09/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Neuvottelut alkoivat tuottaa tuloksia. tuottaa tuloksia. Loviisan hylsytehdas Luottoketju hoitaa hommat vastuullisesti. vastuullisesti. mobiilijäsenkortti Lataa jäsenkortti puhelimeen. Muovisen kortin käyttö päättyy. Iskän tyttö Iskän tyttö Jenni Välkkynen kiinnostui koneista isänsä Marko Välkkysen esimerkistä. Teknisellä alalla työskentelevien naisten takaa löytyy usein kannustava isä. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 10.11.2021 17.05.36 10.11.2021 17.05.36
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Isi on kapteeni Punaparta, merten kauhu. Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 10.11.2021 17.14.37 10.11.2021 17.14.37
P a p e r i l i i t t o 9 / 2 2 1 1 9 .1 1 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a vapaapalokunta on elämäntapa, josta hän ei luovu. Antti on kesäihminen eikä pidä kylmästä. Työkaveri Juha taas on hänen mielestään kuin plusmerkkinen pandoran lipas. Assar roikkuu työpaikalla ja hyötyy siitä. Kun Paulin töissä päätetään onnistua, niin usein käykin. Magnuksen töissä ollaan täysin omatoimisia. Jos haluat lukea näistä paperiliittolaisista, heidän työstään ja ajatuksistaan enemmän, niin se käy helposti: käännät vain sivua ja tapaat jäseniä eri puolilta maata, erikokoisilta työpaikoilta. Arki töissä on toisinaan sujuvaa ja mielekästä, joskus paahteista ja takkuista, joskus kaikkea muuta. Työ ei ole koko elämä, mutta sen päivittäinen mitta, sisältö ja arvo vaikuttavat siihen, mitä kukin pystyy, ehtii ja jaksaa tehdä vapaa-aikanaan, perheen tai ystävien kesken. Paperiliitto tekee parhaansa, jotta jäsenillä olisi mahdollisuus hyvään elämään. Aina emme tule edes huomanneeksi, että liitot neuvottelevat työehtosopimuksiin työntekijöille monia etuja, joita laissa ei ole. Sopiminen on meidän jokaisen arjen kannalta iso asia. #seonsittensovittu. • Meille kaikille 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Tes-neuvotteluissa alkoi tulla tuloksia marraskuussa. 06 Metsäyhtiöt ovat tehneet suuria voittoja tänä vuonna. 08 Pienikin taukoliikehdintä auttaa. 09 Ei siinä lakia tarvitse avata, kun on järki päässä. 22 Laadusta tinkimättä: Pauli Hurvi tekee paperipussin vaikka kaurasta. 25 Kaipolan tehdasta dokumentoitu. 26 Muovinen jäsenkortti poistuu. Lataa itsellesi kortti kännykkään. 26 Opiskelu työttömänä tai lomautettuna. 27 Fanny Salomaan päätös ei pitänyt. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Pidentynyt kesäloma vaatii sulattelua. 31 Maailmalta: Britanniassa kaupan hyllyjä täytetään pahvikuvilla. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Psykopaattia ei tunnista päältä päin. 16 Corexin Loviisan tehdas pyörii vanhan luottojengin voimin. – Vaikka porukka ikääntyy, työstä poissaolot ovat harvinaisia, toteaa Antti Arponen. 18 Paperiliiton tes-päivillä riitti keskusteltavaa tavallista enemmän. Mari Roivainen oli helpottunut Stora Enson tessistä, joka tuntui aivan siedettävältä. 32 Mirja Mynttinen pääsi kaalimaalta pahvitehtaaseen. Hän haluaisi perheen ja omakotitalon – ja ehdottomasti jatkaa vapaapalokunnassa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Isi on kapteeni Punaparta, merten kauhu. Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 10.11.2021 18.55.27 10.11.2021 18.55.27
9 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?09 / 2021 YritYskohtaiset työehdot on tähän mennessä sovittu lähes 40 prosentille niistä jäsenistä, joiden työpaikoilla noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliiton hallitus hyväksyi marraskuun toisella viikolla yrityskohtaiset työehtosopimukset Tervakoski Oy:n, Schaefer Kalk Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n kanssa. Aiemmin marraskuussa työehtosopimukset allekirjoitettiin DS Smithin ja MM Kotkamillsin kanssa. Myös DS Smithin kunnossapitoyhtiön Insta Automationin ja Kuopiossa toimivan Mondi Powerfluten kanssa on päästy sopimukseen. – Hyväksyttyjen sopimusten palkankorotuksissa noudatetaan alalle muodostunutta linjaa ja työehdoissa runkona on paperiteollisuuden nykyinen työehtosopimus, luonnehtii Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. PaPeriLiitto jatkaa neuvotteluja paperiteollisuuden uusista työehdoista. Neuvottelutahti on marraskuussa kiivas, sillä nykyinen paperiteollisuuden työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. Paperiliiton tavoite on edelleen saada yrityskohtaiset sopimukset valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Uusien neuvottelutulosten saamisessa alkaa tulla kiire. – Käytännössä neuvottelujen pitäisi edetä tehokkaasti joka kerta osapuolten tavatessa, eikä pitkittymisiin oikein ole Kattavuus kasvaa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Jukka Koskinen Tihentynyt neuvottelutahti alkoi tuottaa sopimuksia marraskuussa. varaa, koska kalenterit ovat täynnä, Häyrynen toteaa. Vaikka runko sopimukselle tulee nykyisen pohjalta, uusiin sopimuksiin on tehtävä lain edellyttämiä pakollisia muutoksia. Esimerkiksi vuosilomista on nykyisessä työehtosopimuksessa sovittu laista poiketen niin, että kesäloma on keskeytymättömässä vuorotyössä kolmen viikon mittainen. Uusissa sopimuksissa siirrytään lain mukaisesti neljän viikon kesälomaan ja tämän vuoksi lomajärjestelyt on toteutettava aiemmasta poiketen. eNsiMMÄiseN ison metsäyhtiön sopimuksen Paperiliitto sopi lokakuun alussa Stora Enson kanssa. DS Smith Packaging Finland Oy:n kanssa saatu sopimus on palkankorotuksiltaan sen kanssa yhtenevä ja myös sopimuskausi kestää samoin tammikuusta 2022 huhtikuun loppuun 2024. Sopimus korottaa palkkoja 28.2.2022 lähtien 17 sentin yleiskorotuksella ja 18 senttiä paikallisella erällä. Samansuuruinen korotus tulee myös 27.2.2023. Viimeisenä vuotena 15.1.2024 alkaen palkkoja korotetaan 9 sentin yleiskorotuksella sekä 9 sentin paikallisella korotuksella. DS Smithin sopimuksessa on hyödynnetty nykyisen paperiteollisuuden työehtosopimuksen rakennetta ja työehtojen määräytymistä. – Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja tulokseen päästiin hyvissä ajoin, »Hyväksyttyjen sopimusten palkankorotuksissa noudatetaan alalle muodostunutta linjaa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 10.11.2021 18.58.20 10.11.2021 18.58.20
