06/23 P a p e r i l i i t t o Norjalaisten jälkeläinen jälkeläinen Jani Hansénin isoisän isoisä tuli Norjasta töihin Kymijoen suuhun, kun Hans Gutzeit perusti sinne sahan. Hanséneita on työskennellyt tehtaassa siitä asti, ja siellä on Janinkin työpaikka. Painava syy Ammattiliitot vaativat hallitusta neuvottelemaan. hallitusta neuvottelemaan. vuorotyö Palautumisen merkitystä ei vieläkään ymmärretä. ei vieläkään ymmärretä. Jalkapallo Mestaruutta tärkeämpi on yhteishenki. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 4.10.2023 11.09.38 4.10.2023 11.09.38
Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Valitse oma lomasi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaan Rauha Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampereen Kehräämö Kimallus 76–80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2024. Viikkojen 1–22/2024 varaukset alkavat 2.11.2023 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät: holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) (0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 4.10.2023 18.10.38 4.10.2023 18.10.38
P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 3 1 3 .1 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a . Siinä iliksessä ovat tänä syksynä monet, sillä hallitusohjelman tavoitteet kohdistuvat ennennäkemättömällä tavalla työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Nyt on painavat syyt koota voimat, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda maahan yhteisymmärrystä siitä, että ammattiyhdistysliike toimii jäsentensä edun puolustajana. Lue tarkemmin seuraavalta aukeamalta. . Sitä tarvitaan, kun kaverikin on yhtä aikaa ymmällään ja miettii, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Kun porukka tulee toimeen toistensa kanssa niin, he ovat yhdessä enemmän ja tukevat toisiaan vaikeissakin paikoissa. Työpaikalla se auttaa jaksamaan ja viemään asioita eteenpäin (s. 8). Vapaa-ajalla yhteisöllisyys kokoaa porukan pelaamaan samaan maaliin (s.20). . Käynninvarmistajat Kari ja Reijo ovat muutamassa vuodessa löytäneet yhteisymmärryksen. Se syntyy yhdessä töitä tekemällä, keskustelemalla ja neuvottelemalla (s. 30). Sitä tässä maassa nyt tarvitaan. #PainavaSyy #vahvintaonyhteistyö. • Kaiken y ja y 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Ammattiliitot vastustavat hallituksen epäreiluja suunnitelmia. 06 Kemin biotuotetehdas aloitti tuotannon. 07 Sunilan sellutehdas ei enää käynnisty. 08 Työhyvinvointi jäi korona-aikaan. 09 Työtaisteluoikeus kuuluu ammatilliseen yhdistymisvapauteen. 20 Voittoa tärkeämpi on yhteisö. 22 Jenni Leppänen tarkistaa risteilylläkin turvajärjestelyt. 24 Alkuvuoden lomat tulevat varattavaksi. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Lehti mokasi Anttien kanssa. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Maajoukkuetason treenit. 30 Työpari rauhoittaa kaahottajaa. 31 Kuusi miljoonaa kävijää kulauttelee vehnäolutta Oktoberfestissä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Teemme maailmamme tarinoista. 16 Orpon-Purran hallituksen leikkuri on tähdätty työntekijöiden työehtoihin ja sosiaaliturvaan. Hallitus pyrkii myös rajoittamaan lakko-oikeutta. 18 Varusteita räätälöidään yksilöllisesti, mutta miten on henkisen työsuojelun laita? Työsuojelu on yhteinen asia myös Tapio Heikkisen työpaikalla. 32 Joni Kaivo-ojan unelma olisi ajaa Cadillacilla Arizonan autiomaassa Miian kanssa. Toistaiseksi heidän on tyytyminen Forssan-reissuun. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Valitse oma lomasi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaan Rauha Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampereen Kehräämö Kimallus 76–80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2024. Viikkojen 1–22/2024 varaukset alkavat 2.11.2023 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät: holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) (0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 4.10.2023 18.10.38 4.10.2023 18.10.38
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2023 HallitusoHjelmaan kirjatut lakko-oikeuden rajoitukset sekä työttömyysja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat paketin, jota ei Suomen työmarkkinoilla ole ennen nähty. SAK:laiset ammattiliitot vastustavat muutoksia ja painostavat hallitusta aitoihin neuvotteluihin ensi vaiheessa lyhyillä ulosmarsseilla ja tapahtumilla. Paperiliitto on mukana SAK:n PainavaSyy-toimissa välittämällä tietoa hallitusohjelman vaikutuksista. Liiton hallitus on valmiudessa tarvittaessa nopeaan päätöksentekoon ja järjestöllisiin toimiin. – Suomalainen hyvinvointi on rakennettu sopimalla ja yhteistyöllä. Nyt maan hallitus on yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa heikentämässä ideologisista syistä sopimusyhteiskuntaa ja suomalaista hyvinvointia, summasi Paperiliiton hallitus syyskuussa. Listalla on myös määräaikaisuuden salliminen ilman perusteluja ja työntekijän irtisanominen ilman painavaa syytä. Leikkaukset toimeentuloturvasta vaikuttavat eniten ennestään pienituloisin. Kolme paperiliittolaista kertoo ajatuksensa hallitusohjelman tavoitteista. Lakiin vietyä vaikea muuttaa – Huolestuttavinta on se, että jos hallitusohjelman mukaiset muutokset toteutuvat, ne eivät ole lyhytaikaisia. Lakiin vietyä on vaikea muuttaa myöhemmin, toteaa pääluottamusmies Aleksi Koskinen Konvertia Groupin Valkeakosken tehtaalta. Valtiontalouden säästötarpeita harva kiistää, mutta keinot kohdistuvat yksipuolisesti. Talkoissa vain osa mukana Maan hallituksen kaavailut vähentävät työntekijöiden oikeuksia ja huonontavat työn tekemisen ehtoja, jos muutokset