Tehtaan leipuri Anna Liisa Shemeikka leipoo Mäntän tehtaan laboratoriossa, mutta miksi hän tekee taikinaa nyt vain puoli annosta? Nro 7/2016 30.9.2016 58. vuosikerta ”Käyn lähibaarissa päivittäin kahvilla ja juttelemassa ukkojen kanssa.” s. 25 Kotkamills vaihtoi paperista kartonkiin s. 4 | Työllistymisen monet kasvot s. 16 | Tule Paperiduunarit-näyttelyyn s. 26 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 21.9.2016 22.14.40
KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 2-3_sisis.indd 2 19.9.2016 10.58.29
28 ?Liiton futisturnauk sessa oli ennätysmää rä osanottajia. Voiton vei Anjalankosken tehtaiden joukkue. 22 ?Antti Oinonen työskenteli 45 vuotta Pankakos ken tehtaalla – ja piti työstään. 16 ?Risto Hyypö läinen sai potkut, mutta ei ole jäänyt murehtimaan. – Ilo löytyy edestäpäin, hän sanoo. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Kotkamills vaihtoi paperin kartonkiin. 6 Stora Enso sulkee Heinolassa ja investoi Lahteen. 8 Pöly vaivaa lähes joka tehtaassa. 10–15 Reportaasi Metsä Tissuen Mäntän tehdas. 16 Potkut eivät merkitse työuran loppua. 20 Paperiliitto 110 vuotta. Kuolemantapaus vauhditti työsuojelua. 22 Antti Oinonen jäi eläkkeelle 45 vuoden työstä. Mikä motivoi häntä loppuun saakka? 24 Pertti Haiko rupesi näyttelemään eikä suhtaudu elämään turhan vakavasti. 26–27 Hiomo 26 Paperiliiton historia avautuu Työväenmuseo Werstaan näyttelyssä. 28 Anjalankosken tehtaat vei liiton futismestaruuden. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31 Täytä ristikko ja voita! 32 Kartonki katkeili Anjalankosken yössä. 34 Ärsyke. Olisiko kalju paperimies ollut hyvä diktaattori? 10–15 Mäntän tehdas ? Labrassa tuoksuu Metsä Tissuen Mäntän paperitehtaassa käydään hitauden ja nopeuden välistä kamppailua. Anna Liisa Shemeikka laittaa vatkaimensa taikinaan laboratorion keittiössä, mutta miksi? Entä miten kamppailussa käy? Miten hiihtäminen liittyy tähän kaikkeen? Vastaus joihinkin kysymyksiin saattaa paljastua jutusta, jossa toimittaja Jyrki Liikka ei pääse maistamaan kakkupohjaa. SISÄLTÖ Paperiliitto 7/2016 | 3 Miisa Kaartinen Miisa Kaartinen Johannes Wiehn Mikko Nikkinen Pä iv i Ke to la in en KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 4 ? Janne Tiihonen ja muut Kotkamillsiläiset pitivät kesälomansa jo viime talvena. Kesällä käynnisteltiin uutta kartonkikonetta. 26 ?Työväenmuseo Werstas avaa Paperiliittoa käsittelevän näyttelyn. 2-3_sisis.indd 3 21.9.2016 12.22.58
KUORIMO 4 | Paperiliitto 7/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Johannes Wiehn H yvä juttu ja työpaikan kannalta olen tyytyväinen. On se hienoa meille kaikille, että tällainen on rakennettu, toteaa prosessinhoitaja Janne Tiihonen upouuden kartonkikoneen kuivan pään valvomossa. Vuosi sitten samalla paikalla tehtiin vielä aikakauslehtipaperia. Tuotantomuutos kartongille alkoi Kotkamillsillä Kotkassa tammikuussa. Tuote on uudenlaista, täysin kierrätettävää kartonkilaatua ja sitä on valmistettu heinäkuun lopulta lähtien. – Paljon on opeteltavaa, uutta asiaa ja harjoittelua meille kaikille, uusissa laitteissa ja laadussa, Tiihonen summaa. Hyvä henki ja asenne Koko projekti sujui runsaassa puolessa vuodessa. Nopea aikataulu edellytti joustavuutta. Henkilöstö on ollut hengessä mukana ja hyvällä asenteella. – Työntekijöiltä oli suuri kädenojennus se, että kesälomat pidettiin talvella ja taattiin näin tehtaan häiriötön käynti. Projekti saatiin maaliin, toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kiittää. Investoinnilla oli Hämäläisen mukaan kiire, sillä tuotanto haluttiin aloittaa ajoissa. Muovipinnoitteisille kartonkipikareille tarvitaan pian korvaavia tuotteita paitsi muovipinnan käytölle tulevien kieltojen että kierrätyskustannusten takia. Kotkamillsillä uskotaan, että täysin kierrätettävä kartonkipikari kiinnostaa isoja pikaKotkasta tulee kartonkia Paperikoneen paikalle nousi Kotkamillsillä kartonkikone ennätysvauhdilla. K ansalaisaloite on puhuttanut Suomen eduskuntaa ja kansaa. 50 000 nimeä keräämällä voi yrittää saada asioita muuttumaan toivomaansa suuntaan. Ei ole helppoa, mutta tätä vaikutuskanavaa käytetään. Kyseessä ei ole uusi asia, sillä Kansalaisaloitetta eli ”välitöntä lakien esittämisoikeutta” kansalaisille esitti ensimmäisenä Suomessa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue vuonna 1903 Forssan kokouksessa. Ay-liikkeeseen kohdistuu taas kerran kovaa arvostelua monelta eri taholta. Kaiken maailman twiittaajat ja sosiaalisen median kasvottomat käyttäjät ovat tässä aivan omassa luokassaan, mutta annetaan niille se arvo, mikä niille kuuluukin. Toki aina löytyy joku, joka omilla kasvoillaankin on valmis kertomaan, kuinka haitallinen ay-liike on tälle maalle, ja kaikki pahoinvointi on sen syytä. Tuttu kasvo tässä touhussa on Nalle Wahlroos, joka viimeksi hutki ammattiyhdistysliikettä realismin puutteesta. Liittojen ajatus siitä, että työn palkalla täytyy tulla toimeen, ei hänen mukaansa ole kestävä. Se on vain – kaunis ajatus. Nalle tietää tämän hyvin, sillä omien sanojensa mukaan hän on tehnyt joskus töitä, joilla ei elänyt. Apua toimeentulolle pitäisi tulla jostakin luukulta. Mistäköhän se raha sinne luukulle tulisi? Voi olla myös niin, että työntekijä voisi haluta myös ihan oman ylpeydenkin takia tulla toimeen palkalla, eikä millään avulla. Ehkä nämä ay-liikkeen arvostelijat näkevät, kuinka hyvin ihmiset voivat maissa, joissa koko liike on kielletty. No miten se kansalaisaloite liittyy tähän? Tehdään nimikeräys, että ay-liike pitää kieltää lailla. Sitten on kaikilla twiittajilla, somettajilla ja Nallellakin oikein hyvä olla. ? P Ei palkalla pidä elää PÄÄKIRJOITUS Ajatus ei hänen mukaansa ole kestävä. VASTARANNAN SUPI Syys kokouksen aika. Liittovarjo vie perille. 4-5_kuorim.indd 4 21.9.2016 14.40.05
