Nro 14-151.4.2026 Sivu 1 66. vuosikerta Nro 14-15-2026 Keskiviikkona huhtikuun 1.päivänä Puolueeton kotiseutujulkaisu Irtonumero 3,00 euroa LAURI IJÄS Hyvää pääsiäistä! Lehden tekijät jäävät lomalle ja lehti ei ilmesty ensi viikolla eli viikolla 15. Aineistot viikon 16 lehteen normaalisti maanantaina 13.4. Asiakaspalvelu on suljettu 1.-7.2.2026. TOIMISTOLLA EI OLE ASIAKASPALVELUA KESKIVIIKKONA 1.4.2026. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteyttä mieluiten tekstiviestillä numeroon 0400 644 899. Nähdään taas keskiviikkona 8.4.2026. PÄÄSIÄINEN naapurissa Muuttolintulista pitenee päivittäin Lauri Ijäs Lintujen kevätmuutto käynnistyi tänä vuonna maaliskuun alkupuolella, kun pitkä pakkasjakso päättyi ja lämpö sulatti nopeasti vähäiset lumet. Ensimmäiset laulujoutsenet kirjattiin Petäjävedellä maaliskuun alkupuolella (6.3.). Samoihin aikoihin alkoi piharuokintojen liepeiltä tulla havaintoja mustarastaista ja vihervarpusista. Nyt Tiirajärjestelmään on kirjattu havaintoja jo noin 30 muuttolintulajista. Maaliskuun puoliväliä lähestyttäessä (13.3.) havaittiin merikotka ja ensimmäiset kottaraiset, töyhtöhyypät ja kiurut sekä yksinäinen harmaalokki. Seuraavina kolmena päivänä muuttajalistalle kirjattiin myös kandanhanhi, pulmunen, peippo, sepelkyyhky ja harvinaisimpana uuttukyyhky. Maaliskuun puolivälin jälkeen muutto eteni aluksi melko verkkaisesti huolimatta siitä, että tienvarret ja pellot paljastuivat lumesta harvinaisen aikaisin. Peltojen notkelmiin hetkeksi kertyneet sulavesilammikot kiinnostivat joutsenia, mutta vesilintuja niissä ei vielä näkynyt. Vesistöjen sulapaikoissa on tavattu toistaiseksi joutsenten ohella vasta vähän sinisorsia ja telkkiä ja isokoskeloita yksi pari. Vesilintujen muutto on vielä aivan alkuvaiheessa. Ensimmäinen kurki havaittiin 22.3. Sen jälkeen kurjista on tullut vain yksittäisiä havaintoja. Sunnuntaina 29.3. kuusi kurkea laskeutui Piesalan peltoalueella lintutornin edustalle. Kurkimuutto taitaa olla viriämässä. Pieniä määriä harmaahanhia ja yksi merihanhi nähtiin muutolla viime viikolla, kunnes sitten viikonloppuna hanhien määrät lisääntyivät. Kaukana matkaavasta hanhiparvesta ei usein pysty sanomaan muuta kuin harmaahanhilaji tai vain hanhi. Sunnuntaina (29.3.) saatiin ihailla lähietäisyydeltä tundraja taigametsähanhien ja tundrahanhien komeaa lähes satapäistä parvea tankkaamassa Piesalan lintutornin edustalla. Tundrametsähanhi, taigametsähanhi vai tundrahanhi, siinäpä määrittäjille pähkinöitä purtavaksi. Parvi lähti jatkamaan matkaa pian puolenpäivän jälkeen. Sulilla pelloilla on viime päivinä ollut paikoin melko runsaasti töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä, kottaraisia ja kiuruja. Naakkaparvi, jossa lisänä variksia, on kasvanut lintutornin maisemissa jopa 400 linnun kokoiseksi. Haukoista on nähty ja hiirihaukkoja, tuulihaukkoja, sinisuohaukka ja varpushaukka. Lisää ja enemmän petolintuja on tulossa lähiviikkoina. Viime päivinä on nähty peippojen lisäksi jo joitakin järripeippoja, hemppo, pajusirkku, peukaloinen ja yksi punarintakin. Myös ensihavainto lehtokurpasta on tehty ja rastaista ensimmäiset Laulujoutsenet pellolla Kottaraiset katkenneella pesäpuulla. Tundrahanhia ja lajilleen vaikeasti määritettäviä metsähanhia laskutumassa pellolle. rakättirastaat, punakylkirastas ja kulorastas ovat jo tullut mustarastaiden lisäksi. Yli puolet muuttolintulaeista vielä puuttuu. Miten etuajassa ripeästi käynnistynyt muutto jatkuu? Tuleeko ensitulokkaita rasittava takatalvi? Siinä kysymyksiä, joiden vastaukset aika näyttää.
Sivu 2 Nro 14-15 1.4.2026 www.petajavedenseurakunta.fi to 2.4. klo 10.30-12 Maanantaikuoro pappilassa to 2.4. klo 18 Kiirastorstain messu Petäjäveden kirkossa. Laura Laitinen ja Leena Giers-Koljonen. Pe 3.4. klo 15 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Petäjäveden kirkossa. Laura Laitinen ja Leena GiersKoljonen, Projektikuoro. Su 5.4. klo 11 Pääsiäispäivän perhemessu Petäjäveden kirkossa. Laura Laitinen ja Leena Giers-Koljonen, Lapsikuoro. Messun jälkeen pääsiäiskarkelot Yhteisvastuun hyväksi kirkossa ja kirkon pihamaalla klo 12-14. Monenlaista puuhaa ja kisailua. Myynnissä mm. makkaraa, kahvia ja pullaa. Maksu käteisellä tai Mobilepay:lla. Ma 6.4. klo 18 2. pääsiäispäivän messu Petäjäveden kirkossa. Ma 6.4. Seurakuntatoimisto ja diakoniatoimisto suljettu. Ti 7.4. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. Ke 8.4. klo 10-12 Ystävänpysäkki pappilassa. Ruokailu klo 11. Ke 8.4. klo 12.30-14.30 Lähetysnaiset pappilassa. To 9.4. klo 18 ”Raamattua päähän” Kirkkoherrat kiertueella – Raamattuilta pappilassa. Keuruun kirkkoherran, Ville von Grossin aiheena ”Raamatun johtajat”. Tilaisuus alkaa tarjoilulla klo 17.30. Pe 10.4. klo 18-20 Kids’ Friday Petäjäveden kirkossa. Su 12.4. klo 11 Messu Petäjäveden kirkossa. Marianne Kyrönviita ja Marjatta Öhman. Ti 14.4. klo 13-14.30 Lurinakerho Pihlajarinteellä, Suutarintie 19 (huom. paikka vaihtunut) Ti 14.4. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. Ke 15.4. klo 9.30-10.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. Ke 15.4. klo 10-12 Ystävänpysäkki pappilassa. Ruokailu klo 11. Muutokset mahdollisia. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Levikki noin 1300 kpl. Vuonna 2026 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30,31 ja 53. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2026: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilaushinnat 2026 : Kestotilaus 12 kk 95 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 60 € (hinnat sis. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 3,00 € (sis. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Tapulin Tapulin takaa takaa Pääsiäisrukous ikonin äärellä BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Kiirastorstain ehtoollinen to 2.4. klo 18.00. Tervetuloa! Pääsiäisenä ei tilaisuuksia rukoushuoneella. PÄÄSIÄINEN naapurissa sivut 3-14 Diandra ja Jepa Lambert esiintyvät UNESCO:n maailmanperintökohde Petäjäveden vanhassa kirkossa ensi kesänä. Autenttisesta puukirkkoarkkitehtuurista tunnetun UNESCO-kohteen akustiikassa kuullaan virtuoosimaista tulkintaa ja teknistä taituruutta. Konserttiliput ovat nyt myynnissä Petäjäveden vanhan kirkon verkkokaupassa www.petajavedenvanhakirkko.fi Diandran Nocturne-konsertti 22.7.2026 klo 19 Illan aikana upeaääninen Diandra tulkitsee ainutlaatuisella tavallaan kauniita ja koskettavia klassikoita, jotka kuljettavat kuulijan herkästä ja rauhallisesta tunnelmasta riemuun. Diandra on yksi Suomen valovoimaisimmista naisartisteista, joka tuli alun perin tunnetuksi Idolsvoittajana. Diandran taidokasta laulua on kuultu lisäksi muiden muassa Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja supersuositussa Elämäni biisi -ohjelmassa. Konserttilipun hinta on 40 euroa. Jepa Lambert Trio 8.7.2026 klo 19 Soul-laulaja Jepa Lambert on yksi Suomen monipuolisimmista artisteista, jonka vivahteikas ääni taipuu suvereenisti genrestä toiseen. TV-ohjelmista ja monien artistien taustaltakin tuttu Lambert on vakiinnuttanut nykyään paikkansa suomalaisen musiikkikentän monipuolisena solistina. Petäjäveden vanhassa kirkossa Jepa Lambertin ohjelmistona kuullaan pääosin englanninkielisen jenkkigospelin klassikoita ja nykygospelin helmiä maustettuna ylistysmusiikilla. Kokoonpanossa esiintyvät myös pianisti Maria Ilmoniemi ja kitaristi Teri Mantere. Konserttilipun hinta on 30 euroa. Konserttien yhteydessä on mahdollisuus nauttia kahvion tarjoiluista ja tukea samalla paikallista yhdistystoimintaa. Konsertit järjestää yhteistyössä Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden kunta ja Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr. Herra sinä sallit Isäsi tahdon tapahtua sinulle, vaikka tiesit, että se tie johtaisi ristille. Opeta meitä katsomaan sinuun ja seuraamaan sinua, ei vain silloin kun saamme katsella kirkkauttasi, vaan silloinkin, kun katsot meidät luottamuksen arvoisiksi ja me saamme jakaa kärsimyksen maailmassa. Tee meidät herkkäkorvaiseksi ihmisten hädälle ja näytä meille teitä niiden luo, jotka ikävöivät lähellesi ja tarvitsevat apuasi. Kiitos, että saamme tänäänkin ammentaa voimia sinusta ja sitten yhdessä sinun kanssasi mennä minne sinä tahdot. (Hiljaisuuden rukouksia) Kalevi Rautjoki Diandra ja Jepa Lambert konsertoivat ensi kesänä LAUANTAI ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 4.4. ja 11.4. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla. Hirvenhiihtäjäntie 2 TERVETULOA! Herätyksen tuli srk
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 3 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ 2 ▶ 2 KORPILAHTI PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET PÄÄSIÄINEN naapurissa Korpilahti Korpilahden kirkon Tulkaa minun tyköni kaikki -alttaritaulun maalasi Wilho Sjöström (1873–1944) vuonna 1904. Alttaritaulu tuli alkuperäisen Carl Fredrik Blomin maalaaman Getsemane-alttaritaulun tilalle. Sjöström saapui Korpilahdelle palattuaan taTarinat alttaritaulujen takana kaisin Suomeen Italiasta, missä hän oli opettelemassa freskotekniikkaa. Korpilahdella ollessaan Sjöström oli pastori Frans Cawénin vieraana Mutasen pappilassa, missä hän opetti tämän Alvar-pojalle maalaamista. Mutasella ollessaan Sjöström sai tilauksen alttaritaulusta. Rahan kerääminen alttaritauluun aloitettiin jo vuonna 1901, ja sitä varten perustettiin ompeluseura. Ompeluseura järjesti useammat myyjäiset varojen keräämiseksi. Myyjäisten lisäksi järjestettiin iltamia ja huutokauppoja. Vuonna 1905 rahaa oli kerätty noin 1500 markkaa, jolla alttaritaulu maksettiin. Sjöströmin teokseen vaikutti tanskalaisen Bertel Thorvaldsenin (1768 tai 1770–1844) marmorinen Kristus -veistos (1821), jonka Thorvaldsen oli tehnyt Kööpenhaminan Marian kirkkoon. Veistos onkin jättänyt jälkensä moneen Tulkaa minun tyköni -aiheisiin alttaritauluihin, joissa on pelkästään kuvattu Jeesusta. Veistoksesta on 1800-luvun alkupuolelta useita kopioita eri kokoon ja materiaaleihin tehtyinä. Myös Cawénilla oli kyseisestä veistoksesta kopio, jonka taiteilija Sjöström maalasi alttaritauluun. Lisäksi Sjöströmin matka Italiaan vaikutti lopputulokseen, minkä voi nähdä teoksen taustassa, jossa on kuvattu öinen Anticolo Corradon kylä Italiasta, missä taiteilija oli käynyt aikaisemmin. Toivakka Johan Erik Lindh (1793– 1865) maalasi Toivakan kirkon alttaritaulun Ristiinnaulittu vuonna 1820. Alkuperäisesti teos oli maalattu vuonna 1775 Jaakko Jaakonpoika Leppäsen rakentamaan Jyväskylän kappelikirkkoon. Teos maalattiin kirkossa jo olleiden kahden taulun keskelle, joiden aiheet olivat Getsemane ja Pako Egyptistä. Kappelikirkko sijaitsi tämänhetkisessä Cygnauksenpuistossa. Kappelikirkko purettiin vuonna 1888 Taulumäen kirkon valmistuttua. Vuonna 1896 Jyväskylän maaseurakunta lahjoitti alttaritaulun Toivakan kappeliseurakunnalle. Taulu on kuitenkin palautunut takaisin Jyväskylän seurakunnan omaisuudeksi vuoden 2025 seurakuntaliitoksen takia. 1970-luvulla alttaritaulu restauroitiin, ja sen piti mennä kirkon kattomaalausten uusijalle Pellervo Lukumiehelle. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään, koska restaurointi siirtyi Museovirastolle. Lindh on Ruotsissa syntynyt sotilaan poikana. Hän opiskeli Pehr Emanuel Limnellin opissa koristemaalariksi sekä aloitti Tukholman taideakatemiassa 1812. Hän muutti myöhemmin Ruotsista Suomeen, missä hän teki uransa. Maaliskuussa 1821 Vaasan maistraatti hyväksyi Lindhin Kokkolan kaupunginkirkon alttaritaulun mestarinäytteeksi. Lindh toimi Kokkolassa koristemaalarina, mistä hän myöhemmin muutti Turun kautta Helsinkiin, jossa hän kuoli 72-vuotiaana. Uransa aikana hänestä tuli arvostettu muotokuvamaalari. Uurainen Uuraisten vanha kirkko rakennettiin vuonna 1804 Saarijärven rukoushuonekuntaan Kuukkajärvelle. Uuraisten vanha kirkko oli maalaamaton sekä sisältä että ulkoa. Vuonna 1850 kirkon yleisilmettä alettiin kohentaa teettämällä saarnatuoliin kaikukatos, ja sille perusteluksi annettiin kirkon koristelemattomuus. Samoihin aikoihin Carl Fredrik Blom (1791– 1855) tarjosi Ristiinnaulittu (1850) teoksensa kirkon alttaritauluksi. Uuraisten kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen vuosien 1904–1905 aikana. Työtä valvoi arkkitehti Yrjö Blomstedt. Alttaritaulun ympärille maalattiin kangasdraperia, joka peitettiin laudoituksella. Blomin tekemä maalaus rullattiin ja tallennettiin. Sen tilalle tuli vuonna 1905 tuntemattoman tekijän Risti ■ Siiri Nurminen » Artikkelissa käytetyt lähteet linkkeineen löytyvät jutun nettiversiosta osoitteesta paikallisuutiset.fi kalliolohkareitten keskellä. Alttaritaulu vaihtui vielä vuonna 1926 Nanni Strengin kopioksi B.A. Godenhjelmin kirkastusaiheisesta alttaritaulusta (1848), joka on Jämsän kirkossa. Petäjävesi Petäjäveden kirkon Ylösnoussut Jeesus siunaamassa lapsia alttaritaulun maalasi Frans Hautala (1875– 1952) vuonna 1928. Hautala on syntyjään Töysästä, mutta asui pääsääntöisesti Vaasassa. Petäjäveden kirkko valmistui 1879. Kirkosta puuttui alttaritaulu, minkä takia kirkkoherra Nathanael Borgin vaimo Elli Borg lahjoitti sen tilalle Kristus -patsaan vuonna 1921. Vuonna 1928 Petäjäveden seurakunta täytti 200 vuotta ja tämän kunniaksi Hautalalta tilattiin alttaritaulu. ▶ Korpilahden kirkko. ▶ Petäjäveden uusi kirkko. ▶ Uuraisten kirkko. ▶ Toivakan kirkko.
