10/20 P a p e r i l i i t t o työehtosopimukset Työpaikkojen ei pidä kiirehtiä neuvotteluihin. kiirehtiä neuvotteluihin. walki pietarsaari Merenkurkusta tähytään Euroopan kentille. Euroopan kentille. joulun tuoja Yhdessäolo, tunnelmat ja lahjat virittävät juhlaan. Mielensähyvittäjä hyvittäjä Kuopiolainen Markku Tissari haluaa katsoa elämää siltä positiivisemmalta kantilta. Ja kun eteen tulee vaikeuksia, niitäkin hän haluaa ajatella kiitollisena. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 8.12.2020 16.21.24 8.12.2020 16.21.24
Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 8.12.2020 11.21.31 8.12.2020 11.21.31
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 1 8 .1 2 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Lehden tämän vuoden kymmenes numero alkaa tästä. Voit palauttaa mieleesi monella tapaa poikkeuksellisen vuoden 2020 kulun katsomalla lehden kansia sivulta 25 tai selaamalla vuosikerran lehdet – sähköisesti, jos painetut lehdet eivät ole tallessa. Anna parhaalle kannelle ja jutulle äänesi. Osallistumalla kerrot meille, miten työmme on onnistunut. Korona on vaikuttanut juttujen tekemiseen ja kuvauksiin, koska ulkopuolisten vierailuja tehtaille on rajoitettu. Te jäsenet olette silti avanneet arkeanne auliisti. Sitä me juuri teiltä toivomme: heittäytymistä ja vertaistuen jakamista asiassa kuin asiassa, sanoin ja kuvin. Paperiliittolaisilla on halua ja ennen kaikkea kykyä ponnistaa uusiin tilanteisiin – sekä tukea ponnistelujen keskellä myös kaveria. Tässä ajassa erityisesti tarvitsemme toisiltamme kokemuksia ja vahvistusta, jotta kaikki pysyvät yhteisen liittolaivan kyydissä. Edessä on liittokokousvuosi ja painavien ratkaisujen vuosi. Paperiliitto-lehti haluaa pitää sinut mukana myös vuoden 2021 käänteissä. • Yhteinen koko kuva 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Vielä ei ole aika alkaa neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. 06 UPM irtisanoo 116 työntekijää. 07 Puheenjohtajalta: Liiton rivit pitävät. 08 Kaksi vakavaa työtapaturmaa Metsä Groupin tehtailla. 09 Tuleeko tuhoa ja voita leivän päälle? 22 Laadusta tinkimättä: Työkaveriin pitää luottaa täysillä. 24 Hyödynnä Paperiliiton lomaja koulutusedut. 25 Valitse vuoden paras lehden kansi. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Vuodenvaihteen poikkeavat maksupäivät 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Pyhtäällä uskotaan muovittomaan päällysteeseen. 31 Maailmalta: Moni uskoo olevansa haavoittumattomampi kuin muut. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Haluan oppia maailmasta ja ihmisistä. 16 Vesa Suvanto pääsi kokeile maan päivätyötä ja ärtymys katosi. Suurin osa Pietarsaaren Walkilla tekee raskasta tam 35:a. 18 Aarni Halttunen valmistautuu jouluun leipo malla, mielellään viehättä vässä seurassa. Muuta joulua hän ei kotiinsa laita. 32 Iskikö viidenkympin villitys vai mikä, mutta Satu Kokko lähti hakemaan miestä Skotlannista. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Reima Kangas Ulla niKUla Teija soini Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 9.12.2020 11.24.50 9.12.2020 11.24.50
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?10 / 2020 PaPeriliiton valtuuston jäsenet suhtautuivat syyskokouksessaan paperiteollisuuden uuteen tes-neuvotteluasetelmaan rauhallisesti. Marraskuussa pidetyssä etäkokouksessa valtuusto toisti liiton hallituksen kannan, että liiton hallitus edelleen ohjaa ja johtaa Paperiliiton palkkaja työehtosopimustoimintaa. – Metsäteollisuus ry:n päätös luopua tehtävistään työmarkkinajärjestönä ei tarkoita, että Paperiliiton pitäisi muuttaa omaa neuvotteluorganisaatiotaan, muistuttaa Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliiton sääntöjen mukaan työehtosopimuksista neuvottelevat tes-neuvottelukunnat, jotka on muodostettu tätä tehtävää varten. Nämä säännöt koskevat muitakin sopimusaloja, ei vain niin sanottua vihreää kirjaa, jolla tarkoitetaan raskasta eli paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliitto sopii työehdoista myös Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n kanssa sekä yrityskohtaisesti erillissopimuksilla. Vastaneuvottelijan sääntömuutos ei automaattisesti edellytä Paperiliitolta sääntöjen muuttamista. Käytännössä kesäkuun liittokokous on se paikka, jossa liiton sääntöjä voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa ammattiosastojen tai liiton hallinnon esitysten pohjalta. Vielä ei ole neuvottelujen aika Raskaan työehtosopimusta noudattavilla työpaikoilla työnantaja on jo paikoin Jäitä hattuun teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Lassi Kaaria Työpaikoilla ei ole kiirettä alkaa neuvotella työehtosopimuksia etuajassa. ehdottanut pääluottamusmiehelle neuvotteluiden aloittamista uudesta työehtosopimuksesta. Näitä tapauksia liiton tietoon on tullut muutamia. Liiton hallitus onkin tästä syystä ohjeistanut pääluottamusmiehiä kirjeellä, jotta he eivät osallistuisi työnantajan kanssa mihinkään sellaisiin neuvotteluihin, jotka koskevat tulevaa työehtosopimusta. – Mutta heidän on kuitenkin syytä kuulla työnantajien näkemyksiä tuleviin sopimusneuvotteluihin liittyen, korostaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Kaikki nykyiseen, voimassa olevaan työehtosopimukseen liittyvät paikalliset neuvottelut ja sopimiset hoidetaan työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paperiteollisuuden 50. työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. Vihreän kirjan yleissitovuus poistuu Metsäteollisuus ry päätti virallisesti 25.11., että se ei enää neuvottele työehtosopimuksista, vaan sen jäsenyritykset siirtyvät neuvottelemaan työehdoista yrityskohtaisesti. Tämä merkitsee sitä, ettei Metsäteollisuus ry enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia. Samalla poistuvat liittojen välinen sopimusja neuvottelujärjestelmä sekä paperiteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuus. – Sopimustoiminnasta luopuminen on erittäin merkittävä ja järeä liike suomalaisessa työmarkkinakentässä. Työnan»Paperiliitto edustaa edel leen paperi teollisuuden työntekijöitä kaikissa työ ehtosopimus neuvotteluissa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.12.2020 11.45.21 9.12.2020 11.45.21
