleistä, ilmeistä ja äänensävystä ja usein itsekin kutsuu eleillään vanhempaansa leikkiin. Hymy ja nauru voivat tulla jo odotuksesta: Sanni tietää, että kohta isä pärisyttää hassusti huulillaan paljasta masua. Ne, jotka osaavat istua ja sorminäppäryys on jo kehittynyt, osaavat leikkiä helppojen toimintalelujen kanssa. Tällöin vanhemman rooli vähenee, ja aikuisen tehtävänä on antaa lapselle mahdollisuus rauhalliseen leikkiin ja omiin oivalluksiin. Ulkopuolisen silmin vauvat saattavat näyttää leikkivän jopa keskenään, mutta todellisuudessa se on vain silmänlumetta. Kyky yhteisleikkiin syntyy vasta myöhemmin, tarvitaan kasvua ja kehitystä, jotta lapsi kykenee toimimaan tiettyjen sopimusten ja sääntöjen mukaan. Leikkikavereita ei tarvitse aktiivisesti metsästää, joskin moni pieni kyllä viihtyy lattialla paremmin, jos vieressä on saman kokoluokan kaveri omissa leikeissään. HURMAA! Leikki on tärkeä osa lapsen elämää. Jokaisen lapsen tulee saada olla lapsi ja leikkiä. Aikuinen voi tukea ja kannustaa, mutta liiallinen leikkien ohjailu voi tyrehdyttää koko leikin. 14 | Leikin huoletonta Pilttipiiri maaliskuu 2010
• nen leikkien ohjailu on aikuisilta kiellettyä. On vaarana, että koko leikki tyrehtyy. Riittää, että varmistaa tilannetta sivusta. Kauhoja ja korkokenkiä rekvisiitaksi Hieman isompien lasten leikeissä aikuisen rooli muuttuu merkittävästi. Nyt ei enää paras leikkikaveri olekaan äiti tai isä, vaan oma ystävä tai sisarus. Vanhempia tarvitaan kuitenkin siihen, että leikki lähtee hyvin käyntiin, löydetään oikeat välineet ja kehitellään uusia. Aikuinen voi myös antaa leikkeihin uusia ideoita. Hyvä leikki opettaa lasta puolustamaan omia oikeuksiaan, joskus kovienkin pettymysten kautta. Mikä ihme siinä on, että ihan tyhmä lelu muuttuu suureksi aarteeksi heti, kun kaveri koskee siihen? Lasten on hyvä oppia sovittelemaan asioita myös keskenään. Äidiltä ja isältä tämä vaatii paljon. On osattava olla puuttumatta kaikkeen. Vaaratilanteet on toki vältettävä ja puolustettava pikkuveljeä isosiskon tönimisyrityksiltä. Liialli- Leikkejä ei voisi kieltää Leikin tärkeyden ymmärtää, jos asiaa ajattelee kärjistetysti: Kuvitelkaa, mitä kaikkea huonoa tapahtuisikaan, jos lapsilta kiellettäisiin leikkiminen? Seuraukset olisivat katastrofaaliset ja valitettavan kauaskantoiset. Kieltäminen riistäisi lapsilta luvan olla lapsia. Se vaikuttaisi hyvin kielteisesti heidän fyysiseen ja henkiseen kehitykseensä. Heiltä napattaisiin pois vapaus ja ilo ja vaadittaisiin taitoa olla ksuja aikuisia. Uudesta sukupolvesta kasvaisi hyvin apaattisia ja tunteettomia ihmisiä, jotka eivät osaisi nauttia elämästään aikuisenakaan. Myös moni tärkeä elämäntaito jäisi saavuttamatta. Olisikin aivan liian riskaabelia kieltää leikki. Annetaan siis arvokkaan leikin kukoistaa ja heittäydytään siihen silloin tällöin itsekin mukaan. Voisinko minäkin tänään hyppiä oikein luvalla olohuoneen sohvalta? 1 2 3 4 Aloita leikkiminen jo vauvan kanssa. Heittäydy leikin maailmaan. Ole läsnä. Auta isompien leikkejä alkuun ja anna virikkeitä. Seuraa sivusta. Auta tarvittaessa, mutta anna lapsien kehitellä leikkinsä itse. EIK KANNUSTA L KIIN! 5 6 7 Anna aikaa vapaaseen leikkiin. Kehu leikkien hienoutta ääneen. Muista, ettei pelikoneiden pelaaminen ole leikkimistä. Anna äänekkäänkin leikin kukoistaa, niin kauan kuin vain korvanne kestävät ja naapurisopu säilyy. Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 15