toteutuvat. – Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin. Tuntuu, että hallitusohjelmaan on nyt lisätty kaikenlaista, mitä on vaikea nähdä säästötoimiksi tai mitkä voivat lisää menoja muualla. Esimerkkeinä tästä Koskinen mainitsee vuorotteluvapaan, joka hänen mielestään edistää hyvin työssäjaksamista ja työllistämistä sekä aikuiskoulutustuen, joka kannustaa lisäämään osaamistaan ja sitä kautta etenemään uralla. Nämä molemmat hallitus on valmis lakkauttamaan. – Myös lakko-oikeuden rajaaminen tuntuu verhotun työllisyystoimeksi, jota se ei mielestäni ole. Pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta toiminut Koskinen kokee tehtävässään arvostusta. Tekemisen mallia on luotu yhdessä tehtaan uuden johdon kanssa. – Työntekijöiden ja työnantajan yhteistyö on paras tapa rakentaa tulevaisuutta. Työnantajakentässä olisi hyvä laajemminkin ymmärtää, ettei ay-liike ole vihollinen, vaan että yhdessä sopimalla avautuu mahdollisuuksia moneen suuntaan. Pääluottamusmies on linkki niin työnantajan, työtekijöiden kuin liitonkin suuntaan. teksti ja kuvat? Eeva Eloranta-Jokela Aleksi Koskinen Joni Orenius Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 4.10.2023 14.28.58 4.10.2023 14.28.58
PaPeriliit to?06 / 2023?5 »Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin.» Vain ay-liike puoltaa tasa-arvoa – Hallituksen touhu ei ole ollenkaan sellaista, mitä olen ajatellut. Kesän rasismikeskustelun yhteydessä on puhuttu tasa-arvosta, mutta siitä ei ole kysymys, jos hallituksen tavoittelemat leikkaukset kohdistuvat eniten heikko-osaisiin. Tasaarvon tavoite jää nyt meidän ay-liikkeen kannettavaksi, sanoo Joni Orenius, UPM Ra? atacin tehtaan osastoluottamusmies. Oreniusta huolettavat lakko-oikeuden rajoitukset ja muut heikennykset työntekijän asemaan. – Jos irtisanomissuoja vielä nykyisestä heikkenee, porukka alkaa vähentyä ilman painavaa perustetta. Ei hyvältä kuulosta. Nyt jos koskaan yhteiskunnassa tarvittaisiin Oreniuksen mielestä yhteistyötä eikä taistelua. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni on perillä siitä, mitä hallitusohjelman tavoitteet merkitsevät. – Tuskaahan se nostaa. Moni ei ole näitä asioita ajatellut, vaikka mediakin on asioita hyvin avannut. Tietoa jokaisen saataville Faerchilla eli entisellä Paccorilla Hämeenlinnassa pääluottamusmies Marko Lehtonen on pitänyt huolen siitä, että tieto hallitusohjelmatavoitteista leviää, vaikka taukotiloissa. – Vielä moni työpaikoilla kaipaa paperia käteen, konkreettista dokumenttia siitä, mitä tavoitteet tarkoittavat. Lehtosen mielestä tavoitteissa on pohjimmiltaan kyse työntekijöiden aseman voimaperäisestä ja yksipuolisesta kurjistamisesta. – Näyttää siltä, ettei hallitus ole valmis perääntymään mistään. Lehtosesta on hyvä, että tilanteen vakavuus nähdään laajasti yli SAK:n. – Vaikka ollaan toimihenkilöiden kanssa usein pelikentän eri puolella, ollaan yhtä mieltä siitä, että palkansaajaa yritetään nyt lyödä kovaa. Me jäsenet odotetaan jo, mitkä ovat meidän seuraavat toimenpiteet. Lehtosen mielestä julisteiden painamisesta on oltava valmis siirtymään radikaalimpiin toimiin, jotta ay-liike ei näyttäisi hampaattomalta tilanteessa, jossa vastapuoli lyö kovaa. – Nyt pitää saada kaikki liikkeelle, koska koolla ovat jo olleet ne, jotka osaavat pitää ääntä työpaikoilla ja joiden kautta sana leviää.• »Jos toimet kohTiukkaa asiaa. Hämeenlinnan osasto 66:sta Marko Lehtonen, Marko Kulmala ja Pasi Riikonen osallistuivat SAK:n PainavaSyy-tilaisuuteen Tampereella syyskuussa. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 4.10.2023 14.29.00 4.10.2023 14.29.00
6 / k u o r i m o 6 / biotuotetehdas ja kartonkitehtaan laajennus otettiin Kemissä käyttöön osastoittain keskiviikkona ??. syyskuuta. Ensimmäiset sellutoimitukset biotuotetehtaalta asiakkaille alkavat Metsä Groupin mukaan lokakuun aikana. Investointi on metsäteollisuuden tähänastisista suurin. Tehtaan paperiliittolaisten pääluottamusmies Juha Kenttä myöntää, että matka rakentamisesta käynnistykseen on ollut raskas rupeama. Ilmassa on myös helpotuksen tunnetta, kun päällekkäisyydet vähenevät. Uusien rutiinien opettelu myös uuvuttaa. – Täytyy nostaa hattua meidän porukalle, että ollaan selvitty tästä koulutusja komissiointirumbasta sekä kahden tehtaan käynnistä yhtä aikaa. Väsymystä on havaittavissa, mutta pää? ilis on positiivinen ja työntekijöiden kiinnostus uudenlaisia prosesseja kohtaan kova, summaa Kenttä. Käynnistysvaihe vaatii edelleen keskittymistä ja opiskelua jokaiselta. – Kärsivällisyyttä tarvitaan nyt kaikilta. Kun olen kiertänyt tehtaalla, tuntuu siltä, että henkilöstön pitäisi päästä vähän puhaltamaan välillä: työputkea ja työhön liittyviä paineita voitaisiin katkaista, Kenttä näkee. Oman porukan lisäksi käytössä on edelleen resurssia myös muilta Metsä Fibren tehtailta Joutsenosta, Äänekoskelta ja Raumalta. Kenttä toivoo, että prosessien hieman tasaannuttua järjestyisi aikaa työhyvinvoinnille ja yhteiseen tekemiseen myös työpaikan ulkopuolella. Tehtaan yli ??? hengen henkilöstöstä tuotannon, kunnossapidon ja laboratorion tehtävissä työskentelee yli ??? henkilöä. Heistä Metsä Fibrellä työskentelee noin ??? ja Metsä Boardilla ??? henkilöä. Biotuotetehdas tuottaa täydessä käynnissä vuosittain ?,? miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua. Tehdas tuottaa lisäksi mäntyöljyä, tärpättiä ja uusiutuvaa sähköä kaksi terawattituntia vuodessa. Puuta kuluu ?,? miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanhalla tehtaalla eli ?,? miljoonaan kuutiota vuodessa. Kartonkitehtaan investoinnilla tehdasta modernisointiin ja poistettiin pullonkauloja. Aaltopahvipakkausten pintamateriaalina käytettävän valkopintaisen kraftlainerin vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvaa noin ????? tonnilla ??? ??? tonniin. • Metsä Groupin Kemin kartonkija biotuotetehtaat käynnistyivät syyskuussa. Työntekijöillä jatkuu uuden opettelu. Takana on iso ponnistus Tältä näytti uusi biotuotetehdas viime elokuun puoli välissä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 4.10.2023 15.45.25 4.10.2023 15.45.25