KUORIMO Paperiliitto 7/2016 | 5 ruokaja kahvilaketjuja lähivuosina siinä mitassa, että pikarikartongista tulee päätuote. Heittäytymistä uuteen Pääluottamusmies Petteri Uusiheimalan mukaan työntekijät ovat vuoroissa lähes samat kuin ennenkin. Työtehtäviin kartonkikoneelle piti varta vasten hakea. – Vaatiihan se tiettyä heittäytymistä, että vuosien uran jälkeen on valmis opettelemaan toista tuotetta, Uusiheimala perustelee. Heittäytymistä helpotti se, että nykyinen omistaja toi paitsi uskoa tehtaan tulevaisuuteen myös muutoksen johtamiseen. Muutos oli tervetullut. – Nyt tehdään asioita yhdessä, ja sen tekee mahdolliseksi yksi asia: luottamus, kiteyttää työsuojeluvaltuutettu Jukka Rimo. Ilmapiirin muutos on vaikuttanut myös tuottavuuteen. Projektin ajan käyneellä PK 1:llä on ajettu tuotantoennätyksiä, vaikka rakennustyöt toteutettiin vain muutaman metrin päässä. Laajennuksia muuallekin Rakennustöiden aikana tehtaalla työskenteli parhaimmillaan noin 1700 henkilöä, joista useampi sata yhtä aikaa samassa tehdassalissa. Matkan varrella muutosprojekti paisui. Alun perin 140 miljoonan euron invesKotkasta tulee kartonkia ”Sen tekee mahdolliseksi yksi asia: luottamus.” tointi tuli maksamaan 170 miljoonaa euroa. – Toteutimme samassa yhteydessä laajennukset pakkaamoon, hiertämöön ja selluvarastoon. Näin varaudumme tulevaan tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, Markku Hämäläinen kertoo. Starttiavut tarpeen Kartonkikoneen märässä päässä Esa Hiltunen istuu tutussa, uudistetussa valvomossa. Työ on kuitenkin muuttunut. – Kemikaaleja on ihan älytön määrä, kertoo Hiltunen esimerkkinä ja näyttää A4-paperia, jossa on 20 aineen luettelo. Eikä tuossa vielä kaikki. – Omassa työssä pitää osata kaikki muukin, käynnissäpitäjä Tuomo Nurminen lisää. Koulutuksen ja oppimisen tuoma kuormitus ei valvomon puheista paista. Tuliterä kartonkikone tuntuu olevan paras motivaattori. Käytännön pulmatilanteisiin saa edelleen apua siirtymävaihetta varten palkatuilta kartonkiammattilaisilta eli starttiavuilta, mutta vain päivävuorossa. Janne Tiihonen kaipaisi starttiapuja myös iltaja yövuoroihin, koska oma tietotaito ei aina riitä. Työvoiman tarve kasvaa Kartonkiprojektin aikana tehtaan henkilöstön määrä on kasvanut 30:llä ja kasvaa vielä noin 20:llä. Henkilöstöjohtaja Jyri Lippo näkee myös tulevat tarpeet palkata lisää henkilökuntaa. Työvoimatarpeisiin varaudutaan muun muassa yhteistyöllä paikallisen ammattioppilaitoksen prosessinhoitajalinjan kanssa – Seuraavan 10 vuoden aikana yli 100 henkeä jää eläkkeelle. Heidän tilalleen on ajoissa saatava uutta osaavaa ja koulutettua polvea, Lippo näkee.? P ?Vaikka opettelemista riittää, Esa Hiltunen (vas.) ja Tuomo Nurminen ovat tyytyväisiä, että Kotkamillsillä käy nyt uusi kartonkikone. ?Tärkeintä on tietysti päästä sellaiseen laatuun, mitä tavoitellaan, sanoo kartonkikoneen päällystyksessä työskentelevä Janne Tiihonen. Kotkamills Oy ?Kotkamills Oy vuodesta 2010, edeltäjät vuodesta 1872 ?Henkilöstöä yhteensä noin 530, joista Kotkassa 480 ?Kotkan lisäksi tuotantoa Suomessa Tainionkoskella ja Malesiassa Pasir Gudangissa ?Vuosituotantokapasiteetti ensi vuoden jälkeen 400000 tonnia taivekartonkia ?Valmistaa lisäksi laminaattipapereita ja niiden jatkojalosteita 222 000 tonnia sekä puutuotteita 230 000 m³ vuodessa ?Liikevaihto vuonna 2015 oli 266 miljoonaa euroa ?Tuotteista vientiin 95 prosenttia 4-5_kuorim.indd 5 21.9.2016 14.40.05
KUORIMO 6 | Paperiliitto 7/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso käy yt-neuvotteluja Heinolassa ja Lahdessa aaltopahvituotannon keskittämisestä Lahteen. Heinolan aaltopahvitehdas aiotaan sulkea. Suunnitelmaan sisältyy koneinvestointi Lahden tehtaalle. Henkilöstön vähennystarpeeksi tarkentui yt-neuvottelujen alkaessa enintään 55 henkilöä, joista työntekijöiden osuus on 48 ja toimihenkilöiden 7 henkeä. Keskittämällä tuotantoa Stora Enso tavoittelee parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Suunnitelma ei vaikuta Stora Enson Kristiinankaupungin tehtaaseen eikä toiseen Heinolan tehtaaseen, joka tuottaa aallotuskartonkia. Heinola tyrmistyi Pääluottamusmies Matti Sirenin mukaan uutinen oli Heinolassa sokki. Henkilöstö on Tehdas kiinni, tuotanto Lahteen Stora Enso aikoo sulkea aaltopahvitehtaan Heino lasta ja keskittää tuotannon Lahteen. täysin tyrmistynyt. Tehtaan aaltopahvikone käy kymmenettä vuotta. – Työnantajan kanssa on saatu sovittua kipeitäkin asioita ja oltu joustavia, haettu yhdessä ratkaisuja ja sovittu asioita paikallisesti. Näinkö joustavuus palkitaan, kummastelee Siren. Tehtaalla työskentelee kaikkiaan 137 paperiliittolaista, kun mukaan lasketaan myös kunnossapito. Yhteistyö Empowerin kanssa on joka tapauksessa katkolla, sillä sopimus yrityksen kanssa päättyy vuoden lopussa. Vastalauseena Stora Enson suunnitelmille työntekijät järjestivät päivän mittaisen mielenilmauksen. Lahti ristiaallokossa Lahden tehtaalla suunnitelmat otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Stora Enso aikoo investoida tehtaalle yhteensä 19 miljoonaa euroa uuteen aaltopahvikoneeseen ja tuotantoa tukevaan infrastruktuuriin. Uutista varjostaa huoli työpaikoista ja toisen tehtaan sulkemisesta. – Lahden tehtaan tulevaisuuden kannalta investointi on positiivinen asia, mutHajukaasut kuriin Imatralta Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso uusii noin 14 miljoonan euron investoinnilla Imatran tehtaiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmän. Investoinnilla vähennetään päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja Imatran tehtaiden lähiympäristössä. – Tehdas on keskellä kaupunkia, joten ympäristötoimia on tärkeää kehittää. Se, että ilmanja vesiensuojelu hoidetaan viimeisen päälle, on yhteiskuntavastuuta, sanoo Kaukopään tehtaan pääluottamusmies Ilkka Nokelainen. Kahdesta sellutehtaan hajukaasuja polttavasta kattilasta vanhempi uusitaan ja uudempi modernisoidaan. Samalla uudistetaan järjestelmä, jonka avulla hajukaasut kerätään prosessilaitteista polttoon, ja uusitaan hajukaasujen varapoltin. Investoinnilla Imatran tehtaat haluaa parantaa hajukaasujen käsittelyvarmuutta ja vähentää häiriötilanteita. Rikkidioksidin päästöjen arvioidaan pienenevän noin 10 prosenttia. Uuden hajukaasukattilan rakennustyöt alkavat vuoden 2016 lopussa ja käyttöönotto tapahtuu syksyllä 2017. Kokonaisuus valmistuu syksyllä 2018. Stora Enson Imatran tehtaisiin kuuluvat Kaukopään ja Tainionkosken tehdasyksiköt. Tehtaan työllistävät yhteensä noin 1 000 henkeä.? P Investoinnilla vähennetään päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja Imatran tehtaiden lähiympäristössä. Puhelinneuvontaa työpaikan pulmiin Puhelinpalvelu. Oli sitten kysyttävää henkilökohtaisista suojaimista, työtapaturmavaaroista, tai muista pulmista, työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonta auttaa. Noin joka kymmenes yhteydenotoista on koskenut työsyrjintää ja muuta epäasiallista kohtelua sekä psykososiaalista kuormittumista. Tarvittaessa yhteydenotot ovat johtaneet myös viranomaisen valvontatoimenpiteisiin. Neuvonta käynnistyi viime helmikuussa ja yhteydenottoja on tullut yli 15 000. Numerossa 0295 016 620 vastataan arkisin kello 8–16.15. ”xxx” ? Heinolan tehtaalla työskentelee 137 paperiliittolaista. SILPPUA Eija Valkonen 6-7_kuorimo.indd 6 21.9.2016 22.09.03
