07/20 P a p e r i l i i t t o Kaipola Miten käy ihmisten, kun tehdas suljetaan? paperiliittolainen Keskiverto jäsen arvostaa perinteitä ja materiaa. Metsäteollisuus Työntekijämäärät on puristettu minimiin. Uudisraivaaja Uudisraivaaja Muutto vanhaan kotitaloon teki Marko Smedsin haaveita todeksi. Hän arvelee, että olisi kaikkein onnellisimmillaan, jos asuisi korven keskellä luontaistaloudessa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 16.9.2020 14.22.57 16.9.2020 14.22.57
Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja nauti ensi talvena, haettavissa viikot 1-22/2021. Hakuaika kestää 22.10.2020 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 26.10.2020. Valitse oma viikkosi: Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperiliitto_230x297.indd 1 Paperiliitto_230x297.indd 1 25.6.2020 12.08 25.6.2020 12.08 Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5-52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76-80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/viikonloppu pe-ma (varaus joko viikonloppu pe-ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 7.9.2020 15.23.58 7.9.2020 15.23.58
P a p e r i l i i t t o 7 / 2 2 2 5 . 9 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Mika Nikkinen kertoo tässä lehdessä, kuinka työssä eteen tullut ongelma jäi vaivaamaan ja kuinka unessa tullut ratkaisu herätti hänet. Nikkinen kertoo jutussa myös ammattilaisen varmuudesta ja ongelmanratkaisukyvystä, jotka kehittyvät vuosien kokemuksesta: ”Hyvä koneenhoitaja malttaa seurata prosessia, eikä menetä hermojaan vaikeassa tilanteessa. Hyvät koneenhoitajat ovat rauhallisia, jopa kylmähermoisia tyyppejä.” Samoja ominaisuuksia tarvitaan jäsenten edunvalvonnassa, erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa, paikallisessa sopimisessa ja monilla työpaikoilla nyt alkaneissa yt-neuvotteluissa. Kun työpaikkoja koskeva epävarmuus uhkaa viedä yöunet ja ratkaisut tuntuvat olevan kiven alla, on edunvalvojien – ammattiliittosi ja ammattiosastosi luottamusmiesten – vuoro antaa oma osaamisensa jäsenten käyttöön. Vaikeita tilanteita on mahdoton kantaa yksin, myöskään luottamusmiesten. He tarvitsevat toisiaan ja sinua. Sinun osasi tänä syksynä on auttaa valitsemaan työpaikallesi luottamusmiehet kaudelle 2021–22. • Osaa roolisi 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Kaipolan kohtalo hiljensi Jämsän. 06 UPM irtisanoo useilla tehtailla. 07 Puheenjohtajalta: Miksei puhuta siitä, miten ihmisten käy? 08 Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa. 09 Onhan se niin väärin, että työntekijä voi riitauttaa tessin alittavat työehdot. 22 Ongelmien ratkaisu saa Mika Nikkisen tyytyväiseksi. 25 Lomaile edullisesti jäsenhinnoin. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: Ohjeita lomautetuille. 27 Tiia Eskelinen tuli ummikkona osaston hallitukseen – eikä kadu. 28 Ratkaise pulmat ja sanaristikko. 30 Potretti: Koronan vaikutukset mietityttävät Raumalla. 31 Maailmalta: Intiassa luotetaan perheeseen ja jumaliin. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Omaa intuitiota kannattaa kuunnella. 16 Paperiteollisuuden työntekijämäärä on painettu minimiin. Tehtailta on vuoden 2006 jälkeen irtisanottu lähes 10 000 henkilöä. 18 Paperiliiton jäsenten arvoissa painottuvat asiakeskeisyys ja konservatiivisuus. Petri Kuikka etsii myös elämyksiä ja huolehtii terveydestään. 32 Isä sanoi Miro Paajaselle, että älä ikinä mene paperitehtaalle. Miro tekee kuudetta määrä aikasta pätkää kartonki tehtaalla. Hyvin sitä elämässä käy kuitenkin. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja nauti ensi talvena, haettavissa viikot 1-22/2021. Hakuaika kestää 22.10.2020 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 26.10.2020. Valitse oma viikkosi: Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperiliitto_230x297.indd 1 Paperiliitto_230x297.indd 1 25.6.2020 12.08 25.6.2020 12.08 Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5-52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76-80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/viikonloppu pe-ma (varaus joko viikonloppu pe-ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ? ? ???? ???? ???? ???? ???? Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 16.9.2020 16.42.47 16.9.2020 16.42.47
7 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2020 Yksinäinen mies seisahtaa rantaan. Järven takana jytisee Kaipolan paperitehdas, joka on antanut hänelle työtä 35 vuotta. Jos ei tapahdu ihmettä, koneet jyskävät jouluun asti ja sitten ne pysähtyvät. Mutta tämä mies ei usko ihmeeseen. Omalta kohdaltaan hän on onnekas – hän joutui tai pääsi eläkeputkeen muutama vuosi sitten. Vaan lähistöllä asuu perhe, jossa on kolme lasta ja neljäs tulossa. Tuon perheen isä on kenties menettämässä työpaikkansa. Ja sitten ovat ne 449 muutakin, joiden työura on parhaillaan valinkauhassa Kaipolan tehtaan yt-neuvottelijoiden pöydässä. Mies jatkaa aamulenkkiä pitkin Päijänteen rantaa. Syksy on hiljentänyt järveltä linnunlaulun, mutta elokuussa oli vilkkaampaa. Silloin Kaipolaan lehahti myös pahanilman lintu globaaleilta markkinoilta ja kertoi murskauutisen: Kaipola on sijaiskärsijä, joka pian seisahtuu. Miestä jurppii. Hän ei halua nimeään julki, kuten ei kukaan muukaan näillä main. Tehtaan lisäksi vaikenevat ihmiset. ?Mekö ahneita paskoja?? Nyt uutisesta on kulunut kuukauden päivät. Saman ajan on Kaipola ollut valtakunnallisen median huomion keskipisteenä. Ministeritkin ovat käyneet Jämsässä ja surkutelleet tilannetta. Tehtaan kuoliniskusta on tullut symboli koko suomalaisen paperin alamäelle. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ei tullut itse paikalle, kun tehtaan lopetusuhasta kerrottiin. Sen sijaan hän kirjoitti avoimen kirjeen kaikelle kansalle, jossa hän muun muassa nosti tikunnokkaan paperimiesten palkat. Samalla alkoi poliittinen vääntö teollisuuden kilpailukykytekijöistä ja globaalista armottomuudesta. Sijaiskärsijä teksti ja kuva Päivi Ketolainen? Kaipolan paperikoneet Jämsässä seisahtuvat globaalin kilpailukyvyn alttarille. Ihmisetkin vaikenevat. Samaan aikaan kun ministerit pitivät tiedotustilaisuutta jämsäläisen koulun pihamaalla, istui paikallisen kuppilan terassilla paperimiesten ?vertaisryhmä?. – Meitä kiusaa se, kuinka asioista nyt julkisuudessa puhutaan. Meitä on sanottu niin kauan ahneiksi paskoiksi, että ehkä hyväkin, kun riippakivenä olo nyt loppuu, toteavat miehet lakonisesti. Kun miehet kuulevat, että kyseessä on lehtijutun teko, he poistuvat niine sanoineen. Jäljelle jää "Make", joka suostuu puhumaan suunsa puhtaaksi mutta vain, jos saa tehdä sen nimimerkillä. Raha sanelee kaiken Make on ollut UPM:n palveluksessa 30 vuotta. Työvuosia olisi vielä edessäpäinkin. On vielä alaikäisiä lapsiakin. – Nyt vedetään matto alta ja puukolla selkään. Raha ylittää kaikki muut arvot, hän sanoo. Hän arvelee, että pyrkimyksenä on kaataa koko ay-liike. Maken näkemyksen mukaan työntekijästä on tullut suuryhtiölle rasite, jolle pitää maksaa vielä palkkaakin. – Koko tämän vuosituhannen on kylmäkiskoisuus lisääntynyt työnantajan taholta. Seisahtuneisuuskin on näkynyt, innovaatioista ja tuotekehittelystä ei ole tietoakaan. Make purkaa sydäntään ja hakee toisen kupin kahvia. Lopuksi hän sanoo, että hyvä kun tuli puhuttua. Se helpotti. Kateus vaihtui myötätuntoon Jämsä on kaupunki, jossa on 20 000 asukasta. Jos ei ihan itse, niin lähes jokaisen tuttava tai sukulainen on tai on ollut tehtaalla töissä. Nyt kaksi ihmistä ei kohtaa ilman, ettei tilannetta puitaisi. Enää täällä ei kadehdita paperimiesten tilipusseja. Kateus on vaihtunut myötätuntoon. »Nyt vedetään matto alta ja puukolla selkään.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 16.9.2020 13.09.29 16.9.2020 13.09.29
7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2020?5 Kaipolan tehdas on saanut tänä syksynä sijaiskärsijän tittelin. Tehtaan lopetus aiheuttaa syvän kriisin yksittäisille työntekijöille ja koko paikkakunnalle. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Samalla pelätään, että paikkakunnan toinenkin UPM:n tehdas eli Jämsänkoski suljetaan. Se olisi viimeinen niitti kaupungissa, jossa metsäteollisuuden menestystarina ulottuu 1800-luvulle. Kaipolan pääluottamusmies Ismo Salonen on perusololtaan positiivinen mies, mutta viime viikot ovat tehneet hänestäkin negatiivisen. Käynnissä olevien Kaipolan yt-neuvotteluiden piirissä on vain noin 50 henkilöä, jotka pääsisivät ikänsä puolesta eläkeputkijärjestelmään. Muiden tilanne on melko avuton, vaikka äkillisen rakennemuutoksen apukeinot on otettu kaupungissa välittömästi käyttöön. Murheellisen uutisen päivänä lööpeissä kirkuivat Salosen sanat: vituttaa. Työnantajan toimintaa hän sanoi johtamisen rimanalitukseksi. – Etukäteen ounastelin yhden koneen sulkemista. Koko tehtaan loppu on järkytys. Salonen seisoo yhä sanojensa takana: UPM:n teko oli hätiköity. Visiot puuttuivat, samoin yhteiskuntavastuu. Hänen mielestään koko Suomen tulevaisuus on hukkateillä, sillä vastuunkanto puuttuu myös valtiovallan puolella. Vaikka valloillaan on elämänlopun tunnelma, koneet yhä jyskäävät. Kaipola tekee maailman laadukkainta sanomalehtipaperia vielä ainakin muutamien viikkojen ajan. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 16.9.2020 13.09.30 16.9.2020 13.09.30
7 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?07 / 2020 KuN UPM pudotti suurimman pommin elokuussa Kaipolaan, pienempiä paukkuja tippui eri puolille maata. Yksi niistä jysähti Valkeakoskelle Tervasaareen. – Työmäärä pysyy meillä entisellään. Se vain tehdään jatkossa entistä pienemmällä porukalla, tiivistää pääluottamusmies Tomi Eerola pommin seurauksen. Jämsänkoskella oltiin epätietoisia vähennyksen tarpeesta vielä ytneuvotte lujen alettuakin. – Käymme yhdessä neuvotteluja Kaipolan kanssa, mutta työnantaja ei ole neuvottelujen alkumetreillä eritellyt, minkä verran asia koskee Jämsänkoskea, kertoi Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio tämän lehden mennessä painoon. Tervasaaressa työskentelee proses sissa 250 henkilöä. Tarkoitus on vähentää 36 henkilöä, pääosin kunnossapidon ja kuljetuksen saralta. – Putkiikäisistä tuo lukumäärä ei täyty, joten pehmeillä keinoilla emme taida päästä, ounastelee Tomi Eerola. Tunnelmat ovat UPM:n sellutehtailla alakuloiset, sillä kaikkiaan henkilöstö karsintaa tulee olemaan yhteensä 170 työpaikan verran Kymin, Kaukaan ja Pie tarsaaren tehtailla. Henkilöstön vähen tämiselle ei riitä ymmärrystä tilanteessa, jossa sellulla on kysyntää ja koneet tekevät hyvää tulosta. Kymin sellutehtaalla on käyty ytneu vottelut viimeksi vuonna 2010. – Sen jälkeen tuotantoa on lisätty pienellä porukalla sujuvasti eikä täällä ole todellakaan kysymys toimintojen vähe nemisestä, kuvailee pääluottamusmies Hannu Mentula. Lappeenrannan osaksi on tulossa kaikkiaan 27 työpaikan vähennys, joista työntekijöitä 20. Pääluottamusmies Kari Rikkilä pitää työnantajan tehostamistoimia eräänlaisena ”puhdistuskonstina”, jonka kautta työn antaja etsii nyt sellaisia ”ihmetyyppejä”. Sellaisia, jotka osaavat hoitaa ja korjata koneita, hyppäävät taitavasti toimesta toiseen eivätkä koskaan sairastu. Pietarsaaressakin sellutehdas käy täysillä ja kysyntä on hyvä. – Meillä karsitaan 30 työtehtävää, joista 20 on tuotannon puolella ja loput toimihenki löissä, kertoo pääluottamusmies Sauli Tiala. Ytneuvottelut ovat kaikilla tehtailla käynnissä ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. •?PÄiVi KetolaiNeN UPM:n säästötoimet tarkoittanevat kovia irtisanomisia useilla tehtailla. Samat työt, pienempi porukka MiKKo NiKKiNeN UPM on aloittanut yt-neuvottelut useilla tehtaillaan. Kuivauskoneenhoitaja Sami Airas kipuaa portaita Kaukaan sellutehtaassa. Arkistokuva. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 16.9.2020 16.19.50 16.9.2020 16.19.50