6 / k u o r i m o / 7 Vasta nyt 240 työpaikan menetystä on voitu puida töissä yhdessä. Stora Enso sulkee Sunilan pysyvästi sellutehtaan portilla oli lokakuun alkupäivinä pitkästä aikaa liikettä, kun työntekijät palasivat lomautusten jälkeen vuoroihinsa. Tuotanto ei enää käynnisty, sillä Stora Enso ilmoitti syyskuun alussa sulkevansa tehtaan. Selluntuotannon ja ligniinin erottamisen päättymisen mukana vähenee kaikkiaan ??? työpaikkaa. Suurin osa henkilöstöstä sai irtisanomisilmoituksen ??. syyskuuta. Toimintaansa jatkaa kovahiilipohjaisen akkumateriaalin pilottilaitos. Muualla tehdään tehtaan tyhjennysja turvallistamistöitä. Tehdas on ollut pysähdyksissä toukokuusta lähtien ensin kesälomien ja sitten lomautusten ajan. Paperiliittolaisten pääluottamushenkilö Markku Krautsuk toivoo tilanteen selkeytyvän, kun työntekijät palaavat työpaikalle. – Kun ihmiset ovat olleet hajallaan, ei olla päästy käymään kulissikeskusteluja ja hitsautumaan yhteen tässä vaikeassa tilanteessa. Toivottavasti tietojen jakaminen helpottuu, saadaan nopeammin ratkaisuja käytännön ongelmiin ja on helpompi hoitaa asioita, Krautsuk sanoo. Kaikki henkilöstöryhmät ovat samassa veneessä, kun tehdas suljetaan. Muutosneuvottelut päättyivät elokuun lopussa. Muutosturvan yksityiskohtiin ja työllistämistoimiin on voitu tehokkaammin edetä vasta sen jälkeen, kun Stora Enso teki sulkemispäätöksen. – Useimmilla on puolen vuoden irtisanomisaika ja sen ajan työvelvoite, jos järkevää tekemistä riittää. Muutama kymmenen jää tehtaan saattohoitoryhmään pitemmäksi aikaa. Lukumääriä siitä, kuinka monella työntekijällä tulevaisuuden suunta on jo selvillä, Krautsuk ei vielä osaa sanoa. – Uusi työpaikka voi löytyä Stora Enson muilta tehtaalta, jos on valmis muuttamaan pois Kotkan seudulta. Heinolaan ja Varkauteen ehkä herkemmin kuin Ouluun. Monilla on edessään vaikeita päätöksiä. Sunilan lopettamispäätöksen yhteydessä Stora Enso kertoi uudelleenjärjestelyistä, jotka vähentävät henkilöstön määrää koko konsernin toimipaikoista noin ???? henkilöllä. • : Stora Enson toimitusjohtaja vaihtui Enson hallitus nimitti syyskuussa diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Hans Sohlströmin yhtiön toimitusjohtajaksi. Sohlström on johtanut muun muassa Ahlströmiä, Ahlström Capitalia ja Rettigiä. Näitä ennen hän toimi UPM-Kymmenessä ?? vuoden ajan muun muassa kuten tehtaanjohtajana, tulosyksikön johtajana sekä yhtiön johtajiston jäsenenä. Sohlströmin edeltäjä Annica Bresky johti Stora Ensoa neljän vuoden ajan. • Sonocolle uusi työehtosopimus ja SonocoAlcore Oy:n välillä on hyväksytty uusi työehtosopimus. Sopimuskaudeksi on sovittu ?.??.??????.?.????. Sopimuksen piirissä on noin ?? henkilöä. Sonocon sopimus on tänä syksynä käynnistyvän tes-kierroksen ensimmäinen. Paperiliitto jatkaa yrityskohtaisia tes-neuvotteluja loppuvuoden kuluessa. Suurin osa voimassa olevista työehtosopimuksista päättyy vuoden ???? aikana ja niitä koskevia neuvotteluja käydään tiiviimmin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. • Pääluottamushenkilö Markku Krautsuk (vas.), työsuojeluvaltuutettu Jari Dufva ja puheenjohtaja Marko Kaitasuo lähdössä elokuussa osasto ??:n toimitilalta. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 4.10.2023 15.45.26 4.10.2023 15.45.26
8 / työhyvinvointi jämähti koronan heikentämälle tasolle, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -tutkimus. Sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä ???? kuin loppuvuonna ????. Tutkijoiden mukaan ilon aiheita ei juuri ole. Työuupumus ja yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita. – Yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste, joka pitää ottaa vakavasti. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointia ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin. Työoloja pitäisi kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen painottaa. Simpeleen Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru pohtii, että viime aikoina erityisesti kuilu työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kasvanut. – En tosin tiedä, johtuuko se koronasta, nykypolitiikasta vai resurssien niukkuudesta. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi niin, että ihan tavallisiin asioihin on hankala saada vastausta. Vastaus tulee viiveellä tai ei ollenkaan. Kuru harmittelee myös sitä, että työnantajan järjestämät työvuorojen ja osastojen työryhmäpalaverit ovat vähentyneet. – Ne ovat hyviä yhteisöllisyyden vahvistajia, kun aina ensin on asiaosuus ja sen jälkeen vapaaosuus vaikkapa lätkämatsitai saunailtoineen. Korona-aikana jäihin menneet ammattiosastojen aktiviteetit ovat pikkuhiljaa virinneet, ja ne vahvistavat me-henkeä työntekijöiden kesken. Nähtäväksi jää, palautuuko yhteisiin rientoihin osallistuminen pandemiaa edeltävälle tasolle. työn tekijät eivät ole joutuneet potemaan etätyön tuomaa yksinäisyyden tunnetta. Kyse on kuitenkin muustakin kuin etätyöstä. – Pandemia on jossain määrin järisyttänyt ylipäätään yhteiskuntaa ja useita työpaikkoja. Se on koetellut erityyppisiä työyhteisöjä – ei vain etätyötä tekevien, sekä työn mielekkyyttä, Hakanen sanoo. Hän peräänkuuluttaa aitoa vuoropuhelua organisaation kaikilla tasoilla ja kaikkien toimijoiden kesken: työntekijät, johto, HR, työterveys ja työsuojelu. Kuru komppaa ajatusta koko työyhteisön yhteisöllisyydestä. Se olisi kaikkien etu. – Hienoja kirjoituksia työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta kyllä on, mutta välillä tuntuu, että onkohan tässä asiassa haluakaan palata ”vanhoihin hyviin aikoihin”. • »kuilu työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kasvanut.» Korona lisäsi yksinäisyyttä ja vähensi työhyvin vointia. Ammattiosastojenkin toiminta on yhä osittain koronan hiljentämää. Joni ja Vesa Peippo osallistuivat syyskuussa Simpeleen osaston frisbeegolfkisaan. Kuva on kuitenkin kesäkuulta Paperiliiton mestaruuskilpailuista. 6 / k u o r i m o Työhyvinvointi ei ole noussut epidemia-ajasta. Ratkaisuja on haettava yhdessä joka tasolla. Korona vei yhteisöllisyyttä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 3.10.2023 13.23.05 3.10.2023 13.23.05