KUORIMO Paperiliitto 7/2016 | 7 ta pelko irtisanomisista koskee myös meitä, kertoo tehtaan pääluottamusmies Mika Sillanpää. Heinolassa työskentelee monia entisiä Lahden tehtaan työntekijöitä, sillä kymmenen viime vuoden aikana tuotantoa on siirretty Lahdesta Heinolaan. Lahdessa on käyty yt:t vähennyksistä viimeksi keväällä. Tehtaalla on työssä 58 vakituista työntekijää ja noin 90 toimihenkilöä. Investointiprojektin on tarkoitus kestää tämän vuoden marraskuusta vuoden 2018 maaliskuun loppuun. ? P Kunnian kentät H einäkuun alussa kansanedustaja Filatov ja kumppanit kysyivät eduskunnassa ministeri Mäntylältä voitaisiinko 4800 yli 60-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä päästää kunniakkaasti eläkkeelle. Ministeri vastasi, että ei käy. Se olisi ristiriidassa työurien pidentämistä koskevien tavoitteiden kanssa ja työntekijöitä kurjistava kilpailukykysopimus hoitaisi tällaiset asiat muutenkin. Kuukautta myöhemmin Näinhän työelämässä usein käy. SUORAA PUHETTA kunniakkaasti eläkkeelle. Näinhän työelämässä usein käy. Keksit idean, jalostat sen, tulostat, ja kun olet välissä käymässä kusella, joku nappaa paperisi ja kiikuttaa pomolle omanaan. Tässä tapauksessa se on ihan sama. Pääasia, että edes osa yhteiskunnan kaltoin kohtelemista saa rauhan. Ehtisikö joku vielä pohtia työkykynsä menettäneitä, joita ei syystä tai toisesta päästetä työkyvyttömyyseläkkeelle? ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela H allitus haluaa antaa kompensaatiota paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle, joka maksaa sähköstään korkeampaa hintaa päästökaupan takia. Valtion talousarviosta maksettavan uuden tuen määrä olisi ensi vuonna noin 43 miljoonaa euroa. Tukimuoto on nimeltään päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä Se koskisi alle sataa yritystä. Mitä on päästökauppa? Päästökaupan tarkoituksena on määritellä yläraja suurten teollisuusja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöille. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Jos markkinoilta saatavat päästöoikeudet tulevat halvemmaksi kuin päästöjen vähentäminen omassa tuotannossa, on edullisempaa hankkia päästöoikeuksia kuin vähentää päästöjä. Päästökaupan lähtökohta on, että yritykset investoisivat päästöjen vähentämiseen ilmaston hyväksi. Mitä hyötyä on kompensaatiosta? Sen tarkoitus on alentaa päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Lisälaskua syntyy paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle, jos päästöoikeudet nostavat sähkön hintaa. Vastaavia järjestelmiä on Euroopassa käytössä yhdeksässä maassa. Suomessa kompensaation taso olisi puolet EU-sääntöjen mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä. Kompensaatiolla halutaan torjua myös hiilivuotoriskistä johtuvaa työpaikkojen menetystä. Hiilivuoto tarkoittaa, että yritys siirtää tuotantoaan matalien päästökustannusten maihin EU:n päästökaupan takia. Metsäteollisuus hyötyisi kompensaatiosta eniten, koska se paitsi kuluttaa sähköä myös tuottaa energiaa. Tehtaan energiantuotantoa ja sähkönkulutusta voi verrata polkupyörään, jossa valaisin toimii dynamolla. Jarruttavatko tuet ilmastotavoitteita? Teollisuudelle annettavat tuki ei johda ilmastotavoitteiden vesittymiseen. Teollisuus ei voi lisätä päästöjä, sillä päästöoikeuksien määrä on ennalta määritelty. Sähkön tuhlaamiseen ei teollisuudessa ole varaa, koska kukaan ei halua maksaa ylimääräisiä kustannuksia. Mikä merkitys energiatuilla on? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on laskenut, vientiyhtiöiden lopputuotteiden hintaa pitäisi korottaa noin 1 prosentti, jos teollisuuden nykyinen energiaveropalautus poistettaisiin. Paperiteollisuudessa saman hinnannousun aiheuttaisi reilun 8 prosentin palkkojen yleiskorotus, kun palkkakustannusten osuudeksi lasketaan noin 12 prosenttia kokonaiskustannuksista.? P Asiantuntija: pääekonomisti Olli Koski, SAK Sähkölasku kevenee teollisuudessa Metsäteollisuuden sähkölasku alenee vuosina 2017–2021, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. ”xxx” ministeri Lindström heräsi ja keksi ajatuksen 4800 yli 60-vuotiaan päästämisestä Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aikallisten sopimusneuvottelujen keskeisin asia, työajan pidentäminen johtuu kilpailukykysopimuksesta, johon maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt yhdessä ovat päättäneet sitoutua. Paperiteollisuuden työehtosopimusta soveltavilla työpaikoilla paikalliset neuvottelut soveltamisesta ovat päässeet alkuun. Liiton arvion mukaan neuvottelutahti kiristyy lokakuun aikana, sillä paikalliseen sopimukseen pitäisi päästä viimeistään 30. lokakuuta. – Nyt käytävällä neuvottelukierroksella on merkittävä vaikutus, kun mietitään paikallisen sopimisen tulevaisuutta ja mahdollisuuksia, toteaa Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Liitto kokoaa syntyvistä paikallisista sopimuksista yhteenvedon tulevia neuvotteluita varten. – Sopimusten vaikutukset tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun niitä on päästy käytännössä soveltamaan, Häyrynen arvioi. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painottaa alkaneiden paikallisten neuvottelujen ja niiden ilmapiirin merkitystä. Toivottavaa on, että ratkaisuja työajan pidentämiseksi löytyy muualta kuin perälautavaihtoehdosta. – Tänä syksynä luodaan pohjaa myös tuleville neuvotteluyhteyksille, Vanhala sanoo. ? P Paikalliset neuvottelut alkuun Neuvottelut työajan pidentä misestä 24 tunnilla kiihtyvät työpaikoilla lokakuussa. Metsäteollisuus hyötyisi kompensaatiosta eniten. Ei ja Va lk on en 6-7_kuorimo.indd 7 21.9.2016 22.09.04