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2021?5 Tessien kattavuus lähenee 40 prosenttia. Teemu Vanhalan (vas.) ja Markus Anttosen työnantaja MM Kotkamills sopi Paperiliiton kanssa yrityskohtaisen työehtosopimuksen ensimmäisten joukossa. toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Neuvottelujen rakentavaa henkeä ja sujuvuutta kiitteli myös DS Smith, jolle yrityskohtainen sopimus Paperiliiton kanssa oli syksyn ensimmäinen. Yritys jatkaa sopimusneuvotteluja muiden ammattiryhmien kanssa. isoista metsäteollisuuskonserneista Metsä Groupin kanssa neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta, vaikka osapuolet ovat tavanneet useamman kerran. UPM:n kanssa neuvottelut eivät ole alkaneet. Paperiliitto on valmis aloittamaan neuvottelut yhdestä yhtiökohtaisesta sopimuksesta. UPM puolestaan haluaa liiketoimintakohtaiset sopimukset, mikä tarkoittaisi, että Paperiliiton ja UPM:n välillä neuvoteltaisiin viisi erillistä sopimusta. Paperiliitossa kuitenkin uskotaan, että neuvottelut UPM:n kanssa saadaan käyntiin. Paperiliitto järjestää UPM:n tehtailla työskenteleville jäsenilleen webinaarin joulukuun 7. päivänä. Webinaarissa kerrotaan ajankohtaisesta jäseniä koskevasta työmarkkinatilanteesta. Jos työpaikkasi on UPM:llä, ilmoittautumista koskevat ohjeet näet tämän lehden sivulta 35. Saat viestiä webinaarista omaan sähköpostiisi, jos se on jäsenrekisteritiedoissasi. Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäiseen syyskokoukseensa lehden painoon menon jälkeen 17.11. Valtuusto ottanee kantaa työehtosopimustilanteeseen, joten ajankohtaisimmat tiedot voi lukea Paperiliiton verkkosivuilta ja verkkolehdestä.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 10.11.2021 18.58.21 10.11.2021 18.58.21
9 / k u o r i m o 6 / Groupin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli ???? miljoonaa euroa, jota yhtiö luonnehti erinomaiseksi tasoksi. Tammi–syyskuun liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos ??? miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vallinnut hyvä kysyntä selluliiketoiminnassa sekä mekaanisissa puutuotteissa jatkui. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektissa on edetty aikataulun mukaan. UPM:n kolmas vuosineljännes oli yhtiön mukaan sen kaikkien aikojen paras. Liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto nousi ?? prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta ja oli ??? miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi–syyskuun aikana aikana UPM:n liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Liikevoitto nousi ?? prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta ja oli ???? miljoonaa euroa. Enso kertoi tulosjulkistuksen yhteydessä käynnistävänsä esiselvityksen Oulun tehtaan toisen, käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta pakkauskartonkilinjaksi. Tehtaan entisen paperikonelinjan muunnos elintarvikepakkauksiin suunnatun kraftlinerin tuotantoon on toteutunut onnistuneesti. Stora Enso aikoo lisäksi investoida ?? miljoonaa euroa kartonkituotannon laajentamiseen Skoghallissa Ruotsissa. Stora Enson liikevaihto kolmannella neljänneksellä oli ? ??? miljoonaa euroa ja vuoden alusta ? ??? miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli kolmannella neljänneksellä ??? miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun operatiivinen liiketulos yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta ja oli ? ??? miljoonaa euroa. komissio aloitti ??. lokakuuta ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia sellualalla toimivissa yrityksissä. Suomessa UPM, Stora Enso ja Metsä Fibre kertoivat heillä alkaneista tarkastuksista. Komissio tutkii, ovatko yritykset mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailusääntöjä, jotka kieltävät kartellit ja rajoittavat liiketavat. Tutkinta on alustava vaihe, eikä se tarkoita yritysten syyllistyneen kilpailunvastaiseen toimintaan. • Kolme suurta metsäyhtiötä paransivat tuloksiaan. Nykyisten investointien lisäksi alalla pohjustetaan uutta. Tulokset paranivat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektissa valmistui uusi ??? metriä korkea piippu syyskuussa. Työmaalla työskentelee päivittäin noin ??? henkilöä. Rakennustöitä voi seurata reaaliajassa viiden webkameran välityksellä osoitteessa www. metsa? bre.com/? /yhtio/ Kemin-biotuotetehdas/ Pages/webkamerat-Kemi. aspx Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 10.11.2021 17.04.20 10.11.2021 17.04.20
