06/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Neuvotteluihin jäsenten etu edellä. jäsenten etu edellä. Perhevapaat Uudistus houkuttelee isiä jäämään kotiin. isiä jäämään kotiin. Naiset koolla Työhyvinvointikurssi oli menestys. Suunta selvillä Eevert Li? änder oli vuosia paperiduunari, nyt hän tähtää urheilujournalistiksi. Miksi nuori mies jätti hyvän työpaikan? Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 19.8.2021 14.33.28 19.8.2021 14.33.28
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo – . Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie , Kuusamo. Puhelin: . Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.? Purala: Puralantie A, Verla. Puhelin: . Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.? Särkelä: Finnarintie , Ylönkylä. Puhelin: . Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.? Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.8.2021 12.16.51 17.8.2021 12.16.51
P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 1 2 7. 8 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a – On iso asia, miten työpaikalla kohdellaan ihmisiä, ja miten siellä jaksetaan, yhdessä ja yksin. Näin ajattelee tämän lehden kansikuvan Eevert ”Lifu” Lifländer. Hänen mielestään nuoret tarvitsevat työympäristön, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi, jossa ihmistä arvostetaan ja jossa heitä kuunnellaan. Vaikuttamismahdollisuuteen liittyy myös ammattiyhdistystoiminta. Lifländer epäilee, että vanhemmat sukupolvet eivät edes aavista, kuinka tärkeää se voi olla nuorille: se voi olla yhteisö, johon kiinnittyä, jos perhettäkään ei ole. Vaikka nuori duunari ei muistaisi aikaa ennen matkapuhelimia, hän arvostaa ihan niitä samoja asioita, jotka ovat tärkeitä aiemmille sukupolville ja ay-liikkeelle edelleen – nimittäin turvaa, kuulluksi tulemista ja arvonantoa. Muutokset ja epävarmuus eivät maailmasta häviä, uhat tuntuvat vain kasvavan. Kun ympärillä on hyvä porukka, se pitää puoliasi, valvoo etuasi ja auttaa jaksamaan. Ja hoitaa asioita ihmiseltä ihmiselle • Ihmiseltä ihmiselle 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Jäsenten etu edellä tes-pöytiin. 07 Puheenjohtajalta: Kaikki yritykset eivät edes halua sopimista. 08 Melu on yhä suurin ongelma työsuojelussa. 09 Ilman tessiä irtisanomisaika voisi olla yhtä pitkä kuin matka pukukaapille. 22 Laadusta tinkimättä: Matti Näpällä riittää intoa tiedonhakuun. 24 Naisten tapahtuma oli täysosuma. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Pidä yhteystietosi ajan tasalla. 27 Ystävistä tuli hoitajia, mutta Tiia Heijala halusi sellutehtaaseen. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Ihalainen ja Pieksemä ovat sanattakin samalla aaltopituudella. 31 Maailmalta: Britanniassa pelätään kommunismia. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Uudet taidot antavat näkökulmia maailmaan. 16 Kun laatikko tehdasta oltiin lopettamassa, työntekijät yllyttivät entistä omistajaa perustamaan uuden. Mika Keltamäki on tyytyväinen että näin kävikin. 18 Elina ja Mikko Löppönen ovat töissä samassa tehtaassa. Oli silti selvää, että vanhempain vapaalle jää Elina. Uudistus kannustaa isiäkin jäämään kotiin. 32 Johannes Talja leuhkii vaimolleen Noora Virtaselle joka päivä auttavansa heikompia. Siitä luottamus hommissa on kysymys. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Veera Korhonen Krista Luoma JuKKa KosKinen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 19.8.2021 17.06.01 19.8.2021 17.06.01
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2021 Elokuun puolivälissä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan jäsenistä noin 70 prosenttia oli alkaneiden neuvotteluiden piirissä. Liiton tavoite on, että kaikki uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat valmiita marraskuun lopussa. Osa alkaneista neuvotteluista on edennyt varsin pitkälle. Paperiteollisuuden nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2021. Tämän paperiteollisuuden 50. työehtosopimuksen jälkeen työehdot sovitaan yrityskohtaisesti, koska Metsäteollisuus irrottautui työehtosopimisesta. Paperiliitto sopii edelleen työehdot jäsentensä puolesta. Paperiliiton jäsenistä 93 prosenttia oli keväällä tehdyssä jäsentutkimuksessa tätä mieltä. kÄYTÄnnÖSSÄ Paperiliitto käy neuvotteluja samaan tapaan kuin aiemmin Metsäteollisuus ry:n kanssa. Erona on, että liiton tes-neuvottelijat tapaavat paperiteollisuuden edustajia yritys kerrallaan. Se tarkoittaa, että toimiston neuvottelijoilla on sovittuna kalentereissaan useita tapaamisia yritysten kanssa. Työ siis etenee useammassa ”pöydässä”, kun aiemmin pöytiä oli yksi alan yhteinen. – Joka neuvottelussa olennaista on se, että sekä jäsenten etu että tasapuolisuus yritysten kesken ja yritysten sisällä toteutuu mahdollisimman pitkälle, sanoo vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen. – Sopimuksista luodaan tästä syystä Jäsenten etu edellä teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Nikkinen Yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut täyttävät tes-neuvottelijoiden kalenterit syksyksi. keskenään pitkälle samanlaisia ja ne pohjaavat nykyiseen työehtosopimukseen, täsmentää liittosihteeri Juhani Siira. lIITTokokouS päätti kesäkuussa sääntömuutoksesta, jonka mukaan liitto edelleen edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työehtosopimuksesta. Kun yrityskohtainen työehtosopimus on sovittu, pää»olennaista on se, että sekä jäsenten etu että tasapuolisuus yritysten kesken ja yritysten sisällä toteutuu.» Neuvottelut paperi teollisuuden työehdoista • Paperiliitto edustaa työntekijöitä noin 40:llä paperiteollisuuden työpaikalla. • Yrityskohtaisissa neuvotteluissa sovitaan noin 10 000:n paperiteollisuuden työpaikoilla työskentelevää jäsentä koskevat työehdot. • Paperiteollisuuden uusien työehtosopimusten sopimuskausi voi alkaa aikaisintaan 1.1.2022. • Paperiteollisuuden eli niin sanotun raskaan tes-neuvotteluihin osallistuvat liiton toimistosta Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso, Markku Häyrynen, Juha Koivisto, Janne Sirviö ja Jyri Peltola. Tes-neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi pääluottamusmiehet Jouko Aitonurmi, os. 42 Rauma, Arto Hulkko, os. 21 Kaukopää, Jorma Paajanen, os. 77 Äänekoski ja Olli-Pekka Kaikkonen, os. 43 Oulu. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 19.8.2021 17.07.18 19.8.2021 17.07.18
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2021?5 Jäsenten yhtenevät ja tasapuoliset työn tekemisen ehdot ovat Paperiliiton tavoitteena myös yrityskohtaisessa sopimisessa. luottamusmiehillä on valtuudet neuvotella liiton solmiman työehtosopimuksen puitteissa paikallisia sopimuksia. Uudessa tilanteessa myös neuvotteluista tiedottaminen painottuu yrityskohtaisen jäsenviestinnän suuntaan. Paperiliitto ei tiedota tai kommentoi julkisuuteen yksittäistä yritystä koskevien neuvottelujen kulkua. Samaa linjaa liitto odottaa myös työnantajapuolelta. Liiton nettisivuilla ja some-kanavissa kerrotaan neuvottelujen etenemisestä yleisellä tasolla. • Ajankohtaista tes-tilanteesta – Tule mukaan suoraan webinaarilähetykseen Paperiliitto järjestää jäsenilleen ajankohtaiswebinaarin tiistaina 21.9. klo 17–18. Webinaarissa käsitellään ajankohtaisia tes-neuvotteluihin liittyviä asioita. Webinaari on tarkoitettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä toimiville paperiliittolaisille. Seuraa ilmoittelua Paperiliiton nettisivuilta ja somekanavista. Webinaariin ilmoittautuminen alkaa syyskuun alkupuolella. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 19.8.2021 17.07.19 19.8.2021 17.07.19
6 / k u o r i m o 6 / 6 / k u o r i m o x x x xxx. xxxx. • Mondi investoi Kuopioon ja paperia valmistava Mondi investoi ??? miljoonaa euroa Mondi Power? utille Kuopioon. Investointi lisää Sorsasalossa aallotuskartonkia tuottavan tehtaan kapasiteettia noin ?? ??? tonnilla vuodessa. Investoinnilla yhtiö kertoo vastaavansa kasvavaan kysyntään, tuotteiden laadun parantamiseen sekä tehtaan ympäristötehokkuuden vahvistamiseen. Hankkeeseen kuuluu puunkäsittelyn, kuitulinjan, haihduttamon sekä kartonkikoneen päivitys. Tiedotteen mukaan uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden ???? viimeisellä neljänneksellä. Samalla tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee ??? ??? tonnista ympäristöluvan sallimalle maksimitasolle ??? ??? tonniin. Kuopiossa tuotetaan pakkausmateriaalia erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen. • Enso on käynnistänyt Kotkan Sunilassa koelaitoksen, jossa tuotetaan akkuihin tarkoitettua biopohjaista hiilimateriaalia. Nykyisissä ladattavissa akuissa käytössä on uusiutumatonta hiiltä, perinteisesti gra? ittia. Se on kuitenkin korvattavissa hiilipohjaisilla anodimateriaaleilla ja näitä materiaaleja voidaan jalostaa puusta erotettavasta ligniinistä. Biopohjaista materiaalia voitaisiin käyttää esimerkiksi sähköautoissa ja kulutuselektroniikassa. ?? miljoonan euron investointi koelaitoksen rakentamiseen Sunilan tehtaalle julkistettiin vuonna ????. Sunilassa on tuotettu biohiilen valmistukseen tarvittavaa ligniiniä teollisesti vuodesta ???? lähtien. Ligniiniä syntyy selluntuotannon sivuvirrasta. Biojalostamon vuotuinen ligniinintuotantokapasiteetti on Mayr-Melnhof osti Kotkamillsin liittyy osaksi Mayr-Melnhof-konsernia. Yrityskauppa solmittiin viime joulukuussa ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä kaupalle tuli elokuun alussa. Itävaltalainen MM on Euroopan suurin kartongin ja kartonkipakkausten valmistaja. Vuonna ???? yrityksen liikevaihto oli ?,? miljardia euroa ja se työllisti noin ?? ??? henkilöä. Kotkamills-kauppa täydentää MM:n kierrätyskartonkiin perustunutta asemaa kartonkimarkkinalla ja laajentaa sen liiketoimintaa laminaattipaperiin. MM Kotkamillsin tuotteita valmistetaan vuonna ???? rakennetulla ensikuitukartonkikoneella. Laminaattipaperikoneen kapasiteetti on ??? ??? tonnia vuodessa. Tehdasintegraattiin kuuluu lisäksi saha. Tehdas työllistää noin ??? henkilöä ja sen liikevaihto vuonna ???? oli noin ??? miljoonaa euroa. • / ?? ??? tonnia, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman erikoiskuivan ligniinin tuottajan. – on jatkumoa ligniinintuotannon aloittamiselle ja nyt jalostetaan tuotetta pitemmälle. On hyvä, että Stora Ensolla on näitä pilottihankkeita ja tuotekehitystä, jotta löydetään uusia tulevaisuuden kärkituotteita. Kyllä se tuo koko tehtaan työntekijöille uskoa tekemiseen ja jatkuvuuden tunnetta, kun yhtiö haluaa kehittää ja kehittyä, sanoo tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Markku Krautsuk. Stora Enso on ilmoittanut olevansa valmis vauhdittamaan tuotannon laajentamista ja kaupallistamista Euroopassa, koska akkujen anodimateriaalien kysynnän arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina. • Koelaitos käynnistyi Sunilassa Ligniinintuotanto alkoi Sunilassa kuusi vuotta sitten. Koelaitoksessa ligniiniä jalostetaanbiohiilimateriaaliksi. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 19.8.2021 17.13.14 19.8.2021 17.13.14
