Paperiliitto 05/2021 - Lehtiluukku.fi

05/21 P a p e r i l i i t t o Äiti rimmaa Kun Saara Koskinen lyhentää nurmikkoa uuden kuusiaidan ympäriltä, puolitoistavuotias Emilkin jo tietää, että se on ihan parasta kesänvietettä. Veitsiluoto Sellutehdas kelpaisi useammallekin yritykselle. Liittokokous Sääntömuutos selkeytti: liitto neuvottelee työehdot. Jäsenkysely Paperiliittolaiset kokevat jäsenyyden hyvin tärkeäksi. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 22.6.2021 14.33.11 22.6.2021 14.33.11
18–35-vuotiaille paperiliittolaisille 6.11.2021 Apollo Live Club, Helsinki Laita päivä kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua: paperiliitto. ja facebook.com/paperiliitto 18–35-vuotiaille paperiliittolaisille Vuoden 2021 parhaat bileet! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 22.6.2021 20.39.09 22.6.2021 20.39.09
P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 1 2 . 7. 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a liittokokous teki päätöksiä poikkeuksellisissa olosuhteissa muutenkin kuin koronarajoitusten takia. Ensi joulukuussa päättyvä työehtosopimus on viimeinen, jonka osapuolina ovat Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus muutti viime vuonna sääntöjään ja irtautui tes-toiminnasta. Paperiliiton liittokokous muutti liiton sääntöjä aivan päinvastaisessa tarkoituksessa. Viimeistään nyt pitäisi olla työnantajillekin selvää, että Paperiliitto on jatkossakin se, joka neuvottelee jäsentensä työehdoista. Miksi näin? Siksi, että liitto ei jätä ketään yksin. Yritys vastaan yksittäinen työntekijä tai pieni ammattiosasto olisi täysin epäreilu asetelma. Työntekijöiden vahvuus on joukkovoimassa. Liitto olemme me kaikki yhdessä. Luottamusmiesverkosto ja liiton toimisto ovat jatkossakin sinua varten. Jotta viestit kulkevat molempiin suuntiin, on tärkeää, että käyt heti päivittämässä yhteystietosi eAsioinnissa. Tuleva syksy on taatusti työntäyteinen. Nyt on aika ladata akkuja ja nauttia kesästä. Sen jokainen meistä on ansainnut. • Vahvuus on meissä 04 Veitsiluodon tehtaalle olisi ottajia, mutta mitä tekee Stora Enso? 06 Uruguayssa katsotaan kiinnostuneena Suomeen. 08 Veikko Nissinen testasi vointinsa. 09 Ajan Uppo-Nallen yli autolla tai ainakin annan sille turpaan! 28 Laadusta tinkimättä: Rouvat soittelevat vedenkeittäjän perään. 30 Kesäkonsertteja tarjolla. 32 Lomaile edullisesti liiton lomakeskuksissa. 34 Varmista, että saat liiton uutiskirjeen. 35 Riku Juujärvi kiitti luottamuksesta. 36 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 38 Työpari.Sopupeliä Säkylässä, molemmat kannattavat Lukkoa. 39 Intialainen pysyy loman ajan hotellissa. 40 Parasta elämässä: Ihmeen tyytyväinen. 42 Kolumnisti Jose Ahonen: Piikistä syntyi toivo. 16 Markku Ruotsalainen oli varma, että tulee valituksi. Sellun nelosmies toivoo, että kesätyö jatkuu vuoden loppuun asti. 18 Liittokokous vahvisti sääntömuutoksen. Paperiliitto sopii jäsentensä työehdoista myös tulevaisuudessa. 24 Liiton jäsenyys on erittäin tärkeää Krista ja Ville Vadelma koskelle, ja jäsentutkimuksen mukaan muillekin paperiliittolaisille. Vuoden 2021 parhaat bileet! 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 22.6.2021 20.39.10 22.6.2021 20.39.10
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2021 Pääluottamusmies Mikko Alamommo on tulossa tehtaan työntekijöiden muutosturvaa käsitelleestä palaverista eikä oikein tiedä, itkeäkö vai nauraa. Stora Enson pihiys sapettaa. Yhtiö jatkaa yt-neuvotteluissa tutuksi tulleella linjalla: lain minimivaatimusten mukaan. – Halpaa on työntekijöiden irtisanominen. Näin toimii yhtiö, joka teki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voittoa satoja miljoonia euroja, sanoo Alamommo. Esimerkiksi valtiovalta, kunnat ja muut toimijat Kemin seudulla ovat luvanneet ja jo aloittaneetkin toimia irtisanottavien auttamiseksi. Alamommo toteaa, että yksi tärkeimmistä paketeista olisi se, että ihmisille saadaan töitä. Tämä olisi mahdollista, jos tehdasalue luovutettaisiin siihen käyttöön, johon se on rakennettu. Kemijärvelle biojalostamoa puuhaava Vataset Oy on kertonut julkisuudessa, että se haluaa jatkaa Veitsiluodon sellutehtaan toimintaa. Julkisuudelta piilossa useampikin toimija on ilmaissut kiinnostunut Veitsiluodon tehtaasta. – Täällä on valmiit toimivat laitteet. Työntekijiden puolesta toiminta voitaisiin aloittaa suoraan, sanoo Alamommo. Vataset Oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen sanoo Ylen haastattelussa olleensa yhteydessä Stora Ensoon halukkuudestaan jatkaa sellutehtaan toimintaa ja että Stora Enso ei ole ilmaissut kantaansa asiaan. Vatanen toteaa, että heidän toimintansa ei kilpailisi Stora Enson kanssa, kun tämä nyt vetätytyy pohjoiselta alueelta. Kauppa kävisi Veitsiluodossa teksti ?Reima Kangas?kuva?Nina Susi Veitsiluodon tehtaalle olisi jatkajia, mutta Stora Enso ei vielä kerro mitä se tekee koneille. Stora Enso ei ottanut työn tekijöiden ehdotuksia huomioon ytneuvotteluissa. Stora Enson Paperidivisioonan johtaja Kati ter Horst sanoi Ylen haastattelussa, että yhtiö ei myy paperikoneita saman tuotteen tekemiseen. Sellutehtaan jatkosta yhtiö ei ole antanut lausuntoa, vaan toteaa selvittelevänsä tehdasalueen tulevaisuutta. Mikko Alamommokin toteaa, että kaikki Veitsiluodon tehtaasta kiinnostuneet eivät kilpailisi Stora Enson kanssa. – Jos Stora silti blokkaa sellun tuotantoa ei kyse