9 / k u o r i m o / 7 Mistä on kyse tammikuun aluevaaleissa? pidettävissä aluevaaleissa on kyse arjen asioista: miten palvelut järjestetään neuvolasta vanhustenhoivaan. Sote-uudistuksessa monet palvelut siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaaleissa voit äänestämällä vaikuttaa siihen, miten arjen palvelut omalla alueellasi järjestetään. Aluevaaleissa valitaan jäsenet ?? hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä kunnissa. Valtuustojen työ painottuu alussa suunnitteluun. Valtuusto vetää hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden järjestämisen suuria linjoja. Ennakkoäänestys alkaa ??. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä on ??. tammikuuta ????. Aluevaltuustot aloittavat työnsä ?. maaliskuuta ????. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille ?. tammikuuta ????. • Suomen ja Ruotsin työmarkkinamalleissa yhteistä ja Ruotsin työmarkkinamalleissa on keskeisiä samankaltaisuuksia. Yhteistä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusmalleille on Teollisuuden palkansaajien teettämän selvityksen perusteella sopimisen moniportaisuus ja neuvottelujen koordinaatio. – Molemmissa maissa työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita, ja niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista, korostaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Kauhasen analyysistä käy ilmi, että molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa sekä se, että työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita. Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, ja tämä koskee erityisesti toimihenkilöitä. Edistys-sarjan analyysi Miten palkoista sovitaan? Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa on luettavissa Teollisuuden palkansaajien verkkosivuilta osoitteessa tpry.? . • Tuotantomäärät jatkoivat kasvuaan kaikkien päätuoteryhmien tuotantomäärät kasvoivat tämän vuoden kolmannella neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen. Vahvinta kasvu oli kartongin tuotannossa. Kartongin tuotanto oli ?,? miljoonaa tonnia, mikä on ?? prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kartonkituotteiden kysyntä on lisääntynyt mm. verkkokaupan ja pakkauskartongin käytön kasvun takia. Sellun tuotanto oli kolmannella neljänneksellä reilut ? prosenttia ja paperin tuotanto tasan ? prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna. Sellua tuotettiin ?,? ja paperia ?,? miljoonaa tonnia. Mekaanisen metsäteollisuuden puolella vanerin tuotanto kasvoi ? prosenttia ja sahatavaran tuotanto ? prosenttia. Kotimaan kysyntää on tukenut rakentamisen kasvu. Sahatavaran tuotanto oli ?,? ja vanerin ?,? miljoonaa kuutiota. Tiedot on koonnut Metsäteollisuus ry. • Stora Enso investoi kartongin tuotantoon Stora Enso sai valmiiksi tuotantomuunnoksen kartongille ja tuotannon käynnistymään vuoden alussa. Lokakuussa yhtiö ilmoitti käynnistävänsä esiselvityksen myös tehtaan toisen käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta pakkauskartonkilinjaksi. Paperikoneen muunnos elintarvikepakkauksiin suunnatun kraftlinerin tuotantoon onnistui yhtiön mukaan hyvin. Sellutehdas ja kuivaamo uudistettiin ruskean sellun valmistukseen sopiviksi. Uutta linjamuutosta koskeva esiselvitys valmistuu vuoden ???? alkupuolella. Yhtiö on ilmoittanut lisäksi aikovansa investoida ?? miljoonaa euroa kartonkituotannon laajentamiseen Skoghallissa Ruotsissa. Laajennus nestepakkauskartonkien ja päällystettyjen valkaisemattomien kartonkien tuotantoon valmistuu arviolta vuoden ???? loppupuoliskolla. Tehtaan kokonaistuotanto nousee investoinnin ympäristöluvista riippuen yli ??? ??? tonniin vuodessa. Kannattavuusselvitykseen sisältyi tehtaan selluntuotannon laajennus, mutta siitä Stora Enso luopui. • tammisyyskuu ???? ?,? milj tonnia ?,? milj tonnia Kartongin tuotanto tammisyyskuu ???? Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 10.11.2021 17.04.21 10.11.2021 17.04.21
8 / 9 / k u o r i m o ei ole mahdollista nousta tuolista ja panna kroppaan vipinää, kannattaa ottaa avuksi dynaaminen istuminen. Se on keino pitää verenkierto ja aineenvaihdunta vireänä istuessakin. – Dynaaminen istuminen tarkoittaa, että ei vain istuta, vaan aktiivisesti liikutetaan koko kehoa päästä varpaisiin, kertoo Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti Elina Östring. Ääreisverenkierto lähtee liikkeelle, kun liikuttelee varpaita ja tekee jalkapohjajumppaa. Jalkaterien ojentelu ja nilkkojen pyörittely onnistuu kengät jalassakin. Istumista voi aktivoida myös polvia oikomalla ja hartioita pyörittelemällä. Reisija pakaralihasten jännittäminen ja rentouttaminen ehkäisee pakaroiden puutumista. järkevältä, miettii Assar Laikola, joka on töissä Metsä Groupin Kyröskosken tehtaan voimalaitoksessa. Hän työskentelee myös käynninvarmistajana kartonkikoneella. Laikolan työhön kuuluu sekä paljon istumista että kävelyä kentällä. – Dynaamista istumista tulee tehtyä paljon ihan tiedostamatta. Pyörittelen nilkkoja ja koukistelen jalkoja. Vaikutus on sama, tekeekö liikkeet tietoisesti tai tiedostamatta. Östring kuitenkin huomauttaa, että jos liikkeitä tekee tietoisesti, ne tulee tehtyä ajoissa – jo ennen sitä, kun epämukava olo pakottaa kroppaan liikettä. Laikola nousee mielellään tuolilta ja lähtee kentälle kiertelemään. Voimalaitos on iso ja valvontakierroksia tehdessä askelia kertyy. Erikoistilanteissa ei tarvitse murehtia sitä, että tulisi istuttua liikaa. – Silloin kentällä voi kulua koko loppuvuoro ja rappusia mennään ylös ja alas. ovat myös keino katkaista istumista. Pieni tauko kannattaa pitää ??–?? minuutin välein. – Mikrotauolla on hyvä tehdä jotain erilaista: jos työ on fyysistä, voi vaikka venytellä, ja jos työ on istuvaa, voi liikuskella, Östring neuvoo. Kyröskosken voimalaitoksen valvomossa on leuanvetotanko, jossa Laikola silloin tällöin roikkuu. Valvomosta löytyy myös kuminauha, jumppakeppi ja parit käsipainot. – Tosi hyvä, kommentoi Östring. Hän korostaa, että kropan pitäminen vireänä auttaa myös silloin, kun esimerkiksi häiriötilanteessa on äkkiä lähdettävä liikkeelle. Kropan vireys vahvistaa myös keskittymiskykyä. • Liikkeellä voi pysyä myös tuolilla. Assar Laikolan työssä kävelyäkin tulee sopivasti. Dynaamista istumista ja mikrotaukoja »Mikrotauolla on hyvä tehdä jotain erilaista.» Jos työssä on rauhallista, Assar Laikola nousee mielellään tuolilta ja lähtee kentälle kiertelemään. Tuolillakin voi liikkua ja venytellä. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 9.11.2021 10.07.35 9.11.2021 10.07.35