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 6/10 6 / k u o r i m o / 7 Arkipyhäkorvaukset ja työaika työajat ja palkanmaksu määritellään lähinnä työehtosopimuksessa, ei lainsäädännössä. Suomessa on vuosittain vietettäviä kirkollisia juhlapyhiä ??. Muita lakisääteisiä juhlaja aattopäiviä ovat vappu, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja jouluaatto. Kaikki nämä edellä mainitut pyhät ovat työehtosopimuksen perusteella päivätöitä tekeville palkallisia vapaapäiviä. Työehtosopimukseen on sovittu lisäksi keskeytyvää ja keskeytymätöntä vuorotyötä tai jatkuvia työaikoja tekeville arkipyhien työskentelyyn ja työaikaan liittyvät määräykset. Näiden määräysten tarkoituksena on tasoittaa näiden työaikamuotojen työaikaa suhteessa päivätyöhön. Lisäksi monien arkipyhien osalta on sovittu korotetusta palkanmaksusta, kun arkipyhinä työskennellään. Lainsäädännöstä ei suoranaisesti löydy arkipyhien työajasta ja palkanmaksusta muuta kuin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhlaja vapaapäivänä. Työehtosopimuksella on siis keskeinen rooli, kun pohditaan vuosittaista työaikaa arkipyhien näkökulmasta. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri »Koskaan ei ole oikea aika palkankorotuksille.» T tekeminen paperiteollisuuden yrityksiin on jo täydessä vauhdissa. Liiton neuvottelijoilla on kalenterit täynnä tapaamisia noin 40 yrityksen kanssa. Paperiliitolla on kova tahto sopimiseen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Pääsääntöisesti myös työnantajapuoli on halukas sopimiseen. Neuvottelujen henki on ollut hyvä niissä neuvottelupöydissä, jotka on saatu avattua. Vielä elokuun alkupuolella tuntui siltä, että nyt tehdään eikä jarrutella. Mutta Suomessa on johtajia ja yrityksiä, jotka pitävät mieluummin jalan jarrulla: jos heidän mallinsa ei maistu, niin sopimusta ei tehdä. Ja heidän malliaan on työntekijöiden mahdotonta hyväksyä. Tällainen yritys ei pyrikään sopimukseen. Sen tavoite on aivan muualla: ay-liikkeen heikentämisessä. Tämä ajattelu on todella ikävää ja voi enteillä jopa työtaistelua, mihin myös on syytä varautua. Koneita ei kannata seisottaa pelkän vallan näytön takia. Talouden nousu on hyvässä vauhdissa, eikä tätä hetkeä pidä hukata ideologiseen taisteluun neuvotteluissa. Voisi päinvastoin kuvitella, että isojen yhtiöiden hyvä taloudellinen tilanne helpottaisi sopimista. Tosin, jos työnantajilta kysytään, koskaan ei ole oikea aika palkankorotuksille: jos alan tilanne ei ole liian huono, se on liian hyvä ja vääristää odotuksia huomisen korotuksista. Työehdoista on joka tapauksessa päästävä sopimukseen. Paperiliitolla on halu ja kyky sopia silloin, kun neuvotellaan aidosti. Vaikeaksi tilanne menee, jos sopimushaluttomuuden tauti leviää. UPM on jo ilmoittanut, että se ei sovi työsopimusehtoja Ammattiliitto Pron kanssa. Pään avaaminen eli sopimuksen tekeminen ensimmäisenä tuntuu olevan ison kynnyksen takana. Vaikka puhutaan yrityskohtaisesta sopimisesta, osa yrityksistä tuntuu – toisenlaisesta uhostaan huolimatta – vitkuttelevan ja vilkuilevan myös muiden yritysten pöytiin. Pistää ihmettelemään, onko koordinaatiota kuitenkin yhä olemassa ja mitä varten. Tähänkö alan työnantajat pyrkivät lopettaessaan suurella metelillä kollektiivisen sopimustoiminnan: tekemään sitä samaa, mutta salassa? Vai päättämään itse omasta puolestaan, paitsi etteivät uskalla? • p u h e e n j o h t a j a lt a Kaikki yritykset eivät edes halua sopia Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Ra? atacilta vähenee ?? työpaikkaa Ra? atacista vähenee yhteensä ??? tehtävää, joista ?? vähenee Tampereelta tehtaalta. Touko-kesäkuussa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja päätti vähentää yhteensä ?? tehtävää, joista ?? koskee työntekijöitä ja ? toimihenkilöitä. Neuvottelut koskivat yhteensä ??? henkilöä ja kokonaisvähennystarpeeksi arvioitiin alussa enintään ?? tehtävää. Tampereen Ra? atacille jää vähennysten jälkeen ??? työntekijää. Tehtaalla siirrytään syyskuun alkupuolella pysyvästi työaikamuoto ??:sta ??:een. Myös kesälomakaudella on tehty tam ??:tä. – Työaikamuoto ?? on huomattavasti raskaampi kuin ??, jossa aamu-, iltaja yövuoroa tulee kutakin enintään ? peräkkäin. ??:ssä niitä tehdään ? peräkkäin, varapääluottamusmies Simo Särkilahti sanoo. Särkilahden on vaikea ymmärtää vähennystarvetta Ra? atacin Tesoman tehtaalla. – Tehdas heikentää vähennyksillä tuotannon toiminnallisuutta ja joustavuutta, näkee Särkilahti. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 19.8.2021 17.13.15 19.8.2021 17.13.15
8 / 6 / k u o r i m o ovat vuosien mittaan vähentyneet automaation ja tehostuneen kuulosuojauksen ansiosta. Silti melu aiheuttaa työpaikoilla edelleen eniten ongelmia, kertoo Paperiliiton työsuojelukysely. Aaltopahvia valmistavalla Adaralla työskentelevä Marko Lehtonen tietää tämän kouriintuntuvasti. Tehdassalissa on ?? desibelin perusmelu, joka vaihtelee työpisteittäin. – Tutkimusten mukaan melu on elimistölle stressitekijä, joka voi nostaa stressihormonien pitoisuutta veressä ja verenpainetta, Lehtonen mainitsee. Tiedetään myös, että jatkuva melualtistus voi lisätä sydänja verisuonisairauk sien riskiä. Lisäksi melun on todettu aiheuttavan lihasjännitystä, päänsärkyä, ärtymystä ja väsymystä. Kun Turun ammattikorkeakoulussa tehtiin laboratoriotutkimus melun fysiologisista vaikutuksista, ilmeni, että jo kolmen vartin altistus normaalille puheäänelle nosti stressiä verrattuna hiljaisuuteen. – Ongelma työmelun aiheuttaman kuormituksen tutkimisessa on se, että työssä on monia muitakin seikkoja, jotka aiheuttavat stressiä. On mahdotonta erotella toisistaan eri stressitekijöiden vaikutuksia, tutkija Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta huomauttaa. on panostettu paljon meluhaittojen ehkäisyyn: on hyvät radiokuulosuojaimet, äänieristetyt taukotilat ja säännölliset melumittaukset. Tavoitteena on myös hankkia mahdollisimman vähän melua tuottavia koneita ja laitteita. – Erityisesti pääkoneelta leviää melua ??