liene muusta kuin, että sen ajatuksena on kontrolloida puukauppaa, sanoo Alamommo. Harri Vatasen mukaan sellun tekeminen Veitsiluodossa olisi heille erittäin kannattavaa. Jos laitteet hävitetään, kynnys tehtaan uudelleen aloittamiseksi kasvaisi luonnollisesti hyvin korkeaksi. Vatanen toteaa Ylen haastattelussa, että Veitsiluodon tehdas on rakennettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja on valtavan arvokas pohjoisen alueen ja koko Suomen kannalta. – Maailmalla, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa, on lainsäädäntö, joka pakottaa toimijan, joka luopuu näin arvokkaasta tehdastoiminnasta, tarjoamaan sen muille toimijoille, joita se kiinnostaa, sanoi Vatanen Ylelle. Ylipäänsä on mielenkiintoista, että muut yritykset näkevät kannattavaksi toiminnan tehtaassa, jonka Stora Enso lopettaa. Vatasen mukaan sellun hinta on nousussa, ja Kemiin biotuotetehdasta rakentava Metsä Group arvioi, että pohjoisen havusellun kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa. »Vatasen mukaan sellun tekeminen Veitsi luodossa olisi heille erittäin kannattavaa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 23.6.2021 8.32.09 23.6.2021 8.32.09
5 / k u o r i m o PaPeriliit to?05 / 2021?5 Urho Määttä, Jani Buska, Petri Heikkinen ja Mikko Alamommo pohtivat tilannetta Rytikarin työväentalolla huhtikuussa. Yt-NeuVottelut Veitsiluodossa päättyivät kesäkuun puolivälissä. Niiden annin voi tiivistää lyhyesti; työntekijöitä kuultiin, muttei kuunneltu. Alamommo ihmettelee, ettei työnantaja myöntynyt edes sellaisiin ehdotuksiin, joista ei olisi koitunut kustannuksia. – Puhuimme esimerkiksi sellaisista asioista kuin takaisinottovelvollisuudesta ja työntekijöiden mahdollisuudesta ottaa vastaan uutta työtä, sanoo Alamommo. Tehtaalla alettiin jakaa irtisanomislappuja juhannusta edeltävällä viikolla. Irtisanomisaika alkaa vasta 1.8., koska tilauksia riittää ja yhtiö haluaa pitää henkilökunnan töissä loppuun asti. Jos työntekijä siis ottaa vastaan uuden työn ennen elokuuta, hän menettää irtisanomisajan palkan. Työt Veitsiluodossa päättyvät tammikuussa. Mielenkiintoista on, että Stora Enso käyttää myös raskaasti tappiolliseksi ilmoittamiaan PK2:a ja PK3:a loppuun saakka. Sellun markkinatilanne on sellainen, että hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet lähelle ennätyksiä ja kauppa kävisi – paitsi että tehdas suljetaan. Hyvien tilausnäkymien takia Veitsiluodon tehtaan työntekijöiltä on jopa tunnusteltu lomajärjestelyjen mahdollisuutta. Osa Veitsiluodon työntekijöistä oli pitkään valmistautunut jonkun konelinjan sulkemiseen, mutta koko tehtaan lopettaminen järkyttää. Alamommon puhelin soi jatkuvasti. Hän kuvailee, että tunnelma on kuin hautajaisissa ja vain huononee, kun irtisanomislaput tulivat jakoon. – Minulla on päässä 550 ajatusta, yhtä paljon kuin on irtisanottavia työntekijöitä, hän sanoo.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 23.6.2021 8.32.10 23.6.2021 8.32.10
5 / k u o r i m o 6 / ja sen uruguaylainen sisarliitto FOCPU ovat pitäneet yhteyttä tähän asti UPM:n Paso de los Torosin sellutehdashankkeen takia ja viimeisen vuoden aikana seuranneet maiden koronatoimia. Yhteisiä puheenaiheita on lisää. – Myös Uruguayssa on edessä liiton tulevan strategian luominen liittokokouksessa sekä työehtosopimusneuvottelut, kertoi liiton puheenjohtaja Washington Caya? a liittojen välisessä etäkokouksessa. Molemmissa maissa paperisektorin työehtosopimusten voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. puheenjohtaja Petri Vanhala painotti, että Paperiliitto edelleen neuvottelee jäsenten työehdoista. Muut yritykset ovat sopimusjärjestelmän muutoksen suhteen maltillisia, mutta UPM on ilmoittanut halunsa luopua valtakunnallisista sopimuksista ja tehdä sopimukset yritystai toimialakohtaisesti tai suoraan henkilöstön kanssa. – Se, mikä on tilanne ensi vuoden alussa, aiheuttaa melkoista hämmennystä, sanoi UPM Rauman tehtaan pääluottamusmies ja Paperiliiton valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi. UPM:n ja Stora Enson edustajat pohtivat Suomen sopimusjärjestelmän linjamuutoksen vaikutuksia omaan maahansa ja erityisesti UPM:n uuden sellutehtaan työehdoista käynnissä oleviin paikallisiin neuvotteluihin. He pitivät Suomen tilannetta vakavana ja olivat valmiita ilmaisemaan tukensa, jos työnantaja ei tunnusta työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta. Esillä oli myös uruguaylaisten tarkkailijajäsenyys UPM-Kymmenen Eurooppa foorumin kokouksiin. UPM:n johto hylkäsi suomalaisten esityksen uudelleen. Stora Ensolla globaali, eurooppalaista yritysneuvostoa eli EWC:tä laajempi toimielin on toiminut pari vuotta. Liittojen puheenjohtajat pitivät tärkeänä hyvää keskusteluyhteyttä eri maissa toimivien paperiliittolaisten välillä ja kokoukset jatkuvat. Tapaamisia koordinoi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. • Uruguayn paperityöntekijöillä on tänä vuonna Paperiliiton tapaan sekä liittokokous että työehtosopimusneuvottelut. Suomen tes kiinnostaa Uruguayssa Petri Vanhala Paperiliitosta, Janne Ronkainen SASKista, Jari Hakkarainen Teollisuusliitosta ja Jouko Aitonurmi UPM Rauman tehtaalta jakoivat Etelä-Amerikkaan yhteiset puheenaiheet Teams-kokouksessa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 22.6.2021 20.14.41 22.6.2021 20.14.41
