Paperiliitto 07/2021 - Lehtiluukku.fi

07/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Uskaltavatko yritykset sopia ajoissa? sopia ajoissa? työpaikan kehittäminen Työntekijöiden ideoita hukataan vielä paljon. hukataan vielä paljon. laadusta tinkimättä Työ sujuu, vaikka kukaan ei ole käskemässä. Perheenjäseniä Perheenjäseniä Mari Karhu vaihtoi työpaikkaa, että voisi hoitaa koiriaan paremmin. Hän kilpailee agilityn SM-tasolla. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 15.9.2021 16.50.53 15.9.2021 16.50.53
tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10% yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20% Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 14.9.2021 12.13.16 14.9.2021 12.13.16
P a p e r i l i i t t o 7 / 2 2 1 2 4 . 9 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a – on kuin tasainen virta, jossa ihminen kelluu, ja vaikka tuo ta virtaa ei voi nähdä, se jättää ihmiseen jälkiä itsestään. Myös työaika jättää ihmiseen jälkiä. Vuorotyö, ylityö, yötyö niin vasta tekeekin, kirjoittaa tämän lehden kolumnisti Johanna Nordling. Saksan teollisuudessa on viime vuosina alettu ajatella yhä enemmän työajan ja ihmisen hyvinvoinnin suhdetta. Se on huomionarvoista maassa, jossa työ on suuressa arvossa. Kun suuret ikäluokat jäävät Suomen metsäteollisuudesta eläkkeelle, tarvitaan tilalle nuoria osaajia. Alan vetovoimaisimmat työpaikat ovat niitä, joissa on tilaa terveystietoisille, omaa vapaa-aikaa arvostaville tekijöille. Työntekijän pitää saada tehdä työssään parhaansa, jättää oma jälkensä työyhteisön menestykseen ja tulokseen. Samalla on tärkeää voida sovittaa yhteen työaika ja vapaaaika, löytää 24/7 pyörivään tuotantoon inhimilliset ja toimivat ratkaisut. Balanssi ja mahdollisuus palautua ovat tärkeitä tavoitteita myös syksyn työehtoja neuvotellessa. Hyvät ratkaisut eivät synny itsestään, eikä niitä pidä ottaa itsestäänselvyyksinä. • Aika jättää jäljet 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Tes-neuvottelut pääosin rakentavia, mutta kuka sopii ensimmäisenä? 06 Kemijärven biojalostamohanke etenee. 08 Asbestisairauksia ilmenee yhä. 09 Maailma muuttuu, mutta maistuuko palkan alennus ja pitempi työaika. 22 Laadusta tinkimättä: Pasi Mertalalle ei tarvitse sanoa, mitä tehdä. 24 Jos työtilanteesi muuttuu, pidä jäsenrekisteri ajan tasalla. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Lisäpäiväoikeus, ansiopäivärahan ikäraja. 27 Lauri Mäenranta viihtyy reservissä. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Varaston naisten yhteistyö toimii saumattomasti. 31 Maailmalta: Vuorotyö jättää ihmiseen jälkensä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Minne se ystävyys katosi? 16 Matti Ulvinen ja Niina Rummukai nen kuuluvat Kirkniemen tehtaan golfaajiin. Rankka työ vaatii huveilta pehmeän alustan ja hyvää seuraa. 18 Tehtaissa hukataan työntekijöiden hyviä ideoita. Juha Vuokon työpaikalla epäonnistunut hankinta sai työnantajan taas kuulemaan työntekijöitä. 32 Laulu on Marja Järvisen ystävä. Mielellään hän tapaisi kyllä mukavan miehenkin. Järkyttävä rakastuminen kuulostaisi ihanalta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10% yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20% Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 15.9.2021 16.28.22 15.9.2021 16.28.22
7 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2021 PaPeriliitto odotti lupaavan neuvottelustartin jälkeen nopeaa etenemistä yrityskohtaisissa tes-neuvotteluissa. Yritykset ovat varovaisia eikä kukaan tunnu haluavan toimia päänavaajana palkkaratkaisun suhteen. Tämä oli tilanne lehden mennessä painoon 16. syyskuuta, jolloin neuvottelut olivat meneillään noin 70 prosentilla Paperiliiton jäsenten työpaikoista. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, kuinka kiire työehtojen sopimisella on? – Paperiliiton tavoite on saada sovittua yrityskohtaiset työehtosopimukset marraskuun loppuun mennessä, kun nykyinen sopimus on voimassa vielä yhden kuukauden. Koska neuvottelemme sopimukset yli 40 yrityksen kanssa, on tärkeää päästä ajoissa tuloksiin yritys kerrallaan. Miten tapahtuu sitten, kun on saatu neuvottelutulos? – Paperiliitossa jokaisen neuvottelutuloksen käy ensin läpi tes-neuvottelukunta, joka esittää sen liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Kummankin osapuolen hyväksyttyä neuvottelutuloksen siitä tulee työehtosopimus. Kuka lakkoilee ja kenen puolesta, jos sopimukseton tila alkaa? – Ensisijaisesti neuvottelemme sopimuksia ja sopimuksilla taataan työrauha. Silti on aina varauduttava myös tilanMaaliin pääsyä odotellessa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Lassi Kaaria Uskallus sopia palkkaratkaisu ensimmäisenä viivyttää yritysten sopimukseen pääsyä. Paperiteollisuuden työehto sopimusneuvottelut ovat edenneet enimmäkseen rakentavasti. teeseen, missä sopimusta ei synny. Jos neuvottelutulos ei yrityksistä huolimatta synny ja nykyinen sopimuskausi päättyy, alkaa sopimukseton tila, jonka aikana ei ole työrauhavelvoitetta. Kuinka vaikeaa on päästä sopimukseen? – Yrityskohtaisissa neuvotteluissa yritysten lähtökohdat ja tarpeet poikkeavat toisistaan. Meillä taas on tavoitteena, että jokaista jäsentä kohdellaan tasapuolisesti. Aidot neuvottelut eli hyvä valmistautuminen ja hyvät perusteet vievät eteenpäin, kun neuvotteluyhteys on saatu. Luottamuksen rakentamisesta meillä on pitkä kokemus. Mitä tapahtuu paperiteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuudelle? – Paperiteollisuuteen ei enää 1.1.2022 tule yleissitovaa työehtosopimusta tule, koska enää ei solmita valtakunnallista sopimusta. Miksi UPM vaatii liiketoimintakohtaisia neuvotteluja, eikä Paperiliiton yhtiökohtainen käy? – UPM oli isossa roolissa, kun Metsäteollisuus ry erosi EK:sta. Erollaan Metsäteollisuus pääsi eroon ns. Suomen mallista ja tavoittelemaan työehtosopimusta, jossa huomioidaan vain oman alan tarpeita. Kun sitten viime neuvottelukierros ei täyttänyt UPM:n tarpeita, yhtiö ehdotti, että Metsäteollisuus jättää työmarkkinapöydän. Nyt yhtiö jatkaa hajottamista, »Meillä taas on tavoitteena, että jokaista jäsentä kohdellaan tasapuolisesti.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 15.9.2021 17.24.57 15.9.2021 17.24.57