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2020?5 Ensi kesäkuun liittokokous tarkastelee Paperiliiton tulevaisuutta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kuva liittokokouksesta vuodelta 2017. tajan tavoite on romuttaa ja heikentää sopimisjärjestelmää työehtosopimuksista neuvoteltaessa, todetaan Paperiliiton hallituksen pääluottamusmiehille osoittamassa kirjeessä. Kirjeellä Paperiliiton hallinto halusi muistuttaa, että Paperiliitto edustaa edelleen paperiteollisuuden työntekijöitä kaikissa työehtosopimusneuvotteluissa. Metsäteollisuuden irtiotosta syntynyttä uutta tilannetta on Paperiliiton hallituksen ja valtuuston kokousten lisäksi käyty läpi webinaarissa ja pääluottamusmiehille pidetyissä etätapaamisissa. – Tapaamisia jatketaan säännöllisesti, jotta kuulisimme, mitä ajatuksia tilanteesta on syntynyt työpaikoilla, kertoo Juhani Siira. Keskustelujen käyminen on tärkeää myös siksi, että edessä on liittokokousvuosi. Ammattiosastoilla on nyt käsissään liiton luotsaaminen seuraavalle nelivuotiskaudelle paitsi uudessa neuvotteluasetelmassa myös koronan vauhdittaman kysynnän laskun takia osassa paperilajeja. Tänä vuonna noin kolmannes eli lähes 4500 liiton jäsentä on saanut ansioturvaa Paperityöväen Työttömyyskassasta. Suurimmalla osalla on kyse lomautuksista. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.12.2020 11.45.21 9.12.2020 11.45.21
1 / k u o r i m o 6 / syksyn kestäneet yt-neuvottelut UPM:n tehtailla ympäri maata ovat päättyneet. Kaipolan tehdas hiljenee, mutta muillakin tehtailla on tehty rajuja henkilöstöratkaisuja. UPM vähentää Suomessa eri toiminnoista kaikkiaan ??? tehtävää. Suuri suru koskee Kaipolan sisartehdasta Jämsänkoskea, jossa peräti ?? työntekijää joutui kovan irtisanomisen kohteeksi, vaikkakaan henkilöstön kokonaismäärä ei vähene. Tilanteen selittää se, että irtisanottavien paikat täyttyvät Kaipolan entisillä työntekijöillä. – Tilanne heikentää työilmapiiriä, ennustaa pääluottamusmies Jari Kallio. Kallio ei osaa kertoa, millaisilla kriteereillä vaihdos on suoritettu. Työnantajalla on ollut pisteytys, jonka perusteella se on jakanut työntekijät jääviin ja lähteviin. – Jokaisen kovan irtisanomisen laillisuus käydään läpi Paperiliiton lakimiehen kanssa, sanoo Kallio. Kovien irtisanomisten lisäksi Jämsänkoskelta lähtee eläkeputkeen ?? henkeä ja eläkkeelle jää neljä. sellunvalmistuksesta lähtee ? vakanssia. – Yksi niistä on kova irtisanominen, kertoo pääluottamusmies Sauli Tiala. Viisi siirtyy eläkkeelle ja kolme putkeen. – Työt eivät sinällään vähene. Työhön jäävillä on vain nyt entistä enemmän töitä. Kymin sellutehtaalla pääluottamusmies Hannu Mentula on oikeastaan melko tyytyväinen yt-neuvotteluiden lopputulemaan, kun kovilta irtisanomisilta lopulta vältyttiin. Myös työntekijöiden vähennystarve putosi ?? henkilöstä kahdella. kovia irtisanomisia ei näytä tulevan. Suoraan eläkkeelle siirtyy ?? henkilöä ja putken kautta ?. Tervasaaressa yt-neuvottelut päättyivät osittaiseen torjuntavoittoon. Kun elokuussa työnantaja ilmoitti ?? työpaikan vähentämisestä, loppusaldo on ??. Suurin osa irtisanomisista hoitui pehmeillä järjestelyillä, mutta ? kovaa irtisanomistakin koettiin. – Pehmeitä menetelmiä olisi voitu käyttää enemmänkin, mutta työnantaja ei hyväksynyt, pääluottamusmies Tomi Eerola toteaa. • Kaipola hiljenee. Viideltä muulta UPM:n tehtaalta sanotaan irti yhteensä 116 työntekijää. Neuvottelut saatiin päätökseen Henkilöstön vaihdokset tapahtuvat Jämsänkoskella toukokuussa, kun entisiä työntekijöitä joutuu pois ja uusia tulee heidän tilalleen, sanoo Jari Kallio. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 9.12.2020 12.06.45 9.12.2020 12.06.45
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 1 / k u o r i m o / 7 Ay-koulutukset Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry ovat sopineet liittojen välisessä koulutustyöryhmässä ay-koulutukset ja yhteiset koulutukset vuodelle ????. Kurssit järjestetään yleensä Murikka-opistolla. Korvaukset näistä kursseista maksetaan yleissopimuksen mukaisesti. Miten luottamusmieskoulutus mielestäsi toimii? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Rauman osasto ?:n jäsenet ovat hyvin päässeet sopimuskursseille. Luottamusmiestoiminnan kannalta näiden kurssien käyminen antaa vankan tietämyksen edunvalvonnan perusteista. Kurssien sisällöt ovat olleet hyviä, niistä saa käsityksen työehtosopimuksesta ja työlainsäädännöstä. Itse olen pääluottamusmiehenä käynyt varmaan kaikki mahdolliset kurssit. Kannustan myös työosaston luottamusmiehiä osallistumaan ja olemaan aktiivisia kouluttautumaan.” • Jouni Katavisto pääluottamusmies Metsä Fibre Rauma Oulun kartonkikonetyömaalla koronaa Enso testautti marraskuun lopulla kaikki Oulun tehtaalla työskentelevät. Testejä tehtiin yli ????. Tehotestauksen syynä olivat tehtaan investointityömaalla työskennelleillä todetut koronatartunnat. Stora Enson mukaan samaan ryppääseen liittyi yhteensä ??? tartuntaa, joista osa oli täysin oireettomia. Joulukuun toiseen päivään mennessä tehtaan omalta henkilökunnalla tartuntoja oli todettu alle ?? ja tartuntamäärät olivat laskussa. Paperitehdasta on ollut muuntamassa pakkauskartonkia valmistavaksi tehtaaksi noin ???? yhtiön ulkopuolista työntekijää kahdella erillisellä työmaalla. Tarkat ohjeistukset ja karanteenisäännösten seuranta ovat koskeneet myös ulkopuolisia toimijoita. Stora Enson Oulun tehtaan johtaja Juha Mäkimattila kertoo tiedotteessa, että tartunnan lähdettä ei ole pystytty jäljittämään. Kartonkikonetyömaan ympärillä on työskennellyt eri vuoroissa ja ryhmissä noin ??? henkilöä. Projekti on joulukuussa loppusuoralla. • »Me paperiliittolaiset pidämme yhtä eikä ketään jätetä sopimaan yksin.» V 2020 kaikkine mutkineen vahvisti sen tärkeimmän: Paperiliiton rivit ovat pitäneet ja siitä kaikille Teille jäsenille iso kiitos! Ilman suoria rivejä Paperiliiton vuosi olisi ollut vieläkin raskaampi. Paperiliitto ja Metsäteollisuus solmivat 50. työehtosopimuksen työtaistelun ja sovittelun kautta, mutta silti se loi toimivat raamit paperiteollisuuden työpaikkojen työehdoiksi tälle ja ensi vuodelle. 2019 keväästä lähtien oli nähtävissä, että Metsäteollisuus halusi läpi kaikki tavoitteensa ilman neuvotteluvaraa, ilman halua keskustelevaan sopimuskierrokseen. Työnantajien yritys jäi torsoksi ja kovimmat tavoitteet toteutumatta. Ainoa keino jatkaa kohti näitä kovia tavoitteita tulevaisuudessa on heidän mielestään se, että Metsäteollisuus irtautuu yhteisestä neuvottelupöydästä ja siirtyy yrityskohtaiseen sopimiseen. Vaikka irtioton merkit olivat ilmassa, lopullinen piikki tuli yllättäen: järjestö lopetti 75 vuoden yhteisen työehdoista sopimisen vinkkaamalla katsomaan nettilähetyksen, jossa kerrottaisiin metsäteollisuuden työelämän uudistamisesta. uudisti työelämää kutsumatta kaikilla aloilla. Silti paperiliittolaisilla työpaikoilla on selvitty ennakoitua pienemmin vaurioin irtisanomisista ja lomautuksista huolimatta. Kiitos, että te työntekijät olette arjessanne jaksaneet torjua tartuntoja linjakkaasti, ottaa huomioon poikkeusolot ja näin suojelleet mahdollisimman pitkälle tuotantoa ja investointien valmistumista. 2021 ei tule olemaan helppo, sillä koronavirusta ei ole vielä voitettu eivätkä työnantajat luovu tavoitteestaan: läpimurtoyrityksestä, jota he kutsuvat paikalliseksi sopimiseksi. Mutta me paperiliittolaiset pidämme yhtä eikä ketään jätetä sopimaan yksin. Rivit pitävät, sillä vahvinta on yhteistyö. Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2021 Teille kaikille! • p u h e e n j o h t a j a lt a Paperiliiton rivit ovat pitäneet Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 9.12.2020 12.06.45 9.12.2020 12.06.45
8?PaPeriliit to?10 / 2020 1 / k u o r i m o Metsä Groupin tehtailla tapahtui marraskuussa kaksi sairaalahoitoon johtanutta työtapaturmaa. Kemin sellutehtaalla työntekijä sai kuumasta massasta palovammoja käsiin ja ylävartaloon kunnossapitotöissä. Joutsenon tehtaalla työntekijä sai paalaamon kuljettimella ruhjevammoja. – Ennen kuin annamme tapauksista lisätietoa, haluamme käydä tutkinnat huolellisesti läpi yhdessä loukkaantuneiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, toteaa Metsä Fibren sellutuotannon johtaja Jaakko Anttila. Tutkinnoissa etsitään tapahtumien juurisyyt ja määritellään korjaavat toimet paikallisesti ja yhtiötasolla. Metsä Groupin sellutehtailla on Anttilan mukaan päästy tapaturmien määrässä kokonaisuutena alaspäin ja turvallisuussuorituskyky on parantunut. – Ennakoivaan turvallisuustyöhön on panostettu vahvasti. Nämä marraskuun tapahtumat kuitenkin osoittavat, että turvallisuustyötä on jatkettava entistä määrätietoisemmin, Anttila huomauttaa. Kemin sellutehtaan työsuojeluvaltuutettu Reima Halme pitää tapaturmia todella valitettavina. – Joskus tähdet ovat vain niin huonossa asennossa, että onnettomuus sattuu, vaikka kaikki tehdään tunnollisesti ja oikein. Usein tapaturmia tapahtuu tilanteissa, joihin liittyy jokin muutos prosessissa tai työtehtävissä. Halmeen mukaan tehtaan turvallisuustaso on kaiken kaikkiaan hyvä sekä asenteiden että puitteiden osalta. Viime vuonna Kemin sellutehtaalla sattui kaksi työtapaturmaa ja tänä vuonna niitä on myös ollut kaksi. – Ulkopuolisille toimijoille kuten esimerkiksi kiinteistöhuollon ja tiekunnossapidon työntekijöille sattuu sen sijaan enemmän onnettomuuksia. Tässä meillä on vielä hommaa, Halme huomauttaa. Tyypillisimpiä tapaturmia paperiteollisuudessa ovat kompastumiset, liukastumiset ja sormiin kohdistuvat tapaturmat. – Etenkin vakavista työtapaturmista on aina syytä ilmoittaa Paperiliiton toimistoon. Näin varmistetaan asioiden oikea hoito ja mahdollisesti tarvittava oikeusapu, korostaa Paperiliiton lakimies Juha Koivisto. Koivisto laskeskelee, että kuluvana vuonna on ollut 5–6 oikeustapausta, joissa työnantaja on ollut syytettynä työturvallisuuden rikkomisesta. Suurin osa näistä on koskenut sormivammoja.?•?tiina Suomalainen Metsä Groupin kahdella tehtaalla sattui marraskuussa vakavat työtapaturmat. Synkkä marraskuu »Turvallisuustyötä on jatkettava.» T o i m i n t a o h j e i t a Toiminta työtapaturman jälkeen: www.paperiliitto.fi/ edunvalvonta/ tyosuojelu/ tyotapaturma-jaammattitautiopas.html Reima Halmeen mukaan Kemin sellutehtaan turvallisuustaso on kaiken kaikkiaan hyvä. nina SuSi Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 1.12.2020 11:06:14 1.12.2020 11:06:14