–??? desibeliä ja siksi toiveissa on, että meluseinää vielä jatketaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen. Marko Lehtonen huomaa melun häiritsevän eniten aamuvuoroissa, kun aikainen herätys väsyttää. Monella tehtaalla, ei Adaralla kuitenkaan, on siirrytty tekemään ??-tuntista työvuoroa. Lehtosta kiinnostaisi tietää, miten melun aiheuttama fysiologinen kuormitus lisääntyy pitkässä työvuorossa. Työterveyslaitoksella on menossa tutkimushake, joka selvittää ??-tuntisen pitkäaikaisvaikutuksia. Erikoistyöhygieenikko Ville Hyvärisen mukaan melualtistus lisääntyy ? desibelillä ??-tuntista tehdessä. Vaikka päiväkohtainen altistus nousee, vuositasolla altistus pysyy samana, sillä työtuntien määrä ei lisäänny. – Totta tuokin, mutta silkkaa matematiikkaa. Pitäisi tutkia myös melun kokonaisvaltaisia vaikutuksia, Lehtonen huomauttaa. • Melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Sen kuormitus on kokonaisvaltaista. Melu käy kehoon »toiveissa on, että meluseinää jatketaan.» Kone pyörii yli sadan desibelin melulla. Tapio Heikkinen (takana) toteaa, että valvomoon pääsee ajoittain lepuuttamaan itseään. Marko Lehtonen on huomannut, että iän myötä melu kuormittaa enemmän. – Kotona en laita musaa enkä telkkaria päälle, hän sanoo. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.8.2021 8.55.57 16.8.2021 8.55.57
/ 9 6 / k u o r i m o Melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Sen kuormitus on kokonaisvaltaista. N kun lakisääteiset tai jopa hyvin ansaitut vuosilomat on kesän osalta pidetty, joutuu väistämättä pohtimaan syksyn tulevia töitä. Liiton toimiston työntekijöillä näyttäisi listassa olevan normitöiden lisäksi lukuisa joukko neuvoteltavia työehtosopimuksia. Näitä pitäisi tehdä kolmen ison ja 37 pienemmän yhtiön kanssa. Kun jokainen sopimus on yhtä tärkeä ja vaatii käytännössä valmistuakseen saman ajan, on selvää, että kiire tulee. Selvää on myös se, että vain realistisin tavoittein sopimuksen tekoon lähtevät pääsevät ajoissa perille. Tehdään malliksi helppo laskuharjoitus allakalla. 40 rmaa ja syyskuun alusta vuoden loppuun pyöreästi 120 päivää. Vaikka neuvoteltaisiin Eppu Normaalin tapaan joka päivä ja joka ikinen yö, on yhtiötä kohden käytettävissä vain kolme päivää. Jos luojalta kului tarinan mukaan kuusi päivää maailman luomiseen tyhjästä, ei tuo kolme päivää riitä millään, jos ei pääosaa vanhoista työehdoista todeta hyväksi lähtökohdaksi jo heti aloittaessa. Onhan maastohiihtokisoissakin sovittuna ennen lähtöä matkan pituus ja se, hiihdetäänkö perinteisellä vai luistellen. Monelle voi tulla yllätyksenä, että meillä pakottavat irtisanomisajat (esim. pitkän työsuhteen kuuden kuukauden irtisanomisaika) perustuvat ainoastaan työehtosopimuksiin. Ilman työehtosopimusta irtisanomisaika voisi olla yhtä pitkä kuin matka laputustilaisuudesta pukukaapille. Jotta tällaiseen maailmaan ei siirryttäisi, täytyy yhdessä yhtiöiden kanssa huolehtia siitä, että irtisanomissuojasopimukset ja porukan työehdoista neuvottelevia luottamushenkilöitä suojaava yleissopimus säilyvät. Näiden sopimusten hyvä puoli on se, että ne eivät käytännössä edes maksa työnantajalle mitään. oma yhtiösi ei ole valmis lähtemään neuvotteluihin edellä mainitut peruslähtökohdat tunnustaen, niin kannattaa varmaan kysyä tehtaan johdolta syytä tähän. Kun yhtiöiden tulokset näyttävät osalla yrityksiä historiallisen hyviltä, kannattaa kysyä myös sitä, kenelle tilaukset siirtyvät, jos omaa tehdasta halutaan väen väkisin seisottaa. Neuvotteluasennetta pohtiessaan kannattaa muistella Virenin juoksua Münchenissä 1972. Alussa oli vaikeuksia ja rähmälleenkin lennettiin, mutta maaliin tultiin maailmanennätysajassa. Vähän toisissa tunnelmissa oltiin kymmenkunta vuotta aikaisemmin Squaw Valleyssä, kun kello kävi eikä Hakulista näkynyt. Näin nykypäivään siirrettynä voisi todeta, että ei näy, jos ei lähdetä edes matkaan. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nöösipoikana harmitti sokerijuurikaspeltoa kitkiessä, kun alkoi sataa. Mietti, että pitäisikö keskeyttää hommat ja lähteä kotiin. Mutta sitten se rahanhimo voitti. Rahaa kannattaa tehdä, kun on sen paikka. »Monelle voi tulla yllätyksenä, että irtisanomisajat perustuvat vain työehtosopimuksiin.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.8.2021 8.55.58 16.8.2021 8.55.58
PaPeriliit to?06 / 2021?11 Viime vuonna Eevert Lifl änderin oli pakko miettiä, mitä elämältään lopulta haluaa. Se kypsytti päätöksen suureen muutokseen. PaPeriliit to?06 / 2021? ??-vuotias Eevert ”Lifu” Li? änder teki töitä paperiteollisuudessa viisi vuotta. Hän huomasi, että tehdastyössä on monta seikkaa, joita kannattaisi kehittää, kun toivotaan, että tehdas olisi haluttu työpaikka tämän päivän nuorille. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 17.8.2021 16.54.29 17.8.2021 16.54.29