7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2021?5 Paperiliiton liittokokous linjasi kesäkuussa, että liitto neuvottelee yrityskohtaiset työehdot jäsenten puolesta. Liittokokousta vetämässä 17.6.2021 Juhani Siira, Jouko Aitonurmi, Petri Vanhala ja Ville Nevala. jossa kohteena ovat Paperiliitto ja omat työntekijät. UPM haluaa tehdä erilaiset sopimukset eri liiketoiminta-aloille, jotta sen työntekijöiden väliin saadaan kiilaa, kuten tehtiin Metsäteollisuuden erossa EK:sta ja erossa työmarkkinasopimisesta. Minkälaisia työehtoja UPM tavoittelee? – Yhtiön edustajat ovat kertoneet Paperiliiton edustajille sen verran, että vuosiansiota ei lasketa mutta työaikaa vaaditaan lisää. Yhtiö on esitellyt muun muassa antavansa palkalliset vapaapäivät 50-vuotis-, 60-vuotis-, hääja lähiomaisen hautajaispäivänä. No, näistä ei ole koskaan syntynyt erimielisyyttä. Jos työehtosopimusta ei 1.1.2022 ole, UPM on valmis maksamaan puolet lomarahoista, mutta myös poistamaan palvelusvuosikorvaukset ja osan lisistä. Nämä leikkaisivat palkkaa 30 prosentilla. Jos puuttuva 30 prosenttia korvataan lisätyöllä, niin siitä voi laskea, kuinka paljon työaikaa pitää lisätä. – UPM:n johto on myös ilmoittanut, että yhtiö ei maksa työrauhasta mitään. Se on valmis lopettamaan nykymallisen luottamusmiesjärjestelmän ja Paperiliiton jäsenmaksun perimisen palkasta. Tuollaisesta ajattelusta on pitkä matka neuvottelupöytään. Miten liitto pysyy lujana? – Liitto on yhtä kuin sen jäsenet jokaisella työpaikalla, joka puolella Suomea. Paperiliitto haluaa olla jäsenilleen paras mahdollinen edunvalvoja ja liitto, johon halutaan kuulua ja josta voimme olla ylpeitä. Pidetään me hyvää huolta liitosta, niin liitto pitää hyvää huolta meistä! • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 15.9.2021 17.25.02 15.9.2021 17.25.02
7 / k u o r i m o 6 / suunnitellun biojalostamohankkeen vetovastuu siirtyi tämän vuoden tammikuussa Boreal Biore? ltä Vataset Teollisuudelle. Jos biojalostamo Kemijärven Patokankaalle toteutuu, se työllistää kaupallisessa tuotannossa lähes ??? henkilöä suoraan ja yli ???? henkilöä välillisesti. Rakentamisaikana työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan noin ???? henkilötyövuotta. Syyskuussa Kemijärven biojalostamohanketta vetämään valittiin uusia hallituksen jäseniä. – Biojalostamo on miljardin euron investointi. Rahoitusneuvottelut etenevät hyvin. Onnistuminen edellyttää vahvaa tiimiä niin hallituksessa kuin toimeenpanossa. Syksyn kuluessa vahvistamme hallitusta toimialaosaamisella ja ensi vuonna alkavat biojalostamon henkilökunnan rekrytoinnit, kertoo toimitusjohtaja Harri Vatanen Vataset Teollisuudesta. Koetuotannon on tarkoitus alkaa tehtaalla vuonna ???? ja kaupallisen tuotannon vuonna ????. Hanketta aiemmin vetänyt Boreal Bioref oli sopinut tehtaan rakentamisesta kiinalaisyhtiö China Camce Engineeringin kanssa vuonna ????, mutta kiinalaiset vetäytyivät hankkeesta. kertoi kesäkuussa, että Vataset on ollut kiinnostunut jatkamaan Kemissä Veitsiluodon sellutehtaan toimintaa. Toimitusjohtaja Vatanen kertoi tuolloin, että Veitsiluodon ja Kemijärven tehtailla olisi selkeitä synergiaetuja, muun muassa henkilöstön koulutuksessa. Vataset Teollisuus Oy ei tässä vaiheessa kommentoi Stora Enson Veitsiluodon sellutehdasta koskevia suunnitelmiaan. Biotuotetehtaan ympäristöja vesiluvista on valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Vataset Teollisuus on antanut asiaan oman lausuntonsa ja odottaa päätöstä asiaan vielä tämän vuoden puolella. Tehtaan on tarkoitus tuottaa korkealaatuista pitkäkuituista sellua, liukosellua ja muita biotuotteita ??? ??? tonnia vuodessa. Puukuidusta jalostetaan erilaisia kuitutuotteita, joilla mm. korvataan fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa. Kiertotalouteen perustuva biojalostamo toisi alueelle paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja monenlaisia työpaikkoja. • Biojalostamolle neuvotellaan rahoitusta. Rekrytoinnit alkaisivat vuonna 2022. Kemijärvellä odottavat tunnelmat Biojalostamoa suunnitellaan samalle alueelle, jossa aiemmin toimi Stora Enson sellutehdas. / Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 15.9.2021 15.08.43 15.9.2021 15.08.43