/ 9 9 / k u o r i m o Liikkeellä voi pysyä myös tuolilla. Assar Laikolan työssä kävelyäkin tulee sopivasti. T kirjoittaessa elellään pimeän lokakuun viimeisiä päiviä. Mutta ei taivaalla pelkkää pimeyttä ole. Uudessa ajassa yrityskohtaisia sopimuksia on saatu valmiiksi ja pöydissä on pääsääntöisesti ollut hyvä henki. Yhdessä on päästy kehittämään työehtosopimusta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla, kun lillukanvarret on voitu jättää sivuun. Yhtiöistä on löytynyt korkeatasoista työehto-osaamista pakon edessä sen jälkeen, kun Metsäteollisuus ry päätti heittää pienet yhtiöt bussin alle. Paperiliitolle tilanne on antanut mahdollisuuden näyttää, etteivät sopimisen ongelmat välttämättä ole johtuneet Hakaniemestä. Vanhan ajan sodista muistuttaa vielä UPM:n toiminta työmarkkinoilla. Alkuvuodesta konserni ilmoitti, että jatkossa toimihenkilöiden kanssa ei enää solmita työehtosopimuksia. Kesällä konserni ilmoitti, että myöskään olemassa olevaa luottamusmiesjärjestelmää ei konsernissa hyväksytä ennalta annettuna, vaikka kaikille muille metsäteollisuudessa toimiville yhtiöille tämä on käynyt. Lisäksi UPM ilmoitti haluavansa kaikille liiketoiminta-alueilleen omat sopimuksensa, koska tuotteet ja markkinat poikkeavat toisistaan. Lopulta kysymys ei oikeasti ollutkaan tuotteiden tai markkinoiden eroista, vaan tavoitteesta pilkkoa konsernin viimeinen työehtosopimuksen suojassa toimiva ryhmä toimihenkilöiden tapaan pienempiin osiin. Tämän asian myönsi UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén Talouselämä-lehden haastattelussa (12.10.2021) suoraselkäisesti. Hollménin mukaan UPM ei tulisi suostumaan yhteen työehtosopimukseen ”edes huonoimmin kannattavan liiketoiminnan ehdoilla”. Eli heikoinkaan taso ei ole mahdollinen, jos se koskisi konsernin kaikkia työntekijöitä. Rehellistä puhetta. Kyse ei siis lopulta ole edes rahasta. Kysymys on siitä, että vihollisarmeija halutaan pilkkoa pienempiin osiin Raatteen tien malliin. Ja jokainen tietää, miten motitettujen tarina Suomussalmella aikanaan päättyi. Löytyy pöydistä vielä jotain lainattuakin. Vanhaa, umpeutumassa olevaa työehtosopimusta numero 50 on pyöritelty käsissä ahkerasti. Ihmetystä herättää, kuinka aikaan sopivaksi se on yhdessä tekemällä muotoutunut. Se on kuin tieliikennelaki, totesi eräs vanhempi neuvottelija. Säännöt oppii pikku hiljaa liikenteessä ja turvallisen ajonopeuden näkee aamulla ikkunasta. Ei siinä lakia tarvitse avata, kun järki päässä tien päällä ajelee. Niinhän se on, ongelmana liikenteessä ovat kuljettajat, jotka eivät viitsi sääntöjä opetella. Ja liikkeelle lähtö uudessa tilanteessa vaatii rohkeutta. Ja rohkean ei tarvitse sivuilleen vilkuilla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Rouva sanoo joskus saunan jälkeen mulle, että mää oon vanha ja ajastani jälkeen jäänyt. Mää vastaan sille, että mää oon parasta mitä markkinoilla on tarjolla. Vuosikymmenten aikana huippuunsa hiottu asiakkaan tarpeiden mukaan ja paletin häiriöttömälle käynnille välttämätön. »Ihmetystä herättää, kuinka aikaan sopivaksi se on yhdessä tekemällä muotoutunut.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 9.11.2021 10.07.35 9.11.2021 10.07.35
10?PaPeriliit to?09 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki Samasta puusta Jenni Välkkynen on ollut taaperosta lähtien isänsä Marko Välkkysen luotto apuri Turengin Nesteen huoltohallissa. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 10.11.2021 10.46.12 10.11.2021 10.46.12
PaPeriliit to?09 / 2021?11 Teknisellä alalla menestyvän naisen takana on usein kannustava isä. Isän esimerkki ja tuki johdattivat myös Jenni Välkkysen sekä Sari Pesosen paperiteollisuuden pariin. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 10.11.2021 10.46.14 10.11.2021 10.46.14
12?PaPeriliit to?09 / 2021 T urengin Nesteen huoltohalli oli jo taaperoikäiselle Jenni Välkkyselle tärkeä paikka. Siellä isä vahasi ja kiillotti autoja sekä vaihtoi renkaita. – Olin aina niin ylpeä, kun sain olla iskän apurina. Osasin kuulemma tehdä autonputsaushommat niin hyvin, että sain olla auttamassa. Olen aina ollut vähä sellainen iskän tyttö, Välkkynen hymyilee. Isä Marko Välkkynen ei kiellellyt innokasta tyttöä, vaan kertoi mitä pitää tehdä, kannusti ja kehui. Samalla kun putsattiin autoa, juteltiin maailman menosta. Ainoa tytär sai olla mukana, kun vain itse niin halusi. Välkkynen kertoo, että siksi kai autot ja koneet ovatkin aina kiehtoneet häntä. Tiedetään, että kun tekniikka kiinnostaa naista, usein taustalta löytyy kannustava roolimalli, oma isä. Isillä on merkittävä rooli siinä, miten tytär asennoituu tekniikkaan. – Isän merkitys näkyy tekniikan alan naisten haastatteluissa ja selvityksissä. Usein isä on ottanut mukaan puuhailemaan verstaalle, vaikkapa autonkorjaukseen, ja rohkaissut tytärtään kokeilemaan työkaluja ja tekemään