7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2020?7 Paperi koneiden sulkemisia myös Ruotsissa SCA ilmoitti elokuussa ja Stora Enso syyskuussa aikeistaan sulkea paperi koneita Ruotsissa. Ruotsalaisyhtiö SCA lopettaa painopaperin tuotannon Ortvikenin tehtaalla Sundsvallissa ja investoi CTMPsellun tuotantoon. Päätös vaikuttaa kaik kiaan 800 työntekijään, joista suurin osa työs kentelee paperitehtaan kolmella paperikoneella. Jäljelle jää työpaikkoja massantuotantoon. Toimitusjohtaja Ulf Larssonin mukaan päätösten vaikutuksiin etsitään yhdessä työnte kijöiden edustajien kanssa parhaita mahdollisia ratkaisuja työtä vaille jääville. Stora Enso on aloit tanut neuvottelut Hylten paperikone PK3:n ja keräyspaperista massaa valmistavan siistaamon pysyvästä sulkemisesta. Tämän jälkeen tehdas tuottaisi sanomalehtipa peria pelkästään termo mekaanisesta massasta eli TMP:stä. Sulkeminen koskisi enintään 140 työntekijää. PK 3 suljettaisiin vuoden 2020 loppuun mennessä ja siistaamo viimeistään vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä. Stora Enso on investoinut tehtaalle muotoonpuris tettujen kuitutuotteiden ja biokomposiittien tuotan toon.?• Lomautus vastaan työajan lyhennys RuotSi, Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Espanja sopeutuivat koro napandemian vaikutuksiin lyhentämällä työaikaa eli työntekijät jatkoivat töissä ja valtio maksoi. Korvauksen taso on jokaisessa vertailumaassa korkeampi kuin Suomen lomautusjärjestelmässä. Maasta riippuen työnte kijä saa 60–100 prosenttia normaalista ansiostaan. Lomautettu suomalainen saa noin 50 prosenttia palkastaan ansiosidonnai sena työttömyysturvana. Paperiliitto, Teolli suusliitto ja Ammattiliitto Pro teettivät selvityksen kuuden EUmaan rea goinnista tilanteeseen. Selvityksen liitoille teki Jyrki Raina. Lyhennetyn työajan järjestelmissä valtio korvaa osan ansionme netyksestä. Yrityksiä on lisäksi voitu tukea valtion varoista muun muassa alvveron alennuksena, suorina tukina, lainoina ja takuina. Maiden hal litukset asettivat tuen saamiselle myös irtisano mista ja osingonjakoa kos kevia ehtoja. Tukiohjelmat on useimmissa maissa pidennetty jatkumaan tämän vuoden ja Itäval lassa ensi vuoden maalis kuun loppuun.?• »Suomen viennin kivijalka pitää huomioida päätöksenteossa.» T ätä kirjoittaessa käy kiivaana keskustelu siitä, miksi UPM suunnittelee sulkevansa Kaipolan tehtaan. Työnantaja perustelee lopettamista taloudellisilla syillä, vaikka vasta-argumentit kertovat Kaipolan tehneen plusmerkkistä tulosta. Aivan liian vähän tai ei ollenkaan käydään keskustelua siitä, miten ihmisten käy, jos tehdas suljetaan. Tuhansien ihmisten elämä mullistuu hetkessä. Koko paikkakunta on kriisissä. Tehtaalta katoaa 450 työpaikkaa. Alihankintaketjut mukaan lukien määrä on vähintään kolminkertainen. Liian vähän puhutaan siitä, mikä on yrityksen vastuu työpaikkojen, toimeentulon tai koulutuksen turvaamisessa. Omistajien oikeuteen tehdä haluamansa päätökset pitää sisältyä myös vastuun kantamista: miten päätökset vaikuttavat ihmisiin tehtaalla ja tehtaan ympärillä. Toistaiseksi on nähty vain sitä, että UPM sysää syyt lopettamisesta kokonaan muiden harteille. Vastuuta pitäisi osoittaa viimeistään muutosturvassa. Tavoitteena voisi olla jokaisen yksilön saattaminen ”turvaan”: jokaisella irtisanottavalla olisi taskussaan muutosturvakortti, johon työntekijän, työnantajan ja TE-toimiston yhteistyöllä olisi luotu jokin suunta. Me Suomessa olemme liian monta kertaa nähneet, mitä tapahtuu niille kylille, joiden sydän, tehdas, sammuu. Monessa polvessa siellä työskennelleet ihmettelevät, miksi näin annetaan tapahtua ja varsinkin nykyisessä taloustilanteessa, kun pandemia on vienyt työt ja toimeentulon tuhansilta ihmisiltä. Tehtaan sulkeminen vie työpaikat pysyvästi. Vientiteollisuuden työllistävä vaikutus on ympäristölleen moninkertainen ja sieltä ansionsa saavien verotuloilla kustannetaan tuntuvasti hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Viimeistään nyt Suomeen on saatava teollisuuspoliittinen ohjelma, joka johdonmukaisesti tukee vientiteollisuuden kilpailukykyä ja johon sitoudutaan yli hallituskausien. Tätä viestiä Paperiliitto on toistanut vuodesta ja asiayhteydestä toiseen yksin ja yhdessä muiden vientijärjestöjen kanssa. Suomen viennin kivijalka pitää huomioida päätöksenteossa. Vain pitkäjänteisellä työllä tuetaan parhaiten suomalaista teollisuutta globaalissa kilpailussa .?• p u h e e n j o h t a j a lt a Miten ihmisten käy, jos tehdas suljetaan? Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 16.9.2020 16.19.51 16.9.2020 16.19.51
