PAPERI Nro 10/2014 19.12.2014 56. vuosikerta Li itt o Ari ei unohtele Vuorotyö voi heikentää muistia s. 4 Pikkujoulut: Investointi henkilöstöön s. 20 Pätkätöissä? Jäsenyys kannattaa silloinkin s. 26 Painajainen Pekka Raatikainen tietää, miltä tuntuu, kun uni ei tule. ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 M ik ko Vä hä ni itt y 01_kansi.indd 1 11.12.2014 7:30:58
Rauha list J lu id Ju 02-3_sisältö.indd 2 9.12.2014 10:42:31
xx PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Vuorotyö heikentää muistia. 6 Tavoitteena tapaturmaton ja hyvinvoiva työyhteisö. 8 Työvuorokalenteri menee monella uusiksi. 10-15 Reportaasi Mikä neuvoksi, kun uni karkaa. 18 Heinolassa työturvallisuutta edistetään asenteisiin vaikuttamalla. 20 Pikkujoulut ovat investointi henkilökuntaan. 22 Äänestä vuoden 2014 paras kansi. 24 Paperiduunarin maailma: Intiassa päivän minimipalkka on 3 euroa. 25 Matti Soraranta kunnioittaa voimaa. 26–30 Hiomo 26 Jäsenyys kannattaa pätkätöissäkin. Hetket Emmin seurassa päättyvät. 28 Hae ensi vuoden hyvinvointijaksoille. 30 Työttömyyskassan joulunajan maksupäivät. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kaukopään kartonkikone nelosella ei ehditä kahvitauolle. 34 Ärsyke: Mitä jää kun kone häviää. 10–15 Reportaasi Ei nukuta Pirjo Konttisella ? on ollut vuosikausia pahoja nukahtamisvaikeuksia. Yöunet saattavat jäädä pariin tuntiin, eikä päivälläkään saa nukutuksi. Pirjo sinnittelee päivä kerrallaan kohti eläkeikää – joka on lähemmäs kahdenkymmenen vuoden päässä. Eikö unettomuuteen löydy mitään apua? SISÄLTÖ Paperiliitto ??/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Rauha list J lu id Ju 25 ?Matti Soraranta kunnioittaa voimaa. 16 ? Joel Pekkalan työpaikalla Heinolan Empowerilla turvallisen työn tekeminen lähtee asenteista. 26 ?Kimmo Kärki arvostaa ammattiliiton jäsenyyttä. 20 ? Henkilökunnalle järjestetyt pikkujoulut tukevat yhteisöllisyyttä. Jukka Koskinen Eija Valkonen Mikko Vähäniitty Ja ak ko H ei kk ilä 02-3_sisältö.indd 3 11.12.2014 8:49:54
4 | Paperiliitto 10/2014 H elsingissä sijaitsevassa Hotelli Tornissa on pidetty menneiden vuosikymmenten aikana monia kokouksia, joista osa on vaikuttanut merkittävästikin Suomen historiaan. Kokouksia ovat pitäneet muun muassa Yrjö Kivimies, Urho Kekkonen ja majuri evp. Into Auer. Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaalaiset toimittajat. Majapaikkaa piti hotellissa myös liittoutuneiden valvontakomissio vuosina 1944–1947. Marraskuun 24. päivänä 2014 Tornin näköalakabinetissa kokousti 21 ammattiliittoa, mukana myös Paperiliitto. Liitot kokoontuivat keskustelemaan keskusjärjestöjensä SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhdistymisajatuksesta. Paikalla olleet puheenjohtajat pohtivat samalla, miten kehittää ay-liikettä tehokkaammaksi ja entistä paremmaksi edunvalvojaksi. Median otsikoissa kokousta nimitettiin raflaavasti ”Salaiseksi palaveriksi Hotelli Tornissa”. Nyt oli oikea hetki pohtia keskusjärjestöjen yhdistymistä kasvotusten, kyseessä ei siis ollut mikään salamyhkäinen ja salainen suunnitelma. Kokous haluttiin pitää pois julkisuuden valokeilasta ja kartoittaa rauhassa liittojen halukkuutta olla mukana selvityksessä, joka koskisi kaikkia kolmea keskusjärjestöä. Illan kuluessa Tornissa vahvistui ajatus, että ayliikkeen pitää muuttua ja tehdä muutoksia silloin, kun asiat ovat vielä omissa käsissä. Tilaisuuden tulos oli, että yhteistyöselvitykselle näytettiin vihreää valoa. Selvityksen tekeminen ei toki vielä takaa sitä, että keskusjärjestöt ja niiden rakenteet muuttuvat. Suomessa on kuitenkin yli 70 ammattiliittoa, joten valomerkki tarvitaan vielä monelta muultakin liitolta. Muutoksen aikaansaaminen ei tule olemaan helppoa, mutta rohkeutta ja uskallustakin pitää olla, jotta ammattiyhdistysliikkeen asema säilyy vahvana myös tulevaisuudessa. Näin ollen tämäkin Tornin kokous voi olla osa suomalaista historiaa. ? P Muuttuvat rakenteet pääkirjoitus Yhteistyöselvitykselle näytettiin vihreää valoa. vastarannan supi Tulin just pikkujouluist. Pehmeet touhuu. Teksti Merja Ojansivu Kuvat Johannes Wiehn ri Järvinen on paiskinut jatkuvaa vuorotyötä yli kaksikymmentä vuotta. Tällä erää hän tekee UPM:n Kymin tehtaalla Kouvolassa TAM 37:aa. Työaikamuodossa toistuvat neljä iltaa (14-22), vapaa, neljä aamua (06-14), vapaa, neljä yövuoroa (22-06) ja kuusi vapaata. – Vuorotyö sopii mulle oikein hyvin, sanoo 51-vuotias Järvinen. Hän luki tuoreeltaan ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan pitkään jatkunut vuorotyö heikentää muistia jopa pysyvästi. Tutkimustulos hämmästytti, sillä hänen omat kokemuksensa eivät tulosta vahvista. – En ole huomannut muistin heikkenemistä. Päinvastoin minulla on keskitasoa parempi muisti. Tai jos se huononee niin salakavalasti, ettei sitä itse huomaakaan, Järvinen naurahtaa. Järvisen mukaan vuorotyö vaatii tekijältään hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. On pidettävä itsensä koossa ja tasapainossa, koska työssä on pysyttävä skarppina kaikkina vuorokaudenaikoina. Pitkäaikainen vuorotyö vanhentaa Ranskalaistutkimuksen tulokset perustuvat kolmentuhannen ihmisen seurantaan. HeisPätkiikö muisti vuorotyössä? Ranskalaistutkimuksen mukaan vuorotyö heikentää muistia. Trukinkuljettaja Ari Järvinen ei tunnusta tutkimustulosta todeksi omalla kohdallaan. kuorimo 4_5_kuorimo.indd 4 11.12.2014 6:31:44
Paperiliitto 10/2014 | 5 tä puolet teki vuorotyötä ja puolet ei. Ryhmiin kuuluvien muistia ja nopeutta seurattiin kokein kymmenen vuoden ajan vuosina 1996–2006. Muistikokeessa testattiin mieleen painamisen kykyä, nopeutta ja valikoivaa huomiokykyä. Pitkän seurannan tuloksena todettiin vuorotyön heikentävän muistia pysyvästi. Kiertävä vuorotyö todettiin kaikkein eniten muistia syöväksi. Suurimmat haitat vuorotyöstä koituivat niille, jotka olivat tehneet vuorotyötä pitkään. Yli kymmenen vuoden vuorotyö rinnastettiin vaikutuksiltaan kuuden ja puolen vuoden vanhenemiseen. Vuorotyön päätyttyä muisti alkoi palautua vasta useiden vuosien kuluessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on havaittu myös vuorotyön vaikutus oppimiPätkiikö muisti vuorotyössä? kuorimo kuorimo seen ja lyhytkestoiseen muistiin. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan vuorokausirytmin meneminen sekaisin vaikuttaa vireyteen ja sitä kautta suoriutumiseen. Tärkein tekijä on unirytmi. Härmä muistuttaa, että unen tärkein tehtävä on palauttaa aivojen suorituskyky. Unenpuutteessa ihmisen suorituskyky kärsii. Kymin tehdas kokeilee lyhyttä kiertoa Ari Järvinen tekee juuri ranskalaistutkimuksessa haitalliseksi osoittautunutta kiertävää vuorotyötä. Hän ei kuitenkaan ole huomannut tutkimuksessa kuvattuja haittoja itsellään, vaikka ei ole pitänyt missään välissä viiden vuoden paussia vuorotyöstä, kuten tutkimuksessa tehtiin. Syy hyvään sopeutumiseen on Järvisen mukaan siinä, että hän pystyy nukkumaan hyvin mihin aikaan tahansa. Unen avulla hän palautuu työn rasituksista ja vapaa-aika kuluu liikunnallisissa harrastuksissa. – Lenkkeilen, keilaan ja golffaan, hän luettelee. Järvinen vakuuttaa viihtyvänsä vuorotyössä, koska silloin hän voi olla vapaalla viikollakin samoin kuin aamuisin, iltaisin ja usein viikonloppunakin. – Tykkään vuorotyöstä enkä varmasti viihtyisi jatkuvassa päivätyössä, hän toteaa. Ari Järvisellä ja muilla Kymin tehtaan työntekijöillä alkaa 29. joulukuuta vuoden mittainen lyhyen kierron työvuorokokeilu. Järjestelmässä on kaksi aamuvuoroa, kaksi iltavuoroa ja kaksi yövuoroa, jonka jälkeen neljä vapaata. – Työnantaja haluaa kokeilla tätä lyhyempää kiertoa, koska se on tutkitusti ihmiselle terveellisempi. Kymin tehtaalla saatuja tuloksia tarkastellaan vuoden kuluttua ja päätetään jatkossa noudatettavasta työvuorojärjestelmästä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Härmän mukaan tärkein keino vähentää vuorotyön rasitusta on hyvä vuorojen suunnittelu. Härmän tietojen mukaan yli puolet Suomen paperitehtaista on siirtynyt nopeaan eli lyhyen vuorokierron järjestelmään, jota aletaan kokeilla myös UPM:n Kymin tehtaalla. Tutkimusprofessori Härmän mukaan nopeassa vuorokierrossa työntekijöiden vireys on tutkitusti parempi etenkin aamuvuorossa. – Vain yksi tehdas siirtyi työvuorokokeilun jälkeen takaisin entiseen hitaaseen kiertoon. Muut pitivät nopeaa parempana ja siirtyivät siihen pysyvästi. Paperiliittolaisista 63 prosenttia tekee vuorotyötä. Paperiteollisuudessa tehdään edelleen myös pitkiä työuria. Moni paperiliittolainen on tehnyt 60-vuotiaana jopa yli 40 vuoden työuran. ? P ” Minulla on keskitasoa parempi muisti.” ? En ole huomannut vuorotyön heikentäneen muistiani, sanoo Järvinen. Ari Järvinen on tehnyt jatkuvaa vuorotyötä yli kaksikymmentä vuotta. 4_5_kuorimo.indd 5 11.12.2014 6:31:44
? | Paperiliitto ??/???? Mikä kiertotalous? Suomessa paperiteollisuuden energiatehokkuus on kiertotaloutta parhaimmillaan. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous antaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia parantaa koko kansantalouden kilpailukykyä. Mitä kiertotalous tarkoittaa? Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotalous tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä. Miksi kiertotaloutta tarvitaan? Väestönkasvu ja luonnonvarojen niukkeneminen nostavat tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentävät niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa Suomea varautumaan tähän kehitykseen, kun resurssien uudelleenkäyttö voidaan nostaa uudelle tasolle. Sitran mukaan kiertotaloudessa on Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuinen kasvupotentiaali vuoteen 2030 mennessä. P PUOSHAKA SILPPUA Palkkatasotutkimus toi esiin erot Tutkimus: Keskituloinen saksalainen ansaitsee enemmän kuin suomalainen, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen Suomalainen palkkataso EU-vertailussa -tutkimus. Saksalaisten todellinen, ostovoimakorjattu palkkataso oli vuonna 2011 hieman suomalaista keskitasoa suurempi. Suomalaisten reaalinen palkkataso taas oli hieman suurempi kuin ruotsalaisten. Sekä Saksassa että Ruotsissa kaikkein alimpaan tuloluokkaan kuuluvien palkkataso oli kuitenkin lähes kolmanneksen suomalaista palkkatasoa pienempi, mikä vetää myös kaikkien palkansaajien keskiansiota Saksassa ja Ruotsissa todellista pienemmäksi. Suomessa palkkahajonta oli tärkeimpiä kilpailijamaita selvästi vähäisempää, mikä johtui keskitetymmästä neuvottelujärjestelmästä ja ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien suuremmasta määrästä. Aiheeseen palataan laajemmin tammikuun lehdessä. Pärssinen Forssin seuraajaksi Nimitys: Oikeustieteiden kandidaatti Nina Pärssinen aloittaa Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 5. tammikuuta. Pärssinen on nyt Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja. Metsäteollisuus ry:n nykyinen työmarkkinajohtaja varatuomari Jari Forss siirtyy Metsä Groupin selluliiketoiminnan henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 12. tammikuuta alkaen. Ruotsiin innovaatiokeskus Tutkimusja kehitys: Stora Enso perustaa innovaatiokeskukseen Tukholman alueelle Ruotsiin. Keskukseen yhdistetään biomateriaalien tutkimus ja sovellukset sekä liiketoiminnan kehittäminen ja strateginen markkinointi. Kesään 2015 mennessä aloittavan keskuksen työntekijät ovat tällä hetkellä Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa työskenteleviä Stora Enson työntekijöitä. Henkilöstömäärä on aluksi hieman alle 60 työntekijää, mutta sen arvioidaan kasvavan noin 75:een ensi vuoden loppuun mennessä. Muutoksella ei ole vaikutusta Stora Enson muihin tutkimusja tuotekehitysyksiköihin, jotka jatkavat nykyisissä toimipaikoissaan. KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen A mmattitautien määrä vähenee, työpaikkatapaturmien taajuus laskee ja sairauspoissaolot vähenevät kymmenyksen nykyisistä määristä. Tämä on Paperiliiton työsuojelun tavoitetila vuonna 2017. Paperiliitolle on luotu työsuojelun visio ja tavoitteet toimintasuunnitelmaan ja viime liittokokouksen päätökseen pohjautuen. Liiton hallitus hyväksyi työryhmän koostaman ohjelman marraskuussa. Työryhmän visiona on, että Paperiliiton työsuojelutoiminta edistää kaikkien työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä sekä työhyvinvointia työssä ja työpaikoilla. Ongelmat selvillä Ongelmakohtana paperiliittolaisilla työpaikoilla oli viime työsuojelukyselyn mukaan se, että työtapaturmia sattuu edelleen. Suurissa ja keskisuurissa yrityksissä lisäksi ongelmana on melu. Ongelmia esiintyy myös johtamisessa, työilmapiirissä ja siinä, että työsuojelutoiminnan taso on paikoin heikentynyt edellisestä vuodesta. Kehitystä on puolestaan tapahtunut kirjattujen turvallisuushavaintojen ja niiden perusteella tehtyjen korjaustoimien määrissä: molemmat ovat lisääntyneet suurissa ja keskisuurissa yrityksissä. Turmat alas Paperiliitto tavoittelee tapaturmatonta ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Tavoitteet asetettu Paperiliiton työsuojelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2017 mennessä on mietitty useita toimenpiteitä, sillä toteutukselle on haluttu käytännön päämäärät. Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius korostaa, että todellinen työsuojelutyö luodaan työpaikoilla, hyvässä yhteistyössä osapuolten kesken. Paperin työpaikolla 111 työsuojeluvaltuutettua Työsuojeluasiamiehiä 693 Ammattitautien määrä 105 kpl (v. 2011) Työpaikkatapaturmien taajuus 24,4 kpl (2013) Sairauspoissaolot 5,5 % (2012) xxx Paperiliitto korostaa ennakoivan työturvallisuustoiminnan merkitystä. hitykseen, kun resurssien uudelleenkäyttö voidaan nostaa uudelle tasolle. Sitran mukaan kiertotaloudessa 6_7_kuorimo.indd 6 10.12.2014 15:32:22