itse, sanoo naisia teknisille aloille kannustavan Naistech-hankkeen projektipäällikkö Elina Harju Tampereen ammattikorkeakoulusta. Isillä on vielä työsarkaa, sillä Suomessa teknologia-aloilla työskentelevistä ihmisistä vain viidennes on naisia. Osaamisesta se ei ole kiinni. Suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on PISA-tutkimusten mukaan maailman kärkiluokkaa, mutta silti tytöt eivät hevin hakeudu tekniikan alan koulutukseen. Peruskoulun jälkeen Välkkynenkin valmistui ravintolakokiksi, ja työskenteli seitsemän vuotta huoltamolla asiakaspalvelutehtävissä. Turengin Neste on perheyritys, jossa kaikki oppivat jo pienestä pitäen kantamaan kortensa kekoon. Huoltamolla työskentelevät tällä hetkellä Välkkysen isoisä, isä, isän veli ja äiti. Välkkynen kertoo, että tuoreen kahvin tuoksu huoltamolla on hänelle edelleen se tuoksu, joka vie ajatukset välittömästi sinne tärkeimmälle huoltamolle, jossa hänen juurensa ovat. Veri veti kuitenkin koneiden ja tekniikan pariin. Kun Välkkysen Huhtamäen tehtaalla asentajana työskentelevä veli Niko Välkkynen jutteli, että tehtaalle haetaan väkeä tuotantoon, häntä ei tarvinnut kahdesti houkutella. – Veli kehui, että se on tosi kiva työpaikka. Hän sanoi, että siellä on hyvä ilmapiiri. Se on kyllä pitänyt ihan paikkansa. Vuonna 2019 aloitin, ja nykyisin olen lautaskoneenhoitaja. Työpäivät menevät tosi äkkiä, kun on mielekästä tekemistä ja tosi kivat työkaverit, hän juttelee. Määrätietoisia, ja tarpeen vaatiessa tiukkoja. Samanlaisia ovat sekä isä että tytär. – Olen perinyt iskältä sen, että olen aika temperamenttinen, eikä se ole minusta mikään huono asia. Olen siitä ihan tyytyväinen, että osaan sanoa vastaan, jos tulee ongelmia, Välkkynen sanoo. Jo lapsena Välkkynen oppi, että jos jotain halusi, kannatti kysyä isältä. »Hän on aina mukana minun ideois sani, vaikka äiti ei olisikaan.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 10.11.2021 10.46.14 10.11.2021 10.46.14
PaPeriliit to?09 / 2021?13 – Hän on aina mukana minun ideoissani, vaikka äiti Mira Välkkynen ei olisikaan, Välkkynen hymyilee, ja lisää, että äiti on kuitenkin hänen paras kaverinsa, mutta ehkä isä on ollut se, joka antaa helpommin periksi. Yhdessä isä ja tytär kävivät punttisalilla, ja yhteistä oli myös kiinnostus moottoripyöräilyyn. Välkkynen kertoo, että isä asetti myös rajat, ja ne tehtiin selviksi. – Viikonloppuna sai olla vähän tarkempi, että tulee niihin aikoihin kotiin kuin kotiintuloaika oli annettu. Kyllä minä kai sitä vähän uhmasin. Isältä tuli palautetta, mutta rakentavalla tavalla, Välkkynen muistaa. Poikaystäviin isä suhtautui aina reilusti, mutta kun asentaja Eppu Rekilä Huhtamäeltä tuotiin näytille, hän oli selvästi isän mieleen. Nyt Rekilä ja Välkkynen asuvat neljän kilometrin päässä Turengin Nesteeltä. Nuori perhe on kasvanut kahdella koiralla ja kolmen kuukauden ikäisellä Rasmus-pojalla. – On se ihan kiva, kun pääsee ostamaan autoleluja! Sellaiset kiinnostavat äitiäkin. On myös loistojuttu, että muutettiin juuri omakotitaloon. Siellä on autotalli, jossa poika voi laitella autoja, vaikka äidinkin kanssa, Välkkynen hymyilee. Isä pitää vaivihkaa silmällä tyttärensä jaksamista uudessa elämäntilanteessa. Välkkynen kertoo, että isä kysyi, haluaisiko hän tulla päivällä auttamaan renkaiden vaihdossa silloin, kun mies on kotona vauvan kanssa. – Että jos haluan, voin tulla sinne auttelemaan. Isän paras puoli on se, että hänelle pystyy kertomaan ihan kaikki. Jos on jotain hätää, niin hän aina kuuntelee, tsemppaa ja auttaa, Välkkynen sanoo. Marko Välkkynen on aina saatavilla, kun tytär Jenni Välkkynen tarvitsee apua tai kannustusta. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 10.11.2021 10.46.15 10.11.2021 10.46.15
14?PaPeriliit to?09 / 2021 uPM:n Valkeakosken tehtaalla varastotyöntekijänä työskentelevä Sari Pesonen sanoo, että jutteli isänsä kanssa puhelimessa viimeksi tänään. – Soittelemme ja näemme paljon. Nykyään puhutaan ihan eri lailla kaikesta. Mutta ei silloin, hän sanoo. Silloin tarkoittaa 1970-lukua, kun Pesonen oli lapsi. Silloin isä, ajoneuvoasentaja Jussi Pesonen lähti aamulla autolla tehtaalle. Äiti vei pikkuveljen polkupyörällä tarhaan, jatkoi sitten omiin töihinsä ja polki vielä kaupan kautta takaisin. – 1970-luvun isät olivat sellaisia, että ei siinä mitään juteltu. Ei juteltu äidinkään kanssa niin henkilökohtaisia, kuin oman poikani kanssa juttelen. Kyllä ne tuli tokaisemalla, ne jotkut. Ei omista asioistaan koskaan, Pesonen muistaa. Perhe vietti paljon aikaa yhdessä vähän myöhemminkin, kun lapset rakensivat kesämökit vanhempien lähelle. Sitten isä jäi eläkkeelle ja keskustelujen sisältö pikku hiljaa muuttui. – Nyt isä on kova puhumaan henkilökohtaisista asioistaan. Aina kun on joku ongelma, huomaan kyllä, että hän haluaa kertoa minulle siitä. Niin päin se on kääntynyt. Ja kysyy aina, mitä töihin kuuluu, Pesonen sanoo. Pesonen on tehtaan varastolla tunnettu hahmo, jolta kaikki kysyvät, ja joka vastaukset yleensä myös tietää. Tehtaalla on opittu, että asiat sujuvat monesti nopeammin, kun soittaa suoraan Pesoselle sen sijaan, että näpyttäisi kaiken itse järjestelmään. – Olen kuulemma liian hyvään totuttanut. Mutta tunnukset ovat heillä menneet vanhaksi eivätkä koneetkaan toimi, hän nauraa. Elämänura urkeni UPM:n Valkeakosken tehtaalla sekä isä Jussi Pesoselle että tytär Sari Pesoselle. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 10.11.2021 10.46.15 10.11.2021 10.46.15