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 4 PÄÄSIÄINEN naapurissa Rentouttavaa Pääsiäistä kaikille lukijoille! Seuraavat lehdet ilmestyvät 15.4.2026 Maarit, Hanna, Tiina, Seppo ja Siiri Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET Hyvinvointialue lanseeraa uuden toimintamallin tänään Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, sanoo vanha kansantotuus ja tämä on otettu nyt ohjenuoraksi myös talousvaikeuksista kärsivällä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toivakassa on saatu loistavia kokemuksia vanhaan kunnanja omalääkäri-malliin perustuvasti ammatinharjoittajalääkäristä, siksipä myös sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta otetaan harkittuja askelia taaksepäin. Useista alan johtavista asiantuntijoista koostuva valmisteluelin on perehtynyt kansanterveyden juuressyihin ja päättänyt ottaa toimintamalliksi toisen tunnetun sanonnan: Porkkana päivässä pitää lääkärin loitolla. Porkkanalla on tunnetusti merkittäviä terveysvaikutuksia, lisäksi se on halpa ja kotimainen tuote. Siksipä Hyvaksin alueella käynnistetään porkkanan lisäkäyttöön tähtäävä Porkkanaprojekti. Projekti polkaistaan neljällä paikkakunnalla käyntiin tänään 1.4. klo 12. Porkkanaa jaetaan kansalaisille viiden kilon säkeissä, Korpilahdella, Toivakassa ja Uuraisilla jakelupiste on terveysasemalla, Petäjävedellä luonnollisesti K-market Porkkanassa. Porkkana valikoitui kärkituotteeksi pitkällisen pohdinnan, lukuisten palaverien, sekä kansalaiskyselyjen jälkeen. TikTokista nousi rinnalle vahva haastaja hapankaali, mutta lopulta porkkanan eduksi koitui sen monipuolisuus. Porkkana toimii huomattavasti paremmin lumiukon nenänä kuin hapankaali. Perinnetieteen edustajat tarjosivat tuotteiksi myös viinaa, tervaa ja saunaa. Ilman byrokratiaa porkkananjakelu ei luonnollisestikaan onnistu. Siksi hyvinvointialueelle perustetaan uusi väliportaan hallintoporras, tämän Porkkanaosaston virat tulevat hakuun myös tänään. Mikäli Porkkanaprojekti ei tuota toivottua tulosta, on valmistelussa myös vaihtoehtoinen keppi-malli. – HL U-kirjaimen muotoinen peltirusina Naapurini oli suunnitellut kymmenen vuotta pihakoivun kaatamista ja vihdoin tuli aika lopettaa jahkailu ja käydä hommiin käsiksi. Keli oli mainio, lähes tuuleton, mutta saattoi silti olla kokemattomalle arvaamaton. Minä jäin seurailemaan aprillipäivän tosi-tv:tä orapihlaja-aidan taakse. Tänään saattaisi jäädä Emmerdale katsomatta. Savuavaa moottorisahaa nyittiin käyntiin ja kaatolovea työstettiin. Vaimo näkyi toimivan vänkärinä. “Kaatuu!” kuului innostuneen pelokas huuto, oravien hypellessä pakoon. Rysäyksen jälkeen ja savun hälvettyä naapurin pihassa seisoi U-kirjaimen muotoinen auto, paremman puoliskon uniikki silmäterä. En katsonut tarpeelliseksi mennä apua tarjoamaan. Siirryin sisätiloihin tarkkailemaan tilanteen kehittymistä. Melkein avioeron partaalla oleva vaimo näpsi älypuhelimellaan todistusaineistoa, vakuutusyhtiötä varten. Pari naapuria ilmestyi kädet taskuissa paikan päälle jahkailemaan. Melkein kuuli, kuinka tyhmyys alkoi tiivistyä lippalakkien sisällä melkoiseksi sahanpuruksi. Peltirusinaa raivattiin esiin oksiston alta. Vartin aherruksen jälkeen oli saatu sen verran aikaan, että mämmikourien moottorisahat olivat jumissa puunrungossa ja kaikilla laastarit sormissa. Pekkaniskaa haikailtiin paikalle. Minä keitin lisää kahvia. Tämä teatteri tulisi kestämään. Onneksi Vankka-Valtteri (mies, jolle ei ollut työeläkettä pahemmin kertynyt, mutta turhaa tietoa sitäkin enemmän) näkyi saapuvan hätiin potkurilla, pyörät alla kitkuen. “Haenko vielä tikkisahan kottoo?” Valtteri lisäsi eskalaation vaaraa. Paskaleuan viraksi tuli istua painoksi rautakangen päälle, kun sahoja alettiin hampaat irvessä tunkkaamaan visakoivun syleilystä. Iltahämärissä koivu oli sitten lopulta pätkitty ja halottu aitan nurkalle aurinkoa ottamaan. Lunastuskunnossa oleva U-kirjain ei enää heräisi eloon, vaikka kuinka renkaita potkittaisiin. Kauppakassinsa menettänyt antoi miehelleen viimeisen ukaasin, “Se on sitten Reino, joko minä tai uusi pirssi pihaan.” ja marssi yläkertaan päin pitämään mykkäkoulua. “Lainaan rouvalle mieluusti potkuria, jos alkaa viikolla leipä ja maito loppumaan”, huuteli Valtteri korkokenkien perään, yrittäen rakentaa välirauhaa. Kansainvälinen käsimerkki vilahti ja eteisen ovi pamahti takalukkoon. Asioista ei neuvoteltaisi. Talkoolaiset lämmittivät saunan ja minä heitin laihan kankkuni muiden seuraan. Sauna hiljaisuuden keskellä tiedustelin muina miehinä sen hetkistä koivumotin hintaa. “Siihen sisältyy melkoinen indeksikorotus”, murahti möreä ääninen saunatonttu kiukaan viereltä. ▶ kolumni, Markku Koskinen ▶ Lyhyet Mekonomen Muurame Autopalvelu Markko Oy Punasillantie 6 puh. 040 775 3451 info@autopalvelumarkko.fi Meiltä muun muassa: Kaikkien automerkkien huollot ja korjaukset 3 vuoden takuu varaosille Ohjainlaitediagnoosit Sijaisauto huollon ajaksi, myös sähköauto sekä pakettiauto 12 kk korotonta maksuaikaa SÄHKÖINEN AJANVARAUS www.huolto.mekonomen.fi Huom! Valitse korjaamoksi Autopalvelu Markko, Muurame Tilinpäätökset valmistumassa Eletään sitä aikaa vuodessa, kun kunnissa alkavat viime vuoden tilinpäätökset valmistua. Koko kuntatalous ja sen myötä myös kuntavuoden tulos on muuttunut aikaisempaa vaikeammin ennustettavaksi. Petäjävedellä on takana värikäs ja monia henkilövaihdoksia sisältänyt vuosi. Kunnanjohtajan työhuoneessakin on ovi käynyt tiuhaan. Lopulta Petäjäveden kunta sai runnottua viime vuoden tilinpäätöksen noin puoli miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tuloksen taustalla on kertaluonteisia tuloja, kuten metsätilojen myynti yhteensä 740 000 eurolla ja harkinnanvarainen valtionosuus 391 000 euroa. Tämän vuoden talousarvio laadittiin kuitenkin 50 000 euroa alijäämäisenä ja talouden tasapainotus mielessä. Naapurissa Uuraisillakin päästiin plussalle. Tulos muodostui 24 223 euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätös on ennakoitua parempi, sillä muutetussa talousarviossa varauduttiin yli 50 000 euron alijäämään. Henkseleitä ei silti paukutella. – Vaikka Uuraisten talous toteutuikin ennakoitua paremmin, niin tulevien vuosien talousnäkymät ovat haasteelliset. Viimeisimmät talousennusteet osoittavat, että talouden tasapainottamistoimia on jatkettava, jotta asukkaiden palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Kuntatalouteen kohdistuvat paineet edellyttävät pitkäjänteisiä ja suunnitelmallisia säästötoimia myös jatkossa, talousja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi toteaa. Toivakan talousarvio vuodelle 2025 oli alun perin ylijäämäinen reilut 166 000 euroa. Tilivuoden aikana talousarvioon haettiin lisämäärärahoja 33 000 euroa ja verotuloennusteen muutoksia -142 000 euroa. Lautakuntien talousarviot kuntaympäristölautakuntaa lukuun ottamatta toteutuivat pääsääntöisesti suunnitellun talousarvion mukaisesti. Vuoden 2025 tilikauden ylijäämä on 362 180,79 euroa. Korpilahti on osa Jyväskylää, jonka tilinpäätös on muodostumassa miinusmerkkiseksi, kuitenkin ennakoitua vähemmän. Uurainen, Jyväskylä ja Muurame olivat ainoat kunnat Keski-Suomessa, joissa väki lisääntyi viime vuonna. – HL ▶ Pääkirjoitus, Hanna Lahtinen Huhtikuu on vasta alkamassa, ja lunta on Etelä-Höytiän ylämailla yhtä vähän kuin normaalisti kesäkuun alussa. Talviturkki katosi eilen Sakarijärveen – sitäkään ei ole ennen maaliskuussa tapahtunut. Ihmiselle, joka tuntee suurta iloa pihamaan kuopsutuksesta ja luonnon heräämisestä, aikainen kevät on tietysti riemukasta. Mutta. Kaiken yllä leijuu iso mutta. Kevät on suosikkivuodenaikani, ja siihen liittyy vahvasti voitokas pitkästä talvesta selviämisen ilo. Helmikuu oli oikeaa talvea, mutta muuten tuntuu, että tänä vuonna on selvinnyt liian helpolla, vähän kuin huijaamalla. Vaikka lumettomuus ja normaalia lämpimämpi sää ilahduttavat, taustalla vaanii tunne, että tämä ei ole oikein. Tunne on vähän samanlainen kuin silloin, kun näkee unta kuolleesta läheisestä. Unessa on iloinen, mutta tietoisuuden laitamilla väijyy tieto, että ei tämä totta ja oikein ole. Iso mörkö, ilmastonmuutos, vaanii tietoisuudessa hereilläkin. Vietämme hiljaista viikkoa, kristitty maailma mietiskelee Kristuksen kärsimystä. Puhuminen on tärkeää, mutta myös hiljaa oleminen on ihmiselle välillä hyväksi. Kun on hiljaa, ajatukset kuuluvat paremmin. Kevätilmaa hengitellessäni ajattelen isoja asioita, kuten Atlantilla vyöryvää Golf-virtaa tai Suomenlahden yllä leijailevaa palavien öljynjalostamoiden savua. Ajattelen pieniä asioita, kuten rapsuttamatta jättämäni kukkapenkin vanhojen lehtien maton alla uinuvaa leppäkerttua. Toivon, että pienet, keskikokoiset ja maapallon kokoiset möröt eivät lannista ja lamauta, ei pientä ihmistä, ei ihmiskuntaa. Ajattelen pääsiäisen pitkiä pyhiä ja toivon, että jokainen osaisi nauttia juuri tästä pääsiäisestä, omasta ja läheistensä seurasta, luonnosta ja elämästä.