/ 9 6 / k u o r i m o T ja työehtosopimuslakiin suunnitellut muutokset ovat herättäneet jonkin verran kysymyksiä kentältä. Kun ei asiaa tunne, on vastaaminenkin vähän vaikeaa, mutta eihän tiedon puutteen saa antaa työelämässä häiritä. Työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, joka tarkoittaisi sitä, että määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä yhdeksi vuodeksi ilman perustetta. Minultakin on kysytty, missä tilanteessa tällaisia sopimuksia voitaisiin käyttää. No ainakin silloin, kun määräaikaisuudelle ei ole mitään perustetta eli kun työvoiman tarve on pysyvä. Muutoinhan peruste voitaisiin sopimukseen kirjata, kuten tähänkin asti. mitenkäs sitten ketjuttamisen kielto, josta tässä yhteydessä on puhuttu? No, ketjuttaminen on tähänkin asti ollut kiellettyä, jos jokaiselle ketjun osalle ei ole ollut esittää työsopimuslain edellyttämää syytä eli perustetta. Toisaalta en tiedä miten työntekijän vaihtamiseen perusteettoman määräaikaisuuden päättämishetkellä on varauduttu. Tai mitä jos perusteeton määräaikaisuus muuttuu kesän lomituksen ajaksi perustelluksi ja jatkuu sitten taas perusteettomana. Tai jos opettajarukan työ päättyy kesäkuun alussa suvivirteen ja jatkuu sitten yhtä perusteettomana kesän työttömyyden jälkeen. Lakoistakin on puhetta ollut. Perustuslain mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus ja perustuslakivaliokunta on todennut, että työtaisteluoikeus kuuluu ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Suomeakin sitovat kansainväliset sopimukset lähtevät pitkälti siitä, että ”puhtaat” poliittiset lakot, joilla ei siis ole minkäänlaista ammatillista liityntää, eivät ole lakko-oikeuden suojan piirissä. En kyllä ymmärrä, missä tilanteessa työntekijäliitot tällaista lakkoa edes haluaisivat järjestää. Eri asia on, jos protesti kohdistuukin hallituksen ajamiin työelämäheikennyksiin. Tällaisella poliittisella mielenilmaisulla on käsitykseni mukaan aivan erilainen suoja, ja syystä. mielestäni nyt tapetilla olevista lakko-oikeuden suunnitelluista uusista rajoituksista merkittävimmät kohdistuvat kuitenkin myötätuntotai tukilakkojen rajoittamiseen. Näiden tarkoituksenahan on estää ay-liikkeen tuki yli liittorajojen tilanteessa, jossa yksi työntekijäryhmä joutuu työnantajajärjestön tai yksittäisen yrityksen maalitauluksi. Kaikki muistavat varmaan UPM:n 112 päivää jatkuneen taistelun omia työntekijöitään vastaan. Ja jos kaikki eivät muista, olisi varmaan hyvä alkaa muistelemaan. Tällaisilla asioilla pelataan nyt ja pyritään varmistamaan, että juuri sinä olet työehtoinesi yksin, kun niitä muuttamaan lähdetään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo saapui hyväntuulisena. Vihdoinkin ensimmäisestä sairauspäivästä tulisi palkaton. ”Mutta sinuahan se ensimmäisenä koskee, kun teillä ei ole tessiäkään enää”, ihmettelin. ”Mutta me voidaan olla etänä”, pomo tuumasi ja iski silmää. »Tarkoituksenahan on estää ay-liikkeen tuki yli liittorajojen.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Työhyvinvointi ei ole noussut epidemia-ajasta. Ratkaisuja on haettava yhdessä joka tasolla. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 3.10.2023 13.23.05 3.10.2023 13.23.05
10?PaPeriliit to?06 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka Koskinen Viimeinen norjalainen Omat juuret alkoivat kiinnostaa Jani Hansénia vasta nelikymppisenä. Hänen sukuhistoriansa liittyy oleellisesti Suomen metsäteollisuuden historiaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 3.10.2023 11.08.55 3.10.2023 11.08.55
PaPeriliit to?06 / 2023?11 Norjalaiset saapuivat runsas ??? vuotta sitten Hans Gutzeitin kanssa Kotkaan perustamaan metsä teollisuus yritystä. Jani Hansén työskentelee samalla tehtaalla, kuin isoisänsä isoisä yli ??? vuotta sitten. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 3.10.2023 11.08.57 3.10.2023 11.08.57
12?PaPeriliit to?06 / 2023 M AtKAAMME ajassa runsaat 150 vuotta taaksepäin Norjan Østfoldiin, Oslosta kaakkoon. Päätös alkoi kypsyä Gunelius Han sénin mielessä kevään ja kesän mittaan vuonna 1872. Hän katseli kotikuntansa Tistedalenin kulmikkaiden tiilipiippujen, tukkikuormien ja lautapinojen täplittämää laaksomaisemaa. Tältä näytti alueella, jonne maan sahateollisuus oli keskittynyt ja työllisti eri kaupunkien ja kylien alueella jopa 10 000 ihmistä. Koski pauhasi energiaa sahoille kuten ennenkin, mutta jokin oli muuttunut: Yhä useampi ammattilainen oli vailla työtä. Vuosien ajan kaikki, mitä Norjassa saatiin sahattua, oli mennyt kaupaksi Britanniaan, Hollantiin ja Saksaan. Nyt Norjan metsät oli pitkälti hakattu, puuta oli hankalampi saada, ja raaka-aineen hinta oli noussut. Uudet höyrysahat uhkasivat viedä vähätkin työt Tistedalenin perinteisiltä vesisahoilta. Gunelius Hansén oli ammattimies: keppimestari, joka sahasi keppisirkkelillä jäterimoista