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 7/10 Vuoroja olosuhdelisät on sovittu, miten epämukavat työajat ja raskaat työolosuhteet korvataan. Paperiteollisuuden yleisin työaikamuoto on keskeytymätön kolmivuorotyö. Tätä tekee noin ?? prosenttia alan työntekijöistä. Työt tehdään siis valtaosin iltaisin ja öisin. Työehtosopimukseen on sovittu iltaja yötyötä varten lisät, joita maksetaan silloin, kun kyseisinä aikoina työskennellään. Nämä lisät ovat osaltaan korvausta epämukavasta työajasta. Lisäksi lauantaina tehtävästä työstä maksetaan tehdyille tunneille saunalisää, jota muilla aloilla kutsutaan lauantaija aattolisäksi. Paperiteollisuudessa on lisäksi käytössä paikallisesti sovitut erittäin raskaan ja likaisen työn lisät. Näissä sopimuksissa on paikallisesti määritelty ne työt ja tehtävät, jolloin kyseistä lisää maksetaan. Nykyisin nämä lisät on sovittu usein osaksi paikallista palkkausjärjestelmää. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri 7 / k u o r i m o / 7 Stora Enso Kvarnsvedenin yt:t päättyivät Enso lopettaa sellun ja paperin tuotannon Kvarnsvedenissä Ruotsissa tämän kuun lopussa. Tehtaalta irtisanotaan ??? henkilöä. Noin joka neljäs irtisanomisista voidaan toteuttaa eläkejärjestelyillä. ??? irtisanottavalla on uusi työpaikka Stora Ensolla tai muualla. Pääosa irtisanomisista toteutetaan marraskuussa. Yhtiö ilmoitti viime huhtikuussa ???? aikovansa lopettaa pysyvästi sellun ja paperin tuotantoa Suomen Veitsiluodossa ja Ruotsin Kvarnsvedenissä paperimarkkinan heikkenemisen vuoksi. Yt-neuvottelut päättyivät Veitsiluodossa kesäkuussa ja Kvarnsvedenissä heinäkuussa. Stora Enso valmistaa sulkemisten jälkeen päällystämätöntä aikakauslehtipaperia (SC) Belgian Langerbruggessa ja Saksan Maxaussa sekä parannettua sanomalehtipaperia Anjalassa. Kvarnsvedenissä tehdasalueen tulevaa käyttöä pohtivat Stora Enson kanssa yhteistyössä Borlängen kaupunki sekä muita sidosryhmiä. Jatkokäytössä on hyödynnettävissä teollinen infrastruktuuri, vesija sähkövarat sekä rautatieyhteys Göteborgin satamaan. • Hylsyvalmistaja Topcore Corexille hylsyjä valmistava Topcore siirtyi elokuun alussa yrityskaupalla osaksi Corex-ryhmää. Topcore on perheyritys, joka on perustettu vuonna ????. Se toimii Liljendahlissa, joka on osa Loviisaa. Työntekijöitä tehtaassa on parikymmentä. Kierrehylsyjen tuotantokapasiteetti on ?? ??? tonnia vuodessa. Asiakkaina ovat paperi – ja kartonkitehtaat, muovikalvojen valmistajat, paperinjalostuslaitokset sekä muut kierrehylsyjen loppukäyttäjät Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Corexilla on ennestään jalostuslaitokset Loviisassa ja Imatralla sekä hylsykartonkitehdas Porissa. Nämä kolme Corenso Unitedin omistamaa tehdasta siirtyivät VPK Groupin omistukseen ja Corex-ryhmään vuonna ????. Corexiin kuuluu ?? tehdasta ?? maassa. Corex on osa hylsyjä, kartonkia ja kulmasuojia valmistavaa VPK Groupia, jolla on noin ???? työntekijää ?? tuotantolaitoksessa. • Ammattiosaajille tilausta on vakiintunut metsäyhtiöissä keinoksi turvata tulevaisuuden työvoimantarvetta. Noin puolitoista vuotta kestäviin opintoihin on vuosittain satoja hakijoita. Metsä Groupilla on ?.??. saakka auki haku tammikuussa ???? alkavaan oppisopimuskoulutukseen. Uusia työpaikkoja on tarjolla noin ?? ja ne sijoittuvat eri tuotantolaitoksille Mänttään, Joutsenoon, Simpeleelle, Raumalle, Äänekoskelle ja Kaskisiin. UPM:ssä oppisopimushaku päättyi syyskuun alussa ja valintavaihe on alkanut. Haussa oli koulutettavia mekaaniseen kunnossapitoon sekä sähköja automaatiokunnossapitoon Lappeenrannan biojalostamolle. Samaan aikaan avoinna oli haku oppisopimusohjelmiin myös Kouvolassa ja Pietarsaaressa. Stora Enso haki alkusyksystä uusia oppisopimuskoulutettavia Biomaterials-divisioonaan Sunilan tehtaalle Kotkaan. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 15.9.2021 15.08.43 15.9.2021 15.08.43
8 / 7 / k u o r i m o " työntekijä Martti teki ????–??-luvulla paljon putkiston eristysja purkutöitä tehtaalla. Hengitysvaikeuksia ja yskää tutkittiin jo hänen töissä ollessaan, mutta vasta muutama vuosi sitten Martti sai diagnoosin – kyseessä oli asbestoosi eli pölykeuhko. Sairaus todettiin pitkien selvitysten jälkeen ammattitaudiksi, ja eläkkeellä oleva seitsemänkymppinen mies sai siitä haittakorvauksen. Raha ei kuitenkaan korvaa menetettyä terveyttä." Martin tarina voisi olla todellinen. Vaikka asbestin vaarat on tunnettu jo vuosikausia, pitkän altistumisajan takia tapauksia todetaan edelleen. Altistumisen ja sairastumisen välinen viive vaihtelee ??:stä ?? vuoteen. – Asbestiplakkitaudissa altistumisajat ovat lyhyemmästä ja keuhkopussin syövässä pidemmästä päästä. Asbestoosin ja keuhkosyövän kehittyminen vaativat runsaan ja pitkäaikaisen altistumisen, kertoo ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta. Tapaturmavakuutuskeskuksen tuoreimman, vuoden ????, tilaston mukaan mineraalipölystä eli käytännössä asbestista johtuvia ammattitauteja todettiin paperialalla ?. Ne tulivat heti kakkosena melun aiheuttamien ammattitautien jälkeen, joita oli ??. Meluhaitoista kerrottiin lehdessä ?/????. Vielä kymmenen vuotta aiemmin melun aiheuttamia ammattitauteja todettiin ??? ja mineraalipölyn ??. – Töitä on silti vielä tehtävä molempien kanssa, toteaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Meluhaittojen torjunnassa olennaista on se, että työpaikalla on melukartoitukset ja meluntorjuntasuunnittelmat tehtynä. Yrityksillä on oltava myös riittävän perusteellinen asbestikartoitus tehtynä ennen kuin purkutyöt aloitetaan. Jos asbestia löydetään, purkutyön saa tehdä vain siihen erikoistunut ? rma. Yksittäisiä vahinkoaltistumisia voi silti edelleen tapahtua. Ne johtavat kuitenkin vain harvoin ammattitaudin toteamiseen. Ammattitautiepäilyn varmistuminen ammattitaudiksi vie aikaa ja vaatii monia tutkimuksia. Työntekijän koko työhistoria käydään läpi ja arvioidaan altistusta sen keston ja määrän perusteella. – Työterveyslaitoksella on Pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmä, joka auttaa arvioiden tekemisessä. Potilasta haastatellaan, jos vain mahdollista. Osa ammattitaudeista voi jäädä tunnistamatta, koska viive altistumisesta sairauden kehittymiseen on pitkä, Lindström toteaa. • Asbestista johtuva ammattitauti voi puhjeta vuosikymmeniä altistumisen jälkeen. Asbesti sairastuttaa yhä »yksittäisiä altistumisia voi sattua.» Ammattitaudin taustat voivat olla vuosikymmenien takana. , Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 13.9.2021 9.59.39 13.9.2021 9.59.39