KUORIMO 8 | Paperiliitto 7/2016 SILPPUA Työllisyyspaketti tulossa Työttömyys: Maan hallituksen työllisyyspaketilla aiotaan lisätä työllisyyttä vähintään 10000 uudella työpaikalla. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on määrä saada aikaan yhteinen ehdotus paketin sisällöstä syyskuun loppuun mennessä. Yksi uudistuksista on tehostaa TE-palveluita ja lisätä yksityisten palveluntuottajien käyttöä. Tähän hallitus suuntaa 17 miljoonaa euroa. Ensi vuoden alusta lähtien työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Toteutuksen yksityiskohtia selvitetään parhaillaan työja elinkeinoministeriössä. Tarkoitus on lisätä tukea yksilökohtaisemmin. Talousarvioesitys lisää myös aktiivitoimia ja joustoa. Vuoden 2017 alusta työttömyysetuuksiin varattuja määrärahoja voidaan käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa. Valtiovarainministeriö asetti 19. syyskuuta asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan ohjelmaa toimenpiteistä, jolla lievennetään kannustinloukkuja ja edistetään työvoiman alueellista liikkuvuutta. Työryhmä tekee ehdotuksia muun muassa veroista, sosiaaliturvasta, tulosidonnaisista maksuista ja työperäisen liikkumisen edistämisestä. SAK aloittaa yt-neuvottelut Keskusjärjestöt: Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK aloittaa yhteistoimintaneuvottelut toimintansa uudistamiseksi. Uudistusten taustalla on edustajakokouksen päätökset lähivuosien toiminnasta sekä Uusi keskusjärjestö –hanke, joka keväällä kariutui. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä ja kaikkia toimintoja. Alustavan arvion mukaan mahdollinen vähennystarve on enintään kymmenen henkilötyövuotta. SAK:n palveluksessa on tällä hetkellä 90 työntekijää. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö edustaa 20:ntä ammattiliittoa ja noin miljoonaa palkansaajaa. – Aina voi olla yksittäisiä kohteita, esimerkiksi päällystyspastojen käsittelyssä saattaa olla isompiakin pölypitoisuuksia, mutta noin kokonaisuutena ei ole syytä huoleen, sanoo Työterveyslaitoksen työympäristöyksikön johtaja Tuula Liukkonen. Pölyn suurin haitta on sen ärsyttävyys. Paperipöly imee hengitysteissä itseensä kosteutta ja kuivattaa limakalvoja, mikä koetaan ärsytyksenä. Terveelle ihmiselle tämä ei ole vaarallista. – Tietysti pöly kuin pöly voi hyvin suurina pitoisuuksina haitata hengitystoimintaa, mutta tehtailla pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä, sanoo Liukkonen. Vanhassa varastossa pölisee Siltakylän tehtaassa pöly vaivaa eniten vanhassa varastossa. Ulko-ovessa ei ole tuulilukkoa. Kun esimerkiksi rekka peruuttaa avolaiturin viereen, ulkoa tupruttaa katupölyä, siitepölyä ja muuta irtainta ainesta. Uudessa varastossa ja tuotannon puolella tilanne on parempi. Leikkuuterät lennät”Aivastuttaa, ja kun niistelee, tulee mustaa räkää” Pöly vaivaa, muttei vaaranna Pöly on yksi useimmin ilmenevistä ongelmista paperiliittolaisten työpaikoilla. Se on kuitenkin harvoin varsinainen vaaratekijä. ? Pyroll Convertingin Siltakylän teh taas sa pöly ei tavallisesti vaivaa tuotantotiloissa. Sergey Oreghov (vas.) Wilho Osola ja Vili Pietikäinen kuvattiin viime tammikuussa . Teksti Reima Kangas L iiasta pölystä on tullut ilmoituksia työsuojeluvaltuutettu Wilho Osolalle usempaan otteeseen. – Jos varastohommissa pyörii, niin aivastuttaa ja kun niistelee, niin tulee mustaa räkää, kertoo Osola. Pölymittauksissa ei kuitenkaan ole löytynyt erityisen suuria pitoisuuksia. Osola työskentelee Pyroll Converting Oy:n jalostustehtaassa Siltakylässä. Pölyn suhteen se on tavallinen paperiliittolaisen työpaikka. Liiton työsuojelukyselyn mukaan yhdeksässä kymmenestä työpaikasta pölyä esiintyy kohtalaisesti, paljon tai erittäin paljon. Tavallista on myös se, ettei pöly aiheuta erityistä terveysvaaraa. 8-9_kuorimo.indd 8 21.9.2016 22.23.12
Paperiliitto 7/2016 | 9 KUORIMO J okainen ekaluokkalaistaan ensimmäisenä koulupäivänä matkaansaattanut vanhempi muistaa varmaan pilttinsä pohdinnan siitä, saako siellä kavereita ja kuinka paljon kiusataan. Todennäköisesti kaikki ovat jälkikasvuaan lohdutelleet, että ei kiusata ja yrityksiinkin puututaan. Samalla on varmaan muistutettu, että kaikki pitää ottaa leikkeihin, myös ne erilaiset. Ja jos muut kiusaavat, pitää olla niin vahva, että asettuu heikomman puolelle, kun se on oikein ja siitä saa hyvän mielen. Työelämässä voisi kuvitella pätevän aivan samojen sääntöjen. Mutta se mitä lapsilta edellytetään, näyttää kovin usein meiltä aikuisilta unohtuvan. Työyhteisön jäsenenä saatetaan parhaassa tapauksessa viettää 40 vuotta kahdeksan tuntia päivässä. Koulukiusattu saattaa sentään päästä vainoajistaan eroon kouluastetta vaihtaessaan. Koulukiusaamista miltään osin vähättelemättä työpaikkakiusatulla saattaa olla pelissä paitsi oma myös perheensä toimeentulo. Tätä tuskin kaikki työpaikan alfaurokset tai -naaraat ymmärtävät. Työelämästä pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeelle potkitun ihmisen inhimillinen hinta on hirveä. Niin kuin on suoraan koulusta työkyvyttömäksi kiusatun lapsenkin. Sinun tai minun. Jos me näin pitkälle pohdinnoissamme pääsemme, niin olisiko asialle mahdollista tehdä jotain? KiVa Koulu -hankkeella ei (koulu)maailmaa yksin muuteta, mutta ainakin se on ollut alku. Voitaisiinko työpaikoilla pyrkiä samaan, vaikka ihan ilman erillistä ohjelmaa. Alkuun pääsisi sillä, että työpaikalla toimisi kuten lapsilleen opettaa. Turpaan ei lyödä ja anteeksi pyydetään. Jos puhuttavaa on vain toisen selän takana, niin parempi varmaan olla hiljaa. Ja kiusaamiseen voi puuttua. Ei vain omaansa, vaan myös työkavereidensa. Siitä se hiljainen silmälasipäinen poika tykkäisi. ? P Kiusaamalla työhyvinvointia? PITUUSLEIKKURI Turpaan ei lyödä ja anteeksi pyydetään. tävät pölyä varsinkin tiettyjen tehtaiden kartongista, mutta tuotannossa valitetaan lähinnä vanhan varaston ovesta ajoittain tulevasta pölystä. – Kyllä se itselläkin vähän aivastuttaa, kun on ollut pitkillä vapailla, ennen kuin siihen taas tottuu, sanoo Osola. Tehtaassa käy ulkopuolinen siivooja, mutta omatkin työntekijät koettavat huolehtia puhtaudesta. – Välillä on siivousviikonloppuja, jolloin putsataan koneiden ympäristö paremmin. On meillä viikkosiivouskin, koneenhoitajilla tunti joka koneella, sanoo Osola. Viime vuonna arkkileikkurille hankittiin keskuspölynimuri, joka helpottaa siivousta. Letku kulkee