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 5/10 Henkilöstön edustajat työehtosopimuksessa on määritelty henkilöstön edustajien asema, oikeuden ja kor vaukset. Luottamusmiesjärjestelmä rakentuu ainoastaan työehtosopimuksen määräysten perusteella, koska lainsäädäntö ei tunne luottamusmiestä tai siihen liittyviä toimintaoikeuksia. Lainsäädännössä on käsitelty vain luottamusmiesvaltuutetun toimintaa ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Työehtosopimuksen luottamusmiesmääräykset määrittelevät mm. luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ja toimialueen, työstä vapautuksen, palkkauksen, toimitilat ja varaluottamusmiesten ja varavaltuutettujen toiminnan. Työehtosopimuksen osana oleva yleissopimus antaa lisäksi luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille turvaa mm. palkkojen muodostukseen, ehdokasja jälkisuojaa vaalitilanteisiin sekä määrittelee henkilöstön edustajille annettavat tiedot. Tärkeää on myös henkilöstön edustajien koulutus ja siihen liittyvät pelisäännöt. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri 5 / k u o r i m o / 7 Finnpulp vaatii KHO:n päätöksen purkua Sorsasaloon biotuotetehdashanketta suunnitteleva Finnpulp Oy on jättänyt purkuhakemuksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiö vaatii tehdashankkeen ympäristölupaa koskevan kielteisen päätöksen purkua. Yhtiö tavoittelee ympäristöluvan välitöntä purkua tai ainakin asian uudelleen käsittelyä. Finnpulpin mielestä KHO:n vuoden ???? joulukuussa antama hylkäävä päätös perustui katselmusta ja asian selvittämistä koskevaan menettelyvirheeseen. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessaan. Suunniteltu biotuotetehdas tuottaisi havusellua ?,? milj. tonnia vuodessa ja merkittävät määrät biokemikaaleja sekä biosähköä. • Anjalankoskelle ?? miljoonan investointi Enso investoi Anjalan paperitehtaalle ja Inkeroisten kartonkitehtaalle parantaakseen kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Tavoitteena on pienentää päästöjä sekä varmistaa lämmöntuotannossa joustavasti eri polttoaineseosten käyttö. Investointiin liittyvät työt on tarkoitus aloittaa tämän vuoden toisen neljänneksen aikana ja ne valmistuvat arviolta vuoden ???? kolmannella neljänneksellä. Anjalan paperitehtaan tuotteet ovat kirjapaperia, aikakauslehtipaperia ja parannettua sanomalehtipaperia ja tuotantokapasiteetti on vuosittain ??? ??? tonnia. Inkeroisten kartonkitehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on ??? ??? tonnia. Yhteensä laitokset työllistävät noin ??? henkilöä. Stora Enso investoi lisäksi ?? miljoonaa euroa sellun tuotannon nykyaikaistamiseen Nymöllassa Ruotsissa. Tavoitteena on nostaa vuotuista havupuusellun tuotantokapasiteettia noin ??? ??? tonnista ??? ??? tonniin. • »Kun Stora Enso lähti aikoinaan Kemijärveltä, se purki tehtaansa ja torjui tylysti muiden aikeet sellun teon jatkamisesta. Suomen valtion on pidettävä yhtiön suurimpana omistajana huoli siitä, ettei vastaava toistu Kemissä.» Lapin Kansa ??.?. Teollisuusliiton päätös seurasi Paperiliittoa valtuusto muutti Paperiliiton liittokokouksen jälkeen Teollisuusliiton ammattiosastojen sääntöjä siten, että ne estävät ammattiosastoja tekemästä jäseniä koskevia yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Paperiliiton tavoin myös Teollisuusliitto on työnantajajärjestöjen ilmoitusten jälkeen korostanut sitä, että liitto tekee edelleen jäseniään koskevat työehtosopimukset. Teollisuusliiton sääntömuutos liittyy kahden työnantajajärjestön Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Ammattiosastot ja luottamusmiehet voivat kuitenkin edelleen tehdä Teollisuusliiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Teollisuusliitto tiivistää yhteistyötään toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron kanssa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa. Liitot tavoittelevat elokuussa alkavissa neuvotteluissa yrityskohtaisia koko henkilökunnan kattavia työehtosopimuksia mekaaniseen metsäteollisuuteen. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 22.6.2021 20.14.41 22.6.2021 20.14.41
8 / 5 / k u o r i m o voit? kysyy Työterveyslaitoksen työhyvinvointitesti. Aurinko hellii Lappeenrannan satamaa, kun Kaukaan sellutehtaalla työskentelevä Veikko Nikkinen pohtii työhyvinvointiaan kahvilan terassilla. Tunnen olevani täynnä energiaa. Olen innostunut työstäni, hän lukee ensimmäisiä väitteitä. – No en nyt kyllä ihan päivittäin, ehkä kerran viikossa. Kyllä se into on vuosien mittaan karissut. ??-vuotias Nikkinen on työskennellyt Kaukaalla jo ?? vuotta. Pitkät työvuodet tuntuvat kropassa ja mielessä. Testi etenee osiosta toiseen ja lopuksi se summaa tulokset. Nikkisellä ei ole työriippuvuutta nimeksikään ja työn imu ja työtyytyväisyys ovat kohtalaisia. Työuupumus on kuitenkin melko korkealla tasolla ja työssä tylsistyminen huipussaan. Tulokset eivät Nikkistä yllätä. Hän miettii, että suurin syy uupumiseen ja ihan sama -asenteeseen ovat uniongelmat. Nikkiselle erityisesti aamuvuorot ovat raskaita, sillä nukahtaminen on vaikeaa. – Jos on tehnyt ?? vuotta vuorotyötä ja väittää, ettei ole uniongelmia, taatusti valehtelee. Meillä on käytössä lyhyt kierto. Sanon aina, että se väsyttää kotona vähemmän ja töissä enemmän. Nikkinen pohtii, että ennen vanhaan tehtaalla oli mahdollisuuksia siirtyä päivävuoroon, jos vuorotyö koetteli liikaa. Enää sellaisia pestejä ei ole. Työssä tylsistyminen johtuu Nikkisen mukaan paljolti