»nuorille työ ei ole jotain erillistä, joka erotetaan vapaaajasta.» 12?PaPeriliit to?06 / 2021 E vert Lifländer toteaa, että työkaverit olivat hänelle rakkaita. – Olen kasvanut kiinni porukkaan. Jos asiat olisivat menneet toisin, 24-vuotias ”Lifu” olisi ehkä edelleen paperiteollisuuden tehtaassa töissä. Viimeiset viisi vuotta se on ollut hänen arkeaan, kuten oli hänen mummillaan aikanaan, ja isällään edelleen on. Hän miettii, että voisi hyvin ajatella, että kesätöiden merkeissä palaisi tehtaaseen, kenties. Vaikka vähän jännittää, nyt kuitenkin vapauden tuulet pöllyttävät koko sisikuntaa niin, ettei Lifländer voi kuin hymyillä. Tältä siis tuntuu, kun on matkalla toteuttamaan unelmaansa. Heinäkuussa hän käveli pois tehtaasta ja on aloittamassa urheilujournalismin opintoja Helsingissä. Hänestä tulee urheiluselostaja, jos kaikki käy hyvin. Kun jäljet takanapäin ovat vielä tuoreet, on hyvä järjestää ajatuksensa, oppimansa, ja tehdä tiliä. Lifländer miettii, että hänellä voisi olla muutama ajatus siihen, miten tehdastyötä voisi kehittää, jotta se istuisi paremmin nykyisten parikymppisten elämään ja ajatusmaailmaan. Ainakaan ei riitä se, että osataan käyttää koneita. Pitää osata toimia myös ihmisten kanssa. – Kun minä olin pieni, ei ollut älypuhelimia, eikä sosiaalisia paineita. Silloin elettiin siinä tilassa, jossa milloinkin oltiin. Vain sillä oli merkitystä, mitä näki ja tunsi siinä ilmatilassa, jossa liikkui. Silloin mentiin valot eteenpäin, hän sanoo. Sellaista maailmaa ei nuoriksi aikuisiksi kasvaneilla enää ole. Sosiaalisen median aikana informaatiota tulee koko ajan ja joka suunnasta. – Tulee mielipiteitä, haastamista, on osattava perustella, eikä ole mahdollista vain istua hiljaa, koska sitten ihmetellään, kun se ei tunnu olevan mukana. Tämä kaikki liittyy someen ja kiihtyneeseen vauhtiin, jonka elektroniikan, tieteen ja taiteen eteenpäin meneminen on tuonut. Ovatko työnantajat mukana tässä kehityksessä? Osaavatko he ottaa tällaisia asioita huomioon, hän kysyy. LifLänderin ikäisille nuorille työ ei ole jotain erillistä, joka erotetaan vapaa-ajasta. – Työn pitäisi olla osa arkea ja juhlaa, eikä niin, että se on erillinen paha, surkea asia, jota on pakko tehdä, Lifländer sanoo. Tähän kohtaan kannattaisi työnantajien pysähtyä: Mitä työ sitten nuorille on? Lifländer hahmottaa elämää kokonaisuutena, jonka eri osaset läikkyvät toistensa päälle. Työidentiteetti ei irtoa nahasta ja mene lokerikkoon, kun työvuoro on tehty. Hänestä tuntuu siltä, että vaikka eletään 2020-lukua, työelämässä pyristellään edelleen 1990-luvun ongelmien kanssa. – Me emme kehittäneet keinoja jaksamiseen, viihtyvyyteen, työn jalostamiseen, arjen ja työn yhdistämiseen, vaan jätimme ne 1990-luvun tasolle, hän napauttaa. Lifländer kuvailee, että tehtaassa olo on kuin sillä urheilijalla, joka näkee muiden juoksevan jo kaukana. Ymmärretään, että työelämän kehittäminen menee tuolla, mutta kuitenkin niin kaukana, että ei niitä kannata edes yrittää kiinni. – Nykyajan lapset ja nuoret ovat esimerkiksi tottuneet siihen, että tunteet ovat ok. Kuitenkin työelämässä ollaan vähän niin, ettei sitä hyväksytä. Nuoret tarvitsevat työympäristön, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi, jossa ihmistä arvostetaan, jossa kuuPaperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 17.8.2021 16.54.32 17.8.2021 16.54.32
PaPeriliit to?06 / 2021?13 lutaan porukkaan ja jossa heitä kuunnellaan, Lifl änder sanoo. Jos nyt kirpaisi, niin toivottavasti hyvällä tavalla. Lifl änder kysyy kuin Mahatma Gandhi aikanaan: Voisitko olla se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä? On muutama asia, joihin Lifl änderin sormi osuu ja kiertää kipeästi. Ensimmäinen niistä on työaika. Hän on kokenut sekä kolmivuorotyön että 12-tunnin vuorotyön. – Kun 12 tunnin vuorojärjestelmää ei käytetä, sitä on perusteltu muun muassa 12-tuntisen liian pienellä tuottavuudella. Tosiasiassa se peruste ei ole tästä maailmasta eikä ajasta. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tänä aikana pitäisi ymmärtää, että ketään ei hyödytä mennä ihmisen tutkittua fysiologiaa vastaan ja teettää työtä siten, että työntekijä voi huonosti, hän sanoo. Hän myöntää, että tehtaassa voi hyvin olla työtä, joka kannattaa organisoida muulla tavoin kuin 12:n tunnin vuoroihin. Tässä kohdin tuleekin hänen pointtinsa: – Tarvitaan yksilöllisempää lähestymistapaa eikä sellaista, että kaikki nyt vain tekevät näin. Lifl änder sanoo, että jos todellista halua olisi, työ voitaisiin organisoida vaikka kone kerrallaan siten kuin ihmiset sen parhaaksi kokevat. Itse hän näki 12 tunnissa myös monta työnantajaa lämmittävää asiaa: vuorovaihtojen aikainen sählääminen väheni, ja poissaolojen tuuraamiset voitiin tehdä omalla porukalla, koska osa ihmisistä oli aina vapailla. Työilmapiiri on toinen Lifl änderille tärkeä seikka. Kenelläkään ei hänen mukaansa ole varaa huonoon johtamiseen. – On iso asia, miten työpaikalla kohdellaan ihmisiä, ja miten siellä jaksetaan, yhdessä ja yksin, hän sanoo. Toisin kuin usein kuvitellaan, nuorillakin on jaksamisUusi maisema haltuun. Fillari on tarpeen, kun Eevert Lifl änder opettelee vantaalaiseksi Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 17.8.2021 16.54.40 17.8.2021 16.54.40