8 / 7 / k u o r i m o on Työturvallisuuskeskuksen uusi sovellus, joka auttaa tunnistamaan sekä työn kuormittavia että voimavaroja vahvistavia tekijöitä. Pyysimme UPM:n Kymin sellutehtaalla trukkikuskina työskentelevää Kati Tähteä tekemään itsearviotestin netissä. Ennen testiä Tähti arveli, ettei ole kovin kuormittunut. Ei, vaikka UPM oli vasta ilmoittanut Kaipolan tehtaan sulkemisesta ja yt-neuvotteluista muualla, myös Kymin sellutehtaalla. – Yt-neuvottelut lähinnä hämmentävät. Olen varmasti vielä niin järkyttynyt, etten ymmärrä tilannetta. Miten voi tulla yt:t, kun sellua menee niin paljon kuin ehditään tehdä, ja työntekijät ovat jo nyt minimissään. Eniten kuormitusta aiheuttaakin varmasti juuri kiire, Tähti pohtii. kysytään muun muassa tehtäväkuvasta, vastuusta, mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä, vaatimusten ja osaamisen tasapainosta sekä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Testissä arvioidaan kuormituksen voimakkuutta ja sitä, kuinka usein kuormitusta esiintyy. Yhteenveto kokoaa voimavarat ja kuormitustekijät sekä kertoo, milloin hivutellaan hälytysrajaa. Silloin on viimeistään ryhdyttävä toimeen tilanteen korjaamiseksi. Tähti saa vain muutaman alaspäin menevän kuormituspylvään. Ne tulivat kiireestä ja yksitoikkoisesta työstä. – Kuormitusvaakaa tehdessä sain jopa ajatuksen yhteen turvallisuushavaintoon. Tätä kannattaa muidenkin kokeilla. Seija Moilanen Työturvallisuuskeskuksesta mainitsee, että Kuormitusvaaka pyrkii avaamaan psykososiaalisen kuormituksen käsitettä, joka on ilmaisuna hankala. Työyhteisössä keskustelut kietoutuvat usein työhyvinvoinnin ja jaksamisen ympärille. Testin voi tehdä yksin tai yhdessä työsuojeluvaltuutetun tai esimiehen kanssa. – Itsearviotestiä kannattaa tehdä säännöllisesti ikään kuin pikakatsauksena, että mitä minulle kuuluu nyt. Yksi testin tavoite on madaltaa puheeksiottoa. – Kuormitusvaa´assa voi jokaisen kysymyksen jälkeen jäsennellä asiaa omin sanoin. Tältä pohjalta on helpompi ottaa asia puheeksi työkaverin, työsuojeluvaltuutetun tai esimiehen kanssa, sanoo Moilanen. Testaa itse: kuormitusvaaka.? . • Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa ja mikä antaa voimia. Kati Tähti ei yllättynyt tuloksestaan. Kuormitusvaaka skannaa jaksamista »testiä kannattaa tehdä säännöllisesti.» Netissä tehtävän testin mukaan Kati Tähteä kuormittavat lähinnä kiire ja yksitoikkoinen työ. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.9.2020 9.31.06 16.9.2020 9.31.06
/ 9 7 / k u o r i m o Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa ja mikä antaa voimia. Kati Tähti ei yllättynyt tuloksestaan. O pyrkinyt opettamaan jälkikasvulle, että tavallisista asioista kannattaa puhua tavallisella äänellä. Eivät ole oppineet, kuten eivät paljon koulutetummat aikuisetkaan tiedotusvälineissä. Sen vuoksi ajattelin antaa kiitosta A-studioon osuneelle parivaljakolle, erityisesti puheenjohtaja Hämälälle, joka kiihkottomasti ja matalalla äänellä keskusteli metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Vaikka ajetaan eri ryhmien asioita, pitää nähdä metsä puilta. Siinä olisi paljon opittavaa somemaailman vinkuleluille. näyttää olevan hätä Kaipolan tehtaasta. Joskus toivoisi, että ihmisillä olisi hätä myös Kaipolan ihmisistä. Ei pelkästään tehtaalta leipänsä saaneista, vaan koko seutukunnasta. Olen monta kertaa ollut ylpeä paperiliittolaisten ulostuloista vaikeissakin tilanteissa, mutta automaatioammattilainen Kaipolasta tiivisti paperiliittolaisuuden Ylen haastattelussa (26.8.) ilmiömäisesti: ”Heitä (työkavereita) minä mietin enemmän kuin itseäni”. Näin kun jaksaisimme muutkin miettiä, niin tästäkin suosta voitaisiin nousta. sopimisesta puhutaan taas. Suomen Yrittäjien lisäksi myös EK ajaa nyt jokaiselle työntekijälle oikeutta sopia työehtosopimusta heikommat työsuhteen ehdot itselleen. Mietin, että minkälaista kannatusta työehtosopimuksista vapaa sopiminen puolueissa saa. Onneksi Duunitori-niminen sivusto kysyi tätä asiaa 2019 vaalikoneessaan (11. kysymys). Otin mukaan vain ne puolueet, joista kysymykseen oli vastannut vähintään kymmenen kansanedustajaksi valittua. Työehtosopimuksista vapaan sopimisen kannalla olivat kaikki kokoomuslaiset (19/19 vastannutta) ja keskustalaiset (11/11) sekä enemmistö perussuomalaisista (15/21). Tämän enemmistön ongelmat tiivisti ehkä pelkistetyimmin Kokoomuksen kansanedustaja Talvitie. Hänen mielestään on väärin, että työntekijä voi riitauttaa työehtosopimuksen alittavat ehdot jälkikäteen. Kai sen näinkin voi nähdä. eräänä päivänä töistä kotiin ja tapansa mukaan satapäinen parvi valkoposkihankia seisoi tiellä. Ajattelin ensin ärsyyntyä kaakattavasta laumasta, mutta sitten tajusin, että nehän ovat ilmettyjä lakimiehiä. Ne lihovat kesäisin, eikä katseen horisontti yllä seuraavaa ruohotupsua pidemmälle. Hermostuessaan ne aukovat suutaan, sähisevät ja näyttävät hölmölle. Lisäksi ne ovat äärimmäisen tyytyväisiä itseensä ja osaamiseensa, vaikka eivät ymmärrä ympäröivästä maailmasta ja sen lainalaisuuksista yhtään mitään. Ne ovat siis täysin tarpeettomia ja sen vuoksi täydellisen rakastettavia. Kuka sellaisia voisi vihata. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kyllä mää ton paikallisen sopimisen osaan. Oon sitä rouvan kanssa harjotellu vuosikymmenet. Ensin me juoraan kahvit ja neuvvotellaan. Ja sitten rouva sanoo mitä mää puen päälleni. »Automaatioammattilainen Kaipolasta tiivisti paperiliittolaisuuden ilmiömäisesti.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.9.2020 9.31.06 16.9.2020 9.31.06
10?PaPeriliit to?07 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki täyttynyt unelma Oma rauha. Se on Marko Smedsille hyvä n leiripaikan tä rkein ominaisuus. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 15.9.2020 11.40.09 15.9.2020 11.40.09
PaPeriliit to?07 / 2020?11 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki Hattulalainen Marko Smeds eläisi mieluiten uudisraivaajan elämää ilman mukavuuksia. Hän lunasti vanhan kotitalonsa ja sai huomata, että haaveet toteutuivat, vaikkakin eri tavalla kuin hän oli kuvitellut. täyttynyt unelma Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 15.9.2020 11.40.11 15.9.2020 11.40.11
