Paperiliitto 08/2016 - Lehtiluukku.fi

Liian hyvää? Pipelife Finlandin johtamistapa kuulostaa melkein liian hyvältä ollaksen totta. Marko Hyttisen työnantaja antaa työntekijöiden vaikuttaa. Nro 8/2016 28.10.2016 58. vuosikerta ”Minä haluan aina olla läsnä lapseni elämässä.” s. 24 Suurliitto-hanke etenee s. 4 | Työmatkaliikunta koukuttaa s. 16 | Luottamusmies – luottamuksella s. 23 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 20.10.2016 7.12.29
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA 2-3_sisis.indd 2 11.10.2016 8.37.59
26 Jan Hänninen ja muut Kotkamillsiläiset lahjoittivat eläinsuojeluyhdistykselle lemmikkien tarvikkeita. 26 Jan Hänninen ja muut Kotkamillsiläiset lahjoittivat eläinsuojeluyhdistykselle lemmikkien 16 ?Timo Heinonen rupesi pyöräilemään töihin ja laittoi elämäntavat remonttiin. 32 ?Porin yökyöpelit jännittävät omistajanvaihdosta. ?Timo Heinonen rupesi pyöräilemään töihin ja laittoi elämäntavat remonttiin. ?Porin yökyöpelit jännittävät PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Vientialojen suurliitto on hahmottumassa. 6 Akzo Nobelin Oulun tehtaalla tulipalo. 8 Metsä Board irtisanoi tökerösti Kyrossa. 10–15 Reportaasi Pipelifessä kuunnellaan, miten työntekijät haluavat esimiesten käyttäytyvän. 16 Työmatkapyöräily avaa uuden maailman. 20 1970-luvulla työntekijät alkoivat siirtyä tehdassaleista valvomoihin. 22 Luottamusmiesvaalit tulevat, mutta jääräpäitä ei tarvita. 24 Teemu Kolehmaisesta tuli isä. Kaikki menee hyvin. Hiomo 26 Kotkalaisilla on 25 000 pulloa kerättynä hyvään tarkoitukseen. 28 Näistä jäsenistä Paperiliitto muodostuu. 30 IndustriAll Global vahvistaa ammattiliittoja. 30 Jäsenrekisteri ja työttömyys kassa tiedottavat. 32 Yökyöpelit miettivät, vaihtuuko omistaja. 34 Varamies: resurssi on ruma sana. 10–15 Hyvä työpaikka Työntekijät tietävät parhaiten Pipelife Finland Oy on esimerkki siitä, että tehtaassakin voi olla tilaa työntekijöiden omalle ajattelulle. Työnjohto kertoo, mitä tehdään, mutta työtekijät päättävät, miten ja milloin. Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpään ? loso? an ydin on, että valta ja vastuu annetaan niille, jotka työnkin tekevät. – Jos yrityksessä ajatellaan, että johtajat olisivat helvetin paljon älykkäämpiä kuin ihmiset, joita he johtavat, kyllä sellainen yritys joutaakin kuolla, sanoo Kedonpää. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Jaakko Heikkilä Päivi Karjalainen Miisa Kaartinen Juha Sinisalo He nry M oila ne n K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA Heikki Savilakson (vas.) ja Marko Hyttisen mielestä on ilo työskennellä hyvin johdetussa yrityksessä. 22 ?Luottamusmies Tero Leino ei panisi pahakseen, vaikka saisi vastaehdokkaita vaaleissa. 24 ?Morris West pääsi isän syliin. 2-3_sisis.indd 3 20.10.2016 7.28.03
KUORIMO 4 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliitto, Metalliliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto ovat maaliskuusta lähtien tehneet selvitystyötä yhdistymisestä. Aiesopimukseen perustuvaa työtä on tehnyt noin 100 henkeä 11 työryhmässä. Työryhmien tehtävänä on ollut luoda raamit sille, miten eri liitot, niiden työt ja toimintatavat yhdistettäisiin uudessa suurliitossa. Työryhmissä asiat on pohdittu käytännön toteutuksia ja sääntömuutoksia myöten. Työn tulokset kokoaa väliraportiksi yhdistymistyötä koordinoinut projektihallitus. Väliraportti esitellään liittojen ja työttömyyskassojen hallituksille ja johtoryhmille yhteisessä tilaisuudessa 3. marraskuuta. Tämän jälkeen kaikkien liittojen ja työttömyyskassojen valtuustot tutustuvat väliraporttiin syyskokouksissaan. Paperiliiton valtuuston kokous pidetään 23.11. Valtuustojen kokousten jälkeen raportti lähetetään liittoihin lausuntokierrokselle. Lausuntojen antamiseen on aikaa joulukuun loppuun. Esitys alkuvuodesta Esitys mahdollisesta yhdistymisestä tulee liittojen käsiteltäväksi tammikuun 31. päivän jälkeen. Liitot järjestävät yhteisiä tilaisuuksia, joissa kerrotaan esityksen sisällöstä tarkemmin. Paperiliitolta on tulossa lisäksi ammattiosastoille yhteinen tilaisuus Helsinkiin, sekä lisäksi muita tilaisuuksia eri paikkakunnille. Suurliitto hahmottuu Neljä teollisuusliittoa ovat askeleen lähempänä yhdis tymistä ja entistä jykevämpää edunvalvontaa. J uuri valmistunut tutkimus todisti, että suomalaisten taloudellinen lukutaito on hyvä. 30 maan vertailussa ainoastaan ranskalaiset nousivat suomalaisten ohi. Joskus vain on vaikea uskoa tutkimuksia. Varsinkin kun on seurannut keskustelua siitä, kenen syy on maan kurja taloudellinen tilanne ja mistä siihen löydetään ratkaisu. Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski kertoi suorassa A-studion lähetyksessä, missä on vika ja mistä löytyy ratkaisu. Vika on, yllätys yllätys, ay-liikkeessä ja työehtosopimuksissa. Tämä uuden polven poliitikko löysi ratkaisun ongelmiin. Se oli metsänhoito, niin kutsuttu risusavotta. ”Siellä riittää töitä vaikka kuinka paljon”, Koski totesi. Samassa lähetyksessä olleen ministeri Lauri Ihalaisen ilme oli epäuskoinen. Jos Ihalainen ei olisi herrasmies, hän olisi luultavasti sanonut: ”Voi prkl.” Seuraava ulostulija oli Suomen Yrittäjien väistyvä puheenjohtaja Jussi Järventaus, joka Helsingin Sanomien haastattelussa taas kerran kertoi, että syynä kaikkeen huonoon ovat ay-liike ja jäykät sopimukset. Ilman niitä voita riittäisi leivän molemmille puolille. Lisää lunta ay-liikkeen tupaan tuli, kun myös presidentti Martti Ahtisaari kertoi maan ongelmien syynä olevan ay-liike. Eli, jos sinä siivooja, paperimies, metallimies, virkamies tai opettaja vielä ihmettelet miksi palkkaasi pitäisi leikata, työpäivääsi pidentää, niin tiedoksesi: syy on ay-liikkeen. Vai olisivatko syynä maailmanmarkkinat, tuotteiden heikko kysyntä ja se, että äänestys viime eduskuntavaaleissa meni hukkaputkeen. No, ei ne vuoden 1994 SDP:n presidentin esivaalitkaan menneet putkeen, kun Kalevi Sorsa hävisi puolueen uskolliselle soturille Martti Ahtisaarelle. ? P Syypää PÄÄKIRJOITUS Poliitikon ratkaisu ongelmiin: risusavotta. VASTARANNAN SUPI Saa siivettömät tyytyä tehtaan kylmiin kahleisiin... 4-5_kuorimo.indd 4 20.10.2016 7.32.34