PaPeriliit to?10 / 2020?9 1 / k u o r i m o Metsä Groupin kahdella tehtaalla sattui marraskuussa vakavat työtapaturmat. O Olen tässä syksyn oikeudenkäynneissä ajatellut useinkin elämisen ja työn hintaa. Erityisesti silloin, kun yhden päivän kestäneen käräjäoikeuden istunnon jälkeen vastapuolen asiamies esitti valtiolle kuluvaatimuksensa, joka oli vaivaiset 40 000 euroa. Laskeskelin, että tuolla summalla saisi 200 000 muumitikkaria. Jos niitä söisi kuusi päivässä, ne riittäisivät 91 vuotta. Imeskelijä olisi siis kohtuullisen iäkäs ja varmasti hampaaton, kun askin pohja alkaisi häämöttää. Näillä käräjillä asiamiehiä oli kuitenkin kaksi. Toinen esiintyi ja toinen avusti kääntelemällä sivuja, mutta kumpikin laskutti metsäteollisuusyritystä täydestä työstä. Vähän kuin ajaisi taksilla kotiin ja ihmettelisi, miksi laukku tulee toisella autolla perässä. Vähän vaikeampi reitti, toteaisi kuski ja nappaisi tuplahinnan. Leveästi hymyillen. TehTailTa on tullut jonkin verran viestiä siitä, että ihmisiä puhututtaa työnantajan manööveri työmarkkinarintamalla. Huhuja liikkuu tulevasta suurhyökkäyksestä ja siitä, että yhtään piippua ei jätetä pystyyn, eikä kaverista pidetä huolta. Ainakaan niistä pienemmistä kolmen suuren konsernin ulkopuolella. Höpöhöpö sanon minä. Vanhemmat miehet muistavat hyvin, kun poteroihin sateli vihollisen lentolehtisiä, joissa luvattiin samaan aikaan tuhoa ja voita leivän päälle. Kumpaakaan ei lopulta tullut. Sidotaan nytkin innokkaimmat Pohjanmaan pojat puuhun kiinni ja odotellaan rauhassa. Ei se tuleva sieltä mihinkään karkaa. aina joskus tulee palautetta siitä, että miksen koskaan kerro niistä fiksuista ihmisistä, joita elämässä tulee vastaan. Nii-in. Mistäs se voisi johtua? Lehdestä (HS 25.11.) luin kyllä EK:n entisen työmarkkinapomon Lasse Laatusen haastattelun. Lassen mukaan nyt unohtumassa olevan kolmikannan etuna oli se, että kun työntekijät ja työnantajat istuivat samaan pöytään yhdessä hallituksen kanssa, saatiin samaan pöytään vankka asiantuntemus. Nyt näyttää sille, että pöytään istuu kyllä vankkaa porukkaa, mutta asiantuntemus puuttuu. Laatusen mukaan pöytään tarvittaisiin EK:n politrukkien sijaan asiantuntevia, isot kokonaisuudet hahmottavia ja vastapuolen luottamusta nauttivia neuvottelijoita. Vaikken ole Laatusta koskaan tavannut, arvelen, että hän puhuu itsestään. Siinä vasta fiksu ihminen. Ja tämän sanon aivan tosissani. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aikanaan, kun mukulat oli pieniä, tulin epähuomiossa tilanneeksi kaksi pukkia. Toinen oli hönössä ja toinen soitti haitaria. Käynnin jälkeen vaimo sanoi, että keksittäiskö ensi jouluna jotain muuta. Ja lapset toivo samaa. Kallis keikka, mutta säästi tulevina jouluina monta sataa. »Huhuja liikkuu tulevasta suurhyökkäyksestä ja siitä, että yhtään piippua ei jätetä pystyyn.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 1.12.2020 11:06:15 1.12.2020 11:06:15
10?PaPeriliit to?10 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja Kiitoksen paikka Jes, ilo pintaan! Markku Tissari sanoo, että elämä on niin, kuin sen haluaa nähdä: Onko kuppi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Hän haluaa nähdä asiat positiivisen kannalta. Avopuoliso Minna Pehkonen tsemppaa. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 4.12.2020 13.04.38 4.12.2020 13.04.38
11?PaPeriliit to?10 / 2020 Kuopiolaisen Markku Tissarin mielestä ainoaa elämäänsä ei kannata pilata negatiivisuudella. Kun turha kiirehtiminen on jäänyt vähemmälle, tilalle on noussut kiitollisuus – jopa vastoinkäymisistä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 4.12.2020 13.04.39 4.12.2020 13.04.39
12?PaPeriliit to?10 / 2020 O makotitalon ikkunasta näkee, että pihalle on satanut hiukan lunta. – Talvi tulla jolkottellee, Markku Tissari kuittaa. Se on erikoinen vuosi lopputaputteluja vaille. Tissari nakkaa kupposen kahvia ja piparkakun kaupantekijäisiksi. Siinä on hyvä miettiä mennyttä vuotta. Maailmalla se on ollut suurten muutosten aikaa. Omasta näkökulmastakin katsottuna muutoksia tuli, väkisinkin, vaikka ei niin suuria. Ravintolassa ei käyty syömässä ja ystäviä on nähnyt vähemmän. Muuten on ollut aika tavallista, hiljaisempaa vain. Työt puuprosessinhoitajana Mondi Powerfluten Kuopion tehtaan kuorimo-osastolla ovat sujuneet kuten ennenkin. Tissari sanoo, että niin pessimisti hän ei jaksa olla, että ajattelisi, ettei maailma tästä paremmaksi muutu. Kunhan kehittävät rokotteet, niin eiköhän se siitä normalisoidu. Mikä se uusi normaali sitten onkaan. Senkin näkee, kun taas vanhemmaksi elää. – Minä ajattelen, että oman aikansa kestää. Tässä alkaa kohta 55. vuosi ikääkin, ei tämä siinä joukossa ole kuin yksi vuosi: yksi tulitikku laatikossaan. Niin monenlaista on tullut koettua ja nähtyä, että ei ihan tuotakaan asiaa tarvitse ajatella niin, että elämä olisi ohitse. Tappanut on tämäkin tauti, mutta ei kaikkia. Hiekkatie se oli, Siilinjärvellä, lähellä kotia 1980-luvulla. Autokoulu eteni, ja Tissari ajoi viimeisiä kertoja kevarilla. Mitään ei siinä ehtinyt tehdä, kun sivutieltä tuli auto eteen. Tissari rysäytti auton etulokasuojaan ja lensi kaaressa auton yli. Ilmalento päättyi vastaantulevien kaistalle. Hän rysähti tielle selälleen. – Hyvä tuuri oli, ettei ketään tullut vastaan, hän huomauttaa. Nuorena sitä on niin kumiluinen, että siitäkin hän nousi. Lääkäri oli sitä mieltä, että selkä toipuu itsekseen – leikkaamalla saa vain pahempaa aikaan. Mutta koko ikä pitäisi muistaa, että tämän selän kanssa eletään vähän varovaisemmin. Ja niin Tissari elikin. 