Paperiliitto ??/???? | ? Metsäteollisuuden pitää uudistua U udistuakseen metsäteollisuuden nykyisen tuotannon on oltava kannattavaa ja toimintaympäristön kilpailukykyistä, tätä ei voi kiistää. Suomessa onkin tehostettu massaja paperiteollisuutta monia muita kilpailijamaita enemmän. Harvoin on päädytty tuotantopaletin muuttamiseen ja investointeihin, sen sijaan tuottavuuden kasvua on haettu tuotantoa sulkemalla ja tuhansia työpaikkoja vähentämällä. Harvoin on päädytty paletin muuttamiseen. Juhani Siira liittosihteeri SUORAA PUHETTA tetään tuotantoa ja kasvatetaan liiketoimintaa. Työllistämistä nämä eivät juuri lisää, lähinnä vain korvaavat. Jotta metsäteollisuus kasvaisi ja tuotanto säilyisi Suomessa, edellyttää työnantaja tässä yhteydessä paikallisen sopimisen lisäämistä ja joustavuuden kasvattamista työmarkkinoilla. Tällä he haluavat nykyistä matalampia työehtoja ja työnantajan, ei työntekijän, tarpeisiin perustuvaa joustavuuden lisäämistä. P KUORIMO Esimerkiksi työturvallisuuden lisäämiseksi työsuojeluvaltuutettuja tuetaan ja koulutetaan, jotta työpaikoilla käytettäisiin työturvallisuuden jatkuvan parantamisen toimintamalleja ja tehtäisiin ennakoivaa turvallisuustyötä. Valtuutetut myös valvovat, että lakisääteiset riskienarvioinnit, työntekijöiden perehdyttämiset ja työnopastukset toteutetaan ja dokumentoidaan kuten pitääkin. Työsuojelustrategian työryhmään ovat osallistuneet työsuojeluvaltuutetut Markku Leinonen Stora Ensolta, Mika Eronen SCA:n Nokian tehtaalta ja Tapio Heikkinen Adaralta sekä liittosihteeri Juhani Siira, työsuojelusihteeri Hannu Ulenius ja palkkasihteeri Sami Laakso liiton toimistosta. P Teksti ja kuva Maria Palo E nsimmäinen Ikea-kuvasto painettiin vuonna 1951. Ikean mukaan heidän kuvastonsa on maailman suurin painotuote, jota painetaan joka vuosi kaksi kertaa niin paljon kuin Raamattua. Ikea-tavarataloja on 40 eri maassa yli 300 kappaletta. Asiakkaita käy 750 miljoonaa vuosittain. Kuvastopaperia valmistetaan muuallakin kuin Ruotsissa Forsin ja Kvarnsveden paperitehtailla. Ikea on tarkka siitä, mitä paperia kuvastossa käytetään. – Stora Enso on tuottanut meille kuvastoa varten paperia 20 000 – 50 000 tonnia vuosittain. Vuonna 2013 ostimme Stora Ensolta 29 prosenttia kuvastoon tarvittavasta paperista. Siirryimme tuolloin käyttämään päällystettyä paperia Euroopan kuvastojen kansipaperina. Ikean Aasian kuvastoihin käytetty paperi tulee kokonaisuudessa Kvarnsveden paperitehtaalta, Ikean painotuotteista vastaava Stefan Svensson sanoo. Ikea-kuvasto on Kvarnsveden paperitehtaalle elinehto. Tehtaalla on ollut tiukat ajat kolmen viimeisen vuoden ajan. Stefan Svenssonin mukaan sähköinen kuvasto ei ainakaan vielä kilpaile paperisen kuvaston kanssa. Painopaikkana toinen manner Ikea esittelee joka maan kuvastossa hyväntekeväisyystoimintaansa sekä ympäristöajatteluaan. Tietoa siitä, missä miljoonapainoksiset kuvastot painetaan, ei kuitenkaan ole. Ruotsalaiset painotalot ovat siirtyneet painamaan tuotteitaan Aasiassa. Kustannuksissa halutaan säästää. Näin tekee myös Ikea osittain. – Pohjois-Euroopan kuvastot painetaan vielä Pohjois-Euroopassa. Aasian kuvastot painetaan Aasiassa, koska haluamme, että tuote valmistetaan mahdollisimman lähellä asiakkaita, Stefan Svensson sanoo. Aasialainen paperi ei Ikealle kelpaa, mutta aasialainen työvoima kelpaa. Pelkästään Thaimaassa asuu 67 miljoonaa ihmistä, joten pienestä painosmäärästä ei ole kysymys. Lapsityövoimalle Ikea on sanonut ei ja pitänyt kiinni periaatteesta – halpatyövoimasta sen sijaan yrityksellä ei ole kantaa. Joka tapauksessa Kvarnsveden paperitehtaan päällystämätön Aasian Ikea kuvastoon tarkoitettu paperi tekee pitkän laivamatkan painoon. P Kuvastopaperi matkaa maailmaa Ikean kuvaston paperi ostetaan kymmeneltä eri paperinvalmistajalta. Thaimaan Ikea-kuvaston paperi on valmistettu Ruotsissa, mutta painatus tehty Thaimaassa. Vihdoin on kuitenkin kuultu uusista hankkeista ja suunnitelmista, joilla kehi6_7_kuorimo.indd 7 10.12.2014 15:32:25
8 | Paperiliitto 10/2014 Kuorimo Kuorimo sILPPUA Kotkamills aikoo investoida Kotkamills : Metsäyhtiö aikoo investoida yhteensä 13 miljoonaa euroa laminaattipapereiden jalostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa investointi kohdistuu yhtiön Malesian tehtaalle. Toisen vaiheen suunnitelma koskee Kotkan tehdasta. Malesiassa uusi tuotantolinja aloittaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kotkassa suunnitellaan nostettavaksi laminaattipaperijalosteiden tuotantokapasiteettia ja lisäksi aiotaan laajentaa tuotevalikoimaa vuoden 2016 aikana. – Positiivistahan se olisi, jos tuotantokapasiteettia voisi nostaa siirtymällä kolmeseiskaan. Nyt meillä on työaikamuotona kolmekuutonen, pääluottamusmies Ville Ropponen kertoo. Kotkan impregnointikoneet ovat iältään 30 vuoden molemmin puolin, joten tulevaisuuden kannalta Ropponen pitää investointeja tervetulleina. Hänestä on myös tärkeää, että Suomea koskevat suunnitelmat varmistuvat. – Kotkassa on erittäin osaava ja ammattiylpeä henkilöstö. Laminaattipapereiden valmistuksessa työskentelee Suomessa ja Malesiassa yhteensä noin 90 henkeä. Raaka-aineena käytetään Kotkamillsillä Suomessa valmistettua runkopaperia. Kotkamills valmistaa laminaattija painopapereiden lisäksi puutuotteita. Tuotantoa on Suomessa Kotkassa ja Tainionkoskella Imatralla sekä Malesiassa Pasir Gudangissa. Yhtiö työllistää yhteensä noin 500 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli 265 miljoonaa euroa. 10 kysymystä ja edistät terveyttä Työhyvinvointi: Käytätkö töissä portaita etkä hissiä? Entä miten työpaikallasi edistetään hyvää unta ja palautumista? Hyväkään suojakypärä ei auta, jos työntekijä uuvahtaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa johtamista ja jokapäiväistä toimintaa, siihen voivat osallistua kaikki. Tutustu Työterveyslaitoksen TOP 10 –suosituksiin. ”Miten terveyttä ja työhyvinvointia voi edistää työpaikalla-tietokortti osoitteessa: www.ttl.? /? /tyohyvinvointi/ terveyden_edistaminen_tyopaikalla/Documents/Tietokortti.pdf Teksti Eeva Eloranta-Jokela U PM:n uusi säästöohjelma puree Jokilaaksossa ilmoitettua pahemmin ja keskeyttää oppisopimusrekrytoinnin. Työnantajan uusi laskutoimitus nosti UPM:n Jokilaakson tehtaiden vähennystarpeen 110:stä 142 henkeen. Marraskuussa alkaneet Jämsänkosken PK 5:n pysäyttämistä koskevat yt:t aloitettiin tästä syystä alusta joulukuun 4. päivänä. Yt-neuvottelut koskevat koko Jokilaaksoa eli yli 900:aa henkeä Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla. Vielä ei ole tarkennettu, miten vähennykset jakautuvat tehtaiden kesken. Työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on tehtailla yhteensä reilut 840. Työnantajan laskelmien tarkentuminen tyrmistytti työntekijät, sillä vähennyssuunnitelmasta 130 kohdistuu työntekijätehtäviin. Alkujaan, kun UPM ilmoitti uudesta 150 miljoonan euron säästöohjelmasta ja siihen liittyvistä paperikoneiden pysäyttämisestä Jämsänkoskelta ja Kaukaalta, luku oli 98. Säästöjen kaikuja Teksti Eeva Eloranta-Jokela L yhyen tai 12-tuntisen työvuorojärjestelmän kokeilut muuttavat työaikamuotoja useilla paperitai sellutehtailla joulukuusta lähtien. Muutokset koskevat Paperiliiton arvion mukaan yhteensä ainakin 12 tehdasta, joissa työskentelee noin 3 200 paperiliittolaista työntekijää. Paperiteollisuuden voimassaolevan työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi määrätä työpaikalle lyhyen vuorokierron kokeilun enintään yhden vuoden mittaisena. Kokeilun jälkeen jatkosta on sovittava paikallisesti. UPM siirtyy lyhyen vuorokierron kokeiluun kaikilla pitkän kierron tehtaillaan 29. joulukuuta lähtien. Jokilaakson toisella tehtaalla Jämsänkoskella lyhyttä vuorokiertoa on tehty tähänkin saakka. Kaipolassa lyhyen vuorokierron kokeilu alkaa toista kertaa. Pitkästä vuorokierrosta lyhyeen siirrytään myös Metsä Fibren tehtailla Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella. Joutsenossa jatkuu pitkä kierto. Stora Enson tehtaista lyhyen kokeilu alkaa Flutingilla Heinolassa. Kaukopäässä kokeilua on tehty vapusta lähtien. Kuorimo ja voimalaitos ovat tehneet siellä lyhyttä kiertoa jo aiemmin. 12-tuntinen kiinnostaa Kiinnostus 12-tuntiseen työvuorojärjestelmään on paperiteollisuuden työpaikoilla kasvanut. Tuoreimpia kokeiluun lähteviä ?Kaukopäässä lyhyen vuorokierron kokeilu aloitettiin viime vappuna. Kalenterit uusiksi 08-9_kuorimo.indd 8 11.12.2014 8:21:06
Paperiliitto 10/2014 | 9 Kuorimo Timo Jaatinen Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry M etsäteollisuus on ollut Suomen teollisen kehityksen, viennin ja suomalaisten hyvinvoinnin perustaa vuosikymmenten ajan. Ala suuntaa rohkeasti uuteen ja hakee kasvua biotaloudesta. Internetin ja viestinnän sähköistymisen myötä paperin kulutus on vähentynyt. Kun kysyntä heikkenee, on investoitava ja rakennettava uutta liiketoimintaa nykyisen rinnalle. Kilpailuetua tuo se, että tuotteet valmistetaan uusiutuvasta ja moneen kertaan kierrätettävästä raaka-aineesta. Tuotepalettiamme voi laajentaa vielä nykyisestä. Pakkaukset, biopolttoaineet, teollinen puurakentaminen ja kankaat ovat uusia aluevaltauksia. Uudet tuotteet ovat jalostusarvoltaan nykyistä korkeampia. Noin 1,5 miljardin investointeja kaavaillaan Suomeen. Metsäteollisuuden ensimmäinen biojalostamo otetaan pian käyttöön, paperikoneita muunnetaan kartonkikoneiksi ja sellutehtaiden tuotantokapasiteettia lisätään. Suunnitteilla on historian suurin, miljardiluokan biotuotetehdasinvestointi. Alan uudistuminen edellyttää, että sen pohjana oleva nykyinen teollisuus on kannattavaa ja toimintaympäristö kilpailukykyinen. Työmarkkinoiden tehokas toiminta ja työrauha on edellytys metsäteollisuuden kasvulle ja tuotannon säilymiselle Suomessa. Työmarkkinoille on lisättävä joustavuutta ja paikallista sopimista, sillä tulevaisuudessa tuotantolaitokset ovat toiminnoiltaan erilaisia ja työn tekemisen mallit poikkeavat entisestä. Uudet investoinnit lisäävät puun tarvetta ja tuovat työpaikkoja koko tuotantoketjuun. Kolmasosa metsäteollisuuden ammattilaisista jää eläkkeelle lähivuosina ja uusia osaajia tarvitaan alalle. Suomalainen metsäteollisuus tekee menestystä biotaloudesta mahdollisuuksia on lähes rajattomasti. ? P Kasvua puusta tilatsto näKymä 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Merikuljetusten hinta ja metäteollisuuden vienti Baltic dry Index – raaka-aineiden merikuljetuksen hintaindeksi sekä massa-, paperija kartonkituotteiden viennin arvo 2010 2011 2012 2013 2014 Massa-, paperija kartonkituotteiden viennin arvo Merikuljetusten hintaindeksi tilasto Uudet tuotteet valmistetaan uusiutuvasta raakaaineesta. Merikuljetusten hinnat ovat vaihdelleet paljon vuoden 2010 jälkeen. Sillä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta Suomen massa-, paperitai kartonkituotteiden viennin kehitykselle. J oukko ammattiliittojen puheenjohtajia julkisti marraskuun lopulla yhteisen tavoitteen palkansaajakeskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyöstä. Mukana olevat liitot edustavat yli 1,5 miljoonaa palkansaajaa. Tavoitteen esittäjinä on 22 ammattiliiton puheenjohtajaa yli keskusjärjestörajojen. Heidän joukossaan on myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Asiaan sitoutuneet esittävät omille liitoilleen ja keskusjärjestöilleen selvitystyön aloittamista. Tammikuun 16. päivänä pidettävään tilaisuuteen kutsutaan edustaja kaikista yli 70 suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua aiotaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken. Tehoa vaikuttamiseen Liittojen mielestä uusi keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija, sillä alati muuttuvissa olosuhteissa edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti ja tiiviissä yhteistyössä. Liittopuheenjohtajien mielestä uusi keskusjärjestö voisi laventaa myös keskustelua liittorakenteiden kehittämisestä ja ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. ? P Uusi keskusjärjestö vireillä – Jos suunniteltu vähennys toteutuu kokonaisuudessaan, se merkitsisi työntekijöiden lukumäärään yli 15 prosentin vähennystä, Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio arvioi. Kaukaan tehtaalla meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on irtisanomisuhan alla 116 henkilöä, joista työntekijöitä on 113. Ei uusia oppisopimuksia UPM:n uusi säästöohjelma vaikuttaa myös yhtiön oppisopimuskoululutusohjelmiin neljällä tehtaalla. Kaukaan, Kymin, Pietarsaaren ja Rauman tehtaiden koulutusohjelmien rekrytointiprosessi keskeytyy. Meneillään olevat oppisopimuskoulutukset Kaukaalla ja Kymillä jatkuvat suunnitelmien mukaisesti. Keskeytys koskee vuonna 2015 käynnistyväksi ilmoitettuja uusia koulutusohjelmia. UPM:n mukaan uusien ammattilaisten tarve ei poistu, mutta UPM ottaa ensisijaisesti huomioon irtisanomisuhan alla olevan henkilöstön sekä Jokilaaksossa että Lappeenrannassa. ? P ovat Stora Enson Sunilan sellutehdas ja Billerud-Korsnäsin Pietarsaaren tehdas. Billerud-Korsnäsin Valkeakosken tehtaalla saadut hyvät kokemukset innostivat kokeiluun myös Pietarsaaren, jossa 12-tuntisen kokeilu alkoi joulukuun 15. päivänä. Käytössä on niin sanottu välivapaallinen malli eli kahden 12-tuntisen aamuvuoron jälkeen on päivä vapaata ennen kahta yövuoroa. Yövuorojen jälkeen vapaita on viisi. Pääluottamusmies Pasi Mannisen mielestä muutoksen yksi puoli on se, että työntekijät ovat itse saaneet päättää ja äänestää työaikamuodostaan. Työnantaja on antanut vapaat kädet. Alkuvuoden aikana 12-tuntisesta alkaa kokeilu lisäksi CP Kelcolla Äänekoskella.? P M ik ko N ik ki ne n 08-9_kuorimo.indd 9 11.12.2014 8:21:10