• teksti Stiina Honkamaa | kuvitus Janne HarJu arkirumbaan taantuman aikana lapsiperheidenkin hyvinvointia koetellaan. monilla on toimeen tulohuolia, mutta lama voi avata myös uusia mahdollisuuksia. ilonaiheet löytyvät usein pienistä asioista, kuten leikeistä ja ulkoiluhetkistä lasten kanssa. 16 | Lama tuo haasteita Pilttipiiri maaliskuu 2010
• L apsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat perheen toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä perheen sosiaaliset suhteet, erityisesti vanhempien keskinäinen parisuhde, sanoo erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 -tutkimuksesta selviää, että valtaosa lapsista ja lapsiperheistä voi lamasta huolimatta edelleen hyvin, mutta huonosti voivien lapsiperheiden määrä on kasvanut. ­ Työttömyyden kasvu ja työelämän epävarmuuden lisääntyminen näkyvät lapsiperheissä. Perheiden talousvaikeudet lisääntyvät. Tämä aiheuttaa stressiä, huolta ja turvattomuuden tunnetta, Esa Iivonen, johtava asiantuntija Mannerheimin lastensuojeluliitosta puolestaan kertoo. KevätiLoA LApsiperHeiLLe Kevätilo on Mannerheimin Lastensuojeluliiton keräys lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kampanja järjestetään 16.4.­16.5.2010. MLL:n Kevätilo-keräyksellä kerätään varoja MLL:n paikallisyhdistysten työlle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Keräyksen teema on Turvallinen lapsuus jokaiselle. Keräyksellä halutaan muistuttaa suomalaisia siitä, että jokaisella lapsella on oikeus leikkiin, turvaan ja iloon ja että MLL auttaa vanhempia kasvattamaan ja suojelemaan lapsia ja iloitsemaan heistä. Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla keräystilille 159630-400400, soittamalla keräyspuhelimeen 0600-16300 (10,10 + pvm/mpm) tai 0600-17000 (5,01 + pvm/mpm) tai ilmoittautumalla MLL:n paikallisyhdistykseen keräystalkoisiin. Lisätietoja: www.mll.fi/kevatilo Huoli toimeentulosta kuormittaa Haasteita lapsiperheen arkeen tuovat siis etenkin toimeentulon ongelmat. Melkein puolet vanhemmista kokee, että menojen kattaminen tuloilla on hankalaa ja penniä täytyy venyttää. Yksinhuoltajista suurin osa on tätä mieltä. Taantuma vaikuttaa lapsiperheisiin kahta kautta: ­ Työttömyyden lisääntyessä perheiden talousvaikeudet ja niistä seuraavat ongelmat kasvavat. Samalla kuntien verotulot laskevat ja lasten ja perheiden hyvinvointipalveluita heikennetään. Tämä on osaltaan uhka lasten ja perheiden hyvinvoinnille, Iivonen sanoo. Perheen talousvaikeudet näkyvät jokapäiväisessä arjessa ja myös lasten hyvinvoinnissa ja terveydessä. Vaikutukset ulottuvat paljon syvemmälle, kuin vain esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin tai uusiin vaatehankintoihin. Huoli toimeentulosta kuormittaa vanhempien henkistä jaksamista. He eivät aina jaksa huolehtia kaikista lasten asioista varsinkin, jos se vaatisi tiukkana olemista esimerkiksi ruokailun tai nukkumaanmenon suhteen. ­ Lapsi voi reagoida vetäytymällä. Hän ei halua kuormittaa vanhempia omilla murheillaan tai avunpyynnöillä. Hän huomaa myös, etteivät vanhemmat jaksa kuunnella, jos haluaisi kertoa iloistaan. Toiset lapset reagoivat olemalla tottelemattomia ja hakevat huomiota keinolla millä hyvänsä, Lammi-Taskula sanoo. Työn vaatimukset haittaavat perhe-elämää. Noin kolmannes vanhemmista kokee viettävänsä työnsä takia usein tai jatkuvasti vähemmän aikaa lastensa ja puolison kanssa kuin haluaisi. Äidit ja isät pääsevät kuitenkin melko hyvin irti työasioista tultuaan työpäivän jälkeen kotiin, ja useimmat jaksavat vielä harrastaakin jotain. Vanhempien välinen parisuhde heijastuu kaikkien perheenjäsenten hyvinvointiin.Voimavarat on yhdessä