14?PaPeriliit to?06 / 2021 ongelmia. Hän itse sai kokea, mitä tarkoittaa, kun koronan aikaan rankalle työlle ei saanut mitään vastapainoa, vuorotyö vei unet, ja elämän täytti työ sekä fyysinen ja psyykkinen stressi. – Tiedetään, mitä tarvitaan psyykkiseen palautumiseen: vaihtelua, elämyksiä, jakamista, onnistumisia ja valmiiksi saamista, fyysistä rasitusta ja ystävällistä kohtelua. Fyysiseen palautumiseen tarvitaan lepoa, kevyttä liikuntaa ja hoivaa, hän luettelee. Koronan aikaan hän koki, että vaikka työkavereilta ja ystäviltä sai ystävällistä kohtelua ja asioita pystyi heidän kanssaan jakamaan, juuri mikään muu kohta ei toteutunut. – Lauantai-illan televisio-ohjelma ei oikein riitä nuorelle elämykseksi, hän hymähtää. Nyt kun yhteiskuntaa avataan koronan jälkeen, työpaikoilla voitaisiin taas miettiä, miten virikkeellisyydestä pidettäisiin huoli – ja myös terveellisyydestä. – Kun jaksaminen on kortilla, sitä voisi auttaa hedelmäkorilla taukotiloissa. Kun ei millään jaksa, kahvi ei saa liikkeelle, on sokerit alhaalla ja eväät syöty, silloin terveellinen välipala, omena tai banaani auttaisi parhaiten, Lifländer sanoo. LifLänderin oma päätös lähteä kohti unelmaansa kypsyi koronan aikana. – Viime vuosi tehtaassa oli elämäni rankin. Olen hyvin sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ihminen, ja tykkään mennä ja tehdä. Koronan takia se oli mahdotonta, hän sanoo. Rankan työn vastapainoksi ei päässyt tapamaan kavereita ravintolaan, ei päässyt sisäliikuntapaikkoihin, ei edes elokuviin. Vuorokausirytmiä taaksepäin rullaava kolmivuorotyö uhkasi vakavasti unirytmiä ja terveyttä. – Elämästä jäi jäljelle vain työ. Jossain välissä huomasin, että Omilleen muuttanut nuori aikuinen hakee yhteisöä, johon kiinnittyä. Lifländerin mukaan ammattiyhdistys voi olla siinä merkittävänä apuna. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 17.8.2021 16.54.41 17.8.2021 16.54.41
»Ehkä lopulta kyse on siitä, kokeeko tulevansa kuulluksi.» PaPeriliit to?06 / 2021?15 alkoholi ja sipsit, helpot energialähteet, hiipivät kuvioon. Hain yhä elämään virikkeitä, mutta virikkeet muuttuivat toksisemmiksi eli myrkyllisemmiksi. Itselläni oli tosi paha olla, hän sanoo. Hän vietti lopulta paljon aikaa mummonsa kanssa. – Me molemmat tarvitsimme hoivaa. Se toi psykologisesti itselle hyvää mieltä. Se toimi, hän hymyilee. vaikuttamismahdoLLisuus on Lifländerin mukaan yksi tärkeimmistä asioista nuorille. On tärkeää kokea olevansa mukana ja voivansa vaikuttaa, mitä se sitten eri töissä tarkoittaakin. – Vaikutusmahdollisuudet tehdastyössä, onko niitä todella? Työtä tehdään tilausten mukaan. Ehkä siihen voi vaikuttaa, miten päivään asennoidutaan. Siihen taas vaikuttaa se, onko levännyt olo, mikä on fiilis, hän miettii. Ehkä lopulta kyse on siitä, kokeeko tulevansa kuulluksi. – Että oltaisiin vähän perillä ihmisten asioista, eikä vain niin, että kerran vuodessa lääkäri kyselee pintapuolisia. Pitäisi päästä selville, onko jotain kytemässä esimerkiksi henkilökohtaisessa elämässä. Kaikki sellaiset eivät työnantajalle kuulukaan, mutta että oltaisiin aidosti kiinnostuneita ihmisistä, Lifländer sanoo. Vaikuttamismahdollisuuteen liittyy myös ammattiyhdistystoiminta. Lifländer epäilee, että vanhemmat sukupolvet eivät edes aavista, kuinka tärkeää se voi olla nuorille. Kun ei ole vielä omaa perhettä, ammattiosaston järjestämät pikkujoulut, teemapäivät ja reissut ovat keskeisiä asioita, kun nuori yrittää kiinnittyä yhteisöön. – Ne ovat huikeita! On tärkeää, että käytetään se pieni summa rahaa ja investoidaan siihen, että lähdetään vaikka jääkiekkotai jalkapallomatsiin tai elokuviin. Ollaan pois työpaikalta, mutta ollaan yhdessä, Lifländer sanoo. Nuorille keskeisiä teemoja ylipäätään tällä hetkellä, ehkä ilmastonmuutoksen lisäksi, ovat ymmärtäminen ja hyväksyminen. Ne liittyvät yksilölliseen kohteluun, joka on nuorille keskeinen arvo. Nuoret ovat oivaltaneet ehkä vanhempia sukupolvia paremmin, miten ollaan yksilöitä, mutta yhdessä. Pyritään siihen, että jokainen saisi rauhassa olla sellainen, kuin on. – Voi käydä niin, että oletan jotain ihmisen arvoista, sukupuolesta tai muusta. Mikäli hän kertoo, että asia onkin toisin, se on aivan fine! Pahoittelen vain väärinymmärrystä. Hän miettii, että asiat ovat harvoin joko tai. Työyhteisössäkin on kovin lyhyt tie ajatella, että jos et halua tehdä meidän tavallamme, niin älä tee sitten ollenkaan. Sen sijaan voitaisiin istua alas ja miettiä yhdessä, miten saataisiin homma toimimaan. – Ei tarvitse hyväksyä toisten mielipiteitä tai tekoja, mutta pitää ymmärtää. Jos osaat perustella kantasi, niin ymmärrän näkemyksesi, vaikka en olisi samaa mieltä, hän sanoo. Vielä viimeiset muuttolaatikot, nimi alle vuokraja sähkösopimukseen. Liflander katsoo, että fillarikin tulee muuttokuormaan, jotta sillä voi kierrellä uusia kotikulmia Vantaalla. Sitten on valmista. Katse on käännetty kohti uutta uraa. Lifländer juttelee, että sai kannustavaa palautetta juonnettuaan Kotka Open Air –festivaalin kesäkuussa. – Ylen toimittaja kiitteli, että on tosi mukava juontajan ääni ja selkeä ulosanti. Tuli tosi toiveikas olo, hän hymyilee. Vuodet tehtaassa tulevat aina olemaan hänen mukanaan, koska silloin hän kasvoi pojasta mieheksi. Nyt vain vauhtia ja hyppy kohti tuntematonta. Olkoon onni myötä. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 17.8.2021 16.54.41 17.8.2021 16.54.41