Unihäiriöt 10 | Paperiliitto 10/2014 Uneton Äänekoskella. Pekka Raatikainen on tottunut odottamaan unen tuloa. 10-15_pääjuttu.indd 10 11.12.2014 7:19:20
Unihäiriöt Paperiliitto 10/2014 | 11 Pekka Raatikainen saattaa katsoo elokuvia tai tutkia suunnistuskarttoja keskellä yötä, jos ei onnistu nukahtamaan. Löytyykö unettomuuden hoitoon uusia keinoja ? Ei tule uni Teksti Reima Kangas Kuvat Mikko Vähäniitty, Jukka Koskinen 10-15_pääjuttu.indd 11 11.12.2014 7:19:21
12 | Paperiliitto 10/2014 Unihäiriöt P ekka Raatikainen, 63, on juuri tullut kotiin fysikaalisesta hoidosta. Seuraava aika on varattu maanantaiksi. Alaselkä häiritsi Raatikaisen suunnistuskilpailuja jo viime kesänä. Raatikainen on ollut aamuvuorossa. Nyt hän rupeaa pikku hiljaa valmistautumaan yövuoroon. Töistä hän ei aivan pienten vaivojen takia jää pois. – Menen kohta saunaan ja jumppailen ja venyttelen. Kahdeksan maissa huilin vähän pitkällään ja yhdeksältä lähden töihin, suunnittelee Raatikainen. Raatikaisen valmistautuminen yövuoroon kuulostaa siltä kuin hän olisi menossa kilpailuihin. Hän myöntää, että kyllä se vähän samanlaista on. Vanhemmalla iällä toipuminen yövuorosta on hitaampaa kuin nuorena. Siihen on syytä keskittyä ja on hyvä miettiä, mitä tekee. Äänekosken Metsä Fibrellä soodakattilalla työskentelevä Raatikainen asuu vaimonsa kanssa omakotitalossa viiden kilometrin päässä tehtaasta. Työmatkat sujuvat tavallisesti polkupyörällä. Raatikainen on suunnistanut kilpaa 1970-luvulta lähtien. Hän osallistui 50-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin toistakymmentä vuotta sitten ja on vienyt Jukolan viestiä neljäkymmentä kertaa. Viime kesänäkin hän juoksi Jukolan pitkän yöosuuden Äänekoskelaisen Rasti E4:n joukkueessa. Kesän aikana kertyi kaikkiaan yli viisikymmentä suunnistuskilpailua. Kova kuntokaan ei yksin kantanut pitkälle, kun nukkumisen kanssa tuli vaikeuksia. – Sitä on aivan toistaitoinen ja huilii vain. V-käyrä on herkässä, sanoo Raatikainen. Parin tunnin yöunet Voikkaalla Pirjo Konttinen, 47, on noussut puolen tunnin iltapäiväunilta ja puuhaa lenkille lähtöä. Sen jälkeen jaksaa käydä kaupassa. Konttinen on ollut Raatikaisen tavoin aamuvuorossa, mutta se ei ole ainoa asia joka heitä yhdistää. Kummallakin on ollut unihäiriöitä. – Nukuin viime yönä sellaiset pari tuntia, Konttinen kertoo. Työpäivä oli kaikesta huolimatta mennyt mukavasti. Oli niin paljon ohjelmaa, ettei ehtinyt väsyttää. Solvay Chemicals Finland Oy:ssä työskentelevä Konttinen arvelee, ettei kukaan työtovereista ollut edes huomannut mitään erikoista. – On jännä, että työpäivän jaksaa aina sinnitellä, mutta kun tulee kotiin, niin väsymys iskee päälle, sanoo Konttinen. Tunne on tuttu kaikille, jotka ovat joutuneet valvomaan. Päähän koskee ja vatsassa tuntuu epämääräistä kuvotusta. On vaikea alkaa tehdä yhtään mitään. Edellisiltana ja -yönä kaikki oli mennyt aivan tavallisesti. Se tässä onkin pahinta. Sama toistuu viikosta ja vuodesta toiseen. Konttinen oli viivyttänyt vuoteeseen menoa yhteentoista saakka. Sitä aiemmin on aivan turha mennä pyörimään peiton alle. Hän nukahti heti, mutta heräsi 15–20 minuutin kuluttua. Sitten uni ei enää tullut. Vieressä Pirjon mies veti sikeitä täyttä päätä. Pirjo tuskaili ja pyöri sängyssä. – Ainakin kahden aikaan katsoin kelloa. Uneton Voikkaalla. Pirjo Ronkaisen yöt ovat tuskallisen pitkiä. Siihen mennessä en ollut nukkunut lainkaan, hän sanoo. Ennen puoli viittä ja kellon soittoa hän oli taas hereillä. Sitten vain ylös ja töihin. – Tämä on aivan käsittämätöntä. Joskus on parempia jaksoja. Jos saan nukkua 4–5 tuntia, pidän sitä hyvänä, sanoo Pirjo. Kaikki hullutukset on kokeiltu Nukkumishäiriöistä puhutaan nykyään paljon tehtaassa. Raatikainen on tehnyt vuorotyötä yli neljäkymmentä vuotta, mutta sanoo, että nuorillakin on vaikeuksia. Raatikaisen omat ongelmat alkoivat toistakymmentä vuotta sitten. Etenkin ensimmäiseen aamuvuoroon lähtö oli vaikeaa, kun edellisenä iltana ei saanut unta. ” Jos saan nukkua 4–5 tuntia, pidän sitä hyvänä.” 10-15_pääjuttu.indd 12 11.12.2014 7:19:22
Paperiliitto 10/2014 | 13 OpiskelU aikUisena Pekka Raatikainen saattaa yöllä tutkia ajankulukseen vaikka suunnistuskarttoja. – Se on yhtä helvettiä, kun kukkuu kolmen–neljän aikaan hereillä ja tietää, että kohta pitäisi lähteä polkemaan Botnialle, hän sanoo. Suomalaisen miehen tyyliin Raatikainen vetkutteli lääkärille menoa useita vuosia, kunnes vaikeudet kasvoivat todella suuriksi. – Kun uni ei tule, niin se ei tule. Se on yhtä pyörimistä. Joskus on noustava ylös kahdenkin aikaan yöllä. Kyllä on tullut katsottua televisiota ja videoita ja luetuksikin. Varsinkin yövuorojen jälkeisenä iltana Raatikaisella on ollut vaikea päästä uneen. Hän on lukenut kaikki mahdolliset ohjeet ja kokeillut työterveyshuollon neuvot. – Kaikki hullutukset, unirytmit, unihygieniat ja muut on kokeiltu, mutta ei niistä mitään apua ollut. Yleisradio sai apua Stora Enson Oulun tehtaan työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala vahvistaa, että unihäiriöt ovat yleisiä heilläkin. – Mitä työterveyshuollon kanssa olen keskustellut, niin kemiallisten aineiden käyttö unihäiriöihin on lisääntynyt, sanoo Tikkala. Unilääkkeitä ei voi käyttää pitkään. Niiden teho vähenee, ja ne voivat aiheuttaa riippuvuutta. Voisiko unettomuuteen löytyä muuta apua? Yleisradion työterveyshuolto ja Työterveys laitos ovatC tutkineet lääkkeetöntä menetelmää unettomuuden hoitoon. Menetelmän perusajatuksena on muuttaa nukkumistottumuksia ja elämäntapoja unta edistäviksi, mutta myös vähentää ylivireyttä muuttamalla unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Hoito paransi pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsineiden osallistujien unettomuusoireita selvästi ja vähensi heidän kokemaansa unettomuuden aiheuttamaa haittaa. Nukahtamisviive lyheni, nukkumisaika piteni ja unen tehokkuus sekä virkistävyys paranivat. Myös unilääkkeiden runsas käyttö väheni selvästi. – Kliinisesti merkittävästä unettomuudesta kärsi ennen hoitoa 92 prosenttia ja kuuden kuukauden kuluttua 46 prosenttia osallistujista. Lisäksi heidän masennusja ahdistusoireensa vähenivät merkittävästi, kirjoittaa Työterveyslaitoksen psykologi Heli Järnefelt Lääkärilehdessä. Tulokset olivat samankaltaisia sekä säännöllistä että epäsäännöllistä työaikaa tekevillä. Lääkkeet jäivät huomaamatta Yksi Yleisradion työntekijä kertoo antamassaan palautteessa, ettei enää muista, koska on viimeksi käyttänyt unilääkkeitä. Lopettaminen oli tapahtunut itsestään. – Tämä oli erittäin hyvä näyttö siitä, et10-15_pääjuttu.indd 13 11.12.2014 7:19:23
14 | Paperiliitto 10/2014 Unihäiriöt tä uusia konsteja oli löytynyt, palautteen antaja toteaa. Yleisradiossa käytettyä hoitoa ei pidä sekoittaa tavanomaiseen työterveyden antamaan opastukseen. Hoidon ydin perustuu psykologisiin keinoihin. Niiden avulla unihäiriöstä kärsivät pystyvät työstämään nukkumiseen liittyviä haitallisia ajatuksia huomattavasti syvemmin kuin työterveydenhuollon tavallisesti tarjoamin keinoin. Tutkimuksessa hoito tapahtui kahden työterveyshoitajan vetämässä ryhmässä. Tapaamisissa jaettiin tietoa unesta ja unettomuudesta, mutta huomattavasti laajemmin kuin tavallisista esille tulevista asioista. Jokaiselle osallistujalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma haitallisten nukkumistottumusten muuttamiseksi. Heli Järnefeltin mukaan hoito sopii hyvin työterveyshuoltoon. Hoitajat pystyvät siihen lyhyenkin perehdytyksen jälkeen, ja ryhmässä tapahtuva hoito on hyvin edullista. Tutkimuksessa ei ollut mukana kolmivuorotyötä tekeviä. Heidän uniongelmiensa hoitoa on tarkoitus tutkia seuraavaksi. Työterveys laitoksen apulaisylilääkäri Christer Hublin sanoo kuitenkin, että menetelmää voi hyvin suositella vuorotyöläisillekin. Voisiko aamuvuoron alkua siirtää? Matti Tikkala pohtii, olisiko unihäiriöiden helpottamiseksi syytä kokeilla myös muutoksia työaikoihin. Esimerkiksi, kun aamuvuoroon tulo koetaan yleisesti hankalimmaksi, eikö vaihto voisi olla seitsemältä? – Tunti lisää aamu-unissa tekee ihmeitä. Ja kun tulee yövuorosta, ei tarvitse hiippailla kotiin, vaan pääsee muun perheen kanssa samalle puurokattilalle, Tikkala sanoo. Kun talo hiljenee aamutoimien jälkeen, on hyvä tilaisuus ottaa unet . Tikkalan mukaan asiasta on keskusteltu työpaikalla paljonkin, vaikka ajatus ei ole tullutkaan esiin isommilla areenoilla. Kokeilun yhteydessä voisi harkita sitäkin, pitääkö kaikkien vuorojen olla yhtä pitkiä, vai voisiko esimerkiksi aamuvuoro lyhentyä tunnilla. Stora Enson Oulun tehtaan naapurissa Arizona Chemicalissa on kokeiltu 12 tunnin vuoroa. Tikkalan mukaan siitä on kuulunut kovasti kehuja. Erityisen hyväksi on koettu se, että vuoronvaihto on juuri seitsemältä. – Kyllä erilaisia työaikoja kannattaisi kokeilla. Niissä voisi olla enemmänkin avaimia työhyvinvointiin, sanoo Tikkala. Oulun tehtaalla käytettävää lyhyttä vuorokiertoa Tikkala pitää jaksamisen kannalta paljon parempana kuin pitkää kiertoa. Pirjo Konttinen on samaa mieltä. – Lyhyessä kierrossa pääsee jotenkin elpuymään. Tällaisella uniongelmaisella ei varmaan tulisi mitään pitkästä kierrosta, Konttinen sanoo. Uni ei tule päivällä eikä yöllä Pirjo Konttinen asuu omakotitalossa miehensä ja 15-vuotiaan poikansa kanssa. 24-vuotias tytär on jo muuttanut kotoa. Konttisen mukaan hänellä on kaikin puolin ihanteelliset olot nukkumiseen, eikä mitään stressiäkään tunnu olevan. Uni ei vain tule päivällä eikä illalla. Myös Pirjon mies on ollut pitkään paperitehtaassa töissä. Hän ei ole kärsinyt unihäiriöistä. – Sitä ei häiritse mikään, mutta hän onkin ollut päivätöissä, sanoo Pirjo. Pirjo on tehnyt kolmivuorotyötä 27 vuotta. Ensimmäiset 11 vuotta vuorot vaihtuivat pitkässä kierrossa. Nukkumisvaikeudet alkoivat jo muutaman vuoden kuluttua. Sen jälkeen Pirjo on ollut vähän aikaa päivätöissä, mutta ennen kaikkea kolmivuorotyössä useassa eri työaikamuodossa. – Lisäksi on ollut kaikkea muuta, mikä on sekoittanut rytmiä. Tein esimerkiksi neljä vuotta kaksiseiskaa ja ravasin samaan aikaan tuuraajana kolmiseiskassa. Se oli rankkaa, kun saattoi tulla kahdeksan yötä putkeen. Nimenomaan yövuorot olivat aluksi vaikeita. Pirjo oli kotona ennen kuutta ja nukahti seitsemän aikaan. Viimeistään kymmeneltä hän heräsi. Päivällä uni ei enää tul” Tunti lisää aamuunissa tekee ihmeitä.” Mitkään neuvot nukkumisjärjestelyjen suhteen eivät ole auttaneet Pekka Ronkaista. Unirauhan takaamiseksi Pekalla on myös erillinen nukkumishuone. 10-15_pääjuttu.indd 14 11.12.2014 7:19:24