ulkomaille kelpaavaa sahatavaraa. Palkkataso oli kuitenkin laskenut taantuman myötä kuin lehmän häntä, eikä enää turvannut sitä elintasoa, johon seudulla oli totuttu. Gunelius oli 24-vuotiaana sukulaistensa mielestä viittä vaille vanhapoika, mutta hupenevilla, ja kohta ehkä kokonaan loppuvilla palkoilla ei perhettä perustettaisi. Jos hän halusi elämässä eteenpäin, oli keksittävä jotain. Gunelius oli kuullut, että läheisen Fredrikstadin kaupungin sahapatruuna Hans Gutzeit palkkasi miehiä rakenteilla olevalle sahalleen Suomeen. Gutzeitilla oli kiire saada saha pyörimään, eikä Suomesta siihen aikaan löytynyt osaavia ammattilaisia. Patruuna lupasi lähtijöille hyvän palkan: kaksinkertaisen myöhemmin palkattaviin suomalaisiin työntekijöihin verrattuna. Gunelius mietti, ettei hänellä ollut mitään hävittävää. Moni hänen tuttunsa oli lähtenyt kauemmaksikin: Amerikkaan ja Australiaan. Olisiko hänenkin onnensa meren takana? Gunelius päätti ottaa siitä selvää, ja matkustaa itään. Hän astui laivasta Kymijoen suulla ja asettui paikkaan, johon vielä samalla vuosikymmenellä perustettaisiin Kotkan kaupunki. SYKSYLLä 2023 Jani Hansén katselee Kotkassa kotitalonsa ikkunasta. Koivujen takana kimaltelee Keisarinsataman merenlahti. Hän kertoo, että kotitalo on vaarin ja mummon rakentama vuonna 1953. Pihalla on jäljellä mummon kotitalokin vuodelta 1923. – Tässä ovat asuneet molemmat isäni veljetkin vuoron perään. Me asuimme ensin ylhäällä ja mummo alhaalla. Kun mummo muutti kaupunkiin kerrostaloon, isän nuorin veli muutti ylös ja meidän perhe alas. Kotkan saarella tuli välillä asuttua, mutta sitten halusin tänne takaisin, hän juttelee. Hansén ottaa pöytälaatikosta esiin kaksi vanhaa monistetta. Tässä on oikeastaan suuri osa siitä, mitä hän juuristaan tietää. Viime vuosisadan puolivälin vanhahtavalla kielellä kirjoitettu teksti kertoo, että Gunelius Hansén saapui Kotkaan Hans Gutzeitin mukana vuonna 1872: ”Olisipa Gunelius ollut ainoa norjalainen, niin tuskinpa olisi viihtynytkään täällä. Mutta aika kului kuin siivillä. Oltiinhan töissä Suomen uudenaikaisimmalla sahalla, ja joukossa oli kymmeniä muitakin norjalaisia. Niinpä kotiutui Gunelius Hansén tänne, otti vaimokseen vehkalahtelaisen tytön, perusti perheen, ja alkoi oikein urakalla palvella Gutzeitia.” »Niinpä kotiutui Gunelius Hansén tänne, otti vaimokseen vehkalahtelaisen tytön, perusti perheen.» Jani Hansénin sukulaisia on ollut mukana Kotkan historian käänteissä. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 3.10.2023 11.08.59 3.10.2023 11.08.59
PaPeriliit to?06 / 2023?13 Artikkeli jatkaa, että julkaisun aikoihin Guneliuksen suorat jälkeläiset olivat olleet yrityksen palveluksessa yhteensä 424 vuotta. Tekstin yhteydessä olevaan valokuvaan ovat asettautuneet poseeraamaan yhdeksän yhtiön palveluksessa silloin ollutta Hansénia ilmeisesti äitimuorinsa kanssa. Takarivissä seisoo ryhdikäs nuorimies, Jani Hansénin vaari Lasse Hansén, jota Jani Hansén ei koskaan ehtinyt tavata. Hän kuoli nuorena – toisin kuin Gunelius, joka eli 75 vuoden korkeaan ikään. Yritys, johon Jani Hansénin vaarin vaari Gunelius Hansén tuli töihin, oli nimeltään W. Gutzeit & Comp. Myöhemmin siitä kehittyi Enso-Gutzeit ja lopulta nykyinen Stora Enso. Norjan Saha pyörähti virallisesti käyntiin 16.11.1872. Siitä 0n kasvanut integraatti, jossa tehdään myös sellua, paperia ja kartonkia. Jani Hansén aloitti siellä huoltoasentajana 1.8.2011. Tällä hetkellä integraatin omistaa MM Kotkamills. – Eräs Nielsen oli meillä tehtaalla sähkömiehenä. Kun hän jäi eläkkeelle, hän sanoi minulle, että minä olen nyt viimeinen norjalainen tehtaalla, Hansén muistaa. VUOnnA 1875 Kotkan kaupungissa asui 800 ihmistä, joista norjalaisia oli vähintään 130–140, 1870-luvun lopulla jo yli 200. Heistä osa muutti takaisin, osa jäi ja suomalaistui. Norjalaisista muistuttavat Kotkassa muistoksi säilytetty kuusikulmainen savupiippu pajoineen, sekä edelleen pystyssä olevat norjalaisten työväenasunnot, kaksikerroksiset Norjalaispytingit. On hyvin todennäköistä, että myös Gunelius on asunut niissä. – Siellä on asunut vaarinikin, Hansén kertoo. Tarina kertoo, että kun suomalaisia asukkaita myöhemmin otettiin pytinkeihin asumaan, he eivät oikein viihtyneet siellä, koska niissä ei ollut saunaa. Norjalaiset elivät norjalaiseen tyyW. Gutzeit & Comp:n Norjan saha ????-tai ????-luvulla. Nyt on Jani Hansénin aika pitää huolta vaarin ja mummon rakentamasta talosta. eNSoN KoKoelMa / SUoMeN MetSÄMUSeo lUSto Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 3.10.2023 11.09.01 3.10.2023 11.09.01
Itse kunnostettu pellinkiläinen ? skari on Jani Hansénin silmäterä. Merenkulku on hänellä verissä. Jani Hansen harmittelee, että hänellä on suvustaan muistona lähinnä kaksi vanhaa monistetta ja niiden pari huonolaatuista kuvakopiota. ?Kotkan tehtaiden palveluksessa olevat Gunelius Hansénin jälkeläiset . kertoo monisteen kuvateksti vuoden ???? paikkeilta. Istumassa vas. Hellin Lehtinen, Elli Hansén, Kristian Hansénin leski Bertta Hansén, Aksel Hansén ja Johan Hansén. Seisomassa vas. Paul, Sven, Janin isoisä Lasse, Henry ja Erkki. Kädentaidot ovat Jani Hansénin perintö edellisiltä sukupolvilta. 