/ 9 7 / k u o r i m o Asbestista johtuva ammattitauti voi puhjeta vuosikymmeniä altistumisen jälkeen. E loso Thomas Hobbes järkeili jo aikanaan, että luonnontilassa ihmiset ajautuvat väistämättä ”kaikkien sotaan kaikkia vastaan”. Tätä jatkuvaa ihmiselon taistelua ehkäisemään tarvitaan väkivaltakoneistoa, joka pitää ihmiset herran nuhteessa, järkeili Thomas. Samaan suuntaan taitavat toimia erilaiset hiljaisesti noudatettavat käyttäytymissäännöt ihmisten välillä. Vaikkapa sellaiset, että kassajonossa ei etuilla. Ja jos etuilee, saattaa saada kipakkaa palautetta kanssajonottajilta. Liikenteessä tällaisia sivistyksen mukanaan tuomia rajoitteita ei tarvitse pohtia. Otetaan esimerkkinä kolmikaistainen katu, jonka yksi kaista päättyy tietyömaahan. Vastoin kaikkia oletuksia tuo päättyvä kaista vetää parhaiten, koska sitä kautta käyttäytymissäännöistä vapaat etuilijat syöksyvät vilkku päällä jonon keulille. Kaista vetää, koska etuilijoita ei ole liikaa, ja koska hövelit oman vuoronsa jonottajat heidät etuilemaan päästävät. Sotaa on vaikea käydä yksinään. Hobbes olisi elänyt muutaman sata vuotta myöhemmin, hän olisi keksinyt työehtosopimukset estämään luonnontilassa väistämättä tapahtuvan taistelun. Samantasoisilla työehtosopimuksilla alan sisällä varmistetaan yritysten välinen kilpailuneutraliteetti. Työehtoja polkemalla ei päästä ohituskaistan kautta valtaamaan markkinoita, vaan menestys joudutaan hankkimaan tuotekehityksellä ja tyytyväisellä työvoimalla. Siis pitkäjänteisellä työllä. Kaista saattaa olla tukossa myös ay-liikkeen jäsenistön suunnasta. Uskoisin jonkinlaiseen kokemukseen nojaten, että jos alalle saadaan osaan yhtiöistä säälliset työehdot, niin heikennykset eivät lopuillekaan maistu. Maailma muuttuu, mutta esitykset, jotka tosiasiassa tarkoittavat vain palkan alentamista, työajan pidentämistä ja työnantajan direktio-oikeuden kasvattamista, eivät taida edelleenkään maittaa. ”Onhan tämä show nähty jo aiemmilla neuvottelukierroksilla” toteaa rahaa osakkeenomistajille painanut porukka, kun keisari parin vuoden tauon jälkeen taas esittelee uusia vaatteitaan. Suomessa elää maailman onnellisin kansa, jonka on vaikea käsittää, minkä vuoksi meillä on asiat näinkin hyvin. Sen vuoksi osa meistä haluaa ja jaksaa niin uutterasti tehdä töitä sen eteen, että näin ei enää jatkossa olisi. Pohjoismainen hyvinvointimalli on kirosana niille, joiden elämässä parasta on naapurin epäonni, vaikka se merkitsisi myös oman navetan palamista. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Odottavan aika on selvästi pitkä noilla nuoremmilla. Miksei mitään kuulu, ne kyselee. Olen niitä yrittänyt rauhoitella. Kyllä sen sitten jokainen huomaa, kun pilli vislaa. »Samantasoisilla tesseillä alan sisällä varmistetaan yritysten välinen kilpailuneutraliteetti.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 13.9.2021 9.59.40 13.9.2021 9.59.40
10?PaPeriliit to?07 / 2021 10?PaPeriliit to?07 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Lassi Kaaria, MIkko Nikkinen, Kaisa Sirén Rauha-koira pitää Mari Karhun vauhdissa agility radalla. 10?PaPeriliit to?07 / 2021 Koiruuksia sydämen täydeltä Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 15.9.2021 14.42.21 15.9.2021 14.42.21
PaPeriliit to?07 / 2021?11 PaPeriliit to?07 / 2021? Se on paras kaveri metsällä, sen kanssa voi jutella mieltä painavista asioista sekä löytää uusia ystäviä ja aivan uusia puolia omasta itsestään. Paperiliittolaiset kertovat elämästään koiran kanssa. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 15.9.2021 14.42.22 15.9.2021 14.42.22
»Tippa siinä tuli linssiin että pamahti.» 12?PaPeriliit to?07 / 2021 N ummelassa DS Smithillä varastotyöntekijänä työskentelevä Mari Karhu on muutama päivä sitten palannut länsigöötanmaanpystykorvien Tyynen ja Rauhan sekä bordercolliepentu Toivon kanssa agilityn SM kisoista Turusta. Rauha on oman sarjansa hallitseva Uudenmaan piirinmestari, mutta SM-finaaliin pääsy jäi harmittavasti vain 0,28 sekunnin päähän. Toisaalta se kertoo, että kärki on täysin saavutettavissa. – Kyllä minulla toive on, että pääsisimme SM-kisoissa podiumille asti, ja tietysti joskus tulevaisuudessa ehkä edustamaan Suomea ulkomaille PM-, EMja MM-kisoihin, Karhu juttelee. Tyyne, Rauha ja pieni Toivo elävät huippu-urheilijan elämää. Ravitsemuksen, liikunnan ja lihashuollon on oltava balanssissa. – Treenaamme paljon ja muutakin kuin ratatreeniä. Käydään juoksulenkeillä koirien kanssa, koirat käyvät fysioterapiassa, ja Rauha käy lisäksi treenaamassa lihaskuntoa vesijuoksualtaassa. Kerran viikossa käymme valmentajalla, joka katsoo, missä me menemme, mitä teemme, suunnittelee radat ja harjoitteet. Hänen kanssamme keskustelemme tuloksista, huomioista, ja mitä pitäisi treenata lisää, Karhu kertoo. Nämä huippu-urheilijat eivät puhu, vaan Karhun täytyy osata tulkita ja päätellä, mistä päin tuulee. – Huomaan esimerkiksi, kun tänään tulee tällaisia virheitä, että siellä on todennäköisesti