Paperiliitto 10/2014 | 15 Unihäiriöt lut, eikä illallakaan. Nykyisin nukkuminen on vaikeaa minkä tahansa vuoron jälkeen. Iltavuoro on kuitenkin helpoin. – Menen petiin viimeistään yhdeltätoista ja saatan nukkua puoli seitsemään. Yövuoron jälkeen en nuku kuin 3 tuntia, vaikka olen kuinka väsynyt aamulla. Pirjo myöntää, että unettomuus on huolestuttanut häntä melko paljonkin. Työterveyshuollossa hän puhui asiasta viimeksi pari vuotta sitten 45-vuotistarkastuksessa. Hoitajan kanssa käytiin läpi tavanomaisia ratkaisuja: Rauhoitu pari tuntia ennen nukkumaan menoa, mene vuoteeseen vasta kun olet unelias, harrasta liikuntaa, lopeta raskas liikunta 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa, syö säännöllisesti ja terveellisesti, tee makuuhuoneesta mukava ja rauhallinen... Neuvot eivät ole auttaneet. Joitakin vuosia sitten Pirjo sai nukahtamislääkkeitä, mutta ei kokenut niistäkään olevan hyötyä. Ne uuvuttivat, mutta hän ei saanut niiden avulla unta. Olo tuli ehkä entistäkin sekavammaksi. Raatikaiselle löytyi ratkaisu Pekka Raatikaisen unettomuus tuli taas puheeksi kuntotestissä pari vuotta sitten, ja työterveyshoitaja kehotti menemään lääkärille. Raatikainen sai nukahtamislääkkeitä, joita on käyttänyt siitä lähtien. Mitään sivuvaikutuksia hän ei ole huomannut. Raatikainen ottaa lääkkeitä vain pakon edessä. – Pillerit toimivat minulla todella hyvin. Ne ovat olleet pelastus, sanoo Raatikainen. Pirjo Konttinen sanoo jo melkein lakanneensa pohtimasta koko unettomuutta. – En ole enää ole viitsinyt itseäni vaivata. Ehkä tässä vielä joskus nukkuu, viimeistään haudassa. Siinä tulee vain stressi, jos rupeaa turhaan miettimään, hän sanoo. Ainut asia, joka saa Konttisen pysymään jollain lailla vireessä, on säännöllinen liikunta. Hän lenkkeilee, kävelee, pyöräilee ja käy uimassa. Liikunta pitää mielen virkeänä. – Ja kun on fyysisesti hyvässä kunnossa, jaksaa vähemmälläkin unella, Pirjo sanoo. Kaikesta huolimatta Pirjo ei ole miettinyt alan vaihtoa. Hän pitää työpaikastaan ja hänellä on hyvät työtoverit. Eipä silti, että Kouvolan seudulla muita töitä kovin helposti löytäisikään. Se kyllä mietityttää, miten hän jaksaa eläkeikään saakka. Sinne on vähintäänkin yli viisitoista vuotta. – Ajatus tuntuu rankalta, mutta eihän siinä auta kuin jaksaa. On jollain lailla sinniteltävä ja pidettävä fyysistä kuntoa yllä. Päivä kerrallaan, sanoo Konttinen. Eikö hänen unettomuuteensa todella ole apua? – Kannattaa kysyä työterveyshuollosta lääkkeettömiä hoitoja. Jos niitä ei suoraan ole tarjolla, niitä voi kyllä vähän vaatiakin, sanoo Christer Hublin. ? P Kesälomalla PIrjo Ronkainen nukkui hyvin. Puolet lomasta meni väsymystä pois nukkuessa. 10-15_pääjuttu.indd 15 11.12.2014 7:19:25
Paperiliitto 10/2014 | 17 Heinolan Stora Enso Packagingilla ja Empowerilla työturvallisuus syntyy tekemällä. työpaikka Aaltopahvin äärellä Heidi Vasajoki ja Mervi Koskinen nitovat laatikon aihioita Pikaboxin puolella. 16-19_Heinola.indd 17 11.12.2014 6:38:44
18 | Paperiliitto 10/2014 työpaikka Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen T ehtaantie 18, Heinola. Stora Enso Packagingilla Heinolassa valmistetaan ja jalostetaan aaltopahvia punamullanväristen seinien suojissa. Vuonna 2006 käynnistynyt aaltopahvikone on Suomen uusin ja levein, 2,8 metriä. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että tässä osoitteessa koneet edelleen käyvät. Pääluottamusmies Matti Sirenin mukaan investointi oli ratkaiseva. – Vajaan kahdeksan miljoonan investointi Heinolaan oli työnantajalta tarkoin mietitty ja turvasi tehtaan tulevaisuuden, Siren kiittää. Hän itse työskentelee aaltopahvikoneen alkupäässä yksikönhoitajana. Jos koneen käyttöiäksi lasketaan noin 30 vuotta, on koneella vuosia edessään vielä pitkään. Samalla paikalla on valmistettu aaltopahvia jo vuosikymmenten ajan. – Edelleen tästä puhutaan Tamboxina, sillä tehtaan juuret ovat Tampellassa ja sillä nimellä on Heinolassa yhä vahva maine, sanoo työsuojeluvaltuutettu Hannu Ulmanen. Tehtaan sydän Henkilöstöä Packagingilla on noin 120 ja kunnossapidossa Empowerilla 20. Aaltopahvikoneen lisäksi kantatehtaalla on seitsemän jalostelinjaa. Näitä täydentävät tehdaspihan toisella laidalla olevan Pikaboxin jalostelinjat. – Aaltopahvikone on tavallaan sydän, joka ruokkii muuta tehdasta, Siren vertaa. Sata metriä pitkä aaltopahvikone liimaa kartonkikerrosten väliin aallotuskartongin eli flutingin. Osa tarvittavasta materiaalista tulee samalla paikkakunnalla sijaitsevalta Stora Enson fluting-tehtaalta. Matti Siren on tyytyväinen myös Stora Enson tuoreempaan päätökseen investoida Varkauden tehtaalle ja muuttaa paperikone kartongin valmistukseen. – Pintakartonkia alamme saada Varkaudesta sitten, kun muutostyöt ovat valmiit. Pitkälle automatisoitu Aaltopahvikoneen valvomo on autio. Automaatio hoitaa prosessia niin, ettei valvomossa ole tarvetta juurikaan viivähtää. Miehitystä koneella on kahdeksan henkeä kahdessa vuorossa. Koko koneen tuotantoprosessia ohjaava koneenhoitaja Mikko Vainoniemi nousee ripeästi portaat ja istahtaa näyttöjä silmäillen juomaan kupin kuumaa, mutta jatkaa pian muualle. – Päivät ei oo ilvekset, välillä saa juosta, heittää Vainoniemi mennessään. Kentällä on välillä käytävä tekemässä säätöjä ja ohjattava muita koneella työskenteleviä. Aaltopahvikoneella Vainoniemi on työskennellyt siitä lähtien, kun palasi töihin armeijan jälkeen. Kartonginvalmistaja-koneasentajan opinnot ovat antaneet pohjan moniosaajan vaihtelevaan työhön. Yhdessä pääluottamusmiehen kanssa laskeskellaan, että samalta kurssilta jäi tehtaalle kaikkiaan neljä työntekijää tuolloin 2000-luvun alussa. Kolmikympin molemmin puolin olevia ei tehtaalla kovin monta ole. Työntekijöiden keski-ikä on 47-48 vuotta. Turvallisuus näkyvissä Koneenhoitaja Jonna Mäkitalo huolehtii, että meneillään oleva työ edistyy flexopainokoneella kuten pitääkin. Painamisen jälkeen arkit siirtyvä ”rotkulle” eli rotaatiostanssille leikattaviksi. – No ainakin tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta, vastaa Mäkitalo kysymykseen, mitä ominaisuuksia työssä eniten tarvitaan. Hyvän pohjan työhön hänelle on antanut myös alan ammatillinen koulutus. – Välillä on kiirettä ja saa juosta eri puolille, mutta kun kaikki menee kuten pitää, on leppoisampaa. Mäkitalo pälyilee vähän väliä työn edistymistä. Konetta hoitaa nyt vain kaksi tekijää, kolmatta tarvitaan muualla. Vaikka on hoppu, työn tekemisen turvallisuudesta ja järjestyksestä koneen ympäristössä ei tingitä. Stora Ensossa käyttöön otettu Viisi ässää – projekti näkyy työpisteissä. Työpäivän aikana tarvittavat välineet roikkuvat niille varatuilla ja nimetyillä paikoilla. Ylimääräistä sälää ei ole, koska sitä ei tarvita. Kopiopaperista leikattu pikkuruinen tontturivi hyllyn päällä lienee silti joulukuussa tarpeellinen. Arkeista laatikoiksi Tehdaspihan toisella laidalla on Pikaboxin rakennus, jossa työskentelee noin 25 hen?Pääluottamusmies Matti Siren ja koneenhoitaja Mikko Vainoniemi vaihtavat pari sanaa aaltopahvikoneen valvomossa. 16-19_Heinola.indd 18 11.12.2014 6:38:45
Paperiliitto 10/2014 | 19 työpaikka keä. Täällä tehdään myös käsityötä vaativia työvaiheita, vaikka muualla automaation määrää on viimeisen 15 vuoden ajan tuntuvasti lisätty. Mervi Koskinen ja Heidi Vasajoki ovat äiti ja tytär, mutta myös työpari. He liittävät reunuskappaleeseen erillisen taustan kiinni nitojakoneella. – Käsinnidontaa on onneksi enää vähän, sillä se on raskas työvaihe, sanoo Matti Siren. Monesti tuotteet lähtevät asiakkaalle painettuina ja stanssattuina arkkeina ja arkki kasataan laatikoksi vasta varsinaisen tuotteen ympärille. Monipisteliimakoneella laatikoita voidaan myös koota osittain valmiiksi jo ennen kuljetusta asiakkaalle. Salissa louskuttaa myös tasostanssikone, joka tekee painatuksen kahdella värillä ja leikkaa aaltopahviarkit useiksi pieniksi aihioiksi. Täälläkin työkalut roikkuvat siististi omilla paikoillaan ässä-projektin mukaisesti. – Kyllä se auttaa pitämään paikat järjestyksessä, eikä mene aikaa etsiskelyyn. Jokainen, joka työkaluja käyttää on vastuussa siitä, että ne myös palautuvat niille kuuluville paikoille, Hannu Ulmanen sanoo. Automaation ehdoilla Työturvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja se on tuottanut myös hyvää tulosta. Siisteyttä on tuonut paitsi Viiden ässän järjestelmä, myös arkkien varastoinnin ja siirtelyn selkeys. Kuljetus tapahtuu automaattijunilla. Junat siirtävät arkkeja pakkauslinjoille sitä mukaa, kun tarvitaan. Tehdassalissa on liikuttava junien takia varovasti. Lattian stop-merkinnät ja muut varoitukset muistuttavat, missä kohtaa on syytä huolehtia turvallisuudesta. Kantatehtaan salin portaiden yläpäässä taulu kertoo, että takana on yli neljän kuukauden työpäivät ilman tapaturmia. – Luvulla on se merkitys, että aina tästä kulkiessa muistaisi pitää huolta omasta toiminnastaan, Hannu Ulmanen perustelee. Sitoutumista turvallisuuteen Kun astutaan tehtaalta kunnossapidon Empowerin puolelle, samanlainen taulu on tyhjä. Ei täällä ole lakattu laskemasta päiviä, mutta niistä ei tehdä numeroa. Työsuojeluasiamies Veikko Salomaan mielestä turvallisen työn tekeminen lähtee asenteista. – Päivät tuo, mitä tuo, tärkeintä on turvallisen työn tekeminen, se on asennekysymys. Meillä sekä työnantaja että työntekijät ovat sitoutuneet turvallisen työn tekemiseen. Niissä asioissa ei tule erimielisyyttä, Salomaa sanoo. – Eikä työturvallisuus tarkoita vain sitä, että puetaan suojalasit, hanskat ja muut varusteet. Siihen liittyy myös työssäjaksaminen. Erityisen iloinen Salomaa on siitä, että heillä on huomioitu huomisenkin tekijät. Moni Empowerin 21 työntekijästä on iältään 60 ja plus. Työturvallisuus syntyy myös kokemuksesta. – Kokeneemmat työntekijät osaavat kertoa vaaranpaikat ja neuvoa turvallisen tavan. Ja otetaan me neuvoja vastaan. Turvallisuus on kuitenkin yksi perusedellytys kunnossapitotöiden tekoon, Ville Hälinen perustelee. Oppia työstä ja tutkinnoista Työnantaja on mahdollistanut kunnossapidon osaajien lisäopinnot. Hälinen täydentää sähköalan ammattiosaamista suorittamalla sähköasentajan ammattitutkinnon ensi vuonna. Uudet asiat opetellaan aina turvallisen tekemisen kautta. – Jokainen tehtävä mietitään ennen kuin tehdään, se on työn tekemisen perusedellytys, sanoo Joel Pekkala. Pekkala on koneja metallialan perustutkinnon suorittanut levyseppähitsaaja ja myös hän täydentää Hälisen tavoin ammattiosaamistaan. Tarkoitus on saada kunnossapitoasentajan ammattitutkinto valmiiksi vuonna 2016. Opit ja kokemus näkyvät työturvallisuudessa. Jutuntekohetkellä Heinolan Empowerilla oli tehty töitä ilman työtapaturmasta johtuvia poissaoloja 1543 päivää. Lahden Empower on tuosta vai 90 päivää jäljessä. Pekkala muistuttaa, että turvallisessa tekemisessä voi olla monta oikeaa tapaa. Niistä ei kuitenkaan lähdetä kokeneempien kanssa kiistelemään. Asenne vie tässäkin eteenpäin. ? P ?? Tonttukoriste uhmaa järjestystä. ? Turvalliset työtavat siirtyvät myös Ville Häliselle. ???Jonna Mäkitalon työpäivät ovat usein kiireisiä. ??Joel Pekkala on töissä tehtaan kunnossapidossa. ? Luvut muistuttavat työturvallisuudesta tehtaan ovella joka päivä. 16-19_Heinola.indd 19 11.12.2014 6:38:54
20 | Paperiliitto 10/2014 Teksti Mari Schildt Piirrokset Vuokko Keiski M oni ei olisi vielä vuosikymmeniä sitten uskonut, että näin kävisi. Pikkujoulujen suosio mataa pohjamudissa, ja monilla työpaikoilla niitä ei järjestetä enää lainkaan. UPM-Kymmenen Rauman tehtaalla aikuisten pikkujoulut jäävät tänä vuonna ensimmäisen kerran pitämättä. – Siinä on paljon syitä. Ehkä jos se olisi haluttu järjestää, se olisi onnistunut, sanoo Paperiliiton osasto 42:n puheenjohtaja Pasi Sihvonen. Raumalla kyse ei ole edes pitkästä perinteestä. Työnantajan järjestämää, kaikkien yhteistä pikkujoulua on Raumalla vietetty vasta kymmenkunta vuotta. Sitä ennen työnantaja piti pikkujoulut toimihenkilöille, ammattiliitto työntekijöille. Sihvosen mukaan osallistuminen pikkujouluihin on vuosien varrella huvennut, ja työnantajakin pitää kulukuuria. – Ihmiset ajattelevat, että jos jostain pitää säästää, niin säästetään sitten pikkujouluista, ettei kenenkään tarvitse töistään luopua. Tällaistakin mentaliteettia osittain on, hän sanoo. Yhteisöllisyyttä tutkinut ja paperiteollisuuteen perehtynyt professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta tyrmää säästöteorian heti alkuunsa. – Kun ajatellaan pikkujouluja yrityksen investointina, niin sehän ei ole yhtään mitään, ihan pikkurippusia, hän sanoo. Tunnepääomalla on merkitystä Mankan mukaan pikkujouluissa onkin kyse jostain aivan muusta, kuin rahasta. Se on yksi tavattoman harvoiksi käyneistä mahdollisuuksista rakentaa yrityksiin yhteisöllisyyttä. Kuka siinä onnistuu juhlan aikaan, on vahvoilla arkenakin. – Yhteisöllisyys luo myönteisiä tunteita, jotka puolestaan lisäävät tarkkaavaisuutta ja luovuutta sekä vähentävät sairastamista. Kyllä kai juuri sellaiseen pitäisi tällä hetkellä satsata, Manka sanoo. Tutkijat puhuvat tunnepääomasta, joka on yllättävän merkityksellinen asia yrityksen menestymisessä. Tänä syksynä on ollut keskustelua jopa siitä, että ihmisten tunnepääoman laiminlyönti olisi ollut yksi syy matkapuhelinvalmistaja Nokian tuhoon. Manka ei usko niin suoraan syy–seuraus -suhteeseen mutta myöntää, että jos työntekijöiden tunteita on haavoitettu, yrityksen parhaat tavoitteet jäävät saavuttamatta. Liennytystä ilmassa Kauttualla Marras-joulukuun vaihteessa Kauttualla Jujo Thermalin henkilöstö vietti yhteisiä pikkujouluja ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Pikkujoulun merkitys ei ole Kauttualla jäänyt