suoraan koneen päällä. Pöly vaivaa seisakeissa UPM:n Rauman paperitehtaan työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala toteaa, että pölyongelma on heillä kyselyissä yleensä mainittuna, mutta ei ihan listan kärkipäässä, kuten esimerkiksi melu. – On joitakin kohteita, kuten kuorimo, joissa tulee puupölyä. Ainahan paperinvalmistuksessa pölyä on, mutta se häiritsee työtä vain kohteittain, esimerkiksi kun paperikonehuuvaa puhdistetaan, sanoo Viitala. Hän toteaa, että prosessin käydessä pöly ei niinkään vaivaa, vaan enemmän seisakkityössä. Voimalassa pienpöly sen sijaan on merkittävä ongelma tuotannossakin. Viitalan mukaan pölyongelmaa pyritään koko ajan vähentämään. Vanhoja laitteita on vaikea muuttaa, mutta käytössä on suodattimia, ja onneksi suojaimet ovat kehittyneet. – Moottorimaskit ovat yleistyneet.Niissä on erikseen tuuletinosa ja maskiosa. Suojaustaso on parantunut ja käyttö helpottunut, sanoo Viitala. Kaikesta huolimatta usein on taiteilua, miten yhdistetään parhaiten työn tehokkuus ja pölyltä suojautuminen. – Kyllä se sellainen probleema on, että sen ratkaisemisessa hommaa riittää aina, sanoo Viitala. ? P Pöly vaivaa, muttei vaaranna Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara Onko pöly työpaikalla ongelma tai rasitustekijä Onko työpaikalla tehdyissä kartoituk sissa havaittu rajaarvojen ylityksiä Onko kartoitusten jälkeen ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin Erittäin paljon Paljon, usein Kohtalaisesti toisinaan Vain vähän, vain harvoin Ei lainkaan, ei koskaan 3 % 36 % 51 % 10 % 1 % Melu kartoitus Ergonmiakartoitus Työilmapiirikartoitus Pölyja kaasukartoitus Liuotinainealtistusmittaus Melu kartoitus Ergonmiakartoitus Työilmapiirikartoitus Pölyja kaasukartoitus Liuotinainealtistusmittaus 100 % 90 % 90 % 80 % 70 % 100 % 90 % 80 % 70 % 70 % Lä hd e: Pa pe ril iit on ty ös uo je lu ky se ly 20 16 8-9_kuorimo.indd 9 21.9.2016 22.23.12
10 | Paperiliitto 7/2016 TYÖPAIKKA Pullat hyvin uuniin Nykyään Metsä Tissuelle kuuluva Mäntän tehdas on tuupannut wc-paperia maailmalle vuodesta 1908. Tällä kertaa se ei kiinnosta meitä paljoakaan, sillä Anna Liisa Shemeikka leipoo. Mäntän paperitehtaan laborantti Anna Liisa Shemeikka valmistaa kakkupohjat millimetrintarkkojen ohjeiden mukaan. Resepti ei ole salainen eikä sitä säilytetä kassakaapissa. Teksti Jyrki Liikka Kuvat Miisa Kaartinen 10-15_pääjuttu.indd 10 21.9.2016 22.12.24
12 | Paperiliitto 7/2016 TYÖPAIKKA K äynnissäpitäjä ja laborantti Anna Liisa Shemeikka ryhtyy valmistamaan kääretorttupohjaa Mäntän tehtaan laboratorion valoisassa koekeittiössä. Tällä kertaa on tosin tarkoitus tehdä vain puolikas taikina. Miksi ihmeessä ei kokonaista taikinaa? Se selviää hiukan myöhemmin. Leivonta-ainekset on tavan mukaan hankittu, totta kai, paikallisesta kaupasta. Puolikkaaseen taikinaan tarvitaan 2 munaa, 0,5 dl sokeria, 0,75 dl vehnäjauhoja, 0,5 dl perunajauhoja ja 0,5 tl leivinjauhoja. Samaan aikaan alakerrassa Valvomossa Kari Perälä tarkkailee huolellisesti leivinpaperin valmistumista suunnilleen samankokoisilta näyttöruuduilta kuin koekeittiön uunipellit ovat. Leivinpaperikoneen märkää päätä on juuri uusittu. Investoinnin jälkeen koneelle saadaan lisää nopeutta. Perälä valistaa, että mitä tiiviimpää paperia halutaan, sen hitaammin koneiden pitää pyöriä. Siinä käydään hitauden ja nopeuden keskinäistä kamppailua, jonka tuloksena on tiiviys. Mielenkiintoinen yhtälö! Prosessin aikana leivinpaperiin lisätään silikoni, joka vaikuttaa oleellisesti leivinpaperin ominaisuuteen. Kaupan asiakas tuskin on kiinnostunut silikonista sinänsä, vaikka oikeastaan hänen kannattaisi olla kiinnostunut. Silikonin ansiosta leivinpaperista tulee sellaista, että leipomukset irtoavat paperista kivuttomasti. Siitä asiakas on kiinnostunut. Tai ei ehkä viimekädessä edes siitä, vaan siitä, miltä paperin päällä paistuva lopputulos maistuu. Tärkeää on tietysti myös se, että leivinpaperi kestää kuumaa, sillä eihän mikään kylmässä uunissa voi paistua. ? Leivinpaperikone suoltaa uumenistaan muun muassa 38 cm leveää ja 50 cm korkeaa paperia valmiina rullina leipomoille. Onhan se heille halvempaa kuin teflon, Perälä muistuttaa. Kotitalouksille riittää pienempikin rulla. Samaan aikaan laboratoriossa ? Tämä testipaperi on tehty eilen, joten se täytyy ensin vanhentaa, sanoo Shemeikka. Se tapahtuu niin, että paperia pidetään 10 minuuttia uunissa, jonka lämpötila on 130 astetta. Tämä napakka vanhentamisoperaatio yli sadassa asteessa vastaa tuotteen elinkaaressa ajassa kahta viikkoa. ? Paperilaboratorion puolella on kolme työntekijää ja vesilaboratorion puolella yksi työntekijä, Shemeikka kertoo. Hän tuli kesätöihin 2010 ja vakinaistamispäätös tuli vastikään, syyskuun alussa. Siinä oli kakkukahvien paikka! Tänään Shemeikka on ottanut näytteen leivinpaperieli tiivispaperikoneelta. Silikonimäärä mitataan samasta näytteestä sekä ylä-, että viirapuolelta. Seitsenportaisella asteikolla plus 3 on paras tulos ja miinus 3 heikoin mittaustulos. ? Jos raja-arvot ylittyvät, tehdään tarkistusleivonta. Jos tarkistusleivonta antaa yhä huonon tuloksen, siitä tehdään raportti ja ilmoitetaan eteenpäin, sanoo Shemeikka. Hiihtäminen ja paperin valmistus Kun hiihtokilpailussa vahvimmat hiihtäjät vaativat edellään menijöitä väistämään, silloin he huutavat: Latua, latua! Vaikka paperitehtaan pyörittäminen ei olekaan urheilua, se on hyvin kilpailtu ala. Eihän mikään kylmässä uunissa voi paistua. ?Käynnissäpitäjä Elmo Elo ja operaattori Timo Engström tarkkailevat valvomossa silmä kovana pehmopaperin valmistumista. ?Kesätyöntekijä Nico Timms valmisti wcja talouspaperin hylsyjä. Vuosittain tehtaalla on 80 kesätyöntekijää. 10-15_pääjuttu.indd 12 21.9.2016 22.12.28