12?PaPeriliit to?07 / 2020 H einäkuussa sähköasentaja Marko Smeds toteutti pitkällisen haaveensa: hän lunasti vanhan kotitalonsa Hattulan Pelkolan kylästä. Vapaa-ajan ongelmia Smedsillä ei juuri nyt ole: Työpaikan lomautukset eivät olisi voineet osua parempaan saumaan. Hämeenlinnassa kertakäyttöastioita valmistava Huhtamäki lomautti elokuun lopussa työntekijänsä loppuvuodeksi siten, että työaika vähenee 20 prosenttia. Smedsille se tarkoittaa vapaapäivää tai paria viikossa. Kotimaisemassa harva asia on muuttunut siitä, kun hän parikymppisenä täältä lähti 1990-luvun lopulla. Siellä täällä näkyy ensimmäisiä syksyn sävyjä. Koivuissa värähtelee yksittäisiä keltaisia lehtiä, metsänpohjasta pilkistää syksyistä sienisatoa. Kesän viimeiset kukat koristavat tienviertä, jonka takana lehmät rauhallisesti märehtivät. Vähän kauempana Salpausselän harjut tekevät maisemasta kumpuilevan. Smeds sanoo, että paluumuuttajana hän tietää tarkalleen, mitä ja kuinka paljon pitää tehdä, että talo pysyy pystyssä ja lämpimänä. – Maalla saa vapaasti olla ja tehdä, mutta käytännössä koko ajan on tehtävä jotain. Mutta minulle tämä on hermolepoa, kun saa tehdä polttopuita pihan perällä ja touhuta. Enemmän siitä tulee stressiä, kun miettii, mikä kaikki on vielä kesken. Mutta kun tekee sitä hommaa, mikä sillä hetkellä onnistuu, siinä mieli lepää, hän juttelee. Metsien ympäröimä, vaaleanvihreä rintamamiestalo oli alun perin Smedsin isän mummola, ja hänen vanhempansa asuttavat edelleen samaa pihapiiriä omassa talossaan. Useamman sukupolven asuminen lähekkäin on Smedsin suvussa tuttu asetelma, joten pelisäännöistä ei ole tarvinnut neuvotella. Omat tuvat ja omat luvat, ja kylässä voi käydä, kun asiasta on sovittu. – Äiti tuossa juuri sanoi, että voi kun hän ehtisi nähdä sen päivän, kun kaikki on taas laitettu kuntoon. Tämä talo pysyy suvussa ainakin oman elinikäni. Mutta iso työ on vielä siinä, että saa sellaiseen kuntoon, että säilyy seuraavallekin polvelle. Smeds terästää kuuloaan. – Peukaloinen! Aikaisemmin se ei kotimaisemissa laulanut, mutta nyt sitä on alkanut kuulla, Smeds ilahtuu. TyömaTkan varrella on Aulangon kansallismaisema, jossa järven ympärillä vihreät metsät jatkuvat taivaanrantaan saakka. Se innoitti muun muassa Jean Sibeliuksen säveltämään Finlandia-hymnin. Maisema sykähdyttää Smedsiä yhä, vaikka sen on nähnyt lukemattomia kertoja. Tummien metsien, sinisten järvien ja oljenkeltaisten peltojen täplittämä, kumpuileva hämäläismaisema on Smedsin sielunmaisema. – Lapsena pyörittiin näissä metsissä. Rakennettiin majaa, kiipeiltiin puissa ja käytiin käpysotaa. Puhallusputkilla singottiin pihlajanmarjoja vastustajaa kohti ja juostiin pitkin mettiä. Polkupyörät saivat kyytiä, kun poikasakki avarsi maailmaansa niin pitkälle, kuin tietä riitti. – Se vähän rajoitti, kun piti illaksi päästä kotio takaisin syömään, hän hymyilee. Smeds oli poikaporukasta aina se, joka halusi nähdä uutta. Häntä alkoi tympiä, jos aina oltiin samoissa paikoissa. Taipu»se tunne vain kumpuaa jostain; haltioituminen. Se pysähdyttää. Itselle se on kuin humahdus.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 15.9.2020 11.40.11 15.9.2020 11.40.11
PaPeriliit to?07 / 2020?13 muksen hän oli perinyt isältään, joka pakkasi vapaan koittaessa perheensä autoon, ja nokka suunnattiin jonnekin päin Suomea ja Pohjoismaita, toinen toistaan hienompiin luontokohteisiin. Vuosia myöhemmin, kun nuoret kokoontuivat kylille viikonlopun viettoon, Smeds kavereineen heitti reput selkään ja meloi ojaa pitkin Vanajalle saareen viikonlopuksi. Kun järvi oli jäässä, perille pääsi hiihtämällä tai kävellen. Mikään ei pitänyt häntä pois ulkoilmasta. Lempiasia oli silloin sama, kuin nykyäänkin: metsän raikas tuoksu sateen jälkeen. Jos kesä kasteli, niin se myös kuivasi. Smeds kertoo, että nyt, niin kuin silloinkin, luonto on hänelle ennen kaikkea elämys. – Kun vaikka keskeltä metsää löytyy avokallio tai iso kivi, se tunne vain kumpuaa jostain; haltioituminen. Se voi olla paikan kauneus, tai sitten siinä paikassa voi olla jotain mystistä. Se pysähdyttää. Itselle se on kuin humahdus. Se tuntuu sisällä saakka, kun oikein kolahtaa, hän kertoo. ammaTTikoulun ja armeijan jälkeen Smeds oli elämässään risteyskohdassa. Oli aika hakea eräopaskouluun, tai valita jotain aivan muuta. Siinä kohdin haaveet olivatkin hiljaa ja varoittamatta muuttaneet muotoaan. Nuori mies halusi vieläkin kauemmaksi. Hän haki ja pääsi YK-joukkoihin; panssaritiedustelukomppaniaan Kosovoon. Reissun jälkeen elämän kulmakivet tömähtivät paikoilleen: hänestä tuli kolmostyttöjen isä, omakotitaloasuja ja sähköasentaja Huhtamäen tehtaaseen Hämeenlinnaan. Luonto vain ei lähtenyt miehestä. Metsässä vaeltaessaan Smeds kokee helpotusta, iloa ja onnea. Kun Smeds tekee polttopuut talveksi, pirtti pysyy talvella lämpimänä. Pate-koira häärää työnjohtajana. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 15.9.2020 11.40.12 15.9.2020 11.40.12