kenellekään epäselväksi. Pääluottamusmies Jukka Virta kertoo, että yrityksen pikkujoulut jäivät pois siksi, että viitisen vuotta sitten yritys vietti 20-vuotisjuhlaansa tulehtuneissa tunnelmissa. Juhliin osallistui vain prosentti työntekijöistä. Silloinen toimitusjohtaja otti siitä sen verran nokkiinsa, Pikkujoulu rakentaa elintärkeää yhteisöllisyyttä vain, jos se järjestetään. Hukattu mahdollisuus että muita juhlia ei tullut. Tänä syksynä toimitusjohtaja vaihtui. – Kyse on nyt siitä, että järjestäminen on nimenomaan uuden japanilaisen toimitusjohtajan tahto. Hän halusi tällaisen tilaisuuden järjestää, Virta kertoo. Tämänvuotisiin pikkujouluihin osallistui puolet tehtaan henkilöstöstä. Varsinkin nuoret ovat olleet liikkeellä. Monella vanhemmalla työntekijällä edellisvuosien kokemukset kuitenkin painavat edelleen niin, että pikkujouluun osallistuminen ei vieläkään tunnu hyvältä. Virta sanoo, että jotain on kuitenkin liikahtanut. Ilmassa on liennytyksen henkeä. – Kyllä minä itse sen näin ymmärrän, hän sanoo. Pikkujoulut järjestää eri henkilöstöryhmistä koottu porukka, ja ammattiosasto antaa järjestelyihin lainaksi omaa tarpeistoaan. – Kun ammattiosasto täytti juuri 100 vuotta, niin hankimme silloin sähkökäyttöiset tuikut astioineen. Lainaamme niitä pikkujouluihin, että sellaisia ei tarvitse hankkia. Sillä tavalla olemme yhteistuumin näitä tekemässä, Virta sanoo. Arvostusta henkilökunnalle Professori Mankan mukaan ei ole mitenkään ihmeellistä, että Kauttualla rakennetaan uutta yhteyttä henkilöstön kesken japanilaisesta aloitteesta. – Japanilaisessa kulttuurissa kootaan ihmiset eri puolilta yhteen säännöllisesti, ja halutaan nähdä myös kasvokkain. Sielläkin tehdään kovasti työtä, mutta yhteisöllisyyden näkökulma on paljon voimakkaampi, kuin Suomessa on ollut, hän sanoo. Manka kannustaa osallistumaan pikkujouluun, jos siihen tilaisuutta tarjotaan. – Kannattaa ajatella niin, että kun hektisessä työssä on niin vähän yhteisiä hetkiä, niin pikkujoulut tarjoavat yhdessäolon näkökulman kaikille: kun tavataan, niin opitaan tuntemaan. Pikkujoulut ovat hänen mukaansa myös arvostuksen osoitus yritykseltä työntekijöille. – Sellaisia tähtihetkiä on niin vähän enää olemassa. ? P ” Järjestäminen on nimenomaan uuden japanilaisen toimitusjohtajan tahto.” Pikkujoulut 20_21_pikkujoulu.indd 20 11.12.2014 9:43:10
?? | Paperiliitto ??/???? Jiristä tuli julkkis Teksti Mari Schildt Paperiliitto-lehti esitteli kesäkuussa kolme salskeaa poikamiestä. Jutussa pohdiskeltiin, miksi paperipaikkakunnilla on usein suhteettoman paljon poikamiehiä. Elämä saattaa muuten olla kohdillaan, mutta vaimo puuttuu viereltä. Jutussa kerrottiin, että Jiri Åke, 33-vuotias Pankaboardin sylinterimies asuu Lieksassa, jossa 30–34-vuotiaista miehistä 72,8 prosenttia on naimattomia. Åke viettää suuren osan ajastaan metsässä, jossa hän on kyllä tavannut karhuja, mutta harvemmin naisia. Jutun julkaisun jälkeen miehellä on ollut vientiä – nimitäin mediassa. – Se minua ihmetytti, kun Iltalehdestä soitettiin. Silloin olin että hetkinen, Åke nauraa. Yhteydenotosta syntyi iso juttu iltapäivälehteen. Åke ja poikamiesten suuri määrä keskustelutti kansaa myös netin keskustelupalstalla. Mutta entä se tärkein: Onko hän vielä poikamies? Åke myöntää että on. Mutta jotain kehitystäkin on tapahtunut. Villi huhu kertoo, että joku nainen olisi Åken perässä Lieksaan muuttanutkin, mutta sille Åke lähinnä nauraa. – Onhan niitä tullut, muutamia kyselyitä. On sellaista pientä yhteydenottoa ollut, mutta ei mitään vakavia, hän hymyilee. Asia sai kasvot Laitosasentaja Joonas Valkeajärvi Jämsänkoskelta tuli kesällä paperiliittolaisille tutuksi remontoidessaan pappansa rakentamaa omakotitaloa. Hän pohdiskeli jutussa, että paperitehtaille pitäisi saada enemmän työpaikkoja naisille, jotta perheitäkin pääsiElettyä elämää Paperiliitto-lehti kertoi menneenä vuonna satojen paperiliittolaisten elämästä, sattumuksista töissä ja kotona, iloista ja suruistakin. Mitä heidän elämään kuuluu vuoden 2014 lähestyessä loppuaan? ” Kuljemme yövuoroon punakellertävässä valosaasteessa.” Ilkka Palmu s. 34 Sitoutunut auttamaan Prosessihenkilö Jari Järveläinen on henkeen ja vereen tehdaspalo kuntalainen. Hälytyksen tullen unohtuu yövuoro ja olemattomat unet. Ju kk a Ko sk in en Päivän haaste: Henkinen jaksaminen s. 26 Delight, uusi tekijä Laittoi vauhtia tuotantoon s. 18 Kirjekuorien kato Tekijöiden työpaikat uhattuna s. 8 ”Nyt minulla on taas tulevaisuus edessä.” Hannu Uosukainen, s. 24 Nro 1/2014 31.1.2014 56. vuosikerta PAPERI Li itt o 01_etusivu.indd 1 22.1.2014 23:02:53 Nro 5/2014 27.6.2014 56. vuosikerta M ik ko Vä hä ni itt y PAPERI Li itt o Nro 5/2014 27.6.2014 56. vuosikerta PAPERI Li itt o ”Miun elämä on töitä ja lapsia. Tavallista paikallaan oloa ja liikettä.” Merja Puhakka, s. 23 Se oikea Haave rakkaudesta elää. Joonas Valkeajärvi toivoo Amorin nuolen vielä lentävän kohdalleen. UPM:n tehtaat: Lyhyt kierto kokeiluun s. 6 Elämä remonttiin Kimmo Nousiainen ryhdistäytyi s. 20 Huvipuisto huvitti Ja Duudsonit myös s. 26 ” Into lyödä kivi halki moukarilla on kova.” Juha Turpeinen s. 40 01_etusivu.indd 1 17.6.2014 20:01:38 Nro 2/2014 ? 7.3.2014 ? 56. vuosikerta Samasta puusta Ari Salminen on pienempi, mutta vanhempi kuin kaksoisveljensä Arto. Itsevarmuus pitää molemmat pinnalla. M iis a Ka ar tin en Perhetapahtuma: Koko huvipuisto paperiliittolaisille s. 18 Kannattava sijoitus: Työhyvinvointi tuo yritykselle rahaa s. 20 Veitsiluoto: PK1 uhataan sammuttaa s. 8 ”Avioeroperheen lapsena olen onnellinen siitä, että oma perhe on kasassa.” Juha Marttila, s. 25. ” Nauramme vatsat kippurassa useita kertoja päivässä.” Elina Kivisalo s. 32 PaPeri Li itt o 01_etusivu.indd 1 27.2.2014 8:21:44 PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Eläkeaalto tulee Ida Liehu on yksi uusista tekijöistä s. 8 Arto Försti: Ristiriidat selviävät puhumalla s. 18 Edut aina mukana: Tilaa jäsenkortti kännykkään s. 30 PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Liukosellun mannekiini ” Jos on joku elämässä pielessä, se kannattaa korjata heti eikä joskus.” Simo Pöllänen s. 25 Liukosellusta tehty mekko saattaa mullistaa paperiteollisuuden. Suomalainen keksintö avaa huimia näkymiä Uimaharjun sellu tehtaalle. ” 70 kilometrin joukkuekisassa olimme paikallaan 26 minuuttia.” Jari Pitkäkoski s. 32 01_etusivu.indd 1 19.9.2014 8:17:03 Vieläkö Knuuttilaa naurattaa? Teksti Tiina Suomalainen Vuoden ensimmäisessä lehdessä kerroimme lahtelaisen Delight Packagingin nuorekkaasta työntekijäjoukosta ja tehtaan mukavasta meiningistä. Delight Packaging valmistaa kuitupohjaisia elintarvikepakkauksia. Työsuojeluvaltuutettu Hanna Knuuttila oli haastatteluhetkellä yhtä hymyä – ja on sitä edelleen. – Hyvin menee. Yhteishenki on jopa parantunut, sillä olemme lähentyneet myös toimihenkilöiden kanssa, Knuuttila kertoo. Ei vieläkään uusiutuvaa dieseliä Elokuun lopussa UPM:n Lappeenrannan biojalostamon luottamusmies Raimo Kari kuvaili laitoksen käynnistämistä sanalla ”haastava”. Syksyn mittaan asiat ovat menneet eteenpäin, mutta valmista ei ole tullut vieläkään. Joitakin uusia sähköalan työntekijöitä on palkattu ja määräaikaisia työsuhteita jatkettu maaliskuulle. – Odottelevalla mielellä tässä ollaan, Kari mainitsee. Biojalostamon tuotanto alkanee vuoden alkupuolella. Aamukampa pienenee Elokuun lehdessä kerroimme myös UPM:n Rauman tehtaalla työskentelevästä Matti Iso-Pärnästä, joka odotti ensi vuoden puolella alkavia eläkepäiviään. – Hyvillä mielin tässä edelleen odottelen. Enää kaksi kuukautta ja yksi päivä, Iso-Pärnä laskee. Eläkeuudistuksesta Iso-Pärnällä ei ole kummemmin sanottavaa, koska häntä se ei kosketa. – Mutta nuorempien puolesta kyllä harmittaa. LUKIJAKILPAILU Paperiliittolehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Äänestä tämän vuoden paras kansi ja voit voittaa lahjakortin. 22-23_lehti.indd 22 11.12.2014 7:33:20
Paperiliitto ??/???? | ?? si luonnostaan syntymään. Valkeajärvi kertoo, että työpaikalla UPM:n Jokilaakson tehtailla asia kyllä noteerattiin. – Kaikki palaute on ollut positiivista. Kyllä niin moni on yhtynyt siihen, mistä jutussa kerrottiin. On hyvä, että asialle annettiin kasvot. Vajaa puoli vuotta jutun julkaisun jälkeen Valkeajärvi on edelleen poikamies. – Se on tasaista osa-aikaisä –elämää. Treffeilläkin olen käynyt, mutta ei siinä asiassa mitään läpimurtoa ole tapahtunut. Tässä iässä Ihmiset ovat puolin ja toisin vähän varovaisempia, hän miettii. Elämä muuttui syksyllä Kemiläinen prosessinhoitaja Petteri Angerias Veitsiluodon Stora Enson tehtaalta kertoo, että juttuun osallistuminen oli ihan positiivinen kokemus. – Kyllähän se kaveripiirissä melkoista hilpeyttä on aiheuttanut, hän nauraa. Juttu sinänsä ei saanut naisia ottamaan yhteyttä, mutta muuten elämä ei ole aivan entisellään. – Hyvin on käynyt. Parisuhteessa olen, hän sanoo. Pariskunta on pitänyt yhtä parin kuukauden ajan. Jos kaikki menee hyvin, edessä voi olla elämänmuutos osaksi uusioperhettä. Töitäkin on riittänyt, vaikka kesällä se tuntui vielä epävarmalta. – Voi sanoa, että olen onnellinen mies. P ” Silloin minua ihmetytti, kun Iltalehdestä soitettiin.” Näkemiin vaan, muru! Jukka Rautiainen asuu kahdella paikkakunnalla. Päivi jää Varkauteen, kun Jukka lähtee Imatralle töihin. PAPERI Nro 8/2014 31.10.2014 56. vuosikerta Li itt o ” Helikopteri pudotti meidät kairaan, josta lähimmälle tielle oli 50 kilometriä.” Janne Wikström, s. 32 Milloin eläkkeelle? Elinan eläkeikä siirtyi eteenpäin s. 4 Turvaa kuulosi Menetettyä ei voi saada takaisin s. 8 Paperi tienhaarassa Tulevaisuus täynnä vaihtoehtoja s. 20 R ei m a Ka ng as 01_etusivu.indd 1 22.10.2014 12:34:29 Nro 4/2014 ? 16.5.2014 ? 56. vuosikerta Isien jäljillä Elojen suvussa työskennellään samassa yhtiössä jo viidennessä polvessa. Ju kk a Ko sk in en Jani Kautto: Äänekoski iloitsee investoinnista s. 4 Lisää työpaikkoja: Varkaudessa tehdään pian kartonkia s. 8 Paperimies Kari: Ammattinsa suvereeni osaaja s. 19 ”En muista koskaan kokeneeni täydellistä kalareissua.” Ossi Peräkylä, s. 25. ” Jos aikoo sukeltaa, oluen ottaminen on jätettävä.” Juha Töytäri s. 32 PaPeri Li itt o 01_etusivu.indd 1 7.5.2014 14:29:50 Vieläkin tarttuu Tarja Himmi sai itsevarmuutta, kun huomasi, että oppii uutta aikuisenakin. PAPERI Nro 9/2014 28.11.2014 56. vuosikerta Li itt o ” Kyllähän se hyvän mielen antaa, kun pystyy auttamaan.” Jenni Mäkinen, s. 25 Minna iloitsee Tainionkoskelle investoidaan s. 4 UPM sulkee koneita Jämsänkoskella ja Kaukaalla hiljenee s. 8 Viina vei Seppoa Vaimon lähteminen herätti s. 20 M Ik ko N ik ki ne n 01_etusivu.indd 1 19.11.2014 22:42:48 Nro 6/2014 29.8.2014 56. vuosikerta Ju kk a Ko sk in en PAPERI Li itt o ”Sotapaikkoihin tutustuminen on karistanut luuloja itsestä.” Matti Hietanen, s. 32 Riittävän pitkä Työuran pituus ja rasittavuus on otettava huomioon eläkeikää päätettäessä. –Olen osuuteni tehnyt, sanoo 60-vuotiaana eläköitynyt Anne Turtiainen. Hyviä uutisia: Uusiutuvan dieselin valmistus alkaa s. 4 Kuljetuksia vesillä Hinaajat olivat yhtiön työjuhtia s. 20 ”Hieno lomapaikka” Kummun perhe viihtyi Särkelässä. s. 28 ” Minä vaan en ole sellainen paikallaanistuja.” Mika Näsi s. 25 Nro 6/2014 29.8.2014 56. vuosikerta PAPERI Li itt o paikallaanistuja.” Mika Näsi s. 25 01_etusivu.indd 1 19.8.2014 14:44:52 PAPERI Nro 10/2014 19.12.2014 56. vuosikerta Li itt o Ari ei unohtele Vuorotyö voi heikentää muistia s. 4 Pikkujoulut: Investointi henkilöstöön s. 20 Pätkätöissä? Jäsenyys kannattaa silloinkin s. 26 Painajainen Pekka Raatikainen tietää, miltä tuntuu, kun uni ei tule. ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 M ik ko Vä hä ni itt y 01_kansi.indd 1 11.12.2014 7:30:58 Äänestä paras kansi Mikä on mielestäsi vuoden 2014 paras kansi? Entä mieleenpainunein juttu? Kerro mielipiteesi ja osallistu 50 euron lahjakortin arvontaan. Osallistu äänestykseen 14.1.2015 mennessä tällä kaavakkeella tai osoitteessa www.paperiliitto.? . Paras kansi vuonna 2014 oli numerossa Tämä juttu jäi mieleen: Nimi: Postiosoite: Puhelin: LUKIJAKILPAILU 22-23_lehti.indd 23 11.12.2014 7:33:26