takareidet jumissa. Karhu sanoo, että on aina ollut vauhdikas ja menevä, ja agility on juuri sellainen laji. Koiralla riittää vauhtia vielä silloinkin, kun ihminen jo hyytyy. – Kyllä se oli SM-kisoissakin minä, joka yritti perässä juosta ja huudella, että mene viimeiset esteet vielä, minä tulen kyllä kunhan jaksan ja pääsen. Radat ovat kilpailuissa maksimissaan 220 metriä pitkiä. Se juostaan täysiä, vaihdelleen välillä tiukasti suuntaa. Kyllä siinä maitohapot jyllää jaloissa! Karhu tekee säännöllistä kaksivuorotyötä. Iltavuoron aikaan hänellä on aamuisin ohjattua treeniä ja aamuvuoroissa treenit ovat iltaisin. Viikonloput ovat vapaat, ja silloin on usein kisoja. – Töissä on tosi kivasti mahdollistettu koiraharrastukseni. SM-kisoja varten otin perjantaiksi pekkasen, ja työkaverit päästivät vähän aikaisemmin työvuorosta, että pääsin lähtemään halli-SM-kisoihin, hän kertoo. Karhu kertoo, että koirailu on hänelle elämäntapa. Hän kokee koirat kuin omiksi lapsikseen. – Jouduin irtisanoutumaan edellisestä, vakituisesta työpaikastani siksi, että siellä siirryttiin 12-tuntiseen työvuorojärjestelmään. Kun siihen lisäsi työmatkat, en halunnut, että koirat joutuvat olemaan yksin niin pitkään. Hän sanoo, että aikuisten koirien kanssa voi tehdä satunnaisesti ylitöitäkin, mutta 5,5 kuukauden ikäinen Toivo-pentu ei vielä kestä pitempää erossaoloa. – Hänen kanssaan olen nyt joutunut muutamaan kertaan sanomaan, että en valitettavasti voi jäädä ylitöihin. Puolen vuoden päästä yksittäiset, pitemmätkin työvuorot onnistuvat. Kun Karhu muutti Valkeakoskelta Nummelaan, koirapiirit olivat se, josta löytyi luontevasti kavereita. Hän on päässyt jopa koiraharrastusystävän pojan kummiksi. – Agility on opettanut armollisuutta. Se voi olla yhdestä käden heilautuksesta kiinni, kun unelmien hieno suoritusrata meneekin pipariksi ja tulos hylätään. Olen oppinut ajattelemaan, että hei, ei se mitään. Sitä sattuu, eteenpäin! Toinen on kiitollisuus: Olen hirmu kiitollinen siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä tätä lajia. Se tuo minulle ja koirilleni mielihyvää. Nämä oivallukset kantavat muussakin elämässä, hän sanoo. Karhu painottaa, että viimekädessä agility on hänelle harrastus. Koirat ovat perheenjäseniä, ja niiden terveys menee kaiken edelle. Treeneissä ja kisoissa koiralla on aina oltava kivaa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 15.9.2021 14.42.23 15.9.2021 14.42.23
PaPeriliit to?07 / 2021?13 VIIme helmikuussa Jouko Suomalaisen pihaan Rovaniemen Olkkajärvelle ajoi vieras auto. – Mietin, että mikähän tämä on, kuka sieltä tulee. Ääneskosken pääluottohan sieltä pyyhkäisi Audilla pihaan, ja sillä oli koira matkassa. Paajasen Jorma löi remmin käteen, että kiitoksia vuosien hyvästä yhteistyöstä ja toveruudesta. Haluamme antaa sinulle ikioman Tessin. Tippa siinä tuli linssiin että pamahti. Siinä se nyt tapitti, isäntänsä pitkän TES-neuvottelukunnan jäsenyyden mukaan nimetty, puolentoistavuoden ikäinen suomenajokoira Tessi. Sisällä talossa räksytti vierasta autoa ja uutta koiraa pieni, valkoinen Essi. – Essi on seropi. Se tarkoittaa, että sekarotuinen piski, Suomalainen selventää ja kertoo, että kun jompaakumpaa kutsuu, niin tahtovat kummatkin tulla, Essi ja Tessi. Essi on lauman päällikkö. Kolmantena pyöränä jengissä pyörii tyttökissa nimeltä Jaska. – Kollia lähdettiin aikanaan hakemaan, ja sille tuli nimeksi Jaska. Eikä ole sen koommin vaihdettu. Mitäpä tuosta. Semmonen transsukupuolinen kissa, Suomalainen hymyilee. Ylihuomenna on Tessillä jännät paikat. – Lähdetään pupujahtiin. Helmikuussa jo käytiin metsällä, totta kai. Pupuja oli silloinkin kiikarissa. Ihan hyvin sujui, mitä vähän bambit sekoittivat pakkaa. Kauriita kun pyörii täällä, niin niistä se vähän liian paljon innostuu, Suomalainen miettii. Tessillä on komea metsästyskoirien sukupuu. – Vietit ovat täysin kohdallaan. Kyllä sen näkee, mistä tulee metsäkoira, ja mistä ei. Taluttaessa se merkkaa kyllä kaikki elukat, varsinkin jänikset, Suomalainen juttelee. Metsälle päästyään Tessiä viedään. Kiinnisaamisessa ei silti ole ollut vaikeuksia. GPS-panta näyttää, missä koira painelee. – Toverit Veitsiluodon ammattiosasto 41:stä ostivat eläkkeelleläksijäislahjaksi pannan Tessille, Suomalainen kertoo. Tessi pitää Jouko Suomalaisen liikkeellä, nykyään koiran muodossa. Mari Karhu ja Rauha ovat tiimi, joka toimii saumattomasti yhteen. Cara ja Saga vartioivat herkeämättä perhettään Antti Greniä ja Iida Ilvosta sekä Selma-vauvaa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 15.9.2021 14.42.24 15.9.2021 14.42.24
14?PaPeriliit to?07 / 2021 Kotona Tessi viihtyy parhaiten ulkona, tietysti kelistä riippuen. – Kopissa on valot, eristys ja lämmitys, ja vesi tulee kun kannetaan, Suomalainen kertoo ja rapsuttaa kaveria korvalliselta. – Hemmetin hieno koira se on, kaveri metsässä. Ei siellä yksin viitsi pyöriä. Kauriista on vielä vähän erimielisyyttä, mutta muuten me toimitaan hyvin yksiin. uPm Kaukaan paperitehtaalla hydrauliikka-asentajana työskentelevä Antti Gren ei tiennyt olevansa koiraihminen, ei ennen kuin tutustui nykyiseen avovaimoonsa Iida Ilvoseen. – Asuttiin jo yhdessä, kun hän teki sellaista työvuoroa, että minulle jäi Saga-koiran aamulenkitykset ja ruokkiminen. Koirahan tykästyi minuun. Nykyäänhän Saga on jo vähän niin kuin isännän koira, Gren miettii. Toinen pieni ja pörröinen mittelspitz-rotuinen koira tarttui mukaan festivaalireissun kotimatkalla. – Oltiin menossa työväen musiikkijuhlille