Vapautta ja lupa tehdä. Smeds tietää, että maalla asuminen vaatii paljon työtä, mutta juuri se tekee hänet onnelliseksi. 14?PaPeriliit to?07 / 2020 – Tunnen itseni vapaaksi. Metsässä minulla ei ole aikataulua. Kun lähden, vaikka olisi suunnitelma kiertää jokin reitti, niin aikataulua ei saa olla, hän sanoo. Hän tavoittaa metsässä yhteyden suureen salaperäiseen. – Se voi olla vaikka avokallio keskellä metsää, jossa ei muuta kuulu, kuin luonnonäänet. Voi pysähtyä, heittää repun selästä ja katsella vaan, hän kertoo. Retkillä voi sattua ja tapahtua, mutta hänelle, jolla on kyky ja tahto lukea ympäristöään, harvemmin käy mitään ikävää. Kun talvella järveä ylittäessä kuuluu alta kunnon pamaus, Smeds säpsähtää, mutta ei pelkää. Hän tuntee jään. – Terve kunnioitus pitää olla matkassa. Korkeaa jyrkännettä kannattaa kunnioittaa, eikä mennä hyppimään reunalle. Enkä lähde ylittämään lettosuota siitä kohdin, jossa se on märimmillään. Viime reissulla, kun sunnuntaina purin leirin, repun alta lähti kyy karkuun. Eivät käärmeetkään pelota. Tiedän, että ne ovat enemmän peloissaan, hän juttelee. Usein on jo pimeä laskeutunut, kun sopiva yöpymispaikka löytyy. Leiri nousee pystyyn vaikka taskulampun valossa. Mieluisin nukkumapaikka on riippumatto, joka pitää viiman, hyttyset ja sateen loitolla. Vähäisetkin yöunet tuntuvat riittäviltä, kun saa herätä aamunraikkaassa ilmassa yhdessä vaaleankeltaisen aamunkoiton kanssa. – Hyvän leiripaikan tärkein ominaisuus on oma rauha. En mene metsään hakemaan kavereita. En enää nauti siitä, että tuiki tuntemattomia tulee samalle leiritulelle, ja pitäisi alkaa jutella. Sitä en sieltä hae. Haluan olla omissa oloissani, itsekseni tai omien kavereideni kanssa, ettei mene suorittamiseksi. Kun tuli rätisee nuotiossa, ja savu kohoaa yötaivaalle, kaikki on Smedsin maailmassa kohdallaan. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 15.9.2020 11.40.12 15.9.2020 11.40.12
PaPeriliit to?07 / 2020?15 smeds kokee, että on ikään kuin syntynyt väärään aikaan. Hän sanoo olevansa uudisraivaaja, joka olisi onnellisimmillaan asumattoman korven keskellä luontaistaloudessa eläen. Onni on, että nykyinen puoliso Teija Soininen on tehty samasta puusta. – Jos voisin, asuisin ilman sähköä metsän keskellä. Olisi mökki ja takka, ehkä saunamökki lisäksi. Se on meillä molemmilla ajatuksena avovaimon kanssa. Vaikka pohjoiseen jonnekin kairalle, jossa ei ole muita. Siellä voisi viettää aikaa, Smeds sanoo. He ovat miettineet sitäkin, että jos kuitenkin voisi elättää itsensä luontomatkailulla. – Hämeenlinnasta ja Hattulasta länteen ovat Etelä-Suomen suurimmat, yhtenäiset metsäalueet. Mutta voidakseen pystyttää leirin, tarvittaisiin sopimuksia lukemattomien maanomistajien kanssa. Pitäisi olla tukikohta. Tarvitaan ruokapalvelut. Ei se riitä, että kävellään metsässä. Ne, jotka haluavat liikkua luonnossa, tekevät sitä itsenäisesti ilman opastakin. Siksi asia ei ole niin yksioikoinen, hän sanoo. Pitäisi lähteä suurempiin, yhtenäisiin metsiin. Pitäisi olla asiakaskunta. – Jos nyt työt loppuisivat, lähtisin kouluttautumaan eräoppaaksi. Mutta muuten tuntuu, että en uskalla heittäytyä. Se elämä olisi huomattavasti vaikeampaa, kuin olla sähkömiehenä tehtaalla. Mutta on sitä mietitty, useammankin kerran. Eräopas olisi oikeasti se unelmien ammatti. Saisi olla luonnossa ja jakaa tietoa muillekin, Smeds miettii. smedsin rintamamiestalon ympärillä riittää koivumetsää. Kun tarkasti katsoo, puiden ja pusikoiden välistä pilkottaa vesi. Lehijärvi on noin puolen kilometrin päässä. Smeds on tehnyt aamupäivän polttopuita, jotta pirtti pysyisi talvellakin lämpimänä. Pate-koira seuraa isäntänsä puuhailua silmä kovana, ja haukkuu kysyvästi, jos Smeds katoaa hetkeksi nurkan taakse. Tekemätöntä työtä riittää, ja paikat ovat vielä hujan hajan. – Näin alussa tämä näyttää vähän mustalaisleiriltä, mutta pikkuhiljaa kaikki hakee paikkansa, Smeds hymyilee. Hän kertoo, että projektia tosiaan pukkaa: 1980-luvun pesuhuone ja veranta pitäisi räjäyttää, rakentaa väliaikainen keittiö, uusia 1970-luvun keittiö, lattiat pitäisi purkaa ja eristää. Piharakennusta pitäisi korjata. On peltikaton uusintaa, ulkovuorausta, seinien lisäeristystä. Pihalla omenapuut ja marjapensaat ovat villiintyneet. Kanoille pitäisi tehdä suojaisa tila. Ehkä nykyisten kahden koiran ja kolmen kissan lisäksi tulee myös lampaita. – Kun lampaanvillasta keritään lankaa ja tehdään vaatteita, niin siinä vaiheessa minäkin joudun jo katsomaan Youtubesta videoita, miten se tapahtuu, Smeds nauraa. Hän myöntää, että on aina ollut työnarkomaani, jonka on ollut vaikeaa olla vain, tekemättä mitään. – Se on varmaan syy, miksi olen alkanut harrastaa luonnossa liikkumista. Muu tekeminen on pakko lopettaa, kun lähtee luontoon. Muuten tulen levottomaksi, jos en koko ajan tee jotain. Nyt enää ei ole pakko saada valmiiksi saman tien ja yötä myöten. Voin lopettaa ja jatkaa huomenna, Smeds sanoo. Kun silmä kiertää kotipihan tuttuja maisemia – sitä silmää riivaavaa avohakkuukoloakin – hän miettii, että tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun hän muuttaa. Nyt on paikka, minne palata. ? »Jos voisin, asuisin ilman sähköä metsän keskellä. Olisi mökki ja takka, ehkä saunamökki.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 15.9.2020 11.40.13 15.9.2020 11.40.13
P a p e r i n j a k a r t o n g i n t u o t a n t o P a p e r i t e o l l i s u u d e n t u o t a n t o j a t y ö v o i m a 16?PaPeriliit to?07 / 2020 P aperitehtaiden lukumäärä putoaa Suomessa tänä vuonna yhdellä, kun Oulun Stora Enson paperitehdas muuttuu kartonkitehtaaksi loppuvuoden aikana. Myös ensi vuonna paperitehtaita on yksi vähemmän, jos UPM päättää sulkea Kaipolan. Massatehtaita on toiminnassa 19 ja kartonkitehtaita 16. Sulkemiset ovat seuranneet metsäteollisuuden tuotteiden markkinasuhdanteita vuodesta 2006, jolloin UPM sulki Voikkaan tehtaan ensimmäisenä rajuna toimena. Sen jälkeen on suljettu Summan, Kajaanin, Kankaan, Myllykosken ja Lohjan Mondin paperitehdas. Vuosina 2008 ja 2009 savut sammuivat myös Lielahden, Kemijärven, Kajaanin, Kaskisten ja Tervasaaren sellutehtaiden piipuista. Paperinjalostusyrityksistä 27 on samassa ajassa tullut tiensä päähän. Näistä tuoreimmat sulkemiset koskivat Amcorin Lieksan ja Kauttuan tehtaita tänä vuonna. tehtaiden sulkeuduttua on vuodesta 2006 lähtien sanottu irti yhteensä yli 4000 henkilöä. Lisäksi on sanottu irti lakkautetuilta konelinjoilta noin 2000 ja muina vähennyksinä noin 3200 henkilöä. Yhteensä tehtailta, konelinjoilta ja muissa vähennyksissä on irtisanottu yhteensä 9200 henkilöä. Luvuissa ovat mukana muutkin kuin paperiliittolaiset työntekijät. Paperiliitto on koonnut tietoa lakkautuksista ja irtisanomisista vuodesta 2006 lähtien. Tiedot perustuvat työpaikoilta saatuihin ilmoituksiin, tiedotteisiin ja julkisuudessa esillä olleisiin seikkoihin. Vuodesta 2006 lähtien paperin, kartongin ja massan tuotanto on pudonnut yhteensä noin 27 miljoonasta tonnista reiluun 15 miljoonaan vuonna 2019. Samassa ajassa työntekijöiden määrä on puolittunut. Tämä näkyy Paperiliiton vuosikertomuksessa vuosittain julkaistavasta kuvaajasta, johon on yhdistetty paperi-, massaja kartonkitehtaiden työntekijämäärät sekä tuotannon määrät vuodesta 1980. Alan tuotanto kasvoi vuosituhannen alkuvuosiin saakka, kunnes alkoi pudota lähinnä painopapereiden kysynnän laskun takia. 