24 | Paperiliitto 10/2014 ? Väkiluku – 1.2 miljardia ? Keskiansio, paperiteollisuus (arvio): 180 euroa kuukaudessa ? Paperialan yhdistykseen eli Indian National Paper Mill Workers Federationiin kuuluu noin arviolta puolet maan työntekijöistä ? Intiassa on tällä hetkellä yli 850 paperialan yritystä, mutta vain 14 niistä tekee puusta paperia. Muut tekevät paperituotteita joko kierrätysmateriaalista tai maanviljelystuotteista. ? Suuri osa paperintuotantoon käytettävistä raakamateriaalista tuodaan maahan. Jopa kierrätyspaperia on alettu tuoda maahan. ? Ala kasvaa kuitenkin vauhdilla. Intialainen kuluttaa paperia keskiverroin noin 60 kiloa vuodessa. ? Intiassa tuotetaan yli 13 miljoonaa tonnia paperia vuodessa. ? Työt tehdään paljolti ilman koneita koska käsityö on maassa halpaa. Pulaa paperista Intia PaPerIDUUNarIN maaIlma Teksti ja kuva Pia Heikkilä T een töitä kuusi päivää viikossa, joskus seitsemän päivää. Pidän työstäni, vaikka päivät ovat pitkiä. Olen onnellinen, että minulla on työpaikka, kertoo noin 50-vuotias Sikander Gupta, joka on töissä Ballarpur Industriesin paperitehtaalla Punessa, Maharashstran osavaltiossa Intiassa. Tehtaalla valmistetaan kirjoituspaperia ja paperia kirjoihin. Gupta on vanhempi paperityöntekijä ja hänen työkuvaansa kuuluu paperileikkurin käsittely ja rullien paikalle asettaminen. Hän on ollut tehtaalla jo yli kymmenen vuotta ja osallistuu myös esimiestehtäviin aina tarvittaessa. Työntekijöitä on Ballarpur Industriesin Punen tehtaalla useampi tuhat. Työtä tehdään kellon ympäri ja Guptankin päivät venyvät usein yli kaksitoistatuntisiksi. Monille työntekijöille on kuitenkin järjestetty ruokailu ja kuljetukset työpaikan ja kodin välillä. Gupta tienaa ylityölisineen noin 240 euroa kuussa. Hän on tyytyväinen työoloihinsa ja palkkaansa. – Monilla täällä alueella ei ole vakituista työtä. Tehtaallakin käy tuhansia päiväpalkkaisia, joille työn jatkuminen on epävarmaa, hän sanoo. Pitkiä lomia on vähän ja on harvinaista, että paperityöläinen pitää yli viikon loman yhteen putkeen. Toisaalta Intiassa on vuoden ympäri paljon juhlapäiviä, jolloin työläisille annetaan vapaata. Mikäli pyhäpäivälle sattuu vuoro, he voivat ottaa vapaapäivän myöhemmin. Eläkettä ei Intiassa juuri työstä kerry, mutta Gupta säästää palkastaan ahkerasti joka kuukausi. – Pystyn säästämään palkasta noin 500 rupiaa (6 euroa) kuussa, muu menee perheen menoihin, hän sanoo. Guptalla on kolme jo aikuista lasta, neljä lastenlasta ja vaimo. Perheen lapset asuvat kaikki kotona puolisoineen, mikä Intiassa on tavallista. Lapset käyvät kaikki työssä, poika myös tehtaalla kuljetustöissä. Gupta on paikallisen paperityöntekijöiden liiton alajärjestön jäsen. – Minulle se oli enemmänkin muodollisuus, koska kaikki työnjohtajat eivät suosi aktivisteja, joten en paljon käy kokouksissa tai muissa tapaamisissa, hän sanoo. – Haluan kuitenkin enemmän esimiestehtäviä, ja usein liittoaktivistit koetaan hankalina johtajien mielestä, hän lisää.? P Palkka perheelle Pitkät päivät eivät haittaa intialaista Sikander Guptaa, sillä työpaikka on vakituinen ja palkka hyvä. Sikander Gupta on ammattiliiton jäsen, mutta ei toimi aktiivisti, sillä aktiivit eivät ole suosittuja yrityksen johdon keskuudessa. 180 €/kk 3 €/pv KESKIVUOSIANSIO PAPERITEOLLISUUS MINIMIPALKKA Pune Kuvis 24_25_paperiduunari.indd 24 11.12.2014 6:45:26
Paperiliitto 10/2014 | 25 Parasta elämässä Teksti Jenni Räinä Kuva Jaakko Heikkilä M inulla todettiin yläasteella lonkan virheasento, toinen jalka on sentin toista lyhyempi. Selkäni kipeytyi. Iltaisin piti etsiä se yksi sopiva asento, juntata peitto tueksi ja odottaa, että uni tulee. Aloin käydä 18-vuotiaana kavereiden kanssa salilla. Treenistä tuli todella hyvä olo. Jos jokin asia harmitti salille mennessä, ei se takaisin tullessa painanut. Samalla parani selkä. Yhä jos en treenaa menee selkä kramppiin, enkä pääse liikkeelle. Kun aloitin salilla, painoin 65 kiloa. Nyt painan 105 kiloa. Muiden suhtautuminen minuun muuttui, kun lihaksia alkoi tulla. He sanoivat, että olen ison pojan näköinen, leveä. Voimamies Ilkka Nummisto on sanonut, että Suomessa on aina kunnioitettu voimaa. Ajattelen samalla tavalla. Minä kunnioitan voimaa, samoin monet muut. Voimasta on hyötyä. Minun ei aina tarvitse pyytää apua. Joissakin asioissa olen vähän laiska ja tekemiset saattavat jäädä kesken, esimerkiksi terassista puuttuu pari viimeistä lautaa. Off road -autoa olen kuitenkin rakentanut tuhansia tunteja. Vuoden 1973 Range Roverissa on alkuperäistä vain tuulilasin malli. Off road sopii minulle. Se on autojen voimalaji ja rauhallisen miehen laji. Kerran Venäjällä seurueemme eteni 18 tunnin aikana 150 metriä. Korjasimme, kunnes jokainen pääsi jatkamaan. Kaveria ei jätetä. Maltti oli valttia myös, kun yksi autoista upposi kuuden metrin syvyyteen suohon. Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia. Lopulta suo kohosi. Samalla vaijeri kiristyi. Löysäsin sitä ja hakkasin kirveellä suota auki. Kiristimme vaijeria pikku hiljaa, välillä suota rikkoen ja lopulta auto tuli esiin. Siinäkin hätäinen mies olisi vain kiristänyt vaijeria, ja sinne olisi auto jäänyt suon pohjaan iäksi. ? P Matti Soraranta tietää, että maltti on valttia. Kunnioitan voimaa Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Matti Soraranta, 36 työskentelee prosessinhoitajana paperikone viidellä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. ? Matti Soraranta kuvailee itseään sosiaaliseksi ja rauhalliseksi. Siksi off road sopii hänelle. –Hermo ei saa palaa, vaikka vehkeet hajoaisivat keskelle erämaata. 24_25_paperiduunari.indd 25 11.12.2014 6:45:28
26 | Paperiliitto 10/2014 Teksti Tiina Suomalainen K yllä se nostatti huolen. Nimittäin UPM:n uusi säästöohjelma ja päätös, että yhtiö keskeyttää uudet oppisopimuskoulutukset. – Ensin nousi pelko, että jatkuuko meidänkään koulutuksemme. No, jatkuuhan se. Sitten tuli huoli tulevasta. Olen kuitenkin ottanut sellaisen asenteen, että teen töitä niin kauan kuin niitä on, enkä käytä energiaa tulevan murehtimiseen. Se ei ole meidän käsissämme, sanoo Emmi Reinikainen. Reinikainen tietää, että kaikki oppisopimuskoulutettavat, esimerkiksi perheelliset, eivät pysty suhtautumaan uutisiin yhtä kevyesti kuin hän. Reinikainen aloitti oppisopimuskoulutuksen 40 hengen porukassa viime maaliskuussa. Kaksivuotisesta koulutuksesta on kohta puolet käyty. Kaikista parasta menneessä vuodessa on Reinikaisen mukaan ollut nauru. Hän kiittelee sekä opiskeluettä työporukoita mukaviksi. – Arvostan työn sosiaalista puolta, koska olen itse kova höpöttämään. Työ maistuu aivan eri tavalla, kun on hyvä henki.Haasteellisinta opiskelussa on ollut kaiken uuden tiedon omaksuminen. Loppuvuoden sähköautomaatiossa työskennellyt Reinikainen kuljettaa edelleen muistivihkoa mukanaan ja kirjaa sinne oppimaansa. Joulurauhaa Reinikaisen joulusuunnitelman eivät olleet joulukuun alussa vielä kirkastuneet. Ehkä hän jää tällä kertaa koirien kanssa kotiin. Niin tai näin, toiveena on valkoinen joulu. – Nuorempana joulu oli minusta ihan älyttömän hienoa aikaa. Olen jouluihminen edelleen. Arvostan sitä, että saa olla rauhassa. Minulla on jouluna yhdeksän päivän vapaa. Ulkoilutan koiria ja käyn heppaa moikkaamassa. Vuodenvaihteessa alkaa Reinikaisen Matti-varsan vieroitus. Se jatkaa elämäänsä eri karsinassa kuin emänsä. Reinikainen toivoo, että aikanaan Matista tulee hänelle yleishevonen, jolla voi sekä maastoettä kouluratsastaa. Juttusarja oppisopimuksesta päättyy. ? P ” Sitten tuli huoli tulevasta”. Murehtimatta Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. OppisOpimuksessa Mikko Nikkinen Emmi Reinikainen on jouluihminen. Emmi Reinikainen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia HiOmO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Jukka Koskinen P aperiliiton jäseneksi kannattaa liittyä heti työsuhteen alussa ja myös lyhyissä työsuhteissa. Saat käyttöösi liiton palvelut ja liityt samalla Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi. Työttömyysturvaan vaikuttavat työssäolopäivät kertyvät liittymispäivästä lähtien, kun jäsenmaksu on maksettu. Näin jokainen päivä vie lähemmäs oikeutta saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäätkin työttömäksi. Paperiliiton jäseniltä ei peritä jäsenmaksua työttömyyden ajalta. Paperiteollisuuden työpaikoilla on perinteisesti korkea järjestäytymisaste. Ammattiosaston ja liiton jäseneksi pääsee liittymään esimerkiksi luottamusmiehen kautta. Kesätöistä jäseneksi Tuukka Ahola on Paperiliiton Tampereen osasto 4:n jäsen. Hän valmistui keväällä koneenasentajaksi ja pääsi sen jälkeen kesätöihin DS Smithin tehtaalle kunnossapitoyhtiö BMS:lle, joka oli ennestään tuttu työpaikka työssäoppimisjaksoilta. – Työkavereiden kanssa tuli puhetta liittoon liittymisestä ja ajattelin, että ilman muuta voin liittyä. Liitosta saa tarvittaessa tietoa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja jos käy niin, että jää työttömäksi ja on ollut riittävän pitkään töissä, saa sitten liiton kautta korvausta. Aholalle oli puheista jäänyt mieleen myös se, että jäsenkortilla saa lisäksi alennusta polttoaineista tietyltä huoltoasemaketjulta ja erilaisia majoitusalennuksia. Jäsenmaksu on sopiva. – Eikä sitä jäsenmaksun maksamista edes huomaa, kun se menee suoraan palkasta. Maksu on pieni ja sen tuomat edut hyviä, Ahola sanoo. Paperiliitto neuvottelee ja sopii alan työehtosopimukset, joissa määritellään keskeiset työsuhteen ehdot, mm. palkat, lisät, työajat, tauot, lomat, lomarahat, sairausajan palkat ja palkalliset vapaat. Jäsenyys on etu Liiton jäsenyydestä on monta etua. Autourheilua harrastava Kimmo Kärki liittyi Paperiliiton jäseneksi tänä vuonna. 26_27_hiomo.indd 26 11.12.2014 9:01:14
Paperiliitto 10/2014 | 27 ” Eikä jäsenmaksun maksamista edes huomaa, kun se menee suoraan palkasta.” HiOmO Jäsenyys on etu P aperiliiton jäsenkortilla saa korotetun alennuksen Teboil-huoltamoilta vuoden loppuun saakka. Jäsenalennus on 2,5 senttiä litralta bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 prosenttia, autokemikaaleista 5 prosenttia, pesuista 5 prosenttia ja nestekaasupullon täytöstä 5 prosenttia. Jäsenkorttialennus on voimassa 31.12.2014 saakka. Polttoainealennukset saa Paperiliiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. ? P Jäsenmaksu ? 1,59 euroa ennakkoveron alaisesta palkasta: liiton osuus on 1 % ja työttömyyskassan osuus 0,59 % ? Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä ? Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ? Työnantaja perii Paperiliiton jäsenmaksun jäsenen allekirjoittaman perintäsopimuksen mukaan ? Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua, jäsen allekirjoittaa perintäsopimuksen ammattiosaston kanssa ja maksaa jäsenmaksun itse oman ammattiosastonsa tilille J äsenmaksua ei peritä, kun ? Lähdet opiskelemaan ? Saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa ? Lähdet armeijaan ? Jäät vuorotteluvapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle ? Jäät työttömäksi ? Olet sairaana niin, että työnantaja ei maksa palkkaa ? Jäät eläkkeelle ? ota näissä tapauksissa yhteyttä jäsenrekisteriin tai ammattiosastosi taloudenhoitajaan. ? Jos oikeutesi maksuvapauteen jatkuu, ilmoita asiasta vähintään puolivuosittain. Polttoaineale joulukuussa OsastOssa Mitä osastossasi tapahtuu? Tällä palstalla Paperiliiton ammattiosastot voivat ilmoittaa tulevista tapahtumista. Kerro ammattiosaston nimi ja numero, tapahtuman nimi, aika ja paikka sekä yhteystiedot osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi. Aineistopäivät näet tästä lehdestä tai liiton nettisivuilta. Veitsiluoto: ammattiosasto teki marraskuussa perinteisen opinto-, lätkäja teatteriretken Ouluun. Oman pelipaidan sai osastolta kiitokseksi pitkäaikainen matkanvetäjä Jouko Eskola. Onnittelut: Vielä ukko nuori on, sydämessä veitikkainen vielä asuu vallaton, pilkistää poika silmist' aina vaan. Paljon onnea Kimmo Sihvolalle 50-vuotis merkkipäivän johdosta! Toivottavat Rakkaat Työkaverit. Sudokun ratkaisut Ay-työllä arvoa Jäsenyyden saa siirrettyä joustavasti liitosta toiseen. Jäsen siirtyy samalla toisen työttömyyskassan jäseneksi. Äänekoskelaiselle Joel Vainiolle Paperiliiton jäsenyyttä tarjosi pääluottamusmies. Vainio oli ennestään toisen ammattiliiton jäsen. – Aloitin työt Metsä Fibrellä toukokuussa ja siirsin jäsenyyden Paperiliittoon tänä syksynä. Olen määräaikainen ja työskentelen prosessinhoitajana, Vainio kertoo. Hän on kiinnostunut jatkamaan vastaavissa tehtävissä myöhemminkin. Vainio arvostaa ammattiliittoja niiden työpaikalla hoitamien asioiden takia. Muut jäsenedut eivät hänen mielestään ole yhtä merkityksellisiä liiton jäsenyyttä valittaessa. Ei vain työttömyyskassa Hydrauliikka-asentaja Kimmo Kärki aloitti työt Kotkamillsillä maaliskuussa ja liittyi saman tien Paperiliiton jäseneksi. – Työyhteisöissä on tapana kuulua siihen ammattiliittoon, mihin muutkin kuuluvat, näkee Kärki. Hän oli edelliset seitsemän vuotta AKT:n jäsen. – Liiton vaihto kävi vaivattomasti, kirjoitin vain nimen paperiin, Kärki kertoo. Kärjen mielestä on kaikkien etu, että liiton edustajat neuvottelevat palkoista ja työajoista työntekijöiden puolesta. – Joku valitsee pelkän työttömyyskassan jäsenyyden, mutta ne eivät välitä työehdoista, tekevät pelkkää bisnestä, Kärki kiteyttää. ? P H an nu Sip ilä Jouko Eskola saa onnittelut. 26_27_hiomo.indd 27 11.12.2014 9:01:32