Valkeakoskelle. Matkalla käytiin koiraa katsomassa. Minä olin sitä mieltä, että ei missään nimessä toista koiraa. Kun musiikkijuhlilta palattiin, käytiin sitten hakemassa toinen koira, Cara, Gren kertoo. Vaikka kasvattajan kanssa oli sovittu, että palauttaa saa, jos Cara ei sopeudu, niin palautusreissua ei koskaan tarvinnut tehdä. – Mikä rikkoi jään? Varmaan se, kun se hyppäsi sänkyyn viereen, nuoli ja tuli kylkeen makaamaan, varmaan siinä pikkuhiljaa olin ihan myyty, Gren juttelee. Nykyisin Saga ja Cara ovat itsestään selvästi perheenjäseniä. – Jos reissuun lähtiessä pitää viedä ne hoitoon, niin kyllä viimeistään ensimmäisenä iltana miettii, mitähän koirille kuuluu. Vähän tulee ikävä. Vaikka olisi mukavaakin päästä päiväksi tai pariksi eroon, koska onhan niissä hoitaminen kuin pienissä lapsissa, Gren miettii. Vertailukohtaa perheestä löytyy, koska uusin tulokas on Antti Grenin Cara ei ole mielestään mikään sylikoira – mitä nyt vähän. Mari Karhu ja Rauha ovat hallitsevia Uudenmaan piirinmestareita. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 15.9.2021 14.42.25 15.9.2021 14.42.25
»kahtena aamuna olen syöttänyt sitä lusikalla.» PaPeriliit to?07 / 2021?15 minpuolista. Gren kertoo, että Caralla on parhaillaan huono ruokahalu juoksujen jälkeen. – Nyt kahtena aamuna olen syöttänyt sitä lusikalla. Istun lattialla ja teelusikalla syötän. Siten se suostuu syömään, mutta itsenäisesti ei. Minä ajattelen, että pitää syöttää, ettei tulisi huono olo. Iida kyllä sanoo, että jos tarjottu ruoka jää syömättä, niin olkoon syömättä, mutta en minä kyllä raski, mieluummin syötän. sTORa Enson Anjalan paperikone kolmosen jälkikäsittelyssä prosessinhoitajana työskentelevällä Ari Kelkalla on lapsuudenkodissaan ollut aina koiria. Aikuistuttuaan hänellä meni kymmenisen vuotta ilman. – Olin kova reissaamaan ja kiersin ympäri maapallon. En halunnut ottaa sellaista riippaa siihen. Kun asetuin aloilleni ja perheellistyin, siinä samalla tulivat koiratkin taas kuvioon. Nyt kotona häärää kaksi hovawartia, 2,5 vuotias Otto ja 3,5 kuukauden ikäinen Vila-tyttö. – Suurin tavoite koiraharrastuksessani on pitää äijä virkeänä. Onhan se mieluista, jos tulee näyttelymenestystä, mutta minulle tärkeintä on se, mikä vie minut työpäivän päätteeksi metsään. Kelkka sanoo suoraan, että koirat auttavat häntä vuorotöistä selviämiseen. 12-tuntinen on hänen mielestään paras työmuoto kaikista, mutta työmatkojen kanssa se venyy 15-tuntiseksi. – Koirien kanssa kun liikkuu maastossa, se selvittää päätä. Koirille tulee jopa juteltua metsässä, joskus niistä mieltäkin painavista asioista, hän kertoo. lOKaKuussa koittaa päivä, jolloin pieni Vila pääsee ensimmäistä kertaa koiranäyttelyyn. Kelkalla ja hänen vaimollaan Jaana Kelkalla on tapana käydä koiranäyttelyssä noin kerran kuussa, ympäri Suomen. – Aina parempi, jos pääsee yön yli -matkalle! Näyttelyitä olen kiertänyt nyt 20 vuotta. Siinä pääsee vertailemaan omaa kasvattia muihin. Jos sellainen vahinko käy, että tuomaristo tykkää, niin tietenkin tulee hyvä mieli. Joku kasvattajakin voi kiinnostua ja alkaa soittelemaan. Sitten se on selvää seteliä sen jälkeen, hän kertoo. Näyttelytuloksia tarvitaan, jotta pääsee listalle, josta jalostustoimikunta ja narttujen omistajat valkkaavat sopivia isäkoiria pentueille. Uroskoiran omistaja saa valikoida, ottaako yhden pennun vai 10 prosenttia pentujen kokonaishinnasta. Yhden pennun hinta on noin 1400 euroa. – Tarkan markan ihmisenä ajattelen, että koiran on ansaittava elatuksensa. Koiran pitäminen kun on auton – ja vaimon – pitämisen jälkeen kolmanneksi kallein asia, Kelkka nauraa. Näyttelyissä kertyy Kelkan mukaan uusia tuttavuuksia ympäri Suomea ja jopa ulkomaita myöten. – Koiraihmisistä jotkut ovat tällaisia karvaisia könttejä. 90 prosenttia on simpsakoita naishenkilöitä, jotka panostavat 60 prosenttia koiraansa ja 40 itseensä, hän hymyilee. Hän vinkkaa, että siinä olisi ideaa poikamiehillekin. Koirasta on moneksi. – Kun työvuoron jälkeen tulee kotiin, on vähän sateinen ja harmaa keli, saattaisi helposti jäädä sohvan pohjalle telkkaria tuijottamaan, mutta kun siihen tepsuttaa sellainen napittava nelijalkainen, jonka kanssa on lähdettävä ulos oli keli kuin keli, siinä saa sitä virkistymistä itsekin. Kyllä työpäivän väsymys jää. ? puolivuotias Selma-vauva. – Kyllä se kävi mielessä, miten vauva ja koirat tulevat toimeen. Koirat eivät paljon lähelle vauvaa menekään. Vähän täytyy varoa, jos Selma sattuu tarraamaan kiinni, mitä koira tekee. Vielä toistaiseksi koirat pääsevät hyvin Selmaa karkuun, Gren juttelee. Kun perhe käy kävelyllä, Saga ja Cara puolustavat kiivaasti haukkuen omaa laumaansa jokaista vastaantulevaa uhkaa vastaan. Sillä tavalla ne pitävät huolta. Huolenpito on molemHännät heilumaan! Otto pysyttelee isäntänsä Ari Kelkan luona, kun Vila tulee tekemään tuttavuutta. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 15.9.2021 14.42.25 15.9.2021 14.42.25