14?PaPeriliit to?06 / 2023 liin, eivätkä sellaista kaivanneet. Jani Hansén on iloinen, että tietää edes tämän verran vähän erikoisemmasta perimästään. – Arvostan ja olen ylpeä sukujuuristani. Nyt kun ikää on tullut lisää, ne ovat alkaneet kiinnostaa, toisin kuin nuorempana. Isänikään ei tiedä sitäkään vähää, mitä minä. Jotenkin näitä on pidetty itsestään selvyyksinä, hän miettii. Häntä harmittaa, että ei tullut kysyttyä vanhoilta sukulaisilta silloin, kun he olisivat vielä olleet kertomassa. Hansénien suvun tarinalle on käynyt kuten työväen historialle yleensä: Se painuu historian hämäriin, liian usein jälkeä jättämättä. Hansén kertoo, että hänen sukulaisensa kävi 1980-luvulla Tistedalenissa, mutta ei löytänyt mitään suvun historiasta. – Puhelinluettelossa oli kuitenkin ollut melkein puolet Hanséneita, hän hymähtää. Hansénin vaarin sisar kuoli muutama vuosi sitten. – Hän olisi tiennyt paljonkin. Harmittaa, että ei tullut kysyttyä. Hänellä olisi kuulemma ollut valokuviakin, Hansén miettii. Hän muistaa myös vaarin veljen Henryn, jolla oli painissa seitsemän TUL:n Kymenlaakson piirin mestaruutta vuosilta 1938–1968 sarjoissa 73–79 kiloa. – Henry oli sellainen persoona: Häntä tehtaan vanhat työntekijät muistelivat. Henry piirsi aina kehän, ja pisti äijien kanssa painiksi. Minuakin hän otti lapsena niskasta kiinni ja sanoi, että sinulla on hyvä, painijan vahva niska. Ammattikouluaikaan, kun ei saanut haalarit päällä mennä ammattikoulun kahvilaan, niin käytiin läheisessä baarissa. Siellä Henry päivysti eläkepäivillään. Hansén olisi ammattikoululaisesta lähtien halunnut sukunsa ikiaikaiseen työpaikkaan, mutta se oli kiven takana. – Olisin halunnut jo työharjoitteluun tehtaalle, mutta olin hyvä koneistaja ja sorvari, ja siksi minut laitettiin aina konepaPaperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 3.10.2023 11.09.03 3.10.2023 11.09.03
PaPeriliit to?06 / 2023?15 joille työharjoitteluun. Tehtaalle pääsivät ne, joiden isät olivat siellä töissä. Tällainen sisäpiiriajattelu ei ole vieläkään aivan mennyttä, hän sanoo. Veri veti tehtaalle vielä monta kertaa myöhemminkin, mutta Hansénin nimi ei enää merkinnyt sen aikaisille työhönottajille mitään. Eikä Hansén oikein osannut kertoakaan. Vasta, kun tehtaalla tarvittiin koneistajataitoista asentajaa, portit avautuivat. – Olen oikein tyytyväinen työpaikkaani. Jos hyvin käy, lähes 20 vuotta on vielä jäljellä työtä ennen eläkeikää, Hansén sanoo. Hän on viimeinen norjalainen paitsi tehtaassa, myös sukulinjassaan. – Minulla ei ole omia lapsia, mutta perheessä ovat vaimoni Annen aikuiset lapset. Tämä on oikein hyvä näin. Entä mitä hänelle on jäänyt perinnöksi edellisiltä sukupolvilta? Aineellista perintöä yli 150 vuoden takaa ei ole jäljellä, mutta ehkä aineetonta kuitenkin. Jani Hansén miettii, että viikinkien verenperintöä voi olla vaikka se, että hänelle ei tule kylmä koskaan. Siksi häneltä ei löydy norjalaista villapaitaakaan, koska niin lämmintä vaatepartta hän ei pystyisi pitämään. Sen sijaan rakkaus mereen ja kauniisiin puuveneisiin on hänessä aivan solutasolla. Olisiko se piirre jo Norjasta kotoisin? Oma pellinkiläinen perinnefiskari keinuttelee 200 metrin päässä laiturissa. Hansénilla on tarkka silmä esineen kauneudelle, ja kädentaidot näkemystensä toteuttamiseen. Fiskarin kylkilautojakin hän on vaihtanut itse yhdessä vaimon kanssa. – Isä on tehnyt käsillään vaikka mitä. Setä ja vaarikin olivat käteviä käsistään. Syntyi mitä tarvittiin. En itsekään pysty kauaa telkkaria katsomaan, vaan pitää lähteä tekemään jotain, hän miettii. Kun Hansén pääsee vaimonsa kanssa merelle, kulkeminen veden päällä on hänelle täysin luontaista. Merellä hän on viihtynyt vauvasta lähtien, kuten kaikki sukunsa miehet. Jos aikaa on, Hansénin pariskunta saattaa rantautua yöksi saareen ja viettää iltaa istuskelemalla kalliolla. – Meren tuoksu on korvaamatonta, Hansén sanoo. Hän ajattelee, että ehkä hänen tyyni mielenlaatunsa on norjalaista perimää. Hän on niitä rauhallisia norjalaisia, vaikka historiankirjoihin on jäänyt merkintöjä vähemmän rauhallisten heimoveljien tappeluista Kotkassa. Hansén kokee voimakasta yhteenkuuluvuutta juuri tähän rantamaisemaan. Jos niin haluaa katsoa, Kymijokilaakso on eräänlainen vuono sekin. – Kaukokaipuuta ei ole ollut minnekään. Gunelius teki yhden matkan ja se riitti. Hän on juurruttanut meidät tänne. Norjassa olisi kiinnostavaa käydä, mutta kyllä Kotka on niin hieno paikka, että minne tästä voisi lähteä, Hansén sanoo. Hän ryhtyy laittamaan vanhoja monisteita takaisin pöytälaatikkoon, mutta vilkaisee niitä vielä kerran. Monisteen teksti päättyy näin: ”Lieneekö väärin ajatus: Niinkauan kuin yhtiömme on olemassa, löytyy sen kirjoissa nimi Hansén”. ? Norjan sahan tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. MM Kotkamills aloitti syyskuussa muutosneuvottelut sahatoiminnassaan. Yhtiön mukaan neuvotteluissa käsitellään niin lomautuksia, henkilöstövähennyksiä kuin koko sahan sulkemistakin. Jani Hansén työskentelee paperitehtaassa, jota muutosneuvottelut eivät kosketa. Sinne on päinvastoin investoitu voimakkaasti viime vuosina. »harmittaa, että ei tullut kysyttyä vanhoilta sukulaisilta silloin, kun he olivat vielä kertomassa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 3.10.2023 11.09.04 3.10.2023 11.09.04
16?PaPeriliit to?06 / 2023 Orpon-Purran hallituksen leikkuri Nämä talkoot revitään yksistään duunarin selkänahasta. PRKL – tämä ei meille käy! 1. LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Ensimmäisenä toimenpiteenä maan hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin • Poliittisen lakon kesto enintään yhden päivän • Tukilakkoja rajoitetaan, vahvat alat eivät voi enää tukea heikompia • Lakkosakkojen korotus • Myös lakkoon osallistuneelle työntekijälle henkilö kohtainen 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi Näiden toimien jälkeen työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on hyvin hankalaa. 