Jukka Koskinen O n taasen se vuodenaika, jolloin lauletaan Enkeli taivaata. Vaikka jotkut saattavatkin laittaa pehmeitä kääröjä jonkun konttiin, ei oo kaikki pehmeet touhuu. Toivottavasti jokaisella on edes hitunen joulunhenkeä sydämessä. Ei tuo joulumieltä uutiset, joita mediat ovat tuutanneet pitkin syksyä. Tuotantoja ajetaan alas meillä ja muualla. Yt-neuvottelukuntien joululahja-arpajaiset ovat alkaneet. Varmaan on taas edetty vanhoilla säästöynnä muilla tuotannon turvaamiskusetuksilla. Tai hetkinen – ainahan voi toivoa, että joulunhenki puuttuisi asioihin. Ettei heitä, joita tällä kertaa yyteet koskettaa, irtisanottaisikaan, vaan heidät siirrettäisiin omalla tehtaalla muihin tehtäviin. Saisi se joulunhenki puuttua vähän muuhunkin maailmanmenoon, että kaiken maailman ebolat, rapulat ja lintulenssut saataisiin hallintaan. Ja joulunhenki voisi kertoa Vladimirille että pitää olla kiltisti, eikä saa kiusata muita ja että sotaleikkejä ei kerta kaikkiaan saa leikkiä. No, ei Vladimir ainoa tuhma näissä sotaleikeissä ole. Oli se Suomen ja maailman tilanne sitten mikä tahansa, tämä aika vuodesta on hyvän tahdon aikaa. Yritetään muistaa se ja pidetään huolta lähimmäisistämme ja vaikeuksista huolimatta mielet positiivisina. Valoa kohti mennään. P Uusintoja viime vuosilta TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Ei oo kaikki pehmeet touhuu. HIOMO Paperiliiton omat lomat työssäkäyville ja työttömille 1 Paperiliitto järjestää yhdessä Vuokatin urheiluopiston (www.vuokattisport.? ) kanssa oman 4 vuorokauden mittaisen hyvinvointiloman. Lomalla on ohjattua toimintaa joka päivä. Loma on suunnattu Paperiliiton työssäkäyville ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Lomajakson hinta on jäsenille 170 €/henkilö. Majoitus kahden hengen huoneissa. Yhden hengen huonelisä 24 €/vrk. Hintaan sisältyy majoituksen lisäksi täysihoito, ohjaus ja ohjelman mukaiset palvelut, yksi omatoimisen iltapäivän aktiviteetti per lomapäivä, hotellisauna ja uimahallin käyttö sekä kuntosalin ja pallohallin käyttö. Katso tarkemmat ohjelmat osoitteesta www.paperiliitto.? . Loma toteutetaan, jos sille osallistuu vähintään 10 hengen porukka. Maksimiosallistujamäärä kullekin jaksolle on 25 jäsentä. Perheenjäsenet voi ottaa mukaan lomalle. Perheenjäsenen, joka ei ole liiton jäsen, hinta lomalle on 320 €/aikuinen, ilman ohjelmaa täysihoidolla 285 €, lapset 4–13 -vuotta 150 € täysihoidolla. Paperiliitto tukee omien jäsentensä osallistumista lomalle. Ei karensseja. Huom. tämä loma ?? | Paperiliitto ??/???? on maksullinen myös työttömille jäsenille. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksessa esitettyjen perusteluiden perusteella. Lomajaksot yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa: Paperiliiton pakkoloma Aika: 29.3.–2.4.2015, omavastuu 170 € Haku päättyy 10.2.2015 Paperiliiton pakkoloma Aika: 14.–18.9.2014, omavastuu 170 €. Haku päättyy 4.8.2015 Yhteistyössä SAK, TUL, Kisakeskus ja Paperiliitto 2 SAK, TUL ja Kisakeskus (www.kisakeskus. ? ) järjestävät lapsiperheille Pohjantähti-leirin urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa. Leirillä on runsaasti monipuolista ohjelmaa kädentaidoista liikuntatuokioihin ja leikkimielisiin kilpailuihin. Lapsille on omia ryhmiä ikäryhmittäin ja aikuisille omaa ohjattua liikuntaa ja toimintaa. Paperiliitto tukee jäsentensä ja heidän perheittensä osallistumista Pohjantähti-leirille. Leirille haetaan Paperiliiton kautta. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksissa esitettyjen perusteluiden perusteella. Pohjantähti-leiri Kisakeskuksessa Aika: 6.-11.7.2015. Omavastuu aikuiset 219 €, lapset 109 € Haku päättyy 15.4.2015 Lomajärjestöjen lomat 3 Paperiliiton kautta voi hakea Hyvinvointilomat ry:n järjestämille tuetuille lomille. Teemalomia on työttömille, lapsiperheille ja eläkeläisille. Lomat toteutetaan täyshoidolla, sisältäen aamiaisen, lounaan, päivällisen ja lomaohjaukset. Katso tarkemmat ohjelmat osoitteesta www.paperiliitto.? . Matkakuluista ja mahdollisten retkien kustannuksista lomalaiset vastaavat itse. Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa toimintaa. Lomat ovat kaikille avoimia ja osallistujat valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Sosiaalisia syitä loman saamiselle voivat olla mm. pienet tulot, velat, monilapsinen perhe, yksinhuoltajuus, terveydelliset syyt tai yksinäisyys. Tuetun loman voi saada enintään joka toinen vuosi. Muistathan perustella hakemuksesi. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemus lähetetään Paperiliittoon. Lomalle pääsevien valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Hyvinvointilomat ry ilmoittaa lomavalinnoista lomalle valituille henkilökohtaisesti. Lomat ja hyvinvointi 2015 ? Valitse sopiva loma ja virkisty omavastuuhintaan. ?Raha-automaattiyhdistys tukee lomajärjestöjen lomia. 28_29_hiomo.indd 28 11.12.2014 8:58:11
HIOMO Paperiliitto ??/???? | ?? P aperiliittolaisille työpaikoille on valittu uusia luottamusmiehiä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Luottamusmies on työyhteisön ja ammattiliiton avainhenkilö. Luottamusmiesten tehtäviin kuuluvat mm. työpaikan yhteistoiminta, työehtojen valvonta, erimielisyyksien ratkaiseminen, jäsenhankinta ja ay-toimintaan perehdyttäminen. Luottamusmies tarvitsee perustehtävänsä hoidossa monia tietoja ja taitoja, joten tehtävä vaatii sitoutumista myös itsensä kehittämiseen. Tärkeintä on työehtosopimuksen hyvä hallitseminen yhdessä neuvottelutaidon kanssa. Uudet luottamusmiehet saavat apua pääluottamusmieheltä ja liiton toimitsijoilta kysymysten pohtimiseen ja ratkaisemiseen. Luottamusmieskokoukset ja joskus niiden yhteydessä pidettävät paikallisiin asioihin keskittyvät koulutukset ovat tärkeitä tehtäviin perehtymisessä sekä tiedonvaihdossa. Saat osallistua luottamusmiesten peruskurssille kun: Sinut on valittu luottamusmieheksi tai varaluottamusmieheksi Olet jo toiminut pitempään luottamusmiehenä, mutta et ole käynyt peruskurssia Saat osallistua luottamusmiesten jatkokurssille, Olet käynyt peruskurssin ja toimit luottamusmiehenä Olet toiminut luottamusmiehenä jo useampia kausia ja olet hankkinut peruskurssin tiedot muulla tavalla Toimi näin Täytä kurssihakemus ja toimita se työnantajallesi viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssihakemuksen saat osastosi opintoasioiden hoitajalta tai Paperiliiton nettisivuilta kohdasta koulutus. Tarkasta, että työnantaja on merkinnyt opintovapaan ajan oikein sekä laittanut ruksit kohtiin korvaa ansionmenetyksen ja ateriakorvauksen. Työnantajalle jää yksi kappale. Toimita loput kolme kappaletta ammattiosastollesi. Ammattiosastosta hakemus lähetetään liittoon ja liitosta hyväksymisen jälkeen koulutuksen järjestäjälle. Opisto lähettää sinulle kutsun kurssille noin kaksi viikko ennen kurssin alkua. Työnantaja voi tietyin perustein yhden kerran siirtää opintovapaan antamista myöhempään ajankohtaan enintään kuuden kuukauden päähän tai seuraavan kurssin alkamiseen asti. Koulutusta on tarjolla myös muillekin kuin luottamustehtävissä toimiville jäsenille. Seuraa kurssitarjontaa osoitteessa www.paperiliitto.? > koulutus. Tervetuloa mukaan osallistumaan! Koulutusta luottamusmiehille Luottamusmiesten peruskurssit Paperiliiton omat luottamusmiesten peruskurssit Kiljavan opistolla Nurmijärvellä: 9.–13.2.2015 23–27.3.2015 25.–29.5.2015 Luottamusmiesten jatkokurssit Paperiliiton oma luottamusmiesten jatkokurssi on kaksiosainen. Täytä hakemus molemmille jaksoille samalla kertaa. 1. jakso 12.–16.10.2015 2. jakso 9.–13.11.2015 Hyvinvointilomat ry:n tuetut lomat lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä: TYÖTTÖMILLE Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Lomissa omavastuuosuus 50 € ja täysihoito. Puhtia arkeen -lomajaksot Aika:4.–9.5.2015 Haku päättyy 21.1.2015 Puhtia arkeen -lomajaksot Aika: 25.–30.5.2015 Haku päättyy 9.2.2015 Puhtia arkeen -lomajaksot Aika: 5.–10.10.2015 Haku päättyy 15.6.2015 Puhtia arkeen -lomajaksot Aika: 2.–7.11.2015 Haku päättyy 20.7.2015 LAPSIPERHEILLE Vintiöviikko Aika: 7.–12.4.2015, omavastuuosuus aikuiset 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta. Täysihoito. Haku päättyy 31.12.2014 Vintiöviikot on suunnattu erityisesti alle kouluikäisten lasten perheille. Viikoilla on tietoisku ”Muksuoppia vanhemmille ja lapsille”, perheen yhteistä ohjelmaa sekä aikuisille rentoutusohjelmaa. Lomaan sisältyy 2 X 2 tuntia lastenhoitoa 3–6 -vuotiaille. Vekaraviikko Aika: 14.–19.6.2015, omavastuuosuus aikuiset 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta. Täysihoito. Haku päättyy 1.6.2015 Vekaraviikoilla ohjelmana on mm. luontopolkuretki, perherastirata, letunpaistoa, kahvinuotioretki ja erikseen lapsille satupolkuretki, tenavatunti ja vanhemmille niska-hartajumppa, sauvakävelyä ja vesijumppaa. Lomaan sisältyy 2 x 2 tuntia lastenhoitoa 3-6 –vuotiaille. Syysloma Aika: 12.–17.10.2015, omavastuuosuus aikuiset 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta. Täysihoito. Haku päättyy 30.6.2015 ELÄKELÄISILLE Oloneuvokset lomalla Aika: 14.–19.9.2015, omavastuuosuus 100 €, täysihoito. Haku päättyy 1.6.2015 Vireyttä vedestä Aika: 9.– 14.11.2015, omavastuuosuus 100 €, täysihoito. Haku päättyy 31.7.2015 Lomille hakeminen 1 Tulosta lomatukihakemus osoitteesta ww.paperiliitto.? (linkki lomakkeeseen kunkin loman tiedoissa) tai pyydä lomake ammattiosastosi lomavastaavalta tai liiton toimistosta, puh. 0102 897 700. 2 Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Perhelomia haettaessa muista merkitä myös lasten henkilötunnukset. 3 Lähetä allekirjoitettu hakemus liiton toimistoon 2,5 kuukautta ennen lomaviikon alkua. Tarkista lomakohtainen viimeinen hakupäivä valitsemasi loman kohdalta. Palauta hakemus osoitteeseen: Paperiliitto r.y. Hanna-Kaisa Siimes PL 32600531 Helsinki 4 Lomajärjestöjen lomien lopulliset valintapäätökset tekee ao. lomajärjestö. Lomajärjestöt ilmoittavat valinnasta kirjeitse tai sähköpostitse ilmoittamaasi osoitteeseen. Tarkkaile postiasi. Lisätietoja lomista: Hanna-Kaisa Siimes p. 0102 897 729 tai sähköposti hanna-kaisa.siimes@ paperiliitto.? P 7.–12.4.2015, omavastuuosuus aikuiset 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta. suunnattu erityisesti alle kouluikäisten lasten perheille. Viikoilla on tietoisku ”Muksuoppia vanhemmille ja lapsille”, perheen yhteistä ohjelmaa sekä aiELÄKELÄISILLE Oloneuvokset lomalla Aika: 14.–19.9.2015, omavastuuosuus 100 €, täysihoito. Haku päättyy 1.6.2015 Vireyttä vedestä Aika: 9.– 14.11.2015, omavastuuosuus 100 €, täysihoito. Haku päättyy 31.7.2015 Kuvat Vuokatti-kuvapankki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Paperiliitto-lehden ilmestymisaikataulu 2015 Nro Aineisto Ilmestyy Nro Aineisto Ilmestyy 28_29_hiomo.indd 29 11.12.2014 8:58:13
?? | Paperiliitto ??/???? HIOMO | Paperityöväen työttömyyskassa tiedottaa Päiväraha, omistukset ja eläkepäätös J os olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2015 ja omistat maatai metsätilan, harjoitat yritystoimintaa tai saat osatyökyvyttömyyseläkettä, muista lähettää asiaa koskeva päätös työttömyyskassaan: Maatai metsätila Jos omistat maatai metsätilan, toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2013. Yritystoiminta Jos harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa, toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2013. Osatyökyvyttömyyseläke Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita eläkepäätös vuodelle 2015 työttömyyskassaan. Vain muutosverokortti työttömyyskassaan. V uoden 2015 verokortit tulevat voimaan 1.2.2015. Älä lähetä kotiin tulevaa perusverokorttia työttömyyskassaan. Sitä kassa ei tarvitse, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden verotukseen. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin perusverokortissa. Korotettua ansioosaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20. Jos haluat muuttaa verotustasi ja saat muutosverokortin, se puolestaan pitää lähettää työttömyyskassaan. Pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.? . Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. Sen työttömyyskassa tarvitsee. P Joulunajan maksupäivät Ansioturvan poikkeavat maksupäivät koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia ? Jos haet työttömyyspäivärahaa vuodelle 2015, tarkista, mitkä päätökset on lähetettävä vuoden vaihtuessa työttömyyskassaan. Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Philips ColorVision + 60 % -polttimot 60 % enemmän tehoa vastaavaan tavalliseen H-polttimoon verrattuna. Väriefekti sininen, vihreä, violetti tai keltainen. E-hyväksytty. 29 00 H4 /pr 35 90 H7 /pr 59 90 Alkometri Korkealuokkaisella polttokennosensorilla varustettu alkometri, joka ilmoittaa hengityksen alkoholipitoisuuden erittäin tarkasti. Mukana vaihdettavat suukappaleet (10 kpl). Tekniset tiedot: Mittausalue 0.0 – 4.0 % BAC Tarkkuus +/0.05 % BAC Käyttölämpötila 10 40 °C Toimii 2 x AA-paristoilla (ei sis.) 859-F16 UUTUUS 89 00 Ajoneuvotallennin + 8 Gt SD-kortti Taittuva 2,5 tuuman LCD-näyttö. Sisäänrakennettu mikrofoni ja kaiutin. Infrapuna-videotallennus liikkeentunnistimella. 880-DVR 34 90 Lampaantalja Aitoa lampaanvillaa. 942-6092 DEFA Termina 1200 W sisätilanlämmitin D430012 DEFA Termina 1200 W 19 90 Varaudu talveen! Akkuporakone + LED-valaisin 12 V 1,2 Ah NiCd Akkuporakoneessa työvalo 2 nopeusaluetta: 0-350 ja 0-1200 r/min Akkuporakoneen paino: 1,4 kg Vakiovarusteet: 2 akkua Latauslaite 9 kpl ruuvauskärkiä Magneettipidin Kangaslaukku 236-1011 Akkuporakoneessa työvalo 2 nopeusaluetta: 0-350 ja 0-1200 r/min Akkuporakoneen paino: 1,4 kg 69 90 90 fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.12.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Merkillisen reilu. Alkometri Korkealuokkaisella polttokennosensorilla varustettu al Akkuporakone + LED-valaisin Älä lähetä perusverokorttia pe . . ti . . ma . . ma . . ti . . ti . . ma . . ke . . ti . . pe . . ke . . ma . . pe . . ke . . ma . . to . . ke . . pe . . to . . ma . . pe . . ti . . Hakemus saapuu Maksetaan aikaisintaan 30_31_hiomo.indd 30 10.12.2014 12:06:06