PaPeriliit to?09 / 2021?15 – Minä tykkään tästä tyylistä: saan asian heti tehtyä, eikä tarvitse kirjailla sähköposteja, että tuo on vielä tekemättä, teetkö kirjauksen. Pääsen itse helpommalla ja saldot täsmäävät, kun minä ne teen, hän hymyilee. ilMAn isää hän ei olisi tehtaalla. Pesonen oli 19-vuotias vuonna 1984, kun tehtaalla työskennellyt isä vinkkasi, että siellä olisi kesätöitä siivoojana. Hämeenlinnassa Pesosta odotti paikka apuhoitajakoulussa, mutta kesän aikana mieli muuttui. Tehtaalla ansaitsi hyvin, paremmin kuin hyvin, jos muihin töihin vertasi. Kesän päätteeksi jäi monta siivoojaa eläkkeelle, ja tyttöjä pyydettiin jäämään töihin. Jokunen jäikin, ja lähti aikanaan, kuka minnekin. – Sitten kunnossapitopäällikkö soitti minulle ja sanoi, että tules käymään täällä. Mietin, että mitähän minä nyt olen tehnyt. Hän kysyikin, että menisitkö tuonne varastolle töihin. Ajattelin, että voisin. Olin jo kerennyt ajatella, että siivoushommaa en koko ikääni rupea tekemään. Varasto on osoittautunut hyväksi paikaksi, kun täällä edelleen olen, hän juttelee. Vielä töissä ollessaan isä korjasi tehtaan ajoneuvoja, lähinnä kuorma-autoja. – Kerran hän lainasi tehtaan autoa sillä lailla, että pyysi minua tuomaan sen taloni pihaan, että hän tulee sen sieltä hakemaan. En ollut ennen ajanut sellaista lava-autoa, jota sanottiin metroksi, vaikka autoja harrastinkin ja ajoin jokamiesluokkaa. Työkaverilta pyysin, että näytä nyt vähän mitä vipstaakeja tässä on, että osaisin tällä ajaa, hän kertoo. Matkalla hän tuli ajatelleeksi, että itse asiassa ajoi kuorma-autoa, mutta kuorma-autokorttia hänellä ei ollut. Hän ajoi hiljaisempia sivuteitä, ja yritti vain äkkiä päästä pihaan. – Sanoin isälle, että laitoit mut sitten ajamaan tuota, eihän mulla ole edes kuorma-autokorttia. Isä siihen, että jaa, eiks sulla ole, Pesonen nauraa. kAnnusTus oli hiljaisempaa sorttia Pesosen isän sukupolvella. Isä katsoi, että tytär kyllä pärjää. Oli ehkä vähän ylpeäkin, ja on sitä edelleen. – Isä aina kysyy työasioista. Jutellaan hänen aikaisistaan ihmisistä työpaikalla ja hänen työmaastaan. Täällä Valkeakoskella kaikki tuntevat toisensa, ja isäkin tuntee useimpien työntekijöiden vanhemmat, koska jompikumpi on ollut tehtaalla töissä. Kai hän ajattelee, että kun jaksaisi tytär vielä olla, että pääsisi eläkkeelle, Pesonen sanoo. Hän sanoo, ettei koskaan muista isän sanoneen, että menisit vielä kouluun. Poika sen sijaan on sanonut, että Pesosen olisi pitänyt lukea itsensä terveydenhoitajaksi. Kun niin ei käynyt, poika opiskeli itse ensihoitajaksi, ja jatkaa samaa alaa nyt ammattikorkeakoulussa. – Poika menee nyt sitä polkua, jota minun piti lähteä kulkemaan. Omissa töissäni minä olen yhdistänyt nämä kaksi alaa, kun pojat täällä töissä käyvät minulle murheensa puhumassa. Henkilökohtaisia asioita jutellaan. Ne hetket ovat oikein tämän työn suola, Pesonen juttelee. Aika on erilainen kuin ennen, se on henkilökohtaisempi. Isätkin ovat erilaisia, kaikenikäisinä. ? »Nykyään puhutaan ihan eri lailla kaikesta. Mutta ei silloin.» Isät Suomessa Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää. 15?85-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia. 65–85-vuotiaista miehistä 83 prosenttia on isiä. Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 31,6 vuotta. Viime vuonna biologiseksi isäksi tuli ensimmäistä kertaa lähes 18 800 miestä. Yhdellä isällä on keskimäärin 2,26 lasta. Eniten on kahden lapsen isiä, joita on 564 600. Yhden lapsen isiä on noin 315 400 ja kolmen lapsen isiä noin 273 200. Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä. Vuonna 2019 Suomessa oli 563 000 isoisää. Puolella 61-vuotiaista miehistä oli lapsenlapsia. Isoisäksi tulleista alle 50-vuotiaita oli 5 prosenttia. Isoisien keski-ikä oli 68 vuotta. Lähde: Tilastokeskus. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 10.11.2021 10.46.16 10.11.2021 10.46.16
16?PaPeriliit to?09 / 2021 C orex Oy:n Loviisan hylsytehtaan 150 metriä pitkä tehdashalli on hiljainen – noin kuvaannollisesti. Koneiden melu kyllä kuuluu, mutta ihmisiä ei näy. Koneenhoitaja ja pääluottamusmies Ossi Peräkylä johdattaa portaikkojen ja käytävien läpi kohti tehtaan eteläpäätyä. Ennen konehallia kuljemme vielä suurehkon salin läpi. Tuoleja, pöytiä ja palvelutiski, jonka luukku on vedetty kiinni. – Entinen ruokala, Peräkylä toteaa. Se on muisto menneiltä ajoilta. Kun hylsykoneenhoitaja Magnus Johansson aloitti työt vuonna 1977, tehtaassa oli pitkästi toistasataa työntekijää. Nykyisten kahden sijaan hylsykoneita oli lähemmäs kymmenen. Paperiteollisuuden lisäksi tehtiin hylsyjä esimerkiksi muovija tekstiiliteollisuudelle. – Täällä oli paljon naisia. He tekivät töitä jälkikäsittelyssä, koska hylsykoneella työskentely oli silloin hyvin fyysistä, siinä oli niin paljon käsityötä, sanoo Johansson. Nyt tehtaassa käy kaksi hylsykonetta, kummallakin on neljä työntekijää. Paketoinnissa on kaksi työntekijää, laboratoriossa ja kunnossapidossa kummassakin yksi. Johansson toteaa, että työntekijöiden keskinäinen kommunikaatio on jäänyt vähiin. Kaikkien työtehtävien miehitys on vedetty niin minimiin, ettei omalta työpisteeltä voi lähteä oikein mihinkään. Jos hetki ylimääräistä aikaa ilmaantuu, se menee tarvikkeiden hakemiseen ja vastaavaan. – Tulen töihin, näen tilaukset ja sen mukaan mennään. Katsotaan että on raaka-aineet ja kuivaamossa on tilaa. Sitten körötellään itsekseen koko päivä, sanoo Johansson. Oman koneen porukan kanssa ehtii vaihtamaan kuulumisia ruokatauolla. Toiselle hylsykoneelle on muutaman minuutin kävely. Sinne ei ole aikaa lähteä rupattelemaan. – Emme oikeastaan