16?PaPeriliit to?06 / 2021 S tanssatut logopainetut kartonkilevyt lipuvat hihnalla kohti katsojaa yksi toisensa jälkeen. ”Laatikkomiehen rentoutusvideota” voi katsella seinäjokelaisen Aution Laatikkotehtaan nettisivuilla. Videon on kuvannut tehtaan fleksopainaja Mika Keltamäki. Toimitusjohtaja Kari Autio on liittänyt sen nettisivuille. Videon kuvaamisesta on jo aikaa, mutta edelleen se rauhoittaa tekijöidensä mieltä: tuotetta on tilattu ja tuotanto käy. Keltamäen ura laatikkomiehenä alkoi siitä, kun mies halusi vaihtaa alaa. – Olin aikoinaan rakennuksilla töissä, mutta kyllästyin ainaiseen räystäsvuotohon. Kesät oltiin sisällä, syksyt ja talvet pihalla. Kuulin, että laatikkotehtaalla olisi paikka. Karin isä Unto Autio oli silloin pomona. Tulin näytille ja tämän kuun alusta 23 vuotta tuli täyteen, Keltamäki kertoo. Keltamäki on myös viisihenkisen tuotantoporukan työnjohtaja, mutta pitää itseään enemmän painajana kuin työnjohtajana. – Kun menin Untolle töihin, tehtaalla käytettiin vielä pastavärejä, nyt fleksovärejä. Työkaverit opettivat alkuun. Kun suomensin pastavärikoneen ohjekirjan, opin käyttämään kunnolla. Sama periaatehan on muissakin koneissa. Myöhemmin perehdyttäjinä toimivat myös uusien koneiden asentajat, Keltamäki selittää. Fleksopainokoneessa, jota Keltamäki useimmin ajaa, on myös rotaatiostanssi. – Tässä on samassa kaikki muu paitsi liimakone, senkin tähän saisi liitettyä. Meillä se on erillinen. Koneella on laaja skaala eli sillä voi valmistaa sekä muutamien senttimetrien että vähän yli kolmen metrin levyisiä pakkauksia. Tuotteita valmistetaan mittatilaustyönä kotimaisesta aaltopahvista asiakkaiden tarpeiden mukaan. Alan isommat toimijat kutsuvat Aution Laatikkotehdasta tikkaritehtaaksi. Karkkilaatikoita näihin kyllä pakataankin, mutta isoimpiin mahtuu sohva tai senkki. Pakkauksia valmistuu vuodessa 1,5 miljoonaa kappaletta. Poikkeusaika on lisännyt kotona olemiseen liittyvien tuotteiden kysyntää ja sitä kautta myös pakkausten tarvetta, kun asuntoihin on hankittu uusia huonekaluja ja kotia remontoitu. Osa tuotannosta kuljetetaan Etelä-Pohjanmaan asiakkaille tehtaan omana palveluna. Timo Autio lastaa auton täyteen ja kuljettaa tuotteet perille useampaan osoitteeseen kerralla. – Tänään olen koneitten takana tekemässä laatikoita tai ottamassa tavaraa vastaan. Huomenna on enemmän ajamista tien päällä, kertoo Autio, joka aloitti tehtaan varastomies-autonkuljettajana vuonna 1985. Nyt työ on vaihtelevampaa. tehtaan tarina alkoi Unto Aution 1970-luvulla perustamasta tehtaasta, joka lopulta keskittyi valmistamaan laatikoita ja jonka perhe myi vuonna 2000 ruotsalaiselle Assi Domänille. Kun ruotsalaisyhtiö puolestaan myi pois koko pakkausvalmistuksensa, sen omistamat tehtaat Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä siirtyivät Kappalle, joka myöhemmin yhdistyi irlantilaiseen Smurfitiin. Muutokset toivat tehtaalle myös hyviä vuosia, kunnes omistaja ilmoitti, että Seinäjoen yksikkö lopetetaan. Kari Autio teki silloin ratkaisunsa: jos joku saisi lähteä, niin hän, eivät työntekijät. Kuukauden verran hän luuli jättävänsä pahvinteon kokonaan, mutta työntekijöiden ajatuksesta se hänen mukaansa lähti: Autiot perustivat uuden tehtaan, jonne hankittiin uudet ja ehommat koneet. Työntekijät sanoivat itsensä irti yksi toisensa jälkeen ja siirtyivät jälleen perheyhtiön leipiin. Työmatka pysyi lähes samana, sillä Aution Laatikkotehdas käynnistyi vuonna 2009 tien toisella puolella. – Ilman noita poikia siitä ei olisi tullut mitään. Olin siitä onnellisessa asemassa, että muutoksessa saatiin pidettyä sekä työntekijät että asiakkaat, kiittää Autio, joka tarvittaessa vääntää pahvia tuotannossa muiden mukana: – Tehdään kimpassa, se on meidän juttu. Tuotannossa työskentelevät Keltamäen veljekset Mika ja Markku, Timo Autio sekä Markus Kytöniemi ovat tehneet laatikoita yhdessä yli 20 vuotta. Siinä ajassa on tultu sen verran tutuiksi, että kaverin ilmeestä jo näkee, millä päällä toinen on. – Meillä on hyvä henki. Tämä on hyvä porukka, Mika Keltamäki sanoo. ? Kimpassa tehtyä Jos olet hankkinut jotakin Pohjanmaalla valmistettua, pakkauksen on todennäköisesti valmistanut Aution Laatikkotehdas. »työntekijöiden ajatuksesta se sitten lähti: se, että Autiot perustivat uuden tehtaan.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Krista Luoma Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 19.8.2021 13.32.38 19.8.2021 13.32.38
PaPeriliit to?06 / 2021?17 Jos olet hankkinut jotakin Pohjanmaalla valmistettua, pakkauksen on todennäköisesti valmistanut Aution Laatikkotehdas. Lavaa siirtävä Markku Keltamäki tuli laatikkotehtaalle työharjoittelun kautta. Isoveli Mika oli aloittanut työt samalla tehtaalla pari vuotta aiemmin. Perässä kävelee toimitusjohtaja Kari Autio, joka välillä tuuraa tuotannossa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 19.8.2021 13.32.39 19.8.2021 13.32.39
18?PaPeriliit to?06 / 2021 pikkulasten kanssa E LINA ja Mikko Löppösen tarina sai alkunsa vuonna 2014 jossain työpaikan vapaa-ajan riennossa, kun hivenen rohkaisua ottanut Mikko uskalsi mennä juttelemaan sille labran kaunottarelle, jolla oli kaiken lisäksi ihana hymy ja nauru. Jujo Thermalilla Kauttualla työskentelevän laborantin ja vuorottajan rakkaus syveni: ensin syntyi esikoinen, sitten mentiin naimisiin ja viime keväänä syntyi 3-vuotiaalle Ainolle vielä pikkusisko Emmi. Nyt elämä soljuu vauvan ja leikki-ikäisen ehdoilla. Siihen kuuluu imetysja vaipparumbaa, huonosti nukuttuja öitä, itkua, huutoa ja mekastusta. Mutta ennen kaikkea siihen kuuluu iloa, hymyä ja naurua, siskosten välistä kiintymystä, roppakaupalla rakkautta ja pihaleikkejä. vuoden elokuussa. Tavoitteena on jakaa perheen sisäistä lastenhoitovastuuta tasapuolisemmin eli käytännössä saada isiä jäämään kotiin enemmän. Vanhempainvapaisiin tehdyistä aiemmista uudistuksista huolimatta äidit pitävät Suomessa edelleen valtaosan vanhempainvapaista. Vuonna 2020 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia. Isien 10 prosentin osuus on Pohjoismaiden matalin. Uudistuksessa lisätään vanhempainrahakautta ja kiintiöidään kullekin vanhemmalle 160 päivää. Tästä maksimissaan 63 päivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle. Uudistuksen myötä vanhempainrahaa voisi käyttää myös nykyistä paljon joustavammin