2. TYÖEHTOJEN HEIKENTÄMINEN • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin, jopa ohi luottamusmiehen • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta • Vuorotteluvapaa lakkautetaan • Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä • Pakkolakien voimaantulo estää sopimasta lakia parempia työehtoja 3. SOSIAALITURVAN LEIKKAAMINEN • Ansiopäivärahaa leikataan 20 % jo kahdeksan viikon jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, 5 vrk -> 7 vrk • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään, 6 kk -> 12 kk • Palkkatuettu työ ei kerrytä ansiopäivärahan työssäoloehtoa • Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan • Asumistukea leikataan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Työttömyysturvan ja asumistuen työssäkäyntiin liittyvät suojaosat poistetaan, työttömänä ei kannata lyhyitä keikkatöitä enää tehdä • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään • Toimeentulotuen saamista vaikeutetaan • Poistetaan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettava vanhempainraha • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan #PainavaSyy, koska työelämässäkin #vahvintaonyhteistyö Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 4.10.2023 16.13.42 4.10.2023 16.13.42
/ 17 monessa asiassa nämä kolme järjestöä eivät ole keskenään samalla kannalla, mutta koko Suomen metsäalan lobbaamisessa ne ovat yhdistäneet voimansa. – Tässä meillä kaikilla on yhteiset tavoitteet, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tausta-ajatuksena on, että Suomessa pitäisi luoda yksi yhteinen metsätarina, jota viedään esimerkiksi Euroopan Unio nin päättäjille. Näin metsäalan ja samalla koko Suomen etu tulisi paremmin ajetuksi kuin nyt, kun eri tahot puuhailevat omiaan. Vanhala uskoo, että on mahdollista saada eri osapuolet luonnonsuojelujärjestöistä metsäyhtiöihin sitoutumaan yhteisen viestin viemiseen. Viesti kuuluu, että metsien kestävä talouskäyttö, ilmastoja monimuotoisuustavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. – Luontoarvojen huomioiminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen eivät sulje toisiaan pois. On pyrittävä kokonaisvaltaiseen ja eri tarpeet yhdistävään näkemykseen – näkemään metsä puilta, totesivat Vanhala, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila yhteisessä kirjoituksessaan yhteistyötä aloitettaessa. Vanhala, Lehtomäki ja Marttila ovat yhdessä tavanneet esimerkiksi eri medioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja kansanedustajia. – Kerromme, että Suomelle metsäteollisuus on hyvä ja erittäin tärkeä asia. Metsäala luo ?,? miljardin euron verokertymän vuodessa ja vastaa viidenneksestä maamme tavaraviennistä, sanoo Vanhala. Haasteita Suomen metsäsektorilla riittää: raaka-aineen riittävyys, energiantarve, kuljetuskustannukset ja työvoiman tarve. Niiden selättämiseksi on tärkeää, että päättäjät Suomessa ja Brysselissä ymmärtävät metsätalouden merkityksen ja sen, että kestävä metsätalous ei ole syyllisten penkillä, kun ratkaistaan vielä suurempaa kysymystä, ilmastonmuutosta. – Me metsäalan toimijat haluamme olla osa ratkaisuja myös metsien ilmastoja monimuotoisuuskysymyksissä. • Paperiliitto, Metsäteollisuus ry ja MTK puhuvat yhdessä metsäalan puolesta. Kerrankin samalla kannalla Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Katso, mitä etuja Paperiliiton jäsenenä saat ja valitse parasta turvaa osoitteessa turva.fi/etusi Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 5.10.2023 8.54.10 5.10.2023 8.54.10
18?PaPeriliit to?06 / 2023 P aperiliittolaisilla työpaikoilla on kaudella 2022–2023 toiminut 84 työsuojeluvaltuutettua ja noin 600 työsuojeluasiamiestä. Seuraavaksi kaudeksi valinnat tehdään loppuvuonna. Työsuojelun yhteistoimintaa ja siihen kannustamista tarvitaan, jotta työturvallisuus edistyisi entisestään. Hyvänä esimerkkinä työsuojelutyön kehittämisestä ja silmäparien lisäämisestä Työturvallisuuskeskuksen teollisuusryhmän johtava asiantuntija Markku Tolvanen mainitsee työsuojeluasiamiesten roolin. – Työsuojeluasiamiehet ovat käyttämätön voimavara. Siksi on hyvä, että esimerkiksi Stora Ensolla Imatralla työnantaja yhdessä työntekijöiden kanssa on alkanut hyödyntää työsuojeluasiamiehiä aiempaa enemmän. Vaihtoehto asiamiehille Adaralla Valkeakoskella päädyttiin siihen, ettei työsuojeluasiamiehiä enää valita. Työsuojeluasiamiehen tehtävistä itsekin aloittanut nykyinen työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen perustelee, miksi näin tehtiin: – Meillä oli pitkään työsuojeluasiamiehet kolmella osastolla, mutta tehtäviin on ollut hankala saada ihmisiä. Asiamiestyöhön olisi irrottauduttava oman työn ohessa. Siihen aika ei riitä, kun työpaikalla on muutenkin niukasti tekijöitä. Tilalle luotiin käytäntö, jossa työnjohto, käyttöpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kunkin osaston työntekijä ja toisen osaston työntekijä käyvät tehtaan ja sen ulkoalueet läpi joka toinen kuukausi eli kuudesti vuodessa. – Näin saadaan laajempi porukka katsomaan näitä asioita. Nähtäväksi jää, miten tällä järjestelyllä saadaan korjattavat toimenpiteet kirjattua ja hoidettua. Työnantajan tahtotila kuitenkin on, että työsuojelu on työpaikan yhteinen asia, Heikkinen sanoo. Yksilöllistä tukea jaksamiseen Tapio Heikkinen on työntekijäjäsenenä Paperiteollisuuden työalatoimikunnassa eli PapTatissa. Marraskuussa tämän yhteistyöelimen toimialapäivässä käydään läpi muun muassa päivitettyä työturvallisuuslakia, joka lisää työnantajan vastuuta yksilön näkökulman huomioimisesta. – Lakimuutos puhututtaa työpaikoilla. Kuulonsuojaimia ja turvakenkiä voi saada yksilöllisesti räätälöityinä eli fyysisesti yksilön voi suhteellisen helposti ottaa huomioon, mutta henkisen puolen työkykyä ja jaksamista on vaikeampi kehittää, PapTatin sihteerinä toimiva Markku Tolvanen pohtii. Uudistunut laki kulkee linjassa myös Paperiliiton työsuojelutoiminnan tavoitteiden