opeteltava jakamaan sellaisella tavalla, joka auttaa selviytymään arkirutiineista ja vastaa riittävästi tunne-elämän tarpeisiin.Välillä ollaan kuitenkin väistämättä napit vastakkain. Eniten erimielisyyksiä pienten lasten vanhemmilla syntyy kotitöistä. Toisen roolia kannattaa kokeilla. Ne äidit, joiden puoliso on ollut kolme viikkoa isyysvapaalla, ovat muita tyytyväisempiä työnjakoon kotitöissä. Isyysvapaan pitäneet isät taas kokevat molemminpuolisen kunnioituksen ja ymmärretyksi tulemiseen parisuhteessaan paremmaksi kuin muut isät. ­ Arki saadaan sujumaan, kun vanhemmat jakavat lastenhoitovastuuta ja kotitöiden tekemistä. Tärkeää on myös se, että työpaikalla ollaan perheystävällisiä eli työkuormitus on kohtuullinen ja työajat joustavat, LammiTaskula tähdentää. >> Arki sujuvaksi? Vaikka puitteet olisivat kunnossa, arjen rumban pyörittäminen on kuitenkin aina taidonnäyte pienten lasten vanhemmilta. Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 17
• Lisäksi THL:n tutkimusten mukaan perheen arjen sujumisen kannalta on tärkeää, että kotikunnassa on toimivat palvelut: neuvola, päivähoito ja koulu lähellä, sekä hyvä julkinen liikenne ja lähikauppa kävelymatkan päässä kodista. Melkein puolet lapsiperheiden vanhemmista on kuitenkin huolissaan omasta jaksamisestaan. Onneksi apua osataan hakea. Pienten lasten äidit saavat eniten tukea puolison lisäksi omalta äidiltään. Lapsiperheille suunnatuista palveluista eniten apua saadaan neuvolasta. ­ Vaikka lähiverkoston merkitys on suuri, jaksamisestaan huolissaan olevat vanhemmat hakevat muita useammin apua ammattilaisilta. Isät ovat kuitenkin äitejä useammin sitä mieltä, etteivät tarvitse ammattihenkilöstön apua, Lammi-Taskula valottaa. "MELkEIn PuOLET LaPsIPErHEIdEn VanHEMMIsTa On HuOLIssaan OMasTa JaksaMIsEsTaan." ­ Vanhemmat iloitsevat arkisista ja usein ilmaisista asioista, kuten yhteisistä juttelu- ja ruokailuhetkistä lasten kanssa. Myös pelit ja leikit sekä yhdessä ulkoilu on mieluisaa puuhaa, Lammi-Taskula kertoo. Vaikka laman vaikutukset ovat pääsääntöisesti kielteisiä, tilanne voi avata myös uusia mahdollisuuksia. ­ Vanhemman työttömyyden takia muuttunut elämäntilanne voi antaa näköaloja omaan ajankäyttöön ja arjen valintoihin. Lasten kanssa onkin mahdollista viettää enemmän aikaa ja tehdä enemmän asioita yhdessä, Iivonen muistuttaa. kiksi neuvolakäyntien määriä vähennettiin ja päiväkotien ryhmäkokoja suurennettiin. Työttömyys taas heikensi perheiden toimeentuloa. samaan aikaan lapsilisiä, vanhempainrahaa ja kotihoidon tukea vähennettiin tai niiden taso jäädytettiin. Elinkustannukset kuitenkin nousivat. säästötoimenpiteiden vaikutukset eivät ole leikin asia. Lammi-Taskula on tutkinut, että laman seurauksena sekä lasten että vanhempien käyttäytymis- ja tunne-elämän ongelmat lisääntyivät. seurauksena lastensuojelun asiakasmäärät kasvoivat 2000-luvun puolella erityisesti teini-ikäisten ryhmässä. ­ Lasten ja heidän vanhempiensa pulmia ei leikkausten takia ajoissa huomattu, eikä niihin voitu puuttua varhaisessa vaiheessa. Pulmat pääsivät kasvamaan isommiksi ongelmiksi, joiden hoitamiseen tarvitaan nyt järeämpiä ja kalliimpia keinoja, Lammi-Taskula sanoo. ­ Toivottavasti viime lamasta on opittu se, että lasten ja perheiden hyvinvointiin kannattaa panostaa ennaltaehkäisevästi. Lisätietoja: Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen, Salme Ahlström (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL:n Teemajulkaisuja 4/2009. Helsinki 2009. Miten tukea lapsiperheitä? Keskustele: www.pilttipiiri.fi/jutut/perhe-ja-vapaa-aika/ lama-tuo-haasteita-arkirumbaan Pieniä iloja ja uusia mahdollisuuksia Eihän lapsiperheen arki tietenkään pelkkää selviytymistä ja painiskelua ole. Jälkikasvu tuo paljon hyvää mieltä vanhempien elämään. Ilonaiheet löytyvät usein pienistä asioista. 18 | Mitä viime lamasta opittiin? Edellisen laman aikaan 90-luvun alussa leikattiin lasten ja perheiden palveluita. Esimer- Pilttipiiri maaliskuu 2010