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 5 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ 4 ▶ 5 ■ TOIVAKKA Seppo Pänkäläinen Arja Koriseva saattaa olla tunnetuin toivakkalaisääni mutta paljoa hänestä ei jää Milla Mattila (o.s. Kähkönen), jolla on takanaan mahtava radioura. Ja ovathan Koriseva ja Mattila aikoinaan tehneet myös yhteistyötä, kun Mattila oli Korisevan assistentti yli 10 vuotta. Tapa, jolla Mattilasta tuli toimittaja ja juontaja, on mielenkiintoinen. Hän näki laukaalaisen AnnaKaisa Hermusen tv-lähetyksessä ja ajatteli, että tuohan olisi cool ammatti. Niinpä Mattila kirjoitti Hermuselle, että miten noihin hommiin pääsee. Pian soikin lankapuhelin Toivakan Viisarimäellä, kun Hermunen otti asiakseen auttaa nuorta naista uravalinnassa. Asiaa saattoi auttaa se, että Mattilan äiti tunsi Hermusen Milla Mattila on Toivakan lahja suomalaiselle medialle radiosta tuttu toimittaja on myös monen tv-ohjelman taustavoima siskon. Siitä se sitten lähti pääosin radioja tv-hommia tehden. Ura kuitenkin alkoi lehdessä, joka oli PaikallisUutisten edeltäjä, Jyväskylän Ympäristöja maakuntalehti päätoimittajana Jali Tuhkunen. – Kysyin Tuhkuselta, sopiiko tehdä hänelle juttuja Toivakasta. 1,5 vuotta sitä sitten tein pian päätoimisena toimittajana koko lehden kattavalta alueelta. Sen jälkeen Mattila lähti opiskelemaan tiedotusoppia Alkio-opistoon Korpilahdelle ja sen myötä avautui työpaikka Radio Jyväskylässä. Mattila sanookin, että viisi vuotta Radio Jyväskylässä oli hänen yliopistonsa toidä monipuolisesti töitä, toimittaen, juontaen ja tuottaen. Tämän jälkeen oli Helsingin vuoro, jonne Mattila muutti 2004 silloisen rakkauden perässä. Siellä Mattila on tehnyt uraa Sävelradiossa, Radio Aallolla, Radio Novassa, Groove FM:ssä, Radio Suomipopissa ja nyt Aito Iskelmällä. Koska Mattila rakastaa musiikkia, hänen ohjelmissaan sitä on aina soitettu paljon puheen kustannuksella. – Koen, että nykyinen työpaikkani Aito Iskelmä tekee tärkeää työtä kotimainen iskelmän eteen. Se on musiikkia, juka on suomalaisten dna:ssa. Genrestä löytyy paljon artisteja, joiden ura on yli 50 vuotta pitkä. Lisäksi meillä on ilo olla edistämässä uusien iskelmäartistien uraa, Mattila sanoo. Ja se on nimenomaan radio, joka sinua kiehtoo? – Kyllä. Radiossa on jotain mystistä. Olen onnellinen, että olen saanut tehdä näitä hommia yli 30 vuotta. Ihmisten tarinat saavat minut innostumaan työstäni yhä uudestaan, viimeisen 15 vuoden aikana myös television puolella, Mattila, 52, sanoo. Mattila käsikirjoittaa tv-ohjelmia, kuten viime vuosina esimerkiksi Maajussille morsian -, Diili-, Yökylässä Maria Veitola -ja The Voice of Finland -ohjelmia. Mattila ei ole syntynyt Toivakassa vaan Rova▶ Tämä ikkunan takana on Milla Mattilan työpaikka, Aito Iskelmän studio. niemellä. Toivakkaan perhe muutti, kun Mattila oli vuoden ikäinen. Isä Yrjö Kähkönen oli pohjoisesta, äiti Aili puolestaan toivakkalainen. Ja toivakkalaiseksi Mattila itsensä tuntee. Ala-asteen hän kävi Viisarimäellä, yläasteen keskustassa. – Toivakka on loistavalla paikalla ja on todella vireä kunta. Kunnanjohtaja Touko Aalto on tehnyt hyvää työtä. Kunnassa on kaikki palvelut, joten ei ihme, jos asukasmäärä on kasvussa. Mattila toivookin entiselle kotikunnalleen elinvoimaisuutta ja sinnikkyyttä kehittyä edelleen. – Systemaattinen markkinointi lisää kunnan vetovoimaa varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. Luonto, turvallisuus, peruspalvelut sekä vain reilun 20 minuutin matka Jyväskylään korjattua nelostietä myöten ovat tekijöitä, joilla Toivakka kasvattaa asukaslukuaan tulevaisuudessa. Mitä lapsena harrastit? – Kävelin paljon metsässä. Harrastan kävelyä edelleen. Kun syrjäkylällä asuttiin, niin paljon tuli myös pyöräiltyä. 4H-kerhossa toimin ja partiossakin olin. Urheilu ei minulle oikein maistunut, mieluummin kirjoitin, piirsin ja kerroin mielikuvitustarinoita ystäville. – Kavereita oli paljon, vaikka siihen aikaan niin sanottujen syrjäkylien lapset jäivätkin kirkonkyläläisten ulkopuolelle. Se, että et asunut kirkonkylällä oli myös kiusaamisen aihe, mutta se vaan kasvatti luonnetta. Huikosta kotoisin oleva Maija Torppa ja Kankaisilta kotoisin oleva Taru Viinikainen ovat säilyneet hyvinä ystävinä. Maija asuu nykyisin Helsingissä, Taru Ruotsissa, mutta meitä yhdistää aina sama kotikylä ja sen kokemukset. Toivakan Viisarimäessä edelleen asuva Sami Puikkonen on tänäkin päivänä hyvä ystäväni. Ollaan Samin kanssa tunnettu liki 50 vuotta. Yhdessä on leikitty, katsottu Rosvo Rudolfia telkkarista ja käyty aikoinaan kerran kesässä Särkänniemessä. Ja pitääkö tieto paikkansa, että äitisi on ollut mallina Pellervo Lukumiehelle, kun tämä maalasi Toivakan kirkon kuuluisat maalaukset? – Ihan varmaksihan sitä ei voi tietää, mutta taiteilija Lukumies kertoi aina kirkossa vierailleille turistiryhmille, että hänen naapurissa asunut nainen (Aili Kähkönen) antoi hänelle inspiraatiota 1970-luvun tyylidaamiin, joka siis kirkon katosta tänäkin päivän löytyy Kati Josefiina -nimisenä enkelinä, Milla Mattila sanoo ja antaa yhden vinkin kirkkoväelle. – Vierailijat tunnistaa siitä, että he tuijottavat kirkon kattoa, kun taas paikalliset ovat jo maalauksiin tottuneet. ▶ Milla Mattila viihtyy työssään, joka on osa Sanoma-konsernia. mittajan ja juontajan töihin. Päätoimittaja Arvo Vuorela antoi vastuuta ja mahdollisuuksia teh
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 6 PÄÄSIÄINEN naapurissa Huhtikuun lopussa Uuraisilla on jälleen luvassa hulinaa hyvässä hengessä ja hyväntekeväisyyden merkeissä, kun 25.4. järjestetään HuhtiHulinat 2.0. Vaikka tapahtumassa on ehkä eniten koettavaa nuorille, ei viime vuosituhannella syntyneitäkään käännytetä ovelta pois. – HuhtiHulinat 2.0 on jatkumoa kahden edellisvuoden hyväntekeväisyystapahtumille, HuhtiHulinoille ja ToukoTohinoille. Uuraisten koulukeskuksella järjestettävä tapahtuma sisältää tänä vuonna sekä musiikkia että julkkissalibandya. Hyväntekeväisyyskohteeksi valikoitui paikallinen nuorisotyö ja nuoriso, kertoo idean isä, nykyinen Uuraisten kunnan nuorisotyöntekijä ja tuleva kulttuurituottaja Pasi Haarala. Tapahtuman järjestäminen on aina iso urakka, ja tekemistä sekä muistettaHuhtiHulinat 2.0 tuo jälleen hyvänmielen hulinaa Uuraisille vaa on paljon. Tarvitaan myös monia tekijöitä ja talkoolaisia, mutta onneksi heitä vielä löytyy. – Aiempien vuosien tapahtumista on jäänyt positiiviset muistot ja tunne siitä, että tällaiset tapahtumat ovat Uuraisille erittäin tervetulleita. Positiivinen palaute saa tarttumaan toimeen vuosi toisensa jälkeen, Haarala lisää. Tapahtumaa järjestetään yhdessä kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tänä vuonna pääjärjestäjinä toimivat kunnan lisäksi Uuraisten Urheilijoiden salibandyjaosto ja Uuraisten Martat. Salibandyssä Uuraisten junnuista ja Kuumista (Uuraisten Urheilijoiden salibandyn naisjoukkue) ottavat tuttuun tapaan mittaa joukko tunnettuja tiktokkaajia ja tubettajia, kuten Onkka, Riika Koponen ja Kenttäkingi, poliitikkoja edustaa Sinuhe Wallinheimo ja kunnanjohtajia Juha Valkama, myös illan esiintyjät Samuell ja Rapfaija nähdään jo kentällä. Tapahtuman juontaa suuri urheiluääni ja intohimoinen koulukiusaamisen vastustaja Kaj Kunnas. Luvassa on todennäköisesti myös ruuhkaa. – Pysäköintitilaa on rajoitetusti, ja siksi paikalla on liikenteenohjaajat. Lisätilaa löytyy muun muassa urheilukentän läheisyydestä. Paikalle kannattaa saapua ajoissa, jotta ehtii vaikkapa nauttia kupposen kuumaa Marttojen ylläpitämässä Café Moccapalassa ennen siirtymistä salibandyn pariin. Salibandypeliin, joka alkaa klo 12.30 lämmittelyllä, on kahden euron pääsymaksu, joka ohjataan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Pelin jälkeen liikuntasalin ovet suljetaan hetkeksi ja avataan uudelleen klo 16, jolloin alkaa pääsymaksuton musiikkitapahtuma, jossa esiintyvät Rapfaija, Rehtori ja Samuell. Tapahtumissa ei ole alaeikä yläikärajaa, ja ne ovat päihteettömiä, Haarala kertoo. Edellisvuosien tapahtumien tuotoilla on hankittu monenlaista mukavaa sekä nuokkarille että Uuraisten varhaiskasvatukselle. Parasta on kuitenkin itse tapahtuma. – Itse odotan eniten sitä tunnetta, kun tapahtuma alkaa ja huomaa, että kaikki järjestelyt ja suunnitelmat ovat toimineet ja voi nauttia mukavasta päivästä. Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki, jotka suinkin kynnelle kykenevät. Luvassa on jälleen viihdyttävä ja mieleenpainuva päivä, Pasi Haarala päättää. – HL ▶ Huhtihulinat 2.0. -tapahtuman Uuraisilla juontaa Kaj Kunnas. ■ UURAINEN Seppo Pänkäläinen Takanen on Uuraisilla tuttu sukunimi. Tilanpitoa on jatkunut jo viisi sukupolvea. Uusimman sukupolven Perttu Takanen, 31, jakaa vielä joitain asioita vanhempiensa kanssa kahdella tilalla mutta tarkoitus on, että Perttu ottaa jatkossa tilat hoitoonsa. Mutta tällä hetkellä Uuraisilla ei puhuta sukupolvenvaihdoksesta vaan siitä, että Perttu Takanen Perttu Takanen etsii aitoa rakkautta ja emäntää maatilalleen Maajussille morsian -tv-ohjelman kuviot ratkeavat syksyllä etsii itselleen emäntää tiluksille Maajussille morsian -tv-ohjelman kautta. Ohjelmasta ensimmäinen jakso on jo tullut ulos, nyt maajussit odottavat esittelykierroksen jälkeen kirjeitä morsianehdokkailta. Kun ohjelman maajussit ovat valinneet viisi morsianehdokasta, alkaa emäntien kohdalla pudotuspeli, niin, että lopulta kullakin maajussilla pitäisi olla kainalossa se kaikkein rakkain. Minkä jälkeen jäljelle jää vain yksi kysymys: kelpaako morsian ihan vaimoksi asti maatilalle. Kun kyseessä on osin käsikirjoitettu tosi-tvohjelma, mitä vain voi sattua ja tapahtua. Paikallisuutisten haastattelussa Perttu Takanen kuitenkin vakuuttaa, että etsii ihan aidosti itselleen vaimoa, jonka voisi taluttaa alttarille ja jonka kanssa perustaa perhe. – Kunhan kemiat vain kohtaisivat. Naisen luonne sen ratkaisee. Naisella pitää olla itseluottamusta, saa olla voimakastahtoinen, päättäväinen ja saa käyttää ääntä. Mutta hyvät käytöstavat pitää olla. Maatilan töihin pitää osallistua, sillä minä en täältä pois muuta, Takanen määrittelee. Iältään morsiamen pitäisi kuulemma olla 25-35. Ulkomuodolla ei ole väliä. Ja millaisen isännän morsian saa? – Olen hyväkäytöksinen, vanhasieluinen, iätön ja huumorintajuinen. Osaan nauraa itselleni ja olen yllytyshullu. Mikään peräkammarin poika Perttu Takanen ei ole. Hänellä on takanaan seurustelusuhteita, ja morsianta on etsitty Tinderistäkin. Nyt tuon aika on ohi. Entä, jospa tv-ohjelman päättymistä odotellessa käykin flaksi ohjelman ulkopuolella? Takanen menee miettiväksi ja vastaa sitten: – Kyllä minä olen sitoutunut tähän tuotantoon. Sen Perttu Takanen on päättänyt, että morsiamen on löydyttävä jostakin muualta kuin Uuraisilta tai lähiseuduilta. Takasen tila on sekä maitotila että lihaa ja maitohiehoja tuottava. Kysymys maatalousyrittämisen tuottavuudesta saa Takasen mietteliääksi. Toimittaja taas miettii sitä, että miten aamu-uninen mies pystyy tilaa hoitamaan ongelmitta, kun aamulypsylle pitää herätä kukonlaulun aikaan... Takanen harrastaa kalastusta, metsästystä ja vaellusretkiä. Jos tuleva morsian näitä harrastaa, niin hyvä, mutta emännällä saa kuulemma olla omatkin harrastukset. Takanen on opiskellut maatalousyrittäjäksi Saarijärven Tarvaalassa. Tuohon aikaa liittyy muuan Krista, joka ilmoitti Takasen Maajussille morsian -ohjelmaan. Kun kosto on suloinen, niin mihin tositv-ohjelmaa voisit puolestasi ilmoittaa Kristan? – Selviytyjiin, siellä hän saisi paljon aikaiseksi. ▶ Perttu Takanen elää aitoa maaseudun elämää kiikkustuolia myöten. Emäntää se elämä huutaa. ▶ Mitäpä olisi nykyinen maatalous ilman traktoria, sen Perttu Takanen tietää.