kanssa, sillä kuluvalla liittokokouskaudella työsuojelutyössä kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin. Palautumiselle varattava aikaa Myös palautumine puhuttaa. Vuorotyötä tekevillä voi olla esimerkiksi uniongelmia, joihin ei tunnu löytyvän apua. – Vuorotyö on tuonut ja edelleen tuo haasteita. Vieläkään ei nähdä palautumisen merkitystä, eikä ymmärretä, kuinka tärkeää se on. Vapaa-aika kuluu ehkä liian monenlaiseen tekemiseen, kun pitäisi myös ehtiä palautua, Tolvanen muistuttaa. Tolvasesta on hyvä, jos palautumisen tueksi voidaan työpaikoilla kehittää yksilöllisiä työaikaratkaisuja. Yksilöllistä työaikamallia on suunniteltu kokeiltavaksi esimerkiksi Metsä Groupin tehtailla. ? Turvallisuuden tekijät esille Mitä useampi silmäpari on, sitä varmemmin tehdään turvallisuus havaintoja ja niiden perusteella toimitaan. Tänä syksynä on taas aika valita paperiteollisuuden työturvallisuustyölle tekijät. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Reima Kangas Paperiteollisuudessa tapaturmataajuus on alle teollisuuden keskitason, joka on lähelle kaikkien alojen tapaturmataajuutta. TVK:n ennusteen mukaan työtapaturmia sattuu tänä vuonna noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Lähde: Tilastosovellus Pakki, Tapaturmavakuutuskeskus, 3.10.2023 Tapaturmataajuus vuosina 2005–2022 Tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Teollisuus Kaikki alat Paperiteollisuus 50 40 30 20 10 2005 2015 2010 2020 Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 4.10.2023 15.52.38 4.10.2023 15.52.38
PaPeriliit to?06 / 2023?19 Melu käy kehoon. Marko Lehtonen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen kuvattiin Adaralla Valkeakoskella Paperiliitto-lehden 06/21 juttuun: Liiton työsuojelukyselyn mukaan melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Valinnat vuosille 2024–2025 Loka-marras-joulukuussa 2023 on paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestettävä vaalit työsuojeluvaltuutettujen, -varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiesten ja työsuojelun yhteistoimintaelinten jäsenten eli työsuojeluasiamiesten valitsemiseksi toimikaudeksi 2024–2025. Työsuojeluyhteistyö perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta sekä työmarkkina-osapuolten sopimuksiin. Työsuojeluvaltuutetun vaaliin saavat osallistua kaikki työpaikan työntekijät, jotka vaa li päivänä ovat työsuhteessa valinta-alueen työnantajaan mukaan lukien esimerkiksi lomautetut ja vanhempainvapaalla olevat. Työsuojeluasiamiehen valinnassa noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kirjauksia. Työsuojeluasiamies edustaa tuotantolaitoksen, -osaston tai ammattiryhmän työntekijöitä. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 4.10.2023 15.52.40 4.10.2023 15.52.40
20?PaPeriliit to?06 / 2023 teksti Tiina Suomalainen?kuva Mikko Nikkinen Musiikki pauhaa ämyreistä, alkusyksyn kuuma aurinko paahtaa niskaan, ja mäkäräiset käyvät ärhäkkäänä kimppuun. Imatran urheilukenttä sijaitsee montussa, joten kiusallisia öttiäisiä karkottava tuulenvire eksyy tänne harvoin. Johtuuko se sitten Offista vai tymäkästä hienhajusta, mutta mäkäräiset eivät näytä vaivaavan pelaajia, joita on levittäytynyt kentälle, katsomoon ja juoksuradalle. Punaisella pinnoitteella, katsomon heittämässä varjossa, lepäilee Valkeakosken joukkue ja keräilee voimia finaaliin Kuusankoskea vastaan. Paperiliiton jalkapalloturnauksen mestaruus ratkeaa pian. Valkeakosken joukkue on lähtenyt linja-autokyydillä jo edellisenä päivänä. Osasto 45:stä ja osasto 70:stä kootun joukkueen ryhmäytyminen tapahtui bussimatkan aikana nopeasti, kertoo yksi pelaajista, os. 70:n Marko Koivuranta. Valkeakoskella on hyvä tilanne, sillä joukkueeseen on saatu 16 pelaajaa. Se merkitsee sitä, että jokaisella pelaajalla on vaihtomies, eikä kenenkään tarvitse pelata uuvuksiin asti. Finaaliin asti päässeet joukkueet pelaavat tällä kertaa yhteensä viisi ottelua päivän aikana. Ottelut eivät sentään kestä täyttä aikaa vaan 25–40 minuuttia. Koivuranta on ollut kahinoissa mukana viimeisten vuosien aikana, mutta sitä ennen hänellä oli pitkä tauko, koska turnaukset osuivat huonosti yksiin töiden kanssa. Koivuranta kertoo, että joukkue kootaan aina turnausta varten, eikä harjoituksia pidetä. – Se on niin, että lyödään joukkue nippuun ja lähdetään pelaamaan. Roolit jaetaan toiveiden ja vahvuuksien mukaan. Meillä oli hyvin kirjava joukkue, jossa oli kaikenikäisiä pelaajia. 37-vuotias Koivuranta pelaa tällä kertaa puolustajana. kOiVuRANTA innostui jalkapallosta jo pienenä ja pelasi junnuvuodet. Aikuisiällä hän on harrastanut höntsäfutista Valkeakosken kortteliliigassa joukkueessa Sointulan Arsenal. Valkeakoskelaisilla futiksen harrastajilla ovat upeat puitteet pelaamiselle, sillä he pääsevät pelaamaan Tehtaan Samaa sakkia Jalkapallossa parasta on yhteisöllisyys. Paperiliiton jalkapalloturnauksen voittajajoukkueeseen kuuluva Marko Koivuranta kokee, että me-henki ulottuu yli joukkuerajojen. »Siinä tuli taas se yhteisöllisyys tosi vahvana, sellainen me-henki.» M i n u n p o r u k k a n i kentällä, jota sanotaan Suomen kauneimmaksi kentäksi. Tehtis on kotikenttä myös yhdelle Suomen menestyneimmistä jalkapalloseuroista, FC Hakalle. Jalkapallossa Koivurantaa inspiroi sen joukkuepeliluonne. Hän miettii, että iän myötä lajin sosiaalinen ulottuvuus on tullut entistä tärkeämmäksi. Turnauksissa yhteisöllisyys korostuu vielä lisää ja laajenee koskemaan kaikkia joukkueita ja pelaajia. – Se on minusta todella iso juttu, oikeastaan se isoin juttu. On hienoa nähdä sisarosaston ja kaikkien muidenkin osasPaperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 2.10.2023 13.10.22 2.10.2023 13.10.22