• Pienten lasten iho-oireet ovat yleisiä ja menevät usein itsestään ohi. Välillä kuitenkin tarvitaan avuksi jämerämpiä keinoja. Ihon oireilu kuriin rilainen ihon oireilu on vauvoilla ja pienillä lapsilla tavallista muutaman kuukauden iän jälkeen. Iho-oireet voidaan jakaa atooppiseen ihottumaan eli maitorupeen ja ruoka-aineallergioihin. Atooppista ihottumaa esiintyy pienillä lapsilla melko usein. Oireet alkavat yleensä alle vuoden iässä ja häviävät useimmiten iän myötä itsestään.Taudille on tyypillistä kuiva, hilseilevä ja punoittava iho. Atooppiseen ihoon on perinnöllinen taipumus. Noin puolet kaikista atoopikkolapsista on yliherkkiä jollekin aineelle. Sitrushedelmät, saippua, pöly ja monet ruoka-aineet, kuten maito, kananmuna tai kala, ovat tyypillisiä oireiden aiheuttajia. Nykyisin ei kuitenkaan enää suosita tiukkoja välttämisdiettejä atooppisten vanhempien lapsille. ­ Sillä, että välttää jotakin ruoka-ainetta, ei ole osoitettu olevan ennaltaehkäisevää merkitystä allergioiden synnyssä, ihotautien ja -allergologian erikoislääkäri Liisa Väkevä sanoo. ta pesusta, hellävaraisesta kuivauksesta ja perusvoiteen käytöstä. Yleensä kaksi perusvoidekertaa päivässä riittää. Vaatetuksessa vältetään ihoa vasten olevia ärsyttäviä kuituja, kuten villaa ja karheita tekstiilejä, sekä liian hiostavaa tai lämmintä pukeutumista. Kannattaa myös muistaa, että pesupulverijäämät ja huuhteluaine vaatteissa ärsyttävät herkkää ihoa. Jos iho-oireet eivät häviä, niitä hoidetaan miedoilla 1­2,5 prosenttisilla hydrokortisonivoiteilla kuurina yleensä viikon tai kahden ajan. Ellei tästäkään ole apua, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Silloin kun ihon oireilun syyksi epäillään ruoka-aineallergiaa, lääkärissä tehdään allergiatestit. Tavallisempia allergian aiheuttajia pienillä lapsilla ovat maito, muna ja kotimaiset viljat. Epäilty ruoka-aine poistetaan kahden viikon ajaksi ruokavaliosta ja seurataan oireita. Jos äiti imettää, täytyy myös hänen välttää kyseistä ruoka-ainetta. ­ Omin päin ei kuitenkaan koskaan saa alkaa karsia pikkulapsen ruokavaliota, vaan aina on keskusteltava lääkärin kanssa,Väkevä muistuttaa. Yleisesti ottaen Liisa Väkevä peräänkuuluttaa vanhemmilta malttia. ­ Muutaman karhean ihottumalaikun takia ei allergioita tarvitse tutkia, jos lapsi muuten kasvaa ja kehittyy normaalisti. Atooppisen ekseeman Käypä hoito-suositus on muuttunut. Suositus löytyy netistä: www.kaypahoito. EROON KARSTASTA Perinteisten iho-oireiden rinnalla on hyvä mainita myös hiuspohjan karsta, joka on vauvaikäisillä hyvinkin tavallista. Karsta liittyy lisääntyneeseen talin eritykseen. Kun hiuspohjaan hieroo tavallista ruokaöljyä tai perusvoidetta ennen hiuspohjan pesua, karsta pehmenee ja irtoaa kevyesti harjaamalla. Tarvittaessa voi myös käyttää mietoa kortisonivoidetta. E Mikä neuvoksi? Iho-oireita pyritään hoitamaan ensin kotikonstein. On tärkeää huolehtia lapsen kunnollises- Pilttipiiri maaliskuu 2010 | 19
• kokataan kotona keittoa ja kulitsaa teksti HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI Hyvää 20 | Pilttipiiri maaliskuu 2010