KUORIMO Paperiliitto 8/2016 | 5 Esityksen sisältöä on tarkoitus esitellä mahdollisimman laajalle jäsenkunnalle. Jos työ etenee väliraportista suunnitellulla tavalla, liittojen hallinnot tekevät varsinaiset yhdistymispäätökset kokouksissaan 17.– 18. toukokuuta 2017. Vuodessa valmista Yhdistymällä liitot tavoittelevat jäsenilleen entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, mutta myös vahvempaa painoarvoa sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Aiesopimuksen mukaan liittojen on määrä yhdistyä loppusyksystä 2017. Jos teollisuuden uusi työntekijäliitto syntyy, se olisi noin 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marras-joulukuussa 2017. Uusi yhteiSuurliitto hahmottuu nen työttömyyskassa aloittaisi vuoden 2018 alussa. Tehoa ja kiinnostavuutta Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan hankkeessa on laajasti ajatellen kysymys ammattiyhdistysliikkeen aseman parantamisesta. Jäsenen näkökulmasta iso liitto tarjoaa myös jäsenelle enemmän. – Suurliitosta päätettäessä on katsottava kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päähän. Ay-liike ottaa yhtä isoja askelia kuin yli sata vuotta sitten liikettä perustettaessa. Myös Paperiliiton pitää saada jatkuvuutta 110 vuotta jatkuneelle edunvalvontatyölle, Vanhala perustelee. Yhdistymällä liitot etsivät keinoja, miten ay-liike toimisi tehokkaammin ja erityisesti, miten sen vetovoima purisi nuoriin jäseniin. ? P ? Jos teollisuusliitot yhdistyvät, paperiliittolaiset kuuluvat tulevaisuudessa Suomen suurimpaan ammattiliittoon. Työehtosopimukset säilyvät ?Työehtosopimusten asema säilyy, vaikka liitot yhdistyisivät. Yhdistymisessä ei kosketa myöskään ammattiosastojen itsenäisyyteen. Jäsenkyselystä suuntaa ?Paperiliitto järjesti keväällä 2016 jäsenkyselyn, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä liittoyhteistyöstä ja muista liiton toimintaan vaikuttavista asioista. ?Jäseniltä kysyttiin, pitikö vastaaja parempana vaihtoehtona, sitä, että Paperi-, Puuja Metalliliitto ja TEAM yhdistyvät vai sitä, että eivät yhdisty. Vastaajista 61 prosenttia piti parempana yhdistyä. ?Kysely tehtiin liiton nettisivuilla. Äänioikeutettuja oli 16 397. Heistä 3,6 prosenttia eli 606 henkilöä äänesti. M at ia s H on ka m aa Liittokokous toukokuussa P aperiliiton 22. liittokokous pidetään 17.– 18.5. 2017 Helsingissä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömuutosasiat ja ammattiosastojen esitykset. Tulevassa liittokokouksessa käsitellään lisäksi toimenpiteitä, joihin neljän ammattiliiton yhdistymistä koskeva selvitys antaa aihetta. Yhdistymistä koskeva selvitystyö perustuu viime liittokokouksen päätökseen. Liittokokous määrittää seuraavan liittokokouskauden painopisteet ja toimintalinjat. Lisäksi kokouksessa käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset, käydään liiton ja valtuuston puheenjohtajien, hallituksen ja valtuuston jäsenten sekä varajäsenten vaalit, valitaan tilintarkastajat ja käsitellään hallituksen toimintakertomus edeltäneestä liittokokouskaudesta. Ammattiosastojen on lähetettävä esityksensä liiton hallitukselle kirjallisesti 16. tammikuuta 2017 mennessä. Liittokokousedustajat kootaan ammattiosastojen jäsenistä. Jokainen osasto voi lähettää yhden edustajan kutakin alkavaa kahta sataa työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohden. Tulevaan kokoukseen osallistuu 115 jäsentä. Viime kokouksessa vuonna 2013 edustajia oli 131. Liittokokouksen kanssa samoina päivinä pitää kokouk sensa myös Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto. Kokouspaikkana on Helsingin Messukeskus. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 20.10.2016 7.32.38
KUORIMO 6 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Reima Kangas Kuva Markku Ruottinen A kzo Nobelin Oulun tehtaan kloorikennosalissa syttyi tulipalo lokakuun puolivälissä. Viime kesäkuussa tehtaassa tapahtui suolahappovuoto. Kummassakaan onnettomuudessa ei loukkaantunut ketään. Kesäkuinen vuoto johtui siitä, että korroosio oli katkaissut putken laipasta pari pulttia. Lokakuisen tulipalon syistä ei ollut tarkempaa tietoa lehden mennessä painoon. Kemian tehtaassa onnettomuudet otetaan hyvin vakavasti. Työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäinen ei kuitenkaan ole erityisen huolissaan työpaikan turvallisuudesta. – Ei tässä tietysti pidä ruveta liikaa pullistelemaan, mutta itse katson työturvallisuusasiat hyviksi. Onnettomuuksia on tapahtunut, mutta tehdyillä toimenpiteillä on vältytty henkilövahingoilta, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen mukaan tehtaassa kartoitetaan aktiivisesti riskejä ja on varauduttu niihin. Työlupakäytännöt ovat tiukat ja työntekijöiltä vaaditaan perusteellinen aluekoulutus. Toimintaa onnettomuustilanteissa harjoitellaan säännöllisesti. – Harjoittelu on osa arkipäivän toimintaa. Työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäisen mielestä Akzo Nobelin kemian tehdas on turvallinen työpaikka. Niinpä perjantainakin homma tuntui pelaavan hienosti. 5–10 minuutissa oli selvillä, että kaikki ihmiset olivat turvassa, sanoi Kärkkäinen pari päivää tulipalon jälkeen. Lisätöihin tarvittaisiin porukkaa Vuonna 2013 tehtaan kloorikennosalissa sattui samantyyppinen tulipalo kuin nyt. Samoin kuin nyt ja kesäkuussa, myös silloin syntyi netin keskustelupalstoilla arvailua Kuntavaaleihin ehdolle? J os olet Paperiliiton jäsen ja asetut ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa, saat ammattiliitoltasi tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 300 eurolla per henkilö. Vaaleissa on uutta sekä nimi että ajankohta. Kunnallisvaalit ovat vastedes kuntavaalit ja ajankohta on huhtikuun kolmas sunnuntai. Muutosten takia tämän syksyn kuntavaalit siirtyvät kevääseen ja nykyisten valtuustojen toimikausi jatkuu ensi toukokuun loppuun. Vaalipäivä määräytyy samoin perustein kuin eduskuntavaalien vaalipäivä. Kuntavaalit ja eduskuntavaalit vuorottelevat huhtikuussa kahden vuoden välein. Niitä ei järjestetä samanaikaisesti. Ehdokkaaksi vuoden 2017 kuntavaaleihin on haettava viimeistään tiistaina 28.2. ennen kello 16:a. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla 29.3.–4.4. Koska vuoden 2017 huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäinen, varsinainen vaalipäivä on poikkeuksellisesti jo edeltävänä sunnuntaina 9.4. Hae vaalitukea Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.fi.? P Ehdokkaiksi hyväk sytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan. Adara supistaa Heinolassa Irtisanomiset: Myymäläja kampanjatelineitä aaltopahvista valmistava Adara Display on sanonut irti 12 henkilöä, joista työntekijöitä on 10 ja toimihenkilöitä 2. Heinolassa toimivalle tehtaalle jää 7 henkilöä ja silkkipaino. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat koko 19 hengen henkilöstöä. Yhtenä vaihtoehtona oli lopettaa koko Heinolan tehtaan toiminta. Painaminen jatkuu, telineiden stanssaus ja nidonta päättyvät. Irtisanotuilla jatkuu työvelvoite irtisanomisajan loppuun saakka eli useimmilla puolen vuoden ajan. – Tyhjän päällä ollaan, vaikka silkkipainotalo jatkaa, sanoo tehtaan työsuojeluvaltuutettu Kari Tiira. Työntekijät ovat uumoilleet tuotannon siirtymistä Adaralle Valkeakoskelle siitä lähtien, kun Adara osti Displayn. – Puheissa on ollut, ettei tämä kauaa jatku ja että tänä vuonna jotakin tapahtuu, kuten nyt kävikin. Eikä epävarmuus tänne jäävistä työpaikoista häviä, Tiira miettii. Aloitepalkkio lisää tuottavuutta Työolot. SAK:n uusin työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista. Myös tulospalkkaus kannustaa kehittämään työmenetelmiä, tuotteita tai palveluita. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila painottaa, että taloudelliset kannustimet ovat yksinkertainen keino lisätä tuottavuutta. – Tuottavuus nousee useimmiten jo sillä, että työpaikalla sujuvoitetaan työntekoa, palveluja ja prosesseja, Antila sanoo. SAK:laisista 17 prosenttia työskentelee työpaikalla, joka maksaa aloitteista palkkioita. Kehittämisehdotuksia tehneistä ainoastaan 14 prosenttia sai työolobarometrin mukaan palkkion, vaikka kaksi kolmesta työntekijöiden tekemästä ehdotuksesta johti toimenpiteisiin työpaikalla. SAK julkaisee työolobarometrin kahden vuoden välein. Siihen haastateltiin 1 200:aa SAK:laisten liittojen jäsentä keväällä 2016. ?Juha Kärkkäinen on tyytyvänen työntekijöiden toimintaan onnettomuustilanteessa. ? Akzo Nobelin Oulun tehtaalla sattui tulipalo pari viikkoa sitten. SILPPUA Ei syytä pelkoon ”5-10 minuutissa oli selvää, että kaikki olivat turvassa.” 6-7_kuorimo.indd 6 20.10.2016 7.40.13
KUORIMO Paperiliitto 8/2016 | 7 onnettomuuksien syistä. – Voi herranjestas, kun lukee ihmisten kirjoituksia. Siellä puhutaan asiantuntevasti asioista, jotka eivät pidä paikkaansa. On yhtä tyhjän kanssa alkaa oikoa niitä. Siellä kirjoittaa ihmiset jotka eivät asioista mitään tiedä, sanoo Kärkkäinen. Yhdestä keskustelujen vakioaiheesta voi löytää pientä perää, vaikka se ei ole suoraan onnettomuuksiin johtanut – työntekijöiden määrästä. Kärkkäisen mukaan vuorossa kulloinkin oleva miehitys on suurin piirtein sopiva. – Mutta kun on mahdollistettu vajaa käynti, silloin tulee monesti tinkapaikkoja miehistön suhteen. Päivätyöntekijöitä on jäänyt eläkkeelle eikä uusia ole otettu tilalle. Minun näkemys, että meillä on liian vähän porukkaa tekemään lisätöitä, sanoo Kärkkäinen. ? P Miksi naiset rakastuvat renttuihin? N iinhän se on aina mennyt, Juliet Jonesin Sydäntä lainaten: naiset rakastuvat renttuihin ja kuinka silloin kunnon miesten käy? Ääripäät vetävät toisiaan puoleensa. Näinhän tapahtuu elämässä muutenkin. Rakennusliitto keksi, että suomalaisia nuoria houkutellaan rakennusalalle, jos halvan työvoiman maista saa tulla 6 euron tuntipalkalla tekemään Suomeen töitä. Poliittisen kartan toisesAlkaa huumo ri loppua. SUORAA PUHETTA lekin yhteiskuntaan uusia herkkuja. Eli työntekijän oikeutta sopia itselleen työehtosopimuksen alittavia palkkoja, sunnuntaitöitä yksinkertaisella palkalla ja oikeutta saada henkilökohtaisilla perusteilla kenkää perseeseen entistä helpommin. Sillä aikaa kun nämä ääriliikkeet juoksentelevat barrikaadeilla naamiot päässään, muu kansa, tolkun ihmiset, miettii, että mitähän…Mulla alkaa huumori loppua. Ihan just nyt. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden työpaikoilla on lokakuun aikana neuvoteltu paikallisesti kilpailukykysopimuksen pohjalta. Keskeistä neuvotteluissa on ollut vuotuisen työajan pidentäminen 24 tunnilla, kuten maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimus edellyttää. Sopimukseen pitäisi päästä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Lokakuun kolmannella viikolla sopimuksia on syntynyt vasta muutamalla työpaikalla. Järkeviin tuloksiin Useimmilla työ on kesken, kuten Metsä Fibrellä Äänekoskella ja Kemissä. – Neuvottelut jatkuvat. Yritetään löytää järkevä ratkaisu, sanoo Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Jorma Paajanen. Kemin Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Botnia Mill Servicen työntekijöitä edustava pääluottamusmies Juhani Simula on neuvottelujen loppupuolen suhteen odottavalla kannalla. Fibren ja Boardin osalta on toiveissa saada yhteinen ratkaisu, BMS:n puolella paikallisen sopimuksen saaminen tuntuu työläältä, koska ohjausta tuntuu tulevan muualta kuin paikallisesti. – On kuitenkin uskottava neuvottelun voimaan, Simula painottaa. Vaihtelevia tapoja Paperiteollisuuteen tehdyissä paikallisissa kikysopimuksissa on työajan pidentämiseksi kokoaikatyössä on sovittu erilaisista vaihtoehdoista. Esimerkiksi 24 tunnin osuus on voitu sopia vähennettäväksi ansaituista vuorovapaista, vähentämällä ylityön tuntien perusosan korvausta tai kertyväksi työskentelemällä vuorovapaatai vapaapäivän aikana. Liukumaa käyttäviltä saatetaan joko vähentää ylityön perusosaa tai lisäämällä saldoon sovittu määrä miinustunteja. Kun paikalliset sopimukset on työpaikoilla saatu tehtyä, Paperiliiton edunvalvontaosasto kokoaa ratkaisuista yhteenvedon. ? P ta ääripäästä vastasivat Suomen Yrittäjät (Työllisyysohjelma 29.9.) ja esittivät raksan mallin jatkoksi muualNeuvottelut loppumetreillä Työajan pidentämisen paikalliset neuvottelut jatkuvat lähelle määräaikaa. Ohjausta tun tuu tulevan muualta kuin paikallisesti. Työajan pidennyksestä pitäisi päästä sopuun lokakuussa. Eija Valkonen 6-7_kuorimo.indd 7 20.10.2016 7.40.13