Paperiliitto 7/2016 | 13 TYÖPAIKKA Esimerkiksi 2014 valmistunut Taidemuseo Göstan laajennusosa edustaa huppuluokan arkkitehtuuria ja rakentamista: se on palkittu Suomessa samana vuonna vuoden puurakennuksena. Tehdas on antanut hyvää potkua taidekentälle. Taide taas on antanut hyvää potkua kaupungille. Toisenlaista potkua on tullut myös työntekijöille, tietää pääluottamusmies Timo Virtanen. Viisi vuotta sitten elettiin synkkiä aikoja, kun osa toiminnasta siirrettiin Saksaan. Noin sata työntekijää sai siirron hiihtelemään Mäntän tehtaan ulkopuolelle. ? Se oli tietysti vaikeaa niille, joiden kouraan työnnettiin irtisanomisilmoitus. Mutta se oli vaikeaa heillekin, jotka jäivät, sillä irtisanottujen puolesta mieli oli apea, muistelee Virtanen. Joillakin oli takanaan vuosikymmenten mittainen työura, jolle enTässä lajissa päästään muiden edelle vaatimalla: Laatua, laatua! Tähtäimessä on nimenomaan laadukas laatu. Huonoa laatua lienee helpompi tehdä, ja jossain päin maailmaa sitä tehdään rullakaupalla. Metsä Groupiin kuuluvalla Metsä Tissuella on tuotantoa viidessä maassa ja se työllistää 2800 henkilöä, Mäntässä reilut 400. Laatua-huutojen lisäksi heitä kiritetään myös näin: Vauhtia, vauhtia! Samaan aikaan koekeittiössä Leivontakokeen tehtävä on tarkistaa, että tarttuuko torttu vai eikö tartu torttu? Kas, siinä pulma! Tai mieluummin näin päin: miten leipomus irtoaa paperista? Sehän on leipojan ja leipojattaren näkövinkkelistä keskeisintä. Shemeikka leikkaa paperista kaksi samankokoista palasta, joista tehdään kaksi identtistä kakkupohjaa, tuokkosta, kuten hän niitä kutsuu. Toisen tuokkosen sisäpuoli on testattavan paperin yläpuoli ja toinen paperin alapuoli. Sitten paperi punnitaan, reunat nostetaan ylös ja kulmat napsaistaan nitojalla kiinni. Shemeikka nostaa esille yleiskoneen ja sujauttaa taikinakulhoon ohjeen mukaan munat ja sokerin. Ensimmäinen tärkeä aikamääre on 6 minuuttia: munia ja sokeria sekoitetaan yleiskoneella tasan 6 minuuttia. Ei enempää eikä vähempää. Eri aikaan tehtaan ulkoja sisäpuolella Kaupunkia hallitsevasta massiivisesta tehdaskompleksista huolimatta Mäntästä on lähtökohtaisesti positiivinen mielikuva. Vuosien saatossa Serlachiuksen suvun toiminta taidemesenaattina on ollut merkittävä. Tehtaan ympärille levittäytynyt taidemaailma tekee kaupungista erityisen. ? Paperirullia liikutellaan käden käänteessä. Kuvassa Kari Perälä. ? Tehdas ja sen ympärille levittäytyvä luonto näyttävät viettävän rauhaisaa rinnakkaiseloa. Noin sata työntekijää sai siirron hiihtelemään Mäntän tehtaan ulkopuolelle. ? Se oli tietysti vaikeaa niille, joiden kouraan työnnettiin irtisanomisilmoitus. Mutta se oli vaikeaa heillekin, jotka jäivät, sillä irtisanottukymmenten mittainen työura, jolle enKaupunkia hallitsevasta massiivisesta tehdaskompleksista huolimatta Mäntästä lut merkittävä. Tehtaan ympärille levittäytynyt taidemaailma tekee kaupungista ? Täytetty tuokkonen matkalla uuniin. 10-15_pääjuttu.indd 13 21.9.2016 22.12.30
PERHEVAPAA 14 | Paperiliitto 7/2016 nen vanhaan ponnistettiin myös tehtaan oman ammattikoulun suojista. Samaan aikaan toisaalla Jokainen jauhopeukalo tietää, että munien ja sokerin sekoittamisen jälkeen lisätään jauhot ja leivinjauhe varovasti siivilän läpi. Ja sitten taikina sekoitetaan käsin kauhalla huolellisesti. Uuni on tietenkin laitettu hyvissä ajoin lämpiämään 225 asteeseen. Seuraavassa vaiheessa taikina levitetään silikoninuolijalla molemmille tuokkosille. Nyt olisi aina oiva tilaisuus hieman maistaa löllöä taikinaa. Mutta koska ollaan laboratorion koekeittiössä eikä kotona, niin jokainen hillitsee sormensa ja kielensä. Eikä ohjeessa lue, että taikinaa pitää maistaa. ? Tässä kohdassa ulkonäöllä ei ole väliä. Tärkeää, että täytettä on kauttaaltaan joka kohdassa, Shemeikka korostaa. Maasta maahan ”Kun maailma ei riitä” on vauhdikkaan James Bond -elokuvan nimi. Leivinpaperin tapauksessa tunnettu maailma toistaiseksi riittää. Mäntässä tehdystä leivinpaperista 90 prosenttia viedään ulkomaille, kaikkiaan 66 maahan. Jos tulevaisuudessa löytyy maan ulkopuolista elämää vilisevä planeetta, jossa harrastetaan leipomista, niin todennäköisesti paperia vietäisiin sinnekin. Viisi metriä leveää leivinpaperia valmistuu tehtaan uumenissa 240 metriä minuutissa, 20 000 tonnia vuodessa. Vaikuttavaa on, että leivinpaperikoneen 50 kuivaussylinteriä paahtavat tehokkaasti kellon ympäri. Tasan kaksi minuuttia Koekeittiössä paahdetaan täysillä ajastinkellon ympärillä. Uunipelti täytettyine tuokkosineen laitetaan uunin kakkostasolle ja kelloon asetetaan 8 minuuttia. Sillä aikaa, kun taikina uunissa paistuu, ehtii hyvin tiskata. Puhtaus on puoliruokaa, varsinkin nyt, kun on tehty vain se puolikas taikina. Koekeittiössä on käytössä toki myös tiskikone, mutta muutaman kipposen tiskaamiseen käytetään tällä kertaa vain puhdasta lihasja vesivoimaa. Ajastinkello sanoo iloisesti ”Pling!”, kun paistoaika on ummessa. Pelti ulos uunista ja pohjien annetaan jäähtyä ? yllätys, yllätys ? tasan kaksi minuuttia. Sitten koittaa jännittävä hetki, paitsi, että tällä kerralla se ei ole niin jännittävä, kuin se parhaimmillaan voisi olla. Ensin niitit irti, ja kas niin! Kääretorttupohjat irtoavat helposti eivätkä ne jää pätkääkään kiinni papereihin. Ja nyt hieman lisää lukuja On siinä tietysti jotain kovin paradoksaalista. Tonneja painavan teräksisen ja rautaisen paperikoneen uumenista pursuaa myös ilmavaa ja pehmeää paperia. Tehdas valmistaa 100 000 tonnia pehmopaperia vuodessa, ja se tehdään 100-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista. Joko kierrätyspaperista tai neitseellisestä sellusta. Pehmopaperia valmistuu noin 1600 metrin minuuttivauhdilla. Nestekaasupolttimet hoitavat noin 350 asteessa kuivauksen, joka tapahtuu 3 sekunnissa. Tehtaalla on ympäri vuorokauden meneillään sekuntien ja metrien välinen kiihkeä vääntö! ?Pasi Kovanen on reilusti paperimies. ? Verkon takana. Kuvassa Niilo Urvelin. ”Tässä kohdassa ulkonäöllä ei ole väliä.” 10-15_pääjuttu.indd 14 21.9.2016 22.12.30