haluaminaan jaksoina siihen asti kunnes lapsi on kaksivuotias. Vanhempainvapaalla ei siis ole pakko olla yhtäjaksoisesti. Vanhempainrahaa voisi käyttää esiKolme lapsiperhettä kertoo omista perhevapaavalinnoistaan. Myös työvuorot merkitsevät paljon arjen sujuvuudelle. teKSti Tiina Suomalainen KUVat veera Korhonen, Mikko Nikkinen, Akseli Muraja 18?PaPeriliit to?06 / 2021 hymyä ja naurua, siskosten välistä kiintymystä, roppakaupalla rakkautta ja pihaleikkejä. pakko olla yhtäjaksoisesti. Vanhempainrahaa voisi käyttää esiLöppösillä on omakotitalonsa pihalla kunnon leikkipuisto, sillä Mikko rakensi sinne kesällä leikkimökin ja isovanhemmat ostivat liukumäen. – Vaikka takana on huonosti nukuttuja öitä, ovat nämä silti hienoja ja ainutlaatuisia aikoja. Lapset ovat pieniä vain hetken. On kiva, kun kaksi tyttöä tuossa tuhisee ja touhuaa, Mikko miettii. Elina on parhaillaan vanhempainvapaalla ja sen päälle hän aikoo jäädä vielä hetkeksi hoitovapaalle. Töihin hän suunnittelee menevänsä, kun Emmi on puolitoistavuotias. Mikko aikoo pitää loput isyysvapaat ensi kesänä kesälomansa jatkeeksi. Myös Aino meni hoitoon noin puolitoistavuotiaana. – Se toimii hyvin, koska vuorotyötä tekevällä Mikolla on arkivapaita. Näin lapsille ei kerry viittä hoitopäivää viikossa. Myös Mikon ollessa iltavuorossa hoitoaika jää lyhyeksi, Elina sanoo. Löppöset eivät sen pidempään pohdiskelleet perhevapaiden jakamista. Oli selvää, että kummallakin kerralla kotiin jää Elina. – Mutta kun palaan töihin, Mikko tulee vuorotöittensä takia viettämään lasten kanssa enemmän aikaa. Imetyksen loputtua kumpi vain vanhempi voi hoitaa lasta, huomauttaa Elina. Kun Löppöset alkoivat seurustella, Elina teki vielä vuorotöitä. Hän kuitenkin esitti toiveen päästä päivätöihin, sillä kahden vuorotyötä tekevän vanhemman perheessä työn, arjen ja lastenhoidon yhdistäminen voi olla todella haastavaa. LÖPPÖSILLE nykyiset perhevapaat riittävät, eikä perhevapaauudistus näillä näkymin koske heitä. He pitävät uudistusta kuitenkin tervetulleena. – On hyvä, että tasapuolisuutta ja joustoja lisätään, Mikko sanoo. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus astua voimaan ensi Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.8.2021 13.33.08 18.8.2021 13.33.08
Löppösen perheessä oli selvää, että Elina jää perhevapaalle. Kun Elina palaa töihin, vuorotyötä tekevä Mikko viettää vanhemmista enemmän aikaa Emmin ja Ainon kanssa. PaPeriliit to?06 / 2021?19 pikkulasten kanssa Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.8.2021 13.33.09 18.8.2021 13.33.09
20?PaPeriliit to?06 / 2021 merkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai vain osalta viikkoa tai vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työnantajasta riippuu, mikä kaikki on mahdollista. – Uskon, että uudistus kannustaa isiä jäämään kotiin, Elina miettii. KUN Antti Nuutisen avopuoliso Pia Tuovinen lähti keväällä opiskelemaan, pariskunnalla välähti: Hetkinen – lasketaanko opiskelu työksi? Kyllä lasketaan, Kelasta kerrottiin. Antilla oli vielä 37 isyysvapaapäivää käyttämättä, ja näin hänelle tarjoutui tilaisuus jäädä hetkeksi kotiin ja viettää laatuaikaa lokakuussa kaksi vuotta täyttävän Tinja-tyttären kanssa. Heinäkuussa Antti piti pari isyysvapaaviikkoa kesäloman jatkona ja loput neljä viikkoa hän käyttää myöhemmin syksyllä. Antti on nauttinut ajasta lapsen kanssa kotona, sillä 76 kilometrin armoton työmatka Juankoskelta Kuopioon Mondi Powerflutelle ja päivätyö tarkoittavat sitä, että normiarkena isän ja tyttären yhteiset hetket jäävät vähiin. – Olen pyytänyt siirtoa vuorotyöhön jo pitkään, mutta sitä ei ole vielä järjestynyt. 12-tuntinen sopisi minulle, sillä olen iltaja yöihminen. Samalla jäisi aikaa myös tyttärelle ja harrastuksille. 44-vuotiaalle Antille oma lapsi ja isäksi tulo on ollut erittäin odotettu. Sitä oikeaa kumppania ei vain aiemmin ole löytynyt. – On mahtavaa olla todistamassa, miten Tinja oppii uusia taitoja ja sanoja päivittäin. Hän taapertaa innokkaasti pihalla ja touhuaa kaikenlaista. Asumme keskellä maaseutua, joten ympäröivässä luonnossa riittää ihmeteltävää. Kaikki on hänestä hurjan mielenkiintoista: koivunlehdet, metsämarjat, hiekkakakkujen tekeminen, koiranpennun kanssa leikkiminen. Antti on päässyt myös isäpuolen rooliin, sillä Pialla on edellisestä liitosta neljä lasta, joista kaksi vanhempaa ovat jo täysi-ikäisiä ja kaksi nuorempaa – 10ja 11-vuotiaat – asuvat isänsä luona, mutta viettävät lomia ja viikonloppuja äidillään. Perhevapaauudistus on Antin mielestä ihan kannatettava asia. On hyvä, että joustoja lisätään. – Toinen asia on tietysti se, miten työnantajan kanssa saa sovittua perhevapaat, jos niitä esimerkiksi haluaa jaksottaa. Isyysvapaan pitämisestäkin on ilmoitettava kahta kuukautta aiemmin, joten mitään äkkiratkaisuja ei voi tehdä. TÄHÄN juttuun osui Löppösten lisäksi toinenkin pariskunta, jonka osapuolet työskentelevät samassa työpaikassa. Imatralainen Elina Vuorela on laboranttina Simpeleen Metsä Boardilla ja hänen miehensä Juho Vuorela työskentelee tehtaalla lastaajana. Toisin kuin Löppösten, Vuoreloiden suhde alkoi jo ennen kuin Elina tuli Simpeleelle töihin. Elina on parhaillaan äitiyslomalla, sillä perheeseen syntyi Esikoista Jereä odottaessa Elina ja Juho Vuorela keskustelivat, kumpi jää perhelomalle. Joonan syntyessä asia oli selvä. Löppösen perhe nauttii ainutlaatuisista hetkistä. Antti Nuutinen toivoo pääsevänsä vuorotyöhön, jotta Tinjalle olisi enemmän aikaa. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.8.2021 13.33.10 18.8.2021 13.33.10