16?PaPeriliit to?07 / 2021 N iina Rummukainen oli elokuun lopussa pelaamassa golfia työkaverin kanssa, kun se tapahtui. Puolessa välissä kierrosta syntyi golfin pelaajan unelma, Hole in one. Pallo koloon yhdellä lyönnillä. Matkaa oli 117 metriä, tunne kuin lottovoittajalla. – Se oli yksi parhaista jutuista ikinä. Ei tässä ole neljäätoista vuotta ihan turhaan harjoiteltu. Siitä tuli oikein sellainen voimapiikki, jolla jaksaa pitkään, sanoo Rummukainen. Voimapiikkiä tarvitaankin tehtaan laboratoriossa etenkin yksinäisinä öinä. Päivävuoroissa ja arki-iltoina labrassa on työkavereita, mutta nykyään viikonloppuillat ja kaikki yövuorot saa selvitä yksin. – Se on raskasta. Jos tulee ongelma tai joku tavallisesta poikkeava tilanne päälle, ei ole ketään, jolta kysyä. Korjaaja saattaa tulla, jos kyseessä on sähkötai mekaaninen ongelma, mutta muuten on pärjättävä yksin. Kirkniemen tehdas sijaitsee eteläisimmän Suomen suurimman järven, Lohjajärven rannalla. Laboratorion ikkunoistakin on kiva katsella järvelle, mutta kun työt antavat myöten, Rummukainen nousee kattoterassille ja oikein ammentaa voimia maisemasta. – Tykkään, kun kolmivuorotyössä näkee vuorokauden vaihtelut. Menen terassille aika usein myöhään illalla tai varhain aamulla. Kun järvi on tyyni, mieli lepää sitä katsellessa, sanoo Rummukainen. Matti Ulvinen tulee PK1:n kiillotuskalanterilta ja toteaa, että työntekijöistä on pula. – Resurssit on kiristetty minimiin, ja väkeä on liian vähän, Ulvinen sanoo. Hän toteaa, että on turha kuvitella, että ylimääräsiä käsiä löytyisi. Eikä tarvita kuin pari flunssatapausta, niin ollaan ylitöiden varassa. Juosta siinä saa, paitsi ettei tehtaassa juosta saa. – Ja minä olen kyllä ottanut sen kannan, ettei minun askel sen takia pitene, että väkimäärä on vedetty minimiin. Teen sen minkä pystyn, mutta joskus ei vain kerkeä enää. Kahteen eri suuntaan ei voi revetä, Ulvinen sanoo. Juokseminen ei kyllä kävisi päinsä edes fyysisistä syistä. 38 vuotta tehtaan betonilattialla on tehnyt tehtävänsä. Isovarpaassa on nivelrikko, jonka epäonnistuneen hoidon takia viereinenkin varvas on leikkauskunnossa. Polvinivelet alkavat olla lopussa. Onneksi Ulvinen on löytänyt itselleen sopivan liikuntamuodon – golfin. Niin on moni muukin. Niina Rummukainen muistaa, miten hänelle aikoinaan vinoiltiin harrastuksesta, mutta sittemmin yksi ja toinen vinoilijakin on liittynyt mukaan. Kolme vuotta sitten perustetussa työpaikan golfkerhossa on jo yli neljäkymmentä jäsentä. – On hienoa kun meillä on yhteinen harrastus, on kiva nähdä vapaa-aikanakin, sanoo Rummukainen. nuorena Niina Rummukainen ei oikein tiennyt, mihin suuntaisi opiskelemaan. Isä, Jaakko Rummukainen, oli tehtaassa mekaanisen kunnossapidon esimiehenä ja ehdotti menoa laboranttilinjalle ja sitten töihin tehtaaseen. Niin Niina sitten aloitti työt kahdeksantoistavuotiaana. Viime toukokuussa tuli täyteen 25 vuotta tehtaassa. Rummukainen naurahtaa olevansa edelleen työntekijöistä nuoremmasta päästä. Kirkniemen työntekijöiden ikärakenne on samantyyppinen kuin muissakin Suomen paperitehtaissa, keski-ikä on korkea. Muutaman vuoden kuluessa eläkkeelle jää suuri joukko työntekijöitä. niina Rummukainen on viime vuosina keskustellut erilaisissa tilaisuuksissa kesätyöntekijöiden ja lähikoulujen opiskelijoiden kanssa. Hän on huomannut, että toisin kuin hänelle itselleen, nykyajan nuorille vakituinen työ ja oma asunto ei ole unelmien täyttymys, eikä paperiteollisuus ole haaveammattien kärkipäässä. – Suurelle osalle kesätyöntekijöistäkin tämä on vain välivaihe, he eivät tule jäädäkseen, Rummukainen sanoo. Pätevien ja motivoituneiden työntekijöiden saaminen pois lähtevien tilalle ei enää nykypäivinä ole itsestään selvyys. – Väki lähtee eikä siihen ole todellakaan valmistauduttu. Me olemme vuosia toitottaneet työnantajalle, että aloitettaisiin oikea oppisopimuskoulutus, niin saataisiin valmiita työntekijöitä pois lähtevien tilalle. Rekrytointi laahaa jäljessä ja mitä pitempään se laahaa sitä huonompaan menee, sanoo pääluottamusmies Harri Lindholm. Niina Rummukainen toteaa, että työnantaja ei muutenkaan hevin kuuntele työntekijöiden mielipidettä, oli sitten kyse vaikka 12-tuntisen työpäivän kokeilusta. Eikä vastaa kysymyksiin. – Ollaan kaukana siitä että istuttaisiin työnantajan kanssa nuotiolla ja grillattaisiin vaahtokarkkia. Sitäkin on joskus tehty. Nyt siihen on jäätävän pitkä matka. ? ei voi revetä Kirkniemessä työntekijämäärä on kiristetty minimiin. Lähtevien ikäluokkien korvaamiseenkin pitäisi varautua. »väki lähtee eikä siihen ole todellakaan valmistauduttu.» teksti ja kuva? Reima Kangas Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 15.9.2021 15.53.11 15.9.2021 15.53.11
PaPeriliit to?07 / 2021?17 Niina Rummukainen ja Matti Ulvinen näkevät työkavereita myös vapaa-ajalla. Golfharrastus on levinnyt Sappin tehtaalla. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 15.9.2021 15.53.12 15.9.2021 15.53.12
Reilut parikymmentä vuotta sitten Juha Vuokko pääsi koneporukan kanssa jopa tutustumismatkalle Italiaan, kun Mäntän tehtaalle suunniteltiin investointia. 18?PaPeriliit to?07 / 2021 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 15.9.2021 8.34.40 15.9.2021 8.34.40
PaPeriliit to?07 / 2021?19 Ottakaa meidät mukaan M ÄNTÄN Metsä Tissuelle ollaan parhaillaan hankkimassa kahta uutta hylsykonetta. Projektiryhmässä on ollut mukana myös työntekijöiden edustajia. – Pari vuotta sitten meillä oli investointi, joka ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Sen jälkeen työntekijöiden ideoita ja ajatuksia on kuunneltu herkemmällä korvalla, kertoo pääluottamusmies Timo Virtanen. Paperikoneella prosessihoitajana työskentelevä Juha Vuokko on yksi projektiryhmän työntekijäjäsenistä. Taannoin hän osallistui Teams-palaveriin, jossa italialaiset laitevalmistajat koekäyttivät hylsykonetta ja mänttäläiset saivat esittää kysymyksiä koneen toiminnasta. – Koen, että olen päässyt aidosti vaikuttamaan investointiin. Mielipiteeni on otettu huomioon ja minulta on tultu kyselemään, että mitä tuumaat tästä