tiedä mitään toisista. On joitakin ajoja, joita voi ajaa kummalla koneella tahansa. Niiden tiimoilta käydään puhelimessa ainoa keskustelu, että kumpi tekee, kertoo Johansson. Hän toteaa, että työntekijät hoitavat tehtävänsä hyvin itsenäisesti. Käytännössä työnjohtoa ei tarvita, eikä tehtaan johto puutu tuotantoon lainkaan. – Kaikki perustuu pitkään kokemukseen, vastuuntuntoon ja vastuunottamiseen. Ne ovat avainjutut, sanoo Johansson. Corexin asiakkaita ovat Suomessa toimivat paperitehtaat. Ossi Peräkylä muistelee, että ilmapiiri alkoi muuttua raadolliseksi metsäteol lisuuden työsulusta vuonna 2005. Siitä lähtien työntekijät ovat joutuneet puolustautumisasemiin. Summan tehtaan lakkauttaminen aiheutti Corexille todellisen mahalaskun vuonna 2008. Uusi shokki tuli muutamaa vuotta myöhemmin, kun Stora Enso myi Corenson Powerflutelle ja tilaukset vähenivät taas. Työntekijöitä irtisanottiin rajusti ja tuotanto siirtyi päivävuoroon. – Se oli hirveää aikaa, oli shokkitila pitkään. Oli helvetin outoa kävellä tehtaan käytävillä, kun ei näkynyt ketään missään. Sen jälkeen se ollut tasaista ja hiljaista, sanoo Johansson. toisella hylsykoneella on lounastauko. Jukka Ruotsalainen, Esa Sotkasiira ja Antti Arponen istuvat pienessä valvomossa. Ossi Peräkyläkin laittaa mikroon eineslihapullat muusin kera. Syödessään hän katselee tilauksia tietokoneelta. Tehtaan väki oli viime vuonna lomautettuna ja tänä vuonnakin on tehty vajaata viikkoa. Tänään on kuitenkin kiireistä. Corexin nykyään omistava belgialainen VPK Group osti syksyllä kilpailija Topcore Oy:n, jonka tehdas on parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä. Topcoren tehtaalta on Loviisaan tullut kaksi nuorta työntekijää. Juuri Paperiliiton 55 vuotta täyttävien veteraanilomalta palannut Peräkylä naurahtaa olevansa heitä lukuunottamatta työntekijöistä nuorimmasta päästä. Työ on fyysistä ja hyvin kuluttavaa, mutta Peräkylän mukaan poissaolot ovat suhteellisen harvinaisia. – Lyhytaikaiset sairauspoissaolot 2,1 prosenttia, ja reilut 800 päivää ilman tapaturmaa, hän sanoo. Antti Arponen toteaa, että kynnys jäädä sairauslomalle on noussut, kun porukka on vähentynyt. Loviisa on rannikkokaupunki, ja tehdas on aivan Loviisanlahden rannassa. Lahden suuta vartioi Helsingin Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholman merilinnoitus. Yksi ja toinen työntekijä tapaa kulkea merellä kalastamassa, joten siitä löytyy yksi vakiopuheenaiheista. Viime aikoina toinen erityisesti kiinnostanut aihe on ollut tes-neuvottelut, jotka alkoivat Corexin osalta marraskuun alussa. – On vaikea hahmottaa tunnelmia, kun ei olla missään tilaisuuksissa mukana. Näyttää siltä, että vanhalla tavalla mennään, se on ainakin toivomus, sanoo Peräkylä. Sitten hän muistuttaa, että onkin aika ruveta töihin. Miehet siirtyvät konehalliin, jossa kaikki tietävät tehtävänsä ja yhteistyö sujuu kuin rasvattu. Vuosikymmenien kokemuksella. ? Omin päin Corexin porukka tekee hylsyjä omatoimisesti vuosikymmenien kokemuksella. Johdon ei tarvitse puuttua tuotantoon. »Kaikki perustuu pitkään kokemukseen, vastuun tuntoon ja vastuun ottamiseen.» teksti ja kuva? Reima Kangas Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 10.11.2021 17.51.41 10.11.2021 17.51.41
PaPeriliit to?07 / 2021?17 Magnus Johannsson (vas.) toteaa, että tehtaan hyvä työsuojelu on perua ajalta, jolloin yritys oli Stora Enson omistuksessa nimellä Corenso. – Tapaturmat hävisivät melkein nollaan, se oli hirveän keskeinen asia. Sitä ennen sattui paljon esimerkiksi viiltohaavoja, sanoo Ossi Peräkylä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 10.11.2021 17.51.42 10.11.2021 17.51.42
18?PaPeriliit to?09 / 2021 Helpotusta ja odotusta P työehtosopimus on voimassa tämän vuoden joulukuun loppuun saakka. Uutta tänä syksynä on, että Paperiliitolla on vastaneuvottelijoinaan yritykset, sillä metsäteollisuuden työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry:n päätti yksipuolisesti lopettaa sopimisen työehdoista. Muuttuneesta tilanteesta riitti Paperiliiton Tes-päivillä keskusteltavaa. Isojen konsernien sopimuksesta oli tuohon mennessä saatu sovittua Stora Enson työehtosopimus ja sen vanavedessä monet toivoivat pääsevänsä työehtoneuvotteluissa maaliin. Neuvottelutilannetta koskevia uutisia voit lukea myös tämän lehden sivuilta 4–5 sekä Paperiliiton verkkosivuilta osoitteessa paperiliitto. . Paperiliitto-lehti kysyi osallistujilta jälkikäteen, mitä ajatuksia kokoontuminen herätti. Vastaajat olivat hyvillä mielin mukana kasvokkain tapaamassa muita paperiliittolaisia: ”Ihan eri juttu tavata fyysisesti.” ”Oli kiva olla porukalla koolla pitkästä aikaa. Samanlaisia keskusteluja ei oikein muuten synny.” Viisi osallistujaa kertoo, mitä heidän työpaikoilleen neuvottelusyksynä kuuluu ja mitä ajatuksia yrityskohtainen sopiminen herättää. ?. ? ?. ? Petteri Uusiheimala, pääluottamusmies, MM Kotkamills, Kotka Tehtaan omistaja vaihtui loppukesästä ja sen myötä lokakuusta lähtien entinen omistaja ja toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sekä tuotantojohtaja Filip Sundholm ovat jääneet pois tehtävistään. Työpaikalla ollaan luonnollisesti pikkuisen odottavalla mielellä. Meillä on ollut uskomattoman hyvä henki ja nyt nähdään, säilyykö se ja mitä sille tapahtuu. En silti näe mitään aihetta huoleen, luottavaisin mielin voi lähteä haistelemaan ilmaa, minkälainen uusi omistaja on. Erona on nyt se, että aiemmin omistaja oli lähellä, parin sadan metrin päässä. Se oli teKSti Eeva Eloranta-jokela KUVat Reima Kangas Paperiliitto-lehti kysyi liiton Tes-päivien osallistujilta kuulumisia työpaikoilta ja ajatuksia työmarkkinasyksystä. Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 11.11.2021 16.00.18 11.11.2021 16.00.18