siitä, että kun työ sujuu ja koneet pelittävät, ei tekemistä paljon ole. – Aika kuluu silloin hitaasti. Tämä on vähän ristiriitainen juttu, sillä tuloksen kannaltahan on tosi hyvä, kun mitään ei tapahdu. Nikkinen on vuosien varrella kohentanut jaksamistaan kahdella vuorotteluvapaalla. Toisella niistä hän purjehti yli Atlantin. Myös työkomennus Kiinaan tehdasta käynnistämään oli tervetullut irtiotto totutuista kuvioista. – Se antoi luottoa omaan ammattitaitoon ja paransi työmotivaatiota. Työvuosia on jäljellä kymmenkunta. – Se tuntuu aika hurjalta. Viimeisen puolen vuoden ajan olen miettinyt aktiivisemmin sitä, että pitäisi alkaa tehdä jotain muuta, kun olen vielä kunnossa. Työn rinnalla Nikkinen on aina tehnyt alppihiihtovalmentajan ja hiihdonopettajan töitä. Hän ei ole kuitenkaan varma, riittäisikö niistä leivän pitimiksi. – Paljon puhutaan siitä, että työelämän pitäisi muuttua. Meiltäkin on lähtenyt porukkaa muihin hommiin ja päivätöihin. Tee työhyvinvointitesti https://www. ttl.? /tyohyvinvointitesti/ • Testi vahvisti Veikko Nikkiselle: työtyytyväisyys on kohtalainen, mutta silti työ uuvuttaa. Miten sinä voit? »Suurin syy uupumiseen ovat uniongelmat.» Veikko Nikkinen tiesi jo etukäteen, minkä tuloksen Työterveyslaitoksen työhyvinvointitesti tuottaisi hänelle. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 22.6.2021 8.53.18 22.6.2021 8.53.18
/ 9 5 / k u o r i m o Testi vahvisti Veikko Nikkiselle: työtyytyväisyys on kohtalainen, mutta silti työ uuvuttaa. A kun ajattelee, että tämän hullummaksi ei meno voi enää mennä, tapahtuu jotain. Toukokuun puolen välin tienoilla kohtasin lehtiotsikon, jota en totisesti olisi uskonut näkeväni. Otsikon mukaan kulkutautimyönteiset Kristallipuolueen edustajat vaativat, että Uppo-Nallen rokotus lastennäytelmässä pitäisi peruuttaa tai muussa tapauksessa Uppo-Nalle saisi turpaansa ja jäisi rattijuopon alle välittömästi, kun selkänsä kääntää. Lastennäytelmässä oli siis kyse nalleparan peippospelkoon tarkoitetusta rohkeusrokotuksesta. Uhkausten jälkeen näytelmään kirjoitettu rohkeusrokottava eläinlääkäri vaihdettiinkin lennosta torimummoon, joka ilmeisesti myi Uppo-Nallelle Ikean kassillisen luutia. Veikkaan, että katsomossa muutama alkuperäisen tekstin tunteva lapsi saattoi miettiä tätä uuden käänteen saanutta jännitysnäytelmää seuratessaan, että mitä helvettiä täällä tapahtuu? pitääkö ihan oikeidenkin ihmisten pelätä poliitikkoja? Ei tietenkään. Vaalijulisteiden mukaan jokainen poliitikko ajaa turvallisempaa Suomea, jossa ovet voi jättää auki ja mennä huoleti peseytymään pelkän suihkuverhon taakse. Vai pitäisikö sittenkin? Helsingin Sanomien (2.6.) julkaiseman jutun mukaan pahimmillaan noin joka kymmenes kuntavaaleihin osallistuvan yksittäisen puolueen ehdokkaista on ollut syytteessä rikoksista. Kun rikosnimikkeistä kolme yleisintä ovat vielä olleet pahoinpitely, törkeä rattijuopumus ja rattijuopumus, alkaa Uppo-Nallenkin varovainen suhtautuminen asiaan näyttää ymmärrettävältä. Paradoksaalisesti alkaakin tuntumaan siltä, että emme tarvitse poliitikkoja suojaamaan meitä kanssaihmisiltä, vaan kanssaihmisiä suojaamaan meitä poliitikoilta. Ei ihme, että jatkuvasti uutisoidaan häiriökäyttäytymisestä vaaliteltoilla. Ehdokashan siellä vain takoo järkeä tyhmän äänestäjänsä päähän. ”Härkää vai luikuria?” kysyy niskaa puristava poliitikko tulevalta alamaiseltaan ja hieroo vielä poloisen naamaa asfalttiin nyppäistessään samalla kokeneesti lompakon maassa ähkivän takataskusta parempaan talteen. Onneksi edessä häämöttää lakisääteinen vuosiloma. Nauttikaa te muutkin siitä. Mikään etuus ei ole itsestään selvä ja melkein kaiken voi menettää. Vuosilomaan vielä sellainen vinkki, että ottakaa tekin Uppo-Nallen tapaan luuta käteen ja pelätkää peipposia laiturinnokassa. Rohkeusrokotteita liian kanssa nauttineista vanhemmista eivät tykkää lapset, eivätkä naapurit. Peipposista puhumattakaan. Nautinnollista kesää. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aina lastenkirjallisuuteen on liittynyt kohuja. Superhessu paineli kalsareissaan maailmaa pelastamassa ja ankoilla ei ollut housuja ollenkaan. Siinä on syy tähän nykyajan moraaliseen rappioon. Ja peruskoulussa. »Muussa tapauksessa UppoNalle saisi turpaansa ja jäisi rattijuopon alle.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 22.6.2021 8.53.18 22.6.2021 8.53.18
10?PaPeriliit to?05 / 2021 10?PaPeriliit to?05 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Maiju Pohjanheimo, Veera Korhonen, Jukka kOskinen Puolitoistavuotias Emil tietää, että äitiä ei kannata vaivata pikkuasioilla silloin, kun trimmeri raikaa. 10?PaPeriliit to?05 / 2021 Kesäpäivän kruunut Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 23.6.2021 11.49.57 23.6.2021 11.49.57
PaPeriliit to?05 / 2021?11 PaPeriliit to?05 / 2021? Raskaan talven jälkeen on aika tehdä asioita, jotka tekevät ihmiselle hyvää. Niko Turenius Porista, Saara Koskinen Muhokselta ja Tommi Ehari Kotkasta nauttivat kauniista hellepäivästä ihan omalla tyylillä. Kesäpäivän kruunut Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 23.6.2021 11.49.59 23.6.2021 11.49.59