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 7 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ 6 ■ Tiina Lamminaho – Suurin haaste vesiosuuskunnilla on varmaan se, ettei nykyään enää löydy talkootyön tekijöitä. Sama ongelmahan on monella yhdistyksellä, vesiosuuskuntien kohdalla asiaan vaikuttaa myös se, että vastuut ovat isot, Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen toteaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 1300 vesiosuuskuntaa ja reilut 300 kunnallista vesihuoltolaitosta. Viime aikoina vesiosuuskuntia on yhdistynyt ja niitä on liitetty kuntien vesihuoltolaitoksiin. Vesihuoltokentän rakennemuutoksen edistäminen on kirjattu myös maaja metsätalousministeriön johdolla toteutettavan kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaan. – Yhdistymisiä on vauhdittanut se, että yhdistymisselvitysten tekemiseen on saanut rahoitusta, Arvonen sanoo. – Minun mielestäni parempi vaihtoehto olisi, että vesiosuuskunnat liittyisivät kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin kuin että useampi vesiosuuskunta liittyisi yhteen yhdeksi isoksi vesiosuuskunnaksi, Arvonen toteaa ja kertoo, että uusi vesihuoltolaki toi kunnille velvoitteen tehdä vesihuoltosuunnitelma, jossa tarkastellaan vesihuoltoa koko kunnan alueella. – Siinä on siis otettava huomioon myös vesiosuuskunnat, Arvonen toteaa. Uuraisilla liittyminen vireillä Vesiosuuskunta Uuraisen vesiliiketoiminnan siirtyminen Uuraisten kunnalle liiketoimintakaupalla on valmistelussa. Tavoitteena on, että prosessi saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Vesiosuuskunnat kaipaavat tekijöitä – Vapaaehtoisia ei löydy, vaatimukset kasvavat ja veden hinta ja kustannukset nousevat, Vesiosuuskunta Uuraisten puheenjohtaja Taru Rytkönen listaa syitä kunnan vesihuoltoon liittymiseen. Vesiosuuskunta Uuraisilla on noin 250 liittymää, veden osuuskunta ostaa Uuraisten kunnalta, samoin jätevesi toimitetaan kunnan kautta puhdistamoon Jyväskylään. – Olemme valmistautuneet liitokseen jo yli kaksi vuotta. Edellinen puheenjohtajamme kuoli vuonna 2023, eikä uutta puheenjohtajaa löytynyt. Minä lähdin vetämään vesiosuuskuntaa ja minun tavoitteeni oli alusta alkaen vesiosuuskunnan yhdistyminen kunnan vesihuoltoon, rauhassa ja mahdollisimman helposti kaikkien kannalta. Kun tekijät vanhenevat, se päivä, jolloin vesiosuuskunta pitää liittää kunnan vesihuoltoon, koittaa kuitenkin joskus, ja liitos on parempi tehdä hallitusti kuin odottaa sitä, että vesiosuuskunta kaatuu kunnan syliin esimerkiksi siksi, ettei osuuskunnalla ole hallitusta. Omalta osaltamme olemme sitoutuneet siihen, että kunnan vesilaitos saa toimivan lisän ja prosessi etenee jouhevasti, Taru Rytkönen toteaa. Muutoksen myötä kiinteistöpumppaamot siirtyvät kiinteistöjen omistukseen ja hinnoittelu yhtenäistetään. – Eli esimerkiksi vesiosuuskunnan erillinen huoltomaksu poistuu, koska kunnalla ei sellaista ole, Rytkönen sanoo. Rytkösen mukaan Vesiosuuskunta Uurainen on Uuraisilla eräänlainen ”koekaniini”. – Uuraisilla tehtiin vesihuoltolaitosten yhdistymisselvitys, jossa oli mukana kunnan ja meidän lisäksemme kolme muuta vesiosuuskuntaa, muut eivät ole vielä aloittaneet virallista yhdistymisprosessia, Rytkönen kertoo. Toivakan Kankaisilla mietitään Toivakan kunnanvaltuusto tarjosi vuonna 2016 vesiosuuskunnille mahdollisuutta liittyä kunnallisen vesihuollon piiriin. Lähes kaikki vesiosuuskunnat tarttuivat tarjoukseen muutaman vuoden sisällä. Toivakan Kankaisten vesiosuuskunta päätti kuitenkin pysyä itsenäisenä. Vesiosuuskunnalla on 54 liittymää. – Muilla vesiosuuskunnilla oli taloudellisia vaikeuksia ja talkooväki oli vähentynyt. Meillä on ollut vielä varoja ja osaavia talkoolaisia, joten olemme pärjänneet, Toivakan Kankaisten vesiosuuskunnan sihteeri Sirpa Bågman toteaa. – Meillä ei ole omaa vedenottamoa vaan ostamme veden kunnan vesihuoltoyhtiöltä, samoin toimitamme jäteveden kunnalle. Tällä hetkellä tilanne on se, että me joudumme maksamaan vedestä enemmän kuin muut toivakkalaiset, joten olemme ruvenneet miettimään vesiosuuskunnan hallituksessa, pitäisikö meidänkin liittyä kunnan yhtiöön. Meilläkin porukka on vanhentunut tässä kymmenen vuoden aikana ja säädökset ja vaatimukset ovat kiristyneet. Vaadittavan byrokratian kanssa oma osaaminen alkaa olla koetuksella. Bågmanin mukaan neuvotteluja kunnan kanssa ei ole vielä aloitettu. – Meidän pitää keskustella ensin osakkaittemme kanssa ja kysyä heidän mielipidettään. Asia on tarkoitus ottaa esille kevään yleisessä kokouksessa, sulautuminen tapahtuisi aikaisintaan ensi vuoden aikana, Bågman sanoo. Kintaudella jatketaan itsenäisenä Kintauden vesiosuuskunta toimittaa vettä noin 200 kiinteistölle, veden se ostaa Jyväskylästä Alvalta. Verkosto on rakennettu Palvalahteen asti. – Meillä olisi mahdollisuus toimittaa vettä myös Petäjäveden kirkonkylälle, mutta käyttöönottotestausta ei ole vielä suoritettu, Kintauden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Risto Paakkunainen toteaa. Myös Paakkunainen on huomannut, että talkootyö ei enää houkuttele nuorempia. – Sehän on sama kuin monissa muissakin yhdistyksissä; käyttäjiä on mutta talkoolaisia ei. Mutta jos tässä ruvettaisiin palkkoja maksamaan, veden hintaa pitäisi nostaa, Paakkunainen sanoo. – Toinen haaste on se, että aina tulee uusia vaatimuksia ja monenlaisia raportteja pitää tehdä. Mutta olemme ainakin vielä tähän mennessä selviytyneet, enkä usko, että lainsäätäjien puolelta sellaisia vaatimuksia tulisi, joita ihmiset eivät pystyisi täyttämään. Kintauden vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1996. – Silloin täällä perustettiin useampikin vesiosuuskunta, mutta muut ovat lopettaneet ja luovuttaneet verkostonsa kunnan vesihuoltolaitokselle, Paakkunainen kertoo. – Me olemme siirtymässä etäluettaviin vesimittareihin tämän vuoden aikana, se vähentää talkootyöhön kuluvaa aikaa. Alvan kanssa meillä on yhteistyö sujunut hyvin ja oman vesiosuuskunnan haluamme edelleen pitää, Paakkunainen sanoo. Oma vedenottamo vaatii valvontaa Korpilahdella sekä EteläKorpilahden vesiosuuskunnalla että Oittilan vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Kummallakaan vesiosuuskunnalla ei ole halua liittyä Jyväskylän kaupungin vesihuollosta vastaavaan Alvaan. – Tähän asti yhdistymistarvetta ei ole ollut, mutta jos viranomaisvaatimukset vain kasvavat, eivätkä omat resurssit riitä, sitten on ehkä pakko. Siinä tapauksessa Alva on ainoa vaihtoehto, mutta sitä emme haluaisi, koska sitten veden hinta nousisi. Nyt meillä on vielä edullinen veden hinta, jätevesimaksuunhan emme pysty paljoa vaikuttamaan, koska jätevedet meiltä menevät Alvan puhdistamoon, Oittilan vesiosuuskunnan puheenjohtaja Helena Kirjavainen sanoo. Samoilla linjoilla ollaan Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnassa. – Aika villiksi menisi, jos joutuisimme myymään. Alva ehkä ostaisi, mutta ei kyllä maksaisi mitään. Onneksi myyminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta saattaahan se tulla ajankohtaiseksi, jos vetäjät loppuvat, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Levaniemi toteaa ja kertoo itse olleensa mukana vesiosuuskunnan hallinnossa sen alusta lähtien, vuodesta 2001. – Nuoria saisi tulla mukaan, tämä on ihan mielenkiintoista hommaa, Levaniemi sanoo. Korpilahdella vesiosuuskuntien yhdistymisestä on kokemusta; Hyrkkölän vesiosuuskunta liittyi Etelä-Korpilahden vesiosuuskuntaan vuonna 2017. – Se meni oikein hyvin, vastaväitteitä ei esitetty. Meillä oli sama vedenottamo, ja osittain samoja henkilöitäkin hommissa mukana, Levaniemi kertoo. Sekä Levaniemi että Kirjavainen sanovat viranomaisten taholta tulleiden määräysten ja vaatimusten kiristyneen koko ajan. – Etenkin, kun on oma vedenottamo. Meillä on vedenottamolla koko ajan seuranta ja näytteitä pitää ottaa kaksi kertaa vuodessa. Toisaalta se on hyväkin, silloin tiedämme, että asiakkaat saavat hyvää vettä, Levaniemi toteaa. Nyt uusi vesihuoltolaki velvoittaa vesiosuuskunnat tekemään omaisuudenhallintasuunnitelman, jossa muun muassa selvitetään, miten vesiosuuskunnan omaisuudesta huolehditaan tulevaisuudessa ja millä mahdolliset remontit rahoitetaan. – Kaikenlaiset vaatimukset ovat pikku hiljaa kiristyneet, mutta onneksi meillä on asiantuntijaapua saatavilla, Helena Kirjavainen toteaa. Korpilahdentie 7, Korpilahti Koe Olkkarin pääsiäinen! 2.4. Esa Eloranta/ mies ja kitara, vapaa pääsy 3.4. Mikin karaoke, vapaa pääsy 4.4. Pääsiäisen munabingo noin klo 19.30. 4.4. Jore Marjaranta, liput 10 e KEVÄÄN HUIPPUILTA! 10.4. YÖLINTU Liput 25€ (sis. narikan) OSTETAAN MÖKKI tai TONTTI max 100 km Jyväskylästä p. 050 3747 566 VARAA kevään ja kesän peltotyöurakoinnit NYT! Joni Kaipomäki 0400 506 914 Uurainen, Petäjävesi, Multia HALUTAAN VUOKRATA lämmintä hallitilaa / autotallia 50-100 m 2 Kuohu Kintaus alueelta. V. Kyllönen Oy 050 350 1667