KUORIMO 8 | Paperiliitto 8/2016 pun aikana oli lähes kiusaamista. Työnjohto soitti kaikille niille, joiden työsuhde jatkuu. Niille ei soitettu, joiden työsuhde tulisi loppumaan lähipäivinä. – Todella ala-arvoista toimintaa. Tässä haluttiin kiduttaa ihmisiä, jotka eivät saaneet puhelua. He ymmärsivät, että heidän työsuhteensa tulisi todennäköisesti loppumaan, mutta heillä ei ollut varmuutta asiasta, sanoo Turunen. – Irtisanomisesta ei saa ilmoittaa puhelimitse. Työnantaja toki täytti tämän määräyksen. Irtisanottaville ei kerrottu asiaa puhelimessa, mutta käytännössä asia koettiin näin. Meitä halutaan vetää kölin alta ja kunnolla, sanoo Turunen. Irtisanomisilmoitukset annettiin työntekijöille sitä mukaa, kun vuorot palasivat töiPääluottamusmies Matti Turusen mielestä Metsä Boardin toiminta Kyron irti sanomisissa oli alaarvoista. Teksti Reima Kangas Kuva Miisa Kaartinen M etsä Board sulki tapetin pohjapaperia valmistavan PK3:n Kyron tehtaalla Hämeenkyrössä. Yhtiö vähensi tehtaasta 94 henkilöä. Irtisanottuja oli 81, joista työntekijöitä 76. PK3 pysähtyi keskiviikkona 28.9. kello 21. Työntekijät seisauttivat mielenilmaisuna koko tehtaan torstai-illasta maanantaihin. Pääluottamusmies Matti Turusen mukaan Metsä Boardin toiminta tuon viikonlo? – Mielelläni kertoisin työnantajasta positiivisia asioita, mutta tämä ei kyllä mennyt hyvin, sanoo Matti Turunen. hin työnseisauksen jälkeen. Osalle irtisanotuista työnantaja jätti työvelvoitteen. Pelkkää sanelua Koneen sulkemisen yhteydessä käytyä prosessia Matti Turunen ei halua edes kutsua yt-neuvotteluiksi, vaan yt-menettelyksi. Hänen mukaansa mitään neuvotteluja ei käyty. – En todellakaan ollut tyytyväinen, eikä varmaan kukaan mukana ollut. Se oli lain mukainen kuuden viikon istuminen, ja työnantaja teki sen päätöksen minkä oli ilmoittanut elokuussa. Kaikki oli saneltu etukäteen, eikä mitään neuvotteluvaraa ollut. Kesti myös hyvin pitkään, ennen kuin työnantaja suostui antamaan vastauksia työntekijöiden yt-menettelyyn tuomiin esityksiin. Irvokas näytelmä 8-9_kuorimo.indd 8 19.10.2016 16.04.07
KUORIMO – Niitä sai vasta painostuskonstein. Härskiä touhua. Herää kysymys koko yt-lain merkityksestä ja tarkoituksesta tällaisessa tilanteessa. Turunen korostaa, että kyse on nimenomaan konsernin johdon toiminnasta. Paikallisjohdon kanssa työntekijöillä on ollut koko ajan asialliset välit ja keskustelut. – Se ei meitä kuitenkaan lämmitä, kun ei ole päätösvaltaa, vaan pääkonttori ohjaa kaikkea, sanoo Turunen. Muutosturva kuin Romaniassa Irtisanottavien työntekijöiden muutosturvasta käytiin keskusteluja yhtenä yt-menettelyn osana. Metsä Boardin linja säilyi tässäkin kysymyksessä: neuvotteluvaraa ei ollut. Irtisanottavat saavat erorahana parin kuukauden palkan. Tämä kuulemma on koko konsernin linja, eikä sitä voi muuttaa. Tämä ihmetyttää Turusta. Irtisanottujen joukossa on 55 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka ovat olleet yli 35 vuotta tehtaassa töissä. Työntekijäpuoli yritti saada edes pitkään palvelleille työntekijöille parempaa erorahaa, mutta turhaan. – Surkeaa että kehtaavat tarjota tuollaista, kun ajattelee, että yritys tekee hyvää tulosta. Yleensä fiksut länsimaiset yritykset jotka tekevät tulosta, esimerkiksi it-alalla, kantavat vastuuta. Metsä Group on jossain Romanian tasolla, tämä on yritykselle häpeäl listä, sanoo Turunen. Eteenpäin on mentävä Suljetun PK3:n miehistössä oli 30 työntekijää. Samalla suljettiin tehtaan kuorimo ja hiomo, sillä toimintaansa jatkava kartonkikone pyörii ostomassojen varassa. Henkilöstön vähennyksiä kohdistui myös laboratorioon, kunnossapitoon ja muihin tukitoimintoihin. Yt-menettely koski koko henkilöstöä. – Työnantaja pääsi tekemään ns. etnisen puhdistuksen. Tätä termiä moni on käyttänyt tehtaalla, sanoo Turunen. Hän toteaa, että kaikesta huolimatta nyt on mentävä eteenpäin, vaikka aikaa kuluu ennen kuin myllerrys asettuu ja päästään mahdollisimman siedettävään työntekoon. – Se on toki tärkeää töissä olevalle henkilöstölle, mutta irtisanottujakaan ei saa jättää heitteille. Annamme heille kaikkea apua ja neuvoja, mitä he vain tarvitsevat. Kyron tehtaan taivekartonkikoneella työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Turusen mukaan työnantaja kuitenkin suunnittelee muutoksia koneen oheistoimintoihin. Tehtaalla oli ennen irtisanomisia noin 250 työntekijää. Tehdasalueella toimii myös Hämeenkyrön Voiman biovoimala. ? P Paperiliitto 8/2016 | 9 L ehtitietojen mukaan presidentti Martti Ahtisaari on löytänyt tutun syyllisen suomalaisen yhteiskunnan kurjuuteen. Se on tietenkin ay-liike eli ihan tavalliset miehet ja naiset, työntekijät ja toimihenkilöt, jotka päivittäin omaan työhönsä kipittävät, jos niitä töitä vielä on. Tämä tyhmä ja ymmärtämätön kansanosa on presidentti Ahtisaaren mukaan kaapannut maassa vallan ja romuttaa hyvinvointivaltiota. Kai se niin on, jos työväen presidenttikin niin sanoo. Mutta arvoisa presidentti Ahtisaari, tai Mara, joka leppoisan isällisesti olit, kun tarvitsit kansan ääniä. Ymmärrän näkökulmasi muuttuneen ja ehkä syitäkin siihen. Sillä aikaa kun presidentti miettii vaikkapa Namibian itsenäistymistä, ay-liikkeessä pohditaan, miten työttömien aktivointi voisi tarkoittaa muutakin kuin heidän taloudellisen asemansa heikentämistä. Suuri osa tavallisista ihmisistä kärsii nähdessään pitenevät leipäjonot. Kun presidentti välittää Acehin rauhanprosessissa, ay-liike välittää yksinhuoltajan asemasta työmarkkinoilla ja pyrkii siihen, että työ tehdään vanhanaikaisesti kahdeksasta neljään, jonka jälkeen ehtii vielä hakemaan lapsensa tarhasta. Kun presidentti selvittää YK:n henkilöstön turvallisuutta Irakissa, ay-liike selvittää, onko 53-vuotiaalla tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulla osan työkyvystään menettäneellä mahdollisuutta vaikkapa vakuutusyhtiön tuella opiskella uutta ammattia uhkaavan köyhyysloukun välttämiseksi. Yritän sanoa arvoisa presidentti, että tavalliset ihmiset tekevät vähän pienempiä ja vähän merkityksettömämpiä asioita, mutta romuttamassa he ovat harvemmin mitään. Pienten asioidensa keskellä heillä ei siihen useinkaan ole edes aikaa. Itse asiassa he ovat niitä, jotka hyvinvointivaltiota tarvitsevat, ja jotka sen todelliset puutteet tuntevat jo nyt. Muurahaispesän alaosasta ylöspäin katsellessaan he saattavat joskus jopa ajatella, että keon huipulta ei ehkä huomaa, kuinka vähän hyvinvointia keon pohjalle asti edes valuu.? P Pieniä ja suuria asioita PITUUSLEIKKURI Arvoisa presidentti, ymmär rän näkökulmasi muuttuneen. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara ? Metsä Boardin Kyron tehtaan PK3 oli Suomen viimeinen tapetin pohjapaperia tehnyt kone. ”Meitä halutaan vetää kölin alta ja kunnolla.” 8-9_kuorimo.indd 9 19.10.2016 16.04.08