»Saattaa kirosana tulla. Onhan siinä monta tuntia jo hiljaa oltukin.» 12?PaPeriliit to?05 / 2021 V irveli, vieheet, ehkä muutama olunen. Porilainen Niko Turenius varmistaa, että kaikki tärkeä on mukana, kun pihalla aurinko kirkastaa kauneinta kesäpäivää. Kokemäenjoen rantaan on kotoa matkaa puolisen kilometriä, ja se taittuu rennosti reippaillen. Jokirannassa Turenius valitsee vieheen kaikessa rauhassa. – Hakuammuntaa, hän sanoo. Viime vuonna Turenius hankki 47 euron kalastusluvan ja kävi kaksi kertaa kalassa. Hän sai pienen hauen ja laski senkin menemään. – Yleensä tyhjin käsin lähdetään kotio. Ei se kyllä haittaa, kun en itse kalasta periaatteessa edes tykkää, hän virnistää. Luonnon hiljaisuuden rikkoo ajoittainen molskahdus. – Vieheitä uitan. Vieheet on huonoja, ja niitä on pakillinen. Amatööri kun olen, niin yleensä tarjouskoreista ostan vieheitä. Satkuja menee silti. Vaikka viehe on halpa. Leveä Kokemäenjoki virtaa majesteetillisen rauhallisesti kohti merta. – Onhan joki hieno, vaikka onhan se tommonen ruskeanharmaa. Ei täällä hirveästi kalastajia näy, kun jokea pidetään niin likaisena. Teollisuus laskee sinne kaikkea, hän juttelee. Oma työpaikka, joen varrella oleva Corexin tehdas, hän tarkentaa, ei kyllä laske mitään jokeen. Hyvillä mielin voi kunnossapidon sähkömies vapaillaan virveliä heitellä. Tosin välillä viranomaiset lätkäisevät rajoituksia jokiveden käytölle. Sikäli on ihan ok, että kalaa ei tule. Vaikka joskus tuleekin. – Kerran saatiin ahvenia. Kissat niitä kävivät haistamassa ja häipyivät. Syötiin ne sitten itse. Turenius oli ehtinyt päälle neljänkymmenen ennen kuin tarttui virveliin. Hän kertoo isänylpeyttä äänessään, että oma parikymppinen poika on kova kalamies. Sai isänsäkin innostumaan. – Pojan kanssa mennään merelle. Sillä on vehkeet viimeisen päälle, hän hyrisee. Se on laatuaikaa, kun isä ja poika käyvät kalassa. – Onhan se kiva lähteä jotain yhteistä tekemään, vaikka aika hiljaa siellä veneessä ollaan, mörököllejä kun ollaan kumpikin. Rauha rikkoutuu vain silloin, kun kala haukkaa kiinni. – Saattaa kirosana tulla. Onhan siinä monta tuntia jo hiljaa oltukin. Tälle kesälle Turenius on taas ostanut luvan. Hän on ehtinyt käydä jo kolme kertaa kalassa – eikä mitään ole tullut. Hän miettii, että tulee siinä kalalle kilohintaa. Siis jos sitä kalaa tulisi. – Se nyt vielä puuttuisi, että kalavehkeet lähtisivät kalastuksenvalvojalle. KratOn Chemicalilla operaattorina työskentelevä Saara Koskinen on juuri vauvalomalla neljännen lapsensa, 7-viikkoisen vauvan kanssa. Hellepäivän aurinko helottaa korkealla taivaankannella, ja Koskinen hoputtaa pienimpiä päiväunille. – Voisihan sitä katsoa Netflixiä tai ottaa päiväunet, kun lapset nukkuvat, vaan ei. Minä odotan kuumeisesti, että vauvakin on syönyt, että pääsisin äkkiä hakemaan trimmerin, eli rimmerin, hän nauraa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 23.6.2021 11.49.59 23.6.2021 11.49.59
PaPeriliit to?05 / 2021?13 Sitä ennakoiden hän on käynyt jo hyvissä ajoin laittamassa viiden ampeerin akun lataukseen. Enää peltorit päähän ja jo surahtaa: Vaviskaa kurittomat heinätupsut! – Meillä on 3000 neliön piha, niin tässä on pientä rimmeröintä. Olen hirveän tarkka pihalla, minun pitää ihan sentilleen leikellä kaikki! Siitä saa hyvän mielen, hän vakuuttaa. Koskinen tykkäsi jo lapsena rimmeröidä. Mutta voi pahus kun harmitti, kun oli juuri hollilla oikein röyhöttävä pusikko, niin eikö ollut johto liian tiukalla ja irtosi, plop. – Toisille naisille ostetaan koruja, mutta minä melkein itkin onnesta, kun mies osti minulle Makita-merkkisen akkukäyttöisen rimmerin. Olin että voi vitsi, nyt on vaimo niin tyytyväinen! Alussa Koskisten pihamaalla maa pölisi ja risut lensivät, kun rouva otti tuntumaa rimmeriin. Sen verran tuli harjoiteltua, että nyt voi jo sanoa, että priimaa pakkaa tulemaan. – Nyt kun on tommonen akkuvehje, niin ai että! Luksusta! Mies on ehdotellut robottiruohonleikkuria, mutta ne ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville. laPSetKin tietävät, että kun äiti rimmeröi, ihan pienellä asialla ei kannata vaivata. Peltoreissa soi lembibiisit ja ruoho lentää. Sääsketkin voivat rauhassa pureskella. – Mies sanoo, että vaikka maailma takana räjähtäisi, niin en edes huomaisi, Koskinen hymyilee. Kun tulee erityisen tiukka kaarre, kuten uuden kuusiaidan Kokemäenjoen rannalla sielu lepää, kun Niko Turenius pääsee kiinni virvelinvarteen. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 23.6.2021 11.50.00 23.6.2021 11.50.00
14?PaPeriliit to?05 / 2021 taimien kohdalla, silloin Koskinen ottaa sakset käteen ja hifi stelee. Polvet tulevat vihreiksi, mutta korsien pituus on mestarin jäljiltä täsmälleen oikea. – Joskus sattuu näin, että lapset eivät nukukaan päikkäreitä. Silloin pitää harrastaa tätä minun ihanaa harrastustani yöllä. Naapurit vilkuilevat, kun illalla yhdentoista aikaan Saara se tuolla rimmeröi, konttaa ja leikkaa nurmikkoa. Kyllä ne joskus on katsoneet tiekkö vähän sillee, että onkohan tuokaan nyt ihan oikeesti terve. Että olisko jäänyt yövuorot päälle, hän nauraa. Rimmeröinti on perheen mielestä kuitenkin hyvä juttu, koska äiti on rimmeröinnin päälle aina paremmalla tuulella. Perheen isä on varmistanut säännöllisen rimmeröinnin sillä, että ottaa vetovastuun lastenhoidosta. – Välillä se näyttää heiluttelevan kättä kuistilla, että nyt olisi tultava, kun vauvan eväät ovat rimmeröimässä. Jospa opettelisi sellaisen sidonnan kantoliinaan, että samalla antaisi tissiä kun rimmeröi, hän innostuu. Hyvän rimmeröinnin jälkeen on voittajafi ilis. – Hiki valuu, sääskenpistot kutittaa ihan sikana, heinää on naamassa ja joka paikassa ja hiukset ovat täynnä