2000-luvun alussa selkä vihoitteli välillä ja jalka tahtoi puutua. Yhtenä aamuna Tissari ei sitten päässyt sängystä ylös, vaikka oli vielä illalla peuhannut lastensa kanssa. Tuska oli viedä tajun. Kuvauksissa nähtiin, että nelosnikamasta toinen välilevy oli murskautunut kokonaan ja toinen pullotti kohti selkäydintä. Oli hiuskarvan varassa, ettei Tissari halvaantunut. Puukkoa ei tullut tälläkään kertaa, vaan puolen vuoden toipumisloma. – Piti itseään rauhoitella, että kyllä tästä vielä selvitään. Kyllä sen kanssa oppi elämään, vaikka hampaan puremista se oli. Päivän työmaa oli, että pääsi 50 metrin päähän postilaatikolle. Pakkasta oli 25 astetta, mutta hiki valui päästä. Mutta pääsin liikkeelle, hän muistaa. Liike oli Tissarille lääke, konkreettisesti. Tutkimuksissa selvisi, että selkä rustottui. Kyllä siitä selkä taas tuli. – Nosteluja ja tietynlaisia kiertoliikkeitä pitää yrittää välttää. Ja jos rupeaa vaivaamaan, niin lähden vain kovasti kävelemään, niin kyllä se siitä vertyy, hän juttelee. elämä jatkoi opettamista. Avioliitto päättyi eroon. – Oli se pysäytys, Tissari sanoo. Myöhemmin ajateltuna saattoi olla niin, että samalla, kun lapset kasvoivat isommiksi, vanhemmat kadottivat yhteyden toisiinsa. »En lähde sellaiseen, että mitä muut minusta nyt ajattelevat. Se on muitten hommaa» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 4.12.2020 13.04.40 4.12.2020 13.04.40
13?PaPeriliit to?10 / 2020 – Molemmat alkavat elämään vähän omaa elämäänsä ja kohta huomataan, että ollaankin erillään. Yhteyttä ja yhteistä tekemistä ei löydykään. Se on vaaran paikka, hän sanoo. Tissari perusti kuitenkin uuden perheen ja sai kolme lasta kahden entisen lisäksi. Liitto kaatui erimielisyyksiin. Tissari huokaa. – Elämän pittää jatkua, hän sanoo ja jatkaa: – Vaikeuksistakin voi olla kiitollinen. Asiat ovat selkiytyneet. Jälkeenpäin saa huomata, että ratkaisu oli oikea. Elämä on elettävä silloinkin, vaikka on vaikeitakin aikoja, eikä pidä muuttaa asioita huonoiksi, kun ovat hyvin. Positiivinen ajattelumaailma on Tissarilla se, joka kovan paikan tullessa muistuttaa, mistä lopulta on kyse. – Elämä on elettävä ja elämistä varten. Ei sitä toista kertaa. Miksi se ainut pitäisi pilata negatiivisuudella? Autotallirakennuksen oven takaa löytyy Tissarin salainen ase korona-ajan synkkyyttä vastaan: oma peliluola. On biljardipöytä, musiikkivehkeet, baaritiski ja karaokelaitteet. Kun hän nappaa mikrofonin ja kajauttaa hartaudella Juicen Musta aurinko nousee, murheet ja harmitukset kaikkoavat. – Kaikki Juicet olen kokkeillut, mutta kaikki ei ole onnistuna niin hyvin. Enhän minä mikään haka ole, mutta uskallan! Ulkomaillakin uskallan lähteä juttelemaan, vaikka en mikään kielinero olekaan. Sama karaokessakin: jos ei onnistu, niin pittää yrittää toista kappaletta, hän hymyilee. Tissari miettii, että ikä tuo tullessaan sen, että osaa ja uskaltaa elää oman näköistään elämää. – Tällainen olen: joko se kelpaa tai ei kelpaa. En lähde sellaiseen, että mitä muut minusta nyt ajattelevat. Se on muitten hommaa, eikä minun pidä sitä miettiä, hän pohtii. Juicet ovat karaokessa Tissarin suosikkeja.Enhän minä mikään haka ole, mutta uskallan! Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 4.12.2020 13.04.40 4.12.2020 13.04.40
14?PaPeriliit to?10 / 2020 Nuorena Tissari täytti elämänsä työllä. Oli ansiotyö ja lisäksi kotihommat, joita aina riitti. – Nyt ajatus on kääntynyt niin, että ei välttämättä tarvitse. Työpaikka pitää olla, että on elantoa, mutta tarvitseeko välttämättä olla kesämökki, jos on omakotitalo? Mökin olen hävittänyt pois, koska kaikkea ei tarvitse maailmassa ehtiä ja tehdä. Hän sanoo, että nyt jo voi sanoa, että omaan tekemiseen on tullut tietynlainen rauha. Ajankäyttö on järjellistynyt. – Turhan ajan venyttämisen olen jättänyt taakseni: Joka paikkaan ei ole pakko päästä, olen tyytyväinen siitä, mitä ehdin ja pystyn. Ja jos en tänä päivänä kerkeä, niin huomenna jatkan. tilalle on noussut kiitollisuus. Miten mukavaa onkaan, kun voi haravoida syksyn lehtiä yhdessä avopuoliso Minna Pehkosen kanssa! Tai kun saa istuskella kahdestaan perjantaina saunan jälkeen sohvalla kaikessa rauhassa ja katsella Vain elämää -ohjelmaa televisiosta. Tissari on oikeilla jäljillä. Tutkimusten mukaan kiitollisilla ajatuksilla, asenteilla ja teoilla voi lisätä hyvinvointia itselle ja muille, sillä ne vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Kiitollisuus tuottaa onnellisuuden tunteita, vähentää ma sen nusta ja parantaa ihmissuhteita. Kiitollisuus suojaa mielenterveyttä negatiivisten elämänkokemusten ja kriisien keskellä. Lisäksi kiitollisuus voi vähentää kipuja ja stressiä, laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Sen on havaittu tukevan jopa immuniteettiä. Joissain tutkimuksissa on päätelty myös, että kiitollisuus on asia, joka edellyttää tunne-elämän kypsyyttä. Siinä valossa Tissarin ajattelun muutos näyttäytyy luonnollisena. – Voi antaa toiselle aikaa, eikä mihinkään oli kiire. Ei tarvitse – Ollaan sen ikäisiä, että enää ei tarvitse ryntäillä sinne tai tänne. Osataan olla onnellisia, Tissari ja Pehkonen tuumaavat ja lähettävät joulun toivotukset kaikille: – Laita siihen, että Suzukimieheltä ja -naiselta, Tissari lisää. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 4.12.2020 13.04.41 4.12.2020 13.04.41