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 8 PÄÄSIÄINEN naapurissa ■ KORPILAHTI Tiina Lamminaho – Maalle muuttamisen edistäminen on tapetilla Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa. Väestön keskittyminen on jatkunut jo pitkään ja nyt on herätty siihen, ettei se tuo hyvää kenellekään, toiminnanjohtaja Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen kylät ry:stä toteaa ja kertoo, että eri Pohjoismaissa ongelmaa on lähdetty ratkomaan erilaisin keinoin. Maalle muuttamista edistäviä tai niitä estäviä käytäntöjä neljässä Pohjoismaassa kartoitetaan, kehitetään ja vaihdetaan EU-rahoitteisessa Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hankkeessa, Naapurimaista vinkkejä maalle muuton edistämiseen jossa Suomesta mukana on Keski-Suomen kylät ry. – Tanskasta hankkeessa on mukana Samsøn saarikunta. Siellä on muun muassa muuttokoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu toivottaa uudet asukkaat tervetulleeksi. Hän myös markkinoi kuntaa ja edistää uusien asukkaiden saamista, Reena Laukkanen-Abbey kertoo. – Kunnassa toimii myös Økologisk Samsø -säätiö, joka myy osakkeita ja saamallaan pääomalla ostaa maata, jota se vuokraa nuorille viljelijöille. Tällä hetkellä säätiö on vuokrannut neljä tilaa, viidennelle tilalle se on rakentamassa taloa, jonka se vuokraa myös eli vuokralaiset saavat koko paketin, pellot ja talon. Mietinnässä on myös vaihtoehto, että vuokralainen voisi halutessaan vähitellen ostaa tilan omakseen tai ainakin osakkeita. Säätiön ehtona on, että tiloilla toteutetaan luomuviljelyä, Laukkanen-Abbey kertoo ja toteaa, että konsepti yhdistää monta hyvää asiaa. – Sillä saadaan alueelle uusia asukkaita, mahdollisesti lapsiperheitä, se edistää alueen omavaraisuutta ja omaa ruoantuotantoa ja lisäksi se edistää luomuviljelyä. Ruotsissa ryhmärakennuttamista Yksi maalle muuttoa vaikeuttava tekijä Suomessa ja muuallakin Euroopassa on se, että pankit eivät mielellään anna lainaa, jos vakuudeksi aiottu kiinteistö sijaitsee maalla. – Vaaditaan, että vakuutena oleva omaisuus on nopeasti realisoitavissa, ja koska tämä ei välttämättä toteudu haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen kohdalla, ei lainaa välttämättä myönnetä. Tai sitten vaaditaan todella korkeaa omarahoitusosuutta, Reena Laukkanen-Abbey kertoo. – Europarlamentaarikko Elsi Katainen onkin jättänyt EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen maaseutuasumisen ja maaseudulla yrittämisen rahoituksen saamisesta. Vastausta kysymykseen ei ole vielä annettu. Ruotsissa yksi vastaus rahoituksen saamisen ongelmiin on ollut ryhmärakennuttaminen eli eräänlainen asunto-osakeyhtiömalli. – Siinä on pohjalla yhdistys, rahat rakentamiseen kerätään asukkaaksi tulevilta. Näin on rakennettu rivitaloja maalle, Laukkanen-Abbey kertoo. – Ruotsissa on rakennettu yhdistyspohjaisesti myös vuokra-asuntoja maalle. Vuokra-asuntoja maalla tarvitaan, niin Suomessa kuin muuallakin, koska kaikilla ei ole varaa tai halua ostaa omaa asuntoa. Me kävimme hankkeen puitteissa tutustumassa Norrköpingin lähellä yhteisöllisen asumisen kompleksiin, jossa oli eri kokoisia vuokra-asuntoja ja eri ikäisiä asukkaita. Siina kokonaisuudessa oli myös paljon yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä. Islannissa ei Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan hallituksen tasolla edistetä maalle muuttoa mitenkään. – Toimintaa pyöritetään kokonaan vapaaehtoisvoimin. Islannissa pinnalla ovat nyt monipaikkaisuus ja se, miten vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Haasteena on myös se, että Islannin noin 400 000 asukkaasta noin 100 000 on ulkomaalaisia, lähinnä vierastyöläisiä, joita on vaikea saada sitoutumaan maahan, Laukkanen-Abbey kertoo. Asenteetkin hidasteena Maalle muuttoa vaikeuttavat kaikissa neljässä hankkeessa mukana olevassa maassa rahoituksen saamisen ongelmien lisäksi asenteet sekä asuntojen puute. – Yleinen asenne on sellainen, että kuvitellaan, ettei kukaan halua muuttaa maalle. Tosiasiassa tulijoita olisi paljon, mutta määrää rajoittaa asuntojen puute. Esimerkiksi Tikkalassa kyläkaupan seinällä on jatkuvasti ilmoituksia, joissa halutaan ostaa talo tai mökki, huonokuntoinenkin kelpaa. Ja monesti maallemuutosta haaveilevat etsivätkin juuri taloa, jonka voivat itse remontoida, Laukkanen-Abbey sanoo. – Etenkin meillä Suomessa on ongelmana se, että perikunnat omistavat paljon kiinteistöjä, jotka ovat vajaakäytöllä. Talossa saatetaan käydä kaksi kertaa vuodessa, eikä sitä hoideta, mutta sitä ei kuitenkaan haluta myydä, eikä vuokrata. Talo kuitenkin pysyisi paremmassa kunnossa, kun siinä asuttaisiin. Laukkanen-Abbeyn mukaan Norjassa perikunnan on viljelysmaata sisältävän kiinteistön osalta päätettävä viiden vuoden sisällä siitä, kun kiinteistö heille jää, mitä he tekevät sillä. Sitä pitää joko itse hoitaa tai se pitää myydä tai vuokrata, mutta kokonaan hoitamatta sitä ei saa jättää. – Kun olen kertonut tästä eri paikoissa ja kysellyt, soveltuisiko tällainen meillekin, ei sitä ole ainakaan suoraan tyrmätty, Laukkanen-Abbey toteaa. Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanke jatkuu ensi vuoden syyskuun loppuun. – Yksi hanke ei pysty kovin isoja tekemään, mutta sen avulla pystytään ehkä sysäämään jotain liikkeelle ja keräämään joukkoja asian taakse, LaukkanenAbbey toteaa. ▶ Ruotsissa haja-asutusalueelle on rakennettu rivitaloja muun muassa ryhmärakennuttamisella. Kuva Reena Laukkanen-Abbey. ■ PETÄJÄVESI Seppo Pänkäläinen Kun petäjävetinen ori Ypäjä Salama hiljattain voitti hieman yllättäenkin Kouvolassa ravilähdön, Suomen tunnetuin raviääni Lauri Hyvönen intoutui selostuksessaan kertomaan, miten ori iskee voittoon ”kuin salama kirkkaalta taivaalta”. Oriilla oli hyvä voittajakerroin, joten hevosta pelanneet saivat mukavasti rahaa. Sekä omistajille tietysti palkintorahat, 4 000 euroa. Ypäjä Salama, pian kuusivuotiaaksi kääntyvä suomenhevosori, on kolPetäjäveden orilahjakkuus Ypäjä Salama kasvaa vaativampiin tehtäviin kolmen miehen kimppa odottaa ravurilta paljon men miehen omistama kimppahevonen. Hevosen omistavat kuusankoskelainen Mikko Huuhtanen sekä petäjävetiset Santeri Mäkinen ja Antti Tupamäki, jonka tallilla ori on valmennuksessa. Ori on hyväsukuinen ja jos veikata pitää, niin joku päivä se nähdään vielä Kuninkuusraveissa jos terveenä pysyy. – Ilman laukkaa hevonen todennäköisesti voittaa lähtönsä. Se on elämää täynnä, reipas treenilenkeilläkin. Joskus lenkillä se saattaa itsekseen pyrähtää pätkän. Se on ollut aika terve, mitä nyt vähän kasvukipuja on ollut. Sillä on hyvä kilpailupää ja helppo ravi. Ja se menee yhtä hyvin talvija kesäolosuhteissa, Tupamäki kehuu oritta. Vaan mistä on syntynyt kolmen miehen kimppa? – Tunsin Antin isän jo ennen kuin tutustuin Anttiin. Riston (Tupamäki) kanssa meillä oli kimppahevonenkin. Yhdessä saunaillassa Antti alkoi sitten puhua kimppaomistamisesta. Sanoin silloin, että ei ole hinkua moiseen. Meni vähän aikaa ja Antti soitti, että nyt olisi mahdollisuus lähteä lahjakkaan hevosen kimppaan. Hän siis puhui minut ympäri. Nyt voin sanoa, että ei ole tarvinnut päätöstä katua, Mikko Huuhtanen kertoo. – Antti ketoi, että olisi tämmönen hevonen myytävänä. Lähdin heti kokeilemaan sitä ja illasta jo oltinkin ostettu hevonen porukkaan, Santeri Mäkinen kertoo. Tupamäelle hevonen tuli eteen siten, että sen edellinen omistaja halusi ikänsä ja vaimon heikentyneen tilan vuoksi päästä oriista eroon. Yksi osa ravihevosen kimppaomistamista on, että sillä voi tienata. Etenkin, jos kimppa on pieni ja hevonen hyvä. Polttoaineen ja rehujen kallistuminen tekee harrastuksesta tietenkin nykyisin kalliimpaa, mutta raha ei olekaan kaikki kaikessa: miehet käyvät niin usein kuin mahdollista katsomassa paikan päällä Ypäjä Salaman edesottamuksia. Ja sitten on vielä se totopelaaminen. – Itse olen mielellään mukana pienemmissä kimpoissa tutulla porukalla. Homma toimii silloin hyvin. Isoja kimppoja on paljon ja se on myös hyvä omistusmuoto, siinä pääsee seuraamaan oman hevosen menestystä pienemmillä panoksilla, Tupamäki sanoo. – Kertaakaan ei olla oltu asioista erimielisiä. Isoisälläni oli ravihevosia ja olen käynyt raveissa 7-vuotiaasta. Pelaan totoa ja jos äskettäin (Tupamäellä valmennuksessa oleva) Landen Iita olisi voittanut lähtönsä, olisi saanut toto4:n kiinni, Huuhtanen sanoo. Miesten odotukset Ypäjä Salaman osalta ovat korkealla ja kasvavat sitä mukaa kun hevonen kehittyy ja menestyy. – Ajetaan kilpaa tasaisesti. Toukokuussa on Finlandia-ajoviikonloppuna
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 9 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ 8 Naapurimaista vinkkejä maalle muuton edistämiseen ■ KESKI-SUOMI Suomessa juhlitaan tänä vuonna maaseudun kehittämisen merkkipaalua, kun Leader-toiminta täyttää 30 vuotta. Vuodesta 1996 lähtien maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella – yhdessä, paikallisista tarpeista lähtien. Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pintaalasta. Leader-toiminnan piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta. Leader-ryhmät ovat Leader-rahoitus vaarassa loppua – vaikutukset tuntuisivat suoraan Keski-Suomen maaseudulla maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että ensinnäkin kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta. Leader-työ näkyy maaseudulla konkreettisesti paikallisena kehittämisenä, investointeina ja elinvoiman kasvuna. Se tukee yhdistysten ja yritysten hankkeita, joilla parannetaan kylien viihtyvyyttä, rakennetaan harrastusmahdollisuuksia ja elävöitetään paikallista kulttuuria. Se tukee myös pienyritysten kasvua ja luo uusia työpaikkoja. Samalla toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Lisäksi Nuoriso-Leaderin avulla nuoret ovat toteuttaneet omia projektejaan ja on mahdollistettu paikallista kulttuuritoimintaa. Keski-Suomen neljä Leader-ryhmää ovat viime vuosina mahdollistaneet paikkakunnalle lukuisia hankkeita, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen. Kesäkaaralla lentokonehotelliin JyväsRiihi ry on Jyväskylän maaseutualueilla, Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla toimiva Leader-ryhmä. Kuluvan rahoituskauden aikana se on myöntänyt rahoitusta tähän mennessä jo 59 yleishyödylliseen hankkeeseen ja 74 yritystukihakemukseen. Rahoituksen lisäksi se tarjoaa myös maksutonta neuvontaa ja hankehallinnon tukea. Leader-rahoitus on mahdollistanut Korpilahdella esimerkiksi YläMuuratjärven Kylätalon varustelun paikalliseksi valmiusja evakuointikeskukseksi sekä Moksin ja Putkilahden kylätalojen energiainvestoinnit. Yritykselle suunnattua tukea ovat hyödyntäneet esimerkiksi korpilahtelainen pienyrittäjä Perinnekorjaus Koistinen ja Oittilassa sijaitseva Vaarunhovi. Uuraisilla nuorille mahdollistettiin monipuolisempaa harrastustoimintaa Seikkailun Mestarit ja Wizard –hankkeilla. Näissä Suomen Nuorisoseurat ry järjesti roolipelikerhoja useammalla paikkakunnalla. Yleishyödyllisen investointituen avulla on myös kunnostettu kylätaloja esimerkiksi Kyynämöisillä ja Jokihaarassa. Uuraisten ylpeys Ilmatar Airplane Lodge on elävä esimerkki yrityksille myönnettävästä Leadertuesta. Toivakassa, Joutsassa, Luhangassa, Hankasalmella ja Konnevedellä toimiva leader-ryhmä on Maaseutukehitys ry. Esimerkiksi Toivakan Ruuhimäen kylätaloa on kunnostettu viime vuosina ahkerasti Leader-rahoituksen turvin ja suurella määrällä talkootyötä. ToivakanJoutsan 4H-yhdistys toi rahoituksen avulla uutta liikunnallista toimintaa maaseudun lapsille ja nuorille Kesäkaara-hankkeen muodossa. Myös esimerkiksi KS Pihapuupalvelu on saanut Toivakassa Leaderiltä tukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Vesuri-ryhmä ry:n toiminta-alueeseen kuuluu Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia ja Petäjävesi. Petäjävedellä on toteutettu Leader-rahoituksella esim. luontopolkuja, pump trackrata, leikki-, virikeja liikuntapuistoja sekä uimaranta kaikkien yhteiseen käyttöön. Lisäksi on kunnostettu Wanhan Witosen melontareitin varrella olevia kohteita. Kylätalojen parannuksia on tehty mm. Tupamäellä, Kintaudella ja YläKintaudella. Petäjävedellä on kehitetty myös maailmanperintökohdetta ja siihen liittyvää matkailutoimintaa. Multialla on rakennettu esim. Rytkiön riistavajalle laavu ja Sahrajärven nuorisoseurantalolla sekä Soutujoen Erän metsäpirtillä on toteutettu investointeja. Myös moottorikelkkareitistöä on parannettu. Juhlitaan huolista huolimatta – Leader-r yhmien 30-vuotista taivalta juhlitaan ilolla ja ylpeydellä, mutta samalla epävarmoina tulevaisuudesta. Tulokset osoittavat, että Leader-toiminnan merkitys maaseudun asukkaille, yhteisöille ja yrityksille on suuri. Suomen Leadertoiminta on EU:n vaikuttavinta, ja sen olisi tärkeää jatkua paikallisen kehittämisen välineenä myös tulevaisuudessa, toteaa JyväsRiihen toiminnanjohtaja Leena Karjalainen. Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leaderrahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys. Pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen. Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (20232027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leadertoiminnan rahoittamisen laajuudesta. Juhlavuoden kunniaksi JyväsRiihi järjestää kaikille avoimen tapahtuman Valkolan kylätalolla Laukaassa keskiviikkona 15.4. Tapahtumassa on tarjolla kakkukahvit, yhdistystoimijat esittelevät käynnissä olevia Leader-hankkeita, pihalla lapsia viihdyttävät pomppulinna ja parkourpuisto. keskisuomenmaaseutu.fi ▶ Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys ry käynnistää Kesäkaara-hankkeella uutta liikunnallista toimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kuva Kirsi Ilmonen. 75-finaalit. Sitä voidaan pitää seuraavana isompana tavoitteena, sinne hevonen on jo lunastanut paikan, Tupamäki sanoo. Tupamäki tunnetaan myös ohjastajana ja kohta rattailla voidaan nähdä myös Santeri Mäkinen, joka aikoo suorittaa Cajokortin. Sitten kisoissa voikin olla vauhtia, sillä miehellä on rallitausta. TIETOLAATIKKO Ypäjä Salama, suomenhevosori Syntynyt: 24. toukokuuta 2020. Kasvattaja: Luonnonvarakeskus. Kotirata: Killeri. ▶ Ypäjä Salama, Santeri Mäkinen ja Antti Tupamäki ovat matkalla kohti ravimenestystä. Muualla asuva Mikko Huuhtanen ei haastatteluhetkeen ja kuvaan ehtinyt. YPÄJÄ SALAMA, suomenhevosori Syntynyt: 24. toukokuuta 2020. Kasvattaja: Luonnonvarakeskus. Kotirata: Killeri. Vakio-ohjastaja: Antti Tupamäki. Isän puolen suvussa muun muassa Välähdys, Viesker ja Vokker, emän puolelta Ulleri. Tähän mennessä 16 starttia, joista yhdeksän voittoa. Rahaa juostuna lähes 27 000 euroa.
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 10 PÄÄSIÄINEN naapurissa ■ TOIVAKKA Hanna Lahtinen Toivakan Martat täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tarkka päivämäärä on 11.5. Oikeastaan yhdistyksen virallinen nimi on Toivakan kirkonkylän Martat ry, mutta kirkonkylää on tietoisesti haluttu arkikäytössä nimestä häivyttää, sillä nykyään kyse on koko kunnan kattavasta yhdistyksestä. Kauan sitten myös Nisulassa ja Peiponsalmella oli omat yhdistyksensä. – Meidän jäsenmäärä on tällä hetkellä 27. Se on ollut suurin piirtein sama niin kauan kuin minä olen mukana ollut, kertoo puheenjohtaja Sirpa Vihavainen. Hän on martta jo toisessa polvessa; myös äiti Vieno oli mukana toiminnassa. Sirpa tuli mukaan toimintaan aikaisempien toimijoiden houkuttelemana. Irmeli Edelmannin mukaan toivat käsityöt. – Uutena toivakkalaisena tulin aikoinaan vähän arkana mukaan käsityöryhmään, ja yhtäkkiä huomasin olevani hallituksessa ja sihteeri. Käsitöitä on tehty paitsi omaksi iloksi myös moneen eri hyväntekeväisyystarkoitukseen. On neulottu sukkia vauvoille, lohtuhuiveja läheisensä menettäneille ja lämmittäviä villasukkia Ukrainaan. Sukkia on kertynyt jopa 70 paria vuosittain. Irma Hiekkasen tie marttoihin on myös melko tyypillinen. – Kun lapset kasvoivat isoiksi eikä MLL tuntunut enää niin omalta järjestöltä, siirryin maksamaan marttojen jäsenmaksua. Vasta eläkeläisenä oli aikaa alkaa toimimaan aktiivisemmin. Raili Nuottanen tuli mukaan marttoihin pihan puolelta. – Olin jo töissä ollessani mukana, ja sitten eläkkeelle jäätyä puutarhainnostus otti vallan, ja martoissa oli samanhenkistä väkeä. Yksi marttojen viime vuosien suosituimpia tapahtumia ovat olleet puutarhakävelyt, taimivaihdot, omenapuiden leikkauskurssit ja kranssiaskartelut. Maritta Korhonen on aktiivinen puutarhaharrastaja, mutta myös ruokamartta. – Minulla oli hyvä ystävä, joka toimi Jyväskylän Marttalassa ruuan parissa, ja itsekin tein ammatikseni ruokaa. Oli luontevaa alkaa sitten eläkkeellä tekemään ja myös opastamaan ruoka-asioissa martoissa. Muut martat kiittelevät Marittan ammattitaitoa. Sirpan ja Marittan johdolla on järjestetty monenlaista kurssia ja myös Toivakan seurakunnan senioripäivän ruokailut monen vuoden ajan. – Se oli mukavaa, mutta aika sitovaa laittaa joka toinen viikko ruokaa lähes 50 ihmiselle. Sirpa ja Maritta laativat ruokalistat, ja me muut autoimme kykyjemme mukaan. Pikkuhiljaa jokaiselle löytyi sopivin rooli, Irmeli sanoo. – Yhdessä syömisen merkitys on kyllä valtavan tärkeää, kun samalla saa vaihtaa kuulumisia. Oli myös mielenkiintoista oppia, miten isommalle porukalle laitetaan ruokaa, kun itse on aina kokannut vain omalle perheelle, Irma lisää. Vuosien varrella on myös tehty isoja kahvituksia esimerkiksi kunnan ja seurakunnan tilaisuuksiin tai isoille syntymäpäiville. Vuonna 2017 oli KeskiSuomen kulttuurirahaston palkintojenjakotilaisuus, jossa oli 140 osallistujaa. Myös kesän Kamarimusiikkifestivaaleilla on nautittu marttakahveista. Omaakin ammattitaitoa on lisätty erilaisilla kakkuja voileipäkakkukursseilla, ja koululla on pidetty Pikkukokki-kurssia. Sienikurssia pidettiin ukrainalaisille, ja varautumistakin on harjoiteltu. Siivousilta nautti erityisen suurta suosiota. Myös kesätyöntekijöitä on joskus palkattu, mutta se todettiin melko työllistäväksi myös työnantajalle. Toivakan Martat osallistuivat myös kymmenisen vuotta sitten Kohtaamisia ikäihmisten virkistykseksi ja iloksi -hankkeeseen, jonka puitteissa vierailtiin myös pikkulapsiperheissä. Martat, kuten Irja Lamberg ja Sirkka Pynnönen, vierailivat kodeissa antamassa käytännön apua ja keskustelemassa. Tarve tämän kaltaiseen toimintaan ei ainakaan ole vähentynyt. Myös päiväkeskuksen kanssa tehdään yhteistoimintaa. Lisäksi yhdistys on antanut vuosittain kaksi stipendiä Toivakan ahkerille koululaisille. Marttailua ovat myös erilaiset retket teatteriin, museoihin tai muihin jänToivakan Martat 100 vuotta – satavuotinen tarina arjen hyvistä teoista nittäviin paikkoihin. Vapun tienoilla marttateltta pystytetään jälleen Perälän pihaan ja myyntitiskille katetaan munkit ja simat. Juhlanäyttely kirjastolla Sadan vuoden ajalta on paljon arkistomateriaalia olemassa. Arkistojen aarteita penkoessaan hallituslaiset ovat joutuneet toteamaan, että 100 vuotta on pitkä aika. – Vaikka Toivakka on pieni kylä ja monet suvut asuneet täällä pitkään, on vanhoissa kuvissa silti paljon tunnistamattomia ihmisiä. Toivottavasti pääsiäisen jälkeen avautuva näyttely tuo lisää nimiä kasvoille ja muitakin muistoja esiin, Sirpa Vihavainen kertoo. Näyttely avautuu 9.4. ja on esillä koko huhtikuun, 14.4. kirjastolla tarjotaan 100-vuotissynttärikahvit. – Suuret ja arvokkaat juhlat eivät tunnu meille oikein luontevilta, mutta kahvikupposen ääressä kyläläisten kanssa jutustelu on aina mukavaa, yhdistyksen jäsenille tarjotaan myös juhlalounas toukokuun aikana, martat kertovat. Ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1926 oli Anna Jussila ja ensimmäisen toimintavuoden jälkeen jäseniä oli 31. Perustajajäsenissä oli mukana hieman yllättäen myös miehiä. 50-vuotisjuhlassa vuonna 1976 oli mukana enää yksi perustajajäsen ja hän oli Herman Taipale. Juhlapuhujana tuolloin oli vastikään edesmennyt kunniamartta Pirkko Ikonen. Martat on aina ollut edistyksellinen ja yhä hyvin ajassa elävä liike. Alun perin järjestö perustettiin yleissivistäväksi, ja nimi Martat oli oikeastaan vähän hämäävä. Vuonna 1899 perustetun yhdistyksen nimi oli alun perin Sivistystä kodeille, mutta senaatti ei hyväksynyt sitä. Taustalla oli Venäjän hallinnon edustajien epäluottamus aatteelliseen kansansivistystyöhön. Aili Nissisen keksimä raamatullisen puuhakas Martta meni läpi ja toiminta käynnistyi. Nyt marttojen nettisivujen etusivulla lukee: Löydä oma tapasi olla martta, ja se kuvaakin hyvin monipuolista järjestöä, josta jokainen voi löytää oman tapansa toimia. Toivakan 100-vuotiaan marttayhdistyksen hallituksessa suurin osa on aktiivisia eläkeläisiä, mutta mukana on myös nuorempaa sukupolvea edustava Jenni Hakala, ja toiveissa on saada nuorisolaisia mukaan enemmänkin. Parhaimmillaan marttailu on sukupolvia yhdistävä kokemus. – Tämä on kiva porukka, on tosi mukava tuntea kuuluvansa johonkin. Vaikka joskus joku tekeminen väsyttääkin, niin kyllä tästä saa paljon iloa ja virtaa elämään, martat päättävät. ▶ Sirpa Vihavainen, Irma Hiekkanen, Maritta Korhonen, Raili Nuottanen ja Irmeli Edelmann tutkivat martta-arkistojen aarteita. ▶ Marttatytöt vuonna 1958