heinää. Siinä sitä sitten katsoo ja ajattelee, että ei vitsi, tämä on minun pihani ja olen sen nyt leikellyt. Vaikka kädet vähän tärisee, kun on sitä konetta kantanut, niin silti on levännyt olo. Tyhjentyneet akut menevät laturiin odottamaan, että ruoho taas kasvaisi, oikein nopeasti. Koskinen tuumii, että edessä on vielä pitkä, ihana kesä, kun Rakkaalla mukulalla on monta nimeä ”Peruna, alkumerkitykseltään päärynä (r. päron < lat,): podaatti, potatti, potaatti, putatti, putaatti, potaat, potaati, potjeetti, potuatti, potuaatti, potietti, poteitti, potitti, putietti, potatsi, poto, potti, potto, potu, potes, potas, poteri, poter, potko, potusta, potakka, potokka, potikka, perun, pernu, peru, perna, pärinä, päränä, päkärä, pääry, pääly, päppä, pieru, omena, tuhla, tuhli” Lähde: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja, 1979 Tommi Ehari hankkii parhaat uudet perunat Kotkan torilta. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 23.6.2021 11.50.01 23.6.2021 11.50.01
»Saara se tuolla rimmeröi, konttaa ja leikkaa nurmikkoa.» PaPeriliit to?05 / 2021?15 voi nauttia vauva-arjesta ja rimmeröidä vihreää kultaa koko sielunsa kyllyydestä. Sitten saa istua omalla terassilla ja antaa katseen kiertää kättensä jälkeä – ja kuunnella kun naapurissa vasta käynnistellään ruohonleikkuria. Kun on lomaa Kotkamillsin tehtaalta ja päivä kauneimmillaan, Tommi Ehari lähtee Kotkan torille. Nimittäin kauneinkin kesäpäivä jää vähän puolitiehen, jos sitä ei kruunaa tuoreella, nuoruuttaan punastelevalla uudella perunalla. Torilta saa ne parhaat. – Olen aina tykännyt perunasta. Lapsena se oli niin, että juhannuksena aina syötiin uutta perunaa ensimmäisen kerran. Ennen sitä ei saanut, ei ainakaan meillä syöty. Juhannuksena sitä piti aina olla, sen muistan. Siitä se kesä alkaa, hän juttelee. Hän myöntää, että sen verran kovasti hän on kesää odottanut, että on lähikaupassa sortunut. Kärryyn tuli nostettua pakkaus egyptiläistä uutta perunaa. Faaraoiden perunasta ei kuitenkaan saanut iloa irti, ei sitten alkuunkaan, vaikka kuinka olisi kuvitellut. Ne olivat yhtä hepreaa, vai olisivatko olleet hieroglyfejä. Toinen retkahdus, ruotsalainen varhaisperuna, oli jo toista maata. – Ei ne häviä paljon suomalaiselle. Jos olisivat rinnakkain, niin en tiedä, erottaisiko, hän myöntää. Kotiin tullessa hän pesee kattilallisen perunoita juoksevan veden alla hellästi käsin. – Niitähän on olemassa kaikenmaailman hanskoja, mutta minä pesen käsin. Sormissa tuntee, kun ovat puhtaat. En tykkää hiekan raksumisesta hampaissa. Keitinvedessä on aina suolaa, ja tilliä, jos sattuu olemaan. Uuden perunan pitää hänen mielestään jäädä vähän napakaksi, niin että hampailla on työtä. Tärkeintä on kuitenkin se, minkä kanssa uusi peruna syödään. – Lämpönen peruna ja siihen iso köntti voita. Ei ole parempaa. Ihan voitavoita, eikä mitään… Se pitää olla voita. Onneksi sitä on meillä aina jääkaapissa, hän juttelee. Silli tulee hyvänä kakkosena. Voihan sitäkin, vaihtelun vuoksi. – Oikeastaan voisin syödä pelkkiä perunoitakin, mutta kyllähän siinä on aina jotain muutakin: grillipihvi ja salaattia. Se on täydellistä. Viime kesänä Ehari kokeili kasvattaa omia perunoita. – Pihalla, sellaisessa lavakauluksessa, nehän on nyt muotia, hän sanoo. Ehari kertoo, että mikäs sen parempaa kesäpäivän vietettä onkaan, kuin katsoa miten peruna kasvaa. – Välillä kävin tarkistamassa, että tarvitaanko lisää vettä. Viime kesänä taisi kyllä sataa, mutta oli silloin hellepäiviäkin, hän muistelee. Kun perunat sitten nostettiin, ne mahtuivat yhteen kattilaan. Sieltä tuli toistakymmentä perunaa, ne meni melkein kerralla. Oli siinä perunalla hintaa, vaikka sillä nyt paljoa väliä. Tänä vuonna vaimo on laittanut kasvamaan perunan sijaan kaikenlaista muuta vihannesta, joten Eharia nähdään paljon Kotkan torilla. Hän sanoo, että tykkää kyllä maistaa uusiakin ruokalajeja. Mutta sitten lopulta kuitenkin tuntuu hyvältä palata siihen, mikä on tuttua ja turvallista. – Peruna ei ole mikään trendiruoka, mutta minä olen jo niin vanha, että peruna on parasta. Kesä ilman perunaa olisi outo. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 23.6.2021 11.50.01 23.6.2021 11.50.01
16?PaPeriliit to?05 / 2021 K enttämies Markku Ruotsalaisella, 19, on ollut tänään hässäkkäpäivä. Lajittamon putkistossa epäiltiin tuketta ja kun pieni tuke oli saatu poistettua, havaittiin toisessa venttiilissä vuoto. – Siinä meni kolme tuntia juoksennellessa ympäriinsä. Ruotsalaisen kesätyöt UPM:n Kaukaan sellutehtaan kuitulinjalla alkoivat huhtikuun alussa ja joka päivä Ruotsalainen oppii jotakin uutta. Tänään hän turvallisti eli lukitsi laitteen ensimmäistä kertaa yksin. Aiemmin hän on tehnyt sen yhdessä ohjaajan kanssa. – Oppimista ja muistamista on paljon. Kaikkien pumppujen, venttiilien ja laitteiden oppimiseen menee varmasti vuosia. Esimeriksi koivulinja on tosi laaja alue. Kun sanotaan, että mene katsomaan, kulkeeko pumpussa X tiivistevesi, niin on tiedettävä, mistä se löytyy. Ruotsalaisella ei ole tapana kirjoittaa muistiin asioita, vaan hän painaa ne mieleensä. Jos hän ei tiedä, hän kysyy, ja jos hän ei vieläkään ymmärrä, hän kysyy uudestaan. Ruotsalainen on niin sanottu sellun nelosmies eli klooridioksilaitoksen hoitaja. Hänen perustehtäviinsä kuuluu kiertää linjat läpi kaksi kertaa vuoron aikana ja ottaa näytteet kloridioksiliuoksesta. – Teemme tipat eli tarkistamme