10 | Paperiliitto 8/2016 JOHTAMINEN Muovityöntekijä Heikki Savilaksolle on merkityksellistä työn vapaus. 10-15.indd 10 20.10.2016 8.08.14
Paperiliitto 8/2016 | 11 JOHTAMINEN Parempaa johtamista Tuotantoteollisuuden työtä voi johtaa ? ksummin. Niin on tehty muoviteollisuusyritys Pipelifessä, joka on palkittu Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa. Teksti Mari Schildt Kuvat Jaakko Heikkilä 10-15.indd 11 20.10.2016 8.08.18
JOHTAMINEN 12 | Paperiliitto 8/2016 E letään 1990-lukua, ja kuljetusinsinööriksi opiskellut Kimmo Kedonpää vaikuttuu, kun tiimikoulutuksessa työkaverit syttyvät ratkomaan mitä kummallisempia tehtäviä. Mehupilleistä syntyy vaikka Eiffel-torni, kun se tehdään yhdessä. Kun palataan työpaikalle, kaikki puurtavat jälleen vain omaa sarkaansa, ovat tyytymättömiä ja odottavat vapaita. Kedonpää jää miettimään, että täytyy olla tapa, jolla työn voisi organisoida niin, että ihmisten toiveet, tarpeet, kotija työelämän voisi yhdistää niin päin, että siitä tulisikin toisenlainen, energisoiva kokemus. Hän ymmärsi, että vika ei ollut ihmisissä, vaan johtamisessa. Kun hänet palkataan LVIS-putkijärjestelmien valmistajan Pipelifen toimitusjohtajaksi vuonna 2001, alkaa tapahtua. Rasitusta huonosta johtamisesta Metsäteollisuudessa ollaan hitaasti heräämässä samanlaiseen ongelmaan, jota Kedonpää pohti parikymmentä vuotta sitten. 68 prosenttia Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuista vastasi tämän vuoden työsuojelukyselyyn. Vastausten mukaan yksi suurimmista usein toistuvien psyykkisten ongelmien ja psyykkisten rasitustekijöiden lähde on huono johtaminen. 54,8 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista oli tätä mieltä. Huono johtaminen on suunnilleen yhtä merkittävä ongelma kuin kiireellinen työtahti tai työn epätasainen rytmitys. Kun ongelmaa ryhdytään ratkomaan, voidaan toki yrittää keksiä pyörä uudestaan, tai sitten voidaan kysyä neuvoa sellaiselta, joka sen on jo tehnyt. Pipelife on ainoa tuotantoteollisuuden yritys, joka on menestynyt Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa. – Ei tällaista muutosta tehdä hetkessä, Kedonpää sanoo. – Meillä siihen meni toistakymmentä vuotta. Jos minä nyt lähtisin täältä, tämä tapa tehdä töitä jatkuisi ja kehittyisi silti, koska meillä henkilöstö ei suostu enää palaamaan entiseen, hän sanoo. Kukaan ei pakota muottiin Oulun pohjoispuolella Iissä Pipelifen tehtaalla syntyy kaivoja, erottimia, säiliöitä, jäteveden käsittelyjärjestelmiä ja erilaisia rotaatiovalutuotteita. Pääluottamusmies Marko Hyttinen työskentelee muovityöntekijänä pakkaamossa. – On ilo tehdä töitä näin hyvin johdetussa yrityksessä, hän napauttaa. Hän kertoo, että Pipelifessä oman työn tekemiseen ja työn sisältöön voi vaikuttaa monellakin tavalla. – Työnjohto sanoo, että te sen parhaiten tiedätte, mitä päivittäin teette: miten asiat kannattaa ja voi parhaiten tehdä. Kun vain on mahdollisuus, niin saa tehdä, kunhan työnjohto vain tietää asioista. Mutta muottiin ei laiteta, että tällä tavalla ja piste. Saa olla luova ja käyttää omaa osaamista, Hyttinen juttelee. Hyttinen kuvailee omaa työtään pakkaamossa. Päivä lähtee käyntiin sillä, että työnjohdon laatimat työlistat ovat aamulla odottamassa. Sen mukaan voi itse suunnitella, missä järjestyksessä ja rytmissä työt on viisainta tehdä. – Jos tavara on huomenna asiakkaalla, sen pitää lähteä tänään. Sen mukaan pystyn itse suunnittelemaan, teenkö työt aamulla, illalla, päivällä vai jätänkö huomiseen. Pystyn itse muokkaamaan työrytmit, tavat, järjestyksen, kaikki, hän sanoo. ” Työnjohto sanoo, että te sen parhaiten tiedätte, mitä päivittäin teette.” ?Janne Böök huoltaa muotteja. Böök voi itse valita työaikansa. ?Pipelifen esimerkki osoittaa, että tehdastyössäkin työntekijöille kannattaa antaa runsaasti vapauksia. 10-15.indd 12 20.10.2016 8.08.19
JOHTAMINEN Paperiliitto 8/2016 | 13 – Tuskin se missään ihan täydellistä on, mutta pyritään kehittämään, ja asiat ovatkin menneet paljon eteenpäin verrattuna entisaikoihin. Työnjohto luottaa tuotantoon, että hommat hoituvat ja järjestyvät, ja toisinpäin. Avoimuuden kautta varmaan tulee se luottamus: että johtoportaasta ollaan avoimia ja rehellisiä tuotantoon päin. Ihan hyvin tämä on pelannut, hän sanoo. Työnjohtaja ja tehtaanjohtaja istuvat samassa kopissa hallin puolella. Siellä pidetään viikkoja tuotantopalaverit. – Kyllä se on avoin ovi josta voi käydä si” Kyllä me hyvässä työpaikassa olemme, ei siitä pääse mihinkään.” ?Tästä jauheesta alkaa prosessi Pipelifessa ?Heikki Savilakso pitää siitä, että saa itse päättää, miten työnsä tekee. Iin tehtaalla on kaksi rotaatiovalukonetta, joilla työrytmi on erilainen ja enemmän kelloon sidottu. – Itsekin olen ollut seitsemän vuotta koneella, kahdessa ja kolmessa vuorossa. Perhesyistä halusin siitä itse pois ja pääsinkin. Asioista voi kyllä keskustella. Ja jos on haluttu lähteä kiertoon, sitä on pyritty järjestämään. Muutamia kavereita on käynytkin, Hyttinen sanoo. Muovityöntekijä Heikki Savilakso sanoo olevansa tänään kaivonteossa. – Kyllä me hyvässä työpaikassa olemme, ei siitä pääse mihinkään. Kaikki lähtee hyvästä johtamisesta. Me tuotannossa päätämme, miten tehdään. Ne vain sanovat, että mitä tehdään, hän kuvailee. Savilakso sanoo, että hänelle merkityksellistä on työn vapaus: kukaan ei tule sanelemaan. Kun työt tulevat tehtyä, työnjohto ei puutu niihin. – Täällä ei kytätä, hän