Paperiliitto ??/???? | ?? HIOMO TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon9/2014 täyttäneistä palkinnon sai Unto Nurmi Nokialta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 14.1. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 9/2014 ratkaisu ? 30_31_hiomo.indd 31 10.12.2014 12:06:12
32 | Paperiliitto 10/2014 TaukoTila Ei aikaa kahvitteluun Stora Enson Kaukopään tehtaan kartonkikone nelosella kahvitauot ovat harvinaista herkkua. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen S tora Enson Kaukopään kartonkikone 4:n iltavuoro on ollut töissä pari tuntia. Valvomon perällä pyöreä valkoinen pöytä houkuttelee istumaan kahvikupilliselle. Peräseinää koristaa kesätyöntekijän hauska seinämaalaus. Kuvaan piirretty iso kartonkirulla, rullaan maitotölkki ja maitotölkkiin lehmä. Sami Ilves laittaat kahvin tulemaan. Pöydälle katetaan pullat ja viinerit. – Harvinaista herkkua, Sini Inkilä huomauttaa. Totuus on nimittäin se, että prosessihenkilöillä ei ole enää aikaa pitää kahvitaukoja, vaan he hörppäävät kupillisen valvomon pöydän ääressä, kun ehtivät. – Ajonopeudet ovat nykyään niin kovat, että yhteiset tauot ovat haave vain. Ja jos käyttäjäkunnossapitäjät ovat vielä keikalla jossakin, me joudumme kolmestaan tekemään niidenkin työt, Mikko Hyöppönen huomauttaa. Samalla tavalla tapahtuu myös syöminen. Yhdellä on eväät, toinen käy hakemassa ruoan kuppilasta. Kuppilassa kuulema ihmettelevät, mikseivät työntekijät enää syö siellä. – Siinä sitten syödään työn ääressä ja höpötetään kaverin kanssa. Jos on kaveri paikalla, Teemu Sairanen huomauttaa. Hyöppönen haaveilee yhteisestä kahvihetkestä vuoron alussa. Se kokoaisi porukan yhteen, ja samalla voitaisiin jutella niitä näitä – työasioistakin. kahviTauko Teksti Sari Kangas M arko Vesanen on palokuntalainen vuorokauden ympäri. Vapaa-aika kuluu Ventelän VPK:ssa ja työpäivät Sappi Kirkniemen tehdaspalokunnassa. Tehtävissä ei voi välttyä rankoilta kokemuksilta, mutta Vesaselle auttaminen on sydämen asia. – Minua vie eteenpäin se, että pystyn toisten hädän hetkellä tarjoamaan apua, Vesanen sanoo. Vesanen on palokuntalaisena myöhäisherännäinen. Harrastus alkoi vasta aikuisiällä kavereiden innoittamana. Kymmenisen vuotta myöhemmin harrastuksesta tuli myös työ, kun Vesanen siirtyi tehtaan varapalopäälliköksi. Toimistossa istuminen ei miestä ole ikinä kiinnostanut, toisin kuin toiminta ja vaihtelu. Palokuntatyö ei kuitenkaan ole tulipalosta toiseen viilettämistä. Paradoksaalista kyllä, Vesanen voikin olla tyytyväisin juuri silloin, kun mitään ei tapahdu ja kaikki on hyvin. Toisaalta sen eteen sitä hommia paiskitaankin. Ennaltaehkäisy, varautuminen ja vaaranpaikkojen tunnistaminen muodostavat leijonanosan työstä. – On sammutusryhmien koulutuksia, valistusta, laitteistohuoltoa, yhteistyötä työterveyden kanssa ja riskikohteiden tarkistuskierroksia, Vesanen luettelee. Jos jotain kuitenkin sattuu, pitäisi kaikille olla selvää, mitä tehdään. Tehtaan ulkopuolelta tulevan avun saapuminen kestää pitkät 8-10 minuuttia. Ihmishengen tai palon leviämisen kannalta sinä aikana tehdyt toimet ovat ratkaisevia. Vesanen vaikenee visusti siitä, mitä VPK:n tehtävissä on vastaan tullut. Sanat auto-onnettomuus ja sammutustyö antavat osviittaa. Sisällään Vesanen ei kokemuksiaan silti kanna. Kun keikka on ohi, lämpiää sauna ja palomiehet puhuvat asiat halki. Tiimin jäsenille voi aina myös soittaa. – 1980-luvun tapa oli avata korkki ja juoda murhe pois. Nykyisin onneksi iso mieskin voi itkeä. Vesaselle mielihyvää tuo se, että tilanteessa kuin tilanteessa hän tekee parhaansa ja yrittää. Ja hyvin päättyvät tapahtumat – ne lämmittävät mieltä pitkään. ? P Marko Vesanen kuvassa oikealla alhaalla. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Palokuntalainen Elämään laaTua ” Nykyisin mies voi itkeä.” Asko Ryhänen TaukoTila 32_33_taukotila.indd 32 9.12.2014 10:33:06
Paperiliitto 10/2014 | 33 Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka ohjasi elokuvan Hohto? 2. Mistä sanoista tulee Lego-lelun nimi? 3. Mitä jääkiekkojoukkuetta Antti Törmänen valmentaa? 4. Millä kansankielen sanalla kutsutaan valtioneuvostoa Suomessa? 5. Minkä maan toiseksi suurin kaupunki on Harkova? 6. Missä maassa keksittiin mailapeli salibändy? 7. Mitä ruoka-aineksia on rosollissa? 8. Minkä alan työtä tekee mainari? 9. Millä sanoilla alkaa joululaulu Tonttujen jouluyö? 10. Millä toisella nimellä tunnetaan palisanteri? Vastaukset sivulla 34. miTäs TiEdäT? Teksti Sari Kangas H enna Vanhalakka säästelee leivontaintoaan jouluun ja tammi-helmikuussa oleviin lastensa syntymäpäiviin. Omat syntymäpäivät hurahtavat tavallisesti ohi pelkillä päiväkahveilla. Sama koskee kaksi päivää myöhemmin olevaa aviomiehen merkkipäivää. – Tänä vuonna mies tosin piti nelikymppisensä ennakkoon ja kävi koripallon MM-kisoissa. Jouluvalmisteluista Vanhalakka innostuu yleensä vasta hyvin lähellä joulua. Ruokien ja joulutapojen osalta kaava on tavallisen suomalainen. Tänä vuonna perhe viettää aattoiltaa kotonaan ja kiertää mummolat joulunpyhinä. – Kauas ei tarvitse lähteä. Toinen mummola on täällä Kouvolassa ja toinen naapurikunnassa Luumäellä. Vanhalakka tekee itse päivätyötä, mutta miehen kolmivuorotyö on aina tuonut oman mutkansa joulunviettoon. Tänä vuonna juhlaan osuvat yövuorot, mikä on ihan kohtuuvaihtoehto.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Juhlasuma synTTärisankari Henna Vanhalakka Syntynyt: 19.12.1972 Asuinpaikka: Koria Syntymäpaikka: Elimäki Perhe: Aviomies ja 5-, 10ja 13-vuotiaat lapset Työpaikka: UPM, Kymin sellutehdas Työtehtävä: Laboratoriotyöntekijä Terveiset: Työkavereille! – Pojat ovat härveliiässä, mutta yksi mieluisa ja toivottu vekotin riittää, paljastaa Henna lahjatilannetta. TaukoTila Ei aikaa kahvitteluun – Prime-ajolla se voisi onnistuakin, mutta naturalla ei millään. Joulu töissä Nelosvuorolla ei ole odotettavissa edes joulurauhaa, vaan näillä näkymin heillä on joulupyhinä kolme iltavuoroa. Viime joulukin meni työn merkeissä. – Minä sain viime vuonna vaihdettua vuorot niin, että olin joulun kotona. Tulin sitten uudeksi vuodeksi töihin, Inkilä muistelee. Hyöppönen julistaa, että hän ei ole viettänyt joulua sen jälkeen, kun täytti 20 vuotta. – Tai vietänhän minä tänä vuonna raskasta joulua, mies virnistää. Raskasta Joulua -kiertueella esiintyy koko suomalaisten metallilaulajien kärki, kuten Marco Hietala, Tony Kakko ja Antti Railio. Hyöppösellä on lippu Helsingin Jäähallin konserttiin. Työntekijät vilkuilevat kelloa. Kahvitauko on kestänyt pitkään, ja koneelle tulee koko ajan lisää tavaraa. On aika palata töihin. Sitten Hyöppönen muistaa vielä yhden asian. Ilves on pyytänyt häntä LinkedIn:iin, ja Hyöppönen liittyi, vaikkei muualla sosiaalisessa mediassa olekaan. Mutta mikä se LinkedIn oikein on? – LinkedIn:iin voi luoda ammatillisen profiilin, kertoa työkokemuksestaan ja muusta sellaisesta, Ilves vastaa. – Pitäisiköhän minun tehdä sellainen, että saisin vakituisen työpaikan, Inkilä heittää. ? P ” Tai vietänhän minä tänä vuonna raskasta joulua.” Kahvinjuojat nokatusten: Sami Ilves Prosessihenkilö 1, luottamusmies Stora Ensolla 16 vuotta ”Perusturvallinen” Sini Inkilä Prosessihenkilö 2 15 vuotta määräaikaisena ”Luotettava” Iiro Riekkinen Prosessihenkilö 2/ käyttäjäkunnossapitäjä 2 vuotta määräaikaisena ”Näppärä kaveri” Tuomas Jäppinen Prosessihenkilö 2/ käyttäjäkunnossapitäjä 13 vuotta Stora Ensolla ”Pyrjähtämätön” Teemu Sairanen Prosessihenkilö 1 15 vuotta Stora Ensolla ”Moniosaaja” Mikko Hyöppönen Prosessihenkilö 2 25 vuotta Stora Ensolla ”Vuoron suupaltti” ? Iiro Riekkinen, Tuomas Jäppinen, Teemu Sairanen, Mikko Hyöppönen, Sami Ilves ja Sini Inkilä harvinaisella yhteisellä tauolla. Kaukopään kartonkikone 4 ? Töissä 5 vuoroa ja vuorossa 7 työntekijää ? Koneella ajetaan ”maailman parasta” nestepakkauskartonkia ? Kone on vanha, mutta uudistettu TaukoTila Oikaisu. Viime lehdessä Pasi Suojasen(vas.) ja Rainer Vuoren kuvat olivat sekoittuneet. 32_33_taukotila.indd 33 9.12.2014 10:33:09
?? | Paperiliitto ??/???? ?. Stanley Kubrik ?. Leg godt – leiki hyvin ?. HIFK:ta ?. Hallitus ?. Ukrainan ?. Ruotsissa ?. Perunaa, porkkanaa ja punajuurta ? . Kaivosalan ?. Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu… ??. Ruusupuu N äin Jämsänkosken valtavan paperitehtaan ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2004. Olin juuri muuttanut Jämsään, töihin paikallislehteen. Huomasin, että tehdas on paljon suurempi kuin itsenäisen Jämsänkosken keskusta. Kirjoitin tästä ristiriidasta kuntaliitoskolumnin, jossa rinnastin tehtaan propsinjalostuksen banaanien valmistukseen, itsenäisen Jämsänkosken banaanivaltioksi ja itsenäisyyden puolustajat banaanikärpäsiksi. Minulle, ulkopuoliselle, Jämsänkoskea ei ollut olemassakaan ilman tehdasta. Jäin jutun julkaisun jälkeen henkiin vain nipin napin. V uonna 2006 ostin kaikkien yllätykseksi talon Jämsänkoskelta, Haaviston hiekkarannalta. Haavistossa oli hyvä asua. Naapurin paperimies lainasi työkaluja, kun Corolla oli paskana. Toinen asensi Venton etupyöriin laakerit, kun minulla ei ollut prässiä. 15 kilometrin työmatka Jämsään kulki ohitse Kankarisveden, tehtaan ja Jämsänjoen rantojen. Ikihonkaa kasvava kapea Köyryssaari pisti silmään aina, koska se näkyy läpi. Eräänä sumuisena aamuna auringonsäde nosti koko saaren ilmaan. Optinen harha? Ehkä, mutta minä ajoin ojaan. En ollut enää ulkopuolinen. V uonna 2009 Jämsänkoski liitettiin Jämsään. Palvelut alkoivat hävitä saman tien, ensin Koskelta ja sitten Jämsästä. Minäkin hävisin. Ensin erosin vaimosta. Sitten tuli yyteet lehteen, ja jäin yrittäjäksi. Kun lopulta sain taloni myytyä, muutin lasteni kanssa Tampereelle. Viime tingassa. Nyt se mökki jäisi käsiin. Koskella pelättiin vuosia, milloin PK5 lopetetaan. Nyt pelätään miten. Voiko saada potkut, jos ei Timbuktun sahalta tarjottu työ kiinnosta? Miten sinne pääsee, jos talosta ei pääse eroon? Onko pakko lähteä vastoin tahtoaan? No, ei ole. Teistä jokaisesta on johonkin muuhunkin. Elämä ei ole tehtaalla. Sen näkee, kun kävelee ulos tyyppitalostaan. Kusettaa koiraa Aarresaaressa. Kävelee Haavistossa Koskenpääntien yli hiekkarannalle ja sytyttää pikkusikarin. P Teksti Sari Kangas Miten aloitti: Löppönen kulki keilahallilla seuraamassa isänsä pelaamista ja siirtyi kuin huomaamatta lajin pariin. Keilaamisessa pärjääminen ruokki intoa, jota riittää yhä. Kuinka usein: Laji on syvällä selkäytimessä, ja perustreenaus on jo jäänyt. Löppönen osallistuu säännöllisesti pari tuntia vieviin viikkokilpailuihin ja satunnaisesti suurempiin kilpailuihin. Keilahalli: Löppönen saa keilata kotikonnuillaan. Simpeleen keilahalli vuodelta 1958 on yksi Suomen ensimmäisistä. Yhtyneitten Paperitehtaitten johtaja Juuso Walden perusti halleja tehdaspaikkakunnille, ja näin Simpeleen tehtaalla työskennellyt Löppösen isäkin päätyi keilaajaksi. Saavutus: Löppöselle kilpaileminen on ollut osa keilaamisen viehätystä aina. Vuonna 2007 hän heitti täydet 300 pistettä. Arvokisat: Löppönen osallistuu lähes vuosittain työpaikkansa keilaajien kanssa ? rmakeilauksen SM-kisoihin. Siellä pärjääminen on avannut tien EM-kisoihin muun muassa Ranskaan, Sveitsiin ja Sisiliaan. Seuraava tavoite on Eindhoven Hollannissa. P Keilaus Paavo Löppönen Ikä: 46 Asuinpaikka: Simpele Perhe: Vaimo, kolme tytärtä, koira, kolme kissaa ja kaksi hevosta Työpaikka: Metsä Board Simpele Työtehtävä: Arkkileikkurin etumies JÄSEN HARRASTAA TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Paavo Löppönen on keilannut lapsesta saakka. Mitä jää kun kone häviää Kirjoittaja on 43-vuotias tamperelainen freetoimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Voiko saada potkut, jos ei Timbuktun sahalta tarjottu työ kiinnosta? Tonttujen jouluyö on alunperin ruotsalainen joululaulu. 12 3r f Ä R SY K E Ä R SY K E 34_35_taukotila.indd 34 10.12.2014 14:37:06