molaarisuuden ja happamuuden. Tarvittaessa lisäämme kemikaaleja tai otamme niitä pois. Soodakattila ja kuitulinja pelaavat yhteen kuin sydän ja keho, valvomotkin ovat vierekkäin, mutta Ruotsalainen on tekemisissä vain oman vuoronsa kanssa. Näin korona-aikaan pyritään muutenkin pitämään kontaktit mahdollisimman vähissä. KAUKAAn sellutehdas sijaitsee paperitehtaan ja biovoimalan välissä tehdasalueella, joka on kuin pienoiskaupunki Lappeenrannan keskustan kyljessä. Sellua on valmistettu näillä sijoilla, kauniin Saimaan rannalla, jo vuodesta 1897. Tänä kesänä UPM Kaukaalla työskentelee noin 170 kesätyöntekijää. Kesäväkeä on tullut taloon maaliskuusta alkaen, ja viimeisimmät aloittivat kesäkuussa. Sellutehtaalle palkattiin noin 70 työntekijää, joista 45 työllistyi tuotantoon. Ruotsalaiselle paikka oli tuttu jo ennestään, sillä hän oli sellulla työssäoppimassa kahdesti viime talvena. – Lopulta en hakenut kesätöihin muualle kuin tänne, sillä minulla oli vahva luotto siihen, että minut valitaan. Ruotsalainen valmistui maaliskuussa prosessinhoitajaksi Saimaan ammattiopistosta. Töitä on nyt tiedossa elokuuhun asti, mutta hän toivoo, että ne jatkuisivat koko syksyn. Tammikuussa häntä odottaa armeija. – Toivottavasti pääsen armeijan jälkeen tänne takaisin ja etenisin jossain vaiheessa ajomieheksi. KUiVAUsKOneeLLe tuleva sellu on kuin kaurapuuroa. Koneenhoitaja poistaa siitä veden, minkä jälkeen sellu arkitetaan, paalataan ja viedään varastoon. Joku irvileuka voisi sanoa, että sellun teko on kuin pontikan keittoa – siinä ei näe kuin lopputuloksen. Lopputuloksen kanssa on tekemisissä tukinrattia pyörittävä Janne Parta. Hän lastaa varastosta rekkoihin ja juniin sellupaaleja, jotka menevät muille UPM:n tehtaille sekä Mussalon satamaan ja sieltä maailmanmarkkinoille. Parralle tämä on toinen kesä kuivauskoneen jälkikäsittelyssä. Työrupeama alkoi toukokuun puolivälissä ja jatkuu neljä kuukautta. Viime kesänä hän työskenteli koivua ajavalla ykköskoneella, nyt havua ajavalla nelosella. – Varastohommien lisäksi osallistun tarvittaessa töihin kuivauskoneella. Oppimista on edelleen paljon, sillä kaikki tietojärjestelmät ovat minulle uusia. Tärkeintä on pysyä rauhallisena ja tarkkana. 39-vuotias Parta on kesätyöntekijäksi iäkäs. Lappeenrantalainen Parta onkin tehnyt vuosia töitä UPM:n Pelloksen vaneritehtaalla Ristiinassa, mutta haluaisi nyt töihin lähemmäs kotia. Siksi hän jäi opintovapaalle viime vuoden tammikuussa ja alkoi opiskella prosessialan perustutkintoa. – Tavoitteeni on valmistua joulukuuhun mennessä. Minulta puuttuu vielä kolme näyttöä selluprosessista. Parrankin haaveena on saada vakituinen työpaikka sellulta. – Työ on mukavaa, liikkuvaa ja monipuolista. Pidän siitä, ettei tarvitse työskennellä yksin vaan oman porukan lisäksi saa tehdä yhteistyötä rekkakuskien ja veeärräläisten kanssa. Juttuun on haastateltu myös UPM Kaukaan työntekijöiden pääluottamusmiestä Kari Rikkilää. ? Kesäväen voimin UPM:n Kaukaan sellutehtaalla häärii vakiväen lisäksi 45 kesätyöntekijää. Heihin kuuluvat myös Markku Ruotsalainen ja Janne Parta. »minulla oli vahva luotto siihen, että minut valitaan.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Mikko Nikkinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 21.6.2021 15.02.30 21.6.2021 15.02.30
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Kesäväkeä tehtailla Metsäjätit palkkasivat kesätyöntekijöitä seuraavasti: • UPM yhteensä 790 työntekijää, joista vajaa 520 työskentelee tuotannossa ja kunnossapidossa. • Stora Enso yli 800, joista lähes 500 tuotantoon ja kunnossapitoon. • Metsä Group noin 600, joista noin 340 tuotantoon ja kunnossapitoon. Janne Parta ( vas.) ja Markku Ruotsalainen poseeraavat turvavälin kanssa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 21.6.2021 15.02.31 21.6.2021 15.02.31
18?PaPeriliit to?05 / 2021 Selvät säännöt turvana P aperiliiton liittokokous päätti sääntömuutoksista, joilla turvataan liiton luottamusmiesten asema työehtosopimusneuvotteluissa. Sääntömuutos tehtiin, koska paperiteollisuuden seuraavat työehdot neuvotellaan yrityskohtaisesti. Muutos oli vastaus Metsäteollisuus ry:n viime syksynä tekemään päätökseen irtautua valtakunnallisen sopimuksen tekemisestä. Paperiliiton sääntöihin tehty muutos tarkoittaa, että yrityskohtaiset työehtosopimukset solmii liitto. Ammattiosastot toteuttavat puolestaan paikallista sopimista sovitun työehtosopimuksen puitteissa. Uudet työehdot Paperiliitto aikoo sopia valmiiksi marraskuulla. Nykyinen sopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. – Aikaa ei ole syytä hukata, nyt kun markkinatkin käyvät kuumina, totesi jatkokaudelle valittu Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Levottomuus voi kasvaa Liittokokousedustajia huoletti, ymmärretäänkö yhteiskunnassa tarpeeksi, mitä sopimisen hajaantuminen yrityksiin lopulta tarkoittaa ja jääkö niin sanottu Suomen malli toteutumatta. Työehtosopimusten määrän kasvu voi lisätä levottomuutta työmarkkinoilla. Petri Vanhala korosti puheessaan liittokokouksen ajankohdan poikkeuksellisuutta, joka ei johdu vain koronapandemiasta vaan toiminnan vastustuksesta. – Osalla työnantajista tuntuu olevan voimakas halu nujertaa Paperiliitto ja sitä kautta koko ay-liike. Samaa linjaa vetää myös osa maan poliittisista päättäjistä, totesi Vanhala. Huoli suomalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta näkyi