15?PaPeriliit to?10 / 2020 aina lähteä ajamaan mökin nurmikkoa tai talon nurmikkoa tai mitä nurmikkoa milloinkin. Kerkiää ottaa toistakin huomioon. Elämä on jo opettanut paremmaksi kuuntelijaksi, ja siihenkin asiaan osaa antaa enemmän aikaa. Eihän sitä yksin kannata olla elämässä, hän sanoo. Tunteista puhumista; sitä on pitänyt opetella. – Ei se hankalaa ole, mutta se on suhtautumiskysymys. Miehet suhtautuvat eri tavalla. Kaikkia asioita ei tule ajateltua niin tunteella kuin naiset tekevät. Kyllä siinä taitaa olla sukupuolieroa, näin suoraan sanottuna. Jokkaisella ne on jonkinlaiset tunteet. Lapset ovat kasvaneet terveiksi nuoriksi aikuisiksi ja asuvat jo omillaan. Tissari sanoo olevansa kiitollinen, että on saanut seurata heidän kasvuaan ja etenemistään elämässä. – Lapsia kiitän, että haluavat välillä iltoja viettää minunkin kanssani, ja tulevat vieläkin mielellään viikonlopun viettoon. Ystävät ja työkaverit saavat myös kiitosta. Työpaikalla on käyty monet hyvät keskustelut. – Olen saanut olla töissä, ja ihan hyvä työnantaja on ollut pitkän aikaa. Kaikkiaan 31. vuosi on lopuillaan. Kun on töissä ollut, on pystynyt taloudelliset asiat pyörittämään. Kaikesta tästä on oltava kiitollinen, hän sanoo. Tissari summaa, että pystyssä pysytään, ja on turvallista elää ja asua. – Ihanaa olla turvassa, sanoi kärpänen raveissa, hän virnistää. tutkimukset kertovat, että kiitollisuus on paitsi lahjakkuus, myös taito, jota voi opetella. Tunnettu tapa harjoitella kiitollisuutta on pitää kiitollisuuspäiväkirjaa kymmenen viikon ajan: Sinä aikana kirjataan ylös kerran viikossa viisi asiaa, joista sai kuluneella viikolla olla kiitollinen. Kun aivoille tarjoilee kiitollisia ajatuksia, se kasvattaa mielihyvää lisäävien välittäjäaineiden, dopamiinin ja serotoniinin eritystä. Työhyvinvointitutkimuksissa on saatu kannustavia tuloksia kiitoksen voimasta. Sillä on onnistuttu parantamaan sekä työ ilmapiiriä että parhaimmillaan jopa yritysten taloudellista tulosta. Kiitoksen paikka löytyy Tissarin mukaan monesta asiasta, kun ne vain ajattelee kiitollisena. Vaikeuksillakin on oma tehtävänsä elämässä. – Jos elämä olisi vain valkoista pintaliitoa, siitähän romahettaan kahta kaaheemmin alas. Kyllä ne pitää ne rentun ruusutkin kaevoo sieltä ojan pohjalta. Omallakin kohdalla on molempoo mäkkee ollut. Sitä vaan on mentävä etteenpäin. Tulevasta ei välttämättä tiedä, menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen tietää, niin ettei samaa virhettä tee tulevaisuudessa, jos siihen pystyy vaikuttamaan, hän miettii. Ja kohta se koronakin hellittää. Tissari sanoo, että kesän Kreikan matka jäi koronan vuoksi tekemättä. – Sitä kovasti odotetaan, että päästäiskö ensi kesänä. Sinne on matka siirretty. Parraana vuonna kävin kolmatta kertaa ulkomailla, kun olin vuorotteluvapaalla. Oli kyllä kaanista ja naatin. Sitä odotellessa Tissari miettii, että yhden kiitoksen paikka voisi vielä olla: sille, joka näkyy peilissä. Ihan hyvin olet pärjännyt. ? Lähteet: THL, Duodecim, Psychology Today, Harvard Health Publishing »Kiitoksen paikka löytyy monesta asiasta. Vaikeuksillakin on oma tehtävänsä.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 4.12.2020 13.04.42 4.12.2020 13.04.42
16?PaPeriliit to?10 / 2020 K ello lähestyy viittä iltapäivällä. Jälkikäsittelijä Vesa Suvannon työaika on periaatteessa loppunut puolitoista tuntia aiemmin, mutta hän häärää yhä Walkin Pietarsaaren tehtaalla. Suvantoa työllistävät tekstiiliteollisuuteen ja kansainväliselle kauppaketjulle tehtävät koeajot. Kunhan ehtii kotiin seitsemäksi seuraamaan jalkapallon MM-karsintojen lohkoarvontaa, ylitöihin jääminen ei harmita. – Ainahan tuotekehitys on hyväksi, jos se johtaa tuloksiin, Suvanto sanoo. Walkin tehdas ostaa paperia ja kartonkia, painaa ja laminoi ja myy eteenpäin. Uudet ideat ovat tarpeen, sillä tehtaan perinteisten tuotteiden, kuten kopiopapereiden suojakääreiden ja paperitehtaiden käyttämien rullakääreiden kysyntä vähenee. – Esimerkiksi Kaipolan sulkeminen vaikuttaa suoraan meille. Samaan aikaan Ruotsissa meni kiinni kolme paperikonetta. Meiltä meni rullakääreitä sinnekin, sanoo tehtaan pääluottamusmies Matti Hautala. Tuotteisiin kuuluu myös risukääreiksi kutsuttuja energiapeitteitä metsiin ja elintarvikkeiden suojakääreitä. Esimerkiksi Vaasan näkkäri myydään Walkin kääreessä. Toissa vuonna Walkin omistaja vaihtui pääomasijoittajasta toiseen. Hautalan mukaan se ei ole näkynyt tehtaalla kerrassaan mitenkään, eikä omistuksen vaihdolla ollut tekemistä esimerkiksi viimevuotisten yt-neuvottelujen kanssa. Pietarsaaren tehtaalta irtisanottiin vajaat kaksikymmentä työntekijää ja määräaikaisia työsuhteita jäi uusimatta. Työllistymismahdollisuudet ovat kuitenkin melko hyvät. Kaupungissa on runsaasti teollisuutta, ja työllisyystilanne on vuosia ollut maan parhaita. Monilla aloilla on ollut suorastaan työvoimapulaa. Walkin tuotantorakennus sijaitsee meren rannalla UPM:n sellutehtaan ja BillerudKorsnäsin paperitehtaan vieressä. Samalla niemellä ovat muun muassa Nautorin ja Baltic Yachtsin veneveistämöt ja Pietarsaaren satama. Merenkurkun vastarannalla, reilun 80 kilometrin päässä häämöttää Ruotsi ja Uumajan kaupunki. Kuusikymmenluvulta alkaen Pietarsaaresta kulki autolautta hieman pohjoisemmaksi Skellefteån kaupunkiin. Tax free -myynnin lakkauttaminen