TYÖPAIKKA Paperiliitto 7/2016 | 15 Tässäkin työvaiheessa laatua tarkkaillaan ja tuloksia saadaan: neliöpaino sijoittuu välille 16?45 grammaa. Lue taikinaohje huolellisesti ? En tehnyt koko taikinaa, koska paperi oli lähtökohtaisesti hyvää laatua. Tällä kertaa yksi koepaistaminen vahvisti laadun korkean tason, Shemeikka sanoo. Jos kääretorttupohja ei irtoa niin kuin pitää, tarkistusleivonta tehdään saman tien. Jotta tulokset ovat vertailukelpoisia, kaikki vaiheet tehdään aina samalla tavalla, grammalleen ja minuutilleen. Käytössä oleva uuni kalibroidaan kerran vuodessa tarkistuslämpömittarilla. ? Jos saamme asiakkailta valituksia, pyydämme asiakasta lähettämään tuotteen meille, ja silloin teemme heti tarkistusleivonnat, kertoo Shemeikka. Joskus käy niin, että tuotteessa on ollut pientä vikaa, esimerkiksi niin, että silikonia on tuotteessa liian vähän. Usein käy kuitenkin niin, että vika ei olekaan paperissa, vaan huolimattomasti luetussa taikinaohjeessa. Samaan aikaan samassa paikassa Mäntän paperitehdas toimii 24/7. Jos vuorokauteen saisi jostain yhden tunnin lisää, tehdas toimisi varmasti 25/7. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, on yksi ekologian perussääntö, joka pitää paikkansa täälläkin. Aina tulee eteen ongelmia. Välillä koneet ovat hetken jumissa, mutta se kuuluu asiaan. ? Vanhan liiton koneissa tuntuisi vikoja olevan vähemmän. Ne on tehty kunnon tavarasta, osat on tehty niin sanotusti isommille miehille, tuumaa prosessinhoitaja Pasi Kovanen leppoisaan sävyyn. Tosin hän sanoo reilusti olevansa paperimies, vaikka ei olekaan paperista tehty. Mansikkahillo puuttuu Testikokeen tärkeimmät tulokset on saatu selville. Ne näyttävät paperilla hyviltä ja paperi selviää testistä puhtain paperein. Irtoaminen on vaivatonta, vaikka vaivattua taikinaa paperille levitettiinkin. Niin, mutta se tärkein kysymys leijuu ilmassa: Miten käy koeleipomusten? Kuka herkuttelee kahdella kääretorttupohjalla, jotka on paistettu täydellisillä leivinpaperituokkosilla? Ei kukaan, sillä kauppalistalta puuttui tärkeä aines: mansikkahillo. Eihän kukaan syö pelkkiä kääretortun kuoria. Siksi ne heitetään täysin palvelleina bioroskiin. Mutta niinhän sille paperillekin loppujen lopuksi käy, biojäteroskis kutsuu. Toivoa sopii, että irtoamiskulttuuri ei mene Mäntässä sentään niin pitkälle, että ä-kirjaimet irtoavat ja katoavat taivaan tuuliin. Olisihan se hiukan rasittavaa, jos tehdas sijaitsisi kaupungissa nimeltään Maenttae. P ? Tuokkonen uunista ulos. ? Vanhan liiton koneissa tuntuisi vikoja olevan vähemmän. Ne on tehty kunnon tavarasta, osat on tehty olevansa paperimies, vaikka ei syö pelkkiä kääretortun kuoria. Siksi ne heitetään täysin palvelleina bioroskiin. lopuksi käy, biojäteroskis kutsuu. ne Mäntässä sentään niin pitkälle, että ä-kirjaimet irtoavat ja katoavat taivaan tuuliin. Maenttae. ?Kirsi Salmijärven työmaahan kuuluu kahdeksan konetta. ? Pronssiin valettu G. A. Serlachius valvoo tehtaan edustalla Koskenlammen rannalla. Graniittiset mieshahmot edustavat teollisuutta ja maanviljelyä. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Emil Wikström. 10-15_pääjuttu.indd 15 21.9.2016 22.12.31
16 | Paperiliitto 7/2016 TYÖLLISTYMINEN Potkut eivät merkitse työuran loppua. Yksi pääsee pätkä töihin, toinen reissuhommiin ja kolmas ryhtyy yrittäjäksi. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen, Sami Laakso Töitä tarjolla Jari Parantainen Risto Hyypöläinen ei aio jäädä kotiin makamaan. – Minulla on vielä monta työvuotta, hän sanoo. 16-19_työllistyminen.indd 16 21.9.2016 23.42.37
18 | Paperiliitto 7/2016 Kesätöihin entiselle työpaikalle O n elokuun loppupuoli, ja Risto Hyypöläisen, 54, kesätyörupeama trukkikuskina Kaukopään tuotevarastolla alkaa vedellä viimeisiään. Hyypöläinen irtisanottiin Stora Ensolta syksyllä 2013 tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Sen jälkeen hän on työllistynyt entiseen työpaikkaansa kesätyöntekijäksi kahtena kesänä. – Töissä on kivempaa kuin koskaan ennen. Meillä on hyvä henki. Osittain se johtuu myös omasta asenteesta: osaan nykyään suhtautua töihin rennommin. Kesätöiden jälkeinen tulevaisuus on kuitenkin suuri kysymysmerkki. Kotiin Hyypöläinen ei halua jäädä makaamaan. – Minulla on vielä aika monta työvuotta jäljellä, ja olen innokas oppimaan uuttaa. Olen hakenut Stora Enson oppisopimuskoulutukseen. Myös vartijakoulutukseen hakeutuminen on käynyt mielessä. Urasuunnitelmia rajoittaa vasen polvi, joka on leikattu kaksi kertaa. Keväällä Hyypöläinen kävi TE-toimiston työnhakuvalmennuksen ja sai sieltä paljon ideoita. – Oli hyvä, että kävin valmennuksen vasta nyt. Irtisanomisen jälkeen oli niin kova vitutus, ettei siinä vaiheessa voinut ottaa mitään vastaan. Hyypöläisen työt päättyivät lopullisesti tammikuussa 2015, kun takaisinottovelvoite loppui. – Kolmen työttömyyskuukauden jälkeen hain ja pääsin kesätöihin entiselle työpaikalleni. Monet ihmettelivät, miksi suostuin enää näyttämään naamaani tehtaalla. Ei se ole minulle mikään ongelma – en minä ole tehnyt mitään virhettä. Viime talven pitkää, kahdeksan kuukauden työttömyysjaksoa Hyypöläinen kutsuu luppoajaksi. Mistään rennosta lepäilystä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan pennin venytyksestä ja epätietoisuudesta. – Nyt ajattelen, että ilo löytyy edestäpäin. Menneitä en halua enää märehtiä. Paperimiehestä tuli operaattori Runsas vuosi sitten Mondilta Lohjalta irtisanottu Jari Heikkinen, 41, työskentelee nykyään operaattorina Nesteen polttoaineterminaalissa Inkoossa. Heikkinen ei ehtinyt olla työttömänä päivääkään. Työt Mondilla loppuivat juhannuksena, ja juhannuksen jälkeen Heikkinen lähti jo töihin Nesteelle. Heikkinen ei tarvinnut työllistymiseensä Mondin kustantaman uudelleensijoituspalvelun apua, vaan hän työllistyi omin voimin. – Olin hakenut paikkaa jo aiemmin keväällä nähtyäni ilmoituksen MOL:n sivuilla. Tiesimme hyvissä ajoin, että hommat Mondilla tulevat loppumaan. Kriteereinä olivat ammattitutkinto ja englannin kielen taito, sillä terminaalissa työskentely on kansainvälistä. Heikkinen aloitti puolen vuoden määräaikaisella työrupeamalla. Nyt hänellä on työsopimus vuoden 2017 loppuun asti. – Suhtaudun tulevaisuuteen valoisasti. Toiminta ei ole loppumassa, joten uskon, että töitä on jatkossakin. Leipä reissutöistä Reissutyöt ovat taanneet Tommi Harjuniemelle, 49, elannon sen jälkeen, kun Myllykosken paperitehdas suljettiin 2011. Ensin Harjuniemi pääsi määräaikaiseksi Kaukaalle. Kaukaalla vierähti yli puolitoista vuotta pätkätöissä. Paperiliitto-lehti seurasi Harjuniemen vaiheita vuonna 2012. Joulukuussa 2013 Harjuniemi siirtyi prosessitöihin Tervasaaren tehtaalle. Vaikka työmatka piteni entisestään, oli Tervasaarella tarjota jotakin, mitä Kaukaalla ei ollut – vakituinen työpaikka. – Tervasaaren pesti tuli ihan yllättäen. Olin jatkamassa Kaukaalla määräaikaisena, kun minulle tarjottiin paikkaa Tervasaaresta. Haastattelun jälkeen paikka oli minun. ”Töissä on kivem paa kuin koskaan ennen. Osittain se johtuu myös omasta asenteesta.” TYÖLLISTYMINEN Tommi Harjuniemi 16-19_työllistyminen.indd 18 21.9.2016 23.42.38