sanoo. Jarno Böök huolehtii tehtaalla kunnossapidon tehtävistä. Hän sanoo, että Pipelifessä hän on oman työuransa parhaassa työpaikassa. Hänelle joustavuus on tärkeää. – Jos joskus tarvitsee vapaata, niin sitä varmasti saa. Kun joustetaan johdosta päin niin sitä mielellään joustaa myös takaisinpäin, hän miettii. Böök kertoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että hänellä ei ole työaikoja. Hän tekee parhaillaan kuudesta kahteen työpäivää, mutta tarvittaessa sen voi tehdä vaikka kymmenestä kuuteen, jos tarvitsee. Joustavuus on tarpeen lapsiperheessä, jossa on vanhempainiltoja ja lääkärikäyntejä. – Kun kavereiden ja tuttavien kanssa juttelee, he ovat olleet ihmeissään ja vähän kateellisiakin. Ei tällaista joustavuutta ole muualla palkkatöissä, hän miettii. Avoimuus ja rehellisyys Yrityksessä korostetaan Hyttisen mukaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Välit ovat luottamukselliset. 10-15.indd 13 20.10.2016 8.08.21
JOHTAMINEN 14 | Paperiliitto 8/2016 sään jos on asiaa, milloin tahansa. Ei tarvitse luimuillen mennä ohi, Hyttinen sanoo. Organisaatio nurin päin Toimitusjohtaja Kedonpää innostuu, kun keskustelu kääntyy johtamiseen. – Minun filosofiani ydin on se, että valta ja vastuu annetaan niille ihmisille, jotka sen työnkin tekevät. He ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Niin on menestyvissä yrityksissä, hän sanoo ja jatkaa: – Jos haluat nähdä yrityksen tulevaisuuden, katso työntekijöitä. Tyytyväiset ihmiset tekevät tyytyväisiä asiakkaita. Tyytyväiset asiakkaat palaavat ostoksille. Pipelifen liikevaihto on 47 miljoonaa euroa, ja se on kasvanut joka vuosi markkinakasvua nopeammin samalla, kun kannattavuus on Kedonpään mukaan pysytellyt hyvänä. – Se on edellyttänyt, että Suomen perinteinen organisaatiopyramidi on käännetty toisin päin. Olemme kuunnelleet hyvin herkällä korvalla työntekijöitä, miten he haluavat, että heidän esimiehensä käyttäytyvät, hän sanoo. Kedonpää on vähemmän kiinnostunut sellaisista esimiehistä, jotka ovat erinomaisia asiantuntijoita esimerkiksi teknisesti tai taloudellisesti. Enemmän häntä kiinnostaa, pystyykö esimies saamaan muut ihmiset kukoistamaan ja haluamaan asioita. Onko hän asioiden mahdollistaja alaisilleen? – Minulla on symbioosi työntekijöitteni kanssa: Minä haluan ja tarvitsen heidät sellaisina, kun he ovat, hyvinä heinä, ja he tarvitsevat minut, koska olen paras mahdollistamaan sen, että he pystyvät käyttämään ammattitaitonsa menestyksekkäästi hyväkseen, Kedonpää sanoo. Insinöörien temmellyskenttä Kaikki tämä kuulostaa hienolta, mutta miksi tällaiset ajatukset ovat teollisuudessa kuitenkin harvinaisia? Kedonpään mielestä kyse on siitä, että teollisuus on insinöörien temmellyskenttää. Yritysjohto on miehitetty insinöörimäisesti ajattelevilla insinööreillä, jotka palkkaavat esimiestöihin lisää insinöörejä. – Ihmisten johtamisesta ajatellaan, että se on pehmeää höpöhöpö-juttua. Jos organisaatiosta sattuu löytymään joku nainen, se laitetaan hänelle, koska ne ovat enemmän ”naisten juttuja”. Sellainen ajattelu on kehittymistä rajoittavaa ja menneisyyttä, Kedonpää sanoo. Hän varoittaa kuitenkaan ymmärtämästä väärin: Insinööri tai muu asiajohtaja ei ole Kedonpään mukaan välttämättä huono johtaja. Kyse on siitä, ymmärtääkö hän oman ajattelutapansa ja haluaako kehittyä hyväksi ihmisjohtajaksi. – Eihän tätä meidän muutostamme ole esimiehet tehneet. Muutos tehdään niin, että saadaan työntekijät tekemään se. Olen maalannut työntekijöille kuvan tulevaisuudesta ja kysynyt haluavatko he olla mukana tässä. Kun he ovat halunneet, sen jälkeen väliporras on puristettu ikään kuin hampurilaisen pihvi tukemaan sitä. Olen mahdollistanut, että esimiehet saavat olla ihmisjohtajia, Kedonpää sanoo. Kedonpää on sitä mieltä, että kun näin päin asiat ajatellaan, nähdään myös että esimiehet ovat tarpeellisia. Hän hymähtää paperiteollisuuden uudelle ajattelulle, jonka mukaan vuoroesimiesten töitä siirretään työntekijöille, ja vuorot toimivat ainakin osin ilman esimiestä. Hän sanoo, että hän kyllä insinöörinä tunnistaa, kuinka toinen insinööri ajattelee. ? Kuvcis. ” Jos haluat nähdä yrityksen tulevaisuuden, katso työntekijöitä.” ?Janne Taipale lastaa lähtevää tavaraa. ?Muovityöntekijä Tuomo Turtinen työssään. 10-15.indd 14 20.10.2016 8.08.22
JOHTAMINEN Paperiliitto 8/2016 | 15 –Otetaan prosessista osia pois ja vähän ”striimlainataan” eli tehostetaan. Eikä yhtään mietitä, että prosessien tärkein juttu on ihminen itse, hänen osaamisensa ja kykynsä tulla muiden kanssa toimeen. Tehostamisen keinot tulisi luoda yhdessä tekijöiden kanssa. Eivät kaikki ole nuoria kolmekymppisiä, jotka haluavat lisää haasteita, valtaa ja vastuuta, hän sanoo. Saneeraten johdettu maa Kedonpää miettii, että jotenkin on käynyt niin, että saneeraamisesta on tullut maan tapa, hyväksytty suomalainen tapa johtaa. – Nyt olemme tilanteessa, että tunnusluvut on hyvät, rahat jaetaan osinkoina pois, kun ei ole mitään mihin investoida, koska ei ole ketään, joka toteuttaisi ne investoinnit. Kaikki ovat yrityksissä kiireisiä juuri siinä, mitä tekevät sillä hetkellä. Jatkuvan sanee rauksen yrityksissä ihmisten näkökanta ja näkemys supistuvat koko ajan. Jos koko ajan pelkäät hukkumista, niin soudat ja huopaat vain helvetisti ettet hukkuisi, Kedonpää pohdiskelee. Sellaisessa tilanteessa harvempi jaksaa miettiä, josko asioita voisi tehdä jollain toisella tavalla ja tyylillä. – Suomalaiset tehtaat ovat täynnä ihmisiä, jotka sanovat, että jumalauta tätä yritettiin jo 70–luvulla. Eikä se silloinkaan onnistunut. Eikä onnistu nytkään. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä on ainoa tapa, jolla valmistava teollisuus voi pärjätä. Vaikka ihmiset ovat kuinka älykkäitä, niin jos johtoa on 10 prosenttia heistä, niin onhan se ihan ihmeellistä, jos se 10 prosenttia tietää enemmän kuin se 90 prosenttia. Jos yrityksessä ajatellaan, että johtajat olisivat helvetin paljon älykkäämpiä kuin ihmiset, joita he johtavat, kyllä sellainen yritys joutaakin kuolla. Luottamusta ei tiedotteilla ansaita Entä mitä Kedonpää on oppinut työntekijöiltään? Pipelife Finland Oy Toimiala: Valmistaa muoviputkia ja –yhteitä sekä –kaivoja, jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, maalämpöjärjestelmiä ja rotaatiovalutuotteita, joita myydään tukkuliikkeiden kautta maanrakentajille, vesilaitoksille, urakoitsijoille, rakennusliikkeille, sähköyhtiöille ja kunnille. Liikevaihto: 47 miljoonaa euroa. Henkilöstö: 135 työntekijää. Perustettu: 1986 (Hafab Ab). Tehtaat: Haaparanta, Ii, Utajärvi, Joensuu, Jyväskylä, Loimaa. Konttorit: Oulu, Kerava. Omistaja: Itävaltalainen Pipelife International GmbH, joka on itävaltalaisen Wienerberger Ag:n omistama tytäryhtiö. – Olen oppinut, että ihmiset ovat erilaisia, heillä on eri vahvuuksia. Olen oppinut että suomalainen on ihan helvetin hyvä työntekijä. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin, jos muut eivät sitä haittaa. Olen oppinut, että jos ihmisiin luottaa, antaa heille aikaa ja huomiota, he eivät koskaan petä. He tekevät kaikkensa pitääkseen lupauksensa. Ja siihen tarvitaan aitoa kiinnostusta ihmisiin. Luottamusta ei tiedotteilla ansaita, Kedonpää miettii. – Ja jos ei tehdä yhteistyötä, ei olla samaa mieltä, ja jos ei työntekijöitä kuunnella ja kunnioita, kellään ei ole kivaa. Luulisi, että paperiteollisuudessakin se tiedetään.? P ” Työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin, jos muut eivät sitä haittaa.” ?Tuotannon esimies Tero Kangas istuu tehdashallin keskellä. Ovi työhuoneeseen on aina auki. Menossa on pikaneuvottelu pääluottamusmies Marko Hyttisen kanssa. 10-15.indd 15 20.10.2016 8.08.24
16 | Paperiliitto 8/2016 TYÖMATKALIIKUNTA Pyöräilyn aloittami nen sai Timo Heinosen ajattele maan laa jemminkin terveellisiä elämän tapoja. 16-19_Työmatka.indd 16 19.10.2016 14.44.10
Paperiliitto 8/2016 | 17 TYÖMATKALIIKUNTA Auto saa odottaa Entä jos jättäisi auton kotiin ja kävelisi tai pyöräilisi töihin? Kolme työmatkapyöräilijää kertoo, mitä iloa siitä on. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Henry Moilanen V ielä neljä vuotta sitten Timo Heinonen kulki kimppakyydillä töihin. Kun kimppakyytikuvio hajosi, Heinonen päätti, ettei viitsi yksin ajaa Jämsästä Kaipolaan. Hän alkoi pyöräillä ja on siitä lähtien polkenut kahdeksan kilometrin työmatkan kesät talvet. Kunto alkoi parantua ja terveys koheni kuin vaivihkaa. – Verenpaineeni oli aiemmin 130/90. Nyt se on laskenut lukemiin 120/80. Pulssini on asettunut sinne 65 lyöntiin minuutissa. Sairaanhoitaja totesi pulssiani mitatessaan, että sinä taidat olla urheilija, Heinonen naurahtaa. Kiloja on neljässä vuodessa karissut 20. Nyt vaaka näyttää 90 kiloa. Heinonen ei vaihtaisi hyvää oloaan mihinkään. – Kyllä se niin on, että joka aamu, kun lähdet ? llarilla ja jätät auton pihaan, olet voittaja. Ihmeellinen luonto Työmatkaliikunta antaa paljon muutakin kuin terveyttä ja hyvinvointia. Luonto tar16-19_Työmatka.indd 17 19.10.2016 14.44.15
18 | Paperiliitto 8/2016 joaa elämyksiä aivan eri tavalla kuin ratin takana istuessa. Pyöräillessään Heinonen ihailee Jämsänjokea ja viljapeltoja, jotka elävät vuodenkierron mukana. – Keväällä maanviljelijät alkavat muokata maata, ja tuore multa tuoksuu. Näen, kun vilja nousee oraalle, kun tuuli heiluttaa tähkiä ja kun vilja tuleentuu. Loppusyksyllä maa odottaa mustana talvea. On siinä monenlaista vivahdetta, hän miettii. Ikimuistoisia ovat myös pimeät syysja talviaamut, kun täysikuu vielä viipyy taivaanrannassa. Pyöräillessä voi kohdata kaikenlaista. Veitsiluotolainen Petri Mällinen oli eräs aamu törmätä kahteen hirveen. – Hirvet olivat tulossa alikulkutunnelin läpi ja säikähtivät varmasti yhtä paljon kuin minäkin. Ne pysähtyivät, ja minä löin jarrut pohjaan. Kyllä siinä uni karisi silmistä. Lopulta hirvet lähtivät jolkottelemaan toiseen suuntaan. Työmatkaliikkuja on vapaa Kun pyöräilystä tulee tapa, siitä tulee myös elämäntapa. Näin on käynyt sekä Mälliselle että pirkkalalaiselle Mika Törmälle. Törmä on työmatkapyöräillyt jo 20 vuotta ja Mällinenkin vuoden 1990 lopulta lähtien. – Autoilu tuntuu ihan pöljältä, Petri Mällinen miettii. Kahdeksaa kilometriä pyöräilevä Mällinen laskeskelee, että hänellä menisi työmatkaan autolla melkein sama aika eli puolisen tuntia. Varsinkin talvella autoilu on hankalaa, kun ikkunat pitää ensin raapata ja työmaalla viritellä auto lämmitystolppaan. – Se on sellaista säätämistä. Fillarilla kun pyyhkäisee, pääsee paljon helpommalla. Aamuisin pyöräily piristää ja herättää, työvuoron jälkeen se katkaisee työmoodin. Kolmivuorotyötä tekevä Mällinen huomauttaa, että yövuoron jälkeen pyöräily kotiin piristää mukavasti, mutta ei liikaa. Uni tulee ennen kuin pää ehtii tyynyyn. Työmatkaliikunta on myös rahansäästöä. Mika Törmä pärjää vaimoineen yhdellä autolla. – Jos joskus joutuu menemään bussilla, on se ihan helvettiä, Törmä huomauttaa. Räntäsade – ihanaa! Syksyn sateet tai talven tuiskut eivät saa vannoutunutta työmatkapyöräilijää hyppäämään auton rattiin. – Päinvastoin, tihuuttava vesisade ja pimeys on nimenomaan hienoa, sanoo Törmä. – Mitä räntäisempi keli, sitä parempi, Mällinen lisää. Talvipyöräily on miesten mukaan pukeutumisja varustelukysymys. Kerroksia vain päälle ja nastarenkaat pyörään. Törmä suojautuu tulipalopakkasilla laskettelukypärällä ja maskilla, joka lämmittää sisääntuloilmaa. Ja niille, jotka kuvittelevat, että työmatkapyöräily vaatii hienot menopelit, on pyöräilevillä paperimiehillä uutisia: ei vaadi. Mällinen pyöräilee yksivaihteisella peruspyörällä, Heinonen toistakymmentä vuotta vanhalla maastopyörällä ja Törmä vuoden 1991 hybridillä. – Meinasin, että hankin itselleni uuden fillarin, kun täytän 50 vuotta. Mutta nyt olen tullut katumapäälle – kyllä tuo Scott on helmi, Törmä huomauttaa. Terveydeksi Heinoselle, Mälliselle ja Törmälle pyöräily on hyötyliikuntaa. Ei ole tarkoitus, että pyörällä sotkettaisiin hiki pinnassa ja veren maku suussa. Toki joskus on kiva nostaa pulssia ylämäkiä polkiessa. – Vireyttä ja hyvinvointia saa aika pienillä jutuilla. Niillä voi kuitenkin ehkäistä isoja juttuja, kuten sydänja verisuonisairauksia tai diabetesta, Heinonen huomauttaa. Kun Heinonen aloitti työmatkapyöräilyn, oli se sysäys myös isommalle elämäntapamuutokselle. Painotavoitteena hänellä on 