lopetti laivalinjan vuonna 1998. – Se oli vielä hienoa aikaa, kun sai tehdä kaiken maailman reissuja, muistelee Suvanto. Vuonna 1966 syntyneellä Suvannnolla on vierähtänyt Walkissa 35 vuotta. Hän oli koko ajan vuorotyössä, kunnes siirtyi keväällä kokeilemaan päivätyötä. – Kaveri pääsi eläkkeelle – oikein eläkkeelle eikä putkeen – hain tehtävään ihan mielenkiinnosta ja pääsin, Suvanto kertoo. Uusi työnkuva on itsenäinen ja monipuolinen. Suvanto katsoo ongelmarullat ja päättää mitä kullekin on järkevintä tehdä sekä hoitaa alihankinnan kuormien lastauksia ja purkamista. Aikaisemmin Suvanto piti iltavuoroista, kun koirien kanssa pääsi lenkille aamuisin ja aamupäivisin, mutta toteaa, että eipä vuorotyö ole kenenkään terveyttä parantanut. Vaikka nukkumaan meno nykyään valuu lähelle puolta yötä, unta tulee lähelle kuusi tuntia. Jatkuva väsymys ja tietty perusärtymys on poissa. – Kyllä näitä työaikamalleja tulis kehittää enemmän ja enemmän, sanoo Suvanto. Tehtaassa on käytössä hyvin raskas työaikamuoto 35 eli arkipäivät kolmivuorotyötä ja viikonloput vapaata. Ensin viikko aamuvuorossa, sitten viikko illassa ja viikko yövuorossa. – Kun yövuorosta pääsee lauantaina, maanantaiaamuna töihin mennessä ei hymyilytä, sanoo Suvanto. Hänen vaimonsa Laila Suvanto on Walkilla leikkurinhoitajana. Samassa tehtaassa on työskennelty 25 vuotta, mutta yksiin he menivät seitsemän vuotta sitten. Kun Vesakin vielä teki vuorotyötä, he olivat aina eri vuorossa. – Ei siinä paljon viikolla nähty. Jos toinen oli illassa, toisella oli yötai aamuvuoro. Joskus molemmilla sattui illat vapaaksi. Yleisimmät puheenaiheet työntekijöiden parissa ovat tänä vuonna olleet samat kuin muuallakin: Metsäteollisuus ry:n vetäytyminen tes-neuvotteluista ja korona. Tes-asia herättää epävarmuutta, ja Matti Hautalaakin mietityttää, miten työnantaja lähtee prosessiin liikkeelle. – Työntekijöiltä kuului kommentteja, että palkat pienenevät. Olen yrittänyt rauhoittaa, että ei se ihan niin mene. Liitto neuvottelee meidän puolesta edelleen, sanoo Hautala. Tehtaalla oli alkuvuodesta hyvin tilauksia, mutta korona hiljensi kesän. Elokuussa melkein kaikki työntekijät lomautettiin viikoksi. Loppuvuodesta kysyntä on piristynyt. Nyt kolmesta laminointilinjasta kaksi on käynnissä. Vesa ja Laila Suvanto ovat intohimoisia jalkapallon ystäviä, ja koronatilanne kiinnostaa siinäkin mielessä. Vesalla on ollut Jaron kausikortti kolmisenkymmentä vuotta. Yhdessä heillä on ollut tapana käydä myös eri maiden liigapeleissä. Euroopan mestaruuskisojen otteluun Suomi–Belgia on liput varattuna. – Minulla on paha pelko, että se pelataan tyhjille katsomoille, sanoo Suvanto. ? Käärettä pukkaa Loppuvuosi piristyi Pietarsaaressa, mutta korona lopetti futismatkat. »Kyllä näitä työaikamalleja tulisi kehittää enemmän ja enemmän.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Ulla Nikula Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 9.12.2020 8:13:06 9.12.2020 8:13:06
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Ensi vuonna käydään tes-neuvotteluja uudella tavalla. Asia herättää epävarmuutta, mutta Vesa Suvanto ja Matti Hautala eivät usko, että Walkilla tulisi isoja ongelmia. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 9.12.2020 8:13:08 9.12.2020 8:13:08
18?PaPeriliit to?10 / 2020 Jouluntuojat 18?PaPeriliit to?10 / 2020 Aarni Halttunen, 25, prosessinhoitaja, DS Smith, Tampere ”Joulutunnelma syntyy minulle yhdessäolosta, tunnelmasta, jouluruuasta ja rauhoittumisesta kiireisen arjen keskellä. Joulun kuuluisi olla kiireetöntä ja mahdollisimman stressivapaata aikaa. Tuntuu, että moni tekee siitä itselleen liian ison tapahtuman. Perusjutuista nauttimisesta ja yhdessäolosta saisi varmasti samanlaisen tunnelman ja ilman stressiä. Arki katkeaa, kun saa lyödä haalarit naulaan ennen pyhiä ja unohtaa hetkeksi työnteon. Töissä ei juuri joulutunnelmaa ole ehtinyt vielä aistia, paitsi puheista. Vanhemmat perheelliset kollegat sanovat, että aatonaaton 12 tunnin aamuvuoro on vuoden paras päivä olla töissä, koska silloin voi luistaa joulusiivouksesta ja muista valmisteluista kotona. Itse en yhden hengen taloudessani valmistele joulua pakollisia piparija torttutalkoita lukuun ottamatta. Toivottavasti ne toteutuvat viehättävässä seurassa. Mukavahan olisi tehdä jonkun kanssa, mutta tilanteen mukaan teen, yksin tai yhdessä. Leipominen on semmoinen oma, mukava touhu, jossa rauhoittuu joulunaikaan, se riittää panostukseksi. En laita joulua kotiin, ei ole koristeita eikä valosarjoja. Se sopii mun kaltaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Otan joulun löysin rantein ja pilke silmäkulmassa. Joulun tuntu tulee kuitenkin tunnelmasta ja tuoksuista. Jos kuusen hankkisin, sen täytyisi ehdottomasti olla oikea, että saa havun tuoksun. ”Joulutunnelma syntyy minulle yhdessäolosta, tunnelmasta, jouluruuasta ja rauhoittumisesta kiireisen arjen Joulun kuuluisi olla kiireetöntä ja mahdollisimman stressivapaata aikaa. Tuntuu, että moni tekee siitä itselleen liian ison tapahtuman. Perusjutuista nauttimisesta ja yhdessäolosta saisi Arki katkeaa, kun saa lyödä haalarit naulaan ennen pyhiä ja unohtaa hetkeksi työnteon. Töissä ei juuri joulutunnelmaa ole ehtinyt vielä aistia, paitsi puheista. Vanhemmat perheelliset kollegat sanovat, että aatonaaton 12 tunnin aamuvuoro on vuoden paras päivä olla töissä, koska silloin voi luistaa joulusiivouksesta Itse en yhden hengen taloudessani valmistele joulua pakollisia piparija torttutalkoita