Paperiliitto 7/2016 | 19 TYÖLLISTYMINEN Harjuniemi asuu Valkeakoskella vuokrayksiössä. Aina, kun neljän päivän vapaa koittaa, hän ajaa runsaan 180 kilometrin matkan Myllykoskelle vaimon ja lasten luokse. – Reissutyöt eivät ole herkkua, mutta töitä on tehtävä. Tuskin tällaista viisikymppistä tullaan muuallekaan töihin repimään. Yrittämisen tielle ”Kyllä minä itseni elätän”, oli Janne Parantaisen, 42, asenne, kun Äänekosken paperitehdas lopetetiin tammikuussa 2012. Ensin Parantainen työskenteli siskonsa yrityksessä, mutta perusti pian oman vuokratyöfirman. Yrittäjyys ei pelottanut, sillä Parantaisen äitikin oli toiminut yrittäjänä 25 vuotta. – Minulla oli vahvat taustajoukot. Yrittäjäksi ryhtyvä sai tehtaalta kannustinrahan, joka oli 25 000 euroa. Yrittäjiksi ryhtyi kolme, joista yksi on lopettanut ja toinen työllistää itsensä. Parantaisen yritys on kasvanut vauhdilla. Nyt hän työllistää noin 60 työntekijää siivoojista kirvesmiehiin. Suurin työllistäjä on Äänekosken biotuotetehdas. – Me emme ole kuitenkaan puhdas vuokratyöfirma, vaan meillä on myös omaa kalustoa. Parantainen viihtyy yrittäjänä. – Tehdastyö takasi turvallisen toimeentulon, mutta koneiden kanssa työskentely on aina pakkotahtista. Tämä on paljon vapaampaa. On myös kiva olla ihmisten kanssa tekemisissä. Vuorotteluvapaan sijaiseksi Mondilta irtisanottu Liisa Tammisalo, 58, ei odottanut suuria laittaessaan hakemuksen Sappi Kirkniemeen viime vuoden lopulla. Osasto työllistäjänä K aukopään osasto 21 on jo vuosikymmeniä työllistänyt palkkatuella toimistotyöntekijöitä. Toimistossa on nykyään töissä kaksi työntekijää ympäri vuoden. – He työskentelevät osa-aikaisina eli heillä on 18–19 tuntia töitä viikossa, kertoo osaston taloudenhoitaja Timo Jumppanen. Palkkatuki tarkoittaa työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettua tukea, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. TEkeskus päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. TE-toimisto lähettää työnhakijoita haastateltavaksi ja Jumppanen tekee rekrytoinnit ja perehdyttää työhön. Työ on normaalia toimistotyötä – laskujen maksamista, tilavarauksien hoitamista ja työttömyyspäivärahahakemusten vastaanottoa. – Järjestely on hyvä, kaikki hyötyvät. Voimme pitää toimistoa auki täysipäiväisesti. Jäsenemme saavat kattavaa palvelua ja samalla voimme tarjota työttömälle työtä. Palkkatuen kautta osasto myös päätyi palkkaamaan yhden työntekijän vakituisesti jo 20 vuotta sitten. Idean isä, eläkkeellä oleva taloudenhoitaja Raimo Tahvanainen kertoo, että kaikki sai alkunsa 1985, kun työttömyysturvaan tuli ansiosidonnainen päiväraha. Päivärahahakemuksia alettiin tuoda osaston toimistolle, eikä vuorotöitä tekevien Tahvanaisen ja Tainionkosken osaston taloudenhoitajan Veikko Kärkkäisen aika tahtonut riittää hakemusten vastaanottoon. Töihin tarvittiin toimistotyöntekijä, ja niin alkoi yhteistyö työvoimatoimiston kanssa.? P Kevättalvella postilaatikkoon kilahti kuitenkin sähköposti, jossa Tammisaloa pyydettiin Sapille työhaastatteluun. Alussa oli puhe kesätöistä, mutta työ muuttuikin viiden kuukauden vuorotteluvapaan sijaisuudeksi. Sijaisuus loppui syyskuussa. – Nyt olen laittanut uuden hakemuksen Sapille ja odottelen, jospa sieltä jotain tulisi. Viime talvenakaan Tammisalon ei tarvinnut olla työtön, sillä heti irtisanomisajan loputtua Tammisalo ja muutama muu pyydettiin Mondille takaisin töihin uusina työntekijöinä. – Tein puolen vuoden työsopimuksen, mutta kun tuli tilaisuus päästä Sappiin, sopimus purettiin yhteisymmärryksessä. Ennen Sapille menoa minun piti olla yksi päivä työttömänä työnhakijana, koska kyseessä oli vuorotteluvapaan sijaisuus, Tammisalo kertoo.? P Liisa Tammisalo ? Jari Heikkinen ei ollut työttömänä päivääkään, kun hänet irtisanottiin Mondilta. 16-19_työllistyminen.indd 19 21.9.2016 23.42.39
20 | Paperiliitto 7/2016 Tappavan myrkyllinen Teksti Marita Viinamäki T eollistumisen alkuaikoina paperitehtaiden olosuhteet eivät olleet työläisille häävit. Tehtaissa jouduttiin usein työskentelemään kosteissa ja vetoisissa tiloissa. Työntekijöitä vaivasikin esimerkiksi reumatismi. Tekstiililumppua raaka-aineena käyttävissä tehtaissa ongelmaksi koettiin lumppuja käsitelleiden ”ryysytyöntekijättärien” altistuminen tomulle ja tautibakteereille. Melu vei monelta kuulon ja raskaiden rullien nostelussa oli riskinsä. Tapaturmat olivat paperiteollisuudessa uhkana erityisesti aikana, jolloin työsuojelusta ei ollut vielä tietoakaan. Tehtaiden koneet ja tulikuumat kattilat olivat todellisia vaaran paikkoja. Koneet veivät monelta sormet tai koko käden ja kattiloista koitui palovammoja. Kuolemaan johtaneet tapaturmat eivät olleet harvinaisia. Vuosikymmenten myötä työsuojeluun alettiin kiinnittää huomiota. Isoimmilla tehtailla työnantajat perustivat 1920ja 1930-luvuilla työturvallisuustoimikuntia ja nimittivät työturvallisuusasiamiehiä. Tehtaiden työturvallisuustoiminta keskittyi aluksi vakavien tapaturmien ehkäisyyn, luonnollisesti. Työntekijöitä valistettiin ja esimerkiksi työsuojelujulistein kehotettiin huolellisuuteen ja hyviin käytänteisiin. Kesti aikansa, ennen kuin työsuojelu laajeni käsittämään työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Vuonna 1969 sattui tapaus, joka omalta osaltaan edesauttoi työsuojelutoiminnan kehittymistä tehtailla. Tapaus Esko Kulonen Esko Kulonen oli työläinen Nokian paperitehtaalla käärepaperiosastolla… Monet muistavat nokialaisesta paperityöläisestä tehdyn laulun vuodelta 1970. Tuo Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Petri Revon sanoittama laulu kertoo vuoden 1969 lopulla esiin tulleesta Esko Kulosen kuolintapauksesta. Kulonen oli työskennellyt öljymiehenä Nokian paperitehtaan paperikoneella numero IV, jolla valmistettiin käärepapereita sitrushedelmille. Valmistusprosessissa käytettiin muun muassa difenyyli-nimistä myrkkyä, jolle Kulonen altistui työssään jatkuvasti. Altistuminen johti lopulta kuolemaan, josta uutisoitiin paljon myös valtakunnallisesti. Tapauksen tultua ilmi myös televisiotoiPaperiteollisuudessa tehtävään työhön on aina liittynyt terveysriskejä. 1970-luvulle tultaessa keskusteluun nousivat erityisesti tehtaan myrkyt. PAPERILIITTO 110 VUOTTA 20-21_historia2.indd 20 20.9.2016 10.27.59