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 11 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ 10 ■ KOTAPERÄ Maija Heikkinen Yö on hiljainen Leppälän tilalla Uuraisten Kotaperällä, mutta pihatossa eletään vuoden jännittävimpiä hetkiä – maaliskuun alussa ensimmäiset emolehmät alkoivat poikia. Poikimahuippu ajoittuu maalis–huhtikuulle ja parhaana päivänä maailmaan syntyy jopa kuusi vasikkaa. – Poikima-aika on kuin pikkulapsiarki kertaa sata. Väsyttää, mutta ei tympäise, koska joka hetki tapahtuu uutta, kertovat tilan omistajat Joni Kaipomäki ja Henna Leppänen. Leppälän tilalla on ollut emolehmätuotantoa jo vuodesta 1995, eli siitä lähtien, kun Joni oli 4-vuotias. Kotitilallaan hän on kasvanut maatilayrittäjyyteen ja isännäksi hän ryhtyi vuonna 2011. Henna-puoliso tuli mukaan toimintaan vuonna 2016 Joensuusta. Henna teki eläintenhoitajaopintojen harjoittelun Leppälän tilalle ja vaikka erikoistuikin opinnoissaan maidontuotantoon, jäi valmistumisen jälkeen tilalle pysyvästi. Emolehmätuotanto on Suomessa yleinen ja tärkeä tapa tuottaa kotimaista naudanlihaa vastuullisesti ja eläinten lajityypilliset tarpeet huomioiden. Emolehmätuotannossa lehmiä ei lypsetä, vaan ne kasvattavat vasikkansa itse. Lehmät ja vasikat elävät yhdessä kuuden kuukauden ajan. Joni ja Henna pitävät luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön hyvinvointia erittäin tärkeänä. Leppälän tilan tuotanto on luonnonmukaista ja kaikki tilan eläimet laiduntavat. Emolehmätuotanto tilalla on lähivuosina kasvamassa merkittävästi. – Vuoden päästä emolehmiä pitäisi olla 130. Meillä on mahdollistaa laajentaa tuotantoamme ja yritämme todella panostaa yrityksemme kehittämiseen. Emolehmien määrä on tällä hetkellä 115 ja tavoite on jopa 200:ssa emolehmässä, Kaipomäet kertovat. Isot tilat tarkoittavat eläinten hyvinvointia, ei tehotuotantoa. – Mitä enemmän eläimiä on, sitä enemmän pystytään eläinten hyvinvointiin vaikuttamaan. Me haluamme, että hyvä emo saa poikia pitkään. Se ei ole tehostamista tehostamisen vuoksi – se on pitkäjänteistä työtä eläimen parhaaksi, he kertovat. Emolehmätuotantoon liittyy tietysti myös riskejä, kuten eläintaudit, poikimavaikeudet ja sääilmiöt. Näihin on varauduttu kattavilla vakuutuksilla LähiTapiola Keski-Suomesta ja kehittämällä tilan turvallisuutta sekä eläinten että ihmisten kannalta. Esimerkiksi valaistusta on lisätty, porttiratkaisuja muutettu ja tilojen käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti. – Myös ihmisten hyvinvointia pitää ajatella ja kuinka saadaan työkykyä pidettyä yllä. Täytyy olla myös hyvät yhteistyökumppanit, kuten eläinlääkärit, Joni kertoo tilan riskienhallinnasta. Eläinten hyvinvointi on Jonille ja Hennalle kaikki kaikessa. Tilalla investoidaan ratkaisuihin, jotka tukevat eläinten pitkää ja hyvää elämää. Tästä esimerkkinä on tilalle hankitut valvontakamerat. Kameravalvonta on ollut ratkaisevassa roolissa vasikoiden selviytymisen kannalta ja helpottanut yövalvontaa merkittävästi. – Kamera on meille ihan korvaamaton. Se kertoo, milloin vasikka tarvitsee apua ja toisaalta, milloin kannattaa olla häiritsemättä emoa turhaan. Sen jälkeen, kun hankittiin kamerat, ei ole menetetty yhtään vasikkaa, Henna kertoo. Sonnin työ on tärkeä Touko–kesäkuun vaihteessa tilan rytmi muuttuu. Ensin emolehmät vasikoineen pääsevät jaloittelualueelle totuttelemaan aitauksiin ja kun nurmi vihertää tarpeeksi, portit laitumelle avataan. Karja jaetaan astutusryhmiin laitumille siten, että jokaiselle sonnille tulee noin 30 emon lauma. Sonnien kesä on merEmolehmätilan elämää – Pikkulapsiarki kertaa sata kittävä: kolme kuukautta töitä, joiden onnistuminen vaikuttaa koko seuraavan vuoden tuotantoon. Tilan sonnit ovatkin kukin yksittäin vakuutettu kattavasti. Emolehmät on vakuutettu ryhmävakuutuksella. – Hyvä siitossonni maksaa auton verran. Siksi ne vakuutetaan erikseen. Jos sonni loukkaantuu tai ei pystykään tehtäväänsä, sillä on valtava vaikutus koko yrityksen talouteen. Vakuutukset eivät ole pelkkä pakollinen paha. Ne mahdollistavat, että voidaan jatkaa silloinkin, kun luonto päättää toisin, Joni sanoo. Syksy ajaa lehmät pihattoihin ja talvi isännän aurausurakointiin Syyskuun tullen laidunkausi päättyy ja lehmät palaavat pihattoihin. Syksyn vasikkaryhmä, noin kymmenen eläintä, syntyy. Talvi tuo mukanaan toisenlaista elämää. Silloin, kun eläinten kanssa on hiljaisempaa, aurausurakoinnit täyttävät päiviä. Joni Kaipomäellä on hyvä kalusto ja hän ottaa aurausurakoita mielellään Uuraisten lisäksi Petäjävedeltä. Leppälän tila sijaitseekin aivan Petäjäveden rajan tuntumassa. Yksi esimerkki vastuullisuudesta Leppälän tilalla on Jonin rakentama katos polttoainesäiliölle. Säiliön alla on allas, jotta polttoainetta ei pääse valumaan ympäristöön. – Tämä on tällainen isännän leikkipaikka. Tässä samalla paikalla oli minun leikkimökkini lapsena, Joni nauraa. ▶ Henna Leppänen ja Joni Kaipomäki syntymän ihmeen äärellä. ■ UURAINEN Marjukka Hietala, Sirpa Autio Uuraisten Martat järjesti maaliskuussa Selma-tilassa pääsiäisaskartelupäivän. Yhdessä valmistettiin Kristiina Hiekkalan opastuksella kimekomitekniikalla pääsiäismunia. ”Kimekomi” tarkoittaa japaniksi kankaan ”tunkemista” tai ”painamista” uraan. Alun perin tekniikalla valmistettiin puunukkeja. Tällä tekniikalla voi tehdä tietysti myös joulupalloja tai muita ko110-vuotias Uuraisten Martat on Keski-Suomen vanhin jatkuvasti toiminut marttayhdistys risteita. Ehkä tavataankin ensi syksynä jouluaskartelun merkeissä. Marttajärjestöllä on 110-vuotisjuhlavuosi menossa, ja martat ovat entistäkin aktiivisempia. Kevään aikana luvassa on yritysvierailuja ja puutarhakursseja. Huhtihulinoissa 25.4. marttojen Cafe Mokkapala palvelee koko päivän. Kevään päätapahtuma on Marttailtamat Kyynämöisten Kynkkälässä 23.5., jolloin juhlistetaan hilpeästi Uuraisten Marttojen 110-vuotista toimintaa. ▶ Kristiina Hiekkala (punainen essu) on opettanut marttojen järjestämillä kursseilla kimekomi-tekniikan lisäksi nukkien valmistusta.
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 12 PÄÄSIÄINEN naapurissa ▶ ammattilaiset asialla, alansa taitajia Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 014 854 113 • • SIMO SIMO p. 0400 345 946 p. 0400 345 946 • • VUOKKO VUOKKO p. 040 685 1953 p. 040 685 1953 A H O L A N TA K S I T A H O L A N TA K S I T Ajamme KELAja SOTE-kuljetuksia Ajamme KELAja SOTE-kuljetuksia Soita ensin meille! Uurainen ja lähikunnat Soita ensin meille! Uurainen ja lähikunnat 040 76 76 736 www.taksikokkila.fi Taksi Kokkila Oy Jyväskylä Uurainen Saarijärvi Sotea ja Kelaa? Meillä palvelu pelaa! Ammattiylpeydellä paikallisilta katontekijöiltä. p. 0400 167062 sunkatot.fi K AT TO R E MO N T I T Ulkoverhoukset, peltityöt, katonkorotukset. Puhtaamman juomaveden puolesta Kylätalkkarin juomavesiKaivohuolto • kaivon kuntotarkastus • kaivon tehopesu • suodatushiekan vaihto • pintavesitiivistys • kaivon desinfiointi Marko Kuivalainen 050 542 7998 • talkkarikuivalainen.fi • Huollot ja korjaukset • Rengaspalvelut • Pesuhalli • Polttoöljytilaukset T OIVAKAN RENGASJA AUTOHUOLTO p. 0400 270 162 Toivakantie 27, TOIVAKKA upinauto@hotmail.com T oivakan Rengasja auTohuolTo p. 0400 270 162 Toivakantie 27, Toivakka upinauto@hotmail.com • Huollot • Korjaukset • • Rengaspalvelut • Pesuhalli • p. 045 262 7507, TOIVAKKA www.tomipirkkanen.fi TOMI PIRKKANEN OY • KORJAAMOPALVELUT • RENGASPALVELUT • RENGASMYYNTI • RENKAIDEN KAUSISÄILYTYS Oma hetki hyvinvoinnillesi www.sinunhierojasi.fi Klassinen hieronta Urheiluhieronta Purentalihashieronta Fasciahieronta 040 665 7778 Virastotie 4, Uurainen Varaa aika netissä helposti ! Petri Paananen 040 7642 615 JORMAN SÄHKÖ OY jormansahko@jormansahko.fi JYVÄSKYLÄ TAKSI MATTI KOKKILA Taksipalvelua Uurainen keskusta ja lähiympäristö 24/7 Kela toivetaksinumerot: • 4481 SEPPO • 4482 ERKKI • 4018 MATTI Esteetön henkilöauto 1+ 6 Esteetön henkilöauto 1+ 6 Tilataksi 1+ 8/invahissi p. 0400 179 384 IlmanvaIhtotyöt: • Asennus, huolto ja korjaus • Ilmamäärien mittaus ja säätö • Imastointikanavien puhdistus lvI-huollot ja sähkökorjaukset tmi samuli Pölkki toivakka 040 964 5156 IlmanvaIhtotyöt: • Asennus, huolto ja korjaus • Ilmamäärien mittaus ja säätö • Imastointikanavien puhdistus lvI-huollot ja sähkökorjaukset tmi samuli Pölkki toivakka 040 964 5156 Lisänimen kaiverrukset Kunnostukset • Oikaisut www.polargranit.fi 014 821 234 0400 244 128 Korpilahden kiviveistämö: Vespuolentie 73 HAUTAKIVET HAUTAKIVET Lisänimen kaiverrukset • kunnostukset • oikaisut Lisänimen kaiverrukset Kunnostukset • Oikaisut www.polargranit.fi 014 821 234 0400 244 128 Korpilahden kiviveistämö: Vespuolentie 73 HAUTAKIVET ▶ ilmoitukset@korpilahtilehti.fi ▶ ilmoitukset@petäjävesilehti.fi Toistuvalla ilmoituksella pysyt mielissä! ALANSA TAITAJAT Edullinen toistuvien ilmoitusten ilmoituspaikka. Tämän kokoisen ilmoituksen hinta on 28 € + alv 25,5 %/julkaisukerta. ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
▶ Keskiviikkona 01.04.2026 ▶ 14 PÄÄSIÄINEN naapurissa M ä ti s ,t i o is a n ä m m e n e ä ti e t y d ö y h n ä m m e n T ä ä si l u t s u t u o s u u k k a i s a a j a t s i m o / fi . p O n e t r a v is ä ä m ä l e – s u u k k a is a a j a t si m Värisilmä Jämsä
Nro 14-151.4.2026 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan viime viikolla historiaa elävöittävän tapahtuman järjestämisen Petäjävesi elää!viikolla.Vanhalla kirkolla pidettävään tapahtumaan on osallistumassa useita toteuttajia, mutta päävastuu olisi Rautpohjan tykkikerholla. Tapahtumassa noin 30-50 eri kerhojen jäsentä leiriytyisi vanhan kirkon niitylle koko viiSeurakunnan tilinpäätös ylijäämäinen Historiaa eläväksi viikonlopun tapahtumassa elokuussa Sivu 15 Tiina Lamminaho Petäjäveden seurakunnan viime vuoden tilinpäätös on 35 666 euroa ylijäämäinen, eli tulos on jopa hieman parempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. – Minun mielestäni tähän tulokseen voi olla tyytyväinen, seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen toteaa. Seurakunnan toimintakulut olivat viime vuonna noin 918 000 euroa eli noin 45 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Suurimman osan toimintakuluista muodostavat henkilöstökulut sivukuluineen, henkilöstökuluja kirjattiin viime vuoden tilinpäätökseen noin 467 900 euroa. – Meillä oli viime vuoden aikana seitsemän kokoaikaista palvelussuhteessa olevaa henkilöä, lisäksi meillä oli ulkoaluekausityöntekijöitä. Onhan tämä pieni, ja sen takia myös haavoittuvainen, työyhteisö, mutta meidän pelastuksemme on, että meillä on hyvin sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä, jotka osaavat työnsä ja tietävät tehtävänsä. Seurakunnan perustehtävät pystytään hoitamaan ja työt tulevat tehtyä; henkilöstölle täytyy antaa iso kiitos venymisestä, Kolehmainen sanoo ja kiittelee myös seurakunnan vapaaehtoisia. – Myös vapaaehtoiset ovat hyvin sitoutuneita toimintaan, he ovat vahva tukipilari, joka tulee työntekijöitä, Kolehmainen kiittää. Palveluja seurakunta osti viime vuonna noin 284 800 eurolla. Summa on noin 45 000 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna, talousarvioon kirjattu summa kuitenkin ylittyi. Investointeja seurakunta ei tehnyt viime vuonna, Petäjäveden kirkon kaukolämpöliittymän hankinta siirtyi tämän vuoden puolelle. Pankkilainaa seurakunnalla oli viime vuoden lopussa noin 578 000 euroa. Viime vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 75 000 eurolla, korkomenot olivat noin 23 000 euroa eli noin 10 000 euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. – Korkomenojen lasku selittyi osittain lainamäärän pienenemisellä, osittain sillä, että markkinakorot laskivat juuri sopivasti meidän korontarkistuspäiväämme nähden. Seurakunnan lainat on sidottu 12 kuukauden euriboriin, ja meidän ison lainamme korontarkistus on huhtikuun puolivälissä. Nyt on olemassa riski, että korot nousevat, Kolehmainen sanoo. – Onhan lainamäärä edelleen melko korkea, mutta nykyisellä tilanteella seurakunta siitä suoriutuu. Lainaa lyhennetään lyhennysohjelman mukaisesti 41 400 eurolla vuosittain, Kolehmainen toteaa. Kirkollisverotuloja seurakunta sai viime vuonna noin 767 900 euroa eli reilut 21 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionrahoitusta taas tuli 20 000 enemmän kuin edellisenä vuonna; viime vuonna Petäjäveden seurakunta sai valtionrahoitusta noin 94 400 euroa. – Yleinen talousja työllisyystilanne heijastuvat seurakunnankin verotuloihin, Kolehmainen toteaa. – Valtionrahoitus luultavasti laskee tulevina vuosina koko valtakunnan taloudellisen tilanteen takia. Hallitus päätti viime vuoden kehysriihessä leikata kirkon rahoitusta 9,8 miljoonalla eurolla tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna Petäjäveden seurakunta saa valtionrahoitusta noin 79 000 euroa, Kolehmainen kertoo. Viime vuoden tulopuolelle seurakunnan tilinpäätöksessä kirjattiin myös 15,2 hehtaarin määräalan myyminen, myyntituottoa tuli 99 350 euroa. Puunmyyntiä seurakunnalla ei sen sijaan ollut viime vuonna juuri lainkaan. Seurakunnan vuonna 2021 laadittuun metsäsuunnitelmaan on kirjattu vuosittaiseksi hakkuumääräksi vuotuisen kasvun mukainen määrä eli 3500 kuutiota. Metsää seurakunta omistaa 487 hehtaaria. Kun seurakunnan taseeseen lisätään viime vuoden ylijäämä ja aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisuerät, kumulatiivista ylijäämää on 800 000 euroa. – Se antaa puskuria tuleville tilikausille, Seppo Kolehmainen toteaa ja sanoo, että tilanne näyttää paljon rauhoittavammalta kuin muutama vuosi sitten. – Meidän maksuvalmiutemme on parantunut edellisistä vuosista, mutta kirkkohallituksen suositukseen eli 90 päivään emme vielä yllä. Maksuvalmiutemme on nyt 73 päivää, Kolehmainen sanoo. Haasteena niin Petäjäveden seurakunnassa kuin muissakin Suomen evankelisluterilaisissa seurakunnissa on jäsenmäärän lasku. Petäjäveden seurakunnassa oli viime vuoden lopussa 2429 jäsentä. Seurakuntaan kuului 69,1 prosenttia Petäjäveden asukkaista. – Jäsenistämme suurin ikäryhmä ovat 10 – 19 -vuotiaat. 20 – 29 -vuotiaita meillä on jäsenenä paljon vähemmän, syynä siihen on luultavasti nuorten muutto muualle opiskelemaan tai töihin, Kolehmainen sanoo. Kirkkoneuvosto käsitteli tilinpäätöstä kokouksessaan viime viikolla ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä toukokuun lopussa kokoontuvalle kirkkovaltuustolle. Petäjäveden seurakunnan viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen. Investointeja viime vuonna ei tehty, kirkon kaukolämpöliittymän hankinta siirtyi tälle vuodelle. konlopuksi perjantaista sunnuntaihin. Lauantaina 22.8. on tarkoitus järjestää vanhan kirkon pihapiirissä, niityillä ja ympäröivillä pelloilla vanhan ajan markkinat ja Isovihan aikaan sijoittuva esitys ja taisteluesitys. Myös leirissä on mahdollisuus vierailla. Tapahtumaan liittyen esillä olisi myös 1700luvun tavaroista koostuva näyttely, joka voisi olla esillä vanhassa kirkossa. Su 23.8. vanhassa kirkossa vietettäisiin vanhan ajan jumalanpalvelusta. Tapahtuman järjestelyihin osallistuvat Petäjäveden kunta, Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden vanhan kirkon säätiö sr, Tammenlehvän Petäjäveden perinnetoimikunta ja Rautpohjan tykkikerho. Petäjäveden kunta hoitaa tapahtumaan liittyvän hallinnoinnin, kuten viranomaisilmoitukset ja -luvat. -MN Seurakunta hakemassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta Petäjäveden seurakunta ei ole tyytyväinen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen kumota Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta jätetut valitukset. Kirkkoneuvoston kokouksessa todettiin, että hallinto-oikeuden päätöksestä käy ilmi, että hallinto-oikeudelle lisämateriaalina toimitettu UNESCOn kanta tuulivoimapuistoon on tullut liian myöhään, eikä sitä ole otettu huomioon päätöstä tehdessä. Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden vanhan kirkon säätiö sr ja Petäjävesi-seura jättivät yhdessä valituksen koskien tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistavaa kaavaa. Kirkkoneuvosto päätti, että seurakunta hakee valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta yhdessä Petäjäveden vanhan kirkon säätiön ja Petäjävesi-seuran kanssa. -MN Hanna Hautamäki erosi Petäjäveden vanhan kirkon säätiön hallituksesta. Hän oli myös hallituksen puheenjohtaja. Hautamäki totesi, että eropäätöksessä oli monia syitä, yhtenä ajankäyttö luottamustoimien lisäännyttyä. -MN
Sivu 4 Nro 14-15 1.4.2026 Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Myydään uudenveroisia AVANT 200 JA 400 -SARJAN PIENKUORMAAJIA tarvittavilla lisälaitteilla V. Kyllönen Oy ✆ 050 350 1667 Nopea toimitus! Petäjävesi liikkuu! -viikonloppu kutsuu kaikkia liikkumaan YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET ilmoitetaan haettaviksi 30.4.2026 klo 15.00 mennessä. täytettävä lomake löytyy Petäjäveden verkkosivuilta: Asuminen ja ympäristöèasuminenèyksityistiet Tiekunta pitää olla perustettu ja tien varrella pitää olla ainakin yksi ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva talous vähintään 0,5 km etäisyydellä. Hakemus Petäjäveden kuntaan sähköisellä lomakkeella tai sähköpostitse kirjaamo@petajavesi.fi tai os. Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. 1.4.2026 Kuntarakennelautakunta Petäjävesi-Kintaus työväenyhdistys ry. sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS su 12.4.2026 klo 14 Solikko-salissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Metsäkulma seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 7.4.2026 klo 18.00 Metsäkulman kylätalolla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen päivittäminen. Tervetuloa iltakahville. Hallitus Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys ry. vuosikokous su 12.4.-26 klo 16 kylätalolla. Petäjäveden Erämiehet ry vuosikokous Lemettilässä pe 17.4. klo 18. Käsitellään sääntömääräiset asiat Käsitellään sääntömuutosesitys puheenjohtajan toimikausien rajaamisesta Tervetuloa! Sivu 16 Petäjävedellä liikutaan yhdessä huhtikuussa, kun Petäjävesi liikkuu! -tapahtumaviikonloppu järjestetään perjantaista sunnuntaihin 10.–12.4.2026. Kolmipäiväinen tapahtuma kokoaa yhteen kuntalaisia, yhdistyksiä ja toimijoita liikkumaan matalalla kynnyksellä eri puolilla kuntaa. Viikonloppu alkaa työja koulumatka liikkuen -haasteella eli kaikkia kannustetaan mahdollisuuksien mukaan menevän kouluun perjantaina 10.4. kävellen tai pyöräillen. Perjantaina päivällä liikutaan päiväkodeissa ja kouluissa aktiivisesti lähiluontoretkillä, liikkuvilla välitunneilla tai vaikkapa eskareiden Cheerleadingkokeilun merkeissä. Muuten viikonlopun ohjelmassa on monipuolisesti kokeiltavaa ja osallistuttavaa kaikenikäisille. Tarjolla on muun muassa ohjattua liikuntaa, lajikokeiluja sekä yhteisöllisiä ulkoiluhetkiä. Tapahtumien tavoitteena on innostaa petäjävetisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään uusia tapoja arjen aktiivisuuteen. Yksi viikonlopun keskeisistä hetkistä on Petäjäveden kunnan uuden liikkumisohjelman julkistaminen. Ohjelma esitellään lauantaina klo 12 Kirkonkylän koululla. Julkistustilaisuus on avoin kaikille, ja sen yhteydessä kuullaan liikkumisohjelman visio, tavoitteita ja toimenpiteitä kuntalaisten liikkumisen edistämiseksi. – Liikkumisohjelma on tärkeä askel kohti aktiivisempaa arkea ja hyvinvointia Petäjävedellä. Haluamme tarjota mahdollisuuksia liikkua jokaiselle kuntalaiselle, taustasta tai lähtötasosta riippumatta, liikkumisohjelman tekijät Sami Jylhä ja Kristiina Makkonen kuvaavat. Tapahtumaviikonlopun ohjelmaa rakentuu paikallisten toimijoiden toimesta, ja mukaan on saatu jo useita erilaisia aktiviteetteja. Ohjelma täydentyy vielä ennen tapahtumaa, joten ajankohtaisin tieto kannattaa tarkistaa lähempänä ajankohtaa. Päivitetty ohjelma löytyy Petäjäveden kunnan verkkosivuilta sekä kunnan sosiaalisen median kanavista. Lisäksi ohjelmaa jaetaan ilmoitustauluille eri puolille kuntaa. Petäjävesi liikkuu! -viikonloppu on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjät toivovat mahdollisimman monen lähtevän viikonloppuna liikkumaan yksin tai yhdessä nauttimaan liikkumisen riemusta. Maarit Nurminen Petäjäveden seurakunnan Ystävänpysäkki on toiminut iät ja ajat; niin pitkään, ettei kukaan oikein muista milloin toiminta on alkanut. Pitkän iän salaisuus lienee se, että keskiviikkoinen tapahtuma on monelle tärkeä. -Se on sosiaalinen tapahtuma tällaiselle yksin asuvalle. Keskiviikko on tärkeä päivä viikossa. Ystävänpysäkillä tulee ravittua niin henkisesti kuin Ystävänpysäkki tekee keskiviikosta tärkeän päivän fyysisesti, Vesa Dahlgren huikkaa ja lähtee jatkamaan hommiaan. Hän on saapunut Pappilaan etuajassa, jotta voi järjestellä salin pöydät kuntoon. Ystävänpysäkillä vapaaehtoiset toimijat ovat tärkeä juttu; he auttavat ruuanlaittamisessa ja tiskaamisessa. Ystävänpysäkillä käy nelisenkymmentä osallistujaa joka viikko ja ohjelmaa on monenlaista. -Usein on pieni tuolijumppa, viimeksi laulettiin Leena-kanttorin kanssa. Tänään on tulossa kirkkoherra Laura Laitinen vieraaksi, diakoni Sairi Suominen kertoi. -Ystävänpysäkille ovat tervetulleita kaikenikäiset ihmiset. Se on matalan kynnyksen paikka, Suominen sanoi. Ensi sunnuntaina seurakunta järjestää pääsiäiskarkelot messun jälkeen kirkossa ja sen ympärisössä yhteisvastuun merkeissä.-Tapahtumassa on kaikkia kivoja asioita, kuten makkaranpaistoa, onnenpyörän pyöräytystä ja hauskoja toimintapisteitä. Tapahtuma on tarkoitettu ihan kaikille, sillä tuotto kerätään Yhteisvastuun hyväksi. Eine Rusila (vas.) ja Eliisa Lindholm (oik.) valmistivat lohikeittoa Ystävänpysäkillä pari viikkoa sitten. Sairi Suominen (kesk.) piipahti keitiössä. Ruuasta voi halutessaan antaa vapaaehtoisen maksun.