Tes-päivien ryhmätyötä pohtimassa Pertti Niemi, Mika Huhtala, Hannu Vuorinen, Pasi Manninen, Timo Hietanen, Kai Lindroos, Jari Teppana sekä istumassa Paavo Pesonen ja Arto Hulkko. PaPeriliit to?09 / 2021?19 vahvuus etenkin, jos piti saada jokin asia hoidettua nopeasti. Nyt päätöksentekijät ovat toisessa maassa. Lähinnä sitä, hajoaako työehtosopimus tulevaisuudessa, tuleeko se jokaiseen tehtaaseen oikeasti erilaisena vai pysyykö raami suhteellisen yhtenäisenä. Paikallisella tasolla meitä ei yllättänyt, että Paperiliitto ja Kotkamills pääsivät sopimukseen. Molemmilla puolin oli luottamusta. Juha Kosola, pääluottamusmies, DS Smith, Nummela Koko korona-aika on ollut Nummelassa kiireistä. Se on siis meillä vaikuttanut positiivisesti työtilanteeseen. Töitä on hyvin edelleen. Tehtaan tuotannon työntekijämäärä lähentelee jo 60 henkeä. Vaihtuvuuttakin on. Uusia haetaan lähinnä kolmen vuoron tekijöiksi. Kun työehtosopimus on meille nyt tehtynä, voi olla tyytyväinen. Työrauhaa on tästä eteenpäin seuraavat kaksi ja puoli vuotta. Jää turha miettiminen pois. Uusi sopimus perustuu meillä pitkälti niin sanottuun vihreään kirjaan, mikä on tosi hyvä juttu. Kun paperiteollisuuteen on vuosien mittaan jo 50 sopimusta tehty, niin nyt ei niihin tehty työ valunut hukkaan. Kyllä meillä aktiivisesti kyseltiin neuvottelujen etenemisestä. Työntekijät vaikuttaisivat tyytyväisiltä, että uusi sopimus saatiin hyvissä ajoin tehtyä eikä suuria muutoksia vanhaan tullut. Mari Roivainen, operaattori, kartonkitehtaan linjan luottamusmies, Stora Enso, Oulu Meillä äänestettiin 12 tunnin vuorojärjestelmästä ja tosi selkeä 94 prosenttia oli sen puolella. Oulu on ollut se ”viimeinen mohikaani”, joka ei Storalla vielä ole kokeillut ja tehnyt 12-tuntista, kuten muilla tehtailla. Verovuoden alusta siihen pitäisi siirtyä. Positiivista on sekin, että Stora Enso ilmoitti selvittävänsä, muutetaanko toinenkin paperikonelinja kartongille. On silti vähän vaikeaa iloita, kun kuitenkin tuotantoa on vasta äsken suljettu läheltä, Veitsiluodosta. Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 11.11.2021 16.00.19 11.11.2021 16.00.19
20?PaPeriliit to?09 / 2021 Metsäteollisuus ry:n hajoamiseen oli omat syynsä. Voi olla, että Stora Ensolle oli helpottavaa saada yrityskohtainen sopimus aikaan. Meidän kannalta oli älyttömän hyvä hetki, että Stora Enso uskalsi tehdä päänavauksen, sai neuvottelut Paperiliiton kanssa maaliin ja sopimuksen tehtyä. Sillä taattiin työrauhaa. Saatiin myös siedettävä sopimus, eikä mitään huononnuksia. Työntekijät eivät kai koskaan ole palkankorotuksiin täysin tyytyväisiä, mutta on sanottava, että nekin on ok. Jukka Virta, pääluottamusmies, Jujo Thermal Oy, Kauttua Työpaikalla ollaan iloisia, että yrityskohtainen työehtosopimus saatiin aikaiseksi. Olen juuri pitänyt luottamusmiehille uuden tessin sisällöstä tiedotustilaisuuden ja tiedottaminen jatkuu iltaja yövuoroonkin. Kysymykseen, minkälainen sopimus on, olen vastannut, että torjuntatasapeli. Tämän kanssa pääsee eteenpäin. Muuten tehtaalla on pulmallinen tilanne: raaka-ainepula uhkaa tehdasta. Yt-neuvottelut ovat käynnissä, toivottavasti emme joudu ajamaan tuotantoa alas. Emme ole ainoa tehdas, johon vaikuttavat Yhdysvaltojen ja Kiinan logistisista ongelmista tai tuotannon alasajoista johtuva raaka-ainepula. Tuotekehityksen puolella etsitään kiivaasti korvaavia raaka-aineita. Tämä tavallaan jakaa meitä. Paperiteollisuudessa on ollut kuin yksi ketju, jossa jokainen yritys on oma lenkkinsä. Nyt tämä ketju on pirstaloitunut ja se vaikeuttaa tilannetta niillä tehtailla, joilla on vaikeampaa päästä sopimukseen. Toivottavasti muissakin neuvotteluissa edetään sopimukseen, ettei päädytä tilanteeseen, jossa osa tehtaista käy ja osa seisoo. Juha Kenttä, pääluottamusmies, Metsä Fibre, Metsä Board, BMS, Kemi Uuden biotuotetehtaan ”saitti” nousee tiiviillä tahdilla. Pikkuhiljaa työntekijäpuolta on siirtynyt projektin puolelle, eli työntekijöiden vankkaa ja hyvää osaamista on tunnistettu ja sitä arvostetaan. Positiivista on, että Kemissä jatkuu sellun ja kartongin tekeminen, vaikka iliksiin vaikuttaakin se, että tuotantoa on Veitsiluodosta juuri suljettu. Uuden tehtaan rakentaminen on edunvalvonnalle iso souvi ja työntekijäpuolella tarvitaan jaksamista, sillä starttiin on melkein kaksi vuotta, pitkä rupeama kaikenlaista. Työhyvinvointiasioihin pitäisi päästä enemmän vaikuttamaan: ei riitä, että työntekijöitä kuullaan, pitäisi myös kuunnella. Vaikuttaa siltä, että Metsäteollisuus ry teki päätöksen lopettaa työehtosopimusten tekeminen siksi, että sopimista haluttiin jotenkin helpottaa. Ei se ainakaan Metsä Groupin osalta helpottunut, koska sopimusta ei ole saatu aikaan. Tes-päivillä näkyi Paperiliiton yhtenäisyys, ollaan pysytty yhtenäisenä liittona ja tämä tilanne on tiivistänyt meitä. Myös korona-aika on lisännyt yhteydenpitoa tehdaspaikkakuntien välillä. Toivottavasti yhtenäisyys säilyy. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Pakka tiiviinä. Tes-päivät kokosi tiukan asian ympärille Juha Leskisen Varkaudesta, Risto Kuivalaisen, Pentti Sunin ja Joona Hämäläisen Uimaharjusta, puheenjohtaja Petri Vanhalan Paperiliitosta, Jukka Voutilaisen Varkaudesta sekä Marko Tirrosen Kuopiosta. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 11.11.2021 16.00.20 11.11.2021 16.00.20