lukuun ottamatta. Toivottavasti ne toteutuvat viehättävässä seurassa. Mukavahan olisi tehdä jonkun kanssa, mutta tilanteen mukaan teen, yksin tai yhdessä. Leipominen on semmoinen oma, mukava touhu, jossa rauhoittuu joulunaikaan, se riittää panostukseksi. En laita joulua kotiin, ei ole koristeita eikä valosarjoja. Se sopii mun kaltaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Otan joulun löysin rantein ja pilke silmäkulmassa. Joulun tuntu tulee kuitenkin tunnelmasta ja tuoksuista. Jos kuusen hankkisin, sen täytyisi ehdottomasti Vietän jouluaattoillan vanhempien, isosiskon ja pikkuveljen kanssa syöden ja yhdessäolosta nauttien. Jouluruuan suhteen olen kaikkiruokainen, vaikka kyllä kalkkuna sopii omaan suuhun paremmin kuin kinkku. Lahjaksi vanhemmille ja isovanhemmille ovat kelvanneet konjakkipullot. Lahjojen suhteen pidän kiinni ajatuksesta, että olen tyytyväinen siihen mitä minulla jo on. Nyt viettäessäni sinkkujoulua aikaa jää hyvin myös kuluttaa jouluruoasta aiheutuvaa ähkyä voimaharjoittelussa. Salilla käynti kuuluu rutiineihin ja siinä mielessä joulu on päivä muiden joukossa. Rauta nousee hyvin, kun on syönyt hyvin.” Anne-Marie Laine, 55, laadunohjaaja Huhtamäki Foodservice Nordic, Hämeenlinna ”Ostan joululahjoja ympäri vuoden, koska tarkkailen, mitä kukin läheinen tarvitsee tai keräilee. Kotona on jo ripustettua valoja valon perään. Kausivaloistahan nyt puhutaan, kun virittelyt alkaa paljon ennen joulua. Ollaan työpaikallakin työkaverini kanssa jouluhenkisiä. Labratilaan alettiin laittaa valoja ja koristeita jo marraskuussa. Minua voi sanoa tontuksi, aidoksi joulutontuksi. Ostan lahjoja ympäri vuoden. Kaikki lahjat on hankittu ennen joulukuuta. Aina kun liikun Suomessa missä vaan, katselen ja kiertelen kaupoissa. Jos sattuu osumaan kohdalle jollekin sopiva tavara, ostan sen. Meillä ei ole mikään iso suku, mutta lisäksi muistan naapureita, jopa postinkantajaa ja kampaajaa. Myös kummiJouluntuojat Yhdessäolo, lahjat, tunnelmat ja tuoksut virittävät paperiliittolaisia joulunviettoon. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVat Reima Kangas Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 8.12.2020 16.41.32 8.12.2020 16.41.32
Tampereen joulutorilla voi virittäytyä joulun odotukseen. Aarni Halttunen arvostaa jouluvalmisteluissa tunnelmaa ja rauhallisuutta . PaPeriliit to?10 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 8.12.2020 16.41.33 8.12.2020 16.41.33
20?PaPeriliit to?10 / 2020 lapset saavat lahjoja, vaikka ovat jo aikuisen iässä. Lahjojen ostaminen on vähän kuin harrastus, aina mielessä. Tapa on periytynyt myös tyttärelleni. Miehet on usein viime tipan ihmisiä, huomaavat yleensä vähän myöhässä, että heidänkin tarvitsee johonkin osallistua ja lahja-hankinnat jää monesti viime tippaan. Toisten muistaminen on itselleni se juttu. Jos jollakulla on rikkinäiset villasukat, ymmärrän siitä, että pitää kutoa uudet tilalle. Ajattelen käytännöllisesti. Risan tilalle annan ehjän, lumisateen yllättämälle autoilijalle lumiharjan. Se, mikä kenellekin sopii, on päässäni vähän kuin taulukossa. Täällä Iittalassa joulunaika alkaa lasitehtaalta. Kun kerään esimerkiksi läheiselle tiettyä astiasarjaa, tiedän, mitä siitä puuttuu. Joskus yksittäinen kahvikuppi jo lopetetusta sarjasta voi löytyä kirpputorilta. Astiastojen keräämisessä on sekin puoli, että ne kestävät käytössä usein läpi elämän. Kuusi on meille haettu aina miehen kotimetsästä hyvissä ajoin ennen joulua. Enää se ei ole samanlainen traditio kuin ennen, kun lapset olivat pieniä. Jouluaatto etenee tutulla kaavalla: joulupuuro, lahjojen jakoa naapureille, joulurauhanjulistus ja samalla juodaan glögiä. Sitten käynti haudoilla ja sen jälkeen saunotaan. Sitten aletaankin valmistella jouluillallista. Kotoa muuttaneet tytär ja poika liittyvät mukaan miten työvuoroiltaan ehtivät. Ja edelleen lahjat jakaa joulupukki. Äitiä varten, sanoo poikani. Saan itsekin paljon lahjoja. Mutta en pölynimuria tai vatkainta, vaan jotain henkilökohtaista. Seurustelumme alkuaikoina sain mieheltäni pienen tontun. Vaikka muut koristeet kuusessa vaihtuisivat, tonttu on meillä kuusessa aina.” Hannu Pulkkinen, 47, valvomonhoitaja, Stora Enso Enocell, Eno ”Tärkeintä joulussa on oman perheen kanssa oleminen. Joulu on antamisen juhlaa. Niin kauan kun joulukäynti on ollut mahdollinen, Enocell on käynyt. Näillä näkymin olen 12 tunnin yövuorossa aatonaattona ja aattona, jos tehdas tänäkin jouluna käy. Joulu näkyy työpaikalla oikeastaan vaan siinä, että valvomoon tuodaan työnantajan hankkima joulukuusi. Aina siihen jokunen koristekin on löytynyt. Jouluna eväätkin on töissä vähän raskaammat. Omat työvuoroni voivat vähän sotkea perheen joulunviettoa, mutta siihen on totuttu. Onhan siinä sitten jossain kohtaa pyhiä myös vapaata – yövuorojen jälkeen viisi päivää. Aattona yleensä rauhoitutaan perhepiirissä, on ne normaalit joulusyömiset ja saunomiset, hautausmaalla käymiset. Syöminen on se, mistä itselle tulee joulufiilis. Porukan kanssa siitä tulee oma tunnelmansa. On katettuna kinkut ja laatikot, karjalanpaisti ja karjalanpiirakat. Lapsille jouluruoat eivät välttämättä uppoa samalla tavalla, mutta aina heille jotain on, mikä maistuu. Hannu Pulkkinen aloittaa joulun vieton Mintun kanssa yövuorojen keskellä. Anne Marie Laineella on joulu mielessä ympäri vuoden. Aarni Halttuselle tärkeää on oikea tunnelma. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 8.12.2020 16.41.33 8.12.2020 16.41.33