tai tuosta, Vuokko kertoo. Aikoinaan, vuonna 1998, Vuokko ja koko koneporukka pääsivät Italiaan, kun tehdas oli hankkimassa laatikoitsijaa. – Se oli tosi hyvä kokemus, mutta sen jälkeen homma hiipui. Kun uusia koneita tuli, ei työntekijöiltä paljon kyselty. Nyt asiat ovat taas alkaneet kohentua. On tärkeää, että työntekijöiden ajatuksia kuunnellaan jo kehitysvaiheessa. Me tunnemme sen käytännön puolen insinöörejä paremmin. HUHTAMÄEN Hämeenlinnan tehtaalla valmistetaan tuotteita uutukaisessa 16 000 neliömetrin tehtaassa. Kun uutta tehdasta alettiin suunnitella, otettiin työntekijät alusta asti mukaan. – Saimme tehdä ehdotuksia siitä, mikä uudessa tehtaassa pitäisi olla paremmin vanhaan verrattuna. Kyseessä oli tosi konkreettisia pikkujuttuja, mutta sellaisia, että niillä on käytännön työn tekemisen kannalta suuri merkitys. Esimerkiksi käsienpesualtaita halusimme riittävästi, kertoo pikarikoneella työskentelevä Jetta Rantala. Tavaroiden sijoittelua suunniteltaessa pidettiin vuorokohtaisia palavereja. Esimerkiksi tietokoneiden sijainteja työntekijät saivat ruksata tehtaan pohjapiirrokseen. Toiveina oli Rantalan mukaan väljyyttä. Sen sijaan koneiden, laitteiden tai vessojen sijainteihin työntekijät eivät päässeet vaikuttamaan. Tehtaalla ei ole vieläkään kiinteää paikkaa kaikille tavaroille. Sijaintia testataan, ja johto on avoin työntekijöiden ehdotuksille. – Tuntuu hyvältä, että meidät otettiin mukaan tehtaan suunnitteluun. Mehän siellä työskentelemme, niin sen pitää olla myös sen mukainen, ettei työntekoa mutkisteta, Rantala toteaa. OSALLISTUMINEN pieninvestointeihin tai uuden tehtaan suunnitteluun ovat konkreettisia esimerkkejä työntekijöiden mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä. Yleisesti ottaen nämä mahdollisuudet ovat menossa parempaan suuntaan. SAK:n työolobarometri 2020:n mukaan SAK:laiset työntekijät osallistuvat aktiivisesti ja enemmän kuin aiempina vuosina oman työnsä sekä työnantajan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Varsin usein ehdotuksista on myös seurannut jotain konkreettista. Lähes kaksi kolmesta Työntekijöillä olisi paljon annettavaa työpaikan kehittämisessä, mutta hyviä ideoita hukataan monilla työpaikoilla. Hyviäkin esimerkkejä on: työntekijät voivat päästä mukaan pieninvestointeihin tai uuden tehtaan suunnitteluun. teKSti Tiina Suomalainen KUVat Mikko Vähäniitty, Harri Nurminen Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 15.9.2021 8.34.41 15.9.2021 8.34.41
20?PaPeriliit to?07 / 2021 ehdotuksia tehneistä kertoi, että ehdotus oli johtanut konkreettisiin toimiin. Mutta samaan aikaan yksi kolmasosa työntekijöistä kertoi, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kun tähän pureuduttiin syvemmin laadullisessa haastattelututkimuksessa, kävi ilmi, että työntekijöillä olisi paljon potentiaalia ja ideoita työn kehittämiseksi, mutta niitä hukataan monilla työpaikoilla. – Moni työntekijä kokee, että heillä olisi enemmän annettavaa työpaikan kehittämisessä ja arjen toimintojen sujuvoittamisessa, kertoo tutkimuksen SAK:lle tehnyt tutkija Mikko Kesä. Työntekijöiden potentiaalin hukkaamisen syynä voi olla vaikkapa se, että johto on etääntynyt varsinaisesta työstä ja työtä kehitetään ilman työntekijää. Tällöin kehittäminen saattaa mennä hukkaan tai jopa aiheuttaa lisää työtä. Taloustutkimuksen paperiliittolaisille toteuttamassa jäsenkyselyssä 2020 kävi ilmi, että työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhönsä vähäisiksi. Mahdollisuus vaikuttaa, hyödyntää osaamista ja tuntea työssään arvostusta kasvattavat työssä innostumista. Tutkimuksessa pääteltiin, että johtaminen ei tue työssä innostumista. – Eli johtamiskulttuuri on sellainen, että työntekijöitä ei oteta mukaan investointien suunnitteluun, eikä sitä kautta omaan työhön ja sen tekemiseen voi juurikaan vaikuttaa suorittavalla portaalla. Johtamista pitäisi viedä siihen suuntaan, että työntekijät osallistetaan työn tekemiseen heti alusta lähtien. Näin saataisiin tuettua myös henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Saattaisi työn tuottavuuskin parantua, kun työskentely olisi tehty yhdessä mielekkääksi, Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen toteaa. ALOITETOIMINTA on useilla Paperiliiton työpaikoilla keino kerätä hyvät ideat talteen, testata ne ja ottaa mahdollisesti käyttöön. Paikoitellen aloitetoiminta elää ja voi hyvin, paikoin se taas hiipuu. Aloitteiden käsittely voi kestää vuosia ja kun asiaa selvitetään, käy ilmi, että aloite ei ole edennyt mihinkään. Häyrynen pohdiskelee, voiko aloite joskus myös tyrehtyä kateuteen tai siihen, että joku toinen haluaa omia sen: – Unohdetaan aloite kolmeksi vuodeksi ja sitten keksitään se itse. Palkkiotkin ovat monin paikoin pienentyneet. Näin myös Huhtamäellä. – Hyvästä aloitteesta saattoi aikoinaan tulla tuntuva rahapalkkio. Viime aikoina palkkioksi on saattanut saada leffalipun. Tuntuu, että meitä ei osata ottaa niin hyvin huomioon kuin aiemmin. Kyllähän se nostaa työmotivaatiota, jos aloitteita noteerataan kunnolla, Rantala huomauttaa. Metsä Tissuella työskentelevä Vuokko on aktiivinen aloitteiden tekijä. Hän on huomannut, että aktiivisuutta ei kannata unohtaa myöhemminkään, vaan aloitetta kannattaa pitää esillä ja kysellä sen edistymistä. Jetta Rantala kertoo, että työntekijät pääsivät vaikuttamaan Huhtamäen uuden tehtaan suunnittelussa konkreettisiin pieniin asioihin. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 15.9.2021 8.34.41 15.9.2021 8.34.41