kokouksessa myös sisarliitoilta Ruotsista ja Uruguaysta saaduissa solidaarisuusviesteissä. Myös maailmanlaajuinen IndustriAll Global osoitti tukensa Paperiliitolle. Paperiliitto olemme me kaikki Petri Vanhala muistutti, että liitto on ollut luomassa sopimusjärjestelmää 115 vuotta ja siltä pohjalta 23. liittokokous oli kannassaan yksimielinen: Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot. Vanhala korosti, että Paperiliitto on yhtä kuin liiton jäsenet etäkokouksen ruutujen molemmin puolin. – Kokouksen teemana on pitää Paperiliitto osaavana ja uusiutuvana, ketteränä ja tehokkaana, jotta se olisi jäsenilleen paras mahdollinen ja haluttava edunvalvoja. Pidetään me hyvää huolta liitosta, niin liitto pitää hyvää huolta meistä, Vanhala korosti. Suunnannäyttäjän roolissa Pääministeri Sanna Marin onnitteli 115-vuotiasta Paperiliittoa videotervehdyksellä. – Liiton panos työolojen, työehtojen ja koko suomalaisen sopimusyhteiskunnan kehityksessä on ollut arvokas ja mittava. Liiton historia osoittaa, kuinka työntekijöiden järjestäytyminen ja yhdessä sopiminen tuo kestäviä ratkaisuja. Marin näki, että Paperiliitto on suunnannäyttäjän roolissa ja ytimessä, kun suomalaista sopimusyhteiskuntaa nyt haastetaan. Ay-liike näkee kokonaisuuden Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti muuttuneen sopimustilanteen vaikuttavan koko suomalaiseen ay-liikkeeseen, ei vain Paperiliittoon. – Meille tes on väline, jolla on voitu sopia asioista ja niin, että työnantaja ja työntekijä yhdessä sopivat. Me haluamme ja varmasti myös Paperiliitto haluaa edelleen olla sopimassa työehdoista jäsentensä puolesta. Eloranta pitää tärkeänä, että on ay-liike, joka kantaa huolta kokonaisuudesta yksittäisten kysymysten sijaan. – Se vaatii meiltä ehkä uudenlaisia toimenpiteitä, se vaatii ehkä uudenlaista ajattelua, se vaatii sen miettimistä, miten kykenemme edelleen ylläpitämään edunvalvontaa, Eloranta sanoi. ? Liittokokous vahvisti sääntömuutoksen, jolla Paperiliitto sopii jäsentensä työehdot myös tulevaisuudessa. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Lassi Kaaria Paperi_18-23liittokokous.indd 18 Paperi_18-23liittokokous.indd 18 23.6.2021 8.56.12 23.6.2021 8.56.12
PaPeriliit to?05 / 2021?19 Liittokokousta vetämässä liittosihteeri Juhani Siira, valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi, puheenjohtaja Petri Vanhala ja valtuuston uusi varapuheenjohtaja Ville Nevala. Paperiliiton 23. liittokokous pidettiin Helsingistä etäyh teyksin 17. päivänä kesäkuuta. Pääministeri Sanna Marin totesi tervehdyksessään, että Paperiliitto on suunnannäyttäjän roolissa ja ytimessä, kun suomalaista sopimusyhteiskuntaa nyt haastetaan. Paperi_18-23liittokokous.indd 19 Paperi_18-23liittokokous.indd 19 23.6.2021 8.56.12 23.6.2021 8.56.12
20?PaPeriliit to?05 / 2021 Yhteys löytyi etänäkin P aperiliiton liittokokoukset kokoavat joka neljäs vuosi jäsenten edustajat yhteen tekemään päätöksiä, vaihtamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Kun koronapandemian takia liittokokous päätettiin järjestää etänä, monia harmitti, mutta myös houkutti kutsua edustajia yhteen paikkaan. Kotkassa ja Valkeakoskella oli koolla kummassakin neljän ammattiosaston edustajia omalta tai lähiseudun paikkakunnilta. Useimmat olivat koolla yhden ammattiosaston tai jokainen erikseen omissa kodeissaan. Siihenkin on etätyön aikana totuttu. Joutsenon osasto 23 valitsi kokouspaikan hyvien yhteyksien takia ja kokoontui työpaikalla, tehtaan auditoriossa. Eikä etäisyys niihin, joiden puolesta päätökset tehtäisiin, ollut pitkä. – Jäsenten asiallahan myö liittokokouksessa ollaan, tuumi osaston puheenjohtaja Kimmo Virtanen. Aavistus live-kokouksen tunnelmasta Kimmo Virtasen lisäksi osastosta Ari Koponen ja Jarmo Liikka ovat osallistuneet liittokokoukseen aiemminkin, Jari Teppana oli ensikertalainen. Auditoriossa kokous näkyi isolta näytöltä ja osallistujat olivat kirjautuneena omilla koneillaan. – Puheen pitämisen kynnys varmaan monilla aavistuksen verran nousi, koska oli kyse etäkokouksesta. Kyllä päivän aikana silti aavistuksen verran päästiin fyysisen liittokokouksen tunnelmaan, Virtanen sanoo. Kokouksen kesto on vuosien kuluessa lyhentynyt kokonaisesta viikosta kolmeen päivään. Nyt kokous vietiin läpi yhdessä päivässä. Kokoukseen osallistui yhteensä 229 henkeä. Liittokokoukselle tehtiin kaikkiaan 157 esitystä. Suurin osa esityksistä koski edunvalvontaa ja työehtosopimustavoitteita. Joutsenossa kiinnostus esityksiä kohtaan oli Virtasen mukaan yllättävän vähäinen. Osasto ei myöskään tehnyt omaa esitystä. Aktiivisuuteen voi tulla uusi käänne, kun yhteiset tilaisuudet ovat taas mahdollisia. – Meidän porukka jäi kaipaamaan fyysistä kokousta ja odottaa kovasti syksyllä pidettävää tilaisuutta luottamushenkilöille. Alettiin heti Saimaan piirin kesken viestitellä ja järjestämään yhteiskyytiä. Liittokokousta yksin kotona, pienissä porukoissa tai muutaman muun ammattiosaston kanssa. Valkeakosken kolmen ammattiosaston 45:n, 59:n, 70:n ja Tampereen 50:n liittokokousosallistujat kokoontuivat Mallasveden rannalla Hakapirtillä. Vasemmalta Harri Honkala, Kari Leppälä, Juha Nieminen, Tomi Eerola, Arto Reinikainen, Marko Lehtonen, Mika Lahtinen, Kai Vauhkonen, Simo Särkilahti, Jari Rämö, Markku Salokivi ja Juha Notkola. harri nurMinen Paperi_18-23liittokokous.indd 20 Paperi_18-23liittokokous.indd 20 23.6.2021 8.56.13 23.6.2021 8.56.13