8:lla alkava luku. Tänä vuonna hän on jättänyt alkoholinkäytönkin minimiin. – Olen 54-vuotias. Tässä iässä on alettava jo funtsia omaa terveyttään. Kaiken lisäksi minusta tuli pappa pari kuukautta sitten. Haluan pysyä kunnossa vielä pitkään.? P Petri Mällinen, 45 ? Työmatka 8 km ? Työskentelee osasto miehenä Veitsiluodon sellutehtaalla ? Lähes koko matka asfaltoitua pyörätietä ? Kulkupelinä 10 vuotta vanha peruspyörä Oiva ? ”Pyöräily ei ole urheilusuoritus. Ne hoidetaan erikseen.” Mika Törmä, 49 ? Työmatka 7,5 km ? Automaatioasentaja Takolla ? Matka asfaltoitua ja hiekkapyörätietä ? Kulkupelinä 7vaihteinen vuoden 91 Scott, hybridi ? ”Kun pyöräilystä tulee tapa, ei fillarilla voi olla menemättä.” Timo Heinonen, 54 ? Työmatka 8 km ? Työskentelee kunnossa pidossa Kaipolan tehtaalla ? Matka asfaltoitua pyörätietä ? Kulkupelinä 14vaihteinen Marinmaasto pyörä, jossa 90luvun runko ? ”Aina, kun lähdet pyörällä, olet voittaja.” TYÖMATKALIIKUNTA 16-19_Työmatka.indd 18 19.10.2016 14.44.17
Paperiliitto 8/2016 | 19 Timo Heinosen tähtäi messä on keväällä tyt tären kanssa juostava puolimaraton, jonka Heinonen haluaa juosta alle kahden tunnin. I matran Stora Enson tehtaalla oli elokuussa Lihasvoimalla töihin -kampanja. Tarkoitus oli kannustaa tehtaalaisia taittamaan työmatka kerran viikossa jollakin muulla kuin autolla. Esimerkkinä tehtaanjohtaja Jari Tiura ui töihin noin puolentoista kilometrin työmatkan. Paperiliiton miehet puolestaan soutivat töihin kirkkoveneellä. Kampanjat ovat yksi työnantajan keino kannustaa työntekijöitä liikkumaan. Työnantajalle liikkuvainen työntekijä tuo säästöjä. Tiedetään, että säännöllisesti liikkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja. – Työmatkaliikunta on mitä parhainta arkiliikuntaa. Se on hyvä tapa tuoda aktiivisuutta päivään, sanoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman koordinaattori Niina Valkama. Valkama muistuttaa, että työmatkaliikunnasta hyötyvät kaikki: työntekijän ja työnantajan lisäksi yhteiskunta ja ympäristö. – Maailmaa voi parantaa työmatka kerrallaan. Valkama kannustaa työmatkaliikuntaan pienin askelin. On hyvä, jos edes muutaman kerran viikossa jättää auton kotiin ja pyöräilee tai kävelee töihin. Myös osan työmatkasta voi kulkea kävellen tai pyöräillen. Esimerkiksi yhden ylimääräisen 300 metrin bussipysäkinvälin käveleminen kaksi kertaa päivässä tarkoittaa kolmea kilometriä viikossa. Kyselykierros kolmelle suurelle työnantajalle kertoo, että työmatkaliikuntaa tuetaan muillakin tavoin kuin pyöräparkein, pukuhuonein ja suihkuin. Stora Enso ? Koko konsernin Stora Enso Challenge on lii kuntahaaste, jossa liikuntaa harrastamal la kerätään pisteitä omalle joukkueelle. Työ matkaliikunta on yksi kampanjan suosituim mista liikuntamuodoista. ? Veitsiluodon paperitehdas: Työntekijöi tä kannustetaan pyöräilemään ja lenkkeile mään töihin. Infotv:ssä muistutetaan turval lisuudesta työmatkoilla, kuten heijastimista ja nastarenkaista. ? Imatran tehtailla oli Lihasvoimalla töihin kampanja elokuussa. UPM ? Jokaiselle työntekijälle jaettu Trafin liiken neopas Jalan ja pyörällä, joka korostaa tur vallista liikkumista. ? Useat työpaikat mukana kilometrikisassa, jonka tuotto ohjataan SPR:lle. ? Toukokuun Pyörällä töihin päivänä Rafla tac haastoi kaikki työntekijät pyöräilemään töihin. ? Pyöränhuoltotilaisuuksia tehtailla. Metsä Group ? Tuotantolaitoksilla käytössä omia kannustin järjestelmiä. ? Metsä Fibren sellutehtailla työmatkapyöräi lyn turvallisuutta edistetään nastarengas kampanjoilla. Työnantaja kannustaa TYÖMATKALIIKUNTA 16-19_Työmatka.indd 19 19.10.2016 14.44.18
20 | Paperiliitto 8/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Työ siirtyy valvomoihin Teksti Marita Viinamäki K oneiden ja tekniikan kehittyminen on tuonut eri aikoina isoja muutoksia paperiteollisuudessa tehtävään työhön. Merkittäviä uudistuksia tuli esimerkiksi 1950-luvulla uusien koneiden myötä. Paperivarastoissa herättivät aluksi ihmetystä lastaustyöhön tulleet hyrräävät ”koppakuoriaiset” eli trukit. Tehtaille saatiin myös kuljettimia. Tekniset uudistukset muuttivatkin tuossa vaiheessa juuri jälkikäsittelytyötä. Suurta muutosten aikaa elettiin taas 1970-luvulla tehtaiden automatisoinnin alkaessa edetä vauhdilla. Prosessinohjaus kehittyi ja työntekijät tuotanto-osastoilla siirtyivät yhä enemmän valvomoihin seuraamaan koneiden työskentelyä ja puuttumaan siihen vain silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtui. Tietokoneohjattuja laitteita hallinnoimaan tehtaille tulivat instrumenttiasentajat. Työn luonne muuttuu Automatisointi merkitsi työntekijöille isoa muutosta. Käsisäätöiseen prosessinvalvontaan tottuneet paperiammattilaiset joutuivat sopeutumaan automatisoidusti tehtävään työhön, näyttöpäätteisiin ja näppäimistöihin. Heidän oli opeteltava toimimaan näyttöpäätteiden käyrien ja numeroiden perusteella sen sijaan, että olisivat omin käsin ja silmin olleet tuotteen valmistusta valvomassa ja tarvittavia säätöjä tekemässä. Työtä alettiin nyt tehdä valvomoissa, jotka syntyivät, kun koneiden mittaritaulujen ympärille rakennettiin suojaavat seinät. Fyysinen työn suorittaminen tehtailla helpottui automatisoinnin myötä, mutta työn psyykkinen kuormittavuus puolestaan nousi. Työskentely valvomossa vaati herpaantumatonta tarkkaavaisuutta, vaikka työ mittareiden ja käyrien äärellä olisikin tuntunut yksitoikkoiselta. Koska tuotannon määrät myös kasvoivat jatkuvasti, yksittäisen työntekijän vastuu alkoi korostua. Työsuojelun kannalta työskentely valvomossa oli kuitenkin merkittävä edistysaskel, sillä valvomohuoneet eristivät melua, kaasuja ja lämpöä. Automatisointi toi mukanaan työn muuttumisen yksinäisemmäksi. Esimerkiksi massatehtaalla saattoi samassa vuorossa olla kaksi miestä, joista toinen seurasi prosessia valvomossa ja toinen kiersi tehtaalla näytteitä ottamassa. Koneiden miehitykset ?Työntekijä mittareiden äärellä Savon Sellun kartonkitehtaalla Kuopiossa vuonna 1979. Paperitehtailla elettiin 1970ja 1980-luvuilla automatisoinnin aikaa. Työn luonne muuttui työntekijöiden siirtyessä tehdassaleista valvomoihin. 20-21_historia.indd 20 20.10.2016 8.11.32