40 vuotta sitten työntekijöitä oli 44000. Nykypäivänä työntekijöiden määrä on enää kolmannes tuosta, vaikka tuotettuja tonneja tehdään reilu neljännes enemmän. – Työn tuottavuus on viety niin korkealle kuin se voidaan työntekijöitä vähentämättä viedä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. KoKonaistuotannosta painoja kirjoituspaperin osuus oli 49 prosenttia, kartongin 39 prosenttia ja muiden paperien 12 prosenttia, kertoo Metsäteollisuuden tilasto vuodelta 2019. Painoja kirjoituspaperista saadut vientitulot olivat 3,7 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Vielä vuonna 2000 osuus oli 13 prosenttia. Luonnovarakeskuksen mukaan paperi oli vuonna 2018 edelleen Suomen tärkein tuoteryhmä viennin arvolla mitattuna. Arvo sisältää myös pehmoja erikoispaperit. Koko metsäteollisuuden osuus viennistä on noin 20 prosenttia. ? tehtaat kartalla Paperia, sellua ja kartonkia tuotetaan 51 tehtaassa Suomessa. Työntekijämäärä on puristettu minimiin. teksti ? Eeva Eloranta-jokela ? 10 8 6 4 2 45 40 35 30 25 20 15 10 5 painoja kirjoituspaperi kartonki muu paperi miljoonaa tonnia työntekijöiden lukumäärä, tuhatta massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, miljoonaa tonnia 1970 1960 1980 1981 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2019 2019 Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 16.9.2020 16.43.14 16.9.2020 16.43.14
S u o m e n p a p e r i , k a r t o n k i j a m a s s a t e h t a a t Lieksa Pankaboard Kuopio Mondi Powerflute Joensuu Enocell Kemi Metsä Board Metsä Fibre Stora Enso Veitsiluoto Oulu Stora Enso* Pietarsaari UPM BillerudKorsnäs Kaskinen Metsä Board Pori Corenso Rauma UPM Metsä Fibre Kauttua Jujo Thermal Lohja Sappi Kotka Stora Enso Sunila Kotkamills Sonoco-Alcore Kouvola UPM Kymi Stora Enso Anjala Stora Enso Inkeroinen Simpele Metsä Board 1 Imatra Stora Enso Kaukopää 2 3 4 Stora Enso Tainionkoski 5 6 Joutseno Metsä Fibre 7 Metsä Board 8 Lappeenranta UPM 9 10 Heinola Stora Enso Tervakoski Tervakoski Oy Valkeakoski UPM Tervasaari Tampere Metsä Board Tako Mänttä Metsä Tissue Jämsä UPM Jämsänkoski UPM Kaipola** Hämeenkyrö Metsä Board Kyro Nokia Essity Äänekoski Metsä Fibre Metsä Board Varkaus Stora Enso Paperitehdas, 16 kpl *Stora Enso Oulu: paperikone muutetaan kartonkikoneeksi ensi vuoden alkuun mennessä, yksi paperikone suljetaan. Muutos on jo otettu huomioon kartassa. **UPM Kaipola: tehdas on suunniteltu suljettavaksi vuoden 2020 loppuun mennessä Kartonkitehdas, 16 kpl Massatehdas, 19 kpl 1 2 4 3 6 5 7 8 9 10 Graafien tiedot: Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto PaPeriliit to?07 / 2020?17 tehtaat kartalla »työn tuottavuus on viety niin korkealle kuin se työntekijöitä vähentämättä voidaan viedä, sanoo paperiliiton puheenjohtaja petri vanhala.» Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 16.9.2020 16.43.14 16.9.2020 16.43.14
Yhdessä teke minen merkitsee Petri Kuikalle enemmän kuin ennen. Hän liittyi tehdaspalo kuntaan pari vuotta sitten. 18?PaPeriliit to?07 / 2020 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 16.9.2020 15.10.05 16.9.2020 15.10.05
PaPeriliit to?07 / 2020?19 Arvoiltaan moninaiset P PIENEHKÖ puinen tumma kirkko tuoksuu tervalta Kitisen rannalla Sodankylässä. Tervakoskelainen Petri Kuikka sanoi siellä vaimolleen Tainalle tahdon 28. elokuuta. – Menimme salaa naimisiin, kun lomailimme ja vaelsimme viikon Lapissa. Paikalla olivat vain pappi, papin tytär kanttorina ja suntio, joka otti kuvat, kertoo Petri. Pari oli tehnyt ensimmäisen yhteisen lomamatkansa Pyhä-Luostolle, joten ajatus häiden viettämisestä luonnon keskellä oli pyörinyt mielessä. Ystäville pidetään juhlat myöhemmin. Elämykset eivät ole Petri Kuikalle itsetarkoitus. Juoksemisen hän aloitti huomattuaan, että aikaa pitäisi ottaa myös itselleen ja huolehtia terveydestä. – Olin elänyt pitkään lapsiperhearkea, enkä huomioinut itseäni. Alkoi kertyä ylipainoa. Sain päähäni juosta puolimaratonin ja juoksin sen, vaikka en ihan poikanen enää olekaan, 46-vuotias Petri kertoo. Valmistautuminen oli vuoden mittainen projekti yhdessä muiden kanssa. Lopulta vain Petri jatkoi tavoitteeseen saakka. Nyt hänellä on takanaan kaksi virallista puolimaratonia ja muutama epävirallinen. Juokseminen koukutti. Jotain uutta, jotain vanhaa Vaikka Petriä kiinnostavat elämykset, hän osaa pitää jalat tukevasti maassa. Ennakkoluulottomuus auttaa uusperheen arjessa, johon kuuluu neljä 15–18-vuotiasta nuorta ja kaksi koiraa. – Olen aika joustava ihminen, vaikka minulla on tiukkojakin näkemyksiä enkä vastaa kaikkeen, että ihan sama. Kirjan ja lehden luen mieluummin painettuna, mutta elokuvia ja muuta Paperiliiton jäsenistä erottuvat asiakeskeiset ja esikuvahakuiset erottujat. Tervakoskelainen Petri etsii elämyksiä ja terveyttä, hämeenlinnalainen Erika henkisyyttä ja vaikuttamista sekä äänekoskelainen Markku tasapainoa luonnosta. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVa Reima Kangas Paperi_18-21_jäsent.indd 19 Paperi_18-21_jäsent.indd 19 16.9.2020 15.10.07 16.9.2020 15.10.07
20?PaPeriliit to?07 / 2020 katson kuitenkin viimeistä huutoa olevalta 4K-näytöltä. Paperin pitää rapista käsissä, se on helposti saatavilla, eikä sitä tarvitsee käynnistää uudelleen, luettelee Tervakoskella paperikone 11:n koneenhoitajana työskentelevä Kuikka. Samassa Tervakosken tehtaassa ovat olleet töissä myös hänen isovanhempansa, isä ja sedät. Perhe asuu Tervakoski Oy:n aikoinaan työnjohdolle rakennuttamassa rivitaloyhtiössä lähellä työpaikkaa. Petri tunnustaa olevansa myös koti-ihminen. Lapsilleen hän haluaa välittää enemmänkin käytännön taitoja kuin elämänarvoja. – Etteivät sitten omassa kodissaan olisi uusavuttomia vaan pärjäisivät. Annan nuorten kasvaa omaa elämäänsä, en tee asioita heidän puolestaan mutta autan, jos he apua tarvitsevat. He kuitenkin hoitavat hyvin asioita itse ja koettavat myös vähän lentää omilla siivillään. Elämyksillä vaikuttamista Sillä ei vaikuteta mihinkään, että ollaan hiljaa ja hyväksytään. – Olen meidän porukan korva ja annan väylän, jota pitkin muut tulevat kuulluksi. Koen suojaavani myös esimiehiä, kun vaaranpaikat tunnistetaan yhdessä. Se on kaikkien etu. Teen tätä työtä, että se mun porukka voi hyvin, kuvailee Erika Westerlund. Hän toimii työpaikallaan Huhtamäellä osastonsa työsuojeluasiamiehenä. – Kaikki eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi sitä, mitä pitävät sisällään, mutta silloin voi kysyä, miten menee ja pumpata asioita ulos. Olemalla läsnä voi vaikuttaa toiseen paljon. Erikaa kiinnostaa löytää ja kokeilla uutta. – Se luonteenpiirre on ollut minulla lapsesta saakka: kaikki uusi on kiinnostavaa. Vaikka tykkään vanhasta, perinteisestä ja rutiineista, innostun uudesta. Kuten tällä hetkellä hengitysharjoituksista. Niillä voi auttaa omaa kroppaa pysymään tässä vuorotyössä jossain balanssissa. Palautuminen ja rentoutuminen on Erikan mielestä kaikille kolmivuorotyötä tekeville erityisen tärkeää. Jollekin sopii jääkiekon peluu, toiselle musiikki. Shamaanikursseista ja reikihoidoista kiinnostunut Erika luonnehtii itseään henkiseksi etsijäksi. – Se on ehkä paluuta vanhaan, ihmisen haluun olla yhteydessä luontoon. Ihminenkin on eläin, joka saa maasta voiman. Joskus tekee hyvää vain ottaa sukat pois jalasta, tuntea maa jalkojen alla tai halata puuta. Rummuttamalla rennoksi Jossain vaiheessa työkavereiden yhteistä saunailtaa Erika Westerlundilla tuli sellainen tunne, että nyt voisi olla sopiva hetki ”rummuttaa” pari työkaveria healing drumilla. Rummulla on monta nimeä, kuten shamaanitai voimarumpu. Sitä voi käyttää rentouttamiseen ja hoitamiseen. Rummusta lähtevä värähtely tuntuu koko kehossa ja jopa syvemmällä kuin hieronta. – Siihen lähtikin mukaan koko porukka, ihan omasta halustaan. Olin yllättynyt, että ihmiset suhtautui niin avoimin mielin. Kaikki tuntematon on ensin ihmisille vierasta ja ihmisen kuuluukin olla terveen skeptinen: pitää kokea ennen kuin uskoo. Erika on loppuvuoden ajan lomautettuna yhden päivän viikossa. Sitä ennen työpaikalla siirryttiin työaikamuoto 36:sta 35:een, koska työt vähenivät koronan takia. – Mua ei haittaa päivän lomautus viikossa, en tunne siitä mitään hätää. Sen sijaan mietin, mitä voin saada tästä irti. Kolmivuorotyössä lepäämisen aika on tosi kortilla ja nyt saa päivän enemmän itselle ja voi latautua siihen, kun töitä taas on. Jos on asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mietin, mitä tilanteesta saa itselleen. Koronan tuomaa pysähtymistä ja pienten asioiden huomaamista Erika pitää hienona herätyksenä. Hän piti puolisonsa kanssa kesäloman toukokuussa, eikä harmittanut, vaikka lomaa vietettiin toisin. Mökkielämä ja kasvimaan hoito tuntui onnelta. – Maailma ei ole niin mustavalkoinen, siinä on kaikki eri harmaan sävyt mukana. Ei ole absoluuttista pahaa, vaan myös hyvää. Luonnon äärellä Hakkuuaukiolla puolukat punoittavat auringossa. Markku Kosonen on marjastamassa Konginkankaalla. – Luonto on tärkeä, on aina ollut. Kalalle ja luontoon pitää päästä, kun on ikänsä tehnyt vuorotöitä, sanoo Markku. Markku on töissä Äänekoskella Metsä Fibren biotuotetehtaalla massalinjan keittoja valkaisupuolen prosessimiehenä. Työt eivät aina jää portin sisäpuolelle, vaan vapaa-ajaltakin saatetaan kysyä töihin, koska työnkierto ei tuo tarpeeksi syväosaamista. – Syväosaajilta kysytään ehkä turhankin herkästi, jos työpaikalla tulee ongelma. Joudut aika tiukkaan miettimään, voitko kieltäytyä vai menetkö auttamaan, pohtii Markku. Palauttavat vapaat Markku viettää mökillä, järvellä tai maastossa ympäri vuoden kalastaen, liikkuen ja pienriistaa metsästäen. Tai olemalla jouten. – Luonnossa oleilu riittää, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Täältä löytyy se rauha. Kannolla istuessa Markku haikailee sellaista yhteisöllisyyttä, mitä koettiin hänen nuoruudessaan siskosten ja veljesten kesken, kun he täyttivät autot, menivät yhdessä marjametsään ja keittivät nokipannukahvit. Yhteisiä hetkiä luonnon helmassa koetaan edelleen jälkikasvun kanssa. Mökki on käytössä ympäri vuoden ja siellä käyvät myös Kososten kaksi poikaa ja lastenlapset. – Jos oikein rauhaa kaipaan, ajan toiselle, sähköttömälle mökille saareen keskelle Keitelettä, etenkin muikkuaikaan. Siellä tulee myös hyvin lohta, taimenta ja kuhaa. ? »Kaikki eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi sitä, mitä pitävät sisällään, mutta silloin voi kysyä, miten menee .» Erika Westerlund Markku Kosonen Petri Kuikka Paperi_18-21_jäsent.indd 20 Paperi_18-21